Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys

Yhteisvoimin kotona – hanke
Kaija Virjonen TtM
3/3
Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Päivän teemat
• Hoitotyön jatkuvuuden ja kuntouttavan
näkökulman huomioiminen saumattomien
kuntoutusketjujen toiminnassa
• hoidon jatkuvuuden turvaaminen asiakkaan
hoitoprosessissa
• kuntoutumista edistävä ja arvostava
hoitokulttuuri
• haltuunottava työote
Hoidon jatkuvuuden turvaaminen erilaisissa
palveluiden nivelkohdissa
• asiakas käyttää samanaikaisesti monia eri palveluita
(esim. kotihoito, diabeteneuvola, mielenterveyspalvelut)
• asiakas käyttää eri palveluita perättäisinä palveluina,
asiakkuus jatkuu eri pituisina sykleinä (kotihoito,
lyhytaikaishoito)
• asiakkuus loppuu yhdessä palvelussa ja jatkuu
seuraavassa palvelussa (esim. kotihoidosta
asumispalveluun)
• asiakas käyttää kertaluonteisesti ”sateliittipalvelua”
(esim. palveluasumisesta päivystykseen)
Hierarkkinen palvelukokonaisuus
Sairaanhoitopiiri
Sosiaali- ja terveyskeskusalue
Toimintayksiköt
Maanantai
Tiistai
Naapuri
lehden.
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai Sunnuntai
tuo Kotikuntoutus
klo 10.00
11.00.
Omaishoitajien
kerho.
Eriytetty
toiminta
”hoitajille” ja
”hoidettaville
” klo 14.00.
Naapuri
lehden.
Intervalli
Puhelin
joka
numerot:
kuukauden
viimeinen
Naapuri:
Mikko
Nextdoor
Matti
Mikkonen
XXX
Muistikoordinaat Maija Muisti
tori:
SPR:n ystävä:
Minna
Ristimäki
Xxx
Markku
Mallikas
xxx
Terveyskeskus:
Xxx
Poika:
Siisti-syteemi:
Palveluauto
Kotihoito:
tuo Eläkeläiskerho SiistiNaapuri
yhdessä
klo systeemi
tuo
13.00.
viikkosiivous lehden.
klo 11.00.
SPR:n
ystävä Kotihoito
Poika
tuo
kotona
klo parillisina
kauppa18.00 – 20.00. viikkoina,
asiat noin
Työväenopistoil lääkkeiden
klo 17.00
ta
jako,RR
mittaus
Xxx
Xxx
Xxx
viikko !!
Yleinen hätänumero
Asiakkaan palvelukokonaisuus / KV, HK
2013
Xxx
Xxx
Naapuri
tuo lehden.
Parillisina
viikkoina
lähtö
jumalanpal
velukseen
klo
9.00.
Auto
hakee.
Palvelukokonaisuus
-Kriittisiä pisteitä organisaatioiden rajapinnat.
-Taustalla funktionaalinen ajattelu- asioita katsotaan asiantuntijan tai organisaation, eikä asiakkaan näkökulmasta.
Kaija Virjonen, AMK, Turku
Tietojen siirtyminen yksikön sisällä ja
yksikköjen välillä
• ”saunattoman palvelun” ehdoton edellytys
• tärkeä osa resurssitehokasta toimintaa
• esimerkkinä Tehu hanke,Loimaan osio
Palveluprosessin tai palvelukokonaisuuden
kehittäminen rajapintaoppimisen keinoin
• Haasteena on nähdä palvelukokonaisuudet.
Työntekijät näkevät usein vain yksittäiset funktiot.
»
»
Kaija Virjonen, AMK, Turku
Videokirjeenvaihto organisaatiorajat
ylittävänä kehittämismenetelmänä
Vaiheet
•
•
•
•
•
Kehitettävän asian täsmentäminen
Kirjekumppaneiden valinta
Aikatauluttaminen
Valmennus
Toteuttaminen :
-
kirje 1 ja sen editointi
kirjeen toimittaminen kumppanille
kirje 2 ja sen editointi
kirjeen toimittaminen kumppanille
- kooste
- mitä opitaan, muutetaan, kehitetään
- jalkauttaminen ja juurruttaminen
Kaija Virjonen, AMK, Turku
Huom: Jätä kertomatta
miten et halua toisten
toimivan ja selitä sen
sijaan miten toivoisit
asioiden olevan.
Uskosormi
Ilmoita mikä asia ärsyttää,
-Toivoisin, että te…
kiusaa tai häiritsee sinua. -Meistä olisi hyvä, jos te…
Hyötysormi
Syysormi
Haittasormi
Valmennus:MOITEKÄSI JA TOIVEKÄSI
-Aina, joka kerta,
ei koskaan, -Hei, meillä olisi teille kirje
taas, ikinä,
-Meillä asiat tapahtuvat
edes joskus
seuraavasti …
-Se auttaisi meitä, jos…
Selitä mitä kaikkea haittaa
-Mitä toivoisitte meiltä
siitä on sinulle ja minulle.
- Kokonaisuus toimisi vielä paremmin …
-Olen sanonut ennenkin…
-Sinä et kuuntele kuitenkaan…
-Hyvä kun voi sanoa…
-Olihan tää ok?
-Miksi ihmeessä sinä…? -Uskon, että yhdessä voimme
-Tiedän kyllä mistä se johtuu… -Sano jos tarvitset apua
©Lyhytterapiainstituutti Oy
Tuloksia Loimaan seudulla
• yksikköjen toiminnan läpinäkyvyys lisääntyi
• yksikköjen välinen yhteistyö enne ja jälkeen, iso muutos
• yksiköissä tiedostetaan paremmin palvelukokonaisuudet,
oma rooli isommassa kokonaisuudessa kirkastuu
• iloitaan vaikuttamismahdollisuudesta
• yhteistyökumppanuus on muuttunut myös yhteiseksi
kehittämiskumppanuudeksi
Kaija Virjonen, AMK, Turku
Tehu-hankkeen koontikuviossa: Koontikuvio pohjautuu ns.
lähettämistutkimukseen (N=105), jossa seurattiin 2012 kahden
kuukauden aikana kotoa tai palvelutaloista jatkohoitoon lähetettyjä
asiakkaita.
Seurantatutkimus 2014: n = 38.
Lähetetty
• Yleistilan lasku (29)
Lähetetty
• Kaatuminen (18)
Lähetetty
• Sydän- ja keuhkoperäiset syyt (16) 8
Lähetetty
• Neurologiset syyt (16)
6
• Vatsan tai suolen toimintaan liittyvät syyt (6)
5
• Yksittäiset syyt (20)
4
Lähetetty
Lähetetty
12
3
Ideoita yhteistoiminnan edistämiseksi
• Yhteistyöverkostot
• Ketjulähettitoiminta
• Aito tahtotila ja asenne!
Miten turvataan jatkuvuus?
• tiedonsiirto eri potilastietojärjestelmästä
huolimatta
• kun ollaan saman potilastietojärjestelmän
piirissä
Näkökulma
• keskipisteessä oma työ
• keskipisteessä asiakkaan elämä ja asiakkaan
saama palvelu
• nähdään palvelujatkumot ja
palvelukokonaisuudet, yhteistyökumppanit ja
merkitykselliset muut toimijat
• näkökulma näkyy asiakkuuden
ymmärtämisessä
TOIMINNAN STRUKTUURI
IHMISKÄSITYS
Asiakas Työtoveri
ARVOT
Asiakas Työtoveri
TOIMINTAPERIAATTEET
ORGANISAATION RAKENNE, TYÖNJAKOMALLI
TOIMINTA
Asiakastyössä Työyhteisössä
Hoidon ja palvelun laatuun voidaan
vaikuttaa työnjakomalleilla
• asiakkaan tuntemus on edellytys sille, että toimijuutta
mahdollistavat tai haittaavat ulottuvuudet tiedostetaan
(vrt Jyrkämä)
• toimintakyvyn arvioinnissa tehtävä mittaaminen on
luotettavampaa kun suorittaja on sama
• luottamuksellinen hoitosuhde voi olla terapeuttinen
• palveluiden henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisten
merkitysten esiin nousu edellyttää asiakkaan tuntemista
ja luottamussuhdetta
• kritiikkiä tulee alati vaihtuvista hoitajista
Toimijuuden ulottuvuudet
Fyysinen pystyvyys
Taidot, tiedot
Pakot, välttämättömyydet
esteet, rajoitukset
KYETÄ
OSATA
TÄYTYÄ
HALUTA
VOIDA
Tavoitteet,
Päämäärät, motivaatio
TUNTEA
Tunteet, arviot, arvostukset
Mahdollisuudet,
vaihtoehdot
Hoitotyön työnjakomalleista
1. Tehtäväkeskeinen työnjako
Työ jaetaan tehtäviin ja tehtävät jaetaan suoritettaviksi. Hoitotyö
on organisoitu sarjaksi tehtäviä. Jokainen työntekijä vastaa omasta
osuudestaan asiakkaan hoitamisessa.
2. Ryhmätyö
Ryhmänjohtaja tekee työnjaon ja vastaa asiakkaiden
kokonaishoidosta ryhmässään. Ryhmä hoitaa tiettyä asiakaskuntaa
määräajan tai pysyvämmin. Hoitosuunnitelmat tehdään yhdessä.
Ryhmänjohtaja on vastuussa esim. osastonhoitajalle.
työnjakomalleista …
3. Modulityö
Jokaisella asiakkaalla on vastuuhoitaja, joka huolehtii
hoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.
Vähemmän koulutetut työntekijät toimivat vastuuhoitajien
ohjauksessa. Ryhmänä hoidetaan pientä asiakasryhmää.
4. Tiimityö
Tiimi on ryhmä hoitajia, jotka vastaavat tietyn asiakasryhmän hoidosta. Tiimi organisoituu ja luo pelisääntönsä.
Tiimissä voi toteutua vastuuhoitajuus. Tiimi tukee, auttaa,
kannustaa, ohjaa, rohkaisee ja suosii tasavertaista
vuorovaikutusta. Avoimuus, yhteisvastuu ja henkilösuhteet
korostuvat.
työjakomalleista…
5. Yksilövastuinen hoitotyö
Yksittäisen asiakkaan hoitotyö on saman hoitajan
vastuulla koko asiakkuussuhteen ajan.
Vastuuhoitaja suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja
koordinoi asiakkaan hoidon, hänellä on valtuudet
tehdä hoitotyötä koskevia päätöksiä ammattinsa
itsemääräämisoikeuden rajoissa. VH huolehtii
kaikista asiakkaansa hoitotyön toiminnoista
työvuoronsa aikana.
Yksilövastuinen hoitotyö. Keskeiset periaatteet
Vastuullisuus
Hoitaja vastaa siitä, että asiakkaan hoito on kattavaa
kokonaishoitoa, jonka jatkuvuus on taattu.
Vastuullisuus liittyy
• Vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa
• hoitotyön toimintoihin
• kirjaamiseen
• tiedottamiseen
• yhteistyöhön
• hoitotyön kehittämiseen.
keskeiset periaatteet …
Autonomia
Vastuuhoitaja tekee itsenäisiä päätöksiä ammattinsa
itsemääräämisoikeuden rajoissa.
Koordinointi
Hoito on ympärivuorokautista ja jatkuvaa ja toteutuu
suunnitelman mukaisesti. Jatkuvuus on taattu.
Vastuuhoitaja neuvottelee muun henkilökunnan kanssa
hoidosta. Hoitaa mahdollisuuksien mukaan yhteydet
omaisiin lääkäriin, sosiaalityöhön jne.
työjakomalleista ...
6. Omahoitaja (Suurnäkki ym. 2010)
- tavoitteinen, potilaskeskeinen hoitotyö toteutuu, ja
potilaan hoito jäsentyy tekijälleen selkeänä
- omahoitajan tehtävänä on auttaa asiakasta
havaitsemaan omat voimavaransa ja kannustaa
löytämään ratkaisuja omahoidon toteutukseen
- omahoitaja toimii hyvässä yhteistyössä
moniammatillisessa työyhteisössä asiakkaan
edustajana sekä yhdyshenkilönä asiakkaan ja
omaisen välillä.
- omahoitajuus määritellään työyhteisössä
työnjakomalleista …
7. Sekamallit
Piirteitä useammasta työnjakomallista. Omaan
työhön räätälöity ja itse määritelty tapa
organisoida hoitaminen ja muu työ.
Asiakaslähtöisyyttä lisääviä käytäntöjä
Pitkäaikaissairauksienkin hoito toteutuu akuutin hoitomallin
mukaisesti, jossa toiminta on sairaus- ja lääkärikeskeistä,
reaktiivista ja vuorovaikutuksessa tärkeintä on diagnostisen
informaation antaminen.
Terveyshyötymalli (Chronic care model)
Terveyshyötymallin idea:
Terveyshyötymallin mukaisesti kehitetyssä organisaatiossa
toiminta on potilas- ja tiimikeskeistä, proaktiivista ja
vuorovaikutus on potilasta voimaannuttavaa.
Terveyshyötymallin keskeiset elementit
1. OMAHOIDON TUKI
Ammattihenkilö toimii valmentajana, joka soveltaa
ammattiosaamistaan räätälöimällä yhdessä potilaan
kanssa elintapojen muutokset juuri tälle sopivaksi.
Ammattihenkilöllä on vastuu näyttöön perustuvasta
hoidosta ja siitä kommunikoinnista potilaan kanssa. Hän
tukee potilaan hoitopäätöstä. Määritellessään itse omat
tavoitteensa hoidolleen potilas ottaa ammattilaisen
tukemana vastuuta hoidon toteutuksesta. Omahoito
lähtee potilaan motivaatiosta ja saa voimaa hänen
autonomiansa kunnioittamisesta. Sen tueksi he
tarvitsevat apua omahoidon taitojensa vahvistamiseen ja
voimaantumiseen sekä tukea hoidon toteuttamiseen.
2. PALVELUVALIKOIMA
Useilla pitkäaikaissairailla on yhtä aikaa useita
sairauksia ja terveysongelmia. Keskeistä on
tunnistaa hoidon tarve, tavoite ja keinot,
määritellä hoitoon osallistuvien vastuut ja
varmistaa, että heillä on hoidossa tarvittava
informaatio sekä turvata seuranta. Tärkeä
sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka
vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon
toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden
muita osaajia.
3. PÄÄTÖKSENTUKI
Hoitopäätösten perustana on paras saatavilla oleva
tieteellinen näyttö. Tällä tarkoitetaan mm. näyttöön
perustuvia hoitosuosituksia ja niiden saatavuutta
kliinisessä työssä - Käypä hoito –suosituksia.
Käypä hoito- suositusten potilasversioissa on esitetty
tiiviissä muodossa Käypä hoito -suosituksen keskeinen
sisältö yleiskielellä potilaan näkökulmasta.
4. KLIINISET TIETOJÄRJESTELMÄT – TIEDON
TEHOKÄYTTÖ
Tiedon tehokäytöllä tunnistetaan ja poimitaan hoitoon
yksittäisiä potilaita tai potilasjoukkoja. Tietojärjestelmät
järjestävät yksittäisten potilaiden ja potilasjoukkojen
sairaustiedot tavalla, joka mahdollistaa terveysriskien,
hoidon tulosten ja tavoitteiden luotettavan
raportoinnin ja mittaamisen. Järjestelmän tulee tukea
terveysriskien ja –haittojen ryvästymien tunnistamista.
Tärkeää on tunnistaa terveyskeskuksen avainasiakkaaterityistä huomiota vaativat asiakkaat.
Haltuunottava työote
”Enemmän vetovoimaa, vähemmän
työntövoimaa”
Haltuunottava työote tarkoittaa sitä, että
työntekijä vastaa asiakkaansa hoidon ja
palvelun tarpeeseen käyttäen koko
ammatillisen osaamisensa kirjoa asiakkaansa
hyväksi
työntekijä analysoi maltillisesti ja
ammattimaisesti muuttuvia tilanteita, käyttää
konsultaatioita asiakkaan hyödyksi, palvelut
tuotetaan asiakkaalle
työntekijä pyrkii tuottamaan asiakkaalle
palvelukokonaisuuksia
Syntyykö palveluista hallittu
kokonaisuus?
Kotipalvelu
Kotish
Sairaala
Omaishoidon
tuki
Lääkäripalvelut
Kuntoutus
Intervallihoito
Asiakkaan elämän virta
Haltuunottava työtapa edellyttää:
• yhteistä sopimista toimintatavoista
• kokonaisvaltaisen hoidon idean
ymmärtämisen ja käyttöönottamisen
• työnjakomallia, joka mahdollistaa asiakkaiden
hyvän tuntemisen (vastuuhoitajuus,
omahoitajuus, oman tiimin asiakkaat, omat
potilaat, case manager, asiakasvastaava)
• hyvää ja laaja-alaista ammatillista osaamista +
kokemusta
Työote edellyttää:
•
•
•
•
oman ammatin rajojen tiedostamisen
palvelujärjestelmän tuntemusta
rohkeutta, hyvää ammatillista itsetuntoa
välittämistä, palvelevaa kulttuuria
Ja mitä siitä seuraa ?
• ”luukuttaminen” vähenee, palvelujärjestelmässä
”kiertäminen” vähenee, asiakas ei surffaa
palvelujärjestelmän viidakossa vaan käyttää
energiansa omaan selviytymiseensä
• asiakkaat tulevat oikeasti autetuiksi
• päällekkäinen työ vähenee
• asiakkaiden selviytyminen lisääntyy, laitostuminen
myöhäistyy (!)
• osaaminen laajenee ja syvenee, tyytyväisyys
omaan työhön lisääntyy