tehd ä ä n yhdessä sinivalkoinen jo u lu
JOULUKUU 2012 N I S IVAL Ä S S K E OI D H TEHDÄ ÄN OULU NJ NE Y Suomalaisen Työn Liiton tiedotuslehti Suomalainen kuluttaa yhä vastuullisemmin Työn tekijät -valokuvanäyttely Yhteiskunnallisten yritysten superpäiväkiertue Pääkirjoitus Vastuullisuus vie oikeaan suuntaan Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta ilmenee, että noin puolet suomalaisista pyrkii kuluttamaan jouluna vastuullisesti ja kolme neljästä pitää Suomessa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen suosimista vastuullisena kuluttamisena. Suomalaisten asenteessa piilee kasvun, menestymisen ja hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden siemen, sillä yksityinen kulutus on hieman yli puolet bruttokansantuotteen arvosta. Uudistunut liitto triplasi merkit Kun vuoden 2005 alussa aloitin luottamustehtäväni Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtajana, tunsin astuneeni näköalapaikalle. Silloin liitto hallinnoi tunnettua suomalaisen osaamisen brändiä, Avainlippua, ja jäsenyritysten määrä oli 989. Kuten perheyrityksemme Domus Yhtiöt Oy:nkin toiminnassa, menestys rakentuu Suomalaisen Työn Liitossa uusiin innovaatioihin ja niiden hyödyntämiseen. Liitto on viime vuosina uudistanut toimintaansa ja saanut hallittavakseen Avainlipun rinnalle kaksi uutta tunnusta: Design from Finland -merkin ja Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Design from Finland -merkki konkretisoi muotoilun tuomia hyötyjä ja edistää vientiä. Yhteiskunnalliset yritykset puolestaan nousevat julkisen sektorin rinnalle tuottamaan yhteistä hyvää. Näin Suomi seuraa eurooppalaista käytäntöä. Suomalaisen Työn Liitto on toiminut sata vuotta tien näyttäjänä suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen arvostamisessa. Olen tuntenut aitoa ylpeyttä johtokunnan puheenjohtajana liiton uusista avauksista: merkeistä, arvoseminaareista, Avainklubista, uudesta julkaisujärjestelmästä, uusista internetsivuista sekä osallistumisesta sosiaaliseen mediaan. Liitossa tehdään työtä järjellä ja sydämellä ja se näkyy myös jäsenmäärän huikeana kasvuna. Kuluvan vuoden loppuun mennessä jäsenyrityksiä on jo lähes 1 900. Jätän johtokunnan puheenjohtajuuden hyviin käsiin, Anne Bernerille. Uskon, että hän saa uutta draivia liiton energiseen joukkoon. Työ suomalaisen työn ja osaamisen puolesta jatkuu vahvana. Samalla kiitän liiton henkilökuntaa hienosti hoidetusta juhlavuodesta. Osoititte loistavaa innovointia, ongelmanratkaisukykyä ja joustavuutta. Hyvää Joulumieltä ja Sinivalkoista Joulua toivottaen, Pekka Sairanen johtokunnan puheenjohtaja 2 JOULUkuu 2012 K u va : Dor it Sa lutski j Uusia avauksia järjellä ja sydämellä Sisällys 2Vastuullisuus vie oikeaan suuntaan 3Suomalainen kuluttaa yhä vastuullisemmin 4Kotimaisuus puhuttaa ja vastuullisuus lisääntyy 5Elämyksiä ja kulttuuria kaupunkikuvaan 6Työn tekijät -valokuvanäyttely Helsingin rautatieasemalla 8Postia pyöreään Bobiin 9Practical is beautiful 10 Allergiasta viis, suklaata, pliis 11 Myös ensi vuosi on designvuosi 12 Yhteiskunnallisen yritystoiminnan nousukiitoa 14 Runot ja laulut kotimaisen korottajana 16 Uudet Avainlippu-yritykset, Design from Finland -yritykset ja Yhteiskunnalliset-yritykset Suomalainen kuluttaa yhä vastuullisemmin Joulun kulutuskäyttäytymisessä kotimaisuus on tärkeä asia suurimmalle osalle suomalaisista. 48 % suomalaisista pyrkii kuluttamaan jouluna vastuullisesti ja 82 % pitää kotimaisten tuotteiden ja palveluiden suosimista vastuullisena kuluttamisena. Omiin jouluvalmisteluihin ja lahjahankintoihin käytetään keskimäärin 400 euroa. Suomalaiset arvioivat, että 57 % jouluun liittyvistä muista hankinnoista kuin elintarvikkeista on kotimaisia. Lahjan sopivuus, kestävyys ja suomalaisuus ratkaisevia Suomalaisen Työn Liiton joulututkimuksesta selviää, että tärkeimpinä valintakriteereinä suomalaiset pitävät lahjan sopivuutta saajalle ja lahjojen kestävyyttä. Viime vuoden tutkimustuloksiin verrattuna kotimaisuuden merkitys on noussut ja lahjan suomalainen alkuperä mainitaan nyt useammin ostokriteerinä. Suomalainen design on merkittävä tekijä ostopäätöksissä yli 50-vuotiaille, yrittäjille, Etelä-Suomessa asuville ja ylempään tuloluokkaan kuuluville. Ekologisuus ja eettisyys ovat merkittäviä tekijöitä erityisesti 15–24-vuotiaille. Palvelulahjoja suosivat puolestaan naiset, 25–34-vuotiaat ja suurimmat tuloluokat. Suomalainen viettää kotijoulua Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A), 00100 Helsinki puh. (09) 6962 430 Päätoimittaja Tero Lausala, [email protected] Toimituspäällikkö Miia Välikorpi Toimittajat Mirja Ekholm Sanna Huovinen Merja Mantila Saila Tykkyläinen Miia Välikorpi Osoitteenmuutokset [email protected], www.avainlippu.fi Taitto Q uickmac Oy Kirjapaino Painotalo Varteva Kannen kuva Etsi kannen tonttu Lahjakoneesta ja voit voittaa Jukka Rintalan suunnitteleman asu kokonaisuuden. www.suomalainenjoulu.fi Kuva Pohjolan Mylly Suomalaiset viettävät mieluiten joulua kotona (80 %) ja kaksi kolmesta käy joulusaunassa, lähettää joulukortteja ja tekee itse jouluruokaa ja leivonnaisia. Suomalaiset haluavat antaa ja saada joululahjaksi eniten kirjoja ja lehtiä (44 %). Lähes yhtä suosittua on antaa lahjaksi herkkuja tai ruokaan liittyviä lahjoja (41 %). Mieluisia lahjoja ovat myös lahjakortit h emmotteluun, nautintoon ja terveyteen (33 %). Internet kasvattaa suosiotaan jouluostosten tietolähteenä Lehdet ja mainokset ovat tärkein tietolähde jouluostoksia suunnitteleville ja erityisesti yli 65-vuotiaille. Internet on selvä kakkonen, sillä 80 % 15–24-vuotiaista ja 75 % 25–34-vuotiaista pitää sitä tärkeimpänä tietolähteenään. Joulurahoista 15 prosenttia, keskimäärin 27 euroa, käytetään verkkokauppaan. Suurimman osuuden käyttävät 25–49-vuotiaat, alle 20 000 euron vuositulojen talouksissa asuvat sekä yrittäjät. Jouluun käytettävistä rahoista 70 % kuluu joululahjoihin. teksti: Sanna Huovinen Lahjakone auttaa jouluostoksissa Suomalaisen Työn Liitto on tarjonnut jo vuodesta 1999 Suomen klikatuimman joulusivuston www.suomalainenjoulu.fi. Lahjakone auttaa valitsemaan suomalaisia lahjoja kiinnostuksen ja kukkaron mukaan. Sivustolta löytyvät myös joulun reseptit, joululaulut, siivousohjeet ja kaikki jouluun liittyvä. Kolme neljästä liiton joulututkimuksen vastaajasta kokee löytävänsä sivustolta tarvitsemansa tiedon. Suomalaisen Työn Liiton joulututkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Vastaajajoukko (n= 1 144) on painotettu väestöä edustavaksi, iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. JOULUkuu 2012 3 Kotimaisuus puhuttaa ja vastuullisuus lisääntyy Suomalaisen Työn Liiton joulukampanja ja -verkkosivusto www.suomalainenjoulu.fi avattiin tänä vuonna Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä. tuotannossa, tuotteita valmistetaan tilausten mukaan. Motivaationa suomalaisten työllistäminen lkka Brotherus luottaa vahvasti suomalaisen työn tulevaisuuteen ja innovaatioihin. Vastuullisuus arjessa ja juhlassa Tilaisuudessa puhunut Nanso Group Oy:n toimitusjohtaja Leenä Syrjälä oli ilahtunut, että tutkimuksessa nousi selvästi esiin kuluttajien vastuullisuus. Nansolla on seitsemän kohdan vastuullisuusohjelma, joka käsittää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. – Parannamme koko ajan toimintatapojamme vastuullisempaan suuntaan. Nanson 650 työntekijästä 550 työskentelee Suomessa. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan kaksi työpäivää vuodessa, jolloin he voivat tehdä vapaaehtoistyötä. Suomessa tämä Nanson sosiaalinen vastuu tarkoittaa 1 100 työpäivää vuodessa hyvän tekemiseen. 4 JOULUkuu 2012 – Aloitamme nuorille suunnatun kisälliohjelman keväällä 2013, jolloin nuoret pääsevät tutustumaan nykyaikaisen tekstiiliteollisuuden arkeen ammattilaisten opastamana, Leena Syrjälä kertoi innostuneena. Leena Syrjälä painotti suomalaisen tuotteen valinnan eettisyyttä. Se takaa monipuolisten teollisuusyritysten ja työpaikkojen pysymisen Suomessa. – Kuljetuskustannukset ja ekologinen jälki ovat suomalaisilla tuotteilla pienempiä kuin ulkomaalaisilla tuotteilla. Vaatetusteollisuudessa yleinen käytäntö, ylituotanto, aiheuttaa isoja ylijäämiä. Nanso tuntee vastuunsa myös Suomalaisen Työn Liiton toiminta on tärkeää suomalaisten yritysten kannalta, vahvisti Sinituote Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Brotherus omassa puheenvuorossaan. Sinituote on tehnyt siivoustuotteista vahvan brändin. – Sinituotteen tehtävä on helpottaa suomalaisten perheiden arkea. Sinituote on suomalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi Suomessa, vahva motivaatiomme on työllistää suomalaisia. Käytämmekin kaikissa tuotteissamme Avainlippua, joka on Suomen tunnetuimpia brändejä. Suomessa on neljä vuodenaikaa, suomalaiset saunovat ja suomalaisilla on monenlaisia arkikäytäntöjä, joita muualla ei ole. Näihin Sinituote tuo jatkuvasti uusia innovaatioita. Tunnetuin niistä on jo vuosia ollut Sinipiika, joka mahdollistaa lattian pesemisen selkä suorana. Sinin oivallinen auton lumiharja on löytänyt autoilijat myös Saksassa, missä se on noussut hittituotteeksi. – Me haluamme työllistää suomalaisia ja näin kerryttää osaltamme verovaroja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, Ilkka Brotherus havainnollisti. Teksti : Mirja E kholm Kuva: Dorit Sa lutskij www.suomalainenjoulu.fi Elämyksiä ja kulttuuria kaupunkikuvaan Helsingin Töölössä toimiva Kulttuuritehdas Korjaamo on yksi Pohjoismaiden suurimpia kulttuurikeskuksia, joka tuottaa merkityksellisiä kulttuuritapahtumia musiikin, teatterin, kuvataiteen ja keskusteluiden saralla. – Vuosien hiomista vielä vaativa Korjaamo on timantti, jonka kärjessä ovat taiteilijat, yleisö, yritykset ja julkinen taho, tiivisti Raoul Grünstein Suomalaisen Työn Liiton joulukampanjan tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin Korjaamolla. -R akennamme kulttuuria toisella tavalla, yksityisesti, sanoo Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneen Korjaamo Group Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Raoul Grünstein. Itsenäinen kulttuurikeskus Korjaamo haluaa olla laaja-alaisin ja merkityksellisin kulttuurikeskus pohjoisella alueella. Tuottajat poimivat käsin kotimaisen ja ulkomaisen tarjonnan joukosta esiintyjiä, taiteilijoita ja tuotantoja, joiden kohtaaminen jättää jäljen. Vuonna 2004 perustettu Korjaamo on osa itsenäisten eurooppalaisten kulttuurikeskusten Trans Europe Halles -verkostoa. Kulttuuritehdas Korjaamo on osa Korjaamo Group Oy:tä, jossa toimii myös sponsorointi- ja markkinointitoimisto Image Match. – Ilman yrittämisen riskiä tätä ei olisi syntynyt, Raoul Grünstein sanoo. Kulttuuri + liike-elämä + julkinen sektori Vuonna 2011 Korjaamon tapahtumissa oli 131 000 kävijää, joista 40 000 osti pääsylipun. Vuonna 2005 Korjaamo ehdotti Helsingin kaupungille yhteistyötä ja se käynnistyi 2008. Alkajaisiksi Korjaamo, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Helsingin kaupunginmuseo aloittivat uudenlaisen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön. Kaupunki remontoi vuonna 1900 raitiovaunuhalleiksi rakennetun rakennuksen. Myös Korjaamo osallistui investointeihin. Uuden Ratikkamuseon näyttelystä vastaa kaupunginmuseo ja toiminnasta Korjaamo. Yhteistyö pelaa myös Korjaamo järjestää vuodessa 400 kulttuuritapahtumaa, jotka työllistävät 400−500 taiteilijaa. Korjaamon liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin tuki on tänä vuonna 113 000 euroa. Noin kolmasosa liikevaihdosta muodostuu baarin ja kahvilan myyntituloista. Pääsylipputulojen ja tilapalveluiden vuokratulojen osuus on yhteensä noin 30 prosenttia. Korjaamo saa tukea vaihtelevan määrän myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Helsingin Rautatientorin jääpuistossa. Korjaamo vastaa toiminnasta ja kaupunki rakentamisesta. – Näin voimme tarjota palveluita, joita muuten ei synny. Kulttuurin, liikeelämän ja julkisen sektorin yhteistyö on koko ajan lisääntymässä ja saamassa uusia muotoja. Teksti : Mirja E kholm Kuvat: Dorit Sa lutskij JOULUkuu 2012 5 Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta Työn tekijät -valokuvanäyttely Helsingin rautatieasemalla Suomalaisen Työn Liitto juhlistaa 100-vuotista taivaltaan osoittaen kunnioitusta ja kiitollisuutta suomalaisen työn tekijöille. Valokuvanäyttely esittää muotokuvia suomalaisesta työstä ja työntekijöistä. Eija Irene Hiltusen valokuvat ja liiton 100-vuotisesta taipaleesta kertovat kampanjajulisteet ovat nähtävillä Helsingin rautatieasemalla 10.–23.12.2012 sekä verkossa: www.suomalainentyo.fi. S uomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu kiitokseen suomalaisen työn tekijöille. Helsingin rautatieaseman länsisiiven Vestibyyli-hallissa olevassa näyttelyssä pääosassa ovat suomalaiset eri alojen työntekijät. Työn tekijät -muotokuvakokoelmaan kuvatut henkilöt edustavat eri alojen ammatteja työministeristä työttömään. Näyttelyn keskeinen ajatus on tehdä ajankuvaa suomalaisesta työstä yksilön ja hänen työroolinsa kautta. Avainlippu liiton keulakuvana – kampanjajulisteita 100 vuoden ajalta Avainlippu-alkuperämerkki on olennainen osa liiton historiaa. Merkin tehtävä on auttaa kuluttajia tunnistamaan kotimaisen tuotteen ja palvelun. Samalla tunnus muistuttaa kotimaisten hankintojen merkityksestä ja kuluttajien arvovalinnoista. Kun ostaa kotimaisia tuotteita ja palveluita, Suomi ja suomalaiset hyötyvät monin tavoin. teksti: Sa nn a Huovinen ku vat: Ei ja Irene Hiltunen 6 JOULUkuu 2012 JOULUkuu 2012 7 Postia pyöreään Bobiin kuva: Bob icompa ny Oy Joulukortit kopsahtavat tänä vuonna meillä ja maailmalla yli 300 000 Bobi-postilaatikkoon. Bobicompanyn historiaan mahtuu monta hyvää onnenpotkua. Ja monenkirjavia, positiivisia tunteita herättäviä postilaatikoita. Bobi-laatikon suosikkivärit vaihtelevat maasta toiseen, havunvihreästä ja kirsikankukan punaiseen. Arvaatko kumpi on suositumpi Japanissa ja kumpi Suomessa? B obi-postilaatikon syntyä edelsi pankin maksupalvelulaatikko. Pankit halusivat laatikon laskuille sisätiloihin, koska asiakkaat eivät uskaltaneet jättää tärkeitä laskujaan konttorin seinässä oleviin luukkuihin. – Haimme heti ensimmäisen laatikon valmistumisen jälkeen mallisuojauksen, valottavat vaasalaisyrityksen perustajat Martti ja Lasse Lehtimäki. – Vaasan seudulla oli loistava metalli alan alihankkijoiden verkosto ja tarvittavaa eritysosaamista, tarkentaa Lasse, joka työskenteli aiemmin rautakaupan tukkumyyjänä ja tunsi metallialan valmistajat. Pankkikonttorista kotipiiriin Lasse kiersi pankkeja ahkerasti puoli vuotta, jonka jälkeen Bobi-laatikko seisoikin jo joka toisessa Suomen pankkikonttorissa. Bobi-postilaatikon tarina alkoi pankkivirkailijan kysymyksestä: saako tuollaisen myös postilaatikkona? 8 JOULUkuu 2012 Bobicompany haki Postilta mallille hyväksynnän, sillä Suomen 1,3 miljoonaa postilaatikkoa houkutteli. Aluksi teräksisen Bobin hinta tuntui liian kovalta muovilaatikoihin tottuneille kuluttajille. – Bobin pahin kilpailija ei niinkään ole muut merkit vaan välinpitämättömyys. Nykyisin koti ajatellaankin laajemmin eikä pelkästään seinien sisäpuolella olevaa estetiikkaa ja käytännöllisyyttä. Talobudjeteissakin on erikseen jo kohta postilaatikolle, toimitusjohtaja Martti Lehtimäki iloitsee. Kaarevaa muotoa maailmalle Bobicompanyn maailmanvalloitus lähti liikkeelle vuonna 1993 Saksan puutarhamessuilta. Parin vuoden kuluttua Hollannissa oli jo oma konttori, joka pyörittää nykyisinkin Keski-Euroopan jakelua. Martin ja Lassen sisko, Arja, vastaan ottaa Hollannissa kuukausittain Bobilaatikoita Suomesta. Nykyään myös verkkokauppa käy kuumana. Veljeksillä on lämpimät suhteet eri maiden maahantuojiin. – Iso osa kaupankäynnistä on ihmisten kohtaamista. Partnereista on tullut myös ystäviä, Martti myöntää. Aasian myynti eteni kahdeksan vuotta sitten rytinällä: maahantuoja otti sähköpostitse yhteyttä lokakuussa ja marraskuussa postilaatikot olivat esillä Tokion messuilla. Japanilaisiin suomalainen laatu ja eksotiikka purevat. Värimaailma erilaisissa kulttuureissa eroaa toisistaan: aasialaiset uskaltavat valita kirkkaita värejä ja pastellin sävytkin näkyvät myyntitilastoissa. Suomessa pidättäydytään yhä rauhallisissa väreissä. Kaikki Bobi-laatikot tehdään edelleen alusta loppuun Suomessa: jalusta Pietarsaaressa ja laatikko Vaasassa. – Avainlippu ja suomalaisuus ovat iso osa brändiämme, Martti vakuuttaa. www.bobi.com teksti : MiiA Vä liko rp i Practical is beautiful Orthex-konserni on johtava kodin käyttötavaroiden suunnittelija, valmistaja ja markkinoija Pohjoismaissa. Jokaisella on yrityksen tuotteita keittiössään. Pakasterasioita myydään vuodessa miljoonia. Nyt Orthex kerää kuluttajien ajatuksia myös Avainklubissa. -K lubilaiset tuottavat laadukasta ja mietittyä aineistoa, kiittelee Orthex Groupin brand manager Hanna Karojärvi. Orthex on parissa vuodessa kasvanut paikallisesta toimijasta kansainväliseksi yritykseksi. Muutos on tapahtunut ruotsalaisten yritysten ostojen kautta; ensin Sveico Ab, sitten Hammarplast Consumer Ab. Vaikka yrityksen kansainvälistyminen on edennyt vauhdilla, myös Orthexin Lohjan tehtaaseen on investoitu. Juuri Lohjalla Aulis Kallonen perusti yrityksen vuonna 1956 paikallisen kansakoulunopettajan kannustettua häntä sanoilla ”muovissa on tulevaisuus”. Orthexin tuotteet ovat kestokulutustuotteita, jotka ovat käytössä monia vuosia. Hanna Karojärvi on innostunut yrityksen uusista tuotteista. – Uusi ruukkusarja tuli vuoden 2012 alussa myyntiin. Se on otettu innolla vastaan. Muoviset kestokasteluruukut ovat käytännöllisiä, mutta aiemmat tuotteet ovat olleet varsin perinteisen näköisiä. Nyt käytännöllisyys on yhdistetty modernia kuluttajaa puhuttelevaan muotoiluun. Ruukut saivat keväällä arvostetun red dot -muotoilupalkinnon. – Olemme juuri lanseeranneet myös sarjan lasten ruokailutuotteita. Kaikki sarjan tuotteet ovat Suomessa tehtyjä ja testatusti turvallisia. Tuotteiden suunnittelussa on huomioitu sekä lasten tarpeet että aikuisten arjen helpottaminen, Karojärvi sanoo. Avainklubista apua tuotekehitykseen Orthex on mukana Suomalaisen Työn Liiton internetissä toimivassa yhteisöpalvelussa, Avainklubissa. Yrityksen pääasiallinen tavoite on saada tietoa tuotekehityksen tueksi. – Avainklubi on kätevä tapa saada tietoa kuluttajien tarpeista ja toiveista tuotevalikoiman osalta. Klubilaisilta on kysytty kodin säilytykseen liittyvistä asioista, viherkasvien hoidosta, lasten ammeiden väreistä ja parhaillaan on meneillään keittiörasiakysely, Karojärvi luettelee. Orthexin tuotekehitysprosessit ovat pitkiä. Tuotekehityksen alkuvaiheessa kysytyt asiat saattavat toteutua vasta puolentoista vuoden kuluttua. – Olemme tehneet paljon kyselyitä, joissa on käyty läpi kuluttajien tarpeita. Avainklubista saa todella hyviä ja mietittyjä vastauksia. Vasta viimeaikoina Orthexissa on huomattu, että palvelua voi käyttää muuhunkin kuin tuotekehityksen työkaluna, vaikkapa markkinointiin liittyvissä asioissa, Karojärvi kiittelee. Käytännöllisyyden ja kauneuden liitto Orthex testasi Avainklubissa uutta englanninkielistä sloganiaan marraskuussa. Toiminta ja markkina-alue ovat laajentuneet, ja konsernilla on asiakkaita neljällä mantereella ja lähes neljässäkymmenessä maassa. Practical is beautiful -slogan testattiin Avainklubissa, jotta nähtäisiin, ymmärtävätkö suomalaiset sen sanoman, ja mitä mielikuvia sloganiin liitetään Orthexin yhteydessä. Avainklubista saatujen tulosten perusteella näytti siltä, että Practical is beautiful avautuu suomalaisille kuluttajille. Myös kriittisiä vastauksia tuli, mikä on hyvä. Mukana kyselyssä ollut Keksitkö meille paremman sloganin -kysymys innosti klubilaisia ja kirvoitti ideoimaan paremman. Vastaukset olivat tasokkaita − osa suorastaan ammattimaisia. teksti : Merja Ma ntila JOULUkuu 2012 9 Allergiasta viis, suklaata, pliis Pohjoismaiden ainoa maidottoman maitosuklaan valmistaja löytyy Pirkanmaalta Lempäälästä. Saman katon alla valmistetaan pähkinätöntä, gluteenitonta, soijatonta, sokeritonta, kanamunatonta sekä kosher-suklaata ja kauppa käy. teemakuvat on tehnyt tamperelainen taiteilija Paula Huhtanen. – Alusta asti olemme panostaneet vientiin. Menemme nyt toista kertaa Saksaan Chemnitzin joulumarkkinoilla ja haemme samalla Saksasta maahantuojaa. Laadukkaita herkkuja paikallisuutta suosien Toimitusjohtaja Marko IsoKungas tekee suklaakonvehtien täytteet itse. – Tilkka mallasviskiä tuo aavistuksen savun makua täytteeseen. -V uosien työ tuottaa hiljalleen tuloksia, sanoo Suklaatehdas Dammenberg™ / Gredon Invest Oy:n toimitusjohtaja Marko Iso-Kungas. Maailmalla on mm. gluteenittomien elintarvikkeiden nouseva trendi. Allergiavapaat suklaat ovat löytäneet asiakkaansa ja viimeisin liikevaihdon kasvuprosentti on 22 %. Elintarvikeinsinööri Marko IsoKungas osti vuonna 2003 vaimonsa Kirsinkanssa 1994 Tampereella perustetun Suklaatehdas Dammenbergin perustamalleen Gredon Invest Oy:lle. Vuonna 2009 yritys siirtyi Tampereen Multisillasta uusiin tiloihin Lempäälään. Suklaatyötyöläiset koulutetaan työn teolla Teollisuusmaissa neljännes väestöstä on allergisia jollekin, Yhdysvalloissa 10 JOULUkuu 2012 liki 40 prosenttia. Marko Iso-Kungaksen missiona on valmistaa suklaaherkkuja kaikille. Suklaan tekemisen taito on hankittu Euroopasta ja kaikki reseptit tekee elintarvikeinsinööri itse. Suklaatehtaassa on kahdeksan vakituista työntekijää ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Työntekijöiden pohjakoulutuksissa on kirjoa ravintolakokista sairaanhoitajaan. Motivaatio on tärkein ominaisuus, sillä kaikki työntekijät koulutetaan ja perehdytetään itse. – Olisimme lähettäneet yhden oppisopimuskoulutettavan suklaamaahan Belgiaan hakemaan erikoisosaamista, mutta suomalainen oppisopimusjärjestelmä ei venynyt toisessa EU-maassa tapahtuneeseen oppisopimustyöskentelyyn, ihmettelee Markko Iso-Kungas. Allergiavapaat suklaat pakataan uudella pakkauslinjalla tehtäviin visuaalisesti kiinnostaviin rasioihin, joihin Kosher-sertifiointi on osa koko suklaatehtaan prosessia, puhtautta. Amerikkalaisten maahantuojien kanssa on toinen neuvottelukierros käynnissä. Pelkästään New Yorkissa on 1,5 miljoonaa juutalaista. – Haluamme tuotteemme huipputavarataloihin, jotka panostavat laatuun ja luomutuotteisiin. Allergiavapaat suklaat on pakattu aistikkaisiin ja muodoltaan näyttäviin rasioihin. Suklaatehdas Dammenberg™ on käytössä Avainlippu ja Design from Finland -tunnukset. – Saksalaisille merkitsevää on puhdas, aito tuote pohjolasta kun taas japanilaisille suomalaisuus on tärkeä. Marko Iso-Kungas on sisäistänyt paikallisen hankinnan merkityksen täydellisesti. Kaikki mahdollinen raakaaineita lukuun ottamatta ostetaan pirkanmaalaisilta yrityksiltä. – Hinta yksistään ei ole ratkaiseva, vaan pakkaustarvikkeiden ja raakaaineiden laatu sekä yhteistyö yritysten kesken. www.dammenberg.fi Teksti : Mirja E kholm Kuva: Ha rri Hinkka Myös ensi vuosi on designvuosi Suomalaisen Työn Liitto lanseerasi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden alla Design from Finland -merkin, jonka käyttöoikeus on myönnetty jo yli 100 yritykselle. Merkki on saanut hyvän vastaanoton yrityksissä ja vuosi 2013 on täynnä tapahtumia ja tempauksia, joita tunnuksen saaneet yritykset kerääntyivät ideoimaan +Studiolle Helsinkiin. D esign from Finland -yritykset kokosivat ideoita tulevalle vuodelle ja luvassa onkin jo paljon erilaisia tapahtumia, näyttelyitä, messuja, seminaareja ja kampanjoita. Design from Finland -tunnus näkyy vuonna 2013 myös laajasti maakunnissa. Tulevaisuudessa merkkiä tehdään tunnetuksi myös Suomen rajojen ulkopuolella. – Ensi vuoden teemoja ovat vastuullisuus, ekologisuus ja käytettävyys, Design from Finland -merkin projektipäällikkö Anne Luoto kiteyttää. Hybridikauppa on kivijalkakauppojen pelastaja Smiigo Oy:n Krista Paloheimon luennoi Design from Finland -yrityksille hybridi kaupasta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. – Hupenevien kivijalkakauppojen tulisi uskaltaa päivittää konseptiaan, koska myös kuluttajien ostotottumukset ovat muuttuneet, Paloheimo kehotti. Hybridikauppa on tulevaisuuden kauppamalli, jolloin kivijalkakaupat ovat niin sanottuja showroomeja eli tuotteiden näyttelytiloja. Kaupat eivät varastoi tavaraa vaan siellä ovat esillä vain esimerkit tuotteista ja kauppaan tilattaisiin tuotteet kuluttajien tilauksesta. Verkkokauppaan verrattuna hybridikauppaa puoltavat henkilökohtainen asiakaspalvelu ja tuotteiden palautuksen helppous. t eksti : M i i a Vä l i kor pi k u vat : D o ri t Sa lutsk i j JOULUkuu 2012 11 Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyritykset olivat näkyvästi esillä Joensuun superpäivillä. Ewa Noth esitteli Asennetta-kampanja Oy:n toimintaa Hanna Moilaselle, Kaija Villmanille ja Elina Vanhapihalle. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan nousukiitoa Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisten yritysten superpäiväkiertue suuntasi loppuvuonna Ouluun ja Joensuuhun. Superpäivien tavoite oli konkreettisten yritysesimerkkien kautta kertoa mitä yhteiskunnallinen yritystoiminta on ja miksi siitä kannattaa innostua. S uomalaisen Työn Liitto lanseerasi vajaa vuosi sitten Yhteiskunnallinen yritys -merkin edistääkseen yhteiskunnallisten yritysten tunnettuutta ja arvostusta. Laajaa medianäkyvyyttä saaneet superpäivät toteutettiin yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Oulu panostaa hankintaosaamiseen Inhimillisten hyvinvointipalveluiden tuottaminen on yksi yhteiskunnallisen yrittämisen ydinalueista. – Jo puolet Suomen kuntien hyvinvointipalveluiden kilpailutuksista voittaa monikansallinen riskisijoitusyhtiö, 12 JOULUkuu 2012 jonka päätavoite on taloudellisen voiton maksimointi, kuvasi Oulun kaupungin Satu Kaattari-Manninen monikansallisten riskisijoitusyhtiöiden rynnimistä Suomen hyvinvointipalvelumarkkinoille. Oulua ei huoltosuhteen heikkeneminen paina, sillä oululaisten keski-ikä on 34,5 vuotta. Kaupungin taloudessa on kuitenkin uhkakuvia verotulojen menettämisestä veroparatiiseihin. Uhkakuvien toteutuessa pienet yritykset häviävät. – Yhteiskunnallinen yrittäjyys tuo lisää aatteellista lähiajattelua. Oulun kaupunki panostaa hankintaosaamisen parantamiseen ja hankintapolitiikassa korostetaan vastuullista SECRE-hankkeen Ilari Havukainen ja Ville Kuittinen kehittävät yhteiskunnallista yritystoimintaa uusiutuvan energiatuotannon ympärille. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivissä esittäytyi joukko Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyrityksiä: Asennetta-kampanja Oy, Ektakompus Oy, Suomalainen HYVÄNTEKIJÄ osuuskunta, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Perhekoti Kunto Oy ja Sosiotaito Oy. ostamista, sanoi Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen. Uusiutuva energiantuotanto pinnalla Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta käsin johdetaan kansainvälistä SECRE-hanketta, jossa harvaan asuttujen alueiden yhteiskunnallisia yrityksiä kannustetaan uusiutuvan energian tuotantoon. – Perustamalla asuinalueen asukkaiden kesken yhteinen lämpölaitos voidaan tuottaa turvallisesti edullista uusiutuvaa energiaa, jossa jokainen asukas yrityksen osakkaana voi vaikuttaa tulevaan energianhintaan, tuotantotapaan ja käytettävään energialähteeseen, selventää projektipäällikkö Ville Kuittinen. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on usein vahva side paikallisyhteisöihin ja talouksiin. Lähiyhteisöönsä juurtunut ja sen tarpeisiin joustavasti vastaava yritys ei kevein perustein lähde juuriltaan, vaan työllistää, kehittää ja kasvaa paikallisista lähtökohdista käsin. Teksti : Mirja E kholm ja Sa ila Tykkylä inen Kuvat: Minn a Ra itavuo JOULUkuu 2012 13 Runot ja laulut kotimaisen korottajana Suomalaisen Työn Liitto on viettänyt muhkean 100-vuotisjuhlavuoden. Katsaus liiton historiaan osoittaa, miten kirjailijat ja lauluntekijät ovat osallistuneet liiton juhlintaan. U seat etevät sanankäyttäjät ovat lainanneet kynäänsä kotimaisuusaatteen palvelukseen. Liitto tilasi 1910–1930-luvuilla kymmenittäin juhlarunoja saadakseen asiansa ytimekkäästi ilmaistua. Kuuluisimmaksi on jäänyt Eino Leinon Suomalaiselle viikolle 1913 laatima Oma syy. Vuonna 2002 se levytettiin liiton 90-vuotisjuhliin Tuomas Kantelisen sävellyksenä: ”Me tahdommeko ostaa, kun voisimme myödä? / Itse saada iskuja, kun meill’ ois mahti lyödä?” Mutta Leinoa useammin liitto tukeutui juhlarunoilijana L. Onervaan, Hjalmar Procopéhen, Arvi Kivimaahan ja Larin-Kyöstiin, jonka suurisuuntainen juhlakantaatti ’Työn laulu” (1917) maalasi vöyrin tulevaisuuden näkymän: Laskee merta meidän laivat, purjeisiin kun tuulta saivat kiittäin kodin haltijoita, kiitäin maiden markkinoita omin lunnain, omin leimoin, omin voimin, omin heimoin vieroksuen vieraan lainaa vailla velkaa, joka painaa. Vuoden 1922 Kotimaisen viikon kampanjajuliste on nähtävissä Suomalaisen Työn Liiton Työn tekijät -valokuvanäyttelyssä Helsingin rautatieasemalla 23.12.2012 saakka. Hjalmar Procopén Inhemskt arbete (1922) kuvaa, miten vuoden 52 viikosta vain yksi oli omistettu kotimaisille tuotteille, joiden oli nyt syytä näkyä myyntitiskeillä ja näyteikkunoissa. Kaikki ulkomainen ei ole laatutavaraa eikä kaikki kotimainen sekundaa, ja täältä tullaan: ”Vår lärtid varar än, men vänta, / vi äro icke vänsterhänta”! 14 JOULUkuu 2012 L. Onervan Kotimaisen työn piirilaulu (1927) liikkui avaruuden sfääreistä kotoisiin pirtteihin. Myös kirjallisuudella oli tehtävänsä: ”Liemme sepot kotimaiset koko kansan ratto.” Liiton 25-vuotisjuhliin 1937 värvättiin juhlapuhujia ja levitettiin juhlarunoja ja -esitelmiä ympäri maan Hangosta Petsamoon. Paikallisjuhlien yhteydessä nähtiin elokuva-, teatteri- ja mannekiininäytäntöjä, pääjuhla oli uudessa Messuhallissa. Arvi Kivimaan juhlaruno Ihmistyö kuvasi ajalle tyypillisesti työn siunausta, sukupolvien ketjua ja synnyinmaan kunniaa. Sodan jälkeen liiton palveluksessa oli kirjailijoita, kuten Olavi Linnus ja Arvo Salo, mutta juhlarunot korvautuivat lauluilla. Suomalaisen työn asiaa julistivat tilauskappaleissaan 1960-luvulta alkaen muun muassa Katri Helena, Lasse Mårtenson, Aarno Raninen ja Aikakone. Erikoisuudeksi jäi liiton näytelmäkilpailu 1922. U. W. Walakorven palkintoteoksessa Kilpakosinta rinnastettiin suomalaisen ja ulkomaisen vispilänkauppa laajemmin kotimaisuuskysymykseen. Talonpoika tulistuu ulkomaisten tuotteiden kaup piaalle: ”Edes hiukan häpeäisitte! Kuljette pussi selässänne pitkin maakuntaa, aikuinen, roteva mies, houkutellen yksinkertaisia ihmisiä tarttumaan onkeenne ja ostamaan ala-arvoista ulkolaista tavaraa, joitakin jätteitä ja rääppeitä, sen sijaan että rehellisenä suomalaisena kauppamiehenä tarjoaisitte heille hyväksi tunnettuja, laadultaan monin verroin vastaavia, mutta hinnaltaan päinvastoin paljon huokeampia suomalaisia valmisteita?” teksti : Mikko-O lavi Seppä lä Tee Tee vasTuullinen vasTuullinenvalinTa valinTa ja ja osta osta sinivalkoinen joululahja! sinivalkoinen joululahja! Sinun valinnallasi on merkitystä ja sinun ostopäätöksesi työllistävät suomalaisia. Kun jokainen suomalaiSinun valinnallasi on merkitystä ja sinun ostopäätöksesi työllistävät suomalaisia. Kun jokainen suomalainen kotitalous käyttää kuukaudessa 100 euroa suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, vastuulliset valinnen kotitalous käyttää kuukaudessa 100 euroa suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, vastuulliset valinnat tuovat 42 000 työpaikkaa vuodessa. Sinivalkoinen valinta on kiitos suomalaiselle työlle. Tulevaisuus nat tuovat 42 000 työpaikkaa vuodessa. Sinivalkoinen valinta on kiitos suomalaiselle työlle. Tulevaisuus kiittää menneestä sadasta vuodesta. Ja valmistautuu seuraavaan. Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta kiittää menneestä sadasta vuodesta. Ja valmistautuu seuraavaan. Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta Varma on Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani Varma on Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani www.suomalainenjoulu.fi www.suomalainenjoulu.fi red=PMS 200 C red=PMS 200 C Uudet Avainlippu-yritykset Uudet Design from Finland -yritykset Creaforce Oy KOSKENKYLÄN SAHA HelsiTar T:mi PIIKKIÖ Crixus Oy TURKU Crossdental Oy IISALMI Lune Group Oy Ltd JUUPAJOKI Europeat HUMPPILA Neljä Seppää Oy VAASA Finprotect Systems ESPOO Suomen Ekoarkku Oy NAKKILA Heinolan Omakatsastus Oy HEINOLA Tähtisaunat Oy JOENSUU Helsingin Asuntovälitys KERAVA VM-Carpet Oy KARVALA HT-Collection Oy HOLLOLA Conor Oy KOKKOLA Jalometalliturva Oy HELSINKI Kotkan Lääkärikeskus Oy KOTKA Majamoo Oy NUMMELA Kppr-Steel Oy KORTESJÄRVI Teakkeri Oy SÖDERKULLA Laser Tilkka Oy HELSINKI Muurametalot Oy JYVÄSKYLÄ Leader Foods Oy VANTAA VMP-Interior Oy RAUMA Parta ja Palmikko TURKU Au-Holmberg Oy TURKU RPK Hiili Oy MIKKELI Salon Lääkintälaboratorio Oy SALO Scala Collection Oy TAMPERE Solutive Oy TAMPERE Suomen Lomakoti Oy Artichouse VANTAA Taloustutkimus Oy HELSINKI Tosibox Oy OULU Tullinkulman Työterveys TAMPERE Cloud Solutions CS Oy ESPOO Control Express Finland Oy SAVONLINNA Peki Marketing Ky HELSINKI Pemco Oy HOLLOLA Sweet 'n' Syrup Finland Oy SIPOO Avainlipun käyttöoikeuden myöntävä Alkuperämerkkitoimikunta kokoontuu seuraavan kerran 5.2.2013 Design from Finland -merkin käyttöoikeuden myöntävä toimikunta kokoontuu seuraavan kerran 12.2.2013 uudet yhteiskunnalliset yritykset LapsiperhePalvelu Stark Oy FORSSA Sokeva Oy VANTAA Taito Myymälät Oy Jyväskylä Syötekeskus Oy Pudasjärvi Väestöliiton Klinikat Oy Helsinki Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden myöntävä toimikunta kokoontuu seuraavan kerran 7.3.2013
© Copyright 2024