Pelastussuunnitelma As Oy Suvikärki + liitteet (1)

PELASTUSSUUNNITELMA
As Oy Suvikärki
Suvikummunrinne 4
02120 ESPOO
Pelastussuunnitelma
SISÄLLYS
1.0
YHTEENVETO PERUSTIEDOISTA ......................................................................... 4
2.0
PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET ............................................................ 5
2.1 Laki ja säädökset .................................................................................................... 5
2.2 Suunnitelman päämäärä ja tarkoitus ...................................................................... 5
2.3 Omatoiminen varautuminen .................................................................................... 6
3.0
YLEISTIEDOT........................................................................................................... 6
3.1 Kiinteistötekniset tiedot ........................................................................................... 7
3.2 Henkilömäärät......................................................................................................... 7
3.3 Kohteen lay-out (Liite 1.)......................................................................................... 8
3.4 Turvallisuusorganisaatio ......................................................................................... 8
3.4.1
3.5
Turvallisuusorganisaation tehtävät .............................................................................................. 8
Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan........................................................... 9
3.5.1
Yleinen vaaranmerkki .................................................................................................................. 9
4.0
TURVALLISUUSRISKIT ......................................................................................... 10
4.1 Kiinteistön riskikohteet .......................................................................................... 10
5.0
TOIMINTA ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEISSA ...................................... 12
5.1 Palovaara ............................................................................................................. 12
5.1.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
5.7
5.8
5.9
5.10
Ennaltaehkäisy ........................................................................................................................... 13
Ensiapua vaativa tilanne ....................................................................................... 13
Varkaus ja ryöstötilanne ....................................................................................... 14
Pommiuhkaus ....................................................................................................... 14
Vaarallisten aineiden onnettomuus ....................................................................... 14
Säteilyvaara .......................................................................................................... 14
Kunnallistekniset häiriöt ........................................................................................ 15
Pelastussuunnitelman merkit ................................................................................ 16
Toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ........................................................... 17
Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus ............................................................ 18
6.0
HÄLYTYS- JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT .......................................................... 18
6.1 Hälytysjärjestelmät................................................................................................ 18
6.2 Alkusammutuskalusto ........................................................................................... 18
6.3 Palovaroittimet ...................................................................................................... 18
6.4 Savunpoisto .......................................................................................................... 18
7.0
POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET ......................................... 19
7.1 Poistuminen .......................................................................................................... 19
7.2 Kokoontumispaikka............................................................................................... 19
7.3 Pelastustiet ........................................................................................................... 19
7.4 Väestönsuoja ........................................................................................................ 20
RAKENTEELLINEN SUOJELU.............................................................................. 20
8.0
8.1 Sähkölaitteet ......................................................................................................... 20
2
Pelastussuunnitelma
8.2
Vesi....................................................................................................................... 21
9.0
ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET ............................................................ 21
9.1 Siisteys ja järjestys ............................................................................................... 21
9.2 Tuhopolttojen torjunta ........................................................................................... 21
9.3 Jätteiden käsittely ................................................................................................. 21
10.0
SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, YLLÄPITO JA TARKISTAMINEN .............. 22
11.0
SUUNNITELMAN JAKELU .................................................................................... 22
12.0
PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET ........................................................ 22
LIITTEET
Liite 1. Asema- ja pohjakuva
Liite 2. Miten toimin tulipalotilanteessa?
Liite 3. Miten sammutan palosammuttimella?
Liite 4. Ensiaputilanteen toimintaohjeet
Liite 5. Varkaus ja ryöstötilanne havainto-ohjeet
Liite 6. Pommiuhkaustilanteen toimintaohjeet
Liite 7. Kaasuonnettomuuden toimintaohjeet
Liite 8. Miten toimin säteilyvaaratilanteessa?
Liite 9. Joka kodin jätteidenlajitteluohjeet
Liite 10. Isännöitsijäntodistus
Lisää ohjeita verkossa:
Kodin turvaopas turvaopas.pelastustoimi.fi
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos www.lup.fi
Tämä pelastussuunnitelma on laadittu kiinteistön isännöitsijän ja osakkaiden antamien lähtötietojen pohjalta.
Mikäli nämä tiedot ovat virheellisiä, niin pelastussuunnitelman laatija Lassila & Tikanoja Oyj ei ole niiltä osin
vastuussa pelastussuunnitelman oikeellisuudesta.
3
Pelastussuunnitelma
1.0
YHTEENVETO PERUSTIEDOISTA
Turvallisuusorganisaatio
Suojelujohtaja
Varasuojelujohtaja
Isännöitsijä Tapiolan Lämpö Oy
Väestönsuojan hoitaja
Toiminto
Sähköpääkeskus
Veden pääsulku
Veden sulku, lämmin vesi
Väestönsuoja
Kari Hellqvist (As. G
23)
Marja Sippola (As. N
29)
Anja Forsberg
Marja Sippola
040 550 2007
050 300 2320
020 750 5235
050 300 2320
Kellari, D-rappu
A-talon pääty, vesimittarihuone
Kellari, B-rappu, lämmönjakohuone
Kellari, D-rappu
4
Pelastussuunnitelma
2.0
PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
2.1 Laki ja säädökset
Tämän pelastussuunnitelman perustana on lainsäädäntö sekä riskien tunnistaminen ja
arviointi.
•
•
•
Pelastuslaki 379/2011
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011
Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja
väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011
Pelastussuunnitelman sisältö (Pelastustoimiasetus § 9)
Pelastustoimilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on selvitettävä:
1) vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
4) suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai
asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan;
5) tarvittava suojelumateriaali;
6) ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; sekä
7) miten suunnitelmaan sisältyvät turvallisuustoimenpiteet saatetaan asianomaisten
tietoon.
2.2 Suunnitelman päämäärä ja tarkoitus
Tämä pelastussuunnitelma on laadittu Asunto-Osakeyhtiö Suvikärkeä koskevaksi.
Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia.
Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset
pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan
tehokkaasti.
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on selvittää miten turvallisuusorganisaation ja
asukkaiden tulee eri onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimia.
• asuinkiinteistön onnettomuusriskit ja uhkaavat vaaratilanteet
• miten onnettomuus- ja vaaratilanteita ennaltaehkäistään
• miten onnettomuus- ja vaaratilanteisiin on varauduttu
• miten onnettomuus- ja vaaratilanteissa tulee toimia
Jokaisen asukkaan tulee
• Tutustua pelastussuunnitelmaan
• Pystyä tekemään tilanteen mukainen hätäilmoitus
5
Pelastussuunnitelma
•
•
•
•
•
Tietää alkusammuttimien sijainnit ja osata käyttää niitä
Tuntea rakennuksen poistumistiet ja kokoontumispaikka
Tuntea rakennuksen muut turvallisuusjärjestelyt ja niiden edellyttämät toimenpiteet
Tuntea vastuunsa huolehtia ihmisistä ja heidän poistumisestaan tulipalon sattuessa
Tietää miten suojaudutaan säteily- tai kaasuonnettomuuden sattuessa
2.3 Omatoiminen varautuminen
Jokaisen asukkaan on osaltaan:
• ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
• varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
• varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin
pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
• ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa
vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi
3.0
YLEISTIEDOT
Yhtiön nimi
Osoite
Y-tunnus
Kiinteistötunnus
Tontin pinta-ala
Kiinteistötyyppi
Käyttötarkoitus
Rakennusvuosi
Rakennusten lukumäärä
Kerrosten lukumäärä
Porrashuoneiden lukumäärä
Asuntojen lukumäärä
Rakennusten kerrosala
Muut tilat
Autopaikat
Asunto-Osakeyhtiö Suvikärki
Suvikummunrinne 4 02120 Espoo
0102745-9
049-418-00001-1478
11554 m2 (oma)
Kerrostalo
Asuinkiinteistö
1969
4
4
29
38
3 469 m2
5 kpl / 57,9 m2
41
Paloluokka
Palovaarallisuusluokka
Suojaustaso
Osastointi
Väestönsuoja
P1
1
1
Huoneistokohtainen
Kellari, D-rappu 84 m2 / 112 henkilölle
Kiinteistö sijaitsee Espoossa Tapiolan kaupunginosassa osoitteessa Suvikummunrinne 4.
Asunto-osakeyhtiöön kuuluu neljä rakennusta, jotka on merkitty pohjakuvaan (liite 1.)
numeroin I-IV. Porrashuoneet B, C ja D ovat kerrostaloja. Portaat A ja E-Ä ovat luhtitaloja.
6
Pelastussuunnitelma
3.1 Kiinteistötekniset tiedot
Rakennusaine
Kattotyyppi
Kattomateriaali
Lämmitysjärjestelmä
Ilmanvaihtojärjestelmä
Antennijärjestelmä ja –tyyppi
Betoni
Tasakatto
Huopa
Vesi/kauko
Kone/poisto
Kaapeli
3.2 Henkilömäärät
Asunto-osakeyhtiössä on 38 asuntoa, joiden yhteispinta-ala on 3 469 m2. Asukkaita
kiinteistössä asuu noin 70.
7
Pelastussuunnitelma
3.3 Kohteen lay-out (Liite 1.)
Piirroksissa esitetään seuraavat asiat:
• kokoontumispaikka
• saapumisreitti pelastuslaitokselta
• pohjapiirros (poistumistiet ja palokunnan hyökkäystiet, väestönsuoja,
alkusammutuskaluston sijainnit)
• sähköpääkeskuksen, konehuoneiden ja ohjauslaitteiden sijainnit
• hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet kohteen ympäristössä (portit,
kääntöpaikat, palotiet)
• sammutusveden ottopaikka
3.4 Turvallisuusorganisaatio
Turvallisuusorganisaatio
Suojelujohtaja
Varasuojelujohtaja
Isännöitsijä Tapiolan Lämpö Oy
Väestönsuojan hoitaja
Kari Hellqvist (As. G
23)
Marja Sippola (As. N
29)
Anja Forsberg
Marja Sippola
Huoltoliike
Tapiolan Lämpö Oy
Huoltopäivystys 24 / 7
020 750 5300
020 310 310
Lassila & Tikanoja Oyj
L&T Vahinkopäivystys 24 / 7
L&T Kiinteistötekniikka (väestönsuojat ym.)
010 636 2000
010 636 6540
Muut
Pelastuslaitos
112
040 550 2007
050 300 2320
020 750 5235
050 300 2320
3.4.1 Turvallisuusorganisaation tehtävät
Suojelujohtaja
• johtaa, kehittää ja ylläpitää turvallisuutta ja pelastustoimintaa
• vastaa turvallisuuden toteuttamisesta vähintään säädösten mukaisesti
• vastaa pelastussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä
• huolehtii mahdollisesta turvallisuuskoulutuksesta
• tekee tarvittava ilmoitukset viranomaisille ja osallistuu viranomaisten tekemiin
tarkastuksiin
• tiedottaa turvallisuudesta asukkaille ja hallitukselle
8
Pelastussuunnitelma
Varasuojelujohtaja
• johtaa pelastustoimintaa ennen pelastusyksikön saapumista
• varmistaa henkilöiden poistumisen tiloista
• käynnistää sammutus- ja pelastustoiminnan mahdollisuuksien mukaan
• ilmoittaa sammutus- ja pelastustyönjohtajalle tilanteen ja avustaa häntä
pelastustoiminnassa
Väestönsuojan hoitaja
• tarkastaa vuosittain kiinteistön väestönsuojan sekä sen laitteiston ja varusteet ja
niiden toimintakunnon
• huolehtii, etteivät väestönsuojan metalliosat ruostu ja venttiilit jumiudu, tiivisteet
pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja riittävä varustus pysyy tallella
3.5 Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan
Kunnan pelastustoimi
Hätänumero
Länsi-Uudenmaan
pelastuslaitos
Päivystävä palotarkastaja
Tilannekeskus ja
keskuspaloasema (asema 10)
Lähin asema, Niittykummun
paloasema (asema 20)
Lähin väestönhälytin
Poikkeusolojen johtokeskus
Suojelupiiri
Suojelulohko
PL 6700
02070 Espoon Kaupunki
ark. 9.00-11.30
Palomiehentie 1
02750 Espoo
Niittyportti 1
02200 Espoo
Ahertajantie 3
Kannusillanmäen
väestönsuoja
2
21
112
Tilannekeskus,
neuvonta ja vaihde 09
8162 8699 (24h/vrk)
09 8162 6815
Tapiola
Kannusillankatu 4
02770 Espoo
3.5.1 Yleinen vaaranmerkki
Väestöhälytin on sireenityyppinen hälytin, joka antaa yleisen vaaramerkin
nousevan laskevan äänen. Kyseisessä hälyttimessä voidaan tarvittaessa välittää
myös puhetta.
YLEINEN VAARAMERKKI
yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) ja laskeva
äänimerkki (pituus 7 sekuntia) tai viranomaisen kuuluttama varoitus.
VAARA OHI MERKKI
9
Pelastussuunnitelma
Viranomaiset ilmoittavat kun vaara on ohi: Vaara ohi -merkki on yhden
minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on
ohi.
Toimi näin kun kuulet yleisen vaaramerkin:
Pysy sisällä, jos olet sisätiloissa
Siirry sisälle, jos olet ulkona ja pysy sisällä.
Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet
Avaa radio ja odota rauhallisesti lisäohjeita
Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa
4.0
TURVALLISUUSRISKIT
Suomessa rakennukset rakennetaan turvalliseksi useiden eri lakien, määräysten ja
ohjeiden mukaan. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen on sen omistaja ja haltija (asukas)
velvollinen huolehtimaan rakennuksen ja siihen liittyvien laitteiden turvallisuudesta ja
toimintakunnossa pitämisestä.
Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan muun muassa siitä, että
tulipalon vaara on vähäinen, rakennuksesta päästään turvallisesti poistumaan,
kulkureiteillä ei säilytä helposti syttyviä tavaroita, nuohous on suoritettu lain edellyttämällä
tavalla ja rakennuksessa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia.
4.1 Kiinteistön riskikohteet
Tunnistetut riskit
Murtoriski
Mahdollinen omaisuuden menetys ja
ilkivallasta aiheutuneet
korjauskustannukset
Vesivahinko
Esim. putkivuoto, kulumisen tms.
seurauksena syntynyt vesivahinko
Riskeihin varautuminen
Asunnosta ja taloyhtiön yleisistä tiloista
poistuttaessa ovien lukitseminen ja ikkunoiden
sulkeminen asianmukaisesti
Riittävä pihavalaistus
Asukkaiden osaltaan huolehdittava omien
kylpyhuoneiden toimintakunnosta ja mm. siitä,
että pintamateriaalit ovat ehjät.
10
Pelastussuunnitelma
Koneiden asentaminen asianmukaisesti, esim.
astian- ja pyykinpesukoneet.
Toimivat palovaroittimet jokaisessa
huoneistossa
Paloriski huoneistoissa
Sähkölaitteen oikosulku tai esim.
silitysrauta, liesi, kynttilä tai kahvinkeitin
muodostaa tulipaloriskin.
Koneiden ja laitteiden asentaminen ohjeiden
mukaisesti mm. turvavälit.
Huolellisuus lämpöä / tulta tuottavien laitteiden
kanssa toimittaessa.
Jätetilan ovet pidettävä lukittuna
Paloriski jätetiloissa
Tulipalon mahdollinen syttymissyy voi olla
esimerkiksi ilkivalta tai väärin lajitellut
jätteet (tupakan tumpit tms.)
Ehjät roska-astiat
Yleinen siisteys
Jätteiden oikea lajittelu
Lasten valvonta
Leikkipaikka
Huolimattomuus leikkipaikalla voi aiheuttaa
henkilövahinkoja
Opastaminen, kuinka leikkipaikalla leikitään
turvallisesti
11
Pelastussuunnitelma
5.0
TOIMINTA ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEISSA
5.1 Palovaara
Tulipalon syttymissyitä asuinrakennuksessa voivat olla mm. huolimattomuus, vialliset
sähkölaitteet (kahvinkeitin, TV, tietokone), huolimaton tupakointi, kynttilät, tuhotyöt (roskaastiat, yleiset tilat).
Tulipalotilanteessa savukaasujen muodostus ja leviäminen on erittäin nopeaa ja
toimenpiteisiin on aikaa vain hetki. Lämpötilan noustessa ja paineen kasvaessa tulipalo
leviää nopeasti. Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään
porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan
kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen
aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti
• Jää asuntoon ja ole rauhallinen.
o Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen josta palon
nopea leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein.
o Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen
ei.
• Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota
o huutamalla
o vilkuttamalla valoja
o heiluttamalla jotain näkyvää
o soita numeroon 112 ja kerro tarkka osoite missä olet
• Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin.
• Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai
ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä.
• Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä.
• Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden
läheisyydestä.
Päivittäiseen paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet
Päivittäiseen paloturvallisuuteen liittyvien ohjeiden tarkoituksena on saattaa jokaisen
asukkaan tietoon ne asiat, joiden mukaan onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimitaan.
Jos palo syttyy tilassa, jossa itse olet toimi liitteen 2. ohjeiden mukaan.
Miten sammutan palosammuttimella?
Ohjeet ovat liitteessä 3
12
Pelastussuunnitelma
5.1.1 Ennaltaehkäisy
Palovaaraan on varauduttu ennaltaehkäisevin toimenpitein.
Avotuli: Käsittele varoen ja erityisellä huolellisuudella. Poltettaessa kynttilöitä, varmista
että alusta on sopiva. Käytä asianmukaista tukevaa kynttilänjalkaa.
Tupakointi: Ei ole suositeltavaa sisällä. Huolehdittava asianmukaisesta sammuttamisesta.
Sähkölaitteet: Älä käytä rikkinäisiä sähkölaitteita. Kaikkien sähkölaitteiden tulee olla ehjiä,
niitä tulee käyttää vain asianmukaisissa paikoissa ja turvallisella tavalla. Mikäli havaitset
sähkölaitteessa käryä tai savun nousua, katkaise aina ensimmäiseksi laitteen
sähkövirta varaudu alkusammutukseen.
Tulipalon leviäminen: Tulipalon leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi tulee huolehtia,
että:
• ovet ja ikkunat suljettava
• osastoitavissa seinissä ei saa olla johtojen läpivienti- tai muita reikiä
• alkusammutuskalustoa lähettyvillä
• suoritettava alkusammutus
• ilmastointi suljettava
5.2 Ensiapua vaativa tilanne
Ensiapujärjestelyjen tarkoituksena on varmistaa asiantunteva ensiapu ennen
ammattilaisten saapumista.
Tapaturmien ehkäisemiseksi:
• käytä turvallisia kulkureittejä
• ilmoita riskitekijöistä huoltoyhtiöön / isännöitsijälle (esim. lumet katolla, liukkaat
kulkutiet)
• opettele tekemään hätäilmoitus
• ota selvää taloyhtiön ensiaputaitoisista henkilöistä
• selvitä lähimmän ensiapuaseman sijainti
o Ma-Pe klo 8-16, Tapiolan terveysasema Ahertajantie 202100 Espoo, p. 09
816 38900
o Ilta- ja viikonloppupäivystys, Jorvin terveyskeskuspäivystys, Turuntie 150,
Espoo
Lievässä tapaturmassa:
• Hoidetaan loukkaantunut paikalla
• Käydään ensiapuasemalla
Miten toimin ensiapua vaativassa tilanteessa ja miten elvytän? Ensiaputilanteen
toimintaohjeet, jotka sisältävät ohjeet elvyttämisestä ovat liitteessä 4.
13
Pelastussuunnitelma
5.3 Varkaus ja ryöstötilanne
Yritä käyttäytyä rauhallisesti ja totella ryöstäjää tehden samalla havaintoja ryöstäjän
erikoistuntomerkeistä. Ryöstäjän poistuttua on soitettava heti poliisille numeroon 112.
Varkaus- ja ryöstötilanteessa voi oheisesta havainnointiohjeesta olla apua tarkkojen
tuntomerkkien saamiseksi rikoksentekijästä. Havainto-ohjeet ovat liitteessä 5.
5.4 Pommiuhkaus
Pommiuhkaukseen on aina suhtauduttava vakavasti. Älä sulje puhelua. Ilmoita poliisille
toisesta puhelimesta. Noudata lomakkeessa (liitteessä 6) olevia toimintaohjeita ja pyri
tekemään mahdollisimman paljon muistiinpanoja lomakkeessa mainituista asioista. Kun
puhelusta tehdään rikosilmoitus, soittajaa voidaan ajan perusteella jäljittää.
Pommiuhkaustilanteen toimintaohjeet ovat liitteessä 6.
5.5 Vaarallisten aineiden onnettomuus
Rautateillä ja maanteillä kuljetetaan palavia nesteitä ja muita vaarallisia aineita.
Onnettomuuden sattuessa em. kohteissa, voi siitä aiheutua vaaraa myös tämän taloyhtiön
asukkaille. Välittömästä ulkopuolisesta tekijästä aiheutuvasta kaasuvaarasta
varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Toimintaohje kaasuonnettomuudessa on
liitteessä 7.
5.6 Säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koko maan
säteilytilannetta seurataan automaattisilla mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmillä.
Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja
radion välityksellä. Säteilyturvakeskuksen päivystäjä ottaa vastaan kaikki säteilyyn ja
ydinturvallisuuteen liittyvät hälytykset ja toiminta käynnistyy 15 minuutin kuluessa kaikkina
vuorokauden aikoina. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen
suunniteltu ja toimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Viranomaishälytysraja on 0,4
mikroSv/h.
Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla:
• Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla
• Radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu
onnettomuus
• Onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa.
• Ydinräjähdys
• Ydinaseonnettomuus
• Ydinkäyttöisen aluksen onnettomuus
• Ydinkäyttöisen satelliitin maahansyöksy
• Ydinjätekeskittymät
14
Pelastussuunnitelma
Ohjearvoja säteilyltä suojautumisessa
Ulkoisen säteilyn annosnopeus
0,01 - 0,6 mikro Sv/h
0,7 - 50 mikro Sv/h
0,06-2,0 milli Sv/h (60–2000 mikro
Sv/h)
2,0-1000 milli Sv/h
Suojautuminen
Ei tarvita
Normaali ulkona liikkuminen ei aiheuta
suojavaatetuksen tai hengityssuojaimien
käyttöä. Tilanteesta riippuen saatetaan
kuitenkin pölyävää ulkotyötä tekeville
suositella hengityssuojaimen käyttöä.
Turhaa ulkona oloa tulee välttää erityisesti
silloin kun laskeumapölyä on ilmassa.
Ulkona ollessa on suositeltavaa käyttää
hengityssuojainta. Sisälle mentäessä ovat
ulkovaatteet puhdistettava ja jätettävä
sisätilojen ulkopuolelle. On myös
peseydyttävä huolellisesti. Viranomaiset
antavat tarkemmat ohjeet.
Ulkona liikuttaessa on käytettävä
hengityssuojainta ja suojavaatetusta: tiivis
suoja- tai sadepuku, kumisaappaat ja –
käsineet. Myös säteilynyleismittari on
suojattava ulkona läpinäkyvällä
muovipussilla laskeumapölyltä.
Suojavaatetus on puhdistettava ennen
sisälle menoa. Perusteellinen peseytyminen
on välttämätöntä. Erityisesti on
huolehdittava siitä, että elintarvikkeet on
suojattu pölyltä. Viranomaisten antamia
ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti
noudatettava
LUONNON NORMAALI TAUSTASÄTEILY 0,1–0,2 mikroSv/h
Jos säteilyvaara tilanne vaatii nopeaa suojautumista, tiedotetaan siitä ihmisille
ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Siirry tällöin sisälle tai pysy
sisällä ja odota, lisätoimintaohjeet annetaan radion ja television välityksellä.
Miten toimin säteilyvaaratilanteessa?
Ohje on liitteessä 8.
5.7 Kunnallistekniset häiriöt
Vesivahinko
Kaikki vesivuodot pitää havaitsijan ilmoittaa kiinteistön hoidosta vastaavalle henkilölle.
Kiinteistön hoidosta vastaava henkilö kutsuu korjaajan paikalle, ellei itse pysty vuotoa
pysäyttämään. Tämän kiinteistön veden pääsulku sijaitsee A-talon päädyssä ja lämpimän
veden saa suljettua myös B-rapusta lämmönjakohuoneesta.
15
Pelastussuunnitelma
Sähkökatkos
Kiinteistön hoidosta vastaava selvittää sähkölaitokselta katkon syyn. Mikäli on oletettavaa,
että katkos kestää pidempään, niin ko. henkilö ilmoittaa asiasta eteenpäin. Kiinteistön
sähköpääkeskus sijaitsee D-rapussa. Sähköpääkeskuksesta löytyy myös sähköpääkytkin.
Kaukolämpö
Lämmitys hoidetaan kaupungin kaukolämpöverkostosta. Lämmönjakohuone sijaitsee Brapussa.
5.8 Pelastussuunnitelman merkit
Hätäpoistumistie
Rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Poistuminen tapahtuu lähintä
turvallista poistumisreittiä käyttäen. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita
henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jäädä kiinni asentoon. Poistumistiet on merkitty
yllä näkyvällä kuvalla pohjapiirustuksiin.
Pelastustie / sisäänkäynti
Käsisammutin (6 kg ABC-jauhesammutin)
• sijoitettu näkyville paikoille
• helposti päästäviin paikkoihin
• tasaisin välein
• sijaintipaikat on merkitty sammuttimen opasmerkeillä
Sammuttimen käyttöohjeet löytyvät sammuttimessa olevasta etiketistä. Sammuttimen
käyttö tulee opetella etukäteen lukemalla käyttöohjeet sammuttimessa olevasta etiketistä.
Alkusammutuksessa yhden sammuttimen käyttöaika on rajallinen, vain noin 20 sekuntia.
Kaikki sammuttimet merkistä riippumatta toimivat samalla periaatteella:
• Poista varmistin, sokka tms.
• Suuntaa sammuttimen letku palavaan kohteeseen
• Laukaise painamalla käsipainikkeesta tai lyömällä laukaisunappi alas
• Sammuta. Käytä tarvittaessa useampi sammutin jos on mahdollista.
Selvitä missä itseäsi lähin käsisammutin on ja tutustu sammutusohjeisiin!
16
Pelastussuunnitelma
Sähköpääkeskus
Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee D-rapussa ja se on merkitty pohjakuvaan yllä
näkyvällä merkillä. Sähköpääkeskuksesta löytyy myös sähköpääkytkin. Kiinteistössä on
yhdensuuntainen sähkönsyöttö, eikä varavoimaa.
Veden pääsulku
Kaikki vesivuodot pitää havaitsijan ilmoittaa kiinteistön hoidosta vastaavalle henkilölle.
Kiinteistön hoidosta vastaava henkilö kutsuu korjaajan paikalle, ellei itse pysty vuotoa
pysäyttämään. Kiinteistön veden pääsulku sijaitsee A-talon päädyssä (pääsulku) ja Brapussa (lämmin vesi).
Väestönsuoja
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja D-rapun kellarikerroksessa ja se on merkitty
pohjakuvaan yllä näkyvällä merkillä.
5.9 Toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa
Taloyhtiön asukkaat tulee perehdyttää pelastussuunnitelmaan ja opastaa toimimaan oikein
onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Asukkaille annettavan perehdytyksen sisältö:
• hätäilmoituksen teko
• alkusammuttimien, hätäpysäytyslaitteiden sekä sijainti ja niiden käyttö
• poistumistiet
• rakennusten turvallisuusjärjestelyt
• suojautuminen säteily- tai kaasuonnettomuuden sattuessa
• ensiaputoimenpiteiden opetus ja harjoittelu
17
Pelastussuunnitelma
5.10 Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus
Onnettomuustilanteen jälkeiseen jälkivahinkojen torjunnan hoitaa JVT-yritys, jonka
velvollisuuksiin kuuluu hoitaa vahingot asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti. Lassila &
Tikanoja Oyj:llä on 24 h toimiva vahinkopäivystys numerossa 010 636 2000.
6.0
•
•
•
HÄLYTYS- JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT
Alkusammutuskalusto
o Käsisammuttimet
o Sammutuspeitot
Palovaroittimet
Savunpoisto
6.1 Hälytysjärjestelmät
Kiinteistössä ei ole erillistä hälytysjärjestelmää. Vaaratilanteesta on varoitettava
esimerkiksi huutamalla tai puhelimitse. Lähin väestöhälytin sijaitsee Tapiolassa soitteessa
Ahertajantie 3.
6.2 Alkusammutuskalusto
•
•
pohjapiirustuksiin merkittynä käsisammuttimien määrä ja sijainti
o 5 kpl
o 6 kilon ABC-jauhesammuttimia
alkusammutuskaluston tarkastukset, huollot ja kokeilu
o Kidde Finland Oy, 09 6158 701
6.3 Palovaroittimet
Asukkaan vastuulla on hankkia palovaroittimet asuntoon, vähintään yksi jokaista alkavaa
60m2 kohti. Lisäksi tulee huolehtia palovaroittimen toimintakunnosta, pariston
vaihtamisesta ja palovaroittimen uusinnasta 8-10 vuoden välein.
6.4 Savunpoisto
Savutuuletus tapahtuu ikkunoiden ja ovien kautta.
18
Pelastussuunnitelma
7.0
POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET
7.1 Poistuminen
Saatuasi tiedon vaaratilanteesta:
• poistu välittömästi kokoontumispaikalle (jos porrashuoneessa on savua, älä mene
porraskäytävään)
• poistu lähintä turvallista poistumistietä
• sulje kaikki ovet ja ikkunat lähtiessäsi
Rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Poistuminen tapahtuu lähintä
turvallista poistumisreittiä käyttäen. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita
henkilöitä. Ovet ja ikkunat tulee jäädä kiinni asentoon.
7.2 Kokoontumispaikka
Vaaratilanteessa kaikkien tulee saapua kokoontumispaikalle mahdollisimman pian
saatuaan tiedon vaarasta. Kokoontumispaikalla annetaan tilanteen vaatimat
lisätoimintaohjeet. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin siihen annetaan lupa.
Kokoontumispaikkakartta on liitteessä 1.
Varsinainen kokoontumispaikka on taloyhtiön leikkipaikalla. Varakokoontumispaikka on
kiinteistölle johtavan tien kääntöpaikalla. Varakokoontumispaikkaa käytetään siinä
tapauksessa, jos varsinaisen kokoontumispaikan käyttö on estynyt, esimerkiksi savun
vuoksi.
7.3 Pelastustiet
Pelastustie on ajotie tai muu ajoyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon
sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden
ottopaikkoja (pelastustie tulee pitää aina avoinna).
19
Pelastussuunnitelma
Merkitty pelastustie
7.4 Väestönsuoja
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja, joka on varustettu tarvittavalla väestönsuojaan
kuuluvalla välineistöllä. Väestönsuojan sijainti on merkitty liitteeseen 1. Väestönsuojan
testaus tulisi suorittaa kerran vuodessa ja testauksesta vastaa väestönsuojan hoitaja.
Testaus tulee dokumentoida tarkastuspöytäkirjaan. Väestönsuojan testauksen voi tilata
esimerkiksi Lassila & Tikanojalta numerosta 010 636 6540.
Väestönsuojan toimiessa normaalioloissa esimerkiksi varastona on se pystyttävä
muuttamaan väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa.
8.0
RAKENTEELLINEN SUOJELU
Taloyhtiöllä on täysarvovakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa.
8.1 Sähkölaitteet
Sähkölaitteisiin kohdistuvien turvallisuustoimenpiteiden tarkoituksena on ennalta ehkäistä
sähkölaitteista tai – asennuksista aiheutuvia tulipaloja ja tapaturmia. Sähköpääkeskus ja
sähkökytkin sijaitsevat kiinteistön kellarikerroksessa D-rapussa.
20
Pelastussuunnitelma
8.2 Vesi
Putkistoremontti on tehty taloyhtiöön vuonna 2004.
Veden pääsulku löytyy A-talon päädystä. Kiinteistössä huoneistoissa vettä käytetään mm.
keittiö-, kylpyhuone- ja wc-tiloissa. Yleisissä tiloissa vettä käytetään mm. saunatiloissa
sekä pesulassa.
9.0
•
•
•
•
•
•
ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET
Siisteys ja järjestys
Tuhopolttojen torjunta
Jätteiden käsittely
Tupakointi
Kiinteistönhuolto
Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen
9.1 Siisteys ja järjestys
Hyvin hoidettu siisteys ja järjestys on merkittävä ennalta ehkäisevä tekijä tulipalo- ja
tuhopolttoriskin hallinnassa. Se pienentää olennaisesti myös tapaturmariskiä. Jokainen
osakas ja asukas on osaltaan vastuussa taloyhtiön ja lähiympäristön järjestyksestä ja
siisteydestä. Huomioitavaa on, että esimerkiksi porrashuoneissa ja kellarin käytävillä ei
saa säilyttää tavaroita.
9.2 Tuhopolttojen torjunta
Huomioitavia asioita:
• Syttyvää materiaalia ei saa säilyttää rakennuksen ulkoseinustoilla, mikäli se
aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen.
• Jätteet on säilytettävä siten, että asiattomat eivät pääse käsiksi jätteisiin, mikäli
jätteiden syttyminen aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen.
• Rakennuksen tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on
estetty.
• Riittävä valaistus piha-alueella.
9.3 Jätteiden käsittely
Jätteet lajitellaan kierrätysohjeen mukaisesti. Jätetilan ympäristö on pidettävä puhtaana
roskista ja muusta palavasta materiaalista. Tarkemmat lajitteluohjeet löytyvät liitteestä 9.
Jokaisen kodin jätteiden lajitteluohjeet.
21
Pelastussuunnitelma
10.0
SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, YLLÄPITO JA
TARKISTAMINEN
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla
asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja osakkaille sekä muille
asianomaisille.
Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä kuuluu nimetylle
suojelujohtajalle. Suojelujohtajan tehtäviin kuuluu mm. johtaa, kehittää ja ylläpitää
kiinteistön turvallisuutta ja pelastustoimintaa. Suojelujohtavan tehtävään sisältyy myös
vastuu turvallisuuden toteuttamisesta vähintään säädösten mukaisesti, tarvittavien
ilmoitusten tekeminen viranomaisille sekä osallistuminen viranomaisten tekemiin
tarkastuksiin.
11.0
SUUNNITELMAN JAKELU
Suunnitelmaa jaetaan Lassila & Tikanojan toimesta sähköisenä versiona (pdf) kohteen
turvallisuusorganisaatiolle sekä kaksi paperista versiota suojelujohtajalle Kari Hellqvistille.
12.0
pvm
24.4.2013
PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET
Muutokset
Alkuperäinen
Päivittäjä
Viivi Salonen/L&T
22
5.
HÄLYTÄ PALOKUNTA
HÄTÄNUMERO
112
KERRO:
6.
•
Kuka soittaa
•
Mitä on tapahtunut
•
Kohteen tarkka osoite: Suvikummunrinne 4, Espoo
•
Onko ihmisiä vaarassa tai loukkaantuneita
•
Vastaa kysymyksiin rauhallisesti
•
Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan!
OPASTA TAI JÄRJESTÄ OPASTUS
•
7.
Oma nimi
kiinteistöön ja palokohteeseen pelastuslaitoksen yksiköille
KUN SAAT POISTUMISKEHOITUKSEN
•
ota poistumiskehotus vakavasti
•
poistu välittömästi kokoontumispaikalle
•
käytä normaaleja poistumisteitä!
•
sulje kaikki ovet ja ikkunat lähtiessäsi
•
huomioi, ettei tilaan jää muita henkilöitä
Mene kokoontumispaikalle, joka on taloyhtiön pihalla oleva
leikkipaikka. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen
kuin siihen annetaan lupa !
LIITE 3.
NÄIN SAMMUTAT JAUHESAMMUTTIMELLA
• Sammuta ulkona tuulen yläpuolella
• Sammuta alhaalta ylös ja suuntaa suihku palavaan
kohteeseen.
• Suurempaan paloon käytä useampaa sammutinta
samanaikaisesti.
• Toimita käytetty sammutin aina huoltoon
LIITE 4.
LIITE 5.
OHJE VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANTEESSA
PAINA MIELEEN TUNTOMERKIT!
Ikä
Pituus
Vartalo:
hoikka
Päähine
Hiukset
Parta
Paita
Solmio
Takki/ pusero
Kantamus
Ase
Housut
Jalkineet
Erikoista
Kasvot
Silmät
Hampaat
Puhe
Kädet
Liikkuminen
Suunta
Tapa
Ajoneuvon rekisterinumero
Merkki/ Malli
Väri
tanakka
lihava
LIITE 6.
POMMIUHKA
Toimi näin:
1. Ole rauhallinen ja ystävällinen!
2. Älä keskeytä soittajaa – vaan tarjoa neuvottelua!
3. Koeta ylläpitää puhelua!
4. Käynnistä puhelun äänitys (jos mahdollista)!
5. Aloita puhelun jäljittäminen / tunnistaminen!
Kysy:
• Milloin pommi räjähtää?
• Missä pommi on?
• Minkä näköinen pommi on?
• Miksi pommi on asennettu?
Pommiuhkauksen sanamuoto?
______________________________________________
Puhelu tulee oman vaihteen kautta
Ei tule vaihteesta
Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys:
Mies
Nainen
Poika
Pommiuhkauksen tekijän ääni:
Korkea / kimeä
Matala
Soperteleva
Hiljainen / heikko
Selkeä
Pehmeä / miellyttävä
Pommiuhkauksen tekijän puhe:
Nopeaa
Selvää
Änkyttävää
Hidasta
Vääristynyttä
Sopottavaa
Tyttö
Huolellista
Kiroilevaa
_______________
Pommiuhkauksen tekijän murre:
Paikallinen
Vieras korostus
Muu, mikä
____________________________________________________________
Pommiuhkauksen tekijän asenne:
Rauhallinen
Muu, mikä ___________________________
Kiihtynyt
Taustaäänet:
Koneiden melu
Musiikki
Toimistokoneiden äänet
Uhkauksen vastaanottaja: Nimi:
Katuliikenne
Ihmisten äänet
Muu, mikä ________________
Pvm:
Klo
LIITE 7.
TOIMINTAOHJE ULKOISESSA
KAASUVAARATILANTEESSA
Ulkoisesta kaasuvaaratilanteesta ilmoitetaan yleisellä
vaaramerkillä
Toimi näin:
• Kun kuulet vaaramerkin tai saat tiedon yleisestä vaaratilanteesta
ULKONA SIIRRY sisälle ja pysy sisällä.
SISÄLLÄ pysy sisällä ja odota ohjeita, älä lähde ulos
PYSÄYTÄ ilmastointilaitteet
SULJE ja tiivistä ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja venttiilit
AVAA radio ja odota rauhallisesti lisäohjeita. Toimi
annettavien ohjeiden mukaisesti.
VÄLTÄ puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu.
ÄLÄ poistu toimistolta ilman viranomaisten lupaa
Jos kaasun hajua tuntuu, hengitä kostean vaatteen läpi.
Pyri rakennuksen yläkerroksiin
VIRANOMAISET ILMOITTAVAT, KUN VAARA ON OHI!
Liite 9.
Joka kodin lajitteluohjeet
Näin lajittelet yleisimmät kodin jätteet oikein. Seuraa opasteita ja tunnuksia.
Lajittelu- ja hyötykäyttömahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnittain.
Lajiteltu biojäte kompostoidaan joko
kiinteistön omassa kompostorissa
tai kerätään käsiteltäväksi käsittelylaitokseen. Kompostimultaa
hyödynnetään esimerkiksi viherrakentamisessa.
Paperitehtaalla keräyspaperista
poistetaan painoväri pesemällä eli
siistaamalla ja pestystä massasta
valmistetaan paperin raaka-ainetta.
Keräyskartongista valmistetaan
esimerkiksi hylsykartonkia. Osa
keräyskartongista voidaan lajitella
myös energiajakeen joukkoon.
Pienmetallia käytetään uuden metallin valmistukseen. Metallipakkauksia
kierrätettäessä energiansäästö on
jopa 75–95 % neitseellisen raakaaineen käyttöön verrattuna.
Keräyslasista valmistetaan mm.
lasivillaa ja lasipakkauksia.
Energiajakeesta (energiajätteestä)
valmistetaan rinnakkaispolttolaitoksiin
kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan
fossiilisia polttoaineita. Tällöin hiilidioksidipäästöt vähenevät 50–90 %.
Lajitteluohjeet vaihtelevat hieman
paikkakunnasta ja vastaanottavasta
laitoksesta riippuen.
Kun jätteestä on lajiteltu erilleen
hyötyjätteet ja vaaralliset jätteet,
jää jäljelle sekajäte (kaatopaikkajäte).
Sekajäte viedään kaatopaikalle tai
käsittelylaitokseen.
Valtaosa sähkö- ja elektroniikkaromusta saadaan hyötykäyttöön.
Käytöstä poistetut laitteet puretaan ja niiden sisältämät vaaralliset
jätteet ohjataan asianmukaiseen
käsittelyyn. Laitteiden sisältämät
metalliosat hyödynnetään uusien
metallituotteiden raaka-aineena
ja muoviosia hyödynnetään
energiantuotannossa kierrätyspolttoaineena.
Kodin yleisimpiä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu, energiansäästölamput, loisteputket ja paristot.
Muistathan toimittaa nämä ja muut vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen.
Liite 10.