Toimintasuunnitelma 2015_hallituksen_päätös
Mielenterveysyhdistys HELMI ry Toimintasuunnitelma yhteistyön teemavuodelle 2015 Hyväksytty Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n hallituksen kokouksessa 29.9.2014 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Toimintasuunnitelma 2015 Sisällys 1. Varsinainen toiminta ..................................................................................................................... 3 1.1. Missio, visio ja arvot sekä strategiatyö ............................................................................... 3 1.2. Yleishallinto .......................................................................................................................... 4 1.2.1. Organisaatio .................................................................................................................... 5 1.2.2. Henkilöstö ....................................................................................................................... 5 1.2.3. Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta .......................................................................... 6 1.2.4. Yhteistyö ......................................................................................................................... 6 1.2.5. Talous ja rahoitus ............................................................................................................ 7 1.3. Jäsentoiminta ....................................................................................................................... 7 1.3.1. Ryhmät ja retket ............................................................................................................. 8 1.3.2. Lomat ja kurssituki ........................................................................................................ 11 1.3.3. Palveluohjaus ................................................................................................................ 12 1.4. Osallistava työtoiminta ...................................................................................................... 14 1.4.1. Työtoiminnan muodot .................................................................................................. 15 1.5. Muu varsinainen toiminta .................................................................................................. 16 1.5.1. Lehti-‐ ja tiedotus ........................................................................................................... 16 1.5.2. Tukihenkilötoiminta ...................................................................................................... 17 2. Varainhankinta-‐ ja sijoitustoiminta .......................................................................................... 19 2 1. Varsinainen toiminta Varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan säännöissä määriteltyä tarkoituspykälän mukaista toimintaa. Tätä toimintaa rahoitetaan pääosin yhdistyksen saamilla avustuksilla. Helmin toimintavuoden 2015 aikana keskeisimmät varsinaisen toiminnan muutokset ovat palveluohjaustoiminnan laajentuminen, tukihenkilötoiminnan käynnistyminen, yhdistyksen strategiatyön aloittaminen sekä yhteistyön tiivistäminen muiden mielenterveysalan järjestöjen kanssa. Yhdistyksen jäsenmäärän kehitys on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Yhdistyksen jäsenmäärä tulee arvioiden mukaan nousemaan vuoden 2014 loppuun mennessä yli 1400 jäseneen. Uusien jäsenten sitouttamiseksi yhdistyksen tulee järjestää monipuolisia osallistumismahdollisuuksia. Uusille jäsenille toteutetaan kysely, jolla kiinnostuksen kohteita tiedustellaan. Näin toimintaa osataan suunnata oikein. Helmi-‐talot muodostavat tärkeitä ja voimauttavia toimintayhteisöjä, joista hyötyvät useat sadat yksinäiset ja muilla tavoin vaikeissa elämäntilanteissa olevat ihmiset. Siksi matalan kynnyksen toimintaan satsataan vuonna 2015 edelleen merkittävästi. Toimintavuoden aikana järjestetään Helmi-‐talojen yhteisiä tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa yhdistyksen laajempaa yhteisöllisyyttä. Helmin toimintayhteisön olemassaolon tarkoitus on ennaltaehkäistä mielenterveyden kriisejä torjumalla yksinäisyyttä ja tarjoamalla vertaistukea, edistää toipumista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan näkökulmasta on tärkeää pitää yhdistykselle tärkeitä teemoja näkyvästi esillä erityisesti kevään 2015 eduskuntavaalien yhteydessä. Helmin yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta perustuu ruohonjuuritason kokemustietoon mielenterveyden vaivoista ja psykiatrisista palveluista. Tämä asiantuntemus pohjautuu mielenterveysväen arkipäivän elämään ja kokemuksiin. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta voidaan parantaa huomattavasti ottamalla mielenterveyspalveluita käyttävät ihmiset aidosti tasavertaisina mukaan hoidon ja palveluiden kehittämistyöhön. 1.1. Missio, visio ja arvot sekä strategiatyö Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu mielenterveysväen järjestö, joka toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä toimintayhteisönä, joka tarjoaa jäsenilleen tukea. HELMI auttaa jäseniään sosiaalisten verkostojen luomisessa ja tarjoaa vertaistukea sekä mielekästä tekemistä. Kaiken toiminnan lähtökohtana on jäsenlähtöisyys ja kansalaisjärjestönäkökulma. Jäsenten asiantuntemusta hyödynnetään sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Päivittäisessä toiminnassa jäsenten kanssa toimivat koulutetut työntekijät, oman alansa ammattilaiset. Missio ja visio Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n missio määrittelee toimintaa. Missiomme kuuluu seuraavasti: HELMI ry edistää toiminnallaan tasa-‐arvoa, hyvinvointia, sosiaalisia oikeuksia ja yhteiskunnan hyvinvointivastuuta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhdistyksen kaiken toiminnan lähtökohtana on toimia määritellyn mission toteuttamiseksi. Toiminnan tavoitetilana on visio, joka on määritelty seuraavasti: Mielenterveysyhdistys HELMI ry on tunnettu ja tunnustettu mielenterveyskuntoutujien jäsenkeskeisen toiminnan laadukas kehittäjä ja edelläkävijä. Yhdistyksen arvot määrittävät yhteisömme ajattelua, sitä mikä on sallittua ja mikä on tavoiteltavaa. Selkeästi määritellyt arvot auttavat myös tekemään valintoja ja valitsemaan sopivamman vaihtoehdon. HELMI ry:n arvot on kiteytetty seuraaviin kolmeen kohtaan: • ARVOSTAMME TOISIAMME. Kohtelemme jäseniä, työtovereita ja muita yhteistyökumppaneita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti, tasavertaisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. • YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. Yhdessä onnistumme avoimuuden, luottamuksen ja verkostoitumisen avulla. Keskinäisen avun ja tuen periaatteella etsimme ratkaisuja jäsentemme yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen ja elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. • TOIMIMME -‐EDELLÄKÄVIJÄNÄ. Toimimme yksilöä kunnioittaen yhteisömme parhaaksi, ruohonjuuritason osaamista ja kokemusta arvostaen. Huomioimme toimintaympäristössämme sekä kohderyhmässämme myös tulevaisuuden haasteet. 3 Helmin arvoihin liittyy olennaisesti myös ns. Vejlen julistus, jota HELMI oli aktiivisesti laatimassa muiden eurooppalaisten mielenterveysjärjestöjen kanssa Tanskan Vejlessä vuonna 2004. Julistus korostaa erityisesti järjestötoiminnan läpinäkyvyyttä, toisten mielipiteiden kunnioittamista ja torjuu kaiken syrjinnän. (www.mielenterveyshelmi.fi/?vejle ) Strategiatyö Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on määritelty säännöissä. Tavoitteiden toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa on tarkasteltava strategisella tasolla aika ajoin. HELMI ry:n strategista kehittämistyötä on viimeksi tehty noin 10 vuotta sitten, jolloin muotoiltiin yhdistykselle missio ja visio. Vaikka nämä ilmaisut ovat kestäneet hyvin aikaa, on tullut aika tarkastella yhdistyksen tavoitteita ja toiminnalla saavutettavia vaikutuksia. Tästä syystä vuonna 2015 käynnistetään strategia-‐ ja arviointiprosessi, jonka avulla asetellaan askelkivet tulevaisuuteen. Hankkeen käynnistäjänä on yhdistyksen hallitus, mutta tähän työhön pyydetään mukaan kaikkia kiinnostuneita jäseniä. Työn tarkoituksena on rohkaista yhdistystä kehittymään ja muuttumaan. HELMI ry:llä on vahva yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä perustehtävä. Tulevan strategiatyön tarkoituksena on arvioida onko yhdistyksen toiminta nykymuodossaan paras mahdollinen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistys tekee pääkaupunkiseudulla myös merkittävää auttamistyötä ja tukee monella tavalla mielenterveyden tai sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä. Tätä työtä toteutetaan yhdistyksen kaikille avoimien Helmi-‐talojen puitteissa sekä palveluohjaustoimintana yksittäisten ihmisten arjessa. Strategiatyön toisena laajan pohdinnan aiheena on se miten mielenterveysväen parissa tehtävä auttamistyö saadaan vaikutuksiltaan entistä merkittävämmäksi. Strategiatyö on prosessi, joka vie organisaatiossa usein paljon aikaa varsinkin kun työhön halutaan osallistaa mahdollisimman paljon yhdistyksen jäseniä. Toisaalta prosessi on itsessään jo yhdistystä eteenpäin vievä ja siksi asian kanssa ei kannata kiirehtiä. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana tehdään arviointityötä toiminnan vaikuttavuudesta sekä kuullaan mahdollisimman paljon jäsenten mielipiteitä toiminnasta. Vuoden 2016 kevätkauden aikana laaditaan varsinainen strategia-‐asiakirja ja tulevien vuosien toimintaohjelma, jossa määritellään konkreettiset toimenpiteet. Strategiatyön avuksi hankitaan ulkopuolista konsulttiapua ja tähän osoitetaan varoja talousarviossa. 1.2. Yleishallinto Yhdistys ylläpitää toimintavuonna 2015 kahta matalan kynnyksen Helmi-‐taloa, jotka ovat kaikille avoimia. Yhdistyksen toimisto sekä matalan kynnyksen toimitilat sijaitsevat Länsi-‐Pasilan vanhassa suojellussa puutalossa. Pasilan Helmi-‐ talon lisäksi yhdistys ylläpitää päivittäistä toimintaa Itä-‐Helsingissä Herttoniemen Helmi-‐talolla. Molemmilla Helmi-‐ taloilla toteutetaan vertaisuuteen perustuvan jäsentoiminnan lisäksi palveluohjausta sekä osallistavaa työtoimintaa. Länsi-‐Pasilan suojellussa puutalossa keskitytään yhteisöllisyyteen, vertaistukeen ja yhteiskunnan sykkeessä mukana olemiseen ryhmä-‐ ja työtoimintojen kautta. Pasilan Helmi-‐talon tiloissa huolehditaan myös koko yhdistyksen hallinnosta, yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta, viestinnästä ja muista erityistoiminnoista, kuten Helmi-‐lehden toimituksesta. Yhdistyksen luovan toiminnan ryhmät keskittyvät Itä-‐Helsingin toimipisteeseen. Herttoniemen Helmi-‐talo on yhdistyksen periaatteiden mukaisesti kaikille avoin matalan kynnyksen paikka, jossa kävijät tapaavat toisiaan ja voivat halutessaan osallistua ryhmätoimintoihin. Herttoniemen Helmi-‐talon avaraa salia ja ryhmätyötiloja käytetään mahdollisimman paljon erilaisiin Helmin koulutuksiin sekä keskustelutilaisuuksiin. Helmin toimintaa kehitetään jäsenten ehdoilla. Jäsenet voivat osallistua yhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen toimikunnissa ja tuumatunneilla. Lisäksi toimintaan voi osallistua avoimissa työpajoissa, joita toimintavuoden aikana on käynnissä vaikuttamistoiminnan sekä Helmi-‐lehden kehittämiseksi. Helmi-‐talojen toiminta aktivoi kävijöitä ja lisää toimintakykyä antamalla mielenkiintoa ja rytmiä arkeen. Kaiken toiminnan lähtökohtana on vertaisuus ja tästä saatavat hyödyt. Keskustelu, yhdessäolo ja yhdessä tekeminen vähentävät syrjäytymisen, erilaisuuden sekä irrallisuuden tunnetta. Helmi-‐talojen toiminnan tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, jossa jäsenyhteisö itse ylläpitää ja kehittää toimintaa mahdollisimman pitkälle omin voimin. Hyvä ja kannustava tunnelma lisää sosiaalista vuorovaikutusta, ehkäisee mielenterveyden kriisejä ja auttaa eteenpäin kuntoutumisessa. Ryhmätoimintojen avulla saadaan yhdistyksen jäseniä mukaan aktiivisesti yhteisön toimintaan. Helmin ryhmät ovatkin 4 hyvin suosittuja. Valtaosa käynnistyvistä ryhmistä täyttyy hyvin nopeasti eivätkä kaikki halukkaat mahdu niihin mukaan. Tulevana toimintavuonna lisätään tuntuvasti mahdollisuuksia päästä mukaan ryhmätoimintaan. Tärkein keino uusien ryhmien lisäämiseen on jäsenten motivoiminen vertaisryhmien ohjaustehtäviin sekä ohjaajakoulutuksen tarjoaminen heille. Usein hoito-‐ ja kuntoutusyksiköt antavat vinkkejä palveluiden käyttäjille hakeutua mukaan Helmin toimintoihin. Toimintaan mukaan tulevat henkilöt päättävät viimekädessä itse haluavatko he tulla mukaan järjestömme toimintaan. HELMI ry on kansalaisjärjestö, jonka jäsenet ovat mukana toiminnassa vapaasta tahdostaan. Yhdistyksen toiminta ei ole hoidollista vaan aktivoivaa ja tukea antavaa. Se ei myöskään ole julkisen hoitojärjestelmän puutteita paikkaavaa toimintaa vaan mielenterveyskuntoutujien arkea helpottavaa ja yhteiskunnallista asemaa parantavaa järjestötyötä. Tulevan toimintavuoden aikana kiinnitetään huomiota siihen, miten hoitotaho, asumispalvelun tuottaja tai kuntoutusyksikkö toimii suositeltuaan Helmin toimintaa asiakkailleen. HELMI haluaa varmistua, että kaikki sen jäsenet ovat mukana toiminnassa aidosti omasta halusta. 1.2.1. Organisaatio 1.2.2. Henkilöstö Helmin organisaatio on mahdollisimman matala ja läpinäkyvä, jotta jäsenillä olisi parhaat mahdollisuudet vaikuttaa ja olla mukana yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Jäsenet HELMI ry:n jäsenistö koostuu vain suorista henkilöjäsenistä, joilla kaikilla on yhtäläiset oikeudet toimia yhdistyksessä. Jäsenmaksun suorittaminen vaaditaan kaikilta toimintaan osallistuvilta. Hallitus poistaa jäsenyyden niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole hoitaneet jäsenmaksuaan. Ilmoitettu yhdistyksen jäsenmäärä on näin aina todellinen toiminnassa mukana olevien henkilöiden lukumäärä. Vuoden 2014 syyskuussa jäsenmäärä oli 1320. Yhdistyksen kokoukset Ylintä päätösvaltaa Helmissä käyttää yhdistyksen kokous, johon kutsutaan kaikki yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistään toukokuun aikana ja syyskokous viimeistään marraskuun aikana. Hallitus Toimeenpanovaltaa yhdistyksessä käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdistyksen kokouksen valitsema määrä varsinaisia ja neljä varajäsentä. Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita, vastaa yhdistyksen kokousten päätösten toimeenpanosta ja edustaa yhdistystä. Sen jäsenten edellytetään sitoutuvan tehtäväänsä ja seuraavan aktiivisesti mielenterveyskentän tilannetta ja muutoksia. Hallituksen työtä tuetaan kouluttamalla jäseniä ja kehittämällä hallituksen työmuotoja yleistavoitteena mielenterveysväen aseman parantaminen. Valiokunta Valiokunta valmistelee hallituksen työtä ja toimii sen apuna. Se seuraa myös yhdistyksen talouden kehitystä ja antaa suosituksia hallitukselle. Valiokunnan nimittää hallitus. Toiminnanjohtaja on kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä. Valiokunta valmistelee hallitukselle esiteltävät asiat ja käyttää toimeenpanovaltaa hallituksen antamien valtuuksien puitteissa sekä suorittaa hallituksen antamat tehtävät. Toimikunnat ja työpajat Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja työpajat. Jokaisessa toimikunnassa on oltava vähintään yksi hallituksen jäsen. Hallitus päättää toimikuntien koosta ja määrittelee niiden tehtävät ja tavoitteet. Työpajoissa käsitellään asioita avoimin ovin ja niihin voi osallistua vapaasti. Työpajatoiminnan avulla kerätään ideoita toiminnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun herättämiseksi. Työpajatoimintaan liittyy usein tapahtumia, yleisötilaisuuksia sekä verkkokeskustelua. Vuonna 2015 toimikuntia on yksi; loma-‐ ja kurssitoimikunta. Hallitus perustaa toimikuntia tarpeen mukaan lisää. Työpajoja vuodelle 2015 käynnistyy kaksi: lehtityöpaja sekä vaikuttamistoiminnan työpaja. Lisäksi Pasilan jäsentalolla pidetään viikoittain yleinen keskustelutilaisuus (tuumatunti), jonka tarkoituksena on kerätä palautetta jäsentoiminnasta ja tarjota jäsenille mahdollisuus esittää kehittämisideoita. Helmin työvoimaresursseja lisätään toimintavuoden 2015 aikana puolikkaalla henkilötyövuodella. Tämä lisäresurssi kohdennetaan palveluohjaukseen. Rekrytoinnissa pyritään siihen, että sama henkilö tekisi työajastaan puolet palveluohjaustyötä ja puolet tukihenkilötoiminnan ohjaajan tehtäviä. Uudistuksella saadaan kaivattua lisätyövoimaa 5 palveluohjaustoimintaan ja samalla integroidaan tukihenkilötoiminta entistä tiiviimmin palveluohjaukseen. Tällä lisäyksellä HELMI ry:n henkilöstöön vuonna 2015 kuuluu 9 kokoaikaista työntekijää: toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, kaksi jäsentoiminnanohjaajaa, työtoiminnanohjaaja, keittiötyönohjaaja, kaksi palveluohjaajaa sekä yhdistetty tukihenkilötoiminnan ohjaaja/palveluohjaaja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on vuorotteluvapaalla lähes koko vuoden 2015. Hänen tehtäviään tänä aikana hoitaa sijainen. Henkilökunnan työkykyä ylläpidetään henkilökohtaisella työnohjauksella, kulttuuri-‐ ja liikuntaseteleillä sekä kahdella vuosittaisella virkistyspäivillä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua oman sektorinsa ammatilliseen koulutukseen. 1.2.3. Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta 1.2.4. Yhteistyö Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta on Helmissä keskeinen tehtäväalue. Vaikuttamistoiminnan tavoitteena on mm. kohentaa mielenterveyshoidon laatua ja määrää, puuttua kuntoutujien ja potilaiden toimeentulo-‐ ja asumisongelmiin sekä parantaa oikeusturvaa. Vaikuttamistyön tärkeänä tavoitteena on myös muuttaa suomalaisten asenteita ja poistaa ennakkoluuloja mielen sairauksista. Tulevan toimintavuoden aikana keskitytään erityisesti valtakunnallisen sote-‐uudistuksen toteutumiseen sekä tärkeisiin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, kuten köyhyyden ja psyykkisten ongelmien kasautumisen estämiseen. Keväällä 2015 pidettävät eduskuntavaalit ja sen jälkeiset hallitusneuvottelut määrittävät mielenterveyspolitiikan lähitulevaisuuden suuntaviivat. HELMI nostaa omia tavoitteitaan keskusteluun ja kutsuu eduskuntavaaliehdokkaita vaaligrilli-‐tilaisuuksiin Helmi-‐taloille. Eduskuntavaaliehdokkaille suunnataan myös facebook-‐kampanjointia, jolla saadaan Helmin ajamia keskeisiä teemoja vaalikentille ja keskusteluihin mukaan. Yhdistyksen vaikuttamistoiminnan työpaja kokoontuu vuonna 2015 pääsääntöisesti joka perjantai. Se seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja kutsuu Helmi-‐taloille poliitikkoja, viranomaisia ja toisten järjestöjen edustajia keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Työpaja valmistelee tarvittaessa kannanottoja ja toimenpide-‐esityksiä hallitukselle. Tarkoituksena on herättää keskustelua mielenterveyskuntoutujien asemasta ja keskeisimmistä jäsenistön elämään liittyvistä yhteiskunnallisista ongelmista ja epäkohdista. Helmi-‐taloilla järjestetään toimintavuoden aikana 6 kaikille avointa yleisötilaisuutta ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Helmin hallitus toimii aktiivisena yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä julkaisten kannanottoja noin kahden kuukauden välein. Yhdistys järjestää ajankohtaisista aiheista 1-‐2 kaikille avointa ilta-‐ tai iltapäiväseminaaria tai keskustelutilaisuutta Helsingin keskustassa. Tapahtumien tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja antaa foorumi mielipiteiden julkituomiselle. Eräs keskustelutilaisuuksien areena voi olla esimerkiksi Suomen sosiaalifoorumi, joka järjestetään jälleen keväällä 2015. Lapinlahden sairaala-‐alueen kehittämiseen osallistutaan yhteisen Lapinlahden lähde –hankkeen kautta. HELMI on aktiivinen toimija hankkeessa ja pyrkii saamaan poliittista myötätuulta Helsingissä sairaala-‐alueen saamiseksi kulttuuri-‐ ja mielenterveystoimijoiden käyttöön. Helmin edustajia on tavoitteena saada mukaan julkisen sosiaali-‐ ja terveyssektorin työryhmiin, joissa erilaisia mielenterveyspalveluja kehitetään. Toimintavuoden 2015 kantavana teemana on yhteistyö. Vuoden aikana luodaan tiivis yhteydenpito lähialueen ja Suomen suurimpien kaupunkien mielenterveysjärjestöihin. HELMI kutsuu yhteistyöjärjestöjen jäsenet ja toimihenkilöt yhteisiin ”Madfest” -‐bileisiin Helsinkiin kesäkuussa 2015. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuksia järjestötoimijoille sekä jäsenille verkostoitumiseen ja kontaktien syntymiseen. Helmin järjestämän juhlapäivän ohjelmassa on edullista ruokaa, tanssia, hyvää musiikkia ja leppoisaa yhdessäoloa. Toimintavuoden 2015 aikana verkostoidutaan ja haetaan järjestökentältä lisää kumppaneita. Erityisesti yhteistyötä tiivistetään Mielenterveyden keskusliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Psykosociala förbundetin sekä Finfami – mielenterveysomaisten keskusliiton sekä OTU:n Uudenmaan yhdistyksen kanssa. HELMI toimii aloitteellisena näiden 6 toimijoiden säännöllisen yhteistyön käynnistämiselle. Hyvin toimivista käytännöistä kerrotaan muille järjestöille ja samalla etsitään ratkaisuita oman toiminnan kehittämiseen. Yhteistyön kautta syntyy aina myös uusia näkökulmia ja ideoita. Yhteistyön tiivistämistä jatketaan tulevana vuonna järjestöjohdon tapaamisilla. Lisäksi toimitaan aktiivisesti olemassa olevilla yhteistyöfoorumeilla. Järjestöjen edunvalvontatyössä yhteistyön merkitys on keskeinen ja verkoston on oltava nopeasti reagoiva. Keskeinen yhteistyötaho yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasolla on Mielenterveyspooli, jonka muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi (kts. www.mielenterveyspooli.fi). Tärkeänä konkreettisena yhteistyöhankkeena toimintavuoden aikana on Lapinlahden lähde-‐projektin edistäminen. Tämä Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima ESR-‐rahoitettu pilottihanke kartoittaa ja etsii ratkaisuja Lapinlahden sairaala-‐alueen saamiseksi kulttuuritoiminnan ja mielen hyvinvointia tukevien toimintojen areenaksi. HELMI on mukana Lapinlahden lähteen toiminnassa ja yhdistyksen edustaja on jäsenenä hankkeen ohjausryhmässä. HELMI ry:n kansainvälinen yhteistyö vuonna 2015 keskittyy pääosin Psykiatristen palveluiden entisten ja nykyisten käyttäjien eurooppalaisen yhteistyöverkoston (ENUSP) toimintaan. ENUSP-‐verkoston toiminta on viime vuosina ollut vähäistä niukoista resursseista johtuen. Vuoden aikana seurataan myös Mental Health Europe –järjestön toimintaa ja kartoitetaan mahdollisuuksia liittyä sen jäseneksi. Kansainvälisen toiminnan ryhmän käynnistymistä tuetaan vuoden 2015 aikana. Sen toimintaan houkutellaan asiasta kiinnostuneita jäseniä ja pyritään saamaan ryhmän toiminta säännölliseksi. Helmin edustajia osallistuu vuoden aikana kahteen ulkomailla järjestettyyn tapahtumaan, konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisestä toiminnasta Helmissä vastaa toiminnanjohtaja. 1.2.5. Talous ja rahoitus 1.3. Jäsentoiminta Helmissä on toimintojen laajuus ja määrä on pysynyt viime vuosina korkealla tasolla. Monissa toiminnoissa on saatu myös kasvua aikaan. Tämä on tärkeää, sillä jäsenmäärä on kasvanut reippaasti. Toiminnan kasvupaineista huolimatta yhdistys on pystynyt mitoittamaan kulut oikein ja taloustilanne on pysynyt tasapainossa. Palveluohjaustoiminnalle on jäsenistön keskuudessa jäsentutkimuksen mukaan huutava tarve. Vuonna 2012 toteutetun jäsentutkimuksen johtopäätösten mukaan noin 200 Helmin jäsentä on järjestölähtöisen palveluohjauksen tarpeessa. Nykyiset kaksi palveluohjaajaa tukevat tällä hetkellä vuositasolla eriasteisesti noin viittäkymmentä Helmin jäsentä. Palveluohjauksen henkilöstökulut nousevat vuoden 2015 talousarviossa puolikkaan henkilötyövuoden verran. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 perustuu RAY:n avustuksen osalta 11 000 euron kasvuun ja Helsingin kaupungin osalta noin 13 000 euron nousuun. Näiden korotusten turvin yhdistyksen toiminnan määrää ja vaikuttavuutta voidaan nostaa erityisesti tukihenkilö-‐ ja palveluohjaustoiminnan osalta. Liitteenä on yhteenveto talous-‐ ja rahoitusarviosta. Perustoiminta Helmi-‐taloilla edistää yhdistyksen perustarkoitusta; mielenterveyskuntoutujien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä. Keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Jäsentoiminnan avulla osoitamme myös miten kuntouttavaa ja elämänlaatua parantavaa yhteisöllisyys, sosiaalinen vuorovaikutus on. Helmi-‐yhteisössä jokainen hyväksytään sellaisena kuin on ja toimintaan osallistuvat ihmiset tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi. Tällä suhtautumisella on suuri merkitys erityisesti mielenterveydellisistä syistä syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille. Helmin vuonna 2012 tehdyn jäsentutkimuksen mukaan Helmin toiminta kohentaa mukana olevien jäsenten hyvinvointia ja aktiivisuutta: ”Lähes päivittäin Pasilan tai Siilitien jäsentalon toimintaan osallistuneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin harvemmin osallistuneet. Elämäänsä tyytyväiset ihmiset ovat usein aktiivisia osallistumaan erilaisiin toimintoihin. Kuitenkin järjestötoimintaan osallistuminen myös tukee toimintakykyä esimerkiksi luomalla osallisuuden kokemuksia ja tuomalla siten elämään mielekkyyttä. HELMI ry:n toiminta on yhteisöllistä ja tarjoaa monipuolista toimintaa. Tämä on tärkeä keino ehkäistä yksinäisyyttä ja edesauttaa koettua hyvinvointia.” 7 Jäsentoiminnan vuoden 2015 teemaksi on valittu yhteistyö. Toimintavuoden aikana otetaan aktiivisempi lähestymistapa Helmi-‐taloja ympäröivään yhteiskuntaan ja toisiin mielenterveysjärjestöihin. Ulospäin suuntautumisella saadaan uusia kontakteja ja verkostoidutaan. Samalla ennakkoluulot vähenevät ja yhdistyksemme toiminta tulee tutuksi yhä useammalle. Yhteistyö-‐teema näkyy vuoden aikana myös yhdistyksen sisällä. Helsingissä sijaitsevat kaksi Helmi-‐taloa ovat toimineet alusta asti varsin itsenäisesti ja molemmille taloille on kehittynyt oma kävijäryhmä ja toimintakulttuuri. Tulevan vuoden aikana koko Helmi-‐yhteisön toimintaa ryhdytään aktiivisesti tarkastelemaan yhtenä monimuotoisena kokonaisuutena ja rohkaistaan Helmi-‐talojen toiminnassa olevia jäseniä osallistumaan molempien talojen tapahtumiin ja ryhmiin. Vuoden 2015 aikana Helmi-‐talojen erillinen rahoitus yhdistyy ja toiminta voidaan myös rahoituksellisesti nähdä yhtenä kokonaisuutena. Tämä uudistus mahdollistaa myös henkilöstön joustavamman työskentelyn eri toimipisteissä kulloisenkin tarpeen mukaan. Ryhmätoiminnan laajentamisessa lähtökohtana on rohkaista jäseniä käynnistämään uusia vertaisuuteen perustuvia harrastus-‐, keskustelu tai elämänhallintaryhmiä. Tavoitteena on, että jäsenten erityistaidot saadaan koko yhteisön hyväksi ja samalla vapaaehtoistyön tekijälle hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Ryhmänohjauksesta kiinnostuneille jäsenille järjestetään tarpeen mukaan käytännönläheistä koulutusta. Apua koulutuksen järjestämiseen pyydetään yhteistyökumppaneilta. Yhteistyöverkostoista etsitään myös uusia ideoita toimintaan ja mahdollisesti löydetään myös kiinnostuneita vapaaehtoistoimijoita Helmin ryhmien ohjaajiksi. Vertaisyhteisö rakentuu yhteisöllisyydestä ja yhdessä koetuista kokemuksista. Vertaisyhteisössä vapaaehtoistyö esimerkiksi ryhmän ohjaajana toimiminen tuo paljon hyötyjä kaikille osapuolille. Toiminnan kautta jäsenet saavat rohkeutta, iloa ja itsevarmuutta. Jäsentoiminnanohjaajien tarkoituksena on luoda edellytyksiä koko ajan kehittyvälle jäsentoiminnalle. Toimintaa ideoidaan ja kehitetään koko ajan yhdessä jäsenistön kanssa. Lisäksi jäsentoiminnanohjaajat ylläpitävät Helmi-‐talojen keskinäistä yhteistyötä sekä verkostoituvat jäsentoiminnan puitteissa yhdistyksen ulkopuolelle. Jäsentoiminnanohjaajien kautta pidetään myös yhteyttä alan oppilaitoksiin. Yhteistyön tuloksena vuosittain 2-‐4 opiskelijaa suorittaa opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun Helmi-‐taloilla. Jäsentoiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää jäsenten omatoimisuutta ja antaa mahdollisuuksia itseilmaisuun. Hyvinvointia ja itsestä välittämistä tuetaan Helmi-‐taloilla erilaisten tapahtumien ja teemapäivien muodossa. Toimintaa ja tapahtumia tarjotaan koko jäsenistölle tasapuolisesti. Sosiaalisuutta ja itsensä kehittämistä tuetaan retkillä, koulutuksella, kursseilla sekä ryhmätoiminnalla, kuten kohdennetuilla päiväryhmillä. Helmi-‐talojen toiminnassa on tärkeää myös se, että jäsenet voivat tulla jäsentalolle oleilemaan, vaihtamaan kuulumisia, lukemaan lehtiä ja ruokailemaan osallistumatta järjestettyihin ryhmätoimintoihin. Näin tarjotaan sosiaalisten kontaktien luomisen ja vertaistuen saamisen mahdollisuus myös niille, jotka eivät halua olla mukana ryhmätoiminnoissa. Nämä spontaanit kahvipöytäkeskustelut ja rupattelutuokiot ovat vertaisuutta parhaimmillaan. Jäsenistöllä on myös mahdollisuus saunoa ja peseytyä Pasilan Helmi-‐talon saunatiloissa yleisillä vuoroilla kaksi kertaa viikossa. Sauna voidaan lämmittää myös muulloin esimerkiksi talolla kokoontuvaa ryhmää varten. 1.3.1. Ryhmät ja retket Helmin jäsentoiminnan pääpaino on erilaisissa ryhmämuotoisissa kokoontumisissa ja yhdessä tehtävissä retkissä. Vuonna 2015 ryhmätoiminnan tavoitteena on tarjota toimintaa entistä monipuolisemmin erilaisille kohderyhmille. Ryhmien kokonaislukumäärätavoite on edellisvuoden tasolla. Ryhmät kokoontuvat pääosin Helmi-‐taloilla. Tulevan vuoden aikana kokeillaan joidenkin vertaisryhmien kokoontumista kaupungin keskustassa, mahdollisimman hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ryhmien työskentely on aktiivista kevät-‐ ja syyskaudella ja kesän ajan ryhmät ovat tauolla. Kesällä retkien järjestäminen on vähäisempää. Kesän aika halutaan pitää lomailuna ja mahdollisimman väljästi suunniteltuna. Kesän toimintaa kehitetään jäsenten toiveiden pohjalta. Vertaisryhmien periaatteet ja menetelmät HELMI ry:n vertaisryhmillä tarkoitetaan ensisijaisesti ryhmämuotoista toimintaa, jossa henkilöt, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne, oireilu tai sairaus, tukevat toisiaan joko keskustelun tai harrastustoiminnan merkeissä. Ryhmissä noudatetaan yhteisesti sovittuja vertaistuen periaatteita. Keskeistä vertaisryhmien toiminnalle on 8 ryhmäläisten keskinäinen tasa-‐arvo, kohtaaminen ja ryhmän tuki sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Toiminnan tavoitteena on tukea yksilön jaksamista ja elämänhallintaa. Helmi-‐yhteisö tarjoaa olemassaolollaan ehkä tehokkainta vertaistukea jo itsessään. Jäsentaloilla aito yhdenvertaisuus ja lupa olla oma itsensä lisäävät voimavaroja ja elämäniloa. Tarve strukturoituihin sairaustyypeittäin jaoteltuihin vertaisryhmiin on viime vuosina laantunut. Vertaistuki on löytänyt uusia muotoja mm. verkkokeskusteluiden ja sosiaalisten medioiden suunnalta. Erilaisten harrastusryhmien kysyntä on vertaistukiryhmien sijaan lisääntynyt. Näissä ryhmissä yhdistyksen jäsenet saavat toisiltaan vertaistukea ilman diagnoosien ja sairauden aiheuttamaa taakkaa. Sairaustyypeittäin jaoteltujen ryhmien vähentyminen voi selittyä sillä, että pelkkä diagnoosi ei riittävällä tavalla yhdistä ryhmän jäseniä. Erilaisten harrastusten pariin hakeutuvat yhdistyksen jäsenet löytävät useampia yhdistäviä tekijöitä näistä ryhmistä. Mitä useampia ihmisiä yhdistäviä tekijöitä on sitä tiiviimpi ryhmästä syntyy. Vuonna 2015 näitä perinteisiä diagnoosiin perustuvia keskusteluryhmiä perustetaan kysynnän ja ohjaajien löytymisen mukaan. Jäseniä rohkaistaan ideoimaan ryhmiä ja ryhtymään niiden ohjaajiksi. Vireillä olevista ryhmistä tiedotetaan näkyvästi. Kuka tahansa jäsen voi ehdottaa Helmi-‐talolla uuden ryhmän perustamista tai olevansa halukas toimia ideoimansa ryhmän ohjaajana. Jäsentoiminnanohjaajan kanssa pohditaan, miten ryhmään saisi ohjaajan tai jos ohjaaja on jo tiedossa, mietitään millaista koulutusta ja tukea hän mahdollisesti tarvitsee. Kiinnostusta ryhmään voidaan koittaa, asettamalla ryhmä aluksi vireille nettiin ja jäsentalojen ilmoitustaululle. Vireillä olevaan ryhmään voidaan hakea osallistujien lisäksi ohjaajaa. Jäsentoiminnanohjaaja kerää vireillä oleviin ryhmiin ilmoittautumisia puhelimitse ja sähköisesti sekä päivittää ryhmän tietoja ilmoitustaululle ja nettiin. Vireillä oleva ryhmä käynnistyy mahdollisimman pian kun ohjaaja löytyy ja tarvittava osallistujien minimimäärä täyttyy. Jäsentoiminnan ryhmänohjaajille järjestetään kevätkesällä yhdessä osallistavan työtoiminnan väen kanssa rentouttava virkistyspäivä Vertaisryhmätoiminta Helmi-‐taloilla Pasilan Helmi-‐talo on auki vuoden 2015 jokaisena päivänä. Ovet ovat auki arkisin klo 9 alkaen ja viikonloppuisin 10 alkaen. Jäsenistöä kannustetaan vastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen siten, että jäsenet vastaavat itse talon toiminnasta. Palkattu jäsentoiminnanohjaaja vastaa työaikanaan talon toiminnoista, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Muina aikoina vastuu talon järjestyksestä ja viihtyisyydestä kuuluu osallistavassa työtoiminnassa mukana olevalle jäsenpäivystäjälle. Päivystäjä pitää normaalisti taloa auki kello 18 asti. Herttoniemen Helmi-‐talolla toteutettava vertaisryhmätoiminta perustuu lähes kokonaan erilaisiin luovan toiminnan ryhmiin. Ryhmät ovat avoimia, vaikka osallistujamäärä on rajoitettu. Ryhmiä ohjaavat pääosin Helmin jäsenet, mutta myös ulkopuolisia ammattilaisia käytetään joissakin tilanteissa. Luovaan toimintaan kuuluu myös töiden asettaminen nähtäville. Jäsentalon seinillä on jatkuva viikoittain vaihtuva taidenäyttely, joka on tarkoitettu pelkästään jäsenten tekemille töille. Vuoden mittaan kuvataidetta sekä kirjoituksia julkaistaan säännöllisesti myös yhdistyksen lehdessä. Herttoniemen Helmi-‐talo on toimintavuoden aikana auki arkisin kello 9 alkaen ja ennalta sovittuina viikonloppuina klo 14 alkaen. Henkilökunta vastaa työaikanaan talon toiminnoista, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Muina aikoina vastuu jäsentalon järjestyksestä ja viihtyisyydestä kuuluu osallistavassa työtoiminnassa mukana olevalle jäsenpäivystäjälle. Vuoden 2015 aikana Herttoniemen talolla on ilta-‐ ja viikonlopputoimintaa jäsenistön toiveiden ja aktiivisuuden mukaan. Viikko-‐ohjelman mukaisia ryhmiä Helmi-‐taloilla vuonna 2015 ovat: -‐ Tuumatunti -‐ Bingo -‐ Vaikuttamistoiminnan työpaja -‐ Helmikino -‐ Lehtityöpaja -‐ Tiistaisauna -‐ Perjantaisauna 9 -‐ Cafe Pasilan Helmi –iltakahvila -‐ Herttoniemen Helmi -‐lauantaikahvila -‐ Levyraati -‐ Atk-‐ohjaus -‐ Voidaan paremmin -‐ryhmä -‐ Käsityöpaja -‐ Marian kuvataideryhmä -‐ Helmin Närhet -‐lauluryhmä -‐ Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 -‐ Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 (pidempään kirjoittaneille) -‐ Mielestä kuvaksi -‐ryhmä -‐ Käsityökerho -‐ Matonkudonta -‐ Teemaryhmä kankaanpainanta -‐ Teemaryhmä askartelu -‐ Matkailuryhmä -‐ Kokkausryhmä -‐ Talouden hallintakeinot –ryhmä -‐ OMA APU –keskusteluryhmä -‐ Lisää voimavaroja työelämään -‐ryhmä Muita -‐ Musiikkiryhmä musiikkikoulu Resonaarissa -‐ Ruoanvalmistuskurssit työväenopiston opetuskeittiöllä 2kpl -‐ Mielenterveyden ensiapukurssit 2kpl -‐ Kuvataiteen tekniikkakurssit 2 kpl -‐ Sanoista taidetta-‐kurssi -‐ Valokuvauskurssi Näiden lisäksi uusia ryhmätoimintoja käynnistetään jäsenten aloitteiden ja ideoiden myötä yhdistyksen resurssien puitteissa. Pasilan Helmi-‐talon pohjakerroksen tiloissa on pieni käsityö-‐ ja askartelutoiminnan käyttöön varattu tila. Tiloissa on mahdollista tehdä omatoimisesti käsitöitä, askarrella tai harjoittaa pienimuotoista nikkarointia. Herttoniemen Helmi-‐talon yhteydessä, taloyhtiön kerhohuoneessa on pöytätennis-‐, ja biljardipöydät. Tavoitteena on tulevana vuonna neuvotella tilojen käytöstä ja käynnistää pelien parissa viikoittaista toimintaa. Helmin liikuntaryhmät HELMI kannustaa jäseniään fyysisen kunnon kohentamisen ja ylläpitoon tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan. Liikuntaryhmät ovat hyvin suosittuja, eivätkä kaikki halukkaat mahdu aina mukaan. Tavoitteena on vuonna 2015 edelleen jonkin verran kasvattaa Helmin liikuntaryhmätoimintaa. Tulevan toimintavuoden liikuntaryhmät ovat: -‐ Minigolf (vertaisohjaajan vetämä) -‐ Keilaus (vertaisohjaajan vetämä) -‐ 4 vesijumpparyhmää -‐ ohjattu kuntosaliryhmä -‐ (Sali)liikuntaryhmä -‐ Jooga -‐ Pilates ja venyttely, -‐ Itämaisen tanssin alkeet -‐ Afrikkalaisen tanssin jatko -‐ Virkistävä kevätjooga (kevään aikana) Yhteistyötä jatketaan ulkopuolisten ohjaajien, Helsingin liikuntaviraston ja Helsingin aikuisopiston kanssa, mutta myös uusia yhteistyömuotoja ja toteuttamismalleja kehitetään toimintavuoden aikana. Tapahtumat Helmin arkeen kuuluu myös juhlapäivien, teemapäivien ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Helmi-‐taloilla tunnelmaa luodaan tiloja koristelemalla ja järjestämällä hetkeen sopivaa pienimuotoista ohjelmaa. Tapahtumia ovat 10 myös tulevalle vuodelle suunnitellut keskustelutilaisuudet, jotka on tarkoitus järjestää Helsingin keskustassa. Vuoden 2015 aikana yhdistys järjestää seuraavat tapahtumat: -‐ Uusien jäsenten iltamat 2 kappaletta -‐ Perjantaikahvila (joka viikko) -‐ Keskustelutilaisuudet jäsentaloilla 6 kappaletta -‐ Puolipäiväseminaarit Helsingin keskustassa 1-‐2 kpl -‐ Helmi-‐päivä 7.5. -‐ Ystävänpäivän vietto -‐ Mielenterveysväen kesäjuhlat ”Madfest” Helsingissä 11.6. -‐ Kokkausryhmän iltabileet (2 kertaa vuodessa) -‐ Juhannuslounas -‐ Halloweenbileet -‐ Puurojuhla -‐ Jouluinen yhteislaulu-‐iltapäivä -‐ Joululounas -‐ Loppuvuoden juhla ”tanssiaiset” -‐ Taidenäyttely Tietotekniikka ja opastus jäsentaloilla Jäsenten käytössä on Pasilassa kaksi ja Itä-‐Helsingissä yksi tietokone yksilöllistä atk-‐työskentelyä varten. Tietokoneita voi käyttää ilman ajanvarausta. Kaikissa Helmin koneissa on uusimmat MS Office-‐toimisto-‐ohjelmat, nopeat yhteydet sekä normaalit verkkoselainohjelmistot. Helmi-‐taloille hankitaan vuoden 2015 aikana yhteensä 3 tablet-‐tietokonetta jäsenten käyttöön. Ongelmatilanteissa tietokoneen käyttöopastusta antavat jäsentalon ohjaajat ja opiskelijat harjoittelujaksoillaan. Pasilan jäsentalolla järjestetään vuonna 2015 myös yksilöllistä tablet-‐laitteen ja tietokoneenkäytön ohjausta, jota antaa tehtävään valittu jäsen tai muu vapaaehtoinen henkilö. Molemmilla jäsentaloilla on lisäksi wlan-‐vierailijaverkko, jota jäsentalojen kävijät saavat käyttää maksutta omien tietokoneiden ja mobiililaitteiden kautta. Retket Viikkoretkiä tehdään keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin lähikohteisiin Helsingissä ja lähikunnissa. Retkiä on tehty mm. eri museoihin ja taidenäyttelyihin. Näiden iltapäiväretkien lisäksi tulevana toimintavuonna järjestetään kaksi ulkopaikkakunnalle suuntautuvaa kokopäivän bussiretkeä. Retkillä tutustutaan mm. paikallisiin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja tavataan mahdollisuuksien mukaan paikallista mielenterveysjärjestöväkeä. Retkikohteita ja retkien ohjelmaa mietitään yhdessä jäsenten kanssa. Lisäksi alkusyksyllä järjestetään suosittu risteily Tallinnaan. Omatoimiretket urheilu-‐ ja kulttuuritapahtumiin HELMI rohkaisee jäseniään osallistumaan omatoimisesti erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Jäsentoiminnan kautta voidaan hankkia lippuja edullisesti erilaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa lippujen hintaa voidaan subventoida yhdistyksen varoista. Yhdistys toimii aktiivisesti saadakseen eri kulttuuri-‐ ja urheilutapahtumiin ilmaisia tai edullisia lippuja. Toimintavuoden aikana yhteistyötä tehdään mahdollisimman monen eri kulttuuri-‐ ja urheilutoimijan kanssa. Näille toimijoille tarjotaan mahdollisuuksia auttaa vähävaraisia ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevia henkilöitä kulttuurielämysten pariin. Yhteistyökumppanit saavat lippulahjoituksilla tai erityishinnoittelulla näkyvyyttä HELMI ry:n toimesta, mm. Helmi-‐lehden ja verkkosivujen kautta. Edullisia lippuja jaetaan tai myydään edullisesti tulevan toimintavuoden aikana mm. konsertteihin, teatteriin ja elokuviin. 1.3.2. Lomat ja kurssituki Yhdistyksessä toimivan loma-‐ ja kurssitoimikunnan tarkoituksena on tukea jäsenten mahdollisuuksia päästä edullisille ryhmälomille ja myöntää jäsenille taloudellista tukea elämänlaatua parantavien kurssien osallistumismaksuihin. Toimikunta käsittelee yksilölliset kurssitukihakemukset sekä suunnittelee Helmin ryhmälomat. Lomat ja kurssitukiasiat 11 kuuluvat nimetyn jäsentoiminnanohjaajan vastuulle. Hän on toimikunnan sihteeri ja huolehtii käytännön järjestelyistä ja siitä, että hakijoiden yksityisyyden suoja säilyy toimikunnan työssä. Ryhmälomien ja kurssituen tavoitteena on edistää jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Ryhmälomat Tuettuja, ohjelmallisia Helmin täysihoitoryhmälomia järjestetään vuoden 2015 aikana kaksi, toinen keskikesällä ja toinen joulun aikaan. Joululoma on tarkoitettu yksinäisille Helmin jäsenille, koska helmiläisistä noin kaksi kolmasosaa elää yhden hengen talouksissa. Joululomalle valitaan noin 10 yhdistyksen jäsentä. Kesälomaa ei ole kohdennettu erityisesti millekään ryhmälle vaan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hakea ja tulla valituksi mukaan. Kesälomalle mahtuu mukaan noin 20 Helmin jäsentä. Lomilla helmiläisten tukena ovat lomapaikkojen omat työntekijät sekä Helmin jäsenistöstä valitut vertaisohjaajat. Ryhmälomien tavoitteena on edistää jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Lomat toteutetaan yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Kurssituet HELMI ry myöntää vähäisessä määrin yksilöllistä kurssitukea vapaamuotoisen hakemuksen perusteella. Tavoitteena on edistää vähävaraisten jäsenten toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia. Tukea voi saada yleishyödyllisen kurssin osallistumismaksuun. Kurssin järjestäjän oltava julkisen tahon tuottamaa koulutusta, esim. työväenopisto, kansalaisopisto ja niitä vastaavat. Yliopiston järjestämään koulutukseen tukea ei kuitenkaan myönnetä. Liikunnallisille tai taidepainotteisille kursseille tukea ei myöskään myönnetä, koska HELMI järjestää omaa vastaavaa toimintaa. Yhdistys myöntää kurssitukena 75 prosenttia kurssimaksusta, mutta enintään 200 euroa. Tukea ei ole mahdollista saada matkakustannuksiin, eikä tarvikehankintoihin. Kurssitukeen on varattu Helmin talousarviossa enimmäissumma, joka on tulevana toimintavuonna 2000 euroa. 1.3.3. Palveluohjaus Helmin yksilöllisen tuen tarkoituksena on auttaa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia henkilöitä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin hoitopaikoissa tai virastoissa. Joskus henkilön erilaisuus ja poikkeava käyttäytyminen vaikeuttaa tai estää kokonaan kuulluksi tai ymmärretyksi tulemisen julkisen sektorin toimipisteissä. Helmin kaltaisten mielenterveysjärjestöjen yksi keskeisimmistä olemassa olon tarkoituksista on auttaa näitä syrjäytettyjä ja väärinymmärrettyjä henkilöitä. Väärinymmärrykset ja ”virallisen sektorin” kyvyttömyys kuunnella näitä henkiöitä saattavat kärjistyä tarpeettomiksi poliisitehtäviksi ja perusteettomiksi pakkohoitolähetteiksi. Vaikuttavaksi auttamismuodoksi Helmissä on osoittautunut palveluohjaustoiminta, jossa yhdistyksen palkattu työntekijä ryhtyy yksilölliseen yhteistyöhön vaikeassa tilanteessa olevan henkilön kanssa. Helmin palveluohjaustoiminta eroaa julkisen sektorin samannimisestä toimintamuodosta. Järjestölähtöiselle palveluohjaukselle ei ole kuitenkaan kyetty keksimään vielä uutta nimeä. Helmin palveluohjaustyön suurin ero julkisen sektorin tarjoamaan vastaavan nimiseen toimintaan on riippumattomuus psykiatrisesta hoitojärjestelmästä, viranomaistoiminnasta sekä sosiaalityöstä. Helmin työntekijä on toiminnassa tuettavan henkilön kanssa tasavertainen kumppani, jonka kanssa vaikeita tilanteita ryhdytään yhdessä työstämään. Työntekijän ja tuettavan yhteistyö perustuu rinnalla kulkemiseen, eikä diagnoosi tai sairaudenkuva ole millään tavalla toimintaa määrittävä asia. Helmin järjestölähtöisellä palveluohjauksella puolustetaan heikoimmassa asemassa olevien psyykkisesti oireilevien henkilöiden ihmisoikeuksia. Lisäksi Helmin palveluohjaustoiminnan kautta saadaan tietoa viranomaisten toimista. Tämä ihmisoikeuspainotus on keskeistä HELMI ry:n toiminnalle. Koska palveluohjaajat pääsevät seuraamaan läheltä jäsenten arkea, sitä kautta saadaan arvokasta ja käytännöllistä tietoa hyvän hoidon toteuttamisesta, edunvalvonnan tarpeista sekä erilaisten hoitokäytänteiden toimivuudesta kuntoutujien arjesta. Näitä asioita voidaan nostaa esille Helmin vaikuttamistyössä. Tarvittaessa myös autetaan laatimaan huonosta kohtelusta muistutuksia ja valituksia. Palveluohjaus on tarkoitettu myös niille Helmin jäsenille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea erilaisten elämäntilanteiden ja arjen haasteiden edessä. Palveluohjaaja on tukena elämäntilanteen jäsentämisessä ja itsenäisen elämisen vahvistamisessa. Tavoitteena yhteistyölle on elämänlaadun parantaminen ja omatoimisuuden edistäminen. Palveluohjaajien puoleen voi kääntyä hyvin erilaisten asioiden vuoksi. Yhteistyön aloittaminen perustuu ihmisen oma-‐ 12 aloitteisuuteen ja vapaehtoisuuteen. Motivaatio arjen asioiden kohentamiseen ja elämäntilanteen jäsentämiseen syntyy silloin, kun ihmisellä itsellään on halu hakea muutosta elämäänsä. Ennen toiminnan aloittamista avun tarpeesta ja elämäntilanteesta keskustelaan rauhassa. Pohditaan onko Helmin tarjoama tuki tilanteessa paras vaihtoehto. Helmin järjestötyö ei ole hoidollista, eikä tarkoituksena myöskään ole puuttua henkilöiden mahdolliseen hoitoon tai hoidon tarpeeseen. Palveluohjaajat kertovat tarvittaessa millaista apua hoitojärjestelmä tarjoaa ja miten on mahdollista päästä erilaisten palvelujen piiriin. Yhteistyöhön päädyttäessä, haasteisiin lähdetään hakemaan ratkaisuja aina henkilön omista tarpeista käsin. Helmin palveluohjaus muodostuu jäsenen ja palveluohjaajan tapaamisista. Alussa käytetään paljon aikaa tutustumiseen. Yhteyttä pidetään tiheästi ja tämä tarkoittaa useita puheluita ja tapaamisia viikossa. Tämä edesauttaa luottamuksellisen ja hedelmällisen yhteistyön syntymistä. Tämän jälkeen kuljetaan yhdessä sovitusti eteenpäin. Toiminnan muodot ja tapaamisten tiheys ovat yksilöllisiä. Tapaamisten ja tuen määrä riippuu kunkin jäsenen omista voimavaroista ja arkea vaikeuttavien asioiden luonteesta. Suurin osa työstä tehdään jäsenten parissa heidän arjessaan. Kotikäyntien lisäksi palveluohjaaja on jäsenen tukena asioiden hoidossa ja lähtee esimerkiksi hänen toiveestaan mukaan viranomaistapaamisiin. Toiminnan perustana on riippumattomuus, tasavertaisuus ja rauhallinen eteneminen. Pyrkimyksenä on luoda luottamuksellinen suhde, jossa uskotaan ihmisen oman elämän asiantuntijuuteen. Ihmistä kannustetaan tekemään asioita itse, ilman, että niitä tehdään hänen puolestaan. Jäsenen tukemisen lisäksi palveluohjaajat tunnistavat hoito-‐ ja sosiaalisektorien hyvin toimivia käytänteitä sekä niihin liittyviä puutteita, tässä heillä on puolestapuhujien rooli. Resurssit ja toiminnan vaikuttavuus vuonna 2015 Toimintavuoden aikana Helmissä palveluohjaus toteutetaan kahden kokoaikaisen ja yhden puolipäiväisen työntekijän voimin. Tämä kolmen ammattilaisen tiimi on edellisiä vuosia vahvempi vastaamaan jäsenistön tarpeisiin. Lisäksi kolmen henkilön ryhmä on kahta henkilöä vahvempi tukemaan vaikeissa tilanteissa toisiaan. Arjessa eteen tulevia vaikeita tilanteita on mahdollista käydä yhdessä läpi. Toimintavuoden 2015 aikana pohditaan miten nyt kahdessa toimipisteessä sijaitsevat työtilat olisi mahdollista järjestää tarkoituksenmukaisimmin samaan paikkaan, mahdollisesti Helmi-‐talojen ulkopuolella esimerkiksi Lapinlahden sairaala-‐alueella. Palveluohjaustoiminta on tulevana toimintavuonna edelleen jäsenten arjessa mukana kulkemisesta. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta palveluohjausta siten, että korostetaan kiireettömyyttä ja rauhallista paneutumista kunkin jäsenen tilanteeseen. Laadukkuuteen kuuluu myös se, että työntekijän kanssa on mahdollista saada tapaaminen nopealla aikataululla. Vuoden 2015 aikana Helmin palveluohjaustoiminnan rinnalle käynnistyy vapaaehtoisvoimin toteutettua tukihenkilötoimintaa. Tämän uuden toimintamuodon tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään palveluohjaustoiminnassa tehokkaasti. Tukihenkilötoiminnan myötä saadaan palveluohjaustoimintaan tilaa ja vaihtuvuutta. Kun tukihenkilötoiminta kiinnitetään tiiviisti palveluohjauksen yhteyteen, luodaan samalla parempia mahdollisuuksia päättää palveluohjaus hallitusti. Ideana on, että palveluohjaustoiminnassa mukana olleen henkilön tukeminen siirretään loppuvaiheessa vapaaehtoiselle koulutetulle tukihenkilölle. Näin palveluohjaukseen saadaan vaihtuvuutta ja palveluohjaustoimintaa voidaan tarjota useammalle Helmin jäsenelle. Toimintavuoden 2015 aikana palveluohjaukseen luodaan palautekäytäntö, jonka avulla toiminnassa mukana oleva henkilö voi antaa kirjallista palautetta suoraan yhdistyksen johdolle. Palautteen antamista varten tehdään lomake. Näin saadaan tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ja äärimmäisissä tilanteissa ehkäistään yksilötyöskentelyyn liittyviä riskejä. Kahden ja puolen henkilötyövuoden resursseilla voidaan tarjota palveluohjausta noin 55 -‐60 yhdistyksen jäsenelle. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin tuhatta yksilöllistä etukäteen sovittua tapaamista. Tämän lisäksi työntekijät auttavat tarpeen vaatiessa yksittäisiä yhdistyksen jäseniä Helmi-‐taloilla, puhelimessa ja sähköpostilla. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus suunnitella joidenkin jäsenten tukemista myös pari-‐ ja ryhmämuotoisesti palveluohjaajien toimesta. Palveluohjauksen vaikuttavuudesta ei ole Suomessa tehty vielä laajaa tutkimusta. Ruotsissa asiaa on tutkittu vuonna 1 2006 ja se on todettu erittäin vaikuttavaksi tavaksi välttää sairaalahoitopäiviä ja erikoissairaanhoitoa. Helmissä 1 Nilsson, Ingvar: Det lönar sig – Ekonomiska effekter av verksamheter med personliga ombud, Socialstyrelsen 2006. Palveluohjaus kannattaa - Henkilökohtaisen palveluohjaustoiminnan (PO) taloudelliset vaikutukset, Ruotsin sosiaalihallitus & Ruotsin Skånen läänin lääninhallitus, 2006. 13 toiminnan vaikuttavuutta mitataan tällä hetkellä laskemalla vuoden aikana kerääntyneitä asiakaskontaktien määriä, tapaamisten määriä ja toiminnassa olevien henkilöiden määrää. Lisäksi toiminnassa kerätään talteen yhteydenottojen syitä. Helmissä tapahtuvan palveluohjaustyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin tueksi haemme vuoden 2014 lopussa mukaan Kuntoutussäätiön ARTSI-‐hankkeeseen. Arviointi-‐ ja seurantatiedon tuottamisen avulla rakennamme valvontajärjestelmän Helmin palveluohjaustoiminnalle. Hanke toteutetaan vuosina 2013 -‐2016. 1.4. Osallistava työtoiminta Helmin järjestämä osallistava työtoiminta on vapaaehtoista toimintaa, jonka avulla yhdistyksen jäseniä saadaan liikkeelle. Sen avulla henkilön toimintakyky kohenee ja samalla hän oppii uusia taitoja. Osallistavan työtoiminnan tavoitteena on saada toimintakyky palautumaan ensisijaisesti sellaiselle tasolle, että tavanomainen vapaaehtoistyö yhdistyksissä tulee mahdolliseksi. Osallistava työtoiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä ohjatusti tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Toiminta on suunnattu työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella tai pitkäaikaisella sairauslomalla oleville Helmin jäsenille. Erityisesti työtoimintaan valitaan henkilöitä, joiden osallistuminen työkuntoutukseen tai ammatilliseen koulutukseen on estynyt ja joiden toimintakyky ei mahdollista vapaaehtoistyön tekemistä järjestöissä. Kuva: Osallistavan työtoiminnan asema kokonaisuudessa ja HELMI ry:n rooli Työsuhteinen(työ( Kuntou7ava(työtoiminta,(( työllistymisen(tukipalvelut,(erilaiset( koulutusmahdollisuudet,(siirtymätyö(jne.( Vapaaehtoistyö( järjestöissä( Osallistava( työtoiminta( HELMI(ry:n(rooli( kokonaisuudessa( Helmin osallistavasta työtoiminnasta kiinnostuneet jäsenet haastatellaan ja samalla pohditaan yhdessä sopivaa toimintamuotoa ja henkilön voimavaroja sekä jaksamista. Työtoimintaan mukaan valituille jäsenille järjestetään työtoiminnanohjaajan toteuttama yksilöllinen perehdytys. Työtoimintapäivässä mukana olemisesta maksetaan toiminnassa mukana olevalle jäsenelle työtoimintapalkkio, joka on 6 tai 12 euroa päivän pituudesta riippuen. Helmin osallistava työtoiminta muuttuu vuoden 2015 alusta alkaen ajallisesti kestoltaan rajatuksi. Uudistuksella mahdollistetaan työtoimintapaikkoja tasavertaisemmin useammalle Helmin jäsenelle. RAY on pitänyt tärkeänä toiminnan ajallista rajaamista, jotta työtoimintamahdollisuuksia voidaan tarjota nykyistä laajemmalle joukolle. Osallistavassa työtoiminnassa järjestetään tarpeen mukaan yksilöllisiä keskusteluja ja työtoiminnan kuntoutujille tarjotaan aktiivisesti tietoa vapaaehtoistyömahdollisuuksista Helmissä ja muissa järjestöissä. Vuoden 2015 aikana kaikki Helmin osallistavassa työtoiminnassa mukana olevat jäsenet haastatellaan ja pohditaan tulevaisuuden näkökulmia. Tapaamisen tarkoituksena on kertoa toiminnan uudistuksesta ja pohtia yhdessä sopivaa 14 hetkeä siirtyä työtoiminnasta eteenpäin. Vuonna 2015 Helmin osallistavan työtoiminnan piirissä on 45-‐50 yhdistyksen jäsentä. Työtoimintapäiviä on tavoitteena toteuttaa 3700 kpl. Helmin työtoiminnassa mukana oleville henkilöille järjestetään tulevan toimintavuoden aikana kiinnostuksen mukaan retkiä mm. elintarvike-‐ ja ravintola-‐alan yrityksiin tai erilaisiin alan tapahtumiin. Lisäksi työtoiminnan väelle järjestetään kevätkesällä rentouttava virkistyspäivä. 1.4.1. Työtoiminnan muodot Helmin osallistava työtoiminta tapahtuu pääosin Helmi-‐taloilla. Toiminta tuottaa hyötyjä sekä toiminnassa mukana oleville jäsenille että koko yhteisölle. Suurin yksittäinen työtoiminnan muoto on keittiötyö. Toiminnan myötä molemmilla Helmi-‐taloilla on päivittäin mahdollisuus nauttia edullisesta kotiruokalounaasta. Keittiötoiminnan tarkoitus edistää toimintakykyä sekö vahvistaa ruoanlaitto-‐ ja vuorovaikutustaitoja. Toiminnassa korostuu vastuullisuus, oman toiminnan suunnittelu sekä oman onnistumisen arviointi. Keittiötoimintaa jatketaan molemmilla Helmi-‐taloilla vuonna 2015. Pasilan talolla valmistetaan lounas joka päivä ja Herttoniemessä arkisin. Keittiötoiminnan vaikutukset ovat tärkeitä Helmi-‐talojen päivittäiselle toiminnalle. Vuositasolla lounasannoksia tarjoillaan yhteensä yli 10 000. Lisäksi keittiötoimintana hoidetaan Helmin omien tilaisuuksien tarjoilu. Pasilan keittiöllä valmistetaan myös vähäisessä määrin tarjoiluita yhteistyökumppanien tilaisuuksiin. Vuonna 2015 Pasilan Helmi-‐talolla jatketaan säännöllistä perjantaikahvilatoimintaa. Perjantai-‐iltaisin avoinna olevassa kahvilassa myydään edullisesti keittiötoiminnassa tuotettuja leivonnaisia. Kahvilatapahtumissa on mahdollisuuksien mukaan myös pientä ohjelmaa ja teemailtoja. Kesällä kahvilatoiminta voi siirtyä ulos viihtyisään puutarhaan. Herttoniemen Helmi-‐talolla järjestetään vuoden 2015 aikana lauantaikahvilatoimintaa. Iltapäivisin auki olevaa kahvilaa ylläpidetään keittiötyönä samaan tapaan kuin Pasilassa. Merkittävä työtoiminnan muoto on Helmin omien tilojen siivous ja puhtaanapito. Molemmilla Helmi-‐taloilla on siivoustiimit, jotka huolehtivat säännöllisestä siivouksesta ja ylläpitävät yleistä siisteyttä. Toiminnasta on suurta hyötyä kuntoutujille, mutta myös yhdistykselle, joka saa mittavia kustannussäästöjä tilojen puhtaanapitokuluissa. Helmi-‐talojen ilta-‐ ja viikonloppuaukiolo perustuu osallistavassa työtoiminnassa mukana oleviin jäsenpäivystäjiin, jotka vastaavat toimistoajan ulkopuolella talon järjestyksestä ja yleissiisteydestä sekä esittelevät toimintaa kiinnostuneille. Helmi-‐talolla päivystystehtävässä on kerrallaan yksi henkilö. Tällä järjestelyllä saadaan pidennettyä aukioloaikoja molemmilla taloilla ja pystytään pitämään Pasilan Helmi-‐talo avoinna vuoden jokaisena päivänä. Päivystystoiminnalla halutaan tukea jäsenten aktiivisuutta, omatoimisuutta sekä vastuullisuutta. Helmin työtoiminta tarjoaa vuonna 2015 pienessä määrin talojen kunnossapitoon ja piha-‐alueiden siisteyteen liittyviä tehtäviä. Tätä toimintaa toteutetaan satunnaisesti tarpeen mukaan. Samantyyppistä toimintaa ovat myös toimiston avustavat työt. Työtoimintana toteutettua pesulatoimintaa jatketaan vuonna 2015 Helsingin kaupungin palvelutaloissa hoitaen asukkaiden vaatehuoltoa. Lisäksi hoidetaan vähäisessä määrin kotipalveluasiakkaiden pyykkihuoltoa. Uusia työtoimintamuotoja kehitetään kuntoutujien ehdoilla ja erilaisten uusien tehtävien tarjontaa kartoitetaan koko ajan. Palautetta ja uusia ideoita työtoimintaan liittyen kerätään työtoiminnanohjaajan kanssa pidetyissä yksilöllisissä keskusteluissa vuoden mittaan. 15 1.5. Muu varsinainen toiminta 1.5.1. Lehti-‐ ja tiedotus Helmin tiedotustoiminnan tehtäviin kuuluu Helmi-‐lehden suunnittelu ja toteutus, yleisestä jäsentiedotuksesta huolehtiminen sekä yhdistyksen ulkoisesta tiedotuksesta vastaaminen. Tavoitteena on saada tietoa yhdistyksestä yhä useamman mielenterveyskuntoutujan ulottuville. Toimintavuoden 2015 aikana erityistä panostusta satsataan internet-‐viestintään ja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, jossa Helmin monipuolista toimintaa esitellään ja kutsutaan ihmisiä mukaan tapahtumiin. Yhdistyksen ulkoista viestiä täsmennetään vuoden aikana ja tämä työ liitetään yleiseen strategiaprosessiin. Samalla ryhdytään rakentamaan aktiivisesti HELMI ry:lle selkeää julkisuuskuvaa, joka tukee yhdistyksen tavoitteita. Helmi-‐lehti Helmi on mielenterveysväen kulttuuri-‐ ja mielipidelehti sekä HELMI ry:n jäsenlehti. Lehden tarkoituksena on edesauttaa jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, toimia yhdistyksen tiedotuksen apuna sekä olla mielenterveysväen äänitorvi. Lehdessä julkaistaan pääosin Helmin jäsenten itse tuottamaa materiaalia. Vuoden 2015 aikana Helmi-‐lehti otetaan selkeämmin osaksi yhdistyksen julkisuuskuvan rakentamistyötä. Lehden lukijoita ja kirjoittajia innostetaan mukaan hankkimaan HELMI ry:lle lisää jäseniä ja lehdelle näin edelleen lisää lukijoita. Ilmaistilauksia tarjotaan paikkoihin, joissa mielenterveyskuntoutujat käyvät (psykiatrian poliklinikoiden odotustilat, terveyskeskukset, kirjastot jne.). Rekisteriin lisätään jatkuvasti uusia osoitteita yhdistyksen henkilökunnan ja lehtityössä mukana olevien jäsenten toimesta. Lehti lähetetään mahdollisuuksien mukaan ilmaistilauksena kaikille Suomen psykiatrisille poliklinikoille. Lehteä jaetaan pieniä määriä nippujakeluna lehtitelineisiin Auroran ja Kellokosken psykiatrisiin sairaaloihin. Lehtitelineet sijaitsevat sairaaloiden kahviloiden yhteydessä. Helmi-‐lehti ilmestyy tulevana toimintavuonna neljä kertaa ja lehden laajuus on 32 sivua. Lehden painosmäärä on numerosta riippuen 3000-‐4000 kpl. Tulevan vuoden tavoitteena on, että lehdet ilmestyvät suunnitellusti ja että lehden toimittamisessa ylläpidetään korkeaa journalistista tasoa. Lehden artikkelit tuotetaan pääosin yhdistyksen jäsenten voimin kuten aikaisempinakin vuosina. Lehden teemat, sivusuunnitelma, artikkelien ideointi ja toteutus sekä kuvitus syntyvät avoimessa lehtityöpajassa, joka kokoontuu Pasilan jäsentalolla tulevan toimintavuoden aikana joka toinen viikko. Lisäksi työpaja käy aktiivista keskustelua sähköpostiryhmässä. Lehden työpajaan ja sen sähköpostilistalle voi tulla kuka tahansa jäsen, joka on aiheesta kiinnostunut. Lehtityöpajan ohjaajana toimii jäsenistöstä valittu vakituinen ohjaaja. Hän toimii tapaamisissa puheenjohtajana ja koordinoi ryhmän toimintaa. Tapaamisiin ja työpajan osallistuu aktiivisesti myös yhdistyksen toiminnanjohtaja, joka vastaa lehdestä muodollisena päätoimittajana. Helmi-‐lehden taitto hankitaan tulevana toimintavuonna ostopalveluna yhdistyksen ulkopuolelta. Helmi-‐lehti julkaistaan paperiversion lisäksi näköislehtenä verkossa. Alustana toimii Issuu-‐verkkopalvelu. Helmi-‐lehden arkisto löytyy osoitteesta www.issuu.com/helmiry. Verkkolehteä mainostetaan tulevan vuoden aikana Facebookissa ja muualla verkossa. Tavoitteena on lisätä verkkolehden lukijamäärää jälleen neljänneksellä vuoden 2014 luvuista. Yhdistyksen uudistuneille verkkosivujen uutisvirrassa julkaistaan Helmi-‐lehden keskeisiä artikkeleita ja niitä jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Verkkosivut ja sosiaalinen media Yhdistyksen vuoden 2014 lopulla uudistettu verkkosivusto osoitteessa www.mielenterveyshelmi.fi on Helmin jäseniä ja sen toiminnasta kiinnostuneita palveleva sivusto. Sivuilta saa ajankohtaiset tiedot tulevista retkistä, tapahtumista ja muista yhdistyksen tai jäsenistä kannalta kiinnostavista asioista. Sivuilla on myös esittelyt Helmin eri toimintamuodoista. Juuri uudistettujen verkkosivujen toimintoja otetaan vaiheittain käyttöön vuoden aikana. Verkkosivujen sisältöjen luomiseen innostetaan vapaaehtoisia yhdistyksen jäseniä. Vuoden aikana sivustoon tehdään tarpeen mukaan myös muutoksia. 16 Uudet verkkosivut mahdollistavat vaivattoman blogien pitämisen. Jäsenistöstä etsitään kiinnostuneita kirjoittajia ja tarjotaan heille mahdollisuuksia julkaista tekstejä Helmin blogissa. Kirjoitustoimintaa organisoidaan vaikuttamistoiminnan työpajan kautta. Helmin Facebook-‐sivusto www.facebook.com/helmiry toimii nopeana tiedonvälityksen kanavana Helmin toiminnasta kiinnostuneille. Jäsenistö osallistetaan mukaan Helmin Facebook-‐viestinnän tekoon. Tavoitteena on, että Helmin Facebook-‐tykkääjät saavat mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa mielenterveysalalta. Tavoitteena on, että monipuolisia julkaisuja tehdään vähintään 2 kappaletta viikossa. Tavoitteena on nostaa tykkääjien määrää 50 prosentilla. Helmin verkkosivut ovat keränneet vuosi vuodelta yhä enemmän kävijöitä. Uusien verkkosivujen kävijämääriä seurataan tiiviisti koko vuoden ajan. Tavoitteena on nostaa verkkosivujen kävijämäärä ja näkyvyys uudelle tasolle. Yhdistyksen verkkosivujen päivittämiseen koulutetaan kevään 2015 aikana koko henkilökunta ja verkkosivuilla julkaiseminen tehdään kaikille arkipäiväiseksi asiaksi. Vaikka päivittämiseen osallistuu koko henkilökunta, toiminnanjohtaja vastaa viimekädessä sivujen sisällöstä. Sisäinen tiedotus Sähköpostin käyttöä lisätään sisäisessä tiedottamisessa vuoden 2015 aikana. Sisäisen tiedotuksen pääasiallisina väylinä säilyvät kuitenkin perinteiset viestinnän muodot, eli ilmoitustaulut, jäsenkirjeet, verkkosivut ja jäsentalojen kävijöille suunnatut viikkopalaverit. Työpajoilla on omat sähköpostilistat, joiden kautta tiedotetaan tulevista kokouksista ja tapahtumista. Listoilla voidaan käydä myös pienimuotoista keskustelua. Jäsenistölle postitetaan neljä jäsentiedotetta vuoden aikana. Näissä tiedotetaan tulevista tapahtumista ja tiedotteiden oheen liitetään sääntömääräisten kokousten kutsut. Jäsenet voivat halutessaan saada jäsentiedotteen paperisen version sijasta sähköisesti pdf-‐liitteenä. Tiedotusmateriaali Helmin esitemateriaalia tuotetaan tarpeen mukaan osana julkisuuskuvan kehittämistyötä vuoden 2015 aikana. Materiaalia jaetaan talkootyönä paikkoihin, missä mielenterveysväki liikkuu. Toimintavuoden aikana ylläpidetään ja painetaan ajantasaista toimipisteiden ja henkilökunnan yhteystiedoilla varustettua esitettä, jossa on myös Helmin viikko-‐ohjelma. Tätä esitettä jaetaan eri tapahtumissa ja jäsentaloilla. Lisäksi tämän pikku esitteen voi ladata ja tulostaa Helmin verkkosivuilta. 1.5.2. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on uusi, vapaaehtoisvoimin toteutettava toimintamuoto Helmissä. Toimintaa on käynnistetty vuoden 2014 aikana ja ensimmäiset koulutetut tukihenkilöt valmistuivat yhdistyksen järjestämältä kurssilta syyskuun lopulla. Seuraava työvaihe on tukihenkilösuhteiden solmiminen ja toiminnan varsinainen käynnistäminen. Tukihenkilötoiminnan tarkoitus HELMI ry:n tukihenkilötoiminnalla tuetaan niitä yhdistyksen jäseniä, jotka kokevat yksinäisyyttä, joiden omat tukiverkostot ovat puutteelliset ja joiden kohdalla pidempiaikainen avun tarve on nähtävissä. Tukihenkilösuhteessa otetaan huomioon tuettavan omat tarpeet ja lähtökohdat sekä pyritään vahvistamaan hänen voimavarojaan. Tuen muotoina ovat kuunteleminen, keskustelu ja konkreettisten asioiden tekeminen, kuten yhdessä harrastaminen, käytännön asioissa opastaminen ja muu yhdessä tekeminen. Tuettaviksi haetaan ensisijaisesti Helmin palveluohjaustoiminnasta pois siirtyviä jäseniä, joiden uskotaan parhaiten hyötyvän tukihenkilösuhteesta. Jos tätä kautta ei löydy riittävästi tuettavia henkilöitä, heitä tavoitellaan Helmin muusta jäsenistöstä. Tukihenkilötoiminnan vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta ja keskinäistä yhteydenpitoa koordinoi puolipäiväinen 17 tukihenkilötoiminnan ohjaaja. Hänellä on tiivis yhteistyö palveluohjaajiin, joiden kanssa hän sekä suunnittelee että toteuttaa tukihenkilökoulutukset ja käynnistää tulevat tukihenkilösuhteet. Tukihenkilöiden rekrytointi ja koulutus Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia, jotka ovat sitoutuneet luottamuksellisuuteen, vaitioloon ja yhdistyksen arvoihin. Tukihenkilöitä rekrytoidaan vuonna 2015 lehti-‐ilmoitusten ja sosiaalisen median välityksellä. Tukihenkilötyön ohjaaja kutsuu jokaisen toiminnasta kiinnostuneen Helmi-‐talolle, jossa hänet haastatellaan. Haastattelun tarkoituksena on arvioida motivaatiota ja henkilökohtaisia ominaisuuksia tukihenkilötoiminnan kannalta. Kaikki haastatteluiden pohjalta valitut suorittavat Helmin peruskoulutuksen. Peruskoulutuksen sisältö toteutetaan Suomen mielenterveysseuran koulutuskonseptin pohjalta sisältäen tarvittavat teoreettiset ja käytännön osa-‐alueet tukihenkilötoiminnan onnistuneen suoriutumisen kannalta. Koulutuskokonaisuus jaetaan useampaan tapaamiskertaan, joiden välisen ajan koulutettavat pohtivat omaa motivaatiotaan ja niitä kysymyksiä ja tehtäviä, joita edellisen koulutuskerran aikana käsiteltiin. Kaikkien tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneiden pitää käydä sama koulutus, koska mikään aikaisempi koulutus tai työkokemus ei itsessään valmenna tukihenkilötoimintaan. Koulutuspäivien jakaminen pidemmälle aikavälille varmistaa, että kurssin suorittaneet henkilöt ovat motivoituneita ja tukihenkilöiksi sopivia. Koulutuskokonaisuuden kesto on 26 tuntia ja tapaamiskertoja yhteensä seitsemän. Peruskoulutuksen lisäksi HELMI tarjoaa vuonna 2015 vapaaehtoisilleen kuukausittain työnohjausta sekä vähintään kaksi virkistyspäivää vuodessa, joiden tarkoituksena on vahvistaa tukihenkilöiden viihtyvyyttä, motivaatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös teema-‐aiheiden mukaan järjestetään tarvittaessa iltapäiväsessioita. Tukihenkilösopimus Koulutuksen suorittamisen jälkeen vapaaehtoiset ovat valmiita toimimaan tukihenkilöinä. Tukisuhde solmitaan tuettavan ja tukihenkilön välille erillisellä sopimuksella. Tuleville tukihenkilöille etsitään mahdollisimman pikaisesti tuettava. Palveluohjaajat tuntevat parhaiten tuettavat ja heille etsitään tukihenkilöitä yhteistyössä tukihenkilötyön ohjaajan kanssa. Tukihenkilö ja tuettava tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa joko jäsentalolla tai tuettavan kotona. Paikalla on heidän lisäkseen tukihenkilötyön ohjaaja ja yksi tai useampi palveluohjaaja. Tapaamisen jälkeen tuettava ja tukihenkilö pohtivat, haluavatko he solmia tukihenkilösuhteen. Jos sopimus solmitaan, siinä tulee olla mainittuna asianmukaisten yhteystietojen lisäksi seuraavat asiat: • Mitkä ovat tukihenkilösuhteen tavoitteet? • Miten ja milloin tukihenkilötapaamiset toteutetaan? • Miten tukihenkilö ja tuettava pitävät toisiinsa yhteyttä? • Mitä odotamme tukihenkilöltä? • Tukihenkilösuhteen kesto • Maininta mahdollisesta tauosta tukihenkilösuhteessa (esim. kesäloma) • Maininta siitä, että tukihenkilösuhde on purettavissa puolin ja toisin esim. henkilökemiallisista syistä Tukihenkilösopimuksesta annetaan oma kappale tuettavalle, palveluohjaajalle ja tukihenkilötyön ohjaajalle. Tuettavalle annetaan erillinen versio sopimuksesta, jossa ei ole mainittuna tukihenkilön osoitetta tai henkilökohtaista puhelinnumeroa. Tukihenkilö on jo koulutusvaiheessa täyttänyt vaitiolositoumuksen, jossa hän on luvannut olla paljastamatta kenellekään tukihenkilösuhteessa ilmeneviä tietoja. Tulevana toimintavuonna tukihenkilölle kustannetaan kuitteja vastaan HELMI:n puolesta matkakuluja 1-‐2 kertaa kuukaudessa. Yhteydenpitovälineenä tuettavien ja tukihenkilöiden välillä joko kontaktointi tukihenkilötoiminnan ohjaajan välityksellä tai Prepaid-‐liittymä, joka myös kustannetaan tukihenkilöille yhdistyksen puolesta. Tukisuhteen seuranta Tukihenkilö ja tuettava tapaavat palveluohjaajan ja tukihenkilötyön ohjaajan kanssa kolmen kuukauden päästä sopimuksen allekirjoittamisesta arvioidakseen tukihenkilösuhteen toimivuutta. Tämän jälkeen tapaamisia järjestetään puolen vuoden välein tai tarpeen vaatiessa. Tapaamisten kautta seurataan tukihenkilösuhteen toimivuutta, tavoitteiden toteutumista ja sitä onko tukisuhteelle jatkossakin tarvetta. Tukihenkilötoimintaa seurataan vuonna 2015 tilastoimalla toteutuneet tukihenkilösuhteet, niiden kestot ja muut 18 keskeiset toimintaan liittyvät asiat. Tukihenkilötoiminnan ohjaaja on säännöllisesti yhteydessä tuettaviin ja tukihenkilöihin, seuraa suhteen toimivuutta ja järjestää mahdollisia lisätapaamisia tarpeen vaatiessa. Tukihenkilötoiminnan laajuus vuonna 2015 Vuoden 2015 alussa Helmissä toimii kymmenen koulutuksen käynyttä tukihenkilöä. Vuoden 2015 aikana tukihenkilöitä koulutetaan lisää yhdellä tai kahdella peruskoulutusjaksolla ja syksyllä tavoitteena on saada nostettua koulutettujen tukihenkilöiden kokonaismäärä kahteenkymmeneen. Tukisuhteita on käynnissä vuoden 2015 lopussa 20–25 kpl. 2. Varainhankinta-‐ ja sijoitustoiminta Varainhankinta ja sijoitustoiminta ovat Helmin sinänsä sääntöjen mukaista toimintaa, mikä pidetään erillään avustuksilla tuetuista toiminnoista. Pidemmällä aikavälillä varainhankinta ja sijoitustoiminta tukevat varsinaista toimintaa ja sillä katetaan muun varsinaisen toiminnan tuottamaa alijäämää. Varainhankinta muodostuu jäsenmaksuista ja lahjoituksista ja avustuksista, jotka saadaan ilman erillistä haku-‐ tai anomusmenettelyä. Omatoimisen varainhankinnan osuutta tuotoista lisätään tulevana vuonna kartoittamalla ja etsimällä uusia rahoituslähteitä. HELMI noudattaa varainhankintatoiminnassa eettisiä periaatteita ja turvaa riippumattomuutensa kieltäytymällä vastaanottamasta rahaa tai muita taloudellisia etuuksia lääketeollisuudelta. Yhdistyksellä on lisäksi omaa sijoitustoimintaa. Nämä sijoitustoiminnan tuotot ovat pääasiassa testamenttilahjoituksena saadun varallisuuden tuottoja. 19
© Copyright 2024