30.5.20121 ROVANIEMEN KAUPUNKI LV 2012-2013 LV 2013-2014 LV 2014-2015 7. lk 8. lk 9. lk 30.5.20122 30.5.20123 SISÄLTÖ 1. luku Napapiirin yläasteen opetussuunnitelma 1 2. luku Kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1 2.1 2.2 2.3 2.4 1 1 2 3 3. luku Napapiirin yläasteen toiminta-ajatus Perusopetuksen tavoitteet ja tehtävät Perusopetuksen tuntijako Toiminnan arviointi ja kehittäminen Opetuksen toteuttaminen 3 3.1 3.2 3.3 Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Napapiirin yläasteen toimintakulttuuri 3.3.1. Toimintakalenteri 3.3.2 Napapiirin yläasteen järjestyssäännöt 3.3.3 Napapiirin yläasteen rangaistuskäytännöt 3.4 Opetusmenetelmät- ja työtavat 3.5 Yhteistyötahot 3 3 3 4 4 5 6 6 Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki 9 4.1 Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa 4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 5. luku Kasvun,oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 10 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 10 10 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 10 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 6.2 Yhteiset oppiaineet 6.3 Valinnaiset opinnot 10 10 10 Oppilaan arviointi 10 81 Arviointi opintojen aikana 8.2 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain 8.3 Työskentelyn arviointi 8.4 Käyttäytymisen arviointi 8.5 Oppilaan itsearviointi 8.6 Päättöarviointi 8.7 Arvioinnin uusiminen A 19§ 10 11 11 12 14 14 15 4. luku 8. luku LIITTEET Liite 1: Toimintakalenteri syksy 2012 Liite 2: Toimintakalenteri kevät 2013 Liite 3: Aihekokonaisuuksien toteutuminen Koulun kotisivu: http://peda.net/veraja/rovaniemi/napapiirinya 30.5.20121 1. Napapiirin yläasteen opetussuunnitelma Napapiirin yläasteen koulukohtainen opetussuunnitelma täydentää Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tämän yleisen osan lisäksi koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvat erillisinä osina koulun tieto- ja viestintätekniikan strategia (2007), lukuvuosittain päivitettävä valinnaisaineiden opetussuunnitelma, Rovaniemen kaupungin opetuspalveluiden valmiussuunnitelma (24.3.2012) johon sisältyy Napapiirin yläasteen turvakansio ja Perusopetuksen järjestämisperiaatteet asiakirja ( 16.3.2010) 2. Kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Napapiirin yläasteen toiminta-ajatus Koulumme tavoitteena on kasvattaa oppilaita hyvään itsetuntoon Kannustamalla opiskeluun Ohjaamalla omien vahvuuksien löytämiseen Ohjaamalla realistisen minäkuvan muodostumiseen Koulumme haluaa kasvattaa toisten ihmisten kunnioittamiseen Korostamalla hyvän käytöksen merkitystä ihmissuhteissa Opettamalla yhteistyökykyä ja toisten huomioimista Ohjaamalla hyväksymään erilaisia ihmisiä ja kulttuureja Koulumme vahvistaa oppilaiden tietoisuutta oman alueen ympäristöstä, kulttuurista ja elinkeinoelämästä. Koulumme antaa oppilaille perustietoja ja -taitoja jokapäiväiseen elämään ja jatko-opintoihin. Koulumme kasvattaa oppilaita noudattamaan sovittuja sääntöjä ja kantamaan vastuuta teoistaan. 2.2 Perusopetuksen tavoitteet ja tehtävät Perusopetus on koulutuksen perusturvaa. Perusopetuksella on kasvatus- ja opetustehtävä. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle mahdollisuus hankkia yleissivistys ja suorittaa oppivelvollisuus. Se antaa sivistyksellistä pääomaa sekä lisää yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon sekä omien vahvuuksien löytämiseen. Koulumme tehtävänä on myös ehkäistä syrjäytymistä ja tukea erilaisia oppijoita suorittamaan oppivelvollisuutensa omien edellytystensä mukaisesti. Tämän pohjalta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana tietoyhteiskunnan jäsenenä kehittää demokraattista yhteiskuntaa. 1 30.5.20122 Perusopetuksen on myös tuettava oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää kiinnostus elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tehtävänä on myös siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle ja lisätä tietoisuutta omista juuristaan ja yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Koulumme tehtävänä on lisäksi ohjata oppilasta kansainvälisyyteen ja tietoisuuteen eri maiden kulttuureista. Tavoitteemme, että oppilaasta tulisi tasapainoinen, yhteistyökykyinen vastuuntuntoinen, yritteliäs ja kriittinen kansalainen. 2.3 Perusopetuksen tuntijako Rovaniemen kaupungin perusopetuksen tuntijako Viikkotuntimäärät Aine Vuosiluokat 1 2 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 3 2 A1-kieli B1-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan viikkotuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Oppilaan vkt (sis. A2kielen) 1 7 1 1 1 2 20 20 4 5 6 7 8 9 yht. 6 2 6 2 4 2 4 2 3 4 4 4 4 3 2 2 3 4 3 2 3 3 3 2 4 44 16 6 32 2 3 3 1-2 1 1-2 2 1 2 1,41,6 2 3 3 2 0,40,6 1 32 11 1 7 1 1 1 2 20 20 1 8 1 1 1 3 1 2 2 1 1 1 1-2 8 2 2 2 3 0 0 2 8 1 2 3 2 3 0,40,6 0 2 3 2 (+2) 2 0 0 0 0 0 0 2 2 0 0 0,40,6 1 7 6 10 8 1 1 1 3 1-2 8 2 2 2 3 60 3 2 13 24 24 25 25 30 30 31 229 0 0 3 3 2 (2) (2) 12 24 24 28 28 32 30 31 237 2 30.5.20123 2.4. Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulun toiminnan kehittämisestä vastaa kehittämistyöryhmä. Koulun tämän hetken painopisteet ovat pedagoginen kehittäminen: itsearvioinnin kehittäminen oppiainekohtaisesti oppiaineiden välisen yhteistyön ja integroinnin lisääminen opetuksen eriyttäminen huomioiden sekä heikot että lahjakkaat oppilaat. tuetaan oppilaiden osallisuutta koulun arjessa. Koulun toimintaa arvioidaan vuosittain erilaisin kyselyin ja selvityksin. Valtakunnallisilla kokeilla mitataan vuorovuosin matematiikan ja kielten osaamista. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Koulumme noudattaa Rovaniemen kaupungi esi- ja perusopetuksen perusopetuksen opetussuunnitelman (OPH 2011) mukaista oppimiskäsitystä. 3.2 Oppimisympäristö Koulumme sijaitsee Rovaniemen kaupungissa Napapiirin tuntumassa. Työyhteisö muodostuu neljästä erillisestä rakennuksesta, joista vanhimmat osat ovat valmistuneet jo vuonna 1960. Uusia rakennuksia on tehty vuosina 1971, 1976 ia 1997. Rakennukset on peruskorjattu vuosien 1997 - 2004 aikana. Rakennuksen kaksi teknistentöiden ja kotitalouden vanhat tilat rakennettiin kokonaan uudestaan 2007. Uudet tilat on otettu käyttöön tammikuussa 2008. Koulumme nykyaikaiset tilat, oppimateriaalit, tietotekniset yhteydet- ja oppimisympäristöt ja kirjasto sekä ympäröivä luonto mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät ja työtavat. Koulumme oppimisympäristö tukee muiltakin osin Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa oppimisympäristölle asetettuja tavoitteita. 3.3. Napapiirin yläasteen toimintakulttuuri 3.3.1 Toimintakalenteri Koulun toimintakulttuurissa korostuu vuosittaisen työsuunnitelman yhteydessä hyväksyttävä toimintakalenteri. Koulun toimintakulttuurista kertovat mm. seuraavat toimintakalenteriin tätä opetussuunnitelmaa tehtäessä kirjatut asiat: Sujuvasti seiskalle -teemapäivät 7. luokan huoltajien haastattelut Tiedotuslehti Joiku kahdesti lukuvuodessa 3 30.5.20124 Taksvärkki- ja Nälkäpäivä Jatkuva arviointi ja itsearviointi Vanhempainillat Valinnaisainepäivä Osallistuminen Toisen kotimaisen kielen kehittämishankkeeseen (TOKI) II-asteen yhteistyö vierailupäivien merkeissä ja osallistuminen koulutusmessuille Itsenäisyys-, joulu-, Kalevalanpäivä- ja kevätjuhlat sekä Taiteiden päivä Poliisin järjestämä laillisuuskasvatus Nou Hätä 3.3.2 Napapiirin yläasteen järjestyssäännöt 7. luokalle tultaessa oppilaat tutustuvat koulumme järjestyssääntöihin luokanvalvojan kanssa ja ne jaetaan heille kirjallisena. Luokanvalvojat kertaavat järjestyssäännöt 8. ja 9. luokkien kanssa. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Tulen ajoissa kouluun ja tunneille ja jätän ulkovaatteeni naulakkoon. En ole poissa koulusta turhaan. Pysyn koulualueella. En kiusaa ketään. Olen kohtelias ja otan toisetkin huomioon. Pidän puhelinta oppitunneilla äänettömänä. Noudatan hyviä ruokailutapoja. Huolehdin koulun omaisuudesta ja korvaan sen, minkä rikon. Noudatan annettua tupakkalakia, joten en tupakoi. En myöskään käytä muita päihteitä. 10. Jätän pyöräni ja muun kulkuvälineeni merkityille paikoille. 3.3.3 Napapiirin yläasteen rangaistuskäytännöt Perusopetuslaki (PoL 36§ 1 mom.) määrittelee kurinpidolliset rangaistukset: kirjallinen varoitus oppilaan erottaminen koulusta Lisäksi häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. (PoL 36§ 2 mom.). Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden (2) tunnin jälkiistuntoon. (PoL 36§ 2 mom.) Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. (PoL 36§ 3 mom.) Lisäksi perusopetusasetus (PoA) määrittelee menettelyn ojentamisessa ja kurinpidossa. (PoA 17§) Koulu käyttää rangaistuskeinona kasvatuskeskusteluja ja perusopetuslain mukaisia kurinpidollisia keinoja. Kaikki rangaistukset kirjataan. 4 30.5.20125 NAPAPIIRIN YLÄASTE TEKO Poistuminen koulualueelta, Asiaton käyttäytyminen *) Työrauhan rikkominen *) Luvaton poissaolo *) Tupakointi ja nuuskaaminen, hallussapito Myöhästely Vilpillinen menettely kokeessa Huoltajan nimen väärentäminen Väkivaltainen käytös RANGAISTUSKÄYTÄNNÖT SEURAAMUS 1. kerta: kasvatuskeskustelu ja ilmoitus huoltajalle 2. kerta: oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 1 tunti 3. kerta: oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 2 tuntia, *) lv ottaa yhteyden oppilashuoltoon ennen jälki-istunnon kirjoittamista mahdollisten oppilashuollollisten tukitoimien vuoksi 4. kerta: huoltajapalaveri 5. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus 6. kerta: harkitaan esitystä määräaikaisesta koulusta erottamista 1. kerta: kasvatuskeskustelu, oppilaan kuuleminen ja jälkiistunto 1 tunti 2. kerta: oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 2 tuntia 3. kerta: huoltajapalaveri 4. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus 5. kerta: harkitaan esitystä määräaikaisesta koulusta erottamisesta 1. 3. kerta: kasvatuskeskustelu ja ilmoitus huoltajalle 2. 6. kerta: oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 1 tunti 3. 12. kerta: oppilaan kuuleminen, jälki-istunto 2 tuntia, lv ottaa yhteyden oppilashuoltoon ennen jälki-istunnon kirjoittamista mahdollisten oppilashuollollisten tukitoimien vuoksi 4. 15. kerta: huoltajapalaveri 5. 18. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus 1. kerta: kasvatuskeskustelu, oppilaan kuuleminen, suorituksen hylkääminen ja jälki-istunto 1 tunti 2. kerta: oppilaan kuuleminen, suorituksen hylkääminen ja jälki-istunto 2 tuntia 3. kerta: huoltajapalaveri 4. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus 5. kerta: harkitaan esitystä määräaikaisesta koulusta erottamisesta 1. kerta: tilanteen tarkka selvittäminen (väkivaltainen käytös vs nahistelu), huoltajapalaveri tarvittaessa ja jälki-istunto 1 tunti 2. kerta: tilanteen tarkka selvittäminen (väkivaltainen käytös vs nahistelu), huoltajapalaveri ja jälki-istunto 2 tuntia, lv ottaa yhteyden oppilashuoltoon ennen jälki-istunnon kirjoittamista mahdollisten oppilashuollollisten tukitoimien vuoksi 3. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus 4. kerta: harkitaan esitystä määräaikaisesta koulusta erottamisesta Vakavissa tapauksissa ilmoitus myös sosiaalitoimelle ja poliisille 5 30.5.20126 Päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa tai hallussapito Koulun tai toisen omaisuuden tahallinen vahingoittaminen Kiusaaminen Ilmoitus oppilashuoltoon, joka on yhteydessä huoltajiin ja lastensuojeluun. Kasvatuskeskustelu ja yhteys huoltajiin ja koulun johtoon, vahingonkorvaus 1. kerta: osapuolten ja heidän lv:n selvitys kiusaamisesta, huoltajapalaverit tarvittaessa sekä KiVa-tiimin konsultaatio tarvittaessa, vähintään ilmoitus kotiin 2. KiVa tiimissä kasvatuskeskustelu ja huoltajapalaveri osapuolten kesken (jälki-istunto tarpeen mukaan) Myöhästymiset kirjataan Wilma –hallinto-ohjelmaan. Kolmannen myöhästymisen jälkeen (lukukaudessa) luokanvalvoja tiedottaa oppilaan kotiin asiasta ja kuudennesta myöhästymisestä seuraa 1 tunnin jälki-istunto. Jokaisen uuden kuudennen kerran jälkeen seuraa jälki-istunto. Jälki-istunnot suoritetaan erikseen ilmoitettuina tiistaipäivinä klo 15.00 – 16.00 luokassa 125. Oppilas voi suorittaa jälki-istunnon vain, jos hänellä on mukanaan huoltajien allekirjoittama jälki-istuntolappu. Jälki-istunnon valvoja tarkistaa allekirjoituksen. Jälkiistunto suoritetaan aina heti jälki-istunnon antamista seuraavalla istuntokerralla. Mikäli oppilas jättää tulematta jälki-istuntoon kolmena perättäisenä kertana, luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajiin viimeistään tällöin. Oppilaiden saamat rangaistukset on huomioitu käyttäytymisen arviointikriteereissä. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Koulumme noudattaa perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämiä työtapoja. 3.5 Yhteistyötahot OPPIAINE YHTEISTYÖTAHO TOIMINTA ERITYISOPETUS/ OPPILASHUOLTO Sosiaali- ja terveyspalvelut Sairaalakoulu Lapin keskussairaala Kasvatus- ja perheneuvola Nuorisotiimi Poliisi Palautepalaverit Läsnä kokouksessa Tarvittaessa huoltajatapaamisissa Konsultaatiot Tiedon välitys koulu-perhe Kasvatus- ja perheneuvola Nivelvaihe Muut koulut Kelpo-projekti 6 30.5.20127 IT Lapit Oy KOTITALOUS Metrotukku ja lähikauppa Siwa Naavametsän päivä koti KUVATAIDE Martat Lapin yliopisto Rovaniemen taidemuseo Arktikum Kaupassa käynti Juhlakurssin vieraat Opetusohjelmien lainaus Opetusharjoittelu Projektit Näyttelyt Nivavaaran koulu Napparin nuorisotilat Erilaiset projektit mahdollisia Naavametsän päiväkoti Näyttelyt mahdollisia MATEMATIIKKA Pohjolan Osuuspankki Sponsoroi matematiikkakilpailua FYSIIKKA Rovakaira Oy, Kemijoki Oy ja Energiapolar Yritysesittelyt ja voimalaitosvierailut LIIKUNTA Liikunnan ohjaajien harjoittelutunnit ” Tutustuminen kuntoklubiin YHTEISKUNTAOPPI RAMK Santasport Palestra Lapin yliopisto (Lapin safarit) (Napapiirin pajakylä) Pohjola – Norden Rovaniemen Venäjäseura Lapin kieltenopettajat ry SUKOL, OPH, CIMO, WSOY,OTAVA, Goethe Instituutti, Roin Venäjäseura Suomi-koulu, Pariisi Nordea OPINTO-OHJAUS Peruskoulut Nivelvaiheet, tiedonsiirto koulun vaihtuessa Tutustumiset, vierailijat, nivelvaiheen tiedonsiirto, yhteistyö opinto-ohjaajien välillä, yhteiset koulutukset VIERAAT KIELET Toisen asteen oppilaitokset Stipendit, yritysesittelyt , koulutus, kieliviikko, kansainvälisyyskasvatus ( vierailijat) Taloustietokilpailu Työvoimatoimisto Nuorten palvelut OPH Yhteishaku, opinto-ohjaajien koulutus Paikkakunnan yrittäjät TET-toiminta Poliisi Lapin yliopisto+ AMK ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kirjasto / Maakuntakirjasto Kirjastokäynnit Teatteri Käynnit, vierailuesitykset 7 30.5.20128 Sanataiteilijat Vierailut koululla Kirjoituskilpailujen järjestäjät Aikakauslehtiliitto / Suomen sanomalehti Sanoma- ja aikakauslehti opetuksessa (teemaviikot) KÄSITYÖ Eurokangas, Signe, Tuutikki, Esti Lapin Taitokeskus Lapin ammattiopisto Marimekko TUKIOPPILASKURSSI TERVEYSTIETO Opintokäynnit SRK ja Nappari Sujuvasti seiskalle MLL Tukioppilaskoulutus Lapin Urheiluopisto Sponsoroi tietokilpailua 9. luokille Terveys ry Vierailijat, Smoke free –kilpailu Roin kaupunki Terveystarkastajan vierailut SantaSport BIOLOGIA, MAANTIETO SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUS Arktikum 9. luokkien maantiedon opetuksessa jääkausi asiat, eri näyttelyihin tutustuminen Metsähallitus Metsäkeskus Metsäliitto Metsäteollisuus jne. Metsävisan tunti (Vierailuja työmaille) (Lapin luonto-opisto) (Metsä- ja koneopetus) (4H-kerho) Metsämuseo Pilke (Metsäkeskus) SPR MUUT YHTEISTYÖTAHOT LISÄLUOKKA (Tutustumisretkiä esim. Kemiin Stora Ensolle, Länsi-Lapin ammatti-instituuttiin Louelle, pajunpunontakurssit yms. ) Vierailukohde (Metsäretkille oppaita) Nälkäpäivämateriaali YHTEISTYÖTAHO TOIMINTA Metla Opettajien koulutusta Poliisi Laillisuuskasvatus Rovaniemen Terveys- ja sosiaalialan oppilaitos Palolaitos Nuorisotoimi Hätäkeskus Terve elämä ry Rovaniemen srk Lapin ammattiopisto Paikallinen elinkeinoelämä 8 -arvosanojen korottaminen 30.5.20129 4. Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Napapiirin yläaste järjestää oppilaan kasvun, oppimisen ja koulukäynnin tuen Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. 4.1. Yleinen tuki esi- ja perusopetuksessa Napapiirin yläasteen toimet oppilaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Luokanvalvojat (kaikki luokka-asteet) kutsutaan oppilashuoltoon vuosittain raportoimaan valvontaluokkansa oppilaiden asioista (ryhmäytyminen ja opiskeluilmapiiri, käyttäytyminen, kiusaaminen, tuen tarve, jatko-opintosuunnitelmat) Yksittäisen oppilaan kohdalla luokanvalvoja toimittaa Huoli –lomakkeen täytettynä oppilashuoltoon (epäsäännöllinen koulunkäynti, rangaistukset, annettu tuki, yhteydenpito huoltajiin, yhteistyöverkostot) Oppilaiden heikkojen arvosanojen kartoitus, runsaat poissaolot Luokanvalvojan/huoltajan/oppilaan suora yhteydenotto koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan Tiedonsiirto eri nivelvaiheissa Oppilashuollon yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa (Etsivä Nuorisotyö, nuorisotoimi, 2. aste, …) 4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä pitävät yllä luokanvalvojat, aineenopettajat ja oppilaiden vanhemmat. Yhteyttä pidetään lähinnä opiskeluun ja käyttäytymiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat vuosiluokittain vanhempainhaastattelut 7. luokalla yhteydenpito tarvittaessa Wilma – ohjelman kautta (puhelut ja tekstiviestit kotiin, sähköposti, palaverit) valinnaisaineiltapäivä 7. luokkalaisten huoltajille huoltajien koulupäivä tiedotteet luokan toimintaan ja teemapäiviin liittyen ( Wilma) infotilaisuus yhteishausta 9. -luokkalaisten huoltajille oppilaiden koteihin jaetaan syys- ja kevättiedote; Joiku - lehti Myös koulun kotisivulta löytyy koulustamme informaatiota ja ajankohtaiset tapahtumat, (opettajien sähköpostiosoitteet.) Koulun kotisivu: http://pedanet.fi/veraja/rovaniemi/napapiirinya 9 30.5.201210 5. Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Napapiirin yläaste järjestää oppilaan kasvun, oppimisen ja koulukäynnin tuen Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset Koulussamme on mahdollisuus opiskella saamen kieltä A2-kielenä. Tällöin oppilaalta edellytetään saamelaistaustaa. 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet on sisällytetty soveltuvin osin yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin. (Liite 3) Lisäksi koulumme järjestää eri teemoihin liittyvää valistusta, joka ei ole sidottu oppiaineisiin. Aiheita ovat mm. Smoke free –kampanja (koskee 8. luokkia), paloturvallisuus- ja pelastustoiminta (Nou hätä 8.-luokille), laillisuuskasvatus, ensiapu sekä päihdevalistus (8. luokille). Aiheita käsitellään erilaisilla teemapäivillä ja tapahtumissa ja kuulemalla ulkopuolisia asiantuntijoita. (Liitteet 1 ja 2) 7.2 Yhteiset oppiaineet Koulumme noudattaa Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen oppiainekohtaista opetussuunnitelmaa vuodelta 2011. 7.3 Valinnaiset opinnot Koulumme noudattaa erillistä koulukohtaista valinnaisaineiden opetussuunnitelmaa, jota päivitetään vuosittain syyslukukaudella. Valinnaisaineet esitellään 7. luokkien oppilaille marraskuussa, jonka jälkeen oppilaat yhdessä huoltajien kanssa tekevät valinnat 8. ja 9. luokkaa varten syyslukukauden lopussa. Oppilaat tekevät valinnat web-valintana Wilma – hallinto-ohjelmaan. 8. Oppilaan arviointi Arviointikriteerit löytyvät Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman yleisestä osasta ( 2011). 8.1 Arviointi opintojen aikana 10 30.5.201211 Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Palaute auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja edistymisestään opinnoissa. Arvioinnin periaatteet Lukuvuoden aikana arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Oppilaat saavat palautetta edistymisestään syyslukukauden lopussa välitodistuksen ja keväällä lukuvuositodistusten avulla. Oppilaille jaetaan arviointitiedote neljästi lukuvuoden aikana, mihin on koottu jakson koetulokset ja tietoa tuntityöskentelystä. Lisäksi oppilaat saavat tietoa edistymisestään, vahvuuksistaan sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä itsearviointilomakkeiden ja arviointikeskustelujen kautta. Mikäli huoltaja haluaa tutustua oppilaan suorittamiin kokeisiin kotona, hänen tulee pyytää sitä kirjallisesti koulusta tai Wilma –hallinto-ohjelman kautta. 8.2 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 11 30.5.201212 Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle on tällöin varattu mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 8.3 Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. 8.4 Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi perustuu Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelman arvopohjaan. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineen arviointiin. Käyttäytymisen arvosanaa pohdittaessa on olennaista tiedostaa, että arvioinnin kohteena on oppilaan KÄYTTÄYTYMINEN (toiminnallista) eikä hänen persoonansa tai luonteensa (oppilaassa oleva ominaisuus). Arvioinnissa huomioidaan oppilaan käyttäytyminen koko koulupäivän ajan koulussa tai muualla eli oppitunneilla, välitunneilla, ruokailussa, salitilaisuuksissa sekä opintokäynneillä ja -retkillä. 10 erinomainen oppilas kannustaa ja auttaa muita arvostaa omaa ja muiden työtä sekä oppimisympäristöään käyttäytyy ja hoitaa koulutyönsä esimerkillisesti ei ole saanut jälki-istuntoa eikä huoltajaa ole tiedotettu rikkeistä 9 kiitettävä oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja kunnioittaa muita arvostaa omaa ja muiden työtä sekä oppimisympäristöään suhtautuu koulun asettamiin tavoitteisiin positiivisesti ja toimii sääntöjen mukaan (esim. ei ole saanut jälki-istuntoa eikä huoltajaa ole tiedotettu rikkeistä) 12 30.5.201213 pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen 8 hyvä oppilas käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja huomioi toiset ymmärtää vastuunsa oppimisympäristönsä suhteen osoittaa yhteistyöhalua ja huolehtii omista töistään on huomautuksin ojennettavissa, mutta hän on tehnyt enintään kaksi lievää rikettä, joista on tiedotettu huoltajaa on voinut saada enintään yhden jälki-istunnon lievästä rikkeestä, kuten myöhästymisistä, työrauhan häirinnästä, lumipallon heittämisestä tms. 7 tyydyttävä oppilas tarvitsee huomauttamista esim. toisten huomioimisessa ja kielenkäytöstä on usein välinpitämätön oppimisympäristön suhteen ei arvosta omaa eikä toisten työtä häiritsee oppitunteja käytöksellään / puheillaan usein käyttäytyy yleisesti ottaen asiallisesti, mutta hän on voinut tehdä enemmän kuin kaksi lievää rikettä, joista on tiedotettu huoltajaa (ks. arvosana 8) on voinut saada yhden jälki-istunnon melko vakavasta rikkeestä, esim. luvaton poissaolo koulusta, luvaton poistuminen koulun alueelta, osallistuminen vilppiin tai sen yritykseen koetilanteessa, kiusaamisen hyväksyminen tms. 6 kohtalainen oppilas suhtautuu jatkuvasti epäasiallisesti toisiin ihmisiin ja oppimisympäristöön suhtautuu koulunkäyntiin ja sääntöihin kielteisesti häiritsee jatkuvasti oppitunteja käytöksellään / puheillaan kielloista huolimatta on voinut saada ainakin yhden jälki-istunnon vakavasta rikkeestä, esim. tupakan tai nuuskan käyttö/ hallussapito/ välittäminen, kiusaaminen, huoltajan nimen väärentäminen tai on voinut saada useita jälki-istuntoja melko vakavista rikkeistä (ks. arvosana 7) 5 välttävä oppilas rikkoo toistuvasti koulun järjestyssääntöjä on välinpitämätön kouluyhteisöä ja oppimisympäristöä kohtaan on voinut syyllistyä erittäin vakavaan rikkeeseen, esim. näpistys, päihteiden käyttö/ hallussapito/ välittäminen on voinut saada kurinpitokeinona rehtorin kirjallisen varoituksen 13 30.5.201214 4 hylätty oppilas ei sopeudu kouluyhteisöön ei ole kurinpitokeinoin ojennettavissa Käyttäytymisen arviota ei merkitä edes numeroin ero- eikä päättötodistukseen. 8.5 Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Samalla oppilas oppii asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita omien vahvuuksien mukaan ja säätelemään oma oppimisprosessiaan Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. . 8.6 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin on valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohtelee oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 14 30.5.201215 Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. 8.7 Arvioinnin uusiminen A19 § ”Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta ” (Opetushallitus 1999, Perusopetuksen arvioinnin perusteet). 15