Avainlippu-tiedotuslehti kesäkuu 2011
Suomalaisen Työn Liiton tiedotuslehti Kesäretkellä saatiin maistiaisia suomalaisista tuotteista Kesäkuu 2011 Avainlippu juhlisti MM-kultaa Uusi suomalaisen suunnittelun merkki: Design from Finland Pääkirjoitus Suomalaisen työn tunnukset elävät ajassa J o vuonna 1912 Suomen suuriruhtinaskunta tiesi mitä halusi. Kaupan- ja teollisuudenharjoittajat totesivat, että Suomen olisi hyvä pärjätä omin avuin ja näin järjestettiin kotimaisia tuotteita markkinoiva ”suomalainen viikko” Tampereella. Lähes sata vuotta myöhemmin elämme toisenlaisessa ajassa. Maailman talous on globaalinen, väestö kasvaa ja kaupunkilaistuu, ympäristömme ja planeettamme voi huonosti. Länsi on ohjannut kehitystämme viimeiset 30 vuotta. Olemme oppineet elämään virtuaalisessa maailmassa, teknologia on hallinnut kehitystämme ja olemme vain napinpainalluksen päässä kaikista maailman tuotteista ja monesta palvelusta. 1965 Kotimaisen tuotannon valtuuskunta toteutti ”suomalainen viikko” -kampanjan, jonka tunnukseksi graafikko Olavi Reinilä suunnitteli Avainlipun. Merkki on vuosien saatossa etabloitunut suomalaisuuden symboliksi. Se on muistuttanut meitä siitä, että ostamalla Suomessa tuotettuja tuotteita tuemme kotimaista teollisuutta ja suomalaisia työpaikkoja. Suomalaisen työn kehitys ja menestys ovat meille tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Design from Finland -merkin aika on koittanut 2011 on Suomelle erikoinen vuosi. Teollisuutemme on elpymässä ja yritystemme tulokset paranemassa. Yhteiskuntamme on kuitenkin etääntymässä suomalaisen työn arjesta ja jälleen on tullut aika, jolloin Suomalaisen Työn Liitolla on edessään haasteellinen tehtävä – kansalaisten mielialaa ja itsetuntoa olisi jälleen kohennettava ja luotava uskoa suomalaiseen työhön. Yhä suurempi osa suomalaista työtä on immateriaalista ja suunnitteluun liittyvää työtä. Samalla myös Suomessa ja osin ulkomailla tehtyjen tuotteiden arvonmuodostuksen osasta yhä suurempi osa syntyy suunnittelun, tuotekehityksen, muotoilun ja innovaation kautta. Suomessa vietetään 2012 historiallinen vuosi, jolloin Suomalaisen Työn Liitto täyttää 100 vuotta ja vietämme Helsinki World Design Capital -vuotta. Yhä useammalle yritykselle arvon muodostaminen syntyy osana luovaa prosessia, kilpailuedun löytäminen on jokaiselle meistä yhä keskeisempi asia. On tärkeää, että Suomalaisen Työn Liitto tunnistaa luovan ja immateriaalisen työn osaksi suomalaista työtä ja yhdeksi kilpailutekijäksi. Samalla käsityksemme työstä laajenee ja luo uusia mahdollisuuksia monille. Uusi Design from Finland -merkki syntyy aktiivisen ja nykyaikaisen Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisen juhlan kunniaksi. Se on katse tulevaan ja luo uutta nostetta suomalaiselle työlle, kuten veljensä tai isänsä Avainlippu on tehnyt 60-luvusta lähtien. Eino Leinon runon Oma syy sanoin: Anne Berner Design from Finland -raadin puheenjohtaja 2 Kesäkuu 2011 Kuva: Atte Kajova Me oommehan itse vain inha raaka-aine! Me vasta hienostumme, kun meidät meren laine on rannoilta vierailta kotitupiin tuonut, meistä jotain muuta ja arvokasta luonut. SISÄLLYSLUETTELO Design from Finland -merkki innoitti suunnittelijat 242 suomalaisen suunnittelun symbolia 3Design from Finland -merkki innoitti suunnittelijat: 242 suomalaisen s uunnittelun symbolia Suomalaisen Työn Liitto julkaisi 4Avainklubi on kekseliäiden ihmisten kohtauspaikka! 4Säätytalolta potkua Avainklubi-ideointiin 6Avainklubi on vastaus suomalaisten ideointi-intoon 6Kesätreffit Pori Jazzien ohessa 7Luova ja hullu kevätseminaari 8Vauhtia ja vastuullisuutta: Pappamopojen 10-vuotisajo Helsingistä Kaunialaan 9Presidentti Halonen onnitteli MM-joukkuetta Avainlipulla 10Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiölle uusyrityspalkinto ja K ultainen Avain -kunniakirja 11Kehätieto Oy: Määrittelyllä ja asiakas palvelulla järjestöjen suosikiksi 12Avainlippu-yritykset menestyvät aitoudella ja luovuudella 14Vahvistusta verkkoviestintään ja Avainklubiin 15Aika ennen Avainlippua 16Uudet Avainlippu-yritykset Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A), 00100 Helsinki puh. (09) 6962 430 Päätoimittaja Pekka Tsupari, [email protected] Toimituspäällikkö Miia Välikorpi Toimittajat Mirja Ekholm Joni Kataja Pia Mikkonen Mikko-Olavi Seppälä Osoitteenmuutokset [email protected], www.avainlippu.fi Taitto Quickmac Oy Kirjapaino Painonet Oy Kannen kuva Maatilapanimo Hollolan Hirven Avainlippu-oluet: PeuraPils ja Tumma Hirviolut Kuva: Atte Kajova Teksti: Miia Välikorpi | Kuva: Dorit Salutskij 2Pääkirjoitus: Suomalaisen työn tunnukset elävät ajassa toukokuussa kilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella Design from Finland -tunnus. Uudella merkillä tunnustetaan suomalaista muotoilua, suunnittelua ja tuotekehitystä. Design from Finland -tunnus on Avainlipun sisarmerkki ja vastaa yritysten kasvavaan tarpeeseen viestiä suomalaisesta muotoilu-, suunnittelu- ja tuote kehitysosaamisesta ja siihen panostamisesta. Merkki viestittää arvonmuodostuksen muutoksesta. Merkin tarkoituksena on kertoa kuluttajalle, että yhä useampien tuotteiden arvosta syntyy entistä suurempi osa muotoilun, suunnittelun ja tuotekehitysosaamisen tuloksena. Uutta suunnittelun symbolia tulevat käyttämään Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset myynnin tukena Suomessa ja kansainvälisesti, omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Jäsenyritykset ottavat merkin käyttöön World Design Capital Helsinki vuonna 2012. Lukkopesä, lippu vai kirjain? Määräaikaan mennessä (1.6.2011) Suomalaisen Työn Liitto sai 242 logoehdotusta, joiden joukossa oli monta huomiota herättävää helmeä. Useissa ehdotuksissa oli yhteyksiä Avainlippuun. Logoissa oli avaimen lukkopesiä ja Suomen lippuja. Aalto-maljakon muodot, Suomen kartta ja D- ja F-kirjainten yhdistelmät olivat inspiroineet kymmeniä suunnittelijoita. Kilpailumenettely on kaksiosainen. Design from Finland -raati valitsi jatkoon viisi ehdotusta, joita Suomalaisen Työn Liiton johtokunta käsitteli kesäkuun kokouksessa. Johtokunta valitsi alustavan voittajaehdotuksen, jota työstetään vielä suunnittelijan kanssa. Johtokunta pitää merkistä ylimääräisen kokouksen elokuussa. Design from Finland -merkkiä voi hakea syyskuusta 2011 lähtien, ja se otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Hakemukset osoitetaan Suomalaisen Työn Liiton Alkuperämerkkitoimikunnalle, joka myöntää myös Avainlipun käyttöoikeuden. Suomalaisen Työn Liitto valvoo sekä Avainlipun että Design from Finland -merkin käyttöä. Design from Finland -raadin jäsen Viivi Lehto riemuitsi suunnittelukilpailun saamasta palautteesta ja ehdotusten huikeasta määrästä. Musta Design Oy:n toimitusjohtaja Viivi Lehto on yksi Design from Finland -raadin jäsenistä. Hän oli erittäin iloinen kilpailun saamasta suosiosta ja siitä, että suunnittelijat olivat hyvin kiinnostuneita uudesta suomalaisen työn merkistä. – Ehdotusten mahtavasta määrästä voi päätellä, että aihe on tärkeä. Asia herätti keskustelua ja kosketti myös suunnittelijoita, Musta Designin nuorten suunnittelijoiden manageri Viivi sanoo. Viivi ja Suomalaisen Työn Liitontoimitusjohtaja Pekka Tsupari kävivätoppilaitoksissa kertomassa kevään suunnittelukilpailusta. – Työtehtävä kilpailuviestin viejänä visuaalisen alan opiskelijoille ja ammattilaisille oli minulle antoisa ja todella mieluinen. Kilpailun aikana olen saanut käydä useita mielenkiintoisia keskusteluja merkistä ja siihen kiteytyvästä arvolatauksesta sekä visuaalisesta ulkomuodosta. – Olen ylpeä, että olen saanut olla mukana Suomalaisen Työn Liiton -työryhmässä pohtimassa aihetta ja saamme nyt aivan oman merkin, joka viestii suunnittelu-, muotoiluja tuotekehityspanostuksista, muotoilun ja suunnittelun puolestapuhuja iloitsee. Design from Finland -raadin jäsenet: Puheenjohtaja Anne Berner, Vallila Interior Aarikka, toimitusjohtaja Sarianna Partanen Abloy, markkinointisuunnittelija Johanna Varis Beibamboo, toimitusjohtaja Nina Ignatius Berner, brändijohtaja Tia Yrjölä Design Reform, Reijo Markku Olvi, markkinointijohtaja Olli Heikkilä Museokadun Rytmi, art director Julia Laaksomies Musta Design, toimitusjohtaja Viivi Lehto Nanso Group, toimitusjohtaja Leena Syrjälä Tulikivi, viestintäjohtaja Anu Vauhkonen Suomalaisen Työn Liitto, toimitusjohtaja Pekka Tsupari Kesäkuu 2011 3 www.avainklubi.fi teksti: Joni Kataja Avainklubi on kekseliäiden ihmisten kohtauspaikka! M eillä kaikilla on ideoita. Neronleimaukset syntyvät usein arkipäiväisissä tilanteissa, autossa, lenkillä tai ruokakaupassa. Ideat voivat olla pieniä parannuksia tai suuria visioita. Yhdessä kehittämällä ideat jalostuvat ja jopa huonoltakin vaikuttavassa ideassa voi olla hyvän idean siemen. Avainklubissa käyttäjät pääsevät vapaasti ideoimaan ja kommentoimaan muiden ideoita. Lisäksi on mahdollista osallistua yritysten tuotekehitykseen ja kertoa minkälaisia tuotteita juuri sinä haluaisit tai miten olemassa olevia tuotteita voisi kehittää. Voit osallistua esimerkiksi Valion elintarvikkeiden luonnollisuustutkimukseen, kehittää omaa TEHO Energiajuomaa tai ideoida Sinituotteelle uusia siivousvälineitä. Avainklubissa yritykset ovat aktiivisia; kommentoivat käyttäjien ideoita, antavat palautetta ja palkitsevat hyvistä ideoista. Avainklubilaiset saavat ansionsa mukaan Avainklubi.fi-yhteisöpalvelu lanseerattiin 27. huhtikuuta ja käyttäjien ideointi on lähtenyt hyvin käyntiin, uusia ideoita syntyy lisää joka päivä. Yritykset ovat myös ottaneet ensimmäiset ideat tuotekehitykseen ja odotamme malttamattomina, koska ensimmäinen Avainklubissa suunniteltu tuote on markkinoilla. Useita avainklubilaisia on jo muistettu ideoinnista ja aktiivisuudesta erilaisilla palkintopaketeilla, jotka vaihtelevat Lumenen kosmetiikasta Olvin juomiin. Parhaillaan on käynnissä Avainklubin Radio SuomiPOP -kampanja. Spottien lisäksi Arttu Harkki poimii lähetykseensä hyviä ideoita Avainklubista. Harkki seuraa ohjelmasarjassa ideoiden etenemistä, etsii uusia ideoita ja palkitsee parhaat ideoitsijat. Avainklubiin otetaan mukaan kesän aikana vielä muutama uusi yritys, joten nopeimmat ehtivät vielä mukaan. Avain klubia kehitetään jatkuvasti ja vuonna 2012 palvelu avataan laajemmin Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritysten käyttöön. 4 Kesäkuu 2011 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij Säätytalolta potkua A vainklubi.fi on Suomalaisen Työn Liiton kädenojennus kuluttajille, yrityksille ja kansantaloudelle. Suomi tarvitsee verkkoyhteisön, joka kerää kuluttajien tuotekehitysideat kokoon. Yhteisöä on ollut luomassa noin sata ammattilaista erilaisissa työryhmissä, sanoi Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari Sääty talossa Helsingissä pidetyssä lanseeraustilaisuudessa. Avainklubi pilottiyrityksineen on avaus sosiaaliseen mediaan ja kustannustehokas yhteisen oppimisen verkosto. Käyttäjälähtöiset innovaatiot parantavat bisnestä – Tanskassa vuosina 2005–2007 tehdyissä vertailuissa on huomattu, että käyttäjälähtöiset innovaatiot ovat kiihdyttäneet yrityksen kasvuvauhtia liki 30 prosenttia, ja omia innovaatioitaan käyttäneiden kasvuvauhti oli yhdeksän prosenttia, sanoi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston neuvotteleva virkamies Petri Lehto. – Toivomme ministeriössä, että Avainklubi saa mukaan lisää yrityksiä, jotka ymmärtävät käyttäjäinnovaatioiden merkityksen liiketoiminnassa. UDI.fi-sivusto pyrkii osaltaan edistämään kuluttajien innovaatioiden hyödyntämistä. UDI on lyhenne sanoista User-Driven Innovation eli kyse on käyttäjälähtöisistä innovaatioista. Avainklubi tarjoaa mahdollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen Puolet kansantalouden kasvusta tulee uudistumisen kautta, sanoi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Suomen yksipuolinen elinkeinorakenne on haaste. Jo 1980-luvulla yritysten tärkeät ideat tulivat asiakkailta. Asiakkaat pitää haastaa innovointiin. Tarvitaan kuuntelemista, asiakkaiden mielipiteiden selvittämistä. Avainklubi-ideointiin Avainklubi on hyvä yhteisö haastaa asiakkaat osallistumaan mukaan innovaatioprosessiin ja älyllisiin haasteisiin. Suomalaisen Työn Liiton luotsaamassa yhteisössä asiakkaat voivat vaikuttaa aidosti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, Veli-Pekka Saarnivaara sanoi. Sitran johtaja Jari Pasasen mukaan innovaatioilla luodaan tuotteelle ja palvelulle lisäarvoa. – Suomi ei kuitenkaan ole ainoa maa, jossa näitä asioita mietitään ja meillä on kovia kilpailijoita globaaleilla markkinoilla. Kansainvälisessä vertailussa Suomea pidetään luovana maana. – Unohtakaa innovaatiot ja keskittykää arvon luontiin, kärjisti Jari Pasanen. Pitää ymmärtää kuluttajien mielipiteitä – Lumenen arvonmuodostus tulee Suomesta, sanoi toimitus johtaja Tapio Pajuharju. Lumenen kansainvälisellä kilpailijalla L´Orealilla on 2400 tuotekehittäjää ja Lumenella 48. – Meidän pitää ymmärtää kuluttajien mielipiteitä. Seitsemän kymmenestä päätöksestä tehdään myymälässä. Siksi Lumenella on myymälöissä omat konsulentit, jotka ymmärtävät kuluttajien arvot, tarpeet, tavoitteet ja toiveet. – Viennissä pitää olla tarkkana. USA:ssa tarinamme on jännittävä, suomalaisista luonnon marjojen siemenöljyistä tehtyä kosmetiikkaa. USA:ssa tuotteen odotetaan kaunistavan pikavauhtia. ja aika kaunistumiseen on tärkeä tuotelupaus. Seitsemän päivää on jo pitkä aika odottaa kosmetiikan ihmeitä tekevään voimaan. Maailman mittakaavassa pieni Lumene luovii ketterästi kuluttajatutkimuksissa, shopper-tutkimuksissa ja sosiaalisessa Avainklubin avajaisten yleisö oli jo kirjautunut yhteisön verkkosivuille ja toivoi suomalaisten tulevan innolla mukaan ideoimaan tulevaisuuden tuotteita ja palveluita. mediassa. Suomen markkinajohtajan asiakkaat kohtaavat omassa Lumene Clubissa. – Meillä pitää olla kyky tuottaa jatkuvasti innovaatioita ja kaupallistaa niitä, Tapio Pajuharju selvittää kuluttajien tärkeää osuutta liiketoiminnassa. Asiakkaiden etu tärkein Lanseerasimme elokuussa 2010 opiskelijoille suunnatun vakuutuksen Tapiola UNDO:n, kertoi Tapiola-ryhmän johtaja Ann Wahlroos-Jaakkola. Tapiola UNDO on helppo hankkia verkosta. Lähtöhinta on 72 euroa vuodessa. Tässä vakuutuksessa vuorovaikutus ja oppiminen asiakkaista on ollut ratkaiseva. Vakuutusala ei ole seksikäs, kukapa nyt haluaisi ajatella mahdollisia onnettomuuksia. Siksi on äärettömän tärkeä saada asiakkailta hiljaista tietoa ja muodostaa vuorovaikutussuhde. Tuotteet, joihin kaikki rakastuvat F-Secure haluaa saada yleisön dialogiin. – Avainklubin myötä haluamme saada yleisön dialogiin, mikä on tuote, johon kaikki rakastuvat, sanoi F-Secure Oyj:n kanava liiketoiminnan johtaja Maria Nordgren. F-Secure haluaa muuttua. Pidämme joka kuukausi yhden innovointipäivän, jolloin keskitymme pelkästään innovointiin. Maria Nordgren kysyi satapäiseltä yleisöltä, kuinka moni on Facebookissa ja velvoitti kaikki linkittämään Avainklubin omalle sivulleen, josta se lähtee leviämään suomalaisten keskuuteen. Tee sinä samoin! Kesäkuu 2011 5 Avainklubi on vastaus suomalaisten ideointi-intoon kuva: Dorit Salutskij A vainklubi avattiin huhtikuussa Säätytalossa juhlavin menoin. Nyt me tavalliset pulliaisetkin pääsemme ideoimaan vapaasti ja osallistumaan yritysten tuotekehityshankkeisiin. Tutkimme ennen avauspäivää, mitä kansalaiset ajattelevat tästä huikeasta uudesta mahdollisuudesta. Kyselyssä kerrottiin Avainklubista, ja kysyttiin olisivatko he kiinnostuneita tulemaan mukaan palveluun. Lähes puolet vastaajista (47 %) olisivat kiinnostuneita osallistumaan palveluun. Keskimääräistä kiinnostuneempia ovat 25–49-vuotiaat. Vastaajille kuvattiin yksitoista mahdollista tapaa, joilla kuluttaja voisi osallistua yritysten tuotteiden ja palveluiden tuotekehitykseen. Vastaajia pyydettiin valitsemaan viisi mielekkäintä tapaa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi ”saisin ilmoittautua yritysten tuotteiden testikäyttäjäksi nettiyhteisön kautta”, jonka valitsi 59 prosenttia kaikista vastaajista. Vastaajilta tiedusteltiin, tuleeko heille tuotteita tai palveluita käytettäessä usein ideoita, joita voitaisiin käyttää tuotekehityksessä. Lähes puolille (43 %) vastaajista tulee ideoita usein mieleen; neljännes ei osannut sanoa kantaansa ja kolmannes vastasi kieltävästi. Useammin ideoita tulee mieleen 35–49-vuotiaille vastaajille. Keskimääräistä useammin miehet ja 15–49-vuotiaat uskovat, että juuri heillä olisi kehitysideoita, jotka parantaisivat yritysten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Vastaajille näytettiin neljäntoista tuoteryhmän listaa ja kysyttiin, mitkä tuoteryhmistä olisivat sellaisia, joiden kehittämiseen vastaajat haluaisivat osallistua. Selvästi suosituin tuoteryhmä oli ruoka, joka on etenkin naisten ja 25–34-vuotiaiden suosiossa. Suosittuja olivat myös matkailu sekä koti ja sisustus, joista jälkimmäiset ovat erityisesti naisten ja 25–34-vuotiaiden suosiossa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen näyte muodostettiin valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinläänin mukaan. Tutkimukseen vastasi 931 henkilöä. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimus Oy:n verkkopaneelissa. Mitkä tekijät johtavat menestykselliseen tuotekehitykseen, miten voimme kannustaa innovatiivisuuteen ja mistä tiedämme, millaisista keksinnöistä tulee menestys? Meillä kuluttajilla on avaimet näihin kysymyksiin. Sami Tuurna tutkimuspäällikkö 6 Kesäkuu 2011 Kesätreffit Pori Jazzien ohessa Suomalaisen Työn Liitto jalkautuu Reino- ja Design-rekkojen kanssa MTV3:n SuomiAreenalle Poriin 13.–15.7.2012. Toivotamme Sinut tervetulleeksi Pori Jazzien aikaan järjestettävän SuomiAreenan Kansalaistorille tapaamaan meitä, liittymään Avainklubiin, osallistumaan kilpailuihin ja katsastamaan pienten suomalaisten muotoiluyritysten tarjontaa. Design Shop Outletin Design-rekassa ovat mukana muun muassa Aamumaa ja Kaipaus. Reinon ja Ainon kesäkiertueella Reino-rundissakesätapahtumia kiertävät Suomalaisen Työn Liiton lisäksi Suomen J ääkiekkoliitto ja Naisten Pankki. Perjantaina 15.7.2011 ohjelmassa on kotimaista hulluutta ja keskustelua siitä kenellä on valtaa Sinun lähikaupassasi. Älä ohita suomalaista työtä on Suomalaisen Liiton tämän kesän yllätyksellisen näkymisen teema, joka on esillä kesätapahtumia kiertävissä Reinoja Design-rekoissa. Mato Valtonen: SUOMALAINEN LUOVUUS & HULLUUS pe 15.7. klo 10.30–11.30 Reino-rekka, Porin Kauppatori Mato Valtonen pistää kuulijat miettimään suomalaista luovuutta ja hulluutta, ja kuinka omalaatuisuutta ja rohkeutta voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen markkinointiviestinnässä. Tule tuulettamaan ajatuksiasi ja nauttimaan Mato Valtosen valloittavasta persoonasta! Keskustelu: SUOMALAINEN TYÖ JA KULUTTAJA Kenen vallassa ovat kauppojen hyllyt? pe 15.7. klo 12.15–13.30 Petra´s Cafe, Yrjönkatu 11, Pori Keskustelutilaisuudessa puhutaan suomalaisen työn tulevaisuudesta ja puidaan kuluttajan sekä kauppiaan näkökulmasta sitä, kuka päättää mitä kauppojen hyllyillä myydään ja millaiset mahdollisuudet kuluttajalla on vaikuttaa valikoimiin. Keskustelua vetää Mato Valtonen ja keskustelemassa ovat muun muassa yrittäjä Kaarina Kivilahti, Suomalaisen Työn L iiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari, K-citymarket-kauppias Toni Pokela ja nuori porilainen kuluttaja, insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto. Lisäksi voit tulla kuuntelemaan mitä sanottavaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtajalla Pekka Tsuparilla on Lassila & Tikanojan järjestämässä keskustelussa, joka järjestetään 12.7. klo 10.30–11.45 Suomalaisen Klubin terassilla (Eteläranta 10) otsikolla Tulevaisuuden duuni – Mistä lisää työtä ja tekijöitä? Tavataan SuomiAreenalla! Teksti: Mirja Ekholm | Kuvat: Dorit Salutskij -T Luova ja hullu kevätseminaari ämä J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä on juuri oikea aika pitää Suomalaisen Työn Liiton kevätseminaaria ja puhua suomalaisesta luovuudesta ja rohkeudesta yritysten menestystekijänä, sanoi liiton johtokunnan puheenjohtaja Pekka Sairanen avauspuheenvuorossaan Helsingin Suomalaisella klubilla. Luova ajattelu ja luova hulluus pitää ymmärtää niin, että aina ei tarvitse tehdä niin kuin ennen. – Tunnen aitoa ylpeyttä johtokunnan puheenjohtajana liiton ja sen työntekijöiden uusista avauksista, kuten joulukuun arvoseminaari ja vapun alla käynnistynyt megahanke Avainklubi. Liitossa tehdään työtä järjellä ja sydämellä ja se näkyy myös jäsenmäärän kasvuna, Pekka Sairanen sanoi. Hulluus ja suomalaisuus ovat nyt suositumpia kuin koskaan ja niiden myynti on vuoden 2004 jälkeen kasvanut jatkuvasti. Tuoteperhettä on uudistettu ja uusien tuotteiden osuus on yli puolet liikevaihdosta. Kotikengät ovat suomalaista käsityötä. Niitä valmistetaan Lieksassa, Pälkäneellä ja Vesannolla. – Meidän tapa toimia, on kiertää turuilla ja toreilla. Tänä kesänä Reino-rekka kiertää kaikki Suomen tapahtumat ja on mukana mm. Porin SuomiAreenalla yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Siitä lähtien, kun 2004 Reinot tulivat hoiviimme saattohoidosta, ilmiö on ollut valmis, Arto Huhtinen sanoo. Valtavirrasta poikkeavaa yritysviestintää Oletko yrittäjäperheestä, uusyrityskeskuksessa kysyttiin, kun Susanna Paloheimo oli perustamassa viestintäalan yritystään Taitomyllyä. Helsinkiläinen Susanna muisti oitis, että isoisä oli aikanaan taitava mylläri Jämsän Partalassa. Siinä oli yrittäjätarinaa ja yrityksen nimikin valmiina: Taitomylly. – Tutkimus on hyvä keino päästä julkisuuteen ja tiedote pitää olla hyvin kirjoitettu, Susanna Paloheimo muistutti. Susanna Paloheimon mukaan suomalaisyrityksiltä puuttuu rohkeutta kertoa asiat yksinkertaisesti. Kekseliäisyys kunniaan, sillä asioita voi hoitaa elämyksellisesti. Reino ja Aino -ilmiö on hyvä esimerkki elämyksellisestä viestinnästä. – Toivokaa, unelmoikaa, se on ilmaista, sanoi moniosaaja Mato Valtonen, joka on pitkään matkasaarnannut luovuudesta. Hän toivoi suomalaisilta enemmän positiivisuutta, vaikka yleinen mielipide arvostaakin enemmän kriittisyyttä. Mato muistutti kuulijoita, mistä suomalaiset parhaiten tunnetaan maailmalla. Hulluudesta. Eukon kannosta, saappaan heitosta, suopotkupallosta, Duudsoneista, jänispukuisesta 70-vuotiaasta kunniatohtorista M.A. Nummisesta, Muumeista ja Aki Kaurismäen elokuvista. Mikään ei ole mahdotonta, jos on rohkeutta ottaa Arvona kestävä kehitys riski. Niin teki aikoinaan Leningrad Mato Valtonen rohkaisi seminaariyleisöä ravistelemaan Gowboys, joka sai idean pyytää keikoille ajatusmaailmaa, jossa ideat pidetään oman pään sisällä. – Kun Nalle Wahlroos sanoi vuonna 2008 mukaan Puna-armeijan kuoron. Yleisesti Taloussanomissa, että yrityksillä ei ole idea tuntui mahdottomalta. Tarvittiin vaan rohkeutta ja puhelinmoraalia, se aiheutti TouchPoint yrityksen syntymisen, sanoi soitto ja legenda oli valmis! markkinointijohtaja Carita Peltonen. Kun Leningrad Gowboys ja Puna-armeijan kuoro esiintyiTouchPoint Oy syntyi ajatuksesta kehittää yritysten ekologista vät Nokian tilaisuudessa Berliinissä, seuraavan päivänä kaupuntuoteympäristöä ja eettistä toimintaa. Tuotteiden funktionaalisuus, gin suurin sanomalehti otsikoi isosti: Danke, danke, danke, Nokia design ja puhuttelevuus ovat asioita, joiden parissa yrityksessä mobilephone! työskennellään päivittäin. – Päätön idea voi olla siemen toiseen ideaan, Mato kannusti luo– Suunnittelemme ja toteutamme työasuja ja pr-tuotteita yrivaan hulluuteen. tyksille, jotka haluavat viedä kestävän kehityksen arvot konkreettisiksi teoiksi. Asiakkainamme on paljon brändejä, jotka panostavat Mukavasti erilainen menestystarina kestävään kehitykseen. Esimerkiksi Hesburgerin 5000 työntekijälle suunnittelimme vuoden 2009 joululahjaksi Reino-kuosisia hyvän Kuusikymmentä-seitsemänkymmentä prosenttia ideoista tulee olon tuotteita. asiakkailta, kertoi Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toimitusjohtaja Monipuolisesta musiikista kevätseminaarissa vastasivat HalaArto Huhtinen. vatun Papat, tenori Mikko Nuopponen, pianisti Stefanie Tuurna ja Reino & Aino Kotikenkä Oy perustettiin keväällä 2005, mutta haitaristi Kalle Keltakangas. Reinon ja Ainon tarina alkoi jo vuonna 1932. Tuttua, ulkoisesti muuttumatonta tohveliparia on myyty miljoonia pareja. Kotikengät Kesäkuu 2011 7 Vauhtia ja vastuullisuutta Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij Pappamopojen 10-vuotisajo Helsingistä Kaunialaan Sotiemme veteraanit ovat tuoneet Suomen yrittäjyyteen tahdonvoiman, peräänantamattomuuden ja innovatiivisuuden. Näin kiteyttää pappamopojen juhla-ajoon osallistunut jalasjärveläisen Listatalo Oy:n toimitusjohtaja Rainer Salminen. -S uomalaisen Työn Liiton kutsu pappamopojen ajoon pisti miettimään uudestaan veteraanien asiaa. Kaiken lisäksi tämä ajo on hauskaa, Rainer Salminen tuumaili Kauppatorilla ennen starttia. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 51 832 sotaveteraania, joiden keski-ikä on 88 vuotta. Veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä ovat saaneet kymmenen vuotta sitten tuekseen varainhankinnassa Halavatun Papat ja Hallan Papat. Nämä mopokerhot ja noin kolme sataa mopoilua harrastavaa ovat mukana tukemassa sotiemme veteraaneja tällä pappamopo tapahtumalla. Kaukaisimmat mopoilijat olivat huristelleet Kauppatorille Iisalmesta ja Jyväskylästä. – Meitä lähti torstaiaamuna Jyväs kylästä viisi kaveria mopoilla tänne, kertoi alusta asti mopotapahtumissa ollut Tauno Pekkanen. Leipätyökseen tämä 13 henkeä työllistävä yrittäjä puhdistaa betonisia kaivonrenkaita. Työtä, soittoa ja leipää Suomalaisen Työn Liitto varasi pappamopojen Kauniala 10-vuotisjuhla-ajoon kymmenen pappamopoa, joiden vuokratuotto käytetään sotiemme veteraanien hyväksi. Pappamopoajoa edelsi perjantaina 20. toukokuuta tapahtuma Helsingin kauppatorilla teemalla ”Suomalaisen työn asiaa, soittoa ja leipää”. Pappatunmopojen Kauniala 10-vuotis juhla-ajon lämmittelymusiikkia tarjosivat Halavatun Papat. Juontajina tilaisuudessa olivat Jukka Laaksonen ja Juha Laitila, ja murkinasta huolehti kokki Markus Maulavirta. – Tällainen Suomalaisen Työn Liiton jalkautuminen tapahtumiin on tärkeä osa liiton toimintaa, sanoi Berner Oy:n toimitusjohtaja George Berner. 8 Kesäkuu 2011 Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset pappamopoilemassa: Aaltovoima Oy, Abloy Oy, Berner Oy, Euracon Oy, Listatalo Oy, Myllyn Paras Oy, Nordic Ferry Center Oy ja VVO-yhtymä. George Bernerille sotaveteraaniasia on läheinen, sillä hänen isänsä Harry Berner ja setänsä Erik Berner ja tätinsä, lottana toiminut Molly Sandbacka ovat pitäneet sotaveteraaniasiat perheessä esillä. – Hyvää pitää tehdä ja tämä on hauska juttu, sanoi kolmatta kertaa pappamopoa ajanut Paula Koivuniemi. Italiasta edellispäivänä kotiutunut Koivuniemi tuli Kauppatorille suoraan nauhoituksista. – Isäni on sotaveteraani ja minulle on jo Kaunialassa tullut sotaveteraanituttuja ja tanssittukin on. Viime vuonna moponi hyytyi Espoossa Sellon kohdalla ja kyllä harmitti, energinen Paula Koivuniemi muisteli. Pappamopojen Kauniala-ajoilla on yhdeksän edeltävän vuoden aikana hankittu yli 400 000 euroa sotiemme veteraaneille. Raha käytetään kuntoutukseen, lääkkeiden hankintaan, jalkahoitoihin, hierontaan ja yhteisten virkistysluonteisten kokoontumisten järjestämiseen. Myös Viron veteraanien Suomi-Poikien lääkkeiden ja jouluisen ruokakorin hankintaan on riittänyt pappamopoilusta kertyneitä varoja. Suomalaisen Työn Liitto kartutti yhdessä jäsenyritystensä kanssa tämän vuoden pappamopojen Kaunialan 10-vuotisjuhla-ajoa sotiemme veteraanien hyväksi yhteensä 3 500 eurolla. Tämän vuoden pappamopojen Kauniala-ajon kokonaistuotto on lähes 60 000 euroa ja rahat käytetään edelleen suoraan sotiemme veteraanien hyväksi! Teksti: Miia Välikorpi | KuvaT: Dorit Salutskij Presidentti Halonen onnitteli MM-joukkuetta Avainlipulla Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari ja toimittaja Mirja Ekholm kipusivat Kauppatorin lavalle luovuttamaan jääkiekon maailmanmestareille Avainlipun. Presidentti Halonen kiitti mestareita määrätietoisesta, tunteella ja taidolla tehdystä työstä. Suomen lippu liehui ilmaveivihurmoksessa, jonka sai aikaan keskushyökkääjä Mikael Granlund. Takorautaisella Avainlipulla on jo perinteitä kansan juhlissa, sillä sellaisen saivat myös vuoden 1995 MM-jääkiekkojoukkue ja Euroviisujen voittaja Lordi. Suomi voitti Ruotsin unelmafinaalissa 6–1. Kansanjuhla kokosi Helsingin Kauppatorille arviolta 100 000 fania. Leijonille Avainlippu http://youtu.be/3VOkc6SWFC0 Kesäkuu 2011 9 teksti: Mirja Ekholm Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiölle uusyrityspalkinto ja Kultainen Avain kunniakirja V akka-Suomen Panimo Osakeyhtiö on erinomainen käsityöperinteen jatkaja Uudessakaupungissa. Se on pienessä ajassa kehittänyt useita mielenkiintoisia makuelämyksiä oluen ystäville ja järjestänyt maanlaajuisen jakelun, kehui Ukipolis Oy:n yritysneuvoja Esa Kerkola, joka luovutti Vakka-Suomen uusyrityspalkintoa panimon perustajille Jani Vilppaalle ja Heidi Jaakkolalle. Uudenkaupungin sydämessä vuodesta 2008 toiminut VakkaSuomen Panimo Oy on ehtinyt kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa. Panimo työllistää viisi henkilöä ja tuotantokapasiteetti oluille ja siidereille on yhteensä puoli miljoonaa litraa. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa työskennelleet panimomestari Vilpas ja myyntiä sekä markkinointia hoitanut Jaakkola vitsailivat kahvituntikeskustelussa olutpanimon perustamisesta. – Kun Janin kanssa kehittelimme vitsinä lähtenyttä ideaa, havaitsimme sen pikku hiljaa aivan erinomaiseksi ajatukseksi. Yrittäjäperheessä kasvaneena haluan itse päättää asioista, Heidi Jaakkola sanoo. Automaalariksi kouluttautunut Jani Vilpas on opiskeluajoista lähtien harrastanut oluen tekoa. Kotiolutkirjan avulla ja kahdenkymmenen litran kattilalla hän kehitti erilaisia olutreseptejä. Raumalaisesta automaalaamosta Jani Vilppaan tie vei Laitilan Wirvoitusjuomatehtaaseen. Ennen oman yrityksen perustamista hän hankki panimokoulutusta myös Berliinistä. Tarvitaan uusia rohkeita tapoja ja ideoita luoda yrittäjyyttä ja sitä kautta työllisyyttä, sanoo Kultainen Avain -kunniakirjan Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiölle luovuttanut Suomen Uusyrityskeskusten hallituksen puheenjohtaja ja Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Panimon ominta alaa on tehdä pieniä eriä laadukkaita erikoisoluita, jotka voidaan valmistaa myös asiakkaan maun mukaan ja omalla etiketillä. Esimerkkinä panimomestari Jani Vilppaan ammattitaidosta on Vuoden Olut 2009 -titteli. Se tuli vahvasta savuoluesta Helsinki Beer -festivaaleilla. Tänä keväänä Prykmestar SavuKataja 9 % -oluesta alkanut maine ja kunnia on saanut jatkoa. Olvi ja Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö tekivät kaksi vuotta sitten myynti- ja jakelusopimuksen, joka takasi uusikaupunkilaisoluiden myynnin koko Suomessa. Prykmestar-nimi kunnioittaa vanhaa uusikaupunkilaista olutperinnettä. Prykmestar on panimomestari ugin kiälel. Panimon kiiltelevät kuparipannut sijaitsevat kellarissa, jossa aikanaan on valmistettu Jatimaticin konepistooleita. | www.vasp.fi Suomen Uusyrityskeskukset ry:n verkoston kautta Suomessa perustettiin viime vuonna 8313 uutta yritystä. 10 Kesäkuu 2011 – Haastavien projektien onnistumisen takeena on ollut perusteellinen määrittelyvaihe, johon panostamme keskimääräistä enemmän, sanoo Suomalaisen Työn Liiton asiakastietokanta-järjestelmän uudistamisesta vastanneen Kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaari. Kehätieto Oy Määrittelyllä ja asiakaspalvelulla järjestöjen suosikiksi Teksti: Mirja Ekholm Kuva: Atte Kajova U udessa järjestelmässä on jäsentietojen lisäksi kattavat asiakkuudenhallinnan ominaisuudet sekä runsaasti käytännön työtä helpottavia ominaisuuksia. Uuden järjestelmän suunnittelun lähtökohtana oli toiminnan tehostaminen, siirtyminen sähköiseen hakemusten käsittelyyn sekä markkinoinnin kehittäminen. – Autamme järjestöjä menestymään toiminnassaan tarjo– Yrityksemme on kasvanut 15 prosentin vuosivauhdilla, Jari Sauvonsaari toteaa tyytyväisenä. amalla tehokkaita työkaluja jäsentietojen toiminnanohjaukseen ja sähköisen viestinnän hallintaan. Yli 20 vuoden kokemus sadoista projekteista tekee meistä yhden vanhimmista ja kokeneimmista järjestösektorin IT-palveluyrityksistä Suomessa, Jari Sauvonsaari Toiminta laajenee verkkoviestintään sanoo. Kehätieto aloitti toimintansa vuonna 1989 taloushallinnon Monet järjestöt ovat toteuttaneet sähköisiä asiointipalveluja verkohjelmistojen myynnillä, koulutuksella, laitemyynnillä ja järkosivustonsa yhteyteen Kehätiedon Kilta-jäsenrekisterin moduujestelmätuella. Vuosituhannen vaihteessa yritys alkoi keskittyä lien avulla. Laajan kysynnän johdosta Kehätieto perusti verkkoentistä vahvemmin järjestöissä ilmenneisiin ohjelmistokehitykviestinnän ratkaisuja toimittavan yksikön keväällä 2010. sen tarpeisiin. – Järjestöt haluavat ostaa verkko-osaamisen yhdeltä luukulta. Kehätieto saa kiitosta asiakkailtaan sujuvasta ja säännölliUuden palvelumme myötä asiakkaat saavat julkiset verkkosivut, sestä yhteydenpidosta ja hyvästä asenteesta. Sähköposteihin ja intra- ja extranetit sekä verkkokaupat osana kokonaisvaltaista puhelimeen vastataan aina. tarjontaamme. Vaikka palvelujemme luonne muuttuu, asiakas– Olemme toimivan kokoinen, 17 työntekijän yritys, joten pyslähtöinen toimintamalli ja perusteellinen määrittely ovat edelleen tymme isoja yrityksiä joustavammin henkilökohtaiseen palvelähtökohtiamme, Jari Sauvonsaari sanoo. luun, perustelee Jari Sauvonsaari. Suomalaisen Työn Liiton ohella HengitysAsiakkaat eivät osta Kehätiedolta pelkästään ITliitto Heli, Teknisen Kaupan ja Palveluiden Kehätieto Oy tukea vaan jatkuvaa toimintavarmuutta ja järkeviä yhdistys, Invalidiliitto ja Epilepsialiitto ovat ratkaisuja kustannustehokkaasti. yrityksen asiakkaita omine erityistarpeiPerustettu 1989 Kehätieto on Microsoftin Silver-tason kumppani neen. Kehätiedon osaamista on hyödynnetty omistus: toimiva johto kolmella eri osaamisalueella. myös lääkkeiden koneellista annosjakelua liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa – Kumppanuuden avulla voimme tarjota kehitettäessä ja muissa Suomen Apteekkahenkilökunta 17 www.kehatieto.fi yhä monipuolisempia ja parempia palveluita riliiton poikkeuksellista paneutumista vaatiasiakkaillemme. vissa projekteissa. Kesäkuu 2011 11 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte kajova Avainlippu-yritykset menest Suomalaisen Työn Liiton johtokunta tutustui jäsenyrityksiinsä Keravalla, Lahdessa Ifolor auttaa asiakkaitaan luovuuteen – Autamme asiakkaitamme luovuuden sietämättömässä ihanuudessa, sanoo Suomen suurimman kuvapalvelun Ifolor Oy:n toimitusjohtaja Nella Ginman. Keravalla toimivan Ifolorin yli 600 000 asiakasta on listattu Suomen toiseksi uskollisimmiksi heti Applen jälkeen ja siitä toimitusjohtaja Ginman on syystäkin ylpeä. Suomen markkinajohtaja on osannut vetää oikeasta narusta. Huippumoderni tuotantolaitos, osaava, sitoutunut henkilökunta, tehokkaat prosessit, nopea palvelu ja hinta ovat tehneet Ifolorista neljällä kielellä palvelevan Pohjoismaiden suurimman kuvapalvelun. – Minua pidettiin pähkähulluna, kun vaihdoin American Expressenin työpaikan kuolevaan valokuvabisnekseen Keravalle, sanoo iloinen Nella Ginman. Hän vei Ifolorin hallitukselle tarkkaan mietityn strategian ja sai kannustavan vastaanoton. Turvallisuus, yhteenkuuluvuus, arvostus, itsensä ilmaisu, luovuus ja itse tekeminen tehtiin kuluttajalle helpoksi ja mahdolliseksi. Valokuvien kilomääristä oli siirrytty bittien mittailuun. Digikamerat ja laajakaistat mahdollistivat kuvien käsittelyssä kuluttajille uuden aikakauden. Perinteisten paperi kuvien lisäksi kuluttajille tarjotaan kuvakirjoja, kuvakalentereita, kuvakortteja ja kuvajulisteita. Yhteensä kuvatuotteita on tällä hetkellä 42 erilaista. Vanhasta mustavalkovalokuvasta voi tilata canvas-taulun yhtä hyvin kuin teettää digikameralla taltioiduista perhejuhlista kuvakirjan kaikille osallistujille. Vain mielikuvitus on rajana. – Periaatteemme on, että kuka tahansa voi itse tehdä kuvakirjan tai luoda joulukortin omista kuvistaan ja lähettää tilauksen saman tien eteenpäin. Jopa äitini pitää ”mummojen kuvakirjakerhoa”, Nella Ginman sanoo. Ifolor on kuvakirjojen ykkönen ja yksi Suomen johtavista nettikauppiaista. Vuonna 1971 perustettu IFI hoiti KuvaSammon postimyynnin. 1991 perustettiin IFI Oy ja 2006 sveitsiläinen Photocolor osti yrityksen. 2007 lanseerattiin brändi Ifolor. Huippumoderni Ifolor takoo 18 miljoonan liikevaihdon 85 motivoituneen työntekijän voimin. 12 Kesäkuu 2011 Yhteisestä matkasta tehty kuvakirja on varmasti jokaisen syntymäpäiväsankarin mieleen, Ifolorin toimitusjohtaja Nella Ginman vakuuttaa. yvät aitoudella ja luovuudella ja Hollolassa. Helteinen kesäpäivän retki toi paljon uutta energiaa liiton toimintaan. – Henkilöstön sitoutuneisuudesta kertoo sekin, että vastaamme yli 85 prosentteiin puheluista 15 sekunnissa, Nella Ginman kertoo väestään ylpeänä. > www.ifolor.fi Isku myy julkikalusteita Pietarin ja Moskovan kouluihin Lahtelainen Isku Teollisuus Oy valmistaa ja markkinoi verhoiltuja tuotteita, komponentteja ja suuria määriä levykalusteosia sekä markkinoi koivusahatavaraa. – Tähtäämme kaikissa toiminnoissamme asiakkaiden tinkimättömään palveluun, liiketoiminnan kannattavuuteen ja ympäristötekijöiden huomioimiseen. Meillä kvartaali on 25 vuotta, Iskun hallituksen puheenjohtaja ja omistajasuvun jäsen Seppo Vikström vakuuttaa. Suomalainen huonekaluteollisuus on turbulenssissa. Iskussakin on tehty kovia rakennemuutoksia. – Käänne parempaan tapahtui viime syksynä. Kotimaan markkinat vetävät ja erityisesti vienti Venäjälle näyttää hyvältä. Viemme Lahdesta julkikalusteita muun muassa kouluihin ja konttoreihin. Iskun huonekaluteollisuus työllistää lahdessa noin 500 henkeä. Liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa. > www.isku.fi Hollolan Hirvi tarjoaa maatilaravintolassa lähiruokaa ja omaa olutta Lähiolut tekee tuloaan lähiruoan rinnalle. Tänä kesänä 12 vuotta toiminut Maatilaravintola Hollolan Hirvi panee itse oluensa ja sahtinsa. Kaikki raaka-aineet tulevat lähitiloilta. – Meillä on yli satavuotiaassa navetassa 130–145 vieraspaikkaa ja kesällä terassin myötä 350 paikkaa, selvittää yli 300 vuotta vanhan sukutilan isäntä Ilkka Sipilä. Sipilän suuri ratkaisu kypsyi toistakymmentä vuotta sitten, kun hän teki kahta työtä. M.J. Paasikivi Oy:n varpunen on ansainnut paikkansa suomalaisten muistomerkkien suosikkina. Päivätyö oli pankissa, joka tarjosi ylenemismahdollisuutta. Maanviljely vei sekin suuren osan ajasta. Oman tilan lisäksi viljeltävinä olivat veljen perikunnan maat. – Saimme kotitilan haltuumme vuonna 1986. Jo silloin luin amerikkalaisista pienpanimoista ja aloin tehdä ensimmäisiä suunnitelmia panimo- ja ravintolayrityksestä. Vuonna 1997 aika oli kypsä. Kaikkien yllätykseksi otinkin lopputilin pankista, ja saman tien lähti vanha idea poikimaan. Mies lähti yrittäjäkurssille, jonka harjoitustyönä synti maatilaravintolan liiketoimintasuunnitelma. Tilan pihassa olevaan suureen kivinavettaan Sipilä suunnitteli panimoravintolakokonaisuuden, jonka kivijalkoja ovat oma sahti ja olut, hirvenliha sekä lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistetut ateriat. Sahti- ja olutpanimossa Sipilä panee perinteiseen tapaan kivisahtia sekä erilaisia oluita, joiden nimet Peura Pils, Tumma Hirviolut ja PunaHirvi viittaavat suoraan Hollolan Hirven nimeen ja liikeideaan. Hollolan Hirven oluet ovat saaneet Avainlipun käyttöoikeuden. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden arvostus on vahvassa kasvussa. Ilkka Sipilä uskookin, että lähiruoalla ja lähioluella on paikkansa ja tilaisuutensa tulevaisuudessa. > www.hollolanhirvi.fi Paasikiven brändinä pronssiset muistomerkit Pronssi on ikuinen ja ajaton materiaali kirjainten, symbolien ja reliefien toteutukseen. Lahtelainen M.J. Paasikivi Oy:n valimo on tehnyt 45 toimintavuoden aikana Paasikiven pronssituotteista brändin. – 95 prosenttia valimotuotteistamme menee hautamuistomerkkeihin, sanoo toimitusjohtaja Reijo Oksanen. Paasikiven pronssivalut ovat pitkälti käsityötä. Outokummulta ostetuista harkoista sulatetaan valu ja noin 1500 metallityökalun avulla tehdään asiakkaan toivomia tuotteita. – Suomalainen kulttuuri hautamuistomerkeissä on arvokkaan kunnioittava, samoin on Ruotsissa ja Norjassa. Paasikiven pronssisia kilpiä on myös monissa merkittävissä paikoissa, kuten Hotelli Kämpissä, Karibian risteilijöissä, Rovaniemen Artikumissa ja useiden tasavallan presidenttien hautamuistomerkeissä. M.J. Paasikivi Oy:n liikevaihto on noin 4,4 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä 16. > www.paasikivi.fi Kesäkuu 2011 13 Vahvistusta verkkoviestintään ja Avainklubiin Teksti: Miia Välikorpi | Kuva: Dorit Salutskij Suomalaisen Työn Liiton uusimmat kasvot: Avainklubin koordinaattori Joni Kataja ja viestintäsuunnittelija Hanna Malinen. Suomalaisen Työn Liitto sai keväällä riveihinsä viestintäsuunnittelija Hanna Malisen ja koordinaattori Joni Katajan. Kaksikko onkin käärinyt hihansa, ja verkkosivujen uudistaminen ja Avainklubin kehittäminen ovat jo täydessä käynnissä. Filosofian maisteri Hanna Malisen työtehtäviin kuuluu liiton verkkoviestinnän kehittäminen. Hanna on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Kuopiossa NettiTieto Oy:ssä ja Endora Oy:ssä. Monipuolisiin viestintätehtäviin tottunut Hanna onkin päässyt jo hyvään vauhtiin verkkosivujen uudistuksessa. – Toiveena on hyödyntää jatkossa enemmän myös sosiaalista mediaa liiton viestinnässä. Verkkoviestinnän kehittämisellä pyrimme tehostamaan koko liiton viestintää ja tuomaan liittoa – Työ on hyvin monipuolista ja liitolla on ollut paljon tapahtumia. On antoisaa tehdä työtä, jolla voi edistää suomalaisten tuotteiden vetovoimaa ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaamme, Hanna jatkaa. Viestintätieteitä Vaasan yliopistossa opiskellut Hanna odottaa innolla jäsenyritysten palautetta verkkoviestinnän uusista suunnista. – Suomalaisen Työn Liitto on tehnyt merkittävää työtä suomalaisen työn edistämiseksi jo lähes 100 vuotta. Liitto lähtee rohkeasti ottamaan vastaan seuraavaa vuosisataa ja toimintaa jalkautetaan näkyvimmin esille. Suomalaisen työn luonne on myös muuttunut. Luovuus, suunnittelu ja tuotekehi- tysosaaminen ovat nousseet entistä suurempaan osaan ja liiton tulee kasvaa ja kehittyä tämän yhteiskunnallisen muutoksen mukana, Hanna vakuuttaa. Hanna Malinen ja Joni Kataja aloittivat työnsä huhtikuussa, ja kaksikko on tuntenut olonsa tervetulleeksi avoimeen työyhteisöön ensimmäisestä työpäivästä alkaen. – Ilmapiiri on todella hyvä ja olen saanut tukea aina tarvittaessa. Liitossa on kova vauhti päällä ja asiat myös oikeasti tapahtuvat. Liitolla on takanaan pitkä historia, mutta liitto ei missään nimessä elä historiassa tai ole kangistunut vanhoihin kaavoihin, uusia Avainklubi-haasteita odottava Joni Kataja hehkuttaa. Vieremältä kotoisin olevan Hannankin mukaan työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tekevät sitä innolla ja ilolla. Karkkilalainen Joni on uppoutunut Suomalaisen Työn Liiton uuteen yhteisöpalveluun. Hän osallistuu Avainklubin kehittämiseen, aktivoi Avainklubin käyttäjiä ja auttaa mukana olevia yrityksiä Avainklubiin liittyvissä asioissa. – Työnkuva on todella mielenkiintoinen, enkä voisi kuvitella itselleni paremmin sopivaa työtä. Hyppäsin Avainklubiin vauhdista mukaan ja töitä olen saanut tehdä heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Aikaisemmin olen perustanut sosiaalisen median palveluita kehittävän yrityksen, joten tehtäväkenttä oli ennestään tuttu, Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistunut Joni iloitsee. – Odotan jatkuvasti uusia haasteita ja uskon Avainklubin kehittyvän merkittäväksi alustaksi käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen. Jonin haasteena on Avainklubissa syntyneiden ideoiden eteenpäin vieminen. Käynnissä on kuitenkin useampia projekteja käyttäjien ideoiden toteuttamiseksi käytännössä. Hanna ja Joni uskovat, että liitolla on hyvät edellytykset tarjota jäsenilleen entistä monipuolisempia jäsenpalveluita ja tukea suomalaista työtä uusilla tavoilla. He toivovat tapaavansa liiton jäseniä kuluvan vuoden tapahtumissa ja osoitteessa www.avainklubi.fi. Media seuraa Avainlippua Avainlippu-terveiset sähköpostitse Suomalaisen Työn Liitto on ottanut käyttöönsä Esmerk Oy:n mediaseurantasyötteen, joka on nähtävillä www.avainlippu.fi-sivuston etusivulla. Esmerk Tracking -julkisuuskuvaseurannassa tiedotustoimittajat seuraavat Avainlipun ja Suomalaisen Työn Liiton näkyvyyttä lehtien lisäksi radiossa ja televisiossa. Verkkouutisten seurannassa käytössä on puolestaan Esmerk WebWatch, joka seuraa verkon uutisointia hakutermien avulla. Suomalaisen Työn Liiton uusi asiakastietokanta otettiin käyttöön alkuvuodesta 2011. Nyt voit päivittää yrityksesi tiedot ja tilata Avainlippumateriaalit suoraan tietokannassa. Liitto lähettää myös Avainlippu- terveiset ja tapahtumakutsut tietokannan kautta. Päivitä tietosi osoitteeseen [email protected] ja varmistat, että saat ensimmäisenä tietoa liiton tapahtumista ja uusista käänteistä! 14 Kesäkuu 2011 Kekseliäät kohtaavat Habitaressa syyskuussa teksti: Mikko-Olavi Seppälä, Bränn & Bränn Oy Avainklubin kahvila on auki Habitaressa14.–18. syyskuuta 2011. Sisustus tapahtuman kahvilassa messukävijät voivat kahvin juonnin ohessa ottaa osaa suomalaisten tuotteiden ideointiin ja kehittämiseen. Helsingin messukeskuksen Avainklubi-kahvila on kekseliäiden kohtaamispaikka, jossa digitaalinen Avainklubi ja tosielämä kohtaavat. Habitaren kahvilassa on meno samanlaista kuten muutenkin Avainklubissa; hyvät ideat ja ahkeruus palkitaan. Jokainen saa ansionsa mukaan. Avainklubissa olet mukana kehittämässä uusia suomalaisia menestystuotteita ja luomassa työpaikkoja. Kekseliäiden kahvila sijaitsee Habitaren Made in Finland -alueen välittömässä läheisyydessä. Lisätiedot: Merja Mantila, merja.mantila@ avainlippu.fi, (09) 6962 4347 tuotteiden alkuperämerkin aikaansaaminen, myöntäminen ja valvominen. KuvaT: Suomalaisen Työn Liitto Aika ennen Avainlippua Suomalaisen Työn Liiton toiminta-ajatukseen on aina kuulunut suomalaisten Käytössä on ollut kolme eri symbolia: Kuusi-, Leijonanpää- ja Avainlippu-merkki. A lkuperä- ja laatumerkintään kuuluu olennaisesti se, että merkin myöntäjä on puolueeton tai ulkopuolinen taho, ei teollisuudenharjoittaja itse. Käytännössä Kuusi- sekä Leijonanpää-merkit kuitenkin suunniteltiin ja niiden ohjesäännöt laadittiin yhteistuumin teollisuuden kanssa. Vastaavasti merkkien käyttö oli maksullista ja edellytti lisäksi liiton jäsenyyttä. Erityisen taipuisaksi osoittautui Leijo nanpää-merkki, jota muunnelmineen käytettiin miltei viidenkymmenen vuoden ajan alkuperä-, laatu-, takuu- ja lopulta myös vientimerkkinä. Messujen laatukilpailujen seurauksena vuonna 1957 saatiin aikaan takuumerkki, jossa kuluttajalle taattiin viallisen tuotteen vaihto-oikeus. Takuumerkki kävi tarpeettomaksi, kun kuluttajansuojalaki astui voimaan syksyllä 1978. Suomalaisten vientituotteiden markkeeraaminen oli tapetilla 1950- ja 1960-luvulla, mutta vientimerkki otettiin käyttöön vasta vuonna 1973. Arne W. Ranckenin suunnittelema suomalaisten ”teosten” yhteismerkki saatiin aikaan useita vuosia kestäneiden neuvottelujen ja kolmen suunnittelukilpailun jälkeen. Merkki oli käytössä vuosina 1917–1919. Tuottajat pitivät ”pelkkää” alkuperämerkkiä mainosmielessä turhan valjuna, joten Leijonanpäästä muokattiin ruusukkeen mallinen laatumerkki, jota myönnettiin valiotuotteille vuosina 1934–1939. Matti Björklundin (Visanti) suunnittelema kahdeksankulmion kehystämä Leijonanpää valittiin vuonna 1931 yli 700 ehdotuksen joukosta. Tunnusta käytettiin suomalaisten tuotteiden alkuperämerkkinä 1932–1957 ja takuumerkkinä vuosina 1957–1980. Ilman kehystä Leijonanpäätä käytettiin alkuperämerkkinä 1957– 1977, kunnes Avainlippu syrjäytti sen. Kaj Kajanderin suunnittelema vientimerkki oli käytössä vuosina 1973–1977. Merkissä Leijonanpää sai seurakseen dynaamisen kasvun nuolen – tai tavarakollin. Merkinnän tarkoitus oli edistää tuotteen menekkiä etenkin kotimaassa. 100 vuotta sinivalkoista työtä Suomalaisen Työn Liitto viettää 100-vuotisjuhliaan 2012. Vuosi huipentuu juhlagaalaan Helsingin Musiikkitalossa 24.9.2012. Juhlan lisäksi liiton juhlavuoteen liittyviä TV-tuotantoja käynnistetään jo tänä vuonna. TV-toteutuksissa esitellään laajasti erilaisia ammattikuntia, jotka edustavat tämän päivän suomalaisen työn kirjoa. Juhlavuonna liitto jalkautuu maakuntiin, jolloin jäsenyrityksille tarjoutuu mahdollisuus osallistua liiton 100-vuotisjuhlintaan myös lähempänä omaa paikkakuntaansa. Muotoilu 2012 Juhlavuonna Suomalaisen Työn Liitto toteuttaa Muotoilupääkaupunki-hankkeen, osana World Design Capital Helsinki 2012 -kokonaisuutta. Hankkeessa tehdään sisältö- ja viestintäyhteistyötä siten, että liiton jäsenyritykset pääsevät mukaan World Design Capital Helsinki 2012 -tapahtumakalenteriin. Lisätietoa Pia Mikkoselta, pia.mikkonen@ avainlippu.fi puh. 050 354 0262. Syksyn Avainlippu-lehdessä kerromme Avainlippu-alkuperämerkin synnystä sekä lisää Suomalaisen Työn Liiton uudesta Design from Finland -merkistä. Kesäkuu 2011 15 Alkuperämerkkitoimikunnan huhtikuun kokouksessa hyväksytyt UUDET AVAINLIPPU-YRITYKSET Aallon Tilitoimisto Oy HELSINKI Lammin Säästöpankki HYVINKÄÄ Påras Ab Oy KRUUNUPYY Lapin Lääkärikeskus Oy ROVANIEMI APV Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy HELSINKI Lapuan Iiris Oy LAPUA Aurinkolahden Rakennuspalvelut Oy HELSINKI Lindeberg Palvelut Oy HELSINKI CWP Coloured Wood Products Oy RAUHA Linida Design Oy KAARENKYLÄ Datasky Oy JÄRVENPÄÄ Logidelive Oy OULU Design Anu Pylsy JOUTSA Lunacomp Oy IISALMI E. Valjakka Oy MIKKELI Lymed Oy TAMPERE EC-Tools Oy ESPOO Lännen Autokatsastus Oy SEINÄJOKI Esmerk Oy VANTAA Länsilakki Ky Nina Nygård Nygård Headwear PORI Etelä-Pohjanmaa Katsastus Oy SEINÄJOKI Meidän Katsastus Oy JYVÄSKYLÄ Finnelk Oy / Hollolan Hirvi HOLLOLA Metallivalmiste A. Laaksonen Oy HAUSJÄRVI Finnkatsastus Oy ALAJÄRVI Mittapiha Oy HELSINKI Forive Oy TAMPERE Muovi-Simola Oy KERKKOO Golf Alignment Support Oy ESPOO Nuorten Ystävät -palvelut Oy OULU Golla Oy HELSINKI Ortkivi Oy LOHJA Green Fashion Oy HELSINKI Orto-Lääkärit lääkäriasema Oy HELSINKI HM-Group Oy, Huoneistomedia LKV HELSINKI Osakeyhtiö Geisterzähmer Aktiebolag HELSINKI Holopainen & Untinen Oy TOIJALA Osuuskunta Ärmätti SUOLIJÄRVI Hovi Pet Tmi LEMPÄÄLÄ Powerportal Finland Oy LEMPÄÄLÄ Huittisten Säästöpankki HUITTINEN PRT-Wood Oy PYHÄNTÄ Hämeenkyrön Lähikatsastus Oy HÄMEENKYRÖ Puumix Oy VAAJAKOSKI Iivari Mononen Oy JOENSUU Puusepänliike Rautiainen Tmi ÄÄNEKOSKI Ilves-Interiööri Oy HELSINKI Pölkky Oy KUUSAMO Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry HELSINKI Rakennustoimisto Pohjola Oy TAMPERE Innotuning Oy LAHTI Readme.fi Oy HELSINKI Jalkinevalmistamo Vataja Tmi PORI Replicon Oy HELSINKI JaMe-system Oy LUVIA Sambic Oy VANTAA JDA LVI-Asennus Oy SAARIJÄRVI Savarin Katsastus Oy YLIVIESKA JRK-Tekniikka Oy PELLO Savarin Katsastus Oy Haapavesi YLIVIESKA Kankaanpään Katsastuspalvelu Oy KANKAANPÄÄ SEQ 5 Oy Siteseq VANTAA Karin Harjasitomo Oy URJALA SF Katsastus Oy Salo SALO Kemvit Oy ALAVETELI Silvergreen Oy Ltd VANTAA Kennel-Rehu Ky SILTAKYLÄ Sippo-Dee Ky TERVAKOSKI Kestopuuteollisuus ry HELSINKI Solo International Oy ESPOO Kiimix Oy KIIMINKI Someron Säästöpankki SOMERO Kipinä Yhtiöt Oy / Sähköpalvelu Kipinä HELSINKI Suomen 16100 Oy HELSINKI Kirjurituote Oy HELSINKI Suomen Asiakasluotto Oy HELSINKI KNIVO Oy POHJANKURU Suomen Vuokraisäntä Oy HELSINKI Korpela Paper Ky RISTE Taitomylly Oy HELSINKI Koskipanimo Oy TAMPERE Tarcon Oy HELSINKI k-Space Oy JÄRVENPÄÄ Veljet Kuusisto Oy LAITILA Kurkelan Metallituote Oy KAARINA Veme Oy LAITILA Kymen Granite Oy KOUVOLA Wästikivi Oy RUOVESI Kymppikatsastus Oy TAMPERE Ylihärmän Säästöpankki YLIHÄRMÄ Lahtisen Vahavalimo Ky OITTI Avainlipun käyttöoikeuden myöntävä Alkuperämerkkitoimikunta kokoontuu seuraavan kerran 6.9.2011.
© Copyright 2024