1. No category

Tärinän riskit ja torjuminen
työympäristössä
-
Opetusmateriaali
Johdanto
Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien
suomalaisten työntekijöiden terveydelle
Aihe koskee sekä työnantajia, työtekijöitä, työterveyshuoltoa,
kone- ja laitevalmistajia että virkamiehiä
Koulutuksen ja materiaalin tarkoitus
on lisätä tietoutta tärinästä, sen aiheuttamista vaikutuksista,
tärinäntorjunnan keinoista sekä lainsäädännöstä,
joka velvoittaa työnantajat toimimaan työntekijöiden suojelemiseksi.
Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työnantaja
Onko työympäristössä paljon poissaoloja?
- Selvitetään tärinän vaikutukset niihin ja vähennetään niitä
Haluatko täyttää lainsäädännön?
- Valtioneuvoston asetus 48/2005 velvoittaa selvittämään
tärinän vaikutukset
Haluatko varmistaa parhaan työtehokkuuden?
- Tärinää vähentämällä paranee työtehokkuus, koneiden
kunto ja mm. polttoainekustannukset
Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työntekijä
Onko selkäsi tai niskasi kipeä töiden jälkeen?
- Haluatko vähentää kipuja?
Oletko säästynyt pahemmilta kivuilta?
- Haluatko pitää selkäsi sekä kätesi kunnossa ja terveenä?
Tunnistamalla vaarallisen tärinän edistät omaa terveyttäsi ja elät paremmin.
Epämukavuuksien minimointi ylläpitää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.
Sisällysluettelo – Ihmiseen kohdistuva
tärinä
1. Perustietoa tärinästä
2. Tärinän vaikutukset
3. Lainsäädäntö ja standardit
4. Kenelle tärinä on ongelma
5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi
Altistusarvon arviointi – kehotärinä
Käytetty kone
Tehtävä
pyöräkuormaaja
kaivinkone
tiehöylä
lastaus
ojankaivuu
auraus
Altistusaika (h)
1
1,5
3
Päästöarvo (m/s²)
Altistusarvo (m/s²)
1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta x-suunta y-suunta z-suunta
0,2
0,4
1,1
0,1
0,1 0,4
0,5
0,3
1
0,2
0,1
0,4
0,5
0,45
0,55
0,3
0,3
0,3
Yhteensä
Päivittainen A(8)
0,4 0,6 0,3 0,6
6. Lainsäädännön täyttäminen – Tärinäntorjuntaohjelma
7. Käytännöntoimenpiteet tärinän vähentämiseksi
8. Työterveyshuolto
9.Tärinäarvojen mittaaminen
1. Perustietoa tärinästä
1.1. Mitä tärinä on
1.2. Kehotärinä
1.3. Käsitärinä
1.4. Tärinätekijät
1.5. Taajuusalueet
1.6. Tärinäkäsitteet ja –suureet
1.7. Tärinänhallinta
[Palaa sisällysluetteloon]
[2.Tärinän vaikutukset]
1.1. Mitä tärinä on
●
●
●
●
Tärinällä tarkoitetaan sellaista liikettä, joka välittyy fyysisesti ihmisen
vartaloon esimerkiksi ajettavasta työkoneesta tai käsillä käytettävästä
työkalusta ja jonka vaikutukset aiheuttavat käyttäjälle mahdollisen
terveysriskin
Esimerkiksi merisairautta aiheuttavaa laivan heiluntaa tai rakennusten
heilumista ei tulkita (tässä tapauksessa) tärinäksi
Ihmiseen kohdistuva tärinä jaetaan yleisesti kehotärinään ja käsitärinään
Lisäksi tärinätyyppinä erotellaan yleensä iskut, eli yksittäiset, suuret,
hetkelliset ihmiseen kohdistuvat kiihtyvyydet
1.2. Kehotärinä
●
●
●
●
Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja
ihmisen rajapinnasta ja sitä mitataan
ihmisen ja tärisevän laitteen välistä
Rajapinnat on määritelty istuvalle,
seisovalle ja makaavalle ihmiselle, mutta
yleensä kehotärinälle altistutaan istuen
Kehotärinän altistusarvon laskeminen
perustuu ISO 2631-1 standardiin ja EUdirektiiviin
Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista
koneista jotka altistavat käyttäjän
kehotärinälle
●
traktori, pyöräkuormaaja
1.3. Käsitärinä
●
●
●
Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen
ja käden rajapinnasta ja sitä mitataan
käden ja tärisevän laitteen välistä
Käsitärinän altistusarvon laskeminen
perustuu ISO 5349-1 standardiin ja
EU-direktiiviin
Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista
työkaluista, jotka altistavat käyttäjän
käsitärinälle
●
moottorisaha, porakone,
kulmahiomakone
1.4. Tärinätekijät – mistä altistus koostuu
●
●
●
Tärinän voimakkuus (amplitudi) on kiihtyvyyden hetkellistä suuruutta,
eli sitä kuinka nopeasti liike johonkin suuntaan muuttuu tietyllä ajan
hetkellä. Mitä suurempi kiihtyvyys on, sitä voimakkaampana ihminen
tärinän hetkellisesti tuntee
Taajuus kuvaa tärinää aiheuttavien liikkeiden tiheyttä, eli sitä kuinka
monta kertaa liikettä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on
hertsi (Hz). Mitä suurempi taajuus on, sitä nopeampana ihminen tärinän
tuntee
Tärinän kesto (aika) vaikuttaa tärinästä johtuvien vaikutusten riskin
kasvamiseen. Mitä pidempään tärinälle altistutaan sitä suurempi riski on
vaikutuksille
1.5. Taajuusalueet
●
●
●
Tärinän eri taajuudet vaikuttavat ihmisvartaloon eri tavoilla. Tietyn
taajuuden tärinä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveysriskin kohdistuessa
käsiin, mutta ei esimerkiksi kohdistuessa selkärankaan ihmisen istuessa
Tutkimusten mukaan vaaralliset taajuusalueet eri tärinöille on määritelty
seuraavasti
●
matkapahointivointi 0 – 0,5 Hz
●
kehotärinä 0,5 – 80 Hz
●
käsitärinä 1 – 1000 Hz
●
iskut 1 – 10000 Hz
Eri taajuuksien vaikutusten merkittävyydestä johtuen, tärinäarvoja
laskettaessa eri taajuuksia painotetaan niiden aiheuttaman riskin mukaan.
1.6. Tärinäsuureet ja termistö
●
RMS- arvoa (Root Mean Square; r.m.s.) käytetään tärinän suuruuden
arvioinnissa ja se kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa.
Tärinäaltistuksen laskemiseen käytetty RMS - arvo lasketaan
taajuuspainotetusta kiihtyvyyssignaalista ja sen yksikkö on m/s²
aw(t) on taajuuspainotettu kiihtyvyys ajanhetkellä t
T on aika (s)
1.6. Tärinäsuureet ja termistö
●
●
●
Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu
kiihtyvyyden RMS - arvo, joka on suoritettu määritellyissä,
mahdollisimman toistettavissa, olosuhteissa (esim. standardiradalla)
Altistusaika on tiettyyn työvaiheeseen käytetty aika, joka altistaa
työntekijän tärinälle
Altistusarvo on työntekijäkohtainen arvo, joka muodostuu päästöarvosta
ja altistusajasta. Lainsäädännössä altistusarvo suhteutetaan aina
kahdeksan tunnin työpäivään, josta käytetään termiä A(8)-arvo.
Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan
työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä.
1.7. Tärinän hallinta
• Tärinän hallinta kattaa kokonaisvaltaisesti sekä ne toimenpiteet, joilla
työkoneiden tärinää vaimennetaan, työntekijöiden altistuminen tärinän
aiheuttamille riskeille arvioidaan, että toimenpiteet jotka tähtäävät
altistumisen aiheuttamien riskien pienentämiseen
• Teknisillä ratkaisuilla tärinän siirtymistä koneesta ihmiseen voidaan
minimoida mahdollisimman paljon. Koneiden jousituksilla,
rengasvalinnoilla, istuimen pehmusteilla yms. on suuri vaikutus siihen
kuinka vahvana ja millä taajuuksilla tärinä ihmiseen välittyy
• Riskin arvioinnissa lasketaan työntekijään kohdistuva tärinäaltistusarvo,
jonka avulla voidaan päätellä onko tärinästä kyseiselle työntekijälle
todellista terveysuhkaa
• Tärinäntorjuntatoimenpiteillä työntekijäkohtaista altistusarvoa pyritään
tarvittaessa laskemaan käytäntöihin ja tiedotukseen perustuen
2. Tärinän vaikutukset
2.1. Terveydelliset vaikutukset
2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma
2.3. Vaikutukset koneisiin
2.4. Vaikutukset työelämään
[Palaa sisällysluetteloon]
[3.Lainsäädäntö ja standardit]
2.1. Terveydelliset vaikutukset
●
●
●
Tärinälle altistuminen aiheuttaa ihmiselle terveysongelmia ja/tai pahentaa
jo olemassa olevia vaivoja
Kehotärinän terveysvaikutukset kohdistuvat pääasiassa alaselkään ja
käsitärinän käsiin, olkapaihin ja hartioihin
Vaikka kaikkia olemassa olevia sairauksia ei tärinää vähentämällä voida
poistaa, niin riskiä uusille vaivoille voidaan huomattavasti pienentää
2.1.1. Miten kehotärinä vaikuttaa
●
Kehotärinälle altistuva ihminen on yleensä istuma-asennossa
●
tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan
●
selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan tärinää
●
välilevyihin kohdistuu painetta – syntyy rasitus
●
jos selkärangan asento on epäedullinen, on vaikutukset suuremmat
●
Käytännössä tärinä ja ergonomia yhdessä aiheuttavat terveysongelman
●
Kehotärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat
●
selkäkivut
●
selkärangan vammat
●
väsyminen
2.1.1. Miten kehotärinä vaikuttaa
●
●
Kehotärinä aiheuttaa suoraan mm. selkäkipuja, kun tärinätasot ovat
korkeita ja altistumisaika on tarpeeksi pitkä (useita tunteja)
Lisäksi tärinä lisää muiden asioiden, kuten taakan nostamisen ja huonon
ergonomian negatiivisia vaikutuksia
Vaikutusten lisääntyminen
kehotärinän kasvaessa
Vaikutukset kuljettajaan
Kasvu
Kehotärinä
Huono
asento
Tehtävien
suoritus
Hypyt
Iskut
...
2.1.2. Miten käsitärinä vaikuttaa
●
●
Käsitärinälle altistuva työntekijä on yleisimmin käyttämässä
moottorikäyttöistä käsityökalua tai käsin ohjattavaa isompaa konetta
Käsitärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat
●
valkosormisuus
●
käsien puutuneisuus, pistely, kipu
●
rannekanavaoireyhtymä
●
käden puristusvoiman aleneminen
●
käden ja niskan lihas- ja jännevammat
●
kämmenen jännekuroumat
●
käden luiden ja nivelten vauriot
●
kuulon lasku
2.1.3. Lääketieteen tutkimustuloksia
(keho- ja käsitärinä)
●
●
●
●
●
Bussinkuljettajilla 3-kertainen ja trukinkuljettajilla 7-kertainen määrä selkäkipuja
verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta (Bovensi & Hulshof, 1998)
Traktorinkuljettajilla on 3-kertainen määrä akuutteja selkäkipuja ja tuplasti
kroonisia selkäkipuja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tärinänaltistusta.
(Bovenzi & Betta, 1994)
10 vuoden altistus traktorin kuljettajilla 3-kertaisti selkäkipuisten osuuden
20%:sta 58%:iin (Hulshof & van Zamten, 1987)
Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet suurin yksittäinen pääryhmä
(33%) KELAn korvaamista sairaslomapäivistä vuonna 2005 (Kelan
sairausvakuutustilasto 2005, KELA)
Pirkanmaan alueen metallityöntekijöille tehtyyn käsitärinätutkimukseen osallistui
285 työntekijää, joista 186:n todettiin altistuvan käsitärinälle. Heistä 24:lle
todettiin tärinätauti ja 12:lle rannekanavaoireyhtymä (Työterveyslaitos, Tampere,
2006)
2.1.4. Tärinä ja muut tekijät
• Ihmisen kokemat tärinän vaikutukset ovat aina useiden tekijöiden
yhteisvaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jo
pienempikin tärinä aiheuttaa riskin tärinäperäisille terveysongelmille jos
sille altistutaan kauan tai huonossa asennossa
• Tärinätekijöiden vaikutuksia ihmiseen voidaan kuvata seuraavalla kaavalla
altistusaika²
X
amplitudi
X
taajuus
X
ergonomia
X
elintavat
=
Vaikutukset ihmiseen
2.1.4. Tärinä ja muut tekijät
• Suuri amplitudinen tärinä (voimakas kiihtyvyys) aiheuttaa luonnollisesti
ihmiseen suuremman impulssin kuin pienempi amplitudinen tärinä ja on
täten vaarallisempaa
• Tärinän tietyt taajuudet ovat puolestaan ihmiselle vaarallisempia kuin
toiset. Kehotärinä on vaarallisimmillaan 4-8 Hz ja käsitärinä 4-16 Hz
taajuuksilla
• Altistusarvo ja riski tärinäperäisille vaivoille yksinkertaisesti kasvaa, mitä
pidempi altistusaika on
• Ergonomia näyttelee edellisten lisäksi erittäin tärkeää, joskin vaikeasti
mitattavaa roolia tärinän vaikutusten osatekijänä. Ihmisen asento
tärinäaltistuksen aikana vaikuttaa suuresti eritoten selkärangan kokemaan
rasitukseen
• Lisäksi mm. kylmyys ja tupakointi vahvistavat ihmisen kokeman tärinän
aiheuttamia ongelmia etenkin verenkierrollisten ongelmien osalta
2.1.5. Merkittävä riski työterveydelle
●
●
Tärinästä johtuvat terveysriskit nousivat esille myös Euroopan
työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämässä kyselyssä, jossa
työterveyden asiantuntujat ympäri Eurooppaa pohtivat työterveyden
nousevia uhkia*.
Etenkin tärinälle altistumista, yhdessä huonon ergonomian tai
fyysisesti raskaan työn kanssa, pidettään yleisesti yhtenä
suurimmista työterveysriskeistä Eurooppalaiselle työväestölle
Linkki: http://osha.europa.eu/en/publications/factsheets/60/view
2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma
●
●
Suurin osa ihmisen kokemasta tärinästä aiheuttaa epämukavuutta,
joka ilmenee
●
vaikeutena lukea tai kirjoittaa (juna, bussi, auto)
●
matkapahoinvointina (laiva, veneet, julkinen liikenne)
●
lisääntyneenä väsymyksenä (rekka-autot, linja-autot)
●
työmotivaation laskuna (työkoneet)
Tärisevän työkoneen käyttötuntuma on myös huomattavasti
heikompi kuin hyvin vaimennetun koneen. Käyttötuntuman
puutteellisuus ilmenee
●
●
työsuorituksien vaikeutumisena ja tarkkuuden heikentymisenä
(työkoneet)
onnettomuusriskinä (kaikki liikkuvat työkoneet)
2.3. Vaikutukset koneisiin
●
●
Ajettavien työkoneiden tapauksessa, työkoneen käytöstä aiheutumalla
tärinällä on myös vaikutusta koneen omaan kuntoon
●
tärinä rikkoo koneen rakennetta ja komponentteja
●
lisää koneen polttoaineenkulutusta
●
vaikeuttaa koneen hallinta
Seurauksina tärinän vaikutuksista koneeseen aiheutuu
●
huoltokustannusten nousu
●
käyttöiän lyhentyminen
2.4. Vaikutukset työelämään
Terveydelliset
ongelmat
Sairaspoissaolot
Resurssivaje
Epämukavuus
Työsuorituksen
vaikeutuminen
Työtehokkuuden
laskeminen
Vaikutukset
työkoneisiin
Onnettomuusriski
Tapaturmat
Kuluminen
Huolto
3. Lainsäädäntö ja standardit
3.1. Lainsäädäntö - Valtioneuvoston asetus 48/2005
3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön
3.3. Muut säädökset (Konevalmistajiin vaikuttavat säädökset/muut
vaikuttavat säädökset ja muiden tahojen vastuut)
3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut
[Palaa sisällysluetteloon]
[4. Kenelle tärinä on ongelma]
3.1. Lainsäädäntö – Valtioneuvoston
asetus 48/2005
●
Pääasiassa vahvistaa EU-direktiivin 2002/44/EC
• Asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä
vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta
tärinälle
• Sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja
jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle tärinälle
• Määrittää tärinän A(8)-altistusarvolle toiminta-arvon ja raja-arvon
• Kehotärinälle
0,5 m/s²
1,15 m/s²
• Käsitärinälle
2,5 m/s²
5,0 m/s²
3.1. Lainsäädäntö – Valtioneuvoston
asetus 48/2005
• Velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöiden mahdollinen
tärinäaltistuminen ja sen mukaisesti tunnistamaan tärinää aiheuttavat tekijät
• Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle
altistumisen taso
• Toiminta-arvon ylittyessä on työnantajan laadittava ja toimeenpantava
tärinäntorjuntaohjelma altistuksen pienentämiseksi
• Raja-arvon ylittyessä työnanatajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin
altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon
3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön
●
●
●
●
●
ISO 2631-1 (1997) määrittelee menetelmät kehotärinän mittaukselle ja
arvioinnille
ISO 5349-1 (2001) määrittelee menetelmät käsitärinän mittaukselle ja
arvioinnille
Molemmissa käytetään mittasuureena kiihtyvyyden neliöllistä
keskiarvoa (RMS – arvo)
Mittaukset suoritetaan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä, yleensä siis
kuljettajan ja istuimen välistä tai käden ja työkalun välistä
Standardit eivät määritä tarkkoja raja-arvoja terveydelle vaaralliselle
tärinälle, mutta määrittelevät terveyden varoalueet
3.3. Muut säädökset
EU-direktiivi 2002/44/EC (”tärinädirektiivi”)
• määrittää työnantajan vastuut tärinäaltistuksen osalta ja vahvistetaan
siis Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005
EU-direktiivi 98/37/EC (”konedirektiivi”)
• velvoittaa konevalmistajat minimoimaan tärinän aiheuttamat riskit
siten kun se teknisesti ja olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan
on mahdollista
• määrää, että koneen käyttöohjeista on löydyttävä tärinäpäästöarvo
taajuuspainotettuna kiihtyvyyden neliöllisenä keskiarvona (RMS arvo) jos päästöarvo ylittää edellisessä mainitun toiminta-arvon
3.4. Lainsäädännön aiheuttamat
vastuut
Työnantaja
●
●
●
●
Tehtävä selvitys työntekijöiden mahdollisesta tärinäaltistumisesta
Jos syytä epäillä tärinällä olevan vaikutusta työntekijöiden terveyteen
(käytössä täriseviä koneita) suoritettava tärinäaltistuksen arviointi
Altistuksen arvioinnin perusteella tehtävä riskin arviointi
Jos altistuksen arvioinnin tulokset ylittävät toiminta-arvon on laadittava
tärinäntorjuntaohjelma, jonka mukaan päivittäistä tärinäaltistusta
alennetaan
3.4. Lainsäädännön aiheuttamat
vastuut
Kone- ja laitevalmistaja
●
●
Tärinän aiheuttamat riskit työkoneissa tulee minimoida parhaalla
mahdollisella tavalla jo tuotekehitysvaiheessa
Käyttöoppaaseen on merkittävä koneen aiheuttamat tärinäpäästöt jos ne
ylittävät toiminta-arvon tai ilmoitus, että koneen tärinäpäästöt eivät ylitä
toiminta-arvoa
3.4. Lainsäädännön aiheuttamat
vastuut
Viranomainen
●
●
●
Suomessa on kahdeksan työsuojelupiiriä, joiden tehtävänä on luoda
edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville
työoloille. Tavoitteena on, että työpaikat pitävät omatoimisesti
työolonsa kunnossa
Työsuojelupiirit tekevät tarkastuksia viranomaisaloitteisesti sekä
työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä
Valtioneuvoston asetuksen voimaantulon myötä myös
tärinäaltistuminen on tullut työsuojelupiirin valvonnan alaiseksi
4. Kenelle tärinä on ongelma
4.1. Pääperiaatteet
4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä
4.3. Tarkistuslista – kehotärinä
4.4. Tarkistuslista – käsitärinä
4.5. Tärinätilanne Suomessa
4.6. TÄRY / KEISU / KEHAPA
4.7. Työkoneiden päästöarvoja
[Palaa sisällysluetteloon]
[5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi]
4.1. Pääperiaatteet
●
●
●
Liikkuvilla koneilla (mm. traktorit, kuormaajat, trukit) säännöllisesti
työtä tekevät henkilöt, joiden altistusajat ovat pitkiä (yli 3 tuntia), ovat
yleensä vaarassa altistua kehotärinälle yli toiminta-arvon
Käsikäyttöisiä työkaluja (mm. iskukoneet, paineilmatyökalut)
säännöllisesti työssään käyttävien henkilöiden altistusarvot saavuttavat
usein toiminta-arvon jo noin puolen tunnin altistusajalla
Todellisen altistusajan arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, sillä usein
varsinkin käsitärinän tapauksessa ajatellaan varsinainen ”liipaisinaika”
pidemmäksi kuin se todellisuudessa on. Iskuporakonekaan ei aiheuta
tärinäpäästöjä muulloin kuin porattaessa. Kehotärinän tapauksessa, samalla
työkoneella suoritettujen työvaiheiden väliset erot tulisi myös tarkkaan
huomioida. Yleensä siirtyminen koneella työvaiheiden välillä aiheuttaa
suurimmat tärinäpäästöt
4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle
vaarallinen tärinä
●
●
Kehotärinä on silloin vaarallista, kun se on mielestäsi epämukavaa ja sinun
on vaikea hallita kehoasi
Käsitärinä on vaarallista, jos tärinä tuntuu epämiellyttävältä ja kätesi
väsyvät helposti
4.3. Tarkistuslista - kehotärinä
●
●
Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko kehotärinälle
altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski
●
Ajatko usein teiden ulkopuolella tai huonosti päällystetyillä teillä?
●
Ajatko tai käytätkö täriseviä koneita pitkiä aikoja päivittäin?
●
Ajatko kulkuneuvoja jotka eivät ole tarkoitettu tieajoon?
●
Altistutko iskuille tai tärähtelylle?
●
Joudutko konetta käyttäessäsi työskentelemään huonossa asennossa?
●
Varoittavatko koneiden valmistajat kehotärinälle altistumisesta?
●
Ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinästä aiheutuneista vaivoista?
Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin
4.4. Tarkistuslista - käsitärinä
●
Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko käsitärinälle
altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski
●
Käytätkö pyöriväliikkeisiä työkaluja?
●
Käytätkö tärähteleviä työkaluja?
●
●
●
●
Varoittavatko käyttämiesi työkalujen valmistajat tärinälle
altistumisesta?
Aiheuttavatko käyttämäsi työkalut ”tikkuilua” tai puutuneisuutta
käsissä käytön aikana tai sen jälkeen?
Ovatko tärinälle altistavia työkaluja käyttävät työntekijät ilmoittaneet
minkäänlaisista tärinään liittyvistä oireista?
Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin
4.5. Tärinätilanne Suomessa
●
●
●
●
Arviolta noin 110 000 ihmistä Suomessa altistuu päivittäin haitalliselle
kehotärinälle
Käsitärinälle päivittäin altistuvia Suomessa on noin 130 000
Toistaiseksi lainsäädännön mukaisia mittauksia tärinäaltistumisesta on
Suomessa tehty todella vähän työnantajien toimesta
Suurin osa suoritetuista mittauksista on suoritettu vain tietyissä maastoissa
ja tietyissä olosuhteissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tärinän
vaikutuksista todellisissa työtilanteissa
4.6. Tutkimustuloksia eri projekteista
Suomessa suoritettuja kehotärinätutkimuksia
●
●
●
TÄRY: EU-direktiivin mukaisen koko kehon tärinän raja-arvojen
mittaaminen, analysointi sekä tärinän torjuminen
KEISU: Kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä
henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi
KEHAPA: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen
4.6.1. TÄRY
●
●
●
●
Projektin tavoitteena oli tutkia suomalaisten yritysten valmius EUdirektiivin mukaisten kehotärinän raja-arvojen alittamiseen, niin
valmistajien kuin työnantajienkin osalta, sekä luoda valmiuksia yrityksille
tärinän vaimennusratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin
Mittaukset suoritettiin siten, että ne vastaisivat työkoneiden normaalia
työpäivää, sisältäen eri työvaiheita
Yhteensä mitattiin 25 liikkuvaa työkonetta, joiden joukossa oli työkoneita
mm. maa- ja metsätaloudesta, kunnallistekniikasta, teiden
kunnossapidosta, maarakennuksesta, ahtauksesta ja kaivosteollisuudesta
Tulokset osoittivat että yhtäkään liikkuvaa työkonetta ei voi
yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta
●
Suurin osa työkoneista ylitti toiminta-arvon
●
Useissa koneissa istuin vahvisti tärinää lattialta mitattuun verrattuna
4.6.2. KEISU
●
●
●
●
Projektin tavoite oli kehittää kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin
liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi
työpaikoilla
Kerätyn mittausdatan perusteella voitiin todeta, että tärinätasot ja
altistusajat vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten lyhytaikaiset
mittaukset voivat johtaa merkittävästi vääriin johtopäätöksiin
Tulokset osoittivat, että koska tärinäaltistusaika on harvoin kahdeksaa
tuntia tai sen yli, niin keskimäärin työpäivään skaalattu tärinätaso ei
ylittänyt lainsäädännön määrittelemää päivittäistä raja-arvoa, kuin
poikkeustilanteissa
Suurin osa mittauksista kuitenkin ylitti lainsäädännön toimintaarvon, joka velvoittaa tärinätasojen vähentämiseen
4.6.3. KEHAPA
●
●
●
●
●
Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten
käyttämien työkoneiden tärinätasoja
Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella
ja kesällä
Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta-arvon kahdeksan
tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat
yli raja-arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana
terveysriskinä
Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet,
kuten moottorikelkat ja -pyörät sekä veneet
Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla,
merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin
vaikutuksesta
4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot
liikkuvien koneiden kuljettajille
●
Työympäristö
●
●
Ajonopeus
●
●
Maaston epätasaisuuden merkitys tärinäpäästöihin on todella
suuri. Tasaisilla pinnoilla liikkuvat työkoneet ovat jokseenkin
tärinäturvallisia, kun taas epätasaisessa maastossa useat
työkoneet ylittävät jopa lainsäädännön raja-arvon
Etenkin epätasaisessa maastossa liikkuvien koneiden nopeudella
on suuri merkitys tärinän voimakkuuteen
Huono istuin
●
●
Pahimmillaan istuin jopa vahvistaa työkoneesta ihmiseen
välittyvää tärinää
Usein etenkin sivuttaissuunnat ovat ongelmaisia
4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot
liikkuvien koneiden kuljettajille
●
Sääolosuhteet
●
●
●
●
Joissakin työympäristöissä sääolosuhteet vaikuttavat varsin
merkittävästi tärinän päästöarvoihin. Toisissa sääolot vaikuttavat
työ- ja altistusaikoihin
Vesillä kulkevien koneiden päästöarvot kasvavat jos aallokko on
suurempaa
Ilmassa käytettävien (helikopteri, lentokone) koneiden tärinäarvot
kasvavat myös epävakaisemmissa sääoloissa
Teiden talvikunnossapito ja kesäinen ruohon leikkaus ovat
esimerkkejä tapauksista, jossa sääolosuhteet vaikuttavat sekä työettä altistusaikoihin
4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot
liikkuvien koneiden kuljettajille
●
Renkaiden ja muiden komponenttien resonointi
●
●
”Monissa tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu renkaiden
aiheuttavan resonanssin taajuusalueella 1-3 Hz, joka osuu monesti
istuimen resonanssialueeseen. Näin ne yhdessä vahvistavat
maastosta johtuvaa tärinää ja voivat aiheuttaa suuretkin tärinäarvot
pienillä herätteillä. Joissain tapauksissa myös ohjaamon
vaimennuksen resonanssitaajuus voi sattua samalle taajuusalueelle,
jolloin tilanne on vielä pahempi”
Altistusaika
●
Tietyissä työympäristöissä tärinän päästöarvot eivät ole merkittävän
suuria, mutta pitkät työvuorot aiheuttavat korkean päivittäisen
altistusarvon. Esim. merimiehet, luotsit.
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Pyöräkuormaaja, kuormaus
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,8; y = 1,1; z = 0,7
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Vastapainotrukki, lastaus
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6
• Ylittää lainsäädännön toimintaarvon normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Vastapainotrukki (sähkö)
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,2; y = 0,3; z = 0,3
• Ei ylitä lainsäädännön toiminta-arvoa
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Kuorma-auto, siirto
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,5; y = 0,4; z = 0,6
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Traktori, siirtoajo
• RMS – arvot (m/s²)
x = 1,6; y = 1,0; z = 0,5
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Tiehöylä, auraus
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,5; y = 0,5; z = 1,1
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Harjapuhallinajoneuvo, harjaus
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,2; y = 0,2; z = 0,5
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Metsätyökone
• RMS – arvot (m/s²), avohakkuu
x = 0,3; y = 0,2; z = 0,1
• RMS – arvot (m/s²), siirtyminen
x = 0,8; y = 1,1; z = 0,4
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Kaivinkone, ojankaivuu
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,8; y = 0,6; z = 1,0
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Monitoimikone, siirtyminen
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Moottorikelkka, maastossa
• RMS – arvot (m/s²)
x = 1,0; y = 0,8; z = 2,0
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Moottoripyörä, maastossa
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,9; y = 0,3; z = 2,2
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Rautavene, merellä
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,7; y = 0,7; z = 1,5
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana .
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Lumilinko, linkous
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,4; y = 0,6; z = 1,1
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Kehotärinä
• Traktori, ruohon leikkaus
• RMS – arvot (m/s²)
x = 0,7; y = 0,9; z = 0,4
• Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon
normaalin työpäivän aikana.
0,5
1,15
Päästöarvojakauma
m/s²
4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Käsitärinä
• Moottorisaha
• RMS – arvo (m/s²)
ahv = 5 - 8
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
2,5
5
Päästöarvojakauma
m/s²
4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Käsitärinä
• Kulmahiomakone
• RMS – arvo (m/s²)
ahv = 4 - 8
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
2,5
5
Päästöarvojakauma
m/s²
4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja
- Käsitärinä
• Iskuporakone
• RMS – arvo (m/s²)
ahv = 10 - 15
• Ylittää lainsäädännön raja-arvon
normaalin työpäivän aikana.
2,5
5
Päästöarvojakauma
m/s²
5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi
5.1. Altistusarvon arviointi
5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin haasteet
5.3. Luotettava altistuksen arviointi pitkäaikaismittauksilla
5.4. Arviointimenetelmien vertailu
5.5. Riskin arviointi
[Palaa sisällysluetteloon]
[6. Tärinäntorjuntaohjelma]
5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi
• Altistuksen arvioinnin tarkoitus on auttaa työnantajaa selvittämään onko
tärinä yrityksen työntekijöille todellinen terveysriski
• Arvioinnissa määritetään mahdollisesti tärinää aiheuttavat työvaiheet ja
niissä käytetyt työkoneet, sekä lasketaan työntekijäkohtainen A(8) altistusarvo
• Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä
työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin
pienentää
5.1. Altistusarvon arviointi
●
●
Arvioinnissa lasketaan päivittäinen työntekijäkohtainen 8 tunnin
vertailuaikaan suhteutettu A(8) – altistusarvo
Arviointi voi perustua
●
●
●
●
työpaikalla todellisissa työolosuhteissa suoritettuihin
tärinämittauksiin
työkoneen käyttöohjeessa ilmoitettuihin tärinäpäästöihin
muualla julkaistuun materiaaliin, jos löydettävissä käytetylle
konetyypille(hyvä vertailla muutamia lähteitä)
Arviointi suoritetaan viidessä vaiheessa
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 1
Lista mahdollisista tärinälle altistavista työvaiheista
●
Listataan mitkä työkoneet/tehtävät voisivat aiheuttaa riskejä
työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle tärinäaltistumisen
seurauksena
Altistusarvon arviointi - kehotärinä
Käytetty kone
Tehtävä
pyöräkuormaaja
kaivinkone
tiehöylä
lastaus
ojankaivuu
auraus
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 2
Altistusaikojen määrittäminen
●
Mitataan työntekijän altistusajat tarkasti jokaiselle työvaiheelle ja
arvioidaan suorituskertojen lukumäärän perusteella päivittäinen
altistusaika
Altistusarvon arviointi – kehotärinä
Käytetty kone
Tehtävä
pyöräkuormaaja
kaivinkone
tiehöylä
lastaus
ojankaivuu
auraus
Altistusaika (h)
1
1,5
3
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 3
Päästöarvojen selvittäminen
●
●
●
Kone ja -laitevalmistajat ovat velvollisia ilmoittamaan valmistamiensa
tuotteiden tärinäpäästöt ohjekirjassa ja näitä voidaan käyttää altistusarvon
arvioinnissa
Arviointi voi perustua myös muuhun julkiseen materiaaliin (esim.
tieteelliset julkaisut, tietokannat). Useampien lähteiden vertailu olisi
suotavaa
Mittaaminen on päästöarvojen selvittämisen luotettavin keino. Tarkat
tiedot koneiden aiheuttamista tärinäpäästöistä saadaan vain tekemällä
mittaukset koneiden todellisissa käyttöympäristöissä ja niissä tehtävissä,
joissa ne kullakin yrityksellä ovat
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 3
Päästöarvojen selvittäminen
●
Kehotärinän altistusarvon laskemiseksi tarvitaan joka tapauksessa
päästöarvo kaikista kolmesta suunnasta, joista x- ja y-suunnat ovat
painotettuja kertoimella 1,4.
Altistusarvon arviointi – kehotärinä
Käytetty kone
Tehtävä
pyöräkuormaaja
kaivinkone
tiehöylä
lastaus
ojankaivuu
auraus
Altistusaika (h)
1
1,5
3
Päästöarvo (m/s²)
1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta
0,2
0,4
1,1
0,5
0,3
1
0,5
0,45
0,55
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 4
Päivittäisen altistusarvon laskeminen - Kehotärinä
Lasketaan kaikkien päivittäisten työvaiheiden jokaiselle suunnalle 8
tunnin vertailuaikaan suhteutettu altistusarvo (esim. 1. työvaihe)
●
A1x(8) = 1,4 x a1wx√( t1/8)
A1y(8) = 1,4 x a1wy√( t1/8)
A1z(8) = 1 x a1wz√( t1/8) , missä
a1wx = 1. työvaiheen x-suunnan päästöarvo (m/s²), t1= 1. työvaiheen altistusaika (h)
●
Lasketaan päivittäinen altistusarvo jokaiselle suunnalle (esim. xsuunnalle).
Ax(8) = √( A1x(8)² + A2x(8)² + A3x(8)² + ... + Anx(8)² )
●
Lasketuista altistusarvoista suurin on päivittäinen altistusarvo
A(8) = max { Ax(8), Ay(8), Az(8) }
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 4
Päivittäisen altistusarvon laskeminen - Kehotärinä
Altistusarvon arviointi – kehotärinä
Käytetty kone
Tehtävä
pyöräkuormaaja
kaivinkone
tiehöylä
lastaus
ojankaivuu
auraus
Altistusaika (h)
1
1,5
3
Päästöarvo (m/s²)
1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta
0,2
0,4
1,1
0,5
0,3
1
0,5
0,45
0,55
Yhteensä
Päivittainen A(8)
Altistusarvo (m/s²)
x-suunta y-suunta z-suunta
0,1
0,1 0,4
0,2
0,1
0,4
0,3
0,3
0,3
0,4 0,6 0,3 0,6
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 4
Päivittäisen altistusarvon laskeminen - Käsitärinä
Lasketaan kaikkille päivittäisille työvaiheille 8 tunnin
vertailuaikaan suhteutettu altistusarvo
●
A1(8) = a1hv√( t1/8)
A2(8) = a2hv√( t2/8)
A3(8) = a3hv√( t3/8) , missä
a1hv = 1. työvaiheen päästöarvo (m/s²) , t1= 1. työvaiheen altistusaika (h)
●
Kun jokaiselle vaiheelle on altistusarvot laskettu voidaan laskea
päivittäinen altistusarvo
A(8) = √( A1(8)² + A2(8)² + A3(8)²)
5.1. Altistusarvon arviointi – vaihe 5
Säädettyihin toiminta- ja raja-arvoihin vertaaminen
●
●
●
Jos päivittäisen tärinäaltistuksen voidaan todeta olevan
pienempää kuin lainsäädännön asettaman toiminta-arvon, ei
työnantajalta vaadita jatkotoimenpiteitä tärinänhallintaan
Jos päivittäinen tärinäaltistusarvo on suurempi kuin
lainsäädännön asettama toiminta-arvo, on työnantajan laadittava
tärinäntorjuntaohjelma altistuksen alentamiseksi ja seuraamiseksi
Jos päivittäinen tärinäaltistusarvo on suurempi kuin
lainsäädännön asettama raja-arvo, on työnantajan ryhdyttävä
välittömästi toimiin altistusarvon alentamiseksi esim. työaikoja
lyhentämällä ja laadittava tärinäntorjuntaohjelma altistuksen
alentamiseksi ja seuraamiseksi
5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin
haasteet
●
●
Tärinäaltistuksen arviointiin sisältyy monia haasteita, jotka johtuvat
yleensä tietämättömyydestä, huolimattomuudesta tai mittauksiin liittyvistä
epävarmuustekijöistä
Suurimmat haasteet kohdistuvat seuraaviin tekijöihin
●
Tärinäarvojen luotettavuus
●
Altistusajan arviointi
●
Työpäivien vaihtelevuus
●
Mittaustilanteen aiheuttama mitattavan henkilön työtapojen muutos
●
Mittalaitteiden asettamat rajoitteet
5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin
haasteet
●
●
Tärinäarvojen luotettavuus aiheuttaa suurimman epävarmuustekijän
altistusarvon arviointiin. Olosuhteet joissa työkonetta käytetään
vaikuttavat merkittävästi tärinäpäästöihin ja vain vallitsevissa olosuhteissa
mitatut tärinäarvot tuottavat luotettavan tuloksen altistusarvon
arvioinnissa
Altistusaikaa on todellisuudessa todella vaikea arvioida tarkasti ja
niinpä se yleensä altistusarvoa laskettaessa arvioidaan reilusti yläkanttiin.
Varsinainen työvaiheen suorittaminen ei kuitenkaan kestä niin kauaa kuin
siihen kokonaisuudessa kulutettu aika, mukaan lukien valmistavat
tehtävät yms.
5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin
haasteet
●
●
●
Työpäivien tehtävät vaihtelevat usein paljonkin, mutta usein on vaikea
erottaa millä tavalla. Altistusarvoa laskettaessa tulisi muodostaa
muutaman tyypillisen työpäivän profiili, joille riskin arviointi voitaisiin
suorittaa erikseen. Tämä on kuitenkin varsin työlästä ja vaatii
huomattavan paljon aikaa
Mittausten suorittaminen aiheuttaa yleensä myös psykologisia
vaikutuksia mittauksissa mukana oleviin henkilöihin. Koneenkäyttötapa
saattaa muuttua merkittävästi normaalista ja mittaustulokset eivät enää
kuvaakaan normaalia työsuoritusta
Myös mittalaitteet aiheuttavat omat haasteensa tärinäarvojen
mittaamiseen. Jokaisella yrityksellä ei ole olemassa mittalaitetta ja jo sen
hankkimisen aiheuttamat kustannukset ylittävät usein kipukynnyksen.
Lisäksi mittalaitteet vaativat usein käyttäjältään tietoa mittausten
suorittamisesta, tulosten tulkitsemisesta ja hyödyntämisestä
5.3. Luotettava altistuksen arviointi
pitkäaikaismittauksilla
●
●
●
Edellä mainitut haasteet altistuksen arvioinnissa voidaan ratkaista
pitkäaikaisilla mittauksilla, jotka toteutetaan automaattisilla mittalaitteilla
Pitkäaikaisen seurannan avulla voidaan luotettavasti selvittää miten
koneen tärinä ja työntekijän altistusaika vaihtelee päivittäin ja eri
työtehtävissä
Pitkäaikaismittauksiin löytyy kaupallisia ratkaisuja, jotka eivät häiritse
työntekijää
5.3. Luotettava altistuksen arviointi
pitkäaikaismittauksilla
1. Asiantuntija arvioi työympäristön ja tekee mittaussuunnitelman
2. Mittalaitteet asennetaan työkoneisiin ja dokumentoidaan
3. Työkoneita käytetään normaalisti työprosessissa
4. Mittalaitteet puretaan koneista ja data siirretään tietokantaan
5. Asiantuntija analysoi tulokset
6. Asiantuntija luo tärinäntorjuntaohjelman
5.4. Arviointimenetelmien vertailu
Tärinäaltistuksen arviointi
Suoraan mittaamalla
Pitkäaikaismittaus
Arvioimalla, perustuen
Lyhytaikaisiin
Ilmoitettuun Julkiseen
päästöarvomittauksiin
Voidaan arvioida työkoneiden tärinäpäästöt
Voidaan arvioida työntekijän tärinäaltistusarvo
Saadaan luotettava tieto koneiden päästöarvoista
omassa työympäristössä
Saadan luotettava tieto työntekijöiden
päivittäisistä altistusajoista
Saadan selville työntekijäkohtainen todellinen
päivittäinen altistusarvo
Saadaan selville tärinäaltistuksen päivittäinen
työntekijäkohtainen vaihtelu
Voidaan helposti arvioida tärinäaltistuksen
aiheuttamat riskit työntekijäkohtaisesti
Voidaan helposti laatia ja toteuttaa
tärinäntorjuntaohjelma ja koulutus
Voidaan helposti toteuttaa
tärinäntorjuntatoimenpiteiden seuranta
Voidaan seurata useita työntekijöitä ja työkoneita
samanaikaisesti
dataan
materiaaliin
5.5. Riskin arviointi
• Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä
työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin
pienentää
• Mikäli A(8) - altistusarvot eivät ylitä toiminta-arvoa voidaan riskin
arvioinnissa todeta ettei riskiä ole olemassa
• Riskin arvioinnissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös muita tärinän
aiheuttamaan terveysriskiin vaikuttavia tekijöitä
5.5. Riskin arviointi
Altistuksen taso, tyyppi ja kesto
• Mitkä työvaiheet aiheuttavat suurimmat tärinäpäästöt, kuinka suuria ne
ovat ja altistutaanko niiden aiheuttamalle tärinälle pitkiä aikoja
Työntekijöiden terveydentila
●
Vaikutukset niiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, joiden
työterveyshuolto on todennut olevan erityisen alttiita riskeille
Työvälineiden valmistajien antamat tiedot
●
Varoittavatko valmistajat tärinäperäisistä terveysriskeistä tai
opastavatko pienentämään riskiä esim. istuimen oikealla asennuksella
5.5. Riskin arviointi
Vaihtoehtoiset työvälineet
●
Onko mahdollista käyttää työvälineitä, joilla tärinäaltistusta voidaan
vähentää nykyisiin verrattuna
Erityiset olosuhteet
●
Tapahtuvatko jotkin työvaiheet olosuhteissa, jotka lisäävät tärinän
vaikutuksia ihmiseen, kuten kylmyys tai yötyö
Vapaa-aika
●
Altistuvatko työntekijät mahdollisesti tärinälle varsinaisen tryöajan
ulkopuolella
6. Lainsäädännön
velvollisuuksien täyttäminen
- Tärinäntorjuntaohjelma
6.1. Tärinäaltistuksen arviointi
6.2. Riskitekijöiden arviointi
6.3. Tärinäntorjuntatoimenpiteet
6.4. Seuranta
6.5. Arvion uusiminen
[Palaa sisällysluetteloon]
[7. Käytännön toimenpiteet]
6. Tärinäntorjuntaohjelma
●
●
●
Tärinäntorjuntaohjelma (TTO) on suunnitelma jonka mukaisesti pyritään
vähentämään työntekijöiden tärinäaltistusta hyödyntäen teknisiä ratkaisuja,
koulutusta sekä työprofiilin muokkaamista
TTO:sta ei ole olemassa virallista mallia. Lainsäädäntö esittää vain
pääpiirteittäin asiat jotka siinä tulisi ottaa huomioon
Jotta TTO:ssa käyttöön otettujen tärinäaltistusta vaimentavien
toimenpiteiden tehokkuudesta saataisiin tietoa, olisi TTO:n hyvä sisältää
ainakin tiedot
●
Tärinäaltistuksen arvioinnista (menetelmät, mitatut arvot)
●
Riskin arvioinnista
●
Valituista toimenpiteistä altistuksen ehkäisemiseksi
●
Valitusta seurantamenetelmästä
6.1. Tärinäaltistuksen arviointi
Arviointiin käytetyt menetelmät
●
●
Jotta TTO:n käyttöönoton vaikutuksia voitaisiin tarkastella luotettavasti,
tulisi tärinämittaukset ja laskutoimitukset suorittaa aina samoin
menetelmin. Tämän takia mittausmenetelmät on syytä dokumentoida
mahdollisimman tarkasti
Esimerkiksi altistusaikojen, päästöarvojen ja altistusarvojen
laskentaperiaate ja mihin ne perustuvat (mittaukset, valmistajan antama
data, julkinen materiaali) on syytä dokumentoida tulevaa vertailua
varten
Arvioinnin tulokset
●
Minkälaisia altistusaikoja, päästöarvoja ja altistusarvoja arvioinnin
tuloksena lopulta saatiin on itsessään se tieto jota verrataan tuleviin
arvioihin
6.2. Riskin arviointi
●
●
●
Riskin arvointi toimii pohjana tärinäntorjuntatoimenpiteiden valintaan ja
onnistuneeseen tärinän hallintaan
Arvioinnissa määritettyjen suurimpien riskien vaikutusten minimointi
tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen tärinäarvojen alentamisessa
Riskin arviointi on syytä dokumentoida tärinäntorjuntaohjelmaan, jotta
tulevaisuudessa tehtävien vertailevien arviointien avulla pystytään
havaitsemaan onnistuneet tärinän hallinnan keinot, pienentyneet riskit ja
mahdolliset uudet riskit
6.3. Tärinäntorjuntatoimenpiteet
• Tärinäntorjuntatoimenpiteet ovat TTO:n tärkein osa ja niiden mukaan
työntekijöiden tärinäaltistusta pyritään pienentämään
• Toimenpiteet valitaan riskinarvioinnin perusteella, siten että suurimpia
riskejä minimoidaan parhaalla mahdollisella tavalla
• Tärinäntorjuntatoimenpiteet voivat liittyä mm
• vaimennukseen
• vaihtoehtoisiin työtapoihin
• koulutukseen
• kunnossapitoon
• altistusaikojen lyhentämiseen
• Lisätietoa käytännön toimenpiteistä kappaleessa 7
6.4. Seuranta
Kuinka tietää milloin tärinäntorjunta on onnistunut?
●
●
●
●
Tärinänhallinta on pitkäaikainen prosessi ja vaatii toistuvia seurantatoimia
Vain säännöllisillä tarkastuksilla ja jatkuvalla seurannalla voi varmistaa,
että tärinäntorjuntaohjelmaa todella noudatetaan työntekijöiden ja
työnjohtajien toimesta
Keskustelemalla työntekijöiden, heidän edustajien ja
työturvallisuusvastaavien kanssa työnantaja voi jatkuvasti seurata TTO:n
vaikutuksia työn tekemiseen, työterveyteen ja työtehokkuuteen
Työterveyshuollolla voi myös olla sanottavaa parantuneeseen
terveystilanteeseen tai valittujen toimien riittämättömyyteen
6.5. Arvioinnin uusiminen
Milloin tärinäaltistuksen arviointi pitää uusia?
●
●
Tärinäaltistus, sen aiheuttamat riskit ja torjuntakeinot on syytä
arvioida uudelleen silloin kun työpaikalla tapahtuu merkittäviä
uudistuksia, jotka voivat vaikuttaa tärinäaltistusarvoihin
●
uusien koneistojen tai prosessien käyttöönoton yhteydessä
●
työtapojen tai toimintamallien muuttuessa
●
altistusaikojen kasvaessa
●
uusia tärinäntorjuntakeinoja sisäänajettaessa
Tärinäaltistuksen uusimalla voi myös tarkistaa
tärinäntorjuntatoimenpiteiden tehokkuuden
7. Käytännön toimenpiteet tärinän
vähentämiseksi
7.1. Vaimennuksen hyödyntäminen
7.2. Työtehtävien ja prosessien suunnittelu
7.3. Vaihtoehtoiset työtavat
7.4. Henkilöstön koulutus
7.5. Tiedotus
7.6. Kunnossapito
7.7. Työvälineiden valinta ja hankinta
7.8. Aikataulutus
[Palaa sisällysluetteloon]
[8. Työterveyshuolto]
7.1. Vaimennuksen hyödyntäminen
●
●
●
Kehotärinäaltistuksen vähentämiseksi vaimentava istuin
Käsitärinälle altistavien työkalujen ja koneiden tärinäpäästöjä pystytään
joissain tapauksissa vaimentamaan hyvillä kahvoilla ja ohjaimilla
Tärinän vaimentamiseksi käytettävissä pehmusteissa (yleensä kumi), tulee
noudattaa valmistajan antamia ohjeita, sillä pahimmassa tapauksessa ne
saattavat vahvistaa tärinää joillakin tietyillä taajuuksilla vaikka vaimennus
toisilla taajuuksilla olisikin hyvää luokkaa.
7.2. Työtehtävien ja prosessien
suunnittelu
●
●
●
Työtehtävät tulisi suunnitella siten, että tärinälle altistutaan niin vähän
kuin se käytännössä on mahdollista.
Työntekijän altistumista iskuille tulisi välttää ja työasentoon kiinnittää
huomiota, jotta selkävammojen riski saataisiin minimoitua. Ajettavien
koneiden työasennon parantamiseksi voidaan esimerkiksi parantaa
näkyvyyttä ohjaamosta, parantamalla hallintalaitteiden sijoittelua, hyvällä
istuimen valinnalla ja turvavyönkäytöllä asennon tukemiseen
Koska työkoneilla liikkuminen aiheuttaa usein suurimman riskin
kehotärinäaltistukselle, tulisi kiinnittää huomiota liikuttavien matkojen
lyhentämiseen, nopeuksien alentamiseen, sekä ajoväylien kunnostukseen
7.3. Vaihtoehtoiset työtavat
●
Vaihtoehtoisten työtapojen käyttöönottaminen, jotka pienentävät riskiä
tärinäaltistumiselle
●
Voidaanko työtehtävä suorittaa automaattisesti ilman ihmisiä
●
Altistusajan lyhentäminen
7.4. Henkilöstön koulutus
●
Koulutusta tulisi järjestää mm.
●
työtekniikoista, joilla käytetyn koneen päästöarvo pienenee
●
työkalujen ja -koneiden turvamääräyksistä
●
koneiden ajotekniikoista
●
ajonopeuden ja -tyylin vaikutuksista tärinäarvoihin
●
tärinävaimennettujen istuinten oikeista asetuksista
●
työasennon merkityksestä
●
vapaa-ajan aktiviteettien tuomista lisävaikutuksista
tärinäaltistusarvoon
7.5. Tiedotus
●
Työnantaja joutuu luottamaan työntekijöihin TTO:n toteutumisessa ja
siksi on tärkeää tarjota työntekijöille ja työnjohtajille tietoa
●
potentiaalisista työvälineiden aiheuttamista vammoista
●
tärinäaltistuksen toiminta- ja raja-arvoista
●
tärinäaltistuksen mittausten ja riskinarvioinnin tuloksista
●
valituista toimenpiteistä altistusarvojen laskemiseksi
●
turvallisista työtavoista altistumisen minimoimiseksi
●
miksi ja miten huomata ja ilmoittaa vammojen oireista
●
miksi ja miten ilmoittaa huoltotoimia vaativasta työvälineestä
●
olosuhteista, missä työntekijät ovat oikeutettuja terveydentilan
jatkuvaan seurantaan
7.6. Kunnossapito
●
●
Kaluston ja työympäristön säännöllisillä huoltotoimenpiteillä koneiden ja
laitteiden sekä toimintaympäristön aiheuttamat tärinäpäästöt pystytään
pitämään kurissa ja käyttömukavuus säilyy
Kunnossapidossa tulisi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin
●
tiepintojen kunto
●
kuluneiden osien korvaaminen uusilla
●
vaimennuselementtien tarkistaminen ja uusiminen tarvittaessa
●
moottoreiden huolto
●
renkaiden kunnon, sopivuuden ja ilmanpaineen tarkastaminen
●
vaimennus ja muiden mekanismien voitelu
●
leikkaustyökalujen teroittaminen sekä terien ja laippojen ohjeiden
mukainen asennus
7.7. Työvälineiden valinta ja hankinta
●
●
●
Työsuorituksille tarkoitettujen työkalujen tulisi olla sopivia ja teholtaan
riittäviä työn suorittamiseen. Teholtaan riittämättömät työkalut altistavat
työntekijän tärinälle tarpeettoman kauaksi aikaa
Ajettavien työkoneiden valinnassa tulisi ottaa huomioon myös kuljettajan
hyvän työasennon mahdollistava korirakenne ja istuin, sekä rengasvalinta
jolla voi olla suuri merkitys työympäristön epätasaisuuksien
vaimentamisessa
Lisäksi jotkin työkalut saattavat vaatia henkilökohtaisia suojaimia tärinän
vaikutusten lieventämiseksi, kuten kylmän ehkäisemiseksi käsitärinälle
altistuessa
7.8. Aikataulutus
●
●
●
Tärinäaltistuksen hillitsemiseksi voi olla tarpeen rajoittaa aikaa, jonka
työntekijät käyttävät tietyn työvaiheen suorittamiseen
Työn tehokkuutta voidaan parhaalla tavalla ylläpitää työnkierrolla, jolloin
kenenkään työntekijöistä ei tarvitse altistua ”korkealle” tärinälle pitkiä
aikoja päivittäin
On tärkeää että uusien aikataulujen valvontaan myös panostetaan, sillä
vanhoihin kaavoihin on helppo luisua takaisin
8. Työterveyshuolto
8.1. Tavoitteet
8.2. Terveyden seuranta
8.3. Terveysongelmien ilmetessä
[Palaa sisällysluetteloon]
[9. Tärinän mittaaminen]
8.1. Tavoitteet
●
Työterveydenhuollon tavoitteet tärinän torjunnan osana
●
●
Jakaa työntekijöille tietoa tärinäaltistumisen mahdollisista
terveysvaikutuksista
●
Arvioida työntekijän terveydentila ja työkyky tärinäaltisteiselle työlle
●
Diagnosoida tärinäperäiset terveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa
●
Jakaa ennaltaehkäiseviä ohjeita työntekijöille ja työnantajille
●
Valvoa tärinäntorjuntatoimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia
Tapauksissa, joissa työntekijöiden altistusarvot ylittävät lainsäädännön
toiminta-arvon (käsitärinä 2,5 m/s², kehotärinä 1,15 m/s²) tärinän
vaikutuksia työntekijöihin tulisi seurata säännöllisin väliajoin (1-3 vuotta)
8.2. Terveyden seuranta
• Työhöntulotarkastuksessa tulisi
●
●
●
kertoa työntekijälle tärinäaltistumiseen liittyvistä terveysriskeistä
kerätä pohjatietoa työntekijän terveydestä, jota voidaan verrata
tulevien tarkastusten tietoihin
todeta mahdolliset olemassa olevat tilat, jotka lisäävät riskiä sairastua
tärinäperäisille sairauksille
• Säännöllisin väliajoin suoritettavissa terveystarkastuksissa tulisi verrata
työntekijöiden terveydentilan muutoksia tulotarkastuksessa arvioituun ja
tutkia tärinäaltistumisen mahdollisia vaikutuksia terveydentilan
muutokseen
• Jos tarkastuksissa havaitaan selviä viitteitä tärinän aiheuttamista
terveysongelmista, tulisi työterveyshuollon tiedottaa asiasta sekä
työntekijää että työnantajaa
8.3. Terveysongelmien ilmetessä
●
Tärinäaltistumisen riskinarvioinnin uusiminen
●
●
Tärinäntorjuntatoimenpiteiden tarkastus
●
●
käyttöönotetut toimenpiteet eivät ehkä ole tuottaneet tuloksia
Työterveydenhuollon/tärinäasiantuntijan antama ohjeistus
●
●
olosuhteiden muutokset ovat saattaneet lisätä tärinäaltistusta
terveydenhuollon tai tärinänvaikutusten asiantuntijan antamien
ohjeiden noudattaminen tärinäaltistumisen alentamiseksi
Säännöllisten terveystarkastusten järjestäminen
●
useamman tärinän aiheuttamista terveysongelmista kärsivän
työntekijän tapauksen ilmi tultua, tulisi kaikkien vastaavalle tärinälle
altistuneiden työntekijöiden terveydentila tutkia ja järjestää seuranta
tärinäntorjuntatoimenpiteiden arvioinniksi
9. Tärinäarvojen mittaaminen
9.1. Kehotärinän mittaaminen
9.2. Käsitärinän mittaaminen
[Palaa sisällysluetteloon]
[Yhteenveto]
9. Tärinäarvojen mittaaminen
●
●
Mittausten lähtökohtana voi olla useita eri tavoitteita kuten
tärinäaltistuksen arviointi, tärinäntorjuntaohjelman parannus,
kunnossapitoon liittyvä selvitys, vaimennusominaisuuksien testaus jne.
Mittaussuunnitelmaa tulee muuttaa tavoitteiden mukaan. Lyhytaikaisilla
mittauksilla saadaan jo tarpeellinen tieto jos halutaan selvittää jossakin
työvaiheessa käytetyn koneen päästöarvo. Tuotekehityksessä tai
päivittäisen altistusarvon suorassa mittaamisessa tarvitaan puolestaan
tuloksia pitempiaikaisista mittausjaksoista
9.1. Kehotärinän mittaaminen
●
Kehotärinämittaukset suoritetaan istuvalle henkilölle takapuolen alta ja
seisovalle henkilölle lattiasta
9.1. Kehotärinän mittaaminen
●
Mittauksissa käytetään kolmi-aksiaalista kiihtyvyysanturia, jolla
voidaan mitata sekä molemmat horisontaaliset (x ja y) että
vertikaalinen (z) suunta yhtäaikaisesti
9.1. Kehotärinän mittaaminen
●
●
●
Mittausten aikana suoritetaan joukko työtilanteita, jotka vastaavat
todellisia työolosuhteita ja tehdään tarvittava määrä toistoja
Jokaista työvaihetta mitataan vähintään 3 minuutin jakso. Jos työvaihe
kestää vähemmän aikaa, niin toistetaan työvaihe niin monta kertaa kuin
tarpeellista
Mittaustuloksista lasketaan jokaisessa työvaiheessa käytetyille koneille
päästöarvot (taajuuspainotetut RMS - arvot) standardin ISO 2631-1
mukaisesti. Jos samoja työvaiheita mitattiin useammin, niin työvaiheiden
tulokset voidaan keskiarvoistaa samalla RMS – kaavalla
9.1. Kehotärinän mittaaminen
●
Mittaustuloksiksi saadaan jokaiselle työvaiheelle kiihtyvyyden
taajuuspainotetut RMS – arvot jokaiselle suunnalle
awx
●
awy
RMS – arvot painotetaan vielä suuntien mukaan seuraavasti
1,4 x awx
●
awz
1,4 x awy
1 x awz
Näistä päästöarvoista pystytään edelleen arvioimaan päivittäinen 8 tunnin
vertailuaikaan suhteutettu A(8) – altistusarvo mitattujen altistusaikojen
avulla
9.2. Käsitärinän mittaaminen
●
Käsitärinän mittaukset suoritetaan tärisevästä työkalusta tai työstettävästä
materiaalista niin läheltä kiinnityspistettä kuin mahdollista
9.2. Käsitärinän mittaaminen
●
Mittauksissa käytetään kehotärinämittausten tapaan kolmi-aksiaalista
kiihtyvyysanturia siten, että suunnat vastaavat käden asentoa
9.2. Käsitärinän mittaaminen
●
●
●
Käsitärinän mittauksissa työkalujen päästöarvot vaihtelet työstettävien
materiaalien, nopeudensäädön ja käyttäjän tapojen mukaan, joten useiden
mittauskertojen suorittaminen on suositeltavaa
Mittaustuloksista lasketaan jokaiselle työvaiheelle/työkalulle päästöarvot
(taajuuspainotetut RMS - arvot) standardin ISO 5349-1 mukaisesti
Mittaustuloksiksi saadaan jokaiselle työvaiheelle kiihtyvyyden
taajuuspainotetut RMS – arvot jokaiselle suunnalle
ahwx
ahwy
ahwz
9.2. Käsitärinän mittaaminen
●
Päästöarvo lasketaan taajuuspainotettujen ortogonaalisten
kiihtyvyyksien neliöllisestä keskiarvosta
ahv = (ahwx² + ahwy² + ahwz²) ¹/²
●
Eri työvaiheiden päästöarvoista pystytään edelleen arvioimaan
päivittäinen 8 tunnin vertailuaikaan suhteutettu A(8) – altistusarvo
mitattujen altistusaikojen avulla
Yhteenveto
Tärinä aiheuttaa terveysongelmia, epämukavuutta ja koneiden kulumista
Liikkuvia koneita tai käsikäyttöisiä työkaluja käyttävät työntekijät
ovat vaarassa altistua tärinän aiheuttamille terveysvaikutuksille
Ennakoivilla toimenpiteillä riskiä tärinäperäisille sairauksille voidaan
pienentää
Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa tekemään riskinarvion
työntekijöiden tärinäaltistumisesta
Herätteet
Työnantaja
●
●
●
●
●
Tee/teetä tärinäaltistuksen riskinarviointi
Ota käyttöön tehokkaimmat tärinäntorjuntatoimenpiteet altistuksen
minimoinniksi
Seuraa onko toimenpiteillä ollut haluttuja vaikutuksia
Kiinnitä huomiota koneiden tärinäpäästöihin niitä hankkiessa. Valmistaja
on velvollinen ilmoittamaan tärinäpäästöt
Sairaslomien vähentyminen ja työkoneiden kunnossa pysyminen
näkyvät vielä suorina vaikutuksina liiketuloksen kasvuun
Herätteet
Työntekijä
●
●
●
●
●
Pidä huoli että altistumisesi tärinälle selvitetään työnantajan toimesta ja
saat tarpeellisen koulutuksen tärinän vaikutuksista sekä tulosten
merkityksistä
Kiinnitä huomiota työtapoihin joilla voit itse vähentää tärinäaltistusta
Noudata kone- ja laitevalmistajien käyttöohjeita ja tarkista käyttämiesi
koneiden käsikirjoista kuinka suuria tärinäpäästöjä ne aiheuttavat
Ilmoita työnantajalle ja työterveydenhuollolle havaitsemastasi tärinän
aiheuttamasta terveyden oireilusta välittömästi
Noudata laadittua tärinäntorjuntaohjelmaa ja ota asia tosissaan,
sinun terveys tässä on kyseessä
Herätteet
Valmistaja
• Selvitä voiko asiakkaasi tehostaa vaimennusta helposti esimerkiksi
istuinta tai ohjaamon vaimennusta parantamalla/vaihtamalla
• Käyttömukavuuden parantaminen ja työterveyden edistäminen lisää
aina kilpailukykyänne markkinoilla
Herätteet
Viranomainen
• Lainsäädännön vaatimusten täyttäminen edellyttää työnantajilta
toimenpiteitä tärinän hallintaan
• Onko työsuojelupiirinne alueella jo suoritettu vaadittuja
mittauksia/arviointeja
Lisätietoja aiheesta
http://www.altiste.fi
www.vibsolas.com
[Palaa sisällysluetteloon]