© Harjun koulu
2008
Lohja on vuosisatojen ajan ollut Suomen oloissa keskeistä ja vaurasta kulttuuriseutua,
jonne uudistukset ovat tulleet muuta maata aikaisemmin. Tämä koskee myös kouluopetusta. Vain harvalla maaseutualueella maassamme opetusta on annettu niin varhain
kuin Lohjalla.
Kirkko huolehti tavallisen kansan opetuksesta kinkereissään ja rippikouluissaan, mutta
tiedetään että jo 1620-luvulla Herman Upmeijer - niminen oppinut upseeri, Lohjan koulumestari, opetti säätyläisten poikia, jotta he pääsivät opiskelemaan lähikaupunkien
kouluihin. 1650-luvulla lohjalaiset ryhtyivät vakavasti hankkeeseen saada paikkakunnalle pedagogio. Tämä toteutui v. 1659.
Pedagogio
Pedagogio oli pieni koulu, jossa työskenteli yksi opettaja ja parikymmentä poikaoppilasta kerrallaan. Opetusta annettiin mm. latinan ja kreikan kielessä,
historiassa, maantieteessä sekä lisäksi sisälukemisessa, kirjoittamisessa, laskennossa ja tietysti kristinopissa. Oman koulutalon Lohjan pedagogio sai vuonna
1769.
Kuvassa näkyvä rakennus sijaitsi nykyisen Länsi-Uudenmaan Osuuspankin kohdalla, jossa edelleenkin on
muistolaatta muistuttamassa ohikulkijoita asiasta. Tämän poikakoulun toiminta lopetettiin v.1822. Koulutalona pedagogio kuitenkin jatkoi, sillä siinä toimi
Lohjan pedagogio
myöhemmin 1860-luvulta aina 1960-luvun vaihteeseen asti ruotsinkielinen kansakoulu. Kauppakadulta se siirrettiin Lohjan museon alueelle v. 1972, jossa se
edelleenkin toimii näyttelytilana.
Uno Cygnaeuksen aikaan
Vuosina 1822-1869 Lohjalla ei ylläpidetty ainoatakaan koulua. Vasta Uno Cygnaeuksen herättävän toiminnan jälkeen ja varsinkin kun valtio maksoi suurimman
osan kustannuksista alettiin kouluja rakentaa lähes jokaiseen kylään. Uudet koulut
olivat maaseudulla neliluokkaisia ja ne oli tarkoitettu tavalliselle kansalle, sekä tytöille että pojille. Aluksi kansakoulujen perustaminen maaseuduille oli vapaaehtoista, mutta oppivelvollisuuslain säätämisen jälkeen v. 1921 se tuli pakolliseksi.
Uno Cygnaeus
Harjun koulu 70v
2
Lohjan kauppala
Vuonna 1926 Lohjasta tuli kauppala ja se oli jo melkoinen taajama. Täällä oli useita kauppaliikkeitä, apteekki, posti ja piirilääkäri. Kauppalan keskustassa toimi
kaksi kansakoulua, ruotsinkielinen ja suomenkielinen.
Suomenkielinen kansakoulu toimi Keskusaukiolla v.
1872 rakennetussa rakennuksessa. Koulun tilat olivat
liian pienet ja vähitellen ruvettiin suunnittelemaan kansakoululle lisärakennusta harjulle.
Ilmakuva kauppalasta
Otsikoita Länsi-Uusimaa -lehdessä
28.5.1935:
” 70 oppilasta saa päästötodistuksen kauppalan
kansakoulusta”
24.9.1935:
”Oppilaslisäys kauppalan suomalaisessa kansakoulussa”
1.10.1935:
”Ensitilaisin kauppalan kansakoulun laajentaminen”
8.11.1935:
” Uuden koulutalon rakentamisehdotus saa kauppalanhallituksessa sekä kannatusta että vastustusta”
24.1.1936:
”Arkkitehti Toivo Salervo laatii luonnosta uutta koulutaloa varten”
25.2.1936:
” Valtuusto lykkäsi kauppalan kansakoulun rakennusasiaa”
28.2. 1936
” Kauppalanhallitus palauttaa kansakoulun piirustukset valtuustolle”
3.3.1936:
”Kansakoulun alkuosa rakennetaan varatun määrärahan puitteissa”
3
Harjun koulu 70v
11.9.1936 liehui siniristilippu kauppalan uuden kansakoulurakennuksen yläpuolella merkkinä siitä, että rakennus oli saanut jo kurkihirtensä.
Tapausta juhlittiin paikan päällä klo 14.00, jolloin kauppalan hallitus tarjosi harjannostajaiskahvit rakennuksessa työskenteleville työläisille ja kutsuvieraille.
Harjun koulu 70v
4
Valmis koulurakennus vuonna 1937
Vuonna 1937 koulurakennus oli valmis ja se vihittiin
käyttöönsä 8.1.1937. Paikallislehdessä todettiin, että
uusi uljas koulurakennus sijaitsee ”komealla paikalla
Lohjanharjulla, josta on viehättävä näköala yli kauppalan ja Lohjanjärven vesistön. Harva koulu voinee ylpeillä sellaisesta näköalasta. Kun koulu sijaitsee niin
korkealla paikalla, on jo ilmastokin siellä koululaiselle
mitä edullisin. Sitä paitsi tulevat sekä koululaiset että
opettajat joutuessaan kiipeämään ylös harjun laelle
saamaan siitä heille hyvin tarpeellista liikuntoa.”
Ulkoasunsa puolesta koulun todettiin edustavan nykyaikaista suoraviivaista eli ns. uusasiallista tyyliä. LohjaUusi koulurakennus
laisilla kansakoululaisilla oli nyt käytössään kahdeksan
uutta luokkahuonetta ja vanhalla koululla 11 opetushuonetta. Koulu oli suunniteltu siten, että sitä olisi myöhemmin
helppo laajentaa.
Harjun koulu sotasairaalana
Muutaman vuoden toimittuaan Harjun uusi koulu joutui
toimimaan sotasairaalana. Tänä aikana kansakoulu toimi
kokonaisuudessaan vanhoissa puurakennuksissa, jotka
sijaitsivat Laurin - ja Ilmarinkadun kulmassa.
Vuonna 1948 koulussa aloitti 17 oppilaan erityisluokka, jota silloin kutsuttin C-luokaksi.
Sairaanhoitajat työssään
5
Harjun koulu 70v
Kuvia opettajista
Tässä kuvassa näet Harjun koulun opettajia 40-luvun lopulla. Opettajia koulussa oli kymmenkunta ja
oppilaita noin viisisataa.
Ja kuva pari vuotta myöhemmin
Helli Satuli, Eira Lampikoski, Mirjam Reeni, Irja Isomoisio, Hilma Seppälä, Anna Herttua, Laura
Susiluoto, Armas Lampikoski, Lauri Mikkola, Marjatta Suhonen, Jorma Susiluoto
Kuvan luovuttaja Eila Hägerström, Kirkhakkinen N:o 1, 2001
Harjun koulu 70v
6
Koulu laajenee
Vuonna 1949 aloitettiin taas Harjun koulun laajennustyöt. Oppilasmäärä oli kasvanut tasaisesti ja lisätiloja
tarvittiin. Koulun vanhaa osaa päätettiin jatkaa harjun
suuntaan pitkällä siivellä, josta tulisi 2-kerroksinen. Toiseen siipeen, joka lähtee poikittain harjun suuntaan
nähden tulisi juhlasali, johon mahtuisi 300 ihmistä.
Lisäsiipi ja juhlasali
Valmistuttuaan Harjun laajennetusta kansakoulusta tuli Lohjan suurin rakennus kirkkoa lukuun ottamatta. 2-kerroksisen luokkahuonesiiven, nykyisen B-osan pituudeksi tuli 51 m ja leveydeksi 18 m. Juhlasalista tehtiin 36 m pitkä ja 14
m leveä.
Koulurakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto K. Blomstedt ja B. Stenbäck ja sitä pidettiin yhtenä uudenaikaisimmista koulurakennuksista maassamme. Paitsi useita tilavia luokkahuoneita siihen oli sijoitettu myös kaksi voimistelusalia, jotka tarpeen tullen voitiin yhdistää suureksi juhlasaliksi. Salissa oli tilava näyttämö. Lisäksi siellä oli
elokuvalaitteet filmien esittämistä varten.
7
Harjun koulu 70v
Vuosien 1949-1950 laajennus
* Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kaj Blomstedt ja Birger Stenbäck
* 16 000 uutta neliömetriä
* 16 luokkaa, koulukeittola
* juhlasali elokuvalaitteineen
* koulukeittola ruokailuhuoneineen
Tässä kuva koulun juhlasalista ja vihkiäisistä 11.2.1951. Juhlapuheen piti Kouluhallituksen pääjohtaja R.K. Oittinen.
Samana päivänä vietettiin suomalaisen kansakoulun 80-vuotispäiviä.
Harjun koulu 70v
8
Kuvia Harjun koulun 1950 valmistuneesta B-osasta
Koulu pääoven suuntaan kuvattuna
Koulu kaupungin puolelta portailta kuvattuna
Ilmakuva Hankotien suunnalta
Kuva kaupungin puoleiselta pihalta
Harjun kansakoulu, etualalla Nummentaustan asuntoja teollisuusaluetta
9
Harjun koulu 70v
Juhlasali ennen …
ja nyt
Aula ennen ...
ja nyt
Koulun ruokasali ennen …
ja nyt
Harjun koulu 70v
10
Luokka menneiltä vuosikymmeniltä…
ja nyt
C-osa
Seuraava Harjun koulun laajennus tehtiin 1970-luvun
alussa. Erityisopetusta Harjun koululla oli annettu
1940-luvun loppupuolelta lähtien ja se oli laajentunut
useamman luokkahuoneen tarvitsijaksi jo 1960- luvulla. Jälleen oli siis aika laajentaa Harjun koulua ja tällä
kertaa vuonna 1972 apukoulun tarpeisiin. Tämän ns.
C-osan suunnittelusta vastasi kaupungin suunnitteluinsinööri Raimo Lind. Samoihin aikoihin koulumaailmassa tapahtui muitakin suuria muutoksia. Vuonna 1976
Lohjalla siirryttiin peruskouluun, jolloin vanha oppikoulu- ja kansakoulujärjestelmä siirtyivät historiaan.
Tällä hetkellä tässä koulumme C-osassa opetetaan
mm. kieliä, kotitaloutta ja musiikkia.
C-osa
Koulun C – osan laajennus
* V. 1972 päätös koulun jatkamisesta apukoulun tarpeisiin
* Suunnittelija Raimo Lind
* Kuusi uutta luokkahuonetta
* Tekninen askarteluhuone varastoineen
* Vahtimestarin asunto
* 759 neliötä
11
Harjun koulu 70v
Alakoulusta yläkouluksi 1994
1990-luvun puolivälissä Harjun koulu joutui taas suurien muutosten kohteeksi. Opetuksen muuttuessa olivat koululaitoksen tilatarpeet edelleen kasvaneet.
Kaupungin tuli ratkaista toisen yläasteen tilakysymyksensä. Monien vaiheiden ja selvitysten jälkeen päädyttiin yläasteen sijoittamiseen Harjun kouluun. Metsolan
alakoulun valmistuminen tyhjensi Harjun koulun nykyiseen käyttöönsä.
Harjun koulun käyttötarkoituksen epäselvyys oli estänyt jo vuosia tarpeellisetkin korjaustyöt. Muutostöitä
edellytti tietysti myös koulun muuttaminen yläasteeksi.
Tämä päätös tehtiin v. 1994, jolloin Harjun ala-aste
Kuva Harjun yläasteen pihalta
vaihtui yläasteeksi ja noin puolet silloisen Anttilan yläasteen oppilaista ja opettajista muutti syksyllä 1994 Harjulle. Rehtoriksi valittiin koulumme nykyinen rehtori Mirja
Suppola.
Kun puolet silloisesta Anttilan yläasteesta vuonna
1994 muutti vanhaan alakouluna toimineeseen rakennukseen, joutui se joutui perusteelliseen remonttiin ja
sai nykyisen ulkoasunsa. Vanhin A-osa kunnostettiin v.
1994, uusin C-osa 1995 ja v. 1996 päästiin remontoimaan 50-luvulla rakennettua B-osaa. Remonttia tehtiin
suurimmaksi osaksi kesäisin, mutta toki koulua pidettiin myös remontin keskellä.
Kuva B-osan remontista
Tällä hetkellä koulussamme on oppilaita noin 400,
opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 50. Vaikka koulumme historia yläkouluna on vielä suhteellisen lyhyt,
reilut 10 vuotta, on syytä muistaa, että koulullamme rakennuksena on takanaan pitkä ja arvokas menneisyys, josta voimme olla ylpeitä.
Kuva koulun portilta
Harjun koulu 70v
12