Pyörivällä LTO-kiekolla varustetut kojeet
Mastervent Oy Ohjeet kojeiden kuljetuksesta, varastoinnista, asennuksesta ja käytöstä KOJEEN VALMISTUSNUMERO: Tehdas Myynti Myynti Mastervent Oy Varikkokuja 4 03100 NUMMELA puh 09-222 2255 fax 09-225 5225 [email protected] www.mastervent.fi Taniplan Ky Kylätie 18 B 20 00320 HELSINKI puh 09-458 3120 fax 09-458 3119 [email protected] www.taniplan.fi IV-Tarvike Oy Kasarmikatu 8 A 11 00140 HELSINKI puh 0400-496 420 fax 09-260 0045 [email protected] Ohjeet Mastervent-kojeiden kuljetuksesta, varastoinnista, asennuksesta ja käytöstä Ilmastointikojeiden kuljetuksessa, varastoinnissa, asennuksessa, käytössä ja huollossa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Mikäli jokin asia edellä mainituista jää epäselväksi, pyydämme ystävällisesti Teitä ottamaan yhteyttä (yhteystiedot sivun alalaidassa) asian selvittämiseksi. Laitevalmistaja ei vastaa vahingoista, vaurioista tai kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet ohjeiden vastaisen mahdollisesti virheellisen kuljetuksen, varastoinnin, asennuksen, käytön tai huollon seurauksena. Ohjeet on luettava huolella läpi ENNEN kojeiden asentamista! Sisältö 1 Kuljetus-, vastaanotto- ja nosto-ohjeet.............................................................................................. 3 2 Ohjeet varastoinnista ......................................................................................................................... 4 3 Asennusohjeet ................................................................................................................................... 5 3.1 Kojeen sijainti ............................................................................................................................ 5 3.2 Asennusjalkojen liittäminen kojealustan alle ............................................................................. 5 3.3 Kojekoteloiden- ja osien yhteen liittäminen .............................................................................. 6 3.4 Suodattimien asennus ................................................................................................................. 9 3.5 Jäähdytys- ja LTO-pattereiden yms. vesialtaan viemäröinti .................................................... 10 3.6 Puhallinkoneistojen kuljetustukien poisto ............................................................................... 11 4 Käyttö- ja huolto-ohjeet .................................................................................................................. 11 4.1 Säleiköt..................................................................................................................................... 11 4.2 Säätöpellit................................................................................................................................. 11 4.3 Palopellit .................................................................................................................................. 12 4.4 Sisäänpuhallus- ja poistoelimet ................................................................................................ 12 4.5 Suodattimet .............................................................................................................................. 12 4.6 Puhaltimet ................................................................................................................................ 13 4.7 Sähkömoottorit ......................................................................................................................... 14 4.8 Glykolijärjestelmä .................................................................................................................... 14 4.9 Lämmityspatterit ...................................................................................................................... 14 4.10 LTO-laitteet ............................................................................................................................ 15 4.11 Säätölaitteet ............................................................................................................................ 16 4.12 Kostutin .................................................................................................................................. 16 4.13 IV-konehuoneen puhtaus ....................................................................................................... 16 4.14 Huoltokortti ja huoltopäiväkirja ............................................................................................. 17 5 Vastuu virheestä ja puutteesta, takuuaika ....................................................................................... 18 ________________________________________________________________________________ Mastervent Oy puhelin: telefax: sähköposti: LY-tunnus: Varikkokuja 4 09 222 2255 09 225 5225 [email protected] 0936675-4 03100 NUMMELA Liitteet 1. Sähkömoottoreiden käyttö- ja huolto-ohje 2. Roottorikäyttöjen asennus- ja käyttöohje 3. Enventus-roottoreiden käyttö- ja hoito-ohje 4. DPT Flow BATT -paristokäyttöisen ilmavirtamittarin käyttöohje ________________________________________________________________________________ Mastervent Oy puhelin: telefax: sähköposti: LY-tunnus: Varikkokuja 4 09 222 2255 09 225 5225 [email protected] 0936675-4 03100 NUMMELA 3 1 Kuljetus-, vastaanotto- ja nosto-ohjeet Kuljetus Kaikki ilmastointikojeet, erillään toimitettavat kojeosat sekä komponentit on suojattava kosteudelta kuljetuksen ajaksi. Kojeet on sijoitettava ja sidottava rahtiauton lavalle siten, että ne eivät pääse liikkumaan. Kojeita on käsiteltävä siinä asennossa aina asennuspaikalle saakka, mihin ne on pakattu kuljetuksen ajaksi. Kojeita ei saa kääntää kyljelleen tai ylösalaisin, pudottaa eikä heitellä. Yksittäisten tyhjien kojeosien kääntäminen kyljelleen on sallittua varoen, esim. väliosat tai sekoitusosat. Kojeita tai niiden osia ei saa sijoittaa useampaa päällekkäin, kuin tehtaalla on pakattu. Kojeet tai kojeosat on kuljetettava tehtaan pakkauksessa asennuspaikalle saakka. Tavaran vastaanotto Tavaran mukana toimitetaan lähetysluettelo, josta käy ilmi toimituksen sisältö ja määrät yms. Ostajan on hänelle tavaraa luovutettaessa todettava, onko toimitus lähetysluettelon mukainen ja huolellisesti silmämääräisesti tarkastettava (ennen kuorman purkua), että se on ulkoisesti vahingoittumaton. Vastaanottaja vastaa aina allekirjoituksellaan siitä, että vastaanotetun toimituserän ja rahtikirjan sisältö täsmäävät. Näkyvästä kuljetusvahingosta tai kollien puuttumisesta, joka havaitaan tavaraa vastaanotettaessa, on ilmoitettava välittömästi rahdinkuljettajalle. Kuljetusvahingosta tai kollien puuttumisesta on tehtävä merkintä rahtikirjaan tai vastaavaan asiakirjaan silloin, kun tavaran vastaanotto kuitataan tällaiseen asiakirjaan. Mikäli kuljetusvahinko tai kollien puuttuminen havaitaan myöhemmin, siitä tulee tehdä ilmoitus rahdinkuljettajalle viipymättä. Tällainen ilmoitus pitää tehdä 10 työpäivän kuluessa puutteen havaitsemisesta, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tavaran vastaanottamisesta. Kuljetusvahingosta tai kollien puuttumisesta sekä muusta näkyvästä tavaran virheestä tai puutteesta on ilmoitettava myyjälle viipymättä aina kirjallisesti. TALTEK YT 2002 mukaisesti mikäli ostaja ei noudata edellä mainittuja reklamaatioaikoja, vaikka on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita virhe tai puute, hän menettää oikeutensa vedota niihin. Reklamaatio tulee tehdä tai vahvistaa kirjallisesti ja sen tulee sisältää tiedot virheen ja puutteen laadusta sekä likimääräinen arvio niiden suuruusluokasta. Nostot Ennen nostotapahtumaa on oltava varmoja siitä, että nostolaitteen kapasiteetti on riittävä turvallisen nostotapahtuman takaamiseksi. Laitevalmistaja vastaa ainoastaan nostoista, jotka se on itse suorittanut, esim. lastaus rahtiautoon. 4 Trukilla tai pumppukärryllä laitteita nostettaessa on varmistuttava siitä, että nostohaarukat ylettävät kojeen ”läpi” asti – pohjaelementit eli ns. ”luukut” eivät keskikohdistaan kestä pistemäisiä esim. trukin haarukoiden päistä aiheutuvia kuormituksia vaurioitumatta. Trukilla kojeen massakeskipisteestä nostettaessa on tarkkailtava, ettei koje taivu huomattavia määriä. Trukkinostoja suorittavan henkilön tulee olla suorittanut trukinkuljettajan koulutuksen ja vuoden 2009 alusta lähtien trukilla ajoa suorittavalla henkilöllä tulee olla työnantajansa / tilaajan kirjallinen lupa. Nosturilla nostaessa jos kojeessa ei ole erillisiä nostoripoja- tai lenkkejä, niin koje nostetaan pohjarungon päätypalkin sisälle sijoitettavia nostotankoja apuna käyttäen. Noston voi suorittaa myös nostoliinoilla suoraan rungon alta, mutta tällöin on varmistuttava siitä, että koje ei rutistu ylhäältä tai taivu notkolle. Kojeet, joissa ei ole pohjarunkoa, nostetaan nostoliinoilla. Alas laskettaessa kojetta ei saa pudottaa eikä sitä saa hakata eikä väännellä. Huoltosivu ylöspäin kuljetettavien suurien roottoriyksiköiden kääntö- ja nosto-ohjeet on esitetty liitteenä 5. HUOM! Mikäli kojeiden nostamisen valmistelu, pakkausten purkaminen tms. vaatii oleskelua kojeiden katoilla, on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä kojeiden katoissa voi olla aukkoja tai ulokkeita/kynnyksiä pakkausmuovien alla näkymättömissä! 2 Ohjeet varastoinnista Sisätiloissa varastointi Kojeita ei saa kääntää kyljelleen tai ylösalaisin, pudottaa eikä heitellä. Kojeita tai niiden osia ei saa sijoittaa useampaa päällekkäin, kuin on tehtaalla pakattu. Ulkona varastointi Kojeet on suojattava kosteudelta, sateelta ja pölyltä. Tehdaspakkaus ei ole riittävä suojaus, vaan sen lisäksi ulos varastoitaessa kojeet on suojattava vähintään kosteutta läpäisemättömin kevytpeittein. Kojeet on laskettava maahan siten että ne jäävät vähintään 5 cm irti maasta. Kojeita ei saa kääntää kyljelleen tai ylösalaisin, pudottaa eikä heitellä. Kojeita tai niiden osia ei saa sijoittaa useampaa päällekkäin, kuin tehtaalla on pakattu. 5 3 Asennusohjeet Ennen tavaran käyttämistä, kiinnittämistä tai asentamista ostajan on vielä suoritettava tavaran asianmukainen tarkastus. Kojeosat toimitetaan tehtaalta mittapiirustuksineen sekä merkintäkilvin, joista käy ilmi kojeen positio ja yksittäisen osan sijainti kojeessa. Kojeosat on merkitty kirjaimin A, B, C, … alkaen ulkoilmapelliltä jatkuen läpi tulokojeen, sen jälkeen läpi poistoilman kulkeman reitin, esim. Kuvassa 1 ulkoilma tulee ensimmäisenä osaan A, josta sen jälkeen etenee reittiä B–D . Poisto/jäteilman reitti on E–H. Kojeosat ovat merkattuja koodilla POSITIOYKSITTÄISEN OSAN TUNNUS esim. TK3.1-A, TK3.1-B jne. Merkinnät ovat sekä pakkauksen ulkopuolella että kojeosissa. Tunnusten mukaisia kojeosien sijainteja on noudatettava ehdottomasti! Kuva 1. Kojeosamerkinnät. Lisäksi kojeissa on muita merkintöjä esim. puhaltimen/sähkömoottorin pyörimissuunta on merkattu nuolella, putkiryhmän asentamista varten patteritukkeihin on merkitty nesteen virtaussuunnat SISÄÄN- ja ULOS-merkinnöin jne. Kojeasennus tulee suorittaa ammattitaitoisen asentajan läsnä ollessa. Kaikki sähköön ja automaatioon liittyvät asennus- ja säätötyöt vaativat erikoisammattitaitoa. Sähkö- ja automaatioasennuksista tulee vastata aina alan koulutuksen saanut henkilö. 3.1 Kojeen sijainti Kojeen sijainti lattialla Koje asennetaan riittävän tukevalle, kuivalle ja suoralle lattialle tai alustalle. Kun kyseessä on vino lattia tai alusta, korjataan tilanne kojealustan asennus/säätöjalkojen avulla ennen asennusta. Kotelot ja esim. roottoriosa on asennettava vaakasuoralle alustalle ja lopuksi suoruus vielä varmistettava! Kojeen sijainti katossa Kattoasennuksessa on käytettävä tehtaan asennussarjaa. Kattoasennus voi tapahtua kojeen alle asennetuista poikittaisista tuista tai tehtaalla kojekotelon kulmaprofilien sisään asennetuista kierretangoista. Ripustustapa on tuolloin sovittava tilattaessa. Vakiotoimitus ei sisällä ripustustarvikkeita. Katossa olevien kiinnityspisteiden tukevuus on myös tarkistettava. 3.2 Asennusjalkojen liittäminen kojealustan alle Asennusjalat liitetään kojealustan alle M14-mutterein (kaksi kappaletta / asennusjalka). Asennusjalkojen tassujen ja lattian väliin ei tule laittaa esim. kumimattoa, koska se voi ajan mittaan joustaa epätasaisesti kojeosien ollessa hyvinkin eri painoisia. 6 Kuva 2. Asennusjalat kojealustassa. 3.3 Kojekoteloiden- ja osien yhteen liittäminen Erillään toimitettavat kojekotelot liitetään toisiinsa APS Arosion TH 5009F000 -liitossarjoilla. Yksi liitossarja sisältää seuraavat osat: • • • • 2 kpl liitospala kuusiokoloruuvi M8 X 40 mutteri M8 4 kpl poraruuvi, lieriökanta 4,8 X 25 Ph2 Kuva 3. Liitospalasarja. Osat sopivat kojeosien ulko- ja sisäpuoliseen liittämiseen sekä kojeosien liittämiseen palkkialustaan. Liitoksien määrä riippuu kojekoosta. Liitosmäärissä noudatetaan seuraavaa taulukkoa: 7 Taulukko 1. Tarvittavat liitosmäärät kojekokokohtaisesti (ks. kojeen koko kojekilvestä). Kojekotelon ulkopuoliset liitokset tehdään edellä mainittua taulukkoa noudattaen seuraavan kuvan mukaisesti: Kuva 4. Esimerkki liitospalojen käyttämisestä. 8 • • • • • kojekoteloiden väliin asennetaan toisen liitettävän kotelon päätyyn P-tiivistenauha kulmaprofiiliin aukon sisäreunaan, tiiviste päätetään ristimällä päät liitospalojen sauma asennetaan kulmaprofiilien reunojen tasalle ennen liitoksen kiinnittämistä kojeosat työnnetään paikoilleen vastakkain siten, että tiivistenauha koskettaa liitettävään kojeosaan koko matkaltaan tämän jälkeen kuusioruuvi työnnetään liitinpalojen uraan ja pyöritetään mutterin M8 kierteelle lopullinen kiinnitys tapahtuu kiristämällä liitosruuveja tasaisesti kojeen kummaltakin sivulta. Sisäpuolisessa liitoksessa asennus tapahtuu kuten ulkopuolisetkin liitokset: • • • • • liitinlevyjä ei sisältä asennettaessa asenneta valmiiksi kuusioruuvin asennusreikä porataan tarpeen vaatiessa kojeprofiilin laippaan liitospala asennetaan täsmälleen asennusreiän kohdalle jos viereiset kojeosat ovat niin lähellä, että ruuvia ei voida asennusreiän kautta työntää liitospalojen kierteelle, ruuvi asennetaan paikalleen ennen liitinpalojen asentamista liitos kiristetään kuusiokoloavaimella profiililaipassa olevan asennusreiän läpi. Suurikokoiset raskaat erikoisosat voivat vaatia useampiakin liitoksia riippuen asennusalustan karheudesta. Pintojen välissä voidaan käyttää liukuainetta esim. silikonia. Koottuna tuotantolaitokselta toimitettujen kojeiden kojeosat on liitetty toisiinsa kuusiokantaporaruuvein 4,8 X 63 vähintään noudattaen ”Koteloiden yhteen liittäminen” -taulukon minimiliitosmäärävaatimuksia. Roottorikotelot liitetään ainoastaan kojekoteloiden sisäpuolisia liitoksia käyttäen. Kojekotelon ja roottorikotelon liitokset tehdään samalla periaatteella liitospaloin kuten em. tavanomaisten kojekoteloiden liitokset. Pystysivujen liitokset tehdään kojeosan kulmaprofiilin ja roottoriaukon eristetyn peitelevyn välille vaakasivujen liitosten jälkeen. Mikäli roottorikotelon profiilit ovat 70 mm kokoisia, tehdään liitos 50 mm kojeprofiilin laipasta kulmaprofiiliin käyttäen kuusiokantaporaruuveja esim. 4,8 X 63. Alustaan roottorikotelot kiinnitetään esim. kuusiokantaporaruuvein 4,8 X 63. Erityisen tärkeää on, että roottori asennetaan täysin vaakasuorasti ja kaikkien asennuksien jälkeenkin varmistetaan vielä, että se on suorassa, kuten muutkin kotelot! Kuva 5. Liitos 50 mm – 50 mm tai 50 mm – roottoriaukon eristettyyn peitelevyyn. Kuva 6. Liitos 50 mm – 70 mm ja liitos alustaan. 9 Erillään työmaalle toimitettavat kojekotelot liitetään työmaalla kojealustaan kukin kotelo yhteensä kahdella liitossarjalla, toinen liitossarja huoltosivun puolelle, toinen liitossarja takasivun puolelle (liitokset alustaan kotelon keskeltä). Palkkialustan vaakasuoruuteen on kiinnitettävä huomiota: alusta on säädettävä jaloilla tai kiilaamalla täysin vaakasuoraksi, ennen kuin kojekoteloita aletaan asentaa alustan päälle. Asennuksessa on myös huomattava, että kojekotelon reuna on alustan reunan tasalla. Liittäminen kojealustaan tapahtuu samoin periaattein kuin kojekoteloiden liittäminen toisiinsa. Kojeiden päädyt voidaan tapauskohtaisesti liittää listaliitoksin kanaviin, PIKE/YKÄ-kojeissa muihin kojeosiin kuten kanavapatteriin yms. Tavanomaisesti listaliitokset ovat asennettuna kojeen päädyssä 5 mm päädyn ulkoreunoista, näin ollen 20 mm leveiden listojen pituus on useimmiten yhteensä 50 mm lyhempi kuin kojeen päädyn kokonaismitta. Esim. mittapiirroksen teksti ”LL2570” tarkoittaa listaliitoksen kokonaisleveyttä (sisältäen siis myös pystylistojen leveyden). Listaliitoksina käytetään PI-listaliitosta. PI-listojen sisään on tehtaalla asennettu PE-T-nauha 15,0*15,0 mm (harmaa). PI-listan ja alumiiniprofiilin väli on tehtaalla tiivistetty Soudaflex 40FC -massalla kauttaaltaan. Ennen listojen kiinnittämistä on syytä tarkistaa, etteivät tiivistykset tai PE-T-nauhat ole vaurioituneet kuljetuksen aikana. PI-listat kiinnitetään toisiinsa lyöntilistoin joka sivulta liitoksen koko matkalta. 3.4 Suodattimien asennus Suodatinkehyksiä on Mastervent Oy:n kojeissa käytössä kahta mallia: a) Liukukiskomalli (epäkeskokiristys, kuva 7–8) kojekoko 0.5–6 b) Erilliskehysmalli (yksittäiskehykset, kuva 9) kojekoko 9–24 Liukukiskomallissa vivut käännetään auki-asentoon, suodatinpussit liu’utetaan paikalleen. Tämän jälkeen vivut käännetään takaisin kiinni. Jos suodattimia on useampia, ne työnnetään peräkkäin kehyksen ja epäkeskoputken väliin jäävään rakoon. Liukukiskokehys on valmistettu kokonaan ruostumattomasta teräksestä (erikoistilauksesta kehystä saa myös haponkestävästä teräksestä). Suodatinpussit on asennettava aina siten, että pussien taitokset ovat pystysuorassa. Suodatinpusseja on kahta kehyskokoa (B x H mm): • • • 592 x 592, käytetään kaikissa kojekooissa 287 x 592, kojekoko 1.5 592 x 287, kojekoko 2 ja 3 Huom! Pussien taitos mitan H suuntainen (kuva 9). Hankittaessa varasuodattimia sen jälkeen kun tehdastoimitukseen kuuluneet sarjat on käytetty, tämä on ehdottomasti otettava huomioon! Kuva 7. Liukukisko. Kuva 8. Vivut kiinni-asennossa. Kuva 9. Erilliskehys ja pussien taitosten oikea suunta. 10 Erilliskehyksiä on kahta kokoa: 620 x 310 ja 620 x 620 mm. Jokainen suodatinpussi asennetaan omaan kehykseensä (kuva 9) ja kiinnitetään neljällä lukitusvivulla. Kehyksessä on ohjaimet, joilla suodatin asettuu keskelle kehystä. Suodatinpussien taitosten suunta asennettaessa on edellisen kohdan mukainen. Suodattimien kehyskoot ovat (B x H mm): • • 592 x 592, käytetään kaikissa kojekooissa 287 x 592, kojekoko 5 ja 7 (ns. välikojekokoja) Huom! Pussien taitos mitan H suuntainen (kuva 9). 3.5 Jäähdytys- ja LTO-pattereiden yms. vesialtaan viemäröinti Jäähdytys- ja LTO-pattereiden lauhdevesialtaiden, levylämmönsiirrinten poistopuolen altaan, sekä vesipesulaitteistojen yms. altaiden viemäröinti on kytkettävä. Levylämmönsiirtimen tulopuolen viemäröinti on ainoastaan pesuvesien poisjohtamista varten. HUOM! Diagonaalimallin tulopuolen viemäriyhdettä ei saa missään nimessä yhdistää poiston viemäriputkeen, koska tällöin kosteaa jäteilmaa siirtyy viemärin kautta tulopuolelle aina, kun vesilukko on tyhjä. Kuva 10. Viemäröinnit. 11 3.6 Puhallinkoneistojen kuljetustukien poisto Kaikki puhallinkoneistot on kiinnitetty kolmesta pisteestä kojeen runkoon kuljetuksen aikana mahdollisesti tapahtuvan liikkumisen estämiseksi. Kuljetustuet on ehdottomasti poistettava jokaisesta pisteestä ennen kojeen käynnistämistä! Kuva 11. Puhallinkoneikon poistettavien kuljetustukien sijainti. 4 Käyttö- ja huolto-ohjeet Ennen käyttöönottoa on kojeelle tehtävä rakenne- ja asennustapatarkastus, jossa varmistetaan, että koje on oikein asennettu ja se täyttää suunnitellun ja turvallisen toiminnan edellytykset. Vähintään kaksi kertaa vuodessa on kaikki kojeet apulaitteineen tarkistettava ja huollettava, jolloin varmistetaan, että liikkuvat osat ja säätölaitteet toimivat moitteettomasti. Tämän lisäksi on määrättyjen laitteiden osalta säännölliset puhdistus- ja siivoustoimenpiteet hoidettava joissakin tapauksissa jopa viikoittain. 4.1 Säleiköt Säleiköt, joita yleensä käytetään raittiin ilman sisäänotto- ja poistoaukkojen suojana, tarkistetaan ajoittain ja poistetaan säleikköihin mahdollisesti kerääntyneet lehdet tai roskat, jotka pienentävät vapaata pinta-alaa. Mikäli säleikkö on korroosiolle altista materiaalia, suoritetaan maalaus tarpeen vaatiessa. Sälepellit, joita käytetään ilmantuloaukkojen, ilmakanavien yms. säätö- ja sulkulaitteena, tarkistetaan ja puhdistetaan ajoittain. Holkit tai laakerit rasvataan ja vaijerit, jouset, kytkimet ja säätimet tarkistetaan ja säädetään siten, että sälepellit avautuvat täysin ja sulkeutuvat tiiviisti. Säätömoottorilla varustetuissa pelleissä tarkistetaan ja huolletaan moottorivalmistajan ohjeiden mukaan. 4.2 Säätöpellit Seuraavat toimenpiteet suoritetaan kaksi kertaa vuodessa: 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.2.5 Tarkistetaan, että säleet pystyvät avautumaan ja sulkeutumaan täysin Tarkistetaan, että vipumekanismin osat eivät ole päässeet löystymään mistään kiinnityskohdastaan Tarkistetaan, että nivelet ovat ehjät Laakereihin ja niveliin laitetaan tarvittaessa sopivaa voiteluainetta. Säätöpelti ja etenkin säleet puhdistetaan imuroimalla, paineilmalla tai harjaamalla. Jos lika on rasvaista ja kiinnittynyt lujasti, on säätöpelti pestävä liuottimella tai vedellä ja esim. alkaalisella rasvanpoistoaineella. 12 4.3 Palopellit Palopellit, jotka usein sijaitsevat kanavissa ja toimivat palonrajoittimena on varustettu sulakelukoilla, joiden laukeamislämpötila on yleensä 50 °C. Sulakelukot ovat kertakäyttöisiä, joten ei ole syytä kokeilla niiden laukeamislämpötilan tarkkuutta. Mikäli syystä tai toisesta lämpötila palopellin kohdalla nousee 50 °C:een, laukeaa palopelti ja se on heti viritettävä ja varustettava uudella lukolla. Palopelteihin kerääntyy pölyä, joten niiden tarkistus ja puhdistus on suoritettava säännöllisesti. 4.4 Sisäänpuhallus- ja poistoelimet Yleensä sisäänpuhallus- ja poistoelimet sijaitsevat huonetilassa siten, että niiden puhdistus on suoritettavissa muun siivoustyön ohella. Mikäli sijainti on sellainen, että elimien luokse pääseminen on mahdollista vasta sen jälkeen kun irroitettavissa olevia rakenteita on poistettu, on puhdistus suoritettava kerran tai kahdesti vuodessa, esim. suursiivousten yhteydessä. Esimerkkeinä tällaisista voidaan mainita reijitetyt kattoalueet, suutinkonvektorit ikkunapenkeissä, kertasäätöelimet alaslasketuissa kattotiloissa sekä valaisimien yhteydessä olevat poisto- tai sisäänpuhalluselimet. 4.5 Suodattimet Suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään 6 kuukauden välein. Eräs yleisohje on vaihtaa suodattimet, kun paine-ero on noussut kaksinkertaiseksi puhtaaseen suodattimeen verrattuna. Vaihtorajan voi tarkistaa laitevalmistajan mitoituksesta (kojekilvestä). Hiukkassuodattimen vaihto suoritetaan seuraavanlaisesti: 4.5.1 Pysäytä iv-koje käyttökytkimestä ja turvakytkimestä 4.5.2 Avaa huoltoluukku/-ovi - käytä hengityssuojainta ja käsineitä! 4.5.3 Ota vanhat suodattimet pois ja laita ne jätepussiin (mahdollisimman vähän pölyttämättä) 4.5.4 Puhdista suodatinkammio; tarvittaessa imurointi tai pesu (muista kuivaus) 4.5.5 Tarkista suodatinkehysten ja sen tiivisteiden kunto 4.5.6 Asenna uudet suodattimet ja tarkista, että suodattimet tulevat oikein ja tiiviisti paikoilleen 4.5.7 Laita huoltoluukku paikalleen, tarkista samalla luukun tiivistys 4.5.8 Tarkista että suodattimen paine-eromittari näyttää nollaa (ja kalibroi mittari tarvittaessa) 4.5.9 Käynnistä koje ja tarkista, että paine-eromittari näyttää puhtaan suodattimen arvoa (virheellinen mittari huoltoon!) 4.5.10 Merkitse / tarkista mittarin suodattimen alku- ja loppupainehäviöt sekä paineerokytkimen hälytysraja 4.5.11 Poista vanhat suodattimet ja pakkausjätteet (jätepahvi) konehuoneesta. Huomioi käytettyyn suodattimeen kertyneet epäpuhtaudet! (sekajäte, polttaminen vai muu) 4.5.12 Vaihdettuasi suodattimet varmista, että varastossasi on vähintään yksi sarja varassuodattimia. Uusia suodattimia voit tilata esim. Mastervent Oy:ltä p. 09 222 22 55. 13 4.6 Puhaltimet Puhaltimet on asennettu koteloiduksi kojeyksiköiksi. Tärkeimmät puhaltimien huolto- ja hoitotoimenpiteet suoritetaan alla olevan listan mukaisesti: 4.6.1 Moottorin sulakkeet irroitetaan huollon ajaksi sen jälkeen kun puhallin on pysäytetty. 4.6.2 Jotta siipipyörä pysyisi dynaamisesti tasapainossa, on siihen kiinnittynyt lika poistettava. Puhdistus tehdään tarvittaessa, mutta ainakin kaksi kertaa vuodessa. Siipipyörien puhdistus suoritetaan ja tarkistetaan ettei siipipyörä kosketa imukartiota: • • • • avataan puhallinosan huoltoluukku suojataan lämmityspatteri, jotta se ei likaantuisi puhdistus voidaan tehdä imuroimalla, paineilmalla tai harjaamalla. Jos lika on rasvaista ja kiinnittynyt siipipyörään lujasti eikä lähde irti edellä mainituilla toimenpiteillä, on siipipyörä pestävä bensiinillä tai vedellä ja sopivalla pesuaineella esim. alkaalisella rasvanpoistoaineella. Siipipyörää on varottava vahingoittamasta. irronnut lika on poistettava puhaltimesta 4.6.3 Moottorin laakerin puhdistus, tarkastus ja rasvaus tehdään moottorivalmistajan ohjeiden mukaan ks. kohta 4.7 ”Sähkömoottorit”. Puhaltimen käynnin aikana on tarkkailtava laakeriääniä. Samoin puhaltimen epätasainen käynti ja liiallinen tärinä ovat usein rikkoutumisen merkkejä. Viheltävä ääni tai korkea lämpötila ovat merkkejä voitelun tarpeesta. Vioittunut laakeri on välittömästi vaihdettava uuteen. Uutta laakeria ei saa purkaa alkuperäispakkauksestaan ennenkuin vasta välittömästi ennen asennusta. 4.6.4 Moottorin päälle kertynyt pöly ja lika poistetaan harjaamalla. 4.6.5 Puhallinkammio puhdistetaan ennen käynnistystä sen jälkeen, kun kaikki huolto- ja hoitotoimenpiteet on suoritettu. Puhallinosissa käytetään nykyisin ainoastaan suorakäyttöisiä kammiopuhaltimia, joissa kaavuton radiaalisiipipyörä taaksepäin kaartuvin siivin on asennettu aksiaalisesti moottoriin. Puhallin EI siis ”haukkaa” ilmaa, vaan oikea pyörimissuunta on siten, että siivet ikään kuin kaartuvat taaksepäin. Moottorin perään on merkattu tehtaalla pyörimissuuntanuoli. 14 4.7 Sähkömoottorit Sähkömoottorit huolletaan valmistajan ilmoittamien, liitteenä 1 olevan ohjeen mukaan. 4.8 Glykolijärjestelmä Glykolitalteenottojärjestelmän tehokkaan toimivuuden ehtona on, että laitteisto huolletaan säännöllisesti. Lämmöntalteenoton hyötysuhde on voimakkaasti riippuvainen laitteiston puhtaudesta. Siten huolto kannattaa tehdä säännöllisesti aina ennen lämmityskauden alkua ja tarvittaessa osittain, esim. poistopuolen patteria koskien, useimminkin poistopuolen puhtaudesta riippuen. 4.8.1 Tarkista pumpun kunto. Tee tarkistus kuuntelemalla. Voimakas ääni saattaa johtua laakerivauriosta. Tarkista pumpun pyöriminen ja pyörimissuunta pumpun akselin päästä. Ellei pumppu pyöri, tarkista sulakkeet. Jos sulakkeet ovat ehyet, ota yhteyttä huoltoliikkeeseen. Jos pumppu pyörii väärin päin, on sähkömiehen vaihdettava pumpulle tulevat vaihejohdot keskenään. Vrt. pumpun oma huolto-ohje. 4.8.2 Tarkista patterin lamellipintojen likaantuminen ja syöpyminen. Puhdista käyttäen imuria ja pese tarvittaessa esim. Astianpesu-aineella. Kuivaa pesuvedet korroosiovaurioiden estämiseksi. Tarkista, ettei patterissa ja verkostossa ole ilmaa, avaten hieman ilmausruuvia. 4.8.3 Tarkista varoventtiilin herkkyys avaamalla sitä hieman. Glykoliverkostossa on n. 1–1,5 bar ylipaine ja sen vuoksi varoventtiili. 4.8.4 Tarkista paisunta-astian täytös täyttöventtiilistä. Täytä tarvittaessa pumppaamalla lisää ilmaa. 4.8.5 Tarkista verkoston paine. Mikäli paine on laskenut, on verkostossa mahdollisesti vuoto, mikä on löydetttävä ja korjattava. Täytä tarvittaessa vesiglykoliliuoksella, jossa glykolia 30–40 paino-% . Tarkista pakkasenkesto ominaispainomittarilla tai vastaavalla. 4.8.6 Tarkista säätöventtiilin toiminta muuttamalla säätimestä asetus-arvoa. Vrt säätölaitteiden toimintakaavio ja -selostus. 4.8.7 Tarkista kondenssivesiviemäröinnin kunto. Puhdista vesilukot ja huuhtele putkisto. 4.9 Lämmityspatterit Puhdistus Lämmityspatterin pinnat on pidettävä puhtaina, sillä likainen pinta toimii eristäjänä ja heikentää lämmönluovutusta. Likaisuudesta on seurauksena myös ilmavirran kulun vaikeutuminen ja ilmamäärän pienentyminen. Lämmityspatteri on puhdistettava ainakin kaksi kertaa vuodessa. 4.9.1 Ennen patterin puhdistusta on irroitettava suodattimet, jotka voidaan pestä samalla kertaa (kts. huolto-ohje “suodattimet”). 4.9.2 Lika saadaan irtoamaan patterista puhaltamalla siihen paineilmaa tai höyryä tai 15 ruiskuttamalla lämmintä vettä. On varottava, etteivät patterin lamellit väänny sillä vääntyneet lamellit haittaavat ilman kulkua. 4.9.3 Irronnut lika ja pesuvedet on poistettava kojeesta. 4.9.4 Tarkista ettei ole syöpymisvaurioita. Ilmanpoisto Ilmaa joutuu patteriin esim. Putkiston asennuksen tai korjauksen yhteydessä tai kun kiertovesipumppu on pysähdyksissä. Myös veden höyrystymisen jälkeen tapahtuva lämpötilan lasku saattaa muodostuneen alipaineen vaikutuksesta kerätä ilmaa vuotokohtien kautta putkiston ylimpään osaan. Ilman poistamista varten patteri on varustettu automaattisella ilmanpoistoventtiilillä. 4.9.5 Ilman poistaminen patterista tehdään vähintään kerran vuodessa. Jäätymisvaaran ehkäisy On huolehdittava siitä, että veden lämpötila ei pääse laskemaan liian alhaiseksi ja että vedenkierto toimii esteettömästi: 4.9.6 Tarkista säätöventtiilin ja jäätymissuojan toiminta. 4.9.7 Putkistossa ja patterissa ei saa olla ilmaa. 4.9.8 Kiertovesipumpun pitää toimia, vaikka lämmitys tilapäisesti lakkaisi. 4.9.9 Mikäli lämmön tulo patteriin kokonaan loppuu tai vähenee huomattavasti, on tarkistettava, että ulkoilma ei pääse lämmityspatteriin ts. säätöpelti on sulkeutunut. Tarvittaessa saadaan vesi poistetuksi avaamalla ilma- ja tyhjennystulpat. Apuna voidaan käyttää paineilmaa. 4.10 LTO-laitteet Roottorin harjatiiviste on säädettävä kojeiden käyttöönoton yhteydessä. Harjatiivisteen asema on syytä tarkastaa pari viikkoa käyttöönoton jälkeen, sekä säännöllisesti vuosittain. Sektoroidun roottorin ollessa kyseessä, on em. lisäksi roottorin kaikkien vaippalevyjen pulttien jälkikiristys suoritettava 50–100 h kuluessa käyttöönotosta. Samalla tarkistetaan sektoreiden pintojen tasaisuus. Tarkasta lämmöntalteenottolaitteiden hyötysuhde lämpötilojen avulla. Lämmönsiirtimien likaantumista seurataan tarkkailemalla painehäviötä. Jos painehäviö on kasvanut yli 10 % alkupainehäviöstä, suoritetaan puhdistus erillisten ohjeiden mukaan. Roottorikäyttöjen käyttö- ja asennusohje on esitetty liitteenä 4. Enventus-roottoreiden käyttö- ja huolto-ohje on esitetty liitteessä 5. Levylämmönsiirrin voidaan pestä molemmilta puolilta. Poistopuolella viemäri on kondenssiveden pois johtamisen vuoksi aina auki. Tulopuolta pestäessä on ensiksi avattava lämmönsiirrinosan viemäröinnissä oleva tulppa, joka estää ilman virtaamisen kojeeseen normaalikäynnin aikana. Tulopuolen viemäriyhteeseen liitetään tarvittaessa väliaikaisesti letku, jolla pesuvesi johdetaan lattiakaivoon. Kun pesu on suoritettu, tulppa asennetaan takaisin paikalleen. Lämmönsiirtopatterit sekä roottorit puhdistetaan komponenttivalmistajan ohjeiden mukaan. 16 4.11 Säätölaitteet Tarkasta silmämääräisesti säätölaitteiden toiminta. Tarkasta määräajoin, onko rakennuksen käytössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotta käyntiaikoja / asetusarvoja / pitoarvoja ym. pitäisi muuttaa. Muutoksissa ottakaa yhteyttä Mastervent Oy puh. 09 222 22 55. 4.12 Kostutin Tarkasta seuraavat kohteet: 4.12.1 Suuttimen hajotus. 4.12.2 Magneettiventtiilin toiminta ja tiiveys suljettuna. 4.12.3 Ylivuotoputki ja vesilukko. 4.12.4 Vesisuodatin. 4.12.5 Kiertovesipumppujen ja pinnankorkeussäätimen toiminta. 4.12.6 Uimuri- ja vakiovirtausventtiilien toiminta. 4.12.7 Höyrykostuttimen suutin ja höyryputki. 4.12.8 Muut tarkastukset valmistajan ohjeiden mukaan. 4.13 IV-konehuoneen puhtaus IV-konehuone on pidettävä puhtaana. Kojehuonetta ei saa käyttää sinne kuulumattomien tavaroiden varastona. 17 4.14 Huoltokortti ja huoltopäiväkirja Ohessa on esitetty IV-kojeen tyypillinen huoltokortti, josta käy ilmi eri komponenttien huoltoväli. Taulukko 2. Huoltokortti. OSA/LAITE HUOLTOVÄLI SUORITETTAVAT HUOLTOTOIMENPITEET SÄÄTÖPELTI 6 KK SÄLEIKÖT SUODATTIMET LÄMMITYSPATTERIT LTO-LAITTEET PUHALTIMIEN LAAKERIT 6 KK 3 KK 6 KK 6 KK 6 KK SIIPIPYÖRÄ MOOTTORIT SÄÄTÖLAITTEET 6 KK 2 VUOTTA 6 KK PUHDISTUS, NIVELIEN JA SÄLEITTEN TOIMINNAN TARKISTUS, NIVELIEN JA LAAKERIEN VOITELU. PUHDISTUS PUHDISTUS, VAIHTO PUHDISTUS, ILMANPOISTO PUHDISTUS, HIHNAN TARKISTUS, HARJATIIVISTE, TÄYTTÖ KUNNON TARKISTUS KÄYNNIN AIKANA. LÄMPÖTILA KÄYNNIN JÄLKEEN PUHDISTUS LAAKERIEN PUHDISTUS TAI VAIHTO TOIMINNAN TARKISTUS IV-kojeet ja niiden laitteet sekä laiteosat on suositeltavaa kirjata keskitetysti sähköiseen huoltokirjaan teknisen elinkaaren hallinnan ja huoltotoimenpiteiden seuraamisen, suunnittelun ja toteuttamisen helpottamiseksi. Käyttöönoton jälkeen väliaikaisena huoltokirjana ennen sähköisen huoltokirjan laatimista voi toimia esim. seuraava taulukko: Taulukko 3. Huoltopäiväkirja. 18 5 Vastuu virheestä ja puutteesta, takuuaika Tavaran takuukäytännössä noudatetaan Taloteknisten tuotteiden toimitusehtoja TALTEK YT 2002. Takuu edellyttää valmistajan laatiman huolto-ohjelman noudattamista. Suoritettu huolto dokumentoidaan ko. tuotetta varten tehtyyn huoltopäiväkirjaan tai vastaavaan järjestelmään. Takuu on voimassa, jos tavaraa tai laitetta on käytetty huolellisesti käyttöohjeiden mukaisesti vain alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Myyjä ei vastaa virheistä, jotka ovat aiheutuneet asennusvirheestä, asennusohjeiden noudattamatta jättämisestä, normaalista kulumisesta, virheellisestä käytöstä, loppukäyttäjän vastuulle kuuluvien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin aiheuttamista vaurioista tai ostajan laiminlyönnistä. Ennen takuun alaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ostajan on ilmoitettava tehtaalle tarvittavista toimenpiteistä kirjallisesti (esim. lyhyt vapaamuotoinen selostus sähköpostitse [email protected] tai faxilla 09-225 5225 tai puhelimitse 09-222 2255, josta käy ilmi kojeen valmistenumero, vian laatu ja sijainti/positio mikäli se tiedetään, yhteyshenkilön yhteystiedot yms.), jotta myyjä ja ostaja voivat sopia menettelytavasta. Kirjallinen ilmoituskäytäntö on TALTEK YT 2002 mukainen toimintatapa, lisäksi noudattamalla kyseistä käytäntöä pyritään kehittämään ja tukemaan Mastervent Oy:n laatujärjestelmää. Noudattamalla yhtenäistä vakioitua toimintatapaa, mahdollisia puutteita tai virheitä havaittaessa niiden syyt pystytään selvittämään ja tilanne korjaamaan ensitilassa. ""-11""//",/ -ÃBÌÊ -ÛÕ Yleistä 2 9iÃÌBÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°Î ÀÌÊ>ÊBBÀBÞÃiÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°{ Normit ja määräykset 3 ,>iÌiiÌÊ>Ê>ÃiÕÃ>ÃiÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°x 4-5 >>iÀÌÊ>ÊÕÀ>Ì]ÊÃ>À>Ê°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°È Laakerit ja kuormat Laakerien voitelu 6 >>iÀÌÊ>ÊÕÀ>Ì]ÊÃ>À>Ê °°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°Ç >>iÀiÊÛÌiÕÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°n Sähköiset arvot 7 -B ÃiÌÊ>ÀÛÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°° Rakennekuva ja kytkennät 8 /i ÌÊ>ÊÃB ÃiÌÊÌi`ÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°£ä Ã>À>ÊÌ>ÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°£{ Ã>À>ÊÌ>ÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°£È ,>iiÕÛ>Ê>ÊÞÌiBÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°£n ÃBÛ>ÀÕÃÌiiÌÊ°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°£ ÊxÈ°°°£ÎÓ ÕÀÕ Ê£Èä°°°Îxx 6>ÕÀ>ÕÌ>ÀÕ 1 Ó 9-/ É-,/ / Ã>À>\ ÊxÈ°°°£ÎÓ ä]ä°°°]ÓxÊ7 >«>ÕÛÕÌÊÓ]Ê{]ÊÈ]Ên°Ê Ã>À>\Ê UÊÊxÈ°°°£ÎÓÊ>Õ>°Ê ÊÊ>>ÌÊÛ>ÌÊÌiÌÌBÛÃÃBÊÌÌÀÊiiÊiÀÊÃÛÕi°Ê ÊÊÌBÌBÌiÊÃ>Ì\Ê,]Ê]Ê]Ê/°ÊÊ ÊÊÊÎÊÌÌÀÊÌBÌBÌiÊÃ>ÌÃiiÊÌÌÀÊ ÊÊ«BBBÊ/®° Ê£Èä°°°Îxx {°°°Î£xÊ7 >«>ÕÛÕÌÊÓ]Ê{]ÊÈ]Ên°Ê UÊÊ£Èä°°°ÎxxÊÌiBÌÊÛ>ÕÀ>ÕÌ>>>Ì° ÊÊÌBÌBÌiÊÃ>Ì\Ê ÊÊÊÎÉ/]ÊÆÊÊxÉ,]Ê]Ê]Ê/ÆÊÊÎxÉ/]Ê BÞÌÌ«BBÊ®Ê>ÃiÊ iÌÞÃÌiÀBÃÌB]Ê«BBÃÃBÊiÀÌiÞÌÞð ÃiÃÃ>Ê>ÕÀ>ÊÃiBÊ>° UÊÀÃÌÞÃÕ>Ê° UÊBÕÃÕÕ>Ê°Ê UÊ>ÌÕÛ>ÊBÞÌÌÊ-£°Ê UÊ9«BÀÃÌÊB«Ì>\Ê£xÊc Ê°°°Ê³{äÊc ° UÊ>ÃÊBÞÌÌÀiÕÃÊiÀi«>ÃÌ>Ê£äääÊ° UÊÌiÌÕ>Ê*Êxx° UÊ/ÕÕiÌÌiÊÃÕ>ÊÌiÀBÃÌB° UÊ/ÕÕiÌÌiÊ>ÌiÀ>>\ Ê ÊxÈ°°°£ÎÓÊ>ÊÊ£Èä°°°ÓnäÊÕÛ> Ê ÊΣxÊ>ÊÊÎxxÊÌiÀBÃÌB° , ,/ ÌÌÀiÃÃ>ÊÊBÞÌiÌBBÊÕÌiÌÌ>ÛiÊÊÛ>ÃÌ>iÊ>>iÀiÌ> UÊÊxÈ°°°£ÎÓÊiÃÌÛ`iÕÌÊÕÕ>>>iÀÌÊ<<®° UÊÊ£Èä°°°ÎxxÊÕÕ>>>iÀÌ]ÊBÛÌiÕ> `ÃÕÕð UÊÊΣxÊ>ÊÊÎxx]Ê>«>ÕÛÕÌÊ{]ÊÈÊ>ÊnÆ ÊÊÊBÞÌÌ«BBÃÃBÊÃÞÌiÀBiÊÀÕ>>>iÀÌ° UÊÊ£ÈäÊÛ> Ìi ÌÃiÃÌÊÞÃÊiÃÌÛ`iÕÊ>>iÀi° Ê 1""/ / /"/"ÊÊ"/" Ê - ÊÎ]ÊÊx]ÊÊ£{]ÊÊÎx]ÊÊÎ{° UÊÊxÈ°°°£ÎÓ\Ê«>iÛ>iÌÌÕ>Ê>Õ>° UÊÊ£Èä°°°Îxx\ÊÛ>ÕÀ>ÕÌ>>° UÊÊÊ\ÊÌBÌBÌiÊBBiÌÌBÛÃÃBÊ£näc] ÊÊÊÛ>Ã>ÌÊÌÌÀÊ«BBBÊ/®° ,1 "/, UÊÊxÈ°°°£ÎÓÊ«>iÛ>iÌÌÕ>Ê>Õ>° UÊÊ£Èä°°°ÎÈÈÊÛ>ÕÀ>ÕÌ>>° ÌÌÀÌÊÃÛiÌÕÛ>ÌÊÌ>>ÕÕÃÕÕÌÌ>>BÞÌÌ° 6/ÊÊ*/ ""//", Ê-1"1- UÊÊxÈ°°°£ÎÓÊ«>iÛ>iÌÌÕ>Ê>Õ>]Ê>>iÀ«iÃBÌÊ ÊÊÊÌiÀBÃÛ> ÛÃÌiÌÌÕ>Ê>>iÊÀÕÃÌ>Êä° UÊÊ£Èä°°°ÎxxÊÛ>ÕÀ>ÕÌ>>° UÊÊ£Èä°°°ÎxxÊÌÌÀÌÊÛ>ÌÊLiÌ>ÃÕ>ÌÌÕ>° ÊÊÊiÌ>ÌÊÃ>ÌÃiÛ>ÌÊÌBÌBÌiÃÃ>° 1UÊÊxÈ°°°£ÎÓ\Ê,ÊääÈÊ «i> >À>>®° UÊÊ£Èä°°°Îxx\Ê,Êxä£äÊÃi®° 2 Î ",/ÊÊ,9-/ `iÊ ÕÀ««>Ê >Ã>ÛBiÊ 9iÃiÌÊÕÌÕÃiÌÊ>ÊÃÕÀÌÕÃÞÛÞÌÊ Ê Ê Ê ÈääÎ{£Ê Ê ÈääÎ{£Ê ÓÎ ÌiÌÕ>Ê*®Ê Ê Ê Ê ÈääÎ{xÊ Ê ÈääÎ{xÊ Ó£È BB `ÞÌÞÃÌ>Û>ÌÊ ÊV`i®Ê Ê Ê Ê ÈääÎ{ÈÊ Ê ÈääÎ{ÈÊ ÓÇ ,>iiÕ`ÌÊ®Ê Ê Ê Ê ÈääÎ{ÇÊ Ê ÈääÎ{ÇÊ Ó£{ Ê ÊxÎ]nÊ Ê ÈääÎ{nÊ Ón BÌ>ÃÌÊ>ÊÀ>>>ÀÛÌÊ Ê Ê Ê ÈääÎ{Ê Ê ÈääÎ{Ê ÓÓ{ 6BÀB ÌiÞÊÛ>ÕÕÃÊ Ê Ê Ê ÈääÎ{£{Ê Ê ÈääÎ{£{Ê ÓÓÎ ÃiÕÃÌ>ÌÊ Ê Ê Ê ÌÞÃ>«>ÌÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓΣ ÊÓΣ , ÊÕiÊ£Îxä£ Ê xäÎ{ÇÊ Ê ÇÓ£Ê ÊÓΣ 1 -"ÊÇÇx ÌBÌBiÀBÌÊ>Ê«ÞÀÃÃÕÕÌ>Ê Ê Ê Ì>>ÊÊ Ê Ê ÃiiÊ«BBÌÊ Ê Ê Ê >ÌÊ>Ê>ÕÀ>ÌÊ Ê Ê Ê Ê Ê ÊÓΣ 1 ÊÈÈä{ Ê Ê Ãi«B`iÊiÀÌiiÌÊ Ê Ê Ê Ê Ê ÊÓΣ 1 ÊÎÓ£ Ê ÈäÓä{£Ê Ê ÈäÓä{£Ê {{x ÊÈääÎ{£É££Ê ÃiVÌÊ£ÓÊ Ê Ê ÊÓÎÆÊ6£ -iVÌÊ£Ó iÌÕÀÛ>ÃÕÕÃ]Ê ÃB Û>ÀÕÃÌÕÃÊ Ê Ê -BÌiÞÊ Ê \Ê1,/6/ ÉÃ>À>ÊÌÌÀÌÊÌBÞÌÌBÛBÌÊÃiÕÀ>>Û>ÌÊ 1`ÀiÌÛÌ\ ʺ>Ì>>BÌi»]Ê`ÀiÌÛÊÇÎÉÓÎÉ Ê`wÊÌÕ>ÊÎÉÈnÉ ° ʺiÌÀ>}iiÌÌiÊÞ ÌiiëÛÕÕû]Ê`ÀiÌÛÊnÉÎÎÈÉ Ê ÊÊÊÊÃiBÊ«BÛÌÞÃiÌ° 1"1/1-\ -B ÌÌÀÌÊÛ>ÌÊ«iÌÌi>]ÊÌ>ÊiÊÃ>>ÊBÞÃÌBB]ÊiiÊ `iÊ>ÃiÕÃÊ>ÊÞÌiÌBÊiiÃiiÊÌ>ÊÌBÞ`iÃiiÊ>ÌÌiÃÌ®Ê Õ`>Ì>Ê>ÊiÊÌiÌÌÕÊÕ`>ÌÌ>Û>ʺi`ÀiÌÛB»ÊnÉÎÇÉ ° 3 { ,/ÊÊ1",/ Ê Ê Ê xäâÊ£® Ê ÌÌÀÊ Ã>>ÕÀ>ÌÊÊ>ÊQ R iÊÃBÌiÃÕÀ>® £ä ÊrÊÓäÊäääÊ ÊÓ®Ê £ä ÊrÊÓäÊäääÊ ÊÓ® >>iÀʺ»Ê >>iÀÌÊ Ê Ê Ê Ê -BÌiÃÕÀ>ÌÊÊÀÊQ RÊ iÊ>Ã>>ÕÀ>®Ê >>iÀʺ»Ê >>iÀʺ » ÌÕ«BBÊ Ê />>«BBÊ Ê >«°Ê »»Ê » »Ê QR 8>ðÊÝÊrÊ®Ê ÊxÈÊÊ Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÓäÊÊ ÓäÊÊ ÓxäÊÊ ÎÓxÊÊ ÎääÊÊ {ääÊÊ ÓxäÊÊ ÎxäÊÊ Óxä Îxä ÊÈÎÊÊ Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÈÓä£<<ÊÊ ÓÎÊÊ ÓÎÊÊ ÓÇxÊÊ ÎxäÊÊ ÎÓxÊÊ {ääÊÊ ÓxäÊÊ ÎxäÊÊ Óxä Îxä ÊÇ£ÊÊ Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÈÓäÓ<<ÊÊ ÎäÊÊ ÎäÊÊ ÎäÊÊ ÎääÊÊ ÎÇxÊÊ {xäÊÊ ÎÇxÊÊ {xäÊÊ xÓxÊÊ ÎääÊÊ {ääÊÊ {ÇxÊÊ Îää {ää {Çx ÊnäÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ ÈÓä{<<ÊÊ {äÊÊ {äÊÊ {äÊÊ {äÊÊ xääÊÊ ÈÓxÊÊ ÇÓxÊÊ nääÊÊ ÈÓxÊÊ ÇÇxÊÊ ääÊÊ £ÊäääÊÊ {ÇxÊÊ ÈÓxÊÊ ÇÇxÊÊ nxäÊÊ {Çx ÈÓx ÇÇx nxä ÊäÊ-ÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xÓxÊÊ ÈÇxÊÊ ÇÇxÊÊ nxäÊÊ ÈÇxÊÊ nÇxÊÊ £ÊäääÊÊ £Ê£ääÊÊ xääÊÊ ÈÇxÊÊ nÓxÊÊ ÓxÊÊ xää ÈÇx nÓx Óx ÊäÊÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ ÈÓäx<<ÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xäÊÊ xxäÊÊ ÇääÊÊ nÓxÊÊ ääÊÊ ÇääÊÊ nÇxÊÊ £ÊäÓxÊÊ £Ê£ÓxÊÊ xääÊÊ ÈÇxÊÊ nÓxÊÊ ÓxÊÊ xää ÈÇx nÓx Óx Ê£ääÊÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÇÇxÊÊ £ÊäääÊÊ £Ê£xäÊÊ £ÊÓxäÊÊ £ÊäääÊÊ £ÊÓxäÊÊ £Ê{ÓxÊÊ £ÊxÇxÊÊ ÇääÊÊ xäÊÊ £Ê£ÓxÊÊ £ÊÎääÊÊ Çää xä £Ê£Óx £ÊÎää Ê££ÓÊÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈÓäÈ<<ÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÈäÊÊ ÇÇxÊÊ ÇxÊÊ £Ê£ÓxÊÊ £ÊÓxäÊÊ ÇxÊÊ £ÊÓÓxÊÊ £Ê{ääÊÊ £ÊxxäÊÊ ÇääÊÊ xäÊÊ £Ê£ÓxÊÊ £ÊÎääÊÊ Çää xä £Ê£Óx £ÊÎää Ê£ÎÓÊ-ÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ näÊÊ näÊÊ näÊÊ näÊÊ £Ê£xäÊÊ £Ê{xäÊÊ £ÊÈxäÊÊ £ÊnÓxÊÊ £Ê{ÇxÊÊ £ÊnxäÊÊ ÓÊ£ÓxÊÊ ÓÊÎxäÊÊ £ÊäÇxÊÊ £Ê{xäÊÊ £ÊÇÓxÊÊ £ÊÇxÊÊ £ÊäÇx £Ê{xä £ÊÇÓx £ÊÇx Ê£ÎÓÊÊÊ Ê Ê Ê ÓÊÊ {ÊÊ ÈÊÊ nÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ ÈÓän<<ÊÊ näÊÊ näÊÊ näÊÊ näÊÊ £ÊÓääÊÊ £ÊxääÊÊ £ÊÇÓxÊÊ £ÊääÊÊ £ÊxääÊÊ £ÊääÊÊ ÓÊ£ÇxÊÊ ÓÊ{ääÊÊ £ÊäÇxÊÊ £Ê{xäÊÊ £ÊÇÓxÊÊ £ÊÇxÊÊ £ÊäÇx £Ê{xä £ÊÇÓx £ÊÇx Ê Ãi «ÌÕÕÃ Ê £®Ê*i>ÛiÊÌ>>ÕÕÃi]ÊÕÕÊÕÊxäÊâ]ÊÌ>ÕÕ>ÀÛÌÊiÀÀÌÌ>ÊÊ 8äÊÝÊrÊä® ÊÊÊÎäÊäääÊ ÆÊä]nÇÊÝÊÌ>ÕÕÊÃBÌiÃÛ>]Êä]ÇÊÝÊÌ>ÕÕÊ>Ã>> ÊÊÊÊÊÛ> ÊÊÊ{äÊäääÊ ÆÊä]ÇÊÝÊÌ>ÕÕÊÃBÌiÃÛ>]Êä]Ç£ÊÝÊÌ>ÕÕÊ>Ã>>Ê ÊÊÊÊÊÛ> ÊÊÊxäÊäääÊ ÆÊä]Ç{ÊÝÊÌ>ÕÕÊÃBÌiÃÛ>]Êä]ÈÈÊÝÊÌ>ÕÕÊ>Ã>> ÊÊÊÊÊÛ> ÊÊÊÊÛ>ÊÃiÕÀ>>Û>ÃÌ\ÊÊxäÊÉÊvvʮʣÊÉÊÎʮʰ Ó®Ê->ÌÕÌÊÕÀÌÕÃiÌÊ >ÕÌÌ>iÃÃ>ÊÀ>>>ÊÓäÊäääÊ ®Ê«`i«BÊ ÊÊÊ>>iÀiÊiBÊ>ÃiÌ>>ÊÃiÕÀ>>Û>ÃÌ\ ÊÊ 4 È ÕÀÌÕÃ>Õi ,/ÊÊ1",/ Ê Ê Ê xäâÊ£® Ê Ê ÌÌÀÊ Ê Ê Ê Ê ÊÊÊÊ >«°Ê £ä ÊrÊÓäÊäääÊ ÊÓ®Ê £ä ÊrÊÓäÊäääÊ ÊÓ® >>iÀʺ » Ã>>ÃÕÕÌ>ÊÕÌÌÕ ÌÕ«BBÊ Ê />>«BBÊ Ê »»Ê » »Ê Ãi «ÌÕÕà QR Ê£ÈäÊÊ Ê Ê Ê Ê£ÈäÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê Ê Ê ÈÎäÊ<<I®Ê ÎÊ Ê Ê Ê ÈÎäÊ<<I®Ê ÎÊ Ê Ê Ê ££ä Ê Ê Ê ÈÎäÊ<<I®Ê ÎÊ Ê Ê ÈÎäÊ<<I®Ê ÎÊ Ê Ê ££ä Ê Ê Ê£näÊÊ Ê ÓÊ {Ê Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê£näÊÊ Ê Ê {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê ÊÓääÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÊÓÓxÊ-Ê Ê ÊÓÓxÊÊ Ê Ê Ê {Ê nÊ ÓÊ {Ê ÈÊ nÊÊ ÊÓxäÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣ{Ê ÎÊ Ê Ê ÊÓnäÊ-Ê Ê Ê Ê ÊÓnäÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ Ê £{ä Ê Ê Ê Ê £{ä Ê Ê ÊΣxÊ-Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈΣÇÊ ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ £{äÊ £ÇäÊ £ÇäÊ £ÇäÊ ÊΣxÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈΣÇÊ ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÊÎxxÊÊ Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ Ê ÕÀÌÕÃ>Õi 8>ðÊÝÊrÊ®Ê 8äÊÝÊrÊä® ÓÊäääÊ ÓÊxÓxÊ ÓÊääÊ ÎÊ£ÇxÊ ÓÊ£ääÊ ÓÊÈxäÊ ÎÊäÓxÊ ÎÊÎÓxÊ ÓÊÈääÊ ÎÊÓÇxÊ ÎÊÇxäÊ {Ê£xäÊ ÓÊÈxäÊ ÎÊÎxäÊ ÎÊnxäÊ {ÊÓÓxÊ ÓÊ£xä ÓÊnxä ÎÊÎÇx ÎÊnÓx ÓÊ£xä ÓÊnxä ÎÊÎÇx ÎÊnÓx Ê ££äÊ ÓÊÓxÊ ÎÊÇääÊÊ ÎÊÈÇxÊ {ÊÈxäÊ ÓÊää ÎÊnääÊ Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê Ê ££äÊ Ê ÎÊnääÊ {ÊÎxäÊ {ÊnääÊ {ÊÇääÊÊ xÊÎÇxÊ xÊÓxÊ ÎÊnää {ÊxÓx xÊ£Óx Ê Ê ÎÊ{xäÊ {ÊÎxäÊ {ÊÇxÊ xÊxääÊ {ÊÓääÊ xÊÎääÊ ÈÊäÇxÊ ÈÊÇääÊ ÎÊÎÓx {ÊÎxä xÊ£xä xÊnxä Ê Ê Ê ÈΣÓÊ ÎÊ Ê Ê ÈΣÓÊ ÎÊ Ê Ê ££ä Ê Ê ÈΣÎÊ ÎÊ Ê Ê ÈΣÎÊ ÎÊ Ê Ê Ê ÈΣÎÊ Î Ê Ê £{äÊ Ê ££äÊ £{äÊ £{äÊ £{äÊ {ÊÈääÊ xÊnääÊ ÎÊnÇxÊ {ÊÈÇxÊ xÊÎxäÊ xÊääÊ xÊnÇxÊ ÇÊ{ääÊ {ÊÇääÊ xÊÓxÊ ÈÊÇÇxÊ ÇÊ{ÇxÊ {Êää ÈÊxxä ÎÊÇÓx {Êää xÊÇÇx ÈÊxxä Ê Ê ÈΣ{Ê ÎÊ Ê Ê £{ä Ê Ê {ÊÎÓxÊ xÊ{xäÊ ÈÊÓxäÊ ÈÊnÇxÊ xÊÎxäÊ ÈÊÇxäÊ ÇÊÇÓxÊ nÊxääÊ {Ê£Çx xÊxää ÈÊxää ÇÊÎxä {ÊÎxäÊ ÇÊäÓxÊ nÊäÓxÊ nÊnxäÊ {Ê{ÇxÊ ÇÊÓääÊ nÊÓxäÊ ÊäÇxÊ xÊÎääÊ nÊxxäÊ ÊnääÊ £äÊÇÇxÊ xÊÎÇxÊ nÊÈxäÊ ÊÓxÊ £äÊÓxÊ {Ê£Çx ÈÊää nÊ£Óx Ê£xä {Ê£Çx ÈÊää nÊ£Óx Ê£xä £{äÊ £ÇäÊ £ÇäÊ £ÇäÊ xÊnxäÊ £äÊäääÊÎ®Ê £äÊäääÊÎ®Ê £äÊäääÊÎ®Ê ÈÊäxäÊ ÊäääÊÎ®Ê ÊäääÊÎ®Ê ÊäääÊÎ®Ê ÈÊnÇxÊ Ó£ÊäääÊ Ó{ÊäääÊ ÓÈÊäääÊ ÇÊäääÊ ÓÓÊäääÊ Ó{ÊäääÊÊ ÓÇÊäääÊ xÊ£Çx ÇÊnÇx ÊÓÓx £äÊÎxä xÊ£Çx ÇÊnÇx ÊÓÓx £äÊÎxä £{äÊ Ó£äÊ Ó£äÊ Ó£äÊ ÇÊÓxäÊ ££ÊxääÊÎ®Ê ££ÊxääÊÎ®Ê ££ÊxääÊÎ®Ê nÊ£ÇxÊ ÓÇÊäääÊÎ®Ê ÓÇÊäääÊÎ®Ê ÓÇÊäääÊÎ®Ê xÊnÇx £äÊäÇx ££Êxä £ÎÊÎÇx ÈΣÎÊ ÎÊ Ê Ê Ê Ê Î®Ê-ÕÕÀ>ÊÃ>ÌÕÊÃBÌiÃÛ>ÊBBÀÌÌBBÊÌÌÀÊ>ÃiÊÊÊ ÊÊÊÊÕÕÕÃ]ÊiÊ>>iÀ° Ã>>ÕÀ>ÌÊÊ>ÊQ R iÊÃBÌiÃÕÀ>® >>iÀʺ»Ê >>iÀÌÊ Ê -BÌiÃÕÀ>ÌÊÊÀÊQ RÊ iÊ>Ã>>ÕÀ>®Ê 5 I®ÊÊ£Èä\Ê>>iÀÛ> Ìi `ÌÊÃÛÕ>Êΰ *) GM 160:n laakerivaihtoehdot 2. sivulla Ç , Ê6"/1 Ê Ê Ê ""//", Ê Ê /1*Ê Ê Ê ÌÊÀÊÊ£®Ê Ê >>iÀÊ Ê Ê /* +}Ê 6ÌiÕÛBÊ xäÊâÊ ÌÊÀÊÊ£®Ê Ê ,>ÃÛ>ÊÊ Ê BBÀBÊ >>iÀÊ ÈäÊâÊ +} 6ÌiÕÛBÊ Ê ,>ÃÛ> BBÀB Q}RÊ xäÊâÊ ÈäÊâÊ Q}R ÓÊ£ääÊ ÊÊ ÊÊ ÎÊxäÊ £ÎÊ ÈÎäÊ ÎÊ xÊÓääÊ Ê <<I®Ê ÈÊäääÊ Ê Ê I®ÊÊ£Èä\Ê>>iÀÛ> Ìi `ÌÊÃÛÕ>Êΰ ÓÊÈääÊ {Ê{ääÊ xÊÈxäÊ ÈÊÇxäÊ ÓÊ£ääÊ ÎÊxäÊ xÊÓääÊ ÈÊäääÊ £Î Ê£ÈäÊÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈÎäÊ ÎÊ <<I®Ê Ê ÓÊÈääÊ {Ê{ääÊ xÊÈxäÊ ÈÊÇxäÊ Ê£näÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê Ê ÓÊÓääÊ {ÊäxäÊ xÊÎxäÊ ÈÊ{ääÊ £ÊÈääÊ ÎÊÈxäÊ {ÊääÊ xÊÇxäÊ Ê £nÊ Ê Ê Ê ÈΣ£Ê ÎÊ Ê Ê ÓÊÓääÊ {ÊäxäÊ xÊÎxäÊ ÈÊ{ääÊ £ÊÈääÊ ÎÊÈxäÊ {Êää xÊÇxä £n ÊÓääÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣÓÊ ÎÊ Ê Ê ÓÊäääÊ ÎÊxäÊ xÊÓxäÊ ÈÊ£xäÊ £Ê{ääÊ ÎÊxxäÊ {ÊÇääÊ xÊÈxäÊ Ê ÓäÊ Ê Ê Ê ÈΣÓÊ ÎÊ Ê Ê ÓÊäääÊ ÎÊxäÊ xÊÓxäÊ ÈÊ£xäÊ £Ê{ääÊ ÎÊxxäÊ {ÊÇää xÊÈxäÊ Óä ÊÓÓxÊ Ê Ê Ê Ê -Ê Ê -Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣÎÊ ÎÊ Ê Ê £ÊnääÊ ÎÊnxäÊ xÊ£ääÊ xÊxäÊ £Ê£ääÊ ÎÊ{xäÊ {ÊxxäÊ xÊ{xäÊ Ê ÓÎÊ Ê Ê Ê ÈΣÎÊ ÎÊ Ê Ê £ÊnääÊ ÎÊnxäÊ xÊ£ääÊ xÊxäÊ £Ê£ää ÎÊ{xäÊ {ÊxxäÊ xÊ{xä ÓÎ ÊÓxäÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ Ê ÈΣ{Ê ÎÊ Ê Ê £Ê{xäÊ ÎÊÇxäÊ xÊäääÊ xÊxäÊ nxäÊ ÎÊÎxäÊ {ÊxääÊ xÊ{ääÊ Ê ÓÈÊ Ê Ê Ê ÈΣ{Ê ÎÊ Ê Ê £Ê{xäÊ ÎÊÇxäÊ xÊäääÊ xÊxäÊ nxä ÎÊÎxäÊ {ÊxääÊ xÊ{ääÊ ÓÈ ÊÓnäÊ Ê Ê Ê -Ê -Ê -Ê -Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ £Ê{xäÊ ÎÊxääÊ {ÊnääÊ xÊÈxäÊ nxäÊ ÎÊäääÊ {Ê£xäÊ xÊ£ääÊ ÓÈÊ ÎÇÊ ÎÇÊ ÎÇÊ ÈΣ{Ê ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈΣÇÊ ÎÊ £Ê{xäÊ ÎÊxääÊ {ÊnääÊ xÊÈxäÊ nxäÊ ÎÊäääÊ {Ê£xäÊ xÊ£ääÊ ÓÈ ÎÇ ÎÇ ÎÇ ÊΣxÊ Ê Ê Ê -Ê -Ê -Ê -Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈΣÇÊ ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎ£Ê ÎÊ £ÊÎxäÊ ÓÊ{ääÊ ÎÊÈxäÊ {ÊÓxäÊ Î£xÊ £ÊÈääÊ ÎÊ£xäÊ ÎÊxäÊ ÎÇÊ {xÊ {xÊ {xÊ ÈΣÇÊ ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎ£Ê ÎÊ £ÊÎxäÊ ÎÊÎxäÊ {ÊÈxäÊ xÊ{xäÊ Î£xÊ ÓÊnxäÊ {ÊäääÊ {ÊxäÊ ÎÇ {x {x {x ÊÎxxÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÓÊ {Ê ÈÊ nÊ ÈÎ£Ê ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ 1ÊÎÓÓÊ ÎÊ x{äÊ £ÊnxäÊ ÎÊ{ääÊ {ÊÓääÊ £ÓäÊ £ÊÓääÊ ÓÊxäÊ ÎÊnxäÊ {xÊ ÈäÊ ÈäÊ ÈäÊ ÈÎ£Ê ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ ÈÎÓÓÊ ÎÊ x{äÊÊÊ ÎÊäääÊ {ÊÓxäÊ xÊÓxäÊ £ÓäÊ ÓÊ{ääÊ ÎÊÇxäÊ {ÊÇääÊ {x Èä Èä Èä BÊÌ>ÕÕÊÃÕÃÌÌii>ÊÛ> ÌÛBÊÊÞÊÈÊÕÕ>ÕÌÌ>]ÊÌÕÃÊ ÛÌiÕ>iÊÕÕÃ>Ê>ÃÕÕ`iÃÃ>>ÊÈÊ\ÊÛBi° ,>ÃÛ>ÊÛ> Ì>ÊÌi ÌBiÃÃBÊÊÃÕÃÌiÌ>Û>>Ê«ÃÌ>>ÊiÃÊÛ> >Ê À>ÃÛ>Ê>ÊÌBBÊBiiÊÃBÌBÊÕÕÃÊÀ>ÃÛ>Ê>Õ>>ÃiÃÌ°Ê>>iÀÊ ÌBÞÌiÌBBÊ>>ÊÀ>ÃÛ>>]Ê>>iÀ«iÃBÊÎäÊÊxäʯ°Ê>ÊÀ>ÃÛ>Ê >>iÀ«iÃBÃÃBÊ> iÕÌÌ>>ÊBÕÃÕ]Ê>Ê iiÌBBÊÀ>ÃÛ>Ê ÛÌiÕ>ÃÕÕÃ>Ê>ÊÌBÌiÊÛ> }ÌÌ>>Ê>>iÀ>°Ê-iBÊ>>iÀÊ iÌÌBÊ«iÃBÊÊiiÊÌBÞÌÌBÊ«Õ `ÃÌiÌÌ>Û>Ê ÕiÃiÃÌ°Ê,>ÃÛ>Ê Û> ÌÊÛ`>>ÊÌi `BÊÞÃÊiðÊÀ>ÃÛ>«ÕÀÃÌiÊ>ÛÕ>°Ê*iÃBÊ ÛB ÌiiÊÌBÞÌÌÞiÃÃBÊÕÕ`i>ÊÀ>ÃÛ>>Ê«ÕÀÃÕ>>ÊÛ> >ÊÀ>ÃÛ>ÊÃiÌBÊ«ÃÊ «ÃÌÀiBÊ>ÕÌÌ>°Ê*ÃÌ>ÕÊÌÕ««>ÊÊ>Û>ÌÌ>Û>ÊÌÞ iÞÃiÊ >>ÃÊ>ÊÕÃÌiÌÌ>Û>ÊÃÕi>ÊÃiÊÌÞ iÞÃiÊBii°ÊÕÌ>>ÌÌÃiÊ ÛÌiÕBÀiÃÌiBÊBÞÌÌÊÊ> `ÃÌ>°Ê/BÊÌ>>Ì>>Ê>>iÀi`iÊ ÃBBiÊÛÌiÕ°Ê9Ã`ÞÌÊ iiÌÊÛ>ÃÌ>>Ì>°Ê-i«iiÊ ÃÕÃÌÌiiiÊ ÞÛB>>ÌÕÃiÊiÀ>>Þ« >ÃiÊÌ ÕÀ>ÃÛ>Ê BÞÌÌB° <<ÃÕ>ÌÌÕÊ>>iÀÊÊiÃÌÛ`iÌÕÊÌ ÕÀ>ÃÛ>]ÊB«Ì>>ÕiÊ £xÊ°°°Ê³££äÊc ®°Ê/BBÊ>>iÀÊÊ ÕÌÛ>«>>° £®Ê/>ÕÕÊÃÕÃÌÌii>ÌÊÛÌiÕÛBÌÊi`iÞÌÌBÛBÌÊ ÞÛB>>ÌÕÃiÊ ÛÌiÕÞÊBÞÌÌBÊÌÌÀÊB«Ì>ÊiÃÃ>Ê>ðÊäÊc Ê>Ê ÌÌÀÊÛ>>>ÃÕÀ>ÃÃ>Ê>ÃiÃÃ>ÊÀ>>ÃÌÊÕÀÌiÌÌÕ>° ÌÌÀÊB«Ì>ÊiÃÃ>ÊÞÊäÊc ÊÊÌ>ÕÕ>ÀÛÌÊ«ÕÌiÌÌ>Û>Ê >ÃiÊ£xÊc ÊB«Ì>ÕÃÕÊBii°ÊiÀ>>Þ« >ÃiÊ Ì ÕÀ>ÃÛ>Ê>ðÊB«Ì>ÊÊÊ££äÊc ° ÌÌÀÊiÃÃ>Ê«ÞÃÌÞÃÕÀ>ÃÃ>Ê>ÃiÃÃ>ÊÊÌ>ÕÕÊ>ÀÛÌÊ «ÕÌiÌÌ>Û>° -ÕÃÌÕÃiÌÊÌÛÃÌBBÌÌiÊ>>iÀii\ BÊÛÌiÕ>iiÊÛ> ÌÛBÃÕÃÌÕÃÊÊÞ Þi«ÊÕÊÈÊÕÕÊ >ÕÌÌ>]ÊÌÕÃÊÕÕÌÌ>ÊÀ>ÃÛ>>ÊÃBÌBÊ>ÃiÊä]xÊÝÊÌÀÊÌÕÊÌðÊÌ>ÕÕ®ÊÊ Bii°ÊÃBÌÌBÛBÊÀ>ÃÛ>ÊBBÀBÊÊÌiÌÌÕÊÌ>ÕÕÃÃ>Ê+µ®° >>iÀÃÃ>ÊiÛ>ÊÀ>ÃÛ>ÊÌÕÃÊÛ> Ì>>Ê>ÃÕÕ`iÃÃ>>Ê ÓÎÊÃBÞÃiÊBii° 6 n 3(+½)3%4!26/4 />ÕÕÊiÃÌi ÌÊÛ>ÃÌ>>Û>ÌÊÃiÕÀ>>Û>ÊÃÕ ÌiÌ>\ Ê>ÌÕÛ>ÊBÞÌÌÊ-£ ÊÞ«BÀÃÌÊB«Ì>Ê£xÊc Ê°°°Ê³{äÊc Ê>ÃÊBÞÌÌÀiÕÃÊiÀi«>ÃÌ>Ê£äääÊ Êi>ÕÃ>ÀÛÊÕ>iÊBÌiÊ>ÊÌ>>ÕÕà ->ÌÌÕÊBÌiÛ> ÌiÕÊ´Êxʯ° BÌiÛ> ÌiÕÌÊÛBBÊ´ÊxʯÊ>Ê´Ê£äʯ]Ê>ÌÃÊ Õ>ÕÌÕÃÊ£®° 6>BÌÌiiÌÊÊÌiÌÌÕÊÕiÌÌiÊÌ>ÕÕÃÃ>ʺÌiÃiÌÊ>ÀÛÌ»°Ê *i>ÛÃÃ>ÊBÌÌiÃÃBÊÌ>ÊÞ ÌiÞÃÊÞÞÌi°ÊÉÌÌÀÌÊ iÛBÌÊÃÛiÕÊÀBB `ÞÃÛ>>À>ÃÊÌ ° BÞÌÌÛ> Ìi `Ì iÃBÌiÊ Ê xäÊâ 6> Ìi ÌiÊBÌiÊ />>ÕÕÃÊ BÌiÊQ6RÊ Δ Ê QâRÊ Ê Ê xäÊ {]ÎÊ¯Ê {]ÎÊ¯Ê Ê Óä]ÈʯÊÊ Ç]Ê¯Ê {]ÎÊ¯Ê °Ê ÊÊ Ê Δ ÓÎäÊ Q6RÊ Υ {ää Q6R Ê Ê Ê Ê Ê Ê ÊÊ Ê Ê iÀÊ¯Ê Ê Èä Ê Ê Ê xäÊ x]äÊ¯Ê Î]nÊ¯Ê Ê Èä Ê Ê Ê 9Ê iÀÊ¯Ê *ÊÊ Ê Ê /Ê ÃÊ Q7RÊ Q£ÉRÊ QRÊ Q RÊ QRÊ ä]xÊ eÊ £]äxÊ ä]xÊ eÊ £]äxÊ £Ê £Ê ä]ÈÊ £]ä{Ê ä]ä £]än ä]n{Ê ä]ÈÊ £Ê £Ê ä]ÇÊ ä]ÓÊ ä]ÈÊ £Ê ä]ÈÎ ä]n{ ä]Ó £ £Ê £Ê ä]xÊ £]ä{Ê ä]ä £]än ä]n{Ê ä]ÈÊ £Ê £Ê ä]ÇÊ ä]ÓÊ ä]ÈÊ £Ê ä]ÈÎ ä]n{ ä]Ó £ \Ê ÓÓäÊ \Ê Ó{äÊ ÎnäÊ \Ê x]äÊ¯Ê {£xÊ \Ê Î]nÊ¯Ê £Ê £Ê £Ê £Ê £®Ê ÎnäÊ £®Ê Óä]nÊ¯Ê {{äÊ £®Ê n]ÎÊ¯Ê {ÈäÊ \Ê {]ÓÊ¯Ê {näÊ \Ê °Ê £Ê £]£xÊ £]ÓÊ £]ÓÊ £]£Ê £]ÓÊ £]ÓÊ £]ÓÊ ÓÓäÊ ÓxxÊ \Ê ÓÈxÊ \Ê ÓÇÇÊ £®Ê \Ê ÎnäÊ \Ê {£xÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê £Ê £Ê £Ê £Ê Óä]nÊ¯Ê £®Ê ÎnäÊ n]ÎÊ¯Ê £®Ê {{äÊ {]ÓÊ¯Ê \Ê {ÈäÊ °Ê \Ê {näÊ Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê Ê £Ê £]£xÊ £]ÓÊ £]ÓÊ £]£Ê £]ÓÊ £]ÓÊ £]ÓÊ Ê Δ {ää Q6R À>ÕÃiÀÀÊiÃBÌÌiiÃii ä]xÊ ä]xÊ ä]xÊ Ê eÊ £]äxÊ eÊ £Ê eÊ £]äxÊ £Ê Ê ä]xÊ eÊ £]äxÊ ä]xÊ eÊ £]äxÊ ä]xÊ ä]xÊ ä]xÊ Ê eÊ £]äxÊ eÊ £Ê eÊ £]äxÊ £Ê Ê /Ã]Ê/>ð Q R £®ÊÊÃÕÃÌiÌ>Û>ÊÛiÀBÌi°ÊÌÌÀ>ÊÛ`>>ÊBÞÌÌBBÊi°Ê ÊÊÊÊBÌÌiB]ÊÕÌÌ>ÊÌBÞ`iBÊÕÀ>>ÊÌ>«> ÌÕÛ>ÊBÞÃÌÞÃBÊ ÊÊÊÊÌÕiiÊÛBÌÌBBÊÃiBÊÌ>ÀÛÌÌ>Û>ÊÌi ÊÌÕiiÊÀ>ÌÌÕ>Ê ÊÊÊÊ£ÊÊ£]£x®Ê* ]ÊxäÊâÊ>ÌÃÊÌ>ÕÕÊ>ÀÛÌ®° 9«BÀÃÌÊB«Ì>BÞÌÌÀiÕÃÌi 9«BÀÃÌÊB«Ì>ÊQc RÊ Ê ÓxÊÊ ÎäÊÊ{äÊÊ {xÊÊ xäÊÊ xxÊÊ Èä £]äÇÊÊ £]ääÊÊ ä]xÊÊ ä]äÊÊ ä]nxÊÊ ä]nä äÊÊ£°äääÊÊ £°xääÊÊ Ó°äääÊÊ Ó°xääÊÊ Î°äääÊÊ Î°xääÊÊ {°äää £]ääÊÊ ä]ÇÊÊ ä]ÎÊÊ ä]nÊÊ ä]nxÊÊ ä]näÊÊ ä]Ç{ *É* Ê BÞÌÌÀiÕÃÊQRÊÊ *É* Ê /iÀ>ÃÃÌÊÊÃB ÃiÌÊ>ÀÛÌÊ ÊÈääÎ{£ /iÀ>ÃÃÌÊÓ® -ÕÕÀiÊ η ÞÌÞÃÕ `iÊ VÃÊϕ /i iÀÀÊ BÌÌBBÊ ä]£xÊ£η® £VÃÊϕ®ÊÉÊÈÊÆÊ°Êä]äÓÊÆÊ>ðÊä]äÇ rÊîÉÃÊ]ÊÃÊrÊ£ÓäÊvÉ c>«>Ê\Ê BÞÃÌÞÃÛÀÌ>Ê BÞÃÌÞÃiÌÌÊ ««iÌÌÊ Ì>ÕÃiÌÌÊ * ÊÊ£Ê7Ê\Ê´ÊÎäʯÊÆÊ* Ê≥Ê£Ê7Ê\Ê´ÊÓäÊ¯Ê ÃÊ ³ÊÓäʯ Ê£xʯʰ°°Ê³ÊÓxʯÊή /ÃÊ Ê£äʯÊ{® />Ã°Ê Ê ´Ê£äʯ Ó®ÊBÊÌiÀ>ÃÃÊÊBBÀÌiÌÞÊ>>ÃÌ>>ÊÞ ÌiiÊÃÕÕÌ>>]ÊiÊÛ>ÃÌ>>ÃiiÊÃÕÕÌ>>ÊiÊÀ>ÌÕÃ>° ήÊ/iÀ>ÃÃʳÓxʯÊÛ`>>ÊÞÌÌBBÊiÀÃëÕð {®Ê>ÃÌ>>ÊBÊ/>ðÊiÊiÊÛB iBÊÕÊ£]ÈÊ/ ]Ê ÈääÎ{£° 7 , 16ÊÊ9/ ÊÊ£°Ê> ÊÊÓÊ°Ê>«>ÊÌÞÃÀÕÕÛÊÎÆÊiÌÕ«BBÊÃÕÕÃ®Ê ÊÊÎÊ°ÊÌBÌBÌiÊÌÛÃÌiÊ Ê ÊÊ{Ê°ÊÌBÌBÌiÊ>iÊÌÛÃÌiÊ Ê ÊÊxÊ°ÊÌBÌBÌiÊ>ÃÊ Ê Ê ÊÊÈÊ°ÊÞÌiÌB>ÕÃÌ>Ê Ê ÊÊÇÊ°Ê>>«iÌÛÃÌiÊÌ>ÊÌÕ««>Ê Ê ÊÊnÊ°ÊÌBÌBÌiÊ>iÊÌÞÃÀÕÕÛÊ Ê ÊÊ°ÊÊÌBÌBÌiÊÊ £ä°ÊÊ>>ÌiÀ>>Ê Ê Ê ££Ê°Ê/ÕÕiÌÌiÊÃÕÕÃiÊÌÞÃÀÕÕÛÊ Ê £ÓÊ°Ê/>>«BBÊÃÕÕÃiÊÌÞÃÀÕÕÛÊ Ê £ÎÊ°Ê/>>«BBÊÃÕÕÃÊ Ê £{Ê°Ê6Ài}>ÃÊ Ê £xÊ°Ê/ÕÕiÌÃÛiÌÊ Ê £ÈÊ°Ê/ÕÕiÌÌiÊÃÕÕÃÊ Ê £Ç°ÊÃiÊÊ Ê £nÊ°Ê/ÛÃÌiÀi}>ÃÊÎÆÊ6Ài}>Ã®Ê Ê £Ê°Ê>««>ÊÎÆÊiÌÕ«BBÊÃÕÕÃ®Ê Ê £® Ê ÓäÊ°ÊÌÕ«BBÊ>>iÀÊ Ê Ó£Ê°ÊÌÌÀÊÀÕÊ Ê ÓÓÊ°Ê-Ì>>ÌÌÀÊÊ Ê ÓÎÊ°Ê,ÌÌÀÊ Ê Ê Ó{Ê°Ê/>>«BBÊ>>iÀÊ£®Ê Óx°ÊÕÃÊ Ê ÓÈÊ°Ê/ÕÕiÌÌiÊ>ÃiÕÃiÛÞ £® ÊÊ£ÈäÊÌÌÀiÃÃ>ÊÊÛÌi>ÌÊiiÊ>>iÀii]Ê >ÌÃÊÌ>Ài>ÌÊ>>iÀÌi`ÌÊÃÛÕÌ>ÊÎÊ>ÊÇ°ÊÊÊ 1) GM 160:n laakerivaihtoehdot 2. ja 5. sivulla £n / "69/ ÌÌÀÌÊxÈ°°°Îxx]Ê>«>ÕÛÕÌÊÓ]Ê{]ÊÈÊ>Ên ΔÞÌiÌBÊ Ê 8 9ÞÌiÌB / SISÄLLYSLUETTELO Toimintakuvaus 1 Tekniset tiedot 2 Toiminnot 2-4 - DIP-kytkin - Käsinohjaus (testattaessa) - Käyttöindikaatiot - Hälytysindikaatiot - Asetukset potentiometrin kautta - Painonappi Kytkentäkaavio 5 Kytkennät 5 Syöttösignaali/ kierrosnopeus 6 EMC-direktiivin mukainen asennus 6 Tarkistus ennen jännitteen kytkemistä 7 Laitteiston käyttöönotto 7 Valmistajan seloste 8 Muistiinpanoja 9-11 TOIMINTAKUVAUS • VariMax45 yhdistettynä VVX 45 -moottoriin on optimoitu ratkaisu pyörivän lämmönvaihtimen ohjaukseen. • VariMax45 on tarkoitettu termisiin roottoreihin, joiden halkaisija on enintään 2,5 m, ja hygroskooppisiin roottoreihin, joiden halkaisija on enintään 2,0 m. • VariMax45-ohjausyksikössä on myös sisäinen tulosignaalin siirto, joten roottorin hyötysuhde on verrannollinen tulosignaaliin. • VariMax45:n kiinteä kynnysarvo on 0,1 V ( 0,13–0,07 V). • VariMax45-ohjausyksikössä on yhdysrakenteinen puhdistuspuhallus ja pyörintävahti. Toiminnot voidaan kytkeä pois päältä DIP-kytkimellä. • VariMax45 käynnistyy automaattisesti jännitekatkon jälkeen. Kaikki hälytykset nollautuvat uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. • VVX 45 -moottori on moninapainen moottori, jolla on tehokas momentti koko kierroslukualueella. • Moottori pyörii 2–300 kierr./min., mikä vastaa termisen roottorin pyörimisnopeutta 0,1–12 kierr./min. ja hygroskooppisen roottorin pyörimisnopeutta 0,2–20 kierr./min. • Kun moottori on pysähdyksissä, siinä aktivoituva pitomomentti pitää roottorin paikallaan. Pitomomentti kytkeytyy pois, jos jännite ohjausyksikköön katoaa. • Moottorissa ei ole lämpökosketinta, koska ohjausyksikkö rajoittaa virran ennalta määrättyyn arvoon. Tämä tarkoittaa, ettei moottori voi ylikuumentua. • Moottorissa on vakiovarusteena 3 metrin kaapeli. 1 TEKNISET TIEDOT OHJAUS Antoteho max 200 VA Mottoorvirta/vaiheet Liitäntäjännite 2,0 A Käyttölämöptila, 1x230 V +6-10% ei kondensoituva 50/60 Hz Ulostulojännite Kiidyty- ja hidastusaika 3x30-180 V Sisäinen sulake *) 3,15 AT Sisääntulovaroke 10 A 30 sek 0-45 OC Suojamuoto IP54 Paino Mitat, K x L x A 0,8 kg 158x164x60 mm *) Sulake suojaa sekä moottoria että elektroniikkaa TEKNISET TIEDOT MOOTTORI Pitomomentii 4,5 Nm Akselin halkaisija 14 mm Maksimimomentti 4,0 Nm Akselin pituus 40 mm Min kierrosluklu 2 rpm Ymöäristön -20 - +50 OC Max kierrosluklu 300 rpm Suojamuoto IP54 Moottorin lömpötilasuoja max 100 OC Paino pidikeen Mitat mukaan luettuna 3,8 kg 86x86x171 mm akseli, K x L x P TOIMINNOT DIP-kytkin TILL-asennossa vasemmalla Käyttöindikaatiot Hälytysindikaatiot Asetusten 3,15AT Painonappi palautusta varten 2 DIP-KYTKIN Puhallus Puhdistuspuhallustoiminto kytkettynä TILL-asennossa. Kun VVX-roottori on ollut käyttämättä 30 minuuttia, puhdistuspuhallus käynnistyy ja roottori pyörii 10 sekunnin ajan moottorin kierrosluvulla 12 kierr./min. Pyörintävahti Pyörintävahtitoiminto kytkettynä TILL-asennossa. KÄSINOHJAUS (TESTATTAESSA) Högvarv (Nopea käynti) Roottori pyörii asetetulla maksimikierrosnopeudella, kun kytkin on TILL-asennossa. Lågvarv (Hidas käynti) Roottori pyörii vakioasetetulla minimikierrosnopeudella (moottorin nopeus 2 kierr./min.), kun kytkin on TILL-asennossa. KÄYTTÖINDIKAATIOT Päälle “Spänning till” (Jännite päällä) palaa jatkuvasti. Vilkkuu, kun ohjauslaite on poissa päältä. Käyttö Palaa, kun moottorin on määrä pyöriä. Pyörii Vilkkuu, kun magneetti ohittaa magneettianturin. Ei riipu DIP-kytkimen pyörintävahtiasetuksesta. Vilkkuu myös silloin, jos syöttösignaali on alhaisempi kuin kynnysarvo. HÄLYTYSINDIKAATIOT Hälytystilanteessa ohjausyksikkö käynnistyy uudelleen 30 sekunnin kuluttua. Hälytystä ilmaiseva punainen valodiodi palaa saman 30 sekunnin ajan. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen valodiodi sammuu. Tämä tapahtuu kahdesti. Kolmannella kerralla hälytysrele laukeaa ja hälytys etenee. Ensimmäisen ja toisen sekä toisen ja kolmannen hälytyksen välinen aika ei saa olla pidempi kuin 60 minuuttia, tai muutoin järjestys nollautuu. Vihreä valodiodi palaa jatkuvasti ensimmäisen ja toisen hälytyksen yhteydessä ja alkaa vilkkua vasta kolmannen hälytyksen yhteydessä. Kaikki hälytykset jäävät tämän jälkeen näkyviin. Pyörintävahti Hälyttää ja antaa ilmoituksen, jos sykäys ei jatku joka 30:s minuutti pienellä nopeudella (moottorin nopeus 2 kierr./min.) tai joka 20:s sekunti suurella nopeudella (moottorin nopeus 300 kierr./min.). Nopeuksien välinen aika on lineaarinen. Toiminto voidaan kytkeä pois päältä DIP-kytkimellä. Jatkuu seur. sivulla 3 Jatkoa edell. sivulta Todennäköinen vika - Magneetti on väärin päin. asennuksessa - Magneettianturi on kytketty väärin (väärät navat). - Magneettianturin ja magneetin välinen etäisyys on liian suuri (enimmäisetäisyys 15 mm). Katso kytkennät sivulta 5. Todennäköinen vika käytössä - Hihna poikki. - Hihna venynyt. - Roottori pysähtynyt. - Magneettianturi tai magneetti rikki. Ylijännite Hälyttää ja antaa ilmoituksen, jos syöttöjännite on yli 250 V. Alijännite Hälyttää ja antaa ilmoituksen, jos syöttöjännite on alle 200 V. Ohjausyksikön Hälyttää ja antaa ilmoituksen, jos ohjausyksikön lämpötila on yli 75 °C. ylikuumeneminen Oikosulku Hälyttää ja antaa ilmoituksen vaihe–vaihe- tai vaihe–maa-oikosulusta. Todennäköinen vika - Käämivirhe moottorissa. Mittaa moottoriresistenssi, sen tulee olla suunnilleen sama kaikissa vaiheissa. - Oikosulku kaapelissa vaiheiden välillä. - Maadoitusvirhe moottorissa tai kaapelissa. HUOMIO! Oikeat jännite- ja virta-arvot saadaan ainoastaan kiertorautainstrumenttia käyttämällä. ASETUKSET POTENTIOMETRIN KAUTTA Manuaalinen nopea käyttö Välin A1–A2 sulkeminen säätelee ”Manuaalinen nopea käyttö” -asetusta potentiometrin kautta. Moottorin nopeutta voidaan säätää välillä 2–300 kierr./min. (n. 0,1–12 kierr./min. roottorissa) esimerkiksi jäähdytyksen kierrätystä varten. Roottori pyörii asetetulla kierrosnopeudella syöttösignaalin arvosta riippumatta. Maksimikierrosluku Potentiometri suurimman kierrosnopeuden säätämistä varten. Moottorin nopeutta voidaan säätää välillä 100–300 kierr./min. (n. 4–12 kierr./min. roottorissa). PAINONAPPI Palautus Nollauspainike ohjausyksikön perusasetusten palauttamista varten. Ohjausyksikön asetukset palautetaan myös jännitekatkon yhteydessä. 4 KYTKENTÄKAAVIO Voimaosa L N Signaalit U V W 13 14 15 A1 A2 2 3 9 10 w br S + M Sisään 1x 230V 3x30-180V Ulos hälytysrele (Max 6A/250V AC) Manuaalinen Syöttönopeus signaali 0-10V Pyörintävahti KYTKENNÄT Syöttöjännite (L–N) 1x230V +6 - -10%, 50/60 Hz. Moottori (U-V-W) Käytettävä VVX 45 -moottoria. Pyörimissuunta voidaan vaihtaa vaihtamalla kahden vaiheen paikkaa. Hälytysrele (13-14-15) Sulkee välin 14–15 hälytyksen tai jännitekatkon yhteydessä. Max 6 A / 250 V AC. Manuaalinen nopea käyttö (A1-A2) Antaa säädetyn kierrosnopeuden suljettaessa. Syöttösignaali (2-3) 0–10 V. Plus (+) liitetään plinttiin 2, miinus (-) plinttiin 3. Pyörintävahti (9-10) Valkoinen kaapeli liitetään plinttiin 9, ruskea plinttiin 10. Magneetti asennetaan eteläpuoli (S) anturiin päin. Enimmäisetäisyys 15 mm. 5 SYÖTTÖSIGNAALI/KIERROSNOPEUS Kierrosnopeus kierr./min. kierr./min. % V Syöttösignaali EMC-DIREKTIIVIN MUKAINEN ASENNUS Asennuskaapeli EKK 3G1,5 Ei suojattu Moottorikaapeli, Ölflex Classic 110 CY, /4G0,75 Suojattu Magneettianturi , LiYCY 2x0,34 Suojattu Syöttösignaali, LiYCY 2x0,34/0,5 Suojattu Suojatussa kaapelissa on käytettävä EMC-direktiivin mukaisia liitoksia. EMC-direktiivin määräysten mukaan on käytettävä edellä mainittuja tai vastaavia kaapeleita. 6 TARKISTUS ENNEN JÄNNITTEEN KYTKEMISTÄ Tarkista, että ohjausyksikkö on kytketty sivun 5 ohjeiden mukaisesti. Syöttöjännite 230 V + 6–10 %, 50/60 Hz. Tarkista, että syöttösignaali on 0–10 V. Tarkista, että pyörintävahti ja puhallustoiminto on kytketty. LAITTEISTON KÄYTTÖÖNOTTO Toiminnot on tehtävä kuvatussa järjestyksessä. Tarkista, että moottorin pyörimissuunta on oikea suhteessa roottorin pyörimissuuntaan. Jos suunta on väärä, vaihdetaan kahden vaiheen paikkaa moottorissa. Maksimikierrosnopeuden säätö Aseta ”Högvarv”-painonapin DIP-kytkin TILL-asentoon. Säädä ”Maxvarv”-asetus siten, että roottori pyörii 10–12 kierr./min. (tai roottorivalmistajan ohjeen mukaisesti). Minimikierrosnopeuden säätö Aseta ”Lågvarv”-painonapin DIP-kytkin TILL-asentoon. Tarkista, että roottori on käynnissä. Minimikierrosnopeus on säädetty vakioksi. Pyörintävahdin tarkistus Keltainen valodiodi ”Rotation” vilkkuu, kun magneetti ohittaa magneettianturin. Ei riipu DIP-kytkimen asennosta. Puhallustoiminnon Katkaise jännite. tarkistus Tarkista, että puhallustoiminnon DIP-kytkin on TILL-asennossa ja että syöttösignaali on poissa päältä. Kun jännite kytketään, roottori pyörii 10 sekuntia moottorin kierrosluvulla 12 kierr./min. Lopuksi anna ohjauskeskuksen ohjata roottoria maksimi- ja minimikierrosnopeudella ja tarkista, että roottorin nopeus on oikea. 7 Käyttö- ja hoito-ohje Enventus AB Hedenstorpsvägen 4 – S-555 93 Jönköping – Sweden E-Mail: [email protected] – www.enventus.com Tel. +46 36 37 56 60 – Fax +46 36 37 56 68 Enventus GmbH Jägerstrasse 2 – CH-8406 Winterthur – Switzerland E-Mail: [email protected] – www.enventus.com Tel. +41 52 202 00 44 – Fax +41 52 202 00 88 Ennen asennusta tehtävät toimenpiteet Roottorin oikean käyttöönoton varmistamiseksi on tärkeää seurata allaolevia ohjeita.Varmista aina, että ilmavirrat tulo- ja poistopuolella kulkevat vastavirtaan roottorin läpi.otor. A Lämmönsiirrin toimitetaan valmiiksi koottuna yksikkönä. Jos lämmönsiirrintä ei asenneta heti, varmista että se on varastoitu kuivaan tilaan. B poista suojamuovia ennen siirtimen toimitusta asennuspaikalle. C Lämmönsiirrin on vakiorakenteisena tarkoitettu asennettavaksi pystysuoraan asentoon Varmista asennusvaiheessa, että kotelon pohja on suora eikä kiekko ole vääntynyt vinoon asentoon. D Vaakasuoraan asennukseen tarkoitetut roottorit valmistetaan erikseen tilattaessa. Niiden asennuksessa on huomattava, että alla on oltava luja kehikko kotelon kulmaprofilin alla sekä poikittainen tuki roottorin keskipalkin alla. Tukirakenteiden on ehdottomasti oltava samassa tasossa. E Ota asennuksessa huomioon merkinnät „tilluft-sidan“ (tulopuoli) ja „frånluft-sidan“ (poistopuoli) siten, että asennus ilmavirtoihin nähden tapahtuu oikein. Tarkista, että huuhtelusektori sijaitsee ilmavirtoihin nähden oikein. Jos roottori on asennettu tulo- sekä poistopuolella puhaltimen imupuolelle, sektorin on oltava roottorin sillä sivulla josta poistoilma tulee sisään. F Kanava-asennuksessa kotelo voidaan liittää suoraan kanavaan. Asennus tulee tapahtua siten, että kanavien paino ei kuormita roottorin koteloa. G Varmista, että käyttömoottoriin sekä kaapelien kytkentäkoteloon pääsee helposti käsiksi. Kaapeliläpivientien on oltava suojattuja. Kytkennän saa suorittaa ainoastaan sähköasentaja. Turvallisuussyistä moottorin ja ohjauskeskuksen välistä kaapelia ei saa lyhentää eikä kytkentöjä muuttaa. Vaakasuoraan asennettavissa roottoreissa käyttömoottori asennetaan siten, että hihnapyörä on ylöspäin (asenna moottori tarvittaessa uudelleen). Toimenpiteet ennen / jälkeen lämmönsiirtimen käynnistyksen ENNEN KÄYNNISTYSTÄ 1. Poista huoltoluukku 2. Ota hihna pois hihnapyörän päältä 3. Pyöritä roottoria käsin ja varmista, että se pyörii herkästi 4. Varmista, että harjatiiviste koskettaa kaikkialla kiekon pintaa. Säädä tarvittaessa. 5. Aseta käyttöhihna takaisin paikalleen. 6. Asenna huoltoluukku paikalleen. KÄYNNISTYKSEN JÄLKEEN 1. Tarkista, että roottori pyörii oikeaan suuntaan. Muuta tarvittaessa. 2. Suorita harjatiivisteen ja hihnan kireyden jälkisäätö tarvittaessa kun laitos on ollut käytössä 3-4 viikkoa. Tekninen kuvaus Lämmönsiirtimet lämpöenergian optimaaliseen siirtoon ROOTTOREIDEN MATERIAALIT, HALSKAISIJAT 5000 MM ST Ei hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan lämpöenergian siirtoon STE Hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan sekä latentin energian siirtoon. Materiaali on käsitelty aineella joka lisää kosteuden siirtymistä. Hyväksytty sairaalakäyttön. STC Ei hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan lämpöenergian siirtoon . Materiaali on pinnoitettu epoksilla korroosionkeston parantamiseksi. STEC Kuten STE. Alumiinilevyn reuna on vahvistettu epoksilla korroosionkeston parantamiseksi. HX / HS Hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan sekä latentin energian siirtoon. Materiaali on erikoiskäsitelty aineella AK AKE jolla saavutetaan erittäin korkea latentin energian siirtyminen. Ei hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan lämpöenergian siirtoon. Materiaali on meriveden kestävää alumiiniseosta. Hygroskooppinen lämmönsiirrin tuntuvan sekä latentin energian siirtoon. Materiaali on merivettä kestävää alumiiniseosta, joka on käsitelty aineella joka lisää kosteuden siirtymistä. Hyväksytty sairaalakäyttön. AKEC Kuten AKE sekä lisäksi reunavahvistettu epoksilla korroosionkeston parantamiseksi. Tekninen kuvaus ROOTTORI KOTELO Roottori on valmistettu alumiinista. Poimutettu ja sileä alumiinilevy vuorottelevat rakenteessa. Ilmavirta on laminaarinen. Folio on standard tai 100µm paksua alumiinilevyä, epoksilla reunavahvistettua alumiinia tai epoksilla pinnoitettua alumiinia. Roottori on mekaanisesti koottu sisäpuolisilla puolilla, jotka liitetty kierreliitoksella napaan ja hitsattu ulkovaippaan. Rakenne sallii puhdistuksen ilmalla, höyryllä, kuumalla vedellä tai erikoispesuaineilla. Napa on huoltovapaa. Kestovoidellut kuula- tai rullalaakerit on asennettu navan sisään. Roottori voidaan asentaa pysty- tai vaakasuoraan asentoon. Käyttömoottorin asennuspaikka on valittavissa. Kts. myös Enventus fullständig katalog: “Rotorns uppbyggnad”, “Materialval – några råd” Kokonaisiksi kelattujen roottoreiden =<2450 mm kotelon runko valmistetaan alumiiniprofilista tai galvanoidusta teräsprofilista. Kotelo voidaan toimittaa kokonaisena tai kahtena osana. Tätä suuremmilla roottoreilla kotelo toimitetaan kahtena osana. Kotelon runko on alumiiniprofilia. Kaikki kotelot voidaan mitoiltaan sovittaa halutun kanavaliitännän mukaan. Huuhtelusektori on asennettu koteloon tulo- ja poistopuolen väliin estämään poistoilman siirtymistä tuloilmaan. Säädettävä tiivistelista on asennettu roottorin molemmille puolille kiekon ympäri sekä keskipalkkiin. Tarkastusikkuna on saatavissa lisävarusteena kotelon huoltoluukkuun. KÄYTTÖ Roottoria pyöritetään moottorihyllylle asennetulla käyttömoottorilla käyttöhihnan avulla. Hihna kulkee roottorin ja moottorin hihnapyörän ympäri. Käyttölaite on saatavissa vakiokierrosluvulle sekä muuttuvalle kierrosluvulle. Kts. „Käyttölaitteet“ Säädettävä tiiviste Roottorin napa laakereineen on huoltovapa. Kestovoidellut Kuula- tai rullalaakerit on asennettu navan sisään. Roottori on koottu sisäpuolisilla puolilla jotka on liitetty napaan kierreliitoksella ja hitsattu kiekon ulkovaippaan Huolto ja hoito Pyörivän regeneratiivisen lämmönsiirtimen toiminta, hyötysuhde ja painehäviö riippuvat toimintaympäristön olosuhteista. Tämän vuoksi lämmönsiirtimen olennaisimmat osat on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Tärkeimmät tarkastus- ja huoltokohteet on lueteltu alla. ROOTTORIN HUOLTO KÄYTTÖLAITTEISTON HUOLTO Roottorin pinta on tarkastettava säännöllisesti. Suodattimista huolimatta likaa voi päästä roottorin pinnalle saakka mm. suodattimen rikkoutuessa. LIKAANTUNUT ROOTTORI VOIDAAN PUHDISTAA SEURAAVILLA MENETELMILLÄ: • Pölynimurilla, jos likaantuminen on vähäistä. • Paineilmaa puhaltamalla jos roottori on likaantunut, mutta lika ei ole tarttunut kiinni pintaan. • Kuumalla vedellä, tarvittaessa pesuainetta käyttäen, jos lika on tarttunut kiinni roottoriin. Roottoria pyöritetään sen ympärille asennetun käyttöhihnan avulla. Hihna on tarkistettava ensimmäisen sadan käyttötunnin jälkeen. Hihna venyy alussa hieman, jolloin se voi löystyä liikaa. Tämä toimenpide on erittän tärkeä vaakasuoraan asennetuissa roottoreissa. • Hihna kiristetään yksinkertaisimmin • Käyttömoottori ei tarvitse huoltoa TIIVISTEIDEN HUOLTO JOS POISTOILMA ON HYVIN LIKAISTA, ROOTTORI VOIDAAN VARUSTAA ESIMERKIKSI: • E-CLEAN 16, paineilmapuhdistuslaite, 6-8 bar. Tiivisteiden etäisyys roottorin pinnasta on tarkistettava säännöllisesti. Jos tiivisteet ovat liian etäällä roottorista, siirretään niitä tarpeen mukaan lähemmäs. HUOM! ERITYISEN TÄRKEÄÄ ON HUOMIOIDA SEURAAVAT SEIKAT: Roottorin harjatiiviste on säädettävä kojeiden käyttöönoton yhteydessä. Harjatiivisteen asema on syytä tarkastaa 3-4 viikkoa käyttöönoton jälkeen, sekä säännöllisesti vuosittain. Sektoroidun roottorin ollessa kyseessä, on em. lisäksi roottorin kaikkien vaippalevyjen pulttien jälkikiristys suoritettava 50-100 tunnin kuluessa käyttöönotosta. Samalla tarkistetaan sektoreiden pintojen tasaisuus. Jälkikiristyksen jälkeen sektoroidulle roottorille on syytä suorittaa silmämääräinen tarkastus kuukausittain. Mikäli roottorissa on vesi/painepesuri, on laakerit syytä tarkastaa ja voidella kuukausittain. TILAVUUSVIRTAUSMITTARI – DPT FLOW Batt Tekniset tiedot Jokainen laite on yksilöllisesti lämpökompensoitu. Tuetut puhallinvalmistajat: Fläkt Woods, Rosenberg, Nicotra, Comefri, Ziehl, Ebm-Papst, Gebhardt DPT Flow - D = näyttö DPT DPT DPT DPT Flow Flow Flow Flow -7000 -5000 -3000 -1000 (-D, (-D, (-D, (-D, -AZ) -AZ) -AZ) -AZ) Paine alue Tarkkuus paineelle **) Käyttölämpötila, alueella -5…+50°C Pitkän ajan stabiilisuus tyyp. Pa / vuosi 0…7000 0…5000 0…3000 0…1000 ≤ 24 Pa ≤ 24 Pa ≤ 8 Pa ≤ 8 Pa Pa Pa Pa Pa 7Pa 7Pa 5Pa 5Pa + + + + 1,5% 1,5% 1,5% 1,5% lukemasta lukemasta lukemasta lukemasta **) sisältäen: yleinen tarkkuus, lämpötilaryömintä, lineaarisuus, hystereesi ja toistovirhe Näyttö Alfanumeerinen näyttö jossa valikkotyyppinen käyttöliittymä. Näyttö voidaan tilata erikseen. Max. paine Hetkellinen ylipaine 25 kPa 50 kPa Soveltuvat väliaineet Mittauselementti Ilma ja ei-aggressiiviset kaasut Pietsoresistiivinen MENU valikko ja käyttöönotto Jos näppäimiä ei paineta 20 sekuntiin, laite palaa normaaliin mittaustilaan. Press select >2 seconds 1. Paina Select > 2 sekuntia käynnistääksesi valikon. 1. 2. Valitse puhallinvalmistaja 2. ... Press select >2 seconds 3. Jokaisella puhaltimella on oma K-arvo.. Katso oikea K-arvo puhaltimen datalehdestä: Fläkt Woods Rosenberg Nicotra Comefri Ziehl Ebm-Papst Gebhardt 3. (k=0,3…99) (k=37…800) (c=10…1500) (k=10…2000) (k=10…1500) (k=10…1500) (k=50…4700) 4. Valitse haluamasi näytön yksikkö: m3/s, m3/h, cfm, l/s, scfh, lpm, kPa, mbar, mmWC, inchWC tai Pa 4. Press select >2 seconds 5. Portaaton vasteajan valinta. 1s … 20s. 5. 6. Press select >2 seconds Press select >2 seconds Käynnistääksesi laitteen paina ”start” nappia kannessa. 6. Valitse “END” ja laite aloittaa normaalin mittaustoiminnan. Sähköliityntä Syöttöjännite Virran kulutus 9VDC patteri käyttö ~30mA, sammutettuna ~0,01uA: Materiaalit Kotelo Kansi Paineliittimet Läpivientiliittimet Letkut ABS ABS ABS ABS PVC, pehmeä Liitännät Patterin kiinnitys Paineliitännät Standardi 9V patteri Uros 5,0 mm ja 6,3 mm Paino 150 g Mitat 90,0 x 71,5 x 36,0 mm Ympäristön olosuhteet Lämpötila-alue Käyttölämpötila Varastointi Kosteus -5…+50C -20…+70C 0 to 95% RH Turvallisuus Kotelointiluokka IP54 Hyväksynnät Täyttää CE merkinnän asettamat vaatimukset: EMC Direktiivi 2004/108/EY RoHS Direktiivi 2002/95/EY Valmistajien käyttämät laskentakaavat Jokainen valmistaja käyttää omaa kaavaa, k-arvoaluetta ja kaavan yksikköä tilavuusvirran laskemiseen (katso taulukko alla). Kun laitteen käyttöliittymästä valitaan valmistaja, tulee automaattisesti käyttöön oikeat asetukset. Puhallinvalmistaja Kaava k-arvoalue Kaavan yksikkö 0,3…99 m3/s 37…800 m3/h 10…1500 m3/h 10…2000 m3/h Ziehl-Abegg q k P 10…1500 m3/h EBM - Papst q k P 10…1500 m3/h 50…4700 m3/h 1 q P k 2 P qk Fläkt Woods Rosenberg q CPFN 2 P Nicotra qk Comefri qk Gebhardt Ilman tiheys: 1,2 2 P 2 P kg (Comefri, Rosenberg, Gebhardt, Nicotra) m3 Mitä jos puhaltimen k-arvo ei ole k-arvoalueen sisällä? Joskus valmistajat tekevät poikkeuksia antaessaan k-arvoja. Esimerkiksi kaavan yksikkö saattaa olla m 3/s vaikka sen pitäisi olla m3/h. K-arvo voidaan laskea uudelleen seuraavalla tavalla: K-arvon muuntaminen kaavan yksiköstä m3/s yksikköön m3/h: kUUSI k 3600 K-arvon muuntaminen kaavan yksiköstä m3/h yksikköön m3/s: kUUSI k 3600 Nollapisteen viritys Normaali käytössä nollapisteen viritys suositellaan tehtäväksi 12 kuukauden välein. Käynnistä laite ”start” napista. Odota kunnes laite sammuu ja käynnistä se uudelleen. Odota 30 sekuntia. 1) Irrota molemmat letkut paineliitännöistä + ja – 2) Paina YLÖS- ja ALAS- nappeja yhtä aikaa pohjassa 3 sekuntia 3) Asenna sitten letkut takaisin paineliitäntöihin. Mittakuva DPT Flow HK INSTRUMENTS OY FIN-40950 MUURAME FINLAND 36.0 95.0 71.5 90.0
© Copyright 2024