KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan parhaiten lahden pohjoispuolelta. Niinpä varsinainen havaintopiste sijaitsee ranta-alueella Karinkannanlahden ja venesataman välissä. Havaintopisteeseen pääsee helpoiten Kuuselantien päästä: Tällä kohtaa merestä rantapolulle asti ulottuu kaivanto ja havaintopisteeseen pääsee kulkemalla kaivannon reunaa avoimen meren rantaan ja edelleen venesatamaan päin. Havaintopisteeseen pääsee yhtä hyvin myös Pateniemen venesatamasta, josta rantakasvillisuuden seassa kulkeva polku vie Kuuselantien kohdalla olevan kaivannon rantaan. Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N 7218000 E 424300. Maisemakuva: Kartta: Jukurintien venesataman ja Kuuselantien kohdalla olevan kaivannon väliselle rantaniitylle sijoittuva havainnointialue on rajattu karttaan mustin pistein. Kuvaus: Karinkannanlahden vesialue on matala: matalan veden aikaan kivikkoa nousee pintaan kauempanakin rannasta. Avoveden ja kuivanmaan vaihettumisvyöhykkeessä on paikoin matalampia vesikasveja ja paikoin korkeaakin ruovikkoa kasvava vaihettumisvyöhyke. Ruoikon jälkeen on luontaisesti jäiden vaikutuksesta avoimena pysyvää matalakasvuisempaa merenrantaniittyä, joka edelleen rajautuu rantapajukkoon. Varsinainen havainnointialue on siis pääosin rantaniittyä, jossa kumisaappaat ovat usein tarpeen, mutta havainnointipisteestä (kuivalta kaivannon törmältä) on mukava tarkkailla myös läheistä vesialuetta. Havainnointipisteeseen pääsee vaikkapa kulkemalla kaivannon törmää pitkin. Historiaa: Yhden teorian mukaan Pateniemi on saanut nimensä paikallisen murteen ilmauksesta ’pateet’, joilla tarkoitettin venepaikan suojaksi kivistä kasattua pientä aallonmurtajaa. Ranta-alue onkin entisaikaan toiminut mm. vene- ja oleilupaikkana. Tärkein käyttötarkoitus on kuitenkin ollut laidunniittynä toimiminen: havainnointialue on ollut Karinkannan kahden maatilan yhteislaidunta. Toinen maisemakuva: Karinkannalahden vesialueen ja rantaniityt omistaa Meri-Patelan osakaskunta. Merkittävä hoitotoimi on pajukon raivaus, jonka ansiosta niitty pysyy avoimehkona niityn luontaista alaa laajemmin. Kuuselantien kohdalla olevan Keväällä ja syksyllä Karinkannanlahti on vesilintujen kaivonnon vuonna 2005 toistettu ruoppaus on ja kahlaajien suosimaa levähdysaluetta, varsinkin myös hoitotoimi, jonka vaikutuksesta rantaan veden ollessa matalalla. pääsee nyt kuivinkin jaloin ´ Kasvit ja eläimet: Karinkannanlahden valtalajeja ovat järviruoko ja kiiltopaju. Muita runsaita kasveja ovat mm. luhtakuusio, kurjenjalka, rantanätkelmä ja terttualpi. Heinistä runsas on myös luhtakastikka, saroista valtalajina toimii jokapaikansara. Karinkannanlahden havainnointipisteestä löytyy melko paljon kasveja, joita on vaikeahko löytää muualta: merihanhikki, vesihierakka, isolaukku, luhtatähtimö, vilukko, sammakonvihvilä ja luhtavuohennokka. Erityisesti on mainittava pohjanlahdenlauha, joka on Pohjanlahdelle endeeminen laji. Keväällä Karinkannalahti toimii sammakoiden kutupaikkana. Tavallisen sammakon kurnutuksen lisäksi lahdelta kuuluu tällöin viitasammakon pulputusta. Viitasammakon kutupaikkoja ei Oulun aluelle kovin paljoa tunnetakaan. Karinkannalahden linnusto on monipuolinen. Havainnointipisteestä voi tarkkailla merenlahdella uivia ja lentäviä vesilintuja, varsinkin keväällä niitä näkyy runsaasti. Tyypillisiä lajeja ranta-alueella ovat tukkasotka, kalatiira, naurulokki, ruokokerttunen, pajusirkku, kuovi, punajalkaviklo ja valkoviklo. Valokuva: Toinen valokuva: Pajusirkun venähtävä ”tsiiy” on pajukkoisen rantaniityn tavallisimpia linnunääniä Rantanätkelmät ja -matarat kukkivat. Luontokokemukset: Kuusitoista tukkasotkaa ui kaivannossa. Törmän hiekka on lämmin, aurinko sen on lämmittänyt. Meri väreilee helteessä. Tiira kalastaa lahdella. Ruo’ot kasvavat melkein silmissä, korkeiksi aikovat kasvaa. Pujahdamme niiden sekaan, saappaan alla loiskahtaa välillä vesi. Ruokokerttusen ääni on yhtenäinen, lokkien kiljahdukset ja viklojen viklotus siihen aika ajoin sekoittuvat. Rantanätkelmä värittää ne paikat, joita ruoko ei ole vallannut. Kasvi Runsaus Kukintoja vinkkejä havainnointiin näkyvissä Rentukka XX 10.5-20.6 Hieskoivu XX 1.5-1.6 Harmaaleppä XXX 10.4-10.5 Suomyrtti X 1.5-10.6 Luhtatähtimö X 20.6-20.7 Vesihierakka XX 1.7- Luhtalitukka X 20.5-1.7 Kiiltopaju XXX 1.5-1.6 Isotalvikki X 20.6- Terttualpi XXX 20.6-1.8 Vilukko XX 10.7-1.9 Mesiangervo XX 1.7- Kurjenjalka XXXX 1.7- Merihanhikki X 20.6-1.8 Hiirenvirna XX 20.6- Rantanätkelmä XXX 20.6- Rantakukka XX 10.7- Suohorsma X 20.6- Myrkkykeiso XX 10.7- Suoputki XX 20.7- Rantamatara XXX 1.6- Lehtovirmajuuri XX 1.7- Luhtavuohennokka X 10.7-10.8 Pikkuvesitähti X 10.6- Pohjansilmäruoho XX 10.7-10.8 Luhtakuusio XXX 20.6- Isolaukku XX 1.7- Siankärsämö X 1.7- Syysmaitiainen XX 1.7- Merivalvatti X 1.7- Satama-altaan nokassa Kaivannon vallin kärjessä Kaivannon reunoilla Kurjenmiekka X 10.7-10.8 Ratamosarpio X 1.7- Jouhivihvilä XX 20.6- Sammakonvihvilä X 20.6- Kaivannon vallin kärjessä Merivihvilä XX 20.6- Kaivannon vallilla Sinikaisla X 1.7- Rantaluikka X 10.6- Jokapaikansara XXX 20.5- Vesisara XX 10.6- Punanata XX 10.6- Nurmilauha X 20.6- Pohjanlahdenlauha X 20.6- Nurmirölli X 20.6- Isorölli X 20.6- Kaivannon reunoilla Rönsyrölli X 20.6- Kaivannon vallin kärjessä Luhtakastikka XXX 20.6- Korpikastikka XX 20.6- Järviruoko XXXX 1.7- Kaivannon vastarannalla Satama-altaan nokassa X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. Laji Sillkiuikku Merihanhi Joutsen Tukkasotka Tavi Telkkä Haapana Jouhisorsa Ristisorsa Sinisorsa Isokoskelo Fasaani Meriharakka Lapinsirri Tylli Kuovi Liro Punajalkaviklo Valkoviklo Rantasipi talvi X XX kesä tavattavissa havainnointivinkki X X X XX XX X X X X XXX XX XX XX X X XXX XXX XXXX XXXX XX 1.5-1.11 20.4-20.8 1.4-31.10 20.4-10.9 20.4-20.8 1.4-1.11 20.4-10.9 20.4-20.8 20.4-20.5 1.4-1.11 1.4-1.11 vuoden ympäri 10.4-20.7 10.5-1.9 15.4-20.9 10.4-1.8 1.5-20.8 20.4-20.8 1.5-10.9 1.5-10.9 Muuttoaikana Muuttoaikana Muuttoaikana Lähinnä muuttoaikana Muuttoaikana Poikue 2009 Poikue 2009 Poikueitakin havaitsee Voi kahlata rantalietteellä XXX 20.4-20.10 Taivaanvuohi X 10.5-10.8 Pikkulokki X 10.4-20.9 Selkälokki X X 20.3-1.12 Merilokki X XXX 20.3-1.12 Harmaalokki XXXX 20.4-1.9 Naurulokki XX 20.4-31.10 Kalalokki X 10.5-1.9 Lapintiira XXX 1.5-1.9 Kalatiira X 10.4-10.5 Kiuru XXX 20.5-10.9 Haarapääsky X 20.4-10.10 Niittykirvinen XX 20.5-1.9 Keltavästäräkki XXX 10.4-10.9 Västäräkki XX 20.4-1.12 Räkättirastas XX 20.4-1.12 Punakylkirastas XXXX 20.5-20.8 Ruokokerttunen XXXX 1.5-20.9 Pajulintu XX vuoden ympäri Talitiainen XX vuoden ympäri Sinitiainen X XX vuoden ympäri Varis X XX ei sydäntalvella Vihervarpunen XXX 10.4-1.10 Pajusirkku X XX vuoden ympäri Keltasirkku XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa Elomittari Ketomittari XX X 20.7-1.9 10.7-10.8 Keihäsmittari Metsämittari X X 20.5-10.7 10.5-30.6 Tähyää kaloja rantavesistä Havaittu soidinlennossa 2009 Muutoaikoina Lentopoikue 2009 vinkkejä havainnointiin Hento keltainen, lentää pääosin hämärässä XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä 10.5.2008, 16.6.2008, 15.7.2008 ja 18.8.2008. Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä 8.6.2009 sekä lisäksi 26.4.2009, 17.5.2009, 7.7.2009, 8.8.2009. Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä 29.5.2010, 9.6.2010, 17.6.2010, 29.6.2010, 15.7.2010, 28.7.2010, 13.8.2010 ja 7.9.2010. Tätä esitettä on päivitetty viimeksi 7.9.2010. Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.