KUNTOTARKASTUSRAPORTTI
KUNTOTARKASTUSRAPORTTI 18.10.2010 YTTERKULLAN KOULU, DRAGSFJÄRD, KEMIÖNSAARI _______________________________________________ Talo ja tarkastus Oy Horninkatu 11 B, 24100 Salo 050 561 2356 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Ytterkullan koulu, Dragsfjärd Kolme rakennusta: iso koulurakennus, pienempi koulurakennus ja erillinen alempana rannassa oleva pienempi rakennus Osoite Ytterkullantie 1, 25870 Dragsfjärd Rakennusvuosi Iso koulurakennus 1878 Pienempi koulurakennus 1940-luku Erillinen alarakennus, rakennusvuotta ei tiedossa Käyttötarkoitus Ollut koulukäytössä 2010 asti. Nyt koulutoiminta lopetettu. Tarkastuksen syy Kiinteistön kunnon tarkastus tulevaa käyttöä / myyntiä tai vuokrausta varten Tarkastuspäivä 18.10.2010 Tarkastaja Heikki Pöysti / Talo- ja Tarkastus Oy Läsnä Robert Vesterlund Tarkastushetken olosuhteet Ulkoilman kosteus 59,4 Rh%, lämpötila 10,4˚C. Käytettävissä olleet asiakirjat Tarkastuksen jälkeen saatiin pohjapiirustukset ( liitteenä ) Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Protimeter Surveymaster ( pintakosteuden tunnistin + piikkimittari ) Delta 2000 H ( kosteusmittari ) DM 101 + kosteusanturi ( suhteellinen kosteus + lämpötila ) Tehdyt korjaustoimet: ( saadut tiedot ) Iso koulurakennus: - Kuistien tiilikate uusittu n. 3 vuotta sitten - N. 2000 tehty kellariin ruokailutila ja keittiö peruskorjattu - 1996 remontoitu koneellinen iv lämmöntalteenotolla - 1992-93 uusittu osittain tiilikatetta Pienempi koulurakennus - Yläkerran keittiöön uusittu viime talvena lämmin käyttövesiputket ym. - Pesutilat uusittu / remontoitu n. 5 vuotta sitten - 1998 alapohjan putkivuotoja korjattu - Tiilikate 1994 Muista korjaustoimista tms. ei ollut tarkempia tietoja. Suositellaan tehtyjen korjaustoimien tarkempaa kirjaamista 2 YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA KIIREELLISET TOIMENPITEET Iso koulurakennus oli vanha 1800-luvun lopun hirsirakenteinen rakennus. Olennaisimpina vaurioina havaittiin vesiputkien vuotoja, jotka kastelivat alapohjarakenteita ja seiniä ym. Ne tulee korjata pikaisesti, jotta päästäisiin mahdollisimman pienillä korjauksilla. Lisäksi vesikaton tiilikatteella oli tiiliä pois paikoiltaan ja läpivientien reunoissa havaittiin pieniä vaurioita. Alla oleva huopakate oli kuitenkin estänyt sadevesien pääsyn suuremmassa määrin rakenteisiin. Pienempi koulurakennus oli tehty 1940-luvulla. Myös siinä havaittiin alapohjassa putkivuotoja, jotka tulee korjata pikaisesti. Lisäksi havaittiin muutamia aiempia vesikaton vuotokohtia sekä muita myöhemmin eriteltyjä vikoja / vaurioita. Muuten rakennus oli kohtalaisessa kunnossa. Erillinen rannassa oleva rakennus oli huonokuntoinen ja sen korjauskustannukset rakennuksen arvoon nähden arvioituna ovat niin suuret, että on suositeltu rakennuksen purkamista. Yllä mainittujen vaurioiden lisäksi on rakennuksissa havaittu myöhemmin eriteltyjä vikoja ja puutteita. Puutteisiin ja vikoihin on mahdollisesti suositeltu toimenpiteitä. Lisäksi on joissakin kohdin suositeltu lähinnä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.(toimenpiteet on kirjoitettu kursivoituna) 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimen ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 4 ASBESTI Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on yleisesti käytetty asbestia. Vuoden 1988 jälkeen ei Suomessa ole valmistettu asbestipitoisia rakennusalan tuotteita. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 lähtien. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin 1.1 1994. Mahdollisesti asbestipitoisten materiaalien purkutöissä on huomioitava asbestipitoisten materiaalien purkutöistä annetut ohjeet ja riittävä suojautuminen. 5 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastelulla ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilannekohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Nimike Havainnot Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna. 6 ISO KOULURAKENNUS 6.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta Rakennus sijatsi Dragsfjärdin kirkonkylässä Kirkonkyläntien vieressä etelään loivasti viettävällä tontilla. Kirkonkyläntie oli rakennuksen lattiatasoa ylempänä ja maanpinta vietti täällä rakennukseen päin. Rakennuksessa oli pääosin kivirakenteiset sokkelit. Ylärinteen puolella olevien sisäänkäyntikuistien sokkeleissa oli ulkopuolella näkyvissä betonivalu. Myös alareinteen puolella kellaritilan seinien alareunassa oli betonivalu. Alarinteen puolella päädyssä oleva ruokailutila oli myöhemmin tehty ja siinä oli ulkopuolelta rapattu sokkeli. Muutamin paikoin olivat sokkelin kivet siirtyneet / hieman irti: Sisäkulmassa oli alareunassa kivien rakoja paikkailtu uretaanilla. Ylärinteen puolella kulmassa oli pienempiä kiviä irti / heiluivat. Suositellaan irti olevien kivien paikkauta laastilla tms. Huomioitava, että alapohjan tuuletus toimi kivien raoista. Jos kivien rakoja tukitaan tulee alapohjan tuuletus järjestää muuten. Alapohjaan oli kulku kattilahuoneesta. Alapohjassa oli kulkumahdollisuus putkikanavan vierestä alapohjan takatilaan, jossa alapohjan korkeus noin 1 m. Keskellä rakennusta oli matalaa tilaa ylärinteen viereiseen tilaan ja kuistien alle ei ollut pääsyä. Alapohjassa oli näkyvissä putkivuotoja kanavan alla ja alarinteen puoleisen seinän vieressä. Näissä kohdin olivat myös puurakenteet ym. kosteita. Alapohjassa oli maanpinnalla puunlastuja ym. lahoavaa tavaraa. Alapohjaan ei ollut erillisiä tuuletusaukkoja vaan alapohjan tuuletus toimi kivien raoista yms. Avonaiselta osin, joissa ei ollut putkivuotoja oli alapohjarakenteet kunnossa ja alapohjan parrujen ym. puuosien kosteudeksi mitattiin piikkimittarilla n. 14-14,5 p% ( = normaali). Keskellä rakennusta ylärinteen puolella oli matalaa alapohjatilaa, johon ei ollut pääsyä, Täällä oli näkyvissä kosteuden aiheuttamia tummentumia ja maanpinta / turvetta tms. oli ( lähes ) puurakenteissa kiinni. Putkivuotojen päällä ”opettajainhuoneessa tms.” oli lattia huonetilasta mitattuna pintamittarilla kostea muovimaton alta ja matto saumasta auki. Vuotavat putkistot tulee uusia välittömästi ennen kuin rakenteille tapahtuu enempää vaurioita. Vaurioituneet puurakenteet ja eristeet yms. tulee uusia. Alapohjan matalan tilan ja ylärinteen puoleisten osien osalta tulisi huolehtia, että alapohjatilan alla on kaikkialla kunnollinen tuulettuva tila ja alapohjan puurakenteita tms. tms ei ole missään kohdissa maassa kiinni. Alapohjan maaperän pinnalta tulisi poistaa puulastut yms. yms lahoavat materiaalit. Alapohjan maanpinnalla maanpinnall tulisi olla kapillaarisen kosteuden k nousun katkaiseva sorakerros tms. Alapohjan tuuletuksen toimivuudesta tulisi huolehtia kaikkialla alapohjassa. Kohdissa, joissa kivien välistä tuleva ilma ei pääse alapohjaan tulee tul tarvittaessa tehdä erillisiä erillis tuuletusaukkoja, jotta alapohjan al tuuletus uletus toimii joka puolella. Alarinteen puolella päädyssä oli kellaritilaa, jossa oli mm. keittiö keitt ja ruokailutila. Täällä ulkoseinien alareunoissa alareunoissa oli betonirakenne, joka oli eristetty ja pinnoitettu sisäpuolelta. Ko. rakenteissa tulee huomioida mahdolliset vauriot seinien alareunojen puuosissa ja eristeissä, jos kosteuden pääsyä rakenteisiin ei ole estetty. Kellarissa olivat myös wc:t joihin kulku ulkopuolelta ja sähköpääkeskus. Lisäksi ylärinteen puolella oli kellaritila, johon oli luukku eteisen lattiasta. Puuosien ( kellaritilan katto ) kosteus oli piikkimittarilla 15,5-16 15,5 p% ( = hieman kohonnut ) Tuuletusaukot Tuuletusaukot olivat tukittu / kiinni. Ulkopuolella ylärinteen ylärinteen puolella maanpinta oli lähes kiinni kuistien seinien ulkolaudoituksessa. Katon sadevedet jäivät syöksytorvien alle kuistien nurkille sekä rakennuksen nurkkiin. Kulmassa oli vanha betonikaivo syöksytorven syöksytorven alla, mutta sen poistosta ei tietoa. Salaojien tarkastuskaivoja tms. tms ei ollut näkyvissä maanpinnalla. Alarinteen puolella ( ruokasalin nurkalla ) oli kaivo, mutta siihen todettiin tulevan syöksytorvesta tuleva vesi. Oletettavasti / saadun tiedon mukaan mukaa alarinteen puolelle oli ruokailutilan rakentamisen yhteydessä yhteydessä asennettu salaojitus salaojitus. Suositellaan ylärinteen puolelle ja muualle, jossa salaojitusta ei ole asennettavaksi uusi salaojitus. Katon aton sadevesien poisto tulee johtaa viemäröitynä pois syöksytorvien ien alta. (salaojitus ja sadevesien poisto eri järjestelmällä kokoojakaivoon ) Maanpinta tulee kaikkilla muokata rakennuksesta poispäin viettäväksi ja ylärinteen puolella seinien vierustoilla tulee kaivaa maanpinta kauemmas puuosista. yläinteen puoli kuvia alapohjasta kuistin puuosat maassa kiviä irti sokkelissa 6.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät olivat hirsirakenteiset. Ulkopinnassa oli pystyrimalaudoitus, kuistien osalla vaakapaneeli. Alareunassa vaakapuu. Kuistin reunojen alareunoissa mitattiin laudoituksen kosteus piikkimittarilla 18-21 p%. Täällä oli myös lahovauriota alareunoissa, joissa maanpinta oli kiinni / lähes kiinni laudoituksessa. Ylempää ja muuten laudoituksen kosteus oli piikkimittarilla noin 13 p% ( = normaali ). Ulkolaudoituksen alle ei ollut kunnon ilmarakoa. Ulkolaudoituksessa oli paikoin pintavaurioita / maali hilseillyt tms. laudoitusten alareunoissa tai kohdissa, joissa laudoitusten alapäät olivat kiinni sokkelissa tms. Lisäksi räystäslaudoituksissa oli lähinnä maalivaurioita. Suositellaan vaurioituneiden rakenteiden maalausta / korjausta. Julkisivumaalauksissa huolehdittava, ettei maalikerrokset muodosta ulkopintaan tiivistä kalvoa, vaan rakenteiden kosteuden päästävä haihtumaan ulospäin. ( vanha maalityyppi selvitettävä ennen uusintamaalusta ) 6.3 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat olivat vanhoja 2-lasisia puupokaisia ikkunoita. Ikkunoiden ulkopuolisissa puuosissa oli maali hilseillyt yms. pintavaurioita. Kittilistat olivat paikoin irti. Heloissa oli vaurioita / ulkopuoliset helat olivat osin irti tm. Päädyn isossa salissa avattiin ikkuna ja todettiin, että ikkunan sisäpokassa ei ollut tiivistettä. Kustien ikkunoissa ei ollut alareunassa vesipenkkipeltejä. Lisäksi sisäpihan verannassa oli 1-lasiset ikkunat. Ulko-ovet vanhoja puurakenteisia ulko-ovia. Ovien tiiveydessä havaittiin puutteita. Lisäksi vanhojen ovien lämmöneristyskyky huono. Suositellaan ikkunoiden ja ulko-ovien uusimista tai korjausta. 6.4 Vesikatto ja yläpohja Rakennuksessa oli tiilikatto. Kuistien tiilikate oli uusittu noin 3 vuotta sitten. Toisen kuistin rappusten puoleiselta sivulta puuttui räystäskouru. ( ei mahdu räystäälle ilman tikkaiden paikan muuttamista ) N. 1992-93 oli uusittu tiilikate parkkipaikan puoleiseen päätyyn ja toisen puolen sivulle. Tiilikatteen alla oli aluskatteena huopakate ja sen alla pärekate. Kellarillisen osan kohdalla ei ollut yläpohjassa pärekatetta näkyvissä vaan laudoituksen väleissä oli näkyvissä huopa. Tiilikatteen jiireissä oli Kattilahuoneen puoleisessa päädyssä tiilet pois paikoiltaan. Viemärin tuuletusputken juuressa ei ollut juuripeltiä tms. vaan sadevesi yms. pääsi suoraan tiilikatteen alle. Yläpohjassa tällä kohdin oli myös kosteuden aiheuttamia vaurioita näkyvissä. Savupiipussa, johon keskuslämmitys oli piipun yläosassa katon päällä vaakahalkeama ja rapautumaa. Harjalla oli tiilejä paikoin pois paikoiltaan ja harjojen saumakohdassa oli tiilit rikki. Jiirissä oli vanhoja vuotojälkiä yläpohjassa. Sisäkulmassa jiirissä oli yläpohjassa vanha lahottajasienivaurio, joka oli tarkastushetkellä kuitenkin kuiva. ( ko. vaurio kertoo aiemmasta pitkään jatkuneesta vesivuodosta ko. kohdalla) Lisäksi piippujen ympärillä yms. oli yläpohjassa pieniä kosteusvuotojälkiä. Vanhan iv-hormin läpi tuodun viemärin tuuletusputken reunoilla oli lisäksi lumien yms. mahdollista päästä yläpohjaan. Suositellaan tiilikatteen korjausta läpivientien ja jiirien ja harjojen yms. kohdilta. Näissä kohdin tulisi käyttää tätä varten tehtyjä läpivientikappaleita + harja- ja jiiritiivisteitä yms. Tiilet tulee olla naulattu kiinni harjoilla ja reunoilla. Muuten tiilikate vielä kohtalainen. Aluskatteena olleen huopakatteen ansiosta suurempia vesikatteen vuotoja ei ole päässyt syntymään. Piippujen päällä ei ollut sadehattuja. Jos piippu ei ole jatkuvasti käytössä suositellaan piipun päälle asennettavaksi sadehattua. Katolle johtavat tikkaat ja kulkusillat olivat puurakenteisia. Lähiaikoina uusimisen tarpeessa. Suositellaan tikkaiden ja kulkusiltojen uusimista metallirakenteisiksi. Yläpohjassa oli kattilahuoneen päällä olevassa päädyssä eristeeksi uusittu mineraalivillaa. Iv- putkia oli täällä paikoin näkyvissä ilman eristettä. Iv-putkien ympärillä tulisi olla yläpohjassa 100 mm mineraalivillaeristys estäen kosteuden tiivistymistä putkien pintaan. Vanhalla osalla oli eristeenä sammalta + purua tms. Keittiön päädyssä olevassa piipussa oli tummentumaa piipun rappauksessa. kosteutta viem.tp juuressa vanhoja vaurioita jiirin alla jälkiä laud. lahovaurio tummentumaa piipussa 6.5 Sisätilat ym. Opettajanhuoneen lattia märkä pintamittarilla. Putkivuoto alapohjassa.( ks kohta 6.1 ) Viereisessä wc:ssä lattiakaivo poistettu ja laitettu vanerilevy päälle. Lattian laatoitus halkeillut ja seinän alareunojen pintalevyt pullistelivat. Seinän toisella puolella ullakolle johtavien portaiden edessä sähkökaappi, joka märkä yläpuolelta valuvasta vedestä. Portaiden yläpäässä putkivuoto. Seinärakenteet ym. märkiä. Myös sähköputket ym. kosteita. Keittiön päällä olevan ison luokkahuoneen lattia oli silmämääräisesti tarkasteltuna painunut / epätasainen. Saadun tiedon mukaan lattian kallistuksia oli aiemmin korjattu tasoitusvalulla. Ullakolle johtavat ovet tavallisia väliovia. Tulisi olla lämpöeristettyjä ulko-ovia. Iv-konehuoneessa lattiassa havaittiin painumista iv-koneen jalkojen kohdalla; ko. kohdilla syvennykset, lattia ei kallistanut lattiakaivoon. Keittiö n. 10 v vanha. Ruokailutila rakennettu tällöin päätyyn. 6.5 Lämmitys Rakennuksessa vesikiertoinen keskuslämmitys lämmityspattereilla. Lämmityskattilat Högfors 20-5, valmistusvuosi 1986 sekä vanha kattila Högfors Heureka IV, valmistusvuosi 1959. Metallinen öljysäiliö kellarissa kattilahuoneen viereisessä tilassa. Kattilahuoneessa havaittiin kupariputken vuotoa 2:ssa kohdin. Uusitussa ruokailutilassa ikkunalämmitys ( + lattialämmitys? ) 6.6 Vesi- ja viemärilaitteet Kunnallinen vesi ja viemäri kunnan viemäriin Vanhoissa käyttövesiputkissa havaittiin useissa kohdin vuotoja. Vanhat vesiputket uusittava kiireellisesti. Osin vanhoja valurautakaivoja ja viemäreitä. Suositellaan myös vanhojen valurautaviemärien uusimista. Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Suositellaan erillisen LVI-teknisen kuntotarkastuksen tekemistä. 6.7 Ilmanvaihto Rakennukseen oli uusittu koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla 1996. 6.8 Sähköistys Sähköpääkeskus erillisessä kellaritilassa sisäpihalta. Erillinen sähköjärjestelmän tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin. Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30…50 vuotta. 6.9 Palovaroittimet Palovaroitinjärjestelmä tulee mitoittaa ja tarkastaa määräysten ja tulevan käytön mukaiseksi. 7 PIENEMPI KOULURAKENNUS 7.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta Rakennus sijaitsi loivassa rinteessä. Alarinteen puolella kellaritila / varasto, josta luukut tuulettuviin alapohjiin. Viereisiin kellarin tiloihin ( wc tilat ) ei päästy. Rakennuksessa betonirakenteiset perustukset / perusmuurit. Asunnon kohdalla perustuksissa jatkokohta. Muuten perustukset silmämääräisesti kunnossa / selviä vaurioita / halkeamia ollut näkyvissä. Alarinteen puoleiseen alapohjatilassa ( pesutilojen alap. ) puuosien kosteus piikkimittarilla n. 12-13 p% ( = normaali ). Puurakenteet olivat silmämääräisesti kunnossa ja kuivia. Puurakenteita oli osin korjattu / vahvistettu. Liikuntasalin alapuolisessa alapohjassa havaittiin putkivuoto luukusta mentäesä vasemmalla, maaperä oli putken alla kostea. Osin rakenteita oli taaempana alapohjassa korjattu, mineraalivilla näkyvissä, putkia korjattu. Alapohjissa oli maanpäällä tavaraa, korjatussa kohdin turvetta tms. Alapohjista tulisi poistaa ylimääräiset tavarat ja orgaaniset materiaalit maanpinnalta. Maanpinnalla tulisi olla kapillaarisen kosteuden katkaiseva sorakerros. Keskellä rakennusta takasivulla juureskellaritilat. Täällä kellarin seinien alareunoissa kalkkimuodostelmia kivirakenteiden pinnoilla merkkinä rakenteesta tulleesta kosteudesta. Muun osan alapohjaa ei ollut pääsyä. Etusivulla alapohjaan oli 2 tuuletusaukkoa. Takasivulla vain 1 kpl. Tuuletusaukoista otettujen kuvien perusteella alapohjatila näytti kuivalta ja vaurioita ei ollut näkyvissä. Maanpinnalla oli puulastuja. Tuulettuviin alapohjiin tulisi olla luukku, josta se voidaan kauttaaltaan tarkastaa. Alapohjassa maanpinnalla oleva orgaaninen tavara tulisi poistaa. Alapohjan tuuletus tulisi toimia kaikkialla alapohjassa. Asunnon alla päädyssä olevaan alapohjaan ei ollut tuuletusaukkoja / tarkastusmahdollisuutta. Erillinen alapohjatila, rakenne ? Katon sadevedet oli johdettu takasivulla ja alarinteen puolella putkilla pois. Etusivulla syöksytorven alla betonikaivo, jossa kivipesä, tästä ei ollut poistoputkea näkyvissä. Syöksytorvet olivat liikuntasalin kulmissa poikki. Pesutilojen kulmassa syöksytorven vesi ei mennyt kunnolla poistoputkeen. Salaojien tarkastuskaivoja ei ollut maanpinnalla näkyvissä. Alempana oli sadevesien kokoojakaivo. Nurkalla oli kaivo, johon myös viereisen syöksytorven poisto. Kellariin vievien ovien syvennyksessä ulkotilassa olevasta lattiakaivosta lähti poistoputki rakennukseen päin. alapohja pesutilojen alla liikuntasalin alla putkivuoto + rak. korjattu alapohjaa asunnon alla 7.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät olivat puurunkorakenteisia, purueristeisiä. Ulkopinnassa oli rimalaudoitus. Rakennuksen laudoituksen alle ei ollut kunnollista ilmarakoa. Laudoituksen alareunoissa oli maalaus osin irronnut / halkeillut. Laudoituksen kosteus piikkimittarilla alareunoissa paikoin 15.16p%. Katoksen alla mitattiin piikkimittarilla laudoituksen kosteus 11 p%. Meren puolella suihkutilojen kohdalla ulkolaudoitusta oli osin uusittu. Laudoitus maalaamatta. Vanhassa laudoituksessa oli täällä rimoissa naulojen kohdilla pieniä lahovaurioita. Muualla laudoituksessa lähinnä maalin hilseilyä tms. Takasivulla laudoitus meni portaiden vieressä lähes maahan asti. Suositellaan ulkolaudoituksen vaurioituneiden rimojen uusimista ja ulkomaalausta. 7.3 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat olivat 2-lasisia puupokaisia. Ylärinteen puoleisessa päädyssä oli 2:ssa ikkunassa vesipenkkipellit ikk. alareunassa. Muissa ikkunoissa ei vesipenkkipeltejä ollut. Ikkunoissa oli maalikunnostuksen tarvetta ulkop. Ulko-ovet olivat puurakenteisia lasiaukollisia ulko-ovia. Suositellaan ikkunoiden ja ulko-ovien maaluskorjausta lähiaikoina.. Ikkunoiden alareunaan tulisi kaikkiin ikkunoihinasentaa vesipenkkipellit. Tiivisteet ja helat yms. tule tarkastaa. Huomioitava , että ikkunoiden ja ulko-oven lämmöneristys ym. ominaisuudet eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia ja niiden mahdollinen uusiminen arvioitava kustannusten ja tulevan käytön mukaan. 7.4 Vesikatto ja yläpohja Rakennuksessa tiilikatto. Uusittu saadun tiedon mukaan 1994. Tiilikatteen alla aluskatteena pärekate. Kattojen jiirit olivat täynnä roskia. Puhdistettava. Harjalle suositellaan harjatiivisteitä Pienempi piippu oli yläosastaan selvästi rapautunut. Siihen suositellaan yläosan uudelleenmuurausta. Toinen piippu vähemmän rapautunut. Se korjattavissa paikkakorjauksella. Piippujen päälle tulisi asentaa sadehatut. Syöksytorvet osin poikki / eivät johtaneet vettä rännikaivoihin asti. Korjattava. Katosten päällä oli peltikatot. Pääoven katos oli vuotanut yläreunan rintapellin reunasta tms. Liikuntasalin seinän laudoituksen maalaus oli irti ja laudoissa havaittiin piikkimittarilla kosteus n. 15 p%, muuten paneelien kosteus 10-11 p%. Yläpohjassa purueriste + osin turvetta. Vinokaton tuuletusvälit tukossa / peitetty laudalla. Jiirin alapuolella takasivun parvekkeelle mentäessä tummentumia / vuotaneen veden aiheuttamia jälkiä. Tarkastushetkellä kuivia. Pesuhuoneen päällä ullakkotilassa vanha vuotokohta. Ko. kohtaan laitettu yläpohjan kautta aluskatesuikale. Kulmassa olevan vaatehuoneen katossa vuotojäljet. Tarkastushetkellä kuivat. Asunnon päällä olevan piipun vieressä vanhoja vuotojälkiä. Kuivia tarkastushetkellä. Toisen piipun ympärillä puuosat kunnossa. Piippu oli kiinni purussa. Hormit ilmahormeja. ( jos piippua käytetään savuhormina tulee yläpohjan osalle huomioida palovilla ) jiirien kohdilla yläpohjassa vuotaneen veden aiheuttamia jälkiä yläpohjaan yläkerran huoneiden päällä piippu Jiirien kohdalla yläpohjassa vaurioita. Jiirit tulee puhdistaa ja niiden vedenpitävyys tarkastaa ja asentaa tarvittaessa tiivisteitä tms. Yläpohjan tuuletuksen parantamiseksi suositellaan päätytuuletusventtiilien asentamista. Jos vesikatolle asennetaan tiivis aluskate tms. tulee ehdottamasti huomioida myös vinokattojen tuuletusvälit yms. Nyt aluskatteena oleva pärekate on hengittävyydellään päästänyt kosteuden haihtumaan ylöspäin ja ehkäissyt täten yläpohjan tuuletuksen puutteellisuudesta aiheutuvia ongelmia. 7.5 Sisätilat ym. Liikuntasalin eteisessä lattia avattu. Putkivuoto. vesi tippui putken alta tarkastushetkellä. Liikuntasalissa ovesta oikealle puolapuiden takana paneeleissa maali irti ja piikkimittarilla kohonneita kosteusarvoja 15 p%, muualla paneelien kosteus 10-11 p%. Vesikaton vuoto sisäntulokatoksen seinän vierestä. ( ks. kohta vesikatto ) Pesutilat noin 5 vuotta vanhat. Seinät ja lattia laatoitettu. Pintamittarilla mitattiin suihkuhuone 4 takaosassa suihkun alla seinän alareunassa hieman kohonneita kosteusarvoja. Alareunan laattasaumoissa oli tällä rakoja. Wc:n puolelta ko. kohdassa kosteus normaali. Voidaan päätellä mittun kosteuden olevan laatoituksen ja vesieristyksen välissä; ei kosteusarvoista johtuvia toimenpiteitä. Suositellaan laattasaumojen rakojen korjausta. Silikonisaumojen uusimista suositellaan yleisesti 5 vuoden välein kosteisiin tiloihin. Pukuhuone 2 ja eteisen oven päällä seinässä halkeama. Kivi- / levyseinän liitos ( ks piirustus ) Asunnon pesuhuone laatoitettu. Seinien kosteus pintamittarilla normaali. Lattia kostea lattiakaivon ympäriltä. (n. 13 vuotta vanha, edellisenä päivänä ennen mittausta käyty suihkussa, asukkaan ilmoitus ) Ei tietoa mahdollista kosteuseristyksistä. Keittiön lavuaarin päällä laatta halki. pesuhuone 7.6 asunnon suihku ja keittiö Lämmitys Rakennuksessa vesikiertoinen lämmitys pattereilla. 7.7 Vesi- ja viemärilaitteet Kunnallinen vesi ja viemäri kunnan viemäriin 1998 ollut vuotoa, jolloin uusittu putkia alapohjassa. ( lämmin käyttövesi kierto ). Eteisen lattiassa ja alapohjassa liikuntasalin alla havaittiin tarkastuksessa putkivuotoa. ( ks. kohta 7.1 ) Vanhat vesiputket uusittava kiireellisesti. Osin vanhoja valurautakaivoja ja viemäreitä. Suositellaan myös tarvittaessa vanhojen valurautaviemärien uusimista. Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Suositellaan erillisen LVI-teknisen kuntotarkastuksen tekemistä. 7.8 Ilmanvaihto Suositellaan ilmanvaihdon toiminnan erillistä tarkastamista. 7.9 Sähköistys Erillinen sähköjärjestelmän tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin. Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30…50 vuotta. 8.11 Palovaroittimet Palovaroitinjärjestelmä tulee mitoittaa ja tarkastaa tulevan käytön mukaan 9 ERILLINEN RANNASSA OLEVA RAKENNUS Rakennuksen seinien alareunat olivat lähes maassa kiinni. Alapohjaan näki hieman kuistin alta. Epäiltävissä vaurioita alapohjarakenteissa ym. Wc:n lattialaatat oli halki / painunut. Rakennuksessa oli paha haju. Rakennus oli huonokuntoinen ja sen korjauskustannukset rakennuksen arvoon nähden arvioituna ovat niin suuret, että on suositeltu rakennuksen purkamista. 10 Liitteet Piirustukset Salossa 18.10.2010 Heikki Pöysti RI, Talotarkastaja, AKK
© Copyright 2024