15.12.2012 keskiviikko-klubin UUTISVIESTI 9-2012 Keskiviikko-klubin 29. tapaamiseen osallistui neljätoista henkilöä. Suomalais-saksalainen valokuvaaja ja dokumentaristi Mika Schmidt oli mukana löytääkseen kontakteja tulevaa maahanmuuttajia käsittelevää projektiaan varten. Tavan mukaan käsittelimme monenlaisia asioita, hyviä ja huonoja uutisia. Vauhdikkain ja aikoihin aidoin debatti syntyi käsiteltäessä YLEn MOT-ohjelmaa ’Somaliliiton likapyykki’. Poikkeuksellisesti ja ehkä uuden tavan avaten aloittakaamme hyvillä uutisilla. Mogadishun Lidolla on vanhojen hyvien aikojen kuhinaa perjantaisin. Sisäministeri Päivi Räsänen tapasi Addis Abebassa vieraillessaan Somalian uuden ulkoministeri Fowsia Yusuf Haji Adanin 1. Abdi-Hakim Y. Ararse osallistui linnan juhliin. Räppäri KaniKullervo vieraili YLEn Strada-ohjelmassa2. Ahmed Hassania on haastateltu tuoreessa Six degrees lehdessä suomenruotsalaisuudesta3. Tuore somesta napattu kuva Mogadishun Lidolta ilahduttaa taatusti kaikkia Mogadishun kävijöitä, entisiä ja nykyisiä. Kahteenkymmeneen vuoteen ei voinut kuvitella tällaista (ehkä tosin kovin miesvaltaista) ilonpitoa Intian valtameren lempeillä laineilla. Sisäministeri Räsänen seurueineen tutustui 26.-28.11. Etiopian vierailullaan myös Somaliasta Suomeen suuntautuvan maahanmuuton nykytilaan sekä Dollo Adon pakolaisleiriin. Abdi-Hakim Yasin Ararse osallistui presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle SINEn edustajana. Räppäri Abdigani Hussein aka Kani Kullervo kohtasi Strada-ohjelmassa Hortto Kaalon romanimuusikot Marko Putkosen ja Feija Åkerlundin. Jälkimmäinen kommentoi somalien tulon auttaneen syrjittyjä romaneja, uudessa tilanteessa romanitkin luettiin ’meikäläisiksi’. Viimeisimmän TV2:n Pressiklubin4 keskustelussa toimittaja Saska Saarikoski kuvaili sympaattisesti tulevaa monikulttuurista Suomea: ”Meillä on ihmisiä, jotka ovat tulleet yhdessä sukupolvessa Afrikan savanneilta Kuhmon nietoksiin ja niille tulee hurjia tarinoita. On ihana ruveta kuuntelemaan niitä.” Ulkoasiainministeriö myönsi 29.11.20125 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön lähes 23 miljoonnaa euroa vuoksiksi 2013-2015. Tuesta yli puolet kohdistuu Afrikassa toteutettaviin hankkeisiin. Somaliassa toteutettaviin hankkeisiin saivat tukea African Care, Gannaane, Sorasod ja Suomen Somalia-verkosto. 1 www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/maahanmuutto/1/0/sisaministeri_paivi_rasanen_tapasi_somalian_uuden_ulkoministeri n_addis_abebassa 2 http://areena.yle.fi/tv/1727924 3 http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=24329 4 http://areena.yle.fi/tv/1727942 5 http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=263589&nodeId=23&contentlan=1&culture=fi-FI 15.12.2012 6 Muita hyviä uutisia on, että IOM:n MIDA FINNSOM Health –hanke on saanut jatkorahoituksen vuoteen 2014. Monilukuinen joukko suomalais-somalialaisia terveydenhuollon asiantuntijoita tukee terveysalan työtä Somalimaassa ja Puntinmaassa. Hargeisan yleisen sairaalan (Hargeisa Group Hospital) johtajana työskentelee tri Ahmed Haji Omar Askar ja sairaalassa on toiminut parhaimmillaan 10 asiantuntijaa IOM:n hankkeen piiristä. Ulkoministeriö on myös jatkanut rahoitustukea UNICEFin Somalimaan eri alueilla toimivalla vesihuolto- ja sanitaatiohankkeelle. Ulkoministeriö on julkaissut uuden humanitaarisen avun linjauksen ja myös linjannut kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä 7. Sisäministeriön huhtikuussa 2011 asettaman, sittemmin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen siirtyneen suomalais-somalialaisen asiantuntijaryhmän mandaatti on päättymässä 31.12.2012. TEM järjesti 3.12.2012 avoimen seminaarin, missä ryhmän jäsenet ja asiantuntijat kertoivat työskentelystä ja yleisö saattoi ottaa kantaa tuleviin toimenpide-ehdotuksiin yhteydenpidosta viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä erityisen haasteellisissa kysymyksissä. Mediapuolelta on ehkä hyvä ja huono uutinen, että Suomen Kuvalehti julkaisi viime numerossaan (50/2012) laajan artikkelin somalialaissyntyisen Ali Weheliyen, Abti Alin, elämästä, kuolemasta ja hautajaisista: Somaliyhteisön surujuhla Suomessa. Riitta Kylänpään kirjoittama, Markus Pentikäisen kuvaama artikkeli on hyvin taustoitettu ja kertoo inhimillisen ja osin syväluotaavankin tarinan somalikulttuurista, pakolaisuudesta ja elämästä uudessa ympäristössä, uudessa kulttuurissa. Tuija Wetterstrandin aviomies työskenteli Somaliassa FAOn asiantuntijana 1989-1990. Wetterstrand on julkaissut Siirtolaisinstituutin tuella kirjan ’Kirjeitä Somaliasta’. Kirja valottaa ulkomaisten asiantuntijoiden elämää Mogadishussa ristiriitojen ja aseellisten selkkausten uhan kasvaessa ja kansainvälisten toimijoiden vetäytymistä maasta vuoden 1990-kuluessa. Huonompia uutisia on nostettu esiin edelleen mediassa. Yleisradion TV1:n MOT-ohjelmasarjan raportti ’Somaliliiton likapyykki’ (19.11.2012) aiheutti myrskyn merkkejä somaliyhteisössä ja yleisempääkin hämmennystä, mutta laajempi yleisö varmaankin on ollut Helsingin Sanomien printtilehden artikkelilla ’Epäselvyyksiä rahankäytössä´ (verkkosivuilla otsikkona oli ’Kehitysapua menee hukkaan miljoonia’. Artikkeliin reagoi mielipidekirjoituksella ensin ministeri Heidi Hautala kiistäen väärinkäytösten laajuuden ja myöhemmin myös Suomen Somalia-verkosto. Ilta-Sanomat jatkoi räväkällä artikkelilla ’Tämäkö muka kehitysapua?’. Keskustelu osin jatkuu edelleenkin. Samantapainen keskustelu käytiin jo vuonna 2010 Kuel Jokin ja Miika Pölkin Vieraskynä-kirjoituksen ’Somalian avustamisesta voi olla jopa haittaa’. Tällä kertaa taustalla on ministeriön KPMG-yhtiöllä teetetyt toiminnantarkastukset, jotka kohdistuvat myös suurempiin toimijoihin mm. Kuntaliittoon ja SASKiin. Viitaten asiantuntijaryhmän seminaarin keskusteluihin ja näihin julkisuudessa käytyihin keskusteluihin on aivan ilmeistä, että tarvitaan edelleenkin asiallisia ja perehtyneisyyttä osoittavia, objektiivisuuteen tähtääviä, vastuullisia kannanottoja ja perusteluja. Uhriutuminen ja siiliasenne on huono strateginen valinta varsinkin nyt kun yhteisö on tietopohjaisesti paljon vahvempi ja rohkeampi. Näitä ominaisuuksia erityisesti tarvitaan kun etsitään mahdollisuuksia tukea Somaliassa orastavaa uutta kehitystä. Keskiviikko-klubin istunto 29 - lyhyesti Puhetta johti tapaamisessa Abdirizak H. Mohamed. Mulki Mölsä kertoi ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarista, missä teemana oli avun tuloksellisuus ja tehokkuus, että tulossa on laajempi uudelleenarviointi kehitysyhteistyöstä ja odotetaan myös eriytyneempiä, ehkä räätälöidympiä linjauksia. Mulki tiedotti myös THL:n laajan Maamu-tutkimuksen tulosten julkistamisesta 1.12. Somalian ajankohtaisiin asioihin ja demokratiakehitykseen puututtiin lyhyesti. Suomen päätös lähettää Atalanta-operaatioon sotilasjoukkue turvaamaan WFP:n ruokakuljetuksia herätti kritiikkiä. Merirosvoilun torjumiseksi tarvitaan mieluumminkin vaikuttamistyötä ja rahoitusta paikallisille toimijoille, koulutusta ja kannustusta talouden ja elinkeinojen monipuolistamiselle ja vahvistumiselle. Myös maahanmuuttoon ja perheenyhdistämisohjelmaan liittyvistä haasteista keskusteltiin sisäministeri Päivi Räsäsen matkan ja Jussi Halla-ahon puheenvuorojen pohjalta. MOT-sarjan ohjelma ’Somaliliiton likapyykki’ herätti paljon kiivaaksikin äitynyttä keskustelua. Toisaalta ohjelmaa pidettiin laaduttomana, hätiköiden tehtynä, yhteisöä väärin leimaavana, asiattomuuksin keskittyvänä, toisaalta koettiin tarpeelliseksi tuoda julkiseen keskusteluun erityisesti naisia pitkään syrjinyt hallintotapa ja keskinäinen epäluottamus. Vanhakantaisten, ’establishmentin’ ja nuorten näkemykset aktiivisesta, monikulttuurisesta yhteiskunnallisesta toimijuudesta poikkeavat selkeästi toisistaan. Myös asiantuntijaryhmän seminaarissa 3.12. joissakin puheenvuoroissa ilmeni halua edelleen eristäytyä, vetää rajalinjoja ja jatkaa puhetta somaliyhteisön ’omista ratkaisuista’. Avoimuus ja laaja verkostoituminen olisivat kuitenkin parhaita keinoja myös omien resurssien vahvistamiseen ja oman kulttuurin arvostamiseen yli sukupolvien ja perinteisten rajojen. Keskustelu jatkukoon 2013. 6 7 www.iom.fi > Projects > MIDA FINNSOM Health www.formin.fi > Kehityspolitiikka tai > Ajankohtaista
© Copyright 2024