Toimeentulotuki-ohjeistus
Toimeentulotuki-ohjeistus Loviisan kaupungin perusturvakeskus 14.10.2014 Sisällys 1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus ..................................................................... 4 2 Toimeentulotuen yleiset perusteet ................................................................................................. 4 2.1 Säännökset ................................................................................................................................... 4 2.2 Keskeiset toimintalinjat ............................................................................................................. 4 2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen ................................................ 5 2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen ........................................................ 5 2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika ...................................... 6 2.6 Oleskelukunta ............................................................................................................................ 7 2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä............................................................................................. 8 2.8 Muutoksenhaku ......................................................................................................................... 9 3 Perustoimeentulotuki ..................................................................................................................... 10 3.1 Tulot ja varallisuus .................................................................................................................... 10 3.1.1 Tulojen huomioiminen ....................................................................................................... 10 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin .......................................................................... 13 3.1.3 Varojen huomioiminen ...................................................................................................... 13 3.2 Perustoimeentulotuen menot ................................................................................................. 14 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen ................................................................................ 14 3.2.2 Asumismenot ..................................................................................................................... 16 3.2.3 Terveydenhuollon menot.................................................................................................. 18 4 Täydentävä toimeentulotuki ......................................................................................................... 21 4.1 Lasten päivähoitomenot .......................................................................................................... 21 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot ...................................................................................... 22 4.2.1 Vuokravakuus ..................................................................................................................... 22 4.2.2 Muuttokulut ....................................................................................................................... 22 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ........................................................... 23 4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot ....................................................................... 23 4.3.2 Hautausmenot ................................................................................................................... 25 4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja .............................................................. 25 5 Ehkäisevä toimeentulotuki ............................................................................................................ 27 6 Erityistilanteita toimeentulotuessa ................................................................................................ 28 6.1 Yrittäjät ...................................................................................................................................... 28 6.2 Opiskelijat ................................................................................................................................. 29 6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset ................................................................................................... 31 2 6.4 Vangit ........................................................................................................................................ 32 6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat ....................................................................................... 32 6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito .............................................................................................. 34 6.7 Asunnottomat........................................................................................................................... 35 Liite 1. Käsitteitä ja määräaikoja ............................................................................................... 36 Liite 2. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen .................................................................. 39 Liite 3. Keskimääräinen sähkönkulutus .................................................................................... 41 3 1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Perheen kokonaistilanteen arviointi kuuluu sosiaalityöntekijöille/sosionomeille. Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen toimeentulotukiohjeet on vahvistanut Loviisan perusturvalautakunta 14.10.2014. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuenmääräytymistä. Ohje on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 mukaan. 2 Toimeentulotuen yleiset perusteet 2.1 Säännökset Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4. 2.2 Keskeiset toimintalinjat Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistuksineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi. Uuden, erityisesti täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti. 4 Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. asiakas maksaa laskut ja hankkii tarvittavat tositteet itse). Pyritään ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan kuntoutumisvaihtoehdot, jos on kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä ongelmista. 2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan jostain muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Myös näistä myöntämisohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarvehankinta sitä vaatii. 2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen Perustoimentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Perustoimentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan 5 pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan. 2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Hakemus on tärkeä kirjata asiakkaan oikeusturvan takia. Toimeentulotukea voi perheen puolesta hakea kuka hyvänsä perheen täysivaltainen jäsen. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle, ellei ole perusteltua syytä, kuten esimerkiksi se että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö. Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Asiakkaan tulee toimittaa kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot ja tositteet. Toimeentulotuki tarkistetaan, jos hakijan olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, tai ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty, kunta voi periä toimeentulotuen takaisin. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Se osa hakemuksesta, johon asiakkaalla olisi esitetyn selvityksen perusteella oikeus, tulisi ratkaista ensin ja lisäselvitystä vaativa osa selvityksen saapumisen jälkeen. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti aina laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. 6 Viranomaisella on hallintolain mukaan neuvontavelvollisuus toimivaltansa rajoissa, eli asiakasta tulee neuvoa toimeentulotukiasiointiin liittyvissä asioissa sekä vastata kyselyihin ja tiedusteluihin. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, on asiakas opastettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Asiakkaalle on kerrottava mitä lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on, ja miten hänen tulee menetellä saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa asianmukaisesti tutkituksi ja ratkaistuksi. Asiakkaan mahdolliset väärinkäsitykset on myös pyrittävä oikaisemaan oma-aloitteisesti. Sosiaaliviranomainen ei lähtökohtaisesti voi asioida asiakkaan kanssa hänen asiakkuuteensa liittyvissä asioissa sähköpostitse, koska sähköpostissa tulisi siinä tapauksessa olla riittävä suojaus ja osapuolet tulisi voida tunnistaa. Jos viranomainen saa sähköpostia asiakkaalta, tulee viranomaisen olla puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen, jolloin asiakas saa itse päättää haluaako hän kaikesta huolimatta käyttää s-postia. (Tietosuojavaltuutetun kannanotto 1/2007.) Hakijan voidaan edellyttää tulevan henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi. (Hallintolaki 12 §:n 1 mom.) Sellainen tulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana. Toimeentulotukihakemuslomakkeet sekä ohjeet hakemisesta ja hakemuksen liitteistä löytyvät sosiaalitoimistosta sekä Loviisan kaupungin verkkosivuilta. 2.6 Oleskelukunta Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotipaikkaan. Toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Kuntien on selvitettävä mitkä toimeentulotukeen oikeuttavat tulot ja menot ovat syntyneet missäkin kunnassa. Perustoimentulotuen ja muun toimeentulotuen myöntäminen on ratkaistava erikseen kuntien kesken. Esimerkiksi niin, että opiskelupaikkakunta vastaisi asumismenoista opiskelupaikkakunnalla ja kotikunnan toimielin kotikunnan asumismenoista. Ei-kiireellistä toimeentulotukea haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Kiireellisessä tapauksessa päätös voidaan tehdä ilman hakemusta. 7 Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä tai pitkäaikaista, ja poissaoloon sisältyy yöpyminen toisella paikkakunnalla (Taulukko 1) Taulukko 1. Kunnasta poissaolon vaikutus toimeentulotukeen. POISSAOLO POISSAOLO KUNNASTA 1–7 vrk/kk POISSAOLO 8–14 vrk/kk KUNNASTA POISSAOLO KUNNASTA 15 vrk/kk Poissaolo satunnaista/ kertaluontoista Ei vähennetä poissaoloajalta. Ei vähennetä poissaoloajalta. Vähennetään poissaoloajalta. Poissaolo toistuvaa/ säännöllistä Ei vähennetä poissaoloajalta. Vähennetään poissaoloajalta. Oleskelukunta muualla, ei perustoimeentulotukioikeutta. 2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta, jos 1. tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. 2. toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä. 3. tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä (esim. osuus kuolinpesään, omaisuuden realisointi). 4. tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. 5. elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta. 6. tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Kohtien 1–2 mukainen perintäpäätös perustuu TotuL 23 §:ään ja perintäpäätöksen tekee viranhaltija. Kohtien 3–6 mukaisista perinnöistä tehdään TotuL 21–22 §:n mukainen hakemus hallinto-oikeuteen. Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei 8 saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona on toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin. Perintä voidaan tehdä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta. 2.8 Muutoksenhaku Viranhaltijapäätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua ja oikaisuvaatimusta varten. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Postitse saadun tiedoksiannon katsotaan saapuneen seitsemäntenä (7) päivänä sen lähettämisestä. Muutoksenhaku käsitellään Loviisan perusturvalautakunnan yksilöjaostossa. Jaoston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Tarvittaessa ohjataan hakemaan apua oikaisuvaatimuksen laatimiseen esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimus toimitetaan Loviisan perusturvakeskuksen yksilöjaostolle osoitteeseen: Loviisan perusturvakeskus Yksilöjaosto PL 49 07901 Loviisa Muutoksenhakua toimitettavaksi. koskevan asiakirjan voi jättää myös sosiaalitoimistoon edelleen Viranomainen voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe tai jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. (Hallintolaki 50 §) 9 3 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö perheen tulot kattamaan perheen toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan/perheen käytettävissä olevista tuloista ja varoista vähennetään hakijan/perheen perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida. 3.1 Tulot ja varallisuus Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään TotuL 11 §:ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. 3.1.1 Tulojen huomioiminen Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai ulosoton jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 2.) Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30 euroa/kk) jälkeinen nettomäärä. Kohtuulliset, tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan työssäkäyntialueella (80 km:n säteellä asuinpaikasta) ja pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan (esim. kaupunkikortti, seutu- tai sarjalippu). Työmatkamenot huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 euroa/km vain perustellusta syystä, esim. jos julkista liikennettä ei ole, aikataulut eivät sovi (selvitys työvuoroista ja aikatauluista) tai terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne edellyttävät oman auton käyttöä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä. 10 Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot Nettomääräisenä huomioitavat tulot Palkka-, yrittäjäomaisuustulot Huomioitavaa ja Nettomäärästä vähennetään 20 % ja korkeintaan 150 euroa/kotitalous. (TotuL 11 §) Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Palkkatuloista huomioidaan suoran ulosmittauksen tai ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman jälkeinen osuus palkkatuloista. Muita vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon tai muille velkojille ei huomioida menona. Nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan. Mikäli palkkaan sisältyy luontaisetuja (mm. puhelin- ja ravintoetu), nämä katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Työmatkamenot ja ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksu vähennetään huomioitavista tuloista. Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu pääasiassa verottomista kuluja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi, kuten veroviranomaisetkin ovat linjanneet. Työttömyysetuudet (ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, työmarkkinatuki, peruspäiväraha) Opintotuki (sisältää opintorahan, asumislisän ja opintolainan) Huomioidaan nettomääräisenä joitakin aktiiviajan korotusosia lukuun ottamatta. (Taulukko 3) Lapsiperheen tuet Elatusmaksu (elatustuki/ elatusapu) Eläke Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opintolainan myöntöajanjaksolle. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.), ks. tarkemmin luku 6.2. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet, kuntalisä ja lapsilisä. Toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden päätös. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus, kuten palkkatuloissa. Sairauspäiväraha Nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20 % ja korkeintaan 150 euroa. Veronpalautukset Avustukset, lahjat, pelivoitot Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta. Jos puoliso on saanut jäännösveroa, huomioidaan tulona veronpalautuksen ja jäännösveron välinen erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon tai kuitataan, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta/kuittauksesta on toimitettava tosite. Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 70 euron tulot kuukautta kohti, voidaan vähäisinä tuloina jättää Omaishoidontuki Sotilasavustus 11 Vakuutusyhtiön korvaukset Alaikäisten lasten tulot Pääomatulo Kotoutumistuki Asumistuki Velat, luotot, pikavipit huomioimatta. Pienet ”vipit” jätetään tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yksinomaan ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Lainojen ja pikavippien huomioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta KHO:n ratkaisut 2011:6 ja 2010:71 tulevat päätöksenteossa huomioiduksi ja jotta asiakas ei joudu kohtuuttomaan asemaan. Asiakkaan mahdollisen velkaantumiskierteen katkaiseminen on otettava huomioon toimeentulotukiasian käsittelyssä. Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden. Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns. etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesäja viikonloppupalkat (esim. vähäiset palkat lehdenjaosta) ovat sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida. realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3. Luotonantajilta nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa ei oteta tulona huomioon. Myös aikaisemmin kuin hakukuukautena ansaitut tulot voidaan ottaa huomioon. Uusille asiakkaille tehdään aina kuluvan ja edellisen kuukauden ajalle laskelmat, joissa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävän kuukauden tulot ja menot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajalle, tai tuloylijäämää voidaan vyöryttää seuraaville laskelmille. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 1999:4117). Kulut, joista on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta, ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Tulot, joita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, on esitetty taulukossa 3. 12 Taulukko 3. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot Tulot, joita huomioida ei Huomioitavaa Työttömyysetuuden korotusosat aktiiviajalta Vammaistuki/hoitotuki Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Hoitotuella/vammaistuella katettavista menoista tehdään kirjaus laskelman kohtaan ”terveydenhuoltomenot”. Ne välttämättömät menot, joita hoitotuki ei kata otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös. Rintamalisä Äitiysavustus Työvaate-, kilometriyöpymiskorvaus Perhepäivähoitajan kulukorvaus ja Myös äidinmaidonluovutuksesta saatu tulo jätetään huomioimatta. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten kuukausimaksatusten mukaan. (KHO 7.11.2001 taltio 2762 ja KHO 1.12.2001 taltio 3320) Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, on tilanteen arvioinnissa käytettävä tapauskohtaista harkintaa. 3.1.3 Varojen huomioiminen Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia. (TotuL 11 §, 12 §) Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja verotustodistus). 13 Säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. Asiakasta voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisointiin velvoittamista. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2012:96) mukaan huomioon voidaan ottaa vain ne tulot, jotka ovat tuen myöntämishetkellä käytettävissä, eikä kiinteän omaisuuden myyntiä voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. Tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa tai se on lainan vakuutena, varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään kuusi kuukautta. Varoina ei oteta huomioon (TotuL 12 §): 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan lain 7 §:ssä mainitut, perustoimeentulotukea ja 7 c §:ssä täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavat menot (29.12.2005/1218) 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. 3.2 Perustoimeentulotuen menot Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista perusosista ja muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden laskelmassa, jolloin maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon (TotuL 7 b §): 1) asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti. 14 Perusosaan sisältyviä menoja ei huomioida toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina. Taulukko 4. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4). Ravinto 49 % Vaatemenot 9% Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, 20 % puhelimen käyttö) Vähäiset terveydenhuoltomenot 3% Muut jokapäiväiseen toimeentuloon 19 % kuuluvat menot (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) Yhteensä 100 % Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Tiedot perustuvat väestörekisteriin. Toimeentulotuen perusosan alentamisen 20 %:lla voi aiheuttaa tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen laiminlyönti, jonka vuoksi työtä tai työvoimapalveluita ei ole voitu tarjota kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja toimintakyvyn arvioinnin) kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole muuta sovittu maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen toteuttamisesta. Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa eikä ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 §:n1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. Alentaminen voi tapahtua ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 %. Perusosan alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työ- ja 15 elinkeinotoimiston antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Alentaminen koskee niin työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä. 3.2.2 Asumismenot Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoina kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi (Taulukko 5), jotka tarkistetaan vuosittain. käytössä ovat enimmäisasumismenot Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enimmäisasumismenojen mukaisesti. Järjestelyaika (kolme kuukautta) ei koske tilannetta, jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä on perheen kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama tilantarve tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta johtuva tilantarve lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä tehdään päätös tilannearvion perusteella. Taulukko 5. Enimmäisasumismenot RUOKAKUNNAN ENIMMÄISASUMISMENOT, HENKILÖLUKU euroa/kuukausi 1 470 2 550 3 610 4 650 5 680 6 750 7 800 ASUMISTUKEEN OIKEUTTAVA 2 ASUNNON PINTA-ALA, m 37 57 77 90 105 115 125 Kahdeksan henkilön tai sitä suurempi ruokakunta: kohtuulliset asumisneliöt +10 m2/henkilö, kohtuullinen vuokra +20 euroa/kuukausi/henkilö. Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka 1) Vuokra-asunto Vuokra Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) asuvalla ja enintään 16 Lämmityskustannukset (mm. euroa/vuosi). 3 polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450 2) Omistusasunto Hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko. (Pääomavastiketta ei pääsääntöisesti oteta huomioon. Pääomavastike, johon sisältyy pakollisen peruskorjauksen lainanlyhennys, huomioidaan.) Asuntolainojen korot huomioidaan, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan ennakonpidätyksessä. Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista (asunnonhankintaan tai peruskorjaukseen). Viimeisimmät maksutositteet on esitettävä. Vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko hyväksytään. (Huom. Aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle.) 3 Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450 euroa/vuosi). Omakotitalojen polttoöljymenot huomioidaan ensisijaisesti erissä kuukautta kohti. Mikäli tämä ei ole mahdollista luottohäiriöiden takia, voidaan myöntää toimeentulotukea 1 000 litraan öljyä vuodessa.) Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) Kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut) Palovakuutus Tontin vuokra Kiinteistövero. 3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto Käyttövastike. Huom. Pääomavastiketta ei huomioida menona. (Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja.) Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) 3 Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m /vuosi, enintään 450 euroa/vuosi). Muut asumismenot Taulukko 6. Asumismenot, jotka huomioidaan enimmäisasumismenojen lisäksi MUUT ASUMISMENOT HUOMIOITAVAA Taloussähkö Saunamaksu Kotivakuutus Asuntolainojen asunnon korot ja perusparannuksesta aiheutuvat kustannukset Takuuvuokra/vuokravakuus Mikäli sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuus 65 % sisältyy enimmäisasumismenoihin. Enintään 10 euroa/kuukausi. Huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVIsekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei oteta huomioon. Enintään 120 euroa/vuosi. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan enimmäisasumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Ohjataan selvittämään peruskorjausavustuksen mahdollisuus kunnasta. Täydentävän toimeentulotuen meno, katso tarkemmin kohta 4.2. 17 Asumismenoihin liittyviä linjauksia Asumistuki on ensisijainen etuus, jota tulee hakea. Saman perheen päällekkäisiä vuokria tai muita asumiskuluja, esimerkiksi irtisanomisajan vuokraa, ei pääsääntöisesti huomioida. Tavanomaista suuremmat sähkön, veden ym. kulutukseen perustuvat laskut: laskun suuruutta voidaan tarvittaessa verrata ja kohtuullistaa perhekoon mukaiseen keskimääräiseen kulutukseen. Autopaikkamaksua ei huomioida. Yhteistaloudessa asuvien osalta, jos asunnossa on yhteiset sähkö-, lämmönkäyttö- ja vesimittarit, asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä laskut ovat. Pääsääntöisesti vanhempiensa luona asuvalle, täysi-ikäiselle lapselle ei huomioida asumiskuluja, vaan asumiskulut katsotaan täysimääräisesti vanhempien menoiksi veden ja sähkön käytöstä johtuvaa pääluvun mukaista osuutta lukuun ottamatta. Jos vanhempi tai vanhemmat ovat toimeentulotuen hakijana ja heidän luonaan asuu täysi-ikäinen lapsi, jolla on tuloja ja maksukykyä, katsotaan tämän voivan osallistua kokonaisasumismenoihin pääluvun mukaisella osuudella. Jos vanhempi vuokraa täysi-ikäiselle lapselleen asunnon, heidän keskinäinen vuokrasopimuksensa on toimeentulotuessa pätevä, mikäli kyse on erillisestä asunnosta. Asuntoa pidetään erillisenä, jos siinä on käytettävissä oma sisäänkäynti, keittiö ja kylpyhuone. Jos samassa vuokra-asunnossa asuvilla kaveruksilla tai vanhemmalla ja aikuisella lapsella on erilliset vuokrasopimukset, asumiskustannukset huomioidaan erillisesti. Enimmäisasumismenot määräytyvät kuitenkin asunnossa asuvien henkilöiden pääluvun mukaisesti ja niin että yhteenlasketut tuet eivät voi ylittää huomioitavia asumismenoja. Mikäli asumiskuluja jaetaan, tarkistetaan asuntoon tehdyt asumistukipäätökset. Tulkintaristiriidoissa otetaan huomioon Kelan linjaus yleisestä asumistuesta. Maksamattomat vuokrat ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, se on täydentävää tai ennaltaehkäisevää. 3.2.3 Terveydenhuollon menot Julkisen terveydenhuollon kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoitomaksut sekä julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet. Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos asiakkaalle välttämätöntä palvelua tai hoitomuotoa ei ole ollut tarjolla julkisen terveydenhuollon puolella (erikoishoidon tarve), hoidon tarve on ollut kiireellinen ja julkiseen palveluun pääsy olisi kestänyt liian kauan, tai asiakas on ollut yksityisen terveydenhuollon asiakkaana ja syntyneen hoitosuhteen jatkuvuus on tärkeää. 18 Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet, ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3 % perusosasta), joita ei erikseen huomioida menona. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Taulukko 7. Terveydenhuoltomenot TERVEYDENHUOLTOMENOT HUOMIOITAVAA Lääkekulut Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä otetaan huomioon omavastuuosuudet reseptien ja apteekin kuittien mukaan. Ensisijaisesti on valittava halvin korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Raskauden ehkäisyyn määrätyt e-pillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet voidaan ottaa huomioon myös yksityisen lääkärin määrääminä. Potenssilääkkeet hyväksytään menoiksi vain lääkärinlausunnon perusteella ja Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. (KHO 2006:1887 ja 1889) Tupakanvieroituslääkitys tai laihdutuslääkitys otetaan huomioon, jos se on määrätty sairauden hoitoon. Asiakkaille, joilla ylittyy Kelan suurten lääkekustannusten raja (610 euroa vuonna 2014), ei enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Lisäkorvauksen saa suoraan apteekista omavastuuosuuden täytyttyä. Kela lähettää asiakkaalle tiedon omavastuuosuuden täyttymisestä apteekista saatujen tietojen perusteella. Lisäkorvausoikeudesta tulee Kelalta erillinen ilmoitus apteekissa esitettäväksi. Silmälasit Loviisalla on kilpailutuksen perusteella valitut sopimusoptikkoliikkeet, joihin tarvittaessa myönnetään maksusitoumus. Toimeentulotukea silmälaseihin tulee tämän vuoksi hakea ennen lasien tilausta. Maksusitoumus silmälaseihin myönnetään tarpeen mukaan, kuitenkin enintään kahden vuoden välein. Maksusitoumus optikkoliikkeeseen myönnetään sopimushinnalla. Optikkoliikkeeltä pyydetään kustannusarvio ainoastaan, jos kyse ei ole sopimuksen mukaisesta tuotteesta tai palvelusta. Hankintasopimuksen mukainen maksusitoumus sisältää yksi-, kaksitai moniteholasit (kehykset, linssit, näöntarkastus ja tarvittavat työt), pelkät silmälasilinssit tai kehykset. Erityiskäsittelyn (tummennus, kovapinnoite, heijastuksen esto) hakija maksaa pääsääntöisesti itse. Hammashoito Julkisen terveydenhuollon hammashoitokustannukset otetaan menona huomioon. Yksityisen hammaslääkärin antaman hoidon kustannukset voidaan ottaa huomioon vain erityisistä syistä terveyskeskuksen hammaslääkärin antaman lausunnon perusteella. Loviisan kaupungin palveluseteleiden omavastuuosuudet huomioidaan menona. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon. Jos kyse on osaproteesista tms., tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen suun terveydentilan ja mahdollisen proteettisen hoidon arvioimiseksi. 19 Hedelmättömyyshoito Fysikaalinen hoito Päihdehuollon asiakasmaksut Erikoislääkärit Implanttihoidon kustannusten huomioiminen tulee kyseeseen vain harvoin. Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon. Julkisen terveydenhuollon antaman hedelmättömyyshoidon kulut otetaan menona huomioon. Julkisen terveydenhuollon antaman fysikaalisen hoidon kulut otetaan menona huomioon. Yksityisessä hoitolaitoksessa annetun fysikaalisen hoidon kuluja ei oteta huomioon. Julkinen terveydenhuolto vastaa sairauden laadun vuoksi kiireellisen fysioterapian järjestämisestä. Loviisan kaupungin palveluista aiheutuvat asiakasmaksut sekä Loviisan A-klinikan tekemien erillisten sijoituspäätösten mukaiset asiakasmaksut otetaan menona huomioon. Yksityisen silmälääkärin kustannukset voidaan ottaa menona huomioon, mikäli optikon näöntarkastus ei ole riittävä. 20 4 Täydentävä toimeentulotuki Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. asiakkaiden vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen. Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta tai asiakas on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätöksestä neuvotellaan aikuissosiaalityöstä vastaavan tai sosiaalityöstä vastaavan kanssa. Etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen sellaisessa asiassa, johon löytyy selkeä toimintamalli toimeentulotukiohjeista. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta, jatkuvaa pienituloisuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn toimeentulotukilaskelman perusteella. 4.1 Lasten päivähoitomenot Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksuja hyväksytään täydentävän toimeentulotuen menona tilapäisesti. Mikäli perheellä on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan päivähoitomaksuihin hakemaan alentamista tai poistoa kunnan päivähoitotoimistosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 §:n mukaisesti kuukauden sisällä. Yksityisestä päivähoidosta toimeentulotukimenona. perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon Vastaavasti laskelmassa otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista (yli kolme kuukautta), on syytä selvittää perheen mahdollisuudet saada kunnallista päivähoitoa. Kunnan järjestämien tai hankkimien iltapäiväkerhotoimintojen maksut otetaan huomioon 1.– 2. luokkien oppilaille ja muille vain erityisestä syystä. 21 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot 4.2.1 Vuokravakuus Takuuvuokrasta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Mikäli vuokratakuu tulee maksettavaksi vasta kuntaan muuton jälkeen, tulee takuuvuokra harkittavaksi asuinkunnan sosiaalivirastossa (KHO 2000:1735). Vuokratakuun myöntämisen edellytyksenä on asunnottomuus, sen välitön uhka tai muu erittäin painava syy asunnon vaihtoon. Vuokratakuuta ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Vuokravakuus myönnetään korkeintaan kerran vuodessa. Päätökseen kirjataan, että vuokratakuu peritään asiakkaalta, mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan vuokratakuun vuokranantajalle. Vuokratakuu annetaan pääasiassa kirjallisena sitoumuksena. Takuuvuokrana voidaan myöntää kohtuulliseksi hyväksytty yhden kuukauden vuokran suuruinen vakuus. Jos asiakas on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Kahden kuukauden vuokravakuus myönnetään vain poikkeuksellisen painavin perustein ja päätöksen siitä tekee sosiaalityöntekijä tai sosionomi. Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokratakuu, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, ei uutta vuokratakuuta myönnetä kuin erityisen painavin perustein. Vuokra-asunnon välityspalkkio ei yleensä kuulu toimeentulotuessa menoihin. Lain mukaan välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta. huomioitaviin Vuokravelkaan voidaan myöntää toimeentulotukea vain erityisen painavin perustein. Asiakkaan kanssa tehdään vuokavelkojen hoitamisesta suunnitelma, jonka toteuttamisessa korostuu asiakkaan vastuu. Vuokravelat voidaan huomioida samalle asiakkaalle vain kerran. Päätöksen maksaa vuokravelka tekee aina sosiaalityöntekijä tai sosionomi keskusteltuaan asiasta esimiehensä kanssa. Maksusitoumus, mikäli se myönnetään Loviisan/Lapinjärven ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon, on voimassa enintään vuoden vuokrasuhteen alkamispäivästä ja hakijan tulee sinä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuuspäätös oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta. 4.2.2 Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia. Hakijan tulee esittää kustannusarvio muuttokuluista. Usein kyseessä ovat polttoainekulut, peräkärryn tai pakettiauton vuokra tai yrityksen kustannusarvio muuttokuluista edullisimman vaihtoehdon mukaan. Kuljettajasta ja/tai apumiehistä aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida, poikkeuksena terveydelliset syyt. Maksusitoumus muuttoon annetaan vain ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yritykselle, ei yksityiselle henkilölle. 22 Muuttokuluna huomioidaan kunnan sisällä yksinasuvalle enintään 100 euroa, 120 euroa perheelle ja lähikuntiin enintään 200 euroa. Huomattavan pitkän muuttomatkan huomioiminen edellyttää 2–3 tarjouksen pyytämistä. Mahdollisista ylimenevistä kustannuksista hakija vastaa itse. 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jolla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, tarpeelliseksi harkittuja menoja. Täydentävä toimeentulotuki myönnetään henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi asiakkaan toimittaman tarveselvityksen ja asiakaskohtaisen harkinnan perusteella. Kustannuksia arvioitaessa käytetään käytettyjä tarvikkeita vastaavaa hintatasoa. 4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot Lasten tapaamisista aiheutuvat menot Lapsen oikeus tavata vanhempiaan turvataan myöntämällä tapaamiskuluihin tarvittaessa toimeentulotukea. Tapaamiskulut huomioidaan toteutuneiden tapaamispäivien ja lapsen päiväkohtaisen perusosan mukaan. Toimeentulotukea myönnetään enintään lastenvalvojan tai oikeuden vahvistaman tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaisista toteutuneista tapaamisista. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus tai oikeuden päätös tapaamisista sekä lähivanhemman antama kirjallinen selvitys toteutuneista tapaamisista. Viikonlopputapaamisista (perjantaista sunnuntaihin) lapsen perusosa huomioidaan kahden päivän ajalta. Mikäli yksilöityä vahvistettua tapaamissopimusta ei ole (ainoastaan ns. suullinen sopimus), voidaan lähivanhemman antaman selvityksen perusteella myöntää toimeentulotukea siten, että huomioitavan perusosan enimmäismäärä on neljä vuorokautta kuukaudessa ja kaksi täyttä lomaviikkoa vuodessa. Kun lapsi ja vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla tapaamisista aiheutuvat matkakustannukset sisältyvät perusosaan. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä matkakuluista ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, vastaavat vanhemmat pääsääntöisesti lapsen matkakuluista puoliksi. Kaukana asuvien lasten kohdalla voi olla perusteltua myöntää tukea sovitusti, esim. neljä kertaa vuodessa (lomien aikana). Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä tarpeellinen selvitys. 23 Matkakustannukset otetaan huomioon tositteita vastaan jälkikäteen yleisen kulkuneuvon taksan mukaisesti. Polttoainekulut otetaan huomioon todellisten kulujen mukaan, jos julkisen kulkuneuvon käyttö ei ole mahdollista. Lasten asuessa vanhemmillaan vuoroviikoin vahvistetun huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti, on kyseessä perustoimentulotuessa huomioitava meno. Lapsen perusosa huomioidaan tällöin toimeentulotukilaskelmassa luonapitopäiviltä. Vastaavasti lapsen etuuksista (esim. lapsilisä) toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon tulona puolet lapsen elantoa varten. Vuoroasumista harkittaessa kannattaa muistaa, että lapsen väestörekisteriin ilmoitetulla osoitteella on vaikutuksensa ensisijaisiin etuuksiin, kuten asumistukeen. Elatusapu Elatusapu (maksu) huomioidaan uuden asiakkaan ensimmäisessä laskelmassa menona. Hakijan on toimitettava kopio elatussopimuksesta tai oikeuden päätöksestä ja tositteet maksuista (pankkitilin kautta). Mikäli elatusmaksu on liian suuri hakijan maksukykyyn nähden, tulee hakija ohjata panemaan vireille menettely elatusavun alentamiseksi. Elatusapuun voidaan tehdä myös määräaikainen pienennys vanhempien välisellä ja lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Elatusapu ja Kelan elatustuki ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tuloja lapsen elatukseen. Mikäli elatussopimus on tekemättä, annetaan vanhemmille kohtuullinen aika hoitaa asia kuntoon (kolme kuukautta). Tämän jälkeen voidaan tuloksi huomioida elatustuen suuruinen summa. Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Lasten tavanomaisiin harrastusmenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenja kerhomaksut) voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun on kyse perheen yli vuoden kestäneestä asiakkuudesta tai kun lapsen pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää enintään 300 euroa vuodessa pääsääntöisesti lapsen yhteen harrastukseen kerrallaan. Harrastuskulujen lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää koululaiselle välttämättömään suksipakettiin enintään 50 euroa ja luistimiin 25 euroa. Harrastuskuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen. Polkupyörään voidaan myöntää enintään 50 euroa. Lasten harrastusmenojen myöntämistä harkittaessa huomioidaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun merkitys ja lapsen syrjäytymisen ehkäiseminen. erityisesti Lasten tarvikkeet Lasten hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida seuraavasti: vaunut/rattaat enintään 120 euroa, lapsen sänky enintään 50 euroa ja turvaistuin enintään 60 euroa. Lasten välttämättömiin muihin tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään 100 euroa. Erityisperustein voidaan huomioida myös muita tarvikkeita. Lasten tarvikkeet 24 ohjataan hankkimaan pääsääntöisesti käytettyinä. Kaksosten kohdalla ko. menot voidaan huomioida kaksinkertaisina. 4.3.2 Hautausmenot Hautaamisesta aiheutuviin välttämättömiin kuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea, jos kuolinpesän varat eivät kata hautauskuluja. Välttämättömiin hautauskustannuksiin voidaan myöntää enintään 1 000 euroa. Toimeentulotukea tulee hakea vainajan viimeisen asuinpaikan sosiaalitoimesta. Toimeentulotuki hautauskuluihin myönnetään maksusitoumuksena ja se tulee pääsääntöisesti hakea ennen hautajaisten järjestämistä. Toimeentulotukea hautausmenoihin voi hakea erillisellä lomakkeella. Välttämättömiin hautausmenoihin kuuluvat kustannukset: arkku vaatetus arkkuun laitto arkun kukkalaite vainajan kuljetus Loviisassa/Lapinjärvellä hautapaikka tai vastaava polttohautaus; ilman yksilöllistä hautapaikkaa. Lähiomaisen hautajaisiin (omat vanhemmat tai isovanhemmat, omat sisarukset ja omat lapset) osallistumiseen voidaan harkinnan mukaan myöntää matkat todellisten kustannusten mukaan. Kukkalaitteeseen voidaan myöntää enintään 40 euroa. Toimeentulotukea haettaessa hakemukseen täytetään pesänhoitajan yhteystiedot sekä selvitys kuolinpesän varoista, esimerkiksi kuolinpäivän tilisaldo. Hautausavustus myönnetään takaisinperinnällä omaisuudesta ja pesänhoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua. 4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja Taulukko 8. Erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja MUITA MENOJA HUOMIOITAVAA Kodin irtaimisto Jos hakijalla ei muuttaessaan ole ollenkaan irtaimistoa ja kodin tarvikkeita, voidaan välttämättömiin hankintoihin myöntää enintään 250 euroa ja perheille 400 euroa. Välttämättömiä hankintoja ovat patja, sänky, pöytä, tuolit, astiat ja ruokailuvälineet. Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena kierrätysmyymälöihin. Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää erityisessä tilanteessa lapsiperheelle enintään 250 euroa, jos ei ole käytettävissä yleistä pesukonetta (esim. taloyhtiössä ei ole konetta), tai muutenkin jos hakijan kunto tai sairaus 25 Vaatetus Edunvalvonta Julkisessa työvoimapalvelussa olevan matkakulut sekä työllistymisen edistämisestä aiheutuvat menot Opiskelusta aiheutuvat menot edellyttää oman koneen käyttöä. Jääkaappiin voidaan myöntää enintään 200 euroa, ellei se sisälly keittiön kalustukseen. Pölynimuriin voidaan myöntää enintään 40 euroa. Vaatetus sisältyy toimeentulotuen perusosaan (9 %). Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää enintään 500 euroa kahden vuoden välein, mikäli hame on jatkuvassa käytössä, muuten viiden vuoden välein. Tilapäiselle toimeentulotuen hakijalle tehdään kahden kuukauden laskelma. Tuki maksetaan valmistajan postiennakkoilmoitusta tai kuittia vastaan (esitettävä tosite hameen kokonaishinnan maksusta). Romanihameen korjaukseen ei myönnetä erikseen toimeentulotukea. Romanimiehen vaatetuskulut sisältyvät perusosaan. Äitiysvaatetuksen kohtuullisia kustannuksia voidaan tarvittaessa huomioida. Hautajaisvaatetukseen yms. ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää toimeentulotukea. Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon kokonaisuudessaan erääntymiskuukauden laskelmassa. Esim. työvoimakoulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, muu kuntoutus. Kulukorvaus on tarkoitettu matka- ja muihin kustannuksiin, joita osallistumisesta aiheutuu. Ennen kuin kulukorvaus on käytettävissä, voidaan toimeentulotukea myöntää työssäkäyntialueella todellisiin matkakustannuksiin, kun yhdensuuntainen matka on yli kolme kilometriä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle maksetaan tarvittaessa toimintaraha ja lisäksi todelliset matkakulut. Työllistymistä tukevan koulutuksen korvauksia tulee ensisijaisesti tiedustella TE-toimistosta. Opinnoista aiheutuvat kustannukset sisältyvät pääsääntöisesti opintotuella katettaviin menoihin. Toimeentulotukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää välttämättömiin oppikirjoihin ja -materiaaleihin enintään 300 euroa lukuvuodessa. Usein ensimmäisenä opintovuonna on eniten kirjaostoja. Työvaatteisiin, yo-maksuihin, pääsykokeisiin yms. voidaan myöntää yhteensä enintään 100 euroa lukuvuodessa. 26 5 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TotuL 13 §). Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on pääsääntöisesti kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen euromääräisiä rajoja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä. Ehkäisevän toimeentulotukipäätöksen tekee sosiaalityöntekijä/sosionomi. Ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen, erityisesti lapsiperheiden tukemiseksi. Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästin suuruuteen, vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma, jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin tarpeellisiksi arvioituihin palveluihin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. seuraaviin tarkoituksiin: Akuutista kriisitilanteesta selviäminen onnettomuuden uhrin tilapäisten toimeentulovaikeuksien helpottaminen perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai muu onnettomuus perheessä tulipalo, rikoksen uhriksi joutuminen. Asumisen turvaaminen ensisijaisesti lapsiperheiden asumismenoihin häädön estämiseksi. Taloudellisen tilanteen äkillisen heikentymisen aiheuttamien vaikeuksien lieventäminen. Ylivelkaantumisen estäminen tai katkaisu. 27 Tuen saajan omatoimista suoriutumista edistävä toiminta pitkäaikaisen toimeentuloasiakkuuden ehkäisy toimeentulotukiasiakkuudesta poistumisen edistäminen tuen saajan omatoimisuutta, kuntoutumista ja työllistymistä edistäviin tarkoituksiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuksen ja itsenäisen elämän tukeminen opiskelu silloin kun opintotukietuuksia ei ole käytettävissä vammaisten henkilöiden itsenäisen selviytymisen tukeminen silloin kun tukea ei voi saada vammaispalvelulain nojalla. Ehkäisevää toimeentulotukea tulee käyttää tarpeen mukaan eikä sen käyttö ole rajattu yllämainittuihin tarkoituksiin. Päätöksen ehkäisevästä toimeentulotuesta tekee sosiaalityöntekijä/sosionomi. 6 Erityistilanteita toimeentulotuessa 6.1 Yrittäjät Yrityksestä tarvittavia tietoja, joista voi selvittää yrittäjän omassa käytössä olevia varoja, ovat yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta (tätä ei aina ole esim. toiminimellä tai kommandiittiyhtiöllä) (tmi, ky) tiliotteet ja/tai välitilinpäätös yrityksen ja yrittäjän viimeisimmät verotuspäätökset starttirahapäätös (mille ajalle, summa/kuukausi) muut vastaavat yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset. Yrittäjä voidaan huomioida tulottomana vain kohtuullisen ajan (yleensä kolme kuukautta). Asiakassuunnitelman laatiminen kannattamatonta yritystoimintaa ylläpitävälle yrittäjälle on tärkeää. Yrittäjällä ei ole oikeutta saada työttömyysturvaetuuksia. Mikäli asiakas ei halua luopua kannattamattomasta yritystoiminnastaan ja siten laiminlyö omaa velvollisuuttaan pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan kolmen kuukauden jälkeen perusosaa alentaa 20 %. Yritystoiminnan kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kuin kuukaudelle, jos sen voidaan katsoa olevan kohtuullista yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet huomioon ottaen. Yritystoimintaa aloittelevan yrittäjän ensisijainen etuus on starttiraha, jota haetaan TE-toimiston kautta. Starttiraha on aina haettava etukäteen, toiminnan jo aloittaneelle yrittäjälle sitä ei voida myöntää. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistolta työ- ja 28 elinkeinoministeriön lomakkeella, jossa selvitetään mm. yrityksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma. Päätöksen starttirahan myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinotoimisto, joka ottaa huomioon mm. alan yritysten kilpailutilanteen ja uuden yritystoiminnan tarpeen paikkakunnalla. Päätös starttirahasta on näin ollen kannanotto yrityksen toimintaedellytyksiin. 6.2 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintorahaa voi saada 17 vuotta täyttänyt. Alle 17-vuotias voi saada myös opintolainaa ja asumislisää. Opintotuki maksetaan pääsääntöisesti syys-toukokuulle (9 kk). Opintotukea saa kesäajalle, jos suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja päätoimisesti (ei lukio-opiskelijat). Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Tähän liittyen opiskelijoiden ensisijainen asumismuoto on opiskelija-asuntola, mikäli paikka sieltä on tosiasiassa mahdollista saada. Mikäli esim. yksiön vuokra on ollut toimeentulotuen tarpeen pääasiallisena syynä, on mahdollista siirtymäajan jälkeen kohtuullistaa opiskelijan vuokra asuntolan hintatasoa vastaavaksi. Vanhempien antama taloudellinen tuki otetaan hakijan käytettävissä olevina tuloina ja varoina huomioon. Mikäli koulutusavustus on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai sosiaaliviranomaisen vahvistuksella, tämä otetaan tulona huomioon tosiasiallisten maksusuoritusten mukaisesti. Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada elatusta vanhemmiltaan on toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä. Valtion takaama opintolaina on ensisijaista tuloa toimeentulotukeen nähden. Se, että lainaa ei ole nostettu tai lainan takausta ei ole haettu, voi olla toimeentulotukihakemuksen hylkäämisperuste. Opintolaina jaksotetaan toimeentulotukilaskelmassa kuukaudelle tarkoitettua erää vastaavasti, esim. 300 euroa/kuukausi. Opintolainan korkoja ei oteta toimeentulotuessa menona huomioon. Kelalta on mahdollista hakea korkoavustusta. Toimeentulotukea hakiessaan opiskelijan tulee esittää tositteet opintolainan nostosta. Mikäli opintolainaa ei ole nostettu, tulee tästä antaa selvitys toimeentulotukihakemuksen yhteydessä. Mikäli opintolainan valtiontakauksen saannin esteenä on maksuhäiriö, tulee hakijan esittää Suomen Asiakastieto Oy:n ote luottotiedoista. Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi saada erityisistä syistä, esimerkiksi jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Mm. näissä tilanteissa opiskelijan 29 tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista käsittelemiseksi. Lisätietoja menettelystä saa Kelasta. lainantakauksen uudelleen Mikäli opintolainan takausta ei ole lukukaudelle haettu, velvoitetaan opiskelija 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Syyslukukauden opintolainaerä on nostettavissa 1.8. alkaen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien elokuun opintolainaerä huomioidaan elokuulle tuloksi, sillä heillä on oikeus opintotukeen 9,5–10 kuukaudelta (elo–toukokuu). Sen sijaan elokuun opintorahaa ja asumislisää ei huomioida elokuulle tuloksi, sillä ne maksetaan vasta syyskuun opintotuen yhteydessä. Elokuun toimeentulotukea ei poikkeuksellisesti peritä syyskuussa maksussa olevasta elokuun opintotuesta. Muissa kuin ammatillisissa peruskoulutuksissa opiskelevilla on opintotukikuukausia lukuvuodessa yhdeksän (syys–toukokuu). Opintolaina on tarkoitettu turvaamaan opiskelijan elämistä näinä kuukausina. Tästä syystä opintolainaa ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon elokuun toimeentulotukilaskelmassa, vaikka se on nostettavissa 1.8. alkaen. (KHO 23.3.2005) Taulukko 9. Opintoetuudet ja toimeentulotuki OPISKELIJA TULOT Vanhempien luona asuva alle 18-vuotias Ammattiopintoihin ja lukio-opintoihin saatava opiskelija opintoraha otetaan tulona huomioon vanhempien laskelmassa, eikä opintolainan hakemista edellytetä. Vanhempien luona asuva 18 vuotta Ammatti- ja lukio-opintoihin saatava opintoraha ja täyttänyt opiskelija laina otetaan tuloina huomioon. Jos vanhemmat ovat pitkäaikaisesti toimeentulotukiasiakkaita (yli yksi vuosi), lainan nostovelvoitetta ei ole. Jo nostettu laina otetaan kuitenkin huomioon. Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias opiskelija Vanhemmilla on elatusvelvollisuus, jolloin tuloina otetaan huomioon vanhempien todellinen elatuskyky, mahdollisesti vahvistetut elatusavut ja -tuet. Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon. Opintolainan nostamista ei edellytetä. Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon opiskelija Iltaja monimuoto-opiskelija, avoin Työttömyysetuus, ansiotulo tai muu ensisijainen tulo. yliopisto Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa rahoitusmuoto. Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi 18–19-vuotiaan itsenäisesti asuvan opintoraha on kuitenkin saada lainatakauksen seuraavissa evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus tilanteissa myönnetään vanhempien tuloista riippumatta. Alle 17-vuotias itsenäisesti asuva ei voi saada opintorahaa, mutta saattaa olla oikeutettu asumislisään ja lainatakaukseen. Opiskelija, jonka opintoetuuksia alentavat Vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja vanhempien tulot koulutuskustannuksiin pyydetään selvitys. Opiskeleva vanhempi Opiskelevalla vanhemmalla opintoetuuksien ohella voi olla oikeus Kelan kotihoidontukeen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi eikä lapsella ole kunnallista päivähoitopaikkaa. 30 Kesäajan toimeentulonsa opiskelijan tulisi ensisijaisesti turvata ansiotyöllä tai muulla tavalla. Mikäli hän ei yrityksistä huolimatta ole saanut kesätöitä, tulee toimeentulotukea myöntää. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tulee ensin selvittää onko opiskelija hakenut todisteellisesti kesätyötä (työvoimatoimiston todistus) onko opintolainaa vielä nostamatta, (sen voi nostaa heinäkuun loppuun saakka) jolloin se huomioidaan tulona onko opiskelijalla mahdollisuus opiskella kesäajalla ja saada siihen opintotukea, jolloin opiskelu on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Päätoimisissa opinnoissa opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka, kun se on myönnetty 31.5. mennessä. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle, eikä hän ole nostanut lukuvuoden aikana opintolainaa, nostettavissa oleva opintolaina tulee nostaa käyttöön kesäajan elämisen turvaamiseksi. Tällöin opintolaina otetaan tulona huomioon hakemuskuukauden toimeentulotukilaskelmassa kertasuorituksena ja laskelmaylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. (TOTUL 2 § ja 15 §, KHO 30.11.1999 ja 23.3.2005) Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumiskustannuksia ei oteta kesäaikana huomioon, jos hän oleskelee muualla. Opintojen eteneminen ja pitkittyneet opinnot Kela seuraa opintojen etenemistä säännöllisesti. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea, mikäli opintotuen maksaminen lakkautetaan puutteellisten opintosuoritusten vuoksi eikä opiskelija saa järjestettyä korvaavaa rahoitusta opinnoilleen. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä opiskelijan tulee esittää opintojensa etenemisestä suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmalla ja sen etenemisellä on vaikutuksensa myös toimeentulotuen määrään arvioitaessa perusosan alentamista. Toimeentulotuen perusosaa voidaan pitkittyneiden opintojen perusteella alentaa TotuL 10 §:n perusteella enintään 20–40 %. 6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset Alaikäisen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Mikäli alaikäinen henkilö asuu perustellusti ja välttämättömistä syistä muualla kuin vanhempiensa luona saamatta muulla tavoin elatustaan, hänen oikeutensa toimeentulotukeen hakemuksesta tarkistetaan. Ensisijaiset etuudet ja elatusvelvollisten elatuskyky selvitetään. Elatuskyky tarkistetaan saatavilla olevista tiedoista, esimerkiksi verotiedoista verotustiedoista ja tarvittaessa yhteistyössä lastenvalvojan kanssa. Myönnetty toimeentulotuki peritään elatuskykyiseltä elatusvelvolliselta, jos hän on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Todellinen elatuskyky tarkistetaan verotuksen valmistuttua, jolloin todetaan mahdollinen elatusvelvollisuuden laiminlyönti tai tahallinen erehdyttäminen. (TotuL 20 §) 31 6.4 Vangit Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Suljettu vankila huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta. Avolaitoksessa ammattityötä tekevä saa palkkaa. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan osallistuvalle vankila maksaa toimintarahaa sekä suljetuissa vankiloissa että avolaitoksissa. Tutkintavangilla tai muussa erityistapauksessa ei ole aina mahdollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan, jolloin vanki ei myöskään saa toimintarahaa. Jos vangilla ei vankilan antaman selvityksen mukaan ole mahdollisuutta osallistua työtoimintaan ja kattaa käyttövarojaan vankilasta saamallaan taloudellisella tuella tai muilla varoilla, tulee erotus kattaa toimeentulotuella. Suljetussa vankilassa vangille tulee jäädä toimeentulotukilaskelman jälkeen käyttövaroja 105 euroa kuukaudessa ja avovankilassa pääsääntöisesti 175 euroa kuukaudessa riippuen siitä, mitä menoja hän joutuu itse maksamaan. Vankityötulosta ei tehdä etuoikeutetun tulon vähennystä. Toimeentulotuen myöntää vangin kotikunta ja hakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan tilikortti. Tarvittaessa myös aviopuolison tulo- ja menotiedot tulee esittää. Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen vapaudessa olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Toimeentulotuessa erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvina menoina voidaan pitää asumiskustannuksia sekä lasten tapaamisista aiheutuvia kuluja. Vangin asumiskustannuksia voidaan ottaa huomioon lyhyen tuomion (enintään kuusi kuukautta) aikana samalta ajalta, jolle Kela myöntää asumistukea. Tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea pääsääntöisesti lapsiperheille. Haettaessa toimeentulotukea silmälaseihin ja hammasproteeseihin selvitetään kattaako vankeinhoitolaitoksen terveydenhuolto kustannukset. 6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonne ja sen edellytykset tulee aina selvittää toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä. Oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa sitä, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2 §:n perusteella. EU/ ETA-valtioiden kansalaisten, turistien, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muiden ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien oikeudesta toimeentulotukeen löytyy tietoa toimeentulotukioppaasta. (Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja 2013:4) Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistukena 32 maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Toimeentulotuki maksetaan kotoutumistukena sinä aikana, jolloin hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti maahanmuuttajan omien tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelman Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Em. aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella perustelluista syistä. (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386, Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja 2013:4) Passin ja matkustusasiakirjan hankkiminen ja uusiminen Passin/matkustusasiakirjan ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä toimeentulotukimenona poliisilaitoksen maksukuitin mukaan maksukuukautena silloin kun ne ovat välttämättömiä asiakkaalle hänen ensisijaisten etuuksiensa hakemista varten tai pakollisia Suomessa oleskellessa. Pelkästään ulkomaille matkustamista varten hankintakuluja ei hyväksytä. Kurssimaksut Suomen kielen opiskelu on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuton alkuvaiheessa. Kaikilla asiakkailla ei ole mahdollisuutta hakeutua työvoimapoliittiseen kielikoulutukseen. Kotoutumissuunnitelman mukainen yksi kielikurssimaksu kerrallaan otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Pitempään Suomessa asuneiden työllistymistä edistävien kielikurssien kurssimaksut voidaan ottaa huomioon vain mikäli ne sisältyvät työllistymis- tai aktivointisuunnitelmaan ja ovat perusteltuja. Kansalaisuuden hakeminen Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan ottaa huomioon vain erityisistä syistä. Erityisiä syitä voivat esimerkiksi olla hakijan kansalaisuudettomuus tai jos kansalaisuus merkittävästi edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Pääsääntöisesti kyseessä tulisi olla työllistymisen mahdollistuminen. Työ- ja koulutodistusten käännöskulut Työ- ja koulutodistusten käännöskuluihin voidaan harkinnalla myöntää toimeentulotukea, mikäli todistusten kääntäminen merkittävästi edistää asiakkaan työllistymistä, koulutukseen pääsyä ja sitä kautta kotoutumista. 33 6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito Kunta tuottaa asukkailleen palveluita, joista peritään maksukyvyn mukainen asiakasmaksu. Asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/92) ja asetukseen (912/92). Asiakaskohtaiset maksut määritetään Loviisan kaupungin perusturvalautakunnan antaman ohjeistuksen mukaan. Palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Lyhytaikainen laitoshoito Laitoshoito on lyhytaikaista, jos se kestää alle kolme kuukautta. Pitkäaikaishoitopäätös tehdään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen. Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk:n yli menevältä osalta. Toimeentulotukeen oikeuttavina menoina ei oteta huomioon menoja, jotka vastaavat laitoshuoltoon sisältyviä etuuksia. Ravinnon lisäksi tällaisia etuuksia voivat olla hoidon luonteesta riippuen esimerkiksi terveydenhuolto ja vaatetus. Laitoshuollossa olevalla henkilöllä voi olla kuitenkin myös sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita vastaavat etuudet eivät sisälly laitoshuoltoon. Palveluasumisessa asiakas maksaa vuokran erikseen vuokrasopimuksen perusteella ja tarvittavista palveluista hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. On syytä selvittää mitä palveluja asiakkaan palvelupaketti sisältää. Tehostetussa palveluasumisessa palvelu muodostaa kokonaispaketin, johon kuuluvat ateriat, kodinhoito, huolenpito, hoiva ja hoito. Palvelupaketin maksu määräytyy nettotulojen mukaan. Vuokran asiakas maksaa erikseen vuokrasopimuksen perusteella. Käyttövaroja asiakkaan omaan käyttöön jää palveluasumisessa 175 euroa/kk ja tehostetussa palveluasumisessa 175 euroa/kk. Käyttövarat kattavat tavanomaiset ja vähäiset (alle 20 euroa/kk) lääkemenot, joita Kela ei korvaa sekä apteekin annosjakelupalkkion, vaatemenot, henkilökohtaisesta puhtaudesta aiheutuvat menot, parturi- ja kampaamokulut, jalkahoidot, matkakulut, puhelinkulut, harraste- ja muut vastaavat menot. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Maksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 105 euroa. Toimeentulotuessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan käyttövaraksi määrittyy perusosan sijaan tämä vähimmäiskäyttövara. Palveluasumisessa sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa voi olla perusteita myöntää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, jotka eivät sisälly palveluun eivätkä käyttövaroilla katettaviin menoihin ja ovat välttämättömiä toimeentulotukilaissa määriteltyjä menoja. Kysymykseen voivat tulla mm. proteesit, silmälasit, kalustehankinnat, edunvalvontapalkkio ja äkilliset terveydenhuollon kustannukset. Hakijan varat ovat ensisijaisia toimeentulotukeen 34 nähden. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve jatkuu, asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino Kotikuntalain 3.2 §:n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa aiheutuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa. Kotikunta järjestää ja kustantaa asukkaalleen ao. palvelut oleskelukunnassa. Oleskelukunta on puolestaan velvollinen myöntämään tarvittaessa tällaisessa tilanteessa toimeentulotukea. 6.7 Asunnottomat Poste restante -osoitteella (joka näkyy väestörekisteritiedoissa) toimeentulotukea hakevan henkilön on hakemuksensa yhteydessä annettava selvitys osoitteista, joissa hän oleskelee sekä asunnon haltijalta kirjallinen tosite asiasta. Asunnottomalta henkilöltä edellytetään myös voimassaolevaa asuntohakemusta. 35 Liite 1. Käsitteitä ja määräaikoja Käsitteitä ja määräaikoja Asiakas Toimeentulotukea ja/tai sosiaalityön palvelua hakeva henkilö tai perhe. Perhe Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, avoliitossa elävää miestä ja naista sekä samaa sukupuolta olevia rekisteröidyssä parisuhteessa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen laskelma ja tuen katsotaan jakautuvan kullekin yhtä suurena osuutena. (TOTUL 3 §, Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4, 70) Pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas Asiakas, joka on saanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan toimeentulotukea. Tilapäinen avustaminen Toimeentulotukea myönnetään noin 1–3 kuukauden ajan. Tilapäinen toimeentulotuen saaja Asiakas hakee kertaluontoisesti avustusta suureen menoerään, esim. silmälaseihin. Tällöin hakijan taloudellinen tilanne kartoitetaan kahden viimeisen kuukauden ajalta tekemällä takautuvat toimeentulotukilaskelmat. Perusosa Perusosien määrät tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaan. Perusosilla kuvataan menoa, joka henkilöllä kuukaudessa kuluu ruokaan ja muihin jokapäiväisiin arjen menoihin. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 a §) Toimeentulotukilaskelma Laskelman avulla määritellään hakijan tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen välttämättömien menojen erotus. Laskelmavaje 36 Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotuessa huomioitavat menot, puhutaan laskelmavajeesta. Tällöin perheen tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja ja erotus myönnetään perustoimeentulotukena. Laskelmaylijäämä Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat suuremmat kuin toimeentulotuessa huomioitavat menot, puhutaan laskelmaylijäämästä. Tällöin toimeentulotukilaskelman perusteella perheen tulot riittävät kattamaan perheen välttämättömät menot ja hakemus pääsääntöisesti hylätään. Kiireellinen tilanne toimeentulotukipäätöksen teossa Akuutti, äkillinen ja ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö ei ole kohtuudella voinut varautua; taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen kriisitilanne mm. väkivallan tai rikoksen uhriksi joutuminen, erotilanne tai toimeenpanokelpoisen häätöpäätöksen saaminen. Rahattomuus sinänsä ei ole tae saada toimeentulotukietuutta kiireellisenä apuna. (TotuL 1 §, 2 § ja 14 §) Palvelutakuu Palvelutakuun mukaisesti kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä, muussa tapauksessa seitsemän arkipäivän kuluessa. Ensimmäinen käsittelypäivä on hakemuksen jättämisestä seuraava arkipäivä. Mikäli hakemus on puutteellinen ja joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, hakemusten käsittelyaika lasketaan alkavan alusta lisäselvitysten toimittamista seuraavasta arkipäivästä. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. (TotuL 14 §) Lyhytaikainen laitoshoito Laitoshoito on lyhytaikaista, jos se kestää alle kolme kuukautta. Pitkäaikaishoitopäätös tehdään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen. Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk:n yli menevältä osalta. Pitkäaikainen laitoshoito Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen tehty pitkäaikaispäätös hoidosta. Asiakasmaksua koskeva päätös on tehty maksukyvyn mukaan. Selvitysten, liitteiden, tositteiden jättämisen määräaika Pääsääntöisesti kaksi viikkoa tiedoksisaannista. Muut määräajat 37 Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa kolme (3) kuukautta, lopulliseen toteutukseen lisäksi enintään kolme (3) kuukautta. Asioiden vireillepanoon (ensisijaiset etuudet, esim. elatusasiat) annetaan aikaa enintään kuukausi (1 kk) tiedoksisaannista. Asumiskustannuksiin vankeusajalla voidaan toimeentulotukea maksaa enintään kuuden kuukauden ajalta (perustuu Kelan asumistuen maksuperusteisiin). 38 Liite 2. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen PERUSOSA MÄÄRITELMÄ ESIMERKKITAPAUKSIA Yksin asuva Yhden henkilön ruokatalous tai 480,20 euroa/kk vanhempi, joka ei ole avo- tai Opiskelija soluasunnossa/ asuntolassa, jossa on vuokravastuu omalla vuokrasopimuksella. Puoliso on armeijassa/ siviilipalveluksessa. Puoliso ja lapset asuvat toisella paikkakunnalla. Yksityisesti sijoitettu lapsi. Mikäli lapset ovat vanhemmillaan huolto- ja tapaamissopimusten mukaisesti vuoroviikoin, vanhempi katsotaan laskelmassa puolet kuusta yksinhuoltajaksi ja puolet kuusta yksin asuvaksi. Avio- ja avopuolisot Pariskunnat, avioliiton olosuhteissa. Vanhempansa luona asuva 18 Vanhempansa luona asuva täysi- vuotta täyttänyt ikäinen iästä riippumatta Yksinhuoltajan perusosaa käytetään, kun täysi-ikäinen hakija asuu oman vanhempansa luona oman lapsensa kanssa. - alennus -20 %; 384,16 euroa/kk - alennus avioliitossa ja jonka luona asuu täysi-ikäinen lapsi -40 %; 288,12 euroa/kk Yksinhuoltaja Alaikäisen lapsen huoltaja, jonka 528,22 euroa/kk luona - alennus -20 %; 422,58 -40 %; 316,93 lapsi väestörekisterin mukaan asuu euroa/kk - alennus euroa/kk Muu 18 vuotta täyttänyt 408,17 euroa/kk - alennus -20 %; 326,54 -40 %; 244,90 jotka asuvat omaisissa euroa/kk - alennus euroa/kk 350,55 euroa/kk - alennus -20 %; 280,44 -40 %; 210,33 euroa/kk - alennus euroa/kk Yhteisöasuvan perusosa Esim. yhteiskäytössä Yhdessä asuvat sisarukset 408,17 euroa/kk olevat keittiö, TV, sanomalehti ja Yhdessä asuvat kaverukset kodinkoneet Pääsääntöisesti asunnottomat, vaikka osoite on poste restante. - alennus -20 %; 326,54 -40 %; 244,90 euroa/kk - alennus talouden euroa/kk 39 Lasten perusosien suuruudet Määräytyvät lapsen iän 254,51–336,14 euroa/kk sisarusjärjestyksen mukaan. ja Lapset ovat vanhemmilla vuoroviikoin: laskelmassa huomioidaan puolet lapsen perusosasta. Vauvan perusosa huomioidaan syntymäpäivästä lukien. 40 Liite 3. Keskimääräinen sähkönkulutus KESKIMÄÄRÄINEN SÄHKÖNKULUTUS, kulutus/vuosi Yhden asukkaan talous, tavallinen varustelutaso (45 m²): 1 250 kWh Kerrostalokoti, tavallinen varustelutaso (75 m², kolme henkilöä): 2 550 kWh Rivitalo, tavallinen varustelutaso (75 m2): 2 850 kWh Rivitalo, korkeahko varustelutaso (90 m2): 4 800 kWh Sähkölämmitetty omakotitalo (120 m², neljä henkilöä): 18 500 kWh Ei-sähkölämmitetty omakotitalo (120 m2, neljä henkilöä): 7 000 kWh 41
© Copyright 2024