Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2011
Pikassos Oy Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2011 Asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Urjalan kunnissa. Satu Loippo 30.3.2012 1 SELVITYS VUODELTA 2011 Saatteeksi Vaikeassa elämäntilanteessa oleva kansalainen voi kokea olevansa muihin verrattuna alisteisessa asemassa joutuessaan turvautumaan sosiaalihuollon palveluihin. Näissä tilanteissa viranomaisten tulee erityisesti kiinnittää huomiota palvelujen myöntämistä sääteleviin menettelysäädöksiin. Olen tämän vuoksi keskittynyt vuotta 2011 koskevassa selvityksessä tuomaan esiin niitä pääosin sosiaalihuollon toimintatapoihin liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa heikentävästi asiakkaan asemaan ja joilla on kytkös hänen oikeusturvaansa. Tällaisia asiakkaan oikeusasemaan vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa viranomaisten menettelytavat palvelun myöntämisessä, päätökset, niissä annetut perustelut ja perustelujen selkeys sekä laissa säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Erityisesti kiinnitän huomiota asiakasmaksujen määräytymiseen liittyviin ongelmiin sekä lastensuojelussa, kehitysvammahuollossa että vanhuspalveluissa. Päätöksen muodosta säädetään hallintolaissa. Lain vaatimuksista huolimatta monet päätökset ovat vaikeaselkoisia ja riittämättömästi perusteltuja. Joskus päätöstä ei anneta ollenkaan asiakkaan nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta. Määräaikoja on tullut muutamien viime vuosien aikana useisiin sosiaalihuollon palveluihin. Niiden noudattamisessa monilla kunnilla on kuitenkin merkittäviä ongelmia. Viranomaisten menettelytavat eri palveluiden myöntämisessä voivat olla epäjohdonmukaisia, eikä tarkoituksenmukaisia toimintamalleja sen paremmin asiakkaan kuin organisaationkaan kannalta ole riittävästi mietitty. Tämä kaikki voi johtaa asiakkaan kannalta sekä kohtuuttomuuksiin että turvautumiseen kaikkia osapuolia työllistävään muutoksenhakuun. Näitä seikkoja tarkastelen erityisesti luvussa 2 eri tehtäväalueiden kohdalla. Kaikkia sopimuskuntia koskevat yleiset johtopäätökseni ovat luvussa 2.6. Lyhyt kuntakohtainen tarkastelu on luvussa 3. Kiitän lämpimästi kuntien viranhaltijoita yhteistyöstä. Tampereella 30.3.2012 Satu Loippo 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ……………………………………………………………………………………..3 1.1. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin……………………………………...........3 2. ASIAKKAIDEN YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN VUONNA 2011................5 2.1. Toimeentulotuki………………………………………………………………................5 2.1.1. Lapsiperheiden toimeentulotuki……………………………………………..9 2.1.2. Asunnottomuus ja häädöt…………………………………………………..11 2.2. Lasten ja perheiden palvelut…………………………………………………...........13 2.2.1. Lastensuojelu……………………………………………………………….......13 2.2.1.1. Määräaikojen toteutuminen lastensuojelussa………………………..13 2.2.1.2. Lastensuojelun menettelykysymyksiä………………………………..14 2.2.1.3. Lastensuojelu vammaispalvelujen ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa………………………………………………………….....16 2.2.1.4. Lastensuojelun asiakasmaksut………………………………………..18 2.2.1.5. Perhehoito lastensuojelun sijaishuollon muotona…………………...19 2.2.2. Perheneuvonta…………………………………………………………………21 2.3. Vanhustenhuolto…………………………………………………………………..........22 2.3.1. Huolenpidon tarpeessa olevan henkilön kotikunnan muuttaminen……….22 2.3.2. Palveluasumiseen liittyviä näkökohtia……………………………………….23 2.3.3. Laitos- ja palveluasumisen muutokset………………………………………30 2.4. Vammaispalvelut…………………………………………………………………..........31 2.4.1. Määräaikojen toteutuminen vammaispalveluissa…………………………..31 2.4.2. Henkilökohtainen apu – palvelu………………………………………………32 2.4.3. Kehitysvammaisten erityishuolto……………………………………………..34 2.5. Muistutukset, muutoksenhaku ja palvelujen valvonta………………………........38 2.5.1. Muistutukset…………………………………………………………………….38 2.5.2. Hallinto-oikeusvalitukset………………………………………………………..39 2.5.3. Palveluidenvalvonta…………………………………………………………….42 2.6. Johtopäätökset………………………………………………………………………......43 3. SOSIAALIASIAMIEHEN HAVAINTOJA SOPIMUSKUNNISTA……………………………..45 3.1. 3.2. 3.3. Akaan seudun kunnat…………………………………………………………….........45 3.1.1. Akaa……………………………………………………………………………..45 3.1.2. Urjala…………………………………………………………………………….46 Hämeenlinnan seudun kunnat………………………………………………………..46 3.2.1. Hattula………………………………………………………………………......46 3.2.2. Hämeenlinna……………………………………………………………………46 3.2.3. Janakkala………………………………………………………………………. 49 Riihimäen seudun kunnat……………………………………………………………...51 3.3.1. Hausjärvi…………………………………………………………………….......51 3.3.2. Loppi……………………………………………………………………………...52 3.3.3. Riihimäki………………………………………………………………………....53 4. SOSIAALIASIAMIEHEN OMA TOIMINTA VUODEN 2011 AIKANA…………………….....56 4.1. Sosiaaliasiamiehen tiedottamis- ja vaikuttamistoiminta sekä kouluttautuminen LÄHTEET, LUKEMISTO JA LIITTEET……………………………………………………………58 3 1. JOHDANTO 1.1. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna 2001. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakkaan kohtelulla tarkoitetaan sitä tapaa, miten asiakkaaseen asiakaspalvelutilanteessa suhtaudutaan. Lain tavoitteena on edistää asiakkaan itsemääräämisoikeutta ottamalla huomioon asiakkaan tarpeet, toivomukset ja mielipiteet sellaisina kuin asiakas ne itse ilmaisee. Tavoitteena on, että viranomainen aiempaa enemmän luottaa asiakkaan omaan kykyyn kertoa, mitä hän tarvitsee. 1 Asiakaslain soveltamisala Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Myös kaikki sellaiset sosiaalihuollon palvelut, joista kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen tai joissa asiakas on solminut yksityisen palveluntuottajan kanssa kahdenkeskisen sopimuksen kuuluvat asiakaslain soveltamisalaan. Sosiaaliasiamies – määritelmä ja tehtävät Asiakaslaissa säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta. Jokaisen kunnan on nimettävä kuntaan sosiaaliasiamies, jonka tulee olla perehtynyt sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Sosiaaliasiamiehen kelpoisuudesta säädetään 1.8.2005 voimaan tulleessa kelpoisuuslaissa2. Sosiaaliasiamiehellä on uuden säädöksen mukaan oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakaslain mukaan neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa Sosiaaliasiamies ei tee palveluja ja etuuksia koskevia päätöksiä. Sosiaaliasiamiehen tulisi sijoittua kunnassa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen riippumattomuutensa vaarannu. Kunnat voivat myös sosiaaliasiamiestoiminnan kuten muutkin sosiaalihuollon palvelut, yksin, ostopalveluina tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sosiaaliasiamiehen vuosittainen selvitys Sosiaaliasiamiehen tulee antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Tämä on allekirjoittaneen yhdeksäs selvitys. Selvityksessä asiamies voi yleisellä tasolla kiinnittää huomiota kunnan sosiaalihuollon toimintaan, varattuihin määrärahoihin ja asiakkaan 1 2 Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 11/2000, s. 17. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272, 4 §. 4 oikeuksien toteutumiseen. Tämän selvityksen materiaalina ovat sekä sosiaalihuoltoon liittyvät selvitykset, oikeustapaukset ja kirjallisuus että sosiaaliasiamiehelle vuoden aikana tulleet yhteydenotot. Selvitys on julkinen asiakirja, eikä siinä kuvata yksittäisiä asiakastapauksia. Muistutus Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta ja kohtelustaan muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen huomautus niistä epäkohdista, joita asiakas on kohdannut. Muistutukseen tulee antaa kirjallinen vastaus viivytyksettä. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei saa hakea muutosta valittamalla. Koska muistutus on virallinen asiakirja, se tulisi aina kunnassa diarisoida ja muistutukset tulisi säilyttää kootusti samassa paikassa. Pikassos Oy sosiaaliasiamiespalvelun tuottajana Pikassos Oy3 tuotti sosiaaliasiamiespalvelut vuonna 2011 kahdeksalle (8) kunnalle: Akaa, Urjala; Hattula, Hämeenlinna, Janakkala; Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Sosiaaliasiamiehen toimialueella on noin 160 000 asukasta. Sosiaaliasiamiehenä on vuodesta 2003 alkaen toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Satu Loippo. 3 Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. 5 2. ASIAKKAIDEN YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN VUONNA 2011 Kaikkiaan sosiaaliasiamiehelle tulleita asiatapahtumia oli vuoden 2011 aikana yhteensä 493. Näistä 19 yhteydenottoa kohdistui sopimuskuntien ulkopuolelle ja 55 sosiaaliasiamiehen tehtäväalueen ulkopuolelle. Toimeentulotuen osuus on laskenut selvästi edellisestä vuodesta. Tämä selittyy suurimman sopimuskunnan, Hämeenlinnan, toimeentulotukiyhteydenottojen vähentymisellä. Lasten ja perheiden palveluiden osuus on hienoisessa kasvussa, samoin vammaispalvelut. Kuvio 1: Asiatapahtumien jakautuminen eri tehtäväalueisiin vuosina 2009, 2010 ja 2011, %.4 2009 2010 2011 48 48 38,5 23,1 17 18,3 7 8,9 8,9 5 8,6 9,1 4 1,6 2,8 7,9 5,5 6,1 11 8 11,2 2.1. Toimeentulotuki Tarkastelen seuraavassa joitakin toimeentulotuessa esiin nousseita seikkoja, joilla mielestäni on merkittävä vaikutus asiakkaiden asemaan palveluiden saajana. Toimeentulotuen käsittelyviiveet Osassa sopimuskunnista toimeentulotuen käsittelyviiveet olivat vuonna 2011 merkittäviä. Perusteena käsittelyviiveille esitettiin yleensä riittämätöntä henkilökuntaa. Toimeentulotukilain 14a §:n mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Toimeentulotukihakemus on normaalitilanteessa käsiteltävä seitsemän arkipäivän kuluessa. Vaatimus on ehdoton, ellei laissa säädettyjä perusteita pidemmälle 4 Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelusta, lasten huolto- ja tapaamisasioista ja päivähoidosta. Muut sosiaalipalvelut sisältävät kotihoidon, päihdehuollon ja muun sosiaalityön. Ryhmä ”muut” sisältää Kelaa, työvoimahallintoa, terveydenhuoltoa, opetustointa, ulosottoa, oikeusaputointa, edunvalvontaa, asumisasioita, vakuus- ja pankkitoimintaa, työsuhdeasioita sekä kuluttajasuojaa koskevia asioita. 6 käsittelyajalle ole esitetty. Asian käsittely sisältää hakemuksen käsittelyn ja päätöksenteon ohella myös esimerkiksi myönnetyn toimeentulotuen maksatuksen. Päätös on pantava täytäntöön samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.5 Kunta vastaa siitä, että se hoitaa sille säädetyt lakisääteiset tehtävät niille säädytyssä määrärajassa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kunnassa täytyy lisätä toimeentulotukiasioita käsitteleviä viranhaltijoita. Käsittelyviiveiden aiheuttaman taloudellisen vahingon korvaaminen asiakkaalle Toimeentulotukiasiakkaalle voi syntyä merkittäviä kustannuksia toimeentulotukipäätösten viivästymisestä, koska esimerkiksi sähkölaskut menevät hyvin nopeasti perintään. Kunnalla on ehdoton vastuu toimeentulotukihakemusten käsittelystä ja täytäntöönpanosta myös mahdollisten työntekijöiden sairauslomien tai tietojärjestelmähäiriöiden aikana. Jos toimeentulotukipäätösten maksatus viivästyy kunnan vastuulla olevasta syystä, kunnan tulee oma-aloitteisesti ja aktiivisesti huolehtia siitä, että asiakkaat saavat tiedon heille kuuluvasta oikeudesta saada korvausta tai muuta hyvitystä heille mahdollisesti aiheutuneista taloudellisista vahingoista. 6 Toimeentulotukiasiakirjojen häviäminen Sosiaaliasiamiehelle tulleesta palautteesta ilmeni, että asiakkaan tiedustellessa hänen asiansa käsittelyä saattoi paljastua, ettei asiakkaan hakemusasiakirjoja tai asiakkaan toimittamia tulo- ja menoselvityksiä löydy mistään. Koska toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön toimeentulo, viranomaisella on korostettu velvollisuus huolelliseen menettelyyn. Julkisuuslain 18 § edellyttää, että viranomainen huolehtii asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta. Viranomaisen on tässä tarkoituksessa muun muassa pidettävä luetteloa käsiteltäväksi annetuista ja otetuista sekä ratkaistuista ja käsitellyistä asioista sekä järjestettävä asiakirjahallintonsa siten, että se pystyy seuraamaan asiakirjojen liikkumista ja niiden käsittelyä viranomaisen sisällä.7 Vähintään tämä edellyttää asianmukaisen diarisointijärjestelmän luomista ja ylläpitämistä kunnassa. Tukipäätös on tehtävä tuen hakijalle Toimeentulotukipäätös annetaan pariskunnille mahdollinen tuki maksetaan miehen tilille. yleensä miehen nimissä ja myös Apulaisoikeusasiamies on katsonut, että jos hakija on avio- tai avopuolisoista nainen, päätös tulee antaa hänen nimissään ja maksaa tuki hänen tililleen, ellei hakemuksessa ole ilmoitettu muuta tilinumeroa. Jos toimeentulotukipäätös annetaan aina miehen nimellä, vaikka nainen olisi tehnyt hakemuksen, siitä seuraa että nainen menettää perustuslaissa, hallintolaissa ja sosiaalihuoltolaissa turvatut oikeutensa saada asianosaisena tieto päätöksestä. Myös sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu edellyttää, että maksukäytäntö on sukupuolineutraali.8 5 Sosiaalitieto 12/2011, s. 24–25. Em. ratkaisu. 7 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 7.9.2011. 8 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 12.8.2011 6 7 Perusosan alentaminen Toimeentulotuen 10 §:n 1-4 momentissa on säädetty perusosan alentamisen edellytyksistä. Edellytyksiä alentamiselle on tulkittava suppeasti. Perusosaa voidaan alentaa kerrallaan enintään 2 kuukautta ja vain edellyttäen, ettei alentaminen vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Sosiaaliviranomaisella on velvollisuus osoittaa kieltäytymisen tai laiminlyönnin tapahtuminen. Mikäli perusosaa alennetaan, se tulee perustella hallintolain edellyttämällä riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Päätökseen liittyvät olennaiset asiat kuten toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteet, tulee aina kirjata päätökseen (eli mistä lainkohdassa tarkoitetusta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä on kulloinkin kysymys). Mikäli perusosan alentaminen perustuu siihen, että hakija ei ole menetellyt annetun ohjauksen mukaisesti, tulee annettu ohjaus ja sen laiminlyönti ilmetä aina myös päätöksestä. Lisäksi päätöksestä tulisi ilmetä millä tavoin on arvioitu, ettei alentaminen vaaranna henkilön ihmisarvoisen elämän turvaa ja ole kohtuutonta asiakkaalle. Päätöksen perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa, että asiakas saa tiedon ratkaisun lopputuloksesta myös sen perusteista.9 Minulle tulleista palautteista ilmeni, että perusosan alentamisesta tiedotettiin asiakasta toimeentulotukilaskelman lopussa olevassa ”lisätiedot” – kohdassa esimerkiksi seuraavasti: ”Perusosaa alennetaan 20 % ”. Toisinaan alentamisperuste oli mainittu. Mielestäni menettely ei vastaa hallintolain vaatimuksia päätöksen asianmukaisesta perustelemisesta, kun alentamisperustetta ei ole kerrottu päätöksessä, vaan lisätiedot – kohdassa, eikä päätöksestä ilmennyt sovellettava säädös ja alentamisperuste tai asiakaslain 7 §:ssä ja toimeentulotukilain 10 §:n 2 momentissa edellytetty suunnitelma tai tehdystä suunnitelmasta kieltäytyminen. Vuokravakuuden myöntäminen toisen kunnan alueelle määräaikaisena Vuokranantaja voi periä vuokralaiselta enintään 3 kuukauden vuokraa vastaavan summan ns. takuuvuokrana10. Mikäli asunnon vuokra on 500 euroa kuukaudessa, voi siis takuu olla enintään 1500 euroa. Vähävarainen kuntalainen voi hakea vuokravakuutta toimeentulotukena myönnettäväksi. Kunnissa vuokravakuuden myöntämisperusteena on poikkeuksetta pakottava tai välttämätön asunnonvaihto11. Tavallista on myös, että vakuus myönnetään enintään 1-2 kuukauden vuokraa vastaavana ja ns. maksusitoumuksena. Tilanteessa toiselle paikkakunnalle muuttanut 3-henkinen asiakasperhe sai lähtökunnasta 3 kuukauden määräaikaisen vuokravakuuden 950 euroa kuukaudessa maksavaan asuntoon. Perhe oli tehnyt 1 vuoden määräaikaisen vuokrasopimuksen. Perhe haki 3 kuukauden vakuuden voimassaolon päätyttyä uudesta kunnasta (jatko) vakuutta, jonka uusi asuinkunta hylkäsi katsoen asunnon olevan perheelle liian kallis. Uudessa asuinkunnassa ns. kohtuullisiksi asumiskuluiksi hyväksyttiin kolmelle hengelle 710 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuen käsittelyssä perheelle annettiin kolme kuukautta aikaa hakea edullisempaa asuntoa ja sen jälkeen asumiskuluiksi hyväksyttiin vain 710€/kk. Vakuuden myöntänyt kunta pitää kolmelle hengelle kohtuullisena vuokratasona 700 euroa kuukaudessa. 9 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut 5.5. ja 12.5.2011 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 8 §. 11 Tarkemmin näistä vuotta 2009 koskevassa sosiaaliasiamiehen selvityksessä, s.18. 10 8 Vakuuden myöntänyt lähtökunta ilmoitti myöntävänsä toiselle paikkakunnalle vuokravakuuden määräaikaisena (enintään 3 kuukauden ajaksi). Kunta katsoi myös, että asiakas suostuu tähän ja sen seuraamuksiin, kun ottaa vastaan maksusitoumuksen. Mielestäni 3 kuukauden vuokraa vastaava vakuus toiseen kuntaan muutettaessa on liian lyhytkestoinen. Vakuus tulisi määräaikaisenakin mielestäni olla voimassa vähintään 6 kuukautta ja uuden kunnan tulisi hyväksyä jatkovakuus, jos toimeentulotuen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Välitystilit ja edunvalvonta Välitystilillä tarkoitetaan menettelyä, jolla asiakas kansaneläkelaitokselle esittämällään hakemuksella pyytää etuuksiensa maksamista kunnan sosiaalitai perusturvalautakunnalle ns. välitystilille. Kansaneläkelain 67 §:n mukaan etuus voidaan maksaa saajan asuinkunnan ao. lautakunnalle käytettäväksi etuudensaajan ja hänen omaistensa elatukseen, jos eläkkeen maksaminen saajalle itselleen vaarantaa etuudensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Kansaneläkelaitos voi hyväksyä tai hylätä asiakkaan hakemuksen. Välitystililtä maksetaan asiakkaan menoja kunnan viranhaltijan valvonnassa. Välitystilistä ei ole laissa säädöksiä. Välitystilin käyttöönotto edellyttää usein, että asiakas on toistuvasti hakenut toimeentulotukea, vaikka tulojen pitäisi riittää elinkustannuksiin ja tässä yhteydessä on todettu, että asiakkaalla on vaikeuksia raha-asioidensa hoidossa. Välitystilimenettely on asiakkaille täysin vapaaehtoinen ja hän voi peruuttaa suostumuksensa milloin haluaa. Halusin selvittää, miten laajaa välitystilien käyttö sopimuskunnissa on, kertyykö välitystileille ”ylimääräistä” rahaa ja minkälaisia ongelmia niihin tai edunvalvontaan pääsyyn mahdollisesti liittyy. Kuvio 2: Välitystiliasiakkaita sopimuskunnissa joulukuussa 2011, henkilöä.12 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Akaa Asiakkaita 12/2011 Urjala Hattula HML 16 12 19 Janakkala Hausjärvi 28 21 Loppi Riihimäki 33 40 Sopimuskunnissa ei yleensä ollut huomattu välitystilien käyttöön liittyviä ongelmia. Sen sijaan ongelmia voi syntyä, jos asiakas esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksien vuoksi tarvitsisi välitystiliä, mutta kansaneläkelaitos ei hyväksy etuuden (esim. työmarkkinatuki) maksamista välitystilille. Asiakkaan kannalta tilanne on hankala, sillä hän tulisi toimeen välitystilille ohjautuvien tukien avulla. Ilman välitystiliä asiakasta voi uhata velkakierre. 12 Akaa ja Hausjärvi eivät vastanneet. 9 Kysymykseen vastanneista kunnista 5 ilmoitti, että välitystilille voi kertyä ns. ”ylimääräistä” rahaa eli asiakkaan omista tuloista ja etuuksista kertynyttä säästöä 13. Kuntien ilmoittamat summat vaihtelivat noin 960 eurosta 12 000 euroon. Summat ovat hämmästyttävän suuria. Kuntaliitto on antanut asiakkaiden omien rahavarojen käsittelystä yleiskirjeen. Sen mukaan sosiaalitoimiston tehtävänä on huolehtia välitystiliasiakkaansa tulojen riittävyydestä ja sen kautta maksetut tulot tulee käyttää yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa hänen elantokustannuksiinsa. Välitystilin tarkoituksena ei ole koota asiakkaalle säästöjä, jotka olisivat sosiaalitoimen hallinnassa. Mikäli säästöjä kertyy, ne tulee ohjata asiakkaan pankkitilille, ellei niitä ole suunniteltu käytettäväksi johonkin asiakkaan kanssa sovittuun hankintaan tai vastaavaan. Muussa tapauksessa asiakkaalle on haettava edunvalvoja huolehtimaan hänen taloudestaan.14 Mielestäni välitystileille ei siis voi kertyä varoja muutamaa sataa euroa enempää. Jos varoja kuitenkin kertyy, on asiakkaalle asiakaslain 9.2 §:n mukaisesti haettava edunvalvontapäätöstä. Osa kunnista on kuitenkin kokenut, että edunvalvontaan pääseminen on vaikeutunut. Kunnat ovat huomanneet, ettei edunvalvontaan pääse edes asumisen turvaamiseksi, jos henkilöllä ei ole valvottavaa omaisuutta. Edunvalvontaan pääseminen vie kunnan näkökulmasta kauan, jos terveydentilan tutkimusta ei ole tehty, koska käräjäoikeuden ratkaisun saaminen vie aikaa. Esteeksi edunvalvontaan pääsylle voikin muodostua lääkäri, joka ei omasta tehtävästään käsin näe tarvetta edunvalvonnalle. Edunvalvonnan puuttuminen esimerkiksi riippuvuuksista kärsivillä asiakkailla vaikeuttaa asiakkaan tilannetta usein entisestään. Kunnilla onkin kokemus, että aina edunvalvonta ei toteudu, vaikka se olisi asiakkaan edun mukaista. Viranomaisen arvio edunvalvonnan tarpeesta ei myöskään aina ole yhteneväinen asiakkaan näkemyksen kanssa. 2.1.1 Lapsiperheiden toimeentulotuki Tiedustelin kunnilta toimeentulotukea saaneiden toimeentulotukea saaneista vuosina 2010 ja 201115. 13 lapsiperheiden osuutta kaikista Akaa ei vastannut. Kuntaliiton yleiskirje 4/80/2000. 15 Akaa ja Hausjärvi eivät vastanneet. Loppi vastasi vain vuoden 2011 osalta. Hausjärvi toi esille, että tietoja ei saa tietojärjestelmästä suoraan, vaan ne on laskettava käsin, joka on huomattavan iso työ. 14 10 Kuvio 3: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet sopimuskunnissa, % kaikista toimeentulotukea saaneista talouksista. 40 35 30 25 20 2010 15 2011 10 5 0 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi 2010 22,5 19,4 20,1 19,4 2011 22,5 19,7 20,2 21,6 Loppi Riihimäki 36 24 38 Kuviosta voi todeta, että toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrissä ei ole tapahtunut suurta muutosta vuosien 2010 ja 2011 välillä. Sen sijaan kuvio osoittaa Riihimäellä olevan selvästi keskimääräistä enemmän sellaisia toimeentulotuen saajia, joilla on lapsia. Seuraavassa kuviossa näkyvät lapsiperheasiakkaiden osuudet kaikista kunnan lapsiperheistä. Kaaviossa nousevat selvimmin esille Akaan ja varsinkin Urjalan muita suuremmat toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuudet. Kuvio 4: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet sopimuskunnissa, % lapsiperheistä.16 18 16 14 12 10 8 2008 6 2009 4 2010 2 0 2008 16 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi 9,2 11,2 5,6 8,4 5,3 Loppi Riihimäki 3,6 6,1 7,9 2009 11 14 7,4 8,7 5,9 4,7 6,2 8,7 2010 9,7 15,8 6,9 8,4 5,8 3,8 4,4 8,5 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. 11 2.1.2 Asunnottomuus ja häädöt Asunnottomuus kuntoutumisen esteenä Asunnottomalla tarkoitetaan ilman vakinaista asuinpaikkaa olevaa, erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa asustavaa ja kiertelevää henkilöä; asuntolatyyppisissä majoituksissa tai esimerkiksi matkustajakodissa tavallisimmin sosiaalitoimen päivittäisillä maksusitoumuksilla asustavaa henkilöä sekä päihdehuollon asumispalveluyksiköissä, erilaisissa hoidollisissa, laitostyyppisissä yksiköissä, turvakodeissa yms. asuvaa henkilöä. Asunnottomaksi ei lueta erillisiä asuntoja, jotka ovat asumispalvelun piirissä. Asunto-olojen kehittäminen on kunnan yleinen tehtävä. Kunnan on lain17 mukaan luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Kunnan tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot.18 Tiedustelin sopimuskunnilta arviota em. määritelmän mukaisten asunnottomien määrästä vuonna 2011. Kuviosta voi todeta, että vastanneet kunnat19 eroavat toisistaan selvästi. Maaseutumaisissa kunnissa asunnottomia oli selvästi vähemmän. Kaupunkimaisista kunnista Riihimäki arvioi asunnottomien määräksi 100 henkilöä ja Hämeenlinna arvioi heitä olevan 64 henkilöä20. Ns. pitkäaikaisasunnottomien21 määrää ei kysytty. Kuvio 5: Asunnottomat yksinäiset sopimuskunnissa vuosina 2008 - 201122 120 100 80 60 40 20 0 2008 Akaa Urjala Hattula 0 2009 17 HML Janakkala 55 7 82 50 7 91 2010 0 0 56 5 2011 1 3 64 14 Hausjärvi 4 Loppi Riihimäki 0 92 0 100 Laki asunto-olojen kehittämisestä 29.11.1985/919. Laki ja asiakkaan asema. Raportti 48/2011, s. 53. 19 Akaa ei vastannut. 20 Hämeenlinnan tiedot perustuvat tarkistukseen 15.11.11. Näistä porrashuoneissa 3, asuntoloissa 12, huoltokotityyppisissä yksiköissä 23; jonkun toisen luona tilapäiseksi asuvat 26. Luvut perustuvat sekä asuntohakemuksiin että asuntotoimen, sosiaalitoimen, A-klinikan, Sininauhan ja Nuorisoasuntojen tietoihin. 21 Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. 22 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2012 sekä kuntien ilmoitukset. 18 12 Oheisen kuvion perusteella pienten kuntien tilanne ei ole käytännössä muuttunut. Sen sijaa erityisesti Riihimäen tilannetta voi pitää varsin huolestuttavana, ennen muuta siitä syystä, että asunnottomuus on selkeä oman elämää hallintaa heikentävä tekijä. Esimerkiksi päihdeongelmaiselle asuntoa voi pitää ehdottomana edellytyksenä kuntoutumiselle. Pysyvästi asunnottomiin kuuluu väestöryhmiä, joiden asumiseen liittyy tavanomaista vaikeampia ongelmakysymyksiä. Näitä ryhmiä ovat erityisesti vakavasta päihdeongelmasta tai pitkäaikaisesta mielenterveyden häiriöstä kärsivät asunnottomat henkilöt. Näissä tilanteissa henkilö ei useinkaan ole kykenevä huolehtimaan itsestään, jolloin hänellä ei myöskään ole mahdollisuuksia valvoa asumisen laatua. Julkisen vallan vastuuta henkilön huolenpidosta tai toimeentulosta ei voida siirtää asiakkaalle itselleen, jos hän on objektiivisesti kykenemätön sen toteuttamiseen. Tällöin asumisen tosiasiallisessa järjestämisessä tulee huomioida korostunut viranomaisvastuu.23 Häädöt Asunnottomuus voi olla seurausta häädöstä, jonka vuoksi uuden asunnon saaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös maksuhäiriömerkintä muodostuu usein asunnon saamisen esteeksi. Häätö johtuu usein vuokrarästeistä. Häädettävillä henkilöillä on vuokravelkaa keskimäärin 1660 euroa. Asukasta ryhdytään häätämään yleensä silloin, kun maksamatta on kahden tai kolmen kuukauden vuokrat.24 Minulle on toistuvasti välittynyt, että kunnallisten asunto-osakeyhtiöiden asukasvalintaperusteet herättävät asunnon hakijoissa hämmennystä ja tyytymättömyyttä. Asunnon hakija saattaa kokea, että valinta on kiinni asukkaan mahdollisen aiemman, jopa vuosien takaisin asumishistorian ohella hakijan suhteista isännöitsijään tai yhtiön toimitusjohtajaan. Hakijalle on saatettu ilmoittaa, että asunto ei järjesty, koska edelliseen yhtiön asuntoon on vuokravelkaa, vaikka velka tarkemmassa selvityksessä onkin jo vanhentunut. Usein vedotaan myös asukkaan aiheuttamiksi väitettyihin asunnon korjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin ja yleiseen ”vääränlaiseen” asumistapaan. Suurin osa kunnallisista asunto-osakeyhtiöistä tai yleishyödyllisten yhteisöjen vuokraasunnoista ovat ns. aravarajoituslain25 mukaisia yhtiöitä. Lain 4 §:n mukaan asukkaiden valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. 26 Asunnon hakijoiden kokemus on, että maksuhäiriömerkintä estää tai vaikeuttaa merkittävästi asunnon saantia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on arvioinut, että maksuhäiriömerkintä ei ole aravarajoituslain mukainen asukasvalintaperuste, joka voitaisiin ottaa huomioon asetettaessa hakijat laissa tarkoitettuun etusijajärjestykseen 27. Asumisen rahoittamisja kehittämiskeskus on kehottanut noudattamaan apulaisoikeusasiamiehen kantaa. 23 Laki ja asiakkaan oikeudet. Raportti 48/2011, s. 52–55. Emt, s. 57. 25 Laki 17.12.1993/1190. 26 Laki ja asiakkaan oikeudet…, s. 57–58. 27 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.4.2007. 24 13 Asunnottomuuden vähentämiseksi häätöjen ehkäisemisellä on keskeinen merkitys. Häädön taustalla on yleensä muitakin kuin vähävaraisuuteen liittyviä syitä, minkä vuoksi häätöuhan alaisen asukkaan ohjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on ensiarvoisen tärkeää. Sillä voidaan ehkäistä tilanteen uusiutuminen ja kroonistuminen. Esitän, että kunnissa paikallisesti tai seudullisesti laaditaan suositus yhteisistä menettelytavoista häätöjen ehkäisemiseksi riippumatta siitä, miten laajaa asunnottomuus kunnassa on. Esitän myös, että häätötuomion estämiseksi haettava toimeentulotuki aina käsitellään kiireellisenä. 2.2. Lasten ja perheiden palvelut 2.2.1. Lastensuojelu 2.2.1.1 Määräaikojen toteutuminen lastensuojelussa Lastensuojelun asiakkuudessa olevat perheet eivät yleensä anna palautetta lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen ylityksistä. He eivät myöskään yleensä osaa tarkasti kertoa, milloin esimerkiksi lastensuojelutarpeen arviointi on perheessä käynnistynyt tai milloin selvityksen pitäisi olla valmis. Lastensuojelulaissa säädetyt määräajat ovat ehdottomia. Oheisesta kuviosta ilmenee, että ilmoitukset on käsitelty 7 arkipäivässä vain Akaassa, Hausjärvellä, Janakkalassa ja Urjalassa. Sen sijaan niissäkään ei ole päästy selvitysten teossa 3 kuukauden enimmäisaikaan kaikkien asiakkaiden kohdalla. Vain Loppi pystyi tekemään selvitykset 3 kuukauden kuluessa. 28 Aluehallintoviraston selvityksistä29 ilmenee, että vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä (ja niiden seurauksena myös selvitysten määrä) on jatkanut kasvuaan, ei kunnissa ole lisätty lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden tai sosiaaliohjaajien määrää. Taulukko 1: Lastensuojeluilmoitusten määrä ja asiakkuuteen johtaneet ilmoitukset sopimuskunnissa tammi- kesäkuussa 201130. Kunnat 28 Kunnan väkiluku 31.12. 2010 Ilm oitu ste n mä ärä Akaa 17 012 340 Urjala 5335 48 Selvitykseen johtaneet ilmoitukset / % Asiakkuuteen selvityksen jälkeen johtaneet ilmoitukset / % Käsitelty 7 arkipäivässä % Selvitys tehty 3 kuukaudessa. % 111/ 33 % 20 / 42 % 195 / 57 % 100 40 11 / 23 % 100 88,8 ESAVI on käynnistänyt omalla alueellaan selvitykset määräajat ylittävien kuntien kohdalla. ESAVI vaatii kunnilta sellaisia toimenpiteitä, joilla määräajat saadaan pysyvästi lainmukaisiksi. Mikäli kunnan tilanne on selvityksen antamisen jälkeen saatuaan edelleen lainvastainen, ESAVI tulee antamaan asiassa sosiaalihuoltolain 56 § mukaisen määräyksen velvoittamalla kuntaa noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla. Uhkasakon määrään vaikuttavat useat eri asiat. Todettakoon, että esim. toimeentulotukiasioissa uhkasakon määräksi on ISAVI:n alueella asetettu 125 000 euroa. 29 Aluehallintovirastojen keskeiset arviot …, s. 187 -189 30 Taulukon kuntakohtaiset tiedot Kanta-Hämeen kunnista: Hämeen Sanomat 30.11.2011 ja ESAVI:n julkaisuja 15/2011. Akaalta ja Urjalalta vastaavia tietoja pyydettiin erikseen. 14 Hattula 9657 128 85 /66 % 21/16 % 82 78 Hämeenlinna 66 829 585 335 /57 % 106 /18 % 74,7 93,6 Janakkala 16 892 141 42 /28 % 27 /19 % 100 94 Hausjärvi 8815 91 85 /93 % 26 /29 % 100 68 Loppi 8273 52 15 /29 % 10 / 19 % 85 100 Riihimäki 28 803 290 101 /34 % 30 /10 % 90 85 Taulukosta voi havaita, että lähes samankokoisissa Hattulassa, Hausjärvellä ja Lopella lastensuojeluilmoitusten määrät vaihtelevat selvästi ja myös selvitykseen johtaneiden ilmoitusten määrissä on huomattavia eroja (Lopen 29 %:sta Hausjärven 93 %:iin). Hausjärvi ja Loppi eroavat myös asiakkuuteen johtaneiden ilmoitusten osuuksissa sopimuskuntien keskimäärään (18,5 %) nähden. Taulukossa huomiota herättää myös Akaan kaupungin kokoon nähden suuri lastensuojeluilmoitusten määrä vuoden 2011 alkupuoliskolla. Tiedossani on myös, että tämän selvityksen valmistumisajankohtana 3 kuukauden määräaikaan lastensuojelutarpeen selvityksissä oli Hämeenlinnassa päästy selvästi harvemmin kuin aluehallintoviraston tutkimusajankohtana. 2.2.1.2 Lastensuojelun menettelykysymyksiä Vanhemman velvoittaminen puhallus- tai sylkinäytteen ottoon ennen sijoitetun lapsen tapaamista Minulle on välittynyt, että huostaanotetun ja kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmalta saatetaan edellyttää suostumista A-klinikalla tms. tehtäviin puhalluskokeisiin tai sylkitesteihin ennen lapsen tapaamista. Vanhemmalle on saatettu ilmoittaa, että ennen lapsen tapaamisten toteutumista tämän tulee osoittaa antaneensa useita ”puhtaita” näytteitä. Tavallista on, että vaatimus testeistä esitetään lapselle tehtävän asiakassuunnitelman yhteydessä. Vanhempi ei näissä olosuhteissa koe voivansa kieltäytyä testeistä ilman, että tapaamiset lapsen kanssa jäävät kokonaan toteutumatta. Suostumukseen perustuvista testeistä entinen oikeusasiamies Paunio katsoi 31, että testien suorittamisen edellytys on se, että vapaaehtoisuuden on oltava aitoa ja todellista, minkä lisäksi on huolehdittava tarkoin testiin osallistuvien oikeusturvasta. Oikeusturvan oleellisia osia ovat muun muassa testien luotettavuus, niiden asianmukaisen suorittaminen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja henkilötietojen asianmukainen käsittely. Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta. Laitoshuoltoon sijoitettuun lapseen voidaan yksittäisessä tapauksessa perustellusta syystä kohdistaa lastensuojelulain 61 §:n 1 momentin ja 66 §:n 2 momentin mukainen henkilönkatsastus. 31 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja 31.12.2001. 15 Lasta tapaamaan tulevaa henkilöä ei Kuopion hallinto-oikeuden mukaan voida velvoittaa puhalluskokeen tai sylkinäytteen antamiseen edes tapauksessa tehdyn yhteydenpidon rajoittamispäätöksen yhteydessä.32 Seksuaalirikoksen selvittämisen kesto erikoissairaanhoidossa Eräässä tapauksessa Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) edellytti kunnan järjestävän lapsille sijaishuollon sille ajalle, joka kului seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusten aloittamiseen ja toteuttamiseen TAYS:ssa. Lapset sijoitettiin kodin ulkopuolelle avohuollon sijoituksena. TAYS on tehnyt lain edellyttämän sopimuksen33 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa seksuaalirikoksen selvittämiseksi tehtävien tutkimusten tavoiteaikataulusta mukaan lukien tutkimukseen pääsystä ja lausunnon antamiseen kuluvasta ajasta. Sopimuksessa noudatetaan eri aikarajoja eri toimenpiteissä, mutta akuuteissa tapauksissa lapsen haastattelu tulee pyrkiä suorittamaan viimeistään kolmen päivän sisällä poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen edustajan allekirjoittaman virkaapupyynnön saapumisesta. Muissa kuin akuuteissa tilanteissa lapsen haastattelu tulee pyrkiä tekemään kuukauden sisällä pyynnön saapumisesta. Tutkimuslausunnon tulee sopimuksen mukaan valmistua kolmen kuukauden sisällä virka-apupyynnöstä, ellei pyynnön esittäjätaho esitä muita vaatimuksia.34 Poliisi oli jättänyt virka-apupyynnön 30.8. Toinen lapsista oli ollut TAYS:in pyynnöstä somaattisissa tutkimuksissa alueellisessa keskussairaalassa ennen sijoitusta35. Lapset olivat olleet sijoitettuna kodin ulkopuolelle jo 2 kuukautta siinä vaiheessa, kun toisen lapsen ensimmäinen kuuleminen 2.11. toteutui. Koska TAYS oli edellyttänyt, että lapsille taataan mahdollisimman neutraali ympäristö ennen tutkimuksia, vanhemmat eivät voineet tavata lapsiaan lainkaan useaan viikkoon. Lapsella on lapsen huollosta ja tapaamisesta annetun lain mukaisesti oikeus myönteisiin ihmissuhteisiin ja lapsen huoltajalla on oikeus päättää avohuollon sijoituksen aikana siitä, ketä lapsi tapaa ja myös siitä, miten ja missä laajuudessa näitä tapaamisia kulloinkin toteutetaan ja järjestetään.36 Käytännössä vanhempien ja lasten tapaaminen estyi, vaikka lapsi oli sijoitettu avohuollon sijoituksena. TAYS:n tutkimukset viivästyivät ensin siksi, että tutkimuksen suorittavassa työryhmässä oli päällekkäisiä syyslomia ja toisen kerran siksi, että eräs tutkimusryhmän jäsen oli sairaslomalla. Kun TAYS:ssa tehdyt tutkimukset saatiin lasten osalta päätökseen, oli virkaapupyynnöstä kulunut jo 11 viikkoa eli lähes 3 kuukautta. TAYS:in ja aluehallintoviraston sopimuksessa määritelty aikaraja ylittyi pelkästään lasten kuulemisten osalta yli kuukaudella. TAYS ei ollut 25.1.2012 mennessä antanut poliisille kirjallista tutkimuslausuntoa. Virka-apupyynnöstä oli tuolloin kulunut jo yli 5 kuukautta. Seksuaalirikoksen selvittäminen on lapsen ja muiden asianosaisten kannalta erittäin merkittävä oikeusturvakysymys. Laki edellyttää tutkimusten käynnistämistä ja suorittamista 32 Kuopion HAO 13.1.2011. Ratkaisusta ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jolloin ratkaisu on pysyvä. Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä 19.12.2008/1009, 5 § 3 kohta. 34 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoylilääkäri Petri Oivanen toimitti sopimuksen asiamiehelle nähtäväksi 24.1.2012. 35 SERI -asioissa työryhmä on esittänyt, että Suomessa olisi muiden Pohjoismaiden tapaan kokeiltava Lastentalotoimintamallia. Sillä tarkoitetaan lapseen kohdistuvan rikoksen selvittämisen järjestämistä niin, että lasta ei lähetetä paikasta toiseen vaan selvitystyö tapahtuu saman katon alla. Lähde: STM:n tiedote 259/2009. 36 AOA 4.11.2011. 33 16 ilman aiheetonta viivästystä37. On kaikkien asianosaisten etujen mukaista, että tutkimukset tehdään mahdollisimman pian ja vähintään sopimuksessa määritellyissä aikarajoissa. Jos lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle tutkimusten ajaksi, on myös löydettävä sellaiset toimintamuodot, joilla osapuolten oikeusturva toteutuu. Mielestäni tilanteessa on myös arvioitava, voidaanko sijoitusta kodin ulkopuolelle tehdä avohuollon sijoituksena, jos lapsi ei voi ollenkaan tavata vanhempaansa. 2.2.1.3 Lastensuojelu vammaispalvelujen ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa Minulle on välittynyt, että lapsen neurologinen erityispiirre, psykiatriset ongelmat tai (kehitys) vammaisuus saattaa johtaa lapsen ohella muun perheen ja vanhempien vakavaan kuormittumiseen, minkä seurauksena perhe saattaa päätyä myös lastensuojelun asiakkaiksi. Lastensuojelun asiakkaana onkin suuri määrä muun muassa neurologisen erityispiirteen diagnoosin saaneita lapsia38. Lastensuojelulaissa edellytetään, että äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annetaan tukea ja erityistä tukea silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia kunnan perus- ja erityispalveluissa, joilla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta tilanteissa, jolloin voimavarat ovat syystä tai toisesta riittämättömät. Tukea ja erityistä tukea tulee tarjota perheille mahdollisimman varhain.39 Erityistä tukea tarvitsevat lapset saattavat ajautua lastensuojeluun osittain siksi, ettei kunnan peruspalveluissa ole riittävästi resursseja vastata erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen. Ilman lastensuojelun asiakkuutta perhe ei useinkaan ole oikeutettu esimerkiksi lapsen tilapäishoitoon tai tukihenkilöön, ja asiakkuudessakin näihin on usein pitkät jonot. Erityisen tuen tarve saatetaan tunnistaa lapsen ollessa päivähoidossa, mutta ensimmäiset (neuro-) psykologiset tutkimukset saattavat viipyä lähelle kouluikää ja kuntoutus käynnistyä vasta useiden vuosien kuluttua. Minulle on myös vuosien aikana välittynyt, että päivähoidossa ei aina ole riittävästi (erityis) asiantuntemusta tai resursseja vastata lapsen ja hänen vanhempiensa tuen tarpeisiin. Kokonaisvaltainen lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu ja -ohjaus sekä tarvittavien tukimuotojen koordinointi voi olla vajavaista. Vastuut ovat osassa kuntia osin epäselviä, eivätkä palvele tuen tarpeessa olevia perheitä. Esimerkiksi neurologisesti oirehtivan lapsen levottomuus saatetaan tulkita lastensuojelun tarvetta ilmentäväksi häiriöksi varsinkin, jos vanhemmat samanaikaisesti viestittävät omaa väsymistään. Kunnassa saatetaan tällöin joutua kysymään, kenellä on oikeus tai velvollisuus tarjota perheelle palveluja tai sijoittaa lapsi – vammaispalveluiden vai lastensuojelun vai ei kummankaan? Eräässä tilanteessa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä teki kehitysvammaisesta lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Perhe on sen jälkeen ollut lastensuojeluasiakkuudessa ilman, 37 Laki lapseen kohdistuneen …. 3 § 1 momentti. Lastensuojelun tieto ja tutkimus, s.55. 39 Terveys-, sosiaali- ja opetustoimessa käytetään myös muita lähes samaa asiaa tarkoittavia termejä kuten varhainen tuki ja varhainen puuttuminen. Eri laeissa ja asiakirjoissa on erilaisia määritelmiä erityiselle tuelle ja lapselle, jolla on tuen tarve. Lähde: THL, Kasvun kumppanit – osio. 38 17 että perhe saa lastensuojelun palveluita. Perhe ei tunne lapsen asioista vastaavaa, kertaalleen vaihtunutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Perheen tuki on edelleen tullut yksinomaan vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla. Perheen kannalta tilanne on erikoinen: he näkyvät tilastoina lastensuojelun asiakkuudessa olevina, vaikka he eivät saa avohuollon tukitoimia. Lastensuojelulain mukaan avohuollon asiakkuus aina edellyttää avohuollon tukitoimien olemassaoloa, vaikka harvajaksoisestikin, joten asetelma ei vastaa lain tarkoitusta. Vammaisten lasten lastensuojeluntarve voi myös jäädä vammaisuuden varjoon ja työntekijät ovat epävarmoja tilanteisiin puuttumisessa. Kehitysvammaiset lapset voivat jäädä vaille lastensuojelun kautta tarjottavia palveluja, kun lastensuojelussa ei riittävästi tunnisteta näiden palvelujen kuuluvan myös heille. Lapsen vammaisuus tai pitkäaikaissairaus on tutkimusten mukaan selkeästi kaltoinkohtelun riskitekijä, mikä merkitsee myös tarvetta tunnistaa lastensuojelun tarve ja tarjota perheelle tukitoimia.40 Kunnan tulee laatia hyvinvointisuunnitelma. Siinä tulee arvioida myös peruspalvelujen resurssitarvetta. Kunnan tulee seurata lasten ja nuorten kasvuoloja sekä kehittää palvelujärjestelmää siten, että lapsen tai nuoren etu toteutuu tarjottavissa palveluissa. Lapsen psykiatriset ongelmat huostaanottojen taustalla Hallinto-oikeudessa tehtyjen huostaanottoratkaisujen taustalla lapsen psyykkinen sairaus tai häiriökäyttäytyminen oli kirjattu 47 kertaa vuonna 1999 ja 107 kertaa vuonna 2004.41 Huostaanottoa edelsi usein lapsen psykiatrinen tutkimus- ja hoitojakso. Myöhemmässä tutkimuksessa42 mielenterveysongelmat olivat kolmanneksi yleisin huostaanottojen taustasyy. Yleisintä oli viitata lapsen mielenterveysongelmiin (yleensä masennus tai ahdistusoireet). Myös aggressiivisia käyttäytymishäiriöitä oli kuvattu mielenterveysongelmina tai ”rajattomana käyttäytymisenä”. Eniten mielenterveysongelmilla perusteltiin yli 12-vuotiaiden huostaanottoja. Lähtökohtaisena periaatteena palvelujärjestelmässämme on, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Perinteisesti tukea ja apua tarvitseva lapsi tai nuori on lähetetty peruspalveluista erityispalveluihin tapaamaan asiantuntijaa. Sen sijaan tulisi etsiä työ- ja toimintatapoja, joilla asiantuntemus viedään lapsen ja nuoren arkiympäristöön kotiin, kouluun ja päivähoitoon. 43 Lastensuojelun luonne huomioon ottaen neurologisesti tai psykiatrisesti oirehtivien lasten auttamista lastensuojelun keinoin voi mielestäni kyseenalaistaa monista syistä. Lastensuojelun asiakkuudelle on perusteena lapsen edun vaarantuminen. Perheiden auttaminen ensisijaisesti peruspalveluiden - tai lastensuojelun ehkäisevien palveluiden piirissä - on sekä inhimillisesti että kustannuksiltaan selvästi lapsen sijoittamista suositeltavampi vaihtoehto. Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun yhteistoiminta Minulle tuli vuoden aikana palautteita, joissa erikoissairaanhoidon edustaja pahoitteli kunnan lastensuojelun viivästyksiä, tehdyn lastensuojeluilmoituksen hidasta käsittelyä tai jopa katoamista ja yleistä ”asioihin tarttumattomuutta”. 40 Ks. tarkemmin Lastensuojelun käsikirja: ”vammainen lapsi ja lastensuojelu”. Heino, Rantamäki & Sallila 2006, s.16. 42 Hiitola ja Heinonen 2009, s. 49–51. 43 THL, Kasvun kumppanit – osio. 41 18 Samaan aikaan minulle on syntynyt vaikutelma, että erikoissairaanhoito ja/tai lastenpsykiatria edellyttävät lastensuojelulta toimia, joihin ei aina ole ensisijaista tai tarkoituksenmukaista vastata lastensuojelulaissa säädetyin keinoin. Tilanne vaikuttaa ajoittain siltä, että lastenpsykiatria määrittelee lastensuojelun paikkaa ja asemaa, eikä varsinaisesta yhteistyöstä eri professioiden kesken voi puhua. Samaan havaintoon päätyi Lastensuojelun tieto- ja tutkimus – raportti, jossa haastateltavat kuvasivat lastensuojelun ja lastenpsykiatrian ristiriitoja mm. seuraavasti: ”Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun väliset ristiriidat ovat käytännössä ilmeisiä: toisinaan vaikuttaa siltä, että toimenpiteillä pyritään lapsi- ja nuorisopsykiatrian kustannussäästöön siirtämällä asiakkaita lastensuojeluun.” ”Käytännössä lastensuojeluun tullaan usein psyykkisten ongelmien vuoksi, mutta onko lastensuojelu – etenkin huostaanotto – tarkoituksenmukainen tapa auttaa näitä lapsia?” ”Lastensuojelusta herkästi lähetetään lapsia lastenpsykiatriaan, vaikka lapsia voisi auttaa myös sosiaalihuollon palveluin. Lastenpsykiatriassa taas oletetaan, että lastensuojelulliset ongelmat ovat poistuneet, ennen kuin hoitoa voidaan antaa.”44 Lasten psyykkinen oirehdinta ovat sekä huostaanottohakemuksissa että oikeuden antamina taustasyinä erittäin yleisiä. Lapsen ja perheiden edun mukaista ei ole, jos lapsi ei saa apua psyykkiseen oirehdintaansa ilman lastensuojelun asiakkuutta. 2.2.1.4. Lastensuojelun asiakasmaksut Lastensuojelu on perheille maksutonta. Lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle avo- tai laitoshoitona voidaan kuitenkin määrätä maksu joko perimällä elatusvelvolliselle vahvistettu elatusapu, perimällä korvaus lapsen tai nuoren tuloista tai vahvistamalla lapsen vanhemmalle erillinen lastensuojelun asiakasmaksu.45 Käytännössä kunnissa on käytössä erilaisia kunnan vahvistamia taulukoita maksun määrittämiseksi, koska laki ei tarkasti määrittele maksuperusteita. Nettotulojen vähennyksenä saatetaan ottaa huomioon suoritetut elatusavut46 ja päivähoitomaksut. En pidä perusteltuna, että tulojen vähennyksenä ei huomioida vanhemman asumismenoja (esimerkiksi vuokran omavastuuta asumistuen jälkeen) eikä esimerkiksi kotona vielä asuvien lasten osalta tehdä nk. lapsivähennystä. Koska vanhemmalla on tosiasiallisesti elatusvastuu kaikista alaikäisistä lapsistaan, tämän tulisi näkyä maksuperusteissa. Vanhemmat saattavat myös huolehtia tosiasiallisesti jostain perheen määritelmän piiriin kuulumattomasta henkilöstä – kuten vaikkapa isoisästä. Mielestäni laki edellyttää, että tällaisista tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat syyt 44 Lastensuojelun tieto ja tutkimus, s. 54. Asiakasmaksulaki 7 §, lastensuojelulaki 19 §. 46 Suoritetun elatusavun pitäminen tulona ja toisaalta vähennyksenä, mutkistaa tarpeettomasti maksuperustetta asiakkaan kannalta. Pääsääntö tulisi olla, että mikäli vanhemmalle on vahvistettu elatusapu, se AINA peritään asiakasmaksuna lain tarkoittamalla tavalla. Kun elatusapu peritään, vanhemmalle ei myöskään määritellä mitään muuta maksua. Elatusavun perinnästä on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös. Jos elatusapua ei poikkeuksellisesti jostain syystä peritä maksun korvaukseksi, se voidaan ottaa vanhemman tulona. 45 19 huomioidaan lain tarkoittamalla tavalla maksua määriteltäessä47. Mielestäni maksua ei myöskään voi periä, jos lapsen perhehoito tai laitoshoito sovitusti keskeytyy yli 5 päiväksi48. Tämä merkitsee, että lapsen ns. kotilomat vähentävät vanhemmilta perittävää maksua. Maksu määritellään yhdessä asuville usein vanhempien yhteenlaskettujen tulojen perusteella, vaikka kummallakin vanhemmalla on yksilöllinen elatusvastuu lapsestaan. Elatusvastuu jakautuu vanhemmille heidän elatuskykynsä suhteessa. Asiakasmaksuasetuksen 20 §:ssä säädetään, että lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan. Maksukyvyn selvittäminen edellyttää mielestäni yhdessä asuvienkin vanhempien elatuskyvyn arvioimista erikseen. Olen saanut myös palautetta, että asiakasmaksun perimismahdollisuudesta ei ole kerrottu lastensuojelun asiakkuuden alkaessa eikä päätöstä maksusta ole tehty lapsen sijoituksen alkaessa, vaan jopa kuukausia jälkikäteen. Asiakasmaksusta tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös, vaikkei maksua perittäisi. Asiakasmaksua ei myöskään voi määrätä alkamaan takautuvasti. Päätös tulee siis tehdä viimeistään sijoituksen alkaessa. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee mielestäni ottaa erityisesti huomioon. Kun huostaanoton ja lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, lastensuojelun asiakasmaksu ei mielestäni missään tilanteessa saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Lain ja asetuksen säädökset mahdollistavat laajankin harkinnan käytön kunnille lastensuojelun asiakasmaksuja määriteltäessä. Esitän, että kunnissa tarkistetaan lastensuojelun asiakasmaksujen maksuperusteet ottaen huomioon selvityksessä esiintuomani huomiot. 2.2.1.5. Perhehoito lastensuojelun sijaishuollon muotona Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee lastensuojelussa laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla (käytännössä yksityiskodissa perhehoitona tai ns. läheissijoituksena).49 Sijaishuollon kustannukset ovat suurin menoerä lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Kuusikkokunnissa50 perhehoidon osuus on kasvanut 42,3 prosentista 44,9 prosenttiin vuosien 2006 ja 2010 välillä. Ostopalvelulaitosvuorokausien osuus on keskimäärin 29 prosenttia, mutta se on laskussa. Pitkäjänteinen työ perhehoitoon on näkynyt esimerkiksi 47 Asiakasmaksulaki 10 §: Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tekijät. Asiakasmaksuasetus(30.12.1992/1648) 32 § 2 momentti. 49 Jos lapsen sijoitusta tehtäessä on ilmeistä, että lapseen jouduttaisiin poikkeuksellisesti kohdistamaan lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä, ei ole lapsen edun mukaista sijoittaa häntä sellaiseen sijaishuoltopaikkaan, jossa rajoitustoimenpiteiden käyttö ei ole lain mukaan sallittua. Suurinta osaa 11 luvun mukaisista rajoitustoimista ei voida käyttää perhehoidossa. 50 Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu). 48 20 Oulussa siten, että vaikka sijoitettujen lasten määrä oli noussut 5 prosenttia, sijaishuollon kustannukset laskivat 11 prosenttia vuonna 2010. 51 Vaikka perhehoito on selvästi laitoshoitoa edullisempaa, sopivien sijaisperheiden löytäminen ja riittävien tukipalveluiden luominen aiheuttaa kunnille haasteita. Perhehoidon onnistumiseen lapsen kannalta vaikuttaa monia asia. Minulle on välittynyt, että ajoittain toimeksiantosopimuksia joudutaan päättämään sijaisperheen epäammatillisen toiminnan vuoksi. Toisinaan sijoitettujen lasten vanhemmat kokevat, että vuorovaikutus sijaisperhevanhempien kanssa on vaikeaa muun muassa siksi, että perhehoitaja haluaa vastoin vanhemman toiveita antaa lapsen hoitoon liittyviä ohjeita esimerkiksi kotilomien ajaksi. Vuoden 2012 alusta lukien perhehoitajiksi aikovien on ennen hoitajaksi ryhtymistä suoritettava ennakkovalmennus, jonka järjestämisestä kunta vastaa. Kunta vastaa myös perhehoitajien koulutuksesta ja työnohjauksesta. Akaalla ja Urjalalla on sopimus perhe- ja laitoshoidon sijaishuollon palveluiden tuottamisesta Tampereen kaupungin Asiakasohjaus Luotsin kanssa. Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun 6 kuntaa kuuluvat maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan palveluiden piiriin. Sen sijaan sijaishuollon laitoshoidon palveluissa ei Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla ole seudullista tai maakunnallista toimintayksikköä. Mielestäni kuntien tulisi harkita maakunnallisen yksikön luomista. Kuvio 6: Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset sopimuskunnissa, 1000 euroa. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 51 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Vuosi 2008 2649 495 408 7372 1607 559 901 2775 Vuosi 2009 2451 680 590 7801 1878 747 938 3365 Vuosi 2010 2250 503 494 7144 2311 794 739 3477 Kilponen 2011, s.15–20. 21 Kuvio 7: Laitos- ja perhehoidon kustannukset sopimuskunnissa asukasta kohden, euroa. 180 160 140 120 100 80 Vuosi 2008 60 Vuosi 2009 40 Vuosi 2010 20 0 Akaa Urjala Hattula HML Janak kala Haus järvi Loppi Riihi mäki Vuosi 2008 156 93 42 110 95 63 109 96 Vuosi 2009 144 127 61 117 111 85 113 117 Vuosi 2010 132 94 51 107 137 90 89 121 Kuviossa näkyy selvästi kuntien kustannusten vaihtelu kunta- ja myös vuosikohtaisesti. Kun sopimuskuntien keskimääräiset laitos- ja perhehoidon kulut vuonna 2010 olivat 103 euroa kunnan asukasta kohden, on vaihteluväli Hattulan 51 eurosta Janakkalan 137 euroon. Huomiota herättävät erityisesti Akaan korkeat – joskin laskusuuntaiset – kulut ja toisaalta Janakkalan kuluissa vuosien 2009 ja 2010 välillä tapahtunut jyrkkä nousu. Hattula alittaa sopimuskuntien keskimääräiset kulut erittäin selvästi. Minun ei ole mahdollista arvioita kuntien välisiä eroja selittäviä tekijöitä. Kunta voi vaikuttaa kustannusrakenteeseen mielestäni selvimmin seuraavilla keinoilla: 1. Kohdistamalla voimavaroja ehkäisevään lastensuojeluun ja erityiseen tukeen peruspalveluiden piirissä. Esimerkkeinä neuvolatoiminta, oppilashuolto ja nuorisotyö. 2. Kohdistamalla voimavaroja lastensuojelun avopalveluihin. 3. Kilpailuttamalla seudullisesti tai maakunnallisesti palveluntuottajat. 4. Kehittämällä ja organisoimalla sijaishuoltoa seudullisesti siten, että perhe- ja laitoshuolto yhdessä muodostavat eheän koordinoidun kokonaisuuden. 5. Painottamalla lain vaatimusten mukaisesti perhehoitoa ja huolehtimalla suunnitelmallisesti perheiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja jaksamisen tuesta. 2.2.2. Perheneuvonta Minulle välittyy, että perheiden ja heidän lastensa on vaikea saada peruspalveluissa tukea ja ohjausta vuorovaikutuksen tai lapsen kasvatuksen haasteisiin. Oheisesta kuviosta ilmenee, että kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaiden määrissä on tapahtunut jo useana vuonna selvää vähenemistä. Samaan aikaan perheissä kuitenkin erotaan aiempaan enemmän ja lastensuojelun avohuollon asiakkaina on selvästi aiempaa enemmän myös psyykkisesti ja neurologisesti oirehtivia asiakkaita. 22 Kuvio 8: Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut52. 900 800 700 600 500 400 2008 300 2009 200 2010 100 0 Akaa Urjala Hattula HML Janak kala Haus järvi Loppi Riihimäki 2008 141 15 150 833 156 177 79 640 2009 156 13 92 729 214 190 87 731 2010 193 7 59 779 170 107 46 401 Kertooko perheneuvola-asiakkuuksien määrän lasku siitä, että perheet pystyvät ratkomaan arjen haasteita itse vai kuvastaako se palvelujärjestelmän pitkään jatkuneita resurssivajeita? Todettakoon, että esimerkiksi Riihimäen perheneuvolan ns. kiireettömien asiakkaiden jonossa oli 70 perhettä marraskuussa 2011. Perheneuvola toi esille, että kiireellisetkin asiakkaat joutuvat olemaan jonossa jopa kuukauden. Syynä tähän on se, että työntekijöitä on selvästi keskimääräistä vähemmän asukasmäärään nähden. 53 Pidän perheneuvonnan palvelujärjestelmän kehittämistä erittäin tärkeänä ehkäisevän työn muotona. Esitän kunnille harkittavaksi resurssien tarkistamista todellista, tarpeeseen perustuvaa kysyntää vastaavaksi. 2.3. Vanhustenhuolto 2.3.1 Huolenpidon tarpeessa olevan henkilön kotikunnan muuttaminen Henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos hän jo olisi kunnan asukkaana. Henkilön ei tarvitse esittää muutolle mitään perusteluja.54 Käytännössä henkilö voi olla jo laitoksessa tai asumispalveluissa tehdessään ratkaisun uuteen kuntaan muuttamisesta. Hän voi myös hakea esimerkiksi palveluasumispaikkaa uudesta kunnasta ilman, että hänelle on vielä myönnetty sellaista aiemmasta asuinkunnastaan. 52 THL Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Hämeen Sanomat 28.11.2011. 54 Sosiaalihuoltolaki 16 a §. 53 23 Tiedustelin kunnilta, kuinka monta vammaisen55 tai ikääntyneen sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa koskevaa hakemusta kotikuntalain muutoksen myötä kuntaan oli tullut vuoden 2011 aikana. Vastanneista kunnista56 5 ilmoitti, että hakemuksia oli saapunut 2-4 ja kaksi ettei hakemuksia ollut saapunut yhtään. Hakemusten käsittelyajat vaihtelivat suuresti, sillä Urjala vastasi hakemusten käsittelyn kestäneen 4-5 kuukautta, Hämeenlinna 2 kuukautta, mutta Loppi ja Riihimäki ilmoittivat käsittelyajaksi vain noin 1 – 3 viikkoa. Alle kuukauden käsittelyaika on kiitettävän lyhyt, mutta onko siinä ajassa ehditty ilmoittaa lähtökuntaan hakemuksen saapumisesta, tekemään palvelutarpeen arviointi sekä hallintolain 34 §:n mukaisesti kuulemaan asiakasta itseään?57 Koska lakimuutos on tuore, kunnissa voi olla tarve arvioida asiassa noudatettavia toimintatapoja, jotta asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja kuuleminen toteutuisivat asiakkaan kannalta mahdollisimman joustavasti. 2.3.2 Palveluasumiseen liittyviä näkökohtia Vanhustenhuollossa eräs palveluasumiseen, sen päätöksentekomenettelyyn. merkittävä maksuihin asiakkaan oikeusturvakysymys liittyy ja vanhustenhuollossa noudatettuun Avo- ja laitoshoidon ero ja sen vaikutukset asiakasmaksuun Asiakkaan kannalta on erityisen ongelmallista, että laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen vastaavat usein sisällöltään toisiaan. Kunnissa myös rinnastetaan laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen käytännössä toisiinsa toteamalla, että ”hoivapalvelu korvaa laitoshoitoa”. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ja sen liitteessä avo- ja laitoshoidon määrittelemiseksi58 on keskeisiksi laitos- ja avohoitoa erottaviksi seikoiksi linjattu seuraavia: - - Avohoidossa korostuu henkilön omaehtoinen vaikutusmahdollisuus palvelujen ja asumisen järjestämiseksi. Tunnusomaista avohoidolle on se, että henkilö asuu vuokra-asunnossa, josta on tehty huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus tai että hän asuu omistusasunnossa. Asumiseen liittyvät tukipalvelut mahdollistavat henkilölle hoitaa itse henkilökohtaiset asiansa mieleisellään tavalla. Avohoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä säännöllisistä kotona annettavista palveluista ja näihin liittyvistä tukipalveluista on yleensä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa on määritelty annettavat palvelut. Asetuksen mukaan avohoidon piiriin kuuluvia asumispalveluyksiköitä voi olla myös kunnan omien sosiaalitoimen laitosten välittömässä yhteydessä. Jotta tällaista yksikköä voitaisiin pitää avopalveluyksikkönä, tulee sen olla toiminnallisesti selvästi erossa toimintayksikön 55 Säännös koskee myös vammaisen henkilön oikeutta vaihtaa kotipaikkaa. Esim. Hämeenlinna ilmoitti hakemusten tulleen vammaispalveluun. 56 Janakkala ei vastannut. 57 Kuntainfo 2/2011. 58 STM:n Asetus 1806/2009 24 laitososasta. Tällaisissa yksiköissä asuvien kohdalla tulee toteutua avohoidon tunnusmerkkien: asukas maksaa vuokraa ja vastaa elinkustannuksistaan sekä saamistaan palveluista. Lisäksi annettavan hoidon tulee poiketa selvästi laitoshoidossa olevien saamasta hoidosta (korostus SL). Toiminta ei asetuksen mukaan ole avohoitoa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa kunnallinen vanhainkoti on ainoastaan uudelleennimetty asumispalveluyksiköksi ilman, että sen toimintaa on käytännössä muutettu. Jotta laitos muuttuisi avohoitoyksiköksi, tulee myös sen toiminnan muuttua. Keskeistä asetuksen mukaan on, että rajanveto avo- ja laitoshoidon välillä tehdään aina toiminnan sisällön perusteella. 59 Asiakkaiden ja heidän omaistensa on käytännössä vaikea arvioida, onko vanhainkodista palvelutaloksi muutetun yksikön toiminnan sisältö selvästi muuttunut vastaamaan avohoitoa. Asiakas joutuu ottamaan vastaan sisällöltään toisenlaiseksi tarkoitettua palveluasumista ilman, että hänen kunnossaan on tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka mahdollistaisi asetuksen tarkoittamalla tavalla asukkaan omaehtoisen vaikutusmahdollisuuden palvelujen ja asumisen järjestämiseksi. Tehostetussa palveluasumisessa on tavallista, että asiakas ei käytännössä enää esimerkiksi vaikean dementian vuoksi pysty ottamaan kantaa palveluidensa järjestämiseen. Kysymys avo- ja laitoshoidon erosta on asiakkaan kannalta erittäin merkittävä, koska maksuperuste muuttuu selvästi ja usein asiakkaalle epäedulliseen suuntaan. Maksujen määrääminen Kunnissa on erilaisia linjauksia sen suhteen, miten tehostetussa palveluasumisessa olevan maksu määritellään. Kunta saattaa periä palveluasumisesta maksun, jonka vastaa laissa säädettyjä kotihoidon maksuperiaatteita korotettuna. Tällöin yksinäisen maksuosuus voi olla esimerkiksi 55 % bruttotulorajan ylittäviltä osin. Vaihtoehtoisesti koko tehostetun palveluasumisen maksut perustuvat täysin kunnan omaan linjaukseen. Ikähoiva-työryhmä on ehdottanut, että tehostetussa palveluasumisessa olisi tulosidonnainen kuukausimaksu. Hoito- ja palvelumaksua määritettäessä ns. tulokäsite olisi sama kuin asiakasmaksuasetuksen 27 – 29 pykälissä, mutta maksu olisi kotona annettavan palvelun enimmäismaksu (vuonna 2012 yksinäisellä 35 % 528 euroa ylittävältä osin) korotettuna. Tätä enimmäismaksun korotusta työryhmä ei linjannut. Työryhmä katsoi, että tehostetun palveluasumisen asukkaiden hoitoisuus ja toimintakyky poikkeavat kotona annettavista palveluista ja henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden, minkä vuoksi myös palvelun tuotantokustannukset ovat kotihoitoa suuremmat.60 59 Arvioitaessa sitä, vastaako toiminta sisällöltään ja järjestelyiltään laitoshoitoa, tulee huomiota kiinnittää kaikkien seuraavien seikkojen muodostamaan kokonaisuuteen: a) Toimintayksikön antamien palvelujen laatu ja määrä, b) toimintayksikön koko sekä siellä työskentelevän hoitohenkilöstön koulutus, määrä ja työajat, c) toimintayksikössä olevien henkilöiden asumisen järjestäminen yhden tai useamman henkilön huoneisiin ja muut tilajärjestelyt, sekä d) toimintayksikössä olevien henkilöiden toimintakyky sekä heidän omaehtoinen mahdollisuutensa vaikuttaa asumisen, palvelujen ja henkilökohtaisen toiminnan järjestelyihin. 60 Ikähoiva-työryhmän muistio 28/2010, s. 54–55. 25 Käyttövara Olen jo aiemmissa selvityksissäni tuonut esille asukkaan maksettavaksi tulevat kustannukset palveluasumisessa. Käytännössä asukas joutuu maksamaan hoitomaksun, ateriapalvelun ja vuokran ohella erikseen vähintään lääkkeistä – ja nykyään yhä useammin ns. lääkkeiden annosjakelusta61 - ja hoivayksiköstä riippuen vaipoista, wc-paperista, pesuaineista, parturista, jalkahoidosta, turvapalvelusta, vaatteista sekä mittavasta määrästä erilaisia tarvikkeita ja välineitä (kuten hammasharjasta ja kynsisaksista, jotka laitoshoidossa sisältyvät hoitomaksuun). Laitoshoidossa olevan käyttövara on 99 euroa kuukaudessa vuonna 2012. Mielestäni käyttövaran palveluasumisessa tulee olla selvästi tätä suurempi. Ikähoiva – työryhmä ehdotti, että tehostetussa palveluasumisessa säädetään vähimmäiskäyttövarasta, joka olisi tarkoitettu esimerkiksi edellä mainittuihin maksuihin. Työryhmän mukaan käyttövaran määrittely vähentäisi tarvetta alentaa asiakasmaksuja sekä siihen liittyvää hallinnollista työtä.62 Sopimuskunnista osa on määritellyt tehostettuun palveluasumiseen käyttövaran – esimerkiksi 150 – 180 euroa kuukaudessa63 - ja osassa käyttövaraa ei ole ollenkaan. Joissakin tilanteissa käyttövaraa ei myönnetä, jos asiakkaalla on varallisuutta, vaikka varallisuus olisi kiinteistönä tai muuna kiinteänä omaisuutena. Tämä johtaa väistämättä siihen, että kaikki asiakkaan tulot kuluvat palvelutalon erilaisiin maksuihin ja hän joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Asiakkaille syntyvän maksurasituksen huomioon ottaen ehdotan, että kaikille palvelutalossa asuvilla varataan henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 51 % toimeentulotuen yksinäisen henkilön perusosasta, vuoden 2012 tasossa 235,13 euroa kuukaudessa. Varallisuuden vaikutus maksun alentamiseen palvelutalossa Palvelutaloon muuttavilla voi olla omaisuutta talletuksina tai kiinteänä omaisuutena. Tavallista on, että palvelutalossa asuvan asukkaan mahdollinen muu omaisuus näkyy jollakin tavoin hänelle määrättävässä maksussa – yleensä niin, ettei asukkaalle varata henkilökohtaiseen käyttöön varoja varallisuuden vuoksi. Vaikka palvelutalon maksun perusteista ei säädetä asiakasmaksulaissa ja – asetuksessa, hoivapalveluista perittävät maksut eivät saa aiheuttaa asiakkaalle kohtuutonta rasitusta. 61 Lääkkeiden annosjakelu perustuu asukkaan lääkkeet toimittavan apteekin kanssa tehtävään annosjakelusopimukseen. Annosjakelu on asukkaalle maksullista palvelua ja se tulee varsinaisten lääkkeiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten lisäksi. Minulle tulleista yhteydenotoista voi päätellä, että annosjakelu maksaa yleensä noin 9,50 euroa/viikko eli 38 euroa/kk. Palvelutalo /kunta voi edellyttää asukkaalta suostumista palveluun uhalla, ettei lääkkeitä jaeta muutoin ollenkaan. Sairausvakuutuslain 5 luku 10 § säätelee annosjakelusta säädettävien korvausten perusteita (säädös selvityksen liitteenä 2). Laissa korvauksen saamiseen vaikuttaa myös asianomaisen ikä. Annosjakelusopimuksen tekoon liittyvä menettely on asiakkaan oikeusturvan kannalta monilta osin erittäin ongelmallinen. 62 En näe perusteita sille, että käyttövara palveluasumisessa olisi erilainen vanhuksille, kehitysvammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Nyt käytännössä käyttövara voi vaihdella, vaikka kaikilla on vuokrasopimukseen perustuva vuokrasopimus ja he maksavat erikseen vuokran lisäksi ruoasta, hoivasta ja kustantavat itse esim. vaatteet, lääkkeet ja virkistyksen. 63 Valtakunnallisen keskiarvon ollessa 155 €/kk. Jos käyttövara oli tulosidonnainen, oli keskiarvo 166 €/kk vuonna 2009. Lähde: Ikähoiva – työryhmän muistio 28/2010, s. 56. 26 Omaisuutta ei myöskään saa ottaa huomioon asiakasmaksun suuruutta määrättäessä. Asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyt asiakasmaksut ovat enimmäismaksuja. Kunta ja kuntayhtymä voi päättää luottamustoimielimessä siitä, että maksuja peritään enimmäismaksuja alhaisempina tai niitä ei peritä lainkaan. Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteiden elatusvelvollisuuden toteuttamista. Sosiaalihuollon palveluista perittävän maksun alentaminen on aina ensisijainen vaihtoehto toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Eräässä tilanteessa iäkäs henkilö oli hakeutunut kokonaan yksityiseen palvelutaloon. Koska arjen tuen ja huolenpidon tarve oli akuutti, eivät omaiset ja asiakas uskaltaneet jäädä odottamaan mahdollisesti vapautuvaa kunnan tarjoamaa paikkaa. He eivät myöskään osanneet kiinnittää erityistä huomiota yksityisen palvelutalon maksuperusteisiin. Varsin pian ilmeni, etteivät asukkaan tulot riitä palvelutalon maksuihin, minkä vuoksi asukas haki toimeentulotukea. Koska asukkaalla kuitenkin oli kiinteää omaisuutta, toimeentulotuessa katsottiin omaisuuden realisoinnin olevan ensisijaista toimeentulotuen saamiseen nähden. Koska kyseessä on kokonaan yksityinen palvelutalo, asukas ei voi hakea kunnalta asiakasmaksun alentamista. Hänen täytyisi käynnistää palvelutaloyrittäjän kanssa neuvottelut maksun alentamisesta64 ja vedota kuluttajansuojalakiin. Palveluasumisen maksunalentamisen perusteena sovelletaan usein toimeentulotukilaskelmaa. Käytännössä laskelman käyttö voi johtaa asiakkaan kannalta kielteiseen tulokseen, jos laskelmassa ei huomioida asiakkaan todellisuudessa maksamia ateriamenoja. Toimeentulotuessa laskennallinen ravintomeno yksinäisellä on 49 prosenttia tämän perusosasta eli 226 euroa vuonna 2012. On tavallista, että varsinkin tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa kaikista tarjotuista – yleensä viidestä - aterioista. Näistä peritään kunnan määrittämä maksu. Laitoshoidossa ruoan osuus sisältyy asiakkaalta perittävään kokonaismaksuun. Asiakkaan maksettavaksi tuleva ruoan hinta saattaa vaihdella noin 10 – 16 euroon päivältä eli olla jopa 480 euroa kuukaudessa65. Hallinto-oikeus katsoi, että kun ateriamaksu oli 449 euroa ja se oli siten olennaisesti keskimääräistä toimeentulotuen ravinto-osuutta suurempi, kunnan tuli huomioida toimeentulotukilaskelmassa todellinen ravintomeno.66 Maksujen alentamista tai poistamista arvioitaessa käytettävissä oleva omaisuus voidaan ottaa huomioon. Käytännössä esimerkiksi osakkeet samoin kuin rahatalletukset ovat heti realisoitavissa, minkä vuoksi ne voidaan ottaa maksun alentamista arvioitaessa huomioon. Kiinteä omaisuus (kuten huoneistot, talot, mökit, veneet) on käytettävissä yleensä vasta jonkin - joskus pitkänkin - ajan kuluttua, jos ollenkaan. Osa kunnista antaa realisointiaikaa noin 6 kuukautta, minkä ajan peritään joko alennettua maksua tai myönnetään 64 Kuluttaja-asiamies on linjauksessaan vanhusten palveluasumisen sopimusehdoista todennut, että toistaiseksi voimassa olevissa tai muutoin pitkäaikaisissa sopimuksissa saattavat olosuhteiden ja kustannustason muutokset aiheuttaa tarpeen tarkistaa sopimuksen ehtoja, kuten hintaa. Myös asukkaan olosuhteissa voi tapahtua esimerkiksi terveydentilaan tai kuntoon liittyviä muutoksia, joiden vuoksi saattaa tulla tarvetta tehdä sopimukseen muutoksia. Sopimuksessa tulisi olla joustonvaraa tällaisia tilanteita varten, eikä sopimuksen sisältöä saa olennaisesti muuttaa ilman molempien osapuolien myötävaikutusta. Lähde: Kuluttajaoikeuden linjauksia 2011. 65 Ikähoiva-työryhmän selvityksen mukaan ateriapalveluiden hinnat olivat keskimäärin 357 euroa kuukaudessa vuonna 2009, s. 55. 66 Turun hallinto-oikeuden ratkaisu 12.12.2011. 27 toimeentulotukea. Varallisuuden vaikutusta maksun alentamiseen arvioidaan kunnissa eri tavoin – osassa maksua voidaan alentaa, jos asukkaan varallisuus on alle 3500 euroa (osassa varallisuusraja on selvästi korkeampi), osassa kuntia maksua ei alenneta, jos henkilöllä verotustodistuksen mukaan on realisoitavaa omaisuutta. Käytännössä omaisuuden huomioon ottaminen asiakasmaksujen alentamishakemuksen kohdalla on voinut johtaa omaisuuden myyntiin (jota käytännössä tapahtuukin), joka ei ehkä ole lainsäätäjän tarkoitus. Palvelutalossa perittävän vuokran suuruus sekä vuokrasuhteen edellytykset Sekä ns. tavallisessa, että tehostetussa palveluasumisessa asukkaan kanssa solmitaan vuokrasopimus. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa (481/1995) säädetään mm. vuokran tarkistamisesta ja vuokrasopimuksen ehdoista ja irtisanomisajoista. Vuokrasopimuksen tulee sisältää vain asunnon vuokraamiseen liittyviä ehtoja, eikä siihen saa sisällyttää kohtuuttomia ehtoja esimerkiksi palveluiden käyttämisestä. Palvelutalojen asumisratkaisut vaihtelevat erittäin paljon. Osalla asukkailla on käytössään oma keittiö ja huone / tupakeittiö, wc ja suihku sekä oma parveke. Tällaisen asunnon koko saattaa olla yli 40 m2. Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa asukkailla saattaa olla käytössään vain hyvin pieni huone ja wc, enintään noin 15 m2. Palveluasunnon sijainti ja valmistumisajankohta saattavat poiketa paljonkin toisistaan, mikä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi eläkettä saavan asumistuen määräytymisperusteisiin. Ikähoiva – työryhmä lähtee siitä, että myös tehostetussa palveluasumisessa asuminen perustuu huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen67. Vuokran tulee mielestäni olla kohtuullisessa suhteessa huoneen kokoon ja varustelutasoon. Toistuvasti vaikuttaa siltä, että palvelutalojen vuokrat ovat selvästi yleisiä vuokra-asuntoja suuremmat. Mielestäni tälle ei aina ole osoitettavissa asunnon varustelutasoon liittyviä perusteita. Kun henkilö on tehostetussa palveluasumisessa ja hänen käytössään on noin enintään 15 m2 kokoinen huone, jossa ei ole omaa keittokomeroa eikä jääkaappia, tulee tämä näkyä vuokran määrässä. Toisin sanoen, jos huoneessa ei ole itsenäisen elämän mahdollistavia varusteluja tai jos asukas ei kuntonsa vuoksi voi sellaisia käyttää, vuokratason tulee mielestäni olla selvästi yleistä / muuta vuokratasoa edullisempi. Vuokrasuhteissa pyritään suojaamaan heikompaa osapuolta esimerkiksi vuokranantajalla olevan pidemmän irtisanomisajan muodossa68. Palveluasumisessa heikomman osapuolen suoja tulisi mielestäni näkyä nykyistä selvemmin. Asiakas tai edes hänen omaisensa ei pysty vapaasti toteuttamaan sopimusvapauttaan sen enempää hinnan (so. vuokran) kuin muidenkaan sopimusehtojen osalta. Hän ei siis käytännössä pysty hoivan ja huolenpidon tarpeensa vuoksi kieltäytymään niistä sopimusehdoista, joita kunta / palveluntuottaja asettaa. Hoivaa ja huolenpitoa tarvitseva ei voi myöskään valita eri vaihtoehtojen välillä, koska todellisia vaihtoehtoja ei usein ole eikä laki anna asiakkaille subjektiivista oikeutta valita hoiva- ja asumisyksikköään. Edunvalvoja, enempää kuin omainenkaan ei halua 67 Ikähoiva-työryhmän muistio 28/2010, s. 54. Kun vuokranantaja irtisanoo sopimuksen, on irtisanomisaika 3- 6 kk. Kun irtisanomisen tekee vuokralainen, on irtisanomisaika 1 kk. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52 §. 68 28 ottaa riskiä pitkistä ja vaikeista oikeusprosesseista, joiden lopputulosta ei pysty ennakoimaan69. Jos vuokratilojen rakentamiseen on saatu valtion myöntämää vuokra-asuntojen korkotukilainaa tai investointiavustusta, mutkistuu tilanteen arviointi asiakkaan kannalta entisestään70. Tehostetussa palveluasumisessa vuokraan sisältyy usein vesi ja sähkö. Sähkön laskuttaminen kulutukseen perustuen on mahdotonta, koska huoneissa eikä myöskään tupakeittiö- huoneistoissa ole omaa sähkömittaria. Kansaneläkelaitos ei kuitenkaan hyväksy asumismenoiksi vuokraan sisältyvää sähkön osuutta. Asukkaan maksamaan vuokraan on usein jyvitetty yhteisten tilojen osuutta, vaikka asukas ei voi kuntonsa vuoksi käytännössä käyttää ko. tiloja itsenäisesti koskaan. Asukas siis maksaa tiloista, joihin hän pääsee vain henkilökunnan erikseen viemänä ja joissa olevia laitteita (esim. televisio) hän voi käyttää vain toisen henkilön avustamana. Pidän epäasianmukaisena tilannetta, jossa vanhus joutuu maksamaan tiloista, joita hän ei voi käyttää.71 Eräässä tilanteessa vuokrasopimukseen oli liitetty velvoite maksaa huoneen (noin 15 m2) siivouksesta.72 Siivous oli sinällään välttämätön palvelu, koska asukas on hoidossa osittain juuri sen vuoksi, ettei hän pysty suoriutumaan tavanomaisista arjen asioista. Koska asiakkaan piti maksaa siivousmaksu vuokran pakollisena lisänä, hänen asumismenonsa olivat tosiasiassa selvästi suuremmat, kuin mitä kansaneläkelaitos tulkitsi niiden olevan asumistukioikeuden arvioinnissa. Hoivapaikan vaihtuminen tai muuttuminen laitoshoidosta palveluasumiseen Minulle on välittynyt lisääntyvästi, että kunnan aiemmin vanhainkotina toiminut yksikkö muutetaan palvelutaloksi. Käytännössä muutoksesta ilmoitetaan asukkaille ja heidän omaisilleen kirjeitse tiedotteella. Tiedotteen yhteydessä asiakasta saatetaan ohjata allekirjoittamaan vuokrasopimus ja hakemaan asumistukea. Kirjeessä voi olla myös apteekkisopimus ja tuloselvityslomake maksun määräämistä varten. Eräässä tilanteessa laitoshoidon yksiköstä muutettiin kaksi osastoa tehostetuksi palveluasumiseksi. Hoivayksiköstä edelleen yksi yksikkö jäi laitoshoidon yksiköksi. Perusteena muutokselle oli muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus laitospaikkojen vähentämiseksi. Muutoksella haluttiin lisätä yksikön kodinomaisuutta ja korostaa asukkaiden päätäntävaltaa omaa elämää koskevissa asioissa. Laitoksessa 69 Eräässä tilanteessa omainen kieltäytyi allekirjoittamasta palvelutalon vuokrasopimusta. Kunta päätti periä saamatta jääneet vuokrat (yli 7000 euroa) takaisin, mistä päätöksestä omainen teki oikaisuvaatimuksen ja sen jälleen hallintovalituksen. Prosessi vuokranperimispäätöksestä hallinto-oikeuden päätökseen lähes kaksi vuotta, vaati lukuisia dokumentteja ja useita työtunteja. Koko käsittelyn ajan omaista painoi huoli tuomioistuimen ratkaisun lopputuloksesta. 70 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA- asuntokannan käyttöä. Avustukset mahdollistavat edullisimman vuokratason. Jos korkotukea tai investointiavustuksia on myönnetty, sovelletaan asuntojen suhteen lakia vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta (604/2001) ja lakia avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004). Vuokrasta ja vuokran tarkistuksesta säädetään korkotukilain 13 §:ssä. 71 Kehitysvammahuollossa on myös tavallista, että vuokraan jyvitetään osuutta tiloista, joihin vammainen ei pääse tai joita hän voi vammansa vuoksi käyttää – kuten keittiötä ruoan valmistukseen. 72 Siivouksesta piti vuokrasopimukseen sisältyen maksaa lähes 50 euroa/kk. 29 aiemmin asuneet jatkoivat asumista palvelukodissa, eikä asukkaiden kunnossa ollut tapahtunut muutoksia. Kunta tiedotti muutoksesta useita kertoja vuoden aikana ja järjesti myös kyselytilaisuuksia. Kunta teki tämän jälkeen päätöksen palvelutalopaikan myöntämisestä oikaisuvaatimusohjeineen noin 3 viikkoa ennen laitospaikan muuttumista palvelutalopaikaksi. Pidän muutoksesta etukäteen tiedottamista välttämättömänä ja kunnan aloitteellisuutta kysymys- ja vastaustilaisuuksien järjestämisessä hyvin asianmukaisena toimintatapana. Koska kyse on merkittävästä asiakkaan oikeusasemaan vaikuttavasta asiasta, asiakkaalle muutoksen johdosta annettava päätös on mielestäni kuitenkin tehtävä selvästi aiemmin, jotta asiakkaalle tai hänen omaisilleen jää halutessaan aikaa muutoksenhakuun. Vaikka muutos siis oli etukäteen tiedossa asiakkaalla ja hänen omaisillaan, heillä ei ollut kirjallista, muutoksenhakukelpoista päätöstä käytössään kuin hieman ennen yksikön nimen ja maksuperusteiden vaihtumista. Käytännössä asiakas voi käyttää laissa säädettyjä oikeusturvakeinoja vasta päätöksen saatuaan. Tiedottamisessa tulee mielestäni tuoda selvästi esille, mitä vaihtoehtoja73 asiakkailla on tilanteessa, jossa vanhainkotipaikka muuttuu palvelutalopaikaksi. Päätös hoivapaikan saamisesta ja jonoon asettaminen Sosiaalihuollon palveluiden saaminen tai niiden epääminen perustuu aina kirjalliseen, valituskelpoiseen päätökseen. Siten myös laitospaikan muuttuminen tai vaihtuminen palveluasumispaikaksi perustuu aina päätökseen. Minun tiedossani ei ole, että kunnat tekisivät asukkaille laitospaikan peruuttamista koskevan päätöksen. Eduskunnan oikeusasiamies Paunio arvioi vuonna 200674, että kunnan olisi tullut tehdä asiakaslain 6 §:n edellyttämä valituskelpoinen päätös laitospaikan peruuttamisesta jokaiselle asiakkaalle erikseen tilanteessa, jossa laitoshoidon yksikkö muuttui palvelutaloksi. Tavallista on, että palvelua hakeville tehdään muodollisesti myönteinen päätös, mutta asiakas asetetaan jonoon odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa. Tällöin palvelun saamisen ehdot täyttävälle hakijalle ei pystytä tosiasiassa tarjoamaan hoivayksiköstä paikkaa. Osassa kuntia päätös on vastaavassa tilanteessa kielteinen, mutta päätökseen liitetään tieto hakijan asettamisesta jonoon sekä todetaan, että hakemus on voimassa vuoden hakemuksen jättämisestä. Jonoon asettaminen vastaa asiakkaan kannalta kielteistä päätöstä. Hänelle ei voida myöntää palvelua, jota hän kokee hakemuksentekohetkellä tarvitsevansa ja jonka saamisen edellytykset hän täyttää. Jono ei takaa asiakkaalle tiettyä järjestystä jonossa, vaan toinen – kiireellisemmin palveluja tarvitseva – henkilö voi myöhemmälle hakemuksellaan ohittaa aiemman hakemuksen. Hallintolaki edellyttää, että viranhaltija tekee päätökset viivytyksettä. Vanhustenhuollossa päätöksenteon kestosta ei ole säännöksiä. Ongelmia aiheuttaa myös se, että mikäli henkilön hoivan ja huolenpidon tarpeen keskeinen syy on sairaanhoito esimerkiksi terveyskeskuksen osastolla, palvelun järjestämistavasta päättää hoitava lääkäri. Näistä ns. tosiasiallisesta hoidosta ei tehdä valituskelpoisia päätöksiä ollenkaan. Kuitenkin myös 73 Sosiaalihuollon henkilöstön on asiakaslain 5 §:n mukaan selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. 74 EOA 31.10.2006 30 näissä tilanteissa asiakas joutuu maksamaan laissa säädetyn lyhyt- tai pitkäaikahoidon maksun. Valviran valvontaohjelma edellyttää, että myös perittävistä asiakasmaksuista annetaan asiakkaalle kirjallinen päätös tai asiakasmaksut voivat sisältyä myös palvelupäätökseen. Asiakasmaksupäätös tulee tehdä, vaikkei maksua perittäisi. Määrättyä maksua ei voida muuttaa yksipuolisella päätöksellä, vaan asiakkaalla on oikeus luottaa päätöksen pysyvyyteen75. Maksua voidaan asiakkaan vahingoksi tarkistaa vain poikkeuksellisesti. Muutoksesta on aina tehtävä yksilötason päätös.76 Maksupäätöstä ei myöskään voida tehdä niin, että korotettu maksu määrätään perittäväksi takautuvasti (KHO 1994:A 22). Myös eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, ettei kunnalla ollut oikeutta määrätä asiakasmaksuja takautuvasti; 3199/2009.77 Edelleen asiakkaille kuitenkin tehdään päätöksiä takautuvasti eikä päätöksistä ilmene maksun määräytymisen perusteet. Päätöksissä ei siis kuvata, mitä tuloja maksun määräämisessä on huomioitu ja perustuvatko asiakkaalle määritellyt maksut lainsäädäntöön vai kunnan linjauksiin. Mielestäni päätösperuste tulee aina näkyä päätöksessä ja maksuja koskevat kunnan omat linjaukset tulee toimittaa esim. päätöksen yhteydessä kirjallisesti asiakkaalle. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asema on epätyydyttävä, koska eri kunnissa noudatetut maksuperusteet ja siten asiakkaiden maksettavaksi tulevat asiakasmaksut ovat hyvin epäyhtenäiset. Nykyisen sääntelemättömän tilanteen vallitessa ehdotan kunnille harkittavaksi, että ne huolellisesti arvioisivat kunnassa käytössä olevia maksuperusteita ottaen huomioon esiintuomani seikat sekä Ikähoiva- työryhmän antamat suositukset. 2.3.3. Laitos- ja palveluasumisen muutokset Valtakunnallinen suositus on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja ainoastaan 3 % saisi laitoshoitoa. 75 Hyvän hallinnon oikeusperiaatteista erityisesti luottamuksensuojanperiaate suojaa edunsuovien päätöksen muuttamiselta. Periaatteen keskeinen sisältö on, että asiakkaan tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen, virheettömyyteen ja viranomaisten tekemien edunsuovien päätösten pysyvyyteen. Periaate merkitsee, ettei viranomainen yleensä voi ilman asianosaisen henkilön suostumusta peruuttaa myönnettyä palvelua tai etuutta tai edes vähentää sitä. Voimassa olevia päätöksiä voidaan siis muuttaa edunsaajan vahingoksi yleensä vain silloin, kun perustelut muutoksille löytyvät henkilön yksilöllisten olosuhteiden selkeistä muutoksista tai hänen antamistaan virheellisistä tiedoista. Lähde: Pajukoski, Marja (toim.) 2010, s. 67. 76 Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus. Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut 2008, s.22. 77 Kuntaliiton yleiskirje 24/80/2011. 31 Kuvio 9: Vanhainkotien ja ikääntyneiden tehostetutun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaat 7 sopimuskunnassa78. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Akaa/ Akaa / laitos tehos JaJaUrja Urja Hattul Hattul Haus Haus Lop Lop Riihim Riihim nak- nakla/ la/ a/ a/ järvi/ järvi/ pi/ pi/ äki/ äki/ kala/ kala/ laitos tehos laitos tehos laitos tehos laitos tehos laitos tehos laitos tehos 2008 138 26 39 42 43 9 35 22 26 39 37 9 112 67 2009 137 27 42 33 46 7 31 28 32 40 36 9 131 67 2010 141 30 38 29 20 37 31 49 28 27 32 9 122 90 Muutamissa kunnissa (Hattula, Janakkala ja Riihimäki) tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä on selvästi kasvussa. Sen sijaan varsinkin pienempien sopimuskuntien palvelurakenne hakee vielä muotoaan. Akaan ja Lopen kohdalla laitos- ja tehostetun palveluasumisen asiakasmäärissä on erittäin selvä ero. Molemmissa kunnissa on myös varsin paljon pitkäaikaisasiakkaita kunnan koko huomioonottaen. Hausjärvellä molempien hoivamuotojen asiakasmäärät ovat lähellä toisiaan. Hattulan tehostetun hoivan osuus lisääntyi vuosien 2009 ja 2010 välillä suhteellisesti eniten. 2.4. Vammaispalvelut Mielestäni vammaispalvelujen myöntäminen on erittäin suurta ammattitaitoa vaativaa. Minna Heikkisen tutkimuksessa vammaispalvelun asiantuntijuuteen vaikuttaa työn laajaalaisuuden ja yhteisöllisen luonteen lisäksi muun muassa vaatimukset palvelujärjestelmän ja sovellettavan lainsäädännön tuntemisesta sekä asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen riittävästä ja asianmukaisesta arvioinnista79. Pelkästään palvelusuunnitelman asianmukainen laadinta voi vaatia 1-2 tuntia kestävän kotikäynnin lisäksi laajaan asiakirja-aineistoon perehtymistä. Huolellisesti tehty palvelusuunnitelma merkitsee kuitenkin usein myös riittäviä, tarkoituksenmukaisesti järjestettyjä ja kustannustehokkaita palveluita. 2.4.1. Määräaikojen toteutuminen vammaispalveluissa Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, 78 79 Hämeenlinnan vertailukuvio esitetään Hämeenlinnaa koskevassa luvussa. Heikkinen, Minna 2011. 32 jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vammaispalvelulain tarkoittama kolmen kuukauden määräaika ei merkitse sitä, että päätöstä voitaisiin viivyttää tilanteessa, jossa asia on ratkaisukypsä. Tällöin päätös on tehtävä välittömästi. Kolmen kuukauden määräaika tarkoittaa vain sitä, että viimeistään siinä ajassa viranomaisen on hankittava päätöksentekoa varten riittävä selvitys tai osoitettava vammaiselle henkilölle mistä asioista selvitystä tarvitaan.80 Tiedustelin vammaispalveluhakemusten (kuntakysely liite 1) keskimääräisiä 81 käsittelyaikoja. Kuusi kuntaa vastasi kysymykseen. Akaa, Urjala, Hausjärvi ja Loppi onnistuivat käsittelemään hakemukset 3 kuukauden sisällä82. Hattula käsitteli hakemukset 1 – 2 päivässä saapumisesta ja Hämeenlinnassa käsittelyaika vaihteli 2 viikosta 1 kuukauteen. Minulle on välittynyt, että joissakin kunnissa vammaispalveluhakemukset ovat ruuhkautuneet niin merkittävästi, että vammaispalvelulaissa säädetty enintään 3 kuukauden käsittelyaika ainakin toisinaan ylittyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä päätöksen teko sujui 3 kuukauden enimmäisajassa kolmella neljäsosalla vastanneista kunnista83. Vammaispalvelulaissa säädetty käsittelyaika on ehdoton. 2.4.2. Henkilökohtainen apu – palvelu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä ilmeni, että puolessa vastanneista kunnista oli ollut vaikeuksia henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Vaikeuksia oli ollut sopivien avustajien löytämisessä, laintulkintavaikeudet ja soveltamisohjeiden puutteellisuus sekä se, että lainmuutoksen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun ei osattu varautua. Sen sijaan puolessa vastanneista kunnissa ei ollut vaikeuksia noudattaa laissa säädettyä 7 arkipäivän määräaikaa palvelutarpeen selvittämisen aloittamisessa.84 80 Vammaispalvelun käsikirja. Sosiaaliportti. Vastausta ei antanut Janakkala ja Riihimäki. 82 Kunnat eivät pystyneet antamaan tarkkoja käsittelyaikoja Hausjärveä lukuun ottamatta. Hausjärvellä käsittelyaika oli 67 päivää lokakuussa 2011 ja 54 päivää joulukuussa 2011. 83 Vastanneita kuntia oli 250 ja näistä 3 kuukauden määräaikaan ylsi 75 %. 84 Tesso 8/2011 81 33 Kuvio 10: Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana yhteensä85. 90 80 70 60 50 40 2008 30 2009 20 2010 10 0 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki 2008 13 1 9 47 6 4 2 9 2009 15 2 11 67 2010 7 8 2 30 16 2 14 84 14 9 5 50 Henkilökohtaista apua haettiin vastanneissa86 pienissä kunnissa varsin vähän, vaihteluväli oli yhdestä seitsemään hakemusta. Hämeenlinnassa hakemuksia oli selvästi enemmän, 32. Kehitysvammaisten tekemiä avustushakemuksia oli erittäin vähän, Akaassa, Hausjärvellä ja Hämeenlinnassa kussakin vain yksi hakemus, jotka ratkaistiin myönteisesti. Keskimäärin avustamistunteja myönnettiin 21 tuntia viikkoa kohden eli kolme tuntia päivää kohden. Vaihteluväli oli Hattulan 7,5 tunnista Lopen 33 tuntiin viikkoa kohden87. Henkilökohtaisen avun käytännön organisointi, sopivien avustajien löytäminen ja ohjaaminen sekä vammaisten työnantajien tukeminen palkanmaksussa edellyttäisi mielestäni henkilökohtaisen avun keskuksen perustamisesta seudullisesti tai maakunnallisesti.88 85 THL Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet. Janakkala ja Riihimäki eivät vastanneet. 87 Muiden kuntien tuntimäärät: Akaa 29,5 h/ viikkoa kohden, Hausjärvi 30 h/vko, Hämeenlinna 11 h/viikkoa kohden ja Urjala 17 h/vko. 88 Esimerkiksi Keski-Suomessa toimii henkilökohtaisen avun keskus Havu, jonka tehtävänä on tarjota tukea sekä avustajiksi aikoville että avustajaa tarvitseville. Lähde: Koske. 86 34 Kuvio 11: Henkilökohtaista apua hakeneet, myönteisen päätöksen saaneet sekä keskimääräinen myönnetty tuntimäärä viikkoa kohden sopimuskunnissa vuonna 2011. 35 30 25 20 15 Hakijoita 10 Myönnetty 5 Tunteja /viikko 0 Akaa Urjala Hattula HML Janak kala Haus järvi Loppi Hakijoita 7 1 2 32 3 6 Myönnetty 7 1 2 30 3 3 29,5 17 7,5 11 30 33 Tunteja /viikko Riihi mäki Vastanneista sopimuskunnista89 kaikki ilmoittivat, ettei niillä ole henkilökohtaisen avun myöntämistä koskien sisäisiä soveltamisohjeita. Sen sijaan Hausjärvellä on vammaispalvelujen ohjeisto valmisteilla. Sisäisillä menettelytapaohjeilla ei voida ohittaa lain vaatimuksia, mutta niitä tulisi mielestäni käyttää johdonmukaisten menettelytapojen turvaamiseksi. Ehdotan kunnille harkittavaksi, että ne seutukunnittain linjaisivat vammais- ja kehitysvammaisten palveluiden myöntämisessä noudattavat yhteiset menettelytavat. 2.4.3. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaiset ovat asemassa, jossa viranomaisten lainmukaisella ja asiantuntevalla toiminnalla on erittäin suuri merkitys sen vuoksi, että kehitysvammaiset eivät pysty itse huolehtimaan omien oikeuksiensa toteutumisesta. Vammaispalvelulain 2009 muutosten myötä kehitysvammaisten palvelut tulee järjestää ensisijaisesti vammaispalvelulain mukaisina palveluina, mutta palveluita järjestetään myös erityishuoltona. Sekä erityishuoltolain mukainen että vammaispalvelulain mukainen palvelujen järjestämisvelvollisuus on kunnalla. Kehitysvammalaissa määritetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.90Kehitysvammaisten palveluja ovat muun muassa tutkimukset, tilapäiset ja pitkäaikaiset hoidot, päivätoiminta, asumispalvelut, perhehoito, kuntouttava päivähoito ja koululaisten iltapäiväkerho. 89 90 Janakkala ja Riihimäki eivät vastanneet. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, 1 §. 35 Kehitysvammaisen siirto laitoshoidosta avohoitoon Kehitysvammahuollossa näkyvät osin samanlaiset avoasiakkaiden oikeusturvaongelmat kuin vanhustenhuollossa. ja laitoshoitoon liittyvät Eräässä tilanteessa vaikeasti kehitysvammainen henkilö oli asunut yli 40 vuotta laitoksessa. Laitoksen toiminnan alasajon yhteydessä henkilö siirrettiin asumaan vastavalmistuneeseen palveluasumisyksikköön omaan asuinkuntaansa. Omaiset kokivat, että muutto laitoshoidosta avohoitoon lähti liikkeelle erityishuollon kuntayhtymän tarpeista eikä asiakkaan edunvalvojaa tai muita lähiomaisia kuunnellen tai asiakkaan tilannetta yhteisesti arvioiden. Asukkaan uudeksi sijoituspaikaksi ei tarjottu muita vaihtoehtoja kuin kyseistä asumispalveluyksikköä. Asukkaalle ei ollut tehty ollenkaan laitoshoidosta avohoitoon siirtämisestä henkilökohtaista päätöstä, vaan kuntayhtymä oli ratkaissut asian tekemällä kollektiivisen yhtymähallitustasoisen päätöksen koskien kaikkia 12:ta muuttajaa. Omaiset oudoksuivat myös palvelutalon vuokraa91, joka on huomattavan kallis paikkakunnan yleiseen vuokratasoon ja myös kunnan omiin, esimerkiksi vanhuksille järjestettyihin palveluasuntoihin nähden. Kun vuokrasopimuksen laatiminen oli kahdenvälinen, yksityisoikeudellinen sopimus, ei siitä tehty asiakkaalle mitään päätöstä. Toisaalta asiakas ei kehitysvammaisena voinut millään tavoin vaikuttaa tehtyyn ratkaisuun, eivätkä omaiset uskaltaneet jättää vuokrasopimusta allekirjoittamatta mahdollisten haitallisten seurausten vuoksi. Vuokra-asumisen kustannuksiin liittyvät ongelmat kehitysvammahuollossa ovat myös monelta osin hyvin samanlaisia vanhustenhuollon kanssa. Näissä hyvin haavoittuvassa asemassa olevissa ryhmissä on asumisen osalta käynnissä voimakas palvelurakennemuutos ja molempien ryhmien vaikutusmahdollisuudet ovat lähes yhtä heikot. Tällaisissa tilanteissa korostuu heikomman osapuolen suojelu viranomaisaloitteisesti. Erityishuolto-ohjelma sisältö ja tekovastuu Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuolto-ohjelman tulee sisältää tiedot annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä erityishuolto-ohjelman tarkistusajankohdasta. Lisäksi asiakkaalle tulee laatia sosiaalihuollon asiakaslain mukainen palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Tällöin tulee myös selvittää, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan erityishuoltona maksutta 92. Minulle on välittynyt, ettei kaikissa kunnissa tehdä erityishuolto-ohjelmia sen vuoksi, ettei niitä ehditä resurssivajeiden vuoksi tekemään tai koska kunnassa ei aina ole erityishuoltoohjelman laatimiseksi tarvittavaa ammattitaitoa.93 Osa kunnista tekee erityishuolto91 Palveluntuottaja (kuntayhtymä) ilmoitti neuvotelleensa vuokranmäärittelymekanismista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kanssa ja ARA oli hyväksynyt menettelyn, jonka mukaan vuokra muodostuu asunnon neliöiden ja yhteisistä tiloista jyvitettyjen neliöiden perusteella. ARA:n vuokranmääritysohjeen mukaan tuetuista palvelu- ja yhteistiloista aiheutuvat hoito- ja rahoituskustannukset voidaan kohdistaa asuntojen vuokriin silloin, kun tiloista (esim. keittiö- ja ruokailutilat) ei saada muita kustannuksia kattavia vuokratuloja. Vuokra sisältää kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä pääomakulut. Ko. tapauksessa kuntayhtymän tytäryhtiöt (Oy) omistavat ja vuokraavat asumiseen tarkoitetut kiinteistöt ja huoneistot, jotka ne vuokraavat kuntayhtymälle. 92 Maksuttomuuden ja maksullisuuden osalta olen aiemmin tarkastellut mm. kehitysvammaisen lapsen päivähoitoa ja kehitysvammaisten ylläpitoa (vuotta 2005 ja 2009 koskevissa selvityksissä). 93 Etelä-Suomen lääninhallitus julkaisi v. 2003 selvityksen erityishuolto-ohjelmien laatimisesta ja hyväksymismenettelyistä. Selvitys osoitti, että niitä oli tehty 74 %:lle alueen kehitysvammaisista; johtoryhmätasoinen päätös oli tehty 68 %:lle, sosiaalilautakunnan päätös 5,9 %:lle ja sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan päätös 26,3 36 ohjelman itse ja joissakin tapauksessa sen tekee erityishuollon kuntayhtymä94. Vaikka erityishuolto- ohjelmaa ei olisi laadittu, on perheelle saatettu myöntää useitakin erityishuollon palveluita. Asiakkaalle on keskeinen oikeusturvakysymys, saako hän muutoksenhakukelpoisen päätöksen hakemistaan palveluista. Erityisen merkittävän asiasta tekee se, että erityishuoltona myönnettävä palvelu on asiakkaalle maksutonta ylläpitoa lukuun ottamatta. Asiakkaan tulee siis aina tietää, mihin palveluihin hän on oikeutettu erityishuoltona ja mistä hän joutuu maksamaan. Eräässä tilanteessa perheen kehitysvammainen lapsi tarvitsi hammashoitoa. Perhe hakeutui kunnan terveyskeskushammaslääkärille, joka teki lähetteen erikoissairaanhoitoon siksi, ettei lasta voitu hoitaa ilman nukutusta. Erikoissairaanhoito huolehti lapsen tarvitsemasta hammashoidosta ohjaamalla perheen yksityishammaslääkäriasemalle. Hoidon jälkeen perhe sai nukutuksessa tehdystä hammashoidosta laskun. Lapselle kunnassa tehtyyn erityishuolto-ohjelmaan ei ollut liitetty tietoa siitä, mitä terveydenhuollon palveluja lapselle myönnetään osana hänen erityishuoltoaan. Kunnan sosiaali- – ja terveystoimi olivat erillisiä. Perhe anoi terveydenhuollon puolelta korvausta lapsen hammashoidon kustannuksista sillä perusteella, että hoidon toteuttaminen nukutuksessa johtui lapsen kehitysvammasta ja on siten osa hänen erityishuoltoaan. Terveydenhuolto siirsi asian sosiaalihuollolle, koska sen näkemyksen mukaan erityishuollon kustannukset silloinkaan, kun ne selvästi koskevat terveydenhuoltoa, eivät ole sen vastuulla. Syntynyt tilanne on kohtuuton asiakasperheelle ja kustannusten jakautumisen näkökulmasta erikoinen. Terveyskeskuslääkärin lähetteellä toteutetusta erikoissairaanhoidosta ja sen kustannuksista vastaa sosiaalihuolto, vaikka kehitysvammaisen erityishuoltoa ei voi pitää pelkästään sosiaalihuollon palveluna. Erityishuolto-ohjelma tulisi mielestäni laatia kunnassa moniammatillisesti siten, että viranhaltijan käytettävissä olisi lääketieteellistä, kasvatuksellista ja sosiaalihuollollista asiantuntemusta95. Kun erityishuolto-ohjelman laadintaan osallistuu terveydenhuollon edustaja, pystytään linjaamaan, milloin terveydenhoitoa koskeva palvelu voidaan toteuttaa peruspalveluissa ja milloin palvelut tulee myöntää maksuttomana erityishuoltona.96 Kehitysvammaisten lasten tilapäinen perhehoito Minulle on välittynyt, että kehitysvammaisten lasten ja nuorten tilapäishoidolle on selvä tarve vanhempien jaksamisen tukena, mutta palvelu toimii vain ajoittain tai vain joissakin kunnissa. Vanhemmille kynnys tilapäishoidon vastaanottamiseen voi olla korkea, jos heillä on palvelusta kielteinen kokemus yhden ainoan epäonnistuneen kokeilun seurauksena. Sain palautetta, jonka mukaan hoitaja on saattanut toimia epäammatillisesti lasta kohtaan, %:lle. Lääninhallitus piti huolestuttavana, että osa kunnista oli jättänyt huollon tarpeen kokonaan arvioimatta. Se epäili, että osa päätöksistä oli saatettu tehdä riittämättömän asiantuntemuksen perusteella. 94 ETEVA on ilmoittanut, että kuntien kanssa sovitaan vuosittain, kumpi – kunta vai kuntayhtymä – tekee erityishuoltoohjelmat. Käytännössä tässä on puutteita. 95 Kehitysvammalain mukaan erityishuolto-ohjelman laadinnasta vastaa kuntayhtymän johtoryhmä. Johtoryhmän kokoonpanolta edellytetään moniammatillisuutta. Koska kunnat nykyään käytännössä vastaavat suurelta osin EHO:ien laadinnasta, tulisi tämä vaatimus ulottua myös kuntiin. 96 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, 2 §: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat (muun muassa/SL) 1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet; 2) terveydenhuolto (…). 37 hoitoympäristö on karkailevalle autistilapselle sopimaton aitojen puuttumisen vuoksi tai hoitaja ei tunnista ja osaa huomioida lapsen vamman aiheuttamia haasteita riittävästi. Tilapäistä perhehoitoa voi ostaa Kanta-Hämeen alueella erityishuollon kuntayhtymältä Etevalta, jossa myös on oma perhehoitoyksikkönsä. Mielestäni kuntien tulisi arvioida kehitysvammahuollon tilapäis- ja lyhytaikahoidon tarvetta ja toimintamalleja pikaisesti. Kehitysvammaisten ylläpidosta perittävät maksut Asiakasmaksuasetus 21 § mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetään.97 Kehitysvammaisten tukiliitto on todennut, että hallinto-oikeusratkaisuissa ylläpitoon katsotaan pääsääntöisesti kuuluvaksi kaikki tavanomaiset asianomaiselle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Ylläpitoa ovat menot, joista vammaiset ja vammattomat joutuvat maksamaan. Ylläpitoon kuuluvia ovat esimerkiksi vuokra, ruoka, lääkkeet, pesuaineet, vesi ja sähkö. Vain näistä asioista kehitysvammaisilta voidaan periä maksua. Palvelu on sellaista apua, jota henkilö vammastaan johtuvasta syystä tarvitsee esimerkiksi siivouksessa, ruuanlaitossa, syömisessä, pukeutumisessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Myös kehitysvammaisen vammasta johtuva tarpeellinen terveydenhoito on maksutonta palvelua. Korkein hallinto-oikeus arvioi 23.2.2011 antamassaan ratkaisussa sitä, voidaanko autetun asumisen ylläpitomaksuihin sisällyttää aterioiden osalta myös muita kuin ruoan raaka-ainekustannukset. KHO katsoi, etteivät aterian valmistukseen liittyvät palvelut kuulu ylläpitoon, vaan ne ovat henkilölle annettavaa maksutonta erityishuoltoa. Ratkaisu merkitsee, että esimerkiksi vaatehuolto tai siivoaminen on samoin edellytyksin maksutonta erityishuoltoa. Valvira on antanut asiassa kunnille ohjekirjeen tammikuussa 201298. Palvelukodissa asuvan henkilön maksettavaksi kuuluvat siten yleensä hänen oma ruokansa, lääkkeensä, pesuaineensa, vesi, sähkö, harrastukset ja mahdollisesti jyvitettynä muiden asukkaiden kanssa osuus yleisten tilojen siivous- ja puhdistusaineista. Jyvitettynä ylläpitomaksuihin sisällytetään usein myös yhteisissä tiloissa olevien tietokoneen ja tilattujen lehtien osuus. Asiakasta ei kuitenkaan voi velvoittaa maksamaan tällaisesta 99 palvelusta, jollei hän sitä käytä. Turun hallinto-oikeus katsoi vammaisen palveluasumista koskevassa ratkaisussa, että koska kunta ei ollut pystynyt osoittamaan, että ylläpitomaksulla katetuiksi esitettyjen kulujen suuruus olisi 130 euroa asukasta kohden kuukaudessa, kunnan tuli selvittää tarvikkeiden kustannukset ja ottaa uutta maksua määrätessään huomioon myös se, mitkä näistä olivat olleet vammaisen käytettävissä. Asukas ilmoitti vastaavansa osan tarvikkeiden hankinnasta itse tai ei ollenkaan käyttänyt tarviketta.100 97 Asiakasmaksulaki 4 § 2 momentti: Ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa. 98 Valvira 25.1.2012. 99 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n verkkosivut. 100 Turun hallinto-oikeuden ratkaisu 16.2.2012. 38 Ehdotan kunnille harkittavaksi kehitys- ja vammaispalvelujen tuottamista seutu- tai maakunnallisesti sekä palveluiden yhteistä kilpailuttamista. Ehdotan kunnille myös kehitys- ja vammaispalvelujen resurssien tarkistamista sekä täydennyskoulutarpeiden selvittämistä asiakkaiden saaman asiantuntemuksen ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi. 2.5. Muistutukset, muutoksenhaku ja palveluiden valvonta 2.5.1. Muistutukset Pyysin aiempien vuosien tapaan tiedot kuntiin saapuneista muistutuksista. Kunnan ilmoittama tieto voi poiketa minulla olevasta tiedosta.101 Oheisessa kaaviossa on esitetty muistutuksen jakautuminen eri tehtäväalueisiin. Muistutuksista vain kaksi oli kohdistunut yksityisen ostopalvelu-organisaation toimintaan, toinen vammaispalveluissa ja toinen vanhustenhuollossa. Kokonaan yksityiseen toimintaan kohdistuneita muistutuksia ei tullut tietooni. Hausjärvi ja Urjala ilmoittivat, ettei muistutuksia ollut yhtään. Kuviosta voi todeta, että muistutuksia tehdään yhä erittäin vähän, vaikka kantelujen määrä on kasvussa. Kuvio 12: Muistutusten jakautuminen tehtäväalueittain sopimuskunnissa vuonna 2011. 5 4 TTT 3 LS /LHT VP/KVH Vahu 2 PDH Ei selviä alue 1 0 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Valvira on antanut ohjauskirjeen muistutusmenettelystä sosiaalipalveluissa. Sen mukaan kuntien ja palveluntuottajien pitää nimetä (johtavat) henkilöt, joille asiakas voi tehdä muistutuksen102. Sosiaalihuollon toimintayksiköissä pitää myös sopia menettelytavoista asiakkaan tekemän muistutuksen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Asiakas pitää ensisijaisesti ohjata selvittämään tilanne hänen asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Valviralle on välittynyt, että 101 Akaa ei vastannut muistutusten määriin. Muistutukseen antaa vastauksen toimintayksikön vastuuhenkilö tai sosiaalihuollon johtava viranhaltija, AsiakasL 23.1 §. 102 39 muistutusmenettelyä ja muistutukseen vastaamista ei ole järjestetty eikä ohjeistettu sosiaalihuollon toimintayksiköissä riittävän hyvin. Valvira suosittaa, että sosiaalihuollon toimintayksiöt analysoivat säännöllisesti muistutukset ja yhteydenotot palvelujensa laadun kehittämiseksi, sillä muistutusten asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. Asiakkaiden ja heidän omaistensa yhteydenottojen asianmukainen käsittely vähentää sekä yhteydenottoja valvontaviranomaisiin että epätarkoituksenmukaisia kanteluprosesseja, jotka työllistävät myös sosiaalihuollon palveluntuottajia enemmän kuin asian käsittely muulla tavalla.103 Asiakaspalautteen käsittely Tiedustelin kunnilta104 asiakaspalautteen käsittelyä. Tavallista on tehdä erilaisia asiakaskyselyitä. Kuntalaiset voivat antaa palautetta myös esim. kunnan verkkosivuilla tai palautelaatikoihin. Palautteet pyritään kunnissa käsittelemään huolella ja myös antamaan asiakkaalle vastaus hänen niin halutessaan. Pidän näitä toimia erittäin myönteisenä. Hattula kehittää myös sosiaalityön laatujärjestelmätyötä sekä sen osana asiakastyöstä nousevan arjen kokemustiedon hyödyntämistä ja raportointia. Hämeenlinnassa on käytössä sähköinen asukaspalautejärjestelmä verkkosivuillaan. Palvelutuotanto tekee myös asiakaspalautekyselyitä. Asiakaspalaute käsitellään työryhmissä ja hyödynnetään palveluiden suunnittelussa ja kehittämistyössä. Janakkalassa esimies ottaa palautteen antajaan yhteyttä, jos tämä on jättänyt yhteystietonsa. Lopella tehdään kunnan asukkaille vuosittain kaikkia hallintokuntia koskeva kysely. Vuoden 2012 alusta kunnan verkkosivuilla on myös perusturvaa koskeva palautelomake. Vanhustenhuollossa on jo pidempään tehty oma asiakaspalautekysely. Hausjärvellä päivähoidossa on säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt. Kunta järjestää myös noin 2 vuoden välein kuntalaiskyselyt ja kunnan verkkosivuilla on palauteosio. Palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti kaikille yhteystietonsa jättäneille. Riihimäellä palautteet käsitellään hallintokunnittain ja asiakkaalle vastataan asiakkaan toivomalla tavalla joko sähköpostilla tai puhelimitse. Toimintayksiköissä on myös palautelaatikot. 2.5.2. Hallinto-oikeusvalitukset Hallinto-oikeudet tekivät sosiaalihuoltoa koskevia ratkaisuja yhteensä 4098 vuonna 2008. Hallinto-oikeuden päätöksillä ei ole samanlaista sitovan oikeuslähteen asemaa kuin korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuilla. Niitä kuitenkin annetaan huomattavasti enemmän (korkein hallinto-oikeus ratkaisi samana vuonna 735 sosiaalihuoltoa koskevaa valitusta)105. Kunta saa tietoa hallinto-oikeuden ratkaisulinjasta käytännössä lähinnä silloin, kun ratkaisu on koskenut ”omaa kuntaa”. Viranhaltijoilla tulisikin olla kattavat tiedot oikeuskäytännöstä koko maan laajuisesti, jotta vältyttäisiin turhilta ja asiakkaille usein erittäin kuormittavilta oikeusprosesseilta.106 Kun sosiaalihuollon lainsäädäntö sisältää paljon ns. väljiä oikeusnormeja, riippuu paljon viranhaltijan yksilökohtaisesta arvioinnista ja/tai kunnan sisäisistä soveltamisohjeista, 103 Valvira, ohjauskirje 30.6.2010. Akaa, Hausjärvi ja Urjala eivät vastanneet. 105 Eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, hallinto-oikeudet, KHO, TEO ja silloiset lääninhallitukset käsittelivät lähes 11 000 sosiaali- ja terveydenhuollon valitusta tai kantelua. Lähde: Pajukoski, (2010b). 106 Pajukoski (2010a), s. 70. 104 40 minkälainen asiakkaan saama ratkaisu on. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan osasyy oikeusriitojen suureen määrään on viranomaisten heikko lainsäädännön tuntemus107. Pyysin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta tietoja sinne sopimuskunnista saapuneista asioista. Vuonna 2011 vireille tulleista 53 asiasta suurin osa, yhteensä 19, koski lastensuojelua. Toimeentulotukea koski 17, vammaispalvelua 8 ja asiakasmaksuja 6 asiaa. Näissä kaikissa ryhmissä lainsäädännön soveltamiseen liittyy monia haasteita. Taulukko 2: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelemät asiat, saapuneet ja ratkaistut vuonna 2011. Kunnat Hallinto-oikeudessa vireille tulleet asiat / lukumäärä 2011 Hallinto-oikeuden ratkaisemat / lukumäärä 2011 Akaa Toimeentulotuen myöntäminen / 1 Terveydenhuollon asiakasmaksut 1 > ei muutosta Toimeentulotuen myöntäminen 1 > ei tutkittu tai rauennut Vammaispalvelu 1 > ei muutosta YHT. 3 Urjala Huostassapidon lopettaminen/ 1 Toimeentulotuen takaisinperintä/ 2 Toimeentulotuen myöntäminen/ 2 Lasten päivähoidon järjestäminen/ 1 YHT. 6 Huostassapidon lopettaminen 1 > palautettu Toimeentulotuen takaisinperintä 2 > ei tutkittu tai rauennut Toimeentulotuen myöntäminen 2> 1 ei muutosta ja 1 ei tutkittu tai rauennut YHT. 5 Hattula Sosiaalihuollon asiakasmaksut/ 2 Muut lastensuojeluasiat/ 1, Ei muutosta Vammaispalvelu/ 1, Ei muutosta Hämeenlinna Sosiaalihuollon asiakasmaksut 2 Muut lastensuojeluasiat 2 Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen 1 Huostassapidon lopettaminen 4 Vammaispalvelu 6 Toimeentulotuen myöntäminen 7 Sosiaalihuollon asiakasmaksut 10, näistä 7 > ei muutosta; 3 muutettu Muu sosiaaliasia 3, näistä 2 > ei muutosta, 1 muutettu Muu sosiaalihuollon kustannusten korvaaminen 1 > ei muutosta. Muut lastensuojeluasiat 1 > ei tutkittu tai rauennut Huostassapidon lopettaminen 3 > kaikki palautettu Toimeentulotuen myöntäminen 14 > näistä 10 ei muutosta, 2 ei tutkittu tai rauennut ja 2 muutettu Vammaispalvelu 8 > näistä 5 ei muutosta, 2 muutettu ja 1 ei tutkittu tai rauennut YHT. 40, muutettuja 11 YHT. 22 Janakkala Toimeentulotuen myöntäminen / 2 Ei ratkaistuja vuonna 2011 Hausjärvi Toimeentulotuen myöntäminen / 1 Toimeentulotuen myöntäminen 1 > ei muutosta Vammaispalvelu / 1 > muutettu Muut lastensuojeluasiat 3 > kaikki muutettu YHT.5, muutettu 4 Vammaispalvelu / 2 Muut lastensuojeluasiat 1 > ei muutosta. Toimeentulotuen myöntäminen 1 > ei muutosta. Muu kunnallisasia (lasten kotihoidon kuntalisää koskeva oikaisuvaatimus) 1 > ei muutosta. YHT. 3 Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen 2 Muut lastensuojeluasiat 3 Omaishoidon tuki 1 Toimeentulotuen myöntäminen 2 Sosiaalihuollon asiakasmaksut 2 Lasten päivähoidon järjestäminen 1 Yhteydenpidon rajoittaminen 3 Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen 3 YHT. 17 Toimeentulotuen myöntäminen 6 > kaikki ei muutosta Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen 1 > ei muutosta Loppi Riihimäki 107 Pajukoski (2010b) YHT. 7 41 Tilastoissa huomiota herättää se, että Hausjärvellä, Hämeenlinnassa ja Urjalassa oli sellaisia lastensuojeluasioita, jotka hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut. Palautuksissa on yleensä perusteena jonkinasteinen menettelyvirhe, kuten seuraavista kuvauksista ilmenee: Hämeenlinnaa koskien oli ratkaisu 3108 huostaanoton purkua koskevaa hakemusta ja ne kaikki oli palautettu kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Asiat palautettiin viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi, koska lasten omaa mielipidettä ei ollut selvitetty ennen päätöksen tekemistä eikä sijaisperhevanhemmalle ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirheitä, joiden vuoksi päätökset kumottiin ja asiat palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Urjalaa koskevassa ratkaisussa lapsen asiakassuunnitelmista puuttui arviointi tai selvitys perheen jälleenyhdistämisen tavoitteista. Tiedot vanhemman elinolosuhteista ovat pääosin yli vuoden vanhalta ajalta. Lääkärinlausunto, johon valituksen johdosta annetussa lausunnossa erityisesti viitataan, on annettu yli 2,5 vuotta ennen päätöksentekoajankohtaa ja toinen lausunnon liitteenä oleva lääkärintodistus on annettu noin vuosi ennen päätöksentekoajankohtaa.109 Asiasta puuttui selvitys siitä, mikä oli lapsen terveydellinen tilanne päätöksentekoajankohtana. Kun vielä otetaan huomioon, että valituksen mukaan vanhemman huostaanoton aikaiset kotiolot eivät olleet enää voimassa, asiaa ei ole riittävästi selvitetty. Hallinto-oikeus oli siten palauttanut asian kunnalle, koska kunta ei ollut selvittänyt asiaa riittävästi. Menettelyvirheet voivat vaarantaa lapsen edun toteutumisen. Huostaanotto voi jäädä tekemättä, vaikka lapsen etu sitä vaatisi tai työntekijät kuormittuvat siitä, että virheitä sattuu. On siis myös työntekijöiden edun mukaista, että menettelyvirheitä tulee mahdollisimman vähän, jolloin vältytään kaksinkertaiselta työltä. Minulle on välittynyt, että Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevien asioiden käsittelyaika on varsin pitkä. Käsittelyajat vaihtelivat kuitenkin selvästi sen mukaan, millainen asia on käsiteltävänä. Tiedustelin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta joidenkin tehtäväalueiden käsittelyaikoja. 108 Kyseessä on saman perheen kolme lasta, joiden jokaisen kohdalla huostaanottoasia ratkaistaan erikseen. Todettakoon, että lakia valmisteltaessa lähdettiin siitä, että lääkärinlausunto voi olla hieman vanhempikin, jos edelliseen verrattuna tilanteessa ei ole tapahtunut mitään muutosta. Päätöksessä/ hallinto-oikeushakemuksessa pitää kuitenkin perustella, miksi ei ole nähty tarvetta uuteen lääkärinlausuntoon. 109 42 Kuvio 13: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden keskimääräisiä käsittelyaikoja eri asiaryhmillä vuonna 2011110, kuukausina. 16 Sosiaalihuollon asiakasmaksut 8,7 Vammaispalvelut 6,6 Muut lastensuojeluasiat 5,1 Yhteydenpidon rajoittaminen Yhteensä 2,1 Lupa lapsen tutkimiseen Valitus 6,6 Huostassapidon lopettaminen Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen 1,6 Hallintoriita 4,4 4,6 Hakemus 6,8 7,1 6,8 Huostaanotto ja sijaishuoltoon… 9,6 10,2 9,1 1,3 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotuen myöntäminen 0 5 10 15 20 Sekä toimeentulotuessa että lastensuojelussa asetetaan kunnille varsin tiukkoja määräaikoja, joita myös valvotaan tehokkaasti. Hallinto-oikeuksissa eri sosiaalihuollon tehtäväalueita asetetaan keskinäiseen tärkeysjärjestykseen, minkä vuoksi esimerkiksi lastensuojelu käsitellään muita kysymiäni tehtäväalueita nopeammin. Keskimääräiset hallinto-oikeuskäsittelyajat lastensuojeluasioissa ovat noin 5 kuukautta. Jos henkilö valittaa asiakasmaksusta, hän saa päätöksen keskimäärin yli vuoden kuluttua. Samaan aikaan hän on koko ajan maksanut virheellisenä pitämäänsä maksua. Pidän tätä asiakkaiden kannalta erittäin ongelmallisena. 2.5.3. Palveluiden valvonta Tiedustelin kunnilta, miten monta ilmoituksenvaraista ja luvanvaraista yksikköä niiden alueella toimii. Kysyin lisäksi, miten moneen yksikköön kunta oli tehnyt valvontakäynnin. Vastaukset olivat hyvin puutteellisia, koska osa kunnan hallintokunnista saattoi vastata toisen jättäessä vastaamatta. Esimerkiksi Akaa ja Hämeenlinna eivät ilmoittaneet lastensuojelun tietoja ollenkaan ja Janakkala ei ilmoittanut vanhustenhuollon tai vammaispalvelujen tietoja. Hämeenlinnassakin on siten enemmän sekä luvan- että ilmoituksenvaraisia yksiköitä kuin mitä kuviossa näkyy. Valvonnan käytännön toteuttaminen vaatii sekä aikaa että resursseja. Olen ehdottanut kunnille seudullisia ja maakunnallisia palvelujen kilpailuttamis-, hankinta- tai tuottamisrakenteita. Mielestäni myös valvonnan toteuttaminen seudullisesti tai maakunnallisesti on perusteltua. 110 Tiedot annettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta 13.1.2012. 43 Kuvio 15: Luvan- ja ilmoitustenvaraisten yksiköiden määrät ja valvontakäynnit sopimuskunnissa vuonna 2011. 35 30 25 20 15 10 5 0 Akaa Urjala Hattula HML Luvanvaraisia Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki 2 1 3 24 1 Ilmoituksenvaraisia 0 1 1 30 1 8 7 5 23 10 4 Valvontakäyntejä yhteensä 3 0 2 21 1 4 7 3 2.6. Johtopäätökset 1. Esitän, että kunnissa paikallisesti tai seudullisesti laaditaan suositus yhteisistä menettelytavoista häätöjen ehkäisemiseksi riippumatta siitä, miten laajaa asunnottomuus kunnassa on. Esitän myös, että häätötuomion estämiseksi haettava toimeentulotuki aina käsitellään kiireellisenä. 2. Esitän, että kunnissa tarkistetaan lastensuojelun asiakasmaksujen maksuperusteet ottaen huomioon selvityksessä esiintuomani huomiot. 3. Pidän perheneuvonnan palvelujärjestelmän kehittämistä erittäin tärkeänä ehkäisevän työn muotona. Esitän kunnille harkittavaksi resurssien tarkistamista todellista, tarpeeseen perustuvaa kysyntää vastaavaksi. 4. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asema on epätyydyttävä, koska eri kunnissa noudatetut maksuperusteet ja siten asiakkaiden maksettavaksi tulevat asiakasmaksut ovat hyvin epäyhtenäiset. Nykyisen sääntelemättömän tilanteen vallitessa ehdotan kunnille harkittavaksi, että ne huolellisesti arvioisivat kunnassa käytössä olevia maksuperusteita ottaen huomioon esiintuomani seikat sekä Ikähoiva- työryhmän antamat suositukset. 5. Asiakkaille syntyvän maksurasituksen huomioon ottaen ehdotan, että kaikille palvelutalossa asuville asiakasryhmästä riippumatta varataan henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 51 % toimeentulotuen yksinäisen henkilön perusosasta. 44 6. Ehdotan kunnille harkittavaksi, että ne seutukunnittain linjaisivat vammaisja kehitysvammaisten palveluiden myöntämisessä noudattavat yhteiset menettelytavat. 7. Ehdotan kunnille harkittavaksi kehitys- ja vammaispalvelujen tuottamista seutu- tai maakunnallisesti sekä palveluiden yhteistä kilpailuttamista. Ehdotan kunnille myös kehitys- ja vammaispalvelujen resurssien tarkistamista sekä täydennyskoulutarpeiden selvittämistä asiakkaiden saaman asiantuntemuksen ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi. 45 3. SOSIAALIASIAMIEHEN HAVAINTOJA SOPIMUSKUNNISTA 3.1. Akaan seudun kunnat 3.1.1. Akaa Akaasta tuli yhteensä 42 asiatapahtumaa. Nämä jakautuvat seuraavasti: toimeentulotuki 21, lasten ja perheiden palvelut 8,muu sosiaalityö 3, vammaispalvelu 2, vanhustenhuolto 2 ja muut, ei sosiaalihuoltoon kuuluvat yhteydenotot 6. Toimeentulotuki Toimeentulotuessa minulle välittyi edelleen jonkin verran käsittelyviiveitä. Erityisesti loppuvuotta kohden osa asiakaspalautteesta kohdistui vaikeuteen saada työntekijöitä puhelinajoilla kiinni. Sosiaaliasiamieheen yhteyttä otettiin mm. laskelman tekemisestä hakemuskuukautta edeltävältä ajalta ja laskennallisen ylijäämän siirtämisestä hakemuskuukausille; Suomessa ilman oleskelulupaa olevan henkilön toimeentulotukioikeudesta sekä yksilöllisistä erityistarpeista johtuvien kulujen, kuten yksityislääkärimaksujen, huonekalujen ja työharjoittelusta aiheutuvien täysimääräisten matkakulujen huomiotta jättämisestä. Kunnassa vahvistettiin päivitetyt sisäiset ohjeet toimeentulotukeen alkuvuodesta 2011. Lastensuojelu Aiemmin tässä selvityksessä on tullut esille Akaan suuri lastensuojeluilmoitusten määrä vuoden 2011 alkupuoliskolla. Minulla ei ole mahdollisuutta arvioida syitä tähän. Ilmoitusten suuri määrä ja myös selvitykseen johtaneiden ilmoitusten varsin suuri määrä voi kuitenkin merkitä tarvetta arvioida sitä, pystytäänkö nykyisillä henkilöstöresursseilla vastaamaan lastensuojelulain (määräaika-) vaatimuksiin asianmukaisesti. Lastensuojeluasioista vastasi elokuussa 4 sosiaalityöntekijää. Työntekijäresurssien rajallisuudesta johtuen lastensuojelun selvityksistä vain osa on kunnan oman ilmoituksen perusteella pystytty hoitamaan määriteltyjen aikarajojen puitteissa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään vuosittain lähes 200.111 Tiedossani on myös kunnan vaikeudet rekrytoida kelpoisuuden täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. Akaa hankkii lastensuojelun sijaishuollon (sisältäen sekä perhe- että laitoshoidon) palvelut Tampereen kaupungilta. Ns. Luotsin toiminta kattaa mm. asiakasohjauksen, kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluiden yhteishankinnan. Pidän erittäin myönteisenä, että kunta osallistuu seudulliseen lastensuojelun erityispalveluihin tuottamiseen. Palveluasuminen Minulle on välittynyt, että palvelutaloissa ei varata asukkaiden käyttöön käyttövaraa. Käsitykseni on, ettei asia ole aiheuttanut asiakkaille kohtuuttomia ongelmia tai niistä ei ole otettu työntekijöihin yhteyttä. Tästä huolimatta ehdotan seuraavaa: Aiemmin tässä selvityksessä esiintuomistani syistä esitän, että kunnassa arvioitaisiin palvelutalojen maksuperusteet uudestaan. 111 Perla 1.9.2011, § 47. 46 3.1.2. Urjala Akaa vastaa isäntäkuntana Urjalan vammais- ja vanhuspalveluista. Käytännössä Urjalan kohdalle kirjautuvat vain toimeentulotukea ja lastensuojelua koskevat yhteydenotot. Yhteensä yhteydenottoja tuli 11. Näistä 7 koski toimeentulotukea, 1 lastensuojelua, 1 muuta sosiaalityötä ja sosiaalihuollon ulkopuolisia asioita 2. Urjalassa on viiden vuoden ajan tehty kartoitus toimeentulotukiasiakkaista. Sen keskeisenä havaintona vuoden 2011 huhtikuussa on, että asiakastalouksien määrä on pysynyt edelliseen vuoteen nähden ennallaan, mutta asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt. Yhä suurempi osa asiakkaista on pitkäaikaisasiakkaita ja enemmän kuin joka neljäs aikuisasiakas on työtön, jolla ei ole oikeutta työttömyysturvaan (kasvu lähes 40 %).112 Pidän erittäin myönteisenä kunnan tekemää laajaa kartoitusta. Esitän kunnalle harkittavaksi keinoja, joilla yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa voitaisiin lisätä työttömyysturvaan oikeutettujen määrää ja/tai lyhentää pitkäkestoista toimeentulotukiriippuvuutta. Kunnassa vahvistettiin päivitetyt sisäiset ohjeet toimeentulotukeen lokakuussa 2011. Urjala hankkii Akaan tavoin lastensuojelun sijaishuollon (sisältäen sekä perhe- että laitoshoidon) palvelut Tampereen kaupungin Luotsi – yksiköltä. Pidän erittäin myönteisenä, että kunta osallistuu seudulliseen lastensuojelun erityispalveluiden tuottamiseen. 3.2. Hämeenlinnan seudun kunnat 3.2.1. Hattula Hattulasta tuli sosiaaliasiamiehelle yhteensä 12 asiatapahtumaa. Näistä lasten ja perheiden palveluihin kohdistui 7, toimeentulotukeen 2, vanhustenhuoltoon 1, vammaispalveluihin 1 ja kotihoitoon 1. Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä mm. lastensuojelun asiakasmaksuista ja vammaisen oikeudesta induktiosilmukkaan. Lasten ja perheiden palvelut Hattula on mukana maakunnallisessa perhehoitoyksikössä Kanervassa vuoden 2012 alusta lukien. Kunta vastaa sijaishuollon laitospaikkojen hankinnasta itsenäisesti. Esitän kunnalle harkittavaksi maakunnallista yhteistyötä myös sijaishuollon laitossijoitusten osalta. Kunnalla on ollut vaikeuksia järjestää perheneuvontapalveluja vuodesta 2009 alkaen siksi, että palveluja aiemmin myynyt Hämeenlinnan vähensi myytävien palveluiden määrää selvästi ja lopulta irtisanoi sopimuksen kokonaan. Hattula on joutunut ostamaan perheneuvontapalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, jonne asiakas ei voi hakeutua omaaloitteisesti, vaan kunnan asiantuntijaryhmän arvion perusteella. Kuten aiemmin tässä selvityksessä ilmeni, perheneuvonnan asiakkaiden määrä on Hattulassa vähentynyt 112 PER 22.9.2011 § 21. 47 erittäin selvästi. Asiakkaiden määrä vähenee myös, jos palveluja ei tosiasiassa ole saatavissa. Esitän kunnalle harkittavaksi pikaisia toimia perheneuvonnan palveluiden lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Hattulassa kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijää vastaa myös perheoikeudellisista huolto- ja tapaamisasioista. Olen esittänyt jo aiemmin, että kunnassa harkittaisiin näiden tehtävien hoitamista seudullisessa tai maakunnallisessa yksikössä sekä puolueettomuuden turvaamiseksi että osaamisen kehittämiseksi. Kunta on joutunut lastensuojelun määräaikoja koskevan selvityksen vuoksi arvioimaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtäviä. Esitän kunnalle harkittavaksi seudullista tai maakunnallista yhteistyötä perheoikeudellisissa asioissa. Vanhustenhuolto Hattulassa toteutettiin laaja (300 henkeä koskettanut) asukastutkimus 65 vuotta täyttäneille kunnan asukkaille. Tutkimuksella selvitettiin mm. tyytyväisyyttä kunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluiden käyttöaste on korkeinta terveyden ja sairaanhoitopalveluiden osalta ja matalinta koti – ja vanhuspalveluissa. Vastaajat pitivät tärkeinä tekijöinä myönteiselle palvelukokemukselle henkilökunnan kykyä reagoida nopeasti asiakkaan tarpeisiin ja auttaa ongelmatilanteissa sekä työntekijöiden ammattitaitoa ja uskottavuutta. 113 Pidän erittäin myönteisenä asiakaskyselyjen tekemistä sekä erityisesti sosiaalityössä laatujärjestelmätyöhön ja kokemustiedon hyödyntämiseen ja raportointiin tähtääviä toimia. Vammaispalvelut Kunta päätti linjata henkilökohtaisen avun järjestämistapaa siten, että kunnassa olleista henkilökohtaisen avun vakansseista luovuttiin. Kunnalle on tarkoituksenmukaisempaa, että vammaiset palkkaavat itse avustajansa ja kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kustannukset vammaiselle. Kunta päätti korvata sekä henkilökohtaisen avun liittoon kuuluville ja järjestäytymättömille työnantajina toimiville vammaisille avustajan palkkauksesta 11 €/h sekä lakisääteiset palkan sivukulut.114 Hattula käynnisti myös neuvottelut Etevan kehitysvammaisten asumisyksikön Juteinikodin siirtämiseksi vuoden 2013 alusta lukien Hattulan kunnan tuottamaksi palveluksi.115 3.2.2. Hämeenlinna Sosiaaliasiamiehelle tuli Hämeenlinnasta yhteensä 206 asiatapahtumaa, joista 5 henkilöstöltä. Yhteydenottoja on lähes saman verran kuin vuonna 2010, jolloin niitä oli 210. Asiatapahtumat jakautuvat seuraavasti: toimeentulotuki 70, vanhustenhuolto 31, vammaispalvelut 20, lastensuojelu 18, omaishoidontuki 9, lasten huoltoasiat ja elatus 8, päivähoito 8, muu sosiaalityö 7, kotihoito 5, päihdehuolto 4 ja muut, ei sosiaalihuoltoon kuuluvat asiat 26. 113 Perusltk.23.3.2011 § 38 Perusltk. 16.6.2011 § 75 ja § 79. 115 Perusltk. 16.6.2011 § 72. 114 48 Toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Hämeenlinnassa selvin ja näkyvin muutos on tapahtunut toimeentulotukea koskevissa yhteydenotoissa. Toimeentulotukea koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet 30 % vuodesta 2010. Käsittääkseni myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen pysyminen joitakin lyhyitä aikoja lukuun ottamatta enintään seitsemässä arkipäivässä, minulle välittynyt työntekijöiden hyvä yhteishenki ja korkea ammatillisuus, johdon tuki ja asiantuntevat ohjeistukset sekä toimeentulotukiprosessiin luodut tarkoituksenmukaiset toimintamallit. Pidän suuntausta erittäin myönteisenä. Vanhustenhuolto Vanhustenhuollossa näkyy palvelurakenteen muutoksen aiheuttama hämmennys lisääntyvästi. Minulle välittyy, että yhä suurempi osa (omaisten) tyytymättömyydestä kohdistuu ostopalveluiden toimintaan ja siellä erityisesti hoivan toteuttamisen muotoihin. Omaisella saattaa olla käsitys, että vaikka yksikössä laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, siinä sovittuja toimintamalleja ei käytännössä esim. hygienian hoidossa ehditä henkilökuntapulan vuoksi toteuttamaan. Palvelutaloasumisen kustannukset herättävät edelleen epätietoisuutta aiemmin tässä selvityksessä esiintuomistani syistä. Oma erityispiirteensä liittyi muistutusvastauksiin: omainen saattoi ihmetellä sekä palveluntuottajan että kunnan antamia kirjallisia vastauksia. Palvelurakenteen muutosta tarkastelin aiemmin tässä selvityksessä pienten kuntien kohdalla. Oheiseen kuvioon on koottu Hämeenlinnaa kooltaan vastaavien kuntien vertailu. Kuvio 14: Vanhainkotien ja ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaat eräissä kunnissa vuosina 2008, 2009 ja 2010. 600 500 400 300 200 100 0 Salo/ laitos Salo/ tehos Joensuu/ laitos Joensuu/ tehos Lappeen ranta / laitos Lappeen ranta/ tehos 311 327 160 76 178 181 363 383 331 320 170 66 299 170 382 283 502 293 206 57 252 167 444 HML / laitos HML / tehos 2008 386 2009 2010 Joihinkin muihin kooltaan vastaaviin kaupunkeihin nähden Hämeenlinnan palvelurakennemuutos on ollut huomattavan nopeaa tehostetun palveluasumisen suhteen. Toisaalta laitoshoitoa on vielä varsin paljon verrokkikaupunkeihin nähden. Esimerkiksi Lappeenrannassa on asukkaita noin 72 000, mutta Hämeenlinnaa selvästi vähemmän laitoshoidon ja jonkin verran vähemmän tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaita. Hämeenlinnassa linjattiin kesällä 2011 pitkäaikaishoitoon pääsyä. Kunta tavoittelee kotona asumista tukevien toimien tehostamista ja panostamista ehkäiseviin kuntouttaviin 49 toimenpiteisiin. Kunta pyrkii myös siihen, että esteettömyys ja palveluiden läheisyys edistäisivät kotona selviämistä.116 Vammaispalvelut Vammaispalveluita koskevissa yhteydenotoissa näkyy vammaisten asiakkaiden epätietoisuus, voivatko he palvelutalossa asuessaan saada vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia tukitoimia, kuten kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun tarve saattaa olla esimerkiksi ns. toispuolihalvauksessa. Asiakkaalle on saatettu antaa ymmärtää, että palvelutalossa asuminen sinällään tarkoittaa, että kaikenlainen avustaminen tulee ko. palvelutalon henkilökunnalta. Toisin sanoen asukkaiden avun tarve olisi esimerkiksi otettu huomioon yksikön henkilökuntamitoituksessa. Asiakas voi kuitenkin kokea, ettei henkilökunta ehdi avustamaan kaikkia asukkaita heidän tarpeitaan vastaavasti. Olen aiemmin tässä selvityksessä tuonut esiin tarpeen rakenteistaa kehitysvammaisten tilapäishoitoa. Minulle on välittynyt, että Hämeenlinnassa kehitysvammaisten perhehoito on kehittämisen kohteena. Pidän tätä myönteisenä. Lastensuojelu Kuten aiemmin tässä selvityksessä ilmeni, Hämeenlinnassa ei kaikilta osin pystytä noudattamaan lastensuojelulaissa säädettyjä ehdottomia määräaikoja. Minulle on välittynyt, että kaupungissa saattaa olla tarvetta arvioida henkilöstömitoitusta aikarajojen noudattamiseksi ja työntekijäkohtaisten asiakasmäärien kohtuullistamiseksi. Päivähoito Minulle välittyi päivähoitoon liittyen selvästi enemmän tyytymättömyyttä vuonna 2011 kuin vuonna 2010. Tyytymättömyys kohdistui mm. seuraaviin seikkoihin: perheen elämäntilanteeseen soveltumattomiin hoitopaikkoihin (hoitopaikkaa tarjottiin perheen ja lasten kannalta liian kaukaa), hoitopaikkaa ei pystytty tarjoamaan vanhemman esittämään ajankohtaan mennessä eikä asiassa annettu asiakaslaissa ja hallintolaissa edellytettyä valituskelpoista päätöstä, päivähoidon asiakasmaksun alentamishakemuksen käsittelyaikaan sekä päivähoidon aikana tapahtuneiden tapaturma-, vahinko- ja riitatilanteiden käsittelyyn. Sain palautetta myös vaikeudesta saada aamupäivähoitoa kouluikäiselle vammaiselle lapselle. Esitän kunnalle harkittavaksi menettelyä, jolla esitettyyn päivähoitopaikkaa koskevaan hakemukseen voidaan tehdä valituskelpoinen päätös, jos paikkaa ei pystytä vanhempien hakemuksessaan esittämään ajankohtaan mennessä myöntämään. Esitän myös harkittavaksi keinoja, jolla asiakasmaksujen alentamismenettely voidaan toteuttaa joustavasti ja johdonmukaisesti. 3.2.3. Janakkala Janakkalaan kohdistui 29 asiatapahtumaa, joista 5 viranhaltijoilta. Nämä jakautuvat seuraavasti: toimeentulotuki 12, päivähoito 6, lastensuojelu 3, kehitysvammahuolto 2, lasten huolto- ja tapaamisasiat 1, vanhustenhuolto 1, kotihoito 1, muu sosiaalityö 1. Sosiaalihuollon ulkopuolisia yhteydenottoja oli 2. Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä 116 IKLA 15.6.2011 § 55. 50 mm. sen vuoksi, että vanhempi koki toisen vanhemman näkemyksen saaneen viranomaisen päätöksenteossa suuremman painoarvon; toimintamalleista päivähoitoyksikössä ja samalle perheelle toistamiseen virheellisesti määritellystä päivähoidon asiakasmaksusta. Vanhustenhuollossa tyytymättömyys kohdistui asukkaan vaatteiden katoamisiin. Lastensuojelu Janakkala hankki lastensuojelun perhehoidon palvelut maakunnalliselta perhehoitoyksiköltä Kanervalta, jossa Hämeenlinna toimii isäntäkuntana. Laitoshoidon sijoituksista kunta vastaa itsenäisesti. Ehdotan kunnalle harkittavaksi seudullisen tai maakunnallisen lastensuojelun laitoshoidon yksikön perustamista. Vammaispalvelut Minulle vuosien aikana tulleista vammaispalvelua koskeneista yhteydenotoista suurin osa on koskenut kehitysvammahuoltoa. Nykyään myös kehitysvammaisten palvelut myönnetään ensisijaisesti vammaispalvelulain ja – asetuksen nojalla. Koska monet vammaispalvelun tehtävät – esimerkiksi palvelutarpeen arviointi ja erityishuolto-ohjelmien laadinta – ovat paljon aikaa vieviä, kunnan saattaa olla perusteltua arvioida vammaispalvelujen henkilöstömitoitusta. Vanhustenhuolto Janakkalassa vanhustenhuollon palvelurakenne on ollut laitospainotteinen. Valtakunnallisen laitoshoidon vähentämistavoitteen mukaisesti perusturvalautakunta on tehnyt esityksen palvelurakennemuutoksesta, jonka tavoitteena on asteittain lisätä avohoidon ja palveluasumisen osuutta.117 Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota Tapailakodin henkilöstömitoitukseen, joka sen mukaan tulisi olla 0,6 hoitotyöntekijää asukasta kohden nykyisen 0,5 sijasta 118. Minulle on vuosien aikana tullut Tapailakotia tai muuta Janakkalan vanhustenhuoltoa koskien hyvin vähän yhteydenottoja. Minulla ei ole syytä epäillä perusturvalautakunnan kantaa, että Tapailakodin asukkaiden perustarpeista (ravitsemus, hygienia, hoitopalvelut, liikkuminen ja ulkoilu) huolehtiminen on asianmukaisesti järjestetty. Totean kuitenkin, että vanhustenhuollon erityisluonne huomioiden suositan, että asukkaiden oman mielipiteen selvittämiseen ja huomioonottamiseen sekä mahdollisista asukkaiden tilanteeseen vaikuttavista muutoksista tiedottamiseen selkokielisesti etukäteen kiinnitetään jatkossakin erityistä huomiota. Janakkala otti loppuvuodesta 2011 käyttöön kotihoidon palveluohjausmallin. Kunta aikoo seurata palveluohjausmallin käyttöönoton vaikutusta säännöllisen kotihoidon asiakasmäärään ja asiakkaiden hoitoisuuteen.119 Pidän näitä toimia erittäin kannatettavina. 117 Petula 28.9.2011 § 51. Petula 28.9.2011 § 51. 119 Petula 17.11.2011 § 54. 118 51 3.3. Riihimäen seudun kunnat 3.3.1. Hausjärvi Sosiaaliasiamiehelle tuli Hausjärveä koskien 21 asiatapahtumaa. Nämä jakautuvat seuraavasti: toimeentulotuki 8, vanhustenhuolto 5, lastensuojelu 4, päivähoito 2, vammaispalvelu 1 ja asumisasiat 1. Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä mm. päivähoitopaikkojen vähäisyyden vuoksi maksettavasta kotihoitoavustuksen saantiedellytyksistä ja tarjotun hoitopaikan sijainnista; vanhustenhuollon ja lastensuojelun asiakasmaksuista; lastensuojelun avohuollon tukitoimien määrästä ja kohdentumisesta sekä vanhustenhuollon hoivan toteuttamisesta. Vanhustenhuolto Kunnassa käynnistettiin vuonna 2011 vanhustenhuollon palvelurakenteen uudistaminen. Kunta päätti muuttaa osan vanhainkotipaikoista palveluasumiseksi. Kunta määritteli asiakasmaksut palveluasumisessa kotihoidon maksuperusteita soveltaen siten, että hoivamaksu on 55 % henkilön bruttotuloista 520 euroa ylittäviltä osin120. Kunnassa on myös tehty ikäihmisille kohdistettu kysely. Seudullisesti Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kesken on määritelty kotipalveluiden myöntämisperusteet. Pidän seudullista yhteistyötä ja asiakaspalautteen keräämistä erittäin myönteisenä asiana. Päivähoito Kunnassa päivähoidon kysyntä erityisesti Oitissa ja Hikiällä on selvästi tarjontaa suurempi. Kunnassa on tiedossa pula päivähoitopaikoista, minkä vuoksi käynnistettiin mm. kirkonkylän päiväkodin rakentaminen. Päiväkodin piti valmistua jo syksyllä 2011, mutta hanke viivästyi. Kunnassa on käytössä ns. kotihoitoavustus121, jota voidaan maksaa niille perheille, joille kunnalla ei ole tarjota hoitopaikkaa. Tällaisia ilman hoitopaikkaa olevia lapsia oli 39 maaliskuussa 2011 ja he olivat pääasiallisesti Oitin ja Hikiän alueilta. Maaliskuussa Oitissa oli 26 alle 3-vuotiasta lasta hakemassa päivähoitoon.122 Kehitysvammahuolto Lopen kunta on vuodesta 2005 alkaen vastannut seutukunnallisesta kehitysvammaisten tilapäisen perhehoidon järjestämisestä Hausjärvelle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Järjestelmä luotiin, koska perhehoitajia oli vaikea löytää, eikä kunnilla ollut mahdollisuuksia hankkia perhetyöntekijöitä itsenäisesti riittävästi. Loppi irtisanoi kuntien kanssa tehdyt seutusopimukset sen vuoksi, ettei palvelun organisointiin ollut käytettävissä riittävästi Lopen kunnan työntekijän työaikaa, eikä se mahdollistanut riittävän tiivistä kuntayhteistyötä, perhehoitajien valmennusta ja ohjausta tai palveluiden asianmukaista valvontaa. Pidän kehitysvammaisten tilapäistä perhehoitoa erittäin tarpeellisena tukimuotona kehitysvammaisten lapsen ja nuorten vanhemmille. 120 Petula 9.11.2011 § 97. Kotihoitoavustus perustuu kunnan omaan linjaukseen. Palvelusta ei tiedoteta kunnan verkkosivuilla. 122 Petula 9.3.2011 § 22. 121 jaksamisen 52 Esitän kunnalle harkittavaksi aiemmin tässä selvityksessä esitetyistä syistä seudullista tai maakunnallista kehitysvammahuollon palveluiden tuottamista ja kilpailuttamista. Lastensuojelu Hausjärvi kuuluu maakunnalliseen perhehoitoyksikköön Kanervaan, joka vastaa lastensuojelun perhesijoitusten koordinoinnista. Sen sijaan lastensuojelun laitossijoituksista kuntaa vastaa itsenäisesti. Ehdotan kunnalle harkittavaksi seudullisen tai maakunnallisen lastensuojelun laitoshoidon yksikön perustamista. 3.3.2. Loppi Sosiaaliasiamiehelle Lopelta kirjautui 26 asiatapahtumaa, joista 2 henkilöstöltä. Nämä jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 7, kehitysvammahuolto 6, vammaispalvelu 4, lastensuojelu 2, elatusasiat 2, päivähoito 1 ja muut, sosiaalihuollon ulkopuoliset asiat 2. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä muun muassa kehitysvammahuollon toteuttamisesta asumisyksikössä, kehitysvammaisen palveluasumisen maksuista, toimeentulotuen perusosan alentamisesta ja tuen saamisesta vuokrarästeihin, lastensuojelun toimintatavoista avohuollon sijoituksen yhteydessä sekä päivähoitopaikan saamisvaikeudesta vanhempien esittämään ajankohtaan mennessä Palveluasuminen Lopella vahvistettiin sekä vanhusten että päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun maksuja. Pidän ansiokkaana sitä, että kunta on pyrkinyt löytämään selkeän toimintatavan palveluasumisen maksujen määrittelemiseksi. Mielestäni kunnassa tulisi kuitenkin esittää selkeät perusteet sille, miksi sekä käyttövaran määrä että erityisesti varallisuusraja ja – peruste (toisessa viitataan varoihin yleensä, toisessa tilillä oleviin varoihin) vaihtelevat eri ryhmillä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille vahvistettiin käyttövaraksi vähintään toimeentulotuen yksinäisen henkilön perusosa vähennettynä ruokaosuudella (vuonna 2011 perusosa oli 213,75 €). Käyttövaraa ei kuitenkaan varata, jos henkilöllä on varoja tilillä yli 3000 euroa. Vanhustenhuollossa käyttövaraksi varataan 180 euroa kuukaudessa, jos varallisuutta ei ole yli 3500 euroa.123 Seudullisesti Lopen, Hausjärven ja Riihimäen kesken on määritelty kotipalveluiden myöntämisperusteet. Pidän seudullista yhteistyötä erittäin myönteisenä. Kehitysvammahuolto Lopen kunta on vuodesta 2005 alkaen vastannut seutukunnallisesta kehitysvammaisten tilapäisen perhehoidon järjestämisestä Hausjärvelle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Järjestelmän tavoitteena oli taloudellisempi ja järkevämpi toiminta erityispalvelun tuottamisessa. Lopen kunta on laskuttanut muita kuntia siten, että toiminta ei ole tuottanut Lopen kunnalle taloudellista voittoa. Loppi irtisanoi kuntien kanssa tehdyt seutusopimukset mm. sen vuoksi, ettei tilapäishoidon organisointiin ollut käytettävissä riittävästi Lopen kunnan työntekijän työaikaa, eikä toimintarakenne mahdollistanut riittävän tiivistä 123 Perusturvalautakunta 27.9.2011 § 104. Perusturvalautakunta 29.3.2011 § 33 päihde- ja mielenterveyskuntoutujien osalta. 53 kuntayhteistyötä, perhehoitajien valmennusta ja ohjausta tai palveluiden asianmukaista valvontaa.124 Sosiaaliasiamiehelle on tullut Lopelta kehitysvammahuoltoa koskevia yhteydenottoja. Niiden ja muista kunnista tekemieni havaintojen perusteella ehdotan kunnalle harkittavaksi seuraavaa: Esitän kunnalle harkittavaksi aiemmin tässä selvityksessä esitetyistä syistä seudullista tai maakunnallista kehitysvammahuollon palveluiden tuottamista ja kilpailuttamista. Lastensuojelu Loppi kuuluu maakunnalliseen perhehoitoyksikköön Kanervaan, lastensuojelun perhesijoitusten koordinoinnista. Sen sijaan laitossijoituksista kuntaa vastaa itsenäisesti. joka vastaa lastensuojelun Ehdotan kunnalle harkittavaksi seudullisen tai maakunnallisen lastensuojelun laitoshoidon yksikön perustamista. 3.3.3. Riihimäki Sosiaaliasiamiehelle tuli vuoden 2011 aikana Riihimäeltä yhteensä 127 asiatapahtumaa, joista kaksi henkilöstöltä. Nämä jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 62, lastensuojelu 28, lasten huolto ja tapaamisen sekä elatusasiat 5, omaishoidontuki 4, vammaispalvelut 4, vanhustenhuolto 3, päihdehuolto 3, kehitysvammahuolto 2, muu sosiaalityö 2, kotihoito 1, päivähoito 1 ja muut, ei sosiaalihuoltoa koskevat yhdenotot 10. Toimeentulotuki Toimeentulotuesta minulle välittyi alkuvuodesta 2011 selvästi, ettei 7 arkipäivän käsittelyaikaan päästy. Tilanne korjaantui loppuvuotta kohden merkittävästi myös sen vuoksi, että kuntaan saatiin lisää henkilökuntaa. Asiakas saattoi kuitenkin kokea, että hän toimeentulotukiasiaansa tiedustellessaan ei saanut vastausta hakemuksen arvioituun käsittelyaikaan tai hakemusta ei kysymyshetkellä löytynyt. Neuvonta ei aina ollut selville, kenen puoleen sen tulisi ohjata hakija, koska siellä ei tiedetty kenellä asiakkaan hakemus on. Merkillepantavaa on, että Riihimäeltä sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottavat asiakkaat kertovat usein suurista vuokraveloista, häädöistä ja riskistä joutua asunnottomaksi. Monella myös todelliset asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin mitä perheen koko huomioon ottaen pidetään kohtuullisena. Ehdotan kunnalle harkittavaksi huomioon otettavien asumiskustannusten tarkistamista, vuokrarästeihin myönnettävän tuen määrää ja hakemusten käsittelyä kiireellisenä sekä menettelyjä, joilla häätöjä ja sopimuskuntien suurinta asunnottomien osuutta voitaisiin vähentää. 124 29.11.2011 § 126. 54 Riihimäellä on selvästi keskimääräistä enemmän myös sellaisia toimeentulotuen saajia, joilla on lapsia. Mielestäni tämä seikka voi tarkoittaa, että toimeentulotuessa linjataan esimerkiksi tuen myöntämisperusteet lasten harrastusmenoihin. Lastensuojelu Lastensuojelun palautteista ilmenee, että asiakas ei tiedä, mitä lastensuojelulla hänen ja hänen perheensä kohdalla tavoitellaan. Asiakas ei siis tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja minkä vuoksi. Asiakas voi myös kokea, ettei hänen tarpeeseensa kysyä ja selventää asiaansa ehditä vastata tai lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää ei saa kiinni edes puhelinajalla. Asiakas saattaa myös kokea, ettei hän saa asiakassuunnitelmia riittävän nopeasti, jolloin asiakkaalla on aina ole selvää kuvaa esimerkiksi siitä, mitä lapsen tapaamisista lopulta on sovittu. Minulle palautteista välittyy lastensuojelun työntekijöiden kiire, sillä kaikki edellä mainitut seikat vaativat aikaa ja paneutumista. Esitän kunnalle harkittavaksi lastensuojelun resursoinnin tarkistamista ja tehtävärakenteen mahdollisuuksien arvioimista lastensuojelun eri tehtävissä. Minulle on myös välittynyt, että lastensuojelu ja aikuissosiaalityö saattavat olla epätietoisia siitä, kumpi taho vastaa vähävaraisen vanhemman matkoista lapsen sijoituspaikkakunnalle tapaamaan lasta ja milloin mahdollinen korvaus pitäisi maksaa – ennen matkaa vai matkan jälkeen? Käsittääkseni tapaamisten toteuttaminen on lastensuojelun asiakassuunnitelman käytännön toteuttamista, minkä vuoksi vastuu matkojen korvaamisen arvioinnista ja päätöksistä on lastensuojelulla. Riihimäki kuuluu maakunnalliseen perhehoitoyksikköön Kanervaan, joka vastaa lastensuojelun perhesijoitusten koordinoinnista. Sen sijaan lastensuojelun laitossijoituksista kuntaa vastaa itsenäisesti. Ehdotan kunnalle harkittavaksi seudullisen tai maakunnallisen lastensuojelun laitoshoidon yksikön perustamista. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Minulle on välittynyt, että osittain vammaispalvelu- ja kehitysvamma-asiakkaiden suuresta määrästä johtuu, etteivät sosiaalityöntekijät ehdi paneutumaan tehtäviinsä riittävästi. Esitän kunnalle harkittavaksi vammaispalvelujen resursoinnin tarkistamista ja toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämistavan arviointia. Lopen kunta on vuodesta 2005 alkaen vastannut seutukunnallisesta kehitysvammaisten tilapäisen perhehoidon järjestämisestä Riihimäelle, Hausjärvelle ja Hyvinkäälle. Järjestelmä luotiin, koska perhehoitajia oli vaikea löytää, eikä kunnilla ollut mahdollisuuksia hankkia perhetyöntekijöitä itsenäisesti riittävästi. Loppi irtisanoi kuntien kanssa tehdyt seutusopimukset sen vuoksi, ettei palvelun organisointiin ollut käytettävissä riittävästi Lopen kunnan työntekijän työaikaa, eikä se mahdollistanut riittävän tiivistä kuntayhteistyötä, perhehoitajien valmennusta ja ohjausta tai palveluiden asianmukaista valvontaa. Pidän kehitysvammaisten tilapäistä perhehoitoa erittäin tarpeellisena tukimuotona kehitysvammaisten lapsen ja nuorten vanhemmille. jaksamisen 55 Esitän kunnalle harkittavaksi aiemmin tässä selvityksessä esitetyistä syistä seudullista tai maakunnallista kehitysvammahuollon palveluiden tuottamista ja kilpailuttamista. 56 4. SOSIAALIASIAMIEHEN OMA TOIMINTA VUODEN 2011 AIKANA 4.1. Sosiaaliasiamiehen kouluttautuminen tiedottamis- ja vaikuttamistoiminta sekä Osallistuin tai olin itse puhujana seuraavissa tilaisuuksissa vuoden aikana: - Yhteistyöneuvottelu vammaispalveluista ja asiakkaan asemasta Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:n edustajien kanssa 4.1.2011, Hämeenlinna. Luento asiakaslaista Hämeen ammattikorkean opiskelijoille 18.1.2011, Hämeenlinna. Vammaisten oikeudet – luento Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:n kuukausikerholle 3.2.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen Webropol – koulutukseen 9.3.2011, Tampere. Osallistuminen Sosiaalialan asiantuntijapäiville 16.–17.3.2011, Helsinki. Luento asiakaslaista Hämeenlinnan A-klinikan henkilöstölle 30.3.2011, Hämeenlinna. Palautekeskustelu johtavan sosiaalityöntekijän Heli Pekkalinin kanssa 6.4.2011, Riihimäki. Keskustelutilaisuus vammais- ja kehitysvammapalveluista tilaajapäällikkö Tuulikki Forssenin kanssa 14.4.2011, Hämeenlinna. Palautetilaisuus Riihimäen kaupungin perusturvan henkilöstölle 13.4.2011, Riihimäki. Luento asiakkaan asemasta ja oikeuksista Tavastian aikuisopiskelijoille 18.4.2011, Hämeenlinna. Yhteistyöneuvottelu Riihimäen A-klinikan henkilöstön kanssa 3.5.2011, Riihimäki. Osallistuminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän kokoukseen 3.5.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työkokoukseen sosiaaliasiamiehille 4.5.2011, Tampere. Palautetilaisuus Hämeenlinnan vammaisneuvostolle 5.5.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen valtakunnallisille sosiaaliasiamiespäiville 10.–11.5.2011, Helsinki. Palautetilaisuus Hämeenlinnan vanhusneuvostolle 13.5.2011, Hämeenlinna. Tutustumiskäynti ja keskustelutilaisuus asiakkaan oikeuksista Riihimäen Mäkikujan perhekotiin 17.5.2011, Riihimäki. Palautetilaisuus Lopen sosiaalitoimen henkilöstölle 20.5.2011, Loppi. Yhteistyöneuvottelu yleisen edunvalvonnan kanssa 9.6.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen valvontakäyntiin yhdessä tilaajapäällikkö Liisa Lepolan kanssa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin 13.6.2011, Hauho, Hämeenlinna. Luento asiakaslaista ja tutustuminen Lopen Koivumäkeen 27.6.2011, Loppi. Palautetilaisuus kotihoidon esimiestiimille 23.8.2011, Hämeenlinna. Tutustumiskäynti ja keskustelutilaisuus asiakkaan oikeuksista 24.8.2011 Riihimäen Koivukodissa, Riihimäki. Tutustumiskäynti ja keskustelutilaisuus asiakkaan oikeuksista Hämeen Tukikodissa 26.8.2011, Hämeenlinna. Tutustumiskäynti ja keskustelutilaisuus asiakkaan oikeuksista Viialan kehitysvammaisten toimintakeskuksessa, Viiala, Akaa. Osallistuminen sosiaalialan osaamiskeskuspäiville 7.-8.9.2011, Helsinki. Luento asiakaslaista Validiatalon henkilöstölle 14.9.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen Kasperi – hankkeen loppuseminaariin 15.9.2011, Tampere. 57 - - Osallistuminen Lapsen parhaaksi – koulutustilaisuuteen 19.9.2011,Tampere. Asiakaslakiluento Oitin Olkkarissa henkilöstölle ja asiakkaille 20.9.2011, Hausjärvi. Luento asiakkaan ja omaisten asemasta ja oikeuksista mielenterveyskuntoutujien omaisten illassa 21.9.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työkokoukseen sosiaaliasiamiehille 22.9.2011, Helsinki. Osallistuminen Sosiaalitiedon viestintäkoulutukseen 26.9.2011, Helsinki. Osallistuminen Bruno Sarlin – seminaariin 6.10.2011, Helsinki. Osallistuminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän kokoukseen 11.10.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen päihde- ja mielenterveyspäiville 12.10.2011, Tampere. Keskustelutilaisuus aikuissosiaalityön palvelupäällikön Merja Vyyryläisen ja johtavan sosiaalityöntekijän Anne Murtosen kanssa 3.11.2011, Hämeenlinna. Osallistuminen valvontakäyntiin yhdessä tilaajapäällikkö Liisa Lepolan kanssa mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköön 7.11.2011, Hämeenlinna. Keskustelu asiamiestoiminnasta 9.11.2011, Hausjärvi. Luento asiakaslaista Riihimäen vammaisneuvostolle 14.11.2011, Riihimäki. Sosiaaliasiamiespalautteen esittely Pirkanmaan VammaisKaste- hankkeen projektisuunnittelija Liisa Lindbergille vammais- ja kehitysvammapalveluista 18.11.2011, Tampere. Osallistuminen yhteistyöneuvotteluun sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa 29.11.2011, Helsinki. Osallistuminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työkokoukseen sosiaaliasiamiehille 30.11.2011, Tampere. Asiakaslakiluento ja kuulemistilaisuus kehitysvammaisten lasten vanhempien vertaisryhmässä 5.12.2011, Riihimäki. Lisäksi osallistuin koko vuoden ryhmätyönohjaukseen (9 krt) ja toimin Sosiaaliasiamiehet ry:n hallituksessa. 58 LÄHTEET JA LUKEMISTO Aamulehti 11.2.2012. Pitkäaikaisesti asunnottomien määrä puolittui Tampereella. Aamulehti 17.2.2012. Perheiden asunnottomuus lisääntyi. Aluehallintovirastojen keskeiset arviot aluehallintoviraston julkaisuja 5/2011. peruspalvelujen tilasta 2010. Pohjois-Suomen Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.4.2007. Dnro 1429/4/05. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 5.5.2011. Toimeentulotuen perusosan alentaminen. Dnro 3797/4/09. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 12.5.2011. Yrittäjän toimeentulotuen perusosan alentaminen. Dnro 3681/4/09. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 12.8.2011. Toimeentulotukipäätös on annettava tiedoksi tukea hakeneelle. Dnro 557/4/11. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 7.9.2011. Kunnan on huolehdittava lakisääteisistä tehtävistään myös tietojärjestelmien häiriötilanteissa. Dnro 2379/4/11. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 4.11.2011. Avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetun lapsen tapaamisrajoitukset. Dnro 1462/4/11. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu 31.12.2011. Dnro 1733/2/00. Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 15/2011. Lupaako laki liikaa? Selvitys lastensuojelulain asettamien määräaikojen noudattamisesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa. Heino, Tarja, Rantamäki, Raija & Sallila, Seppo (2006). Hallinto-oikeuksien lastensuojeluasioissa 2000 – 2004. Stakesin työpapereita 14/ 2006. ratkaisut Heikkinen, Minna 2011. Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä vammaispalvelun sosiaalityön asiantuntijuudesta – esimerkkinä henkilökohtaisen avun päätöksentekoprosessi. Pro gradu – tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Hämeen Sanomat 28.11.2011. Kymmenet perheet jonottavat perheneuvolaan Riihimäellä. Hämeen Sanomat 30.11.2011. Kuntien lastensuojelussa liian vähän käsipareja. Ikähoiva-työryhmän muistio. Hoitoa terveysministeriön selvityksiä 2010:28. ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Sosiaali- ja Kilponen, Marja-Riitta (2011). Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palveluiden ja kustannusten vertailu vuonna 2010. Kuusikko-työryhmä, 11.10.2011. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n verkkosivut. kysyttya/asumisesta/#ylläpitomaksut . Viitattu 22.2.2012. http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/usein- Koske. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkosivut. Koskeverkko.http://www.koskeverkko.fi/Public/default.aspx?nodeid=33350 .Viitattu 21.3.2012. 59 Kuluttajaoikeuden linjauksia 2011. Vanhusten palveluasumista koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliset sopimukset. Kuntaliiton yleiskirje 4/80/2000. Heli Sahala, 27.1.2000. Asiakkaiden omien rahavarojen käsittely sosiaali- ja terveystoimessa. Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu 13.1.2011. Dnro 02039/10/6135. Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä 19.12.2008/1009. Laki ja asiakkaan oikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät – työryhmä. Raportti IV. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 48/2011. Lastensuojelun tieto ja Verkkojulkaisu 51, 2011. tutkimus. Asiantuntijoiden Sopimus lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten järjestämisestä. LSLH-2009-725/So-3. näkökulma. selvittämistä Nuorisotutkimusverkosto. koskevien palvelujen Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus. Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut 2008. Valvira. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteita selvittämisen käytännöt yhtenäistettävä. 259/2009. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön Sosiaaliportti. Vammaispalvelujen käsikirja. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/palveluprosessi/palvelujen-hakeminen-ja-paatoksenteko/#o2 . Lainattu 16.3.2012. Sosiaalitieto 12/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/kasvun_kumppanit . Lainattu 16.2.2012. Pajukoski, Marja (toim.) (2010a). Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät –työryhmä. Raportti III. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 19/2010. Pajukoski, Marja (2010b). Heikko laintuntemus tuottaa turhia oikeusriitoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Päätösten tueksi 2/2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusarja. Tesso 2/2011. Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti, s. 26–29. Turun hallinto-oikeuden ratkaisu 16.2.2011 T 12/0098/2. Dnro 01541/11/6114. Valviran ohje 25.1.2012. Palvelusta aiheutuvia kuluja ei saa sisällyttää kehitysvammaisen henkilön ylläpitomaksuun. Dnro 368/06.10.06./2012 60 LIITE 1 KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2011 SELVITYSTÄ VARTEN Asuntoasiat Asunnottomat: ilman vakinaista asuinpaikkaa olevat, erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa asustavat ja kiertelevät henkilöt, asuntolatyyppisissä majoituksissa tai esimerkiksi matkustajakodissa tavallisimmin sosiaalitoimen päivittäisillä maksusitoumuksilla asustavat henkilöt ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä, erilaisissa hoidollisissa, laitostyyppisissä yksiköissä, turvakodeissa yms. asuvat henkilöt. Mukaan ei lueta erillisiä asuntoja, jotka ovat asumispalvelun piirissä. a. Kuinka monta em. määritelmän mukaista asunnotonta kunnassanne on oman arvionne mukaan?_______ Kotikunnan vaihtuminen sosiaalihuoltolain 16 a §:n mukaisissa tilanteissa vuonna 2011 1. Se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. a. Kuinka monta (kpl) hakemusta kuntaanne on tullut vuoden 2011 aikana? ________ b. Mikä on ollut näiden hakemusten käsittelyaika?___________________ Toimeentulotuki 1. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden % - osuudet kaikista toimeentulotukea vuonna 2010 ja 2011 saaneista talouksista? a. Vuonna 2010 % kaikista toimeentulotukea saaneista talouksista b. Vuonna 2011 % kaikista toimeentulotukea saaneista talouksista Välitystilit ja edunvalvonta 1. Kuinka monta välitystiliasiakasta kunnassanne oli joulukuussa 2011? _____kpl (so. olette tehneet asiaa koskevan päätöksen tai sopimuksen asiakkaan kanssa, riippumatta siitä, onko Kela tehnyt asiaa koskevan myönteisen tai kielteisen päätöksen) 2. Hoidetaanko välitystilityyppisiä asiakkuuksia jollain muulla tavalla. Jos vastaus on kyllä, niin miten kunnassanne toimitaan?______________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 3. Kertyykö välitystileille ”ylimääräistä” rahaa? a. Ei b. Kyllä. Minkä verran enimmillään? ________________€ 4. KELA voi tehdä kielteisen päätöksen kansaneläkelain 67 §:n mukaisiin välitystilihakemuksiin. Hylkäävät päätökset: a. eivät ole ongelma asiakkaille lainkaan tai asiaa koskevia hakemuksia ei ole tehty (___). b. ovat aiheuttaneet jonkin verran vaikeuksia asiakkaillemme (___). c. ovat suuri ongelma kielteisen päätöksen saaneille asiakkaille (___). 5. Oletteko huomanneet ongelmia yleiseen edunvalvontaan pääsyssä? Minkälaisia?______________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ 61 Lastensuojelu 1. Sosiaalityöntekijöiden tekemien joulukuussa 2011 voimassa olleiden lastensuojelulain 11 luvun mukaisten rajoitustoimenpidepäätösten yhteismäärä? _____________kpl 2. Seuraavien rajoittamistoimenpiteiden päätösten määrä joulukuussa 2011: a) yhteydenpidon rajoittaminen LsL 62§ mukaisesti _____kpl b) liikkumisvapauden rajoittaminen LsL 69§ mukaisesti _____kpl c) lähetysten luovuttamatta jättäminen LsL 67§ mukaisesti ____kpl Päivähoito 1. Kunnallisen perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon jonotilanne. Perheitä jonotti hoitopaikkaa a. elokuussa 2010 ____________________ perhettä/ asiakasta. b. elokuussa 2011 ____________________ perhettä/ asiakasta. Vammaispalvelut 1. Kuinka monta vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun hakemusta kuntaan tuli vuoden 2011 aikana? _____kpl 2. Kuinka moni näistä hakemuksista oli hakijalle myönteinen? ______kpl a. Minkä verran keskimäärin henkilökohtaista apua myönnettiin hakijaa kohden?______ h/viikkoa kohden 3. Kuinka monelle kehitysvammaiselle haettiin VpL:n mukaista henkilökohtaista apua vuonna 2011?___________________ kehitysvammaiselle a. Kuinka moni näistä hakemuksista oli hakijalle myönteinen? ________ kpl 4. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden (sis. kaikki VpL:n mukaiset palvelut) hakemusten keskimääräiset käsittelyajat (hakupäivämäärästä ratkaisuun) seuraavina ajankohtina: maaliskuussa 2011 kesäkuussa 2011 lokakuussa 2011 joulukuussa 2011 päivää päivää päivää päivää Kunnan sisäiset ohjeet 1. Onko kunnassanne laadittu sisäisiä ohjeita seuraavien palveluiden myöntämisestä? (ympäröi kuntanne tilannetta kuvaava vaihtoehto) a. toimeentulotuki kyllä ei b. VpL:n mukainen henkilökohtainen apu kyllä ei c. omaishoidon tuki kyllä ei d. lapsiperheiden kotipalvelu kyllä ei e. jokin muu palvelu, mikä _________________________ kyllä työn alla /suunnitteilla _________________________ kyllä työn alla /suunnitteilla _________________________ kyllä työn alla /suunnitteilla Asiakaspalautteen käsittely 1. Miten kunnan sosiaalihuollon palveluista kerätään asiakaspalautetta ja miten ne käsitellään? Vapaamuotoinen vastaus kunnan tilanteesta: 62 Muistutukset Asiakaslakioppaan 2001:11 mukaan (s. 83) muistutukseen vastaa sosiaalihuollon vastuuhenkilö tai johtava viranhaltija. Kun on kyse täysin yksityisesti järjestetystä sosiaalihuollosta, muistutus tehdään kunnan sosiaalihuollon (johtavalle) viranhaltijalle. a) Kulkevatko kunnassanne kaikki kunnan omaa sosiaalihuoltoa koskevat muistutukset kirjaamon kautta?___________ Jos eivät, miten toimitaan?_________________________________________ b) Miten olette käsitelleet täysin yksityisesti tai kunnan ostopalveluna toimivien sosiaalihuollon yksiköiden toimintaa koskevat muistutukset?_______________________________________________ c) Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten muistutusten määrä kunnassanne vuoden 2011 aikana?_________ Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle. Mikäli asiakas ei ole antanut suostumusta tietojen luovutukseen, kopiot toimitetaan ilman henkilötietoja (henkilötiedot peitetty/poistettu). Valvonta 1. Kuinka monta (kpl) luvanvaraista yksityistä sosiaalihuollon palveluntuottajaa on kuntanne alueella?___________ 2. Kuinka monta (kpl) ilmoituksenvaraista (muuta kuin luvanvaraista yksityistä sosiaalihuollon) palveluntuottajaa on kuntanne alueella? _______ 3. Kuinka moneen luvanvaraiseen yksikköön teitte valvontakäynnin vuonna 2011?_____ Palautetta ja toiveita sosiaaliasiamiehelle: ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Päiväys _____/_____ 2012 Tiedot antoi: __________________________________ Pyydän palauttamaan vastaukset postitse tai sähköpostitse 13.2.2012 mennessä. Pyydän toimittamaan vastauksen mukana tehdyt muistutukset vastineineen. Lämmin kiitos yhteistyöstä! 63 LIITE 2 Sairasvakuutuslaki 5 luku 10 § (28.11.2008/770) Annosjakelu Vakuutetulla, joka on täyttänyt 75 vuotta, on oikeus korvaukseen annosjakelun kustannuksista, jos: 1) hänellä on annosjakelun alkaessa vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa tämän lain mukaan korvattavaa lääkettä; 2) vakuutetun lääkitys on tarkistettu tarpeettomien, keskenään yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi; ja 3) annosjakeluun siirtyminen on pitkäaikaisessa lääkehoidossa lääketieteelliseltä kannalta perusteltua. Peruste annosjakeluun siirtymisestä osoitetaan lääkärin lääkemääräykseen tekemällä merkinnällä. Annosjakelusta perittävän palkkion korvaamisen edellytyksenä on, että apteekki on tehnyt Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen annosjakelusta. Vakuutetulle korvataan annosjakelusta perittävästä palkkiosta 42 prosenttia. Jos yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden jakelusta perittävä palkkio on suurempi kuin 3 euroa, korvaus suoritetaan 3 euron suuruisen palkkion määrästä. Vakuutetulle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta eikä siitä makseta lisäkorvausta.
© Copyright 2024