öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO
TOIMIALAYKSIKKÖ A: TALOUS- JA TIEDEPOLITIIKKA
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon
vaikutukset ympäristöön ja ihmisten
terveyteen
TUTKIMUS
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hydraulisen murtamisen mahdollisia
vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Määrälliset ja laadullisia
vaikutuksia koskevat tiedot ovat peräisin Yhdysvaltojen kokemuksista, koska
liuskekaasutuotanto on Euroopassa vasta alkuvaiheessa, kun taas Yhdysvalloilla
on
yli
40 vuoden
kokemus
yli
50 000 kaivon
poraamisesta.
Kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan myös olemassa olevan kirjallisuuden
kriittisen tarkastelun ja omien laskelmien perusteella. Lisäksi tarkastellaan
Euroopan unionin lainsäädäntöä hydraulisen toiminnan suhteen ja annetaan
suosituksia jatkotoimista. Mahdollisia kaasuvarantoja ja liuskekaasun tulevaa
saatavuutta käsitellään nykyisen tavanomaisen kaasuntuotannon ja sen
mahdollisen tulevan kehityksen valossa.
IP/A/ENVI/ST/2011-07
PE 464.425
Kesäkuu 2011
FI
Tämän tutkimuksen tilaaja on Euroopan parlamentin ympäristön, kansainterveyden ja
elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.
TEKIJÄT
Stefan LECHTENBÖHMER, Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy
Matthias ALTMANN, Ludwig-Bölkow-Systemtechnik GmbH
Sofia CAPITO, Ludwig-Bölkow-Systemtechnik GmbH
Zsolt MATRA, Ludwig-Bölkow-Systemtechnik GmbH
Werner WEINDRORF, Ludwig-Bölkow-Systemtechnik GmbH
Werner ZITTEL, Ludwig-Bölkow-Systemtechnik GmbH
VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES
Lorenzo VICARIO
Talous- ja tiedepolitiikan toimialayksikkö
Euroopan parlamentti
B-1047 Bryssel
Sähköposti: [email protected]
KIELIVERSIOT
Alkuperäinen: EN
BG/ES/CS/DA/DE/ET/EL/FR/IT/LV/LT/HU/NL/PL/PT/RO/SK/SL/FI/SV
TIETOJA JULKAISIJASTA
Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaaminen:
[email protected]
___________
Käsikirjoitus valmistunut kesäkuussa 2011.
Bryssel, © Euroopan parlamentti, 2011.
Asiakirja on Internetissä osoitteessa
http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies.do?language=EN
________
VASTUUVAPAUSLAUSEKE
Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijän omia mielipiteitä eivätkä välttämättä
edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa.
Tekstin jäljentäminen ja käännättäminen muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen on
sallittua, kunhan lähde mainitaan ja julkaisijalle ilmoitetaan asiasta etukäteen sekä
lähetetään jäljennös.
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
SISÄLTÖ
LYHENNELUETTELO
5
TAULUKOT
8
KUVAT
8
YHTEENVETO
10
1.
13
JOHDANTO
1.1. Liuskekaasu
2.
13
1.1.1.
Mitä liuskekaasu on?
13
1.1.2.
Epätavanomaisen kaasun tuotannon viimeaikainen kehitys
15
1.2. Liuskeöljy
16
1.2.1.
Mitä on liuskeöljy ja tiheä öljy?
16
1.2.2.
Tiheän öljyn tuotannon viimeaikainen kehitys
17
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
18
2.1. Hydraulinen murtaminen ja sen mahdolliset vaikutukset ympäristöön
18
2.2. Vaikutukset maisemaan
20
2.3. Ilmapäästöt ja maaperän saastuminen
22
2.3.1.
Tavanomaisten toimintojen ilmapäästöt
22
2.3.2.
Porauskaivojen purkauksista tai porauspaikkojen onnettomuuksista aiheutuvat
epäpuhtaudet
24
2.4. Pinta- ja pohjavesi
3.
25
2.4.1.
Vedenkulutus
25
2.4.2.
Veden saastuminen
26
2.4.3.
Jätevedenpoisto
28
2.5. Maanjäristykset
30
2.6. Kemikaalit, radioaktiivisuus ja vaikutukset ihmisten terveyteen
30
2.6.1.
Radioaktiiviset aineet
30
2.6.2.
Käytettävät kemikaalit
31
2.6.3.
Vaikutukset ihmisten terveyteen
34
2.7. Mahdolliset pitkän aikavälin ekologiset hyödyt
35
2.8. Riskien käsittely julkisissa keskusteluissa
36
2.9. Resurssien kulutus
37
KASVIHUONEKAASUTASE
39
3.1. Liuskekaasu ja tiheä kaasu
39
3.1.1.
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
39
3.1.2.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
43
3.1.3.
Avoimet kysymykset
46
3.2. Tiheä öljy
46
3
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
3.2.1.
4.
Kokemukset Euroopasta
46
EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS
47
4.1. Kaivannaisteollisuutta koskevat direktiivit
47
4.2. Muut kuin alakohtaiset direktiivit (painopiste: ympäristö ja ihmisten
terveys)
49
4.2.1.
EU:n direktiivien kattamat yleiset kaivostoiminnan riskit
49
4.2.2.
EU:n direktiivien kattamat erityiset liuskekaasun ja tiheän öljyn riskit
51
4.3. Puutteita ja avoimia kysymyksiä
5.
58
SAATAVUUS JA MERKITYS VÄHÄHIILISESSÄ TALOUDESSA
61
5.1. Johdanto
61
5.2. Liuskekaasu- ja liuskeöljyesiintymien koot ja sijainnit verrattuna
tavanomaisiin esiintymiin
62
5.2.1.
Liuskekaasu
62
5.2.2.
Liuskeöljy ja tiheä öljy
65
5.3. Analyysi liuskekaasuesiintymien tuotannosta Amerikan yhdysvalloissa 68
5.3.1.
Ensimmäisen kuukauden tuotantomäärä
68
5.3.2.
Tyypilliset tuotantoprofiilit
68
5.3.3.
Porauskaivokohtainen arvioitu kokonaissaanti (EUR)
69
5.3.4.
Joitakin esimerkkejä Yhdysvalloista
69
5.3.5.
Suurten eurooppalaisten kaasuliuske-esiintymien keskeiset parametrit
71
5.3.6.
Hypoteettinen kentän hyödyntäminen
72
5.4. Liuskekaasutuotannon merkitys siirtymisessä vähähiiliseen talouteen ja
CO2-päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä
73
5.4.1.
Tavanomainen kaasuntuotanto Euroopassa
5.4.2.
Epätavanomaisen
kaasunsaannille
5.4.3.
6.
kaasuntuotannon
todennäköinen
73
merkitys
Euroopan
74
Liuskekaasutuotannon merkitys CO2-päästöjen vähentämiselle pitkällä aikavälillä
74
PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
76
REFERENCES
79
LIITE: MUUNTOKERTOIMET
87
4
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
LYHENNELUETTELO
AKT Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alue
ac-ft "Acre-foot" eli eekkerijalka (1 acre foot = 1 215 m²)
ADR Sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista
AGS "Arkansas Geological Survey" eli Arkansasin geologinen tutkimus
BAT "Best Available Technique" eli paras käytettävissä oleva tekniikka
bbl Barrel (159 litraa)
bcm "Billion m³" eli miljardi kuutiometriä
BREF "Best Available Technique Reference" eli parasta käytettävissä
olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja
CBM "Coalbed methane" eli kivihiilikerrostumametaani
CO Hiilimonoksidi
CO2 Hiilidioksidi
D Darcy (läpäisevyyden mittayksikkö)
YVA Ympäristövaikutusten arviointi
EU Euroopan unioni
EUR "Estimated
ultimate
recovery"
eli
arvioitu
kokonaissaanti
(öljymäärä, joka uskotaan voitavan tuottaa)
Gb Gigabarreli (109 bbl)
GHG "Greenhouse gases" eli kasvihuonekaasut
GIP "Gas in place" eli kaasuliuske-esiintymän sisältävän kaasun määrä
IEA "International Energy Agency" eli kansainvälinen energiajärjestö
IPPC "Integrated Pollution Prevention and Control" eli pilaantumisen
ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen
5
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
km Kilometri
kt Kilotonni
LCA "Life Cycle Analysis" eli elinkaariarviointi
m Metri
m³ Kuutiometri
MJ Megajouli
MMscf Miljoona standardikuutiojalkaa
Mt Miljoona tonnia
MW "Mining Waste" eli kaivosjäte
NEEI "Non-energy-extracting-industries" muuta kuin energiantuotantoa
palveleva kaivosteollisuus
NMVOC "Non methane volative organic compounds" eli haihtuvat orgaaniset
yhdisteet metaania lukuun ottamatta
NORM "Normally occuring radioactive substances" eli luonnossa esiintyvät
radioaktiiviset
NOx Typpioksidi
OGP "International Association of Oil & Gas Producers" eli öljyn- ja
kaasuntuottajien kansainvälinen järjestö
PA DEP "Pennsylvania
Department
of
Environmental
Pennsylvanian ympäristönsuojeluvirasto
PLTA Pennsylvania Land Trust Association
PM Hiukkaset
ppb "Parts per billion" eli miljardisosa
ppm "Parts per million" eli miljoonasosa
Scf Standardikuutiojalka (1 000 Scf = 28,3 m³)
6
Protection"
eli
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
SO2 Rikkidioksidi
SPE Society of Petroleum Engineers
TCEQ "Texas
Commission
on
Environmental
Quality"
eli
Teksasin
ympäristönlaatukomitea
Tm³ Terakuutiometri (1012 m³)
TOC "Total organic carbon" eli orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus
UK "United Kingdom" eli Yhdistynyt kuningaskunta
UNECE "United Nations Economic Commission for Europe" eli Yhdistyneiden
Kansakuntien Euroopan talouskomissio
US-EIA "United States Energy Information Administration" eli Yhdysvaltojen
energiatiedotusvirasto
USGS "United States Geological Survey" eli Yhdysvaltojen geologinen
tutkimus
VOC "Volatile organic compounds" eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet
WEO "World Energy Outlook" eli maailman energiakatsaus
7
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
TAULUKOT
Taulukko 1: Poraukseen, hydrauliseen murtamiseen ja porauskaivon tuotantoon
saattamiseen käytettyjen, paikallaan olevien dieselmoottorien tyypilliset ilmapäästöt 24
Taulukko 2:
Vedentarve liuskekaasun tuotantoon käytettävissä eri porauskaivoissa (m3)
26
Taulukko 3:
Saksan Ala-Saksissa murtamiseen käytettyjen nesteiden kemiallisiksi
lisäaineiksi valitut aineet.................................................................................. 34
Taulukko 4: Arvioidut määrät materiaaleista ja kuorma-autojen matkoista, jotka liittyvät
maakaasun tuotantoon (NYCDEP 2009) ............................................................. 37
Taulukko 5:
Metaanipäästöt
neljän
epätavanomaisen
maakaasukaivon
takaisinvirtausnesteistä ................................................................................... 41
Taulukko 6:
Liuskekaasun etsinnän, porauksen ja käsittelyn päästöt suhteutettuna
tuotetun kaasun alempaan lämpöarvoon ............................................................ 42
Taulukko 7:
Eri lähteistä saatavaan maakaasuun (MK) perustuvan yhdistetyn syklin
kaasuturbiineilla (CCGT) toteutetun sähköntuotannon kasvihuonekaasut verrattuna
hiileen perustuvaan sähköntuotantoon grammoina CO2-ekvivalenttia per kWh sähköä
45
Taulukko 8: EU:n kaikki erityisesti kaivannaisteollisuutta koskevat direktiivit ................. 48
Taulukko 9: Kaivannaisteollisuuden kannalta tärkein lainsäädäntö................................ 50
Taulukko 10: EU:n tärkeimmät vettä koskevat direktiivit ............................................ 52
Taulukko 11: EU:n tärkeimmät ympäristönsuojelua koskevat direktiivit......................... 54
Taulukko 12: EU:n tärkeimmät työturvallisuutta koskevat direktiivit ............................. 55
Taulukko 13: Tärkeä säteilysuojelua koskeva direktiivi ............................................... 56
Taulukko 14: EU:n tärkeimmät jätteitä koskevat direktiivit.......................................... 56
Taulukko 15: EU:n tärkeimmät kemikaaleja ja niihin liittyviä onnettomuuksia koskevat
direktiivit....................................................................................................... 57
Taulukko 16: Arvio tavanomaisen kaasun tuotannosta ja varastoista verrattuna
liuskekaasun varantoihin (olemassa oleva kaasu sekä teknisesti hyödynnettävissä
olevat liuskekaasuvarannot), bcm = miljardi m³ (alkuperäiset tiedot on muunnettu
m³:ksi kertoimella 1 000 Scf= 28,3 m³) ............................................................ 63
Taulukko 17: Arviot Yhdysvaltojen suurimmista kaasuliuske-esiintymistä (alkuperäiset
tiedot on muunnettu kertoimilla 1 000 Scf = 28,3 m³ ja 1 m = 3 ft) ...................... 64
Taulukko 18: Arvioita Euroopan liuskeöljyvarannoista (Mt) .......................................... 66
Taulukko 19: Euroopan suurimpien kaasuliuske-esiintymien keskeisten parametrien
arviointi (alkuperäiset tiedot on muunnettu SI-yksiköiksi ja pyöristetty) ................. 72
KUVAT
Kuva 1: Mahdolliset päästöt ilmaan, haitallisten aineiden päästöt veteen ja maaperään ja
luonnossa esiintyvät radioaktiiviset aineet (NORM) .............................................. 20
Kuva 2: Tiheän kaasun hiekkakiviporausta................................................................ 21
Kuva 3:
Saksan Ala-Saksissa sijaitsevassa "Goldenstedt Z23:ssa" murtamiseen käytetyn
nesteen koostumus ......................................................................................... 33
Kuva 4: CH4-päästöt liuskekaasun etsinnästä, porauksesta ja käsittelystä ..................... 40
Kuva
5:
Liuskeja
tiheän
kaasun
tuotannon,
jakelun
ja
polttamisen
kasvihuonekaasupäästöt verrattuna tavanomaiseen maakaasuun ja hiileen............. 44
Kuva 6: Kaivannaisteollisuuden rakenne ................................................................... 49
Kuva 7: Tärkeimmät voimassa olevat jätevettä koskevat EU:n direktiivit....................... 50
Kuva 8: Maailman liuskeöljytuotanto. Alkuperäiset yksiköt on muunnettu niin, että tonni
öljyliusketta vastaa 100:aa litraa liuskeöljyä. ...................................................... 67
8
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kuva 9: Arkansasissa sijaitsevan Fayettevillen liuske-esiintymän kaasuntuotanto ........... 70
Kuva 10: Tyypillinen liuske-esiintymän hyödyntäminen lisäämällä uusia porauskaivoja aina
yksi kaivo kuukaudessa ................................................................................... 73
9
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
YHTEENVETO
SUOSITUKSET

Euroopan unionilla ei ole kattavaa kaivostoimintaa säätelevää direktiiviä.
Käytettävissä ei ole julkisesti saatavilla olevaa, kattavaa ja yksityiskohtaista
analyysiä liuskekaasun ja tiheän öljyn (tight oil) tuotantoa koskevasta Euroopan
unionin sääntelykehyksestä, joten sellainen pitäisi kehittää.

Liuskekaasun ja tiheän öljyn tuotannon keskeinen osa on hydraulinen murtaminen,
jota koskevassa EU:n voimassa olevassa lainsäädäntökehyksessä on paljon
puutteita.f Suurin puute on se, että hiilivetyjen tuotantoon käytettävän hydraulisen
murtamisen ympäristövaikutusten arvioinnille on asetettu paljon korkeampi
kynnysarvo kuin millekään muulle tämäntyyppiselle teolliselle toiminnalle, ja siksi
sitä pitäisi alentaa huomattavasti.

Vesipolitiikan puitedirektiivin soveltamisalaa pitäisi arvioida uudelleen ottaen
erityisesti huomioon murtamiseen liittyvä toiminta ja sen mahdolliset vaikutukset
pintavesiin.

Elinkaariarviointien yhteydessä voitaisiin hyödyntää kustannus-hyötyanalyysiä sen
arvioimiseen, mitkä ovat yhteiskunnalle ja sen kansalaisille koituvat kokonaishyödyt.
Pitäisi kehittää EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa sovellettava yhdenmukainen
lähestymistapa, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä
elinkaariarviointinsa ja käydä niistä julkista keskustelua.

Olisi arvioitava, pitäisikö myrkyllisten kemikaalien käyttö injektointiin kieltää
yleisesti. Tiedot kaikista käytettävistä kemikaaleista pitäisi ainakin julkaista,
sallittujen kemikaalien määrää pitäisi rajoittaa ja niiden käyttöä pitäisi valvoa.
Euroopan unionin tasolla pitäisi kerätä tilastotietoja injektoiduista määristä ja
hankkeiden lukumäärästä.

Alueellisia viranomaisia pitäisi vahvistaa niin, että ne voivat tehdä päätöksiä luvista,
joita myönnetään hydraulista murtamista hyödyntäville hankkeille. Kansalaisten
osallistamisen ja elinkaariarviointien pitäisi olla pakollisia näitä päätöksiä tehtäessä.

Kun hankelupia myönnetään, pintaveden valuntojen ja ilmapäästöjen seurannan
pitäisi olla pakollista.

Euroopan unionin tasolla pitäisi kerätä tilastotietoja onnettomuuksista ja
valituksista. Luvan saaneista hankkeista riippumattoman viranomaisen pitäisi kerätä
valitukset ja tutkia ne.

Koska hydraulisen murtamisen ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvat
mahdolliset vaikutukset ja riskit ovat luonteeltaan monitahoisia, pitäisi harkita
uuden Euroopan unionin tason direktiivin kehittämistä, jolla säädeltäisiin kaikkia
tämän alan kysymyksiä kattavasti.
10
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Ympäristövaikutukset
Yksi liuskekaasun ja tiheän öljyn (tight oil) tuotannon väistämätön vaikutus on
porausalustojen, kuorma-autojen pysäköinti- ja liikennealueiden, laitteiden, kaasun
jalostus- ja kuljetuslaitteiden sekä sisääntuloteiden aiheuttama maankäytön lisääntyminen.
Mahdollisia merkittäviä vaikutuksia ovat saasteiden päästöt ilmaan, pohjaveden
pilaantuminen purkautumista tai vuodoista johtuvien hallitsemattomien kaasu- tai
nestevirtojen vuoksi, murtamiseen käytetyn nesteen vuotaminen tai hallitsematon
jätevesipäästö. Murtamiseen käytettävät nesteet sisältävät vaarallisia aineita, ja
takaisinvirtaus sisältää lisäksi esiintymästä peräisin olevia raskasmetalleja ja radioaktiivisia
aineita.
Yhdysvalloissa
saadut
kokemukset
osoittavat,
että
tapahtuu
paljon
onnettomuuksia, jotka voivat olla haitallisia ympäristölle ja ihmisten terveydelle.
Lakisääteisiä vaatimuksia on todettu rikottavan noin 1–2 prosentissa kaikista porausluvista.
Monet näistä onnettomuuksista johtuvat epäasianmukaisesta käsittelystä tai vuotavista
laitteista. Lisäksi kaasulähteiden lähistöllä on ilmoitettu metaanin pilaamasta pohjavedestä,
mikä on johtanut ääritapauksissa asuinrakennusten räjähtämiseen, ja juomaveden
suolapitoisuuden lisääntymisestä kaliumkloridin pilaaman pohjaveden vuoksi. Vaikutukset
lisääntyvät, kun liuskemuodostumiin rakennetaan jopa kuusi porausalustaa per km².
Kasvihuonekaasupäästöt
Hydraulisten murtamisprosessien aiheuttamat metaanin karkauspäästöt voivat vaikuttaa
kasvihuonekaasutasapainoon
huomattavasti.
Tehtyjen
arviointien
mukaan
epätavanomaisen
maakaasun
porauksessa
ja
tuotannossa
syntyy
18–23 g
hiilidioksidiekvivalenttia MJ:a kohti. Metaanin sekoittumisesta pohjavesikerroksiin johtuvia
päästöjä ei ole vielä arvioitu. Hankekohtaiset päästöt voivat kuitenkin vaihdella ja olla jopa
kymmenkertaiset riippuen porauskaivon metaanintuotannosta.
Useat tekijät vaikuttavat siihen, ovatko liuskekaasun kasvihuonekaasupäästöt suhteessa
sen energiasisältöön yhtä alhaisia kuin kaukaa kuljetetun tavanomaisen kaasun vai yhtä
korkeita kuin kivihiilen louhinnasta polttamiseen kestävän koko elinkaaren aikana.
Euroopan unionin lainsäädäntökehys
Kaivostoimintaa säätelevän säädöksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys
kaivostoiminnalle yleisesti ottaen. Tarkoituksena on tukea menestyvää teollisuudenalaa,
turvata energiansaanti ja varmistaa terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelu. EU:n
tasolla ei ole kattavaa kaivostoimintaa koskevaa lainsäädäntökehystä.
Nimenomaan kaivostoimintaa koskevia direktiivejä on kuitenkin neljä. Lisäksi on runsaasti
muita direktiivejä ja asetuksia, jotka eivät koske varsinaisesti kaivannaisteollisuutta mutta
vaikuttavat siihen. Selvitettäessä ympäristöä ja ihmisten terveyttä koskevia säädöksiä
tunnistettiin
36 tärkeintä
direktiiviä
seuraavilta
lainsäädännön
aloilta:
vesi,
ympäristönsuojelu, työturvallisuus, säteilysuojelu, jätteet, kemikaalit ja niihin liittyvät
tapaturmat.
11
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Koska asiaankuuluvia säädöksiä on eri aloilla niin paljon, ne eivät kata riittävän hyvin
nimenomaan hydrauliseen murtamiseen liittyviä riskejä. Selvityksessä havaittiin yhdeksän
merkittävää puutetta: 1. kaivostoimintaa koskevaa puitedirektiiviä ei ole, 2. maakaasun
pumppaukselle on asetettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa direktiivissä
riittämättömät kynnysarvot, 3. ilmoitus vaarallisista aineista ei ole pakollinen, 4.
maaperään jäävien kemikaalien hyväksyntää ei vaadita, 5. hydrauliselle murtamiselle ei ole
parasta
käytettävissä
olevaa
tekniikkaa
koskevaa
vertailuasiakirjaa,
6.
jätevedenkäsittelyvaatimukset on määritetty puutteellisesti ja vedenkäsittelylaitosten
kapasiteetit ovat luultavasti riittämättömiä, jos injektointi ja hävittäminen maaperään
halutaan kieltää, 7. kansalaiset eivät osallistu alueellisen tason päätöksentekoon riittävästi,
8. vesipuitedirektiivi ei ole riittävän tehokas ja 9. elinkaariarviointi ei ole pakollinen.
Liuskekaasuvarantojen käytettävyys ja merkitys vähähiilisessä taloudessa
Epätavanomaisen kaasun käytettävyyden suomia mahdollisuuksia on tarkasteltava
tavanomaisen kaasuntuotannon yhteydessä:

Euroopan kaasuntuotanto on useita vuosia laskenut jyrkästi, ja sen odotetaan
laskevan vielä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Kysynnän odotetaan kasvavan Euroopassa vielä vuoteen 2035 asti.

Maakaasuun tuonti kasvaa väistämättä edelleen, jos nämä kehityssuuntaukset
toteutuvat.

Ei ole mitenkään taattua, että tarvittava noin 100 miljardin kuutiometrin lisätuonti
vuodessa voidaan toteuttaa.
Epätavanomaisen kaasun varannot ovat Euroopassa liian pienet, jotta niillä olisi
merkittävää vaikutusta näihin suuntauksiin. Tätä käsitystä vahvistaa lisäksi se, että
tyypillisten tuotantoprofiilien mukaan vain osa näistä varannoista voidaan ottaa käyttöön.
Lisäksi epätavanomaisen kaasuntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti
suuremmat kuin tavanomaisen kaasuntuotannon. Ympäristövelvoitteet lisäävät myös
hankkeiden kustannuksia ja viivästyttävät niiden etenemistä. Kaikki tämä vähentää
mahdollista vaikusta vielä lisää.
On hyvin todennäköistä, että investoinnit liuskekaasuhankkeisiin – jos niitä ylipäätään
tehdään – saattaisivat vaikuttaa kaasuntuotantoon lyhyen aikaa ja mahdollisesti
haitallisesti, koska näin luotaisiin vaikutelma taatusta kaasuntuotannosta aikana, jolloin
kuluttajille pitäisi viestittää, että tätä riippuvuutta pitäisi vähentää säästämällä,
tehokkuutta lisäämällä ja muilla vaihtoehdoilla.
Päätelmät
Aikana, jolloin kestävä kehitys on tulevaisuuden toimintojen kannalta keskeistä, voidaan
pohtia, pitäisikö myrkyllisten kemikaalien injektoiminen maaperään sallia vai pitäisikö se
kieltää, koska tällainen käytäntö rajoittaisi saastuneen kerroksen myöhempää käyttöä
(esimerkiksi geotermisiin tarkoituksiin) tai estäisi sen kokonaan ja koska pitkän aikavälin
vaikutuksia ei ole tutkittu. Toiminnassa olevalla liuskekaasun tuotantoalueella maaperään
injektoidaan noin 0,1–0,5 litraa kemikaaleja per neliömetri.
Tällä on vielä suurempi merkitys, koska mahdollisen liuskekaasun osuus on liian pieni
vaikuttaakseen merkittävästi Euroopan kaasuntuotantotilanteeseen.
Nykyiset erioikeudet öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon pitäisi arvioida uudelleen
ottaen huomioon sen, että ympäristöriskejä ja -rasitteita ei voida korvata vastaavilla
mahdollisilla hyödyillä, koska tällä nimenomaisella tavalla tuotetaan hyvin vähän kaasua.
12
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
1.
JOHDANTO
Tässä tutkimuksessa 1 selvitetään epätavanomaisia hiilivetytoimintoja ja niiden mahdollisia
ympäristövaikutuksia. Painopiste on Euroopan unionin tulevassa toiminnassa. Tutkimuksen
arvioinneissa painopiste on ensisijaisesti liuskekaasussa ja liuskeöljyssä, ja tiheää öljyä
(tight oil) tarkastellaan vain lyhyesti.
Ensimmäisessä luvussa tehdään lyhyt selonteko pääasiassa hydraulisen murtamisprosessin
tuotantotekniikoiden ominaisuuksista. Sen jälkeen tarkastellaan lyhyesti Yhdysvalloissa
saatuja kokemuksia, koska se on ainoa maa, jossa hydraulista murtamista on sovellettu jo
vuosikymmenten ajan kasvavassa määrin suuressa mittakaavassa.
Toisessa luvussa keskitytään hydraulisilla murtamismenetelmillä tuotettuun maakaasuun
liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin. Luvussa tarkastellaan tehtyjä arviointeja,
joita laajennetaan omalla analyysillä.
Kolmannessa luvussa tarkastellaan hydraulisen murtamisen kannalta olennaista EU:n tason
lainsäädäntökehystä. Kaivostoimintaa koskevan lainsäädäntökehyksen tarkastelun jälkeen
painopiste on ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevissa direktiiveissä. Tässä
yhteydessä
esitellään
ja
käsitellään
hydraulisen
murtamisen
mahdollisia
ympäristövaikutuksia koskevia lainsäädännön puutteita.
Neljännessä luvussa arvioidaan varantoja ja käsitellään liuskeöljyn tuotannon mahdollista
vaikutusta EU:n kaasuntuotantoon. Tätä tarkoitusta varten luvussa analysoidaan
Yhdysvaltojen kaasuntuotannosta saatuja kokemuksia ja hahmotellaan tyypillisen liuskeesiintymän kehittämistä tuotantoprofiilien yleisten ominaisuuksien perusteella. Luvussa
käsitellään myös Euroopan unionin kaasun tuotannon ja kysynnän osalta liuskekaasun
tuotannon mahdollista asemaa suhteessa nykyiseen tuotantoon ja kysyntään seuraavien
vuosikymmenten ekstrapoloinneilla.
Viimeisessä luvussa tehdään johtopäätöksiä
murtamisen erityisten riskien hallinnasta.
1.1.
Liuskekaasu
1.1.1.
Mitä liuskekaasu on?
ja
annetaan
suosituksia
hydraulisen
Merisedimenttien orgaanisista yhdisteistä syntyy tietynlaisissa olosuhteissa geologisia
hiilivetymuodostumia. Tavanomaista öljyä ja kaasua saadaan sedimenttikallion, niin
sanotun emäkallion, sisältämän orgaanisen materiaalin lämpökemiallisella murtamisella.
Kun nämä muodostumat hautautuivat entistä syvemmälle muiden kallioiden alle, ne
lämpenivät keskimäärin 30 °C aina 1 km:n välein ja lämpötilan noustua noin 60 °C:een
orgaaninen aines hajosi ensin öljyksi ja sitten kaasuksi. Hajoamisasteen määräsivät syvyys,
lämpötila ja altistumisaika. Mitä korkeampi oli lämpötila ja mitä pidempi oli altistumisaika,
sitä enemmän monimutkaiset orgaaniset molekyylit murtuivat ja hajosivat lopuksi
yksinkertaisimmaksi komponentikseen metaaniksi, jossa on yksi hiiliatomi ja neljä
vetyatomia.
1
Kiitämme tutkimuksen luvun 4 (EU:n lainsäädäntökehys) kriittisestä lukemisesta ja hyödyllisistä kommenteista
Dr. Jürgen Glückertiä (Heinemann & Partner Rechtsanwälte, Essen, Saksa) ja asianajaja Teßmeriä (Rechtsanwälte
Philipp-Gerlach + Teßmer, Frankfurt, Saksa).
Kiitämme erityisesti myös Prof. Blendingeriä, Jean Laherrerea ja Jean-Marie Bourdairea hedelmällisistä
keskusteluista ja arvokkaista kommenteista.
13
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Geologisesta muodostuman mukaan joko nestemäiset tai kaasumaiset hiilivedyt vuosivat
emäkalliosta ja siirtyivät yleensä ylöspäin huokoisiin ja läpäiseviin kerroksiin, joiden
puolestaan täytyi olla läpäisemättömän kallion, eräänlaisen eristyskerroksen peittämiä,
jotta sen alle kertyisi hiilivetyä. Tavanomaiset öljy- ja kaasukentät muodostuvat näistä
hiilivetykertymistä. Niitä on helppo hyödyntää porauskaivojen avulla, koska niissä on
suhteellisen paljon öljyä, ne sijaitsevat enintään muutaman kilometrin maanpinnan
alapuolella ja ne ovat helppopääsyisiä.
Osa hiilivetykertymistä sijaitsee säiliökivilajeissa, joiden huokoisuus ja läpäisevyys ovat
hyvin pieniä. Näitä esiintymiä kutsutaan tiheäksi öljyksi (tight oil) ja tiheäksi kaasuksi (tight
gas). Niiden läpäisevyys on tyypillisesti 10–100 kertaa pienempi kuin tavanomaisten
kenttien.
Hiilivetyjä voi myös varastoitua suuria määriä kivilajeihin, jotka eivät ole periaatteessa ole
lainkaan säiliökivilajeja vaan liuskekiviä ja muita hyvin hienojakoisia kivilajeja, jossa
varastointiin tarvittavan tilan tarjoavat pienet murtumat ja erittäin pienet huokoset.
Tällaisten kivilajien läpäisevyys on erittäin pieni. Tämä on niin sanottua liuskekaasua ja
liuskeöljyä. Viimeksi mainituissa ei ole valmiita hiilivetyjä vaan ainoastaan niiden esiastetta
nimeltä kerogeeni, joka voidaan muuntaa synteettiseksi raakaöljyksi kemiallisissa
laitoksissa.
Kolmas epätavanomaisten kaasujen ryhmä on kivihiilikerrostumissa oleva metaani, joka on
vangittuna hiiliesiintymien huokosiin.
Esiintymän ominaisuuksien mukaan kaasu sisältää vaihtelevia määriä eri ainesosia, kuten
metaania, hiilidioksidia, rikkivetyä, radioaktiivista radonia ja niin edelleen.
Kaikille epätavanomaisille esiintymille on yhteistä se, että niiden kaasu- tai öljysisältö
kalliotilavuutta kohti on pieni verrattuna perinteisin kenttiin, ne ovat hajaantuneet
tuhansien neliökilometrien laajuiselle alueelle ja niiden läpäisevyys on erittäin pieni. Siksi
öljyn ja kaasun poraamiseen niistä tarvitaan erityisiä menetelmiä. Lisäksi emäkallion
pienen hiilivetypitoisuuden vuoksi yhdestä porauskaivosta saadaan vähemmän öljyä tai
kaasua kuin perinteisistä kentistä, minkä vuoksi niiden tuottaminen taloudellisesti on paljon
haastavampaa. Epätavanomaista ei ole itse kaasu vaan sen tuotantomenetelmät. Nämä
menetelmät edellyttävät edistynyttä tekniikkaa, paljon vettä ja sellaisten lisäaineiden
injektoimista, jotka saattavat olla ympäristölle haitallisia.
Tavanomaisten ja epätavanomaisten kaasu- ja öljyesiintymien välillä ei ole jyrkkää rajaa.
Pikemminkin tapahtuu jatkuvaa siirtymistä tavanomaisesta kaasun- ja öljytuotannosta
kentillä, joiden ominaiskaasupitoisuus, huokoisuus ja läpäisevyys ovat suuria, ensin tiheän
kaasun kenttiin, joiden suorituskykyparametrit ovat huonommat, ja sitten liuskekaasun
poraukseen esiintymistä, joiden ominaiskaasupitoisuus ja huokoisuus ovat pieniä ja
läpäisevyys erittäin pieni. Erityisesti tavanomaisen kaasun ja tiheän kaasun tuotannon
välinen ero ei ole aina selvä, koska näitä kahta menetelmää ei aiemmin eroteltu selvästi
virallisissa tilastoissa. Tämän tuotantomenetelmäketjun myötä lisääntyvät myös
väistämättömät sivuvaikutukset, jotka liittyvät muun muassa vedenkulutukseen ja
ympäristöriskeihin. Esimerkiksi hydrauliseen murtamiseen tiheän kaasun muodostumissa
käytetään kussakin murtamisprosessissa tyypillisesti yhtä porauskaivoa kohti useita
satojatuhansia litroja vettä, johon on sekoitettu tukiaineita ja kemikaaleja, kun taas
liuskekaasumuodostumien hydrauliseen murtamiseen käytetään useita miljoonia litroja
vettä porauskaivoa kohti. (ExxonMobil 2010.)
14
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
1.1.2.
Epätavanomaisen kaasun tuotannon viimeaikainen kehitys
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Koska yhdysvaltalaisten yhtiöiden tavanomaisen kaasun esiintymät alkavat ehtyä, niiden on
pakko porata vähemmän tuottavista esiintymistä. Aluksi porausalustoja laajennettiin
tavanomaisten muodostumien läheisyyteen ja kaasua tuotettiin hieman vähemmän
läpäisevistä esiintymistä. Tämän asteittaisin siirtymisen aikana porauskaivojen määrä
kasvoi mutta ominaistuotantomäärät vähenivät. Kaasua porattiin yhä tiiviimmistä
esiintymistä. Tämä vaihe alkoi 1970-luvulla. Tiheän kaasun esiintymien porauskaivoja ei
erotettu tavanomaisen kaasun tilastoista, koska niiden erottamiseen toisistaan ei ollut
selviä kriteerejä.
Ilmastonmuutoskeskustelun käynnistyttyä tavoitteena on ollut metaanipäästöjen
vähentäminen. Vaikka kivihiilikerrostumassa olevan metaanin (coal bed methane, CBM)
teoreettiset varannot ovat valtavat, sen osuus kasvoi Yhdysvalloissa kahden viime
vuosikymmenen aikana hitaasti noin 10 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Koska eri
hiilikerrokset ovat kehittyneet epätasaisesti, tämä energianlähde löydettiin tietyissä
Yhdysvaltojen osavaltioissa muita nopeammin. Uusi Meksiko oli kivihiilikerrostumametaanin
suurin tuottaja 1990-luvulla. Se kuitenkin saavutti tuotantohuippunsa vuonna 1997, kun se
korvattiin Coloradossa – jonka tuotantohuippu oli vuonna 2004 – ja Wyomingissa
sijaitsevilla
laitoksilla,
joista
jälkimmäinen
on
tällä
hetkellä
suurin
kivihiilikerrostumametaanin tuottaja.
Haastavimmat kaasuesiintymät otetaan käyttöön viimeisinä. Ne ovat liuskekaasuesiintymiä,
jotka ovat läpäisemättömimpiä tai ainakin vähemmän läpäiseviä kuin muut kaasua
sisältävät rakenteet. Niiden hyödyntäminen sai alkusysäyksensä toisaalta kemiallisten
lisäaineiden avulla tehtävän vaakasuoran porauksen ja hydraulisen murtamisen
tekniikoiden edistymisestä, mutta todennäköisesti merkittävämpää oli hydraulista
murtamista käyttävälle hiilivetyteollisuuden toiminnalle annettu poikkeuslupa puhdasta
juomavettä
koskevasta
laista
(SDWA 1974),
joka
laillistettiin
vuoden 2005
energiapolitiikkalailla
(EPA 2005).
Vuoden 2005
energiapolitiikkalain
322 pykälällä
hydrauliselle murtamiselle myönnettiin poikkeuslupa merkittävimmistä EPA-säännöksistä.
Varhaisimmat toiminnot aloitettiin kymmeniä vuosia sitten Bossierin liuske-esiintymän
hyödyntämisellä 1970-luvulla ja Antrimin liuske-esiintymän hyödyntämisellä 1990-luvulla.
Nopeimmin liuskekaasua alettiin kuitenkin hyödyntää vuoden 2005 paikkeilla Barnettin
liuske-esiintymässä Teksasissa. Sinne on viiden vuoden aikana porattu lähes
15 000 kaivoa. Tämän taloudellisen menestystarinan sivujuonne ovat pienet yritykset,
kuten Chesapeake ja XTO, jotka suorittivat porauksia. Yritykset kasvoivat tämän nousun
myötä miljardien USA:n dollarien yrityksiksi, jotka herättivät suurten yhtiöiden, kuten
ExxonMobilin ja BHP Billitonin mielenkiinnon. XTO myytiin vuonna 2009 yli 40 miljardilla
dollarilla ExxonMobilille, ja Chesapeake myi vuonna 2011 osuutensa Fayettevillestä viidellä
miljardilla dollarilla.
Tuona aikana ympäristöön kohdistuvat sivuvaikutukset kävivät entistä selvemmiksi
kansalaisille ja alueellisille poliitikoille. Näkyvimmin on keskusteltu Marcellusin liuskeesiintymän tuotannosta, koska se kattaa suuria osia New Yorkin osavaltiosta. Sen
kehittämisen epäillään olevan ristiriidassa New Yorkin kaupungin vedensaannin suojaavien
alueiden kanssa. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto EPA tekee
tutkimusta epätavanomaisten kaasukenttien hyödyntämiseen valittuun tekniikkaan,
hydrauliseen murtamiseen liittyvistä riskeistä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan
todennäköisesti vuoden 2012 aikana (EPA 2009).
15
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kehitys Euroopassa
Euroopassa tämä kehitys on useita kymmeniä vuosia Yhdysvaltoja jäljessä. Saksan
Söhlingenissä tiheän kaasun muodostumia on otettu käyttöön hydraulisella murtamisella
noin 15 vuoden ajan, vaikkakin hyvin pienessä mittakaavassa. Euroopan koko
epätavanomaisen kaasun tuotantomäärä on suuruusluokkaa useita miljoonia kuutiometrejä
vuodessa, kun se Yhdysvalloissa on useita satoja miljardeja kuutiometrejä vuodessa
(Kern 2010). Toiminta on kuitenkin vuoden 2009 lopusta lähtien lisääntynyt. Suurin osa
valtausluvista on myönnetty Puolassa (WEO 2011, s. 58), mutta vastaavaa toimintaa on
aloitettu myös Itävallassa (Wienin altaassa), Ranskassa (Pariisin altaassa ja kaakkoisessa
altaassa), Saksassa ja Alankomaissa (Pohjanmeren-Saksan altaassa), Ruotsissa
(Skandinavian alueella) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (pohjoisessa ja eteläisessä
öljyjärjestelmässä). Esimerkiksi lokakuussa 2010 Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion
kaivosviranomainen myönsi valtauslupia 2 yhteensä 17 000 km²:n alueelle, mikä on puolet
osavaltion pinta-alasta.
Yhdysvalloista saatujen tietojen perusteella näiden hankkeiden julkinen vastustus on
lisääntynyt
nopeasti.
Esimerkiksi
Ranskassa
kansalliskokous
päätti
tällaisen
poraustoiminnan lykkäämisestä ja kielsi hydraulisen murtamisen. Kansalliskokous hyväksyi
ehdotetun lain toukokuussa, mutta senaatti hylkäsi sen. Ranskan teollisuusministeri
ehdottaa erilaista lakia, jolla sallittaisiin hydraulinen murtaminen vain tieteellisiin
tarkoituksiin lainsäätäjien, hallituksen edustajien, kansalaisjärjestöjen ja paikallisväestön
edustajien muodostaman komitean tiukassa valvonnassa (Patel 2011). Senaatti hyväksyi
muutetun lain kesäkuussa.
Saksan
Nordrhein-Westfalenin
osavaltiossa
kansalaiset,
joihin
asia
vaikuttaa,
paikallispoliitikot useimmista puolueista sekä vesiviranomaisten ja kivennäisvesiyhtiöiden
edustajat esittivät huolensa hydraulisesta murtautumisesta. Nordrhein-Westfalenin
osavaltion maapäivät päätti keskeyttää tämän toiminnan siihen asti, kun saatavilla olisi
enemmän tietoa. Ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus nostaa vesiensuojelu samalla
tasolle kuin kaivostoimintaa koskevat lait ja varmistaa, että lupia ei myönnetä, ennen kuin
viranomaiset antavat suostumuksensa. Keskusteluprosessi ei ole vielä päättynyt.
Vahvimmin mukana oleva yhtiö ExxonMobil aloitti myös avoimen vuoropuheluprosessin,
jossa keskustellaan kansalaisten huolista ja arvioidaan toiminnan mahdollisia vaikutuksia.
1.2.
Liuskeöljy
1.2.1.
Mitä on liuskeöljy ja tiheä öljy?
Liuskekaasun tavoin liuskeöljy koostuu hiilivedyistä, jotka ovat vangittuna emäkallion
huokosiin. Öljy itsessään on yhä sen esiasteen eli kerogeenin muodossa. Kerogeenin
muuntamiseksi öljyksi se on kuumennettava 450 °C:een. Siksi liuskeöljyn tuotanto on
lähinnä verrattavissa liuskekiven tavanomaiseen louhimiseen, jota seuraa lämpökäsittely.
Sitä on käytetty ensimmäisiä kertoja yli 100 vuotta sitten. Tällä hetkellä Viro on ainoa maa,
jossa liuskeöljyn osuus energiataseesta on suuri (~50 %).
Kerogeeni sekoitetaan usein jo valmista öljyä sisältäviin kerroksiin emäkallion välisissä
vähähuokoisissa rakenteissa. Tämä öljy luokitellaan tiheäksi öljyksi (tight oil), vaikka
erottelu on usein epäselvää ja muutos tapahtuu valmiusasteen vaihtuessa asteittain.
Puhtaassa muodossaan tiheä öljy on valmista öljyä, joka on vangittuna läpäisemättömän,
vähähuokoisen kallion muodostamiin kerroksiin. Siksi tiheän öljyn poraus vaatii yleensä
hydraulisten murtamistekniikoiden käyttöä.
2
"Aufsuchungserlaubnis"
16
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
1.2.2.
Tiheän öljyn tuotannon viimeaikainen kehitys
Yhdysvallat
Liuskeöljyyn perustuvan epätavanomaisen öljyntuotannon hankkeet aloitettiin PohjoisAmerikassa vuoden 2000 paikkeilla Bakkenin liuske-esiintymässä, joka sijaitsee PohjoisDakotassa ja Montanassa ja kattaa yli 500 000 km²:n alueen (Nordquist 1953). Bakkenin
esiintymä muodostuu runsaasti liusketta sisältävän liuskekiven ja tiheän öljyn kerrosten
yhdistelmästä.
Ranska/Eurooppa
Viron liuskeöljytuotannon lisäksi Pariisin allas Ranskassa kiinnitti uudelleen huomiota, kun
pieni Toreador-niminen yritys hankki sinne valtausluvan ja ilmoitti alkavansa hyödyntää
alueen tiheän öljyn varantoja monien porauskaivojen kautta hydraulisen murtamisen
avulla. Koska allas kattaa laajan alueen, mukaan luettuina Pariisi ja Champagnen läheinen
viinialue, se herätti vastustusta, vaikka altaassa oli jo porattu öljyä tavanomaisista
kaivoista noin 50 vuoden ajan. (Leteurtrois 2011.)
17
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
2.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT

Väistämättömiä vaikutuksia ovat porausalustojen, kuorma-autojen pysäköinti- ja
liikennealueiden,
laitteiden,
kaasun
jalostusja
kuljetuslaitteiden
sekä
sisääntuloteiden aiheuttama maankäytön lisääntyminen.

Mahdollisia merkittäviä vaikutuksia ovat saasteiden päästöt ilmaan, pohjaveden
pilaantuminen purkautumista tai vuodoista johtuvien hallitsemattomien kaasu- tai
nestevirtojen vuoksi, murtamiseen käytetyn nesteen vuotaminen tai hallitsematon
jätevesipäästö.

Murtamiseen käytettävät nesteet sisältävät vaarallisia aineita, ja takaisinvirtaus
sisältää lisäksi esiintymästä peräisin olevia raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita.

Yhdysvalloissa saadut kokemukset osoittavat, että tapahtuu paljon onnettomuuksia,
jotka voivat olla haitallisia ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Lakisääteisiä
vaatimuksia on todettu rikottavan noin 1–2 prosentissa kaikista porausluvista.
Monet näistä onnettomuuksista johtuvat epäasianmukaisesta käsittelystä tai
vuotavista laitteista.

Kaasulähteiden lähistöllä on ilmoitettu metaanin pilaamasta pohjavedestä, mikä on
johtanut ääritapauksissa asuinrakennusten räjähtämiseen, ja juomaveden
suolapitoisuuden lisääntymisestä kaliumkloridin pilaaman pohjaveden vuoksi.

Vaikutukset lisääntyvät, kun liuskemuodostumiin
tiheimmillään kuusi kaivoa per km².
2.1.
rakennetaan
porauskaivoja
Hydraulinen murtaminen ja sen mahdolliset vaikutukset ympäristöön
Geologisten muodostumien sisältämille tiiviille hiilivedyille on yhteistä pieni läpäisevyys.
Siksi
liuskekaasun,
tiheän
kaasun
(tight
gas)
ja
kivihiilikerrostumametaanin
tuotantomenetelmät ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Ne kuitenkin eroavat toisistaan
määrällisesti. Koska liuskekaasumuodostumat ovat selvästi kaikkein läpäisemättömimpiä
rakenteita, niiden kaasuhuokosiin pääsy on työläintä. Se aiheuttaa näitä muodostumia
hyödynnettäessä suurimman ympäristövaikutusten riskin. Vaihtuminen tavanomaista
kaasua sisältävästä läpäisevästä rakenteesta tiheän kaasun kautta lähes läpäisemättömäksi
kaasuliuskeeksi on kuitenkin jatkuvaa.
Yleinen piirre on, että porattujen kaivojen ja huokosten välistä yhteyttä täytyy parantaa
keinotekoisesti. Se tehdään niin sanotun hydraulisen murtamisen avulla, jota kutsutaan
myös "stimuloinniksi" tai lyhyesti vain "murtamiseksi".
Kuvassa 1 on esitetty tyypillisen porauskaivon poikkileikkaus. Porauslaite poraa
pystysuoraan kaasua sisältävään kerrokseen. Kerroksen paksuudesta riippuen porataan
vain pystysuuntaisia kaivoja tai niiden poraamista jatketaan vaakasuuntaan, jotta saadaan
mahdollisimman hyvä yhteys kaasukerrokseen.
Kerroksen sisälle synnytetään räjähdysaineiden avulla pieni murtumia poraamalla
suojaputken läpi. Näitä murtumia laajennetaan keinotekoisesti täyttämällä ne
ylipaineistetulla vedellä. Keinotekoisten murtumien määrä, pituus ja sijainti kerroksessa
(vaaka- tai pystysuunnassa) riippuu muodostuman ominaisuuksista. Nämä ominaisuudet
vaikuttavat keinotekoisten halkeamien pituuteen, kaivojen väleihin (pystysuuntaisia kaivoja
porataan tiheämpään kuin vaakasuuntaisia) ja vedenkulutukseen.
18
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Ylipaineistettu vesi avaa murtumat, jolloin muodostuu pääsy mahdollisimman moniin
huokosiin. Kun painetta vähennetään, kaasua sekä kalliomuodostumasta peräisin olevia
raskasmetalleja tai radioaktiivisia metalleja sisältävä jätevesi virtaa maan pinnalle. Veteen
on sekoitettu tukiaineita, jotka ovat yleensä hiekanjyviä. Ne toimivat kiilana, joka pitää
halkeamat avoimina ja mahdollistavat kaasunporauksen jatkumisen. Tähän seokseen
lisätään kemikaaleja, joilla muodostetaan geeli tukiaineen tasaista jakautumista varten,
vähennetään kitkaa ja rikotaan lopuksi geelirakenne murtamisprosessin lopussa, niin että
neste pääsee virtaamaan takaisin.
Kuvan 1 avulla voidaan tunnistaa tämän menetelmän mahdolliset vaikutukset ympäristöön.
Niitä ovat seuraavat:

Maisemankulutus, koska porausalustat vaativat tilaa teknisiä laitteita, nesteen
säilytystä ja niiden toimittamiseen tarvittavaa sisääntulotietä varten.

Ilman- ja melusaasteet, koska koneita käytetään polttomoottoreilla, nesteistä (myös
jätevedestä) saattaisi haihtua ilmaan haitallisia aineita ja tiheään liikennöivät
kuorma-autot saattaisivat päästää ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja muita
ilmansaasteita sekä aiheuttaa melua.

Vesi saattaa pilaantua murtamisprosessissa käytettävien kemikaalien mutta myös
esiintymästä peräisin olevan raskasmetalleja (esim. arsenikkia tai elohopeaa) tai
radioaktiivisia hiukkasia sisältävän jäteveden vuoksi. Mahdollisia kulkeutumisreittejä
pohja- ja pintavesiin saattaisivat olla onnettomuudet kuorma-autoliikenteessä,
keräysputkistojen vuodot, jätevesialtaat, kompressorit jne., onnettomuuksissa
syntyvät vuodot (esim. murtamisneste- tai jätevesilähteen purkautuminen), vauriot
sementoinnissa ja suojaputkissa tai yksinkertaisesti hallitsemattomat pinnanalaiset
virtaukset muodostumien keinotekoisten tai luonnollisten halkeamien kautta.

Hydraulisen
murtamisprosessin
maanjäristykset.

Radioaktiivisten hiukkasten kulkeutuminen maan alla.

Valtava luonnonvarojen ja teknisten resurssien kulutus suhteessa hyödynnettävissä
olevaan kaasuun tai öljyyn on arvioitava näiden toimintojen kustannushyötyanalyysillä.

Vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat mahdollisia, vaikkakaan niitä ei ole
tähän mennessä dokumentoitu.
tai
19
jäteveden
injektoinnin
aiheuttamat
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kuva 1: Mahdolliset päästöt ilmaan, haitallisten aineiden päästöt veteen ja
maaperään ja luonnossa esiintyvät radioaktiiviset aineet (NORM)
SO2
NOx,
PM
NMVOC
CO
NMVOC
SO2
NOx,
NMVOC
PM
NMVOC
CO
NMVOC
Flow-back
NG processing
~1500 m
Diesel
Engines
Drinking water well
Harmful substances
NORM
Harmful substances
NORM
Cap rock
Harmful substances
NORM
Shale
Cap rock
Hydrofrac zone
Lähde: oma lähde, jonka perustana on (SUMI 2008).
2.2.
Vaikutukset maisemaan
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Kaasuliuske-esiintymien hyödyntäminen edellyttää porausalustoja, joissa voidaan säilyttää
teknisiä laitteita, kuorma-autoja kompressoreineen, kemikaaleja, tukiaineita, vettä ja
jätevesisäiliöitä, ellei vettä toimiteta paikallisista vesilähteistä ja kerätä altaisiin.
Pennsylvaniassa porauksen ja murtamisen aikana käytössä oleva tyypillinen usean
porauskaivoalusta on kooltaan noin 4–5 eekkeriä (16 200–20 250 m²). Osittaisen
ennallistamisen jälkeen tuotantoalustan koko on keskimäärin 1–3 eekkeriä (4 050–
12 150 m²). (SGEIS 2009.)
Sitä voidaan verrata siihen, että vastaavalle alueelle (~10 000 m²) pystytettäisiin
aurinkovoimalaitos, joka tuottaisi noin 400 000 kWh sähköä vuodessa 3 , mikä vastaa noin
70 000 kuutiometriä maakaasua vuodessa muunnettuna 58 prosentin hyötysuhteella
sähköksi. Barnettin liuske-esiintymässä (Teksas, Yhdysvallat) sijaitseva tyypillinen
porauskaivojen kaasuntuotanto on noin 11 miljoonaa m³ kaivoa kohti ensimmäisenä
vuotena mutta 9. vuotena vain noin 80 000 m³ ja 10. vuotena noin 40 000 m³
(Quicksilver 2005).
3
Tuleva auringonsäteily: 1 000 kWh/m² vuodessa, aurinkopaneelin hyötysuhde: 15 %, suorituskyky: 80 %,
paneelin pinta-ala: 33 % maa-alueesta.
20
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Toisin kuin fossiiliseen energiaan perustuvassa tuotannossa aurinkovoimalaitoksessa
tuotetaan sähköä yli 20 vuotta. Käyttöaikansa lopussa aurinkovoimalaitos voidaan korvata
uudella ilman, että maankäyttö lisääntyy. Liuskekaasun tai tiheän kaasun esiintymien
hyödyntäminen edellyttää, että niiden porausalustat sijaitsevat tiheässä. Yhdysvalloissa
osavaltiot sääntelevät porauskaivojen välistä etäisyyttä. Siellä perinteisillä kentillä
tyypillinen tiheys on yksi kaivo 640 eekkeriä kohti (yksi kaivo per 2,6 km²). Barnettin
liuske-esiintymässä tyypillinen tiheys muutettiin alussa yhdeksi kaivoksi 160 eekkeriä kohti
(1,5 kaivoa per km²). Myöhemmin sallittiin niin sanotut "täydennyskaivot", joita porattiin
40 eekkerin välein (~6 kaivoa per km²). Tämä vaikuttaa olevan yleinen käytäntö
useimmissa liuske-esiintymissä silloin, kun niitä hyödynnetään tehokkaasti. (Sumi 2008,
SGEIS 2009.)
Vuoden 2010 loppuun mennessä Barnettin liuske-esiintymään oli porattu lähes
15 000 kaivoa, ja koko liuske-esiintymä kattaa yhteensä 13 000 km²:n alueen (RRC 2011,
ALL-consulting 2008). Näin ollen keskimääräinen kaivojen tiheys on 1,15 kaivoa per km².
Kuvassa 2 on tiheän kaasun tuotantoon käytettäviä porauskaivoja Yhdysvalloissa. Tiheän
kaasun tuotannossa käytetään pintakaivoalustoja, joissa on enintään kuusi kaivoa alustaa
kohti. Ne sijaitsevat täällä tiheämmässä kuin Barnettin liuske-esiintymässä, koska suurin
osa tiheän kaasun kaivoista porataan pystysuuntaisesti.
Kuva 2: Tiheän kaasun hiekkakiviporausta
Lähde: Valokuva EcoFlight, SkyTruthin luvalla – www.skytruth.org
Porausalustoilla on tieyhteys kuorma-autokuljetuksia varten, mikä lisää maankäyttöä
entisestään. Yhdysvalloissa pinta-alaa kuluu myös jätevesialtaisiin, joihin kerätään takaisin
virtaava jätevesi, ennen kuin se hävitetään tai siirretään muualle kuorma-autolla tai putken
kautta. Nämä alueet eivät vielä sisälly edellä esiteltyihin porausalustojen kokoihin. Niiden
laskeminen mukaan kaksinkertaistaisi helposti kaasuntuotantotoimintoihin tarvittavan
pinta-alan.
21
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kaasu on porauksen jälkeen siirrettävä jakeluverkkoihin. Koska useimpien porauskaivojen
tuotantomäärät ovat pieniä ja niiden ehtymisprofiili on jyrkkä, kaasu varastoidaan hyvin
usein porausalustalle ja kuormataan ajoittain kuorma-autoihin. Jos kaivotiheys on riittävän
suuri, rakennetaan keräilyverkkoja, joissa on kompressoriasemia. Se, mikä varastointi- tai
kuljetustapa valitaan ja rakennetaanko putket maan päälle vai alle, riippuu tietyistä
hankkeiden parametreista ja sovellettavista säännöksistä.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin ja avoimet kysymykset
Luvat porausalustoille myöntävät kaivosviranomaiset asiaankuuluvien lakien ja määräysten
perusteella (ks. luku 0). Ne saattavat määritellä porauskaivojen välisen pienimmän sallitun
etäisyyden. Siinä saatetaan noudattaa Yhdysvaltojen käytäntöä, jossa liuskekiven
hyödyntäminen aloitetaan suuremmilla kaivojen välisillä etäisyyksillä ja niiden tiheyttä
lisätään sitä mukaa, kun tuotantokaivot tyhjenevät. Kuten luvussa 5 on esitetty, tyypillinen
kaasuvarantojen määrä aluetta kohti useimmissa eurooppalaisissa liuske-esiintymissä on
luultavasti vastaava kuin Barnettin ja Fayettevillen liuske-esiintymissä Yhdysvalloissa.
Valmiit porauskaivot on yhdistettävä keräysverkostoihin. Se, rakennetaanko nämä putket
maan alle vai päälle, riippuu vastaavasta lainsäädännöstä ja taloudellisista näkökohdista.
Tätä koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä pitäisi mukauttaa ja mahdollisesti
yhdenmukaistaa.
2.3.
Ilmapäästöt ja maaperän saastuminen
Päästöt voivat olla peräisin seuraavista lähteistä:

päästöt kuorma-autoista ja porauslaitteista (melu, hiukkaset, SO2, NOx, NMVOC ja
CO)

päästöt maakaasun käsittelystä ja kuljetuksesta (melu, hiukkaset, SO2, NOx, NMVOC
ja CO)

kemikaalien haihtumispäästöt jätevesialtaista

päästöt, jotka johtuvat vuodoista ja porauskaivojen purkautumisista (poraus- tai
murtamisnesteiden hajoaminen yhdistettynä esiintymän hiukkasiin).
Porauslaitteiden käyttö kuluttaa suuria määriä polttoainetta, joiden polttaminen aiheuttaa
hiilidioksidipäästöjä. Tuotannon, käsittelyn ja kuljetuksen aikana voi myös tapahtua joitakin
kasvihuonekaasu metaanin hajapäästöjä. Niitä arvioidaan myöhemmin luvussa 0, joka on
omistettu kasvihuonekaasupäästöille.
2.3.1.
Tavanomaisten toimintojen ilmapäästöt
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Monet valitukset ihmisten sairastumisista ja eläinten kuolemista Teksasissa sijaitsevan
pikkukaupungin Dishin läheisyydessä pakottivat kaupungin antamaan riippumattomalle
konsultille
toimeksiannoksi
ilmanlaatututkimuksen
tekemisen
kaasutoimintojen
vaikutuksista kaupungissa ja sen ympäristössä (Michaels 2010 ja sen sisältämät
viittaukset). Vaikka vastaavista valituksista on raportoitu muualtakin, Dishissä tehdyissä
tutkimuksissa on parhaat lähteet. Koska alueella ei ole muuta teollista toimintaa,
kaupungissa ja sen ympäristössä sijaitsevien maakaasutoimintojen uskotaan olevan näiden
vaikutusten ainoa lähde.
22
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Elokuussa 2009 tehdyssä tutkimuksessa vahvistettiin "karsinogeenien ja neurotoksisten
yhdisteiden suurien pitoisuuksien olemassaolo ilmassa ja/tai asuinkiinteistöissä". Lisäksi
todettiin: "– –Monet näistä laboratorioanalyyseissä todennetut yhdisteet olivat tunnettujen
ihmisille syöpää aiheuttavien aineiden metaboliitteja ja ylittivät TECQ:n määräysten sekä
lyhyen että pitkän aikavälin tehokkaat seurantatasot. Erityisen huolestuttavia ovat
yhdisteet, jotka saattavat aiheuttaa Teksasin ympäristönlaatukomitean TECQ:n (Texas
Commission on Environmental Quality) määritelmän mukaisesti katastrofin." (Wolf 2009.)
Tutkimuksen mukaan myös "kaupungille oli tehty lukuisia valituksia kompressoriasemista
lähtöisin olevasta jatkuvasta melusta ja tärinästä sekä pahasta hajusta". "Erityisen
huolestuttavia" olivat tutkimuksen mukaan "ilmoitukset siitä, että nuoria hevosia oli
sairastunut vakavasti ja useita niistä oli kuollut vuosina 2007–2008 tuntemattomasta
syystä". (Wolf 2009.)
Myös Dallasin ja Fort Worthin ympäristössä on havaittu Barnettin liuske-esiintymän
maakaasun porauksen aiheuttamia dramaattisia vaikutuksia ilmanlaatuun (Michaels 2010).
Vuonna 2009 julkaistiin kattava tutkimus maakaasun tuotannon päätöistä Barnettin liuskeesiintymässä ja mahdollisuuksista tehdä kustannustehokkaita parannuksia ("Emissions
from Natural Gas Production in the Barnett Shale Area and Opportunities for Cost-Effective
Improvements", Armendariz 2009). Analyysin mukaan viisi tutkitusta 21 piirikunnasta,
joissa lähes 90 prosenttia kaikesta maakaasu- ja öljytoiminnasta tapahtuu, tuottavat
ylivoimaisesti suurimman osan päästöistä. Esimerkiksi näistä viidestä piirikunnasta peräisin
olevien savusumua muodostavien yhdisteiden määräksi arvioitiin 165 tonniksi päivässä
kesän 2009 huipunarvon aikana, kun näiden 21 piirikunnan kaikista öljy- ja kaasulähteistä
(liikenne mukaan lukien) peräisin olevien vastaavien yhdisteiden huippuarvo oli 191 tonnia
päivässä. (Armendariz 2009.) Näin ollen osavaltion keskiarvot kätkevät sen tosiasian, että
viidessä piirikunnassa, joissa toimintaa on eniten, ilmansaastepäästöt ovat paljon
keskimääräistä suurempia, mikä aiheuttaa huonon ilmanlaadun.
Teksasin ympäristönlaatukomitea TCEQ (Texas Commission on Environmental Quality) on
käynnistänyt seurantaohjelman, jossa vahvistetaan osittain, että joissakin paikoissa
porauslaitteista ja varastosäiliöistä pääsee karkuun erittäin suuria määriä hiilivetyhöyryjä ja
huomattavia määriä bentseeniä (Michaels 2009). TCEQ julkaisi tammikuussa 2010 sisäisen
muistion seurantaohjelmastaan. Joitakin sen tärkeimmistä havainnoista ovat seuraavat
(TCEQ 2010):

"Kolmenkymmenenviiden kemikaalin todettiin ylittävän asianmukaiset lyhyen
aikavälin vertailuarvot yhdessä hetkellisessä kanisterinäytteessä, joka on otettu
Devon Energyn maakaasun porauskaivon yläosasta, missä bentseenipitoisuus oli
15 000 ppb." Tämä ilmanäyte otettiin kaivon läheisyydestä – viiden jalan päästä
lähteestä – vertailukohteeksi.

Porauskaivon yläosasta otetun näytteen sisältämän bentseenin lisäksi yhdessä
64 seurantapaikasta bentseenipitoisuuden havaittiin ylittävän terveyteen perustuvan
lyhyen aikavälin vertailuarvon, joka on 180 ppb.

Toksikologian
osasto
on
jonkin
verran
huolestunut
alueista,
joilla
bentseenipitoisuuden on havaittu ylittävän terveyteen perustuvan pitkän aikavälin
vertailuarvon, joka on 1,4 ppb. "Bentseenipitoisuuden havaittiin ylittävän pitkän
aikavälin terveyteen perustuvan vertailuarvon 21 seurantapaikassa."
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Aromaattisten yhdisteiden, kuten bentseenin ja ksyleenin, päästöjen havaittiin Teksasissa
olevan pääasiassa lähtöisin maakaasukompressoreista ja maakaasun käsittelystä, mistä
raskaammat komponentit pääsevät ilmakehään.
EU:ssa tällaisten aineiden päästöjä
rajoitetaan lainsäädännöllä.
23
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Poraus- ja tuotantoprosesseihin käytetyt koneet, kuten dieselmoottorit, ovat
todennäköisesti samoja samoin kuin näiden koneiden päästöt ilmaan. Taulukossa 1 on
esitetty poraukseen, hydrauliseen murtamiseen ja porauskaivon tuotantoon saattamiseen
käytettyjen, paikallaan olevien dieselmoottoreiden ilmapäästöt, jotka perustuvat
dieselmoottorien päästötietoihin (GEMIS 2010), dieseliä koskeviin vaatimuksiin ja Barnettin
liuske-esiintymän oletettuun maakaasutuottoon (Horwarth et al. 2011).
Taulukko 1: Poraukseen, hydrauliseen murtamiseen ja porauskaivon tuotantoon
saattamiseen käytettyjen, paikallaan olevien dieselmoottorien tyypilliset
ilmapäästöt
Päästöt porauskaivon
maakaasun
tuotantomäärää
kohti
Päästöt moottorin
mekaanista tehoa
kohti
Päästöt moottorin
polttoainepanosta
kohti
[g/kWhmech]
[g/kWhdiesel]
SO2
0,767
0,253
0,004
NOx
10,568
3,487
0,059
PM
0,881
0,291
0,005
CO
2,290
0,756
0,013
NMVOC
0,033
0,011
0,000
[g/kWhNG]
On suositeltavaa, että päästökerrointen lisäksi myös niiden kokonaisvaikutusta rajoitetaan,
koska useista porausalustoista peräisin olevat päästöt lisääntyvät, jos perustetaan
liuskekivilouhos, jossa on yksi tai jopa useampi porauskaivo per km². Porauksen aikaisia
päästöjä on rajoitettava ja seurattava samoin kuin myöhemmin kaasun käsittelyssä ja
kuljetuksessa syntyviä päästöjä keräysputkistojen lisääntyessä.
Nämä näkökohdat pitäisi ottaa huomioon keskusteltaessa asiaankuuluvien direktiivien,
kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman liikkuviin työkoneisiin asennettavien
polttomoottoreiden
kaasuja
hiukkaspäästöjen
torjuntatoimenpiteitä
koskevan
jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevan direktiivin 97/68/EY, muuttamisesta.
2.3.2.
Porauskaivojen purkauksista tai porauspaikkojen onnettomuuksista aiheutuvat
epäpuhtaudet
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Yhdysvalloissa saadut kokemukset osoittavat, että siellä on tapahtunut vakavia
porauskaivojen purkautumisia. Useimmat niistä on dokumentoitu Michaelsin selvityksessä
(2010). Otteita kyseisestä lähdeluettelosta:

Pennsylvaniassa
Clearfieldin
piirikunnassa
3. kesäkuuta 2010
tapahtuneen
kaasulähteen purkauksen seurauksena 16 tunnin aikana purkautui ilmaan vähintään
35 000 gallonaa jätevettä ja maakaasua.

Länsi-Virginiassa
Marshallin
piirikunnassa
kesäkuussa 2010
tapahtuneen
kaasulähteen räjähdyksen seurauksena seitsemän loukkaantunutta työntekijää
joutui sairaalaan.

Atlasissa sijaitsevalla porausalustalla syttyivät 2. huhtikuuta 2010 hydrauliseen
murtamiseen tarvittavan nesteen säilyttämiseen käytetty tankki ja avolouhos
palamaan. Liekit olivat ainakin 100 jalan (33 m) korkuisia ja 50 jalan (15 m)
levyisiä.
24
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa kyseiset yhtiöt saivat sakkoja. Nämä
onnettomuudet näyttivät yleensä liittyvän virheelliseen käsittelyyn, joka johtui
kouluttamattomasta henkilökunnasta tai epäasianmukaisesta toiminnasta käytöksestä.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että yksittäisten yhtiöiden välillä on huomattavia eroja. Seuraavissa
alakohdissa kerrotaan muista onnettomuuksista.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Vuotoriskien vähentämiseksi Euroopassa suositellaan tiukkaa lainsäädäntöä ja sen tiukkaa
valvomista. Erityisesti suositellaan, että kerätään tilastotietoja Euroopan tasolla
tapahtuvista onnettomuuksista, jotta voidaan analysoida onnettomuuksien syitä ja tehdä
vastaavat johtopäätökset. Jos yhtiöllä on niiden suhteen erityisen huono maine, voidaan
harkita uusien kaivos- tai tuotantolupien epäämistä niiltä. Näistä tapauksista keskustellaan
Euroopan parlamentissa offshore-öljy- ja -kaasutoimintojen yhteydessä. Teollisuus-,
tutkimus- ja energiavaliokunta äänestää aihetta koskevasta valiokunta-aloitteisesta
mietinnöstä heinäkuussa 2011.
2.4.
Pinta- ja pohjavesi
2.4.1.
Vedenkulutus
Perinteisen porauskaivon poraamisen aikana käytetään suuria määriä vettä poran pään
jäähdyttämiseen ja voitelemiseen sekä porauslietteen poistamiseen. Hydraulisessa
murtamisessa kuluu noin kymmenen kertaa enemmän vettä kaivon stimulointiin, jossa
kaivoon injektoidaan ylipaineistettua vettä halkeamien luomiseksi.
Teksasin vesiasioista vastaava virasto (Texas Water Development Board) on teettänyt
kattavan tutkimuksen vedentarpeesta Barnettin liuske-esiintymän rakentamisessa (Harden
2007).
Tutkimukseen
sisältyy
kirjallisuuskatsaus
erityisestä
vedenkulutuksesta:
Vanhemmissa ei-sementoiduissa vaakasuuntaisissa porauskaivoissa, joissa oli yksi
murtamisvaihe, tarvittiin vettä noin 4 MGal (~15 miljoonaa litraa). Uudemmissa
sementoiduissa vaakasuuntaisissa porauskaivoissa murtamistyö tehdään yleensä
monivaiheisesti useina kerralla tehtävinä poraussarjoina. Saman vaakasuuntaisen
porauskaivon kahden murtamisvaiheen välinen tyypillinen väli on 400–600 jalkaa (130–
200 m). Vaakasuuntaisessa porauskaivossa on tyypillisesti noin kolme murtamisvaihetta,
mutta se ei ole pakollista. Tilastollinen analyysi noin 400 porauskaivosta osoitti, että
tyypillinen
vedenkulutus
on
2 000–2400 gal/ft
(25–30 m³/m)
vesimurtamisessa
(Grieser 2006) ja noin 3 900 gal/ft (~42 m³/m) liukastevesimurtamisessa, joita on käytetty
viime aikoina silloin, kun etäisyys on kaivon vaakasuuntaisen osan kattama pituus.
(Schein 2004.)
Tässä vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa esitetään myös skenaarioita vedenkulutuksesta
Barnettin liuske-esiintymän tutkimuksissa vuosina 2010 ja 2025. Vuonna 2010
vedenkulutuksen arvioitiin olevan 10 000–20 000 ac-ft (12–24 milj. m³) ja jatkokäytön
aikana vuoteen 2020 mennessä 5 000–20 000 ac-ft (6–24 milj. m³) riippuen siitä, millaista
poraustoimintaa tulevaisuudessa harjoitetaan.
Taulukossa 2 on uusimmat käytettävissä olevat tiedot tyypillisistä uusista porauskaivoista.
Karkean arvion mukaan 15 000 m³:n vedenkulutus kaivoa kohti vaikuttaa olevan
realistinen määrä Barnettin liuske-esiintymässä. Näiden lukujen perusteella 1 146 uutta
porattua kaivoa vuonna 2010 (ks. luku 0) tarkoittaisi noin 17 miljardin litran
vedenkulutusta vuonna 2010. Tämä vastaa edellä mainittua ennustetta vuodelle 2010. Tätä
kulutusta on verrattava kaikkien muiden kuluttajien vedenkulutukseen, joka oli noin
50 miljardia litraa (Harden 2007). Vertailussa käytettiin niiden piirikuntien vedenkulutusta,
joissa poraustoimintaa pääasiassa harjoitettiin (Denton, Hood, Johnson, Parker, Tarrant ja
Wise).
25
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 2: Vedentarve liuskekaasun tuotantoon käytettävissä eri
porauskaivoissa (m3)
Vain
murtamiseen
Paikka/alue
Yhteensä
(porauskaivoa
kohti)
Barnettin liuske-esiintymä
17 000
Chesapeake Energy 2011
Barnettin liuske-esiintymä
14 000
Chesapeake Energy 2011
Barnettin liuske-esiintymä
ei tietoja
Barnettin liuske-esiintymä
22 500
Burnett 2009
Horn River Basin (Kanada)
40 000
PTAC 2011
Marcellusin liuskeesiintymä
15 000
Arthur et al. 2010
Marcellusin liuskeesiintymä
1 500–45 000
1 135–34 000
NYCDEP 2009
Utican liuske-esiintymä,
Quebec
13 000
12 000
Questerre Energy 2010
4 500–13 250
Lähde
Duncan 2010
Lisäksi liuskekaasun tuotantoa varten poratut kaivot on ehkä murrettava hydraulisesti
useita kertoja niiden käyttöiän aikana. Jokainen lisämurtamisoperaatio saattaa kuluttaa
enemmän vettä kuin edellinen (Sumi 2008). Joissakin tapauksissa kaivot murretaan
uudelleen jopa 10 kertaa (Ineson 2010).
2.4.2.
Veden saastuminen
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Mahdollista veden saastumista voivat aiheuttaa

porauslietevuodot, takaisinvirtaukset ja suolavesi, jätelammikot tai varastosäiliöt,
jotka saastuttavat veden ja nostavat sen suolapitoisuutta

maanpäällisten toimintojen aiheuttamat vuodot tai onnettomuudet, kuten vuotavat
nesteet tai jätevesiputket tai -altaat, epäammattimainen käsittely tai vanhat laitteet

vuodot epäasianmukaisesti sementoiduista kaivoista

vuodot geologisten rakenteiden läpi joko luonnollisten tai keinotekoisten halkeamien
tai reittien kautta.
Tosiasiassa useimmat valitukset hydraulista murtamista vastaan johtuvat mahdollisesta
pohjaveden pilaantumisesta. Periaatteessa kohteena on erityisten vuotojen ja
onnettomuuksien lisäksi murtamisnesteiden tunkeutuminen ulos syvemmällä sijaitsevista
rakenteista.
26
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Coloradon Garfieldin piirikunnassa tehtiin vuonna 2008 yksityiskohtainen analyysi.
Coloradon öljyn- ja kaasunsuojelukomitea (Colorado Oil and Gas Conservation Commission)
pitää kirjaa ilmoitetuista öljy- ja kaasutoiminnoissa tapahtuneista vuodoista.
Tammikuun 2003 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana tapahtui yhteensä 1 549 vuotoa
(COGCC 2007, mainittu lähteessä Witter 2008). Kahteenkymmeneen prosenttiin vuodoista
liittyi veden pilaantuminen. Merkille pantavaa on, että vuotojen määrä kasvoi. Esimerkiksi
Garfiledin piirikunnasta ilmoitettiin viidestä vuodosta vuonna 2003 ja vuonna 2007 jo
55 vuodosta.
Myöhemmässä pohjaveden pilaantumista koskevassa tutkimuksessa todettiin, että
"pohjavesinäytteissä on nähtävissä metaanin lisääntymisen suuntaus seitsemän viiden
vuoden aikana, mikä osuu yhteen Mamm Creek Fieldiin porattujen kaasunporauskaivojen
määrän kasvun kanssa. Ennen porausta metaanin luonnollinen taustapitoisuus
pohjavedessä oli alle 1 ppm lukuun ottamatta biogeenistä metaania, joka on keskittynyt
lammikoihin ja jokien pohjiin. – – Metaaninäytteiden isotooppiset tiedot osoittavat, että
useimmat näytteet, joissa on kohonnut metaanipitoisuus, ovat alkuperältään
termogeenisiä. Samanaikaisesti metaanipitoisuuden kasvun kanssa pohjavesikaivojen
klooripitoisuus on kasvanut, mikä on yhteydessä kaasunporauskaivojen määrään." (Thyne
2008.) Selvästikin tila ja aika ovat yhtäpitäviä: Metaanipitoisuudet ovat suurempia alueilla,
joilla porauskaivoja on tiheässä, ja metaanipitoisuudet ovat kasvaneet ajan mittaan
kaivojen määrän kasvaessa.
Uudemmassa tutkimuksessa (Osborne 2011) vahvistetaan nämä havainnot Pennsylvanian
koillisosassa sijaitsevan Marcellusin liuske-esiintymän ja New Yorkin osavaltion
pohjoisosassa sijaitsevan Utican liuske-esiintymän päällä olevissa pohjavesivarannoissa.
Aktiivisilla kaasuntuotantoalueilla juomavesikaivojen keskimääräinen metaanipitoisuus oli
19,2 mg/litra ja enimmäispitoisuudet enintään 64 mg/litra, mikä aiheuttaa mahdollisen
räjähdysvaaran. Naapurialueilla, joiden geologinen rakenne on samanlainen mutta joilla ei
ole kaasuntuotantoa, taustapitoisuus oli 1,1 mg/litra. (Osborn 2011.)
Juomaveden pilaantumisesta on tehty yhteensä yli 1 000 valitusta. Raportissa, jonka
sanotaan perustuvan Pennsylvanian ympäristönsuojeluviraston tietoihin, lasketaan, että
osavaltion öljy- ja kaasulainsäädäntöä rikottiin 1 614 kertaa Marcellusin liuske-esiintymän
poraustoiminnan kahden ja puolen vuoden jaksolla (PLTA 2010). Kaksi kolmasosaa
tapauksista ovat "erittäin todennäköisesti ympäristölle haitallisia". Osa niistä on mainittu
Michaelsin selvityksessä (2010).
Vaikuttavin dokumentoitu onnettomuus oli asuinrakennuksen räjähdys, jonka aiheuttivat
poraustoiminnot ja niitä seurannut metaanin tunkeutuminen talon vesijohtoverkkoon
(ODNR 2008). Luonnonvaraviraston raportissa tunnistettiin kolme tekijää, jotka aiheuttivat
talon räjähtämisen: (i) tuotannon suojaputkien riittämätön sementointi, (ii) päätös jatkaa
kaivon hydraulista murtamista suojaputkien riittämättömästä sementoinnista huolimatta ja
merkittävimpänä tekijänä (iii) murtamisen jälkeinen 31 päivän jakso, jonka aikana pinta- ja
tuotantosuojaputkien rengasmainen väli oli "enimmäkseen suljettu" (lainattu lähteestä
Michaels, 2010).
27
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Useimmissa tapauksissa metaanin tai kloridin aiheuttama veden pilaantuminen voitiin
osoittaa, kun taas bentseenin tai muiden murtamiseen käytettyjen nesteiden pääsy veteen
voidaan
harvoin
todistaa.
Ympäristönsuojeluviraston
vuonna 2009
Wyomingin
juomavesikaivoista ottamissa näytteissä havaittiin kuitenkin kemikaaleja, joita käytetään
laajasti hydrauliseen murtamiseen: "Alue VIII julkaisi aiemmin tässä kuussa Wyomingin
Pavillionin vesikaivoista – asukkaiden vaatimuksesta – otettujen näytteiden tulokset, jotka
osoittivat porauksen aiheuttamia epäpuhtauksia olevan 11 kaivossa testatusta 39 kaivosta.
Niihin kuuluivat kolmesta testatusta kaivosta löytynyt kemikaali 2-butoksietanoli (2-BE),
joka on hydrauliseen murtamiseen käytettyjen nesteiden tunnettu aineosa, sekä metaani,
diesel-ryhmään kuuluvia orgaanisia aineita ja hiilivetytyyppi, joka tunnetaan nimellä
adamantaani". (EPA 2009.)
Useissa tapauksissa yritykset ovat jo saaneet sakkoja osavaltion lakien rikkomisesta.
Esimerkiksi Cabot Oil & Gas sai Pennsylvanian ympäristönsuojeluvirastolta seuraavan
huomautuksen: "Cabot on aiheuttanut kaasun pääsyn syvemmistä muodostumista
puhtaaseen pohjaveteen tai sallinut sen." (Lobbins 2009.)
New Yorkin osavaltion historiatietojen perusteella arvioitiin, että onnettomuusprosentti on
1–2. (Bishop 2010.) Se vaikuttaa uskottavalta. Edellä mainitut yli 1 600 rikkomusta
yksistään Marcellusin liuske-esiintymän Pennsylvanian osassa viittaavat kuitenkin siihen,
että määrä on paljon suurempi verrattuna noin 2 300 kaivoon, jotka on porattu sinne
vuoden 2010 mennessä.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Suurin osa onnettomuuksista ja tunkeutumisista pohjaveteen vaikuttaa johtuvan
epäasianmukaisesta käsittelystä, joka voitaisiin välttää. Yhdysvalloissa alaa säädellään
mutta toimintojen seuranta ja valvonta on varsin vähäistä joko viranomaisten käytettävissä
olevien varojen puutteesta tai muista syistä johtuen. Näin ollen perusongelmana ei ole
riittämätön lainsäädäntö vaan sen riittämätön valvonta. On varmistettava, että parhaita
käytäntöjä ei ole vain käytettävissä vaan niitä myös sovelletaan.
Lisäksi on tietty riski sille, että huomaamattomat reitit (esim. vanhat, hylätyt mutta
rekisteröimättömät kaivot, joita ei ole sementoitu oikein, ja maanjäristysten aiheuttamat
ennakoimattomat riskit) mahdollistavat metaanin ja muiden kemikaalien pääsyn
pohjavesikerroksiin.
2.4.3.
Jätevedenpoisto
Murtamiseen käytetyt nesteet injektoidaan geologisiin muodostumiin korkealla paineella.
Kun paine vapautuu, murtamiseen käytettävän nesteen, metaanin, yhdisteiden ja lisäveden
seos virtaa esiintymästä takaisin pinnalle. Tämä vesi on kerättävä ja hävitettävä
asianmukaisesti. Teollisuuslähteiden mukaan 20–50 prosenttia kaasunporauskaivojen
hydrauliseen murtamiseen käytetystä vedestä palautuu takaisin pinnalle. Osa tästä vedestä
kierrätetään käytettäväksi tulevien porauskaivojen murtamiseen. (Questerre Energy 2010.)
Muiden lähteiden mukaan 9–35 prosenttia huuhtoutuu takaisin. (Sumi 2008.)
28
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Jäteveden asianmukainen poisto vaikuttaa olevan suurin ongelma Pohjois-Amerikassa.
Ydinongelma on jäteveden valtava määrä ja jätevedenpuhdistamojen epäasianmukainen
kokoonpano. Vaikka kierrättäminen voisi olla mahdollista, se lisäisi hankekustannuksia.
Monista epäasianmukaiseen jätevedenpoistoon liittyvistä ongelmista on raportoitu.
Esimerkkejä:

Elokuussa 2010 "Talisman Energy" sai sakkoja Pennsylvaniassa vuonna 2009
tapahtuneesta vuodosta, jossa yli 4 200 gallonaa (~16 m³) hydrauliseen
murtamiseen käytetystä nesteestä virtasi takaisin Webier Creekin kosteikkoalueelle
ja sivujokeen, joka laskee Tioga-jokeen, kylmän veden kalaveteen. (Talisman
2011.)

Tammikuussa 2010 "Atlas Resources" sai sakkoja ympäristölainsäädännön
rikkomisesta 13 porauskaivossa Pennsylvanian lounaisosassa Yhdysvalloissa. Atlas
Resources laiminlöi asianmukaiset eroosion ja sedimentin seurantatoimenpiteet,
mikä aiheutti sameita päästöjä. Lisäksi Atlas Resources laski maaperään
dieselpolttoainetta ja hydrauliseen murtamiseen käytettyjä nesteitä. Atlas Resources
-yhtiöllä on yli 250 lupaa Marcellusin porauskaivoihin. (PA DEP 2010.)

"Range Resources" sai 6. lokakuuta 2009 sakkoja, kun 250 barrelia (~40 m³)
laimennettua hydrauliseen murtamiseen käytettävää nestettä vuoti ympäristöön.
Syynä vuotoon oli siirtojohdon rikkoutunut liitos. Neste vuoti Brush Runin sivujokeen
Pennsylvanian Hopewell Townshipissä. (PA DEP 2009.)

Elokuussa 2010 "Atlas Resources" sai Pennsylvaniassa sakkoja, kun se salli
hydrauliseen murtamiseen käytettävän nesteen ylivuodon jätevesialtaasta niin, että
se saastutti Washingtonin piirikunnassa sijaitsevan korkealaatuisen vesistön.
(Pickels 2010.)

"Fortune Energy" päästi Pennsylvanian Troyssa laittomasti takaisinvirtausnesteitä
suotovesikaivantoon ja kasvillisuuden peittämälle alueelle ulottuen mahdollisesti
Sugar Creekin sivujokeen (lainattu lähteestä Michaels, 2010).

Kesäkuussa 2010 Länsi-Virginian ympäristönsuojeluvirasto julkaisi raportin, jossa
todetaan, että "Tapo Energy" laski elokuussa 2009 tuntemattoman määrän
poraustoimintaan liittyvää "öljypohjaista ainetta" Doddridgen piirikunnassa
sijaitsevaan Buckeye Creekin sivujokeen. Vuoto saastutti joen kolmen mailin
pituudelta (lainattu lähteestä Michaels, 2010).
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Useimmat näistäkin veden pilaantumisista johtuvat epäasianmukaisista käytännöistä. Siksi
näiden asioiden hyvin tiukka käsittely on välttämätöntä. Myös Euroopassa, esimerkiksi
Saksassa, on jo tapahtunut onnettomuuksia hydrauliseen murtamiseen liittyvissä
toiminnoissa. Esimerkiksi Saksan "Söhlingenin" tiheän kaasun kentän jätevesiputket
vuosivat vuonna 2007. Sen seurauksena bentseeni ja elohopea saastuttivat pohjaveden.
Vaikka
vuodosta
ilmoitettiin
asianmukaisesti
Ala-Saksin
asiasta
vastaavalle
kaivosviranomaiselle ("Landesbergbehörde"), suuri yleisö sai tietää onnettomuudesta vasta
vuonna 2011, kun yhtiö aloitti maanviljelymaan vaihtamisen paikoissa, joissa nesteet olivat
vuotaneet maaperään. (NDR 2011, Kummetz 2011.)
29
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
2.5.
Maanjäristykset
Tiedetään hyvin, että hydraulinen murtaminen voi aiheuttaa pieniä maanjäristyksiä, joiden
voimakkuus on 1–3 Richterin asteikolla. (Aduschkin 2000.) Esimerkiksi Yhdysvaltain
Arkansasissa
pienten
maanjäristysten
määrä
on
kasvanut
viime
vuosina
kymmenkertaiseksi. (AGS 2011.) Se herätti huolen siitä, että ne johtuisivat
poraustoiminnan jyrkästä lisääntymisestä Fayettevillen liuske-esiintymässä. Myös Fort
Worthin alueella on koettu ainakin 18 pientä maanjäristystä joulukuusta 2008 lähtien. Yksin
Cleburnen kaupungissa tapahtui vuoden 2009 kesä- ja heinäkuussa seitsemän
maanjäristystä alueella, jolla ei ollut 140 vuoteen rekisteröity yhtään maanjäristystä.
(Michaels 2010.)
Yhdistyneen kuningaskunnan Blackpoolin kaupungissa tapahtui huhtikuussa 2011 pieni
maanjäristys (1,5 Richterin asteikolla), jota seurasi kesäkuussa 2011 suurempi
maanjäristys (2,5 Richterin asteikolla). "Cuadrilla Resources" -yhtiö, joka suoritti
hydrauliseen murtamiseen liittyviä toimintoja maanjäristysalueella, keskeytti toimintonsa ja
alkoi tutkia asiaa. Yhtiö ilmoitti lopettavansa toimintonsa, jos voitaisiin osoittaa, että
maanjäristysten ja sen poraustoiminnan välillä on yhteys. (Nonnenmacher 2011.)
2.6.
Kemikaalit, radioaktiivisuus ja vaikutukset ihmisten terveyteen
2.6.1.
Radioaktiiviset aineet
Luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita (naturally occurring radioactive materials,
NORM) esiintyy kaikissa geologisissa muodostumissa mutta hyvin pieniä määriä
suuruusluokkaa miljoonasosasta (ppm) miljardisosaan (ppb). Yhdysvaltojen useimmissa
mustaliuske-esiintymissä on uraania 0,0016-0,002 prosenttia. (Swanson 1960.)
Hydraulisessa murtamisprosessissa nämä luonnossa esiintyvät radioaktiiviset aineet, kuten
kallioon sitoutuneet uraani, torium ja radium, siirtyvät pintaan takaisinvirtausnesteen
mukana. Joskus radioaktiivisia hiukkasia injektoidaan nesteiden kanssa erityistarkoituksia
varten (esim. indikaattorina). NORM-aineet voivat myös siirtyä kalliossa olevien halkeamien
kautta pohja- ja pintaveteen. Yleensä NORM-aineet kerääntyvät putkiin, säiliöihin ja
kuoppiin.
Radioaktiivisten aineiden määrä vaihtelee eri liuske-esiintymissä. Marcellusin liuskeesiintymässä on esimerkiksi enemmän radioaktiivisia hiukkasia kuin muissa geologisissa
muodostumissa. Kaasunjalostuksen aikana NORM-aineita voi esiintyä radonkaasuna
maakaasuvirrassa. Radon hajoaa ensin 210Pb:ksi (lyijyn isotooppi), sitten 210Bi:ksi
(vismutin isotooppi), 210Po:ksi (poloniumin isotooppi) ja lopuksi pysyväksi 206Pb:ksi
(lyijy).
Radonin hajoamistuotteet kerääntyvät kalvoksi tuloputkien, käsittely-yksiköiden,
pumppujen ja venttiilien sisäpinnoille pääasiassa yhdistyneenä propyleenin, etaanin ja
propaanin käsittelyvirtoihin. Koska radioaktiiviset aineet konsentroituvat öljy- ja
kaasukenttien laitteiden pinnoille, suurin riski altistua öljyn ja kaasun NORM-aineille on
työntekijöillä, jotka leikkaavat ja väljentävät öljykentän putkia, poistavat kiinteitä aineita
säiliöistä ja altaista ja kunnostavat kaasunjalostuslaitteita. (Sumi 2008.)
30
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
New Yorkin osavaltion Onondagan piirikunnassa mitattiin radioaktiivisen aineen radonin
(222Rn) pitoisuuksia 210 asuintalon kellarin sisäilmassa. Kaikissa Marcellusin liuskeesiintymän päällä sijaitsevissa taloissa sisäilman 222Rn-pitoisuudet olivat yli 148 Bq/m³, ja
keskimääräinen pitoisuus oli näissä taloissa 326 Bq/m³ 4 , mikä on yli kaksi kertaa enemmän
kuin
Yhdysvaltojen
ympäristönsuojeluviraston
EPA:n
"ilman
pilaantumisen
toimintakynnysarvo" (eli taso, jolla on suositeltavaa, että talonomistajat yrittävät pienentää
radonpitoisuutta) 148 Bq/m³. Sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on Yhdysvalloissa
48 Bq/m³. (Sumi 2008.) Jos pitoisuus nousee 100 Bq/m³, keuhkosyövät lisääntyvät
10 prosenttia. (Zeeb et al. 2009.)
Marcellusin liuskekivilouhoksesta otetut kivinäytteet ovat erittäin radioaktiivisia
(taustasäteily 25 suurempi kuin maanpinnalla). Jäte on levinnyt osittain maaperään.
Maaperämittaukset vuodelta 1999 osoittavat, että 137Cs:n (cesiumin radioaktiivinen
isotooppi) pitoisuus oli tuolloin 74 Bq per kg maa-ainesta. (NYDEC 2010.) 137Cs:a
käytetään geologisen muodostuman analysointiin liuskekaasun etsinnän aikana.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita (NORM) esiintyy myös Euroopassa. Näin ollen
samoja NORM-aineisiin liittyviä ongelmia voi esiintyä myös Euroopassa. NORM-aineiden
määrä vaihtelee kuitenkin eri paikoissa. Näin ollen radioaktiivisten hiukkasten merkitys on
arvioitava kussakin yksittäisessä liuskekaasun ja tiheän kaasun esiintymässä erikseen.
Siksi tutkittavana olevan liuske-esiintymän kairausnäytteen koostumus pitäisi selvittää
ennen tuotantoluvan myöntämistä.
2.6.2.
Käytettävät kemikaalit
Murtamiseen käytettävä neste koostuu tyypillisesti 98 prosentista vettä ja hiekkaa ja
kahdesta prosentista kemiallisia lisäaineita. Kemiallisiin lisäaineisiin kuuluu myrkyllisiä,
allergeenisiä, mutageenisiä ja karsinogeenisiä aineita.
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Liikesalaisuuksien suojelemisen vuoksi lisäaineiden koostumusta ei julkaista kokonaan.
(Wood et al 2011.) New Yorkin osavaltion antaman 260 aineen luettelon analyysin tulokset
ovat seuraavat:
4

58 aineella 260 aineesta on vähintään yksi ominaisuus, joka voi antaa aihetta
huoleen.

Kuusi ainetta on Euroopan komission julkaiseman prioriteettiaineiden luetteloihin 1–
4 kuuluvassa luettelossa 1. Ne ovat aineita, jotka vaativat välitöntä huomiota, koska
niillä voi olla vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön: akryyliamidi, bentseeni,
etyylibentseeni,
isopropyylibentseeni
(kumeeni),
naftaliini,
tetranatriumetyleenidiamiinitetra-asetaatti.

Yhtä ainetta (naftaleeni-bis (1-metyylietyyli)) tutkitaan
hajoavana, biokertyvänä ja myrkyllisenä aikeena (PBT).

Kaksi ainetta (naftaleeni ja bentseeni) on 33 prioriteettiaineen ensimmäisessä
luettelossa, joka on esitetty vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin
(vesipuitedirektiivin) 2000/60/EY liitteessä X – nyt prioriteettiaineita koskevan
direktiivin (direktiivin 2008/105/EY) liitteessä II.

17 ainetta on luokiteltu vesieliöille myrkyllisiksi (akuutisti ja/tai kroonisesti).
Muunnettu pikocurieista per litra becquerelleiksi per m³, 1 Ci = 3.7 1010 Bq.
31
parhaillaan
hitaasti
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________

38 ainetta on
2-butoksietanoli.
luokiteltu
akuuteiksi
toksiineiksi

Kahdeksan ainetta on luokiteltu tunnetuiksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi eli
karsinogeeneiksi, kuten bentseeni (GHS-luokitus: Carc. 1A) ja akryyliamidi,
eteenioksidi sekä eri aromaattisia aineita sisältävät öljypohjaiset liuottimet (GHS 5 luokitus: Carc. 1B).

Kuusi ainetta on luokiteltu
hydroksyyliamiinihydrokloridi.

Seitsemän ainetta on luokiteltu sukusolujen perimää
mutageenisiksi (Muta. 1B), kuten bentseeni ja eteenioksidi.

Viisi ainetta on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi (Repr. 1B, Repr. 2).
epäillyiksi
(ihmisten
karsinogeeneiksi
terveys),
(Carc. 2),
kuten
kuten
vaurioittaviksi
eli
2-butoksietanolia (josta käytetään myös nimitystä eteeniglykolimonobutyylieetteri)
käytetään usein kemiallisena lisäaineena. (Bode 2011, Wood et al 2011.) Se on myrkyllinen
suhteellisen pienillä altistuspitoisuuksilla. 2-butoksietanolin puoliintumisaika luonnon
pintavesissä on 7–28 vuorokautta. Aerobisen biohajoavuuden ollessa näin hidas ihmiset,
villieläimet ja kotieläimet voisivat joutua suoraan kosketukseen 2-butoksietanolin kanssa,
jos he nielevät tai hengittävät sitä, se imeytyy ihon läpi tai sen neste- tai höyryolomuotoa
joutuu silmään, kun vangittuna ollut vesi pääsee maanpintaan. Aerobinen biohajoaminen
vaatii happea, mikä tarkoittaa sitä, että mitä syvemmälle 2-butoksietanoli injektoidaan
maanalaisiin kerroksiin, sitä kauemmin se pysyy hajoamattomana. (Colborn 2007.)
5
"Global Harmonized System of Classification and Labeling of Chemicals" eli kemikaalien maailmanlaajuisesti
yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä.
32
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Kuvassa 3 on esitetty Saksan Ala-Saksissa sijaitsevan "Goldenstedt Z23:n" tiheän kaasun
porauskaivossa murtamiseen käytetyn nesteen koostumus (6 405 m³).
Kuva 3: Saksan Ala-Saksissa sijaitsevassa "Goldenstedt Z23:ssa" murtamiseen
käytetyn nesteen koostumus
CO2
6.5%
Water
89.0%
Ceramic
proppants
3.0%
Additive
1.5%
Murtamiseen käytettävä neste sisältää 0,25 prosenttia myrkyllisiä aineita, 1,02 prosenttia
ihmisen terveydelle haitallisia tai myrkyllisiä aineita (joista 0,77 prosenttia on luokiteltu
haitallisiksi "Xn" ja 0,25 prosenttia on luokiteltu akuutisti myrkyllisiksi "T") ja
0,19 prosenttia ympäristölle haitallisia aineita. Saksan Ala-Saksin "Goldenstedt Z23"
-porauskaivossa on käytetty yhteensä 65 m³ aineita (vastaa enemmän kuin kahta
säiliöautoa, joiden bruttopaino on 40 tonnia ja nettohyötykuorma 26 tonnia), jotka ovat
ihmisen terveydelle haitallisia, ja niistä noin 16 tonnia on akuutisti myrkyllisiä aineita.
Kemiallisten lisäaineiden koostumus on usein salassa pidettävää tietoa eikä sitä sen vuoksi
julkaista. Yksi aineista on tetrametyyliammoniumkloridi, joka on myrkyllistä ja haitallista
juomavedessä jo silloin, kun sitä vapautuu pieniä määriä. Boden (2011) mukaan myrkyllisiä
aineita,
kuten
2-butoksietanolia,
5-kloro-2-metyyli-4-isotiatsoniili-3-onia
ja
2-metyylitiatsoliini-3(2H)-onia
on
käytetty
kemiallisina
lisäaineina
hydraulisessa
murtamisessa Saksan Ala-Saksissa.
33
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 3: Saksan Ala-Saksissa murtamiseen käytettyjen nesteiden kemiallisiksi
lisäaineiksi valitut aineet
CAS-numero
Aine
Kaava
Terveysvaikutus
111-76-2
2-butoksietanoli
C6H14O2
myrkyllinen
26172-55-4
5-kloro-2-metyyli-4isotiatsoliini-3-oni
GHS-luokitus
GHS07
GHS05
C4H4ClNOS
myrkyllinen
GHS08
GHS09
2682-20-4
2-metyyli-isotiatsoli3(2H)-oni
GHS05
C4H5NOS
myrkyllinen
GHS08
GHS09
9016-45-9
Nonyylifenolietoksylaatti
CmH2m+1C6H4OH(CH3CH2O)n
GHS05
myrkyllinen
GHS08
GHS09
75-57-0
Tetrametyyliammoniumkloridi
C4H12ClN
myrkyllinen
GHS06
GHS07
Lähde: GHS: Global Harmonised System (GHS)
Lisäksi hydraulinen murtaminen voi vaikuttaa maaperässä olevien, luonnossa esiintyvien
myrkyllisten aineiden, kuten elohopean, lyijyn ja arsenikin, kulkeutuvuuteen. Nämä aineet
voivat löytää reitin maanalaiseen juomavesilähteeseen, jos murtumat ulottuvat
kohdemuodostuman ulkopuolelle tai jos porauskaivoa ympäröivät suojaputket tai sementti
murtuvat hydraulisen murtamisen aikana syntyvän paineen vuoksi. Muita myrkyllisiä
aineita voi muodostua monimutkaisissa biogeokemiallisissa reaktioissa murtamiseen
käytettävän nesteen kemiallisten lisäaineiden kanssa. (EPA 2011.)
Luonnossa esiintyviä myrkyllisiä aineita voi olla myös takaisinvirtauksessa. Tiettyjen
takaisinvirtauksen ja tuotetun veden ainesosien asianmukaiseen poistamiseen tällä hetkellä
sovellettavien käsittelyprosessien tehokkuudesta on vain vähän tietoa. (EPA 2011.)
2.6.3.
Vaikutukset ihmisten terveyteen
Mahdollisia terveysvaikutuksia aiheuttavat pääasiassa päästöt ilmaan ja veteen. Niitä ovat
ensisijaisesti päänsärky ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitkäaikaisvaikutukset.
Pohjaveden pilaantuminen voi olla vaarallista, jos asukkaat joutuvat kosketuksiin
pilaantuneen veden kanssa. Jos esimerkiksi pikkulapsia pestään usein pilaantuneella
vedellä, se voi vaikuttaa allergioihin ja terveyteen. Myös jätevesialtaat ja
purkautumisnesteet ovat haitallisia, jos niiden vettä joutuu iholle.
34
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Todellisia terveysvaikutuksia ja niiden suoraa yhteyttä hydrauliseen murtamiseen liittyviin
toimintoihin on dokumentoitu vain vähän. Yleensä ensimmäisenä mainitaan päänsärky.
Yhdysvaltojen Teksasin osavaltiossa sijaitsevan Dishin kaupungin läheisyydessä on
dokumentoitu nuorten hevosten sairastumisista ja kuolemista, kuten kohdassa 0 jo
mainittiin. (Wolf 2009.)
Seuraavassa lainataan kahta ääriesimerkkiä, jotka on dokumentoitu suhteellisen hyvin,
vaikka yhteyttä kaasunporaustoimintoihin ei voida todistaa. Ensimmäinen on esitetty
kirjallisessa todistajanlausunnossa, joka on annettu Yhdysvaltojen edustajainhuoneen
hallinnon valvonnasta ja uudistamisesta vastaavalle komitealle:
"Coloradon Garfieldin piirikunnassa sijaitsevassa Siltin kaupungissa asuva nainen (Laura
Amos)
soitti
minulle
kertoakseen,
että
hän
oli
saanut
hyvin
harvinaisen
lisämunuaiskasvaimen ja siksi häneltä oli poistettava kasvain ja lisämunuainen. Yksi 2-BE:n
(2-butoksietanolin) vaikutuksista on lisämunuaiskasvaimet. Hän kertoi minulle asuvansa
900 jalan päässä kaasunporausalustasta, jossa hydraulista murtamista tehtiin usein. Yhden
murtamisvaiheen aikana hänen talonsa kaivo vuosi yli. Hän alkoi myös kuvailla muiden
lähistöllä asuvien terveysongelmia." (Colborn 2007.)
Toinen tapaus:
"Elokuun puolivälissä (2008) keskustelu vilkastui Coloradossa, kun uutisissa kerrottiin, että
ensiapuosaston hoitaja Cathy Behr Coloradon Durangosta oli lähes kuollut hoidettuaan
uhkarohkeaa kaasunporaajaa, jonka päälle oli roiskunut murtamisen yhteydessä vuotanutta
nestettä BP:n maakaasunporauslaitteella. Behr riisui miehen ja tunki hänen vaatteensa
muovipusseihin– –. Muutama päivä myöhemmin Behr oli kriittisessä tilassa ja hän oli
vaarassa saada monielinvaurion." (Lustgarten 2008.)
2.7.
Mahdolliset pitkän aikavälin ekologiset hyödyt
Liuskekaasun tuotannosta ei ole mitään selvästi mahdollisia pitkän aikavälin ekologisia
hyötyjä lukuun ottamatta mahdollista kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Viimeksi
mainittu voi tapahtua, jos enemmän saastuttavat fossiiliset polttoaineet, erityisesti hiili ja
öljy,
korvataan
liuskekaasulla
ja
käy
ilmi,
että
liuskekaasun
tuotannon
kasvihuonekaasupäästöt ovat koko polttoaineketjussa pienemmät kuin hiilen ja öljyn
tuotannon. Luvun 3 tulokset osoittavat, että näin ei välttämättä ole tai on vain vähäisessä
määrin. Luvun 5 tulokset osoittavat, että liuskekaasu voi vaikuttaa Euroopan
energiansaantiin vain hyvin vähän tai jopa vain marginaalisesti.
Edellä mainituissa luvuissa kuvaillut vaikutukset osoittavat, että liuskekaasun tuotantoon
liittyy useita vakavia riskejä ympäristölle. Näin ollen ei voida väittää, että riski olisi
pienempi verrattuna tavanomaisiin öljy- ja kaasutoimintoihin, vaikka otettaisiin huomioon
Meksikonlahden hiljattaisen katastrofin tapaisten suuren mittakaavan onnettomuuksien
aiheuttamat päästöt. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että riskien tyypit, riskien
todennäköisyydet ja mahdolliset vaikutukset ovat määrällisesti ja laadullisesti erilaisia.
Yksityiskohtainen arvio ei kuulu tämän analyysin piiriin.
35
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
2.8.
Riskien käsittely julkisissa keskusteluissa
Hydraulisesta murtamisesta julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on esitetty useita
argumentteja, joiden tarkoituksena on heikentää edellä kuvattujen ympäristövaikutusten
arviointia. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

Todistetut onnettomuudet ja rikkomukset johtuvat yritysten huonoista käytännöistä,
ja nämä ovat enimmäkseen pieniä yrityksiä, joita ei ole mukana Euroopan
toiminnoissa. Tämän poliittisen argumentin voi nähdä korostavan hydrauliseen
murtamiseen
liittyvien
toimintojen
mahdollisten
riskien
ja
vaikutusten
riippumattoman valvonnan merkitystä.

Metaanin aiheuttama pohjaveden pilaantuminen johtuu luonnollisen metaanin
pitoisuuksista biogeenisen metaanin hajotessa maan alla. Isotooppirakenteen
tieteelliset analyysit ja metaanipitoisuuksien lisääntymisen ja murtamistoiminnan
lisääntymisen välisten korrelaatioiden tilastoanalyysit todistavat yksiselitteisesti,
että pohjaveden metaanipitoisuudet johtuvat geologisista muodostumista peräisin
olevasta fossiilisesta metaanista.

Ei ole selviä todisteita siitä, että pohjaveden pilaantuminen liittyisi hydrauliseen
murtamiseen. On selvästikin hyvin vaikea todistaa suoraa yhteyttä tietyn
pilaantumisen ja yksittäisen toiminnon välillä. Silti joissakin tapauksissa on löydetty
tällaisia todisteita ja monissa tapauksissa aihetodisteet osoittavat yhteyden.

Kun käytetään uusinta tekniikkaa ja koulutettua henkilökuntaa, Yhdysvaltojen
toiminnoista tutut onnettomuudet ja ongelmat voidaan välttää ja vältetään
Euroopassa. Yksi tämän analyysin tärkeimmistä tavoitteista on arvioida mahdollisia
vaikutuksia ja riskejä, jotta ne voitaisiin välttää Euroopassa. On kuitenkin
huomattava, että tarvittavilla vaatimuksilla on hintansa ja ne hidastavat kehitystä,
minkä seurauksena liuskekaasun tuotanto voi muodostua taloudellisesti vähemmän
houkuttelevaksi ja sen merkitys energiansaannin kannalta marginaaliseksi.

Muut
(pienet)
riskit
on
suhteutettava
kotimaisten
maakaasukenttien
hyödyntämisestä koituviin taloudellisiin hyötyihin. Liuskekaasun tuotannon
taloudelliset näkökohdat eivät kuulu tämän analyysin piiriin. Silti on korostettava,
että hydrauliseen murtamiseen liittyvät toiminnot ovat paljon kalliimpia kuin
tavanomainen kaasuntuotanto. Euroopan liuskekaasun tuotannon taloudellista
kannattavuutta ei ole vielä osoitettu. Kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä
jokaisesta porauskaivosta pitäisi tehdä kustannus-hyötyanalyysi, jossa otettaisiin
huomioon elinkaarianalyysin kaikki näkökohdat.
36
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
2.9.
Resurssien kulutus
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Taulukossa 4 on yhteenveto materiaaleista ja kuorma-autojen matkoista, jotka liittyvät
maakaasun tuotantoon.
Taulukko 4: Arvioidut määrät materiaaleista ja kuorma-autojen matkoista, jotka
liittyvät maakaasun tuotantoon (NYCDEP 2009)
Toiminto
Materiaali/jäte
Määrät(1)
Kuorma-automatkat
Yhden porauskaivon sisältävä alusta, jonka kaivon kokonaispituus on 1 500–4 000 metriä, syvyys
900–2 100 metriä ja vaakasuuntaan jatkuva osuus 600–1 800 metriä ja jonka tuotannon aikaisen
suojaputken halkaisija on 6 tuumaa ja porauskaivon halkaisija 8 tuumaa. Kaivon pystysuuntaisessa
osuudessa on suojaputki mutta sitä ei ole sementoitu.
Sisääntulotiet
ja
0,8–2,0 hehtaarin alue
Raivattu kasvillisuus ja
porausalustan
plus
tarvittavat 20–40
siirretty maa-aines
rakentaminen
sisääntulotiet
Porauslaitteen
40
Laitteisto
asentaminen
Porauskemikaalit
Erilaisia kemikaaleja
Porausvesi
Vesi
noin 40–400 m³
5–50
Putket
2 100–4 600 m
(60–
130 t) suojaputkia
25–50
Sementti (sisäverhous)
14–28 m³
5–50
Suojaputket
Kivi/multa/muodostum
an aines
Porauskenttien jäte
Poraussoija
Porausjätevesi
Stimulaation
asentaminen
noin 40–400 m³
Räjähteet
Murtamisneste – vesi
Vesi
Murtamisneste
kemikaalit
–
Murtamisneste
jätevesi
Porausalustan
viimeistely
–
Erilaisia kemikaaleja
Murtamisesta syntyvät
jätevedet
Yksi panos ~25 g, ei
arviota
panosten
määrästä
per
vaakasuuntainen
pituus
11 355–34 065 m³
Jos
kemikaaleja
käytetään
1–2 %
murtamiseen
käytettävän
nesteen
tilavuudesta,
niiden
määrä on 114–681 m³
11 355–34 065 m³
350–1 000
5–20
350–1 000
10
Laitteisto
Tuotettu vesi
Riippuu
poraussoijan
käyttäytymisestä
5–50
40
Laitteisto
Suojaputken läpivienti
Kaasun keräys
71–156 m³
Keskimäärin
57 m³
vuodessa kaivoa kohti
Kuorma-automatkoja arviolta yhteensä kaivoa kohti
(1) Yhdysvaltalaiset yksiköt on muunnettu metrijärjestelmän yksiköiksi.
37
2–3
800–yli 2 000
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
Tähän asti käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että
liuskekaasukentän rakentamisen resurssien kulutus ja energiantarve (ja niihin liittyvät
kasvihuonekaasupäästöt
–
ks.
luku 3)
ovat
suuremmat
kuin
tavanomaisen
maakaasukentän rakentamisen. Porauskaivokohtaisessa maakaasutuotossa on suuri
hajonta, ja se voi olla jossain kaivossa yli kymmenkertainen pienimpään tuottoon
verrattuna. Näin ollen resurssien ja energian kulutuksessa ja niihin liittyvissä
kasvihuonekaasupäästöissä tuotettua maakaasukuutiota kohti voi olla kymmenkertainen
ero. Siksi kustakin liuskekaasumuodostumasta on tehtävä yksilöllinen arviointi, jotta
saadaan asiaankuuluvia ja luotettavia tietoja.
38
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
3.
KASVIHUONEKAASUTASE
TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT

Metaanin hajapäästöillä on huomattava vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen.

Tehtyjen arviointien mukaan epätavanomaisen maakaasun tuotannossa ja
käsittelyssä syntyy 18–23 g hiilidioksidiekvivalenttia MJ:a kohti epäsuorina
kasvihuonekaasupäästöinä.

Metaanin sekoittumisesta pohjavesikerroksiin johtuvia mahdollisia päästöjä ei ole
vielä arvioitu.

Hankekohtaiset päästöt voivat kuitenkin vaihdella ja olla jopa kymmenkertaiset
lähteen metaanin kokonaistuotannon mukaan.

Useat tekijät vaikuttavat siihen, ovatko liuskekaasun kasvihuonekaasupäästöt
suhteessa sen energiasisältöön yhtä alhaisia kuin kaukaa kuljetetun tavanomaisen
kaasun vai yhtä korkeita kuin kivihiilen koko elinkaaren aikana sen louhinnasta
polttamiseen.
3.1.
Liuskekaasu ja tiheä kaasu
3.1.1.
Kokemukset Pohjois-Amerikasta
Hiilidioksidipäästöjä syntyy liuskekaasun etsintään, poraukseen ja käsittelyyn tarvittavien
polttoprosessien aikana kaasuturbiineissa sekä dieselmoottoreissa ja -kattiloissa. Tuotetun
maakaasun CO2-pitoisuuden mukaan myös muita kuin polttamiseen liittyviä CO2-päästöjä
voi syntyä maakaasun käsittelyvaiheessa. Tuotetun kaasun CO2-pitoisuus voi olla jopa
30 % (Goodman et al. 2008), mikä aiheuttaisi ominaispäästöjä noin 24 g CO2:a per yksi MJ
tuotettua kaasua.
Lisäksi vapautuu metaania, jonka lämmitysvaikutus on 25 grammaa CO2-ekvivalenttia per
gramma CH4:ää (IPCC:n mukaan 100 vuoden aikana). Tutkimus- ja rakennusvaiheessa
metaanipäästöjä syntyy porauksen aikana (tuuletettu pinnanläheinen kaasu), nesteiden
takaisvirtauksessa hydraulisessa murtamisprosessissa ja tulpan porauksessa hydraulisen
murtamisprosessin jälkeen. Poraus- ja käsittelyvaiheessa metaania vuotaa venttiileistä ja
kompressoreista nesteen poistamisen (eroteltujen nestemäisten hiilivetyjen poistamisen) ja
maakaasun jalostuksen aikana. Lisäksi metaanipäästöjä voi syntyä vaurioituneista
porarei'istä. On arvioitu, että Yhdysvalloissa noin 15–25 prosenttia porarei'istä ei ole tiiviitä.
39
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kuva 4: CH4-päästöt liuskekaasun etsinnästä, porauksesta ja käsittelystä
CH4 vented
CH4
CH4
Dissolved CH4
CH4
Flow-back
NG processing
Drinking water well
CH4
~1500 m
CH4
Cap rock
CH4
Shale
Cap rock
Lähde:
oma
Hydrofrac zone
lähde,
jonka
perustana
on
(SUMI 2008).
Liuskekaasun etsintä ja poraus (ensimmäinen poraus ja viimeistely), johon kuuluu
takaisinvirtausvaihe, aiheuttaa suuren osan metaanin kokonaispäästöistä. Taulukossa 5 on
esitetty
takaisinvirtausvaiheen
metaanipäästöt
neljässä
epätavanomaisessa
porauskaivossa.
40
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Taulukko 5: Metaanipäästöt neljän epätavanomaisen maakaasukaivon
takaisinvirtausnesteistä
Allas
Päästöt takaisinvirtauksen aikana
(103 m³ CH4)
Tuotanto
porauskaivon
käyttöiän aikana
(106 m³)
Takaisinvirtauksen
päästöt,
% käyttöiän
aikaisesta
tuotannosta
Haynesville
(Louisianan
liuske-esiintymä)
6 800
210 (75)
3,2 %
20,1
Barnet (Teksasin
liuske-esiintymä)
370
35
1,1 %
6,6
Piceance
(Colorado, tiheä
hiekka)
710
55
1,3 %
7,9
Uinta (Utah, tiheä
hiekka)
255
40
0,6 %
3,8
Takaisinvirtauksen
päästöt, g CO2ekv./MJ (1)
(1) 25 g CO2-ekvivalenttia per g CH4:ää 100 vuoden aikavälillä IPCC:n mukaan
Lähde: (Cook et al. 2010), (Howarth et al. 2011)
Keskimääräiset metaanipäästöt taulukon 5 neljän epätavanomaisen porauskaivon
takaisinvirtausnesteistä ovat noin 1,6 prosenttia tuotetusta maakaasusta. Lisäksi
läpiporaus, joka tehdään hydraulisen murtamisen jälkeen, aiheuttaa metaanipäästöjä noin
0,3 prosenttia tuotetusta maakaasusta, joten etsinnästä ja tuotannosta syntyvän metaanin
kokonaispäästöt ovat 1,9 prosenttia. Osa metaanista voidaan ottaa talteen ja soihduttaa
metaanipäästöjen vähentämiseksi. Yleensä noin 50 prosenttia metaanipäästöistä voidaan
ottaa talteen ja soihduttaa. Lisäksi Howarth et al. (2011) olettavat, että tuotetun
maakaasun
metaanipitoisuus
on
78,8 prosenttia,
kun
tilavuuteen
suhteutettu
metaanihävikki muunnetaan energiaan suhteutetuksi metaanihävikiksi.
On syytä huomata, että porauksen aikaisen palamisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen
ominaispäästöt riippuvat suurelta osin siitä, miten paljon maakaasua voidaan porata.
Porauksen aikana palavan CO2:n määrä riippuu poraussyvyydestä. Mitä pienempi
maakaasutuotto kaivoa kohti on, sitä suuremmat ovat kasvihuonekaasupäästöt per yksi MJ
tuotettua maakaasua. Haynesvillen Louisianan liuske-esiintymässä sen käyttöiän aikainen
maakaasutuotanto kaivoa kohti on Howarthin et al. (2011) mukaan yllättävän suuri
(210 miljoonaa m³ verrattuna muiden liuske- ja tiheän kaasun kenttien ilmoitettuun 35–
55 miljoonaan m³:iin). Cookin et al. (2010) mukaan Haynesvillen Louisianan liuskeesiintymän koko käyttöiän aikaisen tuotannon keskiarvo kaivoa kohti on noin
75 miljoonaa m³, kun se Howarthin et al. (2011) mukaan olisi 210 miljoonaa m³. Jos
75 miljoonaa m³ on realistinen luku ja takaisinvirtauksen metaanipäästöt olisivat vakio,
metaanin ominaispäästöt olisivat 9,0 prosenttia eivätkä taulukossa 5 ilmoitetut
3,2 prosenttia.
Haynesvillen
Louisianan
liuske-esiintymän
takaisinvirtauksen
kasvihuonekaasupäästöt kasvaisivat noin 20 grammasta/MJ noin 57 grammaan/MJ
tuotettua maakaasua.
41
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukossa 6 on esitetty Yhdysvaltojen liuske- ja tiheän kaasun etsinnän, porauksen ja
käsittelyn arvioidut kasvihuonekaasupäästöt 6 . Takaisinvirtauksen metaanipäästöt (jotka
sisältyvät "viimeistelyn" metaanipäästöihin) on laskettu taulukossa 5 ilmoitettujen kaivojen
keskiarvojen perusteella.
Taulukko 6: Liuskekaasun etsinnän, porauksen ja käsittelyn päästöt
suhteutettuna tuotetun kaasun alempaan lämpöarvoon
CO2 [g/MJ]
CO2 [g/MJ]
CO2 [g/MJ]
g
CO2-ekv./MJ
(1)
Tyhjennys
0,018
-
-
0,018
Raivaus
0,018
<0,01
<0,01
0,018
Resurssien
kulutus
0,550
<0,01
-
0,550
Porauksen
aikainen
palaminen
(porauslaitteet ja
murtaminen)
0,660 (0,878)
<0,01
<0,01
0,827 (1,045)
Porauksen
aikainen
palaminen
(siirtyvä)
0.293 (0.493)
<0,01
<0,01
0,460 (0,660)
Viimeistely (50 %
soihdutus, 50 %
tuuletus)
0,733 (1,145)
0,254 (0,417)
-
7,077 (11,578)
Polttaminen
2,089
-
-
2,089
Suolavesisäiliö
-
<0,01
-
Sekalaiset
hajapäästöt
-
0,147
-
3,673
Polttaminen
1,905
<0,01
-
2,239
Hajapäästöt
0,330
0,027
-
0,998
Yhteensä
6,60 (7,43)
0,454 (0,618)
0,00
17,9 (22,9)
Alueen raivaus:
Etsintä ja poraus:
Kaasuntuotanto:
Käsittely:
(1) 25 g CO2-ekvivalenttia per g CH4:ää 100 vuoden aikavälillä IPCC:n mukaan
Arvot hakasuluissa: laskettu Cookin et al. (2010) ilmoittamalle Haynesvillen pienemmälle tuotolle.
Lähde: (Cook et al. 2010), (Howarth et al. 2011)
6
Muunnettuna kirjallisuuslähteessä esitetystä CO2:n ja CH4:n hiilipitoisuudesta grammoina CO2- ja CH4pitoisuuteen grammoina.
42
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Jos Cookin et al. (2010) ilmoittamaa Hayensvillen Louisianan liuske-esiintymän tuottoa ja
takaisinvirtauksen metaanipäästöjä pidettäisiin vakiona, neljästä epätavanomaisesta
maakaasukaivosta peräisin olevan liuskekaasun etsinnän, porauksen ja käsittelyn
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kasvaisivat 17,9 grammasta/MJ 22,9 grammaan/MJ.
Metaania voi myös vuotaa pohjavesivarantoihin. Pennsylvanian koillisosassa sijaitsevan
Marcellusin liuskekivimuodostuman ja New Yorkin pohjoisosassa sijaitsevan Utican
liuskekivimuodostuman päällä olevissa pohjavesikerrostumissa on saatu todisteita
metaanin pilaamasta juomavedestä, mikä liittyy hydrauliseen murtamiseen (Osborn et al.
2011). Tätä metaania voi myös vapautua ilmakehään vettä käytettäessä, mikä lisää
kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä päästöt samoin kuin metaanipäästöt porauksen aikaisesta
tuuletuksesta eivät ole mukana taulukossa 6.
Yhdysvaltojen Ohion osavaltiossa maakaasua tunkeutui asuntoihin vesikaivojen kautta.
Geaugan piirikunnassa Bainbridgen pikkukaupungissa räjähti talo. Talossa räjähdyksen
aikana paikalla olleet kaksi asukasta eivät loukkaantuneet, mutta talo kärsi huomattavia
vaurioita. (ODNR 2008.) Näin ollen voidaan todeta, että merkittävä määrä metaania voi
kulkeutua tätä kautta pohjaveteen ja lopuksi ilmakehään.
Jos poratun maakaasun CO2-pitoisuus on suurempi kuin taulukossa 6 oletettu, maakaasun
käsittelyprosessin CO2-päästöt olisivat suuremmat (jopa 23,5 g/MJ eikä 0,33 g/MJ, kun
CO2–pitoisuus on 30 %). Koska metaanipitoisuus olisi 70 prosenttia eikä Howarthin et al.
(2011) ilmoittama 78,8 prosenttia, kaikki muutkin arvot kasvaisivat, minkä tuloksena
päästöt olisivat 43,3 g/MJ eivätkä 17,9 g/MJ.
Toinen
huomioon
otettava
seikka
on
maakaasun
kuljettaminen
kaivolta
maakaasuverkkoon. Jos kaivokohtainen maakaasutuotto on pieni, maakaasu kuljetetaan
kompressoidussa muodossa kuorma-autolla CNG-perävaunussa.
3.1.2.
Siirrettävyys Euroopan olosuhteisiin
EU:ssa on vain muutama epätavanomaiseen maakaasuun perustuva hanke. Murtamista
sovelletaan liuskekaasun lisäksi myös kivihiilikerrostumametaaniin ja tiheään kaasuun.
Esimerkiksi ExxonMobil suunnittelee kivihiilikerrostumametaanin tuottamista NordrheinWestfalenissa Saksassa.
Edellä arvioidut liuske- ja tiheän kaasun porauksen, tuotannon, jakelun ja polttamisen
kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa 5. Valittujen oletusten mukaan tiheällä
kaasulla ja liuskekaasulla on pienimmillään vastaavat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
kuin tavanomaisella maakaasulla, jota kuljetetaan pitkiä matkoja, ja suurimmillaan ne ovat
lähellä kivihiilen päästöjä.
43
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kuva 5: Liuske- ja tiheän kaasun tuotannon, jakelun ja polttamisen
kasvihuonekaasupäästöt verrattuna tavanomaiseen maakaasuun ja hiileen
Lähde: oma lähde
Jos liuskekaasun tuotannon kasvihuonekaasujen päästöjen oletettaisiin olevan vastaavat
kuin Yhdysvalloissa, jos metaanihävikkiä pohjaveteen ei tapahtuisi ja oletettaisiin, että
liuskekaasua poltettaisiin yhdistetyn syklin kaasuturbiinivoimalassa (CCGT), jonka
hyötysuhde on 57,5 prosenttia, maakaasun tuotannon ja käytön aiheuttamat
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olisivat 460 g per kWh sähköä (liuskekaasun
tuotanto: 113,5 g / kWh sähköä, maakaasun tuotanto: 3,6 g / kWh sähköä, polttaminen:
344,3 g / kWh sähköä). Jos tuotetun kaasun CO2-pitoisuus olisi 30 prosenttia ja
takaisinvirtauksesta peräisin olevan metaanin ominaispäästöt olisivat suuremmat
maakaasutuoton ollessa pienempi, kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt nousisivat noin
660 grammaan per kWh sähköä. Vertailun vuoksi: maakaasuun perustuva sähköntuotanto
pitkän kuljetusmatkan (7 000 km) päässä aiheuttaisi noin 470 gramman päästöt per kWh
sähköä. Australiassa louhitun hiilen polttaminen uudessa höyryturpiinivoimalaitoksessa,
jonka hyötysuhde on 46 prosenttia, aiheuttaa noin 850 gramman päästöt per kWh sähköä.
44
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Taulukko 7: Eri lähteistä saatavaan maakaasuun (MK) perustuvan yhdistetyn
syklin kaasuturbiineilla (CCGT) toteutetun sähköntuotannon kasvihuonekaasut
verrattuna hiileen perustuvaan sähköntuotantoon grammoina CO2-ekvivalenttia
per kWh sähköä
CCGT
(liuskekaasu ja
tiheä kaasu)
CCGT
(liuskekaasu ja
tiheä kaasu,
perävaunu)
CCGT
(liuskekaasu ja
tiheä kaasu,
30 % CO2)
CCGT
(maakaasu,
7 000
km)
Hiili,
höyryturpiini
24,1
31,1
MK:n/hiilen
tuotanto
113,5
MK:n
kompressio
20 Mpa:iin
-
-
7,2
7,7
-
3,6
-
-
MK:n
kuljetus
perävaunulla,
100 km
-
-
6,2
6,2
-
-
-
-
MK:n/hiilen
kuljetus
-
-
-
-
-
-
94,0
47,7
MK:n jakelu
(putki,
500 km)
3,6
3,6
3,6
3,6
3,6
3,6
3,6
-
-
-
-
-
-
-
-
2,3
344,3
344,3
344,3
344,3
344,3
344,3
344,3
772,8
461
493
475
506
622
661
466
854
Hiilen
kuljetus
(juna,
250 km)
Polttaminen
Yhteensä
144,6
(1)
113,5
144,6
(1)
274,1
309,1
(1)
(1)
Suurempi arvo vastaa metaanin suurempia ominaispäästöjä silloin, kun maakaasutuotto on pienempi kuin
Howarthin et al. esittämä (2011).
Syy Horwarthin et al. (2011) ja Osbornin et al. (2011) ilmoittamiin liuskekaasun tuotannon
ja käytön aiheuttamiin valtaviin kasvihuonekaasupäästöihin Yhdysvalloissa (lähes yhtä
suuriin kuin hiilen tuotannon ja käytön) on, että siellä maakaasun kuljetuksesta,
varastoinnista ja jakelusta aiheutuu erittäin suuria metaanipäästöjä (1,4–3,6 %, mikä
tarkoittaa CO2-ekvivalentin 7,0–18,0 g per MJ lisäystä taulukon 6 arvoon 17,9 g/MJ)
nähden pääasiassa yhdysvaltalaisten laitteiden huonon laadun vuoksi. Toisaalta
pohjaveteen tapahtuvien metaanivuotojen ja porauksen yhteydessä tuuletuksen vuoksi
syntyvien metaanipäästöjen mukaan ottaminen voi johtaa huomattavasti edellä kuvattua
suurempiin kasvihuonekaasupäästöihin.
Tavanomaisen maakaasun tuotannossa metaanihävikit ovat parempien laitteiden (putkien
ja venttiilien tiiviyden jne.) ansiosta EU:ssa yleisesti ottaen pienempiä kuin Yhdysvalloissa.
Epätavanomaisen kaasun tuotantoon liittyvien erityisten prosessien suhteen ei tiedetä,
ovatko kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa pienempiä kuin Yhdysvalloissa. Murtamisprosessiin
sisältyy riski, että metaania vapautuu juomaveteen ja sen seurauksena ilmakehään (kuten
on tapahtunut Yhdysvalloissa).
45
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Asiantuntijalausuntojen mukaan porauskaivon sementoinnin seuranta on Saksassa
pakollista, koska näin vähennetään metaanihävikin riskiä ja myrkyllisten aineiden
aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista. Saksan Nordrhein-Westfalenin hankkeisiin on
suunniteltu suljettuja järjestelmiä takaisinvirtauksen avoaltaiden tilalle. Siksi taulukossa 6
esitetty variantti "50 % soihdutus, 50 % tuuletus", jonka Horwarth et al. (2011) valitsivat
kasvihuonekaasupäästöille, voisi olla realistinen Euroopassa.
3.1.3.
Avoimet kysymykset
On syytä huomata, että liuskekaasun ja tiheän kaasun tuotannon päästötietojen suhteen
vallitsee huomattava epävarmuus, koska luotettavia tietoja ei ole. Jokainen porauskaivo on
erilainen, ja parhaat kaivot (joita suurin osa saaduista tiedoista koskee) hyödynnetään
ensin. Näin ollen julkistetuissa tiedoissa on taipumuksena yliarvioida se, kuinka paljon
porauskaivon metaanista keskimäärin hyödynnetään.
Murtamisprosessissa veteen vuotavan ja sen seurauksena ilmakehään pääsevän metaanin
määrän arvio on myös yhä avoin kysymys.
3.2.
Tiheä öljy
Tavanomaisen öljyn ja tiheän öljyn (tight oil) tuotannon välistä eroa ei ole määritelty kovin
hyvin. Siirtymä tavanomaisesta öljyntuotannosta tiheän öljyn tuotantoon on asteittainen.
Esimerkiksi joillakin tavanomaisilla raakaöljykentillä sovelletaan hydraulista murtamista
öljyn saannin lisäämiseksi. Koska tiheän öljyn tuotannossa käytetään hydraulista
murtamista, takaisinvirtauksesta voi syntyä metaanipäästöjä samalla tavalla kuin
liuskekaasun ja tiheän kaasun tuotannossa. Tiheän öljyn tuotannon metaanipäästöistä ei
ole julkisesti saatavilla tietoja.
3.2.1.
Kokemukset Euroopasta
Tiheän öljyn tuotantoa ei pidä sekoittaa liuskeöljyn tuotantoon. Virossa öljyliuskekiveä on
louhittu vuodesta 1921 lähtien (sekä avolouhoksista että maanalaisista kaivoksista).
Liuskeöljyä porataan niin sanotun "retortin" avulla, joka on itse asiassa pyrolyysiprosessi,
jolla tuotetaan liuskeöljyä ja -kaasua. Tiheää öljyä sen sijaan tuotetaan poraamalla ja
hydraulisella murtamisella.
Ranskassa Pariisin altaassa on tuotettu viisi miljoonaa barrelia öljyä 2 000 porauskaivosta,
mikä vastaa 2 500:aa barrelia öljyä per porauskaivo. (Anderson 2011.) Se on ollut
tavanomaista öljynporausta ilman hydraulista murtamista. Poratun raakaöljyn alemman
lämpöarvon vuoksi koko käyttöiän aikana saatavalla 2 500 barrellilla öljyä porauskaivoa
kohti on suunnilleen sama energiasisältö kuin 0,5 miljoonalla Nm3:llä maakaasua.
Jos Pariisin altaan katsottaisiin olevan tyypillinen tiheän öljyn tuotantopaikka, kaivoa kohti
tuotettu energiamäärä on paljon pienempi kuin liuskekaasun (0,4 miljoonaa Nm³
verrattuna Teksasin Barnetin liuske-esiintymän 35 miljoonaan Nm³:iin kaivoa kohti). Jos
nämä porauskaivot ovat tyypillisiä tiheälle öljylle, porauksen ja hydraulisen murtamisen
synnyttämät kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olisivat suuremmat kuin tavanomaisen
öljyntuotannon ja myös suuremmat kuin liuske- ja tiheän kaasun tuotannon päästöt.
46
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
4.
EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS
TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT

EU:lla ei ole kaivostoimintaa koskevaa puitedirektiiviä.

Käytettävissä ei ole julkisesti saatavilla olevaa, kattavaa ja yksityiskohtaista
analyysiä liuskekaasun ja tiheän öljyn (tight oil) tuotantoa koskevasta Euroopan
unionin sääntelykehyksestä.

EU:n nykyisessä hydraulista murtamista koskevassa lainsäädäntökehyksessä on
paljon puutteita. Suurin puute on se, että hydrauliseen murtamiseen maakaasun ja
tiheän öljyn tuotannossa sovellettava ympäristövaikutusten arviointien kynnysarvo
on asetettu paljon korkeammaksi kuin millekään muulle tämäntyyppiselle teolliselle
toiminnalle, ja siksi sitä pitäisi alentaa huomattavasti. Sen lisäksi olisi arvioitava
uudelleen vesipolitiikan puitedirektiivin soveltamisalaa.

On tehtävä yksityiskohtainen ja kattava analyysi määräyksistä, jotka koskevat
hydraulisessa murtamisessa käytettäviä vaarallisia aineita.

Elinkaariarviointien
yhteydessä
voitaisiin
käyttää
kustannus-hyötyanalyysiä
arvioitaessa, mitkä ovat kullekin jäsenvaltiolle ja sen kansalaisille koituvat
kokonaishyödyt.
Tämän luvun tarkoituksena on antaa yleiskuva EU:n nykyisestä lainsäädäntökehyksestä,
joka koskee

liuskekaasun, tiheän kaasun ja tiheän öljyn tuotantoa

sitä, onko olemassa riittävät säännökset näiden toimintojen erityisiltä ympäristöön
ja ihmisten terveyteen kohdistuvilta mahdollisilta riskeiltä suojelemiseksi.
Kohdassa 0 esitellään neljän Euroopan unionin direktiiviä, jotka koskevat nimenomaan
kaivostoimintaa. Seuraavassa kohdassa
annetaan ensimmäinen yleiskuva muista
10 direktiivistä, jotka mainitaan nykyisessä kirjallisuudessa kaivostoimintojen kannalta
oleellisiksi. Tämän luvun toisessa osassa (kohdassa 7) painopiste on noin 40 direktiivissä,
jotka liittyvät liuskekaasun ja tiheän öljyn erityisiin riskeihin. Lopuksi määritellään EU:n
voimassa olevan lainsäädännön yhdeksän suurinta puutetta. Ne koskevat erityisesti
hydrauliseen murtamiseen liittyviä mahdollisia riskejä ympäristölle, vesistöille ja ihmisten
terveydelle. Osa niistä perustuu Yhdysvalloissa koettuihin ongelmiin, ja osasta
keskustellaan parhaillaan EU:n jäsenvaltioissa.
4.1.
Kaivannaisteollisuutta koskevat direktiivit
Kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön tavoitteena on tukea tätä menestyvää
teollisuudenalaa, turvata energiansaanti ja varmistaa terveyden, turvallisuuden ja
ympäristön suojelu.
EU:n tasolla ei ole kattavaa kaivostoimintaa koskevaa lainsäädäntökehystä. (Safak 2006.)
Tällä hetkellä kaivostoimintaa koskeva lainsäädäntö on suurimmaksi osin jäsenvaltioiden
vastuulla ja useimmissa maissa lainsäädäntö on vanhentunutta eikä vastaa nykypäivän
vaatimuksia. (Tiess 2011.)
47
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston vastuulle kuuluu
teollisuudenala nimeltä "Kaivostoiminta, metallit ja mineraalit", jota koskevalla sivustolla
todetaan, että erityisesti kaivannaisteollisuutta varten laadittuja direktiivejä on vain kolme
(EC 2010 MMM). Taulukossa 8 on näiden kolmen direktiivin lisäksi neljäs direktiivi
(Kullmannin mukaan, 2006).
Taulukko 8: EU:n kaikki erityisesti kaivannaisteollisuutta koskevat direktiivit
Direktiivi
2006/21/EY
Kaivostoimintaa koskevat direktiivit
Direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta
Kaivosjätedirektiivi
1992/104/ETY
Direktiivi vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden
työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi
(kahdestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu
erityisdirektiivi)
1992/91/ETY
Direktiivi vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän
kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden
suojelun parantamiseksi (yhdestoista direktiivin 89/391/ETY
16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)
1994/22/EY
Direktiivi hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon
tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä
Lähde: (EC 2010, Kullmann 2006)
Yksi hydraulisen murtamisen sivutuote on suuri määrä karsinogeenien, biosidien,
radioaktiivisen radonin ja muiden vaarallisten kemikaalien saastuttamaa vettä (ks.
kohta 2.5). Kaivosjätedirektiivi on tämän kertyvän seoksen turvallisen käsittelyn kannalta
olennainen. Hydraulisessa murtamisessa samoin kuin kaikessa laajamittaisessa
poraustoiminnassa tarvitaan raskaita koneita, joita käyttämään tarvitaan työntekijöitä.
Taulukossa 8
olevassa
kahdessa
muussa
direktiivissä
määritellään
erityisesti
kaivosympäristössä työskentelevien turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevat
oikeudelliset näkökohdat. Neljäs nimenomaan kaivostoimintaa koskeva direktiivi kattaa
jäsenvaltioiden täysivaltaisuuden hiilivetyjen hyödyntämiseen tarkoitettujen lupien
myöntämisessä.
Näiden direktiivien lisäksi useissa säädöksissä selvennetään erityisesti kilpailuympäristöä,
kuten uusien jäsenvaltioiden kotimarkkinoiden avaamista. Yksi esimerkki tästä on ilmoitus
Viron öljyliuskemarkkinoiden rakennemuutoksesta: 12003T/AFI/DCL/08. Koska tämän
tutkimuksen soveltamisala on ympäristölle ja ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvia
riskejä koskeva lainsäädäntökehys, tässä ei käsitellä enempää markkinoiden sääntelyä.
48
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kuva 6: Kaivannaisteollisuuden rakenne
Lähde: (Papoulias 2006)
Kuvan 6 mukaan kaivannaisteollisuus koostuu oikeudellisesta näkökulmasta kahdesta
ryhmästä:

muuta kuin energiantuotantoa palvelevasta kaivosteollisuudesta, joka hyödyntää
metalli-, teollisuus- ja rakennusmineraaleja

energiamineraaleja (mukaan lukien liuskekaasun ja tiheän öljyn) hyödyntävästä
teollisuudesta.
Lainsäädäntö ja Euroopan komission työ keskittyvät yleensä yksinomaan muuhun kuin
energiantuotantoa palvelevaan kaivosteollisuuteen eivätkä ne siksi kata maakaasun
hyödyntämistä (EC NEEI).
4.2.
Muut kuin alakohtaiset direktiivit (painopiste: ympäristö ja ihmisten
terveys)
On runsaasti muita direktiivejä ja asetuksia, jotka eivät koske varsinaisesti kaivostoimintaa
mutta vaikuttavat siihen. Tässä kohdassa keskitytään säädöksiin, jotka koskevat
ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Kohdan 4.2 kirjallisuuskatsauksessa esitellään
seitsemästä kahteentoista tärkeintä direktiiviä ja viittaus kattavaan ja hyvin jäsenneltyyn
tietokantaan, joka sisältää satoja EU:n säädöksiä. Toistaiseksi tämän tutkimuksen
soveltamisalaan kuuluvasta EU:n lainsäädäntökehyksestä ei ole kirjallisuuslähdettä, ja siksi
kohdan 7 kooste on tähän tutkimukseen kuuluvan selvityksen tulos. Noin 40 direktiivin on
todettu olevan hydraulisen murtamisen turvallisuusnäkökohtien kannalta merkityksellisiä.
4.2.1.
EU:n direktiivien kattamat yleiset kaivostoiminnan riskit
Kuten kohdassa 0 on todettu, vain neljä
EU:n direktiiviä on
räätälöity
kaivannaisteollisuuden erityisvaatimusten mukaiseksi. On kuitenkin erityisesti ympäristön
ja terveyden ja turvallisuuden alueita koskevaa muuta lainsäädäntöä, joka kattaa myös
kaivostoimintaan liittyvät asiat (Safak 2006).
Taulukosta 9 saa kuvan siitä, miten moninaista on eri alojen erilainen yleinen lainsäädäntö.
49
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 9: Kaivannaisteollisuuden kannalta tärkein lainsäädäntö
Kaivannaisteollisuuden kannalta tärkein lainsäädäntö
Kaivosjätedirektiivi
Natura 2000
Ilmanlaatu
Pohjavesidirektiivi
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa
koskeva vertailuasiakirja (BREFasiakirja)
Luontotyyppidirektiivi ja lintudirektiivi
Seveso II
Ilmanlaatustrategia
YVA-direktiivi
Vesipuitedirektiivi
REACH
Ympäristövastuu
Yksi tärkeä näkökohta on se, että kaivostoimintaa koskevat direktiivit eivät ole välttämättä
tiukimpia direktiivejä. Menneisyydessä tapahtuneiden suurten onnettomuuksien vuoksi
erityisesti vaarallisia kemikaaleja koskeva lainsäädäntö on tiukempaa. Kuvasta 7 näkee,
että kaivosjätedirektiivin soveltamisala on paljon laajempi kuin esimerkiksi Seveso II
-direktiivin 7 (Papoulias 2006).
Kuva 7: Tärkeimmät voimassa olevat jätevettä koskevat EU:n direktiivit
Lähde:
7
(Papoulias 2006)
Seveso II -direktiiviä tarkistetaan parhaillaan.
50
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Uusimmassa kirjallisuudessa
kaivostoimintaan:
esitetään
seuraavat
määrät

7 säädöstä (EC 2010 Grantham ja Schuetz 2010)

9 säädöstä (Weber 2006)

enintään 18 säädöstä (Hejny 2006)

12 säädöstä (Kullmann 2006).
säädöksiä,
jotka
liittyvät
Toisessa ääripäässä on mielenkiintoinen kaikkien EU:n ympäristösäädösten yleinen
kokoelma, joka on lajiteltu aihepiireittäin (UWS GmbH). Kokoelmassa on 36 yksistään EU:n
jätteittä koskevaa direktiiviä, asetusta, suositusta ja vastaavaa. Kaiken kaikkiaan kokoelma
koostuu sadoista asiakirjoista, jotka ovat ympäristönäkökohtien kannalta merkittäviä.
Jos halutaan arvioida EU:n voimassa olevaa hydraulista murtamista koskevaa
lainsäädäntökehystä, enintään 12 direktiivin luettelot eivät ole tyhjentäviä mutta satojen
säädösten kokoelma on liian tietosanakirjamainen. Osa luetteloista on kuitenkin laadittu,
jotta
saataisiin
yleiskuva
liuskekaasun
tuotannon
kannalta
oleellisesta
EU:n
lainsäädäntökehyksestä, kuten Schuetzin (2010) luettelo, jossa on seuraavat seitsemän
direktiiviä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
4.2.2.
Vesipuitedirektiivi
Pohjavesidirektiivi
REACH
Natura 2000
YVA
Jätepuitedirektiivi
Ympäristömeludirektiivi.
EU:n direktiivien kattamat erityiset liuskekaasun ja tiheän öljyn riskit
Useat liuskekaasun, tiheän kaasun tai tiheän öljyn hyödyntämisestä johtuvista
mahdollisista vaaroista ovat periaatteessa samoja kuin tavanomaisten energialähteiden.
Siksi voimassa oleva lainsäädäntö kattaa monet riskit riittävän hyvin. Epätavanomaiseen
kaasuun liittyy kuitenkin epätavanomaisia riskejä. Lainsäädäntö ei kata niitä riittävästi ja
ne voivat johtua

valtavasta määrästä kemikaaleja, joita käytetään hydraulisen murtamisen aikana

kemikaalivalikoimasta, johon kuuluu myrkyllisiä, karsinogeenisiä ja mutageenisiä
aineita sekä murtamisessa käytettäviä, ympäristölle vaarallisia lisäaineita (esim.
biosidejä)

radioaktiivisten aineiden, kuten radonin, uraanin ja muiden maanalaisten aineiden
(esim. raskasmetallien) saastuttaman takaisinvirtausveden määrästä

suuresta määrästä porauspaikkoja

infrastruktuurista, kuten keräysputkien verkosta

murtamisnesteenä käytettävästä suuresta vesimäärästä

mahdollisista
porauskaivon
metaanipäästöistä.
viimeistelyn
yhteydessä
tapahtuvista
suurista
Lisätietoja erityisistä riskeistä on luvussa 2. Seuraava yhteenveto 36 tärkeimmästä EU:n
direktiivistä muodostaa ainutlaatuisen perustan tarkemmalle tutkimukselle.
51
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Direktiivit on esitetty kussakin taulukossa tärkeysjärjestyksessä. Kaikki nämä direktiivit
eivät ole välttämättä voimassa tällä hetkellä, koska niiden (asianmukainen) siirtäminen
osaksi kansallista lainsäädäntöä on saattanut viivästyä. Ensimmäiset Yhdysvalloissa tehdyt
hydraulisen murtamisen aikana käytettäviä kemikaaleja koskevat tutkimukset (Waxman
2011)
muodostavat
hyvän
perustan
selvitykselle
EU:n
lainsäädännön
tarkoituksenmukaisuudesta kemikaalien suhteen.
Hydraulisessa murtamisessa huolestuttaa yleensä eniten sen mahdolliset vaikutukset veden
laatuun. Kriittisiä kohtia ovat seuraavat (ks. kohta 0):

Tavanomainen murtamisprosessi: maaperään jäävät kemikaalit saattavat päätyä
pohjaveteen.

Hydraulisen murtamisen aikana voi tapahtua onnettomuuksia: asennetussa
laitteistossa olevat murtumat mahdollistavat suoran pääsyn pohjaveteen ja
pintaveteen.

Porauskaivojen
taulukko 2).
määrän
mukaan
kuluu
valtavia
määriä
makeaa
vettä
(ks.
Taulukossa 10 on kuusi tärkeintä vettä koskevaa direktiiviä, jotka ovat tai joiden
todennäköisesti pitäisi olla hydrauliseen murtamiseen liittyvien toimintojen kannalta
olennaisia. Tarkempaa analyysia varten näitä pitäisi arvioida.
Taulukko 10: EU:n tärkeimmät vettä koskevat direktiivit
Direktiivi
Otsikko
1.
2000/60/EY
Direktiivi
yhteisön
(vesipuitedirektiivi)
2.
1980/68/ETY
Direktiivi pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten
aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (kumottu direktiivillä
2000/60/EY 22. joulukuuta 2013 alkaen)
3.
2006/118/EY
Direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja
huononemiselta
4.
1986/280/ETY
Neuvoston direktiivi direktiivin 76/464/ETY liitteen luetteloon I
sisältyvien tiettyjen vaarallisten aineiden päästöjen rajaarvoista ja laatutavoitteista
5.
2006/11/EY
Direktiivi tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen
vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta (kodifioitu
toisinto)
6.
1998/83/EY
Direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta.
52
vesipolitiikan
puitteista
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Pilaantuneen veden riski liittyy erottamattomasti ympäristön pilaantumiseen. Nämä riskit
muodostavat kokonaisympäristöriskien alaryhmän, joka voidaan jakaa seuraaviin osaalueisiin:

Päästöt maaperään:

o juomaveden ja pohjaveden pilaantuminen
o maaperän pilaantuminen.
Päästöt ilmaan:

o pakokaasut
o melu
o kemikaalit.
Toimintapaikkojen ulkopuolella tapahtuvat onnettomuudet:
o
o
tiekuljetukset
kaatopaikat.
Luettelon painopiste on ympäristöön kohdistuvissa vaikutuksissa tavanomaisissa
toimintaolosuhteissa. Kaikilla näillä osa-alueilla on tietysti myös onnettomuusriski.
Taulukossa 11 on yhdeksän tärkeintä direktiiviä, joilla säännellään vaikutuksia
tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustilanteissa.
53
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 11: EU:n tärkeimmät ympäristönsuojelua koskevat direktiivit
Direktiivi
7.
2010/75/EU
Otsikko
Direktiivi teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen)
IPPC-direktiivi
8.
-
2008/1/EY
Päätös
2000/479/EY
Direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja
vähentämisen yhtenäistämisestä (kodifioitu toisinto)
Päätös Euroopan epäpuhtauspäätösrekisterin (EPER)
laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja
vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin
96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC)
Liite A 1: Luettelo päästöistä, joista on ilmoitettava, jos niiden
kynnysarvot ylittyvät.
9.
1985/337/ETY
10.
2003/35/EY
11.
2001/42/EY
Direktiivi ympäristövaikutusten arvioinnista
YVA-direktiivi
Direktiivi yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä
koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä
neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta
yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepanooikeuden osalta
Direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien
ympäristövaikutusten arvioinnista
Strateginen ympäristöarviointi (SYA)
12.
2004/35/EY
13.
1992/43/ETY
Direktiivi ympäristövastuusta ympäristövahinkojen
ehkäisemisen ja korjaamisen osalta
Direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelusta
Natura 2000
14.
1979/409/ETY
Direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta
15.
1996/62/EY
Direktiivi ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta
Hydraulinen murtamiseen liittyy aina raskaiden koneiden (ks. kohta 0) ja vaarallisten
kemikaalien käyttö. Kansalaisia ja näitä aineita ja koneita päivittäin käsitteleviä
työntekijöitä on suojeltava. EU:lla on kattavat direktiivit työturvallisuudesta. Taulukossa 12
on lueteltu yhdeksän olennaista direktiiviä, joilla suojellaan erityisesti vaarallisia
kemikaaleja käsitteleviä kaivannaisteollisuuden työntekijöitä.
54
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Taulukko 12: EU:n tärkeimmät työturvallisuutta koskevat direktiivit
Direktiivi
Otsikko
16.
1989/391/ETY
Direktiivi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja
terveyden parantamisen edistämiseksi työssä
17.
1992/91/ETY
Direktiivi
vähimmäisvaatimuksista
porausta
käyttävän
kaivannaisteollisuuden
työntekijöiden
turvallisuuden
ja
terveyden suojelun parantamiseksi
18.
1992/104/ETY
Direktiivi
vähimmäisvaatimuksista
avoja
kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja
terveyden suojelun parantamiseksi
2004/37/EY
Direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden
vaaraa aiheuttaville tekijöille ja perimän muutoksia
aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta
(kodifioitu toisinto)
1991/322/ETY
Direktiivi
viiteraja-arvojen
määrittämisestä
panemalla
työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät
altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille
työssä 27 päivänä marraskuuta 1980 annettu neuvoston
direktiivi 80/1107/ETY täytäntöön
1993/67/ETY
Direktiivi neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukaisesti
ilmoitettujen aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien
vaarojen arviointiperiaatteiden vahvistamisesta
1996/94/EY
Direktiivi toisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta
työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät
altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille
työssä,
annetun
neuvoston
direktiivin
80/1107/ETY
täytäntöönpanemiseksi
1980/1107/ETY
Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä marraskuuta 1980,
työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät
altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille
työssä
2003/10/EY
Direktiivi
terveyttä
ja
turvallisuutta
koskevista
vähimmäisvaatimuksista
työntekijöiden
suojelemiseksi
altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville
riskeille
19.
20.
21.
22.
23.
24.
Useimmat kivimuodostumat sisältävät luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita eli NORMaineita (Naturally Occurring Radioactive Materials). Useimmissa tapauksissa maakaasu
sisältää radioaktiivista radonia, joka on uraanin hajoamistuote. Öljyn- ja kaasuntuottajien
kansainvälinen järjestö (OGP) kuvailee tätä maakaasutuotannon negatiivista sivuvaikutusta
seuraavasti:
"Radon on radioaktiivinen kaasu, jota on vaihtelevia määriä öljy- ja kaasuesiintymien
maakaasussa. Jos maakaasua ei ole, radon liukenee (kevyeen) hiilivetyyn ja vesifaasiin.
Öljyn ja kaasun kanssa tuotettuna radon yleensä seuraa kaasuvirtaa. – – NORM-jätteen
käsittelyssä on aina noudatettava radioaktiivisen jätteen käsittelyä koskevia asiaankuuluvia
säädöksiä." (OGP 2008.)
55
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Maakaasun lisäksi radonia on myös hydraulisen murtamisen jälkeen takaisinvirtaavassa
valtavassa vesimäärässä. Euratomilla on direktiivi, jonka painopiste on erityisesti NORMaineiden turvallisuusvaatimuksissa:
Taulukko 13: Tärkeä säteilysuojelua koskeva direktiivi
25.
Direktiivi
Otsikko
1996/29/Euratom
Direktiivi perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja
väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä
aiheutuvilta vaaroilta
NORM-direktiivi (luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita
koskeva direktiivi)
Kuten kohdassa 0 jo mainittiin, kaivannaisteollisuusjätettä varten on olemassa erityinen
räätälöity direktiivi. Tässä merkittäviä ovat useat muut direktiivit ja erityisesti useat
päätökset, joissa määritetään raja-arvot (lisätietoja jätekysymyksestä on luvussa 2). Nämä
neljä direktiiviä ja neljä päätöstä on esitetty taulukossa 14. Muuta kaivosjätteitä koskevaa
lainsäädäntöä rahoitusvakuuksien näkökohdat mukaan lukien on Euroopan komission
erityisellä kaivosjätteitä koskevalla sivustolla. (EC 2011 MW.)
Taulukko 14: EU:n tärkeimmät jätteitä koskevat direktiivit
Direktiivi
26.
2006/21/EY
Otsikko
Direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin
2004/35/EY muuttamisesta
Kaivosjätedirektiivi
Päätös pysyvän jätteen määritelmän täydentämisestä
kaivannaisjätteiden
jätehuollosta
annetun
direktiivin
2006/21/EY
22 artiklan
1 kohdan
f alakohdan
täytäntöönpanemiseksi
-
Komission päätös
2009/359/EY
27.
2006/12/EY
28.
1999/31/EY
Direktiivi kaatopaikoista
-
Komission päätös
2000/532/EY
Päätös useiden direktiivien mukaisen (vaarallisten) jätteiden
luettelon laatimisesta (korvaa päätöksen 94/3/EY)
-
Komission päätös
2009/360/EY
Päätös
kaivannaisteollisuuden
jätehuollosta
annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY
vahvistettua
jätteen
määrittelyä
koskevien
teknisten
vaatimusten täydentämisestä
-
Komission päätös
2009/337/EY
Päätös jätealueiden luokitteluperusteiden määrittämisestä
kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin
2006/21/EY liitteen III mukaisesti
Direktiivi jätteistä
Jätepuitedirektiivi
Päätös kuudennesta
toimintaohjelmasta
29.
Päätös
2002/1600/EY
ympäristöä
koskevasta
yhteisön
(6 artiklan
2 kohdan
b alakohta:
"– –kehitetään
lisätoimenpiteitä,
joilla
voidaan
torjua
erityisesti
putkikuljetuksista, kaivostoiminnasta ja vaarallisten aineiden
merikuljetuksista aiheutuvien suuronnettomuuksien vaaroja,
sekä kaivosjätteitä koskevia toimenpiteitä")
56
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Yhdysvalloissa julkaistiin huhtikuussa 2011 ensimmäinen kattava tutkimus hydraulisessa
murtamisessa käytettävistä kemikaaleista. Yksi tutkimuksen tuloksista koskee käytettyjen
kemikaalien määrää ja laatua:
"14 öljy- ja kaasupalveluyhtiötä käyttivät vuosina 2005–2009 yli 2 500:aa hydrauliseen
murtamiseen liittyvä tuotetta, jotka sisältävät 750 kemikaalia ja muita aineita. Nämä yhtiöt
käyttivät vuosina 2005–2009 yhteensä 780 miljoonaa gallonaa hydrauliseen murtamiseen
tarkoitettuja tuotteita – lukuun ei sisälly porauskaivoon pumpattu vesi." (Waxman 2011.)
Näihin 750 kemikaaliin kuului useita vaarallisia ilmaa saastuttavia ja ihmisille syöpää
aiheuttavia aineita, joita käytettiin suuria määriä. Taulukossa 15 on esitetty kahdeksan
tärkeintä Euroopan unionin direktiiviä, jotka koskevat kemikaalien käyttöä, mukaan lukien
onnettomuuksien ehkäisemistä koskeva lainsäädäntö.
Taulukko 15: EU:n tärkeimmät kemikaaleja ja niihin liittyviä onnettomuuksia
koskevat direktiivit
Direktiivi
30.
-
31.
Asetus
1907/2006
ECE/TRANS/215 8
1996/82/EY
Otsikko
Asetus
kemikaalien
rekisteröinnistä,
arvioinnista,
lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan
kemikaaliviraston perustamisesta
YK:n Euroopan talouskomissio (ECE): Eurooppalainen sopimus
vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista. ADRsopimusta sovelletaan 1. tammikuuta 2011 alkaen.
Direktiivi
vaarallisista
aineista
suuronnettomuusvaarojen torjunnasta
aiheutuvien
Seveso II -direktiivi
Direktiivi
vaarallisista
aineista
aiheutuvien
suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston
direktiivin 96/82/EY (Seveso II -direktiivi) muuttamisesta
(tätä direktiiviä tarkistetaan parhaillaan)
32.
2003/105/EY
[Kyseisen direktiivin soveltamisalan tärkeimpien laajennusten
on määrä kattaa riskit, jotka aiheutuvat kaivostoiminnan
varastointi- ja prosessointitoiminnoista, pyroteknisistä ja
räjähtävistä
aineista
ja
ammoniumnitraatin
ja
ammoniumnitraattipohjaisten lannoitteiden varastoinnista.]
33.
1991/689/ETY
Direktiivi vaarallisista jätteistä
34.
1967/548/ETY
Direktiivi vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja
merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten
määräysten lähentämisestä
35.
1999/45/EY
Direktiivi vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja
merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten
määräysten lähentämisestä
36.
1998/8/EY
Direktiivi biosidituotteiden markkinoille saattamisesta
8
Kaikki Euroopan unionin jäsenet ovat myös UNECE:n (YK:n Euroopan talouskomission) jäseniä. ADR-sopimus on
sisällytetty tähän luetteloon, koska se on tässä yhteydessä hyvin tärkeä.
57
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
4.3.
Puutteita ja avoimia kysymyksiä
Jo kaivostoimintaan vaikuttavien oikeudellisten ulottuvuuksien suuri määrä osoittaa, että
nykyinen lainsäädäntö ei välttämättä ole kaivannaisteollisuuden erityisvaatimusten
kannalta asianmukaista. Erityisesti liuskekaasun ja tiheän öljyn etsintä ja hyödyntäminen
luovat uusia haasteita.
Puute 1 – Kaivannaisteollisuuden investointivarmuus
Tällä hetkellä kaivannaisteollisuudella on riittämättömästä lainsäädännöstä johtuvia
ongelmia, kuten White & Case -yrityksen edustaja Tomas Chmal esitti Shale Gas Eastern
Europe 2011 -konferenssissa Puolan Varsovassa:
"Puola on ollut perinteisesti kaasumaa, mutta geologiaa ja kaivostoimintaa koskevassa
laissa ei mainita lainkaan hydraulista murtamista tai vaakasuuntaista porausta. Uusi
käsiteltävänä oleva laki ei myöskään kata näitä." (NGE 2011.)
Kuten kohdan 0 alussa mainittiin, kansallinen lainsäädäntö perustuu usein vanhentuneisiin
tarpeisiin eikä EU:lla ole kaivostoimintaa koskevaa puitedirektiiviä. Kuten lainaus osoittaa,
tämä on todellinen ongelma. Siksi olisi arvioitava jatkotutkimuksilla puitedirektiivin tarvetta
ja mahdollista soveltamisalaa.
Puute 2 – Ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen
YVA-direktiivin muuttamisesta annetun direktiivin 97/11/EY liitteessä I määritellään
maakaasukaivojen
tuotantokynnykseksi
500 000 m³
päivässä,
mikä
ylitettäessä
ympäristövaikutusten arviointi on pakollinen. (EIA cod) 9 Liuskekaasun tuotannossa ei
saavuteta läheskään tätä kynnystä, ja siksi ympäristövaikutusten arviointeja ei tehdä
(Teßmer 2011). Koska YVA-direktiivin tarkistaminen on parhaillaan harkittavana,
hydraulista murtamista käsittävät hankkeet olisi lisättävä liitteeseen I tuotantokynnyksestä
riippumatta tai kynnysarvoa olisi alennettava (esimerkiksi alkuperäisestä tuotantomäärästä
5 000 tai 10 000 kuutiometriin päivässä), jotta tämä puute saadaan korjatuksi.
Puute 3 – Vaarallisten aineiden ilmoittaminen
Yhdysvalloissa tehdyssä alustavassa tutkimuksessa on lähes täydellinen luettelo
hydrauliseen murtamiseen käytettävistä kemikaaleista. (Waxman 2011.) Yhdysvalloista
saadut kokemukset osoittavat, että kaivosyhtiöt eivät välttämättä itse tiedä, mitä
kemikaaleja ne todellisuudessa käyttävät. Kemianteollisuus tarjoaa monenlaisia lisäaineita
mutta ei väitettyjen liikesalaisuuksien takia ilmoita kaikissa tapauksissa yksittäisiä aineosia
riittävän tarkasti. Ilmoitusvelvollisuutta ja murtamiseen käytettävien kemikaalien rajaarvoja koskevaa nykyistä lainsäädäntöä pitäisi arvioida tässä suhteessa.
Tämä aihe on ainakin seuraavien kolmen direktiivin ja mahdollisesti muidenkin direktiivien
kannalta tärkeä:
9

REACH: Komissiota pyydetään toteuttamaan vuonna 2012 REACH-asetuksen
arviointi, mikä tarjoaa tilaisuuden tarkistaa nykyistä lainsäädäntöä.

Veden laatu: Samat näkökohdat ovat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta
annetun
direktiivin 98/83/EY
kannalta
merkityksellisiä.
Tämän
direktiivin
tarkistaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011.

Seveso II -direktiiviä tarkistetaan parhaillaan. Siinä on otettava huomioon tietyt
hydrauliseen murtamiseen liittyvät uudet riskit, ja aineista jotka voivat aiheuttaa
onnettomuuksia, on vaadittava tekemään yksityiskohtainen ilmoitus.
Tämä on Euroopan unionin laatima YVA-direktiivin epävirallinen kodifioitu toisinto.
58
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Puute 4 – Maaperään jäävien kemikaalien hyväksyntä
Kun hydraulinen murtaminen on lopetettu, maaperään jää joukko erilaisia vaarallisia
aineita. Nämä kemikaalit jakaantuvat ajallisesti ja paikallisesti hallitsemattomalla ja
ennustamattomalla tavalla. Teßmer (2011) ehdottaa, että osittain maaperään jäävien
kemikaalien käyttöönotolle vaadittaisiin hyväksyntä, koska niillä voi olla pitkäaikaisia
vaikutuksia.
Puute 5 – Ei vielä hydraulista murtamista koskevaa BREF-asiakirjaa
Euroopan IPPC-toimisto julkaisee parhaita käytettävissä olevia tekniikkoja (BAT) koskevia
vertailuasiakirjoja.
"Kussakin
asiakirjassa
on
yleisluonteisia
tietoja
tietystä
teollisuuden/maatalouden alasta EU:ssa, kyseisellä alalla käytetyistä tekniikoista ja
prosesseista, ajankohtaisista päästö- ja kulutustasoista, BAT:n määrittämisessä huomioon
otettavista tekniikoista, parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT) ja uusista
tekniikoista." (EC BREF.) Kansallisen ja kansainvälisen tason lainsäädäntöviranomaiset
voivat viitata näihin ja sisällyttää ne lakeihin ja asetuksiin. Hydraulisesta murtamisesta ei
ole vielä tällaista asiakirjaa. Hydraulisen murtamisen ympäristölle ja ihmisten terveydelle
aiheuttamien vaarojen vuoksi olisi harkittava, pitäisikö tälle mutkikkaalle prosessille
määritellä yhdenmukaiset vaatimukset hydraulista murtamista koskevassa BREFasiakirjassa.
Puute 6 – Vedenkäsittelylaitosten kapasiteetti
Yhdysvalloissa on havaittu ongelmia vettä jokiin päästäneiden jätevedenkäsittelylaitosten
vedenkäsittelykyvyssä. Lokakuussa 2008 liuenneiden aineiden kokonaismäärä (total
dissolved
solids,
TDS)
ylitti
Monongahelajoessa
vedenlaatunormit,
ja
siksi
kaasunporauksesta syntyvän jäteveden sallittu määrä pienennettiin 20 prosentista yhteen
prosenttiin päivittäisestä virtauksesta. (NYC Riverkeeper.)
Varotoimenpiteenä
ennakkotarkastusta. 10
pitäisi
vaatia
jätevedenkäsittelylaitosten
kapasiteetin
Puute 7 – Kansalaisten osallistuminen alueellisen tason päätöksentekoon
Kansalaiset ovat yleisesti taipuvaisia vaatimaan enemmän oikeuksia osallistua
päätöksentekoon ympäristöön ja mahdollisesti ihmisten terveyteen vaikuttavissa
teollisuushankkeissa. Yksi tärkeimmistä osana Seveso II -direktiivin tarkistamista
tehtäväksi ehdotetuista muutoksista on seuraava:
"Vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat turvallisuuteen liittyvien tietojen saantia,
osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, ja
kehitetään sitä, miten tietoja kerätään, hallinnoidaan, asetetaan yleisön saataville ja
jaetaan." (EC 2011 S.)
Liuskekaasun tai tiheän öljyn hyödyntämisen kaltaisissa teollisuushankkeissa, joilla
mahdollisesti on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja asukkaisiin, pitäisi vaatia julkista
kuulemista osana lupamenettelyä.
Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevaa direktiiviä muokataan vastaamaan vakuutusturvaa koskevien
säännösten muutoksia.
10
59
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Puute 8 – Vesipuitedirektiivin ja siihen liittyvän lainsäädännön oikeusvaikutukset
Vesipuitedirektiivi tuli voimaan vuonna 2000. Koska hydraulinen murtaminen ei ollut
merkittävä aihe tuolloin, hydraulista murtamista ja siihen liittyviä riskejä ei otettu
huomioon. Prioriteettiaineiden luetteloa tarkistetaan neljän vuoden välein. Seuraava
tarkistus on tarkoitus tehdä vuonna 2011. Direktiiviä pitäisi arvioida uudelleen ottaen
huomioon sen kyky suojella vesialueita tehokkaasti onnettomuuksilta ja hydrauliseen
murtamiseen liittyvien tavanomaisten toimenpiteiden vaikutuksilta.
Puute 9 – Pakollinen elinkaariarviointi (LCA)
Euroopan komissio edistää aktiivisesti elinkaariarviointeja ja toteaa aihetta koskevalla
sivustollaan seuraavaa:
"Elinkaariajattelun keskeisenä tavoitteena on rasituksen siirron välttäminen. Tämä
tarkoittaa
vaikutusten
minimointia
elinkaaren
yhdessä
vaiheessa
tai
yhdellä
maantieteellisellä alueella tai tietyssä vaikutusten luokassa, samalla kun pyritään
välttämään niiden lisääntymistä muualla." (EC LA.)
Tämä koskee erityisesti hydraulista murtamista, joka aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia
tietyillä maantieteellisillä alueilla johtuen suurelta osin porauskaivojen määrästä
neliökilometriä kohti ja tarvittavasta infrastruktuurista. Sen perusteella pitäisi harkita
pakollisen, kattavaan elinkaariarviointiin perustuvan (kasvihuonekaasupäästöt ja resurssien
kulutuksen sisältävän) kustannus-hyötyanalyysin sisällyttämistä jokaiseen hankkeeseen,
jotta voidaan osoittaa sen kokonaishyödyt yhteiskunnalle.
60
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
5.
SAATAVUUS JA MERKITYS VÄHÄHIILISESSÄ TALOUDESSA
TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT

Monilla Euroopan mailla on liuskekaasuvarantoja, mutta vain pieni osa olemassa
olevasta kaasusta saattaisi olla muunnettavissa hyödynnettävään ja lopuksi
jalostettavaan muotoon.

Kaasuliuske-esiintymät ulottuvat laajoille alueille ja niiden ominaiskaasupitoisuus on
pieni. Siksi sen porauskaivokohtainen tuotantomäärä on pienempi kuin
tavanomaisessa kaasutuotannossa. Liuskekaasun tuottamiseen tarvitaan paljon
porauskaivoja, jotka vaikuttavat vastaavasti maisemaan, vedenkulutukseen ja
yleisesti ympäristöön.

Liuskekaasun porauskaivojen ehtymisaste on ensimmäisenä vuotena jopa
85 prosenttia. Alueellinen tuotantoprofiili on tyypillisesti nopeasti nouseva mutta
hidastuu pian. Usean vuoden kuluttua käytössä ovat kaikki uudet porauskaivot
vanhempien kaivojen ehtymisen kompensoimiseksi. Heti kun uusien kaivojen
poraaminen loppuu, kokonaistuotanto vähenee välittömästi.

Vaikka kaasuliuske-esiintymiä alettaisiin hyödyntää määrätietoisesti Euroopassa, se
lisäisi
Euroopan
kaasunsaantia
parhaimmillaankin
vain
yksinumeroisen
prosenttiosuuden verran. Se ei kääntäisi nykyistä suuntausta, jossa oma tuotanto
vähenee
ja
riippuvuus
tuonnista
kasvaa.
Sen
vaikutus
Euroopan
kasvihuonekaasupäästöihin olisi yhä pieni tai mitätön tai jopa negatiivinen, jos
muista lupaavammista hankkeista luovuttaisiin väärien kannustimien ja signaalien
vuoksi.

Liuskekaasulla saattaisi olla suurempi merkitys alueellisella tasolla, kuten Puolassa,
missä on suuret liuskevarannot ja hyvin pieni kaasuntarve (~14 bcm/vuosi), josta
maa tuottaa jo nyt 30 prosenttia itse.

Pariisin altaan öljyliuske-esiintymä sisältää myös suuria määriä tiheää öljyä (tight
oil). Tästä muodostumasta on tuotettu öljyä jo yli 50 vuoden ajan. Sen jälkeen, kun
helposti tuotettava määrä on kulutettu, lisätuotantoon tarvittaisiin paljon
vaakasuuntaisia porauskaivoja (jopa kuusi kaivoa tai enemmän per km²) hydraulista
murtamista varten.
5.1.
Johdanto
Tässä luvussa arvioidaan mahdollisia liuskekaasun, liuskeöljyn ja tiheän öljyn (tight oil)
varantoja ja kuvaillaan niiden todennäköistä merkitystä Euroopan kaasualalla. Koska
Euroopan liuskekaasutuotannosta ei vielä ole kokemusta, nämä tulevaisuutta koskevat
lausunnot ovat tietyssä määrin spekulatiivisia.
Epävarmuustekijöiden
minimoimiseksi
kuvataan
ja
analysoidaan
Yhdysvaltojen
kokemuksia, joiden avulla pyritään ymmärtämään liuskekaasutuotannon tyypillisiä
ominaispiirteitä. Näiden kokemusten perusteella on laadittu hypoteettinen tuotantoprofiili,
joka on mukautettu Euroopan tilanteeseen. Vaikka määrälliset yksityiskohdat saattavat olla
erilaisia, laadullisesti toiminta saattaa auttaa ymmärtämään paremmin liuskekaasun
merkityksen.
61
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Ensimmäisessä alakohdassa tehdään yhteenveto Euroopan liuskekaasuesiintymien
uusimmasta käytettävissä olevasta resurssien arvioinnista. Tämän arvioinnin on tehnyt
Yhdysvaltojen energiatiedotusvirasto EIA (US-EIA 2011). Siihen sisältyy Yhdysvaltojen
liuske-esiintymien joidenkin keskeisten parametrien erittely. Tässä alakohdassa annetaan
myös selvitys Euroopan liuskeöljyesiintymistä ja liuskeöljyn tuotannon historiasta koko
maailmassa sekä joitakin linkkejä tiheään öljyyn, koska nämä kaksi sekoittuvat usein
keskenään. Tässä tehdään myös lyhyt yhteenveto tiheän öljyn tuotannosta Pariisin altaassa
Ranskassa.
Koska liuskekaasukenttien tyypillisten tuotantoprofiilien tuntemus on oleellista, suurten
yhdysvaltalaisten tuotantopaikkojen analyysi on oma alakohtansa, johon sisältyy
hypoteettisen liuske-esiintymän kehittämisen mallinnus, jossa esitetään tyypilliset
ominaisuudet, kuten yksittäisten porauskaivojen nopea ehtyminen. Siihen yhdistetään
Euroopan liuske-esiintymien yksityiskohtaisempi analyysi. Lopuksi tehdään joitakin
johtopäätöksiä liuskekaasutuotannon mahdollisesta merkityksestä hiilidioksidipäästöjen
vähentämiselle.
5.2.
Liuskekaasu- ja
tavanomaisiin esiintymiin
5.2.1.
liuskeöljyesiintymien
koot
ja
sijainnit
verrattuna
Liuskekaasu
Arviot Euroopan kaasuliuskevarannoista
Hiilivetyvarat on luokiteltu varannoiksi ja varastoiksi. Lisäluokituksessa otetaan huomioon
esiintymän geologisen varmuuden aste (spekulatiivinen, mahdollinen, todennäköinen,
päätelty, mitattu, todennettu) sekä tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Arvio varannoista
on yleensä laadultaan paljon huonompi kuin arvio varastoista, koska se perustuu paljon
heikompien geologisten tietojen analysointiin. Vaikka se ei ole pakollista, varannot mitataan
yleensä olemassa olevana kaasuna (gas-in-place, GIP), kun taas varastoihin sisältyy jo
oletuksia niiden saannista yleisissä teknisissä ja taloudellisissa olosuhteissa. Tavanomaisten
kaasukenttien olemassa olevasta kaasusta (GIP) yleensä 80 prosenttia voidaan hyödyntää,
vaikka – geologisen kompleksisuuden mukaan – tämä osuus voi vaihdella 20 prosentista
jopa yli 90 prosenttiin. Epätavanomaisten kaasukenttien hyödyntämisaste on paljon
pienempi. Siksi liuskekaasuvarantoja ei pidä sekoittaa kaasuvarastoihin. Saatujen
kokemusten perusteella on vain 5–30 prosentin todennäköisyys sille, että arvioidut
olemassa olevat kaasuvarannot voitaisiin muuntaa hyödynnettäviksi kaasuvarastoiksi
muutamana seuraavana vuosikymmenenä.
Taulukossa 16 on esitetty tavanomaisen kaasun tuotanto ("Tuotanto 2009") ja varastot
("Todennetut tavanomaisen kaasun varastot"). Näitä lukuja vertaillaan oletettuihin
liuskekaasuvarantoihin. Varantotiedot on saatu Yhdysvaltojen energiatiedotusviraston
EIA:n hiljattain tekemästä arvioinnista. (US-EIA 2011.) Määritelmän mukaan todennettujen
kaasuvarastojen pitäisi olla nykyisissä taloudellisissa ja teknisissä olosuhteissa, olemassa
olevien tai suunniteltujen porauskaivojen kautta hyödynnettävissä olevia. Olemassa olevat
liuskekaasuvarannot ovat arvioita, jotka perustuvat karkeisiin geologisiin parametreihin,
kuten alueen laajuuteen ja paksuuteen, huokoisuuteen ja kaasupitoisuuteen tilavuutta
kohti jne. Osassa nämä tiedot on vahvistettu kokeellisesti, mutta useimmissa tapauksissa
ne ovat karkeita arvioita suuressa mittakaavassa. Nämä olemassa olevia kaasuvarantoja
koskevat tiedot on esitetty neljännessä sarakkeessa ("Olemassa oleva liuskekaasu").
62
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Teknisesti hyödynnettävissä olevat liuskekaasuvarannot tarkoittavat määriä, jotka arvion
mukaan saattaisivat olla hyödynnettävissä nykyisellä tekniikalla, jos kenttä on jo laajasti
käytössä. Kun oletetut teknisesti hyödynnettävissä olevat liuskekaasuvarannot jaetaan
olemassa olevilla kaasuvarannoilla, saadaan saantikerroin eli tuotto. Nämä tiedot ovat
viimeisessä sarakkeessa ("Oletettu saantikerroin"). Yhdysvaltojen energiatiedotusvirasto
EIA arvioi saantikertoimen eli tuoton olevan keskimäärin 25 prosenttia olemassa olevien
kaasuvarantojen ja teknisesti hyödynnettävissä olevien varantojen välillä. Alkuperäiset
yhdysvaltalaiset yksiköt on muunnettu SI-yksiköiksi. 11
Taulukko 16: Arvio tavanomaisen kaasun tuotannosta ja varastoista verrattuna
liuskekaasun varantoihin (olemassa oleva kaasu sekä teknisesti hyödynnettävissä
olevat liuskekaasuvarannot), bcm = miljardi m³ (alkuperäiset tiedot on
muunnettu m³:ksi kertoimella 1 000 Scf= 28,3 m³)
Maa
Tuotanto
2009 (1)
[bcm]
2009 (1)
Todennetut
tavanomais
en kaasun
varannot
[bcm]
[bcm] (1)
Olemassa
oleva
liuskekaasu
[bcm] (2)
Teknisesti
hyödynnett
ävissä
olevat
liuskekaasu
varannot
Oletettu
saantikerroin
(2)
[bcm] (2)
Ranska
0,85
5,7
20 376
5 094
25 %
Saksa
(vuoden 2010
tiedot)
15,6 (13,6)
92,4
(81,5)
934
226
24,2 %
Alankomaat
73,3
1 390
1 868
481
25,7 %
Norja
103,5
2 215
9 424
2 349
24,9 %
Yhdistynyt
kuningaskunta
59,6
256
2 745
566
20,6 %
Tanska
8,4
79
2 604
651
25 %
Ruotsi
0
0
4 641
1 160
25 %
Puola
4,1
164
22 414
5 292
23,6 %
Liettua
0,85
0
481
113
23,5 %
EU27+Norja
yhteensä
266
4 202
65 487
16 470
~25 %
Lähde: (2) US-EIA (2011), (1) BP (2010)
Tällaisten varantoarvioiden merkityksen arvioimiseksi on hyödyllistä analysoida joitakin
Yhdysvaltojen suurimpia kaasuliuske-esiintymiä, koska Euroopassa on saatavana vasta niin
vähän kokemuksia liuskekaasutuotannosta. Vain tietty osa teknisesti hyödynnettävissä
olevista liuskekaasuvarannoista muutetaan varastoiksi ja jalostetaan ajan mittaan, koska
muut rajoitukset rajoittavat koko liuske-esiintymän hyödyntämistä. Esimerkiksi
maanpinnan
muodot,
suojelualueet
(esim.
juomavesivarannot,
rauhoitusalueet,
kansallispuistot) tai yksinkertaisesti tiheään asutetut alueet voivat rajoittaa liuskeesiintymien hyödyntämistä. Siksi seuraavassa esitetään lyhyt vertailu Yhdysvaltojen
kokemuksiin, jotta ymmärrettäisiin, miten suuri osa hyödynnettävistä varannoista voidaan
loppujen lopuksi hyödyntää tuotannossa.
11
Taulukko muunnoskertoimista on liitteessä.
63
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Osaksi tässä voidaan ottaa opiksi aiemmista suuntauksista ja niiden ekstrapoloinneista,
vaikka toiminnot eivät ole vielä päättyneet. Yhdysvaltojen kokemusten perusteella on
todennäköistä, että huomattavasti alle 10 prosenttia olemassa olevasta kaasusta loppujen
lopuksi pystytään hyödyntämään seuraavina vuosikymmeninä.
Arviot Yhdysvaltojen suurimmista kaasuliuskevarannoista ja joitakin keskeisiä parametreja
Yhdysvalloilla on pitkä, yli 20 vuoden kokemus yli 50 000 porauskaivosta. Taulukossa 17 on
esitetty joitakin Yhdysvaltojen kaasuliuske-esiintymien keskeisiä parametreja. Näitä
parametreja ovat esiintymän pinta-ala, syvyys ja paksuus sekä orgaanisen hiilen
kokonaispitoisuus (TOC). TOC yhdessä kiven huokoisuuden kanssa osoittaa liuskeesiintymän kaasupitoisuuden. Näistä tiedoista ALL Consulting arvioi olemassa olevan
kaasun
ja
hyödynnettävien
varantojen
määrän.
Tiedot
yhdessä
arvioitujen
porauskaivokohtaisten tuotantomäärien kanssa ovat peräisin ALL Consultingin selvityksestä
(2008). Niitä vertaillaan uusimpaan kehitykseen, kuten kumulatiiviseen tuotantoon
vuoteen 2011 asti ja vuoden 2010 porauskaivokohtaisiin tuotantomääriin.
Kaivokohtainen tuotantomäärä vuonna 2010 (ks. taulukon 17 viimeinen rivi) vastaa hyvin
Barnettin ja Fayetteville liuskehankkeiden ennustetta. Aiemmin käyttöön otetun Antrimin
liuske-esiintymän kaivokohtainen tuotantomäärä on paljon ennustettua pienempi, kun taas
viimeksi käyttöön otetun Haynesvillen liuske-esiintymän tuotantomäärä on edelleen
suurempi. Näitä seikkoja käsitellään jäljempänä tarkemmin.
Taulukko 17: Arviot Yhdysvaltojen suurimmista kaasuliuske-esiintymistä
(alkuperäiset tiedot on muunnettu kertoimilla 1 000 Scf = 28,3 m³ ja 1 m = 3 ft)
Liuskekaasuesiintymä
Yksikkö
Antrim
Barnett
Fayetteville
Haynesville
Arvioitu pinta-ala
km²
30 000
13 000
23 000
23 000
Syvyys
km
0,2–0,7
2,1–2,8
0,3–2,3
3,5–4,5
Nettopaksuus
m
4–25
30–200
7–70
70–100
TOC
%
1–20
4,5
4–9,8
0,5–4
Kokonaishuokoisuus
%
9
4–5
2–8
8–9
Olemassa oleva
kaasu
Milj. m³/km²
70
720
65
880
Olemassa oleva
kaasu
Tm³
2,2
9,3
1,5
20,3
Hyödynnettävissä
olevat varannot
Tm³
0,57
1,2
1,2
7,1
Tuotto
%
26 %
13 %
80 %
35 %
Kum. tuotanto
(tammikuu 2011)
Tm³
0,08
0,244
0,05
0,05
Arvioitu
tuotantomäärä
(2008)
1 000
m³/päivä/kai
vo
3,5–5,7
9,6
15
18–51
Kaasun todellinen
tuotantomäärä
2010
1 000
m³/päivä/kai
vo
~1
9,5
21,8
~90
Lähde: Arthur (2008)
64
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Näiden liuske-esiintymien kumulatiivinen tuotanto ja aiemmat suuntaukset antavat viitteitä
siitä, onko realistista olettaa, että niiden extrapolaatio on lähellä arvioituja
hyödynnettävissä olevia varantoja vai ei. Ensi näkemältä Antrimin liuske-esiintymän lähes
30 vuotta jatkuneen tuotannon jälkeen vain 14 prosenttia hyödynnettävissä olevista
varannoista tai 3,5 prosenttia olemassa olevasta kaasusta on saatu tuotantoon, vaikka
kentän maksimituotanto saavutettiin jo vuonna 1998. Selvästikin vain vähäisiä lisäyksiä
voidaan odottaa, koska tuotanto on vähentynyt 10 vuoden aikana 4–5 prosenttia vuodessa.
Myös Barnettin liuske-esiintymän maksimituotanto saavutettiin vuoden 2010 alussa
(Laherrere 2011), jolloin siellä tuotettiin 20 prosenttia hyödynnettävissä olevista
varannoista eli 2,5 prosenttia olemassa olevasta kaasusta. Fayettevillen liuske-esiintymä
näyttää saavuttaneen maksimituotantonsa joulukuussa 2010 (ks. kuva 9), jolloin noin neljä
prosenttia sen hyödynnettävissä olevista varannoista eli kolme prosenttia olemassa
olevasta kaasusta saatiin tuotantoon. Vain Haynesvillessä, uusimmassa tuotannossa
olevassa liuske-esiintymässä, tuotanto nousee edelleen jyrkästi kahden käyttövuoden
jälkeen. Tällä hetkellä alle 0,1 prosenttia tämän liuske-esiintymän hyödynnettävissä
olevista varannoista eli 0,02 prosenttia sen olemassa olevasta kaasusta on otettu
tuotantoon.
Näiden havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että Antrimin liuske-esiintymässä pystytään
hyödyntämään alle viisi prosenttia olemassa olevasta kaasusta ja Barnettin liuskeesiintymässä ja Fayettevillen liuske-esiintymässä noin 5–6 prosenttia. Vain Haynesvillen
liuske-esiintymässä tuotanto saattaa vielä kasvaa lisää, mikä suurentaisi tuotantomääriä
mahdollisesti jonkin verran. Siitä on kuitenkin liian aikaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
5.2.2.
Liuskeöljy ja tiheä öljy
Edellä esitetty liuskekaasuesiintymien geologinen historia koskee myös liuskeöljyn
lähtökohtia sillä erolla, että öljyliuske-esiintymässä hiilivedyt ovat öljyn esiasteena, jota
kutsutaan kerogeeniksi. Kerogeenia muutetaan öljyksi kuumentamalla se 350–450 °C:een.
Geologit kutsuvat tätä lämpötila-aluetta "öljyikkunaksi". Emäkallion valmiusaste määrää
orgaanisen aineksen kokoonpanon sekä sen, mikä on kerogeenin osuus ja jopa lopuksi
kuumennusprosessissa saatavan raakaöljyn osuus. Siksi jokaisella liuskeöljyesiintymällä voi
olla yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tuotanto-ominaisuuksiin. Useimmissa
tapauksissa liuske-esiintymän kehittymättömyys vaatii valtavasti energiaan liittyviä,
taloudellisia ja teknisiä ponnisteluja, joilla on vastaavasti ympäristöön kohdistuvia
haittavaikutuksia, kun kerogeeni muutetaan kuumentamalla raakaöljyksi.
Yleisesti ottaen öljyliuskevarannot ovat valtavat, maailmanlaajuisesti luultavasti suuremmat
kuin tavanomaisen öljyn varastot. Taulukossa 18 on esitetty Euroopan varannoista tehty
arvio. Öljyliuske-esiintymiä on hyödynnetty jo kymmeniä ja jopa satoja vuosia. Koska
näiden esiintymien tuotto on niin huono, ne eivät ole koskaan olleet merkittäviä ja niiden
hyödyntäminen on lopetettu, kun käytettävissä on ollut parempia vaihtoehtoja. Siksi nämä
ovat vain karkeita arvioita varannoista. Tällä hetkellä vain Viro tuottaa öljyliuskeesta öljyä
määrän ollessa 350 kt vuodessa. (WEC 2010.)
65
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 18: Arvioita Euroopan liuskeöljyvarannoista (Mt)
Olemassa olevat varannot
(WEC 2010)
[Gb]
Olemassa olevat varannot
(WEC 2010)
[Gb]
Itävalta
0,008
1
Bulgaria
0,125
18
Viro
16,286
2 494
Ranska
7
1 002
Saksa
2
286
Unkari
0,056
8
Italia
73
10 446
Luxemburg
0,675
97
Puola
0,048
7
Espanja
0,28
40
Ruotsi
6,114
875
Yhdistynyt kuningaskunta
3,5
501
EU
109,1
15 775
Maa
Lähde: (WEC 2010)
Tiedot tiheän öljyn varannoista ovat hyvin epävarmoja, eikä niitä usein ole, koska ne on
yhdistetty tavanomaisen öljyn tilastotietoihin. Myös runsaasti kerogeenia sisältävä
öljyliuske sekoittuu raakaöljyyn, jota on vangittuna huokosissa ja alhaisen läpäisevyyden
kerroksien välissä. Koostumus riippuu siitä, onko osa emäkallion kerogeenista geologisen
historiansa aikana jo muuttunut raakaöljyksi vai ei. Tämän öljyn poraaminen kuuluu tiheän
öljyn tuotannon luokkaan, vaikka se tapahtuu öljyliuskekivien välissä. Esimerkiksi Pariisin
altaassa on valtava öljyliuske-esiintymä.
Tällä hetkellä merkittävissä hankkeissa keskitytään kuitenkin tiheän öljyn poraamiseen
tästä liuske-esiintymästä. (Leteurtrois et al. 2011.)
Pariisin allas sijaitsee Pariisin alla ja ympärillä, on muodoltaan ovaalimainen ja sen itä–
länsi-akseli on 500 km ja pohjois–etelä-akseli 300 km. Altaan kokonaispinta-ala on noin
140 000 km². (Raestadt 2004.) Pariisin itäpuolella öljyä sisältävät kerrokset ovat
lähempänä maanpintaa. (Leteurtrois et al. 2011.) Ensimmäinen kaivo porattiin
vuonna 1923. Öljy-yhtiöiden kiinnostus esiintymää kohtaan kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla,
siellä tehtiin useita koeporauksia ja sieltä löydettiin joitakin pieniä kenttiä, mutta vain noin
kolme prosenttia näistä alkuaikojen porauskaivoista otettiin kaupalliseen käyttöön. (Kohl
2009.) Toinen nousukausi oli 1980-luvulla öljyn kahden hintapiikin jälkeen, kun seismiset
kuorma-autot ajoivat pitkin Champs Elyseés’tä arvioiden Pariisin alla olevaa geologista
rakennetta. Samanaikaisesti löydettiin useita suuria tavanomaisia öljykenttiä. Altaan yli
800 porauskaivosta on vuodesta 1950 lähtien tuotettu noin 240 Mb öljyä. Kaikki nämä ovat
edustaneet tavanomaisen öljyn tuotantoa, jossa ei ole käytetty hydraulista murtamista.
Kiinnostus aluetta kohtaan kasvoi hiljattain, kun pieni Toreador-niminen yhtiö vanhoja
tutkimuspöytäkirjoja analysoituaan ilmoitti ensimmäisistä arvioistaan mahdollisesta
runsaasti öljyä sisältävästä altaasta, joka ulottuu Pariisin alta Champagnen viinialueelle.
Toreadorin kaupallinen toiminta keskittyy Ranskaan, ja yhtiön yhteistyökumppanina liuskeesiintymän kehittämisessä on Hess Corp.
66
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
(Schaefer 2010.) Suunnitelmien mukaan hydraulisella murtamisella on merkittävä asema
altaan hyödyntämisessä ja öljyn tuotannossa. Esiintymässä kerrotaan olevan jopa
65 gigabarrelia (Gb) öljyä tai enemmänkin. (Kohl 2009.) Näitä lukuja ei kuitenkaan ole
vahvistettu riippumattomasti, joten niihin tulee suhtautua varauksella.
On syytä huomata, että valtavia mahdollisia varantomääriä koskeviin suuriin
kehityssuunnitelmiin liittyy aina kaupallisia intressejä, joita on arvioitava hyvin huolellisesti.
Nämä luvut ovat usein karkeita arvioita yläkanttiin eikä niissä ole otettu huomioon
ongelmia, jotka voivat vaikeuttaa mahdollista tuotantoa. Tällä hetkellä on lähes
mahdotonta kerätä tarpeeksi tietoja, jotta voitaisiin arvioida tämän liuske-esiintymän
todellinen koko ja tuotantomahdollisuudet, koska kirjallisuudessa esitetään niistä sekä
innostuneita (Schaefer 2010) että epäileviä (Kohl 2009) kommentteja. Uusi asia voisi olla
vaakasuuntaisten porauskaivojen käyttö hydrauliseen murtamiseen altaassa suuressa
mittakaavassa. On arvioitu, että siellä on noin 5 Mb öljyä per km², jota voitaisiin porata
vaakasuuntaisten porauskaivojen kautta. Tyypillisen kaivokohtaisen tuotantomäärän
uskotaan optimisen näkemyksen mukaan olevan 400 barrelia/päivässä ensimmäisenä
tuotantokuukautena, minkä jälkeen se pienenisi 50 prosenttia vuodessa. (Schaefer 2010.)
Osin vastaava mutta joiltakin osin myös erilainen muodostuma on Yhdysvalloissa sijaitseva
Bakkenin liuske-esiintymä, jossa tiheää öljyä tuotetaan öljyliuskemuodostumasta.
Kuvassa 8 on esitetty maailmanlaajuisen liuskeöljytuotannon historiallinen kehitys
vuodesta 1880. Ranskassa liuskeöljyä tuotettiin jo vuodesta 1830 lähtien, mutta se
lopetettiin vuonna 1959. (Laherrere 2011.) Tuotettu öljymäärä on kuitenkin niin pieni, että
se ei näy kaaviossa. Öljyliuske on muunnettu kuvaa varten liuskeöljyksi oletuksella, että
yhden liuskekivitonnin öljysisältö on 100 litraa tai 0,09 tonnia.
Kuva 8: Maailman liuskeöljytuotanto. Alkuperäiset yksiköt on muunnettu niin, että
tonni öljyliusketta vastaa 100:aa litraa liuskeöljyä.
kb/day Shale oil production
80
China
Brazil
Russia
Scotland
Estonia
70
60
50
40
30
20
10
0
1880
1900
1920
1940
1960
1980
Source: 1880-2000: WEC 2010, Data for 2005, 2007 and 2008, WEC 2007, 2009 and 2010
Other Data interpolated by LBST
Lähde: (WEC 2007, 2009, 2010). Osa vuosien 2001–2005 ja 2007 tiedoista on LBST:n arvioita.
67
2000
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
5.3.
Analyysi liuskekaasuesiintymien tuotannosta Amerikan yhdysvalloissa
5.3.1.
Ensimmäisen kuukauden tuotantomäärä
Liuskekaasuesiintymien yhteisiä ominaisuuksia:
 pieni
läpäisevyys
[sadastatuhannesta
tavanomaisissa kentissä (Total 2011)]
miljoonaan

pieni ominaiskaasupitoisuus tilavuutta kohti

liuske-esiintymä kattaa erittäin suuren alueen.
kertaa
pienempi
kuin
Kaivoja porataan kaasua sisältävään liuske-esiintymään. Kaasua sisältävien huokosten ja
porauskaivon välisen kosketuspinnan lisäämiseksi luodaan lukuisia halkeamia hydraulisella
murtamisella. Silti hyödynnettävissä oleva kokonaismäärä on pieni verrattuna
tavanomaisiin porauskaivoihin.
Siksi alkuvaiheen tuotantomäärä on hyvin pieni verrattuna tavanomaisten kaasukenttien
porauskaivoihin. Lisäksi yhtiöt pyrkivät kehittämään ensin liuske-esiintymän lupaavimpia
alueita.
Esimerkiksi
Barnettin
liuske-esiintymän
ensimmäisistä
pystysuuntaisista
porauskaivoista tuotettiin ensimmäisen koko kuukauden toiminnan aikana tyypillisesti
700 000 m³ (25 MMcf) kuukaudessa. Vastaava määrä pieneni noin 400 000 m³:iin
(15 MMcf) kuukaudessa uusimmissa rakennetuissa porauskaivoissa. (Charpentier 2010.)
USGS:n hiljattain tekemä tutkimus vahvistaa, että pystysuuntaisten porauskaivojen
ensimmäisen kokonaisen kuukauden tuotanto kaikista tutkituista kaivoista on keskimäärin
alle 700 000 m³ kuukaudessa. Ainoa poikkeus tästä on Bossierin liuske-esiintymä, jonka
tuotantomäärä
oli
alussa
nelinkertainen
(2,8 miljoonaa
m³ kuukaudessa).
Sen
hyödyntäminen aloitettiin kuitenkin jo 40 vuotta sitten, mikä vahvistaa sen, että
tuottoisimmilla kentillä porataan ensin.
Vaakasuuntaisten porauskaivojen tuotantomäärät ovat alussa keskimäärin suurempia.
Barnettin ja Fayettevillen liuske-esiintymissä se on 1,4 miljoonaa m³ kuukaudessa
(50 MMcf).
Viimeksi
käyttöön
otetussa
Haynesvillen
liuske-esiintymässä
alun
tuotantomäärä on epätavallisen korkea, 7–8 miljoonaa m³ kuukaudessa (~260 MMcf).
Tämän alkuvaiheen tuotantomäärän oletettiinkin jo etukäteen olevan suurempi kyseisen
liuske-esiintymän geologisten parametrien vuoksi (ks. taulukko 17).
5.3.2.
Tyypilliset tuotantoprofiilit
Murtamisen jälkeinen alkupaine on paljon suurempi kuin esiintymän luonnollinen paine.
Murtamisen jälkeen paine vapautetaan. Siitä seuraa nopea jäteveden (murtamisveden)
takaisinvirtaus, joka sisältää kaikkia esiintymän liikkuvia ainesosia ja saasteita varsinainen
maakaasu mukaan luettuna. Koska virtausnopeus on esiintymän kokoon verrattuna suuri,
esiintymän paine laskee hyvin nopeasti. Se johtaa jyrkästi laskevaan tuotantoprofiiliin.
Tavanomaisten kaasukenttien ehtymisaste on suuruusluokkaa useita prosentteja vuodessa,
mutta liuskekaasun tuotanto vähenee useita prosentteja kuukaudessa. Joidenkin
yhdysvaltalaisten liuske-esiintymien historiallinen analyysi osoittaa, että alkutuotantoaste
on paljon pienempi ja sitä seuraava ehtymisaste paljon suurempi kuin tavanomaisissa
kentissä. Yleensä tuotannon ehtymisaste on ensimmäisenä vuotena 50 tai 60 prosenttia tai
enemmänkin. (Cook 2010.) Kokemus osoittaa, että uusimman käyttöön otetun liuskeesiintymän Haynesvillen ehtymisaste on 85 prosenttia ensimmäisenä vuotena 40 prosenttia
toisen vuotena. Vielä yhdeksän vuoden jälkeenkin ehtymisaste on yhdeksän prosenttia.
(Goodrich 2010.) Vaikuttaa siltä, että Haynesvillessä toimivat yhtiöt yrittävät optimoida sen
tuotantoa niin, että siitä porataan kaasua mahdollisimman nopeasti.
68
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
5.3.3.
Porauskaivokohtainen arvioitu kokonaissaanti (EUR)
Tuotantoprofiilien tilastoanalyysin avulla voidaan vertailla eri liuske-esiintymiä laskemalla
kaivokohtainen arvioitu kokonaissaanti. Barnettin liuske-esiintymän ensimmäisten
pystysuuntaisten porauskaivojen arvioitu kokonaissaanti (estimated ultimate recovery,
EUR) on noin 30 miljoonaa m³. Uusissa, sekä pysty- että vaakasuuntaisissa kaivoissa se
kaksinkertaistui 60 miljoonaan m³:iin. Useimmat muut liuskemuodostumat (Fayetteville,
Nancos, Woodford ja Arkoma Basin) tuottavat paljon pienempiä kaasumääriä, enintään
30 miljoonaa m³. Vain alkuvaiheessa hyödynnetyn Bossierin liuske-esiintymän yksittäisten
porauskaivojen kaasun kokonaistuotanto oli jopa 90 miljoonaa m³. Haynesvillen liuskeesiintymän arvioidut kumulatiiviset tuotantomäärät ovat keskimäärin noin 75 miljoonaa m³
per kaivo. (Cook 2010.)
5.3.4.
Joitakin esimerkkejä Yhdysvalloista
Michiganissa sijaitseva Antrimin liuske-esiintymä on vain muutama sata metriä maanpinnan
alapuolella. Siksi sen hyödyntäminen aloitettiin varhaisessa vaiheessa ja uusia kaivoja
porattiin nopeaa vauhtia. Vuonna 1998 se saavutti maksimituotantonsa. Sitä seurasi
kentän ehtyminen 4–4,5 prosentilla vuodessa, vaikka sinne porataan edelleen uusia
kaivoja.
Samanaikaisesti kun Yhdysvaltojen parlamentti hyväksyi vuonna 2005 puhdasta energiaa
koskevan lain (Clean Energy Act), jossa hiilivetyjen poraus sai poikkeusluvan vuonna 1974
annetun turvallista juomavettä koskevan lain (Save Drinking Water Act) rajoituksista,
Barnettin liuske-esiintymän tuotanto on lisääntynyt. Sen 15 000 porauskaivon tuotanto
kasvoi muutamassa vuodessa vuoteen 2010 mennessä 51 miljardiin m³:iin. Tällä
13 000 km²:n kentällä on keskimäärin yksi porauskaivo per km², mutta prospektiivisille
alueille porataan yli viisi kaivoa per km². Nopean kehityksen vuoksi kentän
maksimituotanto saavutettiin vuonna 2010.
Vaikka vuonna 2010 porattiin vielä 2 000 kaivoa, se ei estänyt tuotannon ehtymisen
alkamista. Vuoden 2010 lopussa tyypillinen kaivokohtainen tuotanto oli 3,4 miljoonaa m³
vuodessa.
Myös Fayettevillen liuske-esiintymää on hyödynnetty vuodesta 2005 lähtien. Vaikka se on
kooltaan ja tuotoltaan pienempi, sen tuotantoprofiili on tyypillinen, mikä näkyy kuvasta 9.
Mustat viivat osoittavat, miten tuotantoperusta olisi pienentynyt, jos uusia kaivoja ei olisi
porattu vuosien mittaan.
Perustuotannon kumulatiivinen väheneminen kuvaa suurta ehtymisastetta, joka on
Fayettevillessä viisi prosenttia kuukaudessa. Syyskuun 2009 ja maaliskuun 2011
notkahdukset johtuvat porauskaivojen sulkemisesta kentän yhdessä osassa vaikeiden
sääolojen aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Yksittäisten porauskaivojen profiilien
analysoinnin perusteella on hyvin todennäköistä, että Fayettevillen huipputuotanto
saavutettiin jo joulukuussa 2010. Keskimääräinen tuotantomäärä oli vuoden 2010 lopussa
noin kahdeksan miljoonaa m³/vuosi per kaivo.
69
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Kuva 9: Arkansasissa sijaitsevan Fayettevillen liuske-esiintymän kaasuntuotanto
Lähde: oma lähde, jonka perustana on (Arkansas 2009).
Pieni Chesapeake-yhtiö, jonka liikevaihto oli 13 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kasvoi
vuonna 1993
pääasiassa
Fayettevillen
liuske-esiintymän
tuotannon
ansiosta.
(Chespeake 2010) Liuskekaasun nousun myötä sen liikevaihto kasvoi vuoteen 2009
mennessä yli viiteen miljardiin dollariin. Yhtiö myi viime vuonna koko osuutensa
Fayettevillen liuske-esiintymästä viidellä miljardilla dollarille BHP Billiton -yhtiölle. (Chon
2011.)
70
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Uusin käyttöön otettu kenttä on Haynesville. Siitä tuli vuonna 2010 Yhdysvaltojen suurin
tuotannossa oleva liuskekaasukenttä, kun se ohitti Barnettin liuske-esiintymän. Tuotannon
nopea kasvu johtuu pääasiassa suuremmista alkuvaiheen tuotantomääristä, jotka olivat
ensimmäisenä
kuukautena
7–8 miljoonaa m³
per
porauskaivo.
Tuotantomäärien
oletettiinkin olevan suurempia, koska kentän geologiset parametrit ovat erilaisia ja
strategiana oli tuottaa kaasua mahdollisimman nopeasti. Kuten jo mainittiin, sitä seurasi
odottamaton 85 prosentin ehtymisaste ensimmäisenä vuotena.
5.3.5.
Suurten eurooppalaisten kaasuliuske-esiintymien keskeiset parametrit
Taulukossa 19 on esitetty Euroopan kaasuliuske-esiintymien keskeisiä parametreja.
Tutkittu etsintäalue on paljon pienempi kuin koko liuskealue, koska siihen sovelletaan jo
joitakin poissulkukriteerejä. Tämä on pidettävä mielessä, kun vertaillaan alueen olemassa
olevan ominaismäärää tietoihin taulukossa 17, jossa on käytetty vertailukohteena koko
liuske-esiintymää. Olemassa olevan kaasun (gas in place, GIP) määrä per km² osoittaa,
miten paljon kaasua olisi mahdollista tuottaa yhdestä porauskaivosta.
Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (total organic carbon content, TOC) osoittaa liuskeesiintymän kaasupitoisuuden, jota tarvitaan varantojen arviointiin. Yhdessä kerroksen
paksuuden kanssa se määrittelee myös, ovatko pystysuuntaiset vai vaakasuuntaiset
porauskaivot parempia ja mikä on niiden laajuus ja optimi kaivotiheys.
Näiden pohdintojen perusteella Itä-Euroopan liuske-esiintymät Puolassa vaikuttavat olevan
Euroopan lupaavimmat liuske-esiintymät, joiden olemassa olevan kaasun määrät ovat
suurimmat. Muut liuske-esiintymät ovat huomattavasti vähemmän tuottoisia, vaikka ne
ovat paljon laajempia. Se viittaa siihen, että tämän kaasun tuottaminen on paljon
vaativampaa ja vaikuttaa vastaavasti enemmän maankäyttöön, vedenkulutukseen jne.
Kun nämä näkökohdat otetaan huomioon, on hyvin todennäköistä, että Puolaa ja
mahdollisesti Skandinaviaa lukuun ottamatta lähes kaikkien Euroopan liuske-esiintymien
tuotantomäärät ja varastot ovat verrattavissa Yhdysvaltojen Fayettevillen tai Barnettin
liuske-esiintymiin tai jopa niitä pienempiä.
71
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
Taulukko 19: Euroopan suurimpien kaasuliuske-esiintymien keskeisten
parametrien arviointi (alkuperäiset tiedot on muunnettu SI-yksiköiksi ja
pyöristetty)
Nettopaksuus
(m)
Allas/liuske
-esiintymä
Tutkittava
alue (km²)
Puola
Baltia
8 846
95
4
1 600
Puola
Lublin
11 660
70
1,5
900
Puola
Podlasie
1 325
90
6
1 600
Ranska
Pariisi
17 940
35
4
300
Ranska
Kaakkoisosa
16 900
30
3,5
300
Ranska
Kaakkoisosa
17 800
47
2,5
630
KeskiEurooppa
Posidonia
2 650
30
5,7
365
KeskiEurooppa
Namurian
3 969
37
3,5
600
KeskiEurooppa
Wealden
1 810
23
4,5
290
Skandinavia
Alum
38 221
50
10
850
Yhdistynyt
Bowland
kuningaskunta
9 822
45
5,8
530
Yhdistynyt
Liassic
kuningaskunta
160
38
2,4
500
Alue
TOC (%)
GIP (milj.
m³/km²)
(2)
Lähde: US-EIA (2011)
5.3.6.
Hypoteettinen kentän hyödyntäminen
Yksi merkittävä ominaispiirre, joka erottaa liuskekaasun tuotannon tavanomaisen kaasun
tuotannosta, on yksittäisten porauskaivojen nopea ehtyminen. Liuske-esiintymän
hypoteettista hyödyntämistä voidaan suunnitella laskemalla yhteen useita identtisiä
tuotantoprofiileja. Kuvassa 10 on esitetty tulokset tällaisesta skenaariolaskelmasta, jossa
lasketaan yhteen tuotantoprofiilit yhdestä liuske-esiintymästä, jossa tuotantoon otetaan
joka kuukausi yksi uusi porauskaivo. Tietojen oletetaan olevan vastaavia kuin Barnettin
liuske-esiintymän, jossa tyypillinen ensimmäisen kuukauden tuotanto on 1,4 miljoonaa m³
ja ehtymisaste viisi prosenttia kuukaudessa. Viiden vuoden kuluttua on otettu käyttöön
60 kaivoa, jotka tuottavat noin 27 miljoonaa m³ kuukaudessa eli 325 miljoonaa m³
vuodessa. Koska tuotannossa olevien porauskaivojen ehtyminen on niin jyrkkää,
keskimääräinen tuotantomäärä kaivoa kohti pienenee viiden vuoden jälkeen viiteen
miljoonaan m³:iin kaivoa kohti vuodessa.
Tätä
tuotantoskenaariota
käytetään
seuraavassa
vaikutuksista Euroopan kaasumarkkinoihin.
72
arviossa
liuskekaasutuotannon
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Kuva 10: Tyypillinen liuske-esiintymän hyödyntäminen lisäämällä uusia
porauskaivoja aina yksi kaivo kuukaudessa
Lähde: oma lähde
5.4.
Liuskekaasutuotannon merkitys siirtymisessä vähähiiliseen talouteen ja
CO2-päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä
5.4.1.
Tavanomainen kaasuntuotanto Euroopassa
Maakaasun tuotanto saavutti EU:ssa huippunsa jo vuonna 1996, jolloin tuotantomäärä oli
235 bcm vuodessa. Vuonna 2009 tuotanto oli jo vähentynyt 27 prosenttia 171 bcm:ään
vuodessa. Samanaikaisesti kulutus lisääntyi vuoden 1996 409 bcm:stä 460 bcm:ään
vuonna 2009 eli 12 prosenttia. Näin ollen oman tuotannon osuus pieneni 57 prosentista
37 prosenttiin.
Norja mukaan luettuna huipputuotanto oli vuonna 2004 306 bcm/vuosi ja väheni
275 bcm:ään/vuosi vuonna 2009 (–11 prosenttia). Tuonti EU:n ja Norjan ulkopuolelta
kasvoi vuoden 2004 37 prosentista 40 prosenttiin vuonna 2009. (BP 2010.)
Kansainvälisen
energiajärjestön
uusimmassa
koko
maailman
kattavassa
energiakatsauksessa (World Energy Outlook) odotetaan tuotannon vähenevän edelleen alle
90 bcm:ään/vuosi vuonna 2035 ja Norja mukaan luettuna 127 bcm:ään/vuosi.
Maakaasun kysynnän odotetaan yhä kasvavan 0,7 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa
667 bcm:ää/vuosi vuonna 2035. (WEO 2011.) Kysynnän ja vähenevän oman tuotannon ero
aukko kasvaa edelleen, mikä pakottaa EU:n lisäämään tuontia yli 400 bcm:ään/vuosi
vuonna 2035, jolloin maahantuonnin osuus olisi 60 prosenttia.
73
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
5.4.2.
Epätavanomaisen kaasuntuotannon todennäköinen merkitys Euroopan
kaasunsaannille
Maailman energiajärjestön IEA:n vuoden 2011 energiakatsauksen (World Energy Outlook)
erityispainoksessa
painopiste
on
epätavanomaisen
maakaasuun
mahdollisessa
merkityksessä. Epätavanomaisen maakaasun varantojen tuotantoa Euroopassa johtaa
todennäköisesti Puola, jonka omistuksessa uskotaan olevan 1,4–5,3 Tcm liuskekaasua
(WEO 2011), pääasiassa maan pohjoisosassa. Vuoden 2011 puoliväliin mennessä Puola oli
myöntänyt jo 86 epätavanomaisen kaasun valtauslupaa.
Vuoden 2011 maailman energiakatsauksen mukaan on vielä ylitettävänä monia esteitä:
"Koska kaivoja on porattava suhteellisen paljon, luvan saaminen paikallisilta viranomaisilta
ei välttämättä ole helppoa. Suurten jätevesimäärien käsittely ja hävittäminen voi myös
hankaloittaa hankkeita. Lisäksi kolmansien osapuolien mahdollisuus saada putkiinfrastruktuuri käyttöön vaatii sisäpoliittisia uudistuksia." Silti mahdollisuuksien katsotaan
olevan hyvät: "Teknisistä sekä ympäristöön ja lainsäädäntöön liittyvistä esteistä huolimatta
liuskekaasu voisi muuttaa Puolan energiaympäristöä radikaalisti." (WEO 2011.)
Näistä huomautuksista huolimatta raportissa nähdään liuskekaasutuotannolla olevan vain
marginaalinen vaikutus Euroopassa. Sekä tavanomaisen että epätavanomaisen kaasun
sisältävän oman kaasuntuotannon uskotaan vähenevän keskimäärin 1,4 prosenttia
vuodessa.
Seuraavassa perusskenaarion laskelmassa, joka perustuu käsiteltyihin tuotantoprofiileihin
luonnoksiin,
hahmotellaan,
miten
suuria
ponnisteluja
tarvitaan
mahdollisten
kaasuliuskevarantojen saattamiseen tuotantoon. Siinä hahmotellaan myös, mikä voisi olla
kaasuliuske-esiintymissä suoritettavien porausten maksimivaikutus. Tämä vahvistaa
lausuntoa, jonka mukaan epätavanomainen kaasu ei todennäköisesti pysty muuttamaan
Euroopan pienenevän kaasuntuotannon suuntaa.
Euroopassa on käytettävissä noin 100 kaasunporauslaitteistoa (Thornhäuser 2010).
Oletettu keskimääräinen kolmen kuukauden porausaika kaivoa kohti tarkoittaisi, että
Euroopassa porattaisiin enintään 400 kaivoa vuodessa. Se edellyttäisi, että kaikkia
porauslaitteistoja käytettäisiin vain kaasuliuskeen poraamiseen, vaikka kaikki laitteistot
eivät ole tähän tarkoitukseen sopivia ja jo poratuissa kaivoissa on edelleen tuotantoa. Jos
lisäksi oletetaan, että ensimmäisen kuukauden tuotantomäärä olisi 1,4 miljoonaa m³,
viiden vuoden kuluttua olisi porattu 2 000 kaivoa, joiden yhdistetty tuotanto olisi
900 miljoonaa m³/kuukausi eli 11 miljardia m³/vuosi. Tuotantoprofiili olisi vastaava kuin
kuvassa 10 mutta skaalattu suurempaa kaivomäärää vastaavaksi. Nämä porauskaivot
lisäisivät Euroopan kaasuntuotantoa seuraavina vuosikymmeninä alle viisi prosenttia, mikä
vastaa 2–3:a prosenttia kaasuntarpeesta. Vaikka rakentamista jatkettaisiin samaan tahtiin
(400 uutta porauskaivoa vuodessa), tuotanto lisääntyisi vain marginaalisesti, koska
kaivojen jyrkkä ehtymisaste vähentää tuotantoa lähes 50 prosenttia yhden vuoden
kuluessa, jos uusia kaivoja ei enää porattaisi.
5.4.3.
Liuskekaasutuotannon merkitys CO2-päästöjen vähentämiselle pitkällä aikavälillä
Edellä käsiteltyjen kaikkien teknisten ja geologisten sekä ympäristöön liittyvien näkökohtien
yhdistelmän vuoksi on lähes mahdotonta, että edes kaasuliuske-esiintymien aggressiivinen
tuotantoon ottaminen vaikuttaisi merkittävästi Euroopan hiilidioksidipäästöihin.
Kuten aiemmin jo todettiin, liuskekaasun tuotannon menestys Yhdysvalloissa oli
mahdollista osin siksi, että puhdasta energiaa koskevan lain (Clean Energy Act)
vaatimuksia lievennettiin vuonna 2005. Vaikka sen seurauksena tuotanto oli aggressiivista
ja
halpaa,
sen
osuus
Yhdysvaltojen
kymmenientuhansien
porauskaivojen
maakaasuntuotannosta oli vain 10 prosenttia.
74
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Samanaikaisesti Yhdysvalloissa käydään kiivasta keskustelua hydraulisesta murtamisesta.
Ympäristövaatimukset saattaisivat vähentää liuskekaasun tuotantoa edelleen hyvin
nopeasti, kuten on kuvattu Ernst&Youngin tekemässä alaa koskevassa tutkimuksessa:
"Merkittävin tekijä, joka todennäköisesti hidastaa liuskekaasutuotannon ennustettua
kasvua,
on
uusi
ympäristölainsäädäntö",
ja
edelleen:
"Yhdysvaltojen
ympäristönsuojeluvirasto EPA tekee parhaillaan kattavaa tutkimusta hydraulisen
murtamisen vaikutuksesta veden laatuun ja kansanterveyteen. Investoinnit liuskekaasun
tuotantoon saattaisivat ehtyä, jos hydraulinen murtaminen tehtäisiin laittomaksi tai sitä
rajoitettaisiin tutkimuksen tulosten perusteella." (Ernst&Young 2010.)
Liuskekaasutuotannon aggressiivinen rakentaminen Euroopassa tarkoittaisi enintään
muutaman prosentin lisäystä Euroopan kaasutuotantoon. Koska toteutumisajat ovat pitkiä,
on hyvin todennäköistä, että tuotanto jää 5–10 seuraavan vuoden aikana lähes
merkityksettömäksi.
Nämä väittämät eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että alueellisella tasolla voitaisiin tuottaa
merkittäviä määriä kaasua.
Jos oletetaan ympäristövaatimusten lisäävän kustannuksia ja hidastavan rakentamista,
liuskekaasutuotanto jää Euroopassa lähes marginaaliseksi.
Euroopan kaasuntuotanto on vähentynyt usean vuoden ajan. Tätä vähennystä ei pysäytetä
epätavanomaisen kaasun tuotannolla. Jopa toimialan tekemissä tutkimuksissa todetaan,
että liuskekaasun tuotannon vaikutus Euroopan kaasunsaantiin kasvaa hyvin hitaasti ja sen
osuus tarpeesta on vain muutama prosentti. (Korn 2010.)
Siksi epätavanomaisen kaasun tuotannolla ei Euroopassa ole mahdollista vähentää
Euroopan maakaasun tuontitarvetta. Tämä ei välttämättä pidä paikkansa Puolan kohdalla.
Siellä sillä voisi olla huomattava vaikutus, koska nykyinen vähäinen 4,1 bcm:n tuotanto
kattaa noin 30 prosenttia pienestä kotimaan tarpeesta, joka on 13,7 bcm. (BP 2010.)
Koska kaasuntarve kasvaa maailmassa muilla alueilla ja perustuotanto vähenee Venäjällä,
ei voida ainakaan jättää huomiotta sitä, että maakaasun tuontia Eurooppaan ei voida lisätä
kahden seuraavan vuosikymmenen aikana niin paljon, kuin Euroopan kysyntäennusteet
edellyttäisivät. Siinä tapauksessa Euroopan unionin kaasunkysynnän lisäämiseen tähtäävä
politiikka olisi haitallista. Yksi asianmukainen sopeuttamista edistävä toimenpide olisi
kaasun
kokonaiskysynnän
vähentäminen
tarkoituksenmukaisilla
kannustimilla.
Liuskekaasuhankkeisiin tehtävät investoinnit olisivat hyvin todennäköisesti haitallisia, koska
ne vaikuttaisivat vain lyhyen aikaa ja rajallisesti omaan kaasun tarjontaan. Kuluttajat ja
markkinat saisivat silloin väärän kuvan ja riippuvuus yhdestä energialähteestä jatkuisi
tasolla, joka ei olisi tuotannon epävarmuuden vuoksi perusteltua. Lähteiden
väistämättömästi nopeampi ehtyminen pahentaisi tilannetta, koska se lyhentäisi
käytettävissä olevien korvaavien varantojen käyttöönottoaikoja. Näihin hankkeisiin ja
tämän riippuvuuden edistämiseen olisi myös tehty valtavia investointeja, joista olisi ollut
enemmän hyötyä, jos ne olisi kohdistettu siirtymävaiheen tekniikkaan.
75
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
6.
PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
Euroopan unionin voimassa olevissa kaivostoimintaa koskevissa laeissa ja muissa
kaivostoimintaan vaikuttavissa säädöksissä ei oteta huomioon hydraulisen murtamisen
erityisnäkökohtia. Euroopan jäsenvaltioiden kaivostoimintaa koskevissa säädöksissä on
suuria eroja. Monissa tapauksissa kaivosoikeudet ohittavat kansalaisten oikeudet ja
paikallisilla viranomaisilla ei usein ole vaikutusvaltaa mahdollisiin hankkeisiin tai kaivoksiin,
koska luvat niille myöntävät kansallisen tason hallitukset ja viranomaiset.
Muuttuvassa sosiaalisessa ja teknisessä ympäristössä, jossa ilmastonmuutoskysymykset ja
siirtyminen kestävän energian järjestelmään ovat ensisijaisen tärkeitä ja jossa kansalaisten
osallistumista alueellisella ja paikallisella tasolla vahvistetaan, on arvioitava uudelleen
kaivostoimintaan liittyvät kansalliset etunäkökohdat ja alue- ja paikallishallitusten sekä
kaivostoiminnan vaikutusalueen kansalaisten etunäkökohdat.
Tällaisen arvioinnin perusedellytyksenä pitäisi olla uusille hankkeille pakollinen
elinkaarianalyysi, johon kuuluisi ympäristövaikutusten arviointi. Vain täydellinen kustannushyötyanalyysi
muodostaa
asianmukaisen
perustan
yksittäisten
hankkeiden
merkityksellisyyden ja oikeutuksen arvioinnille.
Hydraulisen murtamisen tekniikalla on huomattava vaikutus Yhdysvalloissa, joka on tällä
hetkellä ainoa maa, jolla on siitä usean kymmenen vuoden kokemus ja pitkän aikavälin
tilastotietoja.
Liuskekaasun tuotantoon käytettävällä tekniikalla on ominaispiirteitä, joilla on
väistämättömiä ympäristövaikutuksia ja jotka muodostavat suuren riskin, jos tekniikkaa ei
käytetä asianmukaisesti. Lisäksi niillä on mahdollisesti suuri ympäristölle ja ihmisten
terveydelle aiheutuvien haittojen riski silloinkin, kun tekniikkaa käytetään asianmukaisesti.
Yksi väistämätön vaikutus on laajamittainen maankäyttö ja suuret maiseman muutokset,
koska porauskaivoja on oltava hyvin tiheässä, jotta emäkalliota voidaan murtaa suuressa
mittakaavassa siihen varastoituneen kaasun saamiseksi käyttöön. Yksittäisiä porauskaivoja
– Yhdysvalloissa on raportoitu jopa kuudesta kaivoalustasta per km² tai useammastakin –
on valmisteltava, porattava ja yhdistettävä teihin, jotka soveltuvat raskaisiin kuljetuksiin.
Tuotantokaivot on yhdistettävä keräysputkiin, joiden läpivirtaus on pieni, ja sen lisäksi
puhdistusyksiköihin jäteveden ja kemikaalien, raskasmetallien ja radioaktiivisten aineiden
erottamiseksi tuotetusta kaasusta ennen sen pumppaamista kaasuverkostoon.
Mahdollisia riskejä, jotka johtuvat epäasianmukaisesta toiminnasta, ovat onnettomuudet,
esim. murtamisvesivuotojen purkautumat, vuodot jätevesi- tai murtamisnestealtaista tai
-putkista
ja
porauskaivojen
suojaputkien
epäasianmukaisen
käsittelyn
tai
epäammattimaisen sementoinnin aiheuttama pohjaveden pilaantuminen. Näitä riskejä
voidaan vähentää ja todennäköisesti välttää asianmukaisilla teknisillä ohjeilla,
noudattamalla toiminnassa varovaisuutta ja viranomaisten valvonnalla. Kaikki nämä
turvallisuustoimenpiteet kuitenkin lisäävät hankkeiden kustannuksia ja hidastavat
tuotantoa. Siksi onnettomuuksien riskit kasvavat, kun taloudelliset paineet kasvavat ja
tuotannon nopeuttamisen tarve lisääntyy. Mitä enemmän porauskaivoja on aikayksikköä
kohti, sitä enemmän tarvitaan valvontaa ja seurantaa.
Riskejä liittyy myös valvomattomaan murtamiseen, joka johtaa murtamisnesteiden ja jopa
itse maakaasun hallitsemattoman liikkeeseen. Tiedetään esimerkiksi hyvin, että
hydraulinen murtaminen voi aiheuttaa pieniä maanjäristyksiä, jotka saattavat aiheuttaa
kaasun tai nesteiden tunkeutumisen ulos "luonnon" muovaamien murtumien kautta.
76
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
Yhdysvaltojen kokemukset osoittavat, että käytännössä onnettomuuksia tapahtuu paljon.
Viranomaiset joutuvat liian usein sakottamaan niistä yhtiöitä. Onnettomuuksia aiheuttavat
vuotavat tai huonosti toimivat laitteet, kustannusten ja ajan säästämiseksi sovellettavat
huonot käytännöt, porauskaivojen asiantuntemattomasti asennetut suojaputket ja
huomaamatta jääneiden vuotojen aiheuttama pohjaveden pilaantuminen.
Aikana, jolloin kestävä kehitys on tulevaisuuden toimintojen kannalta keskeistä, voidaan
pohtia, pitäisikö myrkyllisten kemikaalien injektoiminen maaperään sallia vai pitäisikö se
kieltää, koska tällainen käytäntö rajoittaisi saastuneen kerroksen myöhempää käyttöä
(esimerkiksi geotermisiin tarkoituksiin) tai estäisi sen kokonaan ja koska pitkän aikavälin
vaikutuksia ei ole tutkittu. Toiminnassa olevalla liuskekaasun tuotantoalueella maaperään
injektoidaan noin 0,1–0,5 litraa kemikaaleja per neliömetri.
Maakaasun kasvihuonekaasupäästöt ovat yleensä pienempiä kuin muiden fossiilisten
polttoaineiden ollen noin 200 g CO2-ekvivalenttia per kWh. Koska kaasun saanti
porauskaivoa kohti on pieni ja sen tuotannossa syntyy metaanin hajapäästöjä, tuotanto
vaatii enemmän resursseja ja keräysputkien ja kompressorien läpivirtaus on pieni,
liuskekaasun ominaispäästöt ovat suuremmat kuin tavanomaisten kaasukenttien. Silti
Yhdysvaltojen käytäntöjen arvioita ei voida suoraan soveltaa Euroopan tilanteeseen.
Hanketietoihin perustuvaa realistista arviointia ei vieläkään ole tehty. Tässä tutkimuksessa
tehty arviointi voisi olla ensimmäinen askel kohti tällaista analyysiä.
EU:n voimassa olevassa lainsäädännössä edellytetään ympäristövaikutusten arviointia vain,
jos kyseisen porauskaivon tuotantomäärä ylittää 500 000 m³ vuorokaudessa. Tämä raja on
aivan liian korkea eikä siinä oteta huomioon liuskekaasun porauskaivojen todellista
tilannetta, koska ne tuottavat alussa tyypillisesti suuruusluokkaa tuhansia kuutioita
vuorokaudessa. Kaikkien porauskaivojen ympäristövaikutusten arvioinnin, johon yleisö voi
osallistua, pitäisi olla pakollista.
Alueellisilla viranomaisilla pitäisi olla oikeus sulkea herkkiä alueita (esim. juomaveden
suojelualueet, kylät, maanviljelymaa jne.) mahdollisten hydraulisen murtamisen
vaikutusten ulkopuolelle. Lisäksi pitäisi vahvistaa alueellisten viranomaisten itsenäisyyttä
hydraulisen murtamisen kieltämistä tai sallimista alueellaan koskevassa päätöksenteossa.
Nykyisiä öljyn ja kaasun etsintä- ja tuotanto-oikeuksia on arvioitava uudelleen ottaen
huomioon seuraavat näkökohdat:

Euroopan kaasuntuotanto on useita vuosia laskenut jyrkästi, ja sen odotetaan
laskevan vielä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
 Kysynnän odotetaan kasvavan Euroopassa vielä vuoteen 2035 asti.
 Maakaasuun tuonti kasvaa väistämättä edelleen, jos nämä kehityssuuntaukset
toteutuvat.
 Ei ole mitenkään taattua, että noin 100 miljardin kuutiometrin lisätuonti vuodessa
voidaan toteuttaa.
Epätavanomaisen kaasun varannot ovat Euroopassa liian pienet, jotta niillä olisi
merkittävää vaikutusta näihin suuntauksiin. Tätä käsitystä vahvistaa lisäksi se, että
tyypillisten tuotantoprofiilien mukaan vain pieni osa näistä varannoista voidaan ottaa
käyttöön. Ympäristövelvoitteet lisäävät myös hankkeiden kustannuksia ja viivästyttävät
niiden etenemistä. Kaikki tämä vähentää mahdollista vaikusta vielä lisää.
Onpa hydraulisen murtamisen sallimiselle mitä tahansa perusteluja, ei ainakaan voida
väittää, että auttaisi vähentämään kasvuhuonekaasupäästöjä. Sen sijaan on hyvin
todennäköistä, että investoinnit liuskekaasuhankkeisiin – jos niitä ylipäätään tehdään –
saattaisivat vaikuttaa kaasuntuotantoon lyhyen aikaa ja mahdollisesti haitallisesti, koska
näin luotaisiin vaikutelma taatusta kaasuntuotannosta aikana, jolloin kuluttajille pitäisi
viestittää, että tätä riippuvuutta pitäisi vähentää säästämällä, tehokkuutta lisäämällä ja
muilla vaihtoehdoilla.
77
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________
SUOSITUKSET

Euroopan unionilla ei ole kattavaa kaivostoimintaa säätelevää direktiiviä.
Käytettävissä ei ole julkisesti saatavilla olevaa, kattavaa ja yksityiskohtaista
analyysiä liuskekaasun ja tiheän öljyn (tight oil) tuotantoa koskevasta Euroopan
unionin sääntelykehyksestä, joten sellainen pitäisi kehittää.

Liuskekaasun ja tiheän öljyn tuotannon keskeinen osa on hydraulinen murtaminen,
jota koskevassa EU:n voimassa olevassa lainsäädäntökehyksessä on paljon
puutteita. Suurin puute on se, että hiilivetyjen tuotantoon käytettävän hydraulisen
murtamisen ympäristövaikutusten arvioinnille on asetettu paljon korkeampi
kynnysarvo kuin millekään muulle tämäntyyppiselle teolliselle toiminnalle, ja siksi
sitä pitäisi alentaa huomattavasti.

Vesipolitiikan puitedirektiivin soveltamisalaa pitäisi arvioida uudelleen ottaen
erityisesti huomioon murtamiseen liittyvä toiminta ja sen mahdolliset vaikutukset
pintavesiin.

Elinkaariarviointien yhteydessä voitaisiin hyödyntää kustannus-hyötyanalyysiä sen
arvioimiseen, mitkä ovat yhteiskunnalle ja sen kansalaisille koituvat kokonaishyödyt.
Pitäisi kehittää EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa sovellettava yhdenmukainen
lähestymistapa, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä
elinkaariarviointinsa ja käydä niistä julkista keskustelua.

Olisi arvioitava, pitäisikö myrkyllisten kemikaalien käyttö injektointiin kieltää
yleisesti. Tiedot kaikista käytettävistä kemikaaleista pitäisi ainakin julkaista,
sallittujen kemikaalien määrää pitäisi rajoittaa ja niiden käyttöä pitäisi valvoa.
Euroopan unionin tasolla pitäisi kerätä tilastotietoja injektoiduista määristä ja
hankkeiden lukumäärästä.

Alueellisia viranomaisia pitäisi vahvistaa niin, että ne voivat tehdä päätöksiä luvista,
joita myönnetään hydraulista murtamista hyödyntäville hankkeille. Kansalaisten
osallistamisen ja elinkaariarviointien pitäisi olla pakollisia näitä päätöksiä tehtäessä.

Kun hankelupia myönnetään, pintaveden valuntojen ja ilmapäästöjen seurannan
pitäisi olla pakollista.

Euroopan unionin tasolla pitäisi kerätä tilastotietoja onnettomuuksista ja
valituksista. Luvan saaneista hankkeista riippumattoman viranomaisen pitäisi kerätä
valitukset ja tutkia ne.

Koska hydraulisen murtamisen ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvat
mahdolliset vaikutukset ja riskit ovat luonteeltaan monitahoisia, pitäisi harkita
uuden Euroopan unionin tason direktiivin kehittämistä, jolla säädeltäisiin kaikkia
tämän alan kysymyksiä kattavasti.
78
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
REFERENCES

Aduschkin V.V., Rodionov V.N., Turuntaev S., Yudin A. (2000). Seismicity in the
Oilfields, Oilfield Review Summer 2000, Schlumberger, URL:
http://www.slb.com/resources/publications/industry_articles/oilfield_review/2000/or20
00sum01_seismicity.aspx

AGS (2011). Arkansas Earthquake Updates, internet-database with survey of
earthquakes in Arkansas, Arkansas Geololigical Survey. 2011. URL:
http://www.geology.ar.gov/geohazards/earthquakes.htm

Arthur J. D., Bruce P.E., Langhus, P. G. (2008). An Overview of Modern Shale Gas
Development in the United States, ALL Consulting. 2008. URL: http://www.allllc.com/publicdownloads/ALLShaleOverviewFINAL.pdf

Anderson S. Z. (2011). Toreador agrees interim way forward with French Government
in Paris Basin tight rock oil program. February 2011

Arkansas (2011). Fayetteville Shale Gas Sales Information, Oil and Gas Division, State
of Arkansas, URL: http://www.aogc.state.ar.us/Fayprodinfo.htm

Arkansas Oil and Gas Commission. (2011). January 2011. URL:
http://www.aogc.state.ar.us/Fayprodinfo.htm

Armendariz Al (2009). Emissions from Natural Gas Production in the Barnett Shale Area
and Opportunities for Cost-Effective Improvements, Al. Armendariz, Department of
Environmental and Civil Engineering, Southern Methodist University, Dallas, Texas,
ordered by R. Alvarez, Environmental Defense Fund, Austin, Texas., Version 1.1.,
January 26, 2009

Arthur J. D., Bohm B., Coughlin B. J., Layne M. (2008). Hydraulic Fracturing
Considerations for Natural Gas Wells of the Fayetteville Shale. 2008

Blendinger W. (2011). Stellungnahme zu Unkonventionelle Erdgasvorkommen:
Grundwasser schützen - Sorgen der Bürger ernst nehmen - Bergrecht ändern (Antr Drs
15/1190) - Öffentliche Anhörung des Ausschusses für Wirtschaft, Mittelstand und
Energie am 31.05.2011. Landtag Nordrhein-Westfalen, 20. Mai 2011

Bode, J. (2011). Antwort der Landesregierung in der 96. und 102. Sitzung des
Landtages der 16. Wahlperiode am 21. Januar und 17. März 2011 auf die mündlichen
Anfragen des Abgeordneten Ralf Borngräber (SPD) – Drs. 16/3225 Nr. 18 und 16/3395
Nr. 31. Niedersächsischer Landtag – 16. Wahlperiode, Drucksache 16/3591. April 2011

BP (2010).BP Statistical Review of World Energy, June 2010. URL: http://www.bp.com

Charpentier (2010). R.R. Charpentier, T. Cook, Applying Probabilistic Well-Performance
Parameters to Assessments of Shale-Gas Resources, U.S. Geological Survey Open-File
Report 2010-1151, 18p.

Chesakeape (2010).
Annual reports, various editions, Chesapeake corp., URL:
http://www.chk.com/Investors/Pages/Reports.aspx

Chesapeake Energy, Water use in deep shale gas exploration I, May 2011

Chesapeake Energy, Water use in deep shale gas exploration II, May 2011

Chon (2011). G. Chon, R.G. Matthews. BHP to buy Chesapeake Shale Assets, Wallstreet
Journal, 22nd February 2011, URL:
http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703800204576158834108927732.ht
ml
79
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________

COGCC (2007). Colorado Oil and Gas Conservation Commission, Oil and Gas
Accountability Project

COGCC Garfield Colorado County IT Department. Gas Wells, Well Permits&Pipelines,
Including Public Lands, Western Garfield County, Colorado, Glenwood Springs,
Colorado: Composed Utilizing Colorado Oil and Gas Conservation Commission Well Site

Colborn T. (2007). Written testimony of Theo Colborn, PhD, President of TEDX, Paonia,
Colorado, before the House Committee on Oversight and Government Reform, hearing
on The Applicability of Federal Requirements to Protect Public Health and the
Environment from Oil and Gas Development, October 31, 2007.

Cook (2010). Cook, Troy and Charpentier, Assembling probabilistic performance
parameters of shale-gas wells: US-Geological Survey Open-File Report 2010-1138, 17p.

D.B. Burnett Global Petroleum Research Institute, Desalination of Oil Field Brine, 2006

Duncan, I., Shale Gas: Energy and Environmental Issues, Bureau of Economic Geology,
2010

EC 2010 Grantham: European Commission – Enterprise and Industry (Grantham J.,
Owens C., Davies E.) (2010). Improving Framework Conditions for Extracting Minerals
for the EU. July 2010. URL: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/rawmaterials/files/best-practices/sust-full-report_en.pdf [6.6.2011]

EC 2010 MMM: European Commission, Sector “Mining, metals and minerals". Reference
Documents. (last update: 31/10/2010). URL:
http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/metals-minerals/documents/index_en.htm
[6.6.2011]

EC 2011 MW: European Commission – Environment. Summary of EU legislation on
mining waste, studies and other relevant EU legislation. Last updated: 18/02/2011,
URL: http://ec.europa.eu/environment/waste/mining/legis.htm [6.6.2011]

EC 2011 S: European Commission – Environment, Last updated: 19/01/2011, URL:
http://ec.europa.eu/environment/seveso/review.htm [5.6.2011] Review of Seveso II
until June 2015

EC BREF: EC European Commission, Joint Research Centre, Institute for Prospective
Technological Studies, URL: http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/ [6.6.2011]

EC LCA: European Commission – Joint Research Centre – Institute for the Environment
and Sustainability: Life Cycle Thinking and Assessment. URL:
http://lct.jrc.ec.europa.eu/index_jrc [16.6.2011]

EC NEEI: European Commission (2010). Natura 2000 Guidance Document. Non-endergy
mineral extraction and Natura 2000. July 2010. URL:
http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/neei_n2000_g
uidance.pdf [16.6.2011]

EIA cod: Publications Office of the European Union (2009). Council Directive of 27 June
1985 on the assessment of the effects of certain public and private projects on the
environment – including amendments. This document is meant purely as a
documentation tool and the institutions do not assume any liability for its contents. June
2009. URL: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:1985L0337:20090625:EN:PDF
[10.6.2011]
80
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________

EPA (2005). The relevant section 322 in the Energy Policy Act of 2005 explicitely states:
"Paragraph (1) of section 1421(d) of the Safe Drinking Water Act (U.S.C. 300h(d)) is
amended to read as follows: (1) Underground injection. – The term underground
injection – (A) means the subsurface emplacement of fluids by well injection; and (B)
excludes – (i) the underground injection of natural gas for purposes of storage; and (ii)
the underground injection of fluids or propping agents (other than diesel fuels) pursuant
to hydraulic fracturing operations related to oil, gas, or geothermal production
activities." (see Public law 109 – 58 Aug 8 2005; Energy Policy Act of 2005, Subtitle C
Production, Section 322, Page 102.

EPA (2009). Discovery of “fracking" chemical in water wells may guide EPA review,
Inside EPA, Environmental Protection Agency, August 21, 2009,

Ernst&Young (2010)
The global gas challenge, Ernst&Young, September 2010,
page 4, URL:
http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/The_global_gas_challenge_2010/$FILE/The
%20global%20gas%20challenge.pdf

ExxonMobil (2010) H. Stapelberg. Auf der Suche nach neuem Erdgas in Niedersachsen
und Nordrhein-Westfalen, Presentation at a hearing on a side event of the German
Parliamentm, organized by the Bündnis90/Die Grünen, Berlin, 29th October 2010

Gény (2010). Florence Gény (2010). Can Unconventional Gas be a Game Changer in
European Gas Markets? The Oxford Institute for Energy Studies, NG 46, December
2010.

Goodman W. R., Maness T. R. (2008). Michigan’s Antrim Gas Shale Play—A Two-Decade
Template for Successful Devonian Gas Shale Development. September 2008

Goodrich (2010)
Goodrich Petroleum Corporation Presentation at the IPAA oil and
gas investment symposium, New York, New York, 11th April 2010, URL:
http://www.goodrichpetroleum.com/presentations/April2010.pdf

Grieser B., Shelley B. Johnson B.J., Fielder E.O., Heinze J.R., and Werline J.R. (2006).
Data Analysis of Barnett Shale Completions: SPE Paper 100674

Hackl (2011). Personal communication with the responsible employee of a huge
European reinsurance company. March 2011.

Harden (2007). Northern Trinity/Woodbine GAM Assessment of Groundwater Use in the
Northern Trinity Aquifer Due to Urban Growth and Barnett Shale Development,
prepared for Texas Water Development Board, Austin Texas, TWDB Contract Number:
0604830613, URL:
http://rio.twdb.state.tx.us/RWPG/rpgm_rpts/0604830613_BarnetShale.pdf

Hejny H., Hebestreit C. (2006). EU Legislation and Good Practice Guides of Relevance
for the EU Extractive Industry. December 2006. URL:
http://www.ene.ttu.ee/maeinstituut/taiex/presentations/Paper%20Hejny%20TAIEX%20
2006%20Tallinn.pdf [6.6.2011]

Howarth B., Santoro R., Ingraffea T. (2011) Developing Natural Gas in the Marcellus
and other Shale Formations is likely to Aggravate Global Warming. March 2011

Ineson, R. (INGAA Foundation) Changing Geography of North American Natural Gas,
April 2008, Page 6]
81
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________

Kim Y.J., Lee H.E., Kang S.-A., Shin J.K., Jung S.Y., Lee Y.J. (2011). Uranium Minerals
in black shale, South Korea, Abstract of Presentation to be held at the Goldschmidt
2011 Conference, Prague, August 14-19, URL:
http://www.goldschmidt2011.org/abstracts/originalPDFs/4030.pdf

Kohl (2009). The Paris oil shale basin – Hype or Substance?, K. Kohl, Energy and
Capital, 23rd November 2009, URL: http://www.energyandcapital.com/articles/parisbasin-oil-shale/1014

Korn (2010). Andreas Korn, Prospects for unconventional gas in Europe, Andreas Korn,
eon-Ruhrgas, 5th February 2010, URL:
http://www.eon.com/de/downloads/ir/20100205_Unconventional_gas_in_Europe.pdf

Kullmann U. (Federal Ministry of Economics and Technology) (2006). European
legislation concerning the extractive industries. URL:
http://www.ene.ttu.ee/maeinstituut/taiex/presentations/European%20legislation%2020
06.pdf [6.6.2011]

Kummetz D., Neun Lecks – null Information (nine leaks, zero information), taz, January
10, 2011, URL: http://www.taz.de/1/nord/artikel/1/neun-lecks-null-information/

Laherrere (2011) Laherrère J.H. 2011 «Combustibles fossiles: donnees, fiabilite et
perspectives» Ecole Normale Superieure CERES-04-02 Choix energetiques Paris 7 avril.
URL : http://aspofrance.viabloga.com/files/JL_ENS_avril2011.pdf

Leteurtrois J.-P., J.-L. Durville, D. Pillet, J.-C. Gazeau (2011). Les hydrocarbures de
roche-mère en France, Rapport provisoire, Conseil général de l’énergie et des
technologies, CGEIT n° 2011-04-G, Conseil général de l’énvironment et du
développement durable, CGEDD n° 007318-01

Lobbins C. (2009). Notice of violation letter from Craib Lobbins, PA DEP Regional
Manager, to Thomas Liberatore, Cabotr Oil& Gas Corporation, Vice President, February
7, 2009.

Louisiana Department of Natural Resources (LDNR). Number of Haynesville Shale Wells
by Month. June 2011

Lustgarten A. (2008). Buried Secrets: Is Natural Gas Drilling Endangering U.S.Water
Supplies?, Pro Publica,November 13, 2008.

Michaels, C., Simpson, J. L., Wegner, W. (2010). Fractured Communities: Case Studies
of the Environmental Impacts of Industrial Gas Drilling. September 2010

NDR (2011). Grundwasser von Söhlingen vergiftet? News at Norddeutscher Rundfunk,
January 10, 2011, 18.25 p.m., URL:
http://www.ndr.de/regional/niedersachsen/heide/erdgas109.html

New York City Department of Environmental Protection (NYCDEP). (2009). Rapid Impact
Assessment report: Impact Assessment of Natural Gas Production in the New York City
Water Supply Watershed. September 2009

NGE 2011: Natural Gas for Europe, URL: http://naturalgasforeurope.com/shale-gasregulatory-framework-work-progress.htm [6.6.2011]

Nonnenmacher P. (2011). Bohrungen für Schiefergas liessen die Erde beben, Basler
Zeitung, June 17, 2011.

Nordquist (1953). "Mississippian stratigraphy of northern Montana", Nordquist, J.W.,
Billings Geological Society, 4th Annual Field Conference Guidebook, p. 68–82, 1953
82
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________

NYC Riverkeeper, Inc. (2010). Fractured Communities – Case Studies of the
Environmental Impacts of Industrial Gas Drilling. p. 13. September 2010. URL:
http://www.riverkeeper.org/wp-content/uploads/2010/09/Fractured-CommunitiesFINAL-September-2010.pdf [16.6.2011]

ODNR (2008). Report on the Investigation of the Natural Gas Invasion of Aquifers in
Bainbridge Township of Geauga County, Ohio. Ohio Department of Natural Resources,
Division of Mineral Resources Management, September 1, 2008.

OGP International Association of Oil & Gas Producers (2008). Guidelines for the
management of Naturally Occurring Radioactive Material (NORM) in the oil and gas
industry. September 2008

Ohio Department of Natural Resources (ODNR), Division of Mineral Resources
Management. (2008). Report on the Investigation of the Natural Gas Invasion of
Aquifers in Bainbridge Township of Geauga County, Ohio. September 2008

Osborn St. G., Vengosh A., Warner N. R., Jackson R. B. (2011). Methane contamination
of drinking water accompanying gas-well drilling and hydraulic fracturing. April 2011

PA DEP (2009). Proposed Settlement of Civil Penalty Claim, Permit Nos. 37-125-2316500, Pennsylvania Department of Environmental Protection, September 23, 2009, URL:
http://s3.amazonaws.com/propublica/assets/natural_gas/range_resources_consent_ass
essment090923.pdf

PA DEP (2010). Department of Environmental Protection fines Atlas $85000 for
Violations at 13 Well sites, January 7, 2010, URL:
http://www.portal.state.pa.us/portal/server.pt/community/newsroom/14287?id=2612&
typeid=1

Papoulias F. (European Commission, DG Environment) (2006). The new Mining Waste
Directive towards more Sustainable Mining. November 2006. URL:
http://www.ene.ttu.ee/maeinstituut/taiex/presentations/Mining%20waste%20dir%20%20Tallinn%2030-11-06.pdf [6.6.2011]

Patel 2011. French Minister Says “Scientific" Fracking Needs Struict Control, Tara Patel,
Boloombnerg News, 1st June 2011, see at http://www.bloomberg.com/news/2011-0601/french-minister-says-scientific-fracking-needs-strict-control.html

Penn State, College of Agricultural Science. (2010). Accelerating Activity in the
Marcellus Shale: An Update on Wells Drilled and Permitted. May 2010. URL:
http://extension.psu.edu/naturalgas/news/2010/05/accelerating-activity

Petroleum Technology Alliance Canada (PTAC). (2011). Evolving Water Use Regulations
British Columbia Shale Gas. 7th Annual Spring Water Forum May 2011

Pickels, M. (2010). Moon's Atlas Energy Resources fined $85K for environmental
violations, January 09, 2010, URL:
http://www.pittsburghlive.com/x/dailycourier/s_661458.html#ixzz1Q1X8kCXz

PLTA (2010). Marcellus Shale Drillers in Pennsylvania Amass 1614 Violations since
2008, Pennsylvania Land Trust Association (PLTA), September 1, 2010, URL:
http://conserveland.org/violationsrpt

Quicksilver. (2005). The Barnett Shale: A 25 Year “Overnight" Success. May 2005

Raestadt (2004). Nils Raestadt. Paris Basin – The geological foundation for petroleum,
culture and wine, GeoExpoPro June 2004, p. 44-48, URL:
http://www.geoexpro.com/sfiles/7/04/6/file/paris_basin01_04.pdf
83
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________

Resnikoff M. (2019). Memo. June 2010. URL:
http://www.garyabraham.com/files/gas_drilling/NEWSNY_in_Chemung/RWMA_6-3010.pdf

RRC (2011)

Safak S. (2006). Discussion and Evaluation of Mining and Environment Laws of Turkey
with regard to EU Legislation. September 2010. URL:
http://www.belgeler.com/blg/lgt/discussion-and-evaluation-of-mining-andenvironment-laws-of-turkey-with-regard-to-eu-legislation-turk-maden-ve-cevrekanunlarinin-avrupa-birligi-mevzuatiyla-karsilastirilmasi-ve-degerlendirilmesi [6.6.2011]

Schaefer (2010). Keith Schaefer, The Paris Basin Oil Shale Play, Oil and Gas
Investments Bulletin, 30th December 2010, see at http://oilandgasinvestments.com/2010/investing/the-paris-basin-oil-shale-play/

Schein G.W., Carr P.D., Canan P.A., Richey R. (2004). Ultra Lightweight Proppants:
Their Use and Application in the Barnett Shale: SPE Paper 90838 presented at the SPE
Annual Technical Conference and Exhibition, 26-29 September, Houston, Texas.

Schuetz M (European Commission: Policy Officer Indigenous Fossil Fuels) (2010).
Schiefergas: Game-Changer für den europäischen Gasmarkt? October 2010

SDWA (1974). Safe Drinking Water Act, codified generally at 42 U.S.C. 300f-300j-25,
Public Law 93-523, see art. 1421(d).

SGEIS (2009) Supplemental Generic Environmental Impact Statement (SGEIS) prepared
by the New York State Department of Environmental Conservation (NYSDEC), Division
of Mineral Resources on the Oil, Gas and Solution Mining Regulatory Program, Well
Permit Issuance for Horizontal Drilling and High-Volume Hydraulic Fracturing to Develop
the Marcellus Shale and Other Low-Permeability Gas Reservoirs, Draft September 2009,
URL: http://dec.ny.gov/energy/45912.html, and Final Report 2010, URL:
http://www.dec.ny.gov/energy/47554.html

Stapelberg H. H. (2010). Auf der Suche nach neuem Erdgas in Niedersachsen und
Nordrhein-Westfalen. Oktober 2010

Sumi L. (2008). Shale gas: focus on Marcellus shale. Report for the Oil & Gas
Accountability Project/ Earthworks. May 2008

Swanson V.E. (1960). Oil yield and uranium content of black shales, USGS Series
Numbered No. 356-A, URL: http://pubs.er.usgs.gov/publication/pp356A

Sweeney M. B, McClure S., Chandler S., Reber C., Clark P., Ferraro J-A., JimenezJacobs P., Van Cise-Watta D., Rogers C., Bonnet V., Shotts A., Rittle L., Hess S. (2010).
Marcellus Shale Natural Gas Extraction Study - Study Guide II - Marcellus Shale Natural
Gas: Environmental Impact. January 2010

Talisman (2011). A list of all notices of violations by Talisman received from the PA
DEP, are listed at URL: http://www.talismanusa.com/how_we_operate/notices-ofviolation/how-were-doing.html

TCEQ (2010). Health Effects Review of Barnett Shale Formation Area Monitoring
Projects including Phase I (August 24-28, 2009), Phase II (October 9-16, 2009), and
Phase III (November 16-20, 2009): Volatile Organic Compound (VOCs), Reduced Sulfur
Compounds (RSC), Oxides of Nitrogen (NOx), and Ifrared(IR) Camera Monitoring,
Interoffice Memorandum, Document Number BS0912-FR, Shannon Ethridge, Toxicology
Division, Texas Commission on Environmental Quality, January 27, 2010.
see Texas Railroad Commission (2011)
84
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________

Teßmer D. (2011). Stellungnahme Landtag NRW 15/621 zum Thema:
“Unkonventionelle Erdgasvorkommen: Grundwasser schützen – Sorgen der Bürger ernst
nehmen – Bergrecht ändern". Report on legal framework concerning exploitation of
shale gas. May 2011.

Texas Rail Road Commission (RRC). (2011). URL: http://www.rrc.state.tx.us/

Thonhauser (2010): G. Thonhäuser. Presentation at the Global Shale Gas Forum, Berlin,
6-8th September 2010, Cited in “The Drilling Champion of Shale gas", Natural Gas for
Europe, URL: http://naturalgasforeurope.com/?p=2342

Thyne G. (2008). Review of Phase II Hydrogeologic Study, Prepared for Garfield
County, December 20, 2008, URL:
http://cogcc.state.co.us/Library/Presentations/Glenwood_Spgs_HearingJuly_2009/Glen
woodMasterPage.html

Tiess G. (2011). Legal Basics of Mineral Policy in Europe – an overview of 40 countries.
Springer, Wien, New York.

Total (2011). The main sources of unconventional gas, internet presentation of Total.
URL: http://www.total.com/en/our-energies/natural-gas-/exploration-andproduction/our-skills-and-expertise/unconventional-gas/specific-fields-201900.html
[15.06.2011]

United States Environmental Protection Agency (EPA), Office of Research and
Development. (2011). Draft Plan to Study the Potential Impacts of Hydraulic Fracturing
on Drinking Water Resources. February 2011

US EIA, (2011). World Shale Gas Resources: An Initial Assessment of 14 Regions
Outside the US, US- Energy Information Administration, April 2011. URL:
http://www.eia.gov/analysis/studies/worldshalegas/?src=email

UWS Umweltmanagement GmbH. All relevant legislation on german and european level
concerning environmental protection, security at work, emissions, etc. URL:
http://www.umwelt-online.de/recht/wasser/ueber_eu.htm [6.6.2011]

Waxman H., Markey E., DeGette D. (United States House of Representatives Committee
on Energy and Commerce) (2011). Chemicals Used in Hydraulic Fracturing. April 2011.
URL:
http://democrats.energycommerce.house.gov/sites/default/files/documents/Hydraulic%
20Fracturing%20Report%204.18.11.pdf [6.6.2011]

Weber L. (2006). Minerals Policy in Austria in the Framework of EU Legislation.
Presentation at TAIEX-Meeting Tallinn 2006. URL:
http://www.ene.ttu.ee/maeinstituut/taiex/presentations/Taiex_tallinn_weber.pdf
[6.6.2011]

WEC (2010). 2010 Survey of Energy Resources, World Energy Council, London, 2010,
URL: www.worldenergy.org

WEO (2011). World Energy Outlook 2011, special report: Are we entering a golden age
of gas?, International Energy Agency, Paris, June 2011, URL:
http://www.worldenergyoutlook.org/golden_age_gas.asp

Witter R., Stinson K., Sackett H., Putter S. Kinney G. Teitelbaum D., Newman L. (2008).
Potential Exposure-Related Human Health Effects of Oil and Gas Development: A White
Paper, University of Colorado Denver, Colorado School of Public Health, Denver,
Colorado, and Colorado State University, Department of Psychology, Fort Collins,
Colorado, September 15, 2008.
85
Osasto A: talous- ja tiedepolitiikka
_________________________________________________________________

Wolf (2009). Town of Dish, Texas, Ambient Air Monitoring Analysis, Final Report,
prepared by Wolf Eagle Environmental, September 15, 2009, URL:
www.wolfeagleenvironmental.com

Wood R., Gilbert P., Sharmina M., Anderson K. (2011). Shale gas: a provisional
assessment of climate change and environmental impacts. January 2011

Zeeb H., Shannoun F. (2009). WHO handbook on indoor radon: a public health
perspective. World Health Organization (WHO) 2009
86
Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen
_________________________________________________________________________
LIITE: MUUNTOKERTOIMET
Taulukko: Yhdysvalloissa käytettävät yksiköt
Yksikkö
1 tuuma (in)
1 jalka (ft)
1 jaardi (yd)
1 maili (mi)
1 neliöjalka (sq ft) tai (ft2)
1 eekkeri
1 kuutiojalka (cu ft) tai (ft3)
1 kuutiojaardi (cu yd) tai (yd3)
1 eekkerijalka (acre ft)
1 USA:n gallona (gal)
1 barreli (bbl)
1 busheli (bu)
1 pauna (lb)
1 lyhyt tonni
Fahrenheit (F)
1 brittiläinen lämpömääräyksikkö (BTU) tai
(Btu)
SI-vastine
2,54 cm
0,3048 m
0,9144 m
1,609344 km
0,09290341 m2
4046,873 m2
28,31685 L
0,7645549 m3
1233,482 m3
3,785412 L
158,9873 L
35,23907 L
453,59237 g
907,18474 kg
(5/9) * (F – 32)° C
1055,056 J
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/US_units_of_measurement
87