Toimintakertomus
2011
Vuosi 2011,
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n 18. toimintavuosi
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry (HMVY, Yhdistys)
on Keski-Suomessa, Keuruun kaupungin Haapamäen
kylässä toimiva kotimaisen rautatieperinteen säilyttämiseen erikoistunut yhdistys. HMVY:n toiminta keskittyy vanhan rautatiekaluston ja Museovarikon kunnostus- ja ylläpitotoimintaan ja museojunaliikenteeseen
Suomen rataverkolla. Yhdistys liikennöi vuosittain noin
5 000–10 000 junakilometriä 10–30 liikennöintipäivän
aikana. Toiminnan perustana on jäsenistön tekemä aktiivinen talkootyö. HMVY:n kaikki toiminta on voittoa
tavoittelematonta.
Jäsenmäärältään Haapamäen Museoveturiyhdistys on
Suomen kolmanneksi suurin rautatiealan harrastusyhteisö. Yhdistyksessä on yli 500 jäsentä. Yhdistys on
yksi valtakunnallisen Museorautatieliiton (MRL) jäsenistä (aikaisemmin Rautatiemuseoiden ja -harrastajien
liitto ry, RMHL).
Vuosi 2011 oli menestyksellinen ja yhdistys jatkoi kasvuaan, joskin kasvuvauhti hieman tasoittui vuosiin
2008–10 verrattuna. Jäsenmäärän kasvoi 45:llä ollen toimintavuoden lopussa yhteensä 456. Yhdistys sai jälleen
tunnustusta toiminnalleen, kun Hämeen Heimoliitto ry
palkitsi yhdistyksen Häme-teko -kunniakirjalla.
Museokaluston kunnostuksessa keskityttiin jo Suomen
rautateiden juhlavuoteen kunnostamalla pääasiassa
matkustajakalustoa. Yhdistyksen käytössa olevien VR:n
omistamien höyryveturien omistusjärjestelyjen tilanne
ei ratkennut toimentavuoden loppuun mennessä, jonka
2
takia yhdistys menetti Tr1 1082:n kunnostukseen myönnetyn 4000 euron määrärahan. Yhdistys sai merkittävän
kalustolahjoituksen Postimuseolta. Yhdistyksen vanhin
kalustoyksikkö on nyt postivaunu P 9935 vuodelta 1871.
Vaunu tullaan kunnostamaan liikenteeseen tulevina
vuosina.
Yhdistys liikennöi aikaisempien vuosien tapaan laajasti,
liikenteen painottuessa heinäkuusta lopusta lokakuulle
Etelä- ja Länsi-Suomessa toteutettuun laajaan museoajokierrokseen. Höyry- ja dieselveturivetoisten museojunien lisäksi liikennöitiin lättähatuilla. Liikennöintiä ja
erityisesti museokaluston siirtoja tapahtumapaikoille
helpottivat Liikenteen turvallisuusvirastolta saadut
poikkeusluvat ajaa vaihtotyön sijasta junana tietyillä
rataosilla, kuten pääradalla Tampereen ja Hyvinkään
välillä.
Museovarikon rakennusten osalta jatkettiin sekä veturitallin että kaksoisvahtituvan korjauksia. Työt toteutettiin osittain saatujen avustusten turvin. Veturitallin pilttuiden 11–16 veturiovet saatiin kunnostettua ja
kaksoisvahtituvan ulkopuolinen kunnostus valmistui.
Museovarikkoalueen ja varsinkin veturitallin kunnostus
on iso sarka, jonka osalta haasteita riittää myös tulevaisuudessa. Korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa huomattavasti. Veturitallin ulkoisen kunnostuksen
jälkeen on tarkoitus tehdä jokaiseen pilttuuseen käyttötarkoitusta vastaava peruskorjaus sekä parantaa työskentelyolosuhteita korjaamalla mm. pukuhuone ja taukotilat. Lisäksi museovarikolle tarvitaan tulevaisuudessa
liikkuvalle kalustolle uutta sisäsäilytystilaa.
Hallitus ja muut toimihenkilöt
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Hallituksen jäsenet Kimmo Alanko
Juha Vuorinen
Jouko Sakari Järvinen
Mauri Lagerstedt
Eero Heinonen
Jouko Sakari Järvinen
Mauri Lagerstedt
Timo Vaittinen
Jari Auvinen (varajäsen)
Toiminnantarkastajat Martti Vainio
Salla Vainio
Varatoiminnan-
tarkastajat
Matti Bergström
Raimo Helomaa
Liikennepäällikkö
Hannu Lehikoinen
Turvallisuusjohtaja
Aki Grönblom
Varikonpäällikkö
Timo Vaittinen
Ratamestari
Samu Sirkiä
Viestintä
Juha Vuorinen
Internetsivut
Tuomas Myllylä
Juha Vuorinen
YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistys piti toimintakauden aikana kaksi kokousta:
• kevätkokous 16.04.2011
• syyskokous 03.12.2011
Yhdistyksen hallitus piti toimintakaudella neljä kokousta, joista yksi oli puhelinkokous.
Muut hallinnolliset asiat
Yhdistyksen entisöintirahastossa on 24 599,25 €. Varoja
ei käytetty vuonna 2011.
Yhdistys oli verovelvollinen.
Yhdistys oli Rautatiemuseoiden- ja harrastajien liitto
ry:n jäsen. Yhdistyksen edustajana toimi Juha Vuorinen.
Työt Museovarikolla
Yhdistyksen kaikki työtehtävät tehdään talkootyönä
lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka joudutaan ostamaan ulkopuolelta.
Haapamäen käyntikirjaan kertyi talkoolaisten nimikirjoituksia 1198 kappaletta.
vastuutehtävät ja -henkilöt
Vr1 789, Tk3 1136, Tr1 1082,
Dm9-kalusto,
Vr1 789 varakäytönvalvoja
Timo Vaittinen
Dr12, Move,
Jenbach DH 400
Aki Grönblom
Dv 15, Dv16
Kimmo Alanko
Dm7, Dr13
Hannu Lehikoinen
Puukoriset matkustajavaunut Jouko Sakari Järvinen
Teräskoriset matkustajavaunut,
A-vaunut Juha Vuorinen
Vr1 789 käytönvalvoja
Teppo Niemi
TavaravaunutEero Heinonen
Tve1 422
Tuomas Myllylä
Tka-kalustoMauri Lagerstedt
RadiolaitteetTero Tuovinen
JÄSENMAKSUT 2011 JA JÄSENISTÖ
Jäsenmaksut olivat toimintakaudella seuraavat:
Aikuiset
Opiskelijat
Kannatusjäsenet
Yhteisöjäsenet
22 €
16 €
85 €
170 €
Jäsenrekisterin ylläpidosta huolehtivat Jouko Sakari
Järvinen ja Juha Vuorinen.
Yhdistyksellä oli 31.12.2011 yhteensä 456 jäsentä.
Yhdistykseen liittyi toimintakauden aikana 45 uutta
jäsentä.
Työt muualla
Postivaunu P 9935:n siirtoon liittyen työskenneltiin Toijalassa Postin varastolla touko- ja heinäkuussa.
12.5. vaunua valmisteltiin siirtokuntoon ja tutkittin siirtoa varten tarvittavan raiteen kunto. Toijalan Museoveturiseura ry järjesti kyseisen raiteen raivaustalkoot
21.5, jolloin raiteelta poistettiin runsaasta puustoa ja
muuta kasvillisuutta. Vaunun siirtopäivänä 1.7. järjestettiin talkoot, joissa vaunu siirrettiin työntämällä hallista kiskoja pitkin ulos ja vaihteen kautta toiselle raiteelle,
mistä nosturiauto otti sen kyytiinsä.
Mäntyluodossa purettiin 27.7. teräsvaunujen osia.
KOULUTUS
Yhdistyksen liikenneturvallisuustehtävissä toimivat
jäsenet osallistuivat yksityisraiteen liikenneturvallisuuskoulutukseen, joka pidettiin lauantaina 2.4. Järvenpään hotelli Scandicissa.
3
Avustukset ja lahjoitukset
Yhdistys sai toimintavuoden aikana useita avustuksia ja lahjoituksia:
Liikenne- ja viestintäministeriö
7500 €
Museovirasto
4000 €
Keuruun museosäätiö
4000 €
Suomen rautatiehistoriallinen seura ry 3350 €
Rautatiemuseon säätiö
2500 €
Hämeen Museoseura ry
1500 €
Keuruun kaupunki
1500 €
Museoveturiseura Ry
Postimuseo
veturitallin pilttuiden 11–16 veturiovien kunnostukseen
kaksoisvahtituvan ulkoiseen kunnostamiseen
höyryveturin Tr1 1082 ajokuntoon kunnostamiseen
Dm9-moottorijunan 5123-5612-5124 kunnostamiseen
Em 2460 kunnostamisen materiaali -ja työvälinehankintoihin
höyryveturin Vr1 789 kunnostamiseen
toiminta-avustus
Move 51h-veturi
Postivaunu P 9935
Yksityishenkilö
Dm9-moottorijunan 5123-5612-5124 kunnostamiseen
512,40 €
Useat yksityishenkilöt tukivat merkittävällä summalla konduktöörivaunu Fo 22508:n kunnostamista.
Lisäksi yhdistys sai lukuisia materiaalilahjoituksia (kirjallisuutta, rakennustarvikkeita ym.) sekä yksityisiltä lahjoittajilta että yrityksiltä.
Keuruun Museosäätiön avustusta ei voitu käyttää, sillä
höyryvetureiden omistusjärjestelyt eivät ratkenneet toimintavuoden loppuun mennessä.
Museoveturiseura Ry:n puheenjohtaja Ilkka Tuominen
(vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko
Move 51h-veturin lahjoitustilaisuudessa.
RECCEX 11- SUOJELUHARJOITUS
Pioneerirykmentti järjesti yhteispohjoismaisen RECCEX
11 -suojelutiedusteluharjoituksen, johon osallistui Puolustusvoimien oma Suojelun Erikoisosasto sekä suojelujoukkoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Harjoitus
toteutettiin Keski-Suomen alueella useissa eri harjoituskohteissa, joissa harjoitusjoukot suorittivat erilaisia
tehtäviä.
Haapamäen Museoveturiyhdistys avusti Pioneerirykmenttiä harjoituksen sovelletun vaiheen toteuttamisessa 15-18.8, jolloin joukot harjoittelivat Museovarikon alueella. Harjoituksen teemana oli kemikaaleista aiheutuvan uhan selvittäminen. Harjoitusta varten järjestettiin säiliövaunukalustosta kaksi harjoituskohdetta museokaluston seisontaraiteille.
4
Yläkuva: Säiliövaunusta vuotavasta aineesta otetaan
näytettä. Alakuva: Sotilaat tiedustelevat aluetta.
17.4.2009
Viestintä ja markkinointi
E 2/2009 JÄSENTIEDOTE
JÄSENTIEDOT
17.1.2010
1/2010
e
Kokouskutsu
2009, niin pyydämm
vuodelle 2009
suasi vuodelle
yhteyttä yhdistykmaksanut jäsenmak ry:n
hävinnyt ota en
et ole vielä
keesi onsääntömääräin
distys
20.3.2009. Jos
Haapamäen Museoveturiyh
jäsenmaksukaavak Höyryveturipuiston ravineräpäivä oli
nopeasti. Jos
simmankevätokous
Jäsenmaksujen
pidetään Haapamäen
sti!
maksun mahdolli
klo 13.00 alkaen. Kokouksessa
jälkeen.
suorittamaan
hoitajaan välittömä
katkeaa 1.5.
tolassa lauantaina 3.4.2010
tai rahaston
määrätyt asiat. Kahvitarhden toimitus
säännöissä
sen sihteeriin
ään ja Resiina-le
käsitellään yhdistyksen
jäsenkortit mitätöidjoilu klo 12.30 alkaen. Tervetuloa!
laiminlyöneiden
Jäsenmaksunsa
Hallitus
umia
Jäsenmaksut
Jäsentiedotteita,
jotka sisälsivät myös kutsut yhdistyksen kokouksiin,
lähetettiin kaikille jäsenille toimintavuoden aikana
kaksi kappaletta. Resiina-lehdessä 2/2011 julkaistiin
yhdistyksen palsta, jossa esiteltiin edellisen vuoden toimintaa. Resiina-lehden tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikki yhdistyksen yleisöajot.
Alkuvuoden
tapaht
makuuvaunu
Ei 22771 ja 22793,
ta nut ntoiset vaunut tullaan kunnosunua. Päivävau
tapahtunut
museova
uuttala
Talvikaudel
vuonna. Var9931). Heikkoku
Pasilasta neljä
n jo kuluvana
postivaunu
20.-22.2. haettiin
(entinen P-sarjan jonka kunnostustyö aloitetaa vandalisoitu niin pahoin,
Viikonloppuna
2186,
evaunu XG 30547Kulttuuripalki
on Pasilassa
on Emnto
vaativa; vaunut
Em 2186 ja virkatarv Ensimmäisenä vuorossa
na.
tulee olemaan
kulttuutamaan lähivuosi
kaupungin vuoden 2009
kunnostusurakka on
nujen osalta
Yhdistys n. saanut Keuruun
toiminnas- 23.3. Haapasinkin päivävau rakentamaan lähes uudellee Palkinto on myönnetty merkittävästä
katsastettiin
01155
BT
n
ripalkinnon.
ja huoltovaunu
että ne joudutaa
ELht 23321 n hyväksi.a Rautatievirastosta.
kulttuurielämä
ta Keuruun
leikkivaunu
käyttölup
lasten
nu Eit 23114,
etilasta
niille on haettu
ja
päivävau
kunnossa
2. luokan
veturin polttoain höytodettiin olevan Syyskokous
työvälineitä
kaikissa
nostamasta
mäellä. Vaunujen
pakollinen varuste
ki, joka estää
ns. sähköhäk
kki on nykyisin
Höyryveturirakennettu
ita. Sähköhä
pidettiin Haapamäellä
syyskokous
Vr1 789 on
sähköratarakente
Yhdistyksen
Höyryveturiin
lla olevia
28.11.2009.
raiteen yläpuole
ja vaunu nähpuiston ravintolassa
liian lähelle
vauhdikkaasti
n
styö on edennyt puheenjohtalven hiljaiselo
ryvetureissa.
kunnostu
valittiin yhdistyksen
11:n
22380:nvaalissa
ovat myös alkaneet
jäsenten
örivaunu EFi
osalta työt tajaksi Juha Vuorinen
Rata-auto Rau-rto
23705:n
ja konduktöHallituksen
vaihtoa.
Rt
jaon
varapuheenjoh
vaunu
Alanko,
Kimmo
HalRavintola
odottaa lattiamat
Yhdistetyn matkustaloppukesästä. tajaksi
Timo Vaittinen.
terin vaihto.
nyt vaunuEero
Heinonen jajarrusylin
ssä
uusittu ja jäseniksi
ja vuotavan valitut Jouko Sakari
hallituksen
täneen liikentee ikkunaelementitjaon
ja
en asennus
2008
t
enää ikkunoid
jäseninä jatkavat vuonna
La- n asemalla
Riihimäe
Mauri
lituksen
jälkeen. Avattava valmis. Jäljellä on
valittiin
käytössä
lähes
Leskinen. Varajäseneksi
aktiiviaikanaan
kunnostus on
Järvinen ja Seppo
Auto on ollut
on vm. 1964.
laituriaut
gerstedt.
.
n lähistöllä
ostanut Valmet
ssa Riihimäe
Yhdistys on
22 €, nuoi vahvistettiin aikuisilta
yksityisomistukse
viime vuodet
Vuoden 2010 jäsenmaksuiks
iltä 85 €.
Dr12-veturin tekniikkaan
. Tois16 € ja kannatusjäsen
n käyttöön
Veturinkuljettajat tutustumassa
t: riso- ja opiskelijajäseniltä
on ottettu uudellee
muut kiinteistö
Aki Grönblomin johdolla.
sisältä ja tila
Veturitalli ja
on paneloitu
lisäosa
puinen
in
Museojunat
tunnettu veturitall
yt apura.
on myöntän
”Lättävarastona”
ministeriöSeinäMuseojuna
puusepän työtilana
ollut vähäistä.
- ja viestintä
Liikenne
ajotoiminta on
taiseksi se toimii
Talvikaudella
perumaan Dm7kuluvana vuonna.
jatkuuJyväskylään
9. tammikuuta jouduttiin
monttijoelta
tä
kova pakkanen
ovi- ja ikkunare
kiinni lumeen. Myös
veturitallin viereises
jäätyä
Veturitallin
n
jen
en.
pimukse
polttoaisillä
moottorivaunu
iin
korjaukse
esimerkiksi
vuokraso
käyttöä
tehdynkun
han ovien 1-5
. Sopimus irtisanott
museokaluston
vaikeuttaa
stävien kanssa
on moottoreissa
vuoksi 31.5.2009
yden
en käyttöön
udun luonnony
Keurusseneiden
heikon pakkaskestävy
siirtyy yhdistyks
irtisanonut
ja rakennus
a.
Yhdistys on
a. Sopimus päättyy
esiintynyt käyntiongelmi
kaksoisvahtituvast laaja remontti.
alkaa
liikenteestä tarakennuksessa
on puolestaan poissa
Höyryveturi Tk3 1136
urvallisuusajoi Seinäjoelta
takia kun kurottajayksityisraiteen liikennet
kaikki
eteen
soristeysonnettomuuden
järjestettynhöyryjunan
osaamistasonsa;
Henkilöstö:
olleenssaJoulupukin
keskukse
matkalla
erinomaisen
Koulutus
Koskenkorvalle
t jälleen
12.12.2009. Onnettoä osallistui VR
vaurioitunut höyIlmajoella
at
ä osoittiva
tasoristeyksess
sen osallistuj
liikennehenkilöstö Hoppalan
junaa ve- Tasoristeysonnettomuudessa 12.12.2009
Yhdistyksen
14.3.2009. Yhdistyk
henkilövahinkoja, mutta
een
aiheutunut
ei
Tk3:n hytti.
kertauks
muudesta
.
ovat huomattavat. Veturin ryveturi
koulutukseen
paperein
läpi puhtain täneen Tk3:n aineelliset vahingot
pääsivät tentistä
eivät vaurioituneet.
perässä olleet vaunut
Kalusto:
Yhdistyksen omat internetsivut ovat osoitteessa
www.hmvy.fi.
Internetsivuilta voi lukea tuoreimmat uutiset museovarikolta, tarkastaa yleisöajojen aikataulut tai tutkia
esim. kalustokuvastoa. Toimintavuoden aikana otettiin
käyttöön uusi julkaisujärjestelmään perustuva sivustorakenne, jonka ylläpito on merkittävästi aikaisempia
ratkaisuja helpompaa. Yhdistyksellä on myös oma sivu
Facebook-yhteisöpalvelussa.
Haapamäen
Museoveturiyhdistys ry
on kotimaisen rautatieperinteen
säilyttämiseen
erikoistunut yhdistys.
Yhdistyksestä kertovaa esitettä, jota on saatavilla
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jaettiin vuoden aikana noin tuhat kappaletta.
Toimintamme keskittyy vanhan
rautatiekaluston kunnostusja ylläpitotoimintaan
Haapamäen museovarikolla ja
museojunaliikenteeseen
ympäri Suomen.
Museojunaliikenteen
tarkoituksena
on tuottaa matkustuselämyksiä
ja tuoda esille elävää
museotoimintaa.
Yhdistyksen myyntituotevalikoimaa kasvatettiin omalla
DVD-elokuvalla ”Haapamäen Höyryveturit”
ja ottamalla myyntiin entistä laajempi valikoima Kustantaja Laaksosen rautatieaiheisia kirjoja.
Vr1 789 “Kana”
Tk3 1136 “Pikku-Jumbo”
Tällä DVD:llä esiintyvät yhdistyksen höyryveturit
Vr1 789 “Kana” ja Tk3
1136 “Pikku-Jumbo”.
– Järjestelyveturi
Valmistaja: Tampella 1927
Paino: 44,8 t
Pituus: 9,15 m
Nopeus 40 km/t
– Kevyt tavarajunaveturi
HAAPAMÄEN HÖYRYVETURIT
Yhdistys oli erityisesti liikennöinnin puitteissa esillä
varsinkin paikallis- ja seutumedioissa läpi vuoden. Myös
museojuna-ajojen markkinointi perustui suurelta osin
yhdistyksen etukäteen saamaan näkyvyyteen alueellisissa medioissa. Oman markkinointityön lisäksi käytettiin paikallisia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry osallistui Lahden
alueella toteutettujen yleisöajojen markkinointiin.
APAMÄEN
A
H
RYVETURIT
Y
HÖ
Valmistaja: Tampella 1947
Paino: 78,2 t
Pituus: 16,0 m
Nopeus: 60 km/t
Osa yhdistyksen markkinointia on jäsenkortti, jonka esittämällä jäsenet saavat erilaisia jäsenetuja yhdistyksen
ja yhteistyökumppaneiden tuotteista ja palveluista. Yhdistyksen itse myöntämien jäsenetujen lisäksi toimintavuonna jäsenkortilla sai 10 % alennuksen helsinkiläisen
Mallikaupan tuotteista ja Suomen Rautatiemuseon kaupasta.
Yhteistyötahoja muistettiin perinteiseen tapaan joulukorteilla.
HÄMEEN HEIMOLIITON KUNNIAKIRJA
Hämeen Heimoliitto ry:n hallitus on palkinnut yhdistyksen Häme-teko -kunniakirjalla.
Valinnassa todettiin, että yhdistys vaalii rautatiekulttuuria- ja historiaa, joka on myös osa Hämeen omaa kulttuurihistoriaa.
Kunniakirjan luovutusajankohta sovitaan vuodelle
2012.
5
EDUSTUKSET JA VIERAILUT
Yhdistyksen periaatteena on, että yhdistystä edustavat ainoastaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
hallituksen jäsenet sekä muut erikseen edustamaan valtuutetut henkilöt.
Toimintavuoden aikana yhdistys oli edustettuna eri tilaisuuksissa seuraavasti:
• Yhdistys Matkamessuilla 20.–23.1. Helsingin Messukeskuksessa
• Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana Liikenne- ja viestintäministeriössä 31.1.
• Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen yhdistyksen edustajina VR:n Pieksämäen konepajalla “Valtteri” museojunaan liittyen 3.3., 23.9., 4.11. ja 13.12.
• Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 27.4. Riihimäen kaupungilla liittyen Hv1 554:n kunnostamiseen
• Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 29.4. Visa Tammen 50-vuotisjuhlissa Rautatieläisten liitossa
• Kimmo Alanko ja Jouko Sakari järvinen yhdistyksen edustajina 5.6. Museorautatieyhdistys ry 40-vuotisjuhlissa
• Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 14.6. Vilppulassa neuvottelemassa höyryveturiajosta Tauno Mäkelän kanssa.
• Tr1 1088 -entisöintiprojektin edustajat vierailulla Haapamäellä 3.9.
• Visa Tammi vierailulla Haapamäellä 25.9.
• Kimmo Alanko yhdistyksen edustajana 13.10. tutustumassa Nurmeksen veturitalliin
• Jouko Sakari Järvinen ja Pentti Oikari yhdistyksen edustajina 22.10. tutustumassa Pihlajavedellä olevaan
konduktöörivaunun koriin
• Kimmo Alanko, Jouko Sakari Järvinen ja Kari Palviainen yhdistyksen edustajina 30.11. tutustumassa Nurmeksen
veturitalliin
Höyryveturit eivät liiku ilman polttoainetta, joka yhdistyksen tapauksessa tarkoittaa kotimaista koivuhalkoa.
Vuosittain talkoolaisten käsien kautta veturin tulipesään
kulkee jopa 100 kuutiota.
6
Yhdistyksen toiminnan sydän on Museovarikko. Kuvan vasemmassa reunassa, puiden katveessa, kaksoisvahtitupa.
Keskellä maisemaa hallitsee 16-pilttuinen veturitalli ja sen etualalla museokaluston säilytysraiteet. Taustalla Höyryveturipuiston rakennuksia.
Kaksoisvahtitupa ennen ulkopuolisen kunnostuksen aloittamista (vas.) ja kunnostuksen jälkeen.
KIINTEISTÖ JA RAKENNUKSET
RATA-ALUEET
Veturitallin pilttuiden 11–16 veturiovet korjattiin uusimalla lahonneet ja korjaamalla käyttökelpoiset puuosat
ja ikkunaruudut. Kaikki 400 ikkunaruutua listoitettiin
uudestaan. Nyt kolmen vuoden jälkeen on kaikki veturitallin etupuolen veturiovet korjattu. Myös veturitallin
sivuilla ja takaseinillä olevia yksittäisiä ikkunaelementtejä korjattiin.
Yhdistyksellä on raideliityntäsopimus Liikenneviraston
kanssa.
Kaksoisvahtituvan ikkunat ja varaston portaat korjattiin
ja rakennus maalattiin pellavaöljymaalilla. Kunnostustyöt tehtiin Museoviraston suositusten mukaisesti vanhaa rakennusperinnettä ja työtapoja noudattaen.
Raiteistolla suoritettiin kasvien poistoa ja pieniä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä.
Liikennevirastolle tehtiin ilmoitus raiteiden 402 ja 49
huonosta kunnosta (varsinkin pölkyt). Vaihdettavat
pölkyt on merkitty ja pölkynvaihto tehdään vuonna
2012.
Edellä mainitut korjaustyöt tilattiin Haapamäen
Höyryveturipuistosta ja ne toteutti Pentti Oikari.
7
LIIKENNÖINTI
HMVY:n liikennöinti kasvoi hieman vuodesta 2010.
Toimintavuoden aikana ajettiin 87 junaa. Valtion rataverkolla liikennöitiin 6147 km junaliikenteenä ja 271 km
vaihtotyönä, siis yhteensä 6418 km.
Liikennöintiä haittasivat merkittävästi vuoden 2008
lopulla voimaan tulleet tiukentuneet liikennnöintimääräykset, joiden mukaisesti suurella osalla valtion
rataverkkoa museokalustolla voidaan liikennöidä vain
vaihtotyönä. Vaihtotyö rajoittaa käytettävän nopeuden
pieneksi ja estää matkustajien kuljettamisen kyseisillä
rataosilla. Aikaisemmista vuosista poiketen Liikenteen
turvallisuusvirasto Trafi myönsi muutamia poikkeuslupia ko. määräykseen liittyen. Näiden poikkeuslupien
myötä voitiin mm. tehdä kalustonsiirtoja pääradalla
junaliikenteenä. Poikkeusluvilla oli merkittävä positiivinen vaikutus niin ratakapasiteetin saatavuuden ja
liikenteenhallinnan kuin myös yhdistyksen kalusto- ja
henkilöstöresurssien käytön näkökulmasta.
Hannu Tarvainen esittelmässä höyryveturia Tampereen
asemalla ennen lähtöä Orivedelle.
Liikennekausi aloitettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna varsin myöhään, vasta pääsiäisviikonloppuna. Sunnuntaina 24.4. ajettiin kaksi edestakaista höyryjunaa
Tampereen ja Oriveden välillä. Molemmat lähdöt olivat
todella suosittuja. Kalustona olivat höyryveturi Tk3 1136
ja kuusi puukorista matkustajavaunua. Siirtoajot tehtiin
la–su 23.–24.4. dieselveturi Dr13 2343:n vetämänä.
Höyryveturi Tk3 ja puuvaunut olivat mukana Lahdessa
7.–8.5. järjestetyssä Classic Motor Show -tapahtumassa.
Yhdistys liikennöi museojunia Lahden ja Heinolan välillä
kahdesti molempina päivinä. Lahdessa lähtöpaikkana
oli Salpausselän seisake. Lauantain ensimmäinen junapari jouduttiin ajamaan siirto- ja varaveturina olleella
Dv16 2038:lla kun Tk3:n ilmapumpun höyryputken tiiviste vioittui juuri ennen Mytäjäisten varikolta junan
eteen siirtymistä. Muut matkustajajunat ajettiin suunnitellusti Tk3:lla. Siirtoajot Haapamäki–Lahti–Haapamäki
toteutettiin 5.–6.5. ja 8.–9.5. Dv16 2038:n vetäminä.
Pentti Yli-Hukkala (vas) ja Timo Vaittinen Tk3 1136:ssa.
Myös seuraavat yleisöajot suuntautuivat Lahden ja
Heinolan välille, kun Tk3 vaunuineen ajoi kaksi päivittäistä ajoa 18. ja 19.6. sekä tilausajon 21.6. Siirtoajot
Haapamäki–Lahti–Haapamäki tehtiin 16.–17.6. ja 22.–
23.6. tällä kertaa Dr13 2343:n vetäminä. Näihin siirtoajoihin saatiin ensimmäisen kerran aikaisemmin mainittu Trafin poikkeuslupa, jonka ansioista siirtoajot saatiin
tehtyä joustavammin ja jo pelkästään matka-ajassa
säästettiin useita tunteja.
Heinäkuussa liikennöitiin Haapamäen ympäristössä ja
Varsinais-Suomessa. Lauantaina 2.7. ajettiin Haapamäen
Höyryveturipuiston museojunat Jyväskylästä Haapamäelle ja takaisin veturipuistossa olleisiin Ukko-Pekkamarkkinoihin liittyen. Kalustona käytettiin Dr13 2343:a
ja kolmea puumatkustajavaunua. Samalla kalustolla
ajettiin vielä lauantai iltana perinteinen Museovarikon
talkooväen saunajuna Keuruulle ja takaisin.
8
Lauantaina 23.7. ajettiin museojuna Haapamäeltä
Mänttään ja takaisin Tk3:lla ja neljällä puuvaunulla.
Vilppula-seuran tilaama ajo oli yleisölle ilmainen, joten
matkustajia riitti junan täydeltä.
Tk3 1136 valmistautuu lähtöön Salpausselältä kohti
Heinolaa.
Dm7-kalustolla (Dm7 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599), eli
Lättähatuilla ajettiin edelliskesän tapaan Turun ja Uudenkaupungin välillä. Siirtoajo Haapamäeltä Turkuun ajettiin
perjantaina 29.7. ja viikonloppuna 30.–31.7. ajettiin kaksi
edestakaista junaa molempina päivinä.
Kalusto jätettiin viikoksi Turkuun ja seuraavana lauantaina
6.8. ajettiin Haapamäelle siirron yhteydessä kolme edestakaista museojunavuoroa Loimaan ja Humppilan välillä
Loimaalla olleeseen rompetoritapahtumaan liittyen.
Turussa lättähattujunien asiakaspalvelusta huolehtivat Joona Kärkkäinen (vas), Antti-Matti Hartikainen, Kari Palviainen,
Jussi Mäkinen ja Juha Vuorinen.
Jussi Mäkinen ja Kari Palviainen kirjoittamassa matkalippuja
lättähattujunaan.
Matkustajaruuhkaa Tampereen asemalla. Höyryveturi
kiinnostaa kansaa.
Lättähatut Uudessakaupungissa.
Veturiasentajat ovat tulleet katsomaan Tampereen varikolle pysähtynyttä kalustonsiirtojunaa. Keulalla Dr12, perässä
Tk3 ja vaunusto.
9
Näkymä Rautatiemuseopäivästä Hyvinkäältä. Keskellä
Dr12 2216 ja oikeassa reunassa yhdistyksen puuvaunukalustoa.
VR:n ”Ukko-Pekka” Hr1 1021 veti yhdistyksen vaunuja Rautatiemuseopäivänä kohdesti Rajamäelle ja takaisin.
Hr1 1021 Nummelassa paluumatkalla Karjaan kautta kotitalliinsa Helsingin Pasilaan. Yhdistyksen museojuna odottaa pääsyä kohti Hyvinkäätä ja edelleen Haapamäkeä.
10
Perinteeksi
muodostuneet
rautatiemuseopäivän
yhteydessä Lohjalle ajetut junat ja Toijala-Valkeakoskihöyryjunat ajettiin samana viikonloppuna elokuun
puolivälissä. Dr12 2216., Tk3 1136, kuusi puumatkustajavaunua ja huoltovaunut siirrettiin perjantaina 12.8.
Haapamäeltä Toijalaan. Lauantaina 13.8. ajettiin Tk3:lla
ja seitsemällä puuvaunulla Toijalan ja Valkeakosken
välillä kaksi edestakaista höyryjunavuoroa.
Vaunujen vapauduttua höyryjunista Dr12 2216 siirsi ne
vielä samana iltana Hyvinkäälle, josta niillä ajettiin sunnuntaina 14.8. museojunat Lohjalta Hyvinkäälle ja takaisin. Lisäksi samat vaunut olivat VR:llä lainassa Hr1 1021:n
ajaessa kaksi ajoa Hyvinkäältä Rajamäelle ja takaisin.
Siirtoajo Haapamäelle tehtiin 14.–15.8. Dr12 2216:n
vetämänä siten, että viimeisen yleisöajon jälkeen Dr12
ajoi vaunujensa kanssa Lohjalta Toijalaan, jossa Tk3
1136 ja huoltovaunut liitettiin junaan ja koko kalusto
siirrettiin yhtenä junana takaisin Haapamäelle.
Seuraavan kerran liikennöitiin syyskuun toisena viikonloppuna, jolloin ajettiin kolme museojunavuoroa Tampereen ja Nokian välillä.
Dr12 2216, Tk3 1136, seitsemän puumatkustajavaunua
ja huoltovaunut siirrettiin perjantaina 9.9. Haapamäeltä
Tampereelle. Tk3 1136 kuitenkin vaurioitui siirtoajon
aikana hieman ennen Tamperetta vasemmanpuoleisen
sylinterin männänvarren etupuolen tiivisteen pettäessä.
Varatiivistettä ei kuitenkaan saatu koko yön jatkuneista
yrityksistä huolimatta pitämään, jonka vuoksi höyryveturilla ajettaviksi suunnitellut kolme edestakaista museojunaa Nokialle ajettiin Dr12 2216:lla.
Tk3:n tiivistevuoto saatiin rajoitettua niin pieneksi, että
veturi voitiin ajaa omin voimin näytteille laituriraiteelle
Tampereella aina Nokian museojunan lähtöajan
lähestyessä. Tk3:n koneisto riisuttiin illan aikana kylmänä hinauksen mahdollistavaan kuntoon Tampereen
varikolla.
Koska koneistoltaan riisutun höyryveturin suurin hinausnopeus on vain 35 km/h, ei Tk3:n siirtämistä takaisin Haapamäelle voitu tehdä aiemmin suunnitellun aikataulun mukaisesti sunnuntai iltana Dr12:n vetämänä.
Tämän vuoksi Dr13 2343 ajettiin sunnuntai aamuna
Haapamäeltä Tampereelle, josta se veti Tk3:n ja huoltovaunut sunnuntai-iltapäivän aikana Haapamäelle.
Junan siirtyessä lähtöraiteelleen Tampereella tapahtui
toinen vaurio, kun ylös jääneet laskumäen raidejarrut
osuivat vetureihin. Raidejarruja vaurioitui ja Dr13 2343:n
teleihin tuli jälkiä jarruihin osumisesta, mutta telit eivät
vaatineet korjausta. Tilanne todettiin myöhemmin liikenteenohjauksen virheeksi.
Dr12 2216 jatkoi matkustajavaunujen kanssa sunnuntaina 11.9. Tampereelta Riihimäelle, jossa vaunut olivat
käytössä kolmessa edestakaisessa VR:n Dr13 2349:n
vetämässä museojunassa Riihimäen ja Hyvinkään välillä
Riihimäki-päivän asematapahtumaan liittyen. Dr12
myös siirsi vaunut myöhemmin illalla takaisin Haapamäelle.
HMVY:n jäsenretki järjestettiin lauantaina 29.10., jolloin
ajettiin Dr12 2216:lla ja neljällä puumatkustajavaunulla
Haapamäeltä Kerimäelle ja takaisin. Ajoon liittyi ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Dr12 Savonlinnan aseman edessä: Vetureiden ollessa normaalissa käytössä
ajamisen Savonlinnaan esti Parikkalan suunnasta akselipainorajoitettu Kyrönsalmen silta ja Pieksämäen suunnasta Huutokoski–Savonlinna-rataosan kevyet kiskot.
Nykyisin sillalla ei ole painorajoitusta ja Huutokoski–
Savonlinna-rataosa on perusparannettu vuonna 2009
raskaille kiskoille. Enää Savonlinnan aseman eteen ei
kuitenkaan voi ajaa millään kalustolla, koska radan
linjausta muutetaan Savonlinnan kohdalla menossa
olevan tiehankkeen yhteydessä ja ratapiha puretaan.
Liikenne aseman eteen katkaistiin joulukuussa.
Liikennöintikausi päättyi 17.12., jolloin ajettiin Dm7kalustolla (Dm7 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599) kolme
joulupukin junaa reitillä Seinäjoki-Koskenkorva-Seinäjoki ja juniin liittyvät kalustosiirrot Haapamäen ja Seinäjoen välillä.
Dr12 2216 ”Huru” saa lisää öljyä Kimmo Kivelältä.
Dr12 vaunuineen Savonlinnassa Kyrönsalmen sillalla.
11
KALUSTO
Katsastustoiminta
Liikkuvan kaluston katsastustoiminta lakkautettiin rautatielain (304/2011) myötä. Laki tuli voimaan 15.4.2011.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muutti 22.6. päivätyllä päätöksellään (TRAFI/10833/05.02.07.01/2011)
määräaikaiset käyttöönottoluvat toistaiseksi voimassa
oleviksi.
Uutta kalustoa
Postimuseo lahjoitti yhdistykselle postivaunun P 9935.
Vaunu on alun perin vuodelta 1871 ja on näin yhdistyksen vanhin kalustoyksikkö.
P 9935:ttä siirretään lavetilta kiskoille Haapamäellä.
Höyryveturit
Yhdistyksen hallinnassa ovat seuraavat höyryveturit:
Vr1 789, Vr3 753, Hr1 1020, Tr1 1082 sekä Tk3:t 1135 ja
1136. Hv3 998 ja Hv4 751 ovat yhdistyksen omaisuutta.
Lisäksi yhdistyksellä on osuus veturiin Hv4 742.
Vr1 789:ää kunnostettiin apurahan turvin. Veturin painelaitetta ei kuitenkaan katsastettu vuonna 2011,
koska veturille ei ollut käyttöä.
Tk3 1136:een asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoon tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk –laitetta varten. Veturin
pyöräkerrat mitattiin 24.7. Lämmittäjän puolen männänvarren tiivistevaurion takia veturi oli poissa käytöstä
syyskuun puolivälistä alkaen.
Vr1 789
Tr1 1082:n ajokuntoon kunnostus on ollut keskeytettynä omistusjärjestelyjen takia. Alkuvuodesta veturiin
tehtiin laipoitus kattilan vesipainekoetta varten. Veturin
pyöräkerrat mitattiin 24.7.
Dr12 2216
Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa
ja liikenteessä valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa.
Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja
antennit keväällä. Ohjaamoihin tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk –laitetta varten. Veturin pyöräkerrat
mitattiin 24.7.
Tk3 1136
Dr13 2343
Veturia käytettiin toimintavuoden aikana museojunissa
ja liikenteessä valtion rataverkolla.
Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja
antennit keväällä. Ohjaamoihin tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk –laitetta varten. Veturin pyöräkerrat
mitattiin 24.7.
Dr12 2216
12
Dv15 1991
Veturille kertyi 16,1 ajokilometriä ja 13 käyttötuntia. Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja sille tehtiin
toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturin pyöräkerrat mitattiin 24.7.
Dv16 2038
Veturille kertyi 690,5 ajokilometriä ja 52,2 käyttötuntia.
Veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä ja liikennöitiin valtion rataverkolla. Veturille tehtiin toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa.
Dr13 2343
Veturiin asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja
antennit keväällä. Ohjaamoon tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk –laitetta varten.
Veturin pyöräkerrat mitattiin 24.7.
Dm7, EFiab
Yhdistyksellä oli toimintakaudella seuraavat Dm7moottorivaunut: 4114, 4120, 4185, 4187, 4209, 4215
sekä liitevaunu EFiab 11599, joista yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty 4185, 4187, 4209, 4215 ja 11599.
Yhdistys omistaa moottorivaunut 4185, 4187 ja liitevaunun 11599.
Dv15 1991
Dm7-yksiköihin 4185 ja 4209 asennettiin GSM-R-laitteiston kaapeloinnit ja antennit keväällä. Ohjaamoon
tehtiin kiinnitysmahdollisuus Train Talk –laitetta varten
Muutoin ajossa käytetylle Dm7-kalustolle (Dm7:t 4185
ja 4209 sekä EFiab 11599) tehtiin käytön yhteydessä löytyneiden pienten vikojen korjausta ja ylläpitohuoltoa.
Vaunuista 4185, 4187, 4209 ja 11599 mitattiin pyörät
24.7.
Dm9
Yhdistyksellä oli toimintakaudella Dm9-moottorivaunut 5121, 5122, 5123, 5124 sekä välivaunu CEiv 5612,
jotka oli merkitty yhdistyksen kalustorekisteriin.
Dm7, EFiab
Moottorivaunu 5124 on kunnostuksessa. Siihen tehtiin
mm. paineilmaosien huoltoa, maalaustöitä ja teräsrakenteiden korjausta, kuten uudet portaikot. Projektia
vetää Juhani Pirttilahti.
Tve1 422
Tve1-veturia käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Sille on tehty toimintakauden aikana normaalia ylläpitohuoltoa. Veturin omistus on yhdistyksellä/omistajaryhmällä. Molempien osuus veturista on puolet.
Tka3 279 & 301, Tka4 104
Tka3 301
Tka-kalustoa käytettiin Museovarikon vaihtotöissä. Kalustolle tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Tka-kalusto
on HMVY:n omaisuutta.
13
Vv13 / Move 51h / Move 51m
Haapamäellä on neljä kalustotyypin veturia,
Move 51m v. 1952; Move 51h v. 1953;
Move 51h v. 1960 ja Move 51h v. 1962.
Museoveturiseura Toijalasta luovutti omistamansa
ja HMVY:lle deponoidun Move 51h -veturin HMVY:n
omaisuudeksi kevätkokouksessa 16.4. Näin kaikki Move
51-veturit ovat yhdistyksen omaisuutta.
Lokomoottorit
Haapamäellä on kaksi lokomoottoria, jotka molemmat
ovat yhdistyksen omistuksessa.
Veturi nro 12 v. 1937 on museoitu Metsä-Serla Oyj Simpeleen tehtailta ja Lokomo 23/1943 on museoitu Turusta Ovakolta.
Rau-Rto 11
Rata-auto on yhdistyksen omaisuutta. Se vaatii maalauksen jälkeen pientä teknistä kunnostamista. Pyöräkerrat mitattiin 24.7.
Jenbach DH 400
Veturia on pidetty toistaiseksi veturitallin pilttuussa 12
moottorissa olevien ongelmien selvittämiseksi. Veturi
on yhdistyksen omaisuutta.
Kisko-Kallet
Haapamäellä oli toimintakauden aikana kolme KiskoKallea. Trr 351 (Tampella 974), Trr 375 (Tampella 1001) ja
entinen Finnish Chemicals Oy:n Kisko- Kalle. FC:n Kalle
on yhdistyksen omaisuutta.
Höyrysäiliöveturit
Haapamäellä on kaksi höyrysäiliöveturia. Kuopiosta
museoitu Borsig (Karhu) on yhdistyksen omistuksessa.
Toinen veturi Henschel 23824/1937 on deponoitu Toijalan Museoveturiseura ry:ltä.
Matkustajavaunut
Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat
matkustajavaunut: A 91, BG 040095-2, BT 01155, CEmt
24040, Cht 2365, EFi 22380, EFi 22395, EFit 23513, Ei
22612, Ei 22757, Ei 22763, Ei 22771, Ei 22793 Ei 22794, Ei
22797, Ei 22799, Eit 23114, ELht 23321, Em 2186, F 3525,
Po 9822, Pot 10002, Rt 23705 ja XG 030547-4.
Yhdistyksen omistukseen kuuluvat seuraavat vaunut:
A 99, BG 040095-2, BT 01155, Cmc 24902, Ei 22333,
EFi 22380, EFi 22395, Ei 22771, Ei 22793, Em 2186,
Fo 22540, KCik 2071, P 9935, Po 9822, Pot 10002,
XG 030547-4 ja XG 040302-2.
14
BT- vaunun 01155 pyöräkerrat mitattiin 24.7 ja samalla
vaunulle tehtiin omana työnä liikennekelpoisuustarkastus.
Ravintolavaunu Rt 23705:n maalauksen jälkeisiä viimeistelytöitä jatkettiin vaunun sisällä.
Matkustajavaunujen Ei 22612 ja Ei 22333 kunnostusta
jatkettiin penkkien asennuksella, maalauksilla ja sähkötöillä. Ei 22763:sta vaihdettiin ja maalattiin matkustajaosastojen kattolevyt.
Ei 22794:n kunnostus valmistui loppukesästä ja vaunu
otettiin takaisin liikenteeseen. Vaunuun tehtiin uusi ulkopanelointi ja maalaus. Sisäpuoleltakin vaunu on kuin
uusi: kattolevyt on vaihdettu, samoin matkustamon ja
toisen wc:n lattiamatot.
Puukoristen makuuvaunujen Em 2186 ja 2460 kunnostus saatiin lähes valmiiksi ennen talvea. Vaunuun 2186
tehtiin uusi huopakatto ja vaunun katolle asennettiin
kunnostetut torpeedotuulettimet. Vaunu kori on maalattu kahteen kertaan.
Vaunun 2460 sisäkunnostuksen valmistuttua vaunu
maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Sisäkunnostuksessa
vaihdettiin useita kattolevyjä käytävään sekä makuuhytteihin. Lisäksi kolme huonoa torpeedotuuletinta
kunnostettiin ja vaihdettiin huonojen tilalle.
Työkuntavaunu XG 040302-2:n kunnostus takaisin konduktöörivaunuksi Fo 22508 on edennyt ripeästi. Vaunu
on paneloitu lähes kokonaan ja huonokuntoinen katto
on korjattu. Sisältä vaunu on kokenut verrattain suuren
muutoksen, kun siitä on purettu työkunta-ajan ylimääräisiä rakenteita ja toisaalta on rakennettu takaisin paljon alkuperäistä, kuten junamiesten koppi, sekä sen ja
käytävän välinen seinä.
Lisäksi matkustajavaunuille tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa.
Tavaravaunut
Yhdistyksen kalustorekisteriin on merkitty seuraavat tavaravaunut: Gb 57287, Gbl 48018-6, Gbl 48086-3 ja Ma
86220.
Gbl 48018 ja Gb 57287 -vaunuja käytettiin höyryvetureiden huolto- ja polttoainevaunuina valtion rataverkolla
liikennöidyissä höyryveturijunissa.
Gb 57 287 maalattiin ja siinä yhteydessä vaunuun uusittiin huonoja ulkopaneeleita sekä ovia korjattiin. Lisäksi
vaunun pyöräkerrat mitattiin 24.7.