Pelastussuunnitelma, Joensuun koulu
JOENSUUN KOULU PELASTUSSUUNNITELMA TILAPÄISMAJOITUKSEEN 2 Sisällysluettelo 1. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA SÄÄDÖSPERUSTA .................................. 3 1.1 1.2 2. PELASTUSSUUNNITELMAN TIEDOT ................................................................................... 4 2.1 2.2 2.3 2.4 3. Kiinteistön perustiedot .......................................................................................................... 4 Yhteystiedot........................................................................................................................... 4 Liittyminen kunnan pelastustoimeen..................................................................................... 5 Muut yhteystiedot .................................................................................................................. 5 PALOTURVALLISUUS- JA ENSIAPUVÄLINEET JA POISTUMISREITIT ........................ 6 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5. Pelastussuunnitelman laatimis- tai päivityspäivämäärä ........................................................ 4 Selostus siitä, miten pelastussuunnitelma on laadittu: .......................................................... 4 Kuka pelastussuunnitelman on laatinut ................................................................................. 4 Pelastussuunnitelman päivitys (Miten ja milloin, kuka vastaa päivityksestä) ...................... 4 KOHTEEN TIEDOT ................................................................................................................... 4 3.1 3.2 3.3 3.4 4. Omatoiminen varautuminen (Pelastuslaki, 14 §) .................................................................. 3 Pelastussuunnitelma (Pelastuslaki, 15 §)............................................................................... 3 Sammutusvälineet (Liite) ...................................................................................................... 6 Poistumisreitit (Liite) ............................................................................................................ 6 Kokoontumispaikka............................................................................................................... 6 Ensiapuvälineet ..................................................................................................................... 6 Hälytyslaitteet ........................................................................................................................ 6 ONNETTOMUUS- JA VAHINKORISKIT ................................................................................ 7 5.1 Kiinteistössä tunnistetut riskit sekä vaaratilanteet (ulkotilat, sisätilat, kiinteistössä harjoitettu toiminta, ulkopuolinen toiminta) ................................................................................... 7 5.2 Miten riskit ja vaarapaikat on kartoitettu .............................................................................. 7 6. VAAROJEN JA RISKIEN ENNALTAEHKÄISY ..................................................................... 7 6.1 6.2 7. OMATOIMINEN VARAUTUMINEN POIKKEUSOLOIHIN ................................................. 8 7.1 7.2 8. Mihin toimenpiteisiin tunnistettujen riskien osalta on ryhdytty? .......................................... 8 Ohjeita kiinteistön käyttäjille vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi ............................. 8 Väestönsuojan järjestelyt kiinteistössä .................................................................................. 8 Väestönsuojat ........................................................................................................................ 8 SUUNNITELMA TOIMINNASTA ERILAISISSA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA ......................................................................................................... 9 8.3.1 Pieni tapaturma 14 8.3.2 Verenvuodon tyrehdyttäminen .............................................................................. 14 9 PELASTUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO............................................................................ 21 9.1 Miten turvallisuustilannetta seurataan ja miten ja kenelle havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet raportoidaan? .......................................................................................................... 21 9.2 Muuta................................................................................................................................... 21 10 LIITTEET .................................................................................................................................. 21 3 1. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA SÄÄDÖSPERUSTA Pelastussuunnitelma valmistetaan ennaltaehkäisemään onnettomuuksia, tapaturmia ja vahinkoja. Pelastussuunnittelun tavoitteena on: tunnistaa kiinteistön ympäristössä esiintyvät vaaratekijät opastaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä sekä opastaa toimimaan kyseiseen kiinteistöön soveltuvalla tavalla eri vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaisia varten, vaan kiinteistön ja sen käyttäjien tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä (Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011). 1.1 Omatoiminen varautuminen (Pelastuslaki, 14 §) Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan varautumista erilaisiin onnettomuus- ja vaaratilanteisiin. Henkilökunnan kesken on hyvä miettiä, millaisia vaaratilanteita työpaikalla saattaa tapahtua, miten vaaratilanteita voisi ehkäistä ja miten onnettomuuden sattuessa toimitaan. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. 1.2 Pelastussuunnitelma (Pelastuslaki, 15 §) Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. 4 2. PELASTUSSUUNNITELMAN TIEDOT Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudella tarkoitetaan suunnitelman säännöllistä päivittämistä siten, että suunnitelman sisältö vastaa aina kiinteistön tilannetta. 2.1 Pelastussuunnitelman laatimis- tai päivityspäivämäärä Pelastussuunnitelma päivitetty 28.8.2015 2.2 Selostus siitä, miten pelastussuunnitelma on laadittu: Pelastussuunnitelma on laadittu yhteistyössä Someron kaupungin kanssa. 2.3 Kuka pelastussuunnitelman on laatinut Pelastussuunnitelman on laatinut Tero Tähtinen. 2.4 Pelastussuunnitelman päivitys (Miten ja milloin, kuka vastaa päivityksestä) Pelastussuunnitelman päivityksestä vastaa Tero Tähtinen. Suunnitelman päivitys suoritetaan tarvittaessa. 3. KOHTEEN TIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Nimi: Osoite: Joensuun koulu Heikintie 35, 31400 Somero Rakennusvuosi (-det): Rakennettu 1958, peruskorjattu 2003–2005, 2009 Kerrosten lukumäärä: 1 3.2 Yhteystiedot Yhteyshenkilö: Someron Talkkari Oy / Päivystys 0440 535 635 Rehtori: Seppo Lenkola 044 7791 300 Tapahtumaan nimetty turvallisuushenkilöstö puh Turvallisuudesta vastaava Jouni Oksanen 0500 535 519 Majoituksesta vastaava Emmi Oksanen 040 672 7350 Tiedotuksesta vastaava Markus Sinkkonen 040 801 9820 5 3.3 Liittyminen kunnan pelastustoimeen Pelastusyksiköiden arvioitu saapumisaika kohteeseen on noin 10 minuuttia hälytyksestä. (Someron paloasema) Etäisyys paloasemalta (Somero) 2km Kaupunginosa: Joensuu Lähin kunnan väestöhälytin sijaitsee: Paloasemalla 3.4 Muut yhteystiedot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Palolaitos 02 2633 1573 Hirveläntie 1 31400 Somero Someron Terveyskeskus päivystys: ma–to 8.00–19.00 pe 8.00–18.00 la ja su suljettu 02 7792 511 Turuntie 44 31400 Somero Forssan sairaala Erikoissairaanhoidon päivystys 03 4191 3000 Urheilukentänkatu 9 30100 Forssa Koulupsykologi Kimmo Virtanen 044 7791 259 Kouluterveydenhoitaja 044 7792 626 Myrkytystietokeskus 09 471 977 tai 09 4711 Sähkölaitoksen vikailmoitukset Fortum Oyj 0800 1950 11 Vesilaitoksen vikapäivystys Someron Vesihuolto 040 5010 718 6 4. PALOTURVALLISUUS- JA ENSIAPUVÄLINEET JA POISTUMISREITIT Sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet, palonilmaisulaitteet sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti sekä pitää toimintakunnossa. 4.1 Sammutusvälineet (Liite) Joensuun koulussa on neljä (4) kappaletta paloposteja, viisi (5) kappaletta käsisammuttimia sekä kaksi (2) kappaletta sammutuspeitteitä. Sammutusvälineet merkitty liitteenä oleviin piirustuksiin. 4.2 Poistumisreitit (Liite) Koulurakennuksessa uloskäyntejä on yhteensä viisi (5) kappaletta. Näiden lisäksi varapoistumisreitteinä toimivat ikkunat. Poistumisreitit on merkitty liitteenä oleviin piirustuksiin. 4.3 Kokoontumispaikka Koulun kenttä rakennuksen edessä 4.4 Ensiapuvälineet Ensiapuvälineitä on keittiössä, opettajanhuoneessa sekä aulassa valvojilla. 4.5 Hälytyslaitteet Koulu on varustettu yhdistetyllä murto- ja paloilmoitinjärjestelmällä. . 7 5. ONNETTOMUUS- JA VAHINKORISKIT Tunnistettuja vaaroja voidaan hallita ja ennaltaehkäistä. On tärkeää tunnista tekijät, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen. Suurimmat riskit aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta ja ajattelemattomuus. Kaikessa toiminnassa jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa, huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta työympäristö olisi turvallinen. 5.1 Kiinteistössä tunnistetut riskit sekä vaaratilanteet (ulkotilat, sisätilat, kiinteistössä harjoitettu toiminta, ulkopuolinen toiminta) Tulipalot Tapaturma tai sairauskohtaukset Murto tai varkaus Pommiuhkaus Säteily- tai kaasuvaara Ilkivalta Iltakäyttö Vesivahinko 5.2 Miten riskit ja vaarapaikat on kartoitettu Vaaratekijöitä kartoittaessa on otettu huomioon henkilöstöön ja majoittujille, sekä ympäristöön kohdistuvat vaarat ja vaaratekijät. 6. VAAROJEN JA RISKIEN ENNALTAEHKÄISY Poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä pelastustoiminnan helpottamiseksi, on rakennusten uloskäytävät ja pelastustiet pidettävä esteettöminä. Tämä merkitsee, että rakennuksen ympäristö ja tilat on pidettävä siinä kunnossa, että tulipalon syttymisen tai tahallisen sytyttämisen sekä palon leviämisen vaara on vähäinen ja että käyttäjät voivat vaaran uhatessa turvallisesti poistua tai heidät voidaan pelastaa rakennuksesta. Roskia ja muita jätteitä saa säilyttää vain niille varatuissa paikoissa. Jäteastioiden ja tavaravarastojen sijoittelussa, palo-osastoinnissa sekä lukitusjärjestelyissä on otettava huomioon tahallisen sytyttämisen estäminen sekä tulipalon leviämisen mahdollisuus. Kiinteistön sammutus- ja pelastusvälineet on pidettävä toimintakunnossa. Myös sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet, tikkaat sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti sekä pidettävä toimintakunnossa. 8 6.1 Mihin toimenpiteisiin tunnistettujen riskien osalta on ryhdytty? Vaaralähteistä kerrotaan majoittautujille sekä valvotaan turvallisuutta ja noudatetaan turvallisuusmääräyksiä. 6.2 Ohjeita kiinteistön käyttäjille vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi Henkilöstön ja käyttäjien tulee ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja valvonnalla pyrkiä estämään onnettomuus- ja muut vaaratilanteet. Käyttäjien ja valvojien tulee etukäteen tutustua kiinteistössä oleviin alkusammutusvälineisiin ja niiden käyttöohjeisiin. Rakennuksen kaikki tilat tulee pitää järjestyksessä, 7. OMATOIMINEN VARAUTUMINEN POIKKEUSOLOIHIN Väestönsuojan tekniset laitteet ja materiaalit, kuten ilmanvaihtolaitteistot, tiiviit ovet ja luukut sekä suojavarusteet on pidettävä kunnossa. Väestönsuoja tulee olla otettavissa suojautumiskäyttöön 72 tunnin sisällä määräyksestä. 7.1 Väestönsuojan järjestelyt kiinteistössä Kiinteistön vieressä on kaksi (2) väestönsuojaa. 7.2 Väestönsuojat Väestönsuojat sijaitsevat rakennuksissa 2 ja 3. Rakennuksessa 2 sisäänkäynti väestönsuojaan on liikuntasalissa, rakennuksessa 3 luistinkopista. Suojausluokka: K1 Suojapaikat yhteensä 95 henkilölle (43+52) 9 8. SUUNNITELMA TOIMINNASTA ERILAISISSA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA 8.1 Toimintaohje tulipalon sattuessa Pelasta: pelasta itsesi ja vaarassa olevat varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä) ohjaa henkilökunta ja asiakkaat lähintä poistumistietä ulos älä käytä hissiä tulipalon sattuessa mene kokoontumispaikkaan Ilmoita: soita yleiseen hätänumeroon 112 kerro kuka olet, mistä soitat, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa älä katkaise puhelua ilman lupaa ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle Sammuta: ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi) ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen o lopeta ruiskutus liekkien kadotessa Ehkäise: rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta Opasta: järjestä palokunnan opastus paikalle ole palokunnan apuna 10 Alkusammuttimen käyttö Varmista sammuttimen sopivuus paloon. Kopauta sammuttimen pohjaa lattiaan tai maahan kahdesti, käännä se ylösalaisin ja ravista ennen sammutukseen ryhtymistä varmistaaksesi sammutusaineen juoksevuuden. Lähesty ja sammuta tuulen yläpuolelta. Suuntaa suihku liekkien juureen aloittaen alhaalta edestä ja edeten taemmas ja ylös. Sammuta palava neste pinnan suuntaisella suihkulla. Tehosta sammutusvaikutusta vaakasuoraan lakaisevalla nopealla edestakaisella ranneliikkeellä. Suurempaan paloon käyttäkää useampaa sammutinta samanaikaisesti. Liekkien sammuttua varmistaudu uudelleensyttymisvaarankin olevan ohi. Toimita vähänkin käytetty sammutin välittömästi huoltoon. Tarkista sammuttimesi määräajoin. Normaali sammuttimien tarkastusväli on 2 vuotta. 11 8.2 Ensiavun toimintaohje Valvojan ja henkilökunta antavat välittömän ensiavun taitojensa ja kykyjensä mukaan. Jos EA henkilöstö on paikalla, he antavat ensiapua. Koulun ensiapukaappi on opettajien huoneessa ja aulassa ja ne pidetään jatkuvasti täydessä valmiudessa. Jos potilaalla ei ole välitöntä hengenvaaraa, mutta lisätutkimukset ja -hoito katsotaan tarpeelliseksi, hänet viedään läheiseen terveyskeskukseen tarvittavia toimenpiteitä varten. Jos potilas on tajuton, häneltä tarkastetaan: syke, hengitysteiden aukinaisuus, hengitys ja että verenvuotoa ei ole. Valvojat tai henkilökunta aloittavat peruselvytyksen ja tekevät hätäilmoituksen numeroon 112. 8.3 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Tee nopeasti tilannearvio: o selvitä mitä on tapahtunut o onko potilas hereillä o hengittääkö, toimiiko sydän Käynnistä potilaan ensiapu Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita Pyydä apua ensiaputaitoisilta Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksissa tee hätäilmoitus o Yleinen hätänumero 112 Hätäilmoitusta tehdessä kerro: o kuka olet o mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan) o osoite ja kerros o milloin o miten opastus tapahtuu Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan Järjestä selkeä opastus paikalle Älä jätä potilasta yksin Opettele henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet: 12 Elvytys: Tarkista ensimmäiseksi, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla. Jos autettava ei herää, kutsu apua tai soita hätäilmoitus numeroon 112. Noudata puhelimessa saatuja ohjeita. Varmista, että hengitystiet ovat auki kohottamalla toisella kädellä leuan kärkeä ja taivuttamalla autettavan päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, onko hengitys normaali ja tunnetko ilman virtaavan. Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Jos tila selkeästi muuttuu, soita hätänumeroon 112. Jos autettava ei hengitä, aloita paineluelvytys hakemalla oikea paikka mittaamalla kaksi sormen leveyttä rintalastan alaosasta ylöspäin. Aseta toisen kämmenen tyvi rintalastalle 13 ja toinen käsi käden selän päälle. Paina 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä, jossa paineluvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe. Painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa saadaan aikaan riittävä verenpaine. Paineluvoima on oikea, kun rintakehä painuu noin 4-5cm Jatka painelun jälkeen puhalluselvytyksellä avaamalla hengitystiet uudestaan ja sulkemalla autettavan sieraimet. Paina huulesi autettavan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta keuhkoihin ja seuraa samalla rintakehän liikkumista. Mikäli autettava ei herää jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30 painelua, 2 puhallusta kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et itse enää jaksa elvyttää. Älä kuitenkaan keskeytä elvyttämistä ellei potilas osoita virkoamisen merkkejä. Taulukko 1. Aikuisen ja lapsen keskeisimmät elvytysohjeet Aikuinen Alle murrosikäinen lapsi Alle 1-vuotias vauva 30 painelua, 2 puhallusta 5 alkupuhallusta, sen jälkeen 30 : 2 5 alkupuhallusta, sen jälkeen 30 : 2 • Paikka rintalastan keskiosa rintalastan alaosa rintalastan alaosa • Tekniikka 2 kättä yhden käden kämmenen tyvi 2–3 sormea • Painelusyvyys 1/3 rintakehän syvyydestä 1/3 rintakehän syvyydestä 1/3 rintakehän syvyydestä • Nopeus 100 kertaa/min 100 kertaa/min 100 kertaa/min suusta-suuhun suusta-suuhun suusta-suuhun ja nenään Painelupuhalluselvytys Elvytysrytmi Paineluelvytys Puhalluselvytys • Tekniikka 14 8.3.1 Pieni tapaturma Majoittautuja, ota yhteys valvojaan auta tapaturman uhriksi joutunutta älä jätä loukkaantunutta yksin Valvoja, toimi näin Kartoita tapaturman vakavuus Anna tarvittaessa ensiapu Soita ensiapuhenkilöstölle Järjestä aina loukkaantuneelle saattaja Selvitä tapaturmaan johtaneet syyt ja tee tapaturmasta muistio 8.3.2 Verenvuodon tyrehdyttäminen HAAVOJEN ENSIAPU: Vierasesineitä ei yleensä poisteta haavasta ensiavun yhteydessä, mikäli esineen paikalleen jättäminen ei vaikeuta hengitystä (esimerkiksi vierasesine kasvojen tai kaulan alueella). Jos näillä alueilla oleva vierasesine aiheuttaa hengitysvaikeuksia, on se luonnollisesti poistettava. Vamma-alue pidetään mahdollisimman liikkumattomana, jolloin verenvuoto, turvotus ja kipu vähenevät. Jatkohoitoa vaativia haavoja ei puhdisteta onnettomuuspaikalla. Toimi näin haavatyypistä riippumatta: Pese kädet ennen kuin alat käsitellä haavaa. Puhdista haava-alue vedellä ja saippualla tai haavanpuhdistusaineella. Tyrehdytä verenvuoto painamalla haavaa tai puristamalla haavan reunoja yhteen. Sulje viiltohaava haavateipillä, pikasiteellä tai perhoslaastarilla. Peitä haava tarvittaessa sidetaitoksella ja kiinnitä se kiinnelaastarilla tai joustinsiteellä. Tarkasta, onko jäykkäkouristusrokotus voimassa. Anna haavan parantua rauhassa, ja pidä side kuivana. Hakeudu lääkäriin, jos haava tulehtuu. 15 NÄKYVÄN VERENVUODON TYREHDYTTÄMINEN: Runsas, näkyvä verenvuoto pyritään tyrehdyttämään mahdollisimman nopeasti, sillä vuoto voi johtaa shokkiin. Aseta vertavuotava autettava välittömästi istumaan tai makuulle. Nosta vuotava raaja kohoasentoon ja sido raajaan paineside. Toimi näin verenvuodon tyrehdyttämiseksi: Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. Aseta loukkaantunut välittömästi istumaan tai makuulle. Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa sormin tai kämmenellä. Jos se on mahdollista ilman ajanhukkaa, pane vuotokohdan päälle jokin vaate ennen kuin alat painaa tai käytä suojakäsineitä. Jos loukkaantunut pystyy itse painamaan haavaa, kehota häntä tekemään se. Sido vuotokohta, ja aseta tarvittaessa haavalle paineside. Jos vuoto ei asetu, aseta äärimmäisenä hätäkeinona vuotokohdan yläpuolelle kiristysside. Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu Painesiteen sitominen käteen tai jalkaan: Kun sidostarvikkeita tai tilapäisvälineitä on käytettävissä, sidotaan runsaasti vuotavaan haavaan paineside . Anna autettavan olla makuulla. Jatka vuotokohdan painamista. Aseta haavalle suojaside, ja jatka painamista siteen päältä. Aseta suojasiteen päälle painoksi 1–2 siderullaa tai useita suojasiteitä, jotka on taitettu tukevasti siten, että ne toimivat painona. Paino saa olla joustava ja verta imevä. Kiinnitä suojaside ja paino painesiteeksi sitomalla ne tukevasti joustositeellä, huivilla tai kolmioliinalla. Paineside ei saa kiristää. 16 Verenvuodon tyrehdyttäminen kiristyssiteellä: Kiristyssidettä tarvitaan vain, jos raaja on leikkautunut irti tai siinä on niin laaja tai monesta kohdin vuotava murskavamma, että vuodon pysäyttäminen muilla keinoin ei ole mahdollista. Jos runsas verenvuoto jatkuu kaikista muista tyrehdyttämisyrityksistä huolimatta, voi pakkotilanteessa joutua asettamaan kiristyssiteen vuotokohdan yläpuolelle. Muista kuitenkin, että luuydin vuotaa runsaasti eikä kiristysside tukahduta vuotoa luun sisältä. Toimi näin, kun tyrehdytät verenvuodon kiristyssiteellä: Aseta autettava istumaan tai makuulle. Aseta vammakohdan tyvipuolelle kiristyssiteeksi nopeasti saatavilla oleva, riittävän pitkä, vahva ja vähintään 10 cm leveä kangas esimerkiksi pitkähihainen paita tai kaulaliina. Tee siteeseen yksinkertainen solmu ja aseta kapula solmun päälle. Aseta kapula kaksinkertaisella solmulla kiinni. Kierrä side kapulaa käyttäen niin kireälle, että verenvuoto raajasta lakkaa. Ankkuroi kapula paikalleen siteellä. Älä hellitä kiristyssidettä odottaessasi ammattiapua. Anna sokin oireenmukainen ensiapu Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu. ERITYISTILANTEITA: Irtileikkautunut raajan osa tai raaja Raaja tai raajan osa voi onnettomuudessa leikkautua irti. On tärkeää, että irronnut raaja, raajan osa tai kudoksen kappaleet toimitetaan autettavan mukana sairaalaan. Irronnut osa pyritään kirurgisin toimenpitein liittämään takaisin paikalleen, ja kudosta voidaan käyttää korjausleikkaukseen . Toimi näin, kun raaja on leikkautunut irti: Tyrehdytä verenvuoto ja sido tynkä. Soita hätänumeroon 112. Anna tarvittaessa sokin oireenmukainen ensiapu. Laita irtileikkautunut osa mahdollisimman puhtaaseen muovipussiin, ja sulje pussi. Sijoita pussi jääveteen. Kudos ei saa olla suorassa kosketuksessa jään kanssa. 17 Irronnut hammas Irronnut hammas voidaan usein kiinnittää takaisin paikalleen. Toimi kuitenkin nopeasti, sillä hampaan kiinnittyminen ja paraneminen riippuvat siitä, kuinka nopeasti hammaslääkäri saa sen paikalleen. Toimi näin, kun hammas on irronnut: Älä laita irronnutta hammasta takaisin suuhun. Kääri hammas maidolla tai vedellä kostutettuun paperiin tai kankaaseen. Hampaan säikeet eivät saa kuivua. Laita, jos mahdollista, kääritty hammas juomalasin pohjalle, jossa on hieman maitoa. Kierrä sideharsosta tai kankaasta sopivan kokoinen sykerö ja pane se vuotavaan hammaskuoppaan. Pure hampaat tiukasti yhteen. 8.4 Toimintaohje murto, varkaus tai ilkivaltatapauksessa Majoittautuja, ota yhteys valvojaan tai henkilökuntaan Murto: Murron jälkiä ei saa siivota ennen kuin poliisi on käynyt tutkimassa kohteen. Älä mene murrettuun tilaan Jos ehdit mennä tilaan sisälle, poistu samoja jälkiä mitä tulit ja paina mieleesi poliisia varten mistä tulit ja mihin koskit Kutsu poliisi paikalle soittamalla hätänumeroon 112 Eristä alue, estä uusien jälkien syntymien ja vanhojen sotkeminen Älä päästä tiloihin muita kuin poliisi- ja pelastusviranomainen Suojaa tarvittaessa mahdolliset jäljet esim. pahvilaatikolla Jos tapahtumapaikka on vaikea löytää, järjestä viranomaisille opastus Kerro paikalle saapuville poliiseille tietosi ja havaintosi Varkaus: Ennalta ehkäisevät toimet: varkautta edeltää usein tiedustelu tarkkaile oudosti käyttäytyviä asiattomia henkilöitä, seuraa tällaisten henkilöiden toimia ja paina tuntomerkit mieleesi, ilmoita havainnoistasi älä luota haalareiden yrityslogoon Jos varkaus tapahtuu: pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden uhattuna älä hälytä 18 Tuntomerkit: paina tuntomerkit mieleesi paina mieleen ryöstäjän ääni ja erikoistuntomerkit ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemista kiinnitä huomiota pakotapaan ja mahdollisiin apureihin Hälyttäminen: hälytä vasta kun se voi tapahtua vaaratta hälytä puhelimella poliisi numerosta 112, ilmoita: o paikka o aseellinen/aseeton ryöstö o tekijöiden määrä o tuntomerkit/erikoistuntomerkit o pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rekisterinumero älä sulje puhelinta ilman lupaa Jälkitoimet: lukitse ovet huolehdi mahdollisista loukkaantuneista varmista mahdolliset todistajat suojaa jäljet ja esineet täytä tuntomerkkilomake itsenäisesti ja anna sellainen todistajille laita tuntomerkit paperille 19 8.5 Toimintaohje sähkö-, vesi-, ja lämpökatkoksissa Sähkökatko: Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei ole tallennettu. Ilmastointi ja vedenkierto pysähtyvät. Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään. Ennakoiva toiminta: o Varaa sähkökatkoksen varalle esimerkiksi taskulamppuja Jos sähkö katkeaa: o pysy rauhallisena o älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi o kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen o Tarkista sähkökatkoksen syy o Tarkasta omat sulakkeet, vikailmoitus sähkölaitokselle Vesikatko: Vesikatkon sattuessa: Sulje vesihanat ja vettä käyttävät koneet esim. tiskikone Säännöstele vedenkäyttöä Järjestä vedensaanti Tee vikailmoitus vesilaitokselle Lämpökatko: Lämpökatkon sattuessa (kylmänä aikana): Pysäytä ilmanvaihtokoneet Sulje ikkunat, ovet ja ilmanvaihtoventtiilit Suojaa arat kohteet Tee vikailmoitus lämpölaitokselle 20 8.6 Toimintaohje yleisen vaaramerkin yhteydessä Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus Kun kuulet hälytysmerkin: 1. Suojaudu sisätiloihin, poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin. 2. Pysäytä ilmastointi. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä tiivistä ne. 4. Kuuntele sekä noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Ulkona kuullessasi yleisen vaaramerkin 1. Pyri sisätiloihin. 2. Jos et pääse sisälle: kulje sivutuuleen poispäin arvioidusta onnettomuuspaikasta ja pyri korkeampaan maastokohtaan hengitä monikerroksisen kostutetun kankaan, hatun tai sammaleen läpi älä mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle jos olet autossa, sulje ilmanvaihto ja pyri pois kaasupilvestä, kuuntele autoradiota 8.7 Kohteen turvallisuudesta huolehtiminen yleisesti Pidä järjestys hyvänä. Noudata yleisesti sovittuja ohjeita ja sääntöjä. Perehdy turvallisuusohjeisiin. Hoida valvontavelvollisuutesi. Mieti etukäteen, miten yllättävissä vaaratilanteissa tulisi toimia. Laita käyttämäsi tavarat aina paikalleen käytön jälkeen. Ilmoita heti kadonneesta tai rikkoutuneesta laitteesta esim. valvojalle Ilmoita sähkölaitteessa ilmenevät viat valvojalle, jos mahdollista poista vioittunut laite verkosta. Sammuta virta sähkölaitteista käytön jälkeen. Varmista, että lukittuna pidettävät ovet ja ikkunat ovat kiinni ja lukossa. Kun tapaat tuntemattomia henkilöitä, kysy ketä he ovat tulleet tapaamaan ja ohjaa heidät oikeaan paikkaan. Ilmoita kaikista havaitsemistasi palo-, työ- tai muuhun turvallisuuteen liittyvistä asioista valvojalle tai turvallisuustiimin jäsenelle. 21 9 PELASTUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO 9.1 Miten turvallisuustilannetta seurataan ja miten ja kenelle havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet raportoidaan? Havaitut turvallisuuspuutteet sekä vaaratilanteet raportoidaan turvallisuusvastaavalle ja henkilökunnalle. 9.2 Muuta Oppilaitoksessa on laadittu ensiapu- ja pelastustoimintaa varten koulutussuunnitelma. Jokaisen henkilöstöön kuuluvan tulee tutustua suunnitelmaan. 10 LIITTEET Liite 1, Poistumisohje Liite 2, Hälytysmallit Liite 3, Tuntomerkkilomake Liite 4, Pelastussuunnitelmaan tutustuminen 22 Poistumisohje Liite 1 Majoitustilan valvoja ottaa ryhmänsä vastuulleen ja määrää poistuvan ryhmän häntäpään valvojan, joka poistuu ryhmän viimeisenä ja varmistaa, ettei kukaan jää jälkeen. Kukin solu poistu käytävien ja eteisaulojen kautta ulko-ovelle ja ulos kokoontumispaikalle. Palo-ovet pidetään suljettuina. Jos tulipalo tai jokin muu vaaratilanne estää poistumisen käytävän tai eteisaulan kautta, tulee luokkien ovet pitää suljettuna ja luokista poistutaan ikkunoiden kautta. Luokissa tulee tämän varalta olla ikkunoiden avaajat näkyvillä ja nopeasti saatavilla. Avaajat kiinnitetään esim. roikkumaan naruista ikkunoiden pieliin. Kaikkien luokkien ja tilojen isot ikkunat voidaan avata sisältäpäin avaimella. Jos ikkunoita jostain syystä EI VOIDA AVATA SISÄLTÄPÄIN, on ne rikottava esimerkiksi tuolilla suojautuen sirpaleilta verhoja tai muuta kangasta käyttäen. Ikkunoiden pielet tulee puhdistaa sirpaleista ennen ulos kiipeämistä. Monikerroksisissa osissa tarvitaan ikkunoista poistumista varten palokunnan apuvälineitä. Tuuletusikkunoiden kautta poistuminen osasta koulua on turvasäleiköistä johtuen mahdotonta, koska ritilä on ruuvikiinnitteinen. Luokkien seinille on laitettu rakennuskohtaiset turvallisuuskuvat, joista selviää kaikki poistumistiet, palontorjunta- ja ensiapuvälineet sekä muut turvallisuuteen liittyvät kytkimet ja toiminnot. Valvojien tulee laskea majoittautujat sekä ennen poistumista, että sen jälkeen kokoontumispaikalla, jotta saadaan varmuus siitä, ettei ketään ole jäänyt rakennukseen. Tuttu ja nopea tapa laskea majoittautujat on jonomuodostelmassa. Mikäli joku puuttuu, valvoja ilmoittaa siitä välittömästi pelastusjohdolle. Valvojien ja muun henkilökunnan tulee kokoontua merkitylle kokoontumispaikalle, josta EI SAA POISTUA ennen lisäohjeiden saamista ja majoittautuneiden määrän tarkastamista. 23 Hälytysmallit Liite 2 Sisäinen hälyttäminen tapahtuu keskusradion välityksellä. Kuulutetaan rauhallisella ja selkeällä äänellä: ”Koulun tiloissa on havaittu tulipalo. Valvojia, majoittautujia ja kaikkia koulun tiloissa työskenteleviä henkilöitä pyydetään poistumaan rakennuksesta välittömästi ja kokoontumaan koulun kentälle.” ”Valvojat laskevat majoitustilassa olevat ennen poistumista ja uudestaan kokoontumispaikalla, josta ei saa poistua ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa.” Jos koulun sähkönsyöttö katkeaa, annetaan kuulutus megafonilla tai käsikellolla läpi talon kulkien, tarvittaessa jokaisen tilan oveen koputtaen ja yllämainitut kuulutukset suullisesti. Kuulutuksen suorittaa ensisijaisesti palon havainnut henkilö tai lähinnä keskusradiota oleva henkilö. Varasuojelujohtajat ja suojeluvalvojat poistuvat rakennuksista viimeisinä tarkastaen, että opetus- ja muut tilat ovat tyhjät. 24 Tuntomerkkilomake Liite 3 25 Pelastussuunnitelmaan tutustuminen Liite 4 Oheisella allekirjoituksellani varmennan, että olen perehtynyt oman kouluni pelastussuunnitelmaan. Päiväys Allekirjoitus Nimenselvennys 26 Oheisella allekirjoituksellani varmennan, että olen perehtynyt oman työpaikkani pelastussuunnitelmaan. Päiväys Allekirjoitus Nimenselvennys
© Copyright 2024