TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN
TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE Loppuraportti Utsjoen kunta Hankejohtaja Päivi Salminen 2 TIIVISTELMÄ Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke 1.9.2010–31.10.2012 Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen tavoitteena oli rajayhteistyön avulla parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen saamelaisten palveluita. Hankkeen hallinnosta vastasi Utsjoen kunta. Hanketta rahoittivat Suomen sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja Utsjoen kunta. Hankkeen henkilöresursseina olivat ohjausryhmä, hankejohtaja ja Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön hankkeeseen käyttämä työaika. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat monet Norjan ja Suomen toimijat julkiselta sektorilta ja järjestöistä sekä yksityiset ihmiset rajat ylittävien palveluiden ideoijina ja palveluiden käyttäjinä. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet kattoivat suuren osan Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Hanke painotti saamelaisten omakielisten palveluiden turvaamista osana koko väestön palveluita sekä tuki kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaalija terveyspalveluissa. Hanke rakensi verkostoja yhteistyön perustaksi ja hankki tietoa naapurimaan palvelujärjestelmistä ja toimintatavoista. Hankkeessa valmisteltiin sopimuksia ja selvitettiin niiden edellytyksiä, vahvistettiin olemassa olevia palveluita ja käynnistettiin uutta palvelutoimintaa. Hankkeen loppuvaiheessa työ painottui vanhusten palveluihin. Karasjoen ja Karigasniemen alueen vanhuspalveluita koskevan selvityksen osana valmistui hankeaihio yhteisistä vanhuspalveluista. Vaikka hanke painotti rajayhteistyötä Utsjoen kunnan näkökulmasta, vastavuoroisuutta ei yhteistyötä kehitettäessä voi liikaa korostaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyön asetelma on epätasapainoinen, koska Utsjoen kunta on pääsääntöisesti rajat ylittäviä palveluita tarvitseva osapuoli. Siksi tulisikin pohtia, miten rajayhteistyön vastavuoroisuutta voidaan lisätä. Toimiva ja kaikkia osapuolia kiinnostava yhteistyö edellyttää, että kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä Hanke vei rajayhteistyötä eteenpäin ja kehitti uusia yhteistyön muotoja. Jotta rajat ylittävä palveluyhteistyö toimisi työntekijä- ja asiakastasolla, tulee palveluiden käytön olla sujuvaa. Tiedon pitää kulkea ja palveluprosessien olla liitettävissä toisiinsa. Toimiva rajat ylittävä palveluiden käyttö edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyön käytäntöjen selkiyttämistä. Monia lainsäädäntöön, toimintatapoihin, kieleen ja kulttuuriin liittyviä yksityiskohtia on sovitettava yhteen. Rajayhteistyön kehittäminen on jatkuva prosessi, jota kaksi vuotta kestänyt hanke on omalta osaltaan hiukan sysännyt eteenpäin. Avainsanat: sosiaali- ja terveyspalvelut, rajayhteistyö, kehittäminen 3 SAMMANFATTNING Tenonlaaksos social- och hälsovårdstjänsters utvecklingsprojekt 1.9.2010–31.10.2012 Syftet med Tenonlaaksos social- och hälsovårdstjänsters utvecklingsprojekt var att förbättra tillgången till och kvaliteten på social- och hälsovårdstjänsterna med hjälp av gränssamarbete, med betoning på det samiska folkets tjänster. Projektet administrerades av Utsjoki kommun. Projektet finansierades av Finlands social- och hälsovårdsministeriums nationella utvecklingsprogram (Kaste) och Utsjoki kommun. Projektets personalresurser bestod av en styrgrupp, en projektledare och den arbetstid som Utsjoki social- och hälsovårdsväsendet brukade på projektet. Projektet hade flera norska och finska samarbetspartners från den offentliga sektorn, organisationer samt privatpersoner som skapare och användare av gränsöverskridande tjänster. Projektplanens mål och åtgärder omfattade en stor del av social- och hälsovårdstjänsterna. Tyngdpunkten låg på att bevara samiska tjänster som en del av hela folkets tjänster samt att stödja kultursensitiv kunskap i social- och hälsovårdstjänst. Projektet skapade nätverk som grund för samarbete och skaffade information om grannlandets tjänstesystem och handlingssätt. Under projektets lopp förbereddes kontrakt och betingelserna för kontrakten utreddes. Dessutom förstärktes nuvarande tjänster och ny tjänstverksamhet startades. I slutet av projektet låg tyngdpunkten på åldringstjänsterna. Som en del av en utredning av åldringstjänsterna i Karasjoki och Karigasniemi skapades ett projektramverk om gemensamma åldringstjänster. Fastän projektet betonade gränssamarbetet från Utsjoki kommuns perspektiv kan ej ömsesidigheten understrykas tillräckligt, då det är fråga om utveckling av samarbetet. Samarbetet är ojämnt vad gäller social- och hälsovårdstjänster då Utsjoki kommun i huvudsak är den behövande parten av gränsöverskridande tjänster. Därför borde olika sätt att öka ömsesidigheten vid gränssamarbete tänkas över. För fungerande samarbete och ömsesidigt intresse krävs att alla parter har nytta av samarbetet. Projektet befrämjade gränssamarbetet och åstadkom nya samarbetsformer. Fungerande gränsöverskridande tjänstesamarbete på arbetar- och kundnivå kräver att användningen av tjänsterna kan ske på ett smidigt sätt. Information bör utbytas och tjänsteprocesserna bör kunna sammanfogas. Fungerande användning av gränsöverskridande tjänster förutsätter kontinuerlig växelverkan och klargörelse av samarbetspraxis. Flera detaljer rörande lagstiftning, handlingssätt, språk och kultur bör inkluderas. Utveckling av gränssamarbete är en ständig process vilken det tvååriga projektet har befrämjat. Nyckelord: social- och hälsovårdstjänster, gränssamarbete, utveckling 4 SUMMARY Tenonlaakso health and social services development project 1.9.2010–31.10.2012 The goal of the Tenonlaakso health and social services development project was to improve the accessibility and quality of health and social services by using cross-border cooperation, while putting emphasis on services for Sami people. The project was administered by the municipality of Utsjoki. The project was funded by the National Development Programme for Social Welfare and Health Care (Kaste) of the Ministry of Social Affairs and Health and the municipality of Utsjoki. The workforce of the project included a steering committee, a project manager and the working time the personnel of the health and social care unit of Utsjoki has devoted on the project. Cooperational partners were several Norwegian and Finnish public sector organizations and communities, and private persons as idea generators and service users. Goals and measures of the project plan covered a large part of the health and social services. The project focused on securing the services in the native language of Sami people as a part of the whole population’s services, and on supporting culturally sensitive knowledge in health and social services. The project built networks as a foundation of the cooperation, and gained information of service systems and operation modes of the neighbouring country. Agreements were prepared and prerequisites of these were determined, present services were strengthened and new services started during the project. The work shifted towards elderly services at the end of the project. A project framework of joint elderly services was created as a part of a survey on the elderly services of Karasjoki and Karigasniemi. Although the project focused on cross-border cooperation from the perspective of Utsjoki, when developing cooperation, reciprocity cannot be stressed enough. The health and social service cooperation is unbalanced, as the municipality of Utsjoki is often the needing party of cross-border services. Therefore, new methods of increasing the reciprocity of cross-border cooperation should be devised. The prerequisite of a working and mutually interesting cooperation is that all parties benefit from the cooperation. The project promoted cross-border cooperation and new cooperation methods were developed. The use of services should be smooth in order for the cross-border cooperation to work on an employee and customer level. Information should flow and service processes should adapt to each other. Functional use of cross-border services requires continuous interaction and clarification of cooperational policies. Several details related to legislation, operation mode, language and culture should be fitted together. The development of crossborder cooperation is a continuous process, parts of which have been nudged forward by the two-year-long project. Key words: development, health and social services, cross-border cooperation 5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SAMMANFATTNING 3 SUMMARY 4 1. KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 6 2. HANKKEEN HALLINTO JA TALOUS 10 3. TENONLAAKSO ASUIN- JA PALVELUALUEENA 12 4. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö 4.2. Perusterveydenhuolto ja ensihoito 4.3. Päivähoito, lastensuojelu ja perheneuvolapalvelut 4.4. Vanhusten ja vammaisten palvelut 4.5. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen 4.6. Omakielisten palveluiden turvaaminen 16 16 18 19 21 24 26 5. TUKIVATKO TULOKSET ODOTETTUJA VAIKUTUKSIA? 28 6. HANKEPROSESSIN TOIMINNAN TASOT 32 7. TUKIKO HANKE KASTE-OHJELMAN TAVOITTEITA? 35 8. MITÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? 38 9. POHDISKELUA RAJAYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA JA ESTEISTÄ 41 KIRJALLISUUTTA 43 Liite. Kunta- ja kyläkeskusten välisiä etäisyyksiä 45 6 1. KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke on osa pitkää prosessia. Pohjoisen Norjan ja Suomen asukkaat ovat aina eläneet vuorovaikutuksessa keskenään ja alueen resursseja hyödyntäen. Tenonlaakso on saamelaisten keskeisintä asuinaluetta. Saamen kieli ja kulttuuri ovat vahvasti läsnä arkipäivän elämässä molemmin puoli rajajokea. Hankkeen lähtökohtana ollut saamelaisten välinen yhteisöllisyys on perustunut yhteiseen saamen kieleen, kulttuuriin, sukulaisuuteen ja elämäntapaan. Yhteiskunnallinen murros on kuitenkin muuttanut myös raja-alueen elämää. Modernisaation myötä rajat ylittävässä yhteistyössä ovat painottuneet luonnonresurssien käyttö, kauppa, työvoiman rekrytointi ja naapurimaan palveluiden käyttö. 1960-luvulle asti oli tavallista, että Utsjoen asukkaat käyttivät Norjan terveyspalveluita Tanassa, Vesisaaressa, Lakselvissa ja toisinaan Oslossa asti. Teiden rakentaminen, liikenneyhteyksien paraneminen ja kansallisen palvelujärjestelmän kehittyminen paransivat kunnan omia palveluita. Utsjoen yhteistyö Suomen puolen naapurikuntaan Inariin ja Rovaniemellä toimiviin sairaaloihin ja keskuslaitoksiin tiivistyi. Samalla kun kansallinen palveluverkko vahvistui, hiipui Norjan palveluiden käyttö. Valtioiden rajat ylittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö jäi muutamien asian tärkeydestä vakuuttuneiden viranhaltijoiden, kunnallispoliitikkojen ja asukkaiden aktiivisuuden varaan. Kunnalliset palvelut tulivat järjestelmällisemmän rajayhteistyön kohteeksi uudelleen 2000 – luvulla. Samalla oivallettiin, että rajat ylittävä yhteistyö turvaisi sekä palveluiden saamenkielisyyttä että lähipalveluiden saatavuutta. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen hankesuunnitelman mukaan hanke parantaa Suomen ja Norjan rajat ylittävän yhteistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita. 7 Hankkeen tavoitteena oli turvata saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvata kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä tukea kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankesuunnitelman mukaan hanke liittyi sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman teema-alueisiin: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit 2. Perusterveydenhuollon vahvistaminen 3. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle rahoituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden teema-alueelta. Hankkeen tavoitteena oli tukea Kaste-ohjelman (2008–2011) tavoitteita seuraavilla tavoilla: -Hanke tuottaa uusia pysyviä palvelurakenteita ja – prosesseja ja kaventaa alueellisia ja kielellisiä eroja hyödyntämällä Norjassa olevia saamenkielisiä palveluita ja kehittämällä yhteistyötä norjalaisten palvelutuottajien kanssa. -Hanke tuottaa kokonaan uusia palveluita erityisesti saamenkielisille ihmisille kun Norjassa olevia palveluita saadaan palvelutarjonnan piiriin. -Hankkeen avulla saadaan laajempi väestöpohja turvaamaan palveluiden järjestämistä ja saatavuutta Utsjoen kunnan alueella. Norjan naapurikunnat kuuluvat läheisyyden ja saamenkielisyyden vuoksi kunnan väestön luonnolliseen työssäkäynti- ja palvelualueeseen. Hankkeen tavoitteet, osatavoitteet, toimenpiteet, odotetut vaikutukset ja toiminnan tasot on esitetty tiivistetysti seuraavassa kuviossa. 8 Tavoite Hanke parantaa Suomen ja Norjan rajat ylittävän yhteistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita. Osatavoitteet 1. Turvaa saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 2. Turvaa kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. 3. Tukee kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimenpiteet 1. Sujuvoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. 2. Lisää yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollossa ja ensihoidossa. 3. Vahvistaa päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä, sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista. 4. Kehittää yhteistyötä vanhusten ja vammaisten palveluissa. 5. Parantaa toimintakulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista. 6. Turvaa omakielisiä palveluita monikielisellä raja-alueella. Odotetut vaikutukset 1. Hanke turvaa Utsjoen kunnan saamelaisille asukkaille ja soveltuvin osin kaikille saamelaisille mahdollisuuden käyttää Norjassa olevia saamelaisten palveluita, joita Suomessa ei pystytä järjestämään. (Saamelaisten palvelut) 2. Rajayhteistyössä turvataan kunnan koko väestön ja matkailijoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta etenkin akuuteissa tilanteissa tai kun kunnassa on palvelutyhjiö. (Koko väestön palvelut) 3. Hankkeessa hyödynnetään Norjassa tehtyä sosiaali- ja terveysalan kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja edistetään kulttuurisen näkökulman lisääntymistä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Tietoperusta) Hankeprosessi 1. Vuorovaikutuksen lisääminen ja toimintakulttuurien ymmärtäminen. 2. Palveluita ohjaavien normien, ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmien Tulosten saavuttamiseksi tuntemus. toimitaan kolmella tasolla 3. Käytännön palveluratkaisut, joiden avulla rajat ylittävät palvelut saadaan osaksi normaaleja sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuvio 1. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen suunnitelma 9 Hankkeen arviointi on suoritettu sisäisenä arviointina. Hankkeen toteutumista on hankkeen aikana arvioitu kaikissa ohjausryhmän kokouksissa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tässä loppuraportissa hanketta on tarkasteltu hankesuunnitelman mukaisista näkökulmista. Luvussa kaksi on selostettu hankkeen hallinto ja talous. Luvussa kolme kuvataan hankkeen toimintaympäristöä ja Tenonlaaksoa asuin- ja palvelualueena. Luvussa neljä käydään läpi toimenpiteet, joilla pyrittiin hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Toimenpiteistä kuvataan niihin liittynyt toiminta ja toiminnan tulos. Luvussa viisi pohditaan, tukivatko tulokset odotettuja vaikutuksia? Seuraavaksi luvussa kuusi hankeprosessia tarkastellaan toiminnan tasojen näkökulmista. Luvussa seitsemän tarkastellaan, tukiko hanke Kaste-ohjelman mukaisia tavoitteita. Luvussa kahdeksan pohdiskellaan miten rajayhteistyötä voisi edelleen kehittää ja luvussa yhdeksän nostetaan esiin yhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä. Norjalaisista palveluyksiköistä käytetään tekstissä usein niiden norjankielistä nimeä tai kirjaimista muodostuvaa lyhennettä suomalaisessa kielioppimuodossa koska se on rajaalueella käytetty puhetapa. Esimerkiksi Saamelaisten kansallisen osaamiskeskuksen psyykkisen terveydenhuollon yksiköstä (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) ja sen alaisesta Lapsi- ja nuorisopsykiatrisesta poliklinikasta (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, BUP) keskustellaan useimmiten niiden lyhenteillä SANKS ja BUP. Kaikista Norjan palveluyksiköistä ei ole olemassa vakiintuneita käännöksiä. Ohjausryhmän jäsenet ovat kommentoineet loppuraporttia sen luonnosvaiheessa sähköpostin välityksellä ja siihen on tehty ohjausryhmän jäsenten esittämiä muutoksia. 10 2. HANKKEEN HALLINTO JA TALOUS Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeesta vastasi Utsjoen kunta, hanke kuului perusturvalautakunnan toimialaan. Hankesuunnitelmassa hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 242.000 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeeseen 26.3.2010 tehdyllä rahoituspäätöksellä valtionavustusta Kaste-ohjelman palvelurakenteiden kehittämisen teema-alueelta 181 500 euroa. Kunnan rahoitusosuudeksi jäi 60.500. Hankkeen toteutuneet kustannukset alittuivat jonkin verran. Hanke toteutettiin 15.4.2010 - 31.10.2012. Käytännön toimenpiteet hankkeessa alkoivat 1.9.2010, jolloin hankejohtaja Päivi Salminen aloitti työskentelyn hankkeessa. Kunnan vastuuhenkilönä toimi 15.4–31.8.2010 sosiaali- ja terveyspäällikkö Päivi Salminen, 1.9.2010– 31.12.2011 sosiaali- ja terveyspäällikkö Maila Viberg ja 9.1.2012 - 31.10.2012 perusturvajohtaja Kirsi Solmari. Hankkeeseen palkattuna ei ole hankejohtajan lisäksi ollut muita työntekijöitä. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat käyttäneet työaikaansa hankkeeseen. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Väinö Guttorm, ohjausryhmän puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Utsjoen kunta Maila Viberg, va. sosiaali- ja terveyspäällikkö, 9.1.2012 alkaen perusturvajohtaja Kirsi Solmari, Utsjoen kunta Heidi Eriksen, vastaava lääkäri, Utsjoen kunta Sari Inkinen, päivähoidon ohjaaja, Utsjoen kunta Randi Johansen Paltto, sosiaali- ja terveysjohtaja, varalla Sirkka-Maaret Pumpanen, osastohoitaja, Karasjoen kunta Anu Saari, osastonhoitaja, Tanan kunta Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Sosiaali- ja terveysministeriön määräämä hankkeen valvoja oli sosiaalineuvos Viveca Arrhenius. KASTE – ohjelman Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmä edustajana toimi ohjelmapäällikkö Margit Päätalo. 11 Ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat postitettiin kunnanjohtajalle, kunnanvaltuuston ja – hallituksen puheenjohtajille. Ohjausryhmälle toimitetut asiakirjat pyrittiin kunnan käytännön ja ohjausryhmän päätöksen mukaisesti toimittamaan aina saameksi ja suomeksi Hankejohtaja toimi ohjausryhmän kokousasioiden valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Hankejohtaja osallistui Pohjois-Suomen alueellisiin Kaste-hankkeiden seminaareihin ja hankejohtajien kokouksiin. Kokouksiin osallistuminen tapahtui pääsääntöisesti puhelimen välityksellä. Kaste-rahoituksella ei pääsääntöisesti ole rahoitettu ulkomaanmatkoja, mutta sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi hankkeen rajat ylittävän luonteen vuoksi, että tässä hankkeessa Finnmarkin läänin ja Storfjordin kunnan alueella virantoimitusmatkat rinnastetaan kotimaan matkoihin. Virkamatkoihin haettiin erikseen hyväksyntä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön suorittama valvonnallinen ohjauskäynti 5.9.2012 suoritettiin videovälitteisesti. Ohjauskäynnistä saadun palautteen mukaan hankkeessa ei havaittu puutteita hankkeen hallinnoinnin, kustannusten tai rahoituksen toteuttamisessa. Hankkeella on ollut kunnan talousarviossa oma kustannuspaikka. Hankkeen tilintarkastaja on tilintarkastaja Antero Hyvärinen Audiator Oy:ltä. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tarkoituksena oli solmia yhteistoimintasopimus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kanssa. Sopimusta ei solmittu, koska hanke ei käynnistynyt samaan aikaan Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kanssa. 12 3. TENONLAAKSO ASUIN- JA PALVELUALUEENA Tenonlaakson alueen kunnat ovat Suomessa Utsjoki ja Norjassa Karasjoki ja Tana. Utsjoella on 1300, Tanassa ja Karasjoella molemmissa noin 3000 asukasta. Utsjoen asutus on keskittynyt Suomen pohjoiselle rajalle Tenojoen rannalle n. 180 kilometrin matkalle. Jokilaakson molemmin puolin sijaitsevat Karasjoki ja Utsjoen Karigasniemen kylä muodostavat lännessä yhtenäisen yhdyskunnan. Idässä Tana Brun ja Utsjoen kunnan Nuorgamin kylä ovat yhtenäistä asuttua aluetta. Utsjoen lähin naapurikunta Suomen puolella on Inari, jonka kuntakeskukseen Utsjoelta on 160, Nuorgamista yli 200 kilometriä. Utsjoen kylien etäisyydet naapurimaan kuntakeskuksiin ovat lyhyemmät kuin oman kunnan sisäiset välimatkat tai etäisyys Suomen puolen naapurikunnan kuntakeskukseen Ivaloon, ks. liite Kunta- ja kyläkeskusten välisiä etäisyyksiä. Kuvio 2. Tenonlaakso alue Kuvio 3. Utsjoki Lapissa 13 Utsjoen kunnan asukkaista n. 60–70 henkilöä käy Norjan puolella työssä. Norjalaiset käyttävät Utsjoen ja Suomen puolen yksityisiä palveluita ja rajakauppa on tärkeätä etenkin Karigasniemen ja Nuorgamin kylille. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen ja julkiset palvelut ovat suurin työllistäjä kaikissa Tenonlaakson kunnissa. Kauppa ja ravitsemuspalvelut työllistävät rajakaupan ja matkailun ansiosta. Maataloudella, poro- ja luontaiselinkeinoilla on elinkeinoihin, kieleen ja kulttuuriin liittyvä tärkeä merkitys. Karasjoella palvelutyöpaikkojen määrää lisää kunnan keskeinen asema saamelaisten instituutioiden sijaintipaikkana. Karasjoella ovat mm. Norjan saamelaiskäräjien hallinto- ja kulttuurikeskus, Saamelaisradio, Saamelaismuseo, Finnmarkin erikoissairaanhoidosta vastaavan Helse Finnmarkin alainen Saamelaisten psyykkisen terveydenhuollon kehittämiskeskus (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) sekä useita henkilöstömäärältään pienempiä saamelaisten palvelu- ja kehittämisyksiköitä. Tenonlaakso on monikielinen ja kulttuurinen samalla kun se on keskeisintä saamelaisaluetta. Karasjoen asukkaista 80 % on saamelaisia ja Utsjoella noin puolet asukkaista puhuu saamea äidinkielenään, Tanassa käytetyt kielet ovat norja, saame ja suomi. Utsjoen kolmesta suurimmasta kylästä -Utsjoki, Karigasniemi ja Nuorgam – saamen kieli ja kulttuuri ovat eniten läsnä Karigasniemellä. Saamelaisväestöllä on vahvat suku-, elinkeino- ja kanssakäymisen yhteydet rajan ylitse. Pohjois-Norjassa asuu myös paljon suomalaisia ja suomalaistaustaista väestöä. Tenonlaakson asukkaat käyvät rajan yli työssä, käyttävät naapurimaan yksityisiä palveluita. Norjassa työskentelevät utsjokiset kuuluvat Norjan työssäkäyntiperusteisen sosiaaliturvan ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Naapurimaan palveluiden sujuva käyttö olisi monelle Tenonlaakson asukkaalle tärkeätä läheisyyteen, kieleen tai työssäkäyntiin perustuen. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista Utsjoen kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut pääasiassa omana toimintanaan. Utsjoella on Inarin kunnan kanssa yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Utsjoki ostaa Inarista mm. virka-ajan ulkopuolisen lääkäripäivystyksen. Utsjoki kuuluu Lapin sairaanhoitopiiriin ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymään. Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välisen sopimuksen perusteella Utsjoen asukkaat ovat voineet käyttää Finnmarkin läänin erikoissairaanhoidon palveluita vuodesta 2007 alkaen. Karasjoen ja Tanan kunnissa on hyvät pohjoisnorjalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Karasjoen kuntaan on keskitetty saamenkielisiä ja kulttuurisensitiivisiä erityispalveluita. Saamelaisten psyykkisen terveydenhuollon kehittämiskeskus (SANKS) on ainoa erikoissairaanhoitotasoinen yksikkö, joka tarjoaa saamenkieleen ja kulttuuriin perustuvia psykiatrisia palveluita lapsille, nuorille ja aikuisille. Karasjoella toimivat erikoislääkärikeskus, saamenkielinen perheneuvola, Saamelaisten vanhusten palveluiden kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) ja 14 Tromssan yliopiston Saamelaisten terveystutkimuksen keskus (Senter for samisk helseforskning). Tromsassa sijaitsevalla Pohjois-Norjan lastensuojelun kehittämiskeskuksella (Barnevernets Utviklingssenter i Nord-Norge) on kiinteät yhteydet Norjan saamelaisalueelle ja paljon saamelaisia koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tenonlaakson kuntien yhteisenä ongelmana on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi. Rekrytointivaikeuksien voi ennakoida tulevina vuosina kasvavan kun suuret ikäluokat molemmissa maissa jäävät eläkkeelle. Erityisen vaikeata on rekrytoida koulutettua, pätevyysvaatimukset täyttävää saamenkielistä henkilöstöä. Utsjoen kunnan vaikeuksia rekrytoida saamenkielistä työvoimaa lisää Norjan läheisyys ja houkuttelevuus. Norjassa palkkataso ja muut etuudet ovat paremmat kuin Utsjoella. Rajat ylittävän yhteistyön perusteita ja taustaa Rajat ylittävä yhteistyö on keskeisin keino turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden monipuolista saatavuutta. Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä alle puolet osaa saamea. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen edellyttää saamenkielisen väestöpohjan riittävyydestä huolehtimista. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki alueen asukkaat ja matkailijat koska Utsjoen väestöpohja on kokonaisuutenakin pieni. Kesän lyhyenä matkailusesonkina väestömäärä alueella moninkertaistuu ja se tuo omat haasteensa etenkin terveydenhuollon palveluille. Vuonna 2004 valmistui Norjan ja Suomen kuntaministeriöiden organisoimana laajana yhteistyönä Rajoitta Pohjoisessa -raportti, jossa kuvattiin Suomen ja Norjan pohjoisen rajaalueen kunnallisten palveluiden yhteistyötarpeita. Utsjoen kunta toteutti sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan rahoittaman rajayhteistyöhankkeen vuosina 2005-2007. Finnmarkin lääninhallituksen terveys- ja sosiaaliosasto vastasi Norjan kuntaministeriön rahoittamasta Grenseløst i Nord- projektista vuosina 2006-2009. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rajayhteistyötä on yritetty kehittää osana kunnan perustehtäviä, mutta arkipäivän työssä aikaa vievään rajayhteistyöhön ei ole ollut riittäviä resursseja. Projekteissa laadittiin sopimusmalliluonnos kunnallisiin palveluihin, järjestettiin koulutusta ja seminaareja, työntekijät tapasivat toisiaan ja tutustuivat naapurimaan palveluihin. Yhteistyön tuloksena käännettiin ja julkaistiin suomeksi teos Kulturmøte og terapi i Sápmi/ Kulttuuritietoisia kohtaamisia - Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella (2007). Utsjoen ja Tanan kunnat sopivat vastavuoroisesta saamenkielisten lasten päivähoidosta vuonna 2006. Lapin sairaanhoitopiiri ja Finnmarkin läänin erikoissairaanhoitoa järjestävä Helse Finnmark solmivat sopimuksen erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä vuonna 2007. Rajat ylittävä yhteistyö lisääntyi, mutta samalla havaittiin, että konkreettisten tulosten aikaansaaminen on hidasta. 15 Osa rajat ylittävästä yhteistyöstä on edelleen epävirallista ja tapahtuu yksittäisten asukkaiden ja työntekijöiden omina ratkaisuina. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen tavoitteena oli, että rajat ylittävän sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön tulee perustua sopimuksiin. Sopimuksellisessa yhteistyössä palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien oikeudet ja vastuut on määritelty ja palveluista voidaan avoimesti tiedottaa kuntalaisille. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu laaja-alainen rajat ylittävä yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensimmäisessä kokouksessaan ohjausryhmä totesi, että on tarkoituksenmukaista käyttää hankkeen voimavarat asioihin, joilla on edistymisen edellytykset. Samalla todettiin, että hankkeen tavoitteiden toteutumiseen ja toimintaan vaikuttavat käynnissä olevat lainsäädännön muutokset, mm. terveydenhuoltolaki oli tulossa ja vastuu ensihoidosta oli siirtymässä kunnilta sairaanhoitopiirille. 16 4. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN Hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet olivat: 1. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyön sujuvoittaminen 2. Perusterveydenhuollon yhteistyö kuntien välillä ja ensihoidon käytäntöjen selkiyttäminen 3. Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön vahvistaminen sekä sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista 4. Vanhusten ja vammaisten palveluyhteistyö 5. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen 6. Omakielisten palveluiden turvaaminen monikielisellä raja-alueella Tässä luvussa kustakin toimenpiteestä kuvataan erikseen toimenpiteeseen liittynyt toiminta ja toiminnan tulokset. Toiminta ja toiminnan tulokset on esitetty kuviona ja toimenpiteen sisältöä on tekstissä kuvattu yksityiskohtaisemmin. 4.1. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Helse Finnmarkin ja Lapin sairaanhoitopiirin vuonna 2007 solmima sopimus oli tärkeä edistysaskel rajayhteistyössä ja erityisesti saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Sopimus mahdollistaa Helse Finnmarkin erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoamisen ensisijaisesti Suomen saamenkielisen väestön tarpeisiin ja Lapin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen ensisijaisesti Finnmarkin suomenkielisen väestön tarpeisiin. Helse Finnmarkin alaisen Saamelaisten psyykkisten palveluiden kehittämisyksikön (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern, SANKS) lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, BUP) terapeutti kävi konsultaatiokäynneillä Utsjoella kerran kuukaudessa. Kunnan ja BUP:n yhteistyössä oli tarvetta toimintatapojen ja rutiinien kehittämiseen. 17 Toimenpide Toiminta Tulokset Sujuvoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä Säännölliset kokoukset kunnan ja Karasjoen Barne- og ungdomspsykiatriskpoliklinikan (BUP) terapeuttien kanssa Kirjatut toimintaohjeet kunnan ja BUP:n terapeuttien yhteistyölle. Kirjalliset perustelut kunnan BUPpalveluiden tarpeelle Helse Finnmarkin SANKS:iin. Terapeuttien työpanoksen määrän lisääntyminen. Kunta sai myös suomenkielisen palvelun. Kuvio 4. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Hanke järjesti puolivuosittain yhteistyön arviointi- ja suunnittelukokoukset, joihin osallistuivat BUP:n kunnassa käyvät terapeutit, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulun edustajat sekä projektityöntekijöitä. Hankejohtaja laati yhdessä yhteistyötä koordinoivan ydinryhmän kanssa toimintaohjeen kunnan ja BUP:n terapeuttien kuntakäynneille. Terapeutit palvelevat seuraavissa asioissa: 1. Palvelutarpeen selvittely ja hoito 2. Työntekijöiden ohjaus ja konsultaatio 3. Henkilöstön työnohjaukset ja koulutukset 4. Yleisölle tarkoitetut luennot ja tilaisuudet SANKS teki yksikössään vuoden 2012 alusta alkaen uudelleen järjestelyjä. Huolena oli, että Utsjoki menettää saamenkielisen terapeutin työpanoksen. Hankejohtaja ja kunnan sosiaali- ja terveyspäällikkö vaikuttivat kirjeitse ja suullisesti siihen, että kunnan saamat saamenkieliset konsultaatiot säilyivät. Kokonaisuutena kunnalle osoitetut työntekijäresurssit lisääntyivät ja Utsjoki alkoi saada myös suomenkielisiä palveluita. BUP:n terapeuttien Karigasniemen alueen palvelukielet ovat saame ja norja, Utsjoki-Nuorgam alueen kielet ovat saame, norja ja suomi. Terapeuttien käynnit Utsjoella ovat osa Helse Finnmarkin kuntien kanssa tekemää yhteistyötä eikä kuntaa laskuteta niistä erikseen. 18 4.2. Perusterveydenhuolto ja ensihoito Toimenpide Toiminta Tulokset Lisää yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollossa ja ensihoidossa Sopimusneuvottelut lääkäripäivystyksestä Karasjoen kunnan kanssa. Neuvottelut tuottivat tietoa sopimuksen ehdoista ja mahdollisuuksista. Sopimus ei vielä valmistunut. Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisen ensihoidon seminaarin järjestäminen yhdessä muiden rajahankkeiden kanssa. Seminaari vauhditti yhteistyötä ja johti kolmen maan erikoissairaanhoidon toimijoiden sopimukseen ensihoidosta. Kuvio 4. Perusterveydenhuolto ja ensihoito Virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys Hanke selvitti Utsjoen ja Karasjoen kuntien välisen sopimuksen edellytyksiä koskien virkaajan ulkopuolista lääkäripäivystystä. Selvittelyn tavoitteena oli valmistella sopimusta, jonka perustella Utsjoen kunnan Karigasniemen kylän asukkaat voisivat käydä Karasjoella virkaajan ulkopuolisessa lääkäripäivystyksessä. Karasjoella on useita saamenkielisiä lääkäreitä ja matka Karigasniemeltä Karasjoelle on vain 20 kilometriä kun taas nykyiseen päivystyspaikkaan Ivaloon matkaa Karigasniemeltä on 140 kilometriä. Hanke selvitti Norjan lääkäripäivystyksen järjestämisen tapaa ja rahoitusta sekä päivystyssopimuksen alustavaa sisältöä ja edellytyksiä yhdessä kuntien vastaavien lääkäreiden kanssa. Karasjoen lääkärit toimivat päivystäessään yksityisinä ammatinharjoittajina. Järjestämisvastuu päivystyksestä on Karasjoen kunnalla, joka ostaa päivystyspalvelun lääkäreiltä. Potilaat maksavat asiakasmaksun ja Helseøkonomiforvaltningen (HELFO) maksaa lääkäreille toimenpidekohtaiset palkkiot. Neuvotteluissa luonnosteltiin päivystykseen liittyviä reunaehtoja ja potilasohjausta. Lapin sairaanhoitopiiri suhtautui myönteisesti päivystysyhteistyön kehittämiseen Karasjoen kunnan kanssa. Neuvottelu- ja sopijaosapuolet päivystysasiassa ovat Karasjoen ja Utsjoen kunnat, mutta lääkärit ovat keskeinen osapuoli neuvoteltaessa päivystyskorvauksista. Neuvottelut keskeytyivät vuoden 2012 alussa, koska Karasjoen vakinainen johtava lääkäri lopetti tehtävän hoidon. Uusi johtava lääkäri aloitti työt syksyllä 2012 kun hanke oli jo päättymässä. Selvittelyprosessi ei vielä johtanut sopimukseen, mutta se tuotti tietoa Norjan ja erityisesti Karasjoen lääkäripäivystyksen järjestämisestä. Utsjoen näkökulmasta yhteistyötarve virka- 19 ajan ulkopuolisen lääkäripäivystyksen osalta jatkuu. Päivystyksen järjestämistä Karasjoella tukee vuonna 2011 solmittu sopimus rajat ylittävästä yhteistyöstä ensihoidossa. Ensihoidon käytäntöjen selkiyttäminen Hankkeen alkaessa raja-alueen ensihoidon huolen aiheena olivat ongelmat tiedonkulussa ja epäselvyydet potilasohjauksessa. Rajayhteistyötä kehittäneet hankkeet Grenseløst i Nord (Storfjord-Enontekiö), Varsling over grensene (Klinikk Hammerfest), Gränslös vård i Tornedalen (Torniolaakson kunnat), Rajatonta hoivaa (Inari- Sør-Varanger) ja Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke kutsuivat ensihoidon työkokousseminaariin ensihoidon toimijat Norjasta, Ruotsista ja Suomesta joulukuussa 2010. Työkokousseminaarissa käsiteltiin laaja-alaisesti ensihoidon raja-aluekysymyksiä ja sovittiin syventyvästä yhteistyöstä. Marraskuussa 2011 Lapin sairaanhoitopiiri, Norjan Helse Nord ja Ruotsin Norbottenin läänin erikoissairaanhoito solmivat sopimuksen ensihoidon yhteistyöstä. Rajayhteistyöhankkeen ansioksi voi lukea osallistumisen ensihoidon työkokousseminaarin järjestämiseen. Se lisäsi rajat ylittävää yhteistyötä ja omalta osaltaan johti maiden välisen sopimuksen solmimiseen. Kuntien rajayhteistyöhankkeiden rooli ensihoidon yhteistyössä päättyi, koska vastuu ensihoidosta siirtyy kunnilta erikoissairaanhoidolle. 4.3. Päivähoito, lastensuojelu ja perheneuvolapalvelut Toimenpide Toiminta Tulokset Vahvistaa päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä, sopimuksen solmiminen perheneuvolapalveluista Tanan ja Utsjoen kuntien johdon kokousten järjestäminen koskien saamenkielisen päivähoidon yhteistyötä. Saamenkielisen päivähoidon yhteistyön jatkumisella on kuntien johdon tuki. Tiedotustilaisuus soten työntekijöille Karasjoen kriisikeskuksen palveluista ja keskuksen esitteiden levittäminen. Utsjoen soten työntekijöillä on valmius ohjata perheitä Karasjoen kriisikeskukseen ja kriisikeskuksen esitteitä on kunnan toimipisteissä. Osallistuminen Norjan perheneuvolayhteistyöhön. SisäFinnmarkin perheneuvolan sopimuksellisen käytön selvittäminen. Utsjokiset voivat käyttää perheneuvolan palveluita ilman sopimusta. Lapin sairaanhoitopiiri lupautunut sopijaosapuoleksi mikäli sopimusasia Norjassa etenee. Kuvio 5. Toimenpiteet päivähoidossa, lastensuojelussa ja perheneuvolayhteistyössä 20 Päivähoito Norjasta Tanan kunnan Sirman kylän lapset olivat Utsjoella saamenkielisessä päivähoidossa vuodesta 2007 alkaen, koska Sirmassa ei ollut omaa päivähoitoa. Yhteistyö vahvisti Utsjoen saamenkielisen päiväkotiryhmän saamen kielen käyttöä ja lisäsi perheiden välistä kanssakäymistä. Sirmassa päivähoidon tarve lisääntyi ja Tanan kunta avasi syksyllä 2011 kylässä oman päiväkodin. Lapsien yhteinen päivähoito Utsjoella päättyi. Hanke toimi muutosvaiheessa koordinaattorina Utsjoen ja Tanan kuntien johdon ja päivähoidosta vastaavien viranhaltijoiden yhteistyössä. Hanke pyrki turvaamaan kuntien johdon tukea yhteistyön jatkumiselle, vaikka kylien päivähoito oli eriytymässä. Yhteisen päivähoidon päättymisen jälkeen Sirman päiväkoti ja Utsjoen saamenkielinen päiväkoti tekevät keskenään yhteistyötä ja vierailevat säännöllisesti toisissaan. Päivähoidon sisällöllistä yhteistyötä kehitetään Tanan ja Utsjoen kuntien yhteisessä Ovttas –hankkeessa. Lastensuojelu Kunnallisen lastensuojelun yhteistyö ei hankkeen aikana edennyt, koska Utsjoella ei ollut sosiaalityöntekijän virassa vakinaista työntekijää. Hanke järjesti sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille tiedotusta Karasjoella turvakotityyppisesti toimivan kriisi- ja insestikeskuksen palveluista. Utsjoen kunnalla on päätös kriisikeskuksen palveluiden käytöstä. Keskus on ensisijaisesti saamenkielinen, mutta palveluita voi tarvittaessa saada myös suomeksi. Perheneuvolapalvelut Utsjoella ei ole saamenkielisiä sosiaalihuoltolain mukaisia perheneuvolapalveluita, eikä niitä ole tiettävästi saatavilla muualtakaan Suomesta. Utsjokiset ovat voineet käyttää Karasjoella sijaitsevan Sisä-Finnmarkin saamenkielisen perheneuvolan palveluita epäviralliseen käytäntöön perustuen. Koska perheneuvolapalveluiden käytöstä ei ole sopimusta, Utsjoen kuntalaisia ei ole voitu avoimesti ohjata perheneuvolan palveluiden piiriin. Sisä-Finnmarkin perheneuvola kuuluu Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden keskusviraston (Barne-, ungdom- og familieetat, Bufetat ) alueellisen toimijan, Pohjoisen aluehallinnon (Bufetat Region Nord) alaisuuteen. Hanke on ylläpitänyt keskustelua sopimuksen solmimisesta perheneuvolapalveluissa. Hankejohtaja osallistui kutsuttuna toimialan keskusviraston (Bufetat), Pohjoisen alueen ja 21 Sisä-Finnmarkin alueen työkokoukseen. Perheneuvoloiden Pohjoinen aluehallinto on ilmoittanut olevan mahdollista käynnistää sopimusneuvottelut monia Pohjois-Suomen kuntia edustavan alueellisen palveluiden järjestäjän kanssa. Suomessa perheneuvolapalveluita järjestävää alueellista sopimusosapuolta ei ollut, kunnes Lapin sairaanhoitopiiri vuoden 2012 alusta alkaen sisällytti perussopimukseensa mahdollisuuden järjestää myös sosiaalipalveluita. Lapin sairaanhoitopiiri on lupautunut suomalaiseksi sopijaosapuoleksi perheneuvolasopimukseen, mikäli Bufetat Region Nord on valmis aloittamaan asiasta neuvottelut. Hankkeen päättyessä asian käsittely Norjan perheneuvolaorganisaatiossa on edelleen vireillä. Virallisen sopimuksen puuttumisesta huolimatta utsjokiset voivat käyttää SisäFinnmarkin perheneuvolan palveluita ja perheneuvola haluaa tehdä yhteistyötä Utsjoen kunnan kanssa. 4.4. Vanhusten ja vammaisten palvelut Toimenpide Toiminta Tulokset Kehittää yhteistyötä vanhusten ja vammaisten palveluissa Vanhusten yhteisten päiväpalveluiden kehittäminen Karasjoki-Karigasniemi-alueelle. Nabotreffien toteutus. Karasjoen ja Karigasniemen alueen yhteisiä vanhuspalveluita koskevan selvityksen ja hankeaihion laatimisprosessi. Karasjoen ja Karigasniemen alueen yhteisiä vanhuspalveluita koskevan selvityksen ja hankeaihion valmistuminen. Tanan ja Utsjoen kuntien välisen ympärivuorokautisen hoidon sopimuksen valmisteluprosessi Tanan ja Utsjoen kuntien välisen ympärivuorokautisen hoidon perussopimuksen ja asiakaskohtaisen sopimuksen valmistuminen. Kuvio 6. Vanhusten ja vammaisten palvelut Päiväpalvelua yli rajan –nabotreffit Nabotreffit -vapaasti suomentaen naapurissakyläilyt - ovat Norjan Karasjoen ja Utsjoen Karigasniemen kylän ikäihmisten päiväpalvelutyyppinen tapahtuma. Hanke aloitti nabotreffit yhteistyössä Utsjoen vanhusten avopalveluiden ja Karasjoen kunnan vapaaehtoistyön keskuksen (Frivillighetssentralen Karasjok) kanssa. Hankejohtaja on koordinoinut 22 nabotreffien järjestämistä, toiminut Utsjoen kunnan ja Frivillighetssentralin välisenä yhdyshenkilönä ja vastannut Utsjoella nabotreffeistä tiedottamisesta. Nabotreffit on järjestetty kuukauden viimeisenä keskiviikkona vuoroin Karasjoella ja Karigasniemellä. Nabotreffeille on kerrallaan osallistunut 20–50 henkilöä. Nabotreffit on toteutettu saamenkielisesti koska alueen vanhusväestö on pääosin saamenkielistä. Tarpeen mukaan asioita on tulkattu suomeksi ja norjaksi. Nabotreffeille on muodostunut toimiva konsepti, joka sisältää yhteistä seurustelua, lounaan, ohjelmaa ja lopuksi naapurimaassa ostoksilla käyntiä. Ohjelmaa on järjestetty paikallisin voimin, esimerkiksi vierailtu molempien maiden saamelaiskäräjillä, Norjan saamelaisradiossa ja karasjokisen leukusepän pajassa, tunnistettu henkilöitä vanhoista valokuvista, kuunneltu luentoa ja keskusteltu Tenonlaakson suvuista. Nabotreffit ovat saaneet paljon positiivista palautetta vanhuksilta ja heidän omaisiltaan. Treffeillä tuli esiin, että iäkkäillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksia olla rajan yli kanssakäymisissä keskenään niin paljon kuin he itse toivoisivat. Moni ikäihminen kertoi yhteydenpidon hiipuneen ja nabotreffien tarjonneen kaivatun tilaisuuden vanhojen sukulaisen ja ystävien tapaamiseen. Nabotreffit jatkuvat hankkeen jälkeen kunnan avopalveluiden ja Frivillighetssentralin yhteistyönä. Nabotreffeistä saatu palaute vahvisti käsitystä, että oli tarkoituksenmukaista selvittää edellytyksiä Karasjoki-Karigasniemi –alueen vanhuspalveluiden syvemmälle yhteistyölle. Selvitys Karasjoen ja Karigasniemen yhteisistä vanhuspalveluista Hankkeessa valmistu elokuussa 2012 ”Karasjoen ja Karigasniemen yhteiset ikäihmisten palvelut -alustava selvitys perusteluista ja mahdollisuuksista”. Selvityksessä kuvataan Karasjoen ja Utsjoen kuntien toimintaympäristöä ja väestökehitystä ikääntymisen näkökulmasta. Utsjoen kunnan osalta selvityksessä painottuu Karigasniemi-Outakoski – alue omana kokonaisuutenaan. Selvityksessä luodaan katsaus Suomen ja Norjan kansallisiin ikäpoliittisiin linjauksiin ja tarkastellaan saamelaisten instituutioiden esiin nostamia erityiskysymyksiä. Karasjoen ja Utsjoen kuntien osalta kuvataan niiden nykyiset ikäihmisten palvelut ja tulevaisuutta koskevat palveluiden kehittämissuunnitelmat. Raportin lopuksi pohditaan tapoja ikäihmisten yhteisten rajat ylittävien palveluiden järjestämiseen. ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” –suunnitelma on hankeaihio, jossa alustavasi luonnostellaan Karasjoen ja Karigasniemen yhteisen asumispalvelu-palvelukeskuksen perustaminen ja kulttuurisensitiivisen palveluympäristön ja – kulttuurin kehittämistä saamelaisten asumalle valtioiden raja-alueelle. Suunnitelma sisältää ammattilaisille sekä vanhusten omaisille ja lähiyhteisölle tarkoitettua koulutusta ja kehittämistä. Suunnitelman tavoitteena on lisätä kulttuurista tietoa ja ymmärrystä vanhuspalveluissa myös laajemmalla alueella ja integroida tutkimus mukaan 23 kehittämistoimintaan. ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” -suunnitelma on laadittu yhteistyössä Karasjoella sijaitsevan Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskuksen (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) kanssa. Suunnitelma on luonteeltaan hankesuunnitelman aihio. Selvitysraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Internetissä osoitteessa www.utsjoki.fi/palvelut/sosiaali- ja terveystoimi/Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke/linkkejä lisätietoon. Raportissa on 40 sivua. Tanan ja Utsjoen kuntien välinen sopimus ympärivuorokautisesta hoidosta Utsjoen vanhuspalveluissa on ajoittain puutetta eri pituisista ympärivuorokautisista hoitopaikoista ja kunta joutuu ostamaan hoitoa kunnan ulkopuolelta. Syksyllä 2011 Utsjoen ja Tanan kuntien vanhuspalveluiden välillä käynnistettiin Utsjoen aloitteesta neuvottelut hoitojaksojen ostamisesta Tanan kunnalta. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke valmisteli yhteistyössä Tanan ja Utsjoen johtavien viranhaltijoiden kanssa kuntien välisen sopimusluonnoksen ympärivuorokautisesta hoidosta. Sopimusluonnos sisältää perussopimuksen ja asiakaskohtaisen sopimuksen. Perussopimuksessa sovitaan palvelun toteuttamisen yleisistä periaatteista. Asiakaskohtaisella sopimuksella sovitaan erikseen kustakin asiakaskohtaisesta hoitojaksosta. Sopimusluonnosta ovat eri vaiheissaan konsultoineet Kuntaliiton asiantuntijat ja kommentoineet viranomaiset Lapin aluehallintovirastosta ja Finnmarkin lääninhallituksesta. Sopimusluonnos valmistui elokuussa 2012. Hankkeen päättyessä kunnat eivät vielä ole käsitelleet sopimusta poliittisissa toimielimissään. Vammaisten palvelut Vammaisten palveluissa luontevaa tarvetta rajat ylittävään yhteistyöhön ei ole hankkeen aikana ilmennyt. 24 4.5. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen Toimenpide Toiminta Tulokset Parantaa toimintakulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista Utsjoen soten työntekijöiden integroiminen hankkeeseen, seminaareihin ja tutustumiskäynneille. Tiedon lisääntyminen, palvelujärjestelmien tuntemus ja reflektio. Verkostoituminen ja yhteyshenkilöiden määrittely. Kolmen maan dementiapalveluihin tutustuminen Tieto Norjan Karasjoen, Ruotsin Övertorneån, Suomen Rovaniemen ja Sodankylän vanhuspalveluiden kehittämisestä. Saamelainen korkeakoulu, Saamen kielikeskus ja Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskus. Utsjoen ja Saamen kielikeskuksen sekä Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen yhteistyöhön nimettiin vastuuhenkilöt. Karasjoen lasten, nuorten ja perheiden psykiatriset palvelut ja Lakselvin aikuispsykiatrinen yksikkö. Lähetekäytäntöjen, ohjauksen ja tiedonkulun parantuminen. Kuvio 7. Toimintakulttuurien tuntemus ja yhteensovittaminen Hankesuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät oppivat tuntemaan naapurimaan työntekijöitä, ajattelu- ja toimintamalleja sekä syventävät ymmärrystään monikielistä ja -kulttuurisesta elämisympäristöstä. Parhaiten tavoite toteutui verkostoitumisen, oman toiminnan ja reflektion avulla. Kunnan henkilöstöä oli hankkeessa yhteistyökumppanina ja työparina uusien palvelurakenteiden kehittämistyössä. Sosiaali- ja terveystoimen esimiehet olivat oman työnsä asiantuntijoina neuvotteluissa, muokkaamassa ja työstämässä hankkeessa valmisteluja sopimustekstejä ja raportteja. Valmistelutyö on edellyttänyt naapurimaan palveluiden ja toimintakulttuurien ymmärtämistä ja pohtimista, miten kahden maan palveluita ja toimintatapoja sovitetaan yhteen. 25 Hanke on järjestänyt sosiaali- ja terveystoimen sekä soveltuvin osin opetustoimen työntekijöille tutustumiskäyntejä ja yhteistyön käynnistysneuvotteluita. Syksyllä 2011 vanhusten parissa työskentelevät sosiaali- ja terveystoimen työntekijät tekivät tutustumismatkan kolmen maan vanhuspalveluihin ja palveluiden kehittämisyksiköihin. Tutustumiskohteiksi valittiin yksiköitä, joissa painottuivat kulttuurisensitiivinen työote tai muu kehittämisnäkökulma. Ekskursion tavoitteena oli solmia yhteistyösuhteita sekä saada tietoa ja ymmärrystä oman kunnan vanhuspalveluiden kehittämistyöhön. Vierailukohteita olivat Norjan Karasjoen Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) ja Karasjoen kunnan palveluasunnot, Ruotsin Övertorneån terveyskeskus ja vuodeosasto, Suomessa asumispalveluyksiköt Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä Lapin muistiyhdistyksen toiminta. Hankejohtaja laati ennakkoon matkan oppimistehtävät ja kokosi ekskursioraportin ”Viisautta dementiapalveluiden kehittämiseen –ekskursio 14-16.9.2011” . Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa www.utsjoki.fi/palvelut/sosiaali- ja terveystoimi/Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke/linkkejä lisätietoon. Raportissa on 40 sivua. Hanke järjesti Utsjoen lasten ja nuorten parissa työskentelevien tutustumis- ja yhteistyön käynnistysmatkan Koutokeinoon kesäkuussa 2012. Tavoitteena oli selvittää yhteistyön edellytyksiä käyntikohteissa. Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskus SEAD on erikoistunut saamenkielisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin. Vastaavia palveluita Suomesta ei ole saatavilla. Keskuksen toiminta-alueena on koko Norja ja keskus kuuluu Norjan kansallista erityispedagogisesta tuesta vastaavaan organisaatioon (Statlig spesialpedagogisk støtte, STATPED). SEAD ei voi itsenäisesti solmia sopimuksia. SEAD on kuitenkin resurssien niin salliessa vastaanottanut Utsjoelta asiakkaita. Asiakkaiksi hakeudutaan SEAD:in toiminta-alueeseen kuuluvan Tanan kunnan kautta. Saamenkielen kehittämiskeskuksen tehtävänä on edistää saamen kielen suullista ja kirjallista käyttöä ja kehittää kieltä. Keskuksen työ painottuu päivähoitoikäisistä aikuisopiskelijoihin. Keskus mm. järjestää ohjausta, neuvontaa sekä saamen kielen oppimiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä kursseja. Se valmistaa tutkimus – ja ohjausmateriaalia opettajille, oppilaille ja vanhemmille, organisoi kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä osallistuu maisterija tohtoriohjelmiin. Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen (Samisk spesialpedagogisk støtte, SEAD) sekä Saamenkielen kehittämiskeskuksen (Senter for samisk i opplæringa) ja Utsjoen kunnan välille nimettiin tapaamisessa yhteyshenkilöt. 26 Lisäksi matkalla tutustuttiin Saamelaisen korkeakoulun (Samisk Høgskole) opetukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulun ja Utsjoen kunnan välillä on ollut yhteistyötä liittyen opiskelijoiden harjoittelujaksoihin. Hanke valmisteli vierailun Helse Finnmarkin alaisen Saamelaisten psyykkisen terveyden kehittämiskeskuksen (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern SANKS) Karasjoen lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikköön ja Lakselvin aikuispsykiatriselle poliklinikalle ja osastolle. Vierailun tarkoituksena oli vahvistaa Utsjoen kunnan ja saamelaisten tutkimukseen ja hoitoon erikoituneiden yksiköiden yhteistyötä, parantaa tiedonkulkua ja selkiyttää potilasohjausta. Monissa yhteyksissä on todettu tarve jatkuvaan ja intensiivisempään yhteistyöhön maiden perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden välillä. 4.6. Omakielisten palveluiden turvaaminen Toimenpide Toiminta Tulokset Turvaa omakielisiä palveluita monikielisellä rajaalueella Hanke on tuonut rajayhteistyöhön uusia toimijoita, vahvistanut yhteistyösuhteita ja välittänyt tietoa tarpeista ja ongelmista. Yleinen tietoisuus rajat ylittävästä yhteistyöstä on lisääntynyt. Säännölliset kokoukset ja yhteydenpito muihin rajahankkeisiin. Vertaistuki, oppiminen, tiedon ja kokemusten vaihto. ks. toimenpide 2., ensihoidon seminaarin järjestäminen. Yhteistyö Suomen Sininauhaliiton ja Norjan Blå Korsetin kanssa. Järjestetty yhteistyössä päihdeseminaari Karasjoella. Tiedon välitys Kelalle Norjassa kirjoitettujen reseptilääkkeiden suorakorvauksesta. Kela solmi erillissopimuksen Ivalon apteekin kanssa suorakorvauksesta. Osallistuminen kunnan sotepalveluita koskeviin hankkeisiin ja kokouksiin, esim turvallisuustyö, perusterveydenhuollon järjestäminen, yhteistyö PohjoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Rajayhteistyön näkökulman ylläpitäminen osana kunnan peruspalveluja. Rajayhteistyö mukaan Lapin sairaanhoitopiirin sote-peruspalveluiden selvitykseen. Kuvio 8. Omakielisten palveluiden turvaaminen monikielisellä raja-alueella 27 Hanke on tehnyt yhteistyötä muiden rajayhteistyöhankkeiden kanssa, kuten Grenseløst i Nord (Storfjord-Enontekiö), Gränslös vård i Torneådalen (Torniolaakson kunnat) ja Rajatonta hoivaa (Inari- Etelä-Varanki). Hankekoordinaattorit tapasivat toisiaan säännöllisesti yhteisissä kokoontumissa ja vaihtoivat keskenään tietoa ja kokemuksia rajayhteistyöstä. Rajayhteistyöprojektien yhteinen ponnistus oli kolmen maan ensihoidon seminaarin järjestäminen. Hanke pyrki vahvistamaan rajat ylittävää yhteistyötä tuomalla toimijaverkostoon uusia toimijoita. Hanke järjesti yhteistyössä Suomen Sininauhaliiton ja Norjan Blå Korsetin kanssa raja-alueen päihdeproblematiikkaa käsitelleen kaksipäiväisen seminaarin Karasjoella keväällä 2011. Seminaariin osallistui yli 30 päihdetyötä tekevää henkilöä. Seminaarissa todettiin, että päihdeproblematiikka koskettaa kaikkia alueen asukkaita ja liittyy lieveilmiönä matkailuelinkeinoon. Erityisen huolissaan osallistujat olivat päihteiden käytön arkipäiväistymisestä. Seminaarissa todettiin selkeä tarve rajat ylittävään yhteistyöhön päihdeasioissa. Valitettavasti molemmissa järjestöissä tapahtui henkilöstövaihdoksia eikä yhteistyö edennyt hankkeen aikana. Hankejohtaja on osallistunut erilaisiin vireillä olleisiin kehittämishankkeisiin ja yhteistyöneuvotteluihin silloin kun niillä on ollut yhteys rajat ylittävään yhteistyöhön. Rajayhteistyön näkökulman ylläpitäminen osana kunnan peruspalveluita on ollut yksi hankkeen kantava teema. Hanke on myös pyrkinyt nostamaan esiin raja-alueen elämää koskevia erityiskysymyksiä ja välittämään niistä tietoa yhteistyökumppaneille. Hanke mm. välitti Kelalle tietoa ongelmista, jotka liittyivät Norjassa määrättyjen lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaiseen suorakorvaukseen. Norjassa määrätyistä lääkkeistä asiakkaat joutuvat hakemaan Kela-korvaukset jälkikäteen. Hankkeen aloitteen seurauksena Kela solmi erillissopimuksen Ivalon apteekin kanssa lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaisesta suorakorvauksesta. Hanke selvitti tulkkaukseen ja kääntämiseen liittyviä kysymyksiä. Raja-alueen monikielisyys koskettaa sekä työntekijöitä että alueen asukkaita. Kieli- ja käännösratkaisuun ei ole löydetty yksittäistä kattavaa ratkaisua. Saamen ja suomen kielen välisestä kirjallisten aineistojen kääntämisestä päävastuu on saamelaiskäräjien kielitoimistolla. Yksityisiä tulkkeja ja kääntäjiä on jonkin verran ja luettelo heistä on saatavilla saamen kielitoimistosta. Saamenkielistä tulkkipäivystystä ei Suomessa ole järjestetty, Norjassa tulkkipäivystyspalvelu on saatavilla puhelimitse myös virka-ajan ulkopuolella. Saamelaiskäräjien kielitoimiston palvelut ovat kunnalle maksuttomia, yksityiset palvelut ovat maksullisia. Norjan ja suomen kielien välisessä tulkkauksessa ja kääntämisessä käytetään yksityisiä palveluita. Yksityistä puhelintulkkausta norja-suomi-norja on saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella. Norjankieliset tulkki- ja käännöspalvelut ovat maksullisia. 28 5. TUKIVATKO TULOKSET ODOTETTUJA VAIKUTUKSIA? Hankkeella pyrittiin rajayhteistyön avulla parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita. Hankkeen osatavoitteina oli 1. turvata saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin 2. turvata kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta 3. tukea kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeen tavoitteista johdetut odotetut vaikutukset olivat hankesuunnitelmassa 1. Hanke turvaa Utsjoen kunnan saamelaisille asukkaille ja soveltuvin osin kaikille saamelaisille mahdollisuuden käyttää Norjassa olevia saamelaisten palveluita, joita Suomessa ei pystytä järjestämään. 2 .Rajayhteistyössä turvataan kunnan koko väestön ja matkailijoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta etenkin akuuteissa tilanteissa tai kun kunnassa on palvelutyhjiö. 3. Hankkeessa hyödynnetään Norjassa tehtyä sosiaali- ja terveysalan kokeilu- kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja edistetään kulttuurisen näkökulman lisääntymistä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa Kohdistuivatko hankkeen toimenpiteet ja niiden tulokset tavoitteisiin ja niistä johdettuihin vaikutusodotuksiin? Seuraavassa kuviossa hankkeessa tehdyt toimenpiteet on ryhmitelty sen mukaisesti, mitä tavoitetta ja siitä johdettua vaikuttavuusodotusta toimenpide tuki. Kuviota lukiessa on syytä huomioida, että saamen-, suomen tai muun kielisiä palveluita ei voida tarkastella eriytyneinä palveluina. Kaikki Norjan saamenkielisiksi määritellyt palveluyksiköt tarjoavat palveluita myös norjaksi. Usein norjalaisessa yksikössä voi saada palvelua kokonaan tai osittain myös suomeksi, koska Norjassa työskentelee paljon suomalaisia. Kussakin palveluyksikössä henkilöstötilanne ja heidän hallitsemansa kielet vaihtelevat lyhyenkin ajan sisällä. Kuviossa esimerkiksi Tanan ja Utsjoen välinen ympärivuorokautisen hoidon sopimus on sijoitettu koko väestölle tarkoitettujen palveluiden ryhmään, koska todennäköisimmässä Utsjoen käyttämässä hoitoyksikössä Tanan Pulmangin sairaskodissa käytetyt kielet ovat raporttia kirjoitettaessa norja, saame ja suomi. Palvelukielet on selvitettävä asiakas- ja tapauskohtaisesti. 29 Hankkeen tavoite ja odotettu vaikutus Turvataan saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Odotettuun vaikutukseen kohdistunut toimenpide ja sen tulos Kunnan ja BUP:n terapeuttien yhteistyön vahvistui. Lääkäripäivystystä koskevat neuvottelut Karasjoen kunnan kanssa tuottivat tietoa, josta hyötyä jatkoneuvotteluissa. Saamenkielisen päivähoidon yhteistyölle kuntien johdon tuki. Hanke turvaa Utsjoen kunnan saamelaisille asukkaille ja soveltuvin osin kaikille saamelaisille mahdollisuuden käyttää Norjassa olevia saamelaisten palveluita, joita Suomessa ei pystytä järjestämään. Turvataan kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Rajayhteistyössä turvataan kunnan koko väestön ja matkailijoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta etenkin akuuteissa tilanteissa tai kun kunnassa on palvelutyhjiö. Tuetaan kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa Hyödynnetään Norjan sosiaali- ja terveysalan kokeilu- kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja edistetään kulttuurisen näkökulman lisääntymistä kunnan sote-palveluissa. Valmiudet ohjata perheitä Karasjoen kriisikeskukseen parantuivat Sisä-Finnmarkin saamenkielisen perheneuvolan palveluita voidaan käyttää ilman sopimusta. Lapin sairaanhoitopiiri lupautunut sopijaosapuoleksi mikäli asia Norjassa etenee. Kehitettiin Karasjoen ja Karigasniemen vanhusten nabotreffit. Karasjoen ja Karigasniemen yhteisiä vanhuspalveluita koskevan selvitys ja hankeaihio valmistuivat. BUP:n terapeuttien työpanos lisääntyi, saataville myös suomenkielinen palvelu. Ensihoidon seminaari vauhditti yhteistyötä ensihoidon toimijoiden kesken ja johti kolmen maan ensihoidon yhteistyösopimukseen. Päihdeseminaari nosti esiin päihdeongelman raja-alueen kaikkia toimijoita koskevana asiana. Tanan ja Utsjoen kuntien ympärivuorokautisen hoidon sopimuksen valmistuminen (Käsittelyprosessi kunnissa kesken). Tietoisuus rajat ylittävän yhteistyön tarpeista on lisääntynyt. Hankkeen aloitteellisuuden pohjalta solmittu Kelan ja Ivalon apteekin sopimus lääkkeiden suorakorvauksesta. Seminaarit, yhteistyö ja verkostoituminen ovat lisänneet tietoa Norjan kulttuurisensitiivistä työtavoista ja palveluista sekä tuottaneet vertailevaa reflektiota. Saamelaisten palveluihin erikoistuneita uusia ja vahvistettuja yhteistyösuhteita: -Karasjoen Saamelaisten vanhusten palveluiden kehittämiskeskus -Saamelainen korkeakoulu, Saamen kielikeskus, Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskus -Helse Finnmarkin saamenkieliset tutkimus- ja hoitoyksiköt Kuvio 9. Tukivatko toimenpiteiden tulokset odotettuja vaikutuksia? 30 Saamenkielisten palveluiden turvaaminen Hankkeen keskiössä oli turvata saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Hankkeen yhteistyökumppaneista kokonaan ei-suomenkielisiä olivat Frivillighetssentral Karasjok (kielet saame ja norja) ja Sisä-Finnmarkin perheneuvola, jossa saamen ja norjan kielien lisäksi voi asioida englanniksi. Saamenkielisten palveluiden saatavuutta lisäsi, että lapsi- ja nuorisopsykiatrinen poliklinikka (BUP) osoitti lisää henkilöresurssia Utsjoen kunnassa työskentelyyn. Lastensuojelun rajayhteistyö ei hankkeessa toteutunut suunnitellun mukaisesti, mutta lasten ja perheiden rajat ylittävät palvelut vahvistuivat BUP:n lisääntyneiden palveluiden ansiosta. Utsjoen kunnan ja Sisä-Finnmarkin perheneuvolan välisen yhteistyön osalta selkiytyi, että perheneuvola ei tee sopimusta Utsjoen kunnan kanssa. Sopimukselle löytyi kuitenkin Lapin sairaanhoitopiirin Suomen puolen sopijaosapuoleksi, mikäli asia Norjassa etenee myönteiseen suuntaan. Utsjokiset voivat käyttää saamenkielisiä perheneuvolanpalveluita epävirallisella luvalla. Hankkeesta riippumattomista syistä saamenkielisen päivähoidon yhteistyö Tanan ja Utsjoen kunnan välillä väheni, koska Tanan kunta avasi oman päiväkodin Sirman kylään. Hankkeen toimenpiteenä alkaneeseen Nabotreffien päiväpalvelutoimintaan osallistuneet ikäihmiset ovat lähes kaikki olleet saamenkielisiä. Karasjoen ja Karigasniemen yhteisiä vanhuspalveluita koskeva selvitys ja hankesuunnitelman aihio ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” fokusoituvat nimenomaan saamenkielisin ja kulttuurilähtöisiin palveluihin. Perusterveydenhuollon yhteistyössä edettiin lääkäripäivystyksen osalta Karasjoen kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa, mutta neuvottelut eivät edenneet vielä sopimukseen asti. Prosessi tuotti tietoa ja päivystysneuvotteluja voidaan jatkaa aikasempaa paremmalta tietoperustalta. Koko kunnan väestön ja matkailijoiden palveluiden turvaaminen Koko kunnan väestön palveluita turvaavat toimet ovat usein samoja, kuin joilla turvataan saamelaisten palveluita. Saamelaisten palveluihin erikoistunut BUP antaa palveluita myös suomeksi siltä osin kun yksikössä on suomenkielisiä työntekijöitä. Kaikkia koskevat akuutit tilanteet ilmenevät useimmiten terveydenhuollossa. Millä tahansa kiellä saatava lääkäripalvelu ja ensihoito voivat olla henkeä pelastavia toimia etenkin kaukana asutuskeskuksista. Kunnan koko väestön ja matkailijoiden palveluita turvasi rajayhteistyöhankkeiden yhteinen vaikuttamistoiminta rajat ylittävässä ensihoidon yhteistyössä. 31 Tanan ja Utsjoen kuntien välinen ympärivuorokautisen hoidon sopimusluonnos lisää palvelumahdollisuuksia yksilöllisissä tilanteissa. Palveluyksiköiden henkilöstötilanteesta riippuen palvelua voi saada saamen, suomen ja norjan kielellä. Henkilöstön kielitaitokysymykset on selvitettävä erikseen kustakin hoitojaksosta sovittaessa, jotta voidaan turvata, että vanhus saa palvelun omalla kielellään. Koko väestöä koskee myös Kelan ja Ivalon apteekin solmima erillissopimus norjalaisella lääkemääräyksellä kirjoitettujen lääkkeiden suorakorvausesta. Kaikkien hyödyksi voi myös arvioida, että omalta osaltaan hanke on lisännyt tietoisuutta raja-alueen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista tarpeista, ongelmista ja ratkaisuista. Kulttuurisensitiivisen osaamisen parantaminen Kultturisensitiivistä osaamista ja ymmärrystä on lisännyt henkilöstön osallistuminen hanketyöhön, tutustuminen Norjan palvelu- ja kehittämisyksiköihin sekä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa. Järjestetyissä päihde- ja loppuseminaarissa kulttuurinen näkökulma on ollut painotetusti esillä. Hanke on edesauttanut yhteistyösuhteiden solmimista saamelaiserityisiin instituutioihin kuten Saamelaiseen korkeakouluun, Saamen kielen keskukseen ja Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskukseen. Yhteyksiä luomalla hanke on tuonut Utsjoen työntekijöiden tietoon ja käyttöön Norjassa kehitettyjä työtapoja ja menetelmiä sekä oppimateriaaleja. Työskentely kulttuurisesti orientoituneiden palveluyksiköiden kanssa lisää aihepiirin ymmärrystä. Esimerkiksi Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen NUSH) on yhteistyökumppanina ainutlaatuinen saamelaisten vanhusten palveluita kehittävä yksikkö. Hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden voi arvioida hyvin kohdistuneen hankkeen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin vaikutusodotuksiin. Puutteena voi pitää, että toimenpiteet eivät kaikkien toimenpiteiden osalta johtaneet tavoiteltuihin tuloksiin. Päivystysyhteistyöneuvottelut Karasjoen kanssa ja päihdeyhteistyö järjestöjen kanssa keskeytyivät henkilövaihdosten vuoksi. Sisä-Finnmarkin perheneuvolan kanssa sopimukselliseen yhteistyöhön ei päästy koska perheneuvolaa hallinnoiva organisaatio ei tee sopimusta yksittäisen suomalaisen kunnan kanssa. Yksittäistä kuntaa sopijaosapuoleksi ei myöskään hyväksy Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskusta hallinnoiva kansallisen tuen keskus STATPed. Utsjoen näkökulmasta sopimuksellisen rajayhteistyön vahvistaminen oli hankkeen keskeinen tavoite, mutta se osoittautui vielä haasteellisemmaksi kuin hankeprosessissa oli ennakoitu. 32 6. HANKEPROSESSIN TOIMINNAN TASOT Aikaisempien yhteistyökokemusten pohjalta oli tiedossa, että rajayhteistyöprosesseissa on syytä edetä useammilla erilaisilla tasoilla ja tavoilla. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että hankkeen tavoitteiden mukaisten tulosten saavuttamiseksi toimitaan kolmella tasolla: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen ja toimintakulttuurien ymmärtäminen 2. Palveluita ohjaavien normien, ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmien tuntemus 3. Käytännön palveluratkaisut, joiden avulla rajat ylittävät palvelut saadaan osaksi normaaleja sosiaalija terveyspalveluita Kaiken yhteistyön perustana on kanssakäyminen ja ihmisten välisen vuorovaikutus. Vaikka Tenonlaakson alkuperäinen väestö on sukua keskenään ja aikaisempina vuosikymmeninä kanssakäynti oli vilkasta, luontevat arkipäivän yhteydet asukkaiden kesken eivät enää ole itsestään selviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä monet ovat tullet muualta ja epätäydellinen kielitaito koetaan usein yhteistyön esteeksi. Aikaa ja energiaa naa Saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen (Samisk spesialpedagogisk støtte, SEAD) sekä Saamenkielen kehittämiskeskuksen (Senter for samisk i opplæringa) ja Utsjoen kunnan välille nimettiin tapaamisessa yhteyshenkilöt. purimaan palvelujärjestelmiin tutustumiseen ei arkityössä ole helppo järjestää ja pinnallinenkin tutustuminen vaikkapa Internetin tarjoamaan tietoon edellyttää norjan lukutaitoa. Hankkeen tavoittelemissa palveluratkaisuissa sopimuksellisuus ja dokumentoidut käytännöt olivat Utsjoen näkökulmasta keskeinen tavoite. Ne luovat edellytyksiä yhteistyölle, mutta eivät automaattisesti johda pysyviin yhteistyö- ja palvelurakenteisiin. Myös sopimukselliset palvelurakenteet edellyttävät jatkuvaa keskinäistä vuorovaikutusta ja molempia osapuolia koskevan tietoperustan päivittämistä. Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu miten hankkeen toimenpiteet kohdistuivat vuorovaikutuksen, tietoperustan ja palveluratkaisujen näkökulmasta arvioituna. 33 Hankeprosessin toiminnan tasot Tasojen mukaisia toimenpiteitä hankkeessa Vuorovaikutuksen lisääminen ja toimintakulttuurien ymmärtäminen Sote-henkilöstön integroiminen hankkeen kehittämistoimintaan. Yhteiset keskustelufoorumit, seminaarit ja kokoukset. Sote-henkilöstön vierailut ja yhteistyön käynnistykset. Palveluita ohjaavien normien, ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmien tuntemus Seminaarit, tutustumiskäynnit ja sopimusneuvottelut tuottivat tietoa naapurimaan palvelu- ja päätöksentekojärjestelmistä. Karasjoen ja Karigasniemen yhteisiä vanhuspalveluita koskevassa selvityksessä kuvataan maiden ikääntymispolitiikkaa ja palveluita. Tiedotustilaisuudet, hankkeen Internet-sivut. Hanke toimi tiedon ja tarpeiden selvittäjänä sekä edelleen välittäjänä. Käytännön palveluratkaisut, joiden avulla rajat ylittävät palvelut saadaan osaksi normaaleja sosiaali- ja terveyspalveluita BUP:n terapeuttien lisääntynyt työpanos. Epävirallinen lupa Sisä-Finnmarkin saamenkielisen perheneuvolan palveluihin ja saamelaisten erityispedagogisen tuen keskuksen (SEAD)palveluihin. Nabotreffien kehittäminen. Tanan ja Utsjoen kuntien ympärivuorokautisen hoidon sopimuksen valmistuminen (Kunnissa päätösprosessi kesken). Hankeaihion valmistuminen Karasjoen ja Karigasniemen yhteisistä vanhuspalveluista. Vaikuttamistoiminta: Kelan ja Ivalon apteekin sopimus lääkkeiden suorakorvauksesta. Kolmen maan ensihoidon yhteistyösopimus. Kuvio 10. Toimenpiteet hankeprosessin toiminnan tasojen näkökulmasta Vuorovaikutuksella ja naapurimaan palvelujärjestelmän tuntemuksella luotiin perustaa käytännön palveluratkaisuille. Ne olivat myös keino rakentaa molemmin puolista ymmärrystä ja luottamusta ja oppia tarkastelemaan asioita myös toisen osapuolen näkökulmasta. Vaikka 34 molempien Pohjoismaiden lainsäädännöt muistuttavat tekstitasolla toisiaan, niiden tulkinnoissa ja käytännön soveltamisessa voi olla suuriakin eroja. Maiden ohjausjärjestelmät sekä kuntien ja valtion tehtävien jako ovat erilaisia. Norjassa kuntia ohjataan yhdenmukaisiin käytäntöihin ja valtiolla on vahva rooli myös palveluiden järjestämisvastuussa. Suomessa yksittäisten kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat Norjan kuntia huomattavasti laajemmat. Rajayhteistyötä säätelevä lainsäädäntö ja sen tulkinnat aiheuttavat käytännön työssä usein hämmennystä. Hankkeessa ei käsitelty rajayhteistyötä säätelevän lainsäädännön muutostarpeita koska hankkeen ohjausryhmä totesi niiden selvittämisen kuuluvan kunnalle. Rajayhteistyössä –kuten kaikessa yhteistyössä – allekirjoitettu yleinen sopimus on usein kehys, jonka puitteissa yksittäisiä tilanteita ja asiakkaita koskevat neuvottelut käydään. Mitä enemmän sopimus on luonteeltaan puitesopimus, sen enemmän jää selvitettävää yksittäisiin palvelutilanteisiin. Tanan ja Utsjoen kunnan ympärivuorokautisen hoidon sopimustekstissä pyrittiin sovittavat asiat ilmaisemaan niin yksityiskohtaisesti ja yksiselitteisesti kuin se oli mahdollista. Karigasniemen ja Karasjoen väliset nabotreffit ovat esimerkki toimivasta yhteistyöstä, joka ei edellytä kirjallista sopimusta. Vuorovaikutusta ja tietoperustaa painottavat hankeprosessin tasot tuottivat sosiaalista pääomaa, jonka määrää ja merkitystä on vaikea arvioida. Ilman vuorovaikutusta ja riittävää tietoperustaa ei voida kehittää toimivia palveluratkaisuja. Palveluratkaisut eivät koskaan ole pysyviä, myös ne vaativat jatkuvia kanssakäymistä ja neuvotteluita. Kun kyse on kahden maan välisestä palveluyhteistyöstä, palveluratkaisuja pohjustavaa työtä ja aikaa siihen tarvitaan enemmän kuin kansallisissa puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rajat ylittävä yhteistyö vaatii onnistuakseen yhteistyötä myös oman maan toimijoiden kesken. 35 7. TUKIKO HANKE KASTE-OHJELMAN TAVOITTEITA? Hankkeen tavoitteena oli tukea KASTE-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä seuraavilla tavoilla: Hanke tuottaa uusia pysyviä palvelurakenteita ja – prosesseja ja kaventaa alueellisia ja kielellisiä eroja hyödyntämällä Norjassa olevia saamenkielisiä palveluita ja kehittämällä yhteistyötä norjalaisten palvelutuottajien kanssa. Hanke tuottaa kokonaan uusia palveluita erityisesti saamenkielisille ihmisille kun Norjassa olevia palveluita saadaan palvelutarjonnan piiriin. Hankkeen avulla saadaan laajempi väestöpohja turvaamaan palveluiden järjestämistä ja saatavuutta Utsjoen kunnan alueella. Norjan naapurikunnat kuuluvat läheisyyden ja saamenkielisyyden vuoksi kunnan väestön luonnolliseen työssäkäynti- ja palvelualueeseen. Hankkeen voi todeta toimineen Kaste-ohjelmaa tukevaan suuntaan, vaikkakaan hankeprosessit eivät johtaneet hankkeen pyrkimysten mukaisiin pysyviin sopimuksiin Karasjoen lääkäripäivystyksen ja Sisä-Finnmarkin perheneuvolan kanssa. Tanan ja Utsjoen kunnan välinen ympärivuorokautisen hoidon sopimusluonnos valmistui ja se on hankkeen päättyessä kuntien poliittisten toimielinten käsiteltävänä. Mikäli Tanan ja Utsjoen kunnat vahvistavat sopimuksen ympärivuorokautisesta hoidosta, sopimus on toistaiseksi voimassa ja hallinnollisessa mielessä tulos voidaan ymmärtää pysyväksi. Utsjoki sai lisää lastenpsykiatrisia konsultaatioresursseja Norjasta. Laajemman väestöpohjan tarpeen näkökulma toteutui erityisesti saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämisessä kun KarasjokiKarigasniemi alueen vanhuksia koskeva yhteistyö käynnistyi. Nykyisten ja uusien palvelurakenteiden perustaksi hanke lisäsi rajat ylittävää vuorovaikutusta ja paransi rajayhteistyön tietoperustaa. Seuraavaan kuvioon on koottu Utsjoen asukkaiden käytettävissä olevat rajat ylittävät palvelut. Palvelut on kuviossa luokiteltu sen mukaan, millaisen yhteistyön perustalla palveluiden käyttö on. Lakiin viittaavalla yhteistyöllä tarkoitetaan palvelua, jota perustellaan jollain rajayhteistyötä ohjaavalla lailla, yleensä kyse on akuutista terveydenhoidon palvelusta. Sopimukselliset palvelut perustuvat jonkun osapuolen, tässä tapauksessa kunnan tai erikoissairaanhoitopiirin tekemiin sopimuksiin. Samaan kategoriaan on sijoitettu myös päätöksiin perustuvat palvelut. Yksilölliset lähetteet ja sopimukset rajat ylittävistä palveluista ovat mahdollisia, mutta käytännössä harvinaisia. Palvelu voi olla yhdessä kehitetty ja toteutettu ilman kirjallisia sopimuksia silloin kun palvelun luonne ei sopimista vaadi. Tapakäytäntöön perustuvia palveluita on vielä varsin paljon ja rajayhteistyön osaamisen kehittäminen on usein työntekijöiden henkilökohtaisten verkostojen ja kiinnostuksen varassa. 36 Perusta Lakiin viittaava yhteistyö, ei sopimusta Toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin tai päätöksiin perustuvat palvelut Asiakaskohtaisiin sopimuksiin tai lähetteisiin perustuvat palvelut Yhteistyössä toteutettu palvelu, ei sopimusta Tapakäytäntö Yksilöllinen aktiivisuus Palvelutoiminta Henkeä pelastavat terveyspalvelut Yhteistyön käytäntö Itsestään selvät molemmin puolin rajaa. Kunnan järjestämä ensihoito (siirtymässä kunnalta Lapin sairaanhoitopiirille) Maakuljetusten yhteistyö perustunut usein ambulanssiyritysten yhteistyöhön ja ilmakuljetukset hälytyskeskusten toimintaan Suomen, Ruotsin ja Norjan erikoissairaanhoidon yhteistyösopimus Ensihoito Lapin sairaanhoitopiirin järjestämänä Päivähoito Tanan ja Utsjoen kuntien välinen vastavuoroinen sopimus päivähoidosta Turvakoti Perusturvalautakunnan päätös Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen palveluista. Ympärivuorokautinen hoito Tanan ja Utsjoen kuntien sopimus ympärivuorokautisesta hoidosta (käsittelyprosessi kesken) Yksittäisiä kieleen perustuvia neuvola-asiakkuuksia molemmissa maissa. Nabotreffit Karasjoen ja Karigasniemen vanhuksille Karasjoen ja Tanan kunnat vastaanottavat päivystysaikana potilaan Utsjoelta Terveydenhoitajan palvelut Vanhusten päiväpalvelut Virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys Sisä-Finnmarkin perheneuvolapalvelut Perheneuvola vastaanottaa asiakkaita Päivähoito Ilman laskutusta lapset päivähoidossa Norjassa, mikäli vanhemmat työssä Norjassa Saamenkieliset erityispedagogiikan palvelut Kielten opiskelu Hakeutuminen Tanan kunnan kautta erityispedagogisen tuen keskukseen (SEAD) Työnantaja voi tukea Verkostot, tiedon hankinta, työjaksot, virkamiesvaihto Omaehtoista Vierailut, tutustumiskäynnit Satunnaista Kuvio 11. Utsjoen asukkaiden käytettävissä olevat rajat ylittävät palvelut 37 Hankesuunnitelmassa yhtenä tavoitteena ja odotettuna vaikutuksena oli pyrkimys palveluihin, joita myös muut saamelaisalueen kunnat voisivat käyttää. Hankkeen painopiste on ollut Utsjoen ja Norjan toimijoiden välisessä yhteistyössä. Muut Suomen saamelaisalueen rajakunnat Inari ja Enontekiö ovat osallistuneet hankkeeseen niiden alueella olevien rajaalueprojektien välityksellä. Inarista oli osallistujia myös hankkeen loppuseminaarissa. Kun rajayhteistyössä sopimusosapuolena on Lapin sairaanhoitopiiri, voivat luonnollisesti kaikki sairaanhoitopiirin kunnat käyttää sovittua palvelua. Suomen puolen kunnat voivat halutessaan hyötyä siitä yhteistyökäytäntöjen kehittämistyöstä, jota hankkeessa on tehty koskien yhteistyötä Lapsi- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan (BUP) kanssa. Edelleen, mikäli neuvottelut Karasjoen perheneuvolapalveluista etenevät sopimukseen asti, hyötyvät aikanaan myös muut kunnat Utsjoella käynnistetystä ja työstetystä yhteistyöprosessista. Hankkeen vaikutuksesta solmitusta Kelan ja Ivalon apteekin erillissopimuksesta koskien lääkkeiden suorakorvausta hyötyvät kaikki, joille Norjassa kirjoitetaan resepti. Nabotreffien tyyppiselle rajat ylittävälle ikäihmisten yhteisille päiväpalveluille voisi olettaa eri muodoissaan olevan tarvetta kaikilla Suomen raja-alueilla. Mikäli Karasjoen ja Karigasniemen alueen vanhuspalveluiden yhteistyö etenee hankkeessa suunnitellulla tavalla, se on merkittävä pilottikohde monille muillekin raja-alueille. Tanan ja Utsjoen välisen ympärivuorokautisen hoidon sopimusluonnos voi palvella sopimuspohjana myös muille kunnille, erityisesti Lapissa Norjan ja Ruotsinkin raja-alueella. Hanke on tuonut Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden tietoon Norjan puolen palveluita ja kehittämisyksiköitä. Voi toivoa, että jatkossa saamelaisalueen kunnat ja saamelaiset järjestöt ja instituutiot aktivoituvat rajat ylittävään yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Hankkeen tulosten laajempaa levittämistä on vähentänyt, ettei hankkeella, jossa on työskennellyt yksi henkilö, ole ollut resursseja toiminta-alueen ulkopuoliseen tiedottamiseen. Hankkeen tuotoksia on koottu hankeen Internet-sivuille, jotka ovat osa Utsjoen kunnan Internet-sivuja. Hankkeen ohjausryhmän päätti, että hankkeen sivut toteutetaan suomen, saamen ja norjan kielellä. Kolmikielistä sivustoa ei hankkeessa pystytty toteuttamaan. Osa hankkeen tiedotteista julkaistiin samalla sivustolla suomeksi, saameksi ja norjaksi. Sivustolla on linkkejä erilaisiin norjankielisiin palveluihin ja tietolähteisiin. Hankkeen tiedottamisessa käytettiin paikallislehti Inarilaista, joka jaetaan ilmaisjakeluna jokaiseen talouteen ja josta asukkaat ovat tottuneet saamaan tietoa paikallisista tapahtumista. Jatkossa Internetin kautta välitettävään tietoon on syytä enemmän panostaa. Laajakaistayhteydet valmistuvat Tenonlaaksoon Utsjoen kunnan puolelle vuoden 2012 loppuun mennessä ja Internetissä tapahtuvan tiedotuksen merkitys tulee lisääntymään. Puutteistaan huolimatta hankkeen Internet-sivut ovat toistaiseksi laajimmat Suomen ja Norjan sosiaali- ja terveyspalveluiden rajayhteistyötä käsittelevät sivut ja niiden pohjalta on hyvä jatkaa sivuston kehittämistä. 38 8. MITÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? Hankesuunnitelman mukaan hankkeessa kehitetyt toimet jatkuvat kunnan omana toimintana. Kunta vastaa kuntalaisten palveluista ja niiden järjestämisestä. Yhtenä palveluiden järjestämisen keinona ja vaihtoehtona Utsjoella on rajat ylittävä yhteistyö. Voi kuitenkin pohtia, miten 1300 asukkaan kunta ilman tukea ja asiantuntija-apua perustyönään kehittää rajat ylittävää yhteistyötä naapurimaan kunnallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivien palveluiden järjestäjien kanssa. Rajayhteistyö on aikaa, paneutumista ja osaamista edellyttävää. Pienessä organisaatiossa erityisosaamisen kehittämiseen on vähän mahdollisuuksia. Rajayhteistyön asemaa arkipäivän työn prioriteeteissa heikentävät työntekijöiden entuudestaan laajat tehtäväkuvat, rekrytointivaikeudet ja molemmissa maissa jatkuvasti käynnissä olevat palvelurakenteen muutokset. Jos rajayhteistyössä saavutettuja tuloksia halutaan turvata ja edelleen kehittää, se on otettava asian resursoinnissa riittävästi huomioon. Rajayhteistyöhön tulisi integroida myös molemmin puolin rajaa toimivia kansainvälisiä järjestöjä sekä saamelaisten järjestöjä ja instituutioita. Alustavia ideoita maiden saamelaisparlamenttien rajat ylittävästä yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyi hankkeen loppuseminaarin epävirallisissa keskusteluissa. Kanssakäymisellä, tietoperustan vahvistamisella ja monipuolisella kulttuurisella tiedolla ja ymmärryksellä rakennetaan pohjaa palveluyhteistyölle. Rajayhteistyön osaamiselle on hallinnon eri tasoilla ilmeinen tarve. Koulutusta tarvitaan mm. rajayhteistyöhön liittyvässä sopimusjuridiikassa, palvelujärjestelmien ja lainsäädännön tuntemuksessa. Rajayhteistyötä tekeville palveluiden järjestäjille tulisi kehittää toimivia malleja mm. tulkkipalveluihin, kielitaidon vahvistamiseen sekä viranhaltija- ja työntekijävaihtoon. Parhaiten naapurimaan palvelujärjestelmään tutustuu työskentelemällä siellä. 39 Utsjoella on edelleen intressi jatkaa neuvotteluita lääkäripäivystyksestä ja pyrkiä edesauttamaan sopimuksen syntymistä saamenkielisestä perheneuvolapalvelusta. Mielenterveysongelmiin, päihteisiin ja syrjäytymiseen liittyvät teemat eivät ole olleet rajayhteistyön keskiössä, mutta ne vaativat nykyistä enemmän huomiota. Ajoittain myös huumeiden käyttö on etenkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa ollut huolestuttavan yleistä. Terveyden edistämisen ja sosiaalisten sekä terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyn teemat ovat ajankohtaisia molemmissa maissa. Pohjoisen väestö ikääntyy ja molemmissa maissa on voimakas tarve löytää ratkaisuja vanhusten palveluiden järjestämiseen harvaan asutulla monikielisellä alueella, jonne on vaikea rekrytoida koulutettua henkilökuntaa. Omana kokonaisuutenaan on tässä hankkeessa esille noussut tarve saamenkielisten ja kulttuuria kunnioittavien vanhuspalveluiden kehittämiseen. Hankkeessa on luonnosteltu hankeaihio Karasjoki-Karigasniemi –alueen vanhusten palveluista. Suunnitelma ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” on osa Karasjoen ja Karigasniemen ikäihmisten yhteisiä palveluita koskevaa selvitystä. ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” -hankeaihiota on kehitetty yhdessä Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskuksen (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen) kanssa. Suunnitelma-aihiossa on mukana kummankin maan ja kunnan ikääntymispoliittisia periaatteita, jotka tukevat tavoitteita, joita saamelaisten vanhusten palveluista on esitetty. ”Arvokas vanhuus omassa kulttuurissa” –suunnitelman ideologisena perustana on ajatus vanhuudesta erityisen arvokkaana ajanjaksona ihmisen elämässä. Saamelainen vanhus on yhteisönsä kunnioitettu jäsen. Hankeaihiossa arvokasta vanhuutta omassa kulttuurissa parannetaan seuraavilla tavoilla: 1. Tuotetaan erilaista tietoa miten arvokas vanhuus omassa kulttuurissa toteutuu. Tietoa lähestytään tasa-arvoisesta näkökulmasta. Tiedoksi hyväksytään kaikkien toimijoiden tieto. Mukana tiedon tuottajina ovat vanhukset itse, heidän omaisensa, ammattilaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. 2. Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja organisoidaan oman työn kehittämistä. 3. Vanhusten läheisille ja asuinyhteisöille järjestetään läheis- ja yhteisökoulutusta ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä. 4. Karasjoki-Karigasniemi –alueelle rakennetaan palveluyksikkö, jossa toteutuu arvokas vanhuus omassa kulttuurissa. Yksikkö toimii kulttuurisen työtavan ja palvelurakentamisen pilottikehittäjä. Yksikön fyysinen ympäristö ja palvelut suunnitellaan ja toteutetaan paikallisia kulttuurisia arvoja ja elämäntapaa kunnioittaen. Yksikössä on asuntoja, joissa voi asua elämänsä loppuun asti tai käydä lyhyemmillä loma- ja kuntoutusjaksoilla. Palveluyksikkö järjestää palveluita Karasjoki-Karigasniemi 40 alueen ikäihmisille, ulottaa kehittämistoiminnan koko saamelaisalueelle ja verkostoituu muiden alan toimijoiden kanssa. Karigasniemi-Karasjoki –alue on yhtenäinen saamelaisalue. Alueen nykyisistä ja lähivuosikymmenien vanhuksista monet ovat lähes yksikielisesti saamenkielisiä ja ikääntyessä vieraat kielet unohtuvat. Vanhusten saamenkielisten palveluiden tarvetta lisää seikka, että suurin osa heistä on naisia, joilla on erityinen tarve saada omakielisiä palveluita. Naiset ovat miehiä enemmän toimineet kodin ja suvun piirissä, kun taas miehet ovat osallistuneet yhteiskunnalliseen ja kodin ulkopuoliseen elämään ja joutuneet käyttämään suomenkieltä. Nabotreffit ovat osoittaneet, että alueen ikääntyvillä asukkailla on halua ja perusteita rajat ylittävään kanssakäymiseen. Vanhusten tarvetta rajat ylittävän yhteisöllisyyden vahvistamiseen lisää, että monen lapset ja lapsenlapset asuvat muualla ja sukulaisuussuhteissa korostuu tarve kanssakäymiseen oman ikäluokan kanssa. Tässä esitetyt yhteistyötarpeet ovat korostuneesti niitä tarpeita, jotka ovat nousseet esiin Utsjoen näkökulmasta arvioituna. Rajayhteistyön jatkoa pohdittaessa on tärkeätä, että mahdolliset hankkeet ja muut toimet valmistellaan rajat ylittävässä yhteistyössä jo suunnitteluvaiheessa. Rajayhteistyön jatkosuunnitelmien osalta on keskeistä, että kunnat ja muut raja-alueella vaikuttavat toimijat käsittelevät omat tarpeensa ja päättävät, mihin ovat valmiita sitoutumaan. 41 9. POHDISKELUA RAJAYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA JA ESTEISTÄ Rajayhteistyön kehittymiseen tai hiipumiseen Tenonlaaksossa vaikuttavat monet mahdollisuudet ja esteet. Mahdollisuutena ovat alueen ominaispiirteet ja tosiasialliset olosuheet, jotka liittyvät alueen saamenkielisyyteen, naapurimaan palveluiden läheisyyteen, väestön työssäkäyntiin ja asioimiseen. Saamenkielisten palveluiden turvaamisessa ja laadun kehittämisessä rajayhteistyö on tärkein käytettävissä oleva keino. Rajat ylittävä palveluiden kehittäminen on yksinkertaisesti järkevää. Järkevyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta huolimatta rajayhteistyöllä on paljon esteitä. Rajayhteistyön prosessit ovat monista syistä hitaita, toisinaan myös katkeilevia ja pitkäksikin aikaa pysähtyviä. Vaikka Tenonlaaksossa puhutaan paljon yhteistä pohjoissaamen kieltä, monet eivät sitä osaa. Sekä Norjassa että Suomessa on vaikeuksia rekrytoida saamenkielistä henkilöstöä. Kielimuurit ovat esteenä työntekijöiden välisessä kanssakäymisessä. Saamenkielisten palveluiden paremmasta saatavuudesta huolimatta myös Norjan saamelaisten palveluyksiköissä on pulaa saamenkielisistä työntekijöistä. On hyvää onnea, kun molemmista maista löytyy samankaltaisista tehtävistä yhteistyökumppani, jonka kanssa asioita voi hoitaa yhteisellä kielellä. Jos yhtä yhteistä kieltä ei ole, tulkkaamiseen ja asiakirjojen käännättämiseen eri vaiheissaan kuluu resursseja ja se koetaa kömpelöksi tavaksi hoitaa asioita. Yksilökohtaisessa asiakaspalvelussa kielikysymykset on varminta selvittää aina erikseen, jotta asiakas ei törmäisi hankaliin tilanteisiin. Rajayhteistyössä keskeinen kysymys on, mikä motivoisi Norjan kuntia ja muita palveluiden järjestäjiä tekemään yhteistyötä Utsjoen tai muiden Suomen puolen toimijoiden kanssa? Yhteistyössä on luonnollista odottaa vastavuoroisuutta. Mitä Utsjoella tai Suomessa on sellaista, joka saisi norjalaiset käyttämään resursseja vaivalloiseen ja aikaa vievään rajayhteistyöhön? Perusteeksi tuskin riittää, että siten utsjokiset saisivat palvelut lähempää, sujuvammin tai omalla äidinkielellään. Rajayhteistyön kehittäminen edellyttää Utsjoella ja Suomen puolella laajemminkin paitsi rajan yli katsomista, myös omien palveluiden ja toimintatapojen tarkastelua naapurin silmin. Rajayhteistyön vastavuoroisuus on haaste, jonka pohtiminen on erityisesti tarvitsevan osapuolen intressi. Rajayhteistyö osana palveluprosessia on työlästä. Pienessä väestöpohjassa palvelutarpeet ja toimintarutiinit syntyvät hitaasti. Usein ihmisen palvelutarve edellyttää monien palveluiden yhteensovittamista ja toisiinsa liittyvien palveluprosessien järjestämistä. Asiakkaalle ja työntekijälle toimiminen tutussakin järjestelmässä on joskus monimutkaista. Harvoin esille 42 tulevien palvelutarpeiden selvittäminen vaatii asiakkaalta ja työntekijältä niin paljon vaivannäköä, että rajayhteistyö muuttuu resurssista taakaksi. Sujuvien palveluprosessien kehittäminen rajat ylittävään yhteistyöhön on vaativampaa kuin yhteistyö kotimaisen kumppanin kanssa. Rajan ylittäviä palveluita järjestettäessä törmätään lähes aina pieniltä näyttäviin, mutta yllättävän monimutkaisiin ongelmiin. Ongelmien taustat vaihtelevat. Joskus ne johtuvat työkäytännöistä tai lakien ja normien soveltamisesta, toisinaan taas juridisesta esteestä. Pienissä kunnissa ei voi odottaa olevan kahden maan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien, lainsäädännön, niiden yhteensovittamisen ja sopimusjuridiikan asiantuntemusta. Asiantuntija-apua on saatavilla vähän tai ei lainkaan, koska rajat ylittävää kuntien välistä yhteistyötä on tehty niin vähän. Rajayhteistyössä osaamista kertyy hitaasti ja molempien maiden palvelujärjestelmät ja niitä ohjaavat normistot muuttuvat jatkuvasti. Tieto vanhenee ja vaatii jatkuvaa päivittämistä. Tärkeä perusta yhteistyössä ovat ihmisten väliset suhteet ja luottamus. Työntekijöiden vaihtuvuus, virkavapaat ja eri syistä johtuvat pitkät poissaolot pysäyttävät monia prosesseja. Usein uudet toimijat aloittavat uudelleen alusta jonkin yhteistyörakenteen kehittämisen. Maiden toimintakulttuurit ovat erilaiset. Ehkä on stereotyyppistä ja kärjistystä sanoa, että suomalaiset arvostavat nopeasti syntyviä allekirjoitettuja kirjallisia sopimuksia, kun taas norjalaiset haluavat valmistella ja keskustella yhteistyön edellytyksistä ja sisällöistä laajaalaisesti. Pohjoisella alueella on myös perinteisesti totuttu toimimaan epävirallisesti ja tilannekohtaisesti. Moderniin yhteiskuntaan kuuluva sopimuksellisuus on verrattain uusi ilmiö ja toisinaan se koetaan tarpeettomana ja byrokraattisena. Pohdittaessa rajayhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä näyttää olevan helpompi löytää seikkoja, jotka ovat esteitä tai uhkaavat tulosten pysyvyyttä tai juurtumista. Tenonlaakson asuin- ja elinympäristöstä nousevat tarpeet kuitenkin puoltavat sitä, että rajayhteistyötä edelleen kehitetään. Kun rajayhteistyön tuloksia arvioidaan, on syytä muistaa että yhteistyötä on kehitetty vasta muutamia vuosia. Rajayhteistyö on epävarmalla perustalla, jos se ajatellaan vain projektiluontoiseksi tai asiaan vihkiytyneiden työntekijöihin ja asukkaiden toiminnaksi. Kestävän ja toimivan yhteistyön edellytys on, että mahdollisimman monet työntekijät ja palveluiden käyttäjät kokevat rajan yli toimimisen luontevaksi. Kun sosiaali- ja terveyspalveluita järjestetään rajat ylittävänä toimintana, kyse on kunnan vastuulla olevien palveluiden lisäksi kahden valtion välisestä yhteistyöstä. Paikallista ja alueellista yhteistyötä edesauttaisi, että myös valtioiden välillä olisi foorumi, joka tukisi ja osallistuisi rajaesteiden raivaamiseen valtioiden välisellä tasolla. Rajayhteistyö on jatkuva prosessi, joka onnistuakseen vaatii monen tahon aikaa, osaamista ja paneutumista. 43 KIRJALLISUUTTA C169 Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 http://culturalrights.net/descargas/drets_culturals387.pdf Kulttuuritietoisia kohtaamisia. Sosiaali—ja terapiatyöstä saamelaisalueella (2007) Eidheim, Harald ja Stordahl Vigdis (toim.) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, julkaisusarja numero 26. lapin Yliopistopaino. Rovaniemi. Norjankielinen alkuteos Kulturmøte og terapi i Sápmi. Davvi girji, 1998. Suomenkielinen käännös Päivi Salminen. Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen http://www.utviklingssenter.no/karasjok-helsesenter.4907811-178445.html Pohjois-Norjan lastensuojelun kehittämiskeskus (Barnevernets Utviklingssenter i Nord-Norge) http://www.bvunn.no/ Pohjoisen alueen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelut ( Barne-, ungdoms- og familieetaten, region Nord) http://www.bufetat.no Pohjoismainen saamelaissopimus. Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos http://www.regjeringen.no/Upload/AID/temadokumenter/sami/sami_samskonvensjonen_finsk _H-2183%20F.pdf Rajoitta pohjoisessa. Työryhmäraportti Suomen ja Norjan välisestä yhteistyöstä pohjoisessa. Sisäasiainministeriön julkaisuja 29/2004. http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/B9C3CB6C0612E022C2256FA20036E912/$file/2920 04.pdf Saamelaisten kansallinen psyykkisen terveydenhuollon kehittämiskeskus (SANKS: Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern) http://www.helse-finnmark.no/sanks Saamelaisten terveystutkimuksen keskus (Senter for samisk helseforskning) http://uit.no/medsamisk/2011 Salminen, Päivi (2008) Lasten ja perheiden palveluista Norjan ja Suomen raja-alueella. Finnmarkin lääninhallitus, terveys- ja sosiaaliosasto. Rajoitta Pohjoisessa –projekti. Julkaisematon artikkeli. Salminen, Päivi (2009) Grenseløst i Nord. Flerdimensjonalt grensesamarbeid mellom Norge og Finland . Helse og sosialmelding 2008. Fylkesmannen i Finnmark http://www.helsetilsynet.no/upload/Publikasjoner/helsesosialmelding/finnmark_helse_sosialm elding2008.pdf 44 Salminen, Päivi (2011) Viisautta dementiapalveluiden kehittämiseen –ekskursio 14-16.09.2011. Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluissa työskentelevien yhteistyö- ja opintomatka Norjan, Ruotsin ja Suomen parhaisiin vanhusten palveluihin Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke 2010-2012. http://www.utsjoki.fi/media/Sosiaali/Rajaton%20Tenonlaakso/Raporttiteksti%20kokonaisuude ssaan%20nettiin.pdf Salminen Päivi (2012) Karasjoen ja Karigasniemen yhteiset ikäihmisten palvelut -alustava selvitys perusteluista ja mahdollisuuksista. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke 2010-2012. Utsjoki 2012. Seppänen, Raija (2007) Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen Koordinaatiohanke 8/2005-10/2007. Loppuraportti. http://www.utsjoki.fi/media/Sosiaali/Rajaton%20Tenonlaakso/Loppuraportti%20suomeksi.pdf 45 Liite. Kunta- ja kyläkeskusten välisiä etäisyyksiä KARASJOKI Norja Norja 20 km Sirma Norja 20 km 100 km Karigasniemi 50 km 160 km IVALO 460 km 200 km SODANKYLÄ 100 km ROVANIEMI OULU 230 km 20 km Nuorgam UTSJOKI n.700 km TANA Norja
© Copyright 2024