OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS (60 OP) - Opinto-opas
A mmat i ll i n e n o p ettaj a ko rkea ko u lu OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja 2014 - 2015 SISÄLLYS LUKIJALLE ................................................................................................................................................ 3 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUSTA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASETUKSET ...................................................... 4 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN OSAAMISALUEET JA YLEISTAVOITTEET........................................... 6 NICEN MÄÄRITTELEMÄT OHJAAJAN OSAAMISVAATIMUKSET ............................................................. 11 OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ......................................... 13 Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus 16 op (AOO14Z) ..................................................... 14 Portfolio 5 op (AOOP2014) ......................................................................................................... 15 Ohjauksen kehittäminen 6 op (AOOK2014) ............................................................................... 19 Valinnaiset opinnot 5 op (AOOV2014) ....................................................................................... 22 Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus 8 op (AOJ14Z) ............................................... 24 Orientoituminen ohjaukseen 5 op (AOJO2014) ......................................................................... 25 Ohjauksen toteuttamismuodot 3 op (AOJT2014) ...................................................................... 29 Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus 9 op (AOM14Z).............................................. 31 Verkosto-osaaminen 6 op (AOMV2014) .................................................................................... 32 Hyvinvoiva oppilaitos 3 op (AOMH2014) ................................................................................... 39 Urasuunnitteluvalmiuksien opintokokonaisuus 16 op (AOU14Z)..................................................... 42 Urasuunnitteluvalmiudet 5 op (AOUS2014) .............................................................................. 43 Henkilökohtainen ohjaus 5 op (AOUH2014) .............................................................................. 46 Ohjauksen lähestymistavat 6 op (AOUO2014) .......................................................................... 50 Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus 11 op (AOA14Z) .................................................... 54 Elinikäinen ohjaus 4 op (AOAO2014) ......................................................................................... 56 Erilaisten oppijoiden ohjaus 4 op (AOAE2014) .......................................................................... 57 Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op (AOAK2014) ............................................... 59 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA OPINTOJEN OHJAUS.................. 62 Liite 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolion rakentaminen ............................................................ 64 Liite 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ....................................................................... 65 Liite 3. Kehittämistyön toteuttaminen.................................................................................................. 67 Liite 4. Hyväksilukeminen opinto-ohjaajankoulutuksessa .................................................................... 68 Liite 5. Opinto-ohjaajankoulutuksen aikajana 2014 – 2015 ................................................................. 70 2 LUKIJALLE Tämän opinto-ohjaajankoulutuksen käsikirjan avulla osaat suunnitella opintosi opintoohjaajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mitä käsikirja sisältää? Tämä käsikirja sisältää koulutuksen keskeiset opintoja koskevat asiat. • • • • • Opinto-ohjaajakoulutusta säätelevät lait ja asetukset Opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet NICEn määrittelemät ohjaajan osaamisvaatimukset Opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvien opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt Opinto-ohjaajankoulutuksen toteutuksen periaatteet ja opintojen ohjaus. Miten voit hyödyntää käsikirjaa? Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea sinua opintojesi suunnittelussa. Käsikirja auttaa sinua näkemään opintosi kokonaisuutena ja helpottaa sinua oman opiskelusuunnitelmasi (hops) laatimisessa. Liitteissä 1 - 5 on kootusti opintojesi suunnittelua helpottavaa tietoa portfoliotyöskentelystä, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta, kehittämistyön toteuttamisesta, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä etä- ja lähijaksojen aikatauluista ja sisällöistä. 3 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUSTA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASETUKSET Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan “ammatillinen opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sen mukaan kuin toimiluvassa opettajankoulutustehtävästä määrätään. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös opettajankoulutukseen kohdistuvia kehittämis- ja muita velvoitteita. Laki määrittää myös, että opettajankoulutukseen voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen.” (L356/2003.) Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa (357/2003) asetuksessa määritellään, että “opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.” Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) määrittelee opinto-ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti: ” 3. luku. Perusopetus ja esiopetus 6 § Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; 2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka 3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. 4 luku. Lukio 11 § Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; 2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka 3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. 4 5 luku. Ammatillinen koulutus 15 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinto-ohjaajan opinnot taikka 11 §:ssä säädetty kelpoisuus. “ (A 986/1998.) Ammatillinen aikuiskoulutus Laki (631/1998) ja asetus (812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkealaki (351/2003) tai -asetus (352/2003) eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen tutkintosäännössä voi olla mainintoja ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista. 5 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN OSAAMISALUEET JA YLEISTAVOITTEET Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin koulutuksen tehtäviin. Opinto-ohjaajankoulutus on jatkumoa ammatillisten opettajien koulutukselle. Tästä syystä koulutus rakentuu samoille osaamisalueille kuin opettajankoulutus: oppimisen ohjaaminen, toimintaympäristön kehittäminen, jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Kuviossa 1 havainnollistetaan edellä määriteltyjen neljän osaamisalueen keskinäisiä suhteita: Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen ja yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kuvio 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteet Oppimisen ohjaaminen Opinto-ohjaajan työn ensisijaista osaamista on perinteisesti ollut opiskelijoiden ohjaaminen. Ohjaaminen on luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Ohjaaminen perustuu opinto-ohjaajan käsitykseen oppivasta ihmisestä, hänen psykososiaalisesta kehityksestään, tiedon luonteesta, tilanteeseen 6 sopivasta ohjausteoreettisesta lähestymistavasta sekä näistä johdettuun käsitykseen ohjauksesta. Nämä käsitykset voivat olla tietoisia tai ne voivat olla osin tiedostamattomia. Laadukas ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen elämän eri vaiheista, erilaisista oppijoista, ohjausteorioista ja opintoohjauksen käytänteistä. Tästä syystä ohjauksen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta on opinto-ohjaajan tärkeää osaamista. Ohjauksen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi on opinto-ohjaajan ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opinto-ohjaajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden ohjaustarpeisiin. Lisäksi opinto-ohjaajilta edellytetään kykyä sopeuttaa ohjaus toimintaresursseihin. Oppimisen ohjaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan: • • • oppijaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, ohjausteoriaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen teoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista toimintansa taustalla, ohjausosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida, kehittää ja uudistaa ohjausta. Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opinto-ohjaajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovat nousseet ohjausosaamisen rinnalle opinto-ohjaajan työn painopistealueena. Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaitoksen perustehtävää. Opinto-ohjaaja on yksi oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetus-, ohjaussuunnitelma- sekä laatutyö, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä hyvinvointityö, koulutuksista tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöllisen / sosiaalisen median hyödyntäminen sekä erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opinto-ohjaajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä alueellisen työelämän kanssa. Eri yhteistyötahojen kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on eri muodoissaan 7 osa koulutuksen perustehtävää. Koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä edellyttää sekä kehittämistaitoja että koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opinto-ohjaajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen, johon sisältyy globaalin kehityksen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen, on tärkeä osa opintoohjaajan osaamisvaatimusta. Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan eettistä ja se sisältää lukuisia arvovalintoja. Tämä johtuu siitä, että ohjaus on sidoksissa yhteiskunnallis-historialliseen ympäristöön. Tällöin ohjaus heijastelee niitä odotuksia ja toiveita, joita tulevaisuudelle asetetaan. Opintoohjaajan toiminnalla on merkitystä sekä ohjattavan että yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Kehittämistyön edellytyksenä opinto-ohjaajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämishankkeet, joissa yhdistyvät opetus, ohjaus, tutkimus ja käytännön toiminnan kehittäminen. Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää neljänlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: • • • • kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa ja osana työyhteisönsä toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia, ja b) ympäröivä alueellinen verkostonsa ja siinä vallitsevat muutostarpeet, oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen pätevyyteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa, kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää omaa alaansa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä. 8 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää esimerkiksi valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat poikki-institutionaalisista yhteistyösuhteista, kuten suhteista eri oppilaitosten ja organisaatioiden kesken ja suhteista elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat monen oppilaitoksen ja opinto-ohjaajan arkipäivää erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Kyky kohdata opiskelija aidosti samoin kuin kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa ovat laadukkaan ohjaamisen kulmakiviä. Nykyisin opinto-ohjaajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uusia ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen ja sosiaalisen / yhteisöllisen median hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tukena. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: • • • yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjauksessaan. 9 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellä esillä olleisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opinto-ohjaajuus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opintoohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle. Tästä syystä opinto-ohjaajan tulee kyetä pohtimaan opinto-ohjausta professiona ja määrittelemään käsitteet ohjaus ja opinto-ohjaus. Lisäksi opinto-ohjaajan tulee kyetä hahmottamaan opinto-ohjausta säätelevät säädökset sekä työnsä ja siihen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset. Jatkuvan oppimisen osaamisalue sisältää kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: • • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita toiminnan kehittämiseksi työn määrittelyn osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa määritellä ohjaus tilanteessa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja muutostarpeita. 10 NICEN MÄÄRITTELEMÄT OHJAAJAN OSAAMISVAATIMUKSET NICE -hanke (Network for Innovation in Career Guidance and Counselling in Europe) on akateeminen eurooppalainen verkosto, jossa on jäseniä 28 maasta ja 40 ohjausalan koulutusta tarjoavasta organisaatiosta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ohjauksen laatua ja yhtenäistää koulutuskäytäntöjä jäsenmaissa. Vuonna 2012 NICE-hankkeessa määriteltiin ohjaustoimijoiden ydinosaamiset (core competences). Ne ovat: 1. Koulutus- ja uravalintaa tukeva ohjausosaaminen (Career Education), 2. Koulutus- ja uravalintaan tarvittava informaatio- ja arviointiosaaminen (Career Information), 3. Uraohjausosaaminen (Career counselling), 4. Ohjauspalveluiden järjestämisosaaminen (Programme & Service Management) ja 5. Psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvä osaaminen ja verkosto-osaaminen (Social Systems Interventions & Development). Kaikki edellä luetellut ydinkompetenssit ovat yhteydessä Ohjaajan profession-osaamiseen (Professionalism). Koulutus- ja uravalintaa tukevalla ohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksien kehittymistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi itsetuntemuksen, tiedonhankinta- ja urasuunnittelutaitojen ja päätöksentekotaitojen tukemista sekä kykyä tukea opiskelijaa omien suunnitelmiensa toteuttamisessa erilaisissa siirtymissä. Lisäksi ohjaajalta edellytetään oppimisen ja opiskelun ohjaamiseen liittyvää osaamista opiskelijoiden yksilöllisyyttä kunnioittaen. Koulutus- ja uravalintaan tarvittavalla informaatio- ja arviointiosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tarjota erilaisissa ohjaustilanteissa tarvittavaa tietoa tarkoituksenmukaisella tavalla ja kykyä tukea ohjattavaa etsimään ja jäsentämään olennaista tietoa. Arviointiosaaminen on ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa arvioimaan omia persoonallisuudenpiirteitään, kykyjään, vahvuuksiaan, kehittymiskohteitaan ja soveltuvuuttaan ja tunnistamaan mahdollisia koulutusmahdollisuuksiin, opiskeluun tai työmarkkinoihin liittyviä haasteita ja niihin liittyviä omia ohjaustarpeitaan. Uraohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea opiskelijoiden henkilökohtaisia koulutus-, työ- ja elämänhistoriaan sekä opiskelijan omaan identiteettiin liittyviä valintoja ja päätöksentekoa. Lisäksi ohjaajan on osattava tukea ja motivoida opiskelijaa asettamaan itsenäisiä ammatillisia ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. 11 Ohjauspalvelujen järjestämisosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä järjestää ja kehittää tarvelähtöisiä ja laadukkaita tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tämä edellyttää myös palveluihin liittyvää markkinointiosaamista, kuten projektien johtamistaitoja ja resurssienhallintaa. Ohjaajan on toimittava yhteistyössä muiden oppilaitoksen toimijoiden sekä päätöksistä vastaavien tahojen kanssa sekä osattava tuottaa riittävää ohjausta koskevaa arviointitietoa ohjauksen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvällä osaamisella ja verkostoosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa haastavissa elämäntilanteissa ja niihin liittyvissä koulutuksellisissa tai ammatillisissa muutoksissa. Uudenlaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää ohjaajalta verkosto-osaamista, kuten sisäisten ja ulkoisten verkostojen luomista sekä moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi ohjaajalla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot ja osaamista toimia erilaisissa sovittelutaitoja vaativissa ristiriitatilanteissa huomioiden opiskelijan sosiaalisen viitekehyksen ja elämänkentän. Ohjaajan professio-osaamisella tarkoitetaan, että ohjaaja toimii ammatillisesti ja on omaksunut ohjausta määrittelevät arvot ja eettiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä ohjaukseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa opiskelijoiden, kollegoiden ja päätöksenteosta vastaavien kanssa. Ohjaajan professio-osaamista on myös halu jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen ajatteluun sekä reflektioon. Ohjaajan on kyettävä sietämään epävarmuutta. Lisäksi professio-osaamista on kyky käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nämä ohjaajan ydinosaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelman perusta. Opetussuunnitelmassa on viisi opintokokonaisuutta, joiden sisällöt vastaavat yllä olevia NICEn määrittelemien ydinosaamisten sisältöjä seuraavasti: • • • • • Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus vastaa Ohjaajan professio -osaamista Urasuunnitteluvalmiudet -opintokokonaisuus vastaa Koulutus- ja uravalintaa tukevaa ohjausosaamista sekä Uraohjausosaamista Ohjauspalveluiden järjestäminen -opintokokonaisuus vastaa Ohjauspalveluiden järjestämisosaamista Moniammatillinen verkostotyö -opintokokonaisuus vastaa Psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvää osaamista ja verkosto-osaamista Asiakaslähtöinen ohjaus -opintokokonaisuus vastaa Koulutus- ja uravalintaan tarvittavaa informaatio- ja arviointiosaamista 12 OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty viiteen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat NICEn esittämiin eurooppalaisiin opinto-ohjaajan ydinkompetensseihin sekä edellä kuvattuihin ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat seuraavat: • • • • • Opinto-ohjaajan professio 16 op Ohjauspalveluiden järjestäminen 8 op Moniammatillinen verkostotyö 9 op Urasuunnitteluvalmiudet 16 op Asiakaslähtöinen ohjaus 11 op Kuvio 2. Osaamisalueet. Opintokokonaisuudet jakautuvat opintojaksoihin. Niiden osaamistavoitteet, sisällöt, suorittaminen, arviointiasteikko, arviointikriteerit ja tehtävät esitellään seuraavassa. 13 Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus 16 op (AOO14Z) Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuuteen liittyy ohjauksen ammattilaisten omien ammatillisten arvojen, eettisten periaatteiden ja ammatillisen kehittymisen ja kehittämisen pohdinta. Ammatillinen kehittyminen on osa inhimillistä kasvua. Siksi on tärkeää pohtia, miten opiskelu tukee mielekkäällä tavalla opiskelijan tulevaa elämänkulkua. Tätä elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvaa kasvuprosessia tarkasteltaessa otetaan huomioon opiskelijan oma tausta ja oppimisen historia. Opinto-ohjaajan persoonallisuus, käsitys omasta minästä ja sen merkityksestä, ovat hänen työvälineitään. Erilaisiin ohjaushaasteisiin vastaaminen edellyttää opinto-ohjaajalta aktiivisuutta, itseluottamusta, itseohjautuvuutta, joustavuutta, kykyä vuorovaikutukseen sekä empaattista ymmärrystä. Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea myös ohjattavissaan. Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: • • • Portfolio 5 op Ohjauksen kehittäminen 6 op Valinnaiset opinnot 5 op 14 Portfolio 5 op (AOOP2014) Portfoliota tehdään koko opintojen ajan. Portfolion kokoaminen alkaa oman osaamisen tunnistamisesta, siihen sisältyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, eettisen ajattelun pohtiminen sekä ohjaajan työn asemointi yhteiskunnalliseen viitekehykseen. Portfoliotyöskentely päättyy kokoavaan itsearviointiin ja oman tulevaisuuden pohdintaan. Portfoliotyöskentelyn avulla rakennetaan opinto-ohjaajan ammatti-identiteettiä ja käyttöteoriaa, oman ohjaajuuden perusteita. Portfoliota voidaan työstää sähköisessä ympäristössä. Portfolion rakentaminen ei ole varsinainen oppimistehtävä vaan työväline, jonka avulla opiskelija voi seurata omaa ammatillista kasvuaan ja ammatti-identiteetin muodostumista. Portfoliotyöskentely on aloitettu jo koulutukseen hakuvaiheessa. Portfoliotyöskentelyä tukevat oppimispäiväkirja, itsearvioinnit, vertaisarvioinnit ja kouluttajien kommentit oppimistehtävien yhteydessä. Suositeltavaa on pitää koko opintojen ajan reflektiopäiväkirjaa, jossa voi pohtia omaa osaamistaan ja sen kehittymistä. Kuvio 3. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolio Kokoa portfolioosi sellaista sinulle merkityksellistä ja omaa osaamistasi kuvaavaa aineistoa, joka • • • • kertoo siitä, mitä jo osaat koulutukseen tullessasi miten olet kehittynyt koulutuksen aikana miten kehität osaamistasi koulutuksen jälkeen millaisena haluat nähdä tulevaisuutesi koulutuksen päätyttyä. Osana portfoliotyöskentelyä voit opintojen loppuvaiheessa vielä 15 • • • • • arvioida osaamistasi opinto-ohjaajana suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin. pohtia, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan tavoitteeksi asettamasi osaamisen. miettiä, mitkä ohjauksen osaamisen alueet näet vahvuuksinasi. miettiä, mitkä ovat suurimmat kehittymishaasteesi. kuvata ammatillista identiteettiäsi ja käyttöteoriaasi. Portfolio läpikäydään yhteisessä päättökeskustelussa oman kouluttajan kanssa opintojen lopuksi. Osaamistavoite Opiskelija kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle ohjaajana kehittymiselleen sekä realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa opintoohjaajankoulutuksen yleisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Opiskelija myös tiedostaa oman osaamisensa rajat. Hän kykenee suunnittelemaan ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita koulutuksen jälkeen. Opiskelija tuntee ammattieettiset periaatteet ja osaa ohjata hyvän ammattietiikan mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ohjaukseen vaikuttavat yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät ja osaa käyttää tätä tietoa omassa työssään. Sisältö • • opinto-ohjaajan professio ohjauksen ammattieettiset säännöt ja oma ammattietiikka Opintojakson suorittaminen • • • • portfoliotyöskentely osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn tehtävien tekeminen osallistuminen luennoille Tehtävät 1. Ensimmäinen tehtäväsi opintojen alettua on oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi (HOPS) laatiminen. Tarkemmat ohjeet HOPSin tekemisestä ja sen eri sisältöalueista löydät Optimasta ja tämän käsikirjan Liitteestä 2. 16 2. Portfoliotyöskentelyyn liittyy myös oman eettisen ajattelun pohdinta. Tähän aiheeseen perehdytään lähijaksotyöskentelyllä. Lopuksi vie portfolioosi pohdinta omasta eettisestä ajattelustasi. 3. Portfoliotyöskentely päättyy kokoavaan itsearviointiin koko opiskeluprosessista. Liitä portfolioosi myös Henkilökohtaista ohjausta koskevan opintojakson itsearviointi sekä kaikkia opintokokonaisuuksia koskevat kokoavat itsearvioinnit sitä mukaa, kun opintokokonaisuudet tulevat suoritetuiksi. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: opiskelija • • • • • • määrittää mielekkäitä tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi ja suunnittelee toimintaansa realistisesti sekä toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti. tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan portfolion määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen tuntee opinto-ohjaajan eettiset periaatteet kykenee löytämään ja hyödyntämään ajankohtaista yhteiskunnan muutosta koskevaa lähdeaineistoa osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn ja tekee opintojaksoon liittyvät tehtävä Kirjallisuutta Portfoliosta Ammatillinen portfolio. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen.Porvoo: WSOY. Huotari, J., Lepänjuuri, A. & Niskanen, A. 2007. Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Teoksessa A. Laitinen, R. Nurminen & L. Soininen (toim.) Tunnistatko osaamisen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 89 – 98. Kankaanranta, M. , Grant, A. & Linnakylä, P. (toim.) 2007. e-Portfolio. Adding Value for Lifelong Learnging. Institute for Educational Research: Jyväskylä. Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. 17 Verkkotutor. Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Porvoo: WSOY. HOPSista Annala, J. 2007. Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1225. Tampere: Tampere University Press. Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops : ohjaajan opas. Kuopio: Kuopion yliopisto. Mezirow, J. 1995. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaalia 23. Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen. A. (toim.) 2006. Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: Ps-kustannus. Penttinen, L., Skaniakos, T., Ansela, M. & Plihtari, E. (toim.) 2011. HOPS-ohjaus. Osaamista yhteistyötä ja hyvinvointia. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. Vänskä, K. 2005. Moottoriteiltä metsäpoluille – oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelussa. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 28-34. 18 Ohjauksen kehittäminen 6 op (AOOK2014) Osaamistavoite Opiskelija tuntee organisaationsa ohjausjärjestelmän. Hän kykenee määrittämään tavoitteita ja kysymyksiä, jotka koskevat hänen ohjaustoimintaansa ja / tai oppilaitoksen kehittämistyötä. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjaukseen liittyvän kehittämistyön käyttäen asianmukaista lähdeaineistoa. Hän kykenee kirjoittamaan sisällöllisesti pätevän ja johdonmukaisen artikkelin kehittämistyöstään. Opiskelija muodostaa käsityksen ohjauksen tulevaisuudesta. Sisältö • • kehittämistyön suunnittelu, toteutus, artikkeli kehittämistyöstä ja kehittämistyön esittely omassa toimintaympäristössä ohjauksen tila ja tulevaisuus Opintojakson suorittaminen • • • kehittämistyön toteuttaminen ja artikkelin kirjoittaminen ohjausalan seminaariin osallistuminen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ja lähipäiviin Tehtävät 1. Ohjausalan seminaariin osallistuminen. 2. Kehittämistyö, joka toteutetaan vaiheittain. Vaiheet ovat: • • • • • Kehittämistyön määrittely ja suunnitelma Tausta Työn toteuttaminen Artikkelin julkaisu Kehittämistyön esittäminen omassa toimintaympäristössä. Tarkemmat ohjeet kehittämistyön toteuttamiseksi löydät Liitteestä 3. 3. Ennakkotehtävä ennen ohjauksen tulevaisuutta käsittelevää luentoa: Tutustu uusimpaan ohjauksen tilaa ja tulevaisuutta käsittelevään lähdemateriaaliin, tee itsellesi muistiinpanoja ja ota ne mukaasi lähijaksolle, jolla käsitellään ohjauksen tilaa ja tulevaisuutta. 19 Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • Löytää oman ohjaustyönsä kehittämiselle merkityksellisen kysymyksen, johon haluaa perehtyä ja suunnittelee toimintaansa kysymykseen perehtymistä varten. Löytää ajankohtaista lähdeaineistoa ja hyödyntää sitä sekä kokemuksellista tietoaan kehittämistyössään siten, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden. Osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn ja tekee opintojaksoon liittyvät tehtävät. Osallistuu ohjausalan seminaariin Kirjallisuutta Kehittämistyö Career development at work. A review of career guidance to support people in employment. 2008. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Collin K. , Paloniemi, S. , -Puttonen, H. & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus: Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki: WSOYpro. Hakkarainen, K, Bollström-Huttunen, M, Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Helsinki: WSOY. Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. Hamk Ammatillisen oepttajakorkeakoulun julkaisuja 9 /2005 Helander, J., Lerkkanen, J. & Seinä, S. 2007. Tutkiva ja kehittävä opinto-ohjaaja. Teoksessa M. Jääskeläinen, J. Laukia, O. Luukkainen, U. Mutka & P. Remes (toim.) Ammattikasvatuksen soihdunkantoa. Juva: PS-kustannus. Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Laine, T. & Malinen, A. (toim.) 2009. Elävä peilisali – aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Kansanvalistusseura. McLeod, J. 2003. Doing counselling research. Trowbridge:SAGE Publications. Mäkelä, M. & Salonen, M. (toim.) 2011. Hyvällä mallilla. Tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II. Opetushallitus. Sähköinen versio saatavilla osoitteesta www.koulutustakuu.fi 20 Numminen, U., Heino, J. ym. 2005. Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Opetushallitus. Nykänen, S. , Karjalainen, M. & Vuorinen, R. & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Tutkimusselosteita 34. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. Puukari, S. & Lairio, M. 2005. Tutkiva työote ja kehittämishankkeet ohjaustoiminnan edistäjänä. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 19-27. Schiersmann, C., Ertelt, B.-J., Katsarov, J., Mulvey, R., Reid, H. & Weber, J. 2012. NICE Handbook for the Academic Training and Counselling Professionals. Heidelberg: Heidelberg University. Silvennoinen, M. 2008. Löydä aarteesi – verkostoidu. Helsinki: Tammi Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi. Ohjauksen tila, arviointi ja tulevaisuus Elinikäisen ohjauksen strategia. 2011. Opetus- ja kultturiministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Lerkkanen, J. (toim.) 2005. Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, väliraportti 21 Valinnaiset opinnot 5 op (AOOV2014) Valinnaisen opintojakson tarkoituksena on syventää sekä täydentää opiskelijan osaamista hänen tarpeidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti. Opiskelija laatii valinnaisten opintojen suunnitelman osana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa. Opintojen sisältö, joka on jotain muuta kuin omiin työtehtäviin kuuluvaa, sovitaan oman kouluttajan kanssa. Hänen hyväksyntänsä jälkeen opiskelija voi aloittaa valitsemansa opinnot. Valinnaiseksi opintojaksoksi voi esittää myös muun koulutuksen, jonka opiskelija on suorittanut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana (1.8.2011 jälkeen). Opintojakson hyväksilukeminen tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja todistukset opintosuorituksista ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 4). Lisäksi opiskelija dokumentoi osaamisensa portfolioonsa. Osaamistavoite Opiskelija osaa syventää ohjauksellista osaamistaan ammatillisten ja henkilökohtaisten kehittymistarpeidensa mukaisesti. Opintojakson suorittaminen Valinnainen opintojakso voidaan suorittaa yhden tai useamman vaihtoehdon mukaan: 1. valitsemalla opettajakorkeakoulun järjestämistä valinnaisten opintojen tai täydennyskoulutus- vaihtoehdoista, 2. kirjallisuusesseinä, 3. suorittamalla muita ohjauksen alan tai sitä tukevia opintoja, 4. hyväksilukemalla aikaisemmin suoritettuja opintoja, jotka tukevat ja syventävät opiskelijan ammatillista osaamista. Samoja opintoja ei voi hyväksilukea useampaan kuin yhteen opintojaksoon, 5. suorittamalla ylimääräisiä verkostoharjoitteluja tai 6. muulla erikseen sovittavalla tavalla. Opettajakorkeakoulun järjestämät valinnaiset viiden opintopisteen laajuiset opintojaksot ilmoitetaan ASIO-järjestelmän kautta syksyllä 2014. Myös opintojaksojen kuvaukset ja opintoihin ilmoittautuminen löytyvät ASIO-järjestelmästä. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 16). ASIO-järjestelmästä voi reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset. Järjestelmästä voi myös tarvittaessa itse poistaa ilmoittautumisen. Opettajakorkeakoulun järjestämät täydennyskoulutukset ovat myös käytettävissä. Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty 22 Arviointikriteerit, hyväksytty suoritus Erillisten koulutusten hyväksytty suorittaminen, kirjallisuusesseissä sovelletaan oppimistehtävien arviointikriteerejä. 23 Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus 8 op (AOJ14Z) Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet Tavoitteena on, että ohjauspalveluiden toteuttamiseen osallistuu koko oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on yleensä päävastuu ohjauspalveluiden kokonaisuuden suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä ohjaustoiminnan ohella. Parhaimmillaan ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena, joka sisältää tarvelähtöiset ja tarkoituksenmukaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut opintojen eri vaiheissa. Ohjaussuunnitelma on kuvaus ohjaustoiminnan kokonaisuudesta ja ohjauspalveluiden järjestämisestä. Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: • • Orientoituminen ohjaukseen 5 op Ohjauksen toteuttamismuodot 4 op Opintokokonaisuuden kokoava itsearviointi Arvioi opintokokonaisuuden päättyessä kehittymistäsi kokoavassa itsearvioinnissa, joka sisältyy portfolioosi. Arvioi oppimistasi suhteessa opintokokonaisuuden ja opintojaksojen tavoitteisiin. Millaista osaamista olet mielestäsi saavuttanut ja millaisia kehittymishaasteita sinulla vielä koet näissä asioissa olevan? Pohdi myös, millaista osaamista opintokokonaisuudessa saavutit suhteessa opintoohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin (ks. luku Opintoohjaajankoulutuksen yleistavoitteet). 24 Orientoituminen ohjaukseen 5 op (AOJO2014) Osaamistavoite Opiskelija hallitsee ohjauksen peruskäsitteistön ja ohjauksen sisältöalueet. Hän osaa analysoida suomalaisen yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa. Hän tuntee oman organisaationsa opinto-ohjausta määrittävän lainsäädännön. Opiskelija on perehtynyt ohjaussuunnitelman laatimiseen ja tunnistaa laadukkaan ohjaussuunnitelman tunnuspiirteet. Hän on perehtynyt oman organisaationsa opetus- ja ohjaussuunnitelmaan. Lisäksi hän on tutustunut neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestämiseen ja opinto-ohjaajan työhön. Opiskelija on perehtynyt oman organisaationsa ohjauksen arviointiin. Sisältö • • • • • • • käsitteiden määrittely: ohjaus, opinto-ohjaus, tiedottaminen, neuvonta yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutosta koskeva tutkimustieto sekä niiden yhteys opinto-ohjaukseen ohjauksen sisältöalueet ohjauksen tarvelähtöisyys ohjaussuunnitelma neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestäminen ohjauksen arviointi Osaamisen tunnistaminen Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana tätä opintojaksoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen sekä aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen käsittelee oma kouluttaja (liite 4). Opintojakson suorittaminen • • lähijaksoille osallistuminen (luennot, alustukset ja pienryhmätyöskentely) tehtävien tekeminen 25 Tehtävät 1. Ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteet Tehtävänäsi on perehtyä ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteisiin (ml. tiedottaminen ja neuvonta) lähijaksolla esitetyn materiaalin ja kirjallisuuden pohjalta. Tee itsellesi muistiinpanoja tai piirrä kartta ajatuksistasi. Valmistaudu esittämään omia, perusteltuja ajatuksiasi ja pohdintojasi ja osallistumaan keskusteluun pienryhmässä. 2. Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys Tehtävänäsi on perehtyä opinto-ohjaajan työhön kirjallisuuden, lehtijuttujen sekä eri keskustelupalstoilla ja -alueilla käytävän keskustelun pohjalta. Kirjoita aiheesta lyhyt essee (4-6 sivua) “Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys”, jossa • • pohdit, millä tavoin yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat opinto-ohjaajan työhön, selvität asiat omin sanoin ja mainitset, mihin lähteisiin ja minkälaiseen havainnointitietoon perustuvat tekemäsi johtopäätökset. Lähdemerkintöjen osalta noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä annettua raportointiohjetta (kirjaston sivut ja Optima-työtila). Tuo käyttämäsi lehtiartikkelit mukanasi lähijaksolle. 3. Ohjauksen järjestäminen Tehtävänäsi on perehtyä ohjaussuunnitelman laatimiseen lähijaksolla saamasi materiaalin ja kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen perehdy oman organisaatiosi opinto-ohjausta määrittelevään lainsäädäntöön sekä opetus- ja ohjaussuunnitelmaan. Tutustu oman organisaatiosi neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestämiseen ja arviointiin sekä opintoohjaajan työhön. Valmistaudu kuvaamaan, arvioimaan ja pohtimaan edellä mainittuja asioita lähijaksolla. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • • • • tuntee ohjauksen peruskäsitteistön ja ohjauksen sisältöalueet tuntee oman organisaationsa ohjausta määrittelevät säädökset on perehtynyt ohjauksen järjestämiseen ja opinto-ohjaajan työhön omassa organisaatiossaan on perehtynyt oman organisaation ohjauksen arviointiin osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn tekee opintojaksoon kuuluvat tehtävät 26 Kirjallisuutta Ohjausajattelu • • • • • • • Kasurinen, H., Merimaa, E. & Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus Kupiainen, K. 2009. Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksen kuvaajana. Tampereen yliopisto, akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakoulusta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja0. Partanen, A 2011. “Kyllä minä tästä selviän” : aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpysyvyytensä rakentajina. Väitöskirjatutkimus. Jyväskylän yliopisto. Niemi-Pynttäri, M. & Ryhänen, A. (toim.) 2012. Yhteisellä matkalla: aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Jyväskylä: PSkustannus Vänskä, Kirsti. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? : terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Työelämä ja yhteiskunnan muutos • • • • • • • • • • • • • Ahola, S. & Mikkola, J. 2004. Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun yliopiston koulutussosiologisen tutkimuskeskuksen raportti 62. Turku: Ruse. Beck, U. 1999. Mitä globalisaatio on? Tampere: Vastapaino. Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosesseista. Tampere:Vastapaino. Julkunen, R. 2008. Uutta työtä uudessa taloudessa. Julkaisussa Nummela, P:, Friman, M.,Lampinen, O.& Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34. Laurén, K., Tenhunen-Ruotsalainen, L. 2013. Kiikarissa työelämä. Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen. Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto. Laurén, K., Tenhunen-Ruotsalainen, L. & Väisänen, K. (toim.) 2012. Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto. Luukkainen, O. 2005. Kaksitoista teesia opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus Opetusministeriö. 2011. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Siltala, J. 2004. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Helsinki: Otava. Töytäri-Nyrhinen. A. (toim.) 2008. Osaamisen muutosmatkalla. Helsinki: Edita Prima Oy. Vanhalakka-Ruoho, M. 2008. Parveke maailmaan päin. Ohjauksen maisterikoulutuksen kaksi vuosikymmentä. Joensuun Yliopisto: Joensuun yliopistopaino. Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylä: koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia 19 27 Ohjaussuunnitelma • • • • • Lerkkanen, J. 2009. Ohjaussuunnitelman laatiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa M. Lätti & P. Putkuri (toim) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjais-Karjalan ammattikorkeakoulu. ss. 141-145. Lerkkanen, J. 2011. Nuorten ohjaustarpeiden arviointi. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim) OPO. Ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus. ss. 46-54 Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim) OPO. Ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus. ss. 55-62. Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Numminen, U., Heino, J., Joronen-Vallin, K., Karlsson, R., Lerkkanen, J., Virtanen, R. & Pirttiniemi, J. 2005. Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Helsinki: Opetushallitus. 28 Ohjauksen toteuttamismuodot 3 op (AOJT2014) Osaamistavoite Opiskelija tuntee ohjauksen toteuttamismuodot ja osaa hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti ohjaustyössään. Opiskelija tuntee verkkoviestintävälineitä ja niiden suomia mahdollisuuksia ohjauksen toteuttamisessa ja ohjauspalveluiden monipuolistamisessa. Sisältö • • omaehtoinen ohjaus: esim. digitaalinen, verkkovälitteinen ohjaus, tietopalvelut kevyesti tuettu ohjaus: esim. suurryhmäohjaus, pienryhmäohjaus, lyhytkestoinen henkilökohtainen ohjaus, neuvontapalvelut Opintojakson suorittaminen • • • luennot ja alustukset tehtävän tekeminen aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn Tehtävät Tutustu ohjauksen toteuttamismuotoja (ks. kohta Sisältö) käsittelevään materiaaliin ja kirjallisuuteen. Tavoitteena on, että kokeilet työssäsi ohjauksen toteuttamismuotojen tarjoamia mahdollisuuksia huomioiden ohjauksen keskeiset sisältöalueet (psykososiaalinen tuki, oppimisen ja opiskelun ohjaus, uraohjaus). Valmistaudu esittelemään pienryhmässäsi yksi toteuttamasi ohjaustilanne ja arvioimaan hyödyntämäsi ohjausmuodon/harjoitteen toimivuutta. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksyttävä osaaminen: Opiskelija • • • • • osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia oppimistehtävän työstämisessä osaa hyödyntää ohjauksen toteuttamismuotoja omassa työssään tietää verkkoviestintävälineitä ja niiden suomia mahdollisuuksia ohjauksessa osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn tekee opintojaksoon kuuluvan oppimistehtävän 29 Kirjallisuutta Omaehtoinen ohjaus • • • • • Aaltonen-Ogbeide, T. ym. (toim.) 2011. Silmät auki sosiaaliseen mediaan. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011. Kalliala, E. & Toikkanen, T.2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura. Koli, H.2008. Verkko-ohjauksen käsikirja. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. Suominen, R. & Nurmela, S. 2011.Verkko-opettaja. Helsinki: WSOYpro Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä?: ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Kevyesti tuettu ohjaus • • • Kataja, J., Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011. Ryhmä liikkeelle!: toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Jyväskylä: PS -Kustannus. Lahti, M. 2006. Pienryhmäohjaus Lahden lukiossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä Penttinen, L., Pihtari, E., Skaniakos, T. & Valkonen, L. (toim.) 2011. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa. Jyväskylän yliopisto: Yliopistopaino. 30 Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus 9 op (AOM14Z) Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet Opiskelijoiden laadukas ja tarvelähtöinen ohjaus sekä opiskelijoiden ja oppilaitoksen hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää moniammatillista ja avointa verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu kaikille oppilaitoksissa ja moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuolto on keskeinen tukipalvelu ohjauksen ohessa. Myös lainsäädäntö edellyttää yhteistyötä oppilaitosten kesken. Ohjaajan on osattava toimia verkostoissa ja omattava verkostomainen työote. Ohjaustyötä tekeviltä edellytetään moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä omassa toimintaympäristössään että alueellisesti. Näin voidaan sujuvoittaa asiakkaiden opintopolkuja, työelämään siirtymistä tai muutoksia työelämän aikana sekä ehkäistä syrjäytymistä. Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuudessa opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua alueensa eri oppilaitoksiin ja työvoimahallintoon/elinkeinoelämään sekä opiskelijahuoltotyöhön. Koulutuksen tuottama laaja-alainen kelpoisuus edellyttää, että opiskelijat perehtyvät riittävästi opinto-ohjaukseen ja asiakkaiden ohjaamiseen eri toimintaympäristöissä. Tästä syystä opintojakso keskittyy opinto-ohjaajan työssä tarvittavan laaja-alaisen pätevyyden kehittämiseen sekä työssä tarvittavien verkostojen laajentamiseen. Lisäksi on tärkeää, että opiskelija tiedostaa oman roolinsa opiskelijahuoltotyössä ja työhyvinvointia koskevissa asioissa. Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: • • Verkosto-osaaminen 6 op Hyvinvoiva oppilaitos 3 op Opintokokonaisuuden kokoava itsearviointi Arvioi opintokokonaisuuden päättyessä kehittymistäsi kokoavassa itsearvioinnissa, joka sisältyy portfolioosi. Arvioi oppimistasi suhteessa opintokokonaisuuden ja opintojaksojen tavoitteisiin. Millaista osaamista olet mielestäsi saavuttanut ja millaisia kehittymishaasteita sinulla vielä koet näissä asioissa olevan? Pohdi myös, millaista osaamista opintokokonaisuudessa saavutit suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin (ks. luku Opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet). 31 Verkosto-osaaminen 6 op (AOMV2014) Osaamistavoite Opiskelija tuntee opinto-ohjausta koskevan lainsäädännön. Hän osaa toimia eri kouluasteilla oppilaan-, opinto-ohjaajan tai opintojen ohjaajan työssä toteuttaen ohjausta opetussuunnitelman perusteiden, ohjaussuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien säädösten ja normien mukaisesti. Opiskelija perehtyy eri oppilaitosmuodoissa käytössä oleviin ohjauksen toteuttamismuotoihin ja menetelmiin. Hän tunnistaa eri oppilaitosmuotojen ohjauksen erityispiirteet. Opiskelija perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien hyödyntämiseen toimiessaan työyhteisön kehittäjänä ja oppijoiden ohjaajana. Hän osaa toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa ja osaa luoda uusia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää verkostoaan. Opiskelijalla on tuntemus työhallinnosta ja alueensa elinkeinoelämästä. Sisältö • • • • • opinto-ohjausta määrittelevä lainsäädäntö eri toimintaympäristöissä opinto-ohjaus eri toimintaympäristöissä (perusopetus, II asteen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, korkea-asteen koulutus, työhallinto) eri toimintaympäristöjen ohjauksen viitekehys (opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma ja ohjaussuunnitelma) elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja yrittäjyys tiedottaminen ja neuvonta eri toimintaympäristöissä (messut, vanhempainillat, ammattitaitokilpailut, avoimet ovet, yhteishaku, yleinen tiedottaminen, markkinointi, yhteistyö työhallinnon kanssa, työelämään tutustumisjaksojen järjestäminen) Osaamisen tunnistaminen Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana tätä opintojaksoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen sekä aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen käsittelee oma kouluttaja (liite 4). Opintojakson suorittaminen • • verkostoharjoittelujen toteutussuunnitelma (sisältyy HOPSiin). alueelliset verkostoharjoittelut (3): yksilöllisesti ajoitetut ja tavoitteellisesti suunnitellut tutustumisjaksot 32 • • • blogikirjoittaminen verkostoharjoittelukokemuksista ja ajatuksista lähijaksolle osallistuminen lähijaksolla järjestettävän Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) teemapäivään osallistuminen Tehtävät Yleistä: • • • • • Verkostoharjoittelut suoritetaan kolmena (3) yksilöllisesti ajoitettuna ja tavoitteellisesti suunniteltuna jaksona. Kirjaa verkostoharjoittelujen toteutussuunnitelma HOPSiisi. Jokainen verkostoharjoittelu on laajuudeltaan kaksi (2) opintopistettä. Verkostoharjoittelut sisältävät aina harjoittelun (kesto 5 työpäivää = 35h) ja etukäteen tehtävän tavoitteellisen harjoittelusuunnitelman ASIOon (opiskelijahallinnon ohjelma). Yksi verkostoharjoitteluista tehdään työhallinnossa tai elinkeinoelämässä (esimerkiksi TET-, työssäoppimis- ja harjoittelupaikat tai muut työsi ja toimintaympäristösi kannalta merkittävät paikat). Et voi valita verkostoharjoittelupaikoiksi oman oppilaitosmuotosi /toimintaympäristösi verkostoharjoittelupaikkaa. Verkostoharjoittelut sisältävät WordPress -blogialustan välityksellä (blogikirjoittaminen) käytävän keskustelun verkostoharjoittelun kokemuksista ja ajatuksista. 1. Harjoittelujaksokohtainen suunnitelma Tee ennen kunkin harjoittelujakson alkua ASIOon sähköinen harjoittelusuunnitelma, jossa määrittelet harjoittelun tavoitteet ja jonka oma kouluttaja tarkistaa ja hyväksyy/muuttaa sopimukseksi. Hyväksytä sopimus harjoittelupaikkasi vastuuhenkilöllä ja lähetä allekirjoitettu sopimus Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon osoitteeseen Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opintotoimisto, Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä. 2. Verkostoharjoittelut (3) Tutustu aluksi valitsemasi verkostoharjoittelupaikan opintoohjaukseen/ohjaukseen/toimintaympäristöön säädösten, kirjallisten lähteiden ja oppilaitoksen verkkosivujen avulla. Tee harjoittelusuunnitelma ASIOon ja määrittele verkostoharjoittelullesi kattavat osaamistavoitteet. Harjoittelun aikana kokoa materiaalia ja kirjaa ylös ajatuksia, toimintatapoja, välineitä, parhaita ideoita ja käytäntöjä opintoohjauksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Kirjoita kustakin verkostoharjoittelusta verkostoharjoittelublogia, jossa kuvaat verkostoharjoittelussasi tekemiäsi havaintoja, harjoittelupaikan hyviä käytänteitä ja ohjauksen erityispiirteitä sekä peilaat, mitä opinto-ohjaussäädökset edellyttävät ja miten ne näkyvät ohjauksen toteutuksessa. 33 Blogin tarkoituksena on • • • levittää harjoittelussa havaitsemiasi hyviä käytänteitä osoittaa harjoittelupaikan opinto-ohjaussäädösten tietämystä (oppilaitoksissa lainsäädäntö, opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma ja ohjaussuunnitelma) pohtia ko. toimintaympäristön opinto-ohjauksen kulmakiviä ja erityispiirteitä. Ks. Verkossa kirjoittaminen opintojen tukena , Kirjoittajan apu ja Viisautta blogin käyttöön Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • • • • on perehtynyt materiaaleihin perustuen opinto-ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa siten, että kykenee havaitsemaan puutteita omassa osaamisessaan ja asettamaan etukäteen kysymyksiä, joihin hakee vastauksia harjoittelujaksoiltaan on perehtynyt opinto-ohjaajan työhön ja ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa (3 kpl) osoittaa tuntevansa opinto-ohjausta määrittelevät säädökset osaa perustaa oman verkostoharjoittelublogin ja jakaa blogikirjoituksissaan olennaisia asioita kykenee itsearvioimaan verkostoharjoittelujaan osallistuu verkostoharjoittelun aikana ohjauksen toteuttamiseen on luonut uusia ammatillisia verkostoja itselleen Kirjallisuutta Verkosto-osaaminen • • • • • • Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY. Karjalainen, M. & Kasurinen, H. (toim.) 2006. Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Yliopistopaino. Leppänen, A. & Torvinen, H. 2012. Verkostoitujan apu -verkkomateriaali. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Nykänen, S. 2010. Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Nykänen, S. , Karjalainen, M. & Vuorinen, R. & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Silvennoinen, M. 2009. Löydä aarteesi – verkostoidu. Tammi oppimateriaalit. 34 Perusopetus • • • • • • Perusopetuslaki (628/1998) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Missä ohjaus on menossa? Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Opetushallitus. Johnson, P. (toim.) 2007. Suuntana yhtenäinen perusopetus. Juva: PS-kustannus. Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, N., Nyholm, N., Siniharju, M. ja Svedlin, R. 2002. Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8/2002. Opetushallitus. Rinkinen, A. & Siippainen, M. (toim.) 2012. Ohjauksen polkuja. Perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet. Opetushallitus: Oppaat ja käsikirjat 2012:4. Lukio • • • • • • Lukiolaki (629/1998) Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Hautamäki, J., Säkkinen, T., Tenhunen, M-L., Ursin, J., Vuorinen, J., Kamppi, P. & KnubbManninen, G. 2012. Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 59. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, N., Nyholm, N., Siniharju, M. ja Svedlin, R. 2002. Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8/2002. Opetushallitus. Pekkari, M. (toim.) 2006. Ohjauskeskustelu nuorten lukio-opintojen ja uran pohdinnan tukena. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Virtala, M. 2005. Lukion vai ammattikoulun kautta? Peruskoulun päättävien nuorten koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Kuhankosken erityisammattikoulun julkaisuja 2/2005. Jyväskylä: Kopijyvä oy. II asteen ammatillinen koulutus • • • • • • Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998). Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet 2000. Helsinki: Opetushallitus. Hätönen, H. 2001. Eläköön opetussuunnitelma: opas ammatillisille oppilaitoksille. Helsinki: Opetushallitus. Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II : opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: Opetushallitus. Koskinen, T. 2006. Toisen asteen yhteys? Aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisyä – kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tampere: Opeko. Kuronen, I. 2010. Mun kompassin neula vaan pyörii. Keskeyttämiskokemuksia ammatillisessa koulutuksessa. Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, N., Nyholm, N., Siniharju, M. ja Svedlin, R. 2002. Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8/2002. Opetushallitus. 35 Ammatillinen aikuiskoulutus • • • • • • • • • • • Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Hulkari, K.,Kosonen, T., Luukkainen, A. & Pakaste, M. 2008. Hyvästi pulpettikammo! Lupaavia käytäntöjä aikuiskoulutukseen. Noste-ohjelma. Hulkari, K. & Pakaste, M. 2007. Aikuisopiskelijaa ei jätetä. Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet.Noste-ohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 40/2007. Tampere:Tampereen Yliopistopaino Oy- Juvenes Print. Numminen, U., Yrjölä, P., Lamminranta, T. & Heikkinen, E. 2004. Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. Näyttötutkinnot. 2012. Opetushallitus. Opetusministeriö 2008. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Akku-johtoryhmän väliraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:20. Opetusministeriö 2009. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Akku-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11. Pajarinen, M., Puhakka, H. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2004. Aikuisopiskelijan ohjaus opintopolun tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Arviointi 3/2004. Opetushallitus. Pakaste, M. & Laukkanen, H.2006. Hakeva löytää. Hakevan toiminnan hyviä käytäntöjä kouluttajille ja koulutusyhdyshenkilöille oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Opetusministeriö. Noste-ohjelma. Tiihonen A-K. (toim.). 2011. Opin ovesta eteenpäin. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen lapissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 124. Työministeriö. 2006. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu 365. Ammattikorkeakoulu • • • • • • • • • Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin. Samok julkaisu. Haapasilta, M. & Siikaniemi, L. (toim.) 2008. Näkökulmia aikuisopiskelijoiden ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Haikola, A. (toim) 2009. Ura unelmissa. Matkaopas työelämään AMK-opiskelijoille. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hirvonen, M. (toim.) 2009. Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä:Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2. Kalima, R. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa : tutkimus Helsingin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002 – 2007 ja niihin vaikuttamisen keinoista. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomalaiset Oikeusjulkaisut SOJ. Kallinen, R. Krebs, H. & Nurmi, J. (toim.) 2006. Laadukas vertaisohjaus. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu. Kolehmainen, S. & Kallinen, R. 2004. Laatua ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukseen. Oped-Laatu -projeketin loppuraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset. Korhonen, S. 2008. Ohjaus siinä sivussa. Työelämässä toimivien ohjaajien kokemuksia sosionomi (AMK) -opiskelijoiden harjoittelun ohjauksesta. Tampere: Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 20. 36 • • • • • • • • • • • • • • • Kotila, H. & Mutanen A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia ja välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu 80. Lätti. M. & Putkuri. P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 32. Lätti, M. & Putkuri, P. 8toim.) 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18. Moitus, S., Huttu, K., Isohanhi, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. Mäntsälä, T. 2004. Järjestelmä on mutta toimiiko se? Opiskelijoiden arvio opinto-ohjauksen tilasta ja opintopolun eri vaiheiden ohjauksen kehittämistarpeista Turun ammattikorkeakoulussa. Turku: Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 14. Niskanen, A, Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 67. Niskanen, A.& Virtanen. R. (toim.) 2008. Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 92. Niskanen, M., Arolainen-Peltola, P., Ylinen, R., Pekkanen, O. & Puolakka, K. (toim.) 2009. Urasuunnittelusta ammattikorkeakoulujen valttikortti? Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Opetusministeriö 2007. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 4:2007. Pekkala, A. & Varjonen, B. (toim.) 2006. Tuutorointi on taitolaji. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry. Ladattavat materiaalit. Stenström, M-L, Laine, K. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulut väylänä työelämään. Hallinnon ja kaupan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja työelämätaidot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 21. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä. Varjonen, B. & Kallinen, R. (toim.) 2006. Työvälineitä ohjaukseen. Oped-Exon loppuraportti. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu. Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteiden toteuttajina. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä. Yliopisto • • • • • Yliopistolaki (558/2009) Lairio, M. & Penttilä, M. (toim.) 2007. Opiskelijalähtöinen ohjaus yliopistossa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Nummenmaa, A. R., Lairio, M., Korhonen, V. & Eerola, S. 2005. Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä. Tampere: Yliopistopaino. Moitus, S., Huttu, K. ym. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. 2004. Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Juva: PS-kustannus. 37 • • Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteiden toteuttajina. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä. Vuorinen, R. & Saukkonen, S. (ed.) 2006. Guidance Services in Higher Education. Strategies, Design and Implementation. Jyväskylä: Institute for educational research. 38 Hyvinvoiva oppilaitos 3 op (AOMH2014) Osaamistavoite Opiskelija on perehtynyt oppilaitoksensa tai harjoitteluoppilaitoksensa sisäiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön, tunnistaen eri toimijoiden vastuita ja rooleja opiskelijoiden hyvinvointityössä / opiskelijahuoltotyössä. Opiskelija on perehtynyt opiskelijahuoltotoiminnan suunnitelmiin ja lainsäädäntöön ja kykenee arvioimaan niiden toteutumista käytännössä. Opiskelija kykenee noudattamaan päätöksenteossa tarvittavia tietosuojaan ja salassapitoon liittyviä vaatimuksia. Opiskelija tunnistaa oman roolinsa hyvinvoinnin tuottajana ja kykenee pitämään huolta omasta työhyvinvoinnistaan. Sisältö • • • • oppilaitoksen sisäinen yhteistyö toiminnan suunnitelmallisuus opiskelijahuollossa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen toimintaympäristön merkitys hyvinvoinnissa opinto-ohjaajan/erityisopettajan rooli hyvinvoinnin tuottajana ja toimijoiden oma jaksaminen Opintojakson suorittaminen • • • aiheeseen perehdyttävä ennakkotehtävä lähipäivään osallistuminen (lähipäivä toteutetaan yhdessä erityisopettajankoulutuksen kanssa) pienryhmässä toteutettava reflektointitehtävä Tehtävät 1. Perehdy oman oppilaitoksesi opiskelijahuoltoa koskeviin suunnitelmiin ja asiaa koskevaan lainsäädäntöön sekä opiskelijahuoltoa koskevaan lähdemateriaaliin. Kirjaa itsellesi muistiinpanoja, jotka otat mukaan lähijaksolle. 2. Tutustu tämän jälkeen oman oppilaitoksesi opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan (haastattele tai osallistu opiskelijahuoltotyöryhmän tapaamiseen). 3. Osallistuminen lähipäivään ja siihen liittyvään työskentelyyn. 4. Pienryhmän yhteinen reflektointitehtävä lähipäivän jälkeen. Reflektointitehtävä ohjeistetaan lähipäivässä. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty 39 Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • • hahmottaa omaa toimintaansa ja rooliansa osana työyhteisön toimintaa osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia tehtävän suorituksessa osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn kykenee toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja huomioimaan erilaisten ammattiryhmien näkökulmat yhteistyötilanteissa osallistuu pienryhmässä tehtävän reflektointitehtävän tekemiseen Kirjallisuutta Moniammatillinen yhteistyö • • Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY. Nummenmaa, A.R. 2007. Moniammatillinen yhteistyö – rakenteita ja prosesseja. Teoksessa Tuetusta toimijuudesta itsenäiseen toimijuuteen. Dialoginen ohjaus ja neuvonta käytännössä. Polku työmarkkinoille –osahanke. Optio Työelämään – Joensuun Seudun Työllisyys EQUAL, 45–59. Oppilas- ja opiskelijahuolto • • • • • • • • • • • • • • Alpo – Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiportaali. Heusala, M., Kokko, T. & Marttila, M. 2011. Yhdessä tein- hanke 2009-2011: opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen Uudenmaan alueen ammattikorkeakouluissa. Diakonia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Juvenes Print Oy. Honkanen, E. & Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro. Holappa,. L. 2005. Sairasta sakkia. Ammattiin opiskelevien hyvinvointi 2005. Sakki. Väyrynen, P., Saaristo,V., Wiss, K. & Rigoff, A-M. (toim.) 2009. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa: perusraportti kyselystä v. 2008. Helsinki: Opetushallitus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima. Kotamäki, S., Niemi, M., Sirkiä, H., Virnes, E., Räisänen, A. & Hietala, R. 2011. Hyvää vointia. Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Luonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksestä. 2012. Lämsä, A-L. (toim.) 2009. Mun on paha olla. Jyväskylä: PS-Kustannus. Mäkelä, M., Kilpinen, J., Parantainen, A. & Salonen, M. (toim.) 2011. MASTiaisia – maakunnallinen ohjausmalli käytössä ja käytännöissä. MAST-hanke. Nurmi, P. 2009. Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Väitöstutkimus, Kuopion yliopisto. Onnelliset opintiellä. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012. Suomen lukiolaisten liitto. Opiskelijan hyvinvointiteesit. SAMOK. Oppilashuollon opas. Opetushallituksen verkkosivut. Rimpelä, M., Jarvala, T., Kalkkinen, P., Peltonen, H. & Rigoff, A-M. (toim.) 2009. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – perusraportti lukiokyselystä vuonna 2008. Opetushallitus. 40 • • Rimpelä, M., Rigoff, A-M., Kuusela, J. & Peltonen, H. 2007. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – perusraportti kyselystä 7.-9. vuosiluokkien kouluille. Opetushallitus. Suortamo, M. Laaksola, H. & Välijärvi, J. (toim). 2008. Opettajan vuosi – teemana hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus. Työhyvinvointi • • • • • • • Alhanen, K. 2011. Työnohjauksen käsikirja. Helsinki: Tammi. Estola, E, Kaunisto, S-L., Keski-Filppula, U., Syrjälä, L. & Uitto, M. 2007. Lupa puhua: kertomisen voima arjessa ja työssä. Jyväskylä: PS-Kustannus. Jabe, M. 2010. Voitko hyvin työssäsi: opas alaiselle ja esimiehelle. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy. Kallasvuo, A., Koski, A., Kyrönseppä, U. & Kärkkäinen, M-L. (toim.) 2012. Työyhteisön työnohjaus. Helsinki: Sanoma Pro. Punkanen, T. 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Helsinki: Tammi. Rauramo, P. 2009. Työhyvinvoinnin portaat: työkirja. Työturvallisuuskeskus. Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! Parhaat keinot toimivaan opetukseen. Jyväskylä: PSkustannus. 41 Urasuunnitteluvalmiuksien opintokokonaisuus 16 op (AOU14Z) Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot ovat yksilöllistä osaamista, jonka taustalla on elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tematiikka. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat jatkuvia, mistä seuraa yksilön tarve päivittää ja kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti pysyäkseen mukana muutoksessa ja selviytyäkseen erilaisissa elämän ja työn muutos- ja valintatilanteissa. “Vain se, mikä muuttuu, voi säilyä.” Uraohjauksessa, jossa kohtaavat ohjaaja ja valinta- ja päätöksentekotilanteessa oleva ohjattava, tuetaan yksilöä koulutus- ja työuran siirtymissä kohti hänelle omimpia koulutuksellisia ja ammatillisia ratkaisuja ja vahvistetaan yksilön yhteiskunnallista osallisuutta. Urasuunnitteluvalmiudet -opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: • • • Urasuunnitteluvalmiudet 5 Henkilökohtainen ohjaus 5 op Ohjauksen lähestymistavat 6 op Opintokokonaisuuden kokoava itsearviointi Arvioi opintokokonaisuuden päättyessä kehittymistäsi kokoavassa itsearvioinnissa, joka sisältyy portfolioosi. Arvioi oppimistasi suhteessa opintokokonaisuuden ja opintojaksojen tavoitteisiin. Millaista osaamista olet mielestäsi saavuttanut ja millaisia kehittymishaasteita sinulla vielä koet näissä asioissa olevan? Pohdi myös, millaista osaamista opintokokonaisuudessa saavutit suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin (ks. luku Opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet). 42 Urasuunnitteluvalmiudet 5 op (AOUS2014) Osaamistavoite Yksilön urasuunnitteluvalmiudet sisältävät laajassa merkityksessään urasuunnittelutaitojen lisäksi päätöksentekotaidot ja metataidot, kuten itsesäätely- ja toiminnanohjauksen taidot. Urasuunnitteluvalmiudet ovat kompetensseja, joita hyödyntäen yksilöllä on taito kerätä, analysoida, tehdä synteesejä ja järjestää itseen, koulutukseen ja ammatteihin/työelämään liittyvää tietoa sekä kyky soveltaa tätä tietoa ja tehdä päätöksiä erilaisissa siirtymävaiheissa. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy uraohjaukseen ja ohjattavan urasuunnitteluvalmiuksien kehittymisen tukemiseen niin, että hän osaa toimia yhteistyössä ohjattavan kanssa ohjattavan koulutuksellisten ja ammatillisten valintojen ja päätösten selkiyttämiseksi, ennakointitietoa ja erilaisia ohjausmenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi opiskelija osaa tukea ohjattavaa persoonallisuuden kasvussa ja kehityksessä niin, että ohjattavan itsetuntemus, päätöksenteko- ja metakognitiiviset taidot kehittyvät, tunne elämänhallinnasta ja osallisuudesta lisääntyy ja kyky tehdä itselle sopivimpia koulutuksellisia ja ammatillisia ratkaisuja koulutus- ja työuran siirtymissä vahvistuu. Sisältö • • • • • • • urasuunnitteluvalmiudet, uraohjaus työllistyvyys ja työllistyvyyden elementit uraohjauksessa päätöksentekotaidot urasuunnittelun tukena ennakointitieto ja sen hyödyntäminen uraohjauksessa, ennakointityökaluja uraohjausmenetelmiä itsetuntemus, itsesäätelytaidot ja toiminnanohjaus (ajattelu- ja toimintastrategiat) voimavaraistaminen, toivo ja osallisuuden vahvistaminen Opintojakson suorittaminen • • • ennakkotehtävä (tehtävä 1) uralähijaksoon osallistuminen ja aktiivinen työskentely työpajoissa (alustukset ja työpajatyöskentelyt) Uraohjaajan työkalupakki (tehtävä 2) Tehtävät 1. Ennakkotehtävä: Ennen uralähijaksoa tutustu oman toimintaympäristön uraohjaukseen ja sen käytänteisiin. Kirjaa asiat itsellesi muistiin niin, että voit hyödyntää muistiinpanojasi uralähijakson työpajoissa. 43 2. Uraohjaajan työkalupakki: Uralähijakson jälkeen pienryhmätyöskentely (Optimassa tai ryhmän itsensä valitsemalla alustalla tai tavalla) ennakointitiedon ja ohjausmenetelmien hyödyntämisestä uraohjauksessa. Työskentelyn tuloksena syntyy havainnollinen “Uraohjaajan työkalupakki”, johon kootaan asiaa ennakointitiedon hyödyntämisestä uraohjauksessa ja ennakointitiedon tuottajia sekä uraohjauksen menetelmiä ohjattavan itsetuntemuksen, metakognitiivisten taitojen, valintojen ja päätöksenteon tukemiseksi. Työkalupakista tulee “pienryhmän näköinen” eli ryhmä valitsee, mistä näkökulmasta/näkökulmista koostaa työkalun. Tavoitteena on tehdä työkalupakista käytännönläheinen, jotta ohjaaja voi hyödyntää sitä todellisissa uraohjaustilanteissa. Työskentelyn ja siitä syntyvän tuotoksen ohjeistus ja aikataulu Optimassa opintojakson työtilassa. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • • • • osaa suunnitella uraohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä ohjattavan tarpeista lähtien. osaa hyödyntää ennakointitietoa ja -työkaluja sekä ohjausmenetelmiä uraohjauksessaan. on työotteeltaan tulevaisuusorientoitunut. tuntee päätöksentekoprosessin ja osaa tukea ohjattavaa erilaisissa päätöksenteko- ja valintatilanteissa. osaa tukea ohjattavaa itsetuntemuksen ja metakognitiivisten taitojen kehittymisessä. toimii uraohjauksessaan ohjattavaa voimaannuttaen ja ohjattavan osallisuuden tunnetta vahvistaen. kykenee arvioimaan, kehittämään ja uudistamaan uraohjaustaan. Kirjallisuutta Urasuunnitteluvalmiudet • • • • • • Aluevaikuttavuus ja ennakointi. 2012. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3, 2012. Helsinki: OKKA-säätiö. Amundson, N. E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy. Carlsson, M. & Järvinen, K. 2012. Mielekäs työ: uuden ajan uraopas. Helsinki: SanomaPro. Haikola, A. (toim.) 2009. Ura unelmissa. Matkaopas työelämään AMK-opiskelijalle. Kokkola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Kasurinen, H. 2013. Ohjaus työllistyvyyden tukena. Teoksessa Yhteisellä matkalla – Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Toim. M. Niemi-Pynttäri ja A. Ryhänen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 65 – 74. Korhonen, A. 2011. Työelämä ja osaamisen kehittyminen. Teoksessa OPO Opinto-ohjaajan käsikirja. Toim. H. Kasurinen, E. Merimaa ja J. Pirttiniemi. Helsinki: Opetushallitus, 271 – 280. 44 • • • • • • • • Korpi, T., Laine, T. & Soljasalo, J. 2012. Rekrytoinnin suhteellisuusteoria. Sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työnhaussa. Helsinki: Management Institute of Finland MIF Oy. Lerkkanen. J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa OPO Opintoohjaajan käsikirja. Toim. H. Kasurinen, E. Merimaa ja J. Pirttiniemi. Helsinki: Opetushallitus, 55 – 62. Mulari, M. 2013. Tietoisen ammatinvalinnan opas. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy. Niles, S. G., & Harris-Bolwlsbey, JA. (2013). Career Development Interventions in the 21st Century (5th ed.) Upper Saddle River, NJ: Pearson. Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Oivallus-projekti. Helsinki: EK, Elinkeinoelämän keskusliitto. Sampson, J. P., Jr., Reardon, R. C., Peterson, G. W., & Lenz, J. G. (2004). Career counseling and services: A cognitive information processing approach. Pacific Grove, CA: Brooks/Cole. Thomsen, R. 2012. Career guidance in communities. Aarhus: Aarhus University Press. Zunker, V.G. 2012. Career Counseling: a holistic approach cengage learning. Itsetuntemus • • • • • • Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus. Krogerus, M. & Tschäppeler, R. 2012. Pieni suuri päätösten kirja. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy. Ojanen, M. 2011. Minä ja muut: itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kirjapaja. Partanen, A. 2011. Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tapio, J. 2011. Ryhmäohjaus nuoren suoritusstrategioiden muutoksen mahdollistajana. Motivaatioattribuutioteorian näkökulma koulun luokkaohjaukseen. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 45 Henkilökohtainen ohjaus 5 op (AOUH2014) Opintojaksolla opiskelijat perehtyvät kirjallisten lähteiden ja omakohtaisen harjoittelun avulla henkilökohtaisen ohjauksen toteuttamiseen ja saavat palautetta ohjausharjoittelustaan sekä omalta pienryhmältään että opettajatutoriltaan. Kuvio 4. Henkilökohtainen ohjaus Osaamistavoite Henkilökohtaisessa ohjauksessa korostuvat ohjaajan ja ohjattavan välinen vuorovaikutus ja ohjaussuhde. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kohdata ohjattavansa erilaisissa vuorovaikutus- ja ohjaustilanteissa, rakentaa tietoisesti hyvää ohjaussuhdetta ja ohjata tarvelähtöisesti tukien ohjattavien omaehtoista toimintaa oppimisessa ja opiskelussa, urasuunnittelussa ja henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin liittyvien kysymysten hoitamisessa. Hän integroi teoria- ja tutkimustiedon ohjaukseen ja osaa soveltaa ohjauksen teoreettisia lähestymistapoja käyttöteoriaansa tietoisesti rakentaen. Hän osaa arvioida omia ohjaustaitojaan, asettaa itselleen kehittymistavoitteita sekä kehittää systemaattisesti ohjausosaamistaan. Sisältö • • • • • vuorovaikutus ja ohjaussuhde tavoitteellinen ja tarvelähtöinen ohjauskeskustelu ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen soveltaminen ohjausmenetelmien soveltaminen ohjaajan käyttöteoria 46 Opintojakson suorittaminen • • • • • kirjallisuustehtävä ja sen käsittely omassa pienryhmässä (ohjausharjoite 1) 2 kpl digitaalisesti tallennettua kuvanauhoitetta ohjaustilanteista; tallenteet käsitellään omassa pienryhmässä; tallennus suoraan Optiman työtilaan (ohjausharjoitteet 2 ja 3) tallenteisiin liittyvät kirjalliset suunnitelmat ja analyysit/itsearvioinnit osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ja opiskelutovereiden harjoitteiden vertaisarviointi opintojakson kokoava itsearviointi osaksi Urasuunnitteluvalmiudetopintokokonaisuuden kokoavaa itsearviointia (tulee portfolioon). Tehtävät Opintojakson oppimistehtävät koostuvat kolmesta ohjausharjoitteesta: Ohjausharjoite 1 on kirjallisuustehtävä. Ohjausharjoitteet 2 ja 3 tehdään aidoissa ohjaustilanteissa, joita varten opinto-ohjaajaopiskelija valitsee ohjattavan, jolla on todellinen ja pitkäkestoinen opintoohjauksen tarve. Opiskelija tallentaa kaksi (2) ohjaustilannetta seuraten saman ohjattavan vaiheita opintojen aikana. Valitessasi ohjattavaa muista selvittää hänelle, mikä on tallenteen tarkoitus sekä pyytää lupa siihen. Harjoitusten tekoa ohjaavat oppilaitoksen toimintatavat ja säädökset sekä henkilökohtaisen ohjauksen antamiseen liittyvät ohjeet. Ohjausharjoitteet tulee tehdä digitaalisena kuvatallenteena Optima-ympäristössä. Tallenteiden äänen ja kuvan laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tallenteita, joiden kuvan- tai äänenlaatu ei mahdollista niiden analysoimista, ei voida hyväksyä. 1. Ohjausharjoite 1:n • tavoitteena on tutkia ja selvittää luottamuksellisen ja tasavertaisen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen rakentumista. Opiskelijat tutustuvat etukäteen ohjauksen vuorovaikutuksellisuutta ja ohjaussuhdetta käsittelevään kirjallisuuteen, josta sovitaan ja jota käsitellään omassa pienryhmässä. 2. Ohjausharjoite 2:n • tavoitteena on harjoitella tavoitteellista ohjauskeskustelua: toimivan ohjauskeskustelun aloitus, ohjauskeskustelun jäntevä eteneminen sekä kokoava lopetus. Ennen ohjausharjoitetta laadi kirjallinen suunnitelma ohjaustilanteesta. Kirjaa suunnitelmaan ohjauskeskustelun tavoitteet sekä asiakkaan että oman osaamisesi kehittymisen näkökulmasta. Ohjausharjoitteen jälkeen analysoi kirjallisesti ohjaustilannetta 47 ja omaa ohjausosaamistasi (katso arviointikriteerit). Ohjausharjoite 2:n alusta litteroidaan n. 5 minuuttia. Palauta sekä nauhoite että siihen liittyvät kirjalliset tehtävät (suunnitelma, itsearviointi/analyysi ja litteraatti) Optimaan. 3. Ohjausharjoite 3:n • tavoitteena on hyödyntää koulutuksessa omaksuttuja ohjauksen teoreettisia lähestymistapoja, todentaa omaa ohjauksen käyttöteoriaa, käyttää luovia ohjausmenetelmiä ja ohjausta tukevaa välineistöä. Ohjausharjoite 3 toteutetaan mielellään uraohjaustilanteena. Ennen ohjausharjoitetta laadi kirjallinen suunnitelma ohjaustilanteesta. Kirjaa suunnitelmaan ohjauskeskustelun tavoitteet sekä asiakkaan että oman osaamisesi kehittymisen näkökulmasta. Ohjausharjoitteen jälkeen pohdi ohjausharjoitteen kirjallisessa analyysissa ohjausharjoite 3:ssa käyttämäsi/käyttämiesi ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen soveltuvuutta ohjaustilanteeseen, oman käyttöteoriasi todentumista ja ohjausmenetelmän/-välineen käytön onnistumista harjoitteessa (katso arviointikriteerit). Valitse nauhoitteesta ryhmälle katsottavaksi kohta (10 min), joka ilmentää käyttämääsi ohjauksen lähestymistapaa/käyttöteoriaasi. Palauta sekä nauhoite että siihen liittyvät kirjalliset tehtävät (suunnitelma ja itsearviointi/analyysi) Optimaan. Itsearviointi Kolmannen harjoitteen sekä siitä saamasi palautteen jälkeen tee koko ohjausharjoitteluprosessista itsearviointi, jonka liität osaksi Urasuunnitteluvalmiudetopintokokonaisuuden kokoavaa itsearviointia (tulee portfolioon). Pohdi edistymistäsi henkilökohtaisen ohjauksen tilanteissa sekä oman käyttöteoriasi rakentumista ja kehittymistä suhteessa koulutuksessa esitettyihin ohjauksen lähestymistapoihin. Suosittelemme oppimispäiväkirjan pitämistä ohjausharjoittelusta oman ohjausosaamisen kehittymisen havainnointiin ja reflektointiin. Muista pohtia litteroinnin herättämiä ajatuksia itsearvioinnissasi. Arviointiasteikko: Hyväksytty / Hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • osaa tarkastella ohjauskeskustelua vuorovaikutuksen, ohjausprosessin, sisällön ja rakenteen näkökulmista. ymmärtää luottamuksellisen ja tasavertaisen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen merkityksen. tunnistaa ohjaajan ja ohjattavan roolit tavoitteellisen ohjauskeskustelun toteuttamisessa. 48 • • • • • • • tuntee tavoitteellisen ohjauskeskustelun vaiheet ja osaa rakentaa ohjauskeskustelun niiden mukaisesti. tuntee erilaiset kysymykset ja osaa kysyä ohjauskeskustelua tavoitteellisesti eteenpäin vieviä avoimia kysymyksiä. osaa hyödyntää ja arvioida ohjauksen lähestymistapojen soveltuvuutta henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa. kykenee yhdistämään kokemus- ja teoriatietoa rakentaen tietoisesti omaa käyttöteoriaansa. osaa valita vuorovaikutusta tukevan välineen/menetelmän ohjauskeskustelun tueksi. osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjaustilanteessa. kykenee antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta omien ohjaustaitojensa kehittämiseksi. Kirjallisuutta • • • • • • • • • • Aarnio, J. Enqvist, M. Kekki, M. Kokkonen, T. Sukuvaara. Dialogilla syvätehoa oppimiseen. Verkkopalvelu. Hämeen ammattikorkeakoulu Airo, J-P., Rantanen, J. & Salmela, T. 2008. Oma ura, paras ura. Talentum. Amundson, N. E.2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien kustannus. Penttinen,L., Plihtari, E., Skaniakos, T. & Valkonen, L. (toim.) 2011. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa huomioita ja kunnioitusta. Jyväskylä: PSkustannus. Nelson-Jones, R. 2005. Basic Counselling Skills. A helper’s manual. Padstow: SAGE Publications. Pekkari, M. 2009. Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Hämeenlinna: Tammi. Pekkari, M. 2006. Ohjauskeskustelu nuorten lukio-opintojen ja uran pohdinnan tukena. Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino: Juvenes Print. sähköinen väitöskirja Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus. Venkula, J. 2007. Kysymisen taito. Kirjapaja. 49 Ohjauksen lähestymistavat 6 op (AOUO2014) Ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen tuntemus on peruskivi opinto-ohjaajan ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle; teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Opintoohjaajankoulutuksen viitekehyksenä on systeeminen ajattelu, joka kuvaa ohjauksen kokonaisvaltaisuutta ja ohjauksessa läsnäolevien eri toimijoiden ja toimintojen keskinäistä riippuvuutta ja vaikutusta toisiinsa (ks. kuvio 5). Osaamistavoite Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee ohjauksen keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja osaa arvioida eri lähestymistapojen soveltuvuutta ja toimivuutta erilaisissa ohjaustilanteissa. Hän osaa soveltaa ohjauksen lähestymistapoja tarkoituksenmukaisesti sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että ryhmäohjauksessa. Hän osaa perustella tekemänsä ratkaisut teoreettisesti. Opiskelijalla on valmiudet kehittää monipuolista ja joustavaa käyttöteoriaa oman ohjaustoimintansa taustalle ja tueksi. Sisältö • ohjauksen neljä erilaista teoreettista lähestymistapaa: psykodynaaminen, ratkaisusuuntautunut, sosiodynaaminen ja kognitiivinen lähestymistapa Kuvio 5. Ohjauksen lähestymistavat 50 Opintojakson suorittaminen • • • • osallistuminen jokaiseen ohjauksen teoreettiseen lähestymistapapäivään (4 päivää). osallistuminen aktiivisesti yhden ohjauksen teoreettiseen lähestymistapapäivän suunnitteluun ja toteutukseen. ryhmän laatimien harjoitteiden toimittaminen kirjallisine ohjeineen Optimaan. hyväksytty osallistuminen opintojakson lopussa olevaan ryhmänäyttöön. Tehtävät Koulutuksessa perehdytään neljään erilaiseen ohjauksen lähestymistapaan: • • • • Opinto-ohjaajaopiskelijat jaetaan syksyllä 2014 neljään lähestymistaparyhmään (PSYKO, SODY, K, RATSU). Kukin ryhmä suunnittelee ryhmälle nimetystä ohjauksen teoreettisesta lähestymistavasta päivän ja sen ohjelman. Päivä sisältää sekä asiantuntijaluennon (kouluttaja hankkii) että ryhmän suunnitteleman toiminnallisen osuuden. Kukin ryhmä toimittaa laatimiensa harjoitteiden kirjalliset ohjeet Optimaan. Kirjallisessa ohjeessa tulee ilmetä harjoitteiden tavoitteet, toteuttamisohjeet ja esimerkkejä tilanteista, joihin harjoite ohjaajan työssä soveltuu. Päivä toteutetaan opettajatutorin ohjauksessa. Päivää varten tutustutaan ohjauksen lähestymistapaan sekä kirjallisuuden että muun materiaalin kautta. Ohjauksen teoreettiset lähestymistavat kytketään ohjausharjoitteisiin (ks. Henkilökohtainen ohjaus -opintojakso). Viimeisessä, kolmannessa ohjausharjoitteessa kunkin opiskelijan tulee todentaa jotakin/joitakin teoreettisia lähestymistapoja harjoitteessaan ja ohjausharjoittelun kokoavassa itsearvioinnissa kuvata, millä tavoin lähestymistavat ovat yhteydessä hänen oman käyttöteoriansa muodostumiseen. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • kykenee löytämään ja hyödyntämään ohjausteoreettista lähdeaineistoa ja soveltamaan sitä jäsentyneellä tavalla. tuntee eri lähestymistapoihin liittyvän tausta-ajattelun ja tunnistaa eri lähestymistapojen keskeiset piirteet ja ideat. osaa soveltaa ohjausteoreettista osaamistaan erilaisissa ohjaustilanteissa erilaisten ohjattavien kanssa. osaa yhdistää ohjausta koskevaa kokemuksellista tietoa teoreettiseen tietoon siten, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden, ohjaajan oman käyttöteorian. 51 Kirjallisuutta • • • • • • • • • • • Helander, J. & Seinä, S. 2005. Mielen malleista ohjaustodellisuuteen – ohjausteoriat opintoohjaajankoulutuksessa. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 13-18. Furman, B. 1986. Systeemien salat. Perheterapiaa ristiin rastiin. Helsinki: MLL:n julkaisusarja L. Furman, B. & Ahola, T. 1998. Taskuvarkaat nudistileirillä: kumous terapiamaailmassa. Helsinki: ai-ai, Hakapaino. McLeod, J. 2003. An introduction to counselling. Buckingham: Open University Press. (ekirja) Niles, S. G., & Harris-Bolwlsbey, JA. (2013). Career Development Interventions in the 21st Century (5th ed.) Upper Saddle River, NJ: Pearson. Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Saarijärvi: Palmeniakustannus. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta 1. Ohjaus ja neuvonta 2000. PS-kustannus. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Aikaa huomioita ja kunnioitusta 2. Ohjaus ja neuvonta 2000. Jyväskylä: PS-kustannus. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa huomiota ja kunnioitusta. Tampere: Gaudeamus. Spangar, T., Arnkil, R. & Vuorinen, R. 2008. Kohti ohjauksen kokonaisvoimavarojen yhteiskehittämistä. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen kehittämishaasteiden strategisen perustan arviointitutkimus. Helsinki: Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 30. Saatavilla verkossa: Stenberg, K. 2011. Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus. Sosiodynaaminen lähestymistapa • • • Peavy, R.V.2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus. Peavy, R. V. 2001. Elämäni työkirja. Ohjaajien opaskirja konstruktivististen periaatteiden soveltamiseen koulutuksessa ja ohjaustyössä. Helsinki: Psykologien kustannus. saatavuus Peavy, R. V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy. Kognitiivinen lähestymistapa • • Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Sampson, J.P. jr, Reardon, R. C., Peterson, G.W. & Lenz, J.G. 2004. Career Counseling & Services. A Cognitive Information Processing Approach. Belmont: Brooks & Cole. Psykodynaaminen lähestymistapa • • Gay, P. 1990. Freud. Helsinki: Otava. Jacobs, M. 1999. Psychodynamic Counselling in Action 2. painos. London: Sage. 52 • • • • Lahti, R. 2001. Ammatinvalintapsykologien vastauksia asiakkaiden tiedostamattomiin odotuksiin. Transferenssi-ilmiön merkitys ohjauksen vuorovaikutuksen ja tulosten näkökulmasta. Työvoimapoliittinen tutkimus 227. Helsinki: Työministeriö. Lahti, R. 2004. Ammatinvalinnanohjaus ammatillisen identiteetin uudelleen jäsentämisenä. Työvoimapoliittinen tutkimus 263. Helsinki: Työministeriö. Milton, J., Polmear, C. & Fabricius, J. 2004. A Short Introductions to Psychoanalysis.London: Sage Publications. Tähkä, V. 1996. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Helsinki: WSOY. Ratkaisusuuntautunut lähestymistapa • • • • • • • • • Bertolino, B. 1999. Ratkaisukeskeinen nuorisoterapia. Lyhytterapiainstituutti. Dilts, R. 1997. Muuttuvat ajatukset – uskomusjärjestelmien muuttamisesta NLP:n avulla. Helsinki. Furman, B. & Ahola, T. 1999. Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy. Haley, J. 1997. Lyhytterapian lähteillä. Milton H. Ericksonin terapeuttiset menetelmät. Lyhyterapiainstituutti. Helander, J. 2000. Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 169. Mattila, A. S. 2006. Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY. Toukonen, M.L. 2008. Unelmatyöskentely. Ote omanlaiseen elämään. Juva: PS-kustannus. Toukonen, M.L. 2008. Unelmatyöskentely. Unelmatyöskentelyn tehtäväkirja. Juva: PSkustannus. O´Connell. 2005. Solution-Focused Therapy. London: Sage Publications. 53 Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus 11 op (AOA14Z) Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuudessa tarkastellaan inhimillisen kasvun olemusta ja ehtoja. Tavoitteena on, että opinto-ohjaaja kykenee toteuttamaan ohjausta erilaisissa toimintaympäristöissä siten, että sen avulla tuetaan elämän eri vaiheissa olevien ohjattavien kehittymistä. Olennaista on ottaa huomioon erilaisten opiskelijoiden ja ohjattavien tarpeet ja niistä lähtökohdista käsin suunnitella ja toteuttaa ohjausta yhteistyössä muiden asiantuntijaryhmien kanssa. Opintokokonaisuus koostuu kolmesta opintojaksosta, joissa kussakin tarkastellaan ohjausta erilaisten ohjattavien näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus -opintojaksossa perehdytään ohjaukseen elämän ja opiskelupolun eri vaiheissa. Opintojaksossa mietitään keinoja tukea asiakkaita erilaisissa siirtymissä, jotta nämä voivat tehdä henkilökohtaiseen elämäänsä, kehittymiseensä ja uraansa liittyviä päätöksiä. Opinto-ohjaajan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat oppilaitoksen erityisopetuksen vastuuhenkilöt. Inkluusion myötä erityisopetus on noussut koko oppilaitosyhteisön tehtäväksi ja erityisopetuksen kysymykset ovat ajankohtaisia koko henkilökunnalle. Yhteistyö ja opettajien konsultointi edellyttävät ymmärrystä erilaisesta tuen tarpeesta, käsitystä erityisopetuksesta sekä oppilaitoksen tukimallien ja eri toimijoiden roolin tuntemista. Näihin kysymyksiin perehdytään Erilaisten oppijoiden ohjaus -opintojaksossa. Yhteiskuntamme monimuotoistuessa ja muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi on tärkeää, että opinto-ohjaaja tiedostaa asiakkaidensa kulttuuriset eroavuudet ja osaa huomioida ne omassa ohjaustyössään. Myös kansainvälinen näkökulma on opinto-ohjaajan työssä merkittävä: yhä useampi opiskelija hakeutuu ulkomaille opintojensa aikana, samoin kotikansainvälistyminen lisääntyy. Opinto-ohjaajan on osattava hyödyntää kansainvälisyyteen ohjaavia palveluja omassa ohjauksessaan. Opintokokonaisuuden suorittamiseen johdatellaan orientoivan luennon avulla. Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: • • • Elinikäinen ohjaus 4 op (verkkokurssi) Erilaisten oppijoiden ohjaus 4 op (verkkokurssi) Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op 54 Opintokokonaisuuden kokoava itsearviointi Arvioi opintokokonaisuuden päättyessä kehittymistäsi kokoavassa itsearvioinnissa, joka sisältyy portfolioosi. Arvioi oppimistasi suhteessa opintokokonaisuuden ja opintojaksojen tavoitteisiin. Millaista osaamista olet mielestäsi saavuttanut ja millaisia kehittymishaasteita sinulla vielä koet näissä asioissa olevan? Pohdi myös, millaista osaamista opintokokonaisuudessa saavutit suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin (ks. luku Opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet). 55 Elinikäinen ohjaus 4 op (AOAO2014) Osaamistavoite Opiskelija tuntee elämän eri vaiheisiin liittyvät psykososiaaliset kehitysvaiheet sekä tunnistaa ja ymmärtää eri elämänvaiheisiin liittyviä ohjaustarpeita. Tavoite on, että ohjaajan kyky tukea yksilöitä eri elämäntilanteissa kehittyy tämän myötä. Sisältö • • ihmisen psykososiaalinen kehitys yksilölliset ohjaustarpeet elämän eri vaiheissa Opintojakson suorittaminen • osallistuminen verkkokurssille, tai • hakemalla aiemmin suoritettujen opintojen perusteella hyväksilukua. Opiskelijat, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet yliopistollisia ihmisen psykososiaalisia kehitysvaiheita ja niihin liittyviä ohjaustarpeita käsitteleviä arvosanaopintoja, voivat esittää todistukset opinnoistaan ja näin hakea hyväksilukua. Hyväksiluku perustuu opiskelijan esittämiin todistuksiin. Hyväksiluettavat opinnot tulee olla suoritettu 1.8.2004 jälkeen. Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja todistukset opintosuorituksista opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 4). Lisäksi opiskelija dokumentoi osaamisensa portfolioon. Tehtävät Saat oppimistehtävät ja oppimismateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen Opiskelija • • • • tunnistaa, millaisia ohjaustarpeita on elämän eri vaiheissa käyttää tiedonhankinnassaan erilaista kasvatus- ja kehityspsykologista lähdeaineistoa käsittelee teoreettista ja kokemuksellista tietoa jäsentyneesti osallistuu aktiivisesti verkko- ja pienryhmätyöskentelyyn 56 Erilaisten oppijoiden ohjaus 4 op (AOAE2014) Osaamistavoite Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen perusteet ja tiedostaa opiskelijoiden yksilöllisyydestä johtuvat ohjauksen erityisvaatimukset. Hän osaa huomioida oppimisen lähtökohdiltaan ja taustoiltaan erilaiset oppijat ohjausprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija tunnistaa muuttuneen ohjaustarpeen ja kykenee puuttumaan siihen riittävän varhain. Opiskelija osaa arvioida omaa vuorovaikutustaan työskennellessään erilaisten oppijoiden kanssa ja osaa kehittää omaa erityispedagogista ajatteluaan. Sisältö • • • • erilaiset oppijat ja yksilöllinen ohjausprosessi erityisopetuksen perusteet oman erityispedagogisen ajattelun kehittäminen opinto-ohjaajan rooli erityisopetuksessa Opintojakson suorittaminen • osallistuminen aiheeseen johdattelevalle orientaatioluennolle ja verkkokurssille, tai • esittämällä todistuksen erityisopettajankoulutuksen suorittamisesta, erityispedagogiikan perusopintojen arvosanasta tai erityisopetuksen erikoistumisopinnoista. Hyväksiluku perustuu opiskelijan esittämiin todistuksiin. Hyväksiluettavat opinnot tulee olla suoritettu 1.8.2004 jälkeen. Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja todistukset opintosuorituksista opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 4). Lisäksi opiskelija dokumentoi osaamisensa portfolioonsa. Tehtävät Saat oppimistehtävät ja oppimismateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty 57 Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • tuntee HOJKS-prosessin ja opintojen henkilökohtaistamisen vaiheet käyttää tiedonhankinnassaan ajankohtaista erityispedagogista lähdeaineistoa hallitsee erityispedagogisen peruskäsitteistön ja kirjoittaa ajatuksensa lukijalle ymmärrettävästi on perehtynyt erityistä tukea tarvitsevan oppijan ohjausprosessiin 58 Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op (AOAK2014) Osaamistavoite Opiskelija osaa syventää kulttuuritietoiseen ohjaukseen liittyvää osaamistaan ammatillisten ja henkilökohtaisten kehittymistarpeidensa mukaisesti. Opiskelija tunnistaa omat ennakkoasenteensa, tiedostaa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kulttuuritaustasta johtuvat eroavuudet ja osaa huomioida ne ohjaustyössään. Lisäksi opiskelija 0saa hyödyntää kansainvälisyyteen ohjaavia palveluja omassa ohjauksessaan sekä omassa ammatillisessa kehittymisessään. Sisältö • • • • kulttuurisensitiivinen ohjaus kulttuurikompetenssi ohjaajan työssä kansainvälisyyteen ohjaamista tukevat palvelut kotikansainvälistyminen Opintojakson suorittaminen • • • osallistumalla monikulttuurisuus- sekä kansainvälisyysteemapäiviin osallistumalla teeman mukaiseen työpajatyöskentelyyn tekemällä oppimistehtävät • Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) tässä opintojaksossa. AHOT-menettely perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen ja aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on olemassa opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen käsittelee oma vastuukouluttajasi (liite 4). tai Tehtävät 1. Ennakkotehtävä ennen monikulttuurisuusteemapäivää: Tutustu monikulttuurista ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen, oman organisaatiosi mahdolliseen maahanmuuttajastrategiaan ja / tai maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaussuunnitelmaan sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaan. 59 2. Ennakkotehtävä ennen kansainvälisyysteemapäivää. Tutustu oman organisaatiosi kansainvälistymisstrategiaan ja siihen liittyviin asiakirjoihin ja/tai haastattele organisaatiosi kansainvälisten asioiden koordinaattoria / yhteyshenkilöä. Tee itsellesi muistiinpanoja ja tuo ne mukanasi lähijaksolle, jolla käsitellään kansainvälisyyteen ohjaamista. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen: Opiskelija • • • • • tuntee kulttuuritietoista ohjausta käsittelevää uusinta tutkimusaineistoa ja käsitteistöä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan monikulttuurista ohjausta tuntee kansainvälistyvää ohjausta käsittelevää uusinta tutkimusaineistoa ja käsitteistöä tuntee kansainvälisyyteen ohjaamista tukevia palveluita osallistuu aktiivisesti teemapäiviin ja työpajoihin Kirjallisuutta Kulttuuritietoisuus • • • • • • • • • • • Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen – käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisöille. Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. Launikari, M. & Puukari, S. (Eds.) 2005. Multicultural Guidance and Counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Helsinki: CIMO; Jyväskylä: University of Jyväskylä, Institute for Educational Research. Mandalios, M., Nummela, S., Roininen, E. & Sipilä, J. 2010. Matkalla Suomessa : maahanmuuttanut ohjauksella kotoutumaan. Helsinki: Kirjapaja. Mammut, R..2010. Kolmen etnisen ryhmän kotoutumisprosessi Suomessa. Mäkelä, M., salonen, M., Parantainen, A. & Koponen, T. 2010. Mutkat suoriksi, nivelet notkeiksi – Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu. Pihlaja, L. 2008. HRAKKautta Duuniin - Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin. Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. Saukkonen, P. 2007. Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja tutkimukselle ja toiminnalle www.cimo.fi Cimon tutkimukset ja selvitykset. 60 Kansainvälisyys • • • • • • • • Aikuiskoulutus ja kansainvälisyys. 2007. Finland in Focus. Towards 2020 in vocational education and training. CIMO. Korkeakoulujen kv-strategia 2009 – 2015. Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila. 2008. Cimo yhteistyössä Opetushallituksen ja Hamk, Hämeenlinnan opettajakorkeakoulun kanssa. Lifelong guidance in Finland. Cimo. Monta väylää maailmalle. Ammatillinen koulutus kansainvälistyy. Cimo. Opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo. Cimon julkaisut. 61 OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjaajaksi kehittyminen on osa yksilön koko työiän kestävää ammatillista kasvua, jossa oma lähtöammatti ja opettajuus kehittyvät ohjaajuudeksi. Koulutuksen tehtävänä on tarjota opiskelijalle kehykset, joiden kautta hän voi tarkastella opinto-ohjauksen kysymyksiä suhteessa omaan ja yksikkönsä toimintaan. Kelpoisuus ja opintojen laajuus: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijat hankkivat opinto-ohjaajan kelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opintoohjaajan opinnot kolmen lukukauden pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi opintopiste (op) tarkoittaa 27 tunnin työskentelyä. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja (22 – 24 lähipäivää), verkostoharjoitteluja (20 lähipäivää) sekä valtakunnallisia opinto-ohjaajanpäiviä helmikuussa 2015 tai jotakin muuta ohjausalan 2 – 3 päiväistä tapahtumaa. Oman työn ohella tapahtuvassa opiskelussa yhdistyvät erilaisissa ryhmissä tapahtuva lähiopetus, vertaisoppiminen ja -opiskelu, verkkokurssit, oppimistehtävät ja oman työn kehittäminen. Opintojen toteuttamisaikataulu: Opinto-ohjaajankoulutuksen opinnot alkavat 13. – 14.5.2014 ja päättyvät syksyllä 2015. Opinto-oikeutesi päättyy 31.7.2017. Opiskelun lähijaksot toteutetaan Jyväskylässä ja Pohjanmaan alueella. Kansainväliseen vaihtoon haluavilla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon Latvian yliopistoon (Latvia University of Agriculture), jonka kanssa olemme aloittaneet yhteistyön 2011. Koulutuksen aikajana on esitetty liitteessä 5. Läsnäolovelvoite ja poissaolojen korvaaminen: Lähiopetukseen ja verkostoharjoitteluun kuuluu läsnäolovelvoite. Poissaolot korvataan tekemällä omalle kouluttajalle esitys korvaavuudesta, joka vastaa poissaoloteeman sisältöä ja on osaamistavoitteen suunnassa. Kouluttajan hyväksyttyä esityksen opiskelija tekee tehtävän/sovitun korvaavuuden. Opiskelijan on hyvä huomata omaa opiskeluaan suunnitellessa, että lähiopetuspäivät ovat vain osa opiskeluprosessia. Huomattava osuus on etäjaksojen aikaisella työskentelyllä. Arviointi: Arvioinnin perustana ovat opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on luonteeltaan avointa, jatkuvaa, ohjaavaa, tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittävää. Arvioijina toimivat opiskelijat, pienryhmän jäsenet sekä kouluttajat. Opintojen ohjaus Opintojen ohjausta toteutetaan monipuolisesti kaikki ohjauksen toteuttamismuodot – henkilökohtainen, pienryhmä, suurryhmä ja omaehtoinen ohjaus 62 huomioiden. Kouluttajien lisäksi opintojen ohjausta antavat opettajakorkeakoulun opintotoimisto ja opintojen ohjaaja. Optiman AOKK Opiskelu -työtilasta löydät linkkejä opiskelun kannalta tärkeisiin materiaaleihin ja palveluihin. Teknisissä asioissa (esim. Optima, Adobe Connect ja muut verkkotyövälineet) auttaa aokktuki (at) jamk.fi Henkilökohtainen opintojen ohjaus: Jokaisella opinto-ohjaajaopiskelijalla on nimetty oma kouluttaja, joka vastaa opiskelijoidensa opiskeluprosessin kokonaisohjauksesta (mm. henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, oppimistehtävät, kehittämistyön ja pienryhmän ohjaus). Opiskelija saa opintojensa aikana henkilökohtaista ohjausta omalta kouluttajaltaan. Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa kaikkia niitä käytännön toimia, joilla tuetaan opiskelijan ohjaajaksi kasvua. Henkilökohtaista ohjausta annetaan lähijaksojen yhteydessä tarpeen mukaan ennakkoon sovittuna aikana sekä etäjaksoilla sähköpostitse, puhelimitse sekä Connect Pro -yhteyden kautta. Pienryhmätoiminta: Opinto-ohjaajankoulutuksessa pienryhmätoiminnalla on suuri merkitys. Pienryhmien tavoitteena on kokoontua jokaisella lähijaksolla. Ne toimivat samassa kokoonpanossa koko koulutuksen ajan. Pienryhmässä tarkastellaan henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia ja viedään kunkin opiskelijan opintoja eteenpäin oman kouluttajan ja ryhmän tuella. Niissä tarjoutuu mahdollisuus reflektiiviseen ajatteluun ja erilaisten kysymysten pohdintaan. Suurryhmäohjaus: Suurryhmäohjauksessa painottuvat neuvonta ja tiedottaminen. 63 Liite 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolion rakentaminen Kuvio 6. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolion rakentaminen 64 Liite 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman aluksi sinun tulee kartoittaa omaa ammatillista kehittymistäsi. Siinä tavoitteena on ohjata sinua analysoimaan niitä asioita, joita olet jo oppinut elämäsi eri vaiheissa. Samalla sinun tulee pyrkiä löytämään uusia oppimisen haasteita opinto-ohjaajankoulutuksen ajalle. Opinto-ohjaajalle on tärkeää oppia tunnistamaan ammatillisen kasvun vaiheita ja tukea niitä omissa opiskelijoissaan. Toisena tavoitteena on liittää opinto-ohjaajankoulutus ja oppimistehtävät omaan ohjaustyöhösi, työyhteisöösi ja ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Ennen HOPS:n laatimista perehdy • • opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmaan (ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas sekä opetussuunnitelma, jamk.fi/aokk/opintooppaat) ja opinto-ohjaajankoulutuksen käsikirjaan. Sinun tulee laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelmasi alkusyksyyn 2014 mennessä. HOPS:n dokumentoinnin muodon voit itse päättää. On tärkeää päivittää ja tarkentaa henkilökohtaista suunnitelmaasi opintojen edetessä. HOPS sisältää neljä osaa: 1) Oma opiskeluorientaatio Kuvatessasi omaan opiskeluorientaatiotasi voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä: • • • • • • Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä? Mitkä ovat motiivini opinto-ohjaajaksi ryhtymiselle? Mitkä ovat vahvuuteni? Mitkä ovat odotukseni? Mitä olen valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? Mikä on näkemykseni kouluttajan roolista ja mikä roolistani opiskelijana koulutuksen aikana? 2) Elämänkenttäni Elämä sisältää monenlaisia tärkeitä asioita, joista opiskelu on yksi. Elämänkenttä-tehtävän tavoitteena on hahmottaa omaa elämääsi ja sinulle merkityksellisiä asioita (mm. ihmissuhteet, perhe, terveys, työ, oppiminen, vapaa-aika, menneisyys, tulevaisuus, 65 kokemukset). Kuvaa elämänkenttäsi jollain konkreettisella tavalla ja arvioi oman elämäsi eri alueiden tärkeyttä. Jokaisen elämänkenttä on erilainen ja se voidaan hahmottaa ja kuvata eri tavoin. 3) Koulutuksen sisällöllisten kysymysten pohdinta Perehdy opiskelijan käsikirjassa kuvattuihin osaamisalueisiin, opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin ja • • • pohdi ja kuvaile, mitä osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi. Millaista osaamista sinulla jo on suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin? Millaisia kehittymistavoitteita itsellesi asetat? Pohdi, haluatko hyödyntää olemassa olevaa osaamistasi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Pohdi, millaista muuta opinto-ohjaajan työtä tukevaa osaamista sinulla on (harrastukset, työkokemus jne). 4) Konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma • • • • Tee alustava, opintojaksokohtainen ajoitussuunnitelma opinnoillesi. Sisällytä ajoitussuunnitelmaasi myös verkostoitumissuunnitelma, joka sisältää perusteluja tulevien verkostoitumispaikkojen valinnoille ja verkostoitumiseen asettamillesi tavoitteille. HOPS:a laatiessasi mieti, miten voit ja haluat jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen aikatauluun sinun on mahdollista sitoutua. Ajoitussuunnitelma voi olla rakenteeltaan esimerkiksi taulukko, josta sinä ja kouluttajasi helposti hahmotatte suunnitelmasi aikataulun. Oman toimen ohessa opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy lähijaksoja, verkkokursseja ja verkostoitumista, jotka edellyttävät osallistumista. Sinun kannattaa laatia opiskelullesi välitavoitteita ja arvioida opintojesi edistymistä. Suunnitelmia ja aikatauluja voi muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. 66 Liite 3. Kehittämistyön toteuttaminen Kehittämistyö toteutetaan vaiheittain: 1. Kehittämistyön määrittely ja suunnitelma Tee kehittämistyön alustava määrittely, jossa kuvaat seuraavia asioita: • • • • kehittämistyön aihe kehittämistyön alustavat lähtökohdat, tausta sekä tarve ja perustelut kehittämistyön tavoitteet kehittämistyön toteuttamisen vaiheet ja aikataulu Hyväksytä suunnitelma omalla kouluttajallasi. 2. Tausta Perehdy aihettasi käsitteleviin aikaisempiin selvityksiin ja kirjallisuuteen ja hyödynnä niitä kehittämistyösi toteuttamisessa. Tee työsi teoreettisesta viitekehyksestä lyhyt kuvaus, jossa avaat kehittämistyösi käsitteet ja merkitset lähdeluettelona kehittämistyössäsi käyttämäsi lähdeaineiston. Palauta kuvaus kouluttajallesi. 3. Työn toteuttaminen Toteuta kehittämistyösi suunnitelmasi mukaisesti. Pidä kouluttajasi ajan tasalla työsi etenemisestä. Kouluttajasi seuraa työn toteuttamisvaihetta ja ohjaa tarpeen mukaan. 4. Artikkelin julkaisu Kirjoita kehittämistyöstäsi yleistajuinen artikkeli, jonka tarkoituksena on levittää niitä kokemuksia ja tuloksia, joita olet saanut kehittämistyössäsi. Julkaise artikkelisi valtakunnallisen Ohjausalan osaamiskeskuksen VOKESin verkkosivuilla eVokestietokannassa. Artikkelin kirjoittamisohjeet ovat Optimassa, ja lähdeviitteiden ja lähdeluettelon osalta noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun raportointiohjetta (http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle). Lue myös Artikkeli tekstilajina. 67 Liite 4. Hyväksilukeminen opintoohjaajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus hyväksilukea opintoihisi sellaista osaamista, jota ole aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi opinto-ohjaajankoulutuksen opintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen. Kuvio 7. Hyväksilukeminen opinto-ohjaajankoulutuksessa Korvaaminen Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Opinto-ohjaajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea korvaamalla: • • Elinikäinen ohjaus Erilaisten oppijoiden ohjaus Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä. 68 Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Valinnaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää viiden (5) opintopisteen verran sellaisia muualla suoritettuja opintoja, jotka tukevat hänen opinto-ohjaajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta. Tunnistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää hyväksiluvusta. Opinto-ohjaajankouluksen opinnoissa seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla hyväksiluettavia: • • • Orientoituminen opinto-ohjaukseen Verkosto-osaaminen Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä. 69 Liite 5. Opinto-ohjaajankoulutuksen aikajana 2014 – 2015 Jyväskylän ryhmä 70 Pohjanmaan ryhmä 71
© Copyright 2024