1. No category

PiiMat – sirotteet ja kovabetonit
Tuotetietoa ja suunnitteluohjeita
PIIMAT OY
15. lokakuuta 2013
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit
Tuotetietoa ja suunnitteluohjeita
Sirotteet
Sirotteet ovat betonilattian tekovaiheessa pintaan hierrettäviä tuotteita, jotka sisältävät sementtiä ja erikoisrunkoaineksia. Sirotteet eivät muodosta erillistä pintakalvoa vaan ne ovat
yhdessä alusbetonin kanssa varsinainen betonilattiarakenne.
Sirotteet parantavat betonipinnan kulutuskestävyyttä ja ulkonäköä. Kulutuskestävyyteen
oleellisesti vaikuttavat sirotteen laatu ja betonilattian valutyö hiertoineen.
Runkobetonin lujuus valitaan lattian rakenteellisten vaatimusten mukaan ja sirotteiden
avulla hoidetaan kulutuskestävyyden tai muiden rasitusten (esim. iskut) vaatimukset.
Betonilattiaohjeen vaatimukset sirotteen valinnan kannalta on mainittu ohjeen osassa 3.4
Laatuvaatimusten toteuttaminen. Siellä todetaan, että 1- ja 2- kulutuskestävyysluokan
lattiat voidaan käytännössä toteuttaa vain joko sirotteilla tai kovabetoniratkaisulla.
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit | 15. lokakuuta 2013
Suomessa ei ole ohjeita sirotteen valintaan. Olemme tässä esitteessä turvautuneet saksalaisiin ohjeisiin, joiden perustana on lattian rasitusluokka seuraavan taulukon mukaisesti.
1
Rasitusluokka
Trukkityyppi
Teollisuustyyppi
Yleinen suositus sirotetyypistä
I (raskas)
Teräs- tai polyamidipyörät
Metallirakenteiden käsittelyä ja liikuttelua lattiapinnalla, yli 1000 henkilön
päivittäinen jalankulku
Kovia runkoaineksia (korundia) sisältävät sirotteet tai isku- ja laahausrasituksessa metalliset sirotteet
II (keskiraskas)
Uretaani- tai
umpikumipyörät
III (kevyt)
Ilmatäytteiset kumipyörät
Puu-, paperi- tai muovirakenteiden käsittelyä ja liikuttelua lattiapinnalla,
100–1000 henkilön päivittäinen jalankulku
Asennustyötä pääasiassa pöytäpinnalla, alle 100 henkilön päivittäinen jalankulku
Kovia runkoaineksia (korundia) sisältävät sirotteet
Kovia runkoaineksia sisältävät sirotteet
Muut kuin teollisuuskohteet voidaan soveltuvin osin määritellä em. taulukon rasitusluokkiin.
Esimerkiksi pysäköintitilat voidaan luokitella luokkaan II, kun taas raskaan liikenteen terminaalit tai hallit luokkaan I.
Sirotetyyppi ja käytettävän sirotteen suositeltava määrä määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti. Värillisiä sirotteita käytettäessä tulee taulukon arvoihin lisätä n. 1-2 kg/m2. Värillisiä sirotteita käytettäessä on myös huomioitava, että lattian lopullinen värisävy vaihtelee
mm. alusbetonin kosteusvaihteluista ja hierroista riippuen.
Rasitusluokka
Sirotetyyppi
Käyttömäärä
kg/m2
I (raskas)
Neodur HE3
Neodur HE2 Metallic
5-6
6-7 kg/m2
II (keskiraskas)
Neodur HE2
Neodur HE3
5-6 kg/m2
4-5 kg/m2
III (kevyt)
Neodur HE2
3–5 kg/m2
Huomioitavaa
Iskurasituksessa tulee käyttää HE2 Metallic - sirotetta
HE3 sisältää enemmän korundia kuin HE2 ja on siten suositeltavampi suuremmassa kulutusrasituksessa ja vaativammissa kohteissa
Neodur-sirotteiden kulutuskestävyydet ja tyypilliset käyttömäärät löytyvät seuraavasta taulukosta:
NEODUR-tuotteet
HE2
HE3
HE3
HE3
HE2 Met
SVS 3 SVS 1,5 HE2 Met-F
Kulutuskestävyysryhmä DIN 52108:n mukaan
Kulutuskestävyys ≤ 8 cm³/50 cm²
Л
Kulutuskestävyys ≤ 5 cm³/50 cm²
Kulutuskestävyys ≤ 3 cm³/50 cm²
Л
Л
Kulutuskestävyys ≤ 1,5 cm³/50 cm²
Materiaalin kulutus
Kulutus kg/m2
3-6 kg 3-6 kg 3-6 kg
Л
Л
3-6 kg
6-8 kg
Työohje sirotelattioihin
Onnistuneen työn edellytyksenä on, että alusbetonin lujuudenkehitys on oikeassa vaiheessa.
Betonin tulee olla sitoutunut niin, että sillä voidaan kävellä.
Toinen tärkeä edellytys on riittävä vesimäärä sirotteen kostuttamiseen. Esimerkiksi Neodur
HE2-määrän ollessa 6 kg/m2 on sen sisältämän sementin reaktioon tarvittava vesimäärä noin
1 l/m2. Mikäli alusbetonin sisältämä vesimäärä on kuivumisen seurauksena tai jostain
muusta syystä liian pieni, voidaan pintaan sumuttaa lisävettä tasaisena sumuna siten, ettei
muodostu lammikoita. Sumutus tehdään juuri ennen pinnan auki hiertämistä ja sirotteen levittämistä.
Juuri kävelynkestävä alusbetoni hierretään auki levyllä, jotta pintaan saadaan sementtiliimakerros tartunnan varmistamiseksi. Hierretylle pinnalle levitetään kuivasirote mahdollisimman tasaisesti ja odotetaan, että se kostuu. Kun sirote kostuu, hierretään pinta huolellisesti levyllä yhtenäiseksi rakenteeksi alusbetonin kanssa.
Tarvittaessa voidaan levittää lisää sirotetta niin kauan, kuin sirote kostuu. Lopullisesti pinta
viimeistellään siivillä kunnes se on täysin tiivis ja huokoset ovat ummessa.
Välittömästi siivillä hierron jälkeen pinta tulee suojata liian nopealta kuivumiselta peittämällä se muovilla tai käyttämällä jälkihoitoainetta.
Jälkihoitoaineena voidaan käyttää Korotexia tai Korosealia. Jälkimmäinen tekee pinnasta
hieman kiiltävämmän.
Valua seuraavana päivänä jälkihoitoa jatketaan vesikastelulla, joka suojataan muovikalvolla
tai suodatinkankaalla BLY:n jälkihoito-ohjeen mukaisesti.
Mikäli jälkihoidossa on käytetty jälkihoitoainetta ja pintaa tullaan myöhemmin käsittelemään (esim. impregnointi tai pinnoittaminen), tulee jälkihoitoaine poistaa välittömästi jälkihoidon päätyttyä.
Lopulliseen kovettumis- ja jälkihoitoaikaan vaikuttavat valupaikan lämpötila ja kosteus.
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit | 15. lokakuuta 2013
Jälkihoito
2
Kovabetoni (kaksikerroslattia)
Kovabetoni on 8-15 mm:n paksuinen pintabetonikerros, joka tehdään käyttäen erikoissementtiä ja kovia runkoaineksia sisältävää massaa. Betonin lujuus kovabetonilattiassa on yli 90
MPa. Kovabetoni kaksikerroslattiana ei siis ole sama asia kuin esim. elementtien päälle tehtävä pintabetoni.
Kovabetoni voidaan tehdä tuoretta-tuoreelle-menetelmällä tai jo kovettuneelle betonille.
Yleensä uudisrakentamisessa käytetään tuoretta-tuoreelle ja korjausrakentamisessa kovettuneelle betonille tehtävää kovabetonia.
Kovabetonin alla olevan alusbetonin ei tarvitse olla yhtä lujaa kuin sirotteen alla. Alusbetonin
tehtävänä on antaa lattiarakenteelle rakenteellinen lujuus suunnittelijan ohjeiden mukaan.
Muut lattian ominaisuudet (kulutus- ja kemikaalinkestävyys, iskunkestävyys, vesitiiveys ym.)
määräytyvät kovabetonin ominaisuuksien mukaan. Usein alusbetonin lujuudeksi riittää K25K30.
Betonilattiaohjeen osassa 3.4 Laatuvaatimusten toteuttaminen todetaan kulutuskestävyyden
osalta, että 1- ja 2-luokan lattiat voidaan käytännössä saavuttaa vain joko sirotteilla tai kovabetoniratkaisulla. Tämän lisäksi samassa osassa todetaan, että tasaisuusluokka A0 saavutetaan käytännössä vain erillisellä pintakerroksella tai hiomalla. Näin ollen kovabetoniratkaisu on oikea valinta erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa sekä kulutuskestävyysettä tasaisuusvaatimukset ovat korkeat.
Kovabetonilattian paksuuden valinta pohjautuu jo sirotteiden yhteydessä mainittuun saksalaiseen ohjeeseen rasitusluokkien mukaan seuraavan taulukon pohjalta.
Kovabetonikerroksen paksuus valitaan seuraavan taulukon mukaan:
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit | 15. lokakuuta 2013
NEODUR-tuotteet
3
HE 65
HE 65
SVS 3
HE 65
HE 65 Met
SVS 1,5
Asennuspaksuudet kovan kulutuksen teollisuuslattioihin DIN 18560-7:n mukaan
15 mm
15 mm
6 mm
8 mm
Ryhmä I
raskas kulutus
10 mm
10 mm
5 mm
6 mm
Ryhmä II
keskiraskas
8 mm
8 mm
Ryhmä III
kevyt kulutus
Materiaalin kulutus
Keskimääräinen paksuus
10 mm 10 mm
5 mm
6 mm
Kulutus kg/m2
21 kg 21 kg
11 kg
21 kg
Kovabetonilattioita voidaan tehdä värillisinä kuten sirotelattioita mutta värisävyjen osalta
pätee sama toteamus, että kyseessä on ns. luonnontuote eli lattian lopullinen värisävy vaihtelee mm. alusbetonin kosteusvaihteluista ja hierroista riippuen.
Erikoiskovabetonit
Kohteen vaatimusten pohjalta voidaan edellä mainittujen HE65 kovabetonien lisäksi käyttää
myös muita PiiMat Oy:n kovabetonituotteita. Näitä ovat esimerkiksi:
Neodur HE50 Rapid kohteisiin, joissa halutaan nopeasti ottaa tila käyttöön – esimerkiksi
pysäköintihallien kovabetonipintaukset
Neodur HE50 SF kohteisiin, joissa kovabetonipintaukselta edellytetään hyvää kemikaalien
kestävyyttä – esimerkiksi maatalous- ja jätteenkäsittelykohteissa
Neodur HE30 ja Neodur HE40 kohteisiin, joissa kovabetonipintaus ylittää suositellun maksimipaksuuden (n. 25–30 mm), jolloin näillä tuotteilla tehdään tasauskerros tai kallistuskerros.
Työohje kovabetonipintauksiin tuoretta-tuoreelle menetelmällä
Alusbetoni
Alusbetonin määrittelee rakennesuunnittelija. Alusbetonin lujuus määrittyy rakenneteknisen
vaatimuksen mukaan. Kulutuskestävyyden määrittelee Neodur HE65 kovabetoni, joten kulutuskestävyyttä ei tarvitse huomioida alusbetonin lujuusluokan valinnassa.
Työn ajoittaminen
Työn kulku on suunniteltava siten, että kovabetonipintaus voidaan suorittaa oikeaan aikaan
ja ilman aikataulupainetta.
Sopivan ajan kuluttua (aika riippuu mm. lämpötilasta, kosteudesta ja alusbetonin sementtilaadusta), tyypillisesti noin 4-10 tuntia, alusbetoni esikäsitellään kovabetonipintausta varten. Esikäsittely sisältää ylimääräisen veden poistamisen ja alusbetonin
auki hiertämisen. Hyvä merkki oikeasta ajoituksesta
on, kun kengästä jää juuri ja juuri jälki alusbetonin pintaan.
Neodur HE65 kovabetonimassan valmistus
Alusbetonin esikäsittelyn aikana tulee aloittaa myös
kovabetonimassan valmistus. Paras sekoitustapa on sekoitus tasosekoittimella tai ko. tarkoitukseen kehitetty
pumppu. Suuremmissa kohteissa voidaan käyttää myös
siilopumppua.
Neodur HE65 kovabetonijauhe sisältää kaikki muut aineosat paitsi veden. Sopiva vesimäärä
on 0,10–0,12 % jauhemäärästä (25 kg:n säkilliseen 2,5-3 kg vettä). Massan valmistaminen
notkeammaksi heikentää lopullisen pinnan ominaisuuksia.
Kovabetonimassan levitys
Kovabetonimassan hiertäminen
Kovabetonimassan levityksen jälkeen tulee jälleen
odottaa ennen kuin ensimmäinen hiertokerta on
mahdollinen. Tyypillisesti tämä odotusaika on
noin 3-6 tuntia.
Ensimmäisen hierron jälkeen hiertoja jatketaan haluttavan pinnanlaadun mukaan. Hiertimen siipiä säädetään kaltevammiksi joka hiertokerralla. Vaaleita kovabetoneita hierrettäessä
tulee käyttää muovisiipiä. Hierrot voidaan suuremmilla pinnoille tehdä päällä istuttavilla koneilla, jolloin pinta saadaan tiiviimmäksi.
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit | 15. lokakuuta 2013
Yleisimmin kovabetonimassa levitetään oikeaan paksuuteen käyttäen pyöröteräsohjaimia. On kuitenkin
huomioitava, ettei ø 10 mm:n tanko välttämättä johda
10 mm paksuun kovabetonipintaukseen, koska tanko
saattaa hieman painua alusbetoniin.
4
Pinnan viimeistely
Viimeisen hierron jälkeen pinta tulee jälkihoitaa. Suositeltavin tapa on levittää pintaan jälkihoitoaine heti viimeisen hierron jälkeen. Seuraavana päivänä jälkihoitoa jatketaan vesikastelulla ja suojataan joko muovikalvolla tai suodatinkankaalla.
Suositeltava jälkihoitoaika on 14 vuorokautta.
Mikäli kovabetonipintaa käsitellään tämän jälkeen (esim. impregnoimalla), tulee jälkihoitoainejäämät poistaa välittömästi jälkihoitoajan päätyttyä.
Työohje kovettuneelle betonialustalle
Alustan vetolujuuden tulee olla vähintään 1,5 MPa ja puristuslujuuden 25 MPa. Betonipinnan
tulee olla puhdas ja ehjä. Esikäsittelynä voidaan käyttää jyrsintää tai sinkopuhdistusta. Alustan tasaisuuden tulee olla hyvä.
Betonialusta kastellaan edellisenä päivänä. Mattakosteaan alustaan harjataan juuri ennen
valua Korodur HB5 tartuntalaasti. HE65 valetaan kostean tartuntalaastin päälle.
HE65 massa sekoitetaan tasosekoittimella. Vettä lisätään 2,5 l /25 kg säkki. Sekoitusaika on
vähintään 3 minuuttia.
Massa siirretään työkohteeseen pumpulla tai kärryllä. Levitetään alumiinilinjaarilla tai tärypalkilla tuoreen tartuntalaastin päälle 15 mm paksuuteen ohjureiden avulla.
Pinta hierretään huolellisesti levyllä huokosten sulkemiseksi ja viimeistellään siivillä haluttuun tasoon.
PiiMat – sirotteet ja kovabetonit | 15. lokakuuta 2013
Neodur HE65 irrotetaan pilareista, perustuksista ja seinistä kuten alusbetoni. Liikuntasaumat tehdään alusbetonin mukaisesti.
5