1. No category

Loppuraportti Kuortaneen Puutarhakylä- esiselvityshanke
1 Hankkeen toteuttaja
Kuortaneen kunta sopimuksella hakijan, Kylänraitti ry:n kanssa.
2 Hankkeen nimi: Kuortaneen Puutarhakylä-esiselvityshanke
3 Yhteenveto hankkeesta
3.1
Tausta
Lisääntynyt rivitalo- ja kerrostaloasuminen on kasvattanut kysyntää edulliseen ja ekologiseen
vapaa-ajanviettopaikkaan Etelä-Pohjanmaalla. Kuortaneenjärvi on sijaintinsa, kokonsa ja jo
tehtyjen kunnostustoimenpiteiden ansiosta erinomainen vapaa-ajan asumispaikka esim.
kasvavan Seinäjoen talousalueen asukkaille. Järven lisäksi Kuortaneella on entuudestaan
loistava palvelutarjonta vapaa-ajanasumiseen Urheiluopiston, golfkentän, ym. tarjonnan
myötä, mutta kesämökkien tai mökkitonttien tarjonta on vähäistä.
3.2
Tavoitteet
Esiselvityshankkeella selvitettiin siirtolapuutarhojen periaatteella toimivan mökkialueen,
Kuortaneen puutarhakylän perustamisen edellytykset. Hankkeen aikana selvitettiin kysyntä
tämän tyyppiselle alueelle, vaikutus alueen elinkeinoelämään, ympäristövaikutukset ja
toteuttamismahdollisuudet.
3.3
Toimenpiteet
Kysynnän selvittämiseksi ideaa esiteltiin omilla nettisivuillaan, Pytinki-messuilla, Kuortaneen
kesätapahtumissa. Esittelyjen aikana ja nettisivuilla kiinnostuneiden oli mahdollisuus vastata
aluetta koskevaan kyselyyn. Kyselyjen pohjalta suunniteltiin asiakaslähtöisesti
mahdollisimman tarkoituksenmukainen alue ja tyyppimökit. Elinkeinovaikutusten
kartoittamiseen käytettiin Tilastokeskuksen mökkiläisbarometrin ja Sisäasiainministeriön
tutkimusten tuloksia. Kustannusarvion kunnallistekniikasta ja ympäristövaikutusten arvioinnit
laadittiin Seigeo Oy:n ja ympäristöpäällikkö Kotolan toimesta.
3.4
Tulokset
Hankkeen tuloksena saatiin kartoitettua alustava kysyntä, kustannusarvio ja laadittua
suunnitelma Kuortaneelle soveltuvan puutarhakylätyyppisen vapaa-ajanasumisalueen
toteuttamismalliksi. Suunnitelma sisältää arvion hankkeen vaikutuksista alueen
elinkeinoelämään, kustannusarvion kunnan investointien osalta ja ympäristöön.
Suunnitelmassa esitetään kohderyhmän sekä edunsaajien kannalta sopivin ja ekologisesti
paras toteuttamismalli, koko, rahoituspohja ja toteuttajatahot.
4 Raportti
4.1
Hankkeen tavoitteet
Esiselvityshankkeella selvitettiin siirtolapuutarhojen periaatteella toimivan mökkialueen,
Kuortaneen puutarhakylän perustamisen edellytykset. Hankkeen aikana selvitettiin kysyntä
tämän tyyppiselle alueelle, vaikutus alueen elinkeinoelämään, ympäristövaikutukset ja
toteuttamismahdollisuudet.
4.2
Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on
Ylemmän tason tavoitteena on Kuortaneenjärven ja Kuortaneen vapaaajanviettomahdollisuuden hyödyntäminen virkistyskäyttöön nykyaikaisen siirtolapuutarhan
muodossa. Toteutuessaan hankkeella poistetaan maakunnallista vapaa-ajan asuntotonttien
puutetta ja lisätään kasvavan Seinäjoen kaupungin talousalueen ja maaseudun vuorovaikutusta
sekä lisätään ranta-alueiden viihtyvyyttä. Hanke myös edesauttaa Kuortaneenjärven ja
kirkonkylän rakennetun ympäristön ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimista ja
toteuttamista.
4.3
Toteutus
Hankkeen toteutusaika oli 1.3.-30.10.2010, täydellä teholla hanke käynnistyi 22.3. hakijoiden
käynnistettyä hankkeen omalla riskillään.
4.3.1 Toimenpiteet
Seuraavat hankkeen toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on suoritettu:
Hanketta esitelty seuraavissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa:Pytinki-messuilla, Aholankankaan
mökkihuutokaupassa, Kuortaneen Eliittikisoissa, Kuortaneen kuhinoilla ja Kuharannan
uistelu- ja golfkilpailun yhteydessä sekä muissa ma tapahtumissa .Esittelyt sekä
puutarhakyläalueen merkintä- ja mittaustyöt on suoritettu suurimmaksi osaksi Kylänraitti ry:n
talkootyönä. Hankkeelle on laadittu kotisivut, joissa tiedotetaan hankkeesta ja kerätään tietoja
alueesta kiinnostuneilta web-pohjaisella kyselyllä. Kyselyyn on vastannut 107 kiinnostunutta.
Raivaustalkoot Pennalanlahdella
Hankkeesta ja sen edistymisestä on tiedotettu alueella ilmestyviin lehtiin ja alueen
radiokanaviin, mökki- ja puutarha-aiheisissa lehtiin.
Elinkeinovaikutuksten arvio on laadittu Tilastokeskuksen mökkibarometrin (v.2009) ja
Sisäasiainministeriön mökkiläiset kuntapalvelujen käyytäjinä (2006) tulosten mukaisilla
rahamäärillä.
Hankkeen aikana on tehty kolme tutustumismatkaa Tampereelle ja Kokkolaan.
Tutustumismatkoilla aikana tutustuttiin vierailuin neljän siirtolapuutarhan ( Rahola, Niihama,
Tullinmäki ja Ykspihlaja) toimintaan, infastruktuuriin sekä ranta-alueiden maankäyttöön
Ylöjärven Kurussa. Lisäksi hankevetäjä on perehtynyt puhelimitse ja sähköpostitse noin 20
siirtolapuutarhayhteisön toimintaperiaatteisiin.
Kysynnän selvittämiseen tarvittavan alueen visualisointia potentiaalisille palstanvuokraajille
on toteutettu suunnittelutoimisto Motiivin kanssa. sisältäen mm.aluesuunnitelman ja
tyyppimökkien luonnokset. Saadun palautteen pohjalta Puutarhakylä-alueen sisältämiä
toimintoja ja rakennetta on suunniteltu ohjausryhmän ja tarjouskilpailun voittaneen
suunnittelutoimisto Motiivin henkilöstön kanssa. Aluesuunnitelmasta on saatu muokatut
luonnokset, jotka ovat olleet esillä hankkeen nettisivuilla.
Puutarhakylän aluesuunnitelmaan liittyvä rannan ruopppaustarve on kartoitettu
maastokäynnein. Ruoppauksesta laadittiin erillinen suunnitelma ja kustannusarvio ja asia
etenee omana hankkeenaan Kuortaneen kunnan toimesta.
Mittaus- ja merkintätöitä Pennalanlahden rehevöityneessä rannassa.
4.3.2 Aikataulu
Aikataulullisesti hankeaika oli tiukka, mutta riittävä alustavan kysynnän, kustannusarvioiden
ja toteutussuunnitelmien tekoon. Lopullisen toteutussuunnitelmien tekemiseen ei hankkeen
kestoaikana ole mahdollisuutta kunnallisen päätöksentekoprosessin, kaavoitysrytmin ja lupaasioiden käsittelyaikojen vuoksi.
4.3.3 Resurssit
Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Rahoittajina toimivat
Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry, Kuortaneen kunta, Kuortaneen Yrittäjät ja
Kyläyhdistys kylänraitti ry. Resurssit olivat riittävät.
4.3.4 Toteutuksen organisaatio
Hankkeen ohjauryhmä koostui Kuortaneen kunnan viranhaltijoista, Kuortaneen Yrittäjien ja
Kylänraitti ry:n jäsenistä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet: Auli Viitasaari, Raimo
Saari, Tauno Lampinen, Alpo Santanen, Veli-Matti Kalmari, Jyri Saranpää, Paula Erkkilä,
Kaija Ylinen ja Minna Nikkari Hankkeella oli ajalle 22.3.2010-31.10.2010 palkattuna
projektipäällikkö Mika Peräkangas. Ohjausryhmä piti kokouksia hankkeen aikana 3 kertaa ja
ohjausryhmän jäsenista koostuva alueen suunnitteluryhmä kokoontui useita kertoja yhdessä
suunnittelutoimisto Motiiivi Oy:n henkilöstön kanssa. Ohjausryhmän jäsenten
monipuolisuudesta oli suuri hyöty hankkeen laaja-alaisuuden vuoksi.
4.3.5 Kustannukset ja rahoitus
Hankkeen rahoitus riitti hyvin. Kustannukset alitettiin palkkakustannuksien osalta, koska
hanke päästiin käynnistämään kolme viikkoa aiottua myöhemmin. Myös muiden kustannusten
osalta rahaa kului budjetoitua vähemmän, koska hankkeen käynnistyttyä löydettiin
huomattavasti suunniteltua edullisempi tapa toteutaa kysely. Lisäksi Puutarhakylä-esitteen
sisältö eli hankkeen edetessä jatkuvasti, joten esitteet oli järkevintä toteuttaa kopioimalla
suunniteltujen painatusten sijaan.
4.3.6 Raportointi ja seuranta
Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut 3 kertaa ja kokouksissa on raportoitu sidosryhmien
edustajille hankkeen etenemisestä. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu sähköpostitse hankkeessa
mukana oleville tahoille ja kyselyyn vastanneille. Hankkeesta on tiedotettu alueen lehtiin ja
Pohjanmaan radioon.
4.3.7 Yhteistyökumppanit
Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä aluesuunnittelun osalta Suunnittelutoimisto
Motiivi Oy:n, Suomen siirtolapuutarhaliiton sekä usean toiminnassa olevan siirtolapuutarhan
kanssa. Alueen alustavan kustannusarvion laati alueen hyvin entuudestaan tunteva Seigeo Oy.
Tyyppimökkien osalta hirsirakentajan näkemystä Motiivi Oy:lle antoi Raimo Saari ja
ympäristövaikutusten osalta Kuortaneen kunnan ympäristöpäällikkö Jukka Kotola.
Tyyppimökki 35 m²
Tyyppimökki 50 m²
5 Tulokset ja vaikutus
5.1
Kysyntä
Lisääntynyt rivitalo- ja kerrostaloasuminen on lisännyt vapaa-ajanviettopaikkojen kysyntää
Etelä-Pohjanmaalla. Voimakkaasti kasvavan Seinäjoen talousalueen lähistöllä järviä on vähän
ja niiden rannat alkavat olla täyteen rakennettuja tai mökkitontteja ei ole tarjolla.
Kuortaneenjärvi on sijaintinsa, kokonsa sekä aiemmin tehtyjen kunnostustoimenpiteiden
ansiosta erinomainen vapaa-ajan asumispaikka lähialueiden asukkaille. Järven lisäksi
Kuortaneella on entuudestaan loistava palvelutarjonta vapaa-ajanasumiseen Urheiluopiston,
golfkentän, kalastusmahdollisuuksien ym. tarjonnan myötä, mutta kesämökkien tai
mökkitonttien tarjonta on myös Kuortaneella käytännössä olematonta. Vapaa-ajanasuntojen
hankkijoiden potentiaalinen kohderyhmä on maantieteellisesti vakituista asumista laajempi
koska päivittäinen työmatka ei rajoita sijaintia. Kesämökin ja asunnon keskimääräinen
etäisyys Suomessa on 118 km.
Puutarhanhoito on noussut suosituksi harrastukseksi ja Siirtolapuutarha-toiminnan suosio on
voimakkaassa kasvussa etenkin Ruotsissa ja Suomessa. Omaa rantatonttia helpompi
rakentaminen ja uudet jätevesimääräykset luovat kysyntää tiiviimmälle, kunnallistekniikan
parissa olevalle loma-asumiselle. Hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksien perusteella
Puutarhakylälle on tilaus Etelä-Pohjanmaan ensimmäiseksi siirtolapuutarhatyyppiseksi lomaasuntoalueeksi.
Kuortaneen Puutarhakylästä tehtyyn kyselyyn on vastannut 107 taloutta. Hankkeen
kotisivuilla on vieraillut 1033 eri kävijää yhteensä 1516 käyntiä. Sivulatauksia on tehty 16985
kpl eli keskimääräinen sivulataus / käynti on 11,2 kpl:a. Keskimääräinen sivustoilla vietetty
aika on 8 min 53 s. Yleisesti ottaen hyvänä kiinnostavan sivuston lukuina pidetään yli 3
latausta/ sivusto ja yli 3 minuutin vietettyä aikaa/ sivusto. Alueeseen on halunnut käydä
tutustumassa paikanpäällä n. 20 taloutta.
Kyselyyn vastanneiden talouksien kotipaikka jakautui seuraavasti: Seinäjoki 57 kpl,
Kuortane 12 kpl, Lapua 8 kpl, Helsinki 6 kpl, Alajärvi 6 kpl, Vaasa 3 kpl, Ilmajoki 2 kpl,
Kaustinen 2 kpl.
Yksi vastaajatalous oli seuraavilta paikkakunnilta: Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Töysä, Lahti,
Lehtimäki, Kristiinankaupunki, Rauma, Fehraltorf (Sveitsi). Noin kolmasosalla vastaajista oli
jonkunlainen aikaisenpi side paikkakuntaan ( aikaisempi kotikunta, opiskellut paikkakunnalla
tms). Vastaajien keski-ikä on n. 50 vuotta ja talouden keskikoko 2,5 henkilöä.
Vastaajista 54% on aikeissa rakentaa vapaa-ajan asunnon 1-2 vuoden kuluessa, 31% 3-4
vuoden kuluessa ja 14% 5-6 vuoden kuluessa.
5.2
Alue
Alueen osalta kartoitettiin maanomistuksen, koon ja sijainnin näkökulmasta Kuortaneen
vesistöjen rantakiinteistöjä, mutta kyllin yhtenäisiä ja puutarhakylän kokovaatimuksen
täyttäviä alueita ei Kuortaneen vesistöjen lähistöltä löydy. Pennalanlahden rannalla sijaitseva
alue on ainoa järkevin kustannuksin toteutettavissa oleva alue. Lisäksi ko. alueen etuina ovat
mm. hyvät liikenneyhteydet pikitie miltei perille, hyvä yhteys maakuntakeskukseen ja
kuntakeskuksen läheisyys. Alueelta on suhteellisen lyhyt matka tarvittavan olemassaolevaan
viemäriverkostoon kunnallistekniikan rakentamista ajatellen. Alueen omistaa
kokonaisuudessaan Kuortaneen kunta, joten maanhankintoja ei tarvitse tehdä ja alueen
rajanaapuri on hankkeelle myötämielinen.
Suunniteltu alue Kuortaneenjärven Pennalanlahden rannalla.
Alue on tällä hetkellä Kuortaneen ja Mäyryn osayleiskaavassa merkinnällä AP-3. Tulvaveden
vaikutuksesta vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle
(+78.00 ). Omakotitaloja kevytrakenteisempi mökkirakentaminen on alueelle helpompi ja
edullisempi toteuttaa. Jokisuiston itä- ja länsirannalla on useita olemassaolevia loma-asuntoja,
jotka on rakennettu alavammalle ja tulvaherkemmälle alueelle kuin suunniteltu puutarhakylä.
Lisäksi kunnallistekniikan kustannusten jakajia on puutarhakylä-tyyppisessä tehokkaassa
maankäytön muodossa mahdollisuus saada samankokoiselle maa-alueelle paljon.
Alue säilyy myös kuntalaisille avoimena virkistysalueena, josta on mahdollisuus vuokrata
viljelypalsta ilman rakennusoikeutta ja käydä ulkoilemassa.
Alue pohjoisesta katsoen
5.3
Ympäristövaikutukset
Viemäröinnin ansiosta Puutarhakylätyyppinen alue kuormittaa Kuortaneenjärveä vähemmän
kuin perinteinen järven ympärille muodostunut mökkirakentaminen ja alueen tähänastinen
käyttö, eli peltoviljely. Muu jätteenkäsittely järjestettäisiin kustannustehokkkaasti ja
ympäristöystävällisesti yhteisellä aluekeräyspisteellä, joten ympäristövaikutuksia ei
niidenkään osalta synny. Maatuvat jätteet hyödynnetään maanparannusaineena
kiinteistökohtaisella kompostoinnilla. Alueella tulisi salllia ainoastaan ympäristöystävälliset
lannoitteet. Pennalanlahden ranta on rehevöitynyt 1950-luvulta lähtien voimakkaiden
maatalouden keinolanoitteiden vuoksi, joten alueelle tehtävä ruoppaus ennallistaisi
rehevöityneen jokisuiston sellaiseksi kuin se oli ennen keinolannoitteiden aikaa.
Mikäli hanke etenee, ohjausryhmä suosittelelee Kuortaneen ulkopuolisen luontokartoittajan
arviointia.
5.4
Elinkeinovaikutukset
Puutarhakylän rakentamisen ja asukkaiden kulutuksen aikaansaama liikevaihto on merkittävä
ja jakautuu useille toimialoille. Laskelmien pohjatietoina on käytetty Tilastokeskuksen v. 2009
julkaisemaa kesämökkibarometri-tutkimusta ja Sisäasiainministeriön julkaisua Mökkiläiset
kuntapalvelujen käyttäjinä (v. 2006). Tilastokeskuksen aineiston ja mökkiläisten
keskimääräisen ostokäyttäytymisen perusteella huomattava osa, eli yli n. 60% kulutuksesta
kohdistuu mökkikunnan yrityksiin. Kulutuksen osuus mökkikunnassa kasvaa matkan ja
mökillä vietetyn ajan pidetessä. Toteutuessaan hanke tukee laaja-alaisesti alueen yritysten ja
työpaikkojen lisääntymistä sekä elinkeinojen monipuolistumista. Lisääntynyt kesäasukkaiden
palvelujen tarve vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen alueella ja siten vaikuttanee positiivisesti
myös alueen varsinaisen asukasluvun kehitykseen.
Etelä- Pohjanmaan ensimmäinen siirtolapuutarha-tyyppinen mökkialue hyödyntäisi kunnan
vahvuustekijöitä ja vaikuttaisi positiivisesti kunnan imagoon.
Infrastuktuurin ja mökkien rakennusvaiheessa alue luo kysyntää etenkin mm. rakennus-,
sähkö-, lvi-, ja rakennustarvikealan yrittäjille sekä loma-asuntojen ja piharakennuksien
valmistajille. Kuortanelaiset alan yritykset saavat lähelleen uudet markkinat, joissa yrityksille
muodostuu kilpailuetua mm. kuljetus- ja matkakustannusten muodossa. Kunnan ja
mökkiläisten investoinnit alueen infrastruktuuriin olisivat 70 mökillä n. 4,9 milj. euroa, josta
kunnallistekniikan ja teiden osuus Seigeo Oy:n tekemän alustavan kustannusarvion mukaan
662.000 €. Kunnallistekniikan ja teiden kustannukset tulevat katetuksi vesi- ja
viemäriliittymämaksuina ja tonttivuokrina n. 10 vuoden kuluttua. Varsinaisia vesi- ja
jätevesimaksuja sekä Haavistontielle mahdollisesti rakennettavien ja olemassaolevien
kiinteistöjen vaikutusta ei laskelmissa ole huomioitu. Myös välilliset vaikutukset
kuntatalouteen on jätetty investoinnin takaisinmaksulaskelmien ulkopuolelle.
Lopullinen uuden kysynnän hyödyntäminen riippuu luonnollisesti yritysten omasta
toiminnasta ja tarjonnasta. Kuortanelaisten yritysten keskuudessa on jo asian
esiselvitysvaiheessa alkanut muotoutua
verkostoja mm. mökkien rakennuttajien
helpottamiseksi. Kysynnän hyödyntämistä edesauttaa tämäntyyppisten alueiden
keskimääräistä voimakkaampi yhteisöllisyys.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kesämökki on oman kotitalouden tai jonkun muun
henkilön käytössä keskimäärin 75 vuorokautta vuodessa. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste
on 103 vuorokautta vuodessa.
Jatkossa Puutarhakylän mökkiläisten kulutus vahvistaa monipuolisesti niin rakentamisen,
vähittäiskaupan, palveluntuottajien, uusiutuvien energiamuotojen tuottajien ja maatalouden
liitännäiselinkeinojen paikallisia markkinoita ja mahdollisuuksia elinkeinotoiminnassa.
Mökkiläisten vuotuinen rahankäyttö tuottaisi liikevaihtoa n. 5.800 euroa / mökki, joten täyden
alueen (70 mökkiä) tuottama liikevaihto olisi n. 405.000 euroa / vuosi. Kyselyn
palautteessa korostuivat harrastusmahdollisuudet, joten alan toimijat kuten Kuortane Golf
ja Urheiluopisto ovat todennäköisiä uusien kanta-asiakkaiden saajia.
Alue lisää Kuortaneen vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä ja edesauttaa siten
osaltaan Kuortaneen säilymiseen vireänä ja toimivina kuntana. Alueen väljyys mahdollistaa
jatkossa tarpeiden mukaisen laajenemisen ja sen myötä Kuortaneen kehittymisen entistä
merkittävämmäksi vapaa-ajan asumisen keskeisiksi paikkakunniksi aluellamme.
Liitteet 2 ja 3: ( Kunnan kassavirtalaskelma, Puutarhakylän tuottama liikevaihto)
6
Esitykset jatkotoimenpiteiksi
Maakunnallisen ja Kuortaneen kuntaa koskevan loma-asunto paineen helpottamiseksi ja
hyödyntämiseksi Kuortaneen Puutarhakylä-hankkeen ohjausryhmä esittää
esiselvityshankkeen tulosten pohjalta jatkotoimenpiteiksi Kuortaneen kunnalle:
•
•
•
•
•
•
Suunniteltu puutarhakyläalueen kaavoitus siirtolapuutarha-alueeksi aloitetaan
alkuvuodesta 2011. Alueen suunniteluun budjetoidaan 50.000 € vuodelle 2011.
Koska jätevesiasetus ja vaihtoehtoiset ratkaisut hakevat vielä muotoaan,
puutarhakyläalueelle rakennetaan kunnallinen vesi-ja viemäriverkosto, johon
mökkiläiset velvoitetaan liittymään. Kunnallistekniikan karkeatyöt pyritään
käynnistämään alkuvuodesta 2012, koska talvirakentaminen on maanrakennusyritysten
työtilanteesta johtuen yleensä kesäaikaa edullisempaa.
Alue palstoitetaan aluesuunnitelman mukaisesti 70 kpl:a n.500 m² vuokrapalstaa, jotka
kunta vuokraa pitkällä, esim. 20 vuoden sopimuksella suoraan mökkiläiselle.
Vuokrasopimus siirtyy mökin omistajanvaihdostilanteessa uudelle mökin omistajalle.
Yhteisalueet vuokrataan perustettavalle alueen asukasyhdistykselle, jolloin hoitovastuu
on alueen asukkailla. Maanvuokran on ko. alueita koskien syytä olla lähinnä
nimellinen. Alue on suuri ja yhteisön resurssit kohdistuvat täten paremmin
hoitotoimenpiteisiin ja alueiden kunnossapitoon.
Alueen kunnallistekniikka ja tonttitiet voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa huolto- ja sisääntulotie, puolet pysäköintialueesta ja tonttitiet
alueen sisääntulotien itäpuolisille tonteille ( 38 kpl).
Alueen mökkien rakentamisesta vastaavat tulevat asukkaat. Perinteiset 1930-1950
luvuilla rakennetut siirtolapuutarhamökit eivät vastaa tämän päivän tarpeita.
Kuortaneen tyyppisessä maaseutupaikkakunnalla mökkien tulisi olla hieman
kaupunkien kyljissä sijaitsevia vanhoja siirtolapuutarhamökkejä suurempia. Kyselyn
mukaan suurin osa kiinnostuneista asuu Kuortaneen ulkopuolella ja pidempi matka
aiheuttaa tilantarvetta mm. vaatteiden ja harrastusvälineiden säilytyksen osalta. Lisäksi
omat peseytymistilat ja sauna kuuluvat nykyaikaiseen vapaa-ajanasuntoon.
Aluesuunnittelun yhteydessä laadittiin piirustukset kahdesta erikokoisesta
tyyppimökistä, joita voidaan käyttää alueen rakennusmääräysten pohjana
rakennusmateriaalien, neliömäärien ja kattokaltevuuksien osalta. Alueelle tulisi mökin
lisäksi sallia yhden lisärakennuksen ( varasto- ja/tai pihasauna) villien varasto- ja
lasitettujen terassien tarpeen vähentämiseksi.
7 Allekirjoittajat ja päiväys