ÄÄNI JA SEN HÄIRIÖT Tiina Pilbacka-Rönkä Hyvä ääni (Laukkanen, A-M.1999) ? Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen = ääni on tuotettu taloudellisesti, jolloin mekaaninen ja fysiologinen rasitus on minimaalista ja näin ennaltaehkäistään äänen väsymistä ja äänihäiriöiden syntyä. Ääni välittää kielellisen viestimisen ohella myös paljon muuta. Ääni kertoo usein muun muassa puhujan iän ja sukupuolen. Se voi kertoa myös ihmisen elämäntavoista, terveydestä ja heijastaa puhujan persoonallisuutta ja tunteita. Sisään hengitettäessä keuhkot pääsevät laajenemaan, koska pallea painuu alaspäin. Sisään hengitys on aktiivista toimintaa. Ulos hengitettäessä pallea nousee ja työntää ilman pois keuhkoista. Ääni syntyy, kun keuhkoista tulevassa ilmavirrassa äänihuulten limakalvot koskettavat toisiaan ja alkavat värähdellä. Äänihuulet värähtelevät nopeasti, naisilla 200-300 kertaa sekunnissa ja miehillä puolta harvempaan. Ääni vahvistuu rintakehässä, nielussa, nenäontelossa, suussa ja huulten välissä. http://www.kerhonetti.net/easydata/customers/kerhonetti/fil es/liitetiedostot/Fysiikkaa_biologian_avulla.pdf Kurkunpää www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Kurkunpään poikkileikkaus äänihuulten kohdalta (ylhäältä katsottuna). Ääntöväylä © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001 Kurkunpäästä ilma nousee ylöspäin ja kulkee ulos suun tai nenän kautta. Nenäväylä suljetaan kitapurjeen eli velumin avulla. Jos nenäportti on kiinni ja ilma kulkee vain suun kautta, äänteet ovat oraaleja. Jos nenäportti on auki, mutta suuväylä suljetaan jostain kohdasta, syntyy nasaaleja. Äänihäiriöt Taustalla voi olla joko elimellinen sairaus tai toiminnallinen äänihäiriö. Äänen korkeuden, kuuluvuuden ja laadun ongelmat Käheyden ohella äänen laadun kuvailussa käytetään mm. käsitteitä äänen karheus, vuotoisuus, heikkous ja puristeisuus, jotka perustuvat äänen kuulonvaraiseen arviointiin. Toiminnallinen äänihäiriö: kurkunpään toiminnassa on liikaa jännitystä tai äänihuuliin kohdistuu liian kova paine Ohlsson (1988) Pekkarinen ym. (1992), Sapir ym. (1993), Smith ym. (1998), Scott ym. (1997). Häiriintynyt toiminta Ääni väsyy helposti. Vaikea laulaa. Vaikeuttaa työtä. Ääni on käheä, heikko, voimaton, madaltunut tai vuotoinen. Toimintavajavuus Ääni ei kanna. Turhauttaa. Ääni katkeilee. Vaikea huutaa, lukea ääneen tai puhua puhelimessa. Haitta Vähentää sosiaalisuutta ja itseluottamusta. Täytyy selvitellä kurkkua. Aiheuttaa ahdistusta. Kurkkua kuivaa tai kutisee. Kurkussa on palan tunne Rasitus kudostasolla (Vilkman, E.1999) Äänihuulten välinen törmäys 2) Äänihuulten sulkeutumiseen liittyvä kitka 3) Äänihuultenvärähdykseen liittyvä kudosvenytys -> äänihuulten turvotus Keinot: kohtuullistaa äänenkäyttöaikaa ja vähentää äänen korkeuden ja voimakkuuden korotustarvetta 1) Elimellisiä syitä äänihäiriöön akuutti ja krooninen laryngiitti astma ja allergiat äänihuulikyhmy, rasitusvamma äänihuulipolyyppi haavauma, granulooma äänihuulihalvaus kasvaimet refluksitauti Toiminnallisia syitä äänihäiriöön huono ryhti lihasjännitys huono asento äänenkäyttötaito äänenkäyttötavat: nopea puhe, väärä korkeus, tarpeeton voima äänenkäyttöharrastuk set: teatteri, musiikki, urheilu kuiskailu, kakistelu, yskiminen elämäntavat Ympäristötekijät paljon puhumisen pakko melu akustiikka puhumisetäisyys ilmanlaatu, pöly työasennot psyykkinen kuormitus tekniset apuvälineet Lasten äänihäiriöt (Virokannas 1997) Yleisin lasten äänihäiriö käheys. Useimmiten sen taustalta löytyi äänihuulikyhmyt. Häiritsee ja heikentää lapsen ilmaisukykyä. Käheä-ääniseen suhtaudutaan negatiivisemmin kuin terveääniseen. Koivusaari, R. 1998. 28 % 5. ja 6. luokkalaisista äänihäiriö (tutkimus vuosina 87-88) Äänihäiriöiset lapset olivat saaneet enemmän erityisopetusta. Ennustavatko äänihäiriöt jo 1.luokalla tulevia oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia… Äänen harjoittaminen Sillä pyritään muuttamaan äänentuottoon liittyvää lihastoimintaa niin, että tuloksena olisi optimaalinen äänen laatu. Väärän äänen käytön selvittäminen Auditiiviset harjoitukset, opetellaan tunnistamaan hyvä ääni Auditiiviset ja kinesteettiset harjoitukset hyvän äänen aikaan saamiseksi: (Laukkanen, A-M.1999) Hyvä asento Syvähengitys M:n tai h/m:n ääntäminen, lisätään vokaaleita Hyräily Tavudrillit, sanat, lauseet Rumpuharjoitukset Bumma-dumma-bom-bom Huutokortti Perheen, opettajan konsultointi Hyvät äänenkäyttötavat Äänen kuntoutus ääniterapia fysioterapiaa ortodonttisia hoitoja erityistä äänielimistöön kohdistuvaa käsittelyä (”Voice massage”). ääniergonomian parantaminen, mm. äänenvahvistimen käyttöön otto ja työolosuhteisiin vaikuttaminen (melu, akustiikka) Ääntörentous, hengittäminen Pulli Ääni nenään, nasaalisuus – mikä voi auttaa? (Riitta Nissisen ohjeita nenä nenäportin sulun aktivointiin) Imeminen, vihellys Kevyt puhallus (ei nenään!) Kuorsaus, nauru, kurlaus Ilma hitaasti suun sisältä Klusiili /nasaali –drillit pn –tn – attn… kng – enge –ge… ontoo – too… jne Huulet liikkeelle - vokaalien liioittelu - vok+lab (nopeat) Leuka auki - gyy-jyy- gee-jee… - ”jewing” puhuessa - nopeat tavutoistot (diadockokin.) Kielen kärki liikkeelle Sylkeä erittyy – mikä voi auttaa? pt.Hilkka Puistolinnan ohjeita suun aktivointiin Lähteet Aalto & Parviainen: Auta ääntäsi Holopainen, L. Lasten äänihäiriöt ja ääniterapia Ihana ihmisääni. Häkli, S & Jyrkkä, A. 2003. Kun ääni on käheä. WebSpekula 3/2003. Koivusaari, R. 1998. Kouluikäisten äänihäiriöt: häiriöiden pysyvyys ja yhteys psykomotoriseen suorituskykyyn. Acta Universitatis Ouluensis B 29. Oulun yliopisto. Laukkanen, A-M. 1999. Teoksessa Sellman, J. Korpijaakko-Huuhka, A-M & Siirilä, T. :Äänen tutkimus ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 31. Vilkman, E. 1999. Työperäiset äänihäiriöt:äänifysiologisia näkökohtia. Teoksessa Sellman, J. Korpijaakko-Huuhka, A-M & Siirilä, T. :Äänen tutkimus ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 31. Virokannas, N.1997. Miksi lasten käheiden äänien hoitaminen olisi tärkeää? –kyselytutkimus. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos, logopedian pro gradu –työ.
© Copyright 2024