ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA
Ilmatorjuntaa lähellä olevat vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat ryhtyneet eri
puolilla Suomea kokoamaan tietoja ilmatorjuntaan tai ilmapuolustukseen liittyvistä muistomerkeistä. Salpausselän Ilmatorjuntakilta muodosti työryhmän, joka otti tehtäväkseen
kaikkien Kymenlaakson alueella sijaitsevien ilmapuolustukseen liittyvien muistomerkkien
tietojen kartoittamisen.
Työstä vastasi Pentti Toivonen apunaan Seppo Rantalainen. Työryhmä kiersi kesäja syyskaudella 2008 kaikki ne 23 muistomerkkiä, joiden olemassaolosta siihen mennessä
oli onnistuttu saamaan tietoja. Kohteet paikannettiin, kuvattiin ja merkittiin kartalle. Jokaiseen kohteeseen liittyvistä tiedoista koottiin pieni tietoisku yksinkertaisine opaskarttoineen.
Uusia muistomerkkejä ilmaantui tai paljastettiin vuosina 2009 ja 2010. Jälkimmäisenä
vuonna tehtiin uudet etsintäkierrokset, joilla edellisten tapaan poimittiin talteen oleellisimmat tiedot.
Vaikka lukuisat muistomerkeistä on paljastettu lähivuosina, niillä saatetaan muistaa
vuosikymmenten takaisia tapahtumia. Vanhin kohde, jonka kunniaksi paljastettiin 7.9.2000
muistomerkki, on vuonna 1920 Alpeilla sattunut lentoturma. Siinä menehtyi kahdessa eri
onnettomuudessa kolme suomalaista lentäjää ja italialainen mekaanikko. Tämä Alppilentäjien muistomerkki, kivipaasi esittelytauluineen, sijaitsee lentokoneen noutoretkikunnan johtajan, turmassa menehtyneen majuri Väinö Mikkolan kotitalon paikalla Kouvolan Alakylässä. Tämän muistomerkin, kuten Selänpään ja eräiden muidenkin muistomerkkien, taustalla
on Kymenlaakson Ilmakilta ry.
Sotaa edeltävältä ajalta ovat myös luutnantti Karan ja lentomestari Kankkusen muistokivet. Utin lentokentän yllä vuonna 1937 tapahtuneen yhteentörmäyksen uhrien aseveljet
pystyttivät turmassa menehtyneiden muistoksi kivet, joista toinen sijaitsee Hammassyrjänmäessä ja toinen parisen sataa metriä valtatien pohjoispuolella.
Valtaosalla muistomerkeistä osoitetaan kunnioitusta sodanaikaisille lento-, ilmatorjunta- ja ilmavalvontajoukoille, niiden toiminnalle ja henkilöstölle. Näistä uusimpia ovat Miehikkälän ja Virojoen alueilla sekä Kotkan Kierikkalassa paljastetut ilmavalvonnan muistolaatat.
Kouvolan kasarmialueella Pitkänkasarmin seinässä oleva muistolaatta ja entisen esikunnan lounaiskulmalla kasvava kiltavaahtera sekä Utin DO-turman muistokivi edustavat
sodanjälkeistä aikaa.
Tiedot on tulostettu yksinkertaisina paperikopioina, joita voidaan luovuttaa aihepiiriin
läheisesti liittyville järjestöille tai muille yhteisöille. Tiedot ovat saatavissa killan internetsivuilta myös sähköisessä muodossa, jotta asiasta kiinnostuneet voivat tulostaa ne vaikkapa
opasteekseen kiertokäynneille (salpitkilta.karitoivonen.fi).
On mahdollista, että jossakin on tai paljastetaan vielä joku sellainen muistomerkki,
josta tätä tutkimusta tehtäessä ei ole saatu tietoja. Jos joku tätä lukeva tietää sellaisten
olemassaolosta, toivotaan hänen ottavan tekijöihin yhteyttä esim. sähköpostia käyttäen
([email protected]).
Kouvolassa ilmatorjunnan vuosipäivänä, 30.11.2010
Pentti Toivonen
Seppo Rantalainen
ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA:
1. Selänpää, lentokenttä
2. Kouvola, kasarmialue
3. Kouvola, kasarmialue
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Kouvola, kasarmialue
Kouvola, Lääninpuisto
Kouvola, Alakylä
Koria, sillat
Utti, aukio
Utti, aukio
10. Utti, aukio
11. Utti, lentokonehalli
12. Utti, Hammassyrjä
13. Utti, Vt. 6:n pohjoispuoli
14. Kymin lentokenttä
15. Kotka, Palotorninvuori
16. Kotka, Haukkavuori
17. Kotka, Haukkavuori
18. Hamina, kasarmialue
19. Hamina, Rakinvuori
20. Hamina, Pyhältö
21. Hamina, Kannusjärvi
22. Hamina, Houvanmäki
23. Savitaipale, Hakamäki
24. Miehikkälä, Muurola
25. Miehikkälä, Hurttala
26. Miehikkälä, Saivikkala
27. Virojoki, Klamila
28. Virojoki, Nopala
29. Kotka, Kierikkala
30. Kouvola, Valkeala
31. Virojoki
Lentolaivue 24:n 2.Lentueen (samalla Brewster-hävittäjien) muistomerkki
Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi
Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan
perinnevaahtera
86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki
Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK
Alppilentäjien muistomerkki
Korian siltojen pommitusten muistomerkki
Messerschmitt Bf 109-vitriini
Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki
DC-3:n uhrien muistomerkki
Mekaanikkokoulun muistolaatta
Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi
Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi
Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki
Kotkan ilmatorjunnan muistotykki
Ilmavalvontalottien muistolaatta
Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta
Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK 31
Ilmavalvonnan muistokivi
Ilmavalvonnan muistokivi
Ilmavalvonnan muistolaatta
Ilmavalvonnan muistokivi
111.Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi,
Ilmavalvonnan muistolaatta, Myllyvuori
Ilmavalvonnan muistolaatta, Haasiankangas
Ilmavalvonnan muistolaatta, Taarinvuori
Näkötorni ja muistolaatta, Pyölinvuori
Ilmavalvonnan muistolaatta, Pilkanmäki
Ilmavalvonta-aluekeskuksen muistolaatta,
Stuka-turman muistomerkki, Jokela
Torni ja ilmavalvonnan muistolaatta, Pyterlahti
(tulossa v. 2011)
1. Selänpään lentokenttä: Lentolaivue 24:n 2.Lentueen muistomerkki
2.8.2003 paljastettiin Selänpään lentokentän laidalla jatkosodan alussa lentokenttään tukeutuneen Lentolaivue 24:n 2.Lentueen menestyksen kunniaksi muistomerkki. Lentueen päällikkönä toimi kapteeni Leo Ahola. Paljastuspuheen piti kapteeni Aholan poika, Puolustusministeriön kansliapäällikkö, Ilmavoimien aiempi
komentaja, kenraaliluutnantti Matti Ahola.
Muistomerkkinä on Utin panssarinesteistä valittu kivipaasi, johon on kiinnitetty taiteilija Esa Hyytiäisen suunnittelema kuparilaatta. Laattaan on kuvattuna lentueen käyttämä Brewster-hävittäjä. Merkkiä täydentää sen
vieressä oleva taulu, jossa on esitelty lentueen tukikohta, henkilöstöä, kalustoa sekä lisäksi toimintaa jatkosodan alkamispäivänä.
Aloitteen muistomerkistä teki Kymenlaakson Ilmakilta.
2. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi
Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo tuli Lahdesta Kouvolaan elokuussa 1968 ja se siirtyi Haminaan vuoden
1990 alussa. Samalla sen organisaatio uudistettiin ja se sai uuden nimen, Kymen Ilmatorjuntarykmentti.
Kouvolassa oloajan muistoksi paljastettiin 29.12.1989 ns. Pitkänkasarmin eteläpäädyssä muistoreliefi. Paljastuspuheen piti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen. Puheensa päätteeksi hän luovutti
reliefin Kouvolan Sotilaspiirille. Piirin puolesta laatan vastaanotti sotilaspiirin päällikkö, everstiluutnantti Tuomo Merjola.
Laatan on suunnitellut ja valanut teknikkoyliluutnantti evp Altti Heiskanen.
Kasarmialueella sijaitsevat myös muistomerkit 3. Kiltavaahtera ja 4. 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki.
3. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan perinnevaahtera
Kiltavaahtera sijaitsee Kouvolan vanhalla kasarmialueella, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston aiemman
esikunnan kulmalla. Vaahteran juurella on kivi muistolaattoineen.
Vaahtera istutettiin 10.10.1981 osana Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan 20-vuotisjuhlallisuuksia.
Luovutuspuheen piti killan valtuuskunnan puheenjohtaja Martti Lahtinen, joka puheen päätteeksi luovutti
vaahteran patteristolle. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Pentti Toivonen.
4. 86.Raskaan ilmatorjuntapatterin muistotykki
Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo juhli pyöreitä vuosia 20.8.1988. Patteriston perinnejoukon, Viipurissa
perustetun Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin käytännön perustamistoimenpiteiden alkamisesta oli tuolloin kulunut 60 vuotta.
Juhlan alussa sodan aikana Kouvolan seutua Kuusankosken Eerolan alueelta ja Kouvolan Töröstinmäeltä
suojanneen 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin veteraanit luovuttivat patteristolle käytössään olleen, patteriston
asepajalla kunnostetun ja nyt kasarmialueen lippukentän keskustaan sijoitetun raskaan 76 mm:n Vickerstykin. Juhlatilaisuudessa patteria edusti, sodanaikaisen päällikkönsä Jaakko Simolinnan johdolla, vajaat 20
veteraania. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen.
Tykillä palavat soihdut ja sille lasketaan kukkalaite vuosittain ilmatorjunnan vuosipäivänä, 30. päivänä marraskuuta. Tykkiin kiinnitetyssä laatassa on teksti:
76ITK/16V
JATKOSODAN AIKAINEN TYKKI
TÖRÖSTINMÄEN PATTERISTA.
PYSTYTTIVÄT 86.RASK.IT.PTRIN
ASEVELJET JA -SISARET
SEKÄ
SALPITPSTO
PERINNETYKIKSI 20.8.1988
5. Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK
Kouvolan ratapiha ja lähistöllä sijaitsevat Korian sillat olivat talvi- ja jatkosodan pommitetuimpia kohteita
Kouvolassa vuodesta 1968 toimineen Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston ja sen yhteistyökumppanin, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Kilta ry:n aloitteesta pystytettiin Kouvolan Lääninpuistoon ilmatorjuntamuistomerkiksi saksalaisvalmisteinen 88 mm:n raskas, kiinteä RMBK-ilmatorjuntatykki.
Muistomerkki paljastettiin 30.11.1989, tasan 50 vuotta siitä, kun ilmatorjuntajoukkomme avasivat ensi kertaa
torjuntatulen vihollisen ilmavoimia vastaan. Tässä killan 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa esitti tervehdyssanat killan puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Pentti Toivonen todeten mm.:
”Muistomerkki on tänä vuonna 25 vuotta täyttäneen killan kunnianosoitus niille veteraaneille, jotka täyttivät
oman velvollisuutensa puolustaessaan menestyksellisesti elintärkeää Kouvolan liikennesolmua ympäristöineen.”
Paljastuspuheen piti maaherra Matti Jaatinen, joka itsekin oli sotilaspoikana palvellut pitkään Töröstinmäellä
toimineessa raskaassa ilmatorjuntapatterissa. Muistomerkin otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginjohtaja Pentti Pesari.
Vireillä olevan hankkeen mukaan tykki saatetaan siirtää lähiaikoina Vekaranjärven kasarmialueelle.
6. Alppilentäjien muistomerkki
Suomen Ilmailuvoimat, kuten puolustushaaraa silloin kutsuttiin, kärsi ensivuosinaan lentokalustopulasta.
Vuonna 1920 voitiinerään varakkaan lahjoittajan tuella ostaa Italiasta kaksi Savoia S.9-lentovenettä. Niitä
noutamaan lähetettiin Valkealassa syntyneet ohjaajat, majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer. Mikkolan koneessa suunnistajana toimi luutnantti Äly Rae Lemmitty Durchman. Kotimatkalla Leijerin koneessa
matkusti italialainen mekaanikko Carlo Riva.
7.9.1920 kello 06 alkanut lento sujui hyvin Sveitsin rajalle asti. Siellä koneiden tiet erosivat ilmeisesti huonon
sään takia. Leijer pysyi reitillä, mutta koneen ollessa laskeutumassa Zollikonissa Zürich-järveen se hajosi
ilmassa ja syöksyi järveen matkustajien menettäessä henkensä. Mikkolan kone katosi Tödi-vuorelle, josta se
löydettiin noin kuukauden kuluttua. Molemmat koneessa olleet olivat menehtyneet.
Sveitsissä tehtiin turmien syistä perusteellinen tutkimus. Kummankin koneen tuhoutumisen aiheutti potkurin
rikkoutuminen. Tutkimuksen mukaan potkurien rikkoutumisen syyksi todettiin niiden virheellinen suunnittelu
ja valmistus. Aluksi itsepintaiset huhut väittivät rikkoutumisen syyksi sabotaasin.
Zollikonissa, Zürich-järven rannalla on Sveitsin Suomen ystävien lahjoittama, kuvanveistäjä Henry Mooren
teos ”Kuoleva soturi”.
Kouvolan Alakylässä sijaitseva muistomerkki pystytettiin 7.9.2000 Kymenlaakson Ilmakilta ry:n aloitteesta, ja
se sijaitsee Väinö Mikkolan kotitalon paikalla.
7. Korian siltojen pommitusten muistomerkki
Rantaraitilla, Korian siltojen tuntumassa, paljastettiin 26.5.2007 siltojen pommitusten muistoksi ja niiden puolustajien kunniaksi muistomerkki. Kahden kivipaateen pystytetyn metallipylvään päässä on kummassakin
100 kilon miinapommi. Kivipaateen on lisäksi kiinnitetty laatta.
Luonnoksen muistomerkille laati Martti Lantta ja sen toteuttivat pienin muutoksin Pentti Taiminen ja Raimo
Mikkola. Paljastuspuheessaan hankkeen puuhamies Kimmo Jokiranta totesi mm. seuraavaa:
”Me kaikki tiedämme talvisodan ihmeen. Eräs iso ihme on myös näiden taustalla olevien vanhojen siltojen
säilyminen talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Nämä sillat olivat strategisesti hyvin tärkeät. Silloinen vihollisemme yritti yrittämistään tuhota näitä siltoja siinä työssään kuitenkaan onnistumatta. Itse asiassa siltoihin
ei tainnut tulla kuin yksi osuma. Sekin vaurioitti lähinnä kaidetta. Niinkin läheltä tosin piti, että pommi meni
siltojen välistä.
Korian sillat olivat yksi pommitetuimmista pienialaisista kohteista Suomessa viime sotiemme aikana. Noin
800 pommia, joista suurimmat 500 kg:n pommeja.”
8. Messerschmitt Bf 109-vitriini
Ilmavoimille ostettiin jatkosodan loppupuolella Saksasta 162 Messerschmitt-hävittäjää. vuonna. Vuonna
1954, jolloin tyyppi poistui käytöstä, pystytettiin Uttiin MT-507 niiden hävittäjälentäjien ja huoltohenkilöstön
muistoksi, jotka taistelivat tällä konetyypillä menestyksellisesti moninkertaista vihollista vastaan. Vuonna
1970 vaihdettiin em. koneen tilalle MT-452, jolle valmistui lasivitriini vuonna 1982.
Kohteet 9, 10 ja 11 löytyvät seuraavilta sivuilta
9. Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki
7.9. vuonna 1997 pystytettiin Utin lentokentän laidalle virolaisen taiteilijan ja lentäjäveteraanin Kalju Reitelin
suunnittelema pronssinen kotka. Se pystytettiin kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä ja
terveytensä menettäneille. Kolme vuotta myöhemmin, 7.9.2000, paljastettiin Kotka-patsaan taustalla viisi
graniittilaattaa, joihin on kaiverrettu Ilmavoimissa palvelleiden, sotien 1939-1944 aikana lentoturmissa henkensä menettäneiden 466 uhrin nimet.
10. DC-3:n uhrien muistomerkki
Lokakuun 3. päivänä vuonna 1978 kello 21.31 syöksyi
kuljetuskone DO-10 heti Rissalan lentokentältä noustuaan Juurusveteen ja tuhoutui. Koneen kolmihenkinen
miehistö ja kaksitoista matkustajaa saivat välittömästi
surmansa. Kuljetuslentolaivueen kone oli Douglas DC-3
-matkustaja-koneen kuljetuskoneversio C-47A.
Koneen matkustajista 11 oli Maanpuolustuskurssi 60:n
edustajia, jotka oli aamulla lennätetty Utista lähteneellä
koneella Helsingistä Kuopioon. Lennon jälkeen kone
palasi Uttiin, jossa se huollettiin.
Paluukuljetusta varten kone lensi takaisin Rissalaan,
jossa se oli puolisen tuntia ennen paluulennolle lähtöä.
Rissalasta otettiin mukaan kahdenneksitoista matkustajaksi eräs Helsinkiin matkalla ollut kansanedustaja.
Tapahtuma-aikana vallitsi kohtalainen ja ajoittain puuskainen lounaistuuli. Taivas oli pilvinen ja satoi heikosti..
Näkyvyys oli 10 km.
Onnettomuuden perussyy oli oikean puolen moottorin
rikkoutuminen.
Kartta: Katso kohteen 8. esittelysivu.
11. Mekaanikkokoulun muistolaatta
Vanhan lentokonehallin, rakennus 47 oven vieressä on laatta. jossa lukee:
MEKAANIKKOKOULU-LENTOJOUKKOJEN TEKNILLINEN KOULU-TOIMI TÄÄLLÄ vv 1941-45
LAATAN PYSTYTTI 27.2.1971 LENTOTEKNIIKAN KILTA RY.
Laatan kiinnittivät runsaslukuisen vierasjoukon läsnä ollessa Ilmavoimien Teknillisen koulun henkilökunnan
ja oppilaiden edustajat sekä Lentotekniikan killan puheenjohtaja. Puheenjohtaja E. Jäske luovutti lopuksi
laatan ja sen kiinnittämiseen käytetyn avaimen varuskunnan komentajalle, everstiluutnantti E. Penttilälle.
Juhlatilaisuus jatkui mm. seppeleenlaskuin sekä tutustumis- ja esitelmätilaisuuksin.
12. Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi
Karan muistoksi pystytetty kivipaasi sijaitsee Utin lentokentän laidalla Hammassyrjänmäessä.
13. Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi
Kankkusen muistokivi sijaitsee valtatie 6:n pohjoispuolella, miltei samalla tasalla kuin Karan muistokivi.
12. Karan muistokivi
Tapahtumien taustaa:
Kolme Gloster G.28 Gamecock II-konetta oli
18.6.1937 harjoituslennolla Utin lentokentän koillispuolella. Luutnantti Yrjö Kara lensi GA-47:llä
toimien maalikoneena lentomestari Arvo Kankkusen toimiessa GA-56:lla hyökkääjänä. Kolmas
lentäjä odotti vuoroaan.
Kankkunen lensi noin 500 metriä maalikoneen
yläpuolella, josta lähti puolivaakakierteen kautta
syöksyyn lähestyen Karan konetta takaa. Syöksy
jatkui jyrkässä kulmassa, jolloin GA-56:n oikean
puolen siivet osuivat Karan koneeseen heti ohjaamon taakse.
Koneet syöksyivät ohjaamattomina maahan ja
kumpikin lentäjä sai välittömästi surmansa. Lentäjätoverit pystyttivät myöhemmin kummankin
koneen maahansyöksypaikalle muistokiven.
13. Kankkusen muistokivi ja laatta
14. Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki
Kotkan satama läheisine merialueineen oli talvi- ja jatkosodissa rannikkomme pommitetuimpia kohteita. Kotkan vahvan ilmatorjunnan lisäksi aluetta suojattiin hävittäjin. Erityisesti jatkosodan loppuvaiheissa pommitukset kiihtyivät niin, että osia Hävittäjälentolaivue 34:stä sitoutui Kotkan puolustamiseen. Koneet tukeutuivat
Kymin lentokenttään. Muistomerkki sijaitsee metsikössä paikallisen ilmailumuseon edustalla.
15. Kotkan ilmatorjunnan muistotykki
Kotkan Palotornin vuorella paljastettiin 2. päivänä kesäkuuta 1982 sodanajan ilmatorjunnan muistotykki, 88
mm:n saksalaisvalmisteinen RMB. Muistomerkin luovutuspuheen piti hankkeen aloitteen tekijä, sodan aikana
Kotkan ilmatorjunnassa palvellut ekonomi John Hongelin. Kotkan kaupungin puolesta muistomerkin otti vastaan kaupunginjohtaja P.E.Sutela.
Muistomerkkialueen valmistelutöistä vastasi kaupunginarkkitehti Lauri Heinäsen johtama muistomerkkitoimikunta. Tykin kunnostamisesta ja asentamisesta vastasi Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo.
Tykki sijaitsee paikalla, jossa sijainnut ilmatorjuntajaos menetti 19.5.1944 vihollisen pommituksessa toisen
tykeistään ja kaatuneina 10 sotilasta.
Kuvassa on muistolaatoista toinen. Toisessa laatoista voidaan lukea teksti:
ISÄNMAAN PUOLESTA JA KOTISEUDUN VARJELEMISEKSI 1939-1944.
Kotkan Haukkavuoren näkötornin luota löytyvät myös muistomerkit 16. Ilmavalvontalottien muistolaatta sekä
17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta.
16. Ilmavalvontalottien muistolaatta
Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului 150000 toimivaa jäsentä, joista lähes 20000 toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli 2254. Lottien panos sodan aikana oli
maamme puolustuskyvylle korvaamaton.
17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta.
Suojeluskuntajärjestön osana toiminut suojeluskuntapoika-organisaatio sai 17.9.1941 uuden nimen, ”sotilaspojat”. Vuonna 1943 saivat vanhemmat sotilaspojat oikeuden kantaa asetta. Kaikkiaan 1600 lukiolaispoikaa
palveli sodan loppuaikoina ilmatorjuntajoukoissa, osa myös Kotkassa. Kun suojeluskunnat jouduttiin sodan
jälkeen lakkauttamaan, lakkautettiin myös tämä 75000 nuoren organisaatio.
18. Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK 31
Haminan linnoituksen vallille, kasarmialueen lounaisosaan, on pystytetty neuvostojoukoilta sotasaaliiksi saatu 76 mm:n raskas ilmatorjuntatykki. Muistomerkin tarkoituksesta tai pystytysajasta ei tätä koottaessa ole
saatu varmuutta. Ilmeistä on, että se on pystytetty Kymen Ilmatorjuntarykmentin perustamisen, vuoden 1990
jälkeen muistuttamaan rykmentin perinnejoukoista. Tykki muistuttaa Viipurin-aikaisen ensimmäisen perinneyksikön, Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin, käyttämää tykkikalustoa ja juuri tätä tykkimallia käytettiin koulutuskalustona sodanjälkeisessä Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa.
19. Ilmavalvonnan muistokivi, Rakinvuori
Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului 150000 toimivaa jäsentä, joista lähes 20000 toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli 2254, osa valvontakeskuksissa ja
pääosa ankarissa oloissa mm. erillisissä ilmavalvontatorneissa, puihin rakennetuilla lavoilla jne. Tihein aistiilmavalvontaverkko oli Kaakkois-Suomessa.
Ainakin neljän ilmavalvonta-aseman paikalle ovat jälkipolvet pystyttäneet muistomerkkejä, joista uusin kesällä 2008. Muistomerkit 20-22 on esitelty seuraavilla sivuilla.
20. Ilmavalvonnan muistokivi, Pyhältö
Tälle mäelle talvisodan aikana rakennettu
torni lienee valmistunut 7.2.1940. Sen miehittivät ilmavalvontalotat ja vartiopäällikköinä
toimivat suojeluskuntalaiset Anton Peltola ja
Anton Lammi.
Tarkat tiedot muistomerkistä puuttuvat, mutta
se lienee pystytetty paikallisten sotaveteraanien ja heidän naisjaostonsa aloitteesta.
Valmistumisajastakaan ei ole muuta tietoa,
kuin että se paljastettiin ilmeisesti 1970-luvun
lopulla tai seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.
21. Ilmavalvonnan muistolaatta, Kannusjärvi
Kannusjärven seuratalon takana sijaitsevalla mäelle valmistui 30.6.1941 suojeluskuntavääpeli Vilho Brunilan
johdolla rakennettu ilmavalvontatorni. Tornin paikalla, joka sijaitsee Jyrki Suikkasen maalla, paljastettiin
29.6.2008 sodan ajan ilmavalvontaan osallistuneiden kunnioittamiseksi kallioon kiinnitetty muistolaatta.
Sotaveteraanien ja entisten sotilaspoikien aloitteesta syntyneen muistomerkin paljastuspuheen piti Jouko
Soihtu. Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas painotti Suomen maanpuolustuksen
tärkeyttä: ”Tämä arvokas ilmavalvonnan muistolaatan paljastustilaisuus on kiitollisuudenosoitus niille veljille
ja sisarille, jotka hoiditte sodan aikana vaativaa tehtävää. Laatta on arvokas ja pysyvä muisto tuleville sukupolville suuriarvoisesta työstä isänmaan, itsenäisyyden ja kotiseutumme hyväksi.”
Muistomerkkiä täydentää seurantalon sisätiloissa oleva, ilmavalvonnan rakennetta esittelevä muistotaulu.
22. Ilmavalvonnan muistokivi, Houvanmäki
Muistomerkki on pystytetty vuonna 1983 sotaveteraanien ja entisten lottien aloitteesta, ja sen muurasi Pauli
Riivari. Muistomerkki sijaitsee Matti Merisalon mailla.
Tällä paikalla sijainneena sodanaikaisena ilmavalvontatornina toimi puunlatvaan rakennettu lava.
23. 111.Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi
Savitaipaleella paljastettiin 30.7.1976 muistokivi, jolla kunnioitetaan sodan ajan ilmatorjuntaveteraaneja.
Paljastuspuheen piti Urho Kokkola, joka luovutti muistomerkin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killalle.
Juhlallisuuksiin liittyi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston alokkaiden vala Hakamäellä.
Alueella oli kesällä 1941 perustettu IV Armeijakunnan ilmatorjuntayksiköt 111.Kevyt Ilmatorjuntapatteri ja
111.Ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Miehistä suuri osa oli kotoisin Savitaipaleelta tai sen läheisyydestä.
Muistomerkkihankkeeseen ryhdyttiin Jaakko Sunisen aloitteesta ja sen toteutti killan Etelä-Karjalan osaston
muodostama, Urho Kokkolan johtama toimikunta. Taiteellisena asiantuntijana kuultiin taiteilija Yrjö Kivisaloa.
Pituudeltaan 2,5 metrinen, Salpalinjaan kuulunut kivi saatiin Lappeenrannasta Tauno Märkälän mailta. Kiven
ylhäältä oheneva muoto kuvaa kolmen ilmatorjuntatykin tulen yhtymistä taivaalla.
Kiven laatan lahjoitti ja kiinnitti Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo.
24.-26. MIEHIKKÄLÄN ILMAVALVONNAN MUISTOLAATAT
Miehikkälässä paljastettiin 5.9.2009 kolmen ilmavalvontatornin paikoilla niissä sodan aikana palvelleiden ilmavalvontalottien ja veteraanien työn kunnioittamiseksi sekä paikkakuntien tunnettavuuden lisäämiseksi muistolaatat. Aloitteen laattojen hankinnasta oli tehnyt
Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Ravi. Valmisteluissa Ravia
avusti taiteilija Veijo Huopainen.
Laattojen suunnitteluun osallistui useita henkilöitä. Koska asemien toiminta-aikoja ei onnistuttu selvittämään, laadittiin kaikkiin laattoihin sama teksti. Kustannukset peitettiin yhdistyksen järjestämien iltamien tuottamin varoin sekä lahjoituksin. Tilaisuuksien kunniavartijoina toimi sodan aikana pikkulottina palvelleita henkilöitä sekä perinneyhdistyksen edustajia.
24. Myllyvuori
Muurolan Myllyvuorella tilaisuus aloitettiin kello 10. Kallioon kiinnitetyn laatan paljastuspuheen piti maanomistaja Marja Pousi.
25. Haasiankangas
Hurttalan Haasiankankaalla juhlallisuudet alkoivat kello 12. Paljastuspuheen piti kunnanhallituksen puheenjohtaja Keijo Rinnesalmi.
26. Taarinvuori
Saivikkalan Taarinvuorella paljastettu laatta oli kiinnitetty kivipaateen. Kiven, johon laatta
kiinnitettiin, oli paikalle toimittanut maanomistaja Jukka Taari. Juhlallisuudet aloitettiin kello
14. Laatan paljastuspuheen piti insinöörieverstiluutnantti Olli Klemola. Paikalla oli myös
”Lottakanttiini” ja ”Kenttäposti”.
27. Klamilan ilmavalvontatornin muistolaatta ja näkötorni
Klamilan ilmavalvontatorni sijaitsi noin 20 kilometriä Haminasta nykyistä Museotietä itään.
Torni rakennettiin vuonna 1935. Sen korkeus oli 14 metriä ja sen lava sijaitsi 56 metrin
korkeudella merenpinnasta. Talvisodan alussa tornissa toimi neljätoista lottaa pareittain
kahden tunnin vuoroissa.
Rauhanehtojen mukaan ilmavalvontatornit hävitettiin. Klamilan tornin puut myytiin polttopuiksi. Keväällä 1995 keskusteltiin Klamilan kylätoimikunnassa uuden tornin rakentamisesta entisen paikalle. Paikka oli helppo löytää vanhojen tukirautojen oltua edelleen paikoillaan.
Puuttuneiden piirustusten takia torni jouduttiin rakentamaan siitä säilyneen valokuvan perusteella. Torni valmistui kyläläisten ja lintuharrastajien talkootyönä ja lahjoitusvaroin. Sen
alaosaan on kiinnitetty muistolaatta.
Torni palvelee näkötornina ja lintuharrastajat käyttävät sitä etenkin muuttojen seurannassa.
28. Virojoen Nopalan ilmavalvonnan muistolaatta
Nopalan kylän Pilkanmäellä paljastettiin 2.10.2010 sodanaikaisen ilmavalvonta-aseman
paikalla muistolaatta. Tapahtuma liittyy osana Terttu Ravin johtaman Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen projektiin, jonka tavoitteena on ollut muistomerkin aikaansaaminen
kaikkien sodanaikaisten ilmavalvonta-asemien paikoille Miehikkälän-Virolahden alueella.
Tukea on saatu mm. maanomistajalta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta.
Laatta on kiinnitetty kallioon Kari Heimalan omistamalla maalla Tuomas Strömbergin lahjoittamin pultein. Laatta on valmistettu samalta pohjalta kuin Miehikkälän alueen vastaavat
muistolaatat. Vuosiluvut tiesi Raimo Paronen.
Laatan paljastivat Terttu Ravi ja Kari Heimala. Paljastuspuheen piti maanomistajan poika
Lauri Heimala. Juhlavassa tilaisuudessa esiintyivät myös perinnelotta Irja Suni ja Sotilaspoikakuoro. Tapahtumaa seurasi runsas joukko yleisöä.
Yleisön käytössä olivat ”Lottakanttiini” sekä ”Kenttäposti”, jossa oli myynnissä myös Nopalan sodanaikaisen tornin valokuvasta tehty kortti.
29. Kotkan ilmavalvonta-aluekeskuksen muistolaatta
Kotkan Kierikkalassa paljastettiin 21.8.2010 sodanaikaisen ilmavalvonta-aluekeskuksen
sijoituspaikalla muistolaatta. Laatan hankkinut Kierikkalan kyläyhdistys haluaa näin kunnioittaa menneiden sukupolvien ja isänmaan puolustajien työtä.
Alueen kaksi luolaa kolmine suuaukkoineen ovat osa valmisteilla ollutta Kymijoki-linjaa.
Työ kuitenkin keskeytettiin ja linnoittamisen painopiste siirtyi Salpalinjan rakentamiseen.
Sodan jälkeen luolasto oli jonkin aikaa harrastusryhmien käytössä ja viimeisimmät vuodet
hylättyinä. Ennen laatan paljastusjuhlallisuuksia kyläyhdistys oli siivonnut luolat ja ympäristön talkoovoimin.
Elokuisessa juhlatapahtumassa luolien vaiheista kertoi Esko Pohju, joka myös yhdessä
yhdistyksen puheenjohtajan, Maria Kirjavaisen kanssa paljasti laatan. Ohjelmaan sisältyi
myös musiikkiesityksiä. Kyläyhdistys tarjosi tilaisuuteen osallistuneelle satapäiselle yleisölle pullakahvit. Kotkan kaupungin kulttuurilautakunta tuki taloudellisesti tapahtuman järjestelyjä.
30. Stuka-muistomerkki, Kouvola
Kouvolan Valkealassa paljastettiin 28.8. kahden lentoturmassa henkensä menettäneen
nuoren saksalaisen Stuka-lentäjän muistoksi kivipaasi siihen kiinnitettyine laattoineen.
Muistomerkin on hankkinut Saarento-Jokelan kyläyhdistys, jota hankkeen aikana on tukenut Kymenlaakson Ilmakilta. Paaden on valmistanut Esa Hyytiäinen. Paljastuspuheen piti
kansanedustaja Markku Laukkanen.
Neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen aikana kesäkuussa 1944 saatiin suomalaisjoukkojen
tueksi mm. saksalainen Lento-osasto Kuhlmey. Osasto saapui Suomeen 16.6.1944 alkaen
Malmin lentokentän kautta. Mukana oli tällöin mm. 44 Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajaa, 34 Focke Wulf 190-konetta, joista osa oli hävittäjäpommittajia ja osa hävittäjiä, 2
Messerschmitt Bf 109-tiedustelukonetta sekä kuljetuskoneita.
Osasto pudotti Kannaksen alueelle, pääasiassa Talin-Ihantalan torjuntataistelujen tukemiseksi, 1242 pommituslennolla yhteensä noin 765 tonnia pommeja sekä ampui alas 126
viholliskonetta. Osasto menetti kaatuneina 26 lentäjää ja kalustotappiot olivat 38 tuhoutunutta lentokonetta.
Heinäkuun 15. päivänä oli kolmen Stukan osasto palaamassa Uttiin. Sumun takia kaksi
koneista kääntyi kohti Lappeenrantaa, mutta yksi yritti laskeutua Uttiin. Lähestyminen kuitenkin epäonnistui, kone syöksyi maahan Jokelan alueelle ja koneen 23-vuotiaat lentäjät
Karl Stindl ja Friedrich Stanszus saivat surmansa.
Jokelan Stuka-muistomerkillä paljastuspuheen piti kansanedustaja Markku Laukkanen.