Miten tuotetaan hyvälaatuista luomuviljaa Kylvöaika lähestyy - oletko valmis? Muutokset ja muistettavat tukiasioissa ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ajankohtaista asiaa 2/2013 JY VÄLL Ä JYVÄLL Tulosanalyysi on tilan kehittämisen perusta Oman tilan tulok sen tunt eminen on KEHITTÄMISEN PERUSTA Juuri valmistunut maatalouden veroilmoitus on hyvä pohjamateriaali tilan toiminnan analysointiin, kun edellinen verovuosi vielä on tuoreessa muistissa. ProAgria Tulosanalyysi on maatalouden verokirjanpidon pohjalta laadittava tilakohtainen analyysi tilan toiminnan kannattavuuden ja taloudellisen aseman selvittämiseen. Veromuistiinpanojen tietoja täydennetään mm. varastojen, saamisten ja velkojen muutoksella vuoden aikana sekä yrittäjäperheen arvioidulla työpanoksella. Yritystoimintaan sitoutuneiden varojen arviointi on tunnuslukujen laskennassa keskeisessä roolissa. Täydennysten avulla veroaineistosta saadaan kelvolliset perusteet sekä yritystoiminnan perinteisten tunnuslukujen että maatalouden omien tunnuslukujen laskentaan. Vuosittain toistettuna tuloslaskelmasta saadaan varsin luotettavaa tietoa Tulosanalyysi kertoo sinulle • miten hyvin tilasi tuottaa • millainen on taloutesi kehityssuunta • mitä tuottaminen maksoi (maitotiloilla snt/myyty maitolitra) • mitkä olivat suurimmat menoerät • miltä näyttävät tilasi kannattavuus, maksuvalmis ja vakavaraisuus • missä olet onnistunut ja missä ovat kehittämisen paikat vertailutietoa muiden saman tuotantosuunnan tuottajien tuloksesta • miten parannat tulosta tilan toiminnan kehittymisestä, jonka perusteella on mahdollista tehdä johtopäätöksiä omasta toiminnasta. Olennaista on, että talouden tunnusluvuista osataan vetää oikeat tilan toimintaa ja tuotantoa koskevat johtopäätökset ja päästään tunnusluvista käytännön tekemiseen. Oman toiminnan tunnuslukujen saamisen lisäksi tulosanalyysissä on olennaista omien tunnuslukujen vertailu Taloustietopankkiin tallennettujen muiden saman tuotantosuunnan ja saman maantieteellisen alueen tiloihin. Vertailutietojen perusteella on mahdollista löytää oman tilan suhteellinen asema muihin samankaltaisiin tiloihin nähden. Tulosanalyysin tulosteissa on rinnakkain nähtävissä oman tilan tunnusluvut ja vastaavan vertailuaineiston tunnusluvut. Tulosanalyysin tekemistä omalle tilallesi voit tiedustella omalta veroneuvojaltasi tai maitotilan tuotantoneuvojaltasi. Hannu Laitinen talousagronomi ProAgria Keski-Suomi 0400 321 907 [email protected] Käytä tilaneuvonta hyödyksesi Tilaneuvonta on täydentävien ehtojen tilakohtaista neuvontaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että täydentävät ehdot ovat tiedossa ja tukimenetyksiltä vältyttäisiin. Tilaneuvontaan saa valtion maksamaa tukea. Tilaneuvonnassa viljelijä ja neuvoja käyvät keskustellen läpi täydentäviin ehtoihin liittyvät, tilan toiminnalle merkitykselliset tekijät. Tarvittaessa viljelijä saa lisäohjeita. Tilaneuvonta on luottamuksellista, niin kuin muukin neuvonta, ja sillä ei ole yhteyttä viranomaisvalvontaan. Viljelijä saa tilaneuvontaan valtion maksamaa tukea enintään 165,-/neuvontaosio ja enintään kahteen neuvontaosioon / vuosi. Tuki haetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselta kahden kuukauden sisällä neuvonnasta. Tilaneuvontaa voivat antaa siihen koulutetut neuvojat, joista on valtakunnallinen rekisteri Maaseutuviraston kotisivuilla osoitteessa http://snadi.mmm. fi/tilaneuvonta. (MM) ProAgria Keski-Suomen neuvojista tilaneuvontaa tekevät: Peltola Juhani Pohjanpalo Heidi Minkkinen Anna-Maija Mäkinen Irene Marttinen Marjo Laitinen Vesa 040 586 0042 040 822 2127 040 564 9166 040 587 3245 0400 648 275 0400 547 816 osiot 1-3,6,7 osiot 1-4 osiot 1-7 osiot 3,5-7 osiot 1,2,4 osiot 1,2,4 Täydentävien ehtojen osiot, joihin tilaneuvontaa voi saada, ovat: 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset 2. Ympäristösäädökset 3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti 4. Kasvinsuojeluaineet 5. Elintarvikkeet 6. Rehut 7. Eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen MUISTA: sähköpostit: [email protected] ProAgria Keski-Suomi ry Kauppakatu 19 A, PL 112 40101 Jyväskylä Kannen kuva: Marko Toivakka vaihde: 020 747 3300 lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 7 snt/min matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17 snt/min sähköpostit: [email protected] [email protected] www.proagria.fi/ks www.koneagria.fi www.wmw.fi Muutokset ja muistettavat tukiasioissa Maataloustukien muutokset ovat varsin vähäisiä. Vuoden 2013 piti olla nykyisen tilatukimallin viimeinen vuosi. Turvemaiden ensimmäisen kynnön kiellonkin piti jo astua voimaan. Tilatuen muutos kuitenkin siirtyy vähintään vuodella ja turvemaiden kyntörajoitus voi jäädä vaikka syntymättä. Pieniä muutoksia silti on ja kokemus on opettanut että ilman muutoksiakin voi viljelijä joutua käpälälautaan. Vipupalvelu, sähköinen tukihakemus ja varsinkin Vipu-neuvojan hyödyntäminen paljastaa ison osan virheistä ennen kuin ne ehtivät syntyä. Osa ympäristötuki- ja LFA-sopimuksista on alkanut 2008 ja ne päättyvät 2013. Näihin tarjotaan vuoden jatkoaikaa entisin ehdoin. Jatkosopimuksessa ei ole ikärajoitusta. Vaihtoehtona on viljellä kokonaan ilman sopimusta ja ilman tukea. Ympäristötuen lisäehtoja voi näissä jatkosopimuksissa muuttaa vuoden 2012 tapaan. Eläinten hyvinvointituen sopimuksista osa päättyy tänä vuonna. Myös niihin on otettavissa yhden vuoden jatkoaika mutta näiden sopimusten vanhoja lisäehtoja ei voi muuttaa. Ruiskutussäädökset muuttuvat ja tulevana kesänä vesistörajoitukset ovat erilaiset kuin mihin on totuttu. Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet vesistöön ovat ainekohtaisia ja riippuvat myös käytettävistä suuttimista. Ruiskutuksia ei nyt auta tehdä vanhan kaavan mukaan, vaan suojaetäisyydet pitää tarkastaa. Parhaiten tämä käy Tukesin sivuilla, missä on kasvinsuojeluainerekisteri tai sitten kysymällä myyjältä tai neuvojilta. Tukien sudenkuopat Sanktioita jaettiin viime vuonna aivan edellisten vuosien tapaan eikä aiheuttajien lista muuttunut entisestään. Sanktion saa helposti puutteellisilla paperitöillä ja vanhentuneilla maanäytteillä. Viljelysuunnitelman puuttuminen ja riittämättömät viljelymuistiinpanot käyvät viljelijän kukkarolle, unohtuneet maaTilipalvelut: näytteet, unohtunut typpinäytteiden otto, vanhentunut ruiskuttajan tutkinto ja vanhentunut ruiskun testaus ovat samanlaisia sudenkuoppia. Vuodesta toiseen maanäytteitä yhdistetään väärin tai isolta lohkolta otetaan näytteitä liian vähän. Näytteenottotiheys pitää aina tarkastaa, tässä asiassa pelkkä järkeen luottaminen käy kalliiksi. Tiedon saa sitoumusehdoista, ely-keskuksesta tai neuvojilta. Valtaojia reunustamaan tarvitaan pientareet ja purojen sekä vesistöjen varsille suojakaistat. Näiden pitää olla kokonaan pellon puolella, riittävän leveitä (piennar yksi metri, suojakaista kolmesta viiteen metriä) ja koko matkalta nurmipeitteisiä. Ne voidaan uusia kunhan ensin ottaa yhteyden maaseutuasiamieheen. Kesannot ja luonnonhoitopellot Kesannot pitää niittää tai rikkakasvit muuten torjua joka vuosi. Suositus on elokuussa mutta perustellusta syystä sen voi tehdä aiemminkin. Syyskuun alkuun mennessä pitää rikkojen olla torjuttuna joko niittämällä tai ruiskuttamalla. Luonnonhoitopelloillakin tätä suositellaan joka vuosi, mutta vaaditaan vain joka kolmas vuosi. Niillä ei tietenkään voi ruiskuttaa, vaan työ hoidetaan niittämällä. Luonnonhoitopellon minimi-ikä on kaksi kasvukautta. Vuonna 2012 ensimmäisen kerran luonnonhoitopelloksi ilmoitettu lohko on luonnonhoitopelto tänäkin vuonna. Pellon voi ottaa muulle kasville vain, jos kahden vuoden aika on tullut täyteen. Vaatimus koskee lhpnurmi-nimikkeellä olevia lohkoja. Luonnonhoitopelloissa on myös monimuotoisuusvaihtoehtoja, joissa ehdot ovat erilaisia Luonnonhoitopellon on oltava nurmipeitteinen koko alaltaan. Tämä on otettava huomioon, kun ilmoitetaan uusia luonnonhoitopellon lohkoja. Näillä on oltava niin hyvä nurmikasvusto että Hankasalmen toimipiste Keskustie 36, 2. krs 020 747 3311 / 020 747 3312 Avoinna ma-pe klo 9-15.30. nurmipeitteisyys kestää vähintään kahden kasvukauden jakson. Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto pitää niin ikään muistaa. Tämä rajoitus on sidottu kalenterivuoteen: luonnonhoitopeltoa ei siis voi ruiskuttaa ennen kylvöä eikä sitä voi päättää ruiskuttamalla. Viherlannoitusnurmi on päätettävä kahden kasvukauden jälkeen ja seuraavan kasvin on oltava satokasvi. Kesanto tai luonnonhoitopelto ei kelpaa viherlannoitusnurmen jatkokasviksi, mutta kasvuston voi kyllä jättää rehunurmeksi. Viherlannoitusnurmella ei ole kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia. Siemenseokselle sen sijaan on palkokasvivaatimus: kylvettävän nurmen siemenistä vähintään 20 % pitää olla typensitojakasvien siemeniä. Merkit korviin joutuin Uudet tuulet puhaltavat eläinten korvamerkkiasioissa. Vaatimukset eivät sinänsä ole muuttuneet, mutta valvonnan linja on. Ilmoitukset pitää tehdä ajallaan ja merkkien pitää päätyä joutuisasti korviin. Ilmoitukset voidaan tehdä kirjeitsekin, mutta käytännöllisin tapa on Elmer- tai Ammu-ohjelma ja Eviran lammas- ja vuohirekisterin sähköinen ilmoitus. Nämä ohjelmat toimivat kohtuullisen heikollakin yhteydellä ja jos et halua itse niitä käyttää, voit tehdä sopimuksen paikallisen neuvojan kanssa. Viljelijöiden eu-infoja järjestetään totuttuun tapaan maaliskuussa ja huhtikuussa. Keski-Suomessa näitä tilaisuuksia on kuusi. MTK ja maaseutuasiamiehet kouluttavat sähköisen tukihakemuksen täyttöön niin ikään kuudessa tilaisuudessa maakunnan alueella. Juhani Peltola maitotilaneuvoja ProAgria Keski-Suomi 040 586 0042 [email protected] Viitasaaren toimipiste Asiointi ilman ajanvarausta Haapasaarentie 9 maanantaisin klo 8-12. 020 747 3368 / 020 747 3364 Muina aikoina sopimuksen mukaan. Miten tuotetaan hyvälaatuista luomuviljaa Hyvälaatuisen luomuviljan tuottaminen lähtee hyvärakenteisesta maasta, kertoo Reijo Käki, luomuasiantuntija Elimäeltä, joka itsekin viljelee luomutilaa. Reijo kertoo vinkkejä hyvälaatuisen luomukevätvehnän ja luomumallasohran tuottamiseen. Maan rakenne on viljavuuden avain Luomutuotannossa sadon tuottaminen alkaa maan rakenteesta, painottaa Reijo Käki. Maan rakenne on viljavuuden avain. Hyvärakenteisesta maasta saadaan hyvä sato pienelläkin lannoituksella, koska juurten kasvu maassa on helppoa. Maan vesitalous pysyy kunnossa, pieneliötoiminta on vilkasta ja kasvin juuret saavat maasta ravinteita kasvien käyttöön. Hyvärakenteisessa maassa ravinteiden hävikki on vähäistä, eivätkä kasvit kärsi poudasta. Monipuolinen viljelykierto parantaa maan rakennetta ja lisää eloperäistä ainesta maahan. Multavuuden lisääntyminen kivennäismailla mahdollistaa paremman sadon saannin. Viljelykierrossa kaikki mahdollisuudet lisätä maan multavuutta käytetään hyväksi, neuvoo Reijo Käki. Viljelyssä suositaan nopeakasvuisia, reheviä ja syväjuurisia kasveja ja käytetään alus- ja kerääjäkasveja. Kevätvehnää tuottamaan Kevätvehnälle kannattaa valita multava, rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan hyväkuntoinen joko savi-, hieta- tai multamaa, jonka pH on vähintään tyydyttävä tai mielellään hyvä. Vehnän esikasveiksi sopivat hyvin palkokasvit, apilapitoiset nurmet ja öljykasvit. Lajikevalinnassa kannattaa Reijo Käen mielestä huomioida valkuaispitoisuuden lisäksi erityisesti sakoluvun kestävyys, korrenpituus ja taudinkestävyys. Pitkäkortisilla lajikkeilla on laaja juuristo, lyhytkortiset lajikkeet ovat poudanarempia kuin pitkäkortiset ja kilpailevat huonosti rikkakasvien kanssa. Vehnän kylvötiheys ja lajike valitaan käytettävissä olevien ravinteiden mukaan. Esikasvivaikutus otetaan huomioon, kun suunnitellaan täydennyslannoitusta. Täydennyslannoituksena voidaan käyttää karjanlantaa tai lihaluujauhoa. Keväällä voidaan maan biologista aktiivisuutta ja typen vapautumista nopeuttaa maata lämmittävillä muokkauksilla, vinkkaa Käki. Mallasohran viljely Lohkon valinta, hyvälaatuinen siemen ja lannoituksen onnistuminen ovat mallasohratuotannon keskeisiä asioita Reijo Käen mukaan. Mallasohralle valitaan viljelykierron paras paikka, sillä ohra on vaatelian kasvi luomuviljelyssä. Mallasohralle soveltuvat lämpimät ja ilmavat hyvärakenteiset kivennäismaat. Veden puute rajoittaa usein kasvua, laskee satotasoa ja nostaa valkuaispitoisuutta. Lajikevalinnassa huomioidaan alhainen valkuaispitoisuus, taudinkestävyys, aikaisuus, siemenen koko ja korrenlujuus. Siemenen laatuun kannattaa panostaa, kehottaa Käki. Mallasohran siemenen pitäisi olla tervettä ja elinvoimaista, lajiteltua ja isokokoista ja mielellään Cedomon-peitattua. Ohralla on nopea kasvurytmi ja se ottaa ravinteet maasta lyhyen ajan kuluessa alkukesällä, kertoo Käki. Suuri haaste mallasohran viljelyssä on järjestää kasvurytmin mukainen ravinnehuolto. Siksi kaikilla viljelytoimilla pitää tähdätä siihen, että kylvövuonna saadaan alkukesään suotuisat olosuhteet ravinteiden vapautumiselle. Muokkauksilla voidaan parantaa maan lämpötaloutta ja biologista aktiivisuutta niin, että ravinteet saadaan nopeammin liikkeelle. Eloperäisten lannoitteiden käyttö nostaa helposti valkuaispitoisuutta, koska niiden typpi vapautuu hitaasti, huomauttaa Reijo Käki. Hänen mielestään parhaiten typpilannoitteeksi ohralle soveltuu virtsa ja maahan mullattu lietelanta. Lihaluujauhoa käytettäessä se sijoitetaan maahan kylvön yhteydessä tai aikaisin ennen kylvöä, jotta sen vaikutus alkaa heti versonnan alettua. Luomuviljelyssä pyrkiminen suureen hehtaarisatoon on varmin tapa saada mallasohraksi kelpaava ohrasato, tiivistää Käki. Eeva-Liisa Neuvonen hankevetäjä Kasvi-idea Keski-Suomessa -hanke 0400 315 906 [email protected] Siemenviljely-info Aika: pe 12.4.2013 klo 12 alkaen Paikka: Kartanokievari, Saarijärventie 434, 44100 HIETAMA (Äänekoski) Tilaisuudessa mukana palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Tilaisuuden tarkempi ohjelma: www.proagria.fi/ks Ilmoittautumiset 5.4. mennessä: [email protected], 0400 315 906. Kylvöaika lähestyy oletko valmis? Viime syksyn sadonkorjuukausi oli hankala. Lopulta sato saatiin talteen kuitenkin huomattavasti suuremmalta pinta-alalta kuin pahimmillaan näytti. Myös viljasadon laatu ja määrä oli parempi kuin myöhäisen ja sateisen sadonkorjuun aikana otaksuttiin. Tilakohtaiset erot sadon määrässä ja laadussa ovat poikkeuksellisen suuria. Ongelmallinen syksy tulee myös näkymään peltojen rakenteessa vuosikausia. Ensimmäiset ja konkreettisimmat vaikutukset näkyvät tulevana keväänä, kun korjaamatta jäänyt kasvusto haittaa tulevia kylvötöitä ja siementen saatavuus on heikko. Mitä tehdä puimattomille lohkoille? Kysymys tässä tilanteessa kuuluukin, että mitä tehdä puimattomalle lohkolle, jos kasvustoa ei viime syksynä saatu murskattua ja muokattua maahan. Parhaan tuloksen tässä tilanteessa antanee kevätkyntö ja perusteellinen muokkaus. Toisaalta, jos pellossa on erityisen runsaasti kasvimassaa, saattaa onnistuneen muokkauksen toteuttaminen olla hankalaa. Suorakylvö tuleekin olemaan hyvä vaihtoehto muokkaukselle. Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, mitä kylvää viime vuoden ongelmalohkoille. Jos siementä on saatavilla, on järkevää kylvää samaa lajiketta, jota pellossa kasvoi viime vuonnakin. Näin estetään seoskasvustot, joita muuten syntyisi viime vuodelta peltoon jääneiden siementen itäessä. Jos pelto vaatii muutenkin peruskunnostusta, on viherlannoitusnurmi hyvä vaihtoehto. Viherlannoitusnurmen tai myös luonnonhoitopellon avulla pellon kuntoa saadaan kohennettua tulevia vuosia varten. Kevätkylvöjä uhkaa siemenpula Myöhäinen sadonkorjuu vaikeutti myös siemenviljan saantia. Vaikka Keski-Suomessa kasvustot pääosin pysyivät pystyssä, tuli varmasti myös laatutappioita myöhään korjatun sadon osalta. Oman siemenen käyttö on erityisen suuri riski tässä tilanteessa. Siemeneksi aiotun viljan itävyys kannattaa selvittää jo hyvissä ajoin. Luotettavimman tiedon siemenen itävyydestä saa toimittamalla näytteet Eviran siementarkastuslaitokselle. Siemenen itävyyden voi selvittää myös kotoisin konstein. Kotioloissa siemenen itämislepo voi aiheuttaa virhettä tulok- seen. Itämislepoa voi murtaa pitämällä idätettäviä siemeniä kylmässä tai pakkasessa kaksi viikkoa. Idättäminen mm. talouspaperissa toimii yleensä hyvin. Pelkkä itäminen ei kuitenkaan riitä, vaan idätystä on jatkettava orastumiseen saakka. Itävyyttä laskettaessa lasketaan vain hyvin itäneet ja terveet oraat. Sertifioidusta siemenestä tulee pula tänä vuonna. Sertifioidun siemenen ostajia on liikkeellä varmasti aiempia vuosia enemmän, koska oman siemenen laatu ei läheskään aina täytä siemenen vaatimuksia. Joten siemenhankinnat on syytä tehdä viimeistään nyt. Siementen ja lannoitteiden hankinta ja käyttö tulee perustua huolelliseen suunnitteluun. Yhteys ProAgria Keski-Suomen neuvojaan kannattaa ottaa viljelysuunnitelman laatimiseksi. Ajoissa laadittu viljelysuunnitelma mahdollistaa oikeat ratkaisut viljelypanosten hankinnassa. Vesa Laitinen johtaja ProAgria Keski-Suomi 0400 547 816 [email protected] L uomuvehnää uomuvehnä ä Laur La ur ilan ila n tilalt a Laurilan tilalla Uuraisilla viljellään vehnää noin 35 ha:n alalla emolehmätuotannon ohessa. Tila on siirtynyt luomuun vuonna 2007. Vehnänviljelyn onnistuminen arvelutti alkuun isäntä Timo Huuhaa. Valtaosa sadosta on kuitenkin kelvannut leipävehnäksi ja viime kesän sato on viljelty sertifioiduksi siemeneksi. - Pellot ovat nurmikierrossa, jossa apilaa pyritään pitämään runsaasti mukana. Nurmi ja vehnä ovat käytännössä ainoat viljelykasvit. Kauraa saattaa olla muutama hehtaari vuodessa. Kahta viljaa ei pidetä mielellään peräkkäin rikkakasvien takia, kertoo Timo Huuha. Oman karjan kuivikelanta käytetään viljojen lannoittamiseen. Osalle lohkois- ta ostetaan lisäksi naudan lietelantaa. Lanta pyritään jakamaan niin, että osa levitetään syksyllä ennen kyntöä ja loput keväällä. - Apilanurmesta tulevaa typpeä on vaikea arvioida, mutta karjanlannasta typpeä tulee vehnälle n. 60kg/ha ja fosforia n. 20kg/ha. Viljelyn pohja viljelykierrossa - Kovinkaan paljon ei muuttunut kun siirryttiin luomuun. Tietenkin ruiskutukset ja apulanta jäi pois. Satotasot kuitenkin putosivat yllättävän vähän, sanoo Timo Huuha. - Tilan peltoja ei ole ainakaan vielä rikkaäestetty. Yksivuotiset rikkakasvit pysyvät nurmikierron ansiosta aika hyvin ai- soissa. Jos juolavehnä pääsee valloilleen, kynnetään pellot ensimmäisen rehunteon jälkeen ja pidetään loppukesä avokesannolla, kertoo Huuha rikkakasvien hallinnasta. Huuhan mukaan märkänä kesänä kasvitaudit ovat ongelma ja saattavat viedä kolmanneksen sadosta. - Se on asia, josta ei voi eikä kannata ottaa stressiä, mitään et mahda. Huononakin vuonna, kuten viime, luomuviljan hinta korvaa aika hyvin sadonmenetyksen. Noin 80 % tilan vehnistä on mennyt leipäviljaksi. Oikeastaan syyssateet ovat ainoa asia, mikä on pilannut sadon. Oikeilla lajikevalinnoilla ja maltillisella lannoituksella sakoluvun kanssa ei ole ongelmia, hän kertoo. Valtakunnallinen lypsykarjojen tuotosseurannan kehitysprojekti alkaa Tekniikan kehitys ja karjakoon kasvu ovat tuoneet esille tuotosseurannan uudistustarpeita. Vuoden 2013 alusta on käynnistynyt kaksivuotinen projekti tuotosseurannan laadun ja palvelujen kehittämiseksi. Tuotosseurantaprojektia vetää MMM, Ph.D. Heli Wahlroos. Heli on työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yliopettajana Saarijärvellä ja viimeisimmäksi ProAgria Pohjois-Savossa kehityspäällikkönä. Tuotosseurannan kehittämisprojektin tavoitteena on mm. • kehittää uusia palveluja lypsykarjatiloille tilojen erilaisiin tarpeisiin • uudistaa tuotosseurannan tulosten raportointia • helpottaa maitonäytteiden ottoa, käsittelyä ja tiedonsiirtoa • kehittää tiedonkeruuta ja -käsittelyä vastaamaan aiempaa paremmin asiakastilojen tarpeita niin ruokinnan ohjauksen, hedelmällisyysneuvonnan kuin eläinten terveydenhuollon näkökulmasta Keski-Suomen MAITOTILAYHDISTYKSEN vuosikokous Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään ti 16.4.2013 klo 10 alkaen Kallioplanetaariossa Jyväskylän Palokassa (Vertaalantie 419, 40270 Palokka). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ohjelma: klo 10 Kokouksen avaus, Siru Kirvesmäki K-S Maitotilayhdistyksen pj. Sääntömääräiset kokousasiat n. klo 11 Planetaarionäytös n. klo 11.45 Ruokailu n. klo 12.30 Kokousesitelmä Viking-tähtisonnit huiput meidän ja muiden käytössä Seppo Niskanen, vientipäällikkö, VikingGenetics n. klo 13.45 Ansiomerkkien jako sekä päätöskahvi Ilmoittaudu viimeistään ti 9.4., jotta osaamme varata ruokaa sopivasti. Ilmoittautumiset joko sähköpostitse tai puhelimitse: [email protected]/040 587 3245, [email protected]/0400 614 088 tai Siru Kirvesmäki 044 540 1216. TERVETULOA ! Kuva: Irene Mäkinen Opi näkemään enemmän - Lehmähavainnoilla lisää euroja Ähtäri ti 2.4.2013, Hotelli Mesikämmen, Karhunkierros 149 Teemapäivä (Elintarvikelaatua kannattavasti terveillä eläimillä) Koulutuksen kesto: 4,50 tuntia (6 oppituntia) Ohjelma: 09.30 – 09:45 09:45 – 10:00 10:00 – 11:45 11:45 – 12:30 12:30 – 15:00 MaitoPisnes-kahvi Tilaisuuden avaus Joep Driessen: Look, think, act! – lehmähavainnoilla lisää hyvinvointia ja kestävyyttä Lounas (omakustanteinen) Joep Driessen: Olosuhteiden ja käyttäytymisen vaikutus lehmän syöntiin ja maitotuotokseen Koulutuksen hinta on 50,-/hlö (+ alv 24 %), hankealueen ulkopuolisille 70,-/hlö (+ alv 24 %). Ilmoittautumiset (Etelä-Pohjanmaa) 26.3.2013 mennessä Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, [email protected] tai internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat. Ilmoittautumiset (Keski-Suomi) 26.3.2013 mennessä Ulla Sonniselle 043 824 9639 tai ulla. [email protected] tai www.proagria.fi/ks -> Tapahtumat. Lisätietoja: Irene Mäkinen 040 587 3245 Tervetuloa! ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi / MaitoPisnes-hanke Kevään juhliin Maa- ja kotitalousnaiset ovat juhlien ja luovan tekemisen tunnelmissa tänä keväänä. Suunnitelmissa on ruokakouluviikko teemalla Koristele ja kuorruta – kevään ja kesän juhlat. Se toteutetaan viikolla 16, eli 15. - 21.4.2013. Kurssi kestää 2,5 tuntia ja osallistuminen maksaa 25 euroa/henkilö. Asiantuntijan opastuksella tehdään erilaisia pursotuksia kermalla ja kreemillä, opetellaan suklaan sulatuksen ja koristeiden teon salat. Marsipaanista tai sokerimassasta muotoillaan lempikukkasi tai hahmosi kakun kruunuksi. Kurssia voi tilata myös muina aikoina. Kuva: Marko Toivakka Tarjolla on myös voileipäkakkukursseja, joista saat hyvät vinkit suolaiseen tarjottavaan. Räätälöimme kursseja toiveiden mukaan, esimerkkeinä gluteeniton leivonta, kahvipöydän hurmaavat herkut kurssi tai karkkikurssi. Herkkuja voidaan tehdä moneen lähtöön ja tarpeeseen. Kurssitiedustelut: Kati Huovilainen kotitalousneuvoja 0400 274 292 [email protected] Villiyrtit ja luonnonmukainen ravitsemus kiinnostavat Keruutuotteet Keski-Suomessa ja Kasvi-Idea Keski-Suomessa -hankkeen järjestämään yleisötilaisuuteen osallistui yli 180 kuulijaa. Aiheina olivat suomalaiset villivihannekset ja rohdoskasvit sekä luonnonmukainen ravitsemus ja puhujana oli ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja. Halmetojan mukaan terveellisyyden kokeminen tulisi olla ensisijaisesti hauskaa ja mukavaa sekä terveyden tulisi tuoda iloa ihmisten elämään. Halmetoja korosti monipuolisen ruokavalion merkitystä. Ruokailutottumusten muuttaminen voi tapahtua pienin askelin. Muutosta helpottaa, kun korvaa jonkun tutun raaka-aineen lähes samanlaisella, mutta terveellisemmällä raaka-aineella. Terveysvaikutteisina kasveina Halmetoja mainitsi hampun ja eteenkin hampunsiemenet, kotimaiset luonnonmarjat ja yrtit. Nokkonen ja peltokorte toimivat esimerkiksi teen pohjana. Peltokortteen sisältämä pii vahvistaa kynsiä. Nokkosen siemenet antavat tarmoa ja voimaravintona eteenkin talvella. Samoin ruusujuuri toimii väsymyksen karkottajana. Halmetoja mainitsi myös männyn siitepölyn ja kukintojen käyttämistä kotimaisena superfoodina. Käävistä hän toi esille lakka- ja pakurikäävän, joista jälkimmäisestä häneltä on ilmestynyt kirja. Pakurikääpäkeitettä voidaan käyttää nesteenä kahvin valmistuksessa ja keitoissa ja se sopii myös pirtelöiden, smoothiejuomien ja eliksiirien pohjaksi. Luonnontuotteita voidaan käyttää myös parantamaan unenlaatua ja auttamaan stressinhallinnassa. Halmetoja mainitsi mahdollisuudesta kasvattaa lakkakääpää irrallisissa puupölkyissä. Yleisön joukossa pohdittiin männyn siitepölyn keräämisen soveltuvaa laitetta. Toivottavasti innostus luonnontuotteista jatkuu edelleen ja toimintaa syntyy yrittäjämielellä. Mirja Pummila hankevetäjä Keruutuotteet Keski-Suomessa 0400 932 054 [email protected] ProAgria Keski-Suomen Koulutuskalenteri Kasvinsuojelukoulutukset Keski-Suomessa Ympäristötukeen sitoutuneiden ja käytännössä kasvinsuojeluruiskutuksia tekevien viljelijöiden on käytävä kasvinsuojelukoulutus viiden vuoden välein. Alla tulevalla kevätkaudella ProAgria Keski-Suomen järjestämät tilaisuudet ja ilmoittautumisvaihtoehdot. Päivittäin klo 9.45 - 14.30 26.03. 03.04. 04.04. 24.04. 04.05. Korpilahti Saarijärvi Pihtipudas Karstula Jyväskylä Alkio-opisto, auditorio, Tähtiniementie 26, Korpilahti POKE, Tarvaala, Uuraistentie 240, Tarvaala Kunnantalo, valtuustosali, Keskustie 9, Pihtipudas Kunnantalo, valtuustosali, Virastotie 4, Karstula Maatalon kokoushuone, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä (Lauantaikoulutus!) Ilmoittautumiset (viimeistään viisi päivää ennen kurssia): puh.040 751 4972, 0400 648 275, 0400 545 543, 040 822 2127 tai sähköpostilla [email protected]. Ilmoittautua voi myös netissä osoitteessa www.proagria.fi/ks kohdassa Tapahtumat. Etsi tilatunnus valmiiksi, sitä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Koulutuspäivän hinta on 60,-/tila (sis. alv 24 %, kahvin ja luentomateriaalin). Lisätietoja: Marjo Marttinen, 0400 648 275, [email protected] ja Kai Paltamaa, 0400 545 543, [email protected]. Viime hetken muutokset ja koulutusten tarkemmat tiedot: www.proagria.fi/ks Kasvi-idea Keski-Suomessa -tiedonvälityshankkeen infotilaisuuksia tulossa: Viljelisinkö vihanneksia -infopäivät (klo 11.30-15.00) (yhteistyössä Voimakas-hanke). 22.03. Saarijärvi, kaupungintalo, Mannilan kokoustila 27.03. Viitasaari, kaupungintalo, hallinto-osaston kokoustila Nurmesta biokaasua, ravinteet kiertoon -seminaari (yhteistyössä ENKAT-hanke) 26.03. klo 10.00-15.00 Laukaa, Varjolan tila Viljelijöiden maataloustuki -info (klo 9.00-14.30) 27.03. Saarijärven kaupungintalo, Saarijärvi-sali 02.04. Pihtiputaan kunnantalo, valtuustosali 04.04. Petäjävesi, Miilu 05.04. Jämsä, Auvilan auditorio 08.04. Karstulan kunnantalo, valtuustosali 09.04. Hankasalmi, Revontuli-sali Minustako luomulihantuottaja? 16.04. tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Luomuvihannesinfo 19.04. klo 11.30-15.00 tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin Viljelisinkö marjoja lähimarkkinoille? 03.05. klo 11.30-15.00 Keuruu, yhteistyössä Keuruun maaja kotitalousnaisten kanssa Päivien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet: proagria.fi/ks ProAgria Keski-Suomi / MaitoPisnes-hanke Lypsykarjatalouden investointipäivä 14.3. klo 9.45-14.30 Piispalan matkailukeskus, Kannonkoski. SPV tehty - miten eteenpäin? 12.3. klo 10.30-14 Viitasaari, kunnantalo Lisätietoja: Matti Viinikainen, p. 0400 896 386 Lisätiedot Maija Laahanen, 0400 821 029 Opi näkemään enemmän lehmähavainnoilla lisää euroja Navetan stailauspäivä - parsinavetta 14.3. klo 10-14.15 Hankasalmi, Revontuli 5.4. klo 10-14.15 Petäjävesi, Taipaleen tila Maailmakuulu lehmähavaintokouluttaja Drs. Joep Driessen DVM Cowsignals® Training Company, Hollanti. Hinnat 50,-/70,- (+alv 24 %. Ks. tarkempi ohjelma sisäsivuilta.) 2.4. klo 9.30-15 Ähtäri, Hotelli Mesikämmen Lisätietoja: Irene Mäkinen, 040 587 3245 Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602 Ulkoista utaretulehdus 19.3. klo 9.30-15.15 Saarijärvi, kunnantalo 20.3. klo 9.30-15.15 Jyväskylä, Viherlandia Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639 Tulevia pienryhmäkoulutuksia Pienryhmäkoulutuksissa opitaan toisilta ja keskustellaan yhdessä. Koulutus koostuu ryhmätapaamisista ja osallistujakohtaisesti räätälöitävistä tilakoulutuksista. Tapaamispaikka määräytyy osallistujien mukaan. Ilmoittautumiset Ulla Sonniselle, p. 043 824 9639, [email protected] tai www.proagria.fi/ ks -> Tapahtumat. Pienryhmätapaamisen hinta on 20,-/hlö (+ alv 24 %), hankealueen ulkopuolisille 40,-/hlö (+ alv 24 %). Ilmoittaudu ja tule mukaan! Laatulitroja lypsyllä 4.3. klo 10-14.15 Hankasalmi, Revontuli. 5.3. klo 10-14.15 Kannonkoski, Piispala Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602 Ruokinta kohdalleen ja lehmät tuottamaan (seosrehutiloille) 7.3. klo 10.30-14 Äänekoski, Kaislaranta Lisätiedot Irene Mäkinen, 040 587 3245 Kaikilla aisteilla! 26.3. klo 10-14.15 Kannonkoski, Piispala Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602 Pesupäivä 3.4. klo 10-14.30 Jyväskylä, Valio Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602 Vasikka - tulevaisuuden huippulehmä 9. ja 11.4. (tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin) Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639 Hedelmällisyys koetuksella 16.4. klo 9.30-15.15 Jyväskylä 25.4. (tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639 Valkuaiskasvit lypsylehmien ruokinnassa 23.4. klo 9.30-15 Äänekoski, Kaislaranta Lisätiedot Irene Mäkinen, 040 587 3245