vuosiKeRtoMus 2010 - Kuopion Muotoiluakatemia
v uosikertomus 2010 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY KUOPION MUOTOILUAK ATEMIA Kuopion Rou vasväen yhdistys ry 150 v uotta KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY KUOPION MUOTOILUAKATEMIA V uosikertomus 2010 Sisällys Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan katsaus.............................4 Vuosi 2010 – Historian havinaa ja uusia haasteita...........................................................4 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry 150 vuotta............................................................................5 Juhlavuoden tapahtumia......................................................................................................5 Juhlaseminaari 19.5.2010, Rouvasväenyhdistys kulttuurivaikuttajana...................5 Utopia ja kotiinpaluu – Muotoilua tulevaisuuden kotiin..........................................5 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n historiallinen näyttely........................................6 Näyttelyn markkinointia...............................................................................................6 Muotoilupalkinto............................................................................................................7 Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen iltajuhla Turon sisäpihalla 1.10.2010.......7 Juhlavuoden muita aktiviteetteja..................................................................................7 Kuopion Muotoiluakatemian koulutusohjelmat ja opetuksen tavoitteet..........................12 Koulutuksen rakenteen ja opetussuunnitelman kehittäminen....................................12 Opetuksen suunnittelun tietojärjestelmien ja työajan suunnittelun kehittäminen vuonna 2010.................................................13 Henkilöstöresurssien hallinta ja johtaminen............................................................13 Aikuiskoulutus .............................................................................................................14 Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Mutka ry..............................................................15 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto.......................................................16 Hallituksen toimintakertomus................................................................................................17 Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta.....................................................................17 Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen...................................................17 Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle......................................................17 Muotoilufoorumi...........................................................................................................18 Taitemian kirjasto.........................................................................................................18 Taitemia-galleria...........................................................................................................18 Kafetemia.......................................................................................................................18 Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa ...........................................19 Esimerkkejä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista 2010.......................19 Opetuksessa toteutettuja projekteja 2010.................................................................21 Näyttely-, messu- ja tiedotustoiminta 2010.....................................................................22 Kilpailutoiminta..................................................................................................................23 Toimintavuoden taloudellinen katsaus............................................................................23 Henkilöstö......................................................................................................................24 Näkymiä vuodelle 2011............................................................................................................26 Muutoksen suunnittelun vuodet.......................................................................................26 Nyt on muutoksen suunnittelun vuodet!...................................................................27 Liite..............................................................................................................................................28 Valtioneuvos Riitta Uosukaisen puhe yhdistyksen 150-vuotisjuhlassa Rouvasväenyhdistys ja muut naisvaikuttajat ............................................................28 K uopion Rou vasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan k atsaus Tarja Eskelinen Vuosi 2010 – Historian havinaa ja uusia haasteita Mennyt vuosi jää monin tavoin yhdistyksen historiaan. Toukokuussa juhlittiin upeasti ja asianmukaisesti vahvan alueellisen kulttuurivaikuttajan 150-vuotista taivalta. Yhdistyksen juhlaseminaaria kunnioittivat osallistumisellaan pitkäaikainen tukija, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja kulttuurin kansainvälinen voimahahmo ja tuntija Erkki Toivanen. Muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen toi tilaisuuteen tämän päivän menestyvän muotoilijan ja taiteentekijän kasvot sekä hengen ja futurologi Elina Hiltunen loi kuulijoille näkymän tulevaisuuden naisen elämään. Onnistuneen ja mieleenpainuvan juhlan kruunasi Utopia ja kotiinpaluu -näyttely. Lokakuun alussa opiskelijoille ja koulun henkilökunnalle järjestettiin vielä oma juhlansa, joka toteutettiin Turon sisäpihalla – vaatetusteollisuuden historian juurilla. Pitkän historian omaava yhdistys on muuntautunut monien haasteiden edessä. Vapaaehtoistyöstä ja nuorten naisten opastamisesta käsityötaitoihin yhdistyksestä kehittyi merkittävä käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ylläpitäjä. Myöhemmin, ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä, sen pääasialliseksi tehtäväksi tuli tutkimus- ja kehitystoiminta ja tukipalvelujen tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoululle. Tämä tehtävä perustui vuonna 2002 tehtyyn sopimukseen, jota on täydennetty useaan kertaan. Vuoden 2010 aikana tilanne muuttui niin, että Savonia-ammattikorkeakoulu katsoi, ettei sillä ole mahdollisuutta sopimuksen jatkamiseen ja irtisanoi sopimuksen päättymään neljän vuoden kuluttua. Korkeakouluopetus on vakavien haasteiden ja uudistusten edessä. Samanaikaisesti kilpailu pienenevistä ikäluokista ja niukoista resursseista selittää varmasti pitkälle tämänkin ratkaisun taustat. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen kannalta neljän vuoden jakso merkitsee etsikkoaikaa. On pohdittava yhdistyksen toiminnan tarkoitusta ja miten se toiminnallaan voi toteuttaa Piispantalon lahjoittajan tahtoa koulutustoiminnan tukemisesta. Arvokas historia velvoittaa löytämään toiminnalle uuden suunnan ja sisällön, mutta kuitenkin niin, että kulttuurialan ja erityisesti muotoilun koulutuksen edistäminen on edelleen mahdollista. Samalla on pohdittava yhdistystoiminnan sisältöä ja jäsenten tahtotilaa toiminnan kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Nyt tarvitaan aktiivisia ja määrätietoisia naisia, joilla on hengenpaloa kulttuurin ja sen koulutuksen tukemiseen. Sen lisäksi vaaditaan vahvaa alan osaamista ja ymmärrystä. Hallitustyöskentelyä ja myös yhdistyksen jäsenilleen tarjoamaa toimintaa on uudistettava ja kehitettävä vastaamaan tämän päivän tarpeita ja toiveita. Tilanne tarjoaa osaajille ja asiasta kiinnostuneille loistavat edellytykset toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Arvostan suuresti Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimintaa ja työtä – kuitenkin on todettava, että oma työni alueen elinkeinotoiminnan edellytysten rakentamiseksi vie kaiken aikani, sillä myös yritys- ja elinkeinotoiminnan haasteet Pohjois-Savossa ovat hyvin mittavat. Olen täysin vakuuttunut, että tästä kaupungista löytyy osaavia ja intohimoisia kulttuurin toiminnan kehittäjiä ja samalla yhdistyksen toiminnan uudistajia. Heille toivon rohkeutta ja voimia yhdistyksen pitkän ja kunniallisen historian vaalimisessa! 4 K uopion Rou vasväenyhdistys ry 150 vuotta Juhlavuoden tapahtumia 2.3.1860 kokoontui Juhlaseminaari 19.5.2010, Rouvasväenyhdistys kulttuurivaikuttajana Kevään juhlaseminaari aloitti juhlavuoden tapahtumat. Seminaari oli tarkoitettu valaisemaan yhdistyksen vaikuttavuutta ja naisten menestystarinoita. Ensisijaisia kutsuvieraita olivat yhdistyksen jäsenet sekä yhteistyökumppanit. Seminaarin puhujiksi saatiin merkittäviä ja asiaan perehtyneitä henkilöitä. Erikoiskirjeenvaihtaja Erkki Toivanen avasi erinomaisesti 150 vuoden kulkua kulttuurin näkökulmasta. Valtioneuvos Riitta Uosukainen ohjasi kuulijat naisvaikuttajien kautta Rouvasväenyhdistyksen merkitykseen. Muotoiluakatemiassakin opiskellut muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen toi havainnollisia esimerkkejä oman työnsä kautta muotoilun maailmasta. Futuristi Elina Hiltunen katsoi omassa puheenvuorossaan tulevaisuutta naisen tulevaisuuden merkityksestä. Seminaarin toinen osa oli round table ”Naisten menestystarina menneestä tulevaan”. Moderaattorina toimi upeasti Erkki Toivanen. Puhujien lisäksi keskusteluun osallistuivat kirjailija Sirpa Kähkönen, markkinointijohtaja Jukka-Pekka Suvala, TT Satu Miettinen ja kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas. Aiheina keskustelussa oli Historiasta tulevaisuuteen, Muotoilu – nyt ja Kulttuurin vaikuttajat. 49 kaupungin säätyläisnaista pohtimaan keinoja lastenhuollon järjestämiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Rouvasväenyhdistyksen toimintaan kuului lastenkoti- ja Utopia ja kotiinpaluu – Muotoilua tulevaisuuden kotiin kirjastohanke. Kuopion Muotoiluakatemian kesänäyttely ja Kuopion Rouvasväenyhdistyksen juhlanäyttely 20.5. – 30.9.2010 Taitemia-galleriassa. Koti-teema valittiin juhlavuoden aiheeksi, koska Kuopiossa oli kesällä 2010 valtakunnalliset asuntomessut. Näyttelyn suunnittelun tavoitteena oli tuoda esille tulevaisuuden onnellinen koti muotoilun keinoin. Kodin suunnittelun näkökulmina ja lähestymistapoina määritettiin kolme erilaista kotia: Sosiaalinen koti, Ekologinen koti ja Teknologinen koti. Muotoilussa liikutaan tänään kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin aika-akselilla historiasta tulevaan. Historia ja tulevaisuus tarjoavat aikamatkailijalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia: eilisestä haemme tutun ja turvallisen, tulevaisuudesta uusien mahdollisuuksien maailman. Niin muotoilijat kuin tuotteiden käyttäjätkin ovat tuotteiden kehittämiseen vaikuttavia aikamatkailijoita. Muotoilijan kyvykkyys hyvien tuotteiden sisällön ja muodon tuottajana ratkaistaan kuitenkin siinä hetkessä, siinä ajassa, jossa tuote syntyy. Se on kotiinpaluuta. 5 Perustajat olivat virkamiesperheiden, kauppiaitten ja käsityöläisperheiden naisväkeä. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry kulttuurivaikuttajana Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Rheinin Valkoviini Saksa Putruele Punaviiini Argentina a a 2010 a a 2010 Tulevaisuuden tuotteet, ympäristöt, esimerkiksi tulevaisuuden kodit, syntyvät jaetun asiantuntijuuden avulla monitieteisissä, monien osaamisten risteyksissä. Noihin risteyksiin muotoilijoiden on osattava aikamatkoillaan navigoida, ja risteysten jaetun asiantuntijuuden prosesseissa hänen on mahdollista löytää ammatillinen identiteettinsä, oma ammatillinen roolinsa. Monissa näyttelytöissä näkyi kestävän kehityksen teema. Vaatetusmuotoilun töissä ekologisuus tuli esiin kierrätysmateriaalien käytössä. Esillä oli käyttövaatteita, teoksia ja teoksellisia vaatteita. Toisaalta töissä ilmeni myös kulttuurinen ajaton aika. Keramiikka- ja lasimuotoilun töissä monimuotoinen muotokieli, astioiden monikäyttöisyys ja visuaalisuus yhdistyivät kestävään kehitykseen. Tekstiilimuotoilulta näyttelyssä nähtiin näyttelyn teeman pohjalta teolliseen painantaan suunniteltuja kodin sisustamiseen soveltuvia kuoseja, jotka toimivat sekä perinteisinä sisustuskankaina että kodin eri tiloissa teoksellisina tunnelman luojina. Teollisen muotoilun töissä oli muodon ja teknologian tutkielmia. Mukana oli mm. valaisin, jossa yhdistyy teknologia ja kauneus sekä ekologisuus vähäisenä sähkön kulutuksena. Yhdessä opinnäytetyössä kehitettiin ympärivuotisesti asuttavaa katamaraania ja uudentyyppistä ekologista venekonseptia. Tila- ja kalustemuotoilun opiskelijat suunnittelivat mm. ekologista rivitaloyhteisöä, jossa on otettu huomioon luonnon oman energian hyötykäyttö, elinkaariasuminen ja veden säästäminen mm. sadevettä keräämällä. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n historiallinen näyttely Samaan aikaan juhlanäyttelyn kanssa rakennettiin Kellari-galleriaan Kuopion Rouvasväenyhdistyksestä kertova historiallinen näyttely. Siihen koottiin omista arkistoista tärkeimpiä alkuperäisiä asiakirjoja sekä yhdistyksen ja koulun taipaleelta kertovia dokumentteja. Näyttelyssä esiteltiin myös vanha interiööri kalusteineen Piispantalosta. Opetusmateriaalia koottiin aivan koulun perustamisen ajoista lähtien. Siihen kuuluivat kudotut, ommellut ja kirjaillut tekstiilinäytteet, havaintomateriaaleja, opetuksen kirjallista materiaalia sekä työvälineitä 1800-luvulta. Näyttelyyn loivat tunnelmaa suuret seinäkuvat, jotka oli painettu historiasta kertovista kuvista. Näyttelyn markkinointia Muotoiluakatemian kesänäyttelyn yhdisti Asuntomessuihin mm. kaupunginjohtaja Petteri Parosen uuteen taloon tehdyt tekstiilisuunnitelmat, jotka olivat esillä luonnoksina näyttelyssä ja toteutettuina tuotteina messutalossa. Asuntomessualueella oli myös näyttelyn äänimainontaa. Tavaratalo Sokoksen ikkunassa oli näyttelyn esittely ja juliste. Muotoiluakatemian julkisivuun ripustettiin banderollit ja auto teipattiin näyttelymainoksella. Kuopio-Infossa, museoissa ja gallerioissa oli jaossa näyttelystä kertovia mainoslehtisiä. Moniin sisustuslehtiin ja ajankohtaisohjelmiin saatiin tietoa näyttelystä. 6 Muotoilupalkinto Näyttelyn avajaisten yhteydessä jaettiin muotoilupalkintorahastosta neljäntuhannen euron suuruinen ”Muodosta tulevaisuus!”-muotoilupalkinto tekstiilisuunnittelija Hanna Korvelalle Kuopiosta. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry on perustanut muotoilupalkintorahaston Muotoiluakatemian 120-vuotisjuhlavuoden 2004 kunniaksi. Rahastosta jaetaan määrävuosin ”Muodosta tulevaisuus!”-muotoilupalkinto. Palkinnon saajaksi valitaan Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistunut henkilö, joka on ammattitaidollaan ja osaamisellaan edistänyt ja tehnyt tunnetuksi muotoiluosaamista ja sen merkitystä tuotteiden käyttäjille, yrityksille sekä ympäristölle. Hanna Korvela Designin toimitusjohtaja ja suunnittelija Hanna Korvela on valmistunut Kuopion Muotoiluakatemiasta ja perustanut omaa nimeään kantavan yrityksensä Kuopioon vuonna 1994. Samalla syntyivät ensimmäiset puuvillasta ja paperinarusta kudotut Duetto-matot, jotka saivat saksalaisen Der Rote Punkt -muotoilupalkinnon jo vuonna 1997. Mallisto on myöhemmin laajentunut kattamaan tuftattuja villa- ja silkkimattoja ja paperinarusta kudottuja sisustustekstiilejä. Yhtenä toiminta-alueena ovat myös tilauksesta tehtävät liturgiset tekstiilit ja taidetekstiilit. Hanna Korvela Designin tuotteita myydään yli 15 maassa ympäri maailman. Yritys osallistuu jatkuvasti kansainvälisille sisustusalan messuille. Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen iltajuhla Turon sisäpihalla 1.10.2010 Juhlavuoden tilaisuudet päätti yhteinen illanvietto Turon sisäpihalla. Musiikista vastasi Petri ja Pettersson Brass suurella kokoonpanolla. Opiskelijoiden ryhmä esitti upean tulishown ja toinen ryhmä loi valoteoksen rakennuksien seiniin värivaloilla. Illan aikana nautittiin loimulohta ja juhlaviiniä. Juhlavuoden muita aktiviteetteja Juhlavuoden keväällä painettiin kauan odotettu Rouvasväenyhdistyksen esite. Vuonna 2010 julkaistiin myös juhlivan yhdistyksen oma postimerkki. Vuoden tilaisuuksiin tilattiin juhlaviini omalla etiketillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin talon ulkoiseen ilmeeseen ja tilaisuuksiin, mm. Kafetemian henkilöstön uusilla asuilla. 7 Kuopion Rou vasväen yhdistys ry:n 150-v uotisjuhlaseminaari 19.5.2010 Rouvasväenyhdistys kulttuurivaikuttajana 8 Utopia ja kotiin paluu -näyttely 20.5. – 30.9.2010 Muotoilua tulevaisuuden kotiin 9 Kuopion Rou vasväen yhdistys ry:n historiaa -näyttely 20.5. – 30.9.2010 10 150 v uotta muodon v uoksi -iltajuhla 1.10.2010 Opiskelijoille ja henkilöku n nalle 11 K uopion Muotoiluak atemian koulutusohjelmat ja opetuksen tavoitteet Koulutuksen rakenteen ja opetussuunnitelman kehittäminen Vuoden 2009 puolella valmisteltiin opetussuunnitelman uudistamista monipuolisesti mm. erilaisten selvitysten ja analyysien sekä keskusteluiden ja workshopien avulla. Vuoden 2010 alussa kootut tiedot yhdistettiin ja kuvattiin päätöksentekoa varten. Käytyjen keskusteluiden pohjalta päätettiin opetussuunnitelmauudistuksen perusperiaatteista ja ydinsisällöistä sekä tehtiin rakenteelliset ratkaisut. Aloituspaikkojen supistumisen vuoksi oli päätettävä yhden suuntautumisvaihtoehdon lakkauttamisesta. Koulutustarpeen kartoituksen sekä erilaisten mittaritietojen pohjalta päädyttiin lakkauttamaan keramiikka- ja lasimuotoilun suuntautumisvaihtoehto, johon ei enää oteta koulutukseen uusia aloitusryhmiä syksystä 2011 alkaen. Opetuksen suunnittelussa valmistauduttiin myös Savonia-amk:n OIS-toimintamallin käyttöönottoon. Savonian koulutusohjelmissa ryhdytään 2011 syksystä alkaen noudattamaan OISajattelua, jossa yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. OIS-ajattelussa teoriaopinnot ja käytäntö linkittyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat ratkovat yhdessä käytännön toiminnasta nousevia ongelmia. OIS on fyysinen, sosiaalinen ja virtuaalinen oppimis-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ympäristö. Muotoilun koulutusohjelmaan tuleva opiskelija aloittaa opintonsa Muotoiluakatemian OIS-ympäristössä samaan tapaan kuin työelämään tuleva ”oppipoika”. Jo ensimmäisenä opintovuotena hän liittyy työelämäprojektia toteuttavaan projektitiimiin, jossa hänelle on varattu osaamisen tasoon sopivia tehtäviä ja henkilökohtainen ohjaus. Opiskelijan kannalta ensimmäisen projektin tavoitetaso on: Minä mukana suunnitteluprojektissa. Alkuvaiheen opintoihin sisältyy lisäksi yhteisiä ja ammatillisia perusopintoja. OIS-toiminnan paikaksi työjärjestyksessä suunniteltiin niin kutsutut projektistudiot, joista ensimmäinen tulee opiskeltavaksi aloitusvuoden keväällä. Jaksokohtaisten moduulien laajuus pienennettiin 10 opintopisteeseen aikaisemman 15 opintopisteen sijasta. Lukuvuodessa on yhteensä neljä opetusjaksoa. Opiskelijalla on opinnäytetyön tekemiseen asti jokaisena lukukautena työjärjestyksessään 6 – 8 op:n laajuinen projektistudiomoduuli. Projektistudioiden pedagogisen mallin perustana on näkemys, jonka mukaan muotoilun ammattitoiminnan ytimenä on verkottunut suunnitteluprosessi ja sen hallitseminen. Käytännössä opintonsa aloittava opiskelija tulee mukaan ylempien vuosikurssien ja eri yksiköiden opiskelijoiden johtamaan projektitoimintaan ja saa osaamisensa tasoa vastaavan roolin. Tehtävien vaativuusaste lisääntyy opintojen edetessä opinnäytetyöhön asti, jolloin opiskelijan tehtävänä on muotoiluosaamisen soveltaminen ja hän 12 toimii suunnitteluprojektissa itsenäisen asiantuntijan tai projektinjohtajan roolissa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön kahden ensimmäisen vuosikurssin osalta syksystä 2011 alkaen. Asiantuntijuuden kehittymistä kuvaavat muotoilun koulutusohjelman uudet vuositeemat: Koulutusohjelman vuositeema 1. −− Muotoiluosaamisen perusteet – Minä mukana suunnitteluprojektissa Koulutusohjelman vuositeema 2. −− Muotoiluosaamisen kehittyminen – Vastuullisena toimijana suunnitteluprojektissa Koulutusohjelman vuositeema 3. −− Muotoiluosaamisen syveneminen – Monialaisuus ja ammatilliset verkostot Koulutusohjelman vuositeema 4. −− Muotoiluosaamisen soveltaminen – Itsenäisenä asiantuntijana suunnitteluprojektissa Opetuksen suunnittelun tietojärjestelmien ja työajan suunnittelun kehittäminen vuonna 2010 Vuonna 2010 Savonia-ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty erityistä huomiota opetussuunnitelmien, niiden taustalla olevan pedagogiikan sekä opetuksen suunnittelua tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Savonia-amk:n opetussuunnitelmatyöryhmän esitysten pohjalta on voitu määritellä yhtenäisiä malleja opetussuunnitelmien rakenteelle ja sisällöille. Samaan aikaan ammattikorkeakoulun tietohallinto on tuonut käyttöön opiskelijahallinto-ohjelma Symsiä tukevan, opetussuunnitelmat sisältävän sovelluksen nimeltään OTAS. Lisäksi Kuopion Muotoiluakatemiassa on muiden ammattikorkeakoulun yksiköiden tapaan otettu käyttöön lukujärjestysten ja tilojen hallintaan tarkoitettu ohjelma ASIO. Ohjelman käyttöönotto on sujunut hyvin ja tilojen sekä opetushenkilöstön ajanhallinta on helpottunut tuntuvasti. Ammattikorkeakoulussa toteutettiin opetushenkilöstön työajan suunnittelua koskeva merkittävä muutos. Aikaisemmin käytössä olleessa mallissa opetushenkilöstön työvuodeksi määriteltiin lukuvuosi, jolloin suunnitelmaan merkittiin työt aina kahden kalenterivuoden puolikkaisiin. Syksyllä 2010 toimintatapaa muutettiin ja työjanasuunnitelmat tehtiin kalenterivuodelle 2011. Työajan kalenterivuosittainen suunnittelu jää voimaan toistaiseksi. Työajansuunnitelmat tehtiin aikaisemmin huhti – kesäkuussa, kun uudessa menettelyssä suunnitelmat tehdään marras-joulukuussa ennen seuraavan kalenterivuoden alkua. Henkilöstöresurssien hallinta ja johtaminen Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen (ISAT) yhteistyönä hankkeen, jonka tuloksena on otettu käyttöön SYMPA-nimen saanut tietokanta. Tietokantaan kootaan sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun että Savonia-amk:n henkilöstön osaamisprofiilit sekä ansioluettelot ja CV:t. Tietokannan avulla esimiehet voivat saada tietoa kummankin amk:n henkilöstön osaamisvarannosta ja hyödyntää sitä nykyistä joustavammin. Kuopion Muotoiluakatemian työryhmä oli määrittelemässä SYMPAn kompetenssimäärityksiä muotoilualan henkilöstön osalta. 13 ”Ompelutaito oli kurjalla kannalla, kun eivät läheskään kaikki olleet kansakoulua käyneet. Siitä syntyi sitten ajatus, että käsityökoulu oli perustettava, ja niin alkoivat rahankeräykset koulua varten. Aikuiskoulutus Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oli opiskelijoita kahdessa eri koulutusohjelmassa, muotoilussa ja viestinnässä. Muotoilun tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa jatkoi vuonna 2008 aloittanut aikuisryhmä ja viestinnässä vuonna 2009 aloittanut aikuisryhmä. Syksyllä 2010 muotoilun tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa aloitti uusi, 18 opiskelijan aikuisryhmä. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeisiä erikoistumisopintoja oli vuoden aikana käynnissä useita. Syksyllä 2009 alkaneet Taiteen ja käsityön ohjauksen sekä Näyttely- ja messusuunnittelun erikoistumisopinnot päättyivät toukokuussa 2010. Keväällä 2010 haettiin opiskelijoita Elämyspalveluiden muotoilun erikoistumisopintoihin, mutta opinnot eivät toteutuneet vähäisen hakijamäärän vuoksi. Syksyllä 2010 toteutettiin haku tammikuussa 2011 alkaneeseen Taiteen ja käsityön ohjauksen erikoistumisopintoihin. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärässä ja suoritetuissa opintopisteissä oli pientä laskua verrattuna edelliseen vuoteen. Tutkintotavoitteisten koulutusohjelmien mukaisten opintojaksojen ja -kokonaisuuksien lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeltiin Painotuotteen suunnittelun alkeis- ja syventävillä kursseilla. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli myös polkuopiskelijoita, jotka tähtäävät tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen hakukelpoisuuden saavuttamiseen 60 opintopisteen avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla. 14 K uopion Muotoiluak atemian opiskelijat Mutk a ry Kuopion Muotoiluakatemian Opiskelijat Mutka ry toimii jäsentensä etujen valvojana ja aktivoijana oppilaitoksen sisällä sekä opiskelu- että vapaa-ajan asioissa. Toimintamme on ollut elävää. Opiskelijayhdistyksen hallitus kokoontui vuonna 2010 yhteensä 18 kertaa. Lisäksi olemme järjestäneet kuukausittain erilaista vapaa-ajan tapahtumia, sekä olleet mukana vaikuttamassa esimerkiksi uuden opetussuunnitelman luomisessa. Jo perinteeksi muodostuneiden Savisaaren, pajabileiden, kirppisten ja myyjäisten lisäksi järjestimme yhteistyössä tuutoreiden kanssa kevätlukukaudella Klubi-iltoja joka kuukausi eri teemoin, Suomi-aiheisia illanviettoja vaihto-opiskelijoille, sekä edustimme erilaisissa tapahtumissa, kuten näyttelyiden avajaisissa. Syksyllä Mutkan tapahtumakalenteri täyttyi lisäksi mm. uusien opiskelijoiden kastajaisista, opiskelijahaalareiden hankinnasta, Kumu goes public -haalarikiertueesta, sekä lukukauden päättävästä Pikkujoulugaalasta. Syksyllä aloimme pyörittää koulumme tiloissa toimivaa, opiskelijoidemme omaa Galleria Lataamoa. Lataamon toiminnan avasi Mutkan oma MutkArt -näyttely. Lisäksi opiskelijayhdistyksemme jakoi stipendit toiminnassamme mukana olleille, vuonna 2010 valmistuneille opiskelijoille. Kuopion Muotoiluakatemiassa toimimme linkkinä opiskelijoiden ja koulun johdon välillä opiskeluun liittyvien asioiden kehittämisessä. Vuonna 2010 keskustelimme mm. lähiopetustuntien määristä. Mutka ry toimii yhteistyössä koko Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA ry:n kanssa, jonka puitteissa järjestimme uusien opiskelijoiden opiskelijakorttikuvaukset, sekä osallistuimme SAVOTTA:n järjestämiin tapahtumiin yhdessä muiden Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistysten kanssa. Mutkaisin terveisin, Tiina Pehkonen, puheenjohtaja 2010 Henri Judin, sihteeri 2010 15 ”Oppilaita oli enemmän kuin yhden opettajattaren johdettavaksi saatettiin ottaa.” K uopion Rou vasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja suorittaa vuosikokouksessa vahvistetun jäsenmaksun. Ehdotukset uusiksi jäseniksi käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2010 yhdistyksellä oli 118 jäsenmaksun suorittanutta jäsentä. Päätösvaltaa yhdistyksen toiminnassa käyttää vuosikokous, joka sääntöjen mukaisesti pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua. Varsinainen sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin 30.3.2010. Toimeenpanovaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan – näin ollen erovuorossa on vuosittain kolme hallituksen jäsentä. Yhdistyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja hallitus keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut aluejohtaja Tarja Eskelinen, varapuheenjohtajana hovioikeudenneuvos Marja-Liisa Karotie, sihteerinä yhdistyksen toimitusjohtaja, kehittämispäällikkö Eija Vähälä ja rahastonhoitajana talous- ja hallintojohtaja Leena Innanen. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2010 ovat olleet: verojohtaja Tuula Kemppainen, rehtori Leena Laukkanen, yliopettaja Satu Miettinen, toimialajohtaja Elina Pallonen-Eriksson, sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen sekä kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Merja Ranta-Pere. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Valvontavaltaa käyttävät vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat, KHT Pekka Loikkanen ja KHT Elina Laitinen sekä valvontatilintarkastajana KHT Seppo Tervonen. 16 H allituksen toimintakertomus Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on sääntöjensä mukaisesti edistää ja tukea ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutus- ja työaloilla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän opetusta antavan Kuopion Muotoiluakatemian toiminnalle sen tarvitsemat toimintaedellytykset. Tämä perustuu yhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän väliseen opetusministeriön ehdottamalla tavalla laadittuun sopimukseen yhteisestä ylläpitojärjestelmästä. Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle Yhdistyksen tarkoitus siis toteutuu yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa. Yhdistyksen keskeisin tehtävä on huolehtia opetuksen tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta sekä opetustilojen tarjoamisesta kuntayhtymän ylläpitämälle Kuopion Muotoiluakatemialle. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus eli opetusta tukeva toiminta tuotetaan yhtenä kokonaisuutena sen hallinnon, käytännön toiminnan sekä taloudellisen vastuun osalta. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta vastaavat yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt sekä palveluiden tuottajat, joiden kanssa yhdistyksellä on yhteistyösopimukset. Kiinteistönhoitopalveluista yhdistyksen omistamien kiinteistöjen – Piispankadun kiinteistö ja ns. Turon kiinteistö Niiralankadulla – osalta on sopimus ISS Suomi Oyj:n kanssa. Ko. kiinteistöjen siivouspalveluiden tuottamisesta vastaa SOL Palvelut Oy. Arkkitehtisuunnitteluun ja kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja valvontaan yhdistys ostaa asiantuntijapalveluita Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy:ltä sekä Rakennusvalvonta Suomiselta. Yhdistys on sitoutunut raportoimaan ja antamaan tarvittavat taloudelliset tiedot kuntayhtymälle sen pyytämässä muodossa. Talousraportointia tehdään kuntayhtymän talousjohtaja Olli Helanterälle, joka edelleen raportoi kuntayhtymän hallintoelimiä. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastajat voivat suorittaa vuosittain oman tilintarkastuksensa, joka kohdistuu yhdistyksen toimintaan ja sen hoitamiseen. Lähinnä kuntayhtymän tilintarkastajat tarkastavat valtionosuusselvityksen oikeellisuuden. Muutoinkin Rouvasväenyhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyvin pitkälle samantapaisia sisäisen valvonnan periaatteita, joihin kuntayhtymä on sitoutunut. 17 Muotoilufoorumi Hanke- ja projektitoiminta on organisoitu tapahtuvaksi Muotoilufoorumin kautta. Muotoilufoorumi on luovan talouden toimija, Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka rakentaa ja ylläpitää akatemian yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi toteuttaa tukipalvelukokonaisuuteen kuuluvaa muotoilun ja viestinnän tutkimus- ja kehitystyötä sekä hanke- ja projektitoimintaa yhdessä opetuksen laitosten kanssa. Taitemian kirjasto Taitemian kirjasto on Rouvasväenyhdistyksen ylläpitämä, muotoiluun ja viestintään painottunut erikoiskirjasto, joka tuottaa Muotoiluakatemian opiskelijoiden kirjasto- ja informaatiopalvelut ja toimii osana Suomen tieteellistä kirjastoverkkoa. Taitemian kirjasto ylläpitää tavanomaisten kokoelmien lisäksi materiaalikirjastoja, Digitemia-kuvakirjastoa sekä Design-asiantuntijarekisteriä. Taitemian kirjasto on osa Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastojärjestelmää, joten kirjaston henkilökunta on osallistunut Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston henkilöstökokouksiin ja kirjaston eri työryhmien työskentelyyn sekä pyrkinyt omalta osaltaan noudattamaan kirjasto- ja tietopalveluprosessin eri osaprosesseja sekä sovittuja ohjeistuksia ja sääntöjä. Toimintaperiaatteensa mukaisesti Taitemian kirjasto on osaltaan saavuttanut laadukkaat ja oikein mitoitetut palvelut. Ammattikorkeakoulutasoisen tiedonhankinnan opetussuunnitelman kehittäminen on ollut sekä Taitemian kirjaston että Savonia-amk:n kirjaston kehittämisen painopistealueita. Taitemian kirjasto on tehnyt yhteistyötä opetus- ja ohjausprosessin kehittämistyötä tekevän henkilöstön kanssa, ja on ollut kehittämässä ja integroimassa tiedonhankinnan opetusta osaksi opetustoimintaa. Taitemian kirjasto on myös osallistunut opinnäytetyöprosessin kehittämiseen ja sen organisointiin Kuopion Muotoiluakatemian tutkimustyöryhmässä. Taitemia-galleria Yhdistys ylläpitää myös Taitemia-galleriaa, jonka tiloissa esitellään muotoilun ja viestinnän ammattilaisten sekä Muotoiluakatemian opiskelijoiden ammattitaidon tuloksia. Näyttelytoiminnan kautta on oiva mahdollisuus kertoa sidosryhmille muotoilu- ja viestintäalasta, uusista innovaatioista sekä tulevista kehitystrendeistä. Näyttelytoimintaa varten on gallerian lisäksi Piispankadun kiinteistössä Kellari-galleria sekä lasiaula. Turon kiinteistössä on myös pienimuotoista opiskelijoiden ammattitöiden sekä kuvallisen ilmaisun töiden näyttelytoimintaa, sisäistä viestintää – opiskelijoita ja henkilökuntaa – varten. Kafetemia Lounaskahvila Kafetemia palvelee sekä Muotoiluakatemian opiskelijoita että ulkopuolisia asiakkaita päivittäisellä lounasvalikoimalla – myös kesäaikaan. Kafetemian valikoimaan kuuluvat kahvion tuoreet leivonnaiset, vitriinituotteet, mahdollisuus ostaa ruokaannoksia kotiin vietäväksi sekä yhtenä toimintamuotona tilaus- ja kokouspalvelutoiminta. Kafetemia vastaa erilaisten Muotoiluakatemian auditoriossa pidettävien ulkopuolisten seminaarien, koulutuspäivien sekä asiakastilaisuuksien kahvi- ja ruokatarjoilusta. 18 Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa Muotoilufoorumi on Kuopion Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus. Se yhdistää Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehittämistoiminnan, opetuksen ja oppimisen sekä käytännön työelämän laajaksi oppimisympäristöksi. Muotoilufoorumi on muotoilun ja viestinnän asiantuntijuutta tuottava, kokoava ja ylläpitävä keskus, joka rakentaa ja ylläpitää Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehittämisyhteyksiä elinkeinoelämään. Se organisoi ja koordinoi akatemian hanketoimintaa ja tuottaa palvelutoimintana yrityksille ja yhteisöille. Opetushenkilöstö yhdessä projektihenkilöiden kanssa toteuttaa projekti- ja hanketoimintaa ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti opetukseen integroituna. Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtana on alueen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän tutkimus- ja kehittämistarpeet. Yhteistoimintaa ja verkostoja yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa kehitetään jatkuvasti aktiivisella projektitoiminnalla ja eri rahoituslähteistä haettavilla hankkeilla. Projekti- ja hanketoiminta tukee muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien mukaista asiakas- ja markkinointilähtöistä opetusta, kouluttaa sekä opiskelijoita alan ammattitehtäviin että yrityksiä muotoilupalveluiden käyttäjiksi. Vuonna 2010 toteutettiin 74 eriasteista suunnitteluprojektia yritysten tai yhteisöjen kanssa ja valtaosa opinnäytetöistä liittyi johonkin konkreettiseen tuotekehityshankkeeseen. Muotoilufoorumin toiminnassa yhdistyvät kaksi ammattikorkeakoulun päätehtävää ja ydinprosessia eli opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön synergia. Asiakasprojektit voivat olla yksittäisiä muotoilu- ja tuotekehitystehtäviä, yritysviestinnän tehtäviä, taideteoksia, tuotemallistojen suunnittelua, yhteisproduktioita, luovan toiminnan ohjaustapahtumia, kilpailuja ja pikavalmistuspalveluita. ”Rouva Lignellin (1888-1901) aikana muuttui vuosikokous ja pöytäkirjat suomeksi. Rouvasväenyhdistyksen tarkoitus on hankkia tilaisuutta työn ansioon kaupungin Esimerkkejä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista 2010 työväen varattomille JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet. ESR, 2010 – 2013 naisille, jossa Projekti sai Pohjois-Savon ELY-keskuksen myönteisen päätöksen ja se käynnistettiin 1.9.2010. Konkreettiset toiminnot alkoivat tarkennetun toimintasuunnitelman laatimisella sekä tuotekehitysfoorumin toimintamallin suunnittelulla. Hankkeelle nimettiin hallinnoijan ja osatoteuttajien vastuuhenkilöt ja toimenkuvat. Hankkeeseen osallistuvat myös Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Tekniikan ja Hyvinvointialan yksiköt sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto SAKKY. Muut toimijat ovat Kuopion kaupunki ja yrityksiä edustavat: Elemenco Oy, M-Erikoiskaluste Oy, Punkalive Oy, Amphion Loudspeakers Oy ja Moowoo. Monialainen ja tuotekehitysosaamista tukeva hanke linkittää eri oppilaitokset ja palveluyritykset yhdeksi tuotekehitysryhmäksi. Hyvinvointia edistävät käyttöliittymät ja palvelualustat matkailussa ja vapaa-ajassa. HYMY, 2008 – 2010 HYMY-projekti päättyi helmikuussa. Tuloksena syntyi alueelle uusia palveluinnovaatioita vapaa-ajan ja hyvinvointimatkailun tarpeisiin. Muun muassa palveluteollisuuden kasvu ja vahvistuminen tekevät tutkimustulosten hyödyntämisestä ajankohtaisen. 19 suhteessa kaupunki jaetaan erityisiin tarkastuspiireihin.” Projektin julkaisu ”Designin Services with Innovative Methods” myytiin loppuun, joten julkaisusta tehtiin sähköinen versio Ellibs-verkkokauppaan. Projektin tuloksia esiteltiin tieteellisissä artikkeleissa ja seminaariesityksissä kansainvälisesti. Projekti tuotti myös useita opinnäytetöitä. Developing competence for sustainable management in European craft sector Euro Crafts 21. LLP/Leonardo da Vinci, 2008 – 2010 Euro Crafts21 -partnerihanke päättyi vuoden lopussa. Projektin päätuotos ”Euro Crafts21– Qualification and Consulting Concept” julkaistiin CD-rom ja internetsivustoina. Ne saivat erittäin hyvän vastaanoton ja aktiivinen levitystoiminta alkoi välittömästi. Rompun tuottaminen sekä koulutus- ja konsultaatioaineiston loppuun saattaminen sekä tulosten raportointi olivat projektin viimeisen vuoden suurimmat haasteet. Training Pot – Innovative Methologies Fusion. ESF 2009 – 2010 Kolmas vuoden aikana päättynyt hanke oli italialaisen Instituto Poster -yritystukiorganisaation ESR-projekti, jossa italialaisia oppilaitoksia, yritysten tukiorganisaatioita ja pienyrityksiä perehdytettiin oppilaitos-yritysyhteistyöhön sekä muotoilun käyttöön tuotekehitystoiminnassa. Konkreettisesti toiminta koostui kahdesta koulutustapahtumasta Vicenzassa Italiassa, jossa Muotoiluakatemian opettajat olivat kouluttamassa italialaisten yritysten edustajia. Intelligent Furniture - training for Design, environment and new materials DE-SME. LLP/Leonardo da Vinci, 2009 – 2012 Tässä partnerihankkeessa on osallistujia Italiasta, Saksasta, Suomesta ja Espanjasta. Hankkeen hallinnoija on Pistoijan maakunnan projektiorganisaatio Italiasta. KuMu:ssa toteutettiin vuoden aikana partnerimaiden huonekalu- ja sisustusalan yrityksille ja koulutusorganisaatioille kohdennettu koulutus- ja kehittämistarvekartoitus. Koulutussisältöjen pilottivaihe jatkuu 2011. Lisäksi tavoitteena on verkottaa eri maiden mukana olevia yrityksiä vuorovaikutteiseen kehittämistyöhön. Muotoiluakatemia on myös ollut mukana toimijana ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteisissä hankkeissa. −− Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena – MOTTU. ESR 2009 – 2011. Hallinnoija Savonia-amk, hyvinvointiala. −− OIS-Open innovation Space. ESR 2010 – 2012. Toimintamallin kehittäminen monialaiseen opetus- ja oppimistoimintaan. Hallinnoija Savonia-amk, hyvinvointiala. −− Hambulanssi – liikkuva suunhoitoyksikkö. ESR 2009 – 2011. Hankkeessa lanseerattiin auto 2010 vuoden lopulla nimellä Suupirssi. −− Kilpailuetua palvelumuotoilun keinoin – PALI. TEKES 2011. Valtakunnallinen Novia-amk:n koordinoima hanke. Hallinnoija Savoniassa LIIKE-osaamisalue. −− Palvelumuotoilua ikääntyville – PALMU. TEKES 2010 – 2012. Hallinnoija Savonia-amk, LIIKE-osaamisalue. −− Kulttuurista palveluliiketoimintaa. Kuopio Innovation Oy 2010. Valmistelurahoitus. −− Muovikomposiittituotteiden ja valmistusmenetelmien kehittäminen. ESR 2009 – 2011. Hallinnoija Savon ammatti- ja aikuisopisto, SAKKY. 20 Opetuksessa toteutettuja projekteja 2010 Laitoksilla toteutettavien suunnittelu- ja tuotekehitysprojektien sisältö vaihtelee toimeksiannon mukaisesti. Uusia tuotteita suunniteltaessa se yleensä sisältää koko prosessin läpiviemisen ideasta tuotteeksi. Jo olemassa olevien tuotteiden kohdalla suunnittelutyö voi kohdentua vain johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Taideteosten tuottamisessa taas oleellisinta on teoksen esteettinen laatu, sen ainutkertaisuus ja kohdentaminen määrättyyn tarkoitukseensa. Graafisen viestinnän laitoksen yritysprojektit olivat yritysviestintään liittyviä kehittämisprojekteja, kuten yrityksen visuaalisen ilmeen, mainosmateriaalin tai sähköisen viestinnän suunnittelua ja toteutusta. Yhteistyössä kiinnitettiin erityistä huomiota asiakasta ja kohderyhmiä koskevan tiedon hankintaan ja analysointiin sekä viestintäratkaisuiden konseptointiin ja perusteltavuuteen. Eri vaihtoehtoja kokeilemalla saatiin aikaan asiakkaan tavoitteiden mukaista sekä kohderyhmää puhuttelevaa viestintää. Tuotemuotoilun laitoksen useissa yritysprojekteissa tarkasteltiin varsinaisen muotoilun ja kehittämisen ohella myös niihin tuotteisiin liittyviä palveluita ja toimintaa. Teollisessa muotoilussa palvelumuotoilullinen toiminta heijastuikin entistä vahvemmin opetussisältöihin ja opiskelijoiden työharjoitteluun ja opinnäytetöiden aiheisiin. TKItoiminnassa monialaista kehittämistyötä jatkettiin Savonian yksiköiden yhteisissä hankkeissa. Vuoden aikana ei tullut varsinaisia menestyksiä kilpailuissa, mutta onnistuneita suorituksia löytää internet-sivustoilta kuten Janne Leppäsen ”Arkin Sinisellä Merellä” tai Kalevala Koru Oy:n mallistosta Jarno Räsäsen ”Tervas”-korusarja. Tekstiilimuotoilun laitoksen asiakasprojekteja tehtiin yksityiskoteihin ja julkisiin tiloihin. Tekstiilitaidetta oli lisäksi esillä Kelan aluetoimistossa, Kauppakeskus Prismassa, Puijon rinteillä sekä Kuopion liikenteen reittibusseissa. Kädentaitojen ja luovan toiminnan asiakkaina olivat lähinnä hoito- ja opetusalan organisaatiot. Eri projekteissa kestävä kehitys, esteettisyys ja luovan toiminnan virikkeellisyys ovat olleet painottuneina. Vaatetusmuotoilun laitoksen asiakasprojektit liittyivät työ-, imago- ja esiintymisvaatetuksen suunnitteluun ja konseptointiin, uniikkivaatteiden ja puvustusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä myyntimallistojen suunnitteluun. Lisäksi näytösten, näyttelyjen ja tapahtumien suunnittelu – alan ammatillinen moninaisuus ja rajapinnat tulivat esiin projekteissa. Konsultaatiota hyödynsivät uusina yhteistyötahoina Kuopio Vilimit -elokuvafestivaali ja Kulttuurihistoriallinen museo. Valtakunnallisen Sydänpäivän hyväntekeväisyystapahtuman näytösjärjestelyt ja Taitemia-gallerian näyttelyt rakensivat edelleen yhteistyöverkostoja ja lisäsivät eri laitosten välistä yhteistyötä. 21 Näyttely-, messu- ja tiedotustoiminta 2010 Aktiivinen näyttelytoiminta on Kuopion Muotoiluakatemian keskeinen ulkoisen viestinnän muoto. Näyttelyissä esitellään monipuolisesti muotoilu- ja viestintäalan opiskelijoiden tai valmistuneiden osaamista. Näyttelyiden yhteydessä järjestetään lisäksi erilaisia seminaareja ja tapahtumia. Vuoden 2010 aikana opiskelijoiden tuotteita ja projekteja esiteltiin seitsemässä näyttelyssä oppilaitoksen omissa tiloissa. Lisäksi Taidetekstiilien ulosmarssi -näyttelyssä uniikkeja tekstiilejä oli esillä Prismassa, Puijon portailla ja Kuopion liikenteen paikallisbussissa. Vuoden päätapahtuma oli Kuopion Rouvasväenyhdistyksen 150-vuotisjuhlavuoden näyttely Utopia ja kotiinpaluu. Näyttelyn teemassa otettiin huomioon Kuopiossa heinä-elokuussa olleet Asuntomessut. Samalla Kellari-galleriassa esiteltiin Rouvasväenyhdistyksen historiaa. Näyttelyn avajaisissa ojennettiin Muodosta tulevaisuus -muotoilupalkinto, 4 000 euroa, tekstiilisuunnittelija Hanna Korvelalle. Palkinnon luovutti valtioneuvos Riitta Uosukainen. Muotoiluakatemiasta valmistunut Risto Kokko sekä hänen veljensä opettaja Timo Kokko esittäytyivät ensi kertaa yhteisnäyttelyssä. Taitemia-galleriassa esittäytyi veistoksin ja tussipiirroksin Timo Kokko. Risto Kokon uniikkeja taideteoksia ja käyttökeramiikkaa oli esillä Kellari-galleriassa. Opiskelijat ovat jatkaneet yhdistyksen vuosikymmeniä toteuttamaa perinteistä joulumessutoimintaa joka vuosi. Myös syyskirppiksestä ja kevätmyyjäisistä on tullut perinne. Keramiikka- ja lasimuotoilun opiskelijoiden näyttely ”illusia” toi esille opiskelijoiden ajatuksia voimasta ja lumouksesta. For winters to come – Ekomuotia avantgarden hengessä -näyttely oli vaatetusalan opiskelijoiden kannanotto ilmastonmuutokseen, jota kulutushysteria edesauttaa. Asut oli valmistettu kirpputoreilta, omista kaapeista tai ystäviltä löydetyistä materiaaleista. Kestävän kehityksen rinnalla teemana oli myös avantgardistisuus, joka näkyi vaatteiden väreissä, muodoissa ja materiaaliyhdistelmissä. Kellari-galleriassa oli kertomusvuonna mm. opiskelijoiden näyttelyt Photogenic on the Rocks, Musta torni ja A Frozen Debarkle. Kuopion Muotoiluakatemia osallistui omalla osastollaan Helsingin Messukeskuksessa järjestettyyn Suomen Lukiolaisten Liiton Studia 2010 kansainväliseen jatkokoulutustapahtumaan, joka keräsi yli 15 000 nuorta tutustumaan koulutusmahdollisuuksiin. Osastolla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja opinto-ohjaajien ja muotoilun koulutuksesta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa. 22 Kilpailutoiminta Kuopion Muotoiluakatemian opiskelija Saara Tuhkanen palkittiin opinnäytetyöllään ”Räsyt Pokkaa. Luovan suunnitteluprosessin kuvaus” ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa. Raadin lausunnossa kehuttiin opinnäytetyön kirjallisen osan omaperäisyyttä ja erottuvaa ammatillisen suunnitteluprosessin kuvausta. Työssä ei keskitytty vain yksittäisen korun suunnitteluun ja toteuttamiseen, vaan lopputuloksena syntyi ideamallisto, jossa käytettiin tuttuja kotimaisia materiaaleja kiinnostavalla tavalla uusissa konteksteissa. Ilmeikäs taitto ja visuaalisesti rikas ilmaisutapa tukivat prosessikuvauksen ja ajattelun havainnollistamista. Vaatetusmuotoilun opiskelija Terhi Kuosmanen oli mukana T-Balanse -asun tuotekehitystiimissä, josta kuopiolainen Telespro Finland Oy sai tasavallan presidentin myöntämän INNOSUOMI 2010 -palkinnon. T-Balance -asu ehkäisee potilaan lämmönmenetystä leikkausprosessin aikana. Terhi Kuosmasen työharjoitteluun yrityksessä kuuluivat mm. tiedonhankinta, materiaalin etsiminen, protojen kaavoitus ja ensimmäisten protojen valmistus sekä niiden jatkokehittely. Kyseinen T-Balance -asu on käytössä jo monissa suomalaisissa sairaaloissa. Toimintavuoden taloudellinen katsaus Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Muotoiluakatemian talouden puitteet on rajattu em. opetusministeriön vahvistamassa, kuntayhtymän ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa. Yhdistyksen näkökulmasta katsottuna pääasiallinen liikevaihdon osa muodostuu myyntitulosta, jonka se saa laskuttaessaan tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta ja opetuksen käyttöön luovuttamista tiloistaan Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymää. Kuntayhtymä saa Muotoiluakatemian osalta lakisääteisen rahoituksen opetusministeriöstä sen vahvistamin perustein. Opetusministeriön kulttuurialalle vahvistama yksikköhinta oli kertomusvuonna 11 160,79 €/opiskelija, josta summasta opiskelijamäärän mukaan määräytyvä osuus on 70 % eli 7 777,31 €. Opiskelijamääränä käytetään laskennallista opiskelijamäärää (=vahvistetut aloituspaikat kerrottuna tutkinnon pituudella). Tuloksellisuusosa eli tutkintojen mukaan määräytyvä osa rahoituksesta oli 3 271,27 €/ suoritettu tutkinto. Muotoiluakatemian laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2010 oli nuorisoasteella 495 ja aikuiskoulutuksessa 60 eli yhteensä 555 laskennallista opiskelijaa. Rahoitukseen vaikuttavat tutkinnot määräytyivät vuosina 2007 (120 tutkintoa) ja 2008 (151 tutkintoa) suoritettujen tutkintojen perusteella. Nuorisoasteella vuonna 2010 oli 105 aloituspaikkaa. 23 Opetusministeriön kuntayhtymälle myöntämä rahoituslain mukainen rahoitus muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmiin oli kertomusvuonna 6 066 606 €. Tästä summasta vähennettiin Muotoiluakatemian osuus kompensaatiokustannuksiin, joita kuntayhtymässä sisäisesti maksetaan kulttuurialan musiikin ja tanssin koulutukseen sekä Pelastusopiston toimintaan, yhteensä 272 701 € sekä Muotoiluakatemian osuus yhteisesti katettavista (tietohallinto, markkinointi, laatutoiminta, kirjasto- ja informaatiopalvelut ja yleishallinto) kustannuksista 140 691 €. Yksikköhintarahoituksesta kuntayhtymä maksaa Muotoiluakatemian opetushenkilöstön palkat sivukuluineen 2 514 748 € ja loppuosa on tukipalvelukokonaisuudesta ja yhdistyksen tilojen käytöstä laskutettavaa tukipalvelukokonaisuuden myyntituloa, joka kertomusvuonna siis oli 3 138 461 €. Osa liikevaihdosta koostuu yhdistyksen maksullisen palvelutoiminnan tuotoista (Kafetemian myynti, tuotot yritysprojekteista, raaka-ainemyynti, julkaisumyynti), muista liiketoiminnan tuotoista sekä hanketoiminnasta. Kertomusvuoden aikana irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvia hankintoja (koneet, laitteet, tietoverkko, ohjelmat, tietokoneet, muut av-välineet) tehtiin 105 678 €:n arvosta. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta aiheutuvat käyttökustannukset kertomusvuonna olivat pääryhmittäin: € −− henkilöstömenot ...........................................987 367 −− hankinnat........................................................370 522 −− kiinteistömenot..............................................666 286 −− palveluiden ostot............................................205 049 −− markkinointi- ja viestintäpalvelut ..............148 278 € Yhdistyksen rahoituksellinen asema sekä maksuvalmiuden että vakavaraisuuden osalta on hyvä kuten myös yhdistyksen kannattavuus. Henkilöstö Kuopion Rouvasväenyhdistyksen palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 26 toimihenkilöä. Yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt työskentelevät eri tukipalveluprosesseissa seuraavasti: −− toimitusjohtaja (sivutoiminen) −− talous- ja hallintojohtaja −− taloushallinnossa kolme toimihenkilöä −− tiedottaja (markkinointi ja viestintä) −− opiskelijahallinnossa kaksi opintosihteeriä sekä aikuiskoulutuksen koulutussuunnittelija (opiskelijapalvelut) −− ravintopalvelutehtävissä Kafetemiassa viisi henkilöä −− tietohallinnossa kolme henkilöä −− maksullisen palvelutoiminnan projektitehtävissä ja hanketoiminnassa hankepäällikkö, projektipäällikkö ja kolme projektisuunnittelijaa −− kirjasto- ja informaatiopalveluissa informaatikko sekä tietopalvelusihteeri −− kiinteistöhallinnon tehtävissä kaksi toimihenkilöä 24 Lisäksi vuoden 2010 aikana Kuopion Muotoiluakatemiassa on työskennellyt 40 päätoimista opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijaa (virkavapaalla kaksi lehtoria). Opetushenkilöstön määrä kuvaa tilannetta 31.12. Opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijoiden työnantaja on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Toimihenkilöiden esimiehinä toimivat kertomusvuonna toimitusjohtaja Eija Vähälä sekä talous- ja hallintojohtaja Leena Innanen. Opetushenkilöstön esimiehinä osaamisaluejohtaja Kaija Sääski sekä koulutus- ja kehittämispäällikkö Heikki Jylhä-Vuorio. Työterveyshuolto on järjestetty Kuopion Oma Lääkäri Oy:n kanssa tehdyn toimintasuunnitelman pohjalta. Se sisältää sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen, ns. sairaanhoidon osuuden, jonka työnantaja kustantaa. Uusille opetus- ja toimihenkilöille järjestetään aina työhöntulotarkastus työsuhteen alussa ja henkilöstölle ikäkausitarkastuksia 5 vuoden välein 50-vuotiaaksi asti ja sitten kolmivuotisjaksoissa. Lisäksi kolmen vuoden välein on työterveyshoitajan suorittamat tarkastukset niille henkilöille, jotka altistuvat työssään esim. melu- tai pölyhaitoille tai liuotinaineille. Työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä 20 909,52 € keskimäärin 68 työterveyshuollon piiriin kuuluneen henkilöstön osalta eli 307,49 € / henkilö (vuonna 2009 408,27 €/ henkilö). Työterveyshuollon osalta korvattavien kustannusten enimmäismäärän vahvistaa Kansaneläkelaitos. Ehkäisevän työterveyshuollon osalta vuonna 2010 korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 152,60 € / henkilö, josta KELA:n korvaus on 60 % eli 91,56 € / henkilö ja sairaanhoidon osalta enimmäismäärä on 228,90 € / henkilö, josta korvaus on 50 % eli 114,45 € / henkilö. Rouvasväenyhdistyksen ja Muotoiluakatemian osalta sairaanhoidon kustannukset tulevat ylittymään vahvistetusta enimmäismäärästä eli ovat 244,33 € / henkilö. Sairauspoissaolopäiviä toimihenkilöillä oli kertomusvuoden aikana 218 kalenteripäivää (tähän sisältyy 172 työpäivää). Sairauspoissaoloja 26 toimihenkilöstä oli 17:llä, joten keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli 12,8 kalenteripäivää /poissaolija. Opetushenkilöstöllä sairauspoissaolopäiviä kertyi 234 kalenteripäivää (tähän sisältyy 178 työpäivää) vuonna 2010. Sairauspoissaloja keskimäärin 40 opetushenkilöstöön kuuluvasta oli 19 henkilöllä, joten keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli 12,3 kalenteripäivää / poissaolija. Työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen ovat olennainen osa yhdistyksen henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön vapaa-ajan toimintaan on panostettu mm. tukemalla uima- ja kuntosalilippujen hankintaa. Jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle jaetaan lukuvuoden aikana myös 20 kpl viiden euron arvoisia kulttuuriseteleitä. Toimihenkilöille järjestettiin syyskuussa Rouvasväenyhdistyksen 150-vuotisjuhlan eräänä ohjelmana työnantajan kustantama kolmepäiväinen työhyvinvointimatka Riikaan. Koko henkilöstölle järjestettiin joulukuussa yhteinen teatteri-ilta. Henkilöstön kehittämistä mittaava tunnusluku ´kehittämiskustannukset prosentteina palkkasummasta´ oli Muotoiluakatemiassa kertomusvuonna 1,2 %. Kehittämiskustannukset olivat 34 801,75 €. Summaan sisältyvät koulutuksesta aiheutuvat kurssimaksut, osallistumismaksut, mahdolliset matkakorvaukset sekä koulutusajan palkat. 25 N äkymiä vuodelle 2011 Muutoksen suunnittelun vuodet Kuopion Rouvasväenyhdistys ry on toiminut 150 vuotta. Vuodesta 1884 se on ylläpitänyt Kuopion Muotoiluakatemiaa (nyk. nimi) valtioneuvoston päätöksellä. Vuonna 2002 Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (nyk. nimi) ja yhdistys sopivat opetusministeriön ehdottamalla tavalla laaditulla sopimuksella yhteisestä ylläpitojärjestelmästä muotoilun ja viestinnän koulutuksen toteuttamiseksi siten, että yhdistys vastaa koulutuksen tiloista ja tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta kuntayhtymälle. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallitus päätti kokouksessaan 11.11.2010 irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisaika on neljä vuotta vuoden 2011 alusta lukien. Irtisanomisen perusteluissa kuntayhtymä vetoaa ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat uusia järjestelyjä. Kuntayhtymän mielestä Savonian perustehtävien ja niitä tukevan tukipalvelutoimintojen järjestämisen ja talousvastuun tulee olla kokonaisuudessaan kuntayhtymän vastuulla, ohjauksessa ja valvonnassa. Toiminta jatkuu kuitenkin ennallaan sopimuksen voimassaolon ajan vuoden 2014 loppuun. Ammattikorkeakoulun rehtorin mielestä Kuopion Rouvasväenyhdistys on 150 vuoden ajan merkittävästi kehittänyt Pohjois-Savon kulttuuri- ja käsityöalan koulutusta. Sopimuksen purkamisella ei ole hänen mielestään tarkoitus millään tavalla kyseenalaistaa yhdistyksen työn merkitystä. Rouvasväenyhdistys on koulun perustajana ja Muotoiluakatemian alkuperäisenä ylläpitäjänä voimakkaasti edistänyt ja tarvittaessa puolustanut muotoilu- ja kulttuuriosaamisen roolia ja asemaa Itä-Suomessa. Vastuu muotoiluosaamisen ja -koulutuksen kehittämisestä on lähivuosien kuluessa siirtymässä kokonaan Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle. Toiminnassa integraatio on pitkällä jo nyt, muotoilun koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta on jo sitoutunut ammattikorkeakoulun sisällä eri alojen väliseen kiinteään ja monialaiseen yhteistyöhön. Sopimuksen mukaisesti tukipalvelut ovat kiistatta palvelleet opetusta erittäin hyvin. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n toiminta jatkuu siis ennallaan sopimuksen mukaisesti neljä vuotta. Sinä aikana yhdistys kehittää sellaisia toimintoja, jotka vastaavat sääntöjen tavoitteita ja edistävät muotoilua ja kulttuuria. 26 Nykyisten sääntöjensä mukaisesti Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea ammattitaidon ja ammattipätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutus- ja työaloilla. Yhdistys on koulutuksen alalla vahva toimija, joka on määrätietoisesti kehittänyt kulttuurialan muotoilun ja viestinnän koulutusta – käsityökoulusta opistoasteen kautta nykyiseksi ammattikorkeakouluopetusta antavaksi oppilaitokseksi. Nyt on muutoksen suunnittelun vuodet! Tulevien vuosien aikana tarvitaan luovaa suunnittelua, ideoita, aatetta ja yhteistyötä, kun suunnittelemme tulevaa yhdistyksen toimintaa. Rouvasväenyhdistyksellä on historiassaan kokemusta vaiheista, jolloin on ollut muututtava ja tarkennettava tavoitteita ja toimintatapoja. Yhdistys haluaa edelleen olla vahvasti mukana kulttuurin edistämisessä, monipuolisen muotoilun tukemisessa ja vaikuttajana. Pelkästään vuokranantajan rooliin yhdistys ei tunne mielenkiintoa. Yhdistyksellä on merkittävä kiinteistökokonaisuus, jonka tulevaisuuden ratkaisut ovat edessä. Maassamme on julkaistu äskettäin useita strategioita ja raportteja kulttuurin ja luovien alojen merkityksestä. Nyt on Kuopion Rouvasväenyhdistyksen etsittävä oma vaikuttamisen ja toiminnan tulevaisuus kulttuurijärjestönä. Rouvasväenyhdistyksellä on neljän vuoden aikana mahdollisuus luoda uusi yhdistyksen tulevaisuus. 27 L iite Kuopio 19.5.2010 150-vuotisjuhlaseminaari Valtioneuvos Riitta Uosukaisen puhe yhdistyksen 150-vuotisjuhlassa Rouvasväenyhdistys ja muut naisvaikuttajat Minulle on ilo ja kunnia seisoa puhujan paikalla Kuopion Muotoiluakatemian auditoriossa viettämässä Kuopion Rouvasväenyhdistyksen 150-vuotisjuhlaa. Olen saanut toimia haltijakummina eräässä tärkeässä uudistusvaiheessa Muotoiluakatemian nimen ja organisaation luomisen yhteydessä. Että saattoikin olla hankalaa! Onneksi osuin opetusministeriksi tuolloin; sinnikkyyttä riitti täällä ja siellä 1990-luvun alussa. Kuopion naishistoria on valloittava. Olen tehnyt lisensiaatintutkielmani aiheesta Minna Canth vuosisadan lopun naisen kuvaajana 1960-luvulla ja siis viettänyt runsaasti aikaa täkäläisten naisvaikuttajien seurassa. Tuolloin otsikoksi tuli enempiä miettimättä vuosisadan loppu – ei hetkeäkään mietitty, että pian siirtyisimme 2000-luvulle ja 1800-luvun loppu jäisi taakse. Nykyään paljon puhutaan kansan taloudellisesta, oikeudellisesta ja sivistyksellisestä kahtiajaosta ja etsitään tasa-arvoa oikein tosissaan. Entä millainen oli tilanne Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminnan alkuvuosikymmenten ja Minna Canthin keskeisen toiminnan aikana? Kuopion Rouvasväenyhdistys on perustettu vuonna 1860 ja Kuopion Muotoiluakatemian edeltäjä käsityökoulu on perustettu 1884. Olen tutustunut myös Käkisalmen Rouvasväenyhdistykseen, joka oli perustettu 1855, ja senkin toiminta-alaan kuului köyhille tytöille perustettu ammattikoulu. Käkisalmen Rouvasväenyhdistyksen historiasta käy ilmi, että yhdistystä perustettiin naisten voimin ja naisille mutta johtotehtäviin laki määräsi miehet alkuvaiheessa. (Ensimmäinen Rouvasväenyhdistys oli perustettu Viipuriin 1835, Frauenverein.) Kun tarkkailee väestön sivistysmäärää Kuopiossa 1880, ei voi olla havaitsematta jyrkkää kahtiajakoa. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kaupungissa oli lukutaidottomia miehiä (suomi) 565 ja naisia (suomi) 574, miehiä (ruotsi) 24 ja naisia (ruotsi) 29, luku- ja kirjoitustaitoisia miehiä 1023 ja naisia 624. Henkilöitä, joilla oli korkeampi koulusivistys, oli viitisensataa, 244 miestä ja 271 naista. Sellaisessa kentässä upean kirjailijan, kauppiaan ja kulttuuripersoonan Minna Canthin (1844 –1897) toiminnan näkyvyys oli huikea. Hän tunsi itsensä veturihevoseksi, joka sai sietää piiskaa kunnon kuopiolaisilta. Silti hän ei toiminut yksin, vaikka hänestä tuli uusien aatteidensa ja harrastustensa tähden vähitellen Kuopion keskeisin henkisen elämän hahmo. Kuopio oli sentään Snellmanin kaupunki. Suomalainen Seura toimi laajalla demokraattisella pohjalla, Kalevalaseuraan sen sijaan kuului vain kirjallisuutta ja kieliä harrastavia naisia, jotka yhdessä tutkivat Kalevalaa, 28 lausuivat runoja suomen kielellä ja käänsivät ruotsalaista ja ulkomaalaista kirjallisuutta suomeksi. Yhdistyksen oli perustanut Pietarin Katariina-instituutissa opiskellut Elisabeth Stenius. 1880-luvulla naiset perustivat uuden lukuseuran, jossa he harrastivat edustavinta murroskirjallisuutta. Minna Canthin lisäksi siihen kuuluivat Selma Backlund, Lydia Herckman, Betty Ingman, Elisabeth Stenius ja myöhemmin Elisabeth Järnefelt. Kuopion ”naisintelligensia” keskusteli mm. ranskalaisesta feminismistä. Kuopion Rouvasväenyhdistys teki työtään äärimmäisen ponnekkaasti. Puheenjohtajista erottuvat alkuvuosina Maria Hillbom ja Emmy Piispanen sekä Hanna Lignell. Yhdistys nautti myös miesten arvonantoa, esim. Gustav Ranin ja Kustaa Killinen olivat myötämielisiä. Yleensäkin samat nimet esiintyvät eri yhdistyksissä, ja puolisot ovat mukana, näin esim. Killiset ja Herckmanit. Rohkenen olettaa, että Rouvasväenyhdistys ynnä muut naisten viralliset ja epäviralliset seurat olivat vaikuttamassa merkittävään aloitteeseen, jonka Kustaa Killinen, August Herckman ja Ivar Kyander tekivät valtiopäivillä porvarissäädyssä naisten yleisestä ja yhteisestä äänioikeudesta helmikuussa 1897. Se ei toteutunut vielä kymmeneen vuoteen, uusi eduskunta aloitti 1907, ja uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki saatiin 1906. – Huomattakoon sekin, että toteutumaton aloite tehtiin vielä Minna Canthin eläessä; hän kuoli 12. toukokuuta 1897. Palatkaamme vielä väestön koulutustasoon, tuon kouluttamattoman. Minusta on ikuinen ihme, että Kuopion kirjailijat Minna Canth, Juhani Aho, Kauppis-Heikki, Elisabeth Järnefelt ja muut kulttuurivaikuttajat heilauttamalla heittivät Suomen kirjallisuuden muun Euroopan realistisen kirjallisuuden tasolle. Mistä kumpusi tuo luovuus, kielitaito, ahkeruus? Miten he pystyivät kääntämään suomeksi venäjästä, ranskasta, norjasta, tanskasta monipuolista kirjallisuutta ja Vapaita Aatteita? Ja samaan aikaan toisaalla samassa kaupungissa elettiin äärimmäisen alkeellisesti. Oli kiireimmiten saatava liikkeelle koulutus, koulutus, koulutus. Oli Kuopion Rouvasväenyhdistyksen tähtihetki: nuoret neitoset olivat jo 1846 ryhtyneet keräämään rahoitusta köyhien tyttöjen luku- ja kutomakoulun perustamiseksi. 2.3.1860 jo kokoontui 49 kaupungin säätyläisnaista pohtimaan keinoja lastenhuollon järjestämiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Syntyi tämä kuulu yhdistys. Perustajat olivat virkamiesperheistä, kauppiaitten ja käsityöläisten perheistä. Ensimmäisenä toiminnan tavoitteena oli hankkia tilaisuutta työansioon kaupungin varattomille naisille. Kyse oli työnvälityksestä. Jäsenet hankkivat materiaaleja, opastivat ja markkinoivat. Kaupunki ja kauppiaat Gust. Raninin johdolla tukivat tätä työtä. Tämän ajan veret seisauttava todistuskappale on Minna Canthin Työmiehen vaimo. Kun siinä Johanna-vaimo on saanut rouvilta työtilauksen, taidokkaan kankaan kudottavakseen, juoppo miehen ketale leikkaa sen puista ja lähtee hankkimaan sillä viinarahaa. Tuossa näytelmässä saavat korvilleen niin herrat kuin narrit, rouvat ja muut vaimonpuolet. Yksi henkilöistä (Vappu) on saavuttanut vahvan identiteetin ja toimeentulon, muut völlehtivät kohtalon armoilla. Herkkä Johanna kuolee, Homsantuu viedään linnaan. Ja todella yleisen repliikin saamme lukea: kyllä aina on jotenkin vaimon vika, jos mies juo. Naisten avuttomuus saa vieläkin tulistumaan, vaikka näytelmä on vanha. Hirmuisinta on, että tuon ajan ilmiöt elävät yhä. Tasa-arvoa ja sen puutetta argumentoidaan vuosisatoja vanhoilla väitteillä. Työtä siis riittää yhä. ”Eläkööt intelligentit miehet – tyhmät saavat kernaasti kuolla”, kirjoitti Minna-rouva. Muutkin Kuopion rouvat olivat oikealla asialla, vaikka kaikki ei sujunutkaan kuin valssi suvella, minkä näytelmä osoittaa. Työtä ja oppia oli saatava ja saatiinkin. Maskeraateilla eli naamaripidoilla sekä arpajaisilla hankittiin raaka-aineita. Ostajista ei ollut pulaa, mutta tuotteet olivat heikkolaatuisia. Käsityötaito oli kurjalla kannalla – ja niinpä päätettiin perustaa käsityökoulu. 29 Käsityökoulusta alkoi tarina, jolla on ollut monta nimeä: Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitos, KOTO, Käsityökoulu, Naiskotiteollisuuskoulu, Kotiteollisuuden Koulukeskus sekä Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Nyt on nimenä Kuopion Muotoiluakatemia, ja se kuuluu Savonia-ammattikorkeakouluun. Meneillään on viisas koulutus kulttuurin toimialueella. Muotoilufoorumi on ainutlaatuinen, ja siihen kuuluva Taitemian kirjasto ylläpitää muotoilu- ja viestintäalan kokoelmia. Hankkeet ja verkostot ovat kansallisia ja kansainvälisiä. Lisäksi kirjaston yhteydessä on DESIGNASIANTUNTIJA-rekisteri. DIGITEMIAkuvakirjasto on kaiken lisäksi vielä digitaalisen materiaalin hallinta- ja arkistointijärjestelmä. Oppilaitoksessa on ollut useita valtakunnallisia ja alueellisia opetusalan kokeiluja 1980 – 90-luvulla: käsi- ja taideteollisuusalan joustavan koulutusrakenteen kokeilu, sähköisen viestinnän ja monimuoto-opetuksen kokeilu yhteistyökokeilu lukion kanssa sekä yhteistoimintakokeilut Helsingin ja Kuopion yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulukokeilu aloitettiin vuonna 1991 Pohjois-Savon ammattikorkeakouluna yhdessä Kuopion ja Walter Ahlströmin teknillisten oppilaitosten kanssa. Byrokratian jongleeraus on ollut merkittävän hankalaa ja onnistunut kuin ihmeen kaupalla. Kiinteistöjen hankinta on ollut jännityskertomus, mutta onnistunut hyvin. Alun luonnonvalaistusoloista on edetty pitkälle: valaistusta ei koulun alkaessa ollut lainkaan, vaan auringon valossa tehtiin työtä. Joskus joku oppilas saattoi tuoda kynttilän päivää jatkaakseen. Näillä näkymin Kuopion Muotoiluakatemia on tuonut muotoilijan ja medianomin tutkinnoilla oman vahvan osansa Savonia-ammattikorkeakouluun. ”Se on kokemuksellisen ja toimivan tuoteympäristön tutkiva kehittäjä ja erikoisosaaja”, jos halutaan käyttää virallista halitulikoukeronamnamnam-kieltä. Tulokset ovat kaiken kaikkiaan hyvät. Kuopion Muotoiluakatemia vaikuttaa ympärillämme, se vetää hyviä opiskelijoita, se on ennakkoluuloton. Valmistuneet toimivat eri aloilla: tekstiilimuotoilussa, graafisessa viestinnässä, kulttuurialoilla, sisustus- ja kalustesuunnittelussa, tuotekehityksessä, teollisessa muotoilussa. Minä rakastan tämän oppilaitoksen henkeä. Sen takana on itsenäisyys ja omapäisyys, ei ole hellitetty eikä menty helpointa tietä. Voimanlähteenä on monella tavalla ollut Kuopion Rouvasväenyhdistys, joka taannoin lahjoitti 30 000 euroa myös Itä-Suomen yliopistolle. Ja niinpä jälleen voi luetella lahjakkaiden naisten nimilistan niin kuin esitykseni alussa: Hallituksen puheenjohtaja: aluejohtaja Tarja Eskelinen −− Varapuheenjohtaja: hovioikeudenneuvos Marja-Liisa Karotie −− Sihteeri: johtaja Eija Vähälä −− Rahastonhoitaja: talous- ja hallintojohtaja Leena Innanen Muut jäsenet: −− Verojohtaja Tuula Kemppainen −− Rehtori Leena Laukkanen −− Yliopettaja Satu Miettinen −− Toimialajohtaja Elina Pallonen-Eriksson −− Sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen −− Kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Merja Ranta-Pere I800-luvun henkilöluetteloissa naisella oma ammatti oli harvinaisuus, rouvat olivat rouvia. Nyt on toisin. Voin vain kuvitella sitä myhäilevää hyväksyntää, jonka edeltävät Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja muiden seurojen jäsenet antaisivat tälle pätevälle naisten joukolle. Toivotan teille edelleen menestystä, käsien ja käsittämisen kunnioitusta, työn iloa. Toivotan ”kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää”. (Minna Canth Kalle Brofeldtille 1884) 30 © Valokuvat Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion Muotoiluakatemian arkistot Tuukka Uusitalo, Kuopion Muotoiluakatemia Sivu 4 (Tarja Eskelinen): Studio Liisa Ulkoasu ja taitto: Paula Savolainen, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, 2011 PL 98, Piispankatu 8, 70101 KUOPIO www.designkuopio.fi
© Copyright 2024