Toimintasuunnitelma - Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.11.2013 Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 1 Toimintasuunnitelma 2014 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.11.2013 Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 2 Sisällysluettelo 1. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 2. 2.1. 2.2. 2.3. 2.4. 2.5. 2.6. 2.7. 3. 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 4. 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 5. 6. 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 7. 7.1. 7.2. 8. 8.1. 8.2. Yleinen yhdistystoiminta…………………………………………………………4 Järjestön yleiset tavoitteet………………………………………………………….4 Tavoitteet vuonna 2014…………………………………………………………….4 Järjestön hallinto…………………………………………………………………….5 1.3.1. Sääntömääräiset yhdistyskokoukset……………………………………...5 1.3.2 Hallitus……………………………………………………………………….5 1.3.3 Jaostot……………………………………………………………………….5 1.3.4 Toimisto……………………………………………………………………...6 Jäsenasiat…………………………………………………………………………....6 Rauhantyö…………………………………………………………………………..6 Tavoitteet………………………………………………………………………….....6 Jaoston työskentely…………………………………………………………………7 IPPNW: Lääkärit ydinsotaa vastaan………………………………………………7 ICAN-verkosto………………………………………………………… ……….....7 Viestiminen sodan ja rauhan kysymyksistä………………………………………8 Pienasehanke………………………………………………………………………..8 Muu rauhantoiminta…………………………………………………………………8 Terveyspolitiikka………………………………………………………………......9 Tavoitteet…………………………………………………………………………….9 Jaoston työskentely……………………………………………………… ……....9 Health Action International (HAI)……………………………………………….....9 Global Clinic: paperittomien siirtolaisten terveyspalvelut……………………...10 Ympäristökysymykset……………………………………………………………..10 Kehitysyhteistyö………………………………………………………………….10 Tavoitteet…………………………………………………………………………...11 Jaoston työskentely………………………………………………………………..11 4.2.1. Hankeryhmät………………………………………………………………12 Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2014………………………………………...12 4.3.1. INTIA: Nuorisoystävälliset terveyspalvelut……………………………..12 4.3.2. NEPAL: Mielenterveyshanke…………………………….......………….13 4.3.3. NIGERIA: Kouluterveydenhuoltoprojekti………………………………14 4.3.4. SOMALIA: Tuberkuloosihanke……………………………...………….14 4.3.5. PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke………………………16 4.3.6. PERU: Vanhushanke………………………………………...………….16 Vuonna 2014 suunniteltavia hankkeita………………………………………….17 Opiskelijatoiminta………………………………………………………………..17 Tiedotus……………………………………………………………………………18 Tavoitteet…………………………………………………………………………...18 Jaoston työskentely…………………………………………………...…………..18 Sisäinen viestintä……………………………………………………...…………..18 Ulkoinen viestintä………………………………………………………………….19 Muu toiminta………………………………………………………………………19 Global Health-kurssi…………………………………………………...………….19 PSR Consulting………………………………………………………...………….19 Talous………………………………………………………………………………20 Taloushallinto………………………………………………………………………21 Varainhankinta……………………………………………………………………..21 8.2.1. Työpäivä maailmalle-kampanja 2014…………………………………..22 8.2.2. Hankekummius……………………………………………………...…….22 Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014 3 1. Yleinen yhdistystoiminta 1.1. Järjestön yleiset tavoitteet Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) säännöt määrittelevät järjestön tarkoituksen seuraavasti: “Järjestön tavoite on lisätä lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden tietämystä ja vastuuntuntoa ihmisyhteisöjen terveyden ja eloonjäämisen edellytyksistä, erityisesti sotien ehkäisystä, elinympäristön terveellisyyden säilyttämisestä sekä maailmanlaajuisten eriarvoisuuksien tasoittamisesta. Levittää tätä tietämystä ja edistää lääkärien ja lääketieteen toimintaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja riippumaton sellaisista kaupallisista tahoista, jotka voivat vaarantaa lääkärin ammatillisen itsenäisyyden.” Tavoitteitaan edistääkseen LSV toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeita, järjestää seminaareja, harjoittaa julkaisutoimintaa, toimii aktiivisesti lääkärien kansainvälisessä rauhanliikkeessä ja osallistuu keskusteluun ja kehittämistyöhön toiminta-alueensa puitteissa. 1.2. Tavoitteet vuonna 2014 Vuonna 2014 keskitytään harkiten järjestön pitkän tavoitteenasetteluun ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. tähtäimen Edeltävien 5-10 vuoden kuluessa järjestön toiminta on laajentunut voimakkaasti erityisesti kehitysyhteistyön saralla ja toiminnan laajuus on kasvanut merkittävästi myös taloudellisessa mittakaavassa. Samalla järjestön hallinto ja organisaatio eivät ole pysyneet toiminnan kasvussa mukana sen vaatimalla tavalla. Tilanne on huomioitu jo toimintavuoden 2013 aikana, jolloin käynnistettiin mittava hallinnon vahvistamiseen tähtäävä prosessi. Tätä prosessia jatketaan ja se on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2014 aikana tukemaan järjestön toimintaa ja kehittymistä. LSV:llä ei ole ollut varsinaista koko järjestön kattavaa strategiaa toimintaa ohjaamassa. Vuonna 2014 tavoitteena on luoda LSV:lle strategia, jonka pohjalta tulevia toimintavuosia voidaan suunnitella järjestön tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vie strategian luomista eteenpäin, osallistaen jaostoja ja järjestön jäseniä prosessin aikana. Strategian ja yleisen hallinnon kehittämisen lisäksi painotetaan erityisesti jäsenasioiden ja varainhankinnan kehittämistä. Jäsenhankinnan, jäsentiedotuksen ja jäsenten osallistamisen sekä aktivoimisen kautta pyritään turvaamaan toiminnan jatkuvuus, joka on vapaaehtoispohjaisen toiminnan merkittävä haaste. Myös varainhankintaa pyritään kehittämään jatkuvuutta tukevaan suuntaan. 4 Jaostot toteuttavat oman toimintansa kautta järjestön tavoitteiden edistämistä. 1.3. Järjestön hallinto LSV:n organisaation vapaaehtois- ja luottamustoimipohjaisuus on järjestön vahvuus. LSV:n toimisto ja palkattu henkilöstö tukee toiminnallaan vapaaehtoisten työtä. Vuonna 2014, osana kokonaisvaltaista strategiatyötä ja yleishallintoa vahvistavaa uudistusta, organisaation eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa selkiytetään. 1.3.1. Sääntömääräiset yhdistyskokoukset Järjestön kevät- ja vuosikokoukseen pyritään saamaan mahdollisimman laaja jäsenosanotto. Varsinaisia kokouksia alustetaan asiantuntevin luennoin/puheenvuoroin. 1.3.2. Hallitus LSV:n syyskokouksen nimeämä hallitus aloittaa toimikautensa vuoden alusta. LSV:n sääntöjen mukaisesti järjestön hallitus koostuu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohella 6-10 varsinaisesta jäsenestä ja kahdesta varajäsenestä. Hallituksen jäsenistä vähintään yksi on opiskelijajäsen. Vuonna 2014 hallitus kokoontuu kevätkaudella 5-6 kertaa ja syyskaudella 4-5 kertaa, sekä tarpeen niin vaatiessa useammin. Hallitus johtaa järjestön pitkän tähtäimen strategiasuunnittelua ja kokoontuu vuoden aikana vähintään neljään hallituksen kokousten yhteydessä järjestettävään suunnittelukokoukseen. 1.3.3. Jaostot LSV:n toimintaa toteutetaan jaostopohjaisesti. Vuonna 2014 jaostopohjaista työskentelymallia kehitetään edelleen. Seuraavat jaostot jatkavat aktiivista toimintaansa: - rauhantyö terveyspolitiikka kehitysyhteistyö tiedotus Jäsenistön aloitteesta ympäristökysymykset on pyritty nostamaan mukaan LSV:n toimintaan. Toimintavuoden aikana ympäristöjaoston perustamista edistetään mahdollisuuksien mukaan. 5 1.3.4. Toimisto Järjestö vuokraa toimistotiloja toimistohotellista osoitteessa Albertinkatu 27 b, 5. krs. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kartoitetaan vaihtoehtoisia toimitiloja ennakoiden nykyisen toimistorakennuksen siirtymää asuinkiinteistöksi. Muuton konkretisoitumiseen valmistaudutaan loppuvuodesta 2014, kuitenkin nykyisen kiinteistön muutoksen valitusprosessin etenemisestä riippuen. Vuonna 2014 järjestön toimistolla työskentelee neljä palkattua henkilöä: toiminnanjohtaja, talousja hankehallintokoordinaattori, Somalian hankekoordinaattori sekä toimistosihteeri. Vuoden aikana käytetään tarvittaessa myös väliaikaista työvoimaa yleishallinnon kehittämisprosessin puitteissa, esimerkiksi vuoden alussa järjestön kattavan arkistointijärjestelmän luomiseksi. 1.4. Jäsenasiat Vuoden 2014 aikana LSV:n hallitus selvittää keinoja järjestön jäsenmäärän lisäämiseksi ja jäsenten aktivoimiseksi mukaan toimintaan sekä kehittää jäsentiedotusta paremmin jäseniä palvelevaksi. Lääkäriliitolle vaihtoehtoisia jäsenrekisterin ylläpitämisen muotoja kartoitetaan, mukaan lukien jäsenrekisterin siirtäminen LSV:n itsensä ylläpitämäksi. 2. Rauhantyö Sodan ja rauhan kysymykset ja rauhantyö ovat järjestön toiminnan pitkäaikaisimpia perusalueita aina järjestön perustamisesta lähtien. LSV on mukana kansainvälisessä lääkäreiden rauhanliikkeessä ja kansainvälisen International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) – järjestön pitkäaikainen ja aktiivinen jäsenjärjestö. Ydinaseiden vastaista kampanjaa käydään kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) verkoston puitteissa. Lisäksi LSV tekee yhteistyötä International Peace Bureaun (IPB) kanssa. Kotimaassa toimitaan yhdessä eri rauhanjärjestöjen (Rauhanliitto, Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat) kanssa. Myös yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa pyritään aktivoimaan. 2.1. Tavoitteet Vuonna 2014 aktiivista yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin (ulkoministeriö ja eduskunta) jatketaan sekä ydinaseriisunnan että muiden sodan ja rauhan kysymysten puitteissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on Suomen roolin aktivoituminen ydinaseriisunnassa ja toiminta ydinaseiden kieltämiseksi kansainvälisellä sopimuksella. 6 Kansainvälisesti tuetaan IPPNW:n hävittämiseksi, pienaseväkivallan rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi. ja ICAN:in toimintaa vähentämiseksi ja ydinaseiden konfliktien 2.2. Jaoston työskentely Rauhantyön jaostossa yhdistyy pitkän linjan rauhantyön kokemus ja opiskelija-aktivismi sodan ja rauhan kysymysten parissa. Jaostossa on keskimäärin 6-10 jäsentä. Rauhantyön jaosto kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Kokousten välillä käydään aktiivista vaihtoa sähköpostin välityksellä omaa sähköpostilistaa hyödyntäen. 2.3. IPPNW: Lääkärit ydinsotaa vastaan Aktiivista toimintaa IPPNW:ssä jatketaan. Kati Juva toimii IPPNW:n International Councilin puheenjohtajana (Speaker) pyrkien myös seuraavalle kaudelle. Toisena IPPNW:n Euroopan aluevastaavana (Student representative) toimii Antti Junkkari. IPPNW:n Euroopan opiskelijakokous järjestetään Helsingissä toukokuussa 2014. Konferenssin järjestelyvastuu on LSV:llä yhteistyössä IPPNW:n opiskelijaverkoston kanssa. Kokouksen teemoina ovat ydinaseriisunta, kemialliset aseet, ihmisoikeudet, konfliktien rauhanomainen ratkaisu ja ympäristökysymykset. Kokoukseen odotetaan 50-80 osallistujaa ja puhujiksi pyritään saamaan korkeatasoisia suomalaisia asiantuntijoita. Kokouksen yhteydessä järjestetään ’flash mob’ Kampin torilla. Rahoitusta pyritään saamaan sekä suomalaisilta lääkärijärjestöiltä että IPPNW:n eurooppalaisilta sisarjärjestöiltä. IPPNW:n maailmankongressi järjestetään elokuussa 2014 Astanassa, Kazakstanissa. LSV pyrkii lähettämään kongressiin 5-6 suomalaisedustajaa. Suomen esiin nostamaa teemaa ydinaseista luopuneiden maiden kokemuksista (Nuclear Exits) pyritään tuomaan esiin myös tässä kongressissa. Kokouksen yhteyteen on suunnitteilla myös vierailu entisellä ydinkoealueella Semipalatinskissa. 2.4. ICAN-verkosto Ydinaseiden vastaista kampanjaa käydään kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) verkoston puitteissa. ICAN–verkoston merkittävin tapahtuma on Meksikossa helmikuussa järjestettävä kongressi ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista (Humaniatrian impact of Nuclear Weapons), johon LSV osallistuu mahdollisuuksien mukaan. 7 2.5. Viestiminen sodan ja rauhan kysymyksistä Syksyllä 2013 valmistunutta, lääketieteen opiskelijoille suunnattua lentolehtistä ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista levitetään vuoden aikana kaikissa tiedekunnissa ja erilaisissa lääketieteen opiskelijoiden tilaisuuksissa. IPPNW:n Hibakusha worldwide posterinäyttelystä ydinaseiden vaaroista, kattaen koko tuotantoketjun uraanikaivoksista ydinkokeisiin, on käännetty suomeksi 12 posteria. Suomennetut posterit ovat esillä ainakin Helsingin lääkäripäivillä ja ne pyritään saamaan mukaan myös alueellisille lääkäripäiville sekä laajemman yleisön nähtäville kirjastoihin ja muihin yleisiin tiloihin. Posterinäyttelyä tehdään yhteistyössä Suomen Rauhanpuolustajien kanssa. Vuoden aikana sodan ja rauhan kysymyksistä kirjoitetaan LSV-tiedotteeseen, Lääkärilehteen ja muihin julkaisuihin. 2.6. Pienasehanke LSV on valmistellut Nigerian ja Sambian IPPNW -järjestöjen kanssa kehitysyhteistyöprojektia pienaseväkivallasta. Suunnitteilla on radiokampanjana toteutettava hanke, jonka valmistelun edistämiseksi tehdään hankesuunnittelumatka keväällä 2014. 2.7. Muu rauhantoiminta Yhdessä muiden rauhanjärjestöjen ja Aseistakieltäytyjäliiton kanssa selvitetään alustavasti mahdollisuuksia olla mukana perustamassa Eroareservistä.fi-sivustoa, jonka avulla reservistä kieltäytyminen voitaisiin tehdä vaivattomaksi. Yhteistyötä Pohjois-Korean ”Korean anti-war doctors” –järjestön kanssa ylläpidetään. Rauhanjaoston edustaja osallistuu LSV:n yleiseen varainhankintatyöryhmään. Tämän lisäksi yksittäiset jaoston jäsenet jatkavat IPPNW:n Peace House – keräystä. 8 3. Terveyspolitiikka LSV on toiminut pitkään terveyspolitiikan asiantuntijajärjestönä sekä kestävän ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolesta puhujana niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä Health Action International (HAI) verkostoa. 3.1. Tavoitteet Vuonna 2014 toiminnan erityisenä tavoitteellisena painopisteenä on lääkärien ja lääketeollisuuden välisen suhteen kriittinen arviointi sekä terveydenhuollon avoimuuden ja läpinäkyvyyden korostaminen. 3.2. Jaoston työskentely Terveyspolitiikan jaosto on 16 jäsentä kattava verkosto, joka kommunikoi oman postituslistansa välityksellä. Vuoden 2014 aikana postituslistan kattavuutta lisätään ja jaosto tapaa 2-4 kertaa. Jaosto laajentaa vuoden kuluessa toimintaansa muun muassa eettisiin kysymyksiin, aikaresurssien niin salliessa. Ajankohtaista terveyspoliittista keskustelua seurataan keskusteluun osallistuen. 3.3. Health Action International (HAI) HAI-ryhmä on osa terveyspolitiikkajaostoa. Ryhmä kerää, tuottaa ja levittää lääke- ja terveyspolitiikkaan liittyvää informaatiota. Toiminnasta tiedotetaan terveyspolitiikan sähköpostilistan ja LSV-tiedotteen kautta. LSV osallistuu kansainvälisen HAI-verkoston toimintaan mm. osallistumalla HAI-Europen syksyllä 2014 pidettävään vuosikokoukseen. Vuoden aikana valotetaan opiskelijoille suunnatun kaupallisen markkinoinnin ongelmia ja suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa aiheesta opiskelijoille jaettava esite. Lääkäripäiville osallistutaan ”Lääkärit ilman sponsoria” auditin esittelyllä. Vuonna 2014 jatketaan toimintaa lääkärit ja eturistiriidat (conflict of intrest, sitoutuneisuus/ avoimuus) aiheen parissa, jatkumona LSV:n vuosina 2012 ja 2013 yhteistyössä Duodecim-seuran kanssa aiheesta järjestämille seminaareille. Vuoden aikana yhteistyö Duodecimin ja muiden alan toimijoiden kanssa jatkuu konkreettisia ratkaisuja miettien. LSV:n hallitusta tuetaan aloittamaan ilmoittaminen mallina muille järjestöille. instituutioiden sidonnaisuuksien 9 3.4. Global Clinic: paperittomien siirtolaisten terveyspalvelut Suomessa arvioidaan oleva 4.000−10.000 ns. paperitonta eli ilman asianmukaista oleskelulupaa Suomessa oleilevaa maahanmuuttajaa. Myös maassa laillisesti mutta ilman vakinaista asuinpaikkaa oleilevilta puuttuu oikeus terveydenhuoltopalveluihin. Suomessa paperittomat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa vain tapauksissa, joissa sairauden hoitamatta jättäminen johtaisi potilaan tilan olennaiseen heikkenemiseen. Tällöinkin hoidosta laskutetaan potilaalta täydet kustannukset. Julkinen terveydenhuolto ei tarjoa paperittomille ennaltaehkäiseviä palveluja (esim. neuvolapalveluita) tai hoitoa pitkäaikaissairauksiin. Paperittomat maahanmuuttajat ovat siten Suomessa, kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta, terveydenhuoltopalveluiden ulottumattomissa. LSV on ollut mukana perustamassa paperittomille terveyden ja sairaanhoitoa vapaaehtoisvoimin tarjoavaa Global Cliniciä, joka avasi ovensa Helsingissä huhtikuussa 2011. Klinikalla toimii osa-aikaisesti noin 50 lääkäriä, sekä noin 100 muuta terveydenhuollon ammattilaista, juristia ja tulkkia. LSV:n vapaaehtoiset lääkärit koordinoivat ja suunnittelevat Global Clinicin toimintaa. Vuonna 2014 LSV pyrkii lisäämään Suomessa käytävää keskustelua paperittomien heikosta asemasta ja nostamaan esiin asian poliittista ja yhteiskunnallista merkitystä. Poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin vaikutetaan, jotta paperittomien hoito jatkossa järjestyisi osana julkista terveydenhuoltoa. 3.5. Ympäristökysymykset Vuonna 2014 pyritään uudelleen aktivoimaan ympäristötoiminta, joka on pitkään ollut pienimuotoista. LSV jatkaa yhteistyötä ympäristöasioissa muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Liikennekysymyksiin vaikutetaan Suomen Liikenneliiton kautta. LSV noudattaa toimintansa puitteissa tapahtuvassa matkailussa eettisesti kantavia ja ympäristön kuormitusta vähentäviä matkustusperiaatteita. 4. Kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyö on yksi LSV:n tärkeistä toiminta-alueista. Kehitysyhteistyöhankkeiden volyymi on viime vuosina kasvanut ja mukaan on tullut myös suoraan implementoitavaa hanketyötä. Vuonna 2014 LSV toteuttaa kuutta eri hanketta/ohjelmaa viidessä eri maassa. Vuonna 2014 kehitysyhteistyöjaosto myös kouluttaa suomalaisia lääkäreitä sekä lääketieteen opiskelijoita kehitysyhteistyöhön. Jaosto edustaa LSV:tä 10 kansallisesti kehityspoliittisessa keskustelussa. Lisäksi vuoden 2014 aikana jaoston hallintoa kehitetään sekä uudistetaan hanketyön pitkäaikaistavoitteita yhdessä järjestön yleisen hallinnon uudistamisprosessin myötä. 4.1. Tavoitteet LSV:n kehitysyhteistyön tavoitteena on: • lisätä tietoa ja ymmärrystä terveydestä, eriarvoisuudesta maailmassa sekä keinoista vaikuttaa näihin ensisijaisesti tiedottamisen ja kouluttamisen avulla • osallistua kehityspoliittiseen keskusteluun tavoitteenaan vaikuttaa sen suuntaan ja Suomen kehitysavun määrään. • toteuttaa ammattimaisia ja korkealaatuisia kehitysyhteistyöhankkeita LSV:n toteuttama hanketyö perustuu kumppanuuteen. Paikallisten kumppaneiden omistajuutta hankkeissa vahvistetaan mm. pyrkimällä aina mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paikallista tietotaitoa. Hanketyön kohderyhmänä ovat kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmisryhmät ja se keskittyy preventioon, terveystietoisuuden lisäämiseen, vaikuttavuuteen sekä kestävyyteen. Hanketyö perustuu sekä kansainvälisiin että kansallisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. 4.2. Jaoston työskentely Kehitysyhteistyöjaosto vastaa LSV:n kehitysyhteistyöstä. Jaoston muodostavat kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet LSV:n jäsenet. Jaoston toimintaa koordinoi jaoston puheenjohtaja. Jaoston toiminta koostuu kehitysyhteistyöhankkeista, koulutuksesta, varainkeruusta sekä vaikuttamistyöstä. Jaosto avustaa hankkeita suunnittelussa, hallinnossa sekä arvioinnissa, kouluttaa kiinnostuneita jäseniään kehitysyhteistyöhön ja rohkaisee heitä osallistumaan sekä hanketoimintaan että kehityspoliittiseen keskusteluun. Kehitysyhteistyöjaosto kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Syksyllä 2014 järjestetään perinteinen kaksipäiväinen syyskokous. Vuonna 2014 kehitysyhteistyö jaoston toimintaa tullaan kehittämään mm. luomalla järjestölle hanketyön työkaluja, päivittämällä jaoston strategia sekä selkeyttämällä työnjakoa hankeryhmien, jaoston puheenjohtajan ja toimiston välillä. Verkostoitumista olennaisiin sidosryhmiin pyritään kehittämään tulevan vuoden aikana. Kehitysyhteistyöjaosto osallistuu aktiivisesti Suomessa käytävään kehityspoliittiseen keskusteluun mm. Kepa ry:n kautta. Lisäksi vuonna 2014 kartoitetaan mahdollisia kansainvälisiä terveysalan kehitysyhteistyön saralla toimivia emojärjestöjä, joihin LSV voisi verkostoitua. 11 Kehitysyhteistyöjaoston tavoitteena on kouluttaa suomalaisia lääkäreitä kehitysyhteistyöhön sekä tarjoamalla ohjattuja mahdollisuuksia käytännön hanketyöhön että järjestämällä koulutuksia kehitysyhteistyön ajankohtaisista teemoista. Vuonna 2014 erityisesti LSV:n jäsenille suunnattuja koulutuksia tullaan järjestämään jaoston kokousten yhteydessä. 4.2.1. Hankeryhmät LSV:n hankkeiden koordinoinnista vastaavat itsenäisesti toimivat, vapaaehtoisten muodostamat hankeryhmät, joihin kuuluu 3-7 jäsentä. Vuonna 2014 hankeryhmät ovat aktiivisesti yhteydessä hankkeita toteuttaviin kumppanijärjestöihin, seuraavat hankkeiden etenemistä, huolehtivat hankkeiden raportoinnista sekä osallistuvat aktiivisesti varainkeruutoimintaan (Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014). 4.3. Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2014 Vuonna 2014 kumppanuushankkeita toteutetaan Intiassa (1), Nepalissa (1), Nigeriassa (1) ja Perussa (1) sekä suoraan implementoitavaa monirahoitteista ohjelmaa Somaliassa (1). 4.3.1. INTIA: Nuorisoystävällisten terveyspalveluiden julkiseen terveydenhuoltoon Intian maaseudulla liittäminen Intian väestöstä noin kolmasosa on 10-24-vuotiaita, mutta etenkin seksuaaliterveyspalveluiden saatavuus ja käyttö on puutteellista tässä ikäryhmässä. LSV toteutti vuosina 2008-10 ja 2011-12 nuorison terveyspalveluiden kehittämishankkeita intialaisen lisääntymisterveyden alan kansalaisjärjestön MAMTA:n (Health Institute for Mother and Child) kanssa. Pilottihankkeessa 2008-2010 luotiin Intian julkisiin terveyskeskuksiin integroitu nuorisoystävällisen vastaanoton malli, jota täydennettiin maaseudun kyliin ulottuvan tiedotustoiminnan avulla. Jatkohankkeessa 2011-12 vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä siirrettiin paikallishallinnon vastuulle, ja palveluja tarjoavien terveyskeskusten määrä projektialueilla moninkertaistui. Vaikka nuorisoystävälliset palvelut on onnistuneesti tuotu osaksi projektialueiden terveyskeskusten toimintaa, terveystiedon saatavuus maaseudulla on yhä puutteellista mm. pitkien välimatkojen ja seksuaalisuuden käsittelyä vaikeuttavan asenneilmapiirin vuoksi. LSV toteuttaa Ulkoasiainministeriön rahoituksella vuosina 2013-2015 jatkohankkeen, jonka tarkoitus on (1) kehittää terveystiedon saatavuutta kouluissa ja tarkoitusta varten kehitetyissä Youth Information Centereissä, (2) kouluttaa terveydenhuollon työntekijöitä ja opettajia puuttumaan nuorten terveysongelmiin, (3) perehdyttää kylä-, piiri- ja osavaltiotason päättäjiä nuorisoterveydenhuollon järjestämiseen sekä (4) kerätä tietoa käytettyjen menetelmien tehosta. 12 Hankkeen toiminnot on aloitettu vuonna 2013 hieman myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Hanke jatkuu vuonna 2014 suunnitellusti perustuen vuoden 2013 baseline-tutkimuksessa saatuihin tietoihin. Hankeryhmä toteuttaa 1-2 hankeseurantamatkaa vuoden 2014 aikana. 4.3.2. NEPAL: Mielenterveyshanke ”Integrating Primary Health Care in a Post-Conflict Setting” Konfliktista toipuvassa Nepalissa on paljon mielenterveysongelmia. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on kuitenkin hyvin rajallinen ja pääasiallisesti keskittynyt maan pääkaupunkiin Kathmanduun. Nepalilaisen Centre for Victims of Torture –järjestön kanssa toteutettava mielenterveyshanke hanke keskittyy mielenterveyspalveluiden kehittämiseen Dangin maakunnassa. Hankkeessa koulutetaan perusterveydenhuollon työntekijöitä, tarjotaan psykososiaalista neuvontaa, järjestetään mielenterveyttä edistäviä työpajoja, kehitetään hoitoonohjausjärjestelmää sekä jaetaan tietoa mielenterveysongelmista ja tarjottavista palveluista työpajoissa, radiossa ja julisteiden välityksellä. Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon työntekijöiden kykyä tunnistaa ja hoitaa tavallisia mielenterveysongelmia sekä lisätä mielenterveyteen liittyvää tietoa ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa alueen väestön keskuudessa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on lisätä valtion resursointia mielenterveyspalveluihin ja saada niiden integroimisesta perusterveydenhuoltoon pysyvä toimintamalli. Vuonna 2012 käynnistyneen hankkeen kolmantena vuonna hankkeen aikana käynnistettyjä toimintoja jatketaan, mutta tavoitteena on siirtää enenevässä määrin vastuuta paikallisille toimijoille ja sisällyttää esimerkiksi hankkeen neljän mielenterveystyöntekijän työnkuvaan enemmän konsultointia ja terveystyöntekijöiden ohjausta. Sekä terveystyöntekijöille että aluesairaalan lääkäreille järjestetään lyhyt kertauskoulutus. Erikoissairaanhoito on tarkoitus järjestää ensisijaisesti Dangin maakunnassa. Mikäli aluesairaalaan ei saada psykiatria, vuonna 2013 aloitettuja naapurimaakunnan psykiatrin konsultaatiokäyntejä jatketaan. Vuoden loppupuolella toistetaan hankkeen alussa toteutettu kysely, jolla kartoitettiin terveystyöntekijöiden tietotasoa ja asenteita. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija arvioi hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen tuloksista tiedotetaan Nepalissa sekä kansallisesti että paikallisesti. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta kevään 2014 hakukierroksella vuosille 2015-2017 hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. 13 4.3.3. NIGERIA: Ibadanin kouluterveydenhuoltoprojekti Rokotuksista ja infektiotautien kehittyneistä hoidoista huolimatta tarttuvat taudit ovat edelleen lasten yleisimpiä kuolinsyitä erityisesti kehitysmaissa. Suurin osa näistä taudeista on ehkäistävissä, mutta muiden kehitysmaiden tapaan Nigeriassa köyhyyteen liittyvät ongelmat, kuten riittämätön sanitaatio, lukutaidottomuus, puhtaan veden puute ja ahtaat elinolot, vaikeuttavat huomattavasti taistelua lasten tartuntatauteja vastaan. LSV:n yhteistyökumppaneita kouluterveydenhuoltohankkeessa ovat paikalliset järjestöt Sapphire Youth Health and Educational Development Initiative (SYHED Initiative) sekä Association for Reproductive and Family Health (ARFH). Hankkeen päämääränä on lisätä ibadanilaisten koululasten vanhempien tietämystä tarttuvien tautien ehkäisystä sekä kehittää kouluterveydenhuoltomalli, jonka nigerialaiset päättäjät voisivat ottaa käyttöön alakouluissa ympäri Nigeriaa. Tarkoituksena on jakaa terveystietoa oppilaiden vanhemmille sekä opettajille lasten tartuntataudeista sekä niiden ehkäisemisestä, aloittaa järjestelmälliset koululaisten terveystarkastukset, vahvistaa jo olemassa olevia madotuskäytäntöjä sekä kehittää lastentautien ja kouluterveydenhuollon seuranta- ja kirjaamismenetelmiä. Vuoden 2012 alussa käynnistynyt hanke on kolmivuotinen, ja vuosien 20122013 aikana tehtiin hankkeen alkututkimus sekä aloitettiin hankkeen interventiovaihe. Vuoden 2014 aikana hankkeen interventiovaihe jatkuu, ja loppuvuodesta 2014 suoritetaan hankkeen arviointi. 4.3.4. SOMALIA: Tuberkuloosihanke Tuberkuloosi on yksi Somalian keskeisimmistä terveysongelmista. Sisällissodan, sekasorron ja köyhyyden jäljiltä suurin osa tuberkuloosin diagnostiikkaan ja seurantaan tarvittavasta infrastruktuurista on ollut varsin heikkotasoista. Tuberkuloosidiagnostiikka Somaliassa on perustunut pääasiassa mikroskopointiin, eikä tuberkuloosiviljelyitä ole juuri tehty. Näin ollen tuberkuloositapausten vahvistamista viljelyllä ja tuberkuloosikantojen antibioottiresistenssiä ei myöskään ole pystytty todentamaan ja seuraamaan tehokkaasti. Tietoa resistenssitilanteesta tarvitaan mm. paikallisten hoitoohjelmien suunnitteluun. LSV on toteuttanut tuberkuloosihankkeita Somaliassa vuodesta 2006 alkaen. Tällä hetkellä LSV:llä on yksi tuberkuloosiklinikka Mogadishussa ja toinen tuberkuloosiklinikka sekä tuberkuloosilaboratorio Hargeisassa. Lisäksi Hargeisassa sijaitsee LSV:n kenttätoimisto. Ulkoasiainministeriön tukea saavien toimintojen lisäksi hankkeeseen kuuluu komponentteja ja kuluja, joita rahoittaa Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria (GFATM). Nykyinen UM-hanke ja GFTAM-hanke ovat käynnistyneet vuonna 2012. LSV tekee läheistä yhteistyötä Somalimaan terveysministeriön alaisen kansallisen tuberkuloosiohjelman kanssa sekä WHO:n ja World Vision Somalian kanssa. 14 Ulkoministeriön ja Global Fundin rahoittamat hankkeet ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa muodostaen LSV:n Somalian tuberkuloosiohjelman. Global Fundin kokonaisohjelmassa on kolme keskeistä tavoitetta: 1. Vuoteen 2016 mennessä vähintään 65 % arvioiduista tuberkuloositapauksista on diagnosoitu. Näistä tapauksista vähintään 85 % on hoidettu menestyksellisesti WHO:n DOTS-protokollan mukaan; 2. Vuoteen 2016 mennessä lääkeresistenssin tuberkuloosin sekä TB/HIV hoitovalmiuksia on vahvistettu; 3. Vahvistaa Kansallisten (Somalimaa, Puntmaa ja Etelä-Somalia) tuberkuloosiohjelmien kapasiteettia. Ulkoasiainministeriön rahoituksen puitteissa tavoitteet (1-2) ja odotetut tulokset (3-8) on asetettu seuraavasti: 1. Tukea ja vähentää tuberkuloosista aiheutuvaa kuolleisuutta ja sairastuvuutta Somaliassa; 2. Kansallisten tuberkuloosiohjelmien kapasiteetin ja toimintakyvyn vahvistaminen; 3. DOTS-protokollaa toteutetaan paremmin ja kattavammin Somaliassa; 4. Samanaikaisten TB/HIV-infektioiden diagnosointia ja hoitoa on parannettu; 5. Tuberkuloositapausten havainnointi ja diagnosointi hankealueilla on lisääntynyt ja tehostunut; 6. Laboratoriotoimintoja ja -kapasiteettia tuberkuloosikontekstissa on vahvistettu; 7. LSV:n toimipisteissä infektioriskejä torjutaan noudattamalla infektioturvallisuusohjesääntöjä; 8. Politiikkasuositukset mikroskopoinnille ja lääkeresistenssitutkimuksille ovat valmiina. Vuonna 2014 laboratoriota tuetaan edelleen toimintoihin liittyvien diagnostisten metodien (MODS, GeneXpert) käyttöönotossa ja vakiinnuttamisessa, laadunvalvonnan kehittämisessä sekä henkilöstön koulutuksessa. Tavoitteena on edelleen se, että laboratoriosta tulisi kansallinen referenssilaboratorio, jonne keskitettäisiin vaativammat tutkimukset, kuten tuberkuloosikantojen lääkeherkkyysmääritykset, ja joka toimisi tuberkuloosiohjelmien konsultaatiopisteenä. Lisäksi keskustelu muiden toimijoiden ja rahoittajien kesken jatkuu päättyneen TB REACH hankkeen komponenttien jatkosta. Tähän liittyen tavoitteena on, että osana TB REACH hanketta aloitetut laboratoriotoiminnot ja teknologiat saadaan validoitua kansallisen tuberkuloosiohjelman ja WHO:n kanssa. Tuberkuloosiklinikoiden osalta vuoden 2014 keskeisimpiä toimintoja ja suunnitelmia ovat DOTS-protokollan/-hoidon jatkaminen ja siihen kuuluva lisäkoulutus, tuberkuloosiin liittyvien tiedotusmateriaalien käyttöönotto ja tiedottamisen lisääminen sekä TB/HIV-diagnosoinnin ja hoidon vahvistaminen. 15 Laboratoriopalveluiden kehittämisen ja tuberkuloosihoidon tarjoamisen lisäksi hanke tarjoaa asiantuntija-apua Somalian tuberkuloosityön koordinaatioryhmälle esim. MDR (multi-drug resistant)-tuberkuloosin hoidon edellytysten kehittämisessä. Haasteellisen toimintaympäristön ja keskeneräisen työn vuoksi vuonna 2014 laaditaan uusi hanke-ehdotus ministeriölle vuosille 2015-2017. 4.3.5. PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke Perun Amazonin vaikeakulkuisella jokialueella terveyspalveluiden ja ehkäisyvälineiden saatavuus on vähäistä. Alkuperäisväestön keskuudessa eitoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit ovat yleisiä. Köyhyys, tietämättömyys ja kulttuurierot vaikeuttavat tilannetta entisestään. LSV:n ja perulaisen kumppanijärjestön Flora Tristanin toteuttama Perun Amazonille sijoittuva shipibo-alkuperäiskansan seksuaaliterveyshanke käynnistyi kesällä 2012. Hankkeelle on myönnetty ulkoministeriön rahoitus vuosille 2012-2014. Hanke keskittyy parantamaan shipibo-väestön seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta ja niiden soveltuvuutta paikallisiin oloihin ja kulttuuriin. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta seksuaaliterveydestä ja –oikeuksista. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat terveyskasvatus ja seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden tarjonta kylissä sekä alueen terveydenhuoltohenkilöstön ja opettajien kouluttaminen. Aktiviteetit toteutetaan liikkuvan terveysyksikön avulla. Hankkeen kohteeksi on valittu 4 shipibo-kylää Ucayali-joen varrelta Amazonin sademetsäalueelta. Terveysyksikkö koostuu kätilöstä, sairaanhoitajasta ja kahdesta tulkista ja se vierailee kylissä säännöllisesti. Pucallpa on alueen hallinnollinen kaupunki, jonne perustettu toimisto on hankkeen paikallinen päämaja. Vuoden 2012 lopulla tehtiin baseline-tutkimus, jonka pohjalta kohdennettiin projektin aktiviteettien sisältöä. Liikkuva terveysyksikkö on kiertänyt vuoden 2013 ajan säännöllisesti kylissä tehden terveystarkastuksia ja kouluttaen sekä kylien väestöä että paikallisia opettajia ja terveysaseman henkilöstöä. Kiertävän terveysyksikön aktiviteetit jatkuvat myös vuoden 2014. Lisäksi paikallishallinnon sitouttamiseen ja hankkeen jatkuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2014 loppupuolella toteutetaan myös projektin evaluaatiotutkimus. 4.3.6. PERU: Vanhushanke ”Hyvinvointia vanhuksille” Vuonna 2010 alkaneen hankkeen tavoitteena oli lisätä vanhusten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia geriatrian saralla että järjestämällä vanhuksille erilaisia kursseja. Kumppanina hankkeessa on vanhusjärjestö Asociación pro personas adultos mayores (APROPAM). Hankkeen aktiviteetit ovat loppuneet 2012. 16 Vuonna 2010 hankkeen parissa tapahtui varkaus, jossa paikallinen kumppani oli siirtänyt hankkeen varoja henkilökohtaiseen käyttöön. Varkautta koskevassa oikeusprosessissa langetettiin syksyllä 2012 tuomiot varkauteen syyllistyneille. He valittivat tuomiostaan, mutta valitus hylättiin korkeimmassa oikeudessa keväällä 2013. Syyllisillä on kaksi vuotta aikaa palauttaa anastamansa summa. LSV tiedottaa Ulkoasiainministeriötä tilanteesta aktiivisesti ja ministeriön kanssa on sovittu hankkeen loppuraportoinnin lykkäämisestä kunnes anastetut varat on palautettu. 4.4. Vuonna 2014 suunniteltavia hankkeita Syksyn 2013 kuluessa kehitysyhteistyöjaoston jäsenet ovat alkaneet suunnitella kansainvälisten kumppanijärjestöjensä kanssa hankkeita, joille aiotaan vuoden 2014 aikana hakea Suomen Ulkoministeriön myöntämää kansalaisjärjestöjen hanketukea. Suunnitteilla olevien, vuonna 2015 alkavien terveysalan kehitysyhteistyöhankkeiden teemoina on mm. lastenja äitiysneuvolatoiminnan kehittäminen Bangladeshissa, näköja kuulovammaisten lasten koulutuksen tukeminen Nepalissa sekä pienaseiden vastainen radiotiedotushanke Nigeriassa ja Sambiassa. Kaikille suunnitteilla oleville hankkeille aiotaan hakea Ulkoasiainministeriön myöntämää valmistelumatkatukea vuodelle 2014. 5. Opiskelijatoiminta Lääketieteen opiskelijoita ja nuoria lääkäreitä kannustetaan osallistumaan LSV:n toimintaan. LSV:n hallituksessa toimii vähintään yksi opiskelijavastaava. Kehitysyhteistyöjaoston hankeryhmissä on ns. junioripaikkoja, jotka mahdollistavat hankkeisiin osallistumisen myös opiskelijoille. Rauhanjaosto pitää yhteyttä IPPNW-opiskelijoihin ja opiskelijoita kannustetaan, sekä mahdollisuuksien mukaan tuetaan, osallistumaan IPPNW:n kansainvälisiin tilaisuuksiin. IPPNW:n Euroopan opiskelijakonferenssi järjestetään toukokuussa Helsingissä. Opiskelijoita pyritään integroimaan LSV:n jaostojen toimintaan ja ottamaan huomioon myös heidän ideoitaan paikalliseen ja kansalliseen toimintaan liittyen. Paikallisesti kussakin tiedekunnassa esitellään LSV:n toimintaa ja aihepiirejä kunkin tiedekunnan LSV-toimijoiden sekä yhdistyksen taloudellisten resurssien puitteissa. Kaikissa tiedekunnissa jaetaan lentolehtistä ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista. LSV:n opiskelijoiden piirissä on suunnitteilla mm. peruskoululaisille/lukiolaisille suunnattava opiskelijavetoinen rauhankasvatusprojekti, jonka toivotaan käynnistyvän vuoden 2014 kuluessa. 17 Turun lääketieteen opiskelijat ovat itsenäisesti olleet yhteydessä politiikkajaostoon ja perustaneet hankkeen joka mahdollistaa tulevien lääketieteen opiskelijoiden kieltäytymisen lääketeollisuuden mainonnasta. Tätä jatketaan toimintavuoden aikana. LSV jatkaa yhteistyötä Suomen Medisiinariliitto ry:n ulkoasiainvaliokunta FiMSIC:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa LSV:n toiminnan esittelyn ja tapahtumista tiedottamisen kaikkien Suomen lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijoille. Vuoden 2013 tapaan yhteistyötä pyritään tehostamaan seminaarien ja koulutusten muodossa mm. FiMSIC:n järjestämissä Kehitysyhteistyö- ja National Meeting viikonloppujen yhteydessä. 6. Tiedotus 6.1. Tavoitteet Toimintavuoden aikana tiedotusta ja viestintää kehitetään edelleen. LSV:n viestiä ja ydinsanomaa pohditaan myös osana koko järjestön kattavaa strategiaprosessia. Tiedotusjaoston vuoden 2014 tavoitteena on viestiä LSV:n toiminnasta mahdollisimman kattavasti LSV:n jäsenistölle. LSV:n toiminnasta ja toiminnan tärkeistä sisällöistä viestitään myös ulkoisesti etenkin sähköisen viestinnän keinoja hyödyntäen. Tiedotuksen pääasialliset kanavat kohdeyleisön tavoittamiseen ovat LSVtiedote, kotisivut ja sosiaalinen media. 6.2. Jaoston työskentely Tiedotustoiminnasta vastaavat hallituksen tiedotusvastaava ja tiedotusjaosto. Toimisto tukee tiedotusjaostoa tarpeen mukaan. Vuonna 2014 jaosto kokoontuu vähintään puolivuosittain suunnittelemaan tiedotuksen toteutusta ja kehittämistä. Kokousten välillä hyödynnetään tiedotuksen sähköpostilistaa. 6.3. Sisäinen viestintä LSV-tiedotetta julkaistaan vuoden aikana vähintään neljä numeroa. Tiedotteessa ilmoitetaan tulevista tapahtumista, minkä lisäksi LSV:n hankkeet ja jaostot tiedottavat jäsenistölle toiminnastaan. Tiedotteen sisällön tuottavat eri hankeryhmät ja hallituksen jäsenet. Vuonna 2014 kehitetään tiedotteen sähköistä jakelua painetun lehden ohella. 18 Tehokkaamman sisäisen tiedottamisen mahdollistamiseksi jatketaan sähköpostiosoitteiden keräämistä jäsenrekisteriin jäsenistön sähköpostilistaa varten 6.4. Ulkoinen viestintä Järjestön kotisivuilla ja Facebook-sivulla julkaistaan ajankohtaisia uutisia ja ilmoituksia. LSV:n järjestämien seminaarien esitykset tuodaan mahdollisuuksien mukaan nähtäviin kotisivuille. Projektien ja jaostojen vastuuhenkilöt vastaavat omaa alaansa koskevasta materiaalista. Kehitysyhteistyöhankkeista tiedottamista kotisivuilla kehitetään, ja hankkeiden tuloksia voidaan raportoida myös tiiviissä research brief -muodossa. Tiedotusjaosto ja hallitus vastaavat kotisivujen ajantasaisuudesta toimiston avustuksella. Vuonna 2014 sivujen keskeisin sisältö käännetään englannin kielelle. LSV:n toiminnasta tiedotetaan ja uusia jäseniä hankitaan erityisesti Työpäivä maailmalle -varainkeruukampanjan yhteydessä. LSV:lle laaditaan järjestön yleistä toimintaa kuvaava esite, ja jaostojen laatimista julkaisuista otetaan lisäpainoksia tarpeen mukaan. LSV:n näkyvyyttä kehitetään tarjoamalla laajempia artikkeleita julkaistaviksi Suomen Lääkärilehdessä tai muissa vastaavissa julkaisuissa. LSV voi tarpeen mukaan julkaista myös kirjoja. Tiedotusjaoston ja toisaalta LSV:n toimiston roolia etenkin sähköisessä tiedottamisessa vahvistetaan. LSV:n graafista ilmettä johdonmukaistetaan luomalla yhteiset graafiset ohjeet ja valmiit tiedostopohjat järjestön toiminnassa käytettäväksi. 7. Muu toiminta 7.1. Global Health-kurssi Global Health –kurssit ovat suomalaisvetoisen kansainvälisen verkoston järjestämiä maailmanterveyden kursseja. LSV on ollut mukana kurssien järjestämisessä vuoden 2001 ensimmäisestä kurssista lähtien ja nykyisin kursseja järjestetään Suomessa ja yhteistyömaissa vuorovuosin. Vuonna 2014 kurssit järjestetään Tansaniassa ja Filippiineillä. Kurssin vastuullisena järjestäjänä toimivat Tampereen yliopisto ja Duodecim-seura. LSV:llä on edustaja kurssin johtoryhmässä. 7.2. PSR Consulting PSR Consulting oy on LSV:n kokonaisuudessaan omistama konsulttiyritys. Se on aikaisemmin tuottanut terveysalan kehitysyhteistyön asiantuntijapalveluita ulkoministeriölle ja muille asiakkaille, mutta viime vuodet elänyt hiljaiseloa. 19 Vuonna 2014 PSR Consulting kartoittaa mahdollisuutta hyödyntää LSV:n jäsenistön osaamista myös kehitysyhteistyötä laajemmin terveyspolitiikassa. Yritys suunnittelee think tank –tyyppisen toiminnan käynnistämistä. Samalla jatketaan järjestöevaluointien tarjoamista ja markkinointia. Yrityksen pääasiallinen tavoite on ollut tuottaa koulutusta ja kokemusta asiantuntijatehtävistä LSV:n jäsenistölle. Tämän lisäksi yritys voi menestyessään osallistua järjestön varainhankintaan. 8. Talous LSV:n itse ja yhdessä hankekumppaneiden kanssa tekemä hanketyö kattaa yli 95 % järjestön liikevaihdosta. Hanketyön rahoitus muodostuu pääosin Suomen Ulkoasiainministeriön LSV:lle myöntämästä kansalaisjärjestöjen hanketuesta. Vuodelle 2014 Ulkoasiainministeriön myöntämä hanketuki on yhteensä 692.500 euroa ja se jakautuu viiden käynnissä olevan hankkeen kesken. Ulkoasiainministeriö kattaa 85 % rahoittamiensa hankkeiden kokonaiskustannuksista, loput 15 % muodostuu järjestön omavastuuosuudesta. Omavastuuosuus jakautuu edelleen hanketyössä tehtävään vapaaehtoistyöhön sekä yksityisiltä lahjoittajilta kerättävään omarahoitusosuuteen. Arvio vuonna 2014 tarvittavasta omarahoitusosuudesta on 61.200 euroa. Kehitysyhteistyöjaoston jäsenet osallistuvat vapaaehtoistyön ohella myös aktiivisesti hankkeiden rahallisen omavastuuosuuden keräämiseen. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan Ulkoasiainministeriön ohella myös muita hanketyön rahoitusmahdollisuuksia. Somalian tuberkuloosiohjelma saa Ulkoasiainministeriön hanketuen ohella myös kansainvälistä rahoitustukea Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria -rahastolta. Vuonna 2013 Global Fund rahoitti Somalian tuberkuloosiohjelmaa 126.500 eurolla ja vuoden 2014 aikana Global Fundin rahoitusosuutta pyritään edelleen kasvattamaan. Hanketyön merkittävyydestä johtuen myös valtaosa henkilöstö- tiedotus- ja hallintokuluista jyvittyy hanketyön alle. Vuoden 2014 henkilöstökuluista LSV:n itse toteuttaman tuberkuloosiohjelman piirissä työskentelevän kliinisen ja hallinnollisen kenttähenkilökunnan osuus on 179.000 euroa (42 %), Suomessa täysipäiväisesti hanketyötä tekevien osuus 98.000 euroa (23 %), vapaaehtoistyön osuus 61.000 euroa (14 %) ja tiedotus- ja hallintotyötä tekevien osuus 91.000 euroa (21 %). Myös muista tiedotus- ja hallintokuluista suurin osa, yhteensä 53.000 euroa, katetaan Ulkoasiainministeriön rahoitustuella. Loput henkilöstö-, tiedotus- ja hallintokuluista, yhteensä 31.000 euroa katetaan omavarainhankinnalla saaduin varoin. Ulkoasiainministeriön myöntämän tuen ohella LSV vastaanottaa myös muita valtion avustuksia. Esimerkiksi LSV:n tekemä rauhantyö on saanut aiempina vuosina tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Muilta osin LSV:n 20 järjestötoiminta katetaan jäsenmaksuista, muista yksityisistä lahjoituksista sekä jatkossa myös LSV:n verkkokaupasta syntyvistä tukivaroista. Suomessa järjestettäviin seminaareihin ja kongresseihin tapauskohtaisesti tukea mm. muilta lääkärijärjestöiltä ja säätiöilta. haetaan 8.1. Taloushallinto Toimintavuoden aikana toteutetaan LSV:n taloushallintouudistus, jonka pohjana toimii LSV:n taloussääntö sekä taloushallinnon perusteet ja käytännön ohjeistuksen määrittävä manuaali (Manual for Financial Management and Administration). Vuoden alussa siirrytään käyttämään uudistettua tilikarttaa ja noudattamaan yhdistyksen talouden käytäntöjä ja kirjausketjua (audit trail) vahvistavia mekanismeja. Vuoden kuluessa kartoitetaan myös sähköisen taloushallintojärjestelmän käyttöönottoa. 8.2. Varainhankinta LSV:n omavarainhankinnalla on suuri merkitys erityisesti LSV:n hanketyölle. Omavaraisuuden kasvattaminen on enenevässä määrin koko järjestöä koskettava asia, ja syksyllä 2013 kampanjatyötä ja järjestön varainhankintaa vahvistamaan perustettu LSV:n varainhankintatyöryhmä jatkaa vuoden aikana toimintaansa kooten yhteen LSV:n toimiston, hallituksen, rauhantyön, kehitysyhteistyön, terveyspolitiikan ja tiedotuksen edustajia. Varainhankintatyöryhmä keskittyy ohjaamaan varainhankinnalle keskeisiä osa-alueita: - seuraavia järjestön Vuoden 2014 Työpäivä maailmalle -kampanjan suunnittelua ja toteutusta Pitkän tähtäimen varainhankinnan strategista suunnittelua LSV:n toiminnan tukemisen ydin on jäsenistön vuosittainen jäsenmaksu, joka vuonna 2014 on 14 euroa opiskelijoille ja 46 euroa muille jäsenille. Jäsenmaksuista syntyviksi kokonaistuotoiksi arvioidaan 36.000 euroa. Muun LSV:n varainhankinnan minimitavoitteeksi asetetaan 61.200 euroa, jolla katetaan viiden käynnissä olevan kehitysyhteistyöhankkeen 7,5 % rahamääräinen omavastuuosuus. Toinen 7,5 % osuus katetaan vapaaehtoistyönä Ulkoministeriön ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2014 kartoitetaan myös uusia omavarainhankinnan muotoja valmistellen vuoden aikana järjestön pitkän tähtäimen varainhankintastrategiaa osana järjestön kattavaa strategiatyötä. 21 8.2.1. Työpäivä maailmalle - kampanja 2014 Työpäivä maailmalle -kampanja (TPM) on jo usean vuoden ajan muodostanut LSV:n varainhankinnan ytimen. Vuonna 2014 kampanjaa viedään ensimmäisen kerran eteenpäin kokonaisena kampanjavuotena, aiemman kampanjaviikon sijaan. Kampanjavuoden teemana on kouluterveydenhuolto ja kampanjan teemahankkeena Nigerian Ibadanin kouluissa toteutettava lapsiterveyshanke. Kampanja lanseerataan Helsingin Lääkäripäivillä 8.-10.1.2014. Helsingin Lääkäripäivien lisäksi kampanjavuoden aikana osallistutaan myös Tampereen Lääkäripäiville (19.-21.3.2014) sekä Helsingissä syksyyn ajoittuville ’Nuori Lääkäri’ -päiville. Syksyn aikana osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös Turun tai Itä-Suomen Lääketiedepäiville. Kampanjanvuoden aikana järjestetään kampanjan teemaa mukaillen maalishuhtikuun vaihteessa maksullinen koulutus lasten terveyteen liittyen. Koulutuksesta tiedotetaan vuoden alussa mahdollisimman laajasti. TPM kampanjan ja yleisen varainhankinnan tueksi loppuvuodesta 2013 perustettua nettikauppaa ylläpidetään vuoden aikana. LSV:n www-sivuilla (www.lsv.fi) sijaitsevan nettikaupan kautta voi tarjota tukeaan/tilata mm. seuraavia tuotteita: - aineettomia lahjoja - seinäkalentereita - kortteja - T-paitoja Työpäivä maailmalle - kampanjasta viestimiseen ja kampanjan toteuttamiseen osallistuvat kaikki LSV:n aktiivit ja merkittävänä kampanja-aktiviteettina ympäri Suomea järjestetään kampanjatietoiskuja työpaikkojen kahvihuoneissa, sairaaloiden ruokaloissa ja erilaisissa lääkäreille suunnatuissa tapahtumissa. Näkyvyyttä haetaan myös ilmaisen palstatilan kautta erityisesti lääketieteen alan julkaisuissa sekä internet-sivujen välityksellä. Työpäivä maailmalle - kampanjan tuotot käytetään lyhentämättöminä kaikkien LSV:n koordinoimien kehitysyhteistyöhankkeiden hyväksi. Kampanjaa koordinoi LSV:n toimisto sekä seuraa ja hallinnoi LSV:n varainhankintatyöryhmä konsultaatiossa kehitysyhteistyöjaoston kanssa. Kampanjasta viestimiseen ja kampanjan toteuttamiseen osallistuvat kaikki LSV:n aktiivit. 8.2.2. Hankekummius Vuoden alussa käynnistetään pilotti hankekummitoiminnasta pitkäjänteisempänä tuen ja varainhankinnan muotona. 22 Hankekummiudessa yksittäinen henkilö tai useamman säännöllisemmästä tuesta kiinnostuneen henkilön ryhmä voi ryhtyä jonkin LSV:n hankkeen kuukausittaiseksi tukijaksi haluamallaan summalla. Hankekummiuden tuotto käytetään kyseisen hankkeen sekä muiden LSV:n terveyshankkeiden hyväksi. Hankekummit saavat kuulumisia tukemastaan hankkeesta kolme−neljä kertaa vuodessa. Nämä voivat olla matkakertomuksia, kuvauksia hankkeen etenemisestä, terveisiä hankekumppaneilta tai valokuvamatkoja hankeen maailmaan. Hankekummiudesta tiedotetaan LSV:n jäsenistölle, yhdistyksen nettisivuilla, erilaisissa tapahtumissa sekä mahdollisuuksien mukaan alan julkaisuissa. LSV:n hankekummiudesta tiedotetaan aktiivisesti myös Lääketieteellisten tiedekuntien vuosikursseille ja muille ryhmäkummiudesta kiinnostuneille tahoille, kuten työyhteisöille. LSV:n toimisto toteuttaa hankekummiuden hallinnon (kummirekisterit, laskutuksen, kummikoordinaation ja postitukset) ja hankeryhmät vastaavat hankekummiuden sisällöntuottamisesta (hankekuulumisista sekä kummikirjeiden tuottamisesta kolme−neljä kertaa vuodessa). Vuoden aikana kartoitetaan myös liittymistä varainkeruuseen keskittyviin internet-pohjaisiin portaaleihin, kuten Jelpi:in ja Sharewoodiin lahjoitusmahdollisuuksien monipuolistamiseksi. 23 Liite 1: LSV:n hankekoordinaatio vuonna 2014 Kehitysyhteistyöhankkeiden vastaavat koordinaattorit vuonna 2014 INTIA: Nuorisoystävälliset terveyspalvelut Topi Turunen, hankekoordinaattori NEPAL: Mielenterveyshanke Niina Markkula, hankekoordinaattori Venla Lehti, hankekoordinaattori NIGERIA: Kouluterveydenhuoltoprojekti Reetta Leinonen, hankekoordinaattori SOMALIA: Tuberkuloosihanke Erkki Kumpula, hankekoordinaattori PERU: Shipibo-kansan seksuaaliterveyshanke Mariia Karppinen, hankekoordinaattori Raija Auvinen, hankekoordinaattori PERU: Vanhushanke Sebastian Peña Fajuri, hankekoordinaattori Niina Markkula, hankekoordinaattori 24 25
© Copyright 2024