Toimeentulotuki-ohjeistus

Toimeentulotuki-ohjeistus
Loviisan kaupungin perusturvakeskus
14.10.2014
Sisällys
1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus ..................................................................... 4
2 Toimeentulotuen yleiset perusteet ................................................................................................. 4
2.1 Säännökset ................................................................................................................................... 4
2.2 Keskeiset toimintalinjat ............................................................................................................. 4
2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen ................................................ 5
2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen ........................................................ 5
2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika ...................................... 6
2.6 Oleskelukunta ............................................................................................................................ 7
2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä............................................................................................. 8
2.8 Muutoksenhaku ......................................................................................................................... 9
3 Perustoimeentulotuki ..................................................................................................................... 10
3.1 Tulot ja varallisuus .................................................................................................................... 10
3.1.1 Tulojen huomioiminen ....................................................................................................... 10
3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin .......................................................................... 13
3.1.3 Varojen huomioiminen ...................................................................................................... 13
3.2 Perustoimeentulotuen menot ................................................................................................. 14
3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen ................................................................................ 14
3.2.2 Asumismenot ..................................................................................................................... 16
3.2.3 Terveydenhuollon menot.................................................................................................. 18
4 Täydentävä toimeentulotuki ......................................................................................................... 21
4.1 Lasten päivähoitomenot .......................................................................................................... 21
4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot ...................................................................................... 22
4.2.1 Vuokravakuus ..................................................................................................................... 22
4.2.2 Muuttokulut ....................................................................................................................... 22
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ........................................................... 23
4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot ....................................................................... 23
4.3.2 Hautausmenot ................................................................................................................... 25
4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja .............................................................. 25
5 Ehkäisevä toimeentulotuki ............................................................................................................ 27
6 Erityistilanteita toimeentulotuessa ................................................................................................ 28
6.1 Yrittäjät ...................................................................................................................................... 28
6.2 Opiskelijat ................................................................................................................................. 29
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset ................................................................................................... 31
2
6.4 Vangit ........................................................................................................................................ 32
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat ....................................................................................... 32
6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito .............................................................................................. 34
6.7 Asunnottomat........................................................................................................................... 35
Liite 1. Käsitteitä ja määräaikoja ............................................................................................... 36
Liite 2. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen .................................................................. 39
Liite 3. Keskimääräinen sähkönkulutus .................................................................................... 41
3
1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus
Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa
rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta
toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Perheen
kokonaistilanteen arviointi kuuluu sosiaalityöntekijöille/sosionomeille.
Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen toimeentulotukiohjeet on vahvistanut Loviisan
perusturvalautakunta 14.10.2014.
Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa.
Ohjeistuksen tarkoituksena on myös selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita,
menettelytapoja ja tuenmääräytymistä.
Ohje on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4
mukaan.
2 Toimeentulotuen yleiset perusteet
2.1 Säännökset
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon
ja huolenpitoon.
Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat säännökset muutoksineen:








Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Hallintolaki 434/2003
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4.
2.2 Keskeiset toimintalinjat
Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja:



Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistuksineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus.
Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi.
Uuden, erityisesti täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti.
4

Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan
saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. asiakas maksaa laskut ja hankkii tarvittavat
tositteet itse). Pyritään ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan
kuntoutumisvaihtoehdot, jos on kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä
ongelmista.
2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta
vähintään välttämätön toimeentulo.
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan
sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa
laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.
Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden
etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön
huolenpidolla tai muulla tavalla. Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset
elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista
tuloa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita
sosiaaliturvaetuuksia.
Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt.
Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa
menoja, jos ne korvataan jostain muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja
korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti.
Myös näistä myöntämisohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen
tarvehankinta sitä vaatii.
2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen
Perustoimentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo.
Perustoimentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimentulotukeen
selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla.
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista
aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan
5
pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta
sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista
turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista
riippuvuutta toimeentulotuesta.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen
kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja
harkintaan.
2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika
Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, sähköisesti, varatulla
vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. Jos tuen tarve on
kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö
oleskelee hakemusta tehtäessä. Hakemus on tärkeä kirjata asiakkaan oikeusturvan takia.
Toimeentulotukea voi perheen puolesta hakea kuka hyvänsä perheen täysivaltainen jäsen.
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa
kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti
myönnetä takautuvalle ajalle, ellei ole perusteltua syytä, kuten esimerkiksi se että hakija
olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö.
Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Asiakkaan tulee toimittaa kaikki
tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot ja tositteet. Toimeentulotuki
tarkistetaan, jos hakijan olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Jos tuen myöntäminen on
perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, tai ilmoitusvelvollisuutta on
laiminlyöty, kunta voi periä toimeentulotuen takaisin.
Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä
hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen
täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viimeistään
seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole
määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen
viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viimeistään
seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Se osa hakemuksesta, johon asiakkaalla
olisi esitetyn selvityksen perusteella oikeus, tulisi ratkaista ensin ja lisäselvitystä vaativa osa
selvityksen saapumisen jälkeen.
Sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti
aina laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole
tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen
tarpeetonta.
6
Viranomaisella on hallintolain mukaan neuvontavelvollisuus toimivaltansa rajoissa, eli
asiakasta tulee neuvoa toimeentulotukiasiointiin liittyvissä asioissa sekä vastata kyselyihin ja
tiedusteluihin. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, on asiakas opastettava
toimivaltaiselle viranomaiselle. Asiakkaalle on kerrottava mitä lakisääteisiä oikeuksia ja
velvollisuuksia hänellä on, ja miten hänen tulee menetellä saadakseen asiansa vireille ja
vaatimuksensa asianmukaisesti tutkituksi ja ratkaistuksi. Asiakkaan mahdolliset
väärinkäsitykset on myös pyrittävä oikaisemaan oma-aloitteisesti.
Sosiaaliviranomainen ei lähtökohtaisesti voi asioida asiakkaan kanssa hänen asiakkuuteensa
liittyvissä asioissa sähköpostitse, koska sähköpostissa tulisi siinä tapauksessa olla riittävä
suojaus ja osapuolet tulisi voida tunnistaa. Jos viranomainen saa sähköpostia asiakkaalta,
tulee viranomaisen olla puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen, jolloin asiakas saa itse päättää
haluaako hän kaikesta huolimatta käyttää s-postia. (Tietosuojavaltuutetun kannanotto
1/2007.)
Hakijan voidaan edellyttää tulevan henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen
toimeentulotukiasian selvittämiseksi. (Hallintolaki 12 §:n 1 mom.)
Sellainen tulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa
jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden
ensimmäisen kalenterikuukauden aikana.
Toimeentulotukihakemuslomakkeet sekä ohjeet hakemisesta ja hakemuksen liitteistä
löytyvät sosiaalitoimistosta sekä Loviisan kaupungin verkkosivuilta.
2.6 Oleskelukunta
Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotipaikkaan. Toimeentulotukea on
velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee.
Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen
asunto. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä
kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai
perheen menot johtuvat. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin
satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella
oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle
aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa
oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Kuntien on selvitettävä mitkä
toimeentulotukeen oikeuttavat tulot ja menot ovat syntyneet missäkin kunnassa.
Perustoimentulotuen ja muun toimeentulotuen myöntäminen on ratkaistava erikseen
kuntien kesken. Esimerkiksi niin, että opiskelupaikkakunta vastaisi asumismenoista
opiskelupaikkakunnalla ja kotikunnan toimielin kotikunnan asumismenoista.
Ei-kiireellistä toimeentulotukea haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta.
Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee
kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Kiireellisessä tapauksessa päätös voidaan tehdä
ilman hakemusta.
7
Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai
muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan
vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa
yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee.
Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina
arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti.
Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä tai
pitkäaikaista, ja poissaoloon sisältyy yöpyminen toisella paikkakunnalla (Taulukko 1)
Taulukko 1. Kunnasta poissaolon vaikutus toimeentulotukeen.
POISSAOLO
POISSAOLO KUNNASTA
1–7 vrk/kk
POISSAOLO
8–14 vrk/kk
KUNNASTA
POISSAOLO KUNNASTA
15 vrk/kk
Poissaolo
satunnaista/
kertaluontoista
Ei vähennetä
poissaoloajalta.
Ei vähennetä
poissaoloajalta.
Vähennetään poissaoloajalta.
Poissaolo
toistuvaa/
säännöllistä
Ei vähennetä
poissaoloajalta.
Vähennetään
poissaoloajalta.
Oleskelukunta muualla, ei
perustoimeentulotukioikeutta.
2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä.
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta, jos
1. tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin.
2. toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, eli tuen
saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, asumistuki), mutta se
ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä.
3. tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea
myönnettäessä (esim. osuus kuolinpesään, omaisuuden realisointi).
4. tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan.
5. elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Tällöin tuki
peritään takaisin elatusvelvolliselta.
6. tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta.
Kohtien 1–2 mukainen perintäpäätös perustuu TotuL 23 §:ään ja perintäpäätöksen tekee
viranhaltija. Kohtien 3–6 mukaisista perinnöistä tehdään TotuL 21–22 §:n mukainen hakemus
hallinto-oikeuteen.
Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on
kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei
8
saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos
vaihtoehtona on toimeentulotuen myöntäminen.
Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos
tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan
antamiin erehdyttäviin tietoihin. Perintä voidaan tehdä siltä osin kuin tuen myöntäminen
on perustunut näihin tietoihin. Korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta.
2.8 Muutoksenhaku
Viranhaltijapäätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua ja oikaisuvaatimusta varten.
Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Postitse saadun tiedoksiannon katsotaan saapuneen seitsemäntenä (7) päivänä sen
lähettämisestä. Muutoksenhaku käsitellään Loviisan perusturvalautakunnan yksilöjaostossa.
Jaoston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa
tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Tarvittaessa ohjataan hakemaan apua
oikaisuvaatimuksen laatimiseen esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä
on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä
perusteilla sitä vaaditaan.
Oikaisuvaatimus toimitetaan Loviisan perusturvakeskuksen yksilöjaostolle osoitteeseen:
Loviisan perusturvakeskus
Yksilöjaosto
PL 49
07901 Loviisa
Muutoksenhakua
toimitettavaksi.
koskevan
asiakirjan
voi
jättää
myös
sosiaalitoimistoon
edelleen
Viranomainen voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos
päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, päätös perustuu
ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe tai jos
asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
(Hallintolaki 50 §)
9
3 Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo.
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä
käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen
selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla.
Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö perheen tulot kattamaan perheen
toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan/perheen käytettävissä olevista
tuloista ja varoista vähennetään hakijan/perheen perusosat (ruokaan ja muihin
perusmenoihin varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä
kattamaan välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea.
Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa
voidaan huomioida.
3.1 Tulot ja varallisuus
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään TotuL 11
§:ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot.
Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja
perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.
3.1.1 Tulojen huomioiminen
Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä
yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai ulosoton
jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 2.)
Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa
kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa
huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30 euroa/kk) jälkeinen nettomäärä.
Kohtuulliset, tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot
huomioidaan työssäkäyntialueella (80 km:n säteellä asuinpaikasta) ja pääsääntöisesti julkisen
liikenteen taksan mukaan (esim. kaupunkikortti, seutu- tai sarjalippu). Työmatkamenot
huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20
euroa/km vain perustellusta syystä, esim. jos julkista liikennettä ei ole, aikataulut eivät sovi
(selvitys työvuoroista ja aikatauluista) tai terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne
edellyttävät oman auton käyttöä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen
tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole huomioitu
pidätysprosenttia määrättäessä.
10
Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot
Nettomääräisenä
huomioitavat tulot
Palkka-,
yrittäjäomaisuustulot
Huomioitavaa
ja






Nettomäärästä vähennetään 20 % ja korkeintaan 150
euroa/kotitalous. (TotuL 11 §)
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain
ulosoton
jälkeen
tosiasiassa
käytettävissä
oleva
osuus.
Palkkatuloista
huomioidaan
suoran
ulosmittauksen
tai
ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman jälkeinen osuus
palkkatuloista. Muita vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon tai
muille velkojille ei huomioida menona.
Nostetut
palkkaennakot
merkitään
tuloksi
virallisen
palkanmaksupäivän mukaan.
Mikäli palkkaan sisältyy luontaisetuja (mm. puhelin- ja ravintoetu),
nämä katsotaan toimeentulotuessa tuloksi.
Työmatkamenot ja ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksu
vähennetään huomioitavista tuloista.
Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos
työtulo
koostuu
pääasiassa
verottomista
kuluja
matkakorvauksista,
katsotaan
nämä
tuloksi,
kuten
veroviranomaisetkin ovat linjanneet.
Työttömyysetuudet
(ansiosidonnainen
työttömyyskorvaus,
työmarkkinatuki,
peruspäiväraha)
Opintotuki
(sisältää
opintorahan, asumislisän ja
opintolainan)

Huomioidaan nettomääräisenä joitakin aktiiviajan korotusosia
lukuun ottamatta. (Taulukko 3)

Lapsiperheen tuet

Elatusmaksu
(elatustuki/ elatusapu)

Eläke

Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja
opiskelija
velvoitetaan
nostamaan
opintolaina
elantonsa
turvaamiseksi.
Opintolaina
jaksotetaan
pääsääntöisesti
opintolainan myöntöajanjaksolle. Opintolaina voidaan huomioida
myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on
perusteet. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.), ks.
tarkemmin luku 6.2.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet, kuntalisä ja
lapsilisä.
Toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Elatusmaksusta tulee
olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden
päätös.
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain
ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus, kuten
palkkatuloissa.
Sairauspäiväraha

Nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20 % ja
korkeintaan 150 euroa.
Veronpalautukset

Avustukset, lahjat,
pelivoitot

Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 euroa/ruokakunta +
50 euroa/lapsi ylittävältä osalta. Jos puoliso on saanut jäännösveroa,
huomioidaan tulona veronpalautuksen ja jäännösveron välinen
erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon tai kuitataan, ei sitä
huomioida tulona. Ulosmittaamisesta/kuittauksesta on toimitettava
tosite.
Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan
70 euron tulot kuukautta kohti, voidaan vähäisinä tuloina jättää
Omaishoidontuki
Sotilasavustus
11
Vakuutusyhtiön
korvaukset

Alaikäisten lasten tulot

Pääomatulo
Kotoutumistuki
Asumistuki
Velat, luotot, pikavipit


huomioimatta. Pienet ”vipit” jätetään tulona huomioimatta, jos
takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on
todennettavissa. Yksinomaan ilmoitus siitä, että kyseessä on laina,
ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Lainojen ja pikavippien
huomioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta KHO:n
ratkaisut 2011:6 ja 2010:71 tulevat päätöksenteossa huomioiduksi ja
jotta asiakas ei joudu kohtuuttomaan asemaan. Asiakkaan
mahdollisen velkaantumiskierteen katkaiseminen on otettava
huomioon toimeentulotukiasian käsittelyssä.
Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai
aiheettomasta vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus
huomioiden.
Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan
huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan
perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns.
etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesäja viikonloppupalkat (esim. vähäiset palkat lehdenjaosta) ovat
sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida.
realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3.
Luotonantajilta nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa ei oteta
tulona huomioon.
Myös aikaisemmin kuin hakukuukautena ansaitut tulot voidaan ottaa huomioon. Uusille
asiakkaille tehdään aina kuluvan ja edellisen kuukauden ajalle laskelmat, joissa huomioidaan
hakukuukauden ja sitä edeltävän kuukauden tulot ja menot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole
ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon,
jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden peräkkäisen kalenterikuukauden
aikana.
Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se
jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajalle, tai tuloylijäämää voidaan vyöryttää seuraaville
laskelmille. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden
myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot.
Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja
haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO
1999:4117). Kulut, joista on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta, ja huomioida
tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus.
Tulot, joita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, on esitetty taulukossa 3.
12
Taulukko 3. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot
Tulot,
joita
huomioida
ei Huomioitavaa
Työttömyysetuuden
korotusosat aktiiviajalta

Vammaistuki/hoitotuki

Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä
edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta,
ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa,
muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa
ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä
pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta.
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu
kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin.
Hoitotuella/vammaistuella katettavista menoista tehdään kirjaus
laskelman kohtaan ”terveydenhuoltomenot”. Ne välttämättömät
menot, joita hoitotuki ei kata otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa
pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös.
Rintamalisä

Äitiysavustus
Työvaate-, kilometriyöpymiskorvaus
Perhepäivähoitajan
kulukorvaus
ja

Myös äidinmaidonluovutuksesta saatu tulo jätetään huomioimatta.
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu
kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin.
3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin
Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti
siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman
kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon
keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus
alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten kuukausimaksatusten mukaan. (KHO
7.11.2001 taltio 2762 ja KHO 1.12.2001 taltio 3320)
Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja
tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, on tilanteen arvioinnissa käytettävä
tapauskohtaista harkintaa.
3.1.3 Varojen huomioiminen
Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia.
(TotuL 11 §, 12 §)
Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty
veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja
verotustodistus).
13
Säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan
huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta määrältään huomioon
otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. Asiakasta
voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisointiin velvoittamista.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2012:96) mukaan huomioon voidaan ottaa
vain ne tulot, jotka ovat tuen myöntämishetkellä käytettävissä, eikä kiinteän omaisuuden
myyntiä voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. Tuki voidaan määrätä
perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon
turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa tai se on lainan vakuutena,
varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin
omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään kuusi
kuukautta.
Varoina ei oteta huomioon (TotuL 12 §):
1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan lain 7 §:ssä
mainitut, perustoimeentulotukea ja 7 c §:ssä täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä
huomioon otettavat menot (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
3.2 Perustoimeentulotuen menot
Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista
perusosista ja muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden
laskelmassa, jolloin maksu erääntyy.
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina
huomioon (TotuL 7 b §):
1) asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot
2) taloussähköstä aiheutuvat menot
3) kotivakuutusmaksu
4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.
3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön
jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti
kansaneläkeindeksin mukaisesti.
14
Perusosaan sisältyviä menoja ei huomioida toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa
menoina.
Taulukko 4. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4).
Ravinto
49 %
Vaatemenot
9%
Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, 20 %
puhelimen käyttö)
Vähäiset terveydenhuoltomenot
3%
Muut
jokapäiväiseen
toimeentuloon 19 %
kuuluvat menot (henkilökohtainen ja kodin
puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja
virkistysmenot)
Yhteensä
100 %
Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Tiedot
perustuvat väestörekisteriin.
Toimeentulotuen perusosan alentamisen 20 %:lla voi aiheuttaa
 tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen
 laiminlyönti, jonka vuoksi työtä tai työvoimapalveluita ei ole voitu tarjota
 kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta
 kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja
toimintakyvyn arvioinnin)
 kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta
 alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun
laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa
ole muuta sovittu
 maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen
toteuttamisesta.
Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on
tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen
vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla
opintotukioikeutta.
Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa
kannattamatonta yritystoimintaa eikä ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan
toimeentulotukilain 2 §:n1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla.
Alentaminen voi tapahtua ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen,
että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä
toimeentulotuen hakijan kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa
enintään 40 %. Perusosan alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työ- ja
15
elinkeinotoimiston antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Alentaminen koskee niin
työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä.
3.2.2 Asumismenot
Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoina
kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan
huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista
asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla.
Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi
(Taulukko 5), jotka tarkistetaan vuosittain.
käytössä
ovat
enimmäisasumismenot
Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan
todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa
enimmäisasumismenojen mukaisesti. Järjestelyaika (kolme kuukautta) ei koske tilannetta,
jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä on perheen
kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut.
Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on
suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai
perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi vammaisen henkilön tarvitsemien
apuvälineiden aiheuttama tilantarve tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta johtuva tilantarve
lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä
tehdään päätös tilannearvion perusteella.
Taulukko 5. Enimmäisasumismenot
RUOKAKUNNAN
ENIMMÄISASUMISMENOT,
HENKILÖLUKU
euroa/kuukausi
1
470
2
550
3
610
4
650
5
680
6
750
7
800
ASUMISTUKEEN OIKEUTTAVA
2
ASUNNON PINTA-ALA, m
37
57
77
90
105
115
125
Kahdeksan henkilön tai sitä suurempi ruokakunta: kohtuulliset asumisneliöt +10 m2/henkilö,
kohtuullinen vuokra +20 euroa/kuukausi/henkilö.
Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka
1) Vuokra-asunto


Vuokra
Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa
29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014])
asuvalla
ja
enintään
16

Lämmityskustannukset (mm.
euroa/vuosi).
3
polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450
2) Omistusasunto








Hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko. (Pääomavastiketta ei pääsääntöisesti oteta huomioon.
Pääomavastike, johon sisältyy pakollisen peruskorjauksen lainanlyhennys, huomioidaan.)
Asuntolainojen korot huomioidaan, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan
ennakonpidätyksessä. Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse
asuntolainoista (asunnonhankintaan tai peruskorjaukseen). Viimeisimmät maksutositteet on esitettävä.
Vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko hyväksytään. (Huom.
Aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle.)
3
Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450
euroa/vuosi). Omakotitalojen polttoöljymenot huomioidaan ensisijaisesti erissä kuukautta kohti. Mikäli
tämä ei ole mahdollista luottohäiriöiden takia, voidaan myöntää toimeentulotukea 1 000 litraan öljyä
vuodessa.)
Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään
29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014])
Kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut)
Palovakuutus
Tontin vuokra
Kiinteistövero.
3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto



Käyttövastike. Huom. Pääomavastiketta ei huomioida menona. (Osaomistusasunnon pääomavastiketta,
joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden
loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja
osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa
hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä
asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja.)
Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään
29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014])
3
Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450
euroa/vuosi).
Muut asumismenot
Taulukko 6. Asumismenot, jotka huomioidaan enimmäisasumismenojen lisäksi
MUUT ASUMISMENOT
HUOMIOITAVAA
Taloussähkö

Saunamaksu

Kotivakuutus

Asuntolainojen
asunnon
korot
ja

perusparannuksesta
aiheutuvat kustannukset
Takuuvuokra/vuokravakuus

Mikäli sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö
yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta 35 %. Lämmityssähkön
osuus 65 % sisältyy enimmäisasumismenoihin.
Enintään 10 euroa/kuukausi.
Huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Hyväksytään
vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVIsekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei
oteta huomioon. Enintään 120 euroa/vuosi.
Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai
perusparantamiseksi
otettujen
henkilökohtaisten
lainojen
vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan
enimmäisasumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan
verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu
huomioon.
Ohjataan
selvittämään
peruskorjausavustuksen
mahdollisuus kunnasta.
Täydentävän toimeentulotuen meno, katso tarkemmin kohta 4.2.
17
Asumismenoihin liittyviä linjauksia
 Asumistuki on ensisijainen etuus, jota tulee hakea.
 Saman perheen päällekkäisiä vuokria tai muita asumiskuluja, esimerkiksi
irtisanomisajan vuokraa, ei pääsääntöisesti huomioida.
 Tavanomaista suuremmat sähkön, veden ym. kulutukseen perustuvat laskut: laskun
suuruutta voidaan tarvittaessa verrata ja kohtuullistaa perhekoon mukaiseen
keskimääräiseen kulutukseen.
 Autopaikkamaksua ei huomioida.
 Yhteistaloudessa asuvien osalta, jos asunnossa on yhteiset sähkö-, lämmönkäyttö- ja
vesimittarit, asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä
laskut ovat.
 Pääsääntöisesti vanhempiensa luona asuvalle, täysi-ikäiselle lapselle ei huomioida
asumiskuluja, vaan asumiskulut katsotaan täysimääräisesti vanhempien menoiksi
veden ja sähkön käytöstä johtuvaa pääluvun mukaista osuutta lukuun ottamatta.
 Jos vanhempi tai vanhemmat ovat toimeentulotuen hakijana ja heidän luonaan asuu
täysi-ikäinen lapsi, jolla on tuloja ja maksukykyä, katsotaan tämän voivan osallistua
kokonaisasumismenoihin pääluvun mukaisella osuudella.
 Jos vanhempi vuokraa täysi-ikäiselle lapselleen asunnon, heidän keskinäinen
vuokrasopimuksensa on toimeentulotuessa pätevä, mikäli kyse on erillisestä
asunnosta. Asuntoa pidetään erillisenä, jos siinä on käytettävissä oma sisäänkäynti,
keittiö ja kylpyhuone.
 Jos samassa vuokra-asunnossa asuvilla kaveruksilla tai vanhemmalla ja aikuisella
lapsella on erilliset vuokrasopimukset, asumiskustannukset huomioidaan erillisesti.
Enimmäisasumismenot määräytyvät kuitenkin asunnossa asuvien henkilöiden
pääluvun mukaisesti ja niin että yhteenlasketut tuet eivät voi ylittää huomioitavia
asumismenoja. Mikäli asumiskuluja jaetaan, tarkistetaan asuntoon tehdyt
asumistukipäätökset.
 Tulkintaristiriidoissa otetaan huomioon Kelan linjaus yleisestä asumistuesta.
 Maksamattomat vuokrat ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, se on
täydentävää tai ennaltaehkäisevää.
3.2.3 Terveydenhuollon menot
Julkisen terveydenhuollon kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa.
Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut,
hammashoitomaksut sekä julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet.
Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain
poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos asiakkaalle välttämätöntä palvelua tai hoitomuotoa ei ole
ollut tarjolla julkisen terveydenhuollon puolella (erikoishoidon tarve), hoidon tarve on ollut
kiireellinen ja julkiseen palveluun pääsy olisi kestänyt liian kauan, tai asiakas on ollut
yksityisen terveydenhuollon asiakkaana ja syntyneen hoitosuhteen jatkuvuus on tärkeää.
18
Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja
hoitotarvikkeet, ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3 % perusosasta), joita ei
erikseen huomioida menona.
Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole
toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja.
Taulukko 7. Terveydenhuoltomenot
TERVEYDENHUOLTOMENOT HUOMIOITAVAA
Lääkekulut
 Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä otetaan huomioon
omavastuuosuudet reseptien ja apteekin kuittien mukaan.
Ensisijaisesti on valittava halvin korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole
kieltänyt lääkkeen vaihtoa.
 Raskauden ehkäisyyn määrätyt e-pillerit ja muut lääkärin määräämät
ehkäisyvälineet voidaan ottaa huomioon myös yksityisen lääkärin
määrääminä.
 Potenssilääkkeet hyväksytään menoiksi vain lääkärinlausunnon
perusteella ja Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. (KHO
2006:1887 ja 1889)
 Tupakanvieroituslääkitys tai laihdutuslääkitys otetaan huomioon, jos
se on määrätty sairauden hoitoon.
 Asiakkaille, joilla ylittyy Kelan suurten lääkekustannusten raja
(610 euroa vuonna 2014), ei enää myönnetä maksusitoumuksia
lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Lisäkorvauksen saa suoraan
apteekista omavastuuosuuden täytyttyä. Kela lähettää asiakkaalle
tiedon omavastuuosuuden täyttymisestä apteekista saatujen tietojen
perusteella. Lisäkorvausoikeudesta tulee Kelalta erillinen ilmoitus
apteekissa esitettäväksi.
Silmälasit
 Loviisalla
on
kilpailutuksen
perusteella
valitut
sopimusoptikkoliikkeet,
joihin
tarvittaessa
myönnetään
maksusitoumus. Toimeentulotukea silmälaseihin tulee tämän vuoksi
hakea ennen lasien tilausta.
 Maksusitoumus silmälaseihin myönnetään tarpeen mukaan,
kuitenkin enintään kahden vuoden välein.
 Maksusitoumus optikkoliikkeeseen myönnetään sopimushinnalla.
Optikkoliikkeeltä pyydetään kustannusarvio ainoastaan, jos kyse ei
ole sopimuksen mukaisesta tuotteesta tai palvelusta.
 Hankintasopimuksen mukainen maksusitoumus sisältää yksi-, kaksitai moniteholasit (kehykset, linssit, näöntarkastus ja tarvittavat
työt), pelkät silmälasilinssit tai kehykset.
 Erityiskäsittelyn (tummennus, kovapinnoite, heijastuksen esto)
hakija maksaa pääsääntöisesti itse.
Hammashoito
 Julkisen terveydenhuollon hammashoitokustannukset otetaan
menona huomioon.
 Yksityisen hammaslääkärin antaman hoidon kustannukset voidaan
ottaa huomioon vain erityisistä syistä terveyskeskuksen
hammaslääkärin antaman lausunnon perusteella.
 Loviisan
kaupungin
palveluseteleiden
omavastuuosuudet
huomioidaan menona.
 Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat
toimeentulotuessa
huomioitavia
menoja.
Hoidon
tarpeen
arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon.
 Jos kyse on osaproteesista tms., tulee ottaa yhteyttä
terveyskeskukseen suun terveydentilan ja mahdollisen proteettisen
hoidon arvioimiseksi.
19

Hedelmättömyyshoito

Fysikaalinen hoito

Päihdehuollon
asiakasmaksut

Erikoislääkärit

Implanttihoidon kustannusten huomioiminen tulee kyseeseen vain
harvoin. Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen
terveydenhuoltoon.
Julkisen terveydenhuollon antaman hedelmättömyyshoidon kulut
otetaan menona huomioon.
Julkisen terveydenhuollon antaman fysikaalisen hoidon kulut
otetaan menona huomioon. Yksityisessä hoitolaitoksessa annetun
fysikaalisen hoidon kuluja ei oteta huomioon. Julkinen
terveydenhuolto vastaa sairauden laadun vuoksi kiireellisen
fysioterapian järjestämisestä.
Loviisan kaupungin palveluista aiheutuvat asiakasmaksut sekä
Loviisan A-klinikan tekemien erillisten sijoituspäätösten mukaiset
asiakasmaksut otetaan menona huomioon.
Yksityisen silmälääkärin kustannukset voidaan ottaa menona
huomioon, mikäli optikon näöntarkastus ei ole riittävä.
20
4 Täydentävä toimeentulotuki
Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen
muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. asiakkaiden vaihtelevista tilanteista ja
asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen.
Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta tai asiakas on
erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätöksestä neuvotellaan
aikuissosiaalityöstä vastaavan tai sosiaalityöstä vastaavan kanssa.
Etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen sellaisessa asiassa, johon löytyy selkeä toimintamalli
toimeentulotukiohjeista.
Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n mukaan täydentävää toimeentulotukea
myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat
1) lasten päivähoitomenot
2) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon
turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut
menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää
esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta, jatkuvaa pienituloisuutta,
pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä
tarpeita.
Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn
toimeentulotukilaskelman perusteella.
4.1 Lasten päivähoitomenot
Pääsääntöisesti
tulee
käyttää
kunnan
järjestämiä
päivähoitopalveluita.
Päivähoitomaksuja hyväksytään täydentävän toimeentulotuen menona tilapäisesti. Mikäli
perheellä on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan päivähoitomaksuihin hakemaan
alentamista tai poistoa kunnan päivähoitotoimistosta sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 §:n mukaisesti kuukauden sisällä.
Yksityisestä
päivähoidosta
toimeentulotukimenona.
perheelle
aiheutuvat
menot
otetaan
huomioon
Vastaavasti laskelmassa otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen
hoidon tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista (yli
kolme kuukautta), on syytä selvittää perheen mahdollisuudet saada kunnallista päivähoitoa.
Kunnan järjestämien tai hankkimien iltapäiväkerhotoimintojen maksut otetaan huomioon 1.–
2. luokkien oppilaille ja muille vain erityisestä syystä.
21
4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot
4.2.1 Vuokravakuus
Takuuvuokrasta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Mikäli vuokratakuu tulee
maksettavaksi vasta kuntaan muuton jälkeen, tulee takuuvuokra harkittavaksi asuinkunnan
sosiaalivirastossa (KHO 2000:1735).
Vuokratakuun myöntämisen edellytyksenä on asunnottomuus, sen välitön uhka tai
muu erittäin painava syy asunnon vaihtoon. Vuokratakuuta ei myönnetä kalliimpaan tai
tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Vuokravakuus myönnetään
korkeintaan kerran vuodessa. Päätökseen kirjataan, että vuokratakuu peritään
asiakkaalta, mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu
maksamaan vuokratakuun vuokranantajalle.
Vuokratakuu annetaan pääasiassa kirjallisena sitoumuksena. Takuuvuokrana voidaan
myöntää kohtuulliseksi hyväksytty yhden kuukauden vuokran suuruinen vakuus. Jos asiakas
on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Kahden
kuukauden vuokravakuus myönnetään vain poikkeuksellisen painavin perustein ja päätöksen
siitä tekee sosiaalityöntekijä tai sosionomi.
Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokratakuu, joka on jouduttu maksamaan
maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, ei uutta vuokratakuuta
myönnetä kuin erityisen painavin perustein.
Vuokra-asunnon välityspalkkio ei yleensä kuulu toimeentulotuessa
menoihin. Lain mukaan välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta.
huomioitaviin
Vuokravelkaan voidaan myöntää toimeentulotukea vain erityisen painavin perustein.
Asiakkaan kanssa tehdään vuokavelkojen hoitamisesta suunnitelma, jonka toteuttamisessa
korostuu asiakkaan vastuu. Vuokravelat voidaan huomioida samalle asiakkaalle vain kerran.
Päätöksen maksaa vuokravelka tekee aina sosiaalityöntekijä tai sosionomi keskusteltuaan
asiasta esimiehensä kanssa.
Maksusitoumus, mikäli se myönnetään Loviisan/Lapinjärven ulkopuolella sijaitsevaan
asuntoon, on voimassa enintään vuoden vuokrasuhteen alkamispäivästä ja hakijan tulee sinä
aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuuspäätös oleskelukunnan
toimeentulotukiviranomaiselta.
4.2.2 Muuttokulut
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on
välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia. Hakijan tulee esittää
kustannusarvio muuttokuluista. Usein kyseessä ovat polttoainekulut, peräkärryn tai
pakettiauton vuokra tai yrityksen kustannusarvio muuttokuluista edullisimman vaihtoehdon
mukaan. Kuljettajasta ja/tai apumiehistä aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti
huomioida, poikkeuksena terveydelliset syyt. Maksusitoumus muuttoon annetaan vain
ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yritykselle, ei yksityiselle henkilölle.
22
Muuttokuluna huomioidaan kunnan sisällä yksinasuvalle enintään 100 euroa, 120 euroa
perheelle ja lähikuntiin enintään 200 euroa. Huomattavan pitkän muuttomatkan
huomioiminen edellyttää 2–3 tarjouksen pyytämistä. Mahdollisista ylimenevistä
kustannuksista hakija vastaa itse.
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jolla on erityisistä
tarpeista tai olosuhteista johtuvia, tarpeelliseksi harkittuja menoja. Täydentävä
toimeentulotuki myönnetään henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi asiakkaan toimittaman tarveselvityksen ja asiakaskohtaisen
harkinnan perusteella. Kustannuksia arvioitaessa käytetään käytettyjä tarvikkeita
vastaavaa hintatasoa.
4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot
Lasten tapaamisista aiheutuvat menot
Lapsen oikeus tavata vanhempiaan turvataan myöntämällä tapaamiskuluihin tarvittaessa
toimeentulotukea. Tapaamiskulut huomioidaan toteutuneiden tapaamispäivien ja lapsen
päiväkohtaisen perusosan mukaan.
Toimeentulotukea myönnetään enintään lastenvalvojan tai oikeuden vahvistaman
tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaisista toteutuneista tapaamisista.
Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus
tai oikeuden päätös tapaamisista sekä lähivanhemman antama kirjallinen selvitys
toteutuneista tapaamisista. Viikonlopputapaamisista (perjantaista sunnuntaihin) lapsen
perusosa huomioidaan kahden päivän ajalta.
Mikäli yksilöityä vahvistettua tapaamissopimusta ei ole (ainoastaan ns. suullinen sopimus),
voidaan lähivanhemman antaman selvityksen perusteella myöntää toimeentulotukea siten,
että huomioitavan perusosan enimmäismäärä on neljä vuorokautta kuukaudessa ja kaksi
täyttä lomaviikkoa vuodessa.
Kun lapsi ja vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla tapaamisista aiheutuvat
matkakustannukset sisältyvät perusosaan. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä
matkakuluista ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, vastaavat vanhemmat
pääsääntöisesti lapsen matkakuluista puoliksi. Kaukana asuvien lasten kohdalla voi olla
perusteltua myöntää tukea sovitusti, esim. neljä kertaa vuodessa (lomien aikana). Asiakkaan
on esitettävä kulujen syntymisestä tarpeellinen selvitys.
23
Matkakustannukset otetaan huomioon tositteita vastaan jälkikäteen yleisen kulkuneuvon
taksan mukaisesti. Polttoainekulut otetaan huomioon todellisten kulujen mukaan, jos
julkisen kulkuneuvon käyttö ei ole mahdollista.
Lasten asuessa vanhemmillaan vuoroviikoin vahvistetun huolto- ja tapaamissopimuksen
mukaisesti, on kyseessä perustoimentulotuessa huomioitava meno. Lapsen perusosa
huomioidaan tällöin toimeentulotukilaskelmassa luonapitopäiviltä. Vastaavasti lapsen
etuuksista (esim. lapsilisä) toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon tulona puolet
lapsen elantoa varten. Vuoroasumista harkittaessa kannattaa muistaa, että lapsen
väestörekisteriin ilmoitetulla osoitteella on vaikutuksensa ensisijaisiin etuuksiin, kuten
asumistukeen.
Elatusapu
Elatusapu (maksu) huomioidaan uuden asiakkaan ensimmäisessä laskelmassa menona.
Hakijan on toimitettava kopio elatussopimuksesta tai oikeuden päätöksestä ja tositteet
maksuista (pankkitilin kautta). Mikäli elatusmaksu on liian suuri hakijan maksukykyyn
nähden, tulee hakija ohjata panemaan vireille menettely elatusavun alentamiseksi.
Elatusapuun voidaan tehdä myös määräaikainen pienennys vanhempien välisellä ja
lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Elatusapu ja Kelan elatustuki ovat
toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tuloja lapsen elatukseen. Mikäli elatussopimus on
tekemättä, annetaan vanhemmille kohtuullinen aika hoitaa asia kuntoon (kolme kuukautta).
Tämän jälkeen voidaan tuloksi huomioida elatustuen suuruinen summa. Elatusapu ei ole
toimeentulotukeen oikeuttava meno.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin.
Lasten tavanomaisiin harrastusmenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenja kerhomaksut) voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun on kyse perheen yli vuoden
kestäneestä asiakkuudesta tai kun lapsen pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä
perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Toimeentulotukea voidaan myöntää enintään 300 euroa vuodessa pääsääntöisesti lapsen
yhteen harrastukseen kerrallaan.
Harrastuskulujen lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää koululaiselle välttämättömään
suksipakettiin enintään 50 euroa ja luistimiin 25 euroa. Harrastuskuluista tulee esittää
tositteet sosiaalitoimeen. Polkupyörään voidaan myöntää enintään 50 euroa.
Lasten
harrastusmenojen
myöntämistä
harkittaessa
huomioidaan
ennaltaehkäisevän lastensuojelun merkitys ja lapsen syrjäytymisen ehkäiseminen.
erityisesti
Lasten tarvikkeet
Lasten hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida seuraavasti:
vaunut/rattaat enintään 120 euroa, lapsen sänky enintään 50 euroa ja turvaistuin
enintään 60 euroa. Lasten välttämättömiin muihin tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään
100 euroa. Erityisperustein voidaan huomioida myös muita tarvikkeita. Lasten tarvikkeet
24
ohjataan hankkimaan pääsääntöisesti käytettyinä. Kaksosten kohdalla ko. menot voidaan
huomioida kaksinkertaisina.
4.3.2 Hautausmenot
Hautaamisesta aiheutuviin välttämättömiin kuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos
kuolinpesän varat eivät kata hautauskuluja. Välttämättömiin hautauskustannuksiin voidaan
myöntää enintään 1 000 euroa.
Toimeentulotukea tulee hakea vainajan viimeisen asuinpaikan sosiaalitoimesta.
Toimeentulotuki hautauskuluihin myönnetään maksusitoumuksena ja se tulee
pääsääntöisesti hakea ennen hautajaisten järjestämistä. Toimeentulotukea hautausmenoihin
voi hakea erillisellä lomakkeella.
Välttämättömiin hautausmenoihin kuuluvat kustannukset:







arkku
vaatetus
arkkuun laitto
arkun kukkalaite
vainajan kuljetus Loviisassa/Lapinjärvellä
hautapaikka tai vastaava
polttohautaus; ilman yksilöllistä hautapaikkaa.
Lähiomaisen hautajaisiin (omat vanhemmat tai isovanhemmat, omat sisarukset ja omat
lapset) osallistumiseen voidaan harkinnan mukaan myöntää matkat todellisten kustannusten
mukaan. Kukkalaitteeseen voidaan myöntää enintään 40 euroa.
Toimeentulotukea haettaessa hakemukseen täytetään pesänhoitajan yhteystiedot sekä
selvitys kuolinpesän varoista, esimerkiksi kuolinpäivän tilisaldo. Hautausavustus myönnetään
takaisinperinnällä omaisuudesta ja pesänhoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen
valmistuttua.
4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
Taulukko 8. Erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
MUITA MENOJA
HUOMIOITAVAA
Kodin irtaimisto
 Jos hakijalla ei muuttaessaan ole ollenkaan irtaimistoa ja kodin tarvikkeita,
voidaan välttämättömiin hankintoihin myöntää enintään 250 euroa ja
perheille 400 euroa.
 Välttämättömiä hankintoja ovat patja, sänky, pöytä, tuolit, astiat ja
ruokailuvälineet.
 Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot
myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena kierrätysmyymälöihin.
 Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää erityisessä tilanteessa lapsiperheelle
enintään 250 euroa, jos ei ole käytettävissä yleistä pesukonetta (esim.
taloyhtiössä ei ole konetta), tai muutenkin jos hakijan kunto tai sairaus
25

Vaatetus





Edunvalvonta

Julkisessa
työvoimapalvelussa
olevan
matkakulut
sekä
työllistymisen
edistämisestä
aiheutuvat menot





Opiskelusta aiheutuvat
menot



edellyttää oman koneen käyttöä.
Jääkaappiin voidaan myöntää enintään 200 euroa, ellei se sisälly keittiön
kalustukseen.
Pölynimuriin voidaan myöntää enintään 40 euroa.
Vaatetus sisältyy toimeentulotuen perusosaan (9 %).
Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää enintään 500 euroa kahden
vuoden välein, mikäli hame on jatkuvassa käytössä, muuten viiden vuoden
välein. Tilapäiselle toimeentulotuen hakijalle tehdään kahden kuukauden
laskelma. Tuki maksetaan valmistajan postiennakkoilmoitusta tai kuittia
vastaan
(esitettävä
tosite
hameen
kokonaishinnan
maksusta).
Romanihameen korjaukseen ei myönnetä erikseen toimeentulotukea.
Romanimiehen vaatetuskulut sisältyvät perusosaan.
Äitiysvaatetuksen
kohtuullisia
kustannuksia
voidaan
tarvittaessa
huomioida.
Hautajaisvaatetukseen yms. ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää
toimeentulotukea.
Edunvalvontapalkkio
otetaan
huomioon
kokonaisuudessaan
erääntymiskuukauden laskelmassa.
Esim. työvoimakoulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, muu
kuntoutus.
Kulukorvaus on tarkoitettu matka- ja muihin kustannuksiin, joita
osallistumisesta aiheutuu.
Ennen kuin kulukorvaus on käytettävissä, voidaan toimeentulotukea
myöntää työssäkäyntialueella todellisiin matkakustannuksiin, kun
yhdensuuntainen matka on yli kolme kilometriä.
Kuntouttavassa
työtoiminnassa
olevalle
maksetaan
tarvittaessa
toimintaraha ja lisäksi todelliset matkakulut.
Työllistymistä tukevan koulutuksen korvauksia tulee ensisijaisesti
tiedustella TE-toimistosta.
Opinnoista aiheutuvat kustannukset sisältyvät pääsääntöisesti opintotuella
katettaviin menoihin.
Toimeentulotukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää välttämättömiin
oppikirjoihin ja -materiaaleihin enintään 300 euroa lukuvuodessa. Usein
ensimmäisenä opintovuonna on eniten kirjaostoja.
Työvaatteisiin, yo-maksuihin, pääsykokeisiin yms. voidaan myöntää
yhteensä enintään 100 euroa lukuvuodessa.
26
5 Ehkäisevä toimeentulotuki
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista
turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista
riippuvuutta toimeentulotuesta.
Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mainittujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa
tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta
tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi
sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TotuL 13 §).
Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on
pääsääntöisesti kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen euromääräisiä
rajoja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä. Ehkäisevän
toimeentulotukipäätöksen tekee sosiaalityöntekijä/sosionomi.
Ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään
odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi
pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa
asiakas ei ole oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää
toimeentulotukea käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja omatoimisen
suoriutumisen edistämiseen, erityisesti lapsiperheiden tukemiseksi.
Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vuokrarästeihin vaatii aina
yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm.
vuokrarästin suuruuteen, vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin
maksamisella turvata asuminen nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla
keinoin. Lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa
laatia suunnitelma, jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa
niin, ettei rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen
kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan
hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin tarpeellisiksi arvioituihin
palveluihin.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. seuraaviin tarkoituksiin:




Akuutista kriisitilanteesta selviäminen
 onnettomuuden uhrin tilapäisten toimeentulovaikeuksien helpottaminen
 perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai muu onnettomuus
perheessä
 tulipalo, rikoksen uhriksi joutuminen.
Asumisen turvaaminen
 ensisijaisesti lapsiperheiden asumismenoihin häädön estämiseksi.
Taloudellisen tilanteen äkillisen heikentymisen aiheuttamien vaikeuksien
lieventäminen.
Ylivelkaantumisen estäminen tai katkaisu.
27

Tuen saajan omatoimista suoriutumista edistävä toiminta
 pitkäaikaisen toimeentuloasiakkuuden ehkäisy
 toimeentulotukiasiakkuudesta poistumisen edistäminen
 tuen saajan omatoimisuutta, kuntoutumista ja työllistymistä edistäviin
tarkoituksiin
 syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuksen ja itsenäisen elämän
tukeminen
 opiskelu silloin kun opintotukietuuksia ei ole käytettävissä
 vammaisten henkilöiden itsenäisen selviytymisen tukeminen silloin kun tukea
ei voi saada vammaispalvelulain nojalla.
Ehkäisevää toimeentulotukea tulee käyttää tarpeen mukaan eikä sen käyttö ole rajattu
yllämainittuihin
tarkoituksiin.
Päätöksen
ehkäisevästä
toimeentulotuesta
tekee
sosiaalityöntekijä/sosionomi.
6 Erityistilanteita toimeentulotuessa
6.1 Yrittäjät
Yrityksestä tarvittavia tietoja, joista voi selvittää yrittäjän omassa käytössä olevia varoja, ovat





yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta (tätä
ei aina ole esim. toiminimellä tai kommandiittiyhtiöllä) (tmi, ky)
tiliotteet ja/tai välitilinpäätös
yrityksen ja yrittäjän viimeisimmät verotuspäätökset
starttirahapäätös (mille ajalle, summa/kuukausi)
muut vastaavat yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset.
Yrittäjä voidaan huomioida tulottomana vain kohtuullisen ajan (yleensä kolme kuukautta).
Asiakassuunnitelman laatiminen kannattamatonta yritystoimintaa ylläpitävälle yrittäjälle on
tärkeää. Yrittäjällä ei ole oikeutta saada työttömyysturvaetuuksia. Mikäli asiakas ei halua
luopua kannattamattomasta yritystoiminnastaan ja siten laiminlyö omaa velvollisuuttaan
pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan kolmen kuukauden jälkeen perusosaa alentaa 20
%.
Yritystoiminnan kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kuin
kuukaudelle, jos sen voidaan katsoa olevan kohtuullista yrittäjän ja hänen perheensä muut
olosuhteet huomioon ottaen.
Yritystoimintaa aloittelevan yrittäjän ensisijainen etuus on starttiraha, jota haetaan
TE-toimiston kautta. Starttiraha on aina haettava etukäteen, toiminnan jo aloittaneelle
yrittäjälle sitä ei voida myöntää. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana,
jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin
enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistolta työ- ja
28
elinkeinoministeriön lomakkeella, jossa selvitetään mm. yrityksen toiminta- ja
rahoitussuunnitelma. Päätöksen starttirahan myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinotoimisto,
joka ottaa huomioon mm. alan yritysten kilpailutilanteen ja uuden yritystoiminnan tarpeen
paikkakunnalla.
Päätös
starttirahasta
on
näin
ollen
kannanotto
yrityksen
toimintaedellytyksiin.
6.2 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki
(opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan
opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintorahaa voi saada 17 vuotta
täyttänyt. Alle 17-vuotias voi saada myös opintolainaa ja asumislisää. Opintotuki maksetaan
pääsääntöisesti syys-toukokuulle (9 kk). Opintotukea saa kesäajalle, jos suorittaa tutkintoon
kuuluvia opintoja päätoimisesti (ei lukio-opiskelijat).
Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan
mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Tähän liittyen opiskelijoiden
ensisijainen asumismuoto on opiskelija-asuntola, mikäli paikka sieltä on tosiasiassa
mahdollista saada. Mikäli esim. yksiön vuokra on ollut toimeentulotuen tarpeen
pääasiallisena syynä, on mahdollista siirtymäajan jälkeen kohtuullistaa opiskelijan vuokra
asuntolan hintatasoa vastaavaksi.
Vanhempien antama taloudellinen tuki otetaan hakijan käytettävissä olevina tuloina ja
varoina huomioon. Mikäli koulutusavustus on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai
sosiaaliviranomaisen vahvistuksella, tämä otetaan tulona huomioon tosiasiallisten
maksusuoritusten mukaisesti. Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan
elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus
saada elatusta vanhemmiltaan on toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu
tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä.
Valtion takaama opintolaina on ensisijaista tuloa toimeentulotukeen nähden. Se, että
lainaa ei ole nostettu tai lainan takausta ei ole haettu, voi olla toimeentulotukihakemuksen
hylkäämisperuste.
Opintolaina jaksotetaan toimeentulotukilaskelmassa kuukaudelle tarkoitettua erää
vastaavasti, esim. 300 euroa/kuukausi. Opintolainan korkoja ei oteta toimeentulotuessa
menona huomioon. Kelalta on mahdollista hakea korkoavustusta.
Toimeentulotukea hakiessaan opiskelijan tulee esittää tositteet opintolainan nostosta. Mikäli
opintolainaa ei ole nostettu, tulee tästä antaa selvitys toimeentulotukihakemuksen
yhteydessä. Mikäli opintolainan valtiontakauksen saannin esteenä on maksuhäiriö, tulee
hakijan esittää Suomen Asiakastieto Oy:n ote luottotiedoista.
Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi
saada erityisistä syistä, esimerkiksi jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja
sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Mm. näissä tilanteissa opiskelijan
29
tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista
käsittelemiseksi. Lisätietoja menettelystä saa Kelasta.
lainantakauksen
uudelleen
Mikäli opintolainan takausta ei ole lukukaudelle haettu, velvoitetaan opiskelija 31.5. asti
hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä
saada. Syyslukukauden opintolainaerä on nostettavissa 1.8. alkaen. Ammatillisessa
peruskoulutuksessa olevien elokuun opintolainaerä huomioidaan elokuulle tuloksi, sillä
heillä on oikeus opintotukeen 9,5–10 kuukaudelta (elo–toukokuu). Sen sijaan elokuun
opintorahaa ja asumislisää ei huomioida elokuulle tuloksi, sillä ne maksetaan vasta syyskuun
opintotuen yhteydessä. Elokuun toimeentulotukea ei poikkeuksellisesti peritä syyskuussa
maksussa olevasta elokuun opintotuesta. Muissa kuin ammatillisissa peruskoulutuksissa
opiskelevilla on opintotukikuukausia lukuvuodessa yhdeksän (syys–toukokuu).
Opintolaina on tarkoitettu turvaamaan opiskelijan elämistä näinä kuukausina. Tästä syystä
opintolainaa ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon elokuun toimeentulotukilaskelmassa,
vaikka se on nostettavissa 1.8. alkaen. (KHO 23.3.2005)
Taulukko 9. Opintoetuudet ja toimeentulotuki
OPISKELIJA
TULOT
Vanhempien luona asuva alle 18-vuotias
 Ammattiopintoihin ja lukio-opintoihin saatava
opiskelija
opintoraha otetaan tulona huomioon vanhempien
laskelmassa, eikä opintolainan hakemista edellytetä.
Vanhempien luona asuva 18 vuotta
 Ammatti- ja lukio-opintoihin saatava opintoraha ja täyttänyt opiskelija
laina otetaan tuloina huomioon. Jos vanhemmat ovat
pitkäaikaisesti toimeentulotukiasiakkaita (yli yksi
vuosi), lainan nostovelvoitetta ei ole. Jo nostettu laina
otetaan kuitenkin huomioon.
Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias opiskelija
 Vanhemmilla on elatusvelvollisuus, jolloin tuloina
otetaan huomioon vanhempien todellinen elatuskyky,
mahdollisesti vahvistetut elatusavut ja -tuet.
Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon.
Opintolainan nostamista ei edellytetä.
Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt
 Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon
opiskelija
Iltaja
monimuoto-opiskelija,
avoin
 Työttömyysetuus, ansiotulo tai muu ensisijainen tulo.
yliopisto
Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa
rahoitusmuoto.
Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi
 18–19-vuotiaan itsenäisesti asuvan opintoraha on
kuitenkin saada lainatakauksen seuraavissa
evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus
tilanteissa
myönnetään vanhempien tuloista riippumatta.
 Alle 17-vuotias itsenäisesti asuva ei voi saada
opintorahaa,
mutta
saattaa
olla
oikeutettu
asumislisään ja lainatakaukseen.
Opiskelija, jonka opintoetuuksia alentavat
 Vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja
vanhempien tulot
koulutuskustannuksiin pyydetään selvitys.
Opiskeleva vanhempi
 Opiskelevalla vanhemmalla opintoetuuksien ohella voi
olla oikeus Kelan kotihoidontukeen, jos perheessä on
alle 3-vuotias lapsi eikä lapsella ole kunnallista
päivähoitopaikkaa.
30
Kesäajan toimeentulonsa opiskelijan tulisi ensisijaisesti turvata ansiotyöllä tai muulla
tavalla. Mikäli hän ei yrityksistä huolimatta ole saanut kesätöitä, tulee toimeentulotukea
myöntää.
Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tulee ensin selvittää



onko opiskelija hakenut todisteellisesti kesätyötä (työvoimatoimiston todistus)
onko opintolainaa vielä nostamatta, (sen voi nostaa heinäkuun loppuun saakka)
jolloin se huomioidaan tulona
onko opiskelijalla mahdollisuus opiskella kesäajalla ja saada siihen opintotukea, jolloin
opiskelu on ensisijainen toimeentulotukeen nähden.
Päätoimisissa opinnoissa opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka, kun se on myönnetty 31.5.
mennessä. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle, eikä hän ole nostanut
lukuvuoden aikana opintolainaa, nostettavissa oleva opintolaina tulee nostaa käyttöön
kesäajan elämisen turvaamiseksi. Tällöin opintolaina otetaan tulona huomioon
hakemuskuukauden toimeentulotukilaskelmassa kertasuorituksena ja laskelmaylijäämä
siirretään seuraaville kuukausille. (TOTUL 2 § ja 15 §, KHO 30.11.1999 ja 23.3.2005)
Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumiskustannuksia ei oteta kesäaikana huomioon, jos
hän oleskelee muualla.
Opintojen eteneminen ja pitkittyneet opinnot
Kela seuraa opintojen etenemistä säännöllisesti. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea,
mikäli opintotuen maksaminen lakkautetaan puutteellisten opintosuoritusten vuoksi eikä
opiskelija saa järjestettyä korvaavaa rahoitusta opinnoilleen. Toimeentulotukihakemuksen
liitteenä opiskelijan tulee esittää opintojensa etenemisestä suunnitelma, jonka toteutumista
seurataan. Suunnitelmalla ja sen etenemisellä on vaikutuksensa myös toimeentulotuen
määrään arvioitaessa perusosan alentamista. Toimeentulotuen perusosaa voidaan
pitkittyneiden opintojen perusteella alentaa TotuL 10 §:n perusteella enintään 20–40 %.
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset
Alaikäisen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Mikäli alaikäinen henkilö asuu
perustellusti ja välttämättömistä syistä muualla kuin vanhempiensa luona saamatta muulla
tavoin elatustaan, hänen oikeutensa toimeentulotukeen hakemuksesta tarkistetaan.
Ensisijaiset etuudet ja elatusvelvollisten elatuskyky selvitetään. Elatuskyky tarkistetaan
saatavilla olevista tiedoista, esimerkiksi verotiedoista verotustiedoista ja tarvittaessa
yhteistyössä lastenvalvojan kanssa. Myönnetty toimeentulotuki peritään elatuskykyiseltä
elatusvelvolliselta, jos hän on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Todellinen elatuskyky
tarkistetaan verotuksen valmistuttua, jolloin todetaan mahdollinen elatusvelvollisuuden
laiminlyönti tai tahallinen erehdyttäminen. (TotuL 20 §)
31
6.4 Vangit
Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Suljettu vankila
huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta. Avolaitoksessa ammattityötä tekevä saa palkkaa.
Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan
osallistuvalle vankila maksaa toimintarahaa sekä suljetuissa vankiloissa että avolaitoksissa.
Tutkintavangilla tai muussa erityistapauksessa ei ole aina mahdollisuutta osallistua
työntekoon tai muuhun toimintaan, jolloin vanki ei myöskään saa toimintarahaa.
Jos vangilla ei vankilan antaman selvityksen mukaan ole mahdollisuutta osallistua
työtoimintaan ja kattaa käyttövarojaan vankilasta saamallaan taloudellisella tuella tai muilla
varoilla, tulee erotus kattaa toimeentulotuella.
Suljetussa vankilassa vangille tulee jäädä toimeentulotukilaskelman jälkeen käyttövaroja 105
euroa kuukaudessa ja avovankilassa pääsääntöisesti 175 euroa kuukaudessa riippuen siitä,
mitä menoja hän joutuu itse maksamaan. Vankityötulosta ei tehdä etuoikeutetun tulon
vähennystä.
Toimeentulotuen myöntää vangin kotikunta ja hakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan
tilikortti. Tarvittaessa myös aviopuolison tulo- ja menotiedot tulee esittää.
Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen
vapaudessa olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin.
Toimeentulotuessa erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvina menoina voidaan pitää
asumiskustannuksia sekä lasten tapaamisista aiheutuvia kuluja. Vangin asumiskustannuksia
voidaan ottaa huomioon lyhyen tuomion (enintään kuusi kuukautta) aikana samalta ajalta,
jolle Kela myöntää asumistukea. Tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää
toimeentulotukea pääsääntöisesti lapsiperheille. Haettaessa toimeentulotukea silmälaseihin
ja hammasproteeseihin selvitetään kattaako vankeinhoitolaitoksen terveydenhuolto
kustannukset.
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat
Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonne ja sen edellytykset tulee aina selvittää
toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä. Oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa sitä,
katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen
toimeentulotukilain 2 §:n perusteella. EU/ ETA-valtioiden kansalaisten, turistien,
ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muiden ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien oikeudesta
toimeentulotukeen löytyy tietoa toimeentulotukioppaasta. (Opas toimeentulotukilain
soveltajille, STM julkaisuja 2013:4)
Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin
osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistukena
32
maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Toimeentulotuki maksetaan
kotoutumistukena sinä aikana, jolloin hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen
oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä.
Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti maahanmuuttajan omien
tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen
toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelman Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava
enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta.
Em. aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella perustelluista syistä. (Laki
kotoutumisen edistämisestä 2010/1386, Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja
2013:4)
Passin ja matkustusasiakirjan hankkiminen ja uusiminen
Passin/matkustusasiakirjan ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset
voidaan hyväksyä toimeentulotukimenona poliisilaitoksen maksukuitin mukaan
maksukuukautena silloin kun ne ovat välttämättömiä asiakkaalle hänen ensisijaisten
etuuksiensa hakemista varten tai pakollisia Suomessa oleskellessa. Pelkästään ulkomaille
matkustamista varten hankintakuluja ei hyväksytä.
Kurssimaksut
Suomen kielen opiskelu on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuton alkuvaiheessa. Kaikilla
asiakkailla ei ole mahdollisuutta hakeutua työvoimapoliittiseen kielikoulutukseen.
Kotoutumissuunnitelman
mukainen
yksi
kielikurssimaksu
kerrallaan
otetaan
toimeentulotukilaskelmassa huomioon.
Pitempään Suomessa asuneiden työllistymistä edistävien kielikurssien kurssimaksut voidaan
ottaa huomioon vain mikäli ne sisältyvät työllistymis- tai aktivointisuunnitelmaan ja ovat
perusteltuja.
Kansalaisuuden hakeminen
Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan ottaa huomioon vain erityisistä
syistä. Erityisiä syitä voivat esimerkiksi olla hakijan kansalaisuudettomuus tai jos
kansalaisuus merkittävästi edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Pääsääntöisesti kyseessä
tulisi olla työllistymisen mahdollistuminen.
Työ- ja koulutodistusten käännöskulut
Työ- ja koulutodistusten käännöskuluihin voidaan harkinnalla myöntää toimeentulotukea,
mikäli todistusten kääntäminen merkittävästi edistää asiakkaan työllistymistä, koulutukseen
pääsyä ja sitä kautta kotoutumista.
33
6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito
Kunta tuottaa asukkailleen palveluita, joista peritään maksukyvyn mukainen asiakasmaksu.
Asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin
(734/92) ja asetukseen (912/92). Asiakaskohtaiset maksut määritetään Loviisan kaupungin
perusturvalautakunnan antaman ohjeistuksen mukaan. Palveluasumisessa asiakasmaksun
alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino.
Lyhytaikainen laitoshoito
Laitoshoito on lyhytaikaista, jos se kestää alle kolme kuukautta. Pitkäaikaishoitopäätös
tehdään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen.
 Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta
 Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk:n yli menevältä osalta.
Toimeentulotukeen oikeuttavina menoina ei oteta huomioon menoja, jotka vastaavat
laitoshuoltoon sisältyviä etuuksia. Ravinnon lisäksi tällaisia etuuksia voivat olla hoidon
luonteesta riippuen esimerkiksi terveydenhuolto ja vaatetus. Laitoshuollossa olevalla
henkilöllä voi olla kuitenkin myös sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita
vastaavat etuudet eivät sisälly laitoshuoltoon.
Palveluasumisessa asiakas maksaa vuokran erikseen vuokrasopimuksen perusteella ja
tarvittavista palveluista hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. On syytä selvittää mitä
palveluja asiakkaan palvelupaketti sisältää.
Tehostetussa palveluasumisessa palvelu muodostaa kokonaispaketin, johon kuuluvat
ateriat, kodinhoito, huolenpito, hoiva ja hoito. Palvelupaketin maksu määräytyy nettotulojen
mukaan. Vuokran asiakas maksaa erikseen vuokrasopimuksen perusteella.
Käyttövaroja asiakkaan omaan käyttöön jää palveluasumisessa 175 euroa/kk ja tehostetussa
palveluasumisessa 175 euroa/kk. Käyttövarat kattavat tavanomaiset ja vähäiset (alle 20
euroa/kk) lääkemenot, joita Kela ei korvaa sekä apteekin annosjakelupalkkion, vaatemenot,
henkilökohtaisesta puhtaudesta aiheutuvat menot, parturi- ja kampaamokulut, jalkahoidot,
matkakulut, puhelinkulut, harraste- ja muut vastaavat menot.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu.
Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista
hyvinvointia edistävät palvelut. Maksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa
saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 105 euroa.
Toimeentulotuessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan käyttövaraksi määrittyy perusosan
sijaan tämä vähimmäiskäyttövara.
Palveluasumisessa sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa voi olla perusteita myöntää
toimeentulotukea sellaisiin menoihin, jotka eivät sisälly palveluun eivätkä käyttövaroilla
katettaviin menoihin ja ovat välttämättömiä toimeentulotukilaissa määriteltyjä menoja.
Kysymykseen voivat tulla mm. proteesit, silmälasit, kalustehankinnat, edunvalvontapalkkio ja
äkilliset terveydenhuollon kustannukset. Hakijan varat ovat ensisijaisia toimeentulotukeen
34
nähden. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve jatkuu, asiakasmaksun alentaminen tai
perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino
Kotikuntalain 3.2 §:n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa
kunnassa aiheutuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa. Kotikunta järjestää ja kustantaa
asukkaalleen ao. palvelut oleskelukunnassa. Oleskelukunta on puolestaan velvollinen
myöntämään tarvittaessa tällaisessa tilanteessa toimeentulotukea.
6.7 Asunnottomat
Poste restante -osoitteella (joka näkyy väestörekisteritiedoissa) toimeentulotukea hakevan
henkilön on hakemuksensa yhteydessä annettava selvitys osoitteista, joissa hän oleskelee
sekä asunnon haltijalta kirjallinen tosite asiasta. Asunnottomalta henkilöltä edellytetään
myös voimassaolevaa asuntohakemusta.
35
Liite 1. Käsitteitä ja määräaikoja
Käsitteitä ja määräaikoja
Asiakas
Toimeentulotukea ja/tai sosiaalityön palvelua hakeva henkilö tai perhe.
Perhe
Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia,
vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, avoliitossa elävää miestä ja naista
sekä samaa sukupuolta olevia rekisteröidyssä parisuhteessa. Samaan perheeseen kuuluville
tehdään yhteinen laskelma ja tuen katsotaan jakautuvan kullekin yhtä suurena osuutena.
(TOTUL 3 §, Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4, 70)
Pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas
Asiakas, joka on saanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan toimeentulotukea.
Tilapäinen avustaminen
Toimeentulotukea myönnetään noin 1–3 kuukauden ajan.
Tilapäinen toimeentulotuen saaja
Asiakas hakee kertaluontoisesti avustusta suureen menoerään, esim. silmälaseihin. Tällöin
hakijan taloudellinen tilanne kartoitetaan kahden viimeisen kuukauden ajalta tekemällä
takautuvat toimeentulotukilaskelmat.
Perusosa
Perusosien määrät tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaan.
Perusosilla kuvataan menoa, joka henkilöllä kuukaudessa kuluu ruokaan ja muihin
jokapäiväisiin arjen menoihin.
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen
käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta
aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon
kuuluvat menot. (TotuL 7 a §)
Toimeentulotukilaskelma
Laskelman avulla määritellään hakijan tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen
sekä toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen välttämättömien menojen erotus.
Laskelmavaje
36
Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotuessa
huomioitavat menot, puhutaan laskelmavajeesta. Tällöin perheen tulot eivät riitä kattamaan
välttämättömiä menoja ja erotus myönnetään perustoimeentulotukena.
Laskelmaylijäämä
Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat suuremmat kuin toimeentulotuessa
huomioitavat menot, puhutaan laskelmaylijäämästä. Tällöin toimeentulotukilaskelman
perusteella perheen tulot riittävät kattamaan perheen välttämättömät menot ja hakemus
pääsääntöisesti hylätään.
Kiireellinen tilanne toimeentulotukipäätöksen teossa
Akuutti, äkillinen ja ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö ei ole kohtuudella voinut
varautua; taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen kriisitilanne mm. väkivallan tai
rikoksen uhriksi joutuminen, erotilanne tai toimeenpanokelpoisen häätöpäätöksen saaminen.
Rahattomuus sinänsä ei ole tae saada toimeentulotukietuutta kiireellisenä apuna. (TotuL 1 §,
2 § ja 14 §)
Palvelutakuu
Palvelutakuun mukaisesti kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään
seuraavana arkipäivänä, muussa tapauksessa seitsemän arkipäivän kuluessa. Ensimmäinen
käsittelypäivä on hakemuksen jättämisestä seuraava arkipäivä. Mikäli hakemus on
puutteellinen ja joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, hakemusten käsittelyaika lasketaan
alkavan alusta lisäselvitysten toimittamista seuraavasta arkipäivästä.
Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus saada keskusteluyhteys
sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön
jättämisestä. (TotuL 14 §)
Lyhytaikainen laitoshoito
Laitoshoito on lyhytaikaista, jos se kestää alle kolme kuukautta. Pitkäaikaishoitopäätös
tehdään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen.


Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta
Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk:n yli menevältä osalta.
Pitkäaikainen laitoshoito
Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen
tehty pitkäaikaispäätös hoidosta. Asiakasmaksua koskeva päätös on tehty maksukyvyn
mukaan.
Selvitysten, liitteiden, tositteiden jättämisen määräaika
Pääsääntöisesti kaksi viikkoa tiedoksisaannista.
Muut määräajat
37
Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa kolme (3)
kuukautta, lopulliseen toteutukseen lisäksi enintään kolme (3) kuukautta. Asioiden
vireillepanoon (ensisijaiset etuudet, esim. elatusasiat) annetaan aikaa enintään kuukausi (1
kk) tiedoksisaannista. Asumiskustannuksiin vankeusajalla voidaan toimeentulotukea maksaa
enintään kuuden kuukauden ajalta (perustuu Kelan asumistuen maksuperusteisiin).
38
Liite 2. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen
Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen
PERUSOSA
MÄÄRITELMÄ
ESIMERKKITAPAUKSIA
Yksin asuva
Yhden henkilön ruokatalous tai
480,20 euroa/kk
vanhempi, joka ei ole avo- tai

Opiskelija
soluasunnossa/
asuntolassa,
jossa
on
vuokravastuu
omalla
vuokrasopimuksella.

Puoliso
on
armeijassa/
siviilipalveluksessa.

Puoliso ja lapset asuvat
toisella paikkakunnalla.

Yksityisesti sijoitettu lapsi.

Mikäli
lapset
ovat
vanhemmillaan huolto- ja
tapaamissopimusten
mukaisesti
vuoroviikoin,
vanhempi
katsotaan
laskelmassa puolet kuusta
yksinhuoltajaksi ja puolet
kuusta yksin asuvaksi.
Avio- ja avopuolisot

Pariskunnat,
avioliiton
olosuhteissa.
Vanhempansa luona asuva 18
Vanhempansa luona asuva täysi-

vuotta täyttänyt
ikäinen iästä riippumatta
Yksinhuoltajan
perusosaa
käytetään, kun täysi-ikäinen
hakija
asuu
oman
vanhempansa luona oman
lapsensa kanssa.
-
alennus
-20 %;
384,16
euroa/kk
-
alennus
avioliitossa ja jonka luona asuu
täysi-ikäinen lapsi
-40 %;
288,12
euroa/kk
Yksinhuoltaja
Alaikäisen lapsen huoltaja, jonka
528,22 euroa/kk
luona
-
alennus
-20 %;
422,58
-40 %;
316,93
lapsi
väestörekisterin
mukaan asuu
euroa/kk
-
alennus
euroa/kk
Muu 18 vuotta täyttänyt
408,17 euroa/kk
-
alennus
-20 %;
326,54
-40 %;
244,90
jotka
asuvat
omaisissa
euroa/kk
-
alennus
euroa/kk
350,55 euroa/kk
-
alennus
-20 %;
280,44
-40 %;
210,33
euroa/kk
-
alennus
euroa/kk
Yhteisöasuvan perusosa
Esim.
yhteiskäytössä

Yhdessä asuvat sisarukset
408,17 euroa/kk
olevat keittiö, TV, sanomalehti ja

Yhdessä asuvat kaverukset
kodinkoneet

Pääsääntöisesti
asunnottomat, vaikka osoite
on poste restante.
-
alennus
-20 %;
326,54
-40 %;
244,90
euroa/kk
-
alennus
talouden
euroa/kk
39
Lasten perusosien suuruudet
Määräytyvät
lapsen
iän
254,51–336,14 euroa/kk
sisarusjärjestyksen mukaan.
ja

Lapset ovat vanhemmilla
vuoroviikoin:
laskelmassa
huomioidaan puolet lapsen
perusosasta.

Vauvan
perusosa
huomioidaan
syntymäpäivästä lukien.
40
Liite 3. Keskimääräinen sähkönkulutus
KESKIMÄÄRÄINEN SÄHKÖNKULUTUS, kulutus/vuosi
Yhden asukkaan talous, tavallinen varustelutaso (45 m²): 1 250 kWh
Kerrostalokoti, tavallinen varustelutaso (75 m², kolme henkilöä): 2 550 kWh
Rivitalo, tavallinen varustelutaso (75 m2): 2 850 kWh
Rivitalo, korkeahko varustelutaso (90 m2): 4 800 kWh
Sähkölämmitetty omakotitalo (120 m², neljä henkilöä): 18 500 kWh
Ei-sähkölämmitetty omakotitalo (120 m2, neljä henkilöä): 7 000 kWh
41