15.12.2012
keskiviikko-klubin
UUTISVIESTI 9-2012
Keskiviikko-klubin 29. tapaamiseen osallistui neljätoista henkilöä. Suomalais-saksalainen valokuvaaja
ja dokumentaristi Mika Schmidt oli mukana löytääkseen kontakteja tulevaa maahanmuuttajia
käsittelevää projektiaan varten.
Tavan mukaan käsittelimme monenlaisia asioita, hyviä ja huonoja uutisia. Vauhdikkain ja aikoihin
aidoin debatti syntyi käsiteltäessä YLEn MOT-ohjelmaa ’Somaliliiton likapyykki’.
Poikkeuksellisesti ja ehkä uuden tavan avaten aloittakaamme hyvillä uutisilla.
Mogadishun Lidolla on vanhojen hyvien aikojen kuhinaa perjantaisin. Sisäministeri Päivi Räsänen tapasi Addis
Abebassa vieraillessaan Somalian uuden ulkoministeri Fowsia Yusuf Haji Adanin 1. Abdi-Hakim Y. Ararse osallistui
linnan juhliin. Räppäri KaniKullervo vieraili YLEn Strada-ohjelmassa2. Ahmed Hassania on haastateltu tuoreessa Six
degrees lehdessä suomenruotsalaisuudesta3.
Tuore somesta napattu kuva Mogadishun Lidolta ilahduttaa taatusti kaikkia Mogadishun kävijöitä,
entisiä ja nykyisiä. Kahteenkymmeneen vuoteen ei voinut kuvitella tällaista (ehkä tosin kovin miesvaltaista) ilonpitoa Intian valtameren lempeillä laineilla. Sisäministeri Räsänen seurueineen tutustui
26.-28.11. Etiopian vierailullaan myös Somaliasta Suomeen suuntautuvan maahanmuuton nykytilaan
sekä Dollo Adon pakolaisleiriin. Abdi-Hakim Yasin Ararse osallistui presidentinlinnan itsenäisyyspäivän
vastaanotolle SINEn edustajana. Räppäri Abdigani Hussein aka Kani Kullervo kohtasi Strada-ohjelmassa Hortto Kaalon romanimuusikot Marko Putkosen ja Feija Åkerlundin. Jälkimmäinen kommentoi
somalien tulon auttaneen syrjittyjä romaneja, uudessa tilanteessa romanitkin luettiin ’meikäläisiksi’.
Viimeisimmän TV2:n Pressiklubin4 keskustelussa toimittaja Saska Saarikoski kuvaili sympaattisesti
tulevaa monikulttuurista Suomea: ”Meillä on ihmisiä, jotka ovat tulleet yhdessä sukupolvessa Afrikan
savanneilta Kuhmon nietoksiin ja niille tulee hurjia tarinoita. On ihana ruveta kuuntelemaan niitä.”
Ulkoasiainministeriö myönsi 29.11.20125 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön lähes 23 miljoonnaa
euroa vuoksiksi 2013-2015. Tuesta yli puolet kohdistuu Afrikassa toteutettaviin hankkeisiin. Somaliassa
toteutettaviin hankkeisiin saivat tukea African Care, Gannaane, Sorasod ja Suomen Somalia-verkosto.
1
www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/maahanmuutto/1/0/sisaministeri_paivi_rasanen_tapasi_somalian_uuden_ulkoministeri
n_addis_abebassa
2
http://areena.yle.fi/tv/1727924
3
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=24329
4
http://areena.yle.fi/tv/1727942
5
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=263589&nodeId=23&contentlan=1&culture=fi-FI
15.12.2012
6
Muita hyviä uutisia on, että IOM:n MIDA FINNSOM Health –hanke on saanut jatkorahoituksen vuoteen
2014. Monilukuinen joukko suomalais-somalialaisia terveydenhuollon asiantuntijoita tukee terveysalan
työtä Somalimaassa ja Puntinmaassa. Hargeisan yleisen sairaalan (Hargeisa Group Hospital) johtajana
työskentelee tri Ahmed Haji Omar Askar ja sairaalassa on toiminut parhaimmillaan 10 asiantuntijaa
IOM:n hankkeen piiristä. Ulkoministeriö on myös jatkanut rahoitustukea UNICEFin Somalimaan eri
alueilla toimivalla vesihuolto- ja sanitaatiohankkeelle. Ulkoministeriö on julkaissut uuden humanitaarisen avun linjauksen ja myös linjannut kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä 7.
Sisäministeriön huhtikuussa 2011 asettaman, sittemmin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen
siirtyneen suomalais-somalialaisen asiantuntijaryhmän mandaatti on päättymässä 31.12.2012. TEM
järjesti 3.12.2012 avoimen seminaarin, missä ryhmän jäsenet ja asiantuntijat kertoivat työskentelystä
ja yleisö saattoi ottaa kantaa tuleviin toimenpide-ehdotuksiin yhteydenpidosta viranomaisten ja
kansalaisyhteiskunnan välillä erityisen haasteellisissa kysymyksissä.
Mediapuolelta on ehkä hyvä ja huono uutinen, että Suomen Kuvalehti julkaisi viime numerossaan
(50/2012) laajan artikkelin somalialaissyntyisen Ali Weheliyen, Abti Alin, elämästä, kuolemasta ja
hautajaisista: Somaliyhteisön surujuhla Suomessa. Riitta Kylänpään kirjoittama, Markus Pentikäisen kuvaama artikkeli on hyvin taustoitettu ja kertoo inhimillisen ja osin syväluotaavankin tarinan
somalikulttuurista, pakolaisuudesta ja elämästä uudessa ympäristössä, uudessa kulttuurissa.
Tuija Wetterstrandin aviomies työskenteli Somaliassa FAOn asiantuntijana 1989-1990. Wetterstrand on
julkaissut Siirtolaisinstituutin tuella kirjan ’Kirjeitä Somaliasta’. Kirja valottaa ulkomaisten asiantuntijoiden elämää Mogadishussa ristiriitojen ja aseellisten selkkausten uhan kasvaessa ja kansainvälisten
toimijoiden vetäytymistä maasta vuoden 1990-kuluessa.
Huonompia uutisia on nostettu esiin edelleen mediassa. Yleisradion TV1:n MOT-ohjelmasarjan
raportti ’Somaliliiton likapyykki’ (19.11.2012) aiheutti myrskyn merkkejä somaliyhteisössä ja yleisempääkin hämmennystä, mutta laajempi yleisö varmaankin on ollut Helsingin Sanomien printtilehden
artikkelilla ’Epäselvyyksiä rahankäytössä´ (verkkosivuilla otsikkona oli ’Kehitysapua menee hukkaan
miljoonia’. Artikkeliin reagoi mielipidekirjoituksella ensin ministeri Heidi Hautala kiistäen väärinkäytösten laajuuden ja myöhemmin myös Suomen Somalia-verkosto. Ilta-Sanomat jatkoi räväkällä artikkelilla
’Tämäkö muka kehitysapua?’. Keskustelu osin jatkuu edelleenkin. Samantapainen keskustelu käytiin
jo vuonna 2010 Kuel Jokin ja Miika Pölkin Vieraskynä-kirjoituksen ’Somalian avustamisesta voi olla
jopa haittaa’. Tällä kertaa taustalla on ministeriön KPMG-yhtiöllä teetetyt toiminnantarkastukset,
jotka kohdistuvat myös suurempiin toimijoihin mm. Kuntaliittoon ja SASKiin.
Viitaten asiantuntijaryhmän seminaarin keskusteluihin ja näihin julkisuudessa käytyihin keskusteluihin
on aivan ilmeistä, että tarvitaan edelleenkin asiallisia ja perehtyneisyyttä osoittavia, objektiivisuuteen
tähtääviä, vastuullisia kannanottoja ja perusteluja. Uhriutuminen ja siiliasenne on huono strateginen
valinta varsinkin nyt kun yhteisö on tietopohjaisesti paljon vahvempi ja rohkeampi. Näitä ominaisuuksia erityisesti tarvitaan kun etsitään mahdollisuuksia tukea Somaliassa orastavaa uutta kehitystä.
Keskiviikko-klubin istunto 29 - lyhyesti
Puhetta johti tapaamisessa Abdirizak H. Mohamed. Mulki Mölsä kertoi ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarista, missä teemana oli avun tuloksellisuus ja tehokkuus, että tulossa on laajempi uudelleenarviointi kehitysyhteistyöstä ja odotetaan myös eriytyneempiä, ehkä räätälöidympiä linjauksia. Mulki
tiedotti myös THL:n laajan Maamu-tutkimuksen tulosten julkistamisesta 1.12.
Somalian ajankohtaisiin asioihin ja demokratiakehitykseen puututtiin lyhyesti. Suomen päätös lähettää
Atalanta-operaatioon sotilasjoukkue turvaamaan WFP:n ruokakuljetuksia herätti kritiikkiä. Merirosvoilun torjumiseksi tarvitaan mieluumminkin vaikuttamistyötä ja rahoitusta paikallisille toimijoille, koulutusta ja kannustusta talouden ja elinkeinojen monipuolistamiselle ja vahvistumiselle. Myös maahanmuuttoon ja perheenyhdistämisohjelmaan liittyvistä haasteista keskusteltiin sisäministeri Päivi Räsäsen
matkan ja Jussi Halla-ahon puheenvuorojen pohjalta.
MOT-sarjan ohjelma ’Somaliliiton likapyykki’ herätti paljon kiivaaksikin äitynyttä keskustelua. Toisaalta
ohjelmaa pidettiin laaduttomana, hätiköiden tehtynä, yhteisöä väärin leimaavana, asiattomuuksin
keskittyvänä, toisaalta koettiin tarpeelliseksi tuoda julkiseen keskusteluun erityisesti naisia pitkään
syrjinyt hallintotapa ja keskinäinen epäluottamus. Vanhakantaisten, ’establishmentin’ ja nuorten
näkemykset aktiivisesta, monikulttuurisesta yhteiskunnallisesta toimijuudesta poikkeavat selkeästi
toisistaan. Myös asiantuntijaryhmän seminaarissa 3.12. joissakin puheenvuoroissa ilmeni halua edelleen
eristäytyä, vetää rajalinjoja ja jatkaa puhetta somaliyhteisön ’omista ratkaisuista’. Avoimuus ja laaja
verkostoituminen olisivat kuitenkin parhaita keinoja myös omien resurssien vahvistamiseen ja oman
kulttuurin arvostamiseen yli sukupolvien ja perinteisten rajojen. Keskustelu jatkukoon 2013.
6
7
www.iom.fi > Projects > MIDA FINNSOM Health
www.formin.fi > Kehityspolitiikka tai > Ajankohtaista