Lähdetiedot - Kolmisopen ryhmäpuutarha
Lähdetiedot Page 1 of 44 Koonnut ja toimittanut Urpo Perkiömäki Lähdetiedot Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta antoi allekirjoitta-neelle tehtäväksi yhdistyksen 30-vuotishistoriikin kirjoittamisen. Olen lukenut yhdistyksen pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Kaupunginarkistosta olen saanut luettavakseni kaupungin ryhmäpuutarha-lautakunnan http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 2 of 44 pöytäkirjat ja toimintakertomukset, josta avusta kiitokseni Ulla Toivaselle. Muissa yhteyksissä olen maininnut lähteen. Historiikin käsikirjoituksen ovat tarkastaneet Anja Kirpala-Suokas ja Pertti Sormunen, jotka ovat tehneet siihen lukuisia kronologiseen järjestelyyn liittyviä esityksiä, josta avusta suuri kiitokseni. Kiitos myös Minna Pihkolle, joka on tehnyt kieliasuun liittyviä parannuksia. Puheenjohtajan johdolla yhdistyksen toimintaa johtaa vuosikokouksen valitsema kuusihenkinen johtokunta. Yhdistyksellä oli ja on edelleenkin erikoinen ja arvokas voimavara: palstojen vuokraajat koostuvat erilaisten ammattien osaajista, joita on saatu vapaaehtoiseen talkootyöhön. Tällä on ollut erittäin suuri merkitys. Yhdistyksen arkisto sisältää historiikin kannalta ainoastaan kokousten pöytäkirjoja, joissa on joko henkilövalintoja tai sitten mökkialueen rakentamiseen, alueen hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä päätöksiä – joten niissä ei kerrota, miten itse kukin Kolmisopen alueella on kokenut asuvansa ja viihtyvänsä. Vuonna 2007 yhdistyksen johtokunta teki kyselyn asukkaiden viihtyvyydestä, jolloin kysyttiin muun muassa, mikä Kolmisopen mökkeilyssä on parasta. Vastauksissa arvostettiin: luonnonläheisyyttä, puuhastelua kasvien kanssa, yhteisöllisyyttä, paljon juttukavereita, naapuruutta, rauhallisuutta, yksinoloa, yhteissaunaa, kaupungin ja palvelujen läheisyyttä, hyvää uimarantaa, yhteisiä juhlia, Onnelan käyttömahdollisuutta, hyvää mieltä, Kolmisoppi koettiin hyvänä paikkana! Kuopiossa 6.2.2009 Urpo Perkiömäki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kanta-asukas Onnisoppi Kesä 16 Kansilehti: Urpo Perkiömäki: ”Neljä nyt asuttua soppea” Valokuvat: Urpo Perkiömäki 1. SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTYHISTORIAA ( alkujaan siirtolapuutarha, nykyisin ryhmäpuutarha) 1.1 Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen vuonna 1994: Eräät historian tutkijat katsovat niiden saaneen alkunsa keskiajalla Saksassa ja Tanskassa, joissa kuninkaan käskystä vuokrattiin maapalstoja vähävaraisen kaupunkilaisväestön viljeltäväksi. Ranskassa alkoi toiminta luostarien luovuttaessa peltoalueitaan köyhien ryyti- ja kaalimaaksi, joilla munkit ohjasivat viljelyä. Myöhemmin, varsinkin pula-aikoina, kehittivät hyväntekeväisyysjärjestöt toimintaa vuokraamalla maapalstoja, joita voidaan pitää siirtolapuutarhojen alkumuotona. Eräät suomalaiset historiantutkijat väittävät kuitenkin, että siirtolapuutarha-aate ei ole syntynyt työväestön virkistyksen parantamiseksi ja vihannesviljelyn edistämiseksi, vaan että lähtökohta on 1700-luvun Venäjällä, kun tsaari Pietari III. aloitti työsiirtolatoiminnan vankeinhoidon edistämiseksi ja etenkin alkoholin väärinkäytön kitkemiseksi pois rangaistusvankien keskuudessa. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Bobrikov toi idean 1905 Suomeen ja http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 3 of 44 aate sai kaupunginvaltuuston piirissä nopeasti kannatusta. Työsiirtolat perustettiin maaseudulle ja palstat sijoitettiin vartioinnin helpottamiseksi 1.2. Timo Niiranen kirjassaan: Miten ennen asuttiin Siirtolapuutarhojen ja – majojen syntyhistoriaa ja kehitystä voidaan verrata myös siihen, miten ennen asuttiin. Se selviää Kuopion museon tutkija fil. lis. Timo Niirasen kirjasta (vuodelta 1981) ”Miten ennen asuttiin”. Timo Niirasella oli mökki Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella. Timo Niirasen kirja on myös hakuteos 1.3. Ryhmäpuutarhat Kuopion kaupungissa Päiväranta on vanhin, se on perustettu 1940-luvulla. Alueen pinta-ala on 7,0 ha, ja palstoja on 132 kpl. Majaniemi on perustettu 1950-luvulla. Alueen pinta-ala on 2,7 ha, ja palstoja on 45 kpl. Virranniemi on perustettu 1960-luvulla. Alueen pinta-ala on 8,4 ha, ja palstoja on 84 kpl. Kolmisoppi on perustettu 1970-luvulla. Alueen pinta-ala on 15,2 ha, ja palstoja 154. Alueet sijoittuvat 5-10 km etäisyydelle kaupungin keskustasta. Kaikki alueet sijoittuvat vesistön rantaan. Majaniemen aluetta lukuun ottamatta ne ovat asemakaava-alueella ja maankäyttö on asemakaavan mukaista; Majaniemi on merkitty yleiskaavaan. (Lähde: Kuopion kaupungin kotisivut; kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen) 1.4. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta Pöytäkirjat vuodelta 1987: Kuopion ryhmäpuutarhojen luonne yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana on muuttunut suuresti. Nykyisin se on nähtävänä korvaavana loma-asuntomuotona ja tällöin tehokkaana maankäyttönä. kaupunkirakenteen osana ja tällöin - säilytettävä ”osakulttuurin” omaleimaisena aluekokonaisuutena sekä - kaupunkimaisen viihtyvyyden laadullisena parantajana ympäristönsuojelua ja hoitoa korostavan tekijänä matkailua edistävänä tekijänä sosiaalisia ja muita yhteiskunnallisia palveluja tukevana Tässä mielessä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota ryhmäpuutarhatoiminnan kehittämiseen. Päätös Päivärannan ryhmäpuutarha-alueen säilyttämisestä nykyisellään toivotaankin saatavan mahdollisimman pian, jotta palstalaisten usko tulevaisuuteen ei horjuisi tällä monitahoisella vapaaaikasektorilla. Pöytäkirjat vuodelta 1989: Palstanvaraajia ja niiksi pyrkiviä on yhtäläisesti kaikista em. muodoista siis - kerros-, rivitalo ja omakotitaloissa asuvia - perheellisiä ja yksinäisiä - iältään nuoria ja huomattavasti myös vanhempaa ikäluokkaa - kakista yhteiskuntaluokista jne. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 4 of 44 Kehityksen suunta huomioiden tulee kaupungin varautua turvaamaan ryhmäpuutarhatoiminnan jatkuminen pysyväisenä ja laajenevana toimintana, ja varautua uusien alueiden rakentamiseen. 2. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHAALUEEN PERUSTAMINEN (Kuopion kaupungin päätökset ja - operatiivinen toiminta) 2.1. Kolmisopen alueen perustaminen Kolmisopen siirtolapuutarha-alueen kartoitus on suoritettu v. 1973, jolloin myös Kuopion kaupunginvaltuusto varasi Kolmisopen lammen luoteisrannalta olevan alueen uudeksi siirtolapuutarha-alueeksi, määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin sen rajoja. Siirtolapuutarhalautakunnan nimi ryhmäpuutarhalautakunnaksi. Vuonna 1974 siirtolapuutarhalautakunta pyysi, huomioon ottaen palstojen erittäin vilkkaan kysynnän, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin siirtolapuutarhaalueen perustamiseksi kaupungin eteläosaan, jossa sitä ei vielä ole. Alueen kartoitusta täydennettiin v 1975. Samana vuonna hyväksyttiin siirtolapuutarhalautakunnan johtosääntö, jonka mukaan lautakunta huolehtii kaupungin alueella harjoitettavan siirtolapuutarhatoiminnan valvonnasta sekä edistäen siirtolapuutarhatoimintaa. Samana vuonna Kuopion kaupungin siirtolapuutarhalautakunta käsitteli useaan otteeseen Kolmisopen alueen suunnittelua ja rakentamista. Kaupunginvaltuusto varasi määrärahan ja velvoitti asemakaavaosaston ryhtymään uuden alueen suunnitteluun. Samalla esitettiin siirtolapuutarha-lautakunnan nimi muutettavaksi ryhmäpuutarha- lautakunnaksi. Nimi ja johtosääntö tulivat voimaan seuraavan vuoden, 1976 alusta. 2.2. Asemakaavaosasto aloittaa alueen ja palstojen suunnittelun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kaavan on laatinut arkkitehti Ruotsalainen, joka vuonna 1976 kutsuttiin suunnittelijana mukaan. Kimmo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kolmisopen asemakaavan kokouksessaan 20.2.1978. Asemakaavamääräysten mukaan puutarha-palstojen pinta-alan tulee olla vähintään. 300 m² ja enintään 450 m2. Puutarhapalstalle saa rakentaa puutarhamajan, jonka kerrosala on korkeintaan 40 m². Alueelle saa rakentaa alueen käyttöä palvelevia kokoontumis-, harraste-, huolto- ja kalustetiloja sekä korkeintaan kolme asuntoa. Alueen metsiä on hoidettava puistomaisesti. Kaavassa Kolmisopen alueelle tuli 6 eri soppea. Rakentamiskelpoisiksi (maasto-olosuhteista johtuen) todettiin kuitenkin 4: Onnisoppi, Vihannessoppi, Hedelmäsoppi ja Juuressoppi, joilla on yhteensä 154 palstaa. Sen sijaan Neulasopen 19 tonttia (Pilpan tien takana) jäi rakentamatta. Marjasopen kunnallistekniikaltaan valmiit palstat on toistaiseksi vuokrattu kasvimaaksi. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 5 of 44 2.3. Tonttien vuokraus kuulutetaan yleiseen hakuun Vuonna 1975 hyväksytyn johtosäännön jälkeen siirtolapuutarhalautakunta teetti ja hyväksyi 5-vuotisbudjetin, johon kirjattiin muun muassa Kolmisopen toteuttamisaikataulu: 1976 alueen suunnitelma, palstoitus, tieverkosto ja salaojitus 1977 talousveden saaminen pumppu ja pintaputkistoineen. 1978 yhteisten alueiden suunnittelua ja toteutusta. 1979 kasteluvesiverkosto pintaputkistoineen. 1980 alueen loppukuntoon saattaminen. Tämän 5-vuotissuunnitelman toteuttamisessaan lautakunta onnistui vuosittain jopa hämmästyttävän hyvin pysymään tekemässään (alustavassa) aikataulussa – kuten myös 1980 vuodelle kirjatussa alueen loppukuntoon saattamisessa. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta julkaisi ensimmäisten (Onnisopen) palstojen vuokrauksen (ja lehti-ilmoituksen) kuuluttamalla 15.8.1978, että palstojen vuokrausasiakirjat on nähtävissä lautakunnan toimistossa. Palstoja on vuokrattavissa 46 kpl Hyväksytyille järjestettiin allekirjoitettiin 1.11.1978 yhteinen tiedotustilaisuus; ja vuokrasopimukset (Onnisopen jälkeen) Kaupungin suunnittelurakennusmestari Kalle Mustonen esitti Kolmisopen alueelle rakennettavien mökkien rakentamisen aikataulun, joka tavoite kirjattiin kaupungin toteuttamisohjelmaan vuosille 1979 – 83 1979 Vihannessoppi 50 palstaa 1980 Hedelmäsoppi 34 palstaa 1981 Juuressoppi 25 palstaa 1982 Neulasoppi 19 palstaa 1983 Marjasoppi 23 palstaa (Näistä Neulasoppi kokonaan ja Marjasoppi mökkien osalta jäivät rakentamatta) Onnisopen 46. palstasta viimeiset palstat valmistuivat vuoden v 1983 aikana, ja Onnisoppi oli rakennettu, yhtä majaa lukuun ottamatta, vuonna 1987. Vuokrattavia palstoja Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle valmistui: 1980 70 1981 85 kasvua 15 1982 90 kasvua 5 1983 123 kasvua 33 1984 128 kasvua 5 1985 129 kasvua 1 http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 6 of 44 1986 134 kasvua 5 1989 154 kasvua 20 Samaan aikaan kun ryhmäpuutarhalautakunta on kirjannut pöytäkirjoihinsa uudismökkien vuokrasopimuksia, on kirjattu vuosittain myös lukuisia muuttuneita mökkien omistussuhteiden muutoksia. 2.4. Onnelan tilan kaikki vanhat kiinteistöt Onnisopessa Ennen ryhmäpuutarha-alueen perustamista Onnelan tila oli maanviljelystila. Sittemmin tila siirtyi kaupungin omistukseen ja toimi kaupunginjohtajien kesänviettopaikkana; ja 1970-luvun lopulta alkaen nykyisenä ryhmäpuutarhaalueena. Alueella oli ja eli käsitys että tila siirtyi kaupungille lahjoituksena ehdolla, että sinne perustetaan ryhmäpuutarha-alue. Tästä mainittiin alueella käyneelle toimittajalle. Pian sen jälkeen oli lehdessä vastine, jossa Onnelan viimeisin omistaja (maanviljelijä ja tilan myyjä) vakuutti, että se oli puhdas myynti ja kauppa, joka ei sisältänyt ehtoja. Entisen maanviljelystilan päärakennus, jolle Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys antoi nimeksi ”Onnela”. Onnelaa vastapäätä, tien toisella puolella, on maanviljelystilan navetta, jolle yhdistys antoi nimeksi ”Varsala”. Navetan takana sijaitsi vanha puimalarakennus, jonka huonokuntoisena ja ränsistyneenä kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta puratti. 2.5. Suunnitteluosasto: kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla Keväällä 1987 Kuopion kaupunginkanslian suunnitteluosaston tutkija Batrick Hublin ympäristönsuojelutoimistosta on lähettänyt kirjeen Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille: …Kaupunginkanslian suunnitteluosaston vetämänä on käynnissä laaja-alainen vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnittelu, jossa yhtenä osa-alueena on mukana myös ryhmäpuutarha-asiat http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 7 of 44 Kehittämissuunnittelun lähtökohtana on kunkin sektorin ”omat haaveet” – siis se, kuinka asianharrastajat haluaisivat tilanteen olevan vuonna 2000 ja sen jälkeen. Se, kuinka realistista se on, jää tässä vaiheessa taka-alalle. Nostetaan esille tiettyjä asioita, jotka konkretisoituvat toteuttamisajankohtineen myöhemmin toteuttamisohjelmissa ja talousarvioissa. Tavoite Ryhmäpuutarhojen olemassa olevan tilanteen, sekä tarpeiden ja ongelmien kartoituksen perusteella, vedetään linjoja tulevaisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä ymmärtääkseni ovat mm. : - kuinka paljon ryhmäpuutarha-alueita Kuopiossa pitäisi olla? - missä niiden tulisi sijaita? - millaisia (miten varustettuja) niiden tulisi olla? Tulisi saada selkeä kuva tulevaisuuden aluetarpeista kaavoittajalle otettavaksi huomioon käynnissä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa. Hublin: Oman henkilökohtaisen käsitykseni mukaan työn tulee osoittaa ryhmäpuutarhojen/siirtolapuutarhojen olevan uudessa nousussa, toiminnan olevan ihmisille tärkeää ja sen tukemisen olevan kaupungille monessakin mielessä järkevää sekä että ryhmäpuutarhoille tulee selkeästi varata omat pysyvät alueensa, joita ei tarpeen tullen oteta muuhun käyttöön. 3. KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys 1979 – 2009 30-vuotta 6.2.2009 3.1 Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kuopiossa Hotelli Cumuluksessa 6.2.1979 klo 18.00 alkaen. Kokouksen järjestäytymistä viivytti se, etteivät osanottajat tunteneet riittävästi toisiaan. Niinpä Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan sihteeri Pirkko Hassinen, joka myöhemmin tuli laajempaan tietoisuuteen Kuopion kaupunginjohtaja Eino Luukkosen aviopuolisona, poimi nimiä paikalla olleista, jotka tuolloin olivat kaupungin työ- tai luottamuselimissä. Yhdistyksen perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Kaitokari ja sihteeriksi Urpo Perkiömäki. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Esa Heiskanen ja Asko Kokkonen. Yhdistyksen historiansa ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi Paavo Kaitokari puheenjohtajana, Urpo Perkiömäki, Toivo Karhunen, Jorma Huttunen, Helge Nuutinen, Elina Korhonen, Esa Heiskanen ja varajäseniksi Aino Huusko, Eila Kuismanen ja Kaarle Kilpiäinen. Se, että valinnat tehtiin kaupungin palveluksessa tai kaupungin luottamustehtävissä http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 8 of 44 olevien listalta ei ollut sinänsä huono asia. Päinvastoin: kun Kolmisopen alueen rakentaminen oli vasta alkanut ja oltiin lähes täysin kaupungin toimesta tapahtuvan johtamisen, kehittämisen ja resurssien anomisten ja myöntöjen varassa, oli yhdistyksen kannalta suuri merkitys sillä, että ensimmäisellä johtokunnalla oli hyvät suhteet kaupungin päättäjiin - ja johtokunta puolestaan tunsi kaupungin päättäjien toimintatavat. Ellei näin olisi ollut, tuskinpa niin mittavia projekteja olisi polkaistu liikkeelle jo heti ensimmäisenä toimintavuonna niin nopeasti kuin mitä tapahtui. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 22.1.1981. Yhdistyksen varsinaisina jäseninä voivat olla henkilöt, joille Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelta palstan. Jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen toimielimet: Yhdistyksen toiminnasta päättävät yhdistyksen kokoukset ja johtokunta. Varsinaiset vuosikokoukset pidetään helmikuussa ja syyskuussa. Johtokuntaan, joka on yhdistyksen lainmukainen hallitus, kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6 muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa, sekä 3 vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajat sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Vuonna 2006 johtokunnan alullepanemat ja syyskokouksen hyväksymät uudet säännöt saatiin rekisteröityä 19.6.2007. Jatkossa pidetään vain yksi vuosikokous huhtikuun loppuun mennessä. Ylimenokauden (syyskokouksesta kevätkokoukseen) jatkoivat entiset valitut luottamus- ja toimihenkilöt. 3.2 Yhdistyksen jäsenyyttä haettiin Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n mallisäännöillä Perustamiskokouksessaan yhdistys päätti hakea Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyttä. Jäsenyys on hyväksytty 6.10.1979 Siirtolapuutarhaliiton liittokokous Oulussa vuonna 1985 antoi julkilausuman, jossa todettiin muun muassa: ”…eräissä maamme kaupungeissa harkitaan liiketaloudellisten, liikenteellisten ja maapoliittisten syiden vuoksi siirtolapuutarhojen hävittämistä. Uhka on todellisuutta Helsingissä Marjaniemen siirtolapuutarhan kohdalla, kun alue aiotaan muuttaa kerrostaloalueeksi.” (alueella on myös tasavallan presidentin Tarja Halosen ryhmäpuutarhamökki.) Kuopiossa oli esillä Päivärannan siirtolapuutarhan osittainen kaavoittaminen asuntoalueeksi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta lähetti kirjeen (14.9.1987) Kuopion kaupunginhallitukselle. Siinä vastustettiin osan Päivärannan siirtolapuutarha-alueen siirtämistä ryhmäpuutarhakäytöstä asuntoalueeksi. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan päätös syntyi sen jälkeen, kun Kuopion aluejärjestö oli tällaista toimenpidettä siltä pyytänyt. 3.3 Kuopion ryhmäpuutarhayhdistyksille yhteinen aluejärjestö Vuonna 1981 kuopiolaisten ryhmäpuutarhayhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelussa katsottiin tarpeelliseksi perustaa aluejärjestö ajamaan yhdistysten etuja. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan jäsen Helge http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 9 of 44 Nuutinen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen) sai tehtäväkseen esittää (esitettykin 3.8.1981) asian Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnalle. Kolmisopen yhdistyksen vuosikokous maaliskuussa 1982 valitsi edustajikseen Kuopioon perustettavaan aluejärjestöön puheenjohtajansa Marjatta Heiskasen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan varajäsen, keskustapuolue) ja yhdistyksen johtokunnan jäsenen Helge Nuutisen (kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen, vasemmistoliitto Skdl. Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustamisen järjestäytymiskokous pidettiin Kuopiossa Kansa-vakuutusyhtiöiden kahvihuoneessa Tulliportinkatu 25 lokakuun 19.päivänä 1982. Osallistujat: Marjatta Heiskanen Kolmisoppi, Helge Nuutinen Kolmisoppi, Airi Mäkinen Päiväranta, Aino Hyttinen Päiväranta, Aina Laina Majaniemi, Helvi Ahojärvi Majaniemi sekä Virranniemestä Matti Poutiainen ja Tyyne Niskanen. Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta joutui puuttumaan Kuopion kaupungissa olevien ryhmäpuutarhayhdistysten toimihenkilöiden valintaan. Lautakunta ilmoitti yhdistyksille, että lautakunnan jäseniin sovellettavat jääviyssäännöt tulee huomioida ryhmäpuutarhayhdistysten johtokunnan jäseniä valitessa. Kunnallislain 25 §:n mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja muu jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä, hänen puolisoaan tai henkilöä, joka perintökaaren /40/65) 1-4 lukujen säännösten mukaan voi periä hänet, taikka tällaisen henkilön puolisoa. Muiden luottamushenkilöiden esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa se, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Lautakunta nimesi Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksestä yhden johtokuntaan valitun esteelliseksi, jonka aviopuoliso on lautakunnan jäsen. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta ei joutunut käsittelemään lautakunnan antamaa esteellisyyspäätöstä, sillä johtokuntaan valittu jäsen oli esteellisyyden takia omatoimisesti eronnut. Sen sijaan eronneen tilalle johtokunta valitsi jäljellä olevaksi kaudeksi yhdistyksen varajäsen. Liitosta – ja alueyhdistyksestä eroaminen Liiton, eikä aluejärjestönkään, merkitys oikein koskaan avautunut Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella asuville. Niinpä kymmenen vuoden aikana, 1980-luvulla, kasvoi ja voimistui vastustava mielipide liiton jäsenyyttä ja aluejärjestön toiminnan mielekkyyttä kohtaan. Aluetasolla yhtenä tekijänä oli varmaankin se, että ryhmäpuutarhoja oli 1940-luvulta lähtien perustettu 10-vuoden välein, jolloin toimintatavat ja tarpeet olivat kehittyneet eriasteisesti. Kolmisopessa elettiin vasta yhdistystoiminnan alkua ja alueen soppien ja mökkien rakentaminenkin oli vielä kesken. Yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 1991 antoi johtokunnan tehtäväksi suorittaa jäsenkysely, miten jäsenistö suhtautuu Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäsenyyteen. Jäsenkysely tehtiin kesäkuussa. Vastauksia tuli 69, joista 49 oli liitosta eroamisen kannalla. Se että vastauksia tuli niin vähän johtui siitä, että Kolmisopessa ei tiedetty liiton toiminnasta juuri mitään. Yhdistyksellä oli kyllä edustus liiton hallituksessa, ja sen edustaja kävi Helsingissä kokouksissa, mutta kun liitto ei, palkansaajajärjestöjen tavoin, ollut jäsentensä edunvalvontaelin, niin sen merkitys aatteellisena järjestönäkin jäi jäsenkunnalle hämäräksi. Jäsenkyselyä käsiteltiin vuosikokouksessa syksyllä 1991. Kokoukseen tuli myös liiton puheenjohtaja. Pitkän keskustelun ja lopuksi äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli, että yhdistys säilyttää jäsenyytensä liitossa. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 10 of 44 Mutta jo seuraavana vuonna asia nousi yllättäen uudelleen esille – ei johtokunnan taholta vaan alueen asukkailta. Kolmisopen yhdistyksen budjetista liiton jäsenmaksu oli täsmälleen samansuuruinen kuin Kolmisopen yhdistyksen oma jäsenmaksu, jolla yhdistys maksoi toimintansa ja kaikki alueelle ostamansa monet välttämättömät palvelut. Liitolle ei kuitenkaan tämäkään jäsenmaksu riittänyt. Sen toimistotilan hankintaa varten oli vuonna 1988 otettu laina, joka rasitti liiton taloudenhoitoa ja rajoitti toimintamahdollisuuksia. Ongelman hoitamiseksi liitossa ideoitiin 1992 alussa, että jäsenyhdistykset maksaisivat vielä ylimääräisen mutta vapaaehtoisen lahjoituksen liitolle, joka lahjoitus olisi puolet silloisesta liitolle jo maksetusta jäsenmääriin perustuvasta summasta (jäsenmaksusta). Kolmisopen yhdistyksen (maksusuorituksiin perustuva) budjetti ei ollut mitoitettu niin ”löysäksi”, joten johtokunta joutui toteamaan, ettei sillä ole edellytyksiä lahjoituksen antamiseen mutta suositteli, että yksittäiset jäsenet avustaisivat liittoa. Samaan aikaan alueella kuitenkin kasvoi yhä voimakkaampi vaatimus käsitellä uudelleen edellisessä vuosikokouksessa tehtyä päätöstä liiton jäsenyydestä. Liitosta eroamisesta tehtiin esitys johtokunnalle. Johtokunta keskusteli asiasta, mutta siirsi päätöksenteon vuosikokouksen esityslistalle kohtaan: ” Muut asiat – Suomen siirtolapuutarhaliiton jäsenyys”. Tätä yhdistyksen vuosikokous käsitteli 27.9.1992. Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin kannatettu ehdotus, että eroamispäätös alistetaan jo tässä syyskokouksessa jäsenäänestykseen. Kokouksen puheenjohtaja Paavo Kaitokari (joka on lähes aina valittu vuosikokouksen puheenjohtajaksi) ehdotti äänestysmenettelytavaksi nimenhuuto äänestystä, jossa erotaan vastaavat ”kyllä” ja jatketaan ”ei”. Äänestyksen tuloksena oli, että kokouksen äänioikeutetuista 82,5 % oli eroamisen kannalla. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen ylittävän ¾ osan annetuista äänistä, ja täyttävän yhdistyksen sääntöjen 6 §:n ehdot, joten hän velvoitti johtokunnan ryhtymään eroamisen aiheuttaviin toimenpiteisiin. Kun yhdistys erosi liitosta pohja putosi myös alueyhdistyksen jäsenyyteen, koska Kolmisopen yhdistys ei enää voinut osallistua eikä esittää ehdokkaita liiton toimielimiin. Myös kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan lakkauttaminen v 1992 vähensi osaltaan yhteenkuuluvuutta. Vuonna 1998 Kolmisopen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous teki päätöksen, että yhdistys eroaa Kuopion Siirtolaja Ryhmäpuutarhayhdistyksestä. 3.4. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta valvoi mökkien rakentamista Kuopion kaupungin arkkitehtiosasto oli koonnut valmiin kansion, jossa olevien piirustusten, lukuisten detaljien mukaisesti oli helppo rakentaa: perustusvaihtoehdot, puutavaran koot, menekit ja mitoitus, naulausohjeet kantaville rakenteille, rakennussuunnittelun sekä sähkö- ja rakennepiirustukset. Lisäksi oli ohjeet, miten rakentaja menettelee lupa- ja tarkastushakemuksia pyytäessään: Rakentaja hankkii vastuunalaisen työnjohtajan. Mittausosasto suorittaa rakennuspaikan merkitsemisen vuokraajan sitä pyytäessä. Rakennusvalvontatoimisto suorittaa pohjan -perustuksen -, rungon – ja lopputarkastukset. Mittausosasto suorittaa sijaintikatselmuksen rakennuksen valmistuttua, kun vuokraaja sitä pyytää. Ensimmäiset mökit olivat 7 x 5 m² pystylomalautainen pintalaudoitus. Komposti Arkkitehtiosastolla oli mökin asemapiirroksen nurkkaukseen merkitty kompostin paikka; joka olikin mökin lisäksi ainoa hyväksytty rakennelma tontilla. Arkkitehtiosasto antoi rakentamisesta, materiaalista ja käytöstä piirustukset ja http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 11 of 44 ohjeet: Komposti on lautarakenteinen (ei painekyllästettyä) kaksiosainen 2 x (100 cm x 100 cm), korkeus 80 cm. Toinen puolisko on esikompostin tekoon, jonka täyttö aloitetaan keväällä keräämällä pohjalle tontilta löytyviä karkeita kuivia jätteitä kuten puiden, pensaiden ja monivuotisten koristekasvien leikkuujätteitä, vatunvarsia, lehtiä, kulottunutta heinää jne. silputtuina karkea ja hieno aines vuorotellen kerroksittain. Ainakin ruoanjätteet ja käymäläjäte on aina peitettävä mullalla tai turpeella. Jos kompostiin ei tule ruoka- eikä käymäläjätettä, lisätään aika ajoin Ureanimistä lannoitetta tai Y- lannasta. Kaisla ja rakkolevä ovat erinomaisia kompostin aineksia kaikkina vuodenaikoina. Esikompostin tulee olla kostea, mutta ei märkä. Varsinainen kompostointi: Syksyllä nostellaan esikomposti toiseen puoliskoon samalla hyvin ravistellen ja sekoittaen. Sivuilla ja päällä olleet huonommin lahonneet sijoitetaan kompostin keskelle vähän Ureaa lisäten. Komposti on sopivan kosteaa, kun kädessä puristettaessa kämmen tulee märäksi, mutta vettä ei valu. Komposti voidaan suojata liialta kuivumiselta esim. raparperinlehdellä. Syksyllä peitetään komposti mullalla (n. 5 cm) ja oljilla tai muilla kasvinjätteillä, jotka keväällä voidaan ottaa esikompostin pohjaksi. Päälle voidaan levittää muovikalvo. Alkuperäinen ohjeistus on lehtikompostina edelleenkin käytössä ja käyttökelpoinen. Ryhmäpuutarhalautakunta valvoi, että annettuja piirustuksia, mitoituksia sekä ohjeita (mm. materiaalit ja värit) noudatetaan. Syksyllä 1982 lautakunta lähetti kirjeen alueen kaikille mökeille. Siinä huomautettiin, ettei annettuja ohjeita ja määräyksiä ole täysin noudatettu. On ilmennyt poikkeavuutta mm. kattojen värityksen suhteen. (vielä kaksi vuotta myöhemmin lautakunta katselmuksessaan totesi, että Vihannessopessa ryhdyttävä toimenpiteisiin katteiden värisävyjen saattamiseksi rakennusluvan mukaiseksi. Palstalle ei saa tuoda, eikä rakentaa minkäänlaista säilytysvajaa tai muuta rakennusta. Yleiset alueet (=palstojen ulkopuoliset alueet) tulee jokaisen palstansa kohdalta ja muut yhteistuumin yhdistyksen kanssa pitää hoidettuina. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta –perustettu 1940 ja lakkautettu 1992 – kehitti, ohjasi ja valvoi määrätietoisesti Kuopiossa olevien ryhmäpuutarhaalueiden toimintaa. Lautakunta myönsi ja puolsi avustuksia alueen hoitoon ja tiestön kunnossapitoon, mutta myös alueella tehtäviin talkootöihin ja niihin tarvittaviin hankintoihin, sekä vanhojen olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin. Lautakunta teki kevät- ja syystarkastukset, joissa olivat mukana myös yhdistyksen edustajat. Lautakunta oli tiukka valvoja mutta kuunteli herkällä korvalla yhdistyksen/alueen ryhmäpuutarhayhdistysten taholta tehtyjä esityksiä, joita on ainakin Kolmisopen yhdistys, arkistoitujen kirjeiden perusteella, tehnytkin erittäin paljon. Lautakunta teki kaksi alueelle tapahtuvaa katselmusta vuodessa, ja kutsui yhdistysten puheenjohtajat jokakeväiseen palaveriin. Lautakunta valvoi tiukasti myös mökkien rakentamista – ja että annetuista ohjeista ei poiketa ”omilla ismeillään” eikä mitään muita rakennelmia saa olla kuin mökin lisäksi palstan nurkassa oleva puinen kompostilaatikko. Erään katselmuksen jälkeen annetussa kirjeessä mökkiläisille kiellettiin jopa rakenteilla olevan erään uuden mökin koristeellinen tuulilauta (katon päädyn reunassa harjalta räystääseen kulkeva, vuoliaisten ”päätypoikien” päät peittävä koristeellinen suojuslauta). Lautakunnan tiukka valvonta auttoi kuitenkin myös esille tulleiden puutteiden todentamista sekä niiden poistamiseen tarvittavien resurssien saamista - ainakin Kolmisopen alueella. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 12 of 44 Lautakunnan lakkauttamisen jälkeen kaupungin kiinnostus Kuopion alueella olevien ryhmäpuutarhojen asioista on kaiken aikaa vähentynyt. Vuonna 2008 kaupunki teki merkittävän päätöksen, kun se ilmoitti että yhdistys on oikeutettu saamaan avusta, jos sen hakemus täyttää kaupungin yleisten alueiden tekemiseen määriteltyjen töiden ehdot: Kaupungilta anottavan avustuksen antamisessa avustusta saa vasta suunnitelma – kustannusarvio – katselmus – toteutus – lopputarkastus –prosessin jälkeen. Talkoorahasta päättää tekninen lautakunta. Etusijalle asetetaan asuin- ja elinympäristön kehittämiseen tähtäävät erilliset hankkeet ja kehittämisprojektit, jotka edistävät asukkaiden yhteistä hyvää. Tuettavilla hankkeilla tulee olla laajempaa kaupunkikuvallista tai toiminnallista merkitystä kuin yhden talon tai suppean asukasryhmän etu. Talkoorahaa myönnetään tarvike-, materiaali- ja konekuluihin ja kohteeseen tehtävästä henkilötyöstä vastaavat anojat. Määrärahaa voi hakea: Yleisen kaupunkikuvan kohentamiseen tähtäävät hankkeet (epäsiistin alueen viher- ja istutustyöt, siivoustalkoot yms.) Yleisen kaupunkiympäristön kohentamiseen (keskeiset katualueet, erilaiset virkistysalueet, autopaikka-alueiden järjestelytyöt, jotka liittyvät kaupunginosan kunnossapitoprojekteihin) Palvelutason parantamiseen tähtäävät hankkeet (uima- ja venerannat, ilmoitustaulut ym. yleisten rakennusten ja rakenteiden korjaamiseen) Määrärahaa ei saa rakennuslupa-, jätehuoltoasiat ym. eikä oman piha-alueen kunnostamiseen. Talkoorahasta päättää vuosittain tekninen lautakunta talousarviomäärärahan puitteissa. 3.5. Nurmikot, puistot ja aidat Kaupungin lähes keskustassa maanviljelystilalle historian saatossa raivatut avarat pellot hävisivät, ja niille kaavoitettiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue. Alueelle tuli mökkipalstat mutta myös yhteisiä viheralueita. Keväällä 1983 yhdistyksen toimesta uimarannan ja Onnelan välinen vanha peltoaukeama kynnätettiin. Maanviljelyksessä aikoinaan ollut mutta kesannolle jätetty alue elätti jyrsijöitä, jotka kävivät tekemässä tuhojaan läheisten tonttien orapihlaja-aidoille ja mansikka ja kukkaistutuksille. Saatiin lautakunnan lupa siihen, että seuraavana keväänä tälle ylösotetulle alueelle voitaisiin istuttaa perunaa. Arkistotietojen mukaan Onnelan ja Onnisopen välisillä viheralueilla saivat muutamat mökkiläiset hyvän perunasadon. Syksyllä tuli kuitenkin tiedoksi, että palstojen ulkopuolisia viljelmiä ei kaupunki jatkossa tule hyväksymään. Yhdistys lähetti kirjeen tekniselle toimistolle, jossa pyydettiin kiirehtimään teknillistä toimistoa leikkikentän rakentamisessa. Jos syksyllä tehdään pohjatyöt ja varataan tarvikkeet, puutarhayhdistys on valmis rakentamaan itse leikkikentän talkootöinä joko tänä syksynä tai viimeistään ensi keväänä. Leikkikentän tarve on huutava, sillä perheissä on huomattavasti leikkikenttäikäisiä lapsia. Ryhmäpuutarhalautakunnan syyskatselmuksessa todettiin: ”Lasten leikkipaikka on rakennettu Onnisoppeen. Ensi kesäksi hankitaan leikkivälineistöä” Ylipuutarhuri Erkki Oinonen: Talkooavustusta voi edelleenkin hakea. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 13 of 44 Kaupungin päätöstä edeltävänä kesänä Kolmisoppeen kutsuttuna vieraana 10.8.2007 Kuopion kaupungin ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi tulossa olevat avustusehdot, mutta että talkooavustusta voisi edelleenkin myös Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue saada. Tällaisia kohteita voivat olla esim. alueen tiestö, joka kaipaa kunnostamista; pääteiden kunnostus kiireellisempänä. Myös uimarannan peruskunnostustöihin voi hakea ja saada avustusta. Uusista päätösperusteista saatiin tuta v. 2008, kun teknisen lautakunnan kokouksessa käsiteltiin Kolmisopen ryhmäpuutarha-yhdistyksen anomusta Alueen tiestö kaipaa alueelle tulevan yleisen tien kunnostusta peruskorjauskustannuksiin. Tuolloin kaupungininsinööri esitti, ”että olisi perusteltua osoittaa tälle hankkeelle määräraha” Asiantuntijalausunnossaan hän toi esille: ”Tien liikennemäärät huomioon ottaen päällysteeksi sopisi hyvin sidottu sorapinta (SIP)”. Lautakunta kuitenkin hylkäsi esityksen äänin 1 vastaan 10. Yhdistyksen budjettia hyväksyttäessä ei vielä silloin tiedetty, että kaupungin päätökset tulevat voimaan jo seuraavana vuonna. Niinpä korjaus- ja ylläpitokustannukset ylittivät yhdistyksen budjetin suunnitellun tason. Pensasaidat Katselmuksessa ylipuutarhuri Erkki Oinonen totesi, että ongelmalliseksi osoittautuneet Siperianherne-aidat voidaan korvata toisilla yhtenäisillä aidanteilla, jos asukkaat yksimielisesti päättävät siitä mitä tulee tilalle ja että alue säilyy yhtenäisenä ja viihtyisänä. Oinonen suositteli yhtenäisiä istutusaikoja jo kustannussyistä. Pensasvaihtoehtoja: Aronia, Angervot, Tuomipihlaja, Kuusi, Tuija, Orapihlaja. Tärkeää on hyvä kasvukyky ja uusiutuvuus 4. Eräitä Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnan tekemiä päätöksiä kolmenkymmenen vuoden ajalta. 1979 15.2.1979 päivätyllä kirjeellä anottiin ryhmäpuutarhalautakunnalta Onnelan tilan päärakennuksen ja navetan rakennusten käyttöoikeutta kesästä 1979 alkaen toistaiseksi koska alueen majojen rakentaminen alkaa kesällä 1979 ja yhdistyksen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 14 of 44 käytössä ei ole alueella minkäänlaisia kokoustiloja, joita vastaperustetun yhdistyksen toiminnan käynnistäminen edellyttää. Samalla yhdistys esittää, että kaupunki kunnostaisi ennen käyttöoikeuden luovuttamista Onnelan päärakennuksen alakerran kokoustiloiksi sekä yläkerran aluevalvojan asunnoksi. Kunnostukseen sekä vuokraukseen kaupunki suostui. Vuokra-aika alkoi ja vuokrasopimus allekirjoitettiin 17.4.1979. Yhdistyksen puolelta sopimuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Paavo Kaitokari ja sihteeri Eila Kuismanen. Sopimuksessa todetaan mm. : Kuopion kaupunki vuokraa Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistykselle Kuopion kaupungin Leväsen kylässä Onnelan tilalla Rno 2:21 sijaitsevat rakennukset seuraavilla ehdoilla Vuokra-aika alkaa 1.toukokuuta 1979. Vuosivuokra on yhteensä 50 markkaa. Sähköstä vuokranottaja maksaa erikseen sähkölaitokselle tekemänsä sopimuksen mukaan. Vuokranottajalla on oikeus käyttää asuinrakennusta, saunaa ja ulkorakennusta sekä niihin välittömästi liittyvää piha-aluetta ja rantaa. Alueella kasvavia puita ei saa kaataa kaupungin metsätoimiston luvatta. Vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota kuutta kuukautta ennen vuokra-ajan päättymistä. Tiet ja vesihuolto Yhdistyksen kirjeessä tielautakunnalle 1979 anottiin, että kaupunki ottaisi hoitoonsa Neulasuon tien ja samalla korjaisi sen liikennöitävään kuntoon. Esim. vanha radanylityspaikka on liian korkea linja-auton kulkua ajatellen. Yhdistyksen taholta on puhelimitse kysytty liikennöitsijöiden halua järjestää linja-autovuorot alueelle. Vastauksena on saatu, että on mahdollista hoitaa välttämätön liikennevuoro alueelle vain siinä tapauksessa että tie saadaan siihen kuntoon, että linja-auto voi sitä myöten kulkea. Lampivesi ja kasteluverkosto V. 1976 kaupungin suunnitelmiin kirjattiin: mökkien kasteluverkoston rakentaminen; tie 5,5 m leveä, rakennekerros 0,5 m. V. 1979 Kolmisopen yhdistys pyysi tekniseltä lautakunnalta kirjallisen ilmoituksen pumppaamon rakentamisaikataulusta sekä tielautakunnalta tieto tiestä, jotta saataisiin linja-autovuoro alueelle. Pumppaamo nostaa jokaiselle tontille tulevan paineveden, jota käytetään kasteluun. Toimenpide edellytti kaupungin taholta kahden kolmen päivän talkoot kytkennässä ja katkaisussa; jonka jälkeen vesiverkon omatoiminen hoito: päivässä poikki ja päälle. Myöhemmin nämä työt kokonaisuudessaan ovat siirtyneet yhdistyksen johtokunnalle. 1980 Kesä ehti pitkälle kulua ennen kuin saatiin vedet juoksemaan johtoja pitkin tonteille. Puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, joka tuolloin oli Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö, käynnisti Onnelassa 1980-luvun alussa kevätkauden hartaustilaisuuden, joka on säilynyt arvostettuna perinteenä näihin päiviin asti. 1981 Iso sauna http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 15 of 44 Sauna valmistui rakennussuunnitelmien mukaisesti v. 1982 Saunasta tuli vähän liian pieni, minkä takia löylyyn pääsyä voi joutua joskus odottamaan. Pian saunan valmistumisen jälkeen johtokunta toi tämän ryhmäpuutarhalautakunnan tietoon ja toivomuksella, että aloitettaisiin toisen saunan valmistelutyö. Toista saunaa ei kuitenkaan saatu. Pikku sauna Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen perustamisen aikaan alueella oli vain yksi pieni, vanha puulämmitteinen hirrestä veistetty yhden perheen sauna. Sauna on edelleenkin (puulämmitteisenä) olemassa ja käytössä. Sitä on vuosien myötä sisätiloiltaan korjailtu. Saunaa on käytetty erityisesti keväisin (jolloin iso sauna ei vielä ole käytössä) ja syksyisin (jolloin vesi on katkaistu ja ison saunan käyttö loppunut). Johtokunnassa on aika ajoin harkittu, että pikkusauna huonokuntoisena purettaisiin, ja sen tilalle pystytettäisiin uusi. Tekninen virasto julkisti alustava rakentamisaikataulun Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle. Tulevia toimenpiteitä: - Talonrakennustyöt: sauna: perustukset, seinät, katto ja hormirakenteet Aluevalvojan huoneiston kunnostus (Onnelassa –aluevalvoja jäi nimeämättä) - Maarakennustyöt: jätteiden käsittelyalue, lasten leikkipaikka (Onnisoppi), Vihannessopen rakentaminen teiden, vesijohdon ja sähkötöiden osalta valmiiksi sekä eräiden tonttien peruskunnostus (suurten kivien ja kantojen poistaminen, tasaus ja päällystys tiealueilta saatavalla ruokamullalla yhteensä - Saunarakennus valmiiksi, lentopallokenttä (saunan läheisyyteen). Hedelmäsoppi (tiet, vesijohto ja sähköistystyöt . Aluevalvojan lopulliset tilat - 1983 Juuressoppi tiet, vesijohto ja sähköistystyöt. Pysäköintialueet (Juuressoppi ja Vihannessoppi) - 1984 Marjasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Pienkentät Kerhomaja - 1985 Neulasoppi tiet, vesijohto ja sähköistämistyöt Palloilukentät Pysäköintialueet loput valmiiksi ja v 1986 tieyhteys kaupunkiin Puimala V 1981 johtokunta käsitteli kirjettä, jossa neljä Onnisopessa asuvaa anoivat Kuopion ryhmäpuutarhalautakunnalta, että Onnelan tilan puimalarakennukseen, joka sijaitsee metsän sisällä navetan takana, saataisiin perustaa kesäaikainen kalkkuna- tai kanatarha. Niitä hoidettaisiin vain kotitalouskäyttöä varten, eläimet otetaan keväällä ja teurastetaan syksyllä. Johtokunta antoi hankkeelle puoltavan lausunnon. Syksyllä 1981 tilattiin Onnelan piha-alueelle 6. hengen istuttavan keinu, sohvapenkkejä 2 kpl, yksi pöytä ja 6 tuolia http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 16 of 44 1982 Johtokunta kiirehti parkkipaikoille johtavan tien rakentamista Vihannessoppeen päin. Parkkipaikat oli rakennettu, mutta suora tieyhteys puuttuu, minkä takia ajoneuvo- ja rahtiliikenne kulkee Onnisopen kautta. Onnisopen alueiden tietkään eivät säily kunnossa minkä lisäksi on huomattavia pölyhaittoja. Bussipysäkin kilpi siirrettiin Onnelan pihaan, jolloin ajo väheni mökkialueella. Ison saunan lämmitysvuorot Sauna valmistui v. 1982. Samana vuonna Elina Korhonen laati suuritöisen selvityksen, miten Majaniemessä, Päivärannassa ja Virranniemessä menetellään saunan käytössä ja hoidossa. Johtokunta totesi selvityksen erittäin käyttökelpoiseksi, ja päätti sen pohjalta laatia käyttöohjeet uutta saunaa varten. (ohje on käyttökelpoisuudessaan säilynyt ohjeena näihin päiviin saakka). Budjettia varten johtokunta arvioi, että saunojia tulisi 92:sta mökistä 2,5 henkeä/mökki, jolloin käyttäjien määrä olisi 230 henkeä. Kun sauna lämpiää kahdesti viikossa 20:nen viikon ajan, kävijämääräksi tulee asumisvuoden aikana 9200 saunojaa. Yhdistys ei kerää saunan käytöstä voittoa, vaan tulot mitoitetaan menojen mukaan. Saunan lämmittäjistä laaditaan kiertävä vuorolista niin että alueen jokaisesta mökistä on lämmittäjät vuorollaan. Arvio perustui siihen, että saunaa lämmitettiin keskiviikkona ja lauantaina klo 18.00 … 21.00.; jolloin vanhaa saunaa ei lämmitetä sinä iltana, kun iso sauna lämpiää. Myöhemmin siirryttiin nykyiseen käytäntöön, että sauna lämpiää tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin - eikä vanhan saunan lämmittäminen ole sidottu ison saunan käyttöön. v 1992 ison saunan yhteyteen suihku, joka on kaikkien alueväen käytössä Uimaranta Kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnan toimintakertomuksessa 1981 todetaan: ”… rakennetaan ajanmukainen uimaranta, missä pienten lasten uintimahdollisuudet on otettu kiitettävästi huomioon. Yhdistys haki lupaa venevalkaman rakentamiseen, jotta veneet saataisiin pois uimarannan välittömästä läheisyydestä. Suunnitelmaa tarkasteltiin maastokäynnillä 26.7.2002, jolloin paikalla olivat: Jarmo Hartikainen, Anne Grönlund ja Lassi Parviainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, Jaana Rantakokko ympäristönsuojelutoimistosta, sekä puheenjohtaja Lauri Kemppainen ja Urpo Perkiömäki alueen yhdistyksestä. Venevalkamaa haluttiin laajentaa 25 m jo olemassa olevan uimarannan pohjoispuolelle. Rannan kunnostamiseen käytetään viiraa ja hiekkaa. Kunnostaminen ulottuisi 2…3 m vesialueen puolelle Uimaranta ja sen läheisyydessä olevat saunat kuuluvat ilman muuta Kolmisopen asukkaiden kesän suosituimpiin virkistyskohteisiin. (Panoraama valokuva: Kimmo Perkiömäki) Uimarannan rantaryteikkö raivattiin talkootyönä. Mutapohjaiseen rantaan ja osin rantaveteenkin ulottuen levitettiin suodatinkangas, joka peitettiin hiekkapatjalla. Hiekkakerrosta on jouduttu muutaman kerran vahvistamaan, kuten 1.7.2002 http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 17 of 44 otetussa digitaalisessa panoraamakuvassakin näkyy. venevalkaman rakentamista varten ajettua maa-ainesta. Kuvassa näkyy myös Kolmisoppi-lampi kuuluu Kolmisoppi - Neulamäki Natura-alueeseen. Lammen rannoilla kasvaa harvinaista varstasaraa, jonka löytymisen takia venevalkaman pituutta jouduttiin lyhentämään pari metriä. Muuta estettä ei löytynyt, mutta ennen töiden aloittamista oli haettava suostumus vesialueen omistajalta sekä ranta-alueen maanomistajalta eli Kuopion kaupungilta. Lisäksi rantavyöhykkeen puuston harventamisesta on sovittava kaupungin metsätoimiston edustajan kanssa. Rakennuslupa saatiin ja venevalkaman rakentaminen alkoi. Työt valmistuivat seuraavana kesänä. Uimaranta käsitettiin yleiseksi rannaksi Suodatinkangas ja hiekkakerros ulottuvat laituriin saakka. Laiturin ja rannan välinen allas suunniteltiin lasten käyttöön. Sitä suojaamaan ja turvaamaan kiinnitettiin laiturin paalutuksen kylkeen vesirajaan ulottuvat levyt, jotka kuitenkin jään aiheuttamien paalujen liikkumisten takia irtosivat. Yhdistyksen talkootyönä on jään nostamia paaluja ”joukkovoimalla” kevätjäältä hakattu takaisin; kuten viimeksi yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Vainikaisen v 2007 koolle kutsuma talkooväki teki. Uimaranta valmistui. v1982. Nopeasti levisi käsitys, että se on yleinen uimaranta. Johtokunta totesikin pian, että tilanne ei ole hallinnassa. Yhdistyksen vuosikokous velvoitti johtokuntaa toimimaan aktiivisesti tässä asiassa. Johtokunta pääsi kaupunginjohtaja Juhani Koskisen puheille, jossa kärjistynyt tilanne kuvailtiin. Välittömästi, suullisesti, kaupunginjohtaja Juhani Koskinen arvioi, ettei yleinen uimaranta voi kuulua kaupungin yhdistykselle vuokraamalle alueelle. Saatiin lupaus, että asia otetaan esille kaupunginhallituksessa. Heti sen jälkeen johtokunnan puheenjohtaja Marjatta Heiskanen kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa kuvailtiin syntynyttä tilannetta: lähetti … Kaavoituksessa läntinen ranta on merkitty ryhmäpuutarha-alueen rannaksi, joka on myös ryhmäpuutarhalautakunnan käsitys. Jo kesällä 1981 ja varsinkin tänä kesänä on järjestyksenpito rannalla osoittautunut yhdistykselle ylivoimaiseksi. Jynkästä, Särkiniemestä ja Neulamäestä tulee henkilö- ja pakettiautoja, jotka pysäköivät yhdistyksen hallinnassa olevalle pienelle parkkipaikalle, vaikka niitä ei ole riittävästi edes puutarha-alueen omille asukkaille, kun viralliset parkkipaikat ovat vielä rakentamatta. Autoista jätetään jopa roskia. Autoilla ja mopedeilla ajetaan jopa uimarannalle, jossa voidaan nauttia retkiateria ja jättää aterian tähteet muovipusseineen, pulloineen, peltitörppöineen jne. hiekkarannalle. Särkyneet lasinsirpaleet ovat vaaraksi lapsille ja aikuisillekin, mutta aivan hirveältä tuntuu, että tässä vaiheessa vielä puhdas ja siisti ranta saatetaan tuhota hetkessä. Uimarannalla ei ole edes käymälää. Eivätkä uimarannan ulkopuoliset käyttäjät tyydy käymään pelkästään uimarannalla, vaan kurvailevat rakennetulla puutarha-alueella, http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 18 of 44 ajaen nopeutta, joka asutustaajamissakin on kielletty, teillä jotka on tarkoitettu lähinnä jalankulkijoille ja siellä liikkuville pienille lapsille. Puutarhayhdistyksen toimesta, ryhmäpuutarhalautakunnan luvalla, päätiet on merkitty yksityisaluemerkinnällä, samoin kuin uimarantaan menevä tekstikin, mutta ulkopuoliset eivät näitä kunnioita. Ne herättävät lähinnä agressioita, kun heidän käynnilleen kuuluu olevan liikuntatoimiston lupa. Liikuntatoimisto todellakin kärjisti asian, kun se vastasi lukijan Savon Sanomiin kirjoittamaan kyselyyn, että ranta laitureineen on yleinen uimaranta. Kaupunginhallitus ilmoitti kuitenkin 9.8.1982 päättäneensä, että ”… ryhmäpuutarhalautakunnalle luovutettu alue on ryhmäpuutarha-aluetta eikä yleisen uimarannan aluetta, ja että Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen hallinta- ja käyttöoikeus kuuluu Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistykselle.” 19.10.1982 Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten Aluejärjestön perustaminen. Perustamiskokouksessa Kolmisopesta Marjatta Heiskanen ja Helge Nuutinen 1982: YHDISTYS VASTUSTI MURSKAAMOA MUTTA OLISI HALUNNUT LINJAAUTOVUOROT Toisin kävi: Murskaustoiminnasta myönteinen päätös hakijalle. Liikennöitsijä luopui linja-autovuoroista koeajojen jälkeen. Yhdistys lähetti kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa esitettiin pelko että suunnitteilla olevasta louhinta- ja murskaustoiminnasta leviävä pöly tulee vahingoittamaan Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kasvimaita. Kaksi päivää vuosikokouksen päätöksestä puheenjohtaja Marjatta Heiskanen, vuosikokouksen sihteeri Urpo Perkiömäki, rahastonhoitaja Elina Korhonen, Timo Niiranen sekä Kolmisopen lammen rannalla ympärivuotisesti asuva Helga Holopainen luovuttivat 28.9.1982 kaupunginjohtaja Juhani Koskiselle kirjelmän, jossa esitetään kaupunginhallitukselle, että määräaikaistakaan vuokrasopimusta ei tulisi tehdä. Kirjelmän jättäjät painottavat ennen kaikkea alueen merkitystä virkistys- ja ulkoilualueena. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnassa päätettiin, että valitustielle ei kuitenkaan lähdetä, koska se haittaa puutarha-alueen kehittämistä muissa asioissa. Tästä syystä käännyttiin terveyslautakunnan puoleen, jotta se valvoisi, ettei puutarha-alueen viljelmille tulisi pölyhaittoja eikä Kolmisopen suojeltu lampi saastuisi sekä että murskaamon toiminta lopetettaisiin kesän ajaksi meluhaittojen takia. Kaavoitusarkkitehti ja ympäristönhoidonsuunnittelija esittivät kaupunginhallitukselle, että tietyin ehdoin alue varattaisiin anojalle. Kuopion Ympäristönsuojelijoiden mielestä Kolmisopen lammen kaakkoisrannalle ei tulisi sijoittaa louhinta- ja murskaustoimintaa sen aiheuttamien ympäristöhaittojen takia. Ehdotettu alue sijaitsee keskeisellä paikalla taajama- ja virkistysalueiden välissä. Välittömästi lammen takana on ryhmäpuutarha-alue sekä Vuorilammen suojelualue. Ahtaalla alueella eivät melu-, pöly-, maisema- ja liikennehäiriöt ole riittävästi estettävissä. Veden käyttö pölyntorjunnassa keskittäisi toiminnan kesäaikaan, jolloin myös ryhmäpuutarhan ja virkistysalueiden käyttö on vilkkaimmillaan, joten ”maisemakulissien” jättäminen Kolmisopen suuntaan supistaisi paikalla olevan louhittavan materiaalin määrän niin pieneksi, että murskaamon työskentely perustuisi muualta kuljetettuun ainekseen. 18.10.1982 kaupunginhallitus päätti kivenlouhintaja murskausluvan myöntämisestä hakijalle. Työvoittona Kolmisopen yhdistyksen johtokunta piti sitä, että murskaamo ei saa toimia parhaana puutarhakautena touko-syyskuussa. 1982: Yhdistyksen tavoite linja-autovuorojen saamiseksi http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 19 of 44 Kolmisoppeen kariutui Heti yhdistyksen perustamisesta lähtien heräsi tavoite, saada pysyvät vuosittaiset linja-autovuorot Kolmisoppeen. Vuosittain kirjein johtokunta muistutti kaupunkia ja erityisesti ryhmäpuutarhalautakuntaa tästä tavoitteesta. Lupa myönnettiin yhdeksi kesäksi Jääskeläisen autolle, jonka pieni linja-auto liikennöi 1.6 – 1.9.1985 välisenä aikana keskiviikkoisin ja perjantaisin keskiviikkoisin sunnuntaisin klo 16.55 Kelloniemi 21.45 Kelloniemi 18.45 Kelloniemi 17.40 Kolmisoppi 22.00 Kolmisoppi 19.00 Kolmisoppi 18.10 Kelloniemi 22.50 Kelloniemi 19.50 Kelloniemi Reitti: Kelloniemi – Saarijärvi – Männistö – Kauppahalli – Puijonlaakso – Savilahti – Leväsentie/Särkiniementien risteys – Kolmisoppi Matkustajien vähyyden takia kokeilu osoittautui tappiolliseksi. Kustannukset 10.850 mk ja lipputulot 790 mk, joten tappio oli n. 10.000 mk. Tappio katettiin valtion avustuksella ja kaupungin määrärahoista. 26.11.1982 yhdistys lähetti kirjeen kaupungin tekniselle toimistolle, Kuopion Liikenne Oy:lle ja K. Jääskeläinen Ky:lle. koskien linja-autovuorojen saamista Kolmisopen Ryhmäpuutarha-alueelle. Aikatauluja tarvitaan ainakin neljä, jotka pitäisi asettua: klo 6.00-6.30, 9.30-10.00, 16.30-17.00 ja 21.00-21.30, jolloin vuoroja voisivat käyttää päiväksi töihin menijät, päivän töiden jälkeen käydä ostoksilla ja tulla takaisin, jolloin myös paikalliset asukkaat voisivat käyttää samoja vuoroja. K. Jääskeläisen Auto Ky:stä vastattiin, että esitetyt aikataulut eivät yritykselle sovi, koska ne aiheuttaisivat lisähenkilökunnan palkkaamista ja samalla myös ilmeisesti lisäisivät yrityksen tappiollisuutta. Samalla muistutettiin, että lupaa haettiin viideksi vuodeksi, mutta se myönnettiin vain yhdeksi vuodeksi 1982. Kuopion Liikenne ilmoitti, ettei ole kiinnostunut ko. linjasta. Teknisestä toimistosta ilmoitettiin, että koska kesä 1982 oli ollut liikennöitsijälle tappiollinen, ei minkäänlaisia vuoroja lähdetty esittämään. Kolmisopen johtokunnan mielestä teknisen toimiston päätös ei kiinnittänyt riittävästi huomiota aikataulujen tarkoituksenmukaisuuteen. Niinpä johtokunta lähetti vielä kerran ”vähän happamanmakuisen” kirjeen kaupunginhallitukselle. Kirjeen kärki oli kuitenkin kohdistettu liikennöitsijään. ”Kun ottaa huomioon Kuopion liikenteen monopoliaseman ja vuorojen runsauden, ihmetyttää se, että työvuorojen välissä ei yrityksellä ole irrottaa miestä ja kalustoa ajamaan hieman tappiollistakin linjaa, kuten muille Kuopion siirtolapuutarha-alueillekin on”. Johtokunta päätti v. 1982, että bussipysäkin kilpi siirretään Onnelan pihaan, niin ajo vähenee mökkialueelta. v 1983 Yhdistys ilmoitti kaupunginhallitukselle, että vuorot olivat käyttäjien kannalta epätarkoituksenmukaiset ja muistutti että syksyllä 1982 yhdistys teki esityksen, jotta vuorot vastaisivat käyttäjien tarvetta. Tekniselle lautakunnalle esitettiin pyyntö, että edes joitakin linja-autovuoroja järjestyisi Kolmisoppeen. v 1984 Kaupunginhallitus ilmoitti, että se on kokouksessaan 2.4.1984 käsitellyt asiaa ja päättänyt anoa ko. alueen liikenteen hoitamiseksi asiointiyhteystukea liikenneministeriöltä. Marjatta Heiskasen kirje teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juuso Häikiölle: Kun yhtenä kesänä linja-autovuoro saatiin, oli kaupunki/maistraatti antanut liikennöimisoikeuden K. Jääskeläiselle, joka ajaessaan sai melkoiset tappiot, koska aikataulut eivät käyneet mökkikylältä työssäkäyville. Taustalla oli ollut kuitenkin Jääskeläisen anomus valtion jostakin tuesta. 1983 http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 20 of 44 Ote yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskasen kirjeestä Ritva Lampaiselle: … Toivottavasti ehdit vaalikiireittesi keskellä tutustua Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen asiaan. Ymmärsin keskusteluistamme torilla lauantaina 5.3.1983, että sijoituskiellolla voitaisiin koko murskaamon perustaminen tuolle alueelle estää. Olen itse ollut koko ajan niin idealistinen, että en ole halunnut uskoa murskaamon perustamista, koska ajan henki on ollut se, että luonnonsuojeluajatukselle ja myös tulevaisuuden virkistys- ja puhtaana säilyttämisasialle on alettu herätä. Kuopiossa on aivan liian monta luonnon suomaa virkistys- ja terveyslampea tuhottu ja pantu rakennusten ja teiden alle (niitä on tuhottu minun parikymmenvuotisen Kuopio-tuntemukseni aikana jo toista kymmentä) Saarijärviläisillä ja männistöläisillä on lähteensä, neulamäkeläisillä, leväsläisillä ym. olisi juuri kolmisopen alueilla puhtaita pohjavesiesiintymiä, kaikki uhkaa nyt tuhoutua. Kun puhutaan viidestä vuodesta, kysyn: minkä teollisuuslaitoksen kannattaa investoida vain viideksi vuodeksi? Vuokrasopimusta tullaan uusimaan, jos se kerran päästään tekemään. Marjatta Heiskanen päättää pitkän kirjeensä Lampaiselle intomieliseen huudahdukseen: - Eikö tämä sukupolvi halua tosiaankaan jättää mitään vahingoittamatta? Historian kirjoihin on syytä liittää monta karttaa Kuopion kaupungista 1960-luvulta, jotta tosiasiallinen tuho voitaisiin tajuta 2060-luvulla. Toivon todella että joudat lukemaan nämä asiat. Tämä asia ei ole mikään puoluepoliittinen asia. Haluaisin vain avata päättäjien silmät myös tulevaisuudelle. Johtokunta lähetti vielä kirjeen lääninhallitukselle:… Aluetta on rakennettu vasta kolme vuotta. Palstoilla viljellään vihanneksia, juureksia ja marjoja. Jotta pölyhaittoja ei pääsisi tulemaan vihannes- ja marjamailla, olisi murskaamo suljettava parhaaksi puutarhojen tuotantoajaksi, kesä-elokuuksi. V 1983 Johtokunnan kirje ryhmäpuutarhalautakunnalle: Yhä uudelleen on jouduttu toteamaan, että ohiajoteiden ja pysäköintialueiden rakentaminen viivästyy muiden rakennushankkeiden kustannuksella. Mistään vapaa-ajan rauhasta ei Onnisopen alueella ole tietoakaan edes kesällä 1984, jos kolmannen solun rakentajat joutuvat edelleen käyttämään läpikulkuteinään Onnisopen teitä. Sitä paitsi liikenne on aiheuttanut monenmoista harmia, esimerkiksi viinimarjat on jouduttu huuhtomaan useita kertoja, mansikoita ei voitu käyttää tienvarsitonteilla juuri ollenkaan. Pakokaasun leviämistä ei estä edes tiesuola. Tonttien kulmaukset rikkoutuvat raskaasta liikenteestä. V. 1983 yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskanen on lähettänyt kirjeen ryhmäpuutarhalautakunnalle. Kirjeessä hän tuo esille: … johtokunnan tietoon on tullut grynderimäistä toimintaa. Vuokraaja on rakentanut mökin Onnisoppeen, myynyt sen ja rakentanut Vihannessoppeen. Nyt sekin mökki on myynnissä, kun samanaikaisesti hän on hakemassa uutta palstaa. Kirjeessä pyydetään, että lautakunta, joka tekee vuokrasopimukset, tarkkailisi, jos samalle henkilölle lyhyellä välillä on vuokrattu tontti; kun tonteista muutoinkin on nyt kova kysyntä. Kokko 1983 Marjatta Heiskanen anoi poliisilaitokselta lupaa kokon polttamiseen. Samalla hän ilmoitti, että polttamisesta ja jälkivartioinnista vastaavat yhdistyksen johtokunnan nimeämät henkilöt. Tähän poliisilaitos on antanut luvan ehdolla, että paloviranomaisten antamia ohjeita noudatetaan ja että ympäristössä asuville ei aiheuteta kohtuuttomia savu- ja nokihaittoja. Palolaitos ilmoitti kirjallisesti, ettei polttamiselle ole estettä, kunhan valvotaan, ettei kipinät lennä metsään eikä rakennuksiin. Valvojat vastaavat myös jälkisammutuksesta. Polttopaikalle varataan http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 21 of 44 sankoja tai sankoruiskuja. Metsäpalovaroituksen aikana ei kokkoa kuitenkaan saa polttaa. Sittemmin kokon poltosta on tullut vuosittainen juhannus- ja elojuhlien iltamyöhän valoloisteinen, kipunainen huipentuma. Kokon paikaksi on alusta alkaen vakiintunut saunalle johtavan tien ja rannan lähellä oleva pieni alue. Monen metrin korkuinen kokko on kasautunut ja kasvanut, kun mökkitonteilta sinne viety poltettavaksi hyväksyttyä jätettä. Kioski v 1983, ennen kioskin perustamista johtokunta lähti siitä, että kioskin toiminta liittyisi saunan käyttöön ja – tiloihin. Myynnistä ei kerättäisi voittoa, ja myynti tapahtuisi vapaaehtoisvoimin. (Tähän ei alueelta löytynyt kuitenkaan riittävää halukkuutta ja talkoohenkeä.) 30.3.1983 yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Heiskanen lähetti kirjeen liikevaihtoverotoimistolle. Siinä todetaan, että Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys ry aikoo keväällä 1983 aloittaa ryhmäpuutarha-alueellaan sijaitsevan saunan yhteydessä muutamien kioskitavaroiden myynnin alueen omille asukkaille. Myynnin hoitaisivat vuorossa olevat saunanlämmittäjät. Kirjeessä kysytään, onko tällaisesta kioskitoiminnasta maksettava liikevaihtoveroa, kun tarkoitus ei ole voiton saaminen. 26.4.1983 Kuopion liikevaihtoverotoimisto on todennut että ko. toiminta ei ole katsottava tapahtuvan liiketoiminnan muodossa eikä myynnistä ole suoritettava liikevaihtoveroa. Kun erillisen kioskin perustaminen vahvistui, lehdessä lukijan palstalla nimimerkillä ”Mökkiläinen” kysyi pitääkö paikkansa, että alueelle on puollettu kaupan perustamista. Jos tämä on totta, niin autoliikenne alueen sisällä tulee kasvamaan. Marjatta Heiskanen vastasi Savon Sanomien lukijan sanomissa, että yhdistys suhtautui myönteisesti siihen, että kioskitoiminta saataisiin alueelle. Sieltä saataisiin saunalimpparit, maidot ja makkarat, jos ei ole arvannut kaikkea kaupungista raahata. Kioskin paikasta, koosta ja laajuudesta päättävät kuitenkin kaupungin viranomaiset ja valvoo terveysviranomaiset. Jos joku uskaltaa hankkia kylmäkalusteet ja rakentaa putiikin viranomaisten määrittelemälle paikalle, otettakoon tällainen yritys toki ilolla vastaan. Yhdistyksen vapaaehtoistyöllä tällainen ei olisi mahdollista. Lopuksi Marjatta vakuutti, että liikennemäärät tulevat vähenemään, kun kevätkutsun mukana jaetaan aluetta koskeva järjestyssääntö. Nyt on saatu oikotie Hedelmä- ja Vihannessoppeen ja luvassa on, että kaupunki rakentaa loputkin pysäköintialueet. Sähkön otosta kirjallinen kysely johtokunnalle Johtokunnalle jätettiin kirje, jossa tiukkasanaisesti kysyttiin, kuka on antanut luvan ottaa kioskiin sähköä Onnelasta. Onnelasta oli vedetty oma linja, josta kioskin pitäjä oli tehnyt sopimukset energialaitoksen kanssa. Kioskinpitäjän jättämässä anomuksessa kaupungille on mainittu jätevesien kuljettamisesta Onnelan talon navetan yhteydessä olevaan käymälään. Tähän kaupunki ei suostunut, koska käymälä on tarkoitus tehdä ns. kuivakäymäläksi ja käyttää vain yhdistyksen omissa tilaisuuksissa. Roskalavan käytöstä kioskitarkoitukseen tehdään myös johtokunnan päätös ja sopimus kioskinpitäjän kanssa. Johtokunta lähetti nämä ehtonsa myös rakennusvalvonnan tietoon, että yhdistyksen edut ja velvoitteet tulee valvottua. Kioskimyymälän perustaminen alkoi suurin odotuksin, mutta sen toiminta jäi lyhyeksi. Siihen vaikuttivat monet toisistaan irralliset tekijät. Ennakkoluuloisesti monet mökkiläiset vastustivat sitä. Yhdistys asetti omat rajoituksensa ja ilmoitti heti alussa, ettei se osallistu taloudellisesti avustaen kioskin toimintaan, vaikka pitääkin sen perustamista tärkeänä. Kaupunki piti kiinni alkuperäisestä luvan antamisesta, eikä sallinut kioskin myynnin laajentamista kioskin ulkoalueille yrittäjän toivomalla tavalla. Kioskin pitäjä oli Australiasta Suomeen muuttanut paluumuuttaja, eläkeläinen, jolla oli huono maamme rahan tuntemus. Niinpä närää herätti ostoksista virheellisesti vastaaminen. Ainakin ne asiakkaat jotka saivat liian vähän http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 22 of 44 rahasta takaisin, reklamoivat siitä äänekkäästi. Kioskinpitäjä toi kojunsa Kolmisoppeen, kun kaupunki oli hyväksynyt sille tontin, vaikka kaikkia lupaehtoon tarvittavia selvityksiä elinkeinon harjoittajana ei ollut täytetty. Sopimukset Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksenkin kanssa oli tekemättä. Niinpä esimerkiksi jäteasiat olivat sopimatta. Yhdistys ei hyväksynyt niitä omaan logistiikkaansa. Myös kaupunki ilmoitti, että yrittäjän aikomus kytkeä jätevedet (Varsalan) yhteyteen perustettavaan käymälän kaivoon ei onnistu, koska se tulee olemaan kuivakäymälä. 1984 Ison saunan maalaus Yhdistys järjesti nimikilpailun alueen teiden nimistä. 1985 Marjatta Heiskasen kirje ryhmäpuutarhalautakunnalle … yhdistys kiirehtii Onnelan sisämuutostöitä. Väliseinien purkamisen lisäksi tulisi ottaa huomioon mm. sähköasennukset, nelilevyisen sähköhellan hankkiminen sekä ullakkohuoneisiin johtavien portaiden kunnostaminen (osa portaikosta luhistumassa). Samalla voitaisiin huomioida ullakkohuoneiden valaistuksen parantaminen, siellähän on yhdistyksen jäsenillä ollut mahdollisuus mm. kankaankudontaan, mikä on osoittautunut hyvin kysytyksi toimintamuodoksi. Myös navettaan tarvittaisiin sähköasennuksia, jotka mahdollistaisivat puutyökoneiden käytön. Myös navetan sisustuksenmuutossuunnitelmia kiirehditään. Navetan muutostyöt pystyttäisiin tekemään talkootyönä. 1985 syksyllä ryhmäpuutarhalautakunta merkitsi pöytäkirjaan: ”Kerhomajan (Onnelan) kunnostus talkoovoimin todettiin aloitetun”. (Työtä johti Juhani Aartolahti arkkitehtiosastolta) v1985 Johtokunnan päätöksellä aloitettiin Kolmisoppeen tulevan tien talviauraus. Ryhmäpuutarhalautakunnan katselmus: Hedelmäsopen tiestöä on alettu rakentaa. Yhdistyksen taholta toivottiin kiertotien valmistumista, jotta häiritsevä läpikulkuliikenne Onnisopen kautta loppuisi. Tekninen lautakunta ilmoitti, että kaavoitusosasto on laatinut osoitekartan ja ilmoittaa, että kaupunki asettaa kustannuksellaan tienviitat, mutta jokaisen mökin omistajan hankittavaksi ja asennettavaksi kustannuksellaan jää osoitenumero. Teknisen lautakunnan kirjeessä yhdistykselle todetaan, että v. 1986 budjettiin on esitetty 460.000 markkaa Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen rakentamiseen. Yhdistys on esittänyt autojen paikoitusaluetta Onnelan ja uimarannan välisen tien varteen. Lautakunta toteaa, että alueen toteuttamisjärjestys perustuu aikanaan hyväksyttyyn kaavaan. Onnelan läheisyyteen tehty paikoitusalue ei lyhentäisi etäisyyksiä ryhmäpuutarhatonteille isoon parkkipaikkaan verrattuna. Oikotie ei muuttanut liikennetottumuksia Jatkuva raskas liikenne loppui, kun mökkien rakentaminen loppui, ja valmistui oikotie. Ongelmaksi jäi kuitenkin henkilöautoilla ja mopoilla ajo omalle tontille. Vaikka oikotie isolle paikoitusalueelle valmistui, autoilevat mökkiläiset ajoivat entiseen totuttuun tapaan mökkinsä viereen Onnisopen kautta, vaikka oikotie paikoitusalueelle olisi ollut lyhempi. Ryhmäpuutarhalautakunta painosti puheenjohtajaa löytämään yhdistyksessä ratkaisun asiaan. Vuonna 1985 hankittiin iso arsenaali liikennemerkkejä. Nekään eivät kuitenkaan toimineet toivotulla tavalla. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 23 of 44 Kevätkatselmuksessa v 1985 lautakunta totesi, että ryhmäpuutarha-alueen liikennekuri on heikko, vaikka kaikille Kuopion ryhmäpuutarha-alueille on vahvistettu järjestyssäännöt, jotka kieltävät liikennöinnin ryhmäpuutarha-alueilla. Järjestyssäännöt vahvistettiin 1979 ja niiden pohjana olivat mm. helsinkiläisten kokemukset. Järjestyssäännöt liittyvät osana Kuopion kaupungin järjestyssääntöön. 1986 Ryhmäpuutarhalautakunnan katselmuspöytäkirjassa kesällä 1986 todetaankin, että ”Hedelmäsopessa olevan kunnostetun lähteen ympäristö tulee siistiä ja tie sille sorittaa. Lautakunta katsoo lähteen käytön kuuluvan yksinomaan ryhmäpuutarhayhdistykselle sen sijaitessa alueen sisällä”. Myöhemmin kaupunki kunnosti ja rengasti lähteen, ja varusti sen pumpulla V. 1986 todettiin, että Onnelan remontti jatkuu. Tilataan KPY:ltä Onnelan seinälle rahapuhelin kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun ajaksi. Vuoden 1986 aikana vuokra oli 1400 mk. Puhelumaksuja kertyi 1160 mk, joten yhdistykselle jäi maksettavaksi 240 mk. Vuokrausta päätettiin kuitenkin jatkaa seuraavana kesänä. Kolmisopen johtokunnan kirje ryhmäpuutarhalautakunnalle 19.3.1986 Kolmisopen johtokunta käsitteli Onnelan läheisyydessä olevan puimalarakennuksen purkamista. Lautakunnan kanssa oli sovittu, että yhdistys purattaa puimalan ja saa käyttää puutavaran. Yhdistys oli ostanut 20 m3 saunapuita ja sijoittanut ne puimalaan. Yhdistys joutui ostamaan vuokrapeitteen saunapuiden suojaksi. Purkutalkoot oli suunnitelmissa käynnistää keväällä 1986, mutta johtokunnan tietämättä puimala oli kuitenkin hävinnyt ja purettu 3-8.3.1986. Tarkoitus oli tehdä purkupuusta soppikohtaisten ilmoitustaulujen rungot. Piirusukset olivat valmiina, ja tarkoitus oli pyytää lautakunnalta rakennuslupa. Nyt yhdistyksen tiedotteet joudutaan kiinnittämään sähköpylväisiin, josta tiedotteita on vaikea lukea. Puutavara olisi hyvin riittänyt 5-6 soppikohtaisen sekä Onnelan päätyseinän ilmoitustauluun. Pyöröhirsistä oli tarkoitus tehdä grillikatos. Puutavarasta oli tarkoitus tehdä myös irtopenkkejä ulkokokoontumista varten sekä saunan verannalle. Näin vanhan rakennuksen uusiokäyttö olisi sisältänyt myös tunnearvoja. Yhdistys toivoo, että puimalan pohja tasoitetaan koneellisesti ja maisema siistitään keväällä 1986. 1987 Lautakunnan esityksestä kaupunginhallituksen päätöksellä 6.4.1987 luovutettiin ryhmä-puutarha-alueiden ja niillä olevien kaupungin omistamien rakennusten hallinta ryhmäpuutarhalautakunnalle toistaiseksi ja enintään vuokra-ajan loppuun asti. Toimintasuunnitelma vuodelle 1987: lämminvesivaraajan asennus, pesuhuoneiden lattioiden laitto, saunojen lauteiden korjaus, navetan katon maalaus, Onnelan katon ja seinien maalaus, penkkien ja pöytien teko, Onnelan yläkerran kunnostus, navetan siivous ja kunnostus. Aloitetaan grillikatoksen rakentaminen Pikkujoulu vietettiin Onnelassa. Mukana olivat Haapaniemen koulun musiikkiluokan pojat. V. 1987: Yhdistys selvitti navetan käyttöön liittyvät eri vaihtoehto-mahdollisuudet. Käyttösuunnitelman mukaisesti sinne tuli pieniä mutta tarpeellisia ja suosittuja tiloja askarteluun, matonpesuun, sekä yhdistyksen tarvitsemaa varastotilaa. v 1987 kiellettiin autolla ajo puutarha-alueella kesä-, heinä ja elokuussa. Johtokunta esitti puutarha-aluetta osoittavan kyltin asentamista Leväselle vanhainkodin http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 24 of 44 risteykseen. Pelikentät (sarja kaupungin ja yhdistyksen päätöksiä) v 1987 Yhdistyksen johtokunta esitti kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnalle, että pelikenttien pintoja parannettaisiin ja toisesta tehtäisiin sellainen että siitä saataisiin helposti muutettua tenniskenttä. Rannan puoleiselle kentälle tehtäisiin sellaiset verkkotolpat joissa olisi verkon paikat tennikselle ja lentopallolle, verkonkorkeudensäätö olisi helppo nuortenkin tehdä, kentässä saisi olla myös aitaverkko ettei pallot katoa. Lentopallokenttä: Alkuperäinen lentopallokenttä oli nykyisen tenniskentän paikalla. Eräs henkilö muistelee yhden kesän jumppakokeilun Onnelan edustan nurmikolla saunailtoina. Osanottajina hän ja liuta naisia. Olisikohan olleet jotkin maisemat mielessä, kun lentopalloukot siirsivät pelin alkamaan samaan aikaan kuin jumppa. Hän olisi jatkanut molemmissa täysillä, mutta eihän sitä yhtä aikaa voinut olla jumpassa ja kentällä. Kun jumppavuorot loppuivat, lentopalloilun aika palautettiin entiselleen! ja hän itsekin pääsi täysiaikaisesti lentopallon pariin. v 1990 toisen lentopallokentän kunnostaminen Neulasen parkkipaikan lähelle aloitettiin kaupungin toimesta. Kenttä valmistui seuraavana vuonna. Lentopallokenttä on maasto-olosuhteiden takia metsän kauttaaltaan ympäröimässä ahtaassa tilassa. Sille oli kaavaan merkitty paikka, joka ei kuitenkaan suoperäisyytensä takia soveltunut pelikentäksi. Lentopallosta on kuitenkin vuosien myötä muodostunut alueen asukkaille käsite. Kesäisinä, jopa sateisinakin saunailtoina, raikuvat kannustushuudot ovat kiirineet yli alueen muistumassa myös muille, että on saunailta. Saunan lauteilla on sitten käyty asianmukainen jälkipeli. Tapana on ollut että voittajat tulevat ensinnä ja heidän uhonsa jälkeen pienellä viiveellä myös häviäjät, jotka ovat saaneet pienen, mutta heille tärkeän hetken pohtia häviölleen uskottavaa selitystä. Yhdistys on tukenut pienellä avustuksella lentopallotoimintaa myös talvisin. Tenniskenttä: 1992 Yhdistyksen toimesta lentopallokenttä ja sitä ympäröivä maan pinta tasoitettiin sekä täytettiin tenniskentän edellyttämiin kerroksiin ja laajuuteen. v 1993 alkukesä: tenniskenttä valmis. 1988 Kolmisopen yhdistys: Neulasopen rakentamista voidaan lykätä Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys lähetti kirjeen ryhmäpuutarha-lautakunnalle 6.6.1988, jossa esitettiin (ryhmäpuutarhalautakunnan tekemän arvion mukaisesti ja lautakunnan sanamuotoja lainaten), että: …Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueella Neulasopen rakentamista voidaan lykätä tulevaisuuteen. Aluevarauksena ryhmäpuutarha-alueen käytössä se tulisi kuitenkin säilyttää, koska se on valmiin alueen välittömässä läheisyydessä, ja muutaman vuosikymmenen kuluttua saattaa olla hyvin tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisiä ryhmäpuutarha-alueita, jotka sijaitsevat lyhyiden välimatkojen päässä asutuksesta ja soveltuvat hyvin päivittäisen harrastuksen ylläpitämiseen. Sekin mahdollisuus, että Neulasoppeen rakennetaan vapaa-aikatoimintoja yhteisinä tiloina ryhmäpuutarhaväen ja muiden kuopiolaisten käyttöön on otettava huomioon, aluehan sijaitsee ulkoilureitin varressa. Kolmisopen ryhmä-puutarhayhdistyksen johtokunta lähetti kioskinomistajalle kirjallisen ilmoituksen: ”koska kioski ei ole ollut avoimena kesinä 1987 ja 1988 ja sen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 25 of 44 ympäristö on jätetty täysin hoitamatta, ei toimimattoman kioskirakennuksen pitäminen ole puutarha-alueen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista, joten se on vietävä pois puutarha-alueelta 30.9.1988 mennessä.” Kolmisopen yhdistys: Marjasopen vuokra oltava niin kohtuullinen että soppi säilyy alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti puistomaisena. Marjasoppi, joka rakennettiin kunnallistekniikaltaan valmiiksi, mutta silloisten (perustamis- ja alue-)kriteerien takia ei voitu rakentaa mökkejä, kaupunki päätti vuokrata tontit kasvimaaksi. Vuonna 1988 ryhmäpuutarhalautakunta päätti, että Onni-, Vihannes-, Hedelmä- ja Juuressoppi (154 palstaa) on pidettävä kyllin suurena toiminnallisena kokonaisuutena. Marjasopen (23) palstoista kaupunki teki vuokrasopimuksen vuonna 1989. Käyttötarkoitukseksi määriteltiin kasvimaa. Palstat, kahta lukuun ottamatta, vuokrattiin heti. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunta, kirjeessään kaupungin ryhmäpuutarhalautakunnalle vuonna 1988, piti (ryhmäpuutarhalautakunnan sanoja lainaten) tärkeänä, että kiinnitetään huomiota ryhmäpuutarhatoiminnan kehittämiseen niin että palstat annetaan, vuokrataan niin edullisesti, että halukkaita viljelijöitä löytyy, koska on tarkoituksenmukaista antaa nykyiset valmiiksi rakennetut (mökin perustamiseen suunnitellut ja kunnallistekniikaltaan valmiiksi rakennetut) palstat viljelyyn, jotta alue ei vesoitu ja mene huonoon kuntoon. Näin se säilyy puutarhamaisena, niin kuin alun perinkin on suunniteltu. Näin myös Marjasoppeen tehdyt investoinnit säilyisivät myöhempien vuosikymmenien tarpeita ja käyttöä ajatellen. Myöhemmin palstan vuokranneiden viljelijöiden määrä on vähitellen vähentynyt. Yksi syy on ollut jänisten aiheuttamat suuret tuhot (vaikka niitä on yhdistyksen ja kaupungin toimesta vuosittain torjuttu) Lähes metrin korkuiset verkkoaidatkaan eivät ole jäniksiä pidätelleet.. 1989 Navettarakennus eli Varsala ryhmäpuutarhalautakunnan toimesta kunnostettiin nuorison askartelu- ja kokoontumistilaksi. Varsalassa on pieni poistopilttuu, jonne mökkiläiset ovat vieneet/hakeneet käyttökelpoista kierrätystavaraa. Yhdistyksen 10-vuotisjuhlaan ryhmäpuutarhalautakunnan tukemana kunnostettiin navetan sisustusta. Lattia tehtiin puusta ja seinät puolipaneelista. Varsalaan tuli myös kirjasto, jota alueen asukkaat ovat vuosien mittaan kartuttaneet siinä määrin, että tehtiin kysely, löytyykö uusien hyllyjen rakentajia. Kirjaston ylläpidosta on huolehtinut Helena Pohjolainen. Toukokuun alussa 1989 aloitettiin Onnelan uuden kuistin rakennustyöt purkamalla ensin vanha kuisti. Onnelan tupaan saatiin uudet pirtin kalusteet. Ne tehtiin Mantamyrskyn syksyllä 1987 kaatamista kuusipuista, joita aikaisemmin oli sahattu ja kuivattu. Puut tuotiin Vihannessopen parkkipaikan takaisesta kuusikosta. Kaupunki oli luvannut puut yhdistyksen käyttöön. Kesäkuun myrsky kaatoi vanhan puisen lipputangon. Tilalle hankittiin lasikuituinen uusi tanko, jonka käyttöönotto tapahtui juhlallisin menoin juhannuksena. Yhdistyksen 10-vuotisjuhla ja rantakalailta, jota valmisti tunnettu ”ammattilainen” Urpo Jääskeläinen (Kuopion kansalaisopiston vahtimestari). Vieraita oli noin 200 henkeä. v 1989 Syksyllä kaupungin puistotoimisto kunnosti Vihannessopen mökkiteiden pientareet ja kylvi nurmikon. Neulasen ja saunatien pientareet luiskattiin myös. Saunatien ja Vihannessopen parkkipaikalle istutettiin puita ja pensaita myös http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 26 of 44 puistotoimiston toimesta. v 1989 Tekninen toimisto ilmoitti, että talvella ei saa aurata routavaurioiden vuoksi soppikohtaisia teitä, vaan tie voidaan aurata ainoastaan kerhotalon pihaan ja pysäköintialueelle. 1990 Ryhmäpuutarhalautakunta: selvitettävä rakennuslupien muutostarve Keväällä 1990 ryhmäpuutarhalautakunta pyysi yhdistystä selvittämään rakennuslupien muutostarpeen: Lautakunta pyytää yhdistystä kokoamaan palstakohtaisesti mahdollisen lisärakentamistarpeen (mm. lasiverannat ja varastorakennukset) ja toimittamaan selvityksen viimeistään 30.6.1990 lautakunnan toimistoon v 1990 Viimeisenä keinona asetettiin puomit kohtiin, josta alueen sisäinen liikenne alkaa. Sitä ennen oli saatu ryhmäpuutarhalautakunnan, palolaitoksen ja poliisin lausunnot. Ryhmäpuutarhalautakunnan päätös 5.4.1990/Dno 43 koski puomien asentamista ryhmäpuutarha-alueelle. Yhdistyksen anomukseen suostuttiin sillä ehdolla, ettei järjestelmästä koidu kaupungille lainkaan kustannuksia ja toteutus täyttää palo- ja poliisiviranomaisten antamat vaatimukset Sovittiin, että puomit lukitaan 1.6.1990 rantaan kääntyvän tien ja Kolmisoppi-tien risteyksessä sekä Neulasen tien risteyksessä. v 1990 Johtokunnassa tuli esille pienoisgolfradan rakentaminen viheralueille. Suunnitelman laatii Juhani Aartolahti. v 1990 Syyskuun lopulla tehtiin laivaretki Naantalin kautta Ruotsiin. Retkeläisiä oli 35. Menomatkalla käytiin presidentin kesäasuntoa katsomassa Naantalin Kultarannassa. Annan päivänä vietettiin Onnelassa pikkujoulu Siirtolapuutarhaliitosta tuli toivomus, että liiton 60-vuotispäivänä 4.8.1990 olisi puutarha-alueilla avoimien ovien päivä, jolloin alueita ja mökkejä esitellään. Päätettiin, että kerhotalolla on mehutarjoilua, ja Marjatta Heiskanen esittelee aluetta. Siirtolapuutarhaliitto lähetti yhdistykselle myyntiin 1350 kpl juhla-arpoja, joiden tuloilla parannettiin liiton rahatilannetta. 1991 1991 syyskuun vuosikokous antoi avustuksen yhdistyksen jäsenten ja perheenjäsenten Hollanninmatkaa varten, joka tehdään seuraavana vuonna; johon oli jo ilmoittautunut täysi linja-autollinen. Vuonna 1991 arkkitehtiosastolla valmistui mökin laajennus/muutos, jolloin mökin avokuistin sai muuttaa asuintilaksi. Samalla uudisrakennukseksi hyväksyttiin kaikille tonteille 5,4 m². varasto, sekä mökin ja varaston väliin valokatos. (Varaston m²määrä ja avokuistin muutos nostivat rakennusalan 40 m²:in, mikä on alkuperäisessä asemakaavassa määritetty ja vahvistettu maksimi). Alueella itsekin asuva Juhani Aartolahti esitteli asian syksyllä yhdistyksen vuosikokoukselle. Päätettiin jättää yhteishakuun tarvittavat paperit 22.10.1991 mennessä. (Sitoumus oli sitova maksuihin ja rakentamiseen nähden). Kolmisopen alueelle rakentamis- ja suunnitteluohjeet Vuonna 1991 Kuopion kaupungin arkkitehtiosaston suunnittelu-rakennusmestari Juhani Aartolahti lähetti Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen rakentamis- ja suunnitteluohjeiden selostuksen asemakaava- ja tyyppipiirustuksineen: http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 27 of 44 … Rakennusoikeus alueella 15696 m², josta on käytetty noin 5500 m². Palstakohtainen rakennusoikeus on enintään 40 m². Puutarhamökin nykyinen rakennusala on 34-35 m² Ohje antaa puitteet ja rajat rakentamiselle ko. alueella siten, että alueen ulkoinen ilme pysyisi useita vuosia kestävän rakentamisvaiheen aikana ja myös sen jälkeen mahdollisimman yhtenäisenä ja vapaa-ajan viettoon sopivana. Puutarhamökit on rakennettu vuoden 1978 jälkeen, joten varsinaiseen peruskorjaukseen ei vielä ole syytä. Alueella on lähinnä tarvetta lisävaraston rakentamiseen sekä mökin käytännöllisyyden parantamiseen. Ryhmäpuutarhamökkien luonteeseen kuuluu, ettei niissä asuta talvisin. Tämän vuoksi ei myöskään päivittäisiä lumitöitä tehdä. Avokuistit ovat näin ollen useimmiten täynnä lunta, joten sisäänpääsy mökkeihin on hankalaa. Toisaalta lumen sulaessa syntynyt vesi turmelee rakenteita. Alueella on kolmea mökkityyppiä. Ratkaisuksi haluttiin lisävarasto, joka sopisi muodoltaan niihin kaikkiin. Pyrkimyksenä oli sijoittaa varastorakennus piha-alueelle, mahdollisimman lähelle varsinaista puutarhamökkiä, jossa monivuotista kasvustoa kuten puita ja pensaita on vähemmän kuin muualla palstalla. Toisaalta varaston rakentaminen kiinni mökkiin mahdollistaisi sen liittämisen huonetiloiksi, mikä ei suinkaan ole tarkoitus. Rakentaminen on vapaaehtoista. Tämän vuoksi lisärakennus ei saa olla liian hallitseva niillä palstoilla, joille se rakennettaisiin. Myös maastomuodot ja mökin sijainti palstalla oli huomioitava suunnitteluvaiheessa. Avokuistin kattamisessa on pyritty noudattamaan mökin alkuperäistä henkeä. Varasto sidotaan kiinni mökkiin pergolalla. Pergola toimisi kesäisin pyörien, lastenvaunujen yms. säilytyspaikkana. Talvisin se voitaisiin kattaa suojapeitolla, jolloin siellä voitaisiin varastoida suuremmat puutarhakalusteet, kuten keinut, pöydät, tuolit ym. V. 1991: Varsalan ulkomaalaus valmistui Kesällä otettiin käyttöön vanhojen tavaroiden kierrätys, varastona navetan pilttuu. Kuopion ryhmäpuutarhayhdistysten välinen rannalta ongintakilpailu järjestettiin Kolmisopessa. Kolmisoppi voitti ja kiertopalkinto jäi vuodeksi Onnelaan. Opastustaulujen pystytys. 1992 v 1992 oli viimeinen, jolloin Kuopion kaupungissa toimii Ryhmäpuutar-halautakunta. Sen tehtävät siirtyvät Teknisen lautakunnan alaisuuteen, ja käytännön yhteydet Metsäosaston alaisuuteen. Suihkun valmistuminen saunarakennuksen päätyyn. Mökkien luvanvaraisia lisärakennuksia valmistui vuoden loppuun mennessä kymmenisen kappaletta. Kuopion kaupungin ryhmäpuutarhalautakunta lakkautetaan. Ryhmäpuutarhalautakunnan valvonta ja ohjaus samoin kuin lautakunnan kautta myönnetyt avustukset loppuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. Samoin päättyi v 1979 alkanut ryhmäpuutarhalautakunnan ja yhdistyksen välinen hyvä ja tuloksellinen yhteistyö. 1993 KAUPUNGINHALLINNON PÄÄTTYMINEN KOLMISOPEN ALUEELLA…. Vuosi 1993 oli yhdistyksen toiminnassa ensimmäinen itsenäinen toimintavuosi. Yhdistyksen puheenjohtajana aloitti Lauri (Lassi) Kemppainen, joka toimi puheenjohtajana kymmenen vuotta - eli kolmannes yhdistyksen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 28 of 44 elettyä historiaa. Osin lautakunnan lakkauttamisenkin seurauksena Kolmisopen yhdistyksen vuosikokous 27.9.1992 teki eroamispäätöksen ja velvoitti johtokunnan ryhtymään eroamisen aiheuttaviin toimenpiteisiin Suomen Siirtolapuutarha-liitosta; sekä vähän myöhemmin liiton alaisesta Kuopion Alueyhdistyksestä. Yhdistys osti kaupungilta myrskyn kaatamia puita, joista tehtiin talkootyönä polttopuita Onnelaan ja saunalle. Puutarhanäyttelyssä klassisella lyseolla oli Kolmisopen yhdistyksen oma osasto. Retki Visbyhyn heinäkuun lopulla. Alkukesästä valmistunut tenniskenttä sai heti suuren suosion. Ojien kaivattaminen Marjasopen kasvimaiden ympärille. 1994 Kolmisopen ryhmäpuutarhan 15-vuotisjuhla: Puheenjohtaja (1982-1986) Marjatta Heiskasen puhe yhdistyksen 15vuotisjuhlassa 27.8.1994. Seuraavassa tiivistelmä Marjatta Heiskasen puheesta: - Kolmisopen perustamisessa tilanne oli hyvin erilainen verrattuna siihen, kun Kuopioon neljäkymmentäluvulla oltiin perustamassa Päivärannan siirtolapuutarhaaluetta. Päiväranta perustettiin nimenomaan omavaraisuuden tavoittamiseksi perheissä: perunat, jopa possut kasvatettiin siirtolapuutarhassa. Vielä kun Majaniemen siirtolapuutarha perustettiin 1950-luvulla, haluttiin omavaraisuutta perheisiin. Kolmas kuopiolainen Virranniemen alue perustettiin kuusikymmentäluvun alussa. Silloin oltiin vaurastumassa ja vapaa-aika oli lisääntymässä ja Kuopiossa tarvittiin hyötyviljelyn ohella myös virkistäytymismahdollisuuksia. Niinpä Virranniemeen ei enää tullutkaan siirtolapuutarha, jota sanaa alettiin vierastaa sosiaalisen sävynsä vuoksi, vaan ryhmäpuutarha. Lisääntynyt vapaa-aika oli jossain mielessä antanut ihmisille illuusion punaisesta tuvasta ja perunamaasta. Me kaikki täällä kuitenkin tiedämme, että puutarhapalsta ei ole mikään lekottelupaikka. Se on jatkuvaa työtä ja aherrusta. Mutta jos tällaisesta työstä sattuu pitämään, kyllä se virkistyksestä ja kuntoilusta joka tapauksessa käy. Kolmisopen alueen ensimmäiset tontit pantiin jakoon vuonna 1978. Vuokrasopimukset tulivat voimaan marraskuun alussa. Kuopion viidennestä alueesta on olemassa jo vahvistettu kaava. Jakoon tontit taitavat tulla vasta 2000luvulla. Kolmisopessa on joitakin tontteja varaamatta. Kun tarve ei tunnu huutavalta, on kaupungilla perustetta lykätä kunnallistekniikan rakentamista ym. säästösuunnitelmiensa takia. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys perustettiin maaliskuussa 1979. Ne jotka täällä viihtyvät, ovat tulleet jäädäkseen. Kantaasukkaana olen seurannut, että pari ikäluokkaa nuoria on lähtenyt Varsalasta maailmalle, onneksi heitä vielä näkee täällä käymäseltään silloin tällöin. Tänä kesänä kolmas ikäluokka valloitti Varsalan. Tämä ikäluokka on suurelta osaltaan sitä, joka on syntynyt Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen olemassaolon aikana. Osa heistä on jopa paljasjalkasoppelaisia. Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen kaavan on laatinut arkkitehti Kimmo Ruotsalainen. Alue on jaettu erillisiin ”soppiin”, joiden välissä on luonnonmetsiköitä ja viheralueita. Se, että tontit pantiin alueittain jakoon, on aiheuttanut ja edelleen aiheuttaa jonkinmoista ”sopeutumista”: tekee mieli eristäytyä oman sopen asukkaiden pariin ja vierastetaan toista ryhmää. Tuo vierastaminen oikeastaan kuuluu murrosikäisen nuoren kasvutilanteeseen! Tilanne on varmaan jo toinen kun http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 29 of 44 yhdistys aikuistuu ja kun vietämme 20-vuotisjuhlia. Onneksi tuo 1982 rakennettu yhteissauna on auttanut meitä tutustumaan toisiimme. Saunanlauteillahan ne kuulemma Arkadianmäen päättäjätkin maailmaa parantavat! Ensimmäiset 46 Onnisopen palstaa olivat haussa kesällä 1978. Hakijoista ei tarvittu hylätä ketään ja lähes kaikki saivat anomansa, siis mieleisensä palstan. Näistä ensimmäisistä vuokrasopimuksista on voimassa edelleen 13. Alkuperäisistä vihannessoppilaisista, siis kesällä 1980 tulleista, on edelleen seitsemän. Kaupunki pani hakuun Hedelmäsopen 34 palstaa kesällä 1983, ja viimeiset palstat vuokrattiin tänä kesänä. Juuressopessa on vapaana vielä muutamia tontteja. Haku Kolmisoppeen on siis edelleen päällä! (maasto-olosuhteista johtuen) todettiin kuitenkin 4, joilla on yhteensä 155 palstaa. Viides, eli Marjasoppi, rakennettiin kunnallistekniikaltaan valmiiksi; sen sijaan Neulasopen 19 tonttia (ovat kaavassa Särkiniemestä Neulamäen ja lammen välistä kulkevan Pilpan tien tuolla puolen) kasvavat edelleen vesakkoa tai arvopuuta. Yhdistyksen kanta oli, että lähes 200 perheen Arkkitehti suunnitteli alun perin Kolmisopen alueelle 196 tonttia ja 6 eri soppea. Rakentamiskelpoisiksi mökkiyhdyskunta on hallinnollisesti ja sosiaalisesti vaikea käsitellä, joten toivottiin Neulasopen sijoittamista kaupungin suunnittelemalle viidennelle ryhmäpuutarhaalueelle Pölläkänlahteen. Perustusolosuhteiden takia Marjasoppeen ei voitu rakentaa mökkejä, joten kaupunki päätti vuokrata tontit kasvimaaksi. Yhdistyksen toivomus oli, että palstoja ei vuokrattaisi ulkopuolisille henkilöille, jolloin tulisi vaikeuksia hallinnollisissa ja järjestyksenpitoon liittyvissä asioissa. Kaupunki hyväksyi esityksen. Palstat ovat kolmea lukuun ottamatta täysitehoisessa käytössä. Kolmisoppea kannattaa esitellä suuren ahkeruuden mainoksena: kaunista maisemaa on hoidettu hyvin. Olemme osanneet antaa arvoa myös sille, että alusta lähtien on ollut käytössämme tämä Onnela. Sen kunnostus tosin edellytti melkoista alueemme ammattihenkilöiden työpanosta; joiden voimin kunnostettiin myös Varsala ja Perhesauna – sekä tänä kesänä myös grillikatos ja kaupungin vuonna 1982 rakentama sauna. Mökkiläisten silmään sattuvia kiitoksen aiheita ovat olleet hyvin hoidetut viheralueet. Näihin on tarvittu enemmän kuin mihin kymmenen tunnin talkookiintiö kesässään riittää. Jotkut uudet tulokkaat ovat arvostelleet liikaa ahertamista. Kantaasukkaat saivat kuitenkin nähdä ajan, jolloin Onnelan viheralueet uhkasivat kasvaa vesakoiksi, kun niittotaitoisia henkilöitä ei ollut. Alue ei säily hoitamatta kauniina, ellei löydy uuraita monitoimihenkilöitä. Pelkkä koneellistaminenkaan kun ei riitä. Nyt 90-luvun alun laman takia kaupunki säästää määrärahojaan muihin tarpeisiin. On kuitenkin todettava, että yhteistyöllä ja ahkeruudella Suomi nousi lamasta ja sodan jaloista 40 ja 50-luvuilla. Miksi se ei selviytyisi myös 1990-luvun lopulla lamasta, kun meidän sukupolvellamme on vielä omatoiminen taito ja tieto luontaistaloudesta! Toivon, että täällä kasvaneelle ja kasvavalle Varsalan sukupolvelle ja myös täällä vieraileville sukulaisille ja tuttaville jäisi mieleen, miten pysytään omavaraisina. Puutarhurihan on ikuinen toiveajattelija! Entistä sadonkorjuuta ei ole vielä lopetettu, kun uutta vuotta jo suunnitellaan: tuo pensas pitää leikata tuosta kohden, tuohon kylvän ensi kesänä porkkanaa, tuohon laitan narsisseja, jotta ne kukkisivat kauniisti keväällä … Lettula v 1994 Onnelan eteen tehtiin grillikatos ”Lettula” (nimikilpailu 1994), joka saatiin kesän kuluessa viimeistelyä vaille valmiiksi. Lopulliset viimeistelytyöt valmistuivat v 1995 aikana. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 30 of 44 1994 Linja-automatka Pietarsaaren asuntomessuille. 1994 Matka Ruotsiin. Matka Norjaan 13.6-18.6.1994 6 x 3 m² :n avokomposti lentopallokentän viereen. Kompostiin tuodaan sellaiset siementävät rikkakasvit, joita ei voida kompostoida mökin omassa kompostissa. 1995 Varsalan takana ”hyyskän” teko aloitettiin Varsalan takaseinän ja kulkusillan töiden jatkaminen Välinevaraston remontti Linja-automatka Joensuun asuntomessuille Matka Ahvenanmaalle 1996 v 1996 Tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaan: ”Kolmisopen ryhmäpuutarhaalueella on tällä hetkellä suurimmat ongelmat puhtaan juomaveden puute sekä alueelle johtavan tien huonokuntoisuus. Nämä työt ovat suuruusluokaltaan niin mittavia, ettei niitä pystytä ilman erillisiä rahoituspäätöksiä toteuttamaan” Kaupunki teki päätöksen, että kaupungin ryhmäpuutarha-alueilla olevien vesijohtoverkostojen käyttöja kunnossapitokustannukset peritään ryhmäpuutarhayhdistyksiltä. Kolmisopessa ei ollut juomavesiverkostoa, mutta lampiveden huolto päätettiin ottaa omaan, yhdistyksen huoltoon, johon kaupunki on antanut suostumuksensa. Juomavesi : Tekninen lautakunta hyväksyi vesijohdon rakentamisen Onnelan edustalle. Yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti - äänestyksen jälkeen - ottaa kaupungin vesijohtoveden (jonka käytöstä jouduttiin maksamaan) alueelle. Lähdevesi: Eri puolilla kaupunkia oli kaupungin kunnostamia lähteitä (joista Marjatta Heiskanenkin mainitsee kirjeessään Ritva Lampaiselle), joista sai hakea lähdevettä, kunhan oli ensin hankkinut kaupungilta avaimen, jolla lukittu lähde avautui. Tällaisia lähteitä oli myös Kolmisopessa, joista yksi jäi Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen sisälle. Yleisen lähteen sijoittumista yhdistyksen vuokraamalle alueelle ei pidetty hyväksyttävänä myöskään kaupungin taholta. 1997 Navetan (Varsalan) yläkerran sekä maalivaraston kunnostus. Alueen tuloportin teko 1998 http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 31 of 44 Vuonna 1998 Kolmisopen yhdistys erosi Kuopion Alueen Siirtola- ja Ryhmäpuutarhayhdistyksestä. Ero oli seurasta aikaisemmasta päätöksestä erota Siirtolapuutarhaliitosta. Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys anoi 18.8.1998 päivätyllä kirjeellä talkooavustusta alueelle menevän tien kunnostamiseen. Tekniselle lautakunnalle esiteltiin että se puoltaisi hakemusta, mutta tekninen lautakunta hylkäsi anomuksen äänestyksen jälkeen. Tekninen lautakunta muutti järjestyssääntöä siten, että palstan vuokraajan tulee olla Kuopiossa asuva henkilö. Paikkakunnalta muuttavan tulee kohtuullisessa ajassa luopua vuokraoikeudestaan. 1999 Yhdistyksen 20-vuotisjuhla. Menneitä muisteli kaupungin siirtolapuutarhalautakunnan sihteeri Pirkko Luukkonen. Entisistä puheenjohtajista muistopuun istuttivat Paavo Kaitokari ja Arvo Räsänen 2000 Johtokunta osti Urpo Minkkiseltä puisen kalusteryhmän Onnelan pihaan. 2001 Onnelan ja Varsalan ulkoseinien maalaus. Lampivesipumppu kunnostettiin. Kolmisopen ryhmäpuutarha-aluetta varten perustetut kulkuyhteysrasitteet Tietoimitus liittyi yleisen (puisto) alueen lohkomiseen. Hakijana Kuopion kaupunki. Toimitusinsinööri kutsui tieoikeuksien poistamista ja uusien perustamista varten toimitukseen, joka pidettiin teknisen viraston mittausosastolla 28.8.2001. Saapuvilla olleet asianosaiset: Nimi Kiinteistö Anja Ritvanen Suoperä RN:o 2:42 Puolustusvoimat/ Matti Rautonen 415-2-2 Kolmisopen Ryhmäpuutarhayhdistys Lauri Kemppainen pj. sekä Urpo Perkiömäki vpj. Uudet rasitteet Kiinteistölle 30-9905-0 (Kolmisopen ryhmäpuutarha-alue, 415-2-2 (puolustusvoimain alue), Levänen RN:o 4 ja Suonperä RN:o 2:42 perustetaan kulkuyhteys sekä kiinteistölle 30-9905-0 tieoikeus tilan RN:o 4 alueelle ryhmäpuutarha-alueelle pääsemistä varten olemassa oleviin teihin. Rasiteoikeudet perustetaan korvauksetta. Tien kunnossapidon kustannuksista alkaen katualueelta Kolmisopentie ja päättyen Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen 30-9905-0 rajalle vastaa kiinteistö 30-9905-0 (Kolmisopen Ryhmäpuutarha-alue) 90 %, Levänen RN:o 4 (kaupunki: Ollin, Taskisen, Rissasen ja Ålanderin palstat) 4 %, 415-2-2 (Puolustusvoimat) 3 %, tontti 31-14-5 (Timosoppi) 2 % ja Suoperä RN:o 1:42 (Pekka Lyytisen kuolinpesä) 1 %. Tielle ei perusteta tiekuntaa. Tonttia 31-14-8 ei velvoiteta toistaiseksi tien kunnossapitoon, koska tonttia ei ole rakennettu Edellinen jyvitys perustui Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen pyyntöön, että kaupunki osittelisi tien kunnossapitokustannukset tienkäyttäjien kesken. Tällaisen toimituksen on Kuopion kaupungin maaseutupalvelukeskus (Yksityistiet) kutsunut koolle maaseutupalvelukeskukseen 8.11.1999 klo 13.00. Kutsu on lähetetty: kunnossapitopäällikkö Henrik Marjava/Puolustushallinnon Rakennuslaitos, http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 32 of 44 metsänhoitaja Heikki Koivuniemi/ Kuopion kaupunki, Vesa Immonen/Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys ry:n puheenjohtaja, Hilkka Ålander, Elvi Rissanen, Tarja Taskinen ja Pirkko Olli 2002 v 2002 Onnisopen edustalle rakennettu esiintymislava, joka on käytössä yhdistyksen kuin myös mökkiläisten omien Onnelassa järjestämien perhejuhlien aikana. Onnela suosittuna juhlanviettopaikkana Alun alkaen Onnelaa anottiin kaupungilta uuden yhdistyksen kokoontumista varten. Sitä se oli ja on edelleenkin, mutta kesäisin se on erittäin suosittu mökkiläisten ja heidän perheenjäsentensä erilaisten perhejuhlien viettoon: syntymäpäivät, rippijuhla, lakkiaisjuhla, häät, harrasteryhmä jne. Onnelassa on järjestetty yhdistyksen yhteinen juhannusjuhla ja elokuussa elojuhla. Alueen oma kirjailija, juuressoppelainen, (valtakunnallisestikin palkittu) Leena Raveikko on kirjoittanut joka kesälle uuden näytelmän, jonka alueen omat näyttelijät ovat esittäneet; muun muassa usein päärooleissa Marja-Leena Kolari, Kari Oittinen, Reijo Pirskanen, Eelis Roivainen ja Erkki Mertanen. V 2002: Varsalaan räystäskourut ja syöksytorvet v 2002 Perinteinen kokon paikka siirrettiin sivummalle. Saunan edestä kaadettiin muutama isokokoinen Terijoen salava. Uimarannan edustaa parannettiin lisäämällä hiekkaa. v 2002 Yhdistys teki linja-automatkan Savonlinnan mökkimessuille Käymälähistoriaa Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle 1970-luvulla tehtyyn kaavaan oli merkitty vain yksi rakennus: mökki. Kuivakäymälä oli sijoitettu tähän mökkiin. Tuulikaapista tuvan sisäänkäynnin lisäksi toinen ovi avautui kuivakäymälään. 2000-luvulle tultaessa jotkut Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelle viimeisimpinä rakentaneet alkoivat vaatia muutosta, koska heidän mielestään kymmeniä vuosia vanha kaavamääräys ei ollut enää tästä maailmasta. Kolmisopen yhdistyksen johtokunta päätti, että Lauri Kemppainen ja Urpo Perkiömäki laativat Kuopion kaupungingeodeetille Jorma Pöyhiälle ja tekniselle lautakunnalle kirjeen, jotta asia etenisi. Kaupungin virkamiesten taholta vedottiin kuitenkin voimassa olevaan kaavaan, joten yhdistykselle ei jäänyt vaihtoehtoja. v 2002 alueelle oli kuitenkin rakennettu http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 33 of 44 luvatta erillisiä wc-rakennuksia, joita kaupungin taholta vaadittiin purettavaksi. Kaupungingeodeetti Jorma Pöyhiä oli lähettänyt kirjeen kullekin asianosaiselle kehotuksella purkaa rakennelma, koska kaavamääräys ei sisällä erillisiä palstakohtaisia käymälärakennuksia. Näin ollen myös Kolmisopen yhdistyksen johtokunta joutui yksimielisesti kieltämään irralliset wc-kopit, koska niille ei ollut rakennuslupaa. Myös arkkitehtiosastolta tuli kielteinen kanta. Erilliset huussit eivät olisi maisemallisesti kauniita, jos niitä alettaisiin rakentaa jokaiselle tontille. Sitten yllättäen v 2004 tekninen lautakunta kuitenkin päätti, että erillisten kuivakäymälöiden rakentaminen hyväksytään. Rakentaminen yleistyi nopeasti, vaikka arkkitehtiosaston ohjeistusta (jota johtokunta oli velvoitettu valvomaan) ei kumottu. Jätehuollon järjestäminen Jätehuollon järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä, jonka toteutuksesta vastaa kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, Jätekukko Oy. Yhtiö aloitti toimintansa virallisesti 1.10.2001. Ryhmäpuutarha-alueelle valmistui v 2002 ajanmukainen aluekeräyspiste, joka edelleenkin täyttää kaikki kaupungin uusitut jätehuoltomääräykset. Toinen keräyspiste tulee ison parkkipaikan läheisyyteen 2003 Keväällä 2003 kaupunki ilmoitti, että se luopuu Kolmisopen ryhmäpuutarhaalueesta. Yhdistyksen on lunastettava rakennukset (Onnela, Varsala ja iso sauna). Suullisen ilmoituksen mukaan kaupunki lahjoittaisi yhdistykselle Varsalan ja Onnelan, lunastettavaksi jäisi iso sauna. Asiasta käytiin neuvottelu 17.3.2003 johtokunnan ja kaupungin edustajien kanssa, jolloin päädyttiin ratkaisuun, ettei yhdistyksen tarvitse lunastaa rakennuksia. Yhdistys oli kuitenkin velvollinen ottamaan nimiinsä täysarvovakuutuksen alueen yhteisille rakennuksille (Onnela, Varsala, ja iso- ja pieni sauna). Kaupunki vastaa kuluista, jos rakennuksille tapahtuu jotain (esim. tulipalo) v 2003 ison saunan taakse, lammen rantaan tehtiin tie, jota pitkin tuotiin lammen ruoppausmutaa rantaan, jonka jälkeen alue maisemoitiin. v 2003 oli ympäristönsuojelutoimiston katselmus puutarha-alueella, jossa todettiin wc- ja biojätteiden käsittelyn nykytila. Katselmuksen jälkeen 6.10.2003 yhdistykselle lähetetty kirje, jossa vaaditaan muutoksia käymälä- ja biojätteiden käsittelyyn. 2004 Yhdistys siirtyy ATK-aikaan Kaupunki, joka oli tehnyt palstan vuokrasopimuksen jokaisen mökin omistajan kanssa erikseen ja myös peri vuokrat, luopui tästä käytännöstä vuoden 2004 alusta alkaen. Se merkitsi kahta asiaa: Kaupungin ja mökin omistajan välinen vuokrasopimus päättyi, ja sen tilalle tuli uusi sopimus, jossa kaupungin asemesta vastapuolena oli Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistys. Samalla yhdistys joutui jakamaan kaupungin (ennen mökkiläisille erikseen) nyt yhdistykselle lähettämän laskun ja myös perimään http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 34 of 44 mökkiläisiltä vuokran yhdistykselle. Siitä ei enää selvitty muutoin kuin hankkimalla ATK-laitteet, johon siirrettiin mökkien omistajat ja tiedot, jotka listat kaupungin atk-keskus luovutti Kolmisopen yhdistykselle Jätehuolto ajanmukaiseksi Kaupungin ympäristölautakunta katsoi, että entinen käytäntö jäteasioissa ei enää voi jatkua. Niinpä se vaati, että Kolmisopen alueen jokaiselle mökille on hankittava puuseejätteille ja keittiöjätteille umpikompostori. Yhdistyksen on hankittava kuorikevessojen nesteen (virtsan) vastaanottoon lokasäiliöitä. Keskialueelle rakennetaan yleiseen käyttöön biokäymälä. Haja-asutusalueiden jätevedet Talousjätevesi = vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä. Harmaat vedet = pesu -, sauna – ja keittiövedet Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jätevesien, kuten talousjätevesien kanssa.) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä tuli voimaan 1.1.2004 alkaen. Asetus koskee talousjätevesien käsittelyä ja johtamista sekä jätevesijärjestelmien ylläpitoa sellaisilla kiinteistöillä, joita ei ole liitetty jätevesiviemäriverkostoon. Asetusta ei sovelleta vähäisiin jätevesiin, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Niistä oli kuitenkin tehtävä tarvittava selvitys. Vaatimukset oli täytettävä uudisrakentamisessa heti asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksessa annettiin 10 vuoden siirtymäaika, (poikkeusluvalla vielä neljän vuoden jatkoaika) jona aikana myös vanhojen kiinteistöjen on saatettava järjestelmänsä asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Alueilla, joilla asetuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä eikä pinta – tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa aiheudu, voidaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä sallia lievempiä päästövaatimuksia. Tällöin jätevedet on kuitenkin käsiteltävä siten, että ympäristöön joutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Selvitys, käyttö – ja huolto-ohjeet Jätevesijärjestelmästä oli laadittava selvitys sekä käyttö – ja huolto-ohjeet kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole vesikäymälää aikaa pidennettiin neljään vuoteen. Kolmisopen ryhmäpuutarhaalueella ei ole vesikäymälöitä, joten selvitys sekä mökkien että yhteisten tilojen osalta oli tehtävä 31.12.2007 mennessä. Selvitys sekä käyttö – ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja tarvittaessa esittää kunnan valvontaviranomaiselle. Kiinteistöllä säilytettävän selvityksen perusteella on pystyttävä arvioimaan jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön, sekä esitettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta. Selvitykseen on liitettävä asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat. Kolmisopen yhdistyksen yhteiskäytössä olevista kiinteistöistä jätevesikäsittelyselvityksen laati Pertti Sormunen. Selvityksen vaatimat toimenpiteet toteutetaan vuosien 2011 – 2013 aikana. Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutoimisto on lähettänyt maaliskuussa 2005 tiedotteen yhdistykselle, jossa selostetaan miten selvitys tehdään jätevesijärjestelmästä viemäriverkoston ulkopuolella olevilla kiinteistöillä. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 35 of 44 Hajajätevesiasetus on tullut voimaan 1.1.2004 Asetusta sovelletaan pääsääntöisesti kiinteistöjen asumisjätevesiin, joita ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Mikäli kiinteistöllä ei ole vesikäymälää, selvitys tulee tehdä 31.12.2007 mennessä. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia viimeistään 31.12.2013 mennessä. Uusilla kiinteistöillä asetus on tullut voimaan heti. Selvityksessä on esitettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä, sekä asemapiirros, josta ilmenee sijainti ja purkupaikat. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle Ympäristötoimiston ja Kolmisopen yhdistyksen neuvottelussa sovittiin, että uusia lokasäiliöitä ei hankita, vaan käytetään saunan luona olevaa isoa lokasäiliötä. Alueen keskelle järjestetään puutarhajätteille aidattu iso aumakomposti. Varsalan huussiin asennetaan umpikompostori, jonka neste juoksutetaan säiliöön. Puuceen käytöstä ympäristökeskuksen kanta oli, että se on oltava alueella asuvien ja vierailijoiden käytettävissä. Myöhemmin sovittiin, että se on yleisessä käytössä Onnelassa järjestettyjä tilaisuuksia varten. 2005 Ympäristökeskus tekee tarkastuskäynnin jolloin todettiin, kuinka päätöksiä on pantu täytäntöön. Onnelan alueen leikkikentän kalusteet siirretään toiselle leikkikentälle. 2006 Johtokunta aloitti yhdistyksen sääntöjen muuttamisen. Syyskokous hyväksyi uudet säännöt, ja ne hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 19.6.2007. 2007 Johtokunta kirjasi, että Kolmisopen neljä soppea on rakennettu täyteen, jolloin yhdistyksen jäsenmäärä (mökkejä) oli 154 Hankittiin uudet, ajanmukaisemmat ATK-laitteet, joihin Hannu Lemettinen räätälöi toimivan systeemin. Tähän asti johtokunnan järjestämän juhannusjuhlan järjestelyvastuun ottaa nyt yksi soppi vuorollaan. Kutojille hankittiin Onnelan yläkertaan toiset kangaspuut. 21.7. avoimien ovien päivä, joka oli järjestelyiltään onnistunut. Palautteessa osaa mökkiläisistä harmitti kun kaikilla mökeillä (joihin lupa saatiin) ei ehditty vierailla. Niinpä jatkossa olisi hyvä käyttää kierrätyksessä useampia reittejä, ja kiertävän vierailijaryhmän sopiva koko olisi enimmillään noin kymmenen henkilöä. Turvallisuusmääräysten kiristyessä kaupunki poisti puistoista leikkikenttäkalusteita. Yhdistys esitti toivomuksen, että kaupunki antaisi käytöstä poistamiaan leikkikenttäkalusteita ryhmäpuutarha-alueelle lasten leikkikentälle. Kaupunki eväsi pyynnön: kaupungin käytöstä poistamia leikkikenttäkalusteita ei turvallisuussyistä voida luovuttaa kenellekään eikä myydä kenellekään. Yhdistys hankki ja pystytti puistoon leikkimökin ja uudet keinut Varsalan puuseehen asennettiin uusi kompostoiva käymälä Maaliskuussa oikaistiin jäiden särkemä laituri http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 36 of 44 Korjattiin laiturin alla oleva vesijohto ja uusittiin pumppu; entinen pumppu ehti toimia 25 kesää. Mökeille ei omia saunoja V. 2007 johtokunnalle jätettiin lupahakemus oman saunan rakentamisesta mökkiin. Uuden ja nykyisen käytännön mukaisesti puutarhamökkien käyttötarkoituksen muutos jätetään Kolmisopen ryhmäpuutarhayhdistyksen johtokunnalle, joka käsittelee hakemuksen, ja yhdistys on rakennusluvan hakijana. Rakennuslautakunta 07.08.2008 LISTAN ASIANRO 2 45 § Asianro 1364 / 112 / 2008 LAUSUNTO KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE / RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 8.5.2008 § 32 / 30-9905-0 / KOLMISOPEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYS RY / SAUNAN RAKENTAMINEN RYHMÄPUUTARHAMÖKKIIN Rakennustarkastaja hylkäsi 3.3.2008 § 105 rakennuslupahakemuksen saunan rakentamiseksi Kolmisopen ryhmäpuutarhamökkiin. Rakennuslautakunta hylkäsi 8.5.2008 § 32 oikaisuvaatimuksen eikä muuttanut rakennustarkastajan päätöstä. (Lähde: Ote Kuopion kaupungin ylläpitämältä kotisivulta) Mökkiin tulevan ja haetun saunan lupahakemus oli ensimmäinen, jota alueelle haettiin. (Myöhemmin selvisi, että luvattomasti rakennettuja saunoja oli jo olemassa). Erimielinen johtokunta, kiivaan väittelyn jälkeen, päätyi lopulta puoltamaan hakemusta Samana vuonna Kuopion kaupungin rakennusvalvonta pyysi ryhmäpuutarhalta selvitystä palstoille rakennetuista saunoista. Selvityksessä tuli esille kuusi saunaa, minkä vuoksi ryhmäpuutarha-alueelle päätettiin järjestää tarkastuskäynti. 28.8.2007 rakennusvalvonnan aloitteesta suoritettiin alueella katselmus, jossa läsnä olivat Risto Räty Kuopion kaupunki, rakennusvalvonta, Päivi Kauppinen, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelutoimisto. Kolmisopen yhdistystä edustivat puheenjohtaja Kauko Vainikainen, sihteeri Kiikkua Halonen, Urpo Perkiömäki sekä vesi- ja sähköasioista vastaava Pertti Sormunen. Katselmuksessa tarkastettiin nykyinen jätevesijärjestelmä, sekä uudet vaatimukset aikatauluineen. Tuolloin oli myös omien saunojen rakentaminen esillä. Kaupungin taholta mökkiläisen oman saunan lupahakemus hylättiin. Hylkäystä puolsi ympäristötoimen ympäristöjohtaja ympäristötarkastaja Päivi Kauppisen antama lausunto: Lea Pöyhösen ja ”Otettava huomioon alkuperäinen käyttötarkoitus ja viemäröinnin puuttuminen” ”Kolmisopen lampi on Natura-aluetta. Puutarha-alueen käyttöä tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon alueen alkuperäinen käyttötarkoitus. Kuivatus- ja jätevedet johdetaan Kolmisopen lampeen. Lammen tila on viime vuosina olennaisesti heikentynyt. Puutarha-alue aiheuttaa jo nykyisellään ravinnekuormitusta, jonka lähteet tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Mökkipalstat ovat niin pieniä, ettei jätevesiä voi niillä käsitellä ilman naapurille ja Kolmisopen lammelle aiheutuvaa haittaa. Näin ollen alueelle ei tule rakentaa sauna, suihku- tai vesikäymälätiloja ilman koko alueelle toteutettavaa viemäröintiä.” Myös ympäristönsuojelulautakunta esitti rakennuslautakunnalle, että se ei myöntäisi lupaa rakentaa saunoja Kolmisopen siirtolapuutarhamökkeihin siten toteutettuina, että saunojen jätevedet johdetaan maahan http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 37 of 44 Millä tavalla em. lausunnot ja päätökset tulevat vaikuttamaan Kolmisopen lammen veden osalta, siitä ei vielä ole yhdistyksessä arkistoitua tietoa; mutta tämän historiikin kirjoittaja ( kolmisoppelaisena) esitti kysymyksen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Kysymykseeni vastasi ylitarkastaja Anne Grönlund 9.1.2009. (toinen kysymys kuului, mihin kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaavassa ja vuokraamassa alueessa raja voidaan vetää) Anne Grönlund oli mukana vuonna 2002, kun toimitettiin katselmus venevalkaman rakentamiseksi, jotta ison saunan ja uimarannan edestä saataisiin veneet sivummalle. (kts. kohta Uimaranta). Tuolloin eräässä kohtaa rantaviivan tuntumassa havaittiin harvinainen, uhanalainen kasvi, jolloin lupahakemuksen suunnitelmaa ja rantaviivan käyttötarkoitusta typistettiin juuri sille kohtaa, mutta muutoin rakennuslupa kuitenkin myönnettiin. Ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois-Savon ympäristökeskus: Kolmisopen lammen suojeluarvot turvataan vesilailla … ”Kolmisoppilampi kuuluu Natura-verkostoon osana Kolmisoppi-Neulamäen Natura-aluetta. Lammen suojeluarvot on tarkoitus turvata vesilailla. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että alueelle suunnitellut hankkeet tai esim. kaavat eivät saa merkittävästi heikentää vesialueen suojeluarvoja (tässä tapauksessa lähinnä veden laatua). Valtioneuvoston Natura-päätös on vuodelta 1998 ja Euroopan yhteisöjen komission päätös alueen kuulumisesta EU:n Natura-verkostoon vuodelta 2005. Ainoastaan Kolmisoppilammen luoteisosa kuuluu Kolmisoppi-Neulamäen luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset rajoittavat vesialueen käyttöä tältä osin. Lammen länsiranta ei siis kuulu luonnonsuojelualueeseen vaan mahdolliset rajoitukset tulevat Naturan kautta. On varmaan katsottu, että veneiden pito rannassa ei heikennä lammen Naturaarvoja. Uhanalaisen kasvin esiintymäpaikka on katselmuksen yhteydessä myös otettu huomioon. Yleiskaavassa lampi on vesialuetta (W), ei erityisiä kaavamääräyksiä”… * * * V. 2007 oli katselmus, jossa kaupungin edustajina olivat teknisen viraston valvontaarkkitehti, puutarhaosastolta ylipuutarhuri ja ympäristövirastosta ympäristötarkastaja. Päällimmäisenä olivat jätevesiasiat, mutta alueen kierron aikana tuli esille monia muitakin (muun muassa tiestön ja uimarannan kunnostukseen saatava kaupungin avustus) havaintoja joista saatiin hyödyllisiä neuvoja. Mökkien osalta selvityksen tekivät mökkiläiset itse. Selvitys säilytetään kiinteistössä (mökillä) Se esitetään viranomaistarkastuksen yhteydessä sitä pyytäessä. Jätehuoltolain tulo ja uudet kompostointimääräykset muuttivat nopeasti käsityksiä ja käytäntöjä. 2008 1.2.2008 laajakaista, joka mahdollisti ([email protected]) yhdistykselle. myös sähköpostiosoitteen Hannu Lemettisen johdolla yhdistys rakentaa kotisivua yhdistykselle. Aloitettiin navetan tyhjennys ja siivoaminen. Toimintasuunnitelmassa: Navetan katon maalaus (maalit on) Yhdistyksen toimesta uusittiin vesipumppu. http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 38 of 44 V 2008 tehtiin päätös toisen jätekatoksen rakentamisesta isolle paikoitusalueelle, jossa perustamispaikan katsoo Pertti Sormunen ja piirustukset kustannusarvioineen laatii Pertti Kärkkäinen 2009 Johtokunnan tekemiä päätöksiä (jotka ajallisesti toteutuvat tämän historiikin kirjoittamisen jälkeen) : Yhdistyksen 30-vuotisjuhla juhannus ja elojuhlan välisenä aikana. Avoimien ovien päivä Julkistetaan yhdistyksen historiikki 5. Vuosittaiset henkilövalinnat Yhdistyksen ylin päättävä elin on sääntömääräinen vuosikokous, joita on kaksi (v 2007 tehdyn sääntömuutoksen jälkeen yksi) vuodessa: kevätkokous helmikuussa ns. tilikokous ja syyskokous syyskuussa, jolloin tehdään muun muassa seuraavan vuoden toiminnasta vastaavat henkilövalinnat ja hyväksytään talousarvio seuraavalle vuodelle. Johtokuntaan, joka on yhdistyksen lainmukainen hallitus, kuuluu syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6 muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa, sekä 3 vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajat sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt 1. Yhdistyksensyyskokoukset Seuraavassa on huomioitu vain yhdistyksen syyskokous, jossa on tehty yhdistyksen operatiivisen toiminnan kannalta tärkeät henkilövalinnat. Kokouksen järjestäytyminen: vuosi Puheenjohtaja 1979 Paavo Kaitokari 1980 Risto Vänttinen 1981 Marjatta Heiskanen 1982 Marjatta Heiskanen 1983 Marjatta Heiskanen 1984 Marjatta Heiskanen 1985 Paavo Kaitokari 1986 Paavo Kaitokari 1987 Vilho Karhunen 1988 Vilho Karhunen 1989 Paavo Kaitokari 1990 Paavo Kaitokari 1991 Vilho Karhunen 1992 Paavo Kaitokari 1993 Ilmari Heinonen 1994 Ilmari Heinonen 1995 Lauri Kemppainen 1996 Paavo Kaitokari 1997 Paavo Kaitokari 1998 Lauri Kemppainen 1999 Paavo Kaitokari 2000 Ilmari Heinonen 2001 Paavo Kaitokari 2002 Paavo Kaitokari 2003 Paavo Kaitokari Sihteeri Pöytäkirjan tarkistajat Urpo Perkiömäki Esa Heiskanen ja Asko Kokkonen Elina Korhonen Väinö Niiranen ja Ritva Huttunen Aune Nuutinen Helge Nuutinen ja Unto Räsänen Urpo Perkiömäki Tuula Julkunen ja Toini Suhonen Elina Korhonen Paavo Kaitokari, Kaarlo Kilpiäinen Vesa Sallinen Elli Kuisma ja Toivo Karhunen Jouko Mönkkönen Anja Kaitokari, Raija Karhunen Jouko Mönkkönen Vilho Karhunen, Erkki Mertanen Jouko Mönkkönen Ilmari Heinonen, Pentti Leskinen Marjatta Heiskanen Ilmari Heinonen, Juulia Puustinen Marjatta Heiskanen Raija Karhunen, Anja Kaitokari Marjatta Heiskanen Raija Karhunen, Anja Kaitokari Teuvo Kolari Ilmari Heinonen, Eeva Heinonen Anja Pessa Raija Karhunen, Leena Malin Ossi Pessa Eila Korhonen, Aili Lutjonen Ossi Pessa Eila Korhonen, Raija Karhunen Anja Pessa Raija Karhunen, Ilmari Heinonen Anja Pessa Eelis Roivainen, Eino Huovinen Anja Pessa Jenny Hokkanen, Sirpa Manninen Anja Pessa Raija Karhunen, Annikki Halmetoja Sirkka-Liisa Jauhiainen Raija Karhunen, Eelis Roivainen Tuija Hartikainen Leena Tolvanen, Kaarina Perkiömäki Ritva Juutilainen Leena Tolvanen, Erkki Mertanen Leena Tolvanen Ilmari Heinonen, Aaro Väänänen Leena Raveikko Raili Koponen, Ossi Pessa http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 39 of 44 2004 Paavo Kaitokari Kauko Pesonen Armi Marjomaa, Pirkko Muona 2005 Paavo Kaitokari Sirkkaliisa Vänni Sirkka Halonen, Pertti Sormunen 2006 Paavo Kaitokari Sirkka Halonen Leena Raveikko, Eero Pääkkönen 2007 Paavo Kaitokari Kiikka Halonen Marjatta Paloranta, Helena Pohjolainen. Ylimääräinen kokous 16.9.2007, jossa hyväksyttiin yhdistyksen sääntömuutos. Ylimenokauden jatkaa entiset valitut henkilöt. 2008 Paavo Kaitokari Kiikka Halonen Maarit Kekäläinen, Pertti Kärkkäinen 2. Yhdistyksen puheenjohtajat (valitaan vuodeksi kerrallaan) 1979 Paavo Kaitokari 1980 Paavo Kaitokari 1981 Paavo Kaitokari 1982 Marjatta Heiskanen 1983 Marjatta Heinonen 1984 Marjatta Heiskanen 1985 Marjatta Heiskanen 1986 Marjatta Heiskanen (luopui tehtävästä Loppukauden varapuheenjohtaja Ilmari Heinonen. 1987 Teuvo Kolari 1988 Teuvo Kolari (ilmoitti kirjallisesti luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä) 31.7.1987 tehtäviä jatkaa varapuheenjohtaja Heikki Pesonen) 1989 Arvo Räsänen 1990 Arvo Räsänen 1991 Arvo Räsänen 1992 Arvo Räsänen 1993 Lauri Kemppainen 1994 Lauri Kemppainen 1995 Lauri Kemppainen 1996 Lauri Kemppainen 1997 Lauri Kemppainen 1998 Lauri Kemppainen 1999 Vesa Immonen 2000 Lauri Kemppainen 2001 Lauri Kemppainen 2002 Lauri Kemppainen 2003 Lauri Kemppainen 2004 Vesa Immonen 2005 Vesa Immonen 2006 Arvo Korhonen, joka erosi kesken kauden 20.8. vpj. Anja Kirpala-Suokas loppukauden 2007 Kauko Vainikainen. Yhdistyksen säännöt rekisteröity 19.6.2007 Jatkossa pidetään vain yksi vuosikokous huhtikuun loppuun mennessä. 2008 Kauko Vainikainen, huhtikuun loppuun, sen jälkeen Seppo Kauppinen 3.Yhdistyksensihteeri 1979 Eila Kuismanen 1980 Eila Kuismanen 1981 Helge Nuutinen 1982 Urpo Perkiömäki 1983 Sihteeri valittiin kulloisessakin kokouksessa läsnä olleista 1984 Aune Nuutinen 1985 Jouko Mönkkönen 1986 Jouko Mönkkönen 1987 Marjatta Heiskanen 1988 Marjatta Heiskanen 1989 Marjatta Heiskanen 1990 Marjatta Heiskanen 1991 Marjatta Heiskanen 1992 Anja Pessa 1993 Anja Pessa 1994 Anja Pessa 1995 Anja Pessa 1996 Anja Pessa 1997 Anja Pessa 1998 Arja Pessa 1999 Sirkka-Liisa Jauhiainen 2000 Tuija Hartikainen 2001 Tuija Hartikainen 2002 Leena Tolvanen 2003 Leena Raveikko 2004 Kauko Pesonen ja Sirkka Halonen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 40 of 44 2005 Sirkka Halonen 2006 Sirkka Halonen 2007 Sirkka Halonen 2008 Sirkka Halonen 4.Rahastonhoitaja/Taloudenhoitaja 1979 Elina Korhonen 1980 Elina Korhonen 1981 Elina Korhonen 1982 Elina Korhonen 1983 Elina Korhonen 1984 Elina Korhonen 1985 Elina Korhonen 1986 Ritva Juutilainen 1987 Ritva Juutilainen 1988 Ritva Juutilainen 1989 Ritva Juutilainen 1990 Ritva Juutilainen 1991 Ritva Juutilainen 1992 Ritva Juutilainen 1993 Ritva Juutilainen 1994 Ritva Juutilainen 1995 Ritva Juutilainen (hoitaa myös jäsenasiat) 1996 Ritva Juutilainen 1997 Ritva Juutilainen 1998 Ritva Juutilainen 1999 Ritva Juutilainen 2000 Ritva Juutilainen 2001 Ritva Juutilainen 2002 Ritva Juutilainen 2003 Ritva Juutilainen 2004 Sirpa Manninen 2005 Sirpa Manninen 2006 Sirpa Manninen, 26.3.2006 tehtävät otti Vesa Immonen 2007 Vesa Immonen 2008 Ulla Raittonen 5.Johtokunta,varsinaisetjäsenet (valittu kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen voidaan valita uudelleen. (vpj.) = johtokunnan valitsema varapuheenjohtaja) 1979 Yhdistyksen perustamiskokouksen valinnat Puheenjohtaja: Paavo Kaitokari Johtokunta: Toivo Karhunen, Jorma Huttunen, Helge Nuutinen, Elina Korhonen, Esa Heiskanen, Urpo Perkiömäki 1980 Toivo Karhunen, Jorma Huttunen (vpj.), Helge Nuutinen, Elina Korhonen, Esa Heiskanen, Urpo Perkiömäki Ensimmäiset erovuorossa olleet kolme edustajaa arvottiin) 1981 Helge Nuutinen, Paavo Kaitokari (vpj.) nyt valittuina, Elina Korhonen, Urpo Perkiömäki, Toivo Karhunen, Esa Heiskanen, 1982 Toivo Karhunen, Elina Korhonen, Helge Nuutinen, Paavo Kaitokari (vpj.), Kaarle Kilpiäinen, Urpo Perkiömäki 1983 Toivo Karhunen, Elina Korhonen, Helge Nuutinen, Paavo Kaitokari (vpj.), Kaarle Kilpiäinen, Urpo Perkiömäki Erovuorossa olevat Paavo Kaitokari ja Helge Nuutinen ilmoittivat, että eivät enää halua tulla valituiksi v 1984 johtokuntaan 1984 Erovuorossa Urpo Perkiömäki ja Kaarle Kilpiäinen. 1984 Kari Reinikainen ja Osmo Koskinen, Kaarle Kilpiäinen, Jouko Mönkkönen nyt valittuina, Toivo Karhunen, Elina Korhonen, (loppu kaudeksi Osmo Koskisen ja Kari Reinikaisen tilalle Raija Karhunen ja Arvo Räsänen) 1985 Kaarle Kilpiäinen, Jouko Mönkkönen, Ritva Juutilainen, Teuvo Kolari, Toivo Karhunen, Elina Korhonen, Elina Korhonen ja Toivo Karhunen ilmoittivat, että eivät halua enää jatkaa v 1986 alussa 1986 Raija Karhunen, Veijo Koivula, Kaarle Kilpiäinen, Jouko Mönkkönen, Ritva Juutilainen. Teuvo Kolari valittiin puheenjohtajaksi. Hänen tilalleen johtokuntaan valittiin Heikki Pesonen (vpj.). 1987 Juhani Aartolahti, Tuula Julkunen, Raija Karhunen, Ritva Juutilainen, Veijo Koivula, Erkki Mertanen 1988 Juhani Aartolahti, Tuula Julkunen (vpj.), Erkki Mertanen, Raija Karhunen, Ritva Juutilainen, Veijo Koivula 1989 Juhani Aartolahti, Erkki Mertanen, Eino Huovinen, Raija Karhunen, Ritva Juutilainen, Veijo Koivula 1990 Tuula Julkunen, Ritva Juutilainen, Veijo Koivula, Juhani Aartolahti, Erkki Mertanen, Eino Huovinen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 41 of 44 1991 Urpo Minkkinen, Eino Huovinen, Erkki Mertanen, Tuula Julkunen (vpj.), Ritva Juutilainen, Veijo Koivula 1992 Tuula Julkunen, Ritva Juutilainen, Arvo Räsänen, Erkki Mertanen, Veijo Koivula, Urpo Minkkinen 1993 Eino Huovinen, Urpo Minkkinen, Erkki Mertanen, Tuula Julkunen, Arvo Räsänen, Ritva Juutilainen 1994 Tuula Julkunen, Ritva Juutilainen, Arvi Marjomaa, Eino Huovinen, Urpo Minkkinen, Erkki Mertanen 1995 Erkki Mertanen, Urpo Minkkinen, Leena Tolvanen, Tuula Julkunen (vpj.), Ritva Juutilainen, Arvi Marjomaa 1996 Ritva Juutilainen, Armi Marjomaa, Raija Karhunen, Erkki Mertanen, Eelis Roivainen, Leena Tolvanen 1997 Ritva Juutilainen, Armi Marjomaa, Raija Karhunen, Erkki Mertanen, Urpo Minkkinen (vpj.), Leena Tolvanen 1998 Ritva Juutilainen, Erkki Mertanen (vpj.), Leena Tolvanen, Eelis Roivainen, Armi Marjomaa, Raija Karhunen, 1999 Erkki Mertanen (vpj.), Sirkka-Liisa Jauhiainen, Raimo Hokkanen, Armi Marjomaa, Eelis Roivainen, Leena Tolvanen 2000 Tuula Julkunen (vpj.), Ritva Juutilainen, Jorma Röppänen, Urpo Minkkinen, Urpo Perkiömäki, Jarmo Kuosmanen. 2001 Urpo Perkiömäki (vpj.), Ritva Juutilainen, Tuula Julkunen, Jorma Röppänen, Urpo Minkkinen, Jarmo Kuosmanen 2002 Tuula Julkunen, Ritva Juutilainen, Jorma Röppänen, Urpo Minkkinen (vpj) (johtokunta: vpj Urpo Perkiömäki), Eero Pääkkönen, Tuomo Korhonen 2003 Tuula Julkunen, Ritva Juutilainen, Jorma Röppönen, Eero Pääkkönen, Urpo Minkkinen (vpj.), Tuomo Korhonen 2004 Urpo Minkkinen (vpj.), Eero Pääkkönen, Tuomo Korhonen, Pertti Kärkkäinen, Kaarina Turunen, Urpo Perkiömäki. Minkkisen erottua valittiin varapuheenjohtajaksi Sirkka Halonen 2005 Kaarina Turunen, Urpo Perkiömäki, Pertti Kärkkäinen, Pirkko Muona, Arvo Korhonen, Anja KirpalaSuokas 2006 Hetti Rytsy, Anja-Kirpala Suokas(vpj.), Kiikka Halonen, Vesa Immonen, Urpo Perkiömäki, Pirkko Muona erosi 20.8. 2007 Vesa Immonen, Hetti Rytsy, Maarit Kekäläinen, Anja Kirpala-Suokas (vpj.), Urpo Perkiömäki, Kiikka Halonen. 2008 Ulla Raittonen, Ninni Uushaara, Kiikka Halonen, Anja-Kirpala Suokas(vpj.), Urpo Perkiömäki, Maarit Kekäläinen 6.Johtokunta,varajäsenet (3 varajäsentä vuodeksi kerrallaan; ellei valita uudelleen) 1979 Aino Huusko, Eila Kuismanen, Kaarle Kilpiäinen. 1980 Aino Huusko, Eila Kuismanen, Kaarle Kilpiäinen. 1981 Ilmari Heinonen nyt valittuna, Aino Huusko, Eila Kuismanen, 1982 Aino Huusko, Eila Kuismanen, Ilmari Heinonen 1983 Aino Huusko, Vesa Sallinen, Ilmari Heinonen 1984 Risto Juvonen, Vesa Sallinen, Ilmari Heinonen (vpj.) 1985 Risto Juvonen, Tuula Julkunen, Ilmari Heinonen (vpj.) 1986 Erkki Mertanen, Tuula Julkunen, Kaija Pulkkinen 1987 Risto Leinonen, Eino Hovinen, Kaija Pulkkinen 1988 Risto Leinonen, Eino Hovinen, Irja Ruotsalainen 1989 Risto Leinonen, Mia Pitkänen, Irja Ruotsalainen 1990 Reijo Pirskanen, Ossi Pessa, Urpo Mönkkönen 1991 Lauri Kemppainen, Reijo Pirskanen ja Ossi Pessa 1992 Ossi Pessa, Veijo Koivula, Martta Räsänen 1993 Martta Räsänen, Armi Marjomaa, Marja Oittinen 1994 Leena Tolvanen, Martta Räsänen, Marja Oittinen 1995 Martta Räsänen, Raija Karhunen, Tuomo Korhonen 1996 Tuomo Korhonen, Liisa Kostamoinen, Eelis Roivainen 1997 Tuomo Korhonen, Liisa Kostamoinen, Kauko Pesonen 1998 Liisa Kostamoinen, Tuomo Korhonen, Kauko Pesonen 1999 Elsa Hartikainen, Tuomo Korhonen, Kauko Pesonen 2000 Jarmo Kuosmanen, Kauko Pesonen, Jorma Röppänen 2001 Kauko Pesonen, Kalevi Heinströn, Reijo Pirskanen 2002 Kauko Pesonen, Kalevi Heinströn, Reijo Pirskanen 2003 Sirkka Halonen, Pertti Sormunen, Kauko Pesonen 2004 Sirkka Halonen, Pertti Sormunen, Kauko Pesonen 2005 Sirkka Halonen, Pertti Sormunen, Kauko Pesonen 2006 Sirkka-Liisa Tanskanen, Pertti Sormunen, Jorma Röppänen 2007 Pertti Sormunen, Pertti Kärkkäinen, Martti Kuivalainen 2008 Hetti Rytsy, Pertti Sormunen, Pertti Kärkkäinen 7.Tilintarkastajat,varsinaiset (kaksi varsinaista, ja kaksi varalle) 1979 Paavo Nivala ja Toini Lappalainen, varalla Erkki Koivisto ja Mikael Weisel. 1980 Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen, varalla Pentti Karvonen ja Ilmari Heinonen 1981 Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen, varalla Pentti Karvonen ja Mikko Paavola 1982 Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen, varalla Pentti Karvonen ja Mikko Paavola http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 42 of 44 1983 Aune Nuutinen ja Paavo Kaitokari, varalla Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen 1984 Aune Nuutinen ja Paavo Kaitokari, varalla Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen 1985 Aune Nuutinen ja Paavo Kaitokari, varalla Toini Lappalainen ja Risto Vänttinen 1986 Aune Nuutinen ja Paavo Kaitokari, varalla Heikki Pesonen ja Risto Vänttinen 1987 Aune Nuutinen ja Paavo Kaitokari, varalla Heikki Pesonen ja Risto Vänttinen 1988 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Aune Iivanainen, Jouko Mönkkönen 1989 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Aune Iivanainen, Jouko Mönkkönen 1990 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Aune Iivanainen, Jouko Mönkkönen 1991 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Aune Iivanainen, Jouko Mönkkönen 1992 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Elina Korhonen, Aune Iivanainen 1993 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Elina Korhonen, Ursula Juutinen 1994 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Elina Korhonen, Ursula Juutinen 1995 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Elina Korhonen, Ursula Juutinen 1996 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Elina Korhonen, Ursula Juutinen 1997 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Mirjami Kauppinen, Ursula Juutinen 1998 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Mirjami Kauppinen, Ursula Juutinen 1999 Paavo Kaitokari, Eila Korhonen, varalla Ursula Juutinen, Mirjam Kauppinen 2000 Paavo Kaitokari, Raija Karhunen,, varalla Mirjami Kauppinen, Liisa Kostamoinen 2001 Paavo Kaitokari, Raija Karhunen, varalla Mirjami Kauppinen, Liisa Kostamoinen 2002 Paavo Kaitokari, Raija Karhunen, varalla Mirjami Kauppinen, Liisa Kostamoinen 2003 Paavo Kaitokari, Raija Karhunen, varalla Liisa Kostamoinen, Mirjami Kauppinen 2004 Paavo Kaitokari, Mirjami Kauppinen, varalla Liisa Kostamoinen, Raija Karhunen 2005 Paavo Kaitokari, Mirjami Kauppinen, varalla Liisa Kostamoinen, Raija Karhunen 2006 Paavo Kaitokari, Mirjami Kauppinen, varalla Liisa Kostamoinen, Raija Karhunen 2007 Paavo Kaitokari, Mirjami Kauppinen, varalla Liisa Kostamoinen, Sirkka-Liisa Tanskanen 2008 Paavo Kaitokari, Mirjami Kauppinen, varalla Liisa Kostamoinen, Marja Kröger 8.Toimikunnatjavetäjät 1979 Toivo Karhunen (kokoonkutsujana), Tyyne Kuosmanen, Martti Simpanen, Ritva Tuomainen, Martta Räsänen. Samana vuonna Simpasen tilalle valittu Vieno Niiranen. 1980 Entiset toimihenkilöt uudelleen sekä uusina Aino Huusko ja Eeva Heinonen. 1981 Mökkitoimikunta Eeva Heinonen, Toivo Karhunen, Anita Vesterinen, Martta Räsänen, Tyyne Kuosmanen, Vieno Niiranen, Aino Huusko, Katri Hämäläinen ja huvitoimikunta Elli Kuisma, Aune Nuutinen, Katri Hämäläinen, Marjatta Heiskanen 1982 Huvi- ja mökkitoimikunta Aulis Uusimäki, Aino Huuskonen, Meeri Kauhanen, Viljo Saarela, Kerttu Salmela, Tyyne Kuosmanen, saunatoimikunta Alli Kuisma, Veikko Pekkarinen, Heikki Pesonen 1983 Huvi- ja mökkitoimikunta Ritva Sallinen, Tyyne Kuosmanen, Aino Huuskonen, Elli Kuisma, Aino Huusko, Teuvo Kolari. Alueen isäntä Kaarlo Kilpiäinen. 1984-1985 Saunatoimikunta: Aino Huusko vetäjä jäsenet Toini Suhonen, Arvo Räsänen, Reijo Kikari, Kirsti Muona, Huvi- ja mökkitoimikunta: Osmo Koskinen vetäjänä jäsenet Aune Pekkarinen, Eeva Heinonen, Martta Räsänen, Vieno Niiranen, Tyyne Kuosmanen, Inkeri Kokkonen, Talkootoimikunta: Ilmari Heinonen jäsenet Pertti Sormunen, Jouko Mönkkönen, Risto Vänttinen, Otto Taskinen, Jani Pitkänen , Lasten toiminta: Marjatta Heiskanen, Huvitoimikunta Kerttu Kulju, Asko Kokkonen, Kaarina Perkiömäki, Mirja Mönkkönen, Arja Reinikainen 1985 Arvo Räsänen Vihannessoppi. Apuisännät: Kaarle Kilpiäinen Onnisoppi, Teuvo Kolari Vihannessoppi, Hannu Tuomainen Hedelmäsoppi. 1986 pääisäntä Heikki Pesonen, talkootoimikunta Vilho Karhunen, saunatoimikunta Salme Hopponen, emäntäja mökkitoimikunta Tuula Julkunen, huvitoimikunta Marjatta Heiskanen. 1987 Pääisäntä Pentti Leskinen, talkootoimikunta Pentti Leskinen, Vilho Karhunen, huvitoimikunta Marjatta Heiskanen, Liisa Savolainen, Ritva Juutilainen, emäntätoimikunta 1988 Soppitoimikunta Teuvo Kolari sekä jäseniksi Antero Kauppinen, Otto Taskinen, Seppo Kauppinen Mökkitoimikuntaan Liisa Savolainen sekä jäsenet Kaisa Hämäläinen, Irja Ruotsalainen, Helena Venäläinen 1989 talkootoimikunta Vilho Kosunen, mökkitoimikunta Liisa Savolainen ja Mia Pitkänen. Alueen isäntä Teuvo Kolari. 1990 Alueen nurmikoiden leikkauksesta huolehtivat Väinö Niiranen, Tatu Kauhanen ja Pauli Savolainen 1992 Mökkitoimikunta Tuula Julkunen, Martta Räsänen, Inkeri Kokkonen, Eeva Heinonen, Vieno Niiranen 1993 Mökkitoimikunta Tuula Julkunen, Martta Räsänen, Inkeri Kokkonen, Eeva Heinonen, Vieno Niiranen Talkootoimikunta Urpo Minkkinen, Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Saunatoimikunta Aili Lutjonen, Markku Halonen, Tatu Kauhanen, Nuorisotoimikunta Sirkka Halttunen, Leena Tolvanen, Erkki Mertanen, Matkailutoimikunta Tuula Julkunen, Martta Räsänen 1994 Mökkitoimikunta Martta Räsänen vetäjä, Tuula Julkunen, Vieno Niiranen, Eeva Heinonen, Kaisa Hämäläinen, Inkeri Kokkonen, Aune Pekkarinen, Elli Kuisma. Hoito- ja kunnossapitotoimikunta Urpo Minkkinen vetäjä, Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Eino Huovinen, Veijo Hakkarainen, Saunatoimikunta Marja-Leena Kolari vetäjä, Pirjo Rytkönen, Tatu Kauhanen, Nurmikon leikkaukset Väinö Niiranen, Pauli Savolainen, Tatu Kauhanen, Nuorisotoimikunta Erkki Mertanen vetäjä, Sirkka Halttunen, Leena Tolvanen, Matkailutoimikunta Tuula Julkunen vetäjä, Martta Räsänen, tenniskentän hoito Kari Oittinen. 1995 Onnelatoimikunta (entinen nimi Mökkitoimikunta) Martta Räsänen vetäjä, Tuula Julkunen, Vieno Niiranen, Eeva Heinonen, Kaisa Hämäläinen, Inkeri Kokkonen, Aune Pekkarinen, Elli Kuisma, Hoitotoimikunta Urpo Minkkinen vetäjä, Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Eino Huovinen, Veijo Hakkarainen, Matkailutoimikunta Tuula Julkunen ja Martta Räsänen ei lupautuneet jatkamaan) 1996 Hoitotoimikunta Urpo Minkkinen vetäjä, Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Eino Huovinen, Veijo Hakkarainen http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 43 of 44 1997 Onnelatoimikunta Tellervo Tarvainen, Annikki Halmetoja, Hoitotoimikunta Heikki Tossavainen vetäjä, Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Eino Huovinen, Veijo Hakkarainen 1998 Onnelatoimikunta: 1. emäntä Tellervo Tarvainen, 2. emäntä Raili Kemppainen. Hoitotoimikunta: Kari Oittinen, Raimo Huttunen, Eelis Roivainen, Veijo Hakkarainen, Jenny Hokkanen. Saunatoimikunta Tuula ja Hannu Julkunen. 1999 Hoitotoimikunta Veijo Hakkarainen, Jenni Hokkanen, Raimo Huttunen, Kari Oittinen ja Eelis Roivainen, Onnelatoimikuntaan Tellervo Tarvainen, Raili Kemppainen, Saunatoimikuntaan Hannu ja Tuula Julkunen 2000 Onnelatoimikunnan vetäjä Maija Kokkonen, Talkootoimikunta vetäjät Kauko Pesonen ja Eelis Roivainen, saunatoimikuntaa Tuula ja Hannu Julkunen-nurmikon leikkuu Väinö Niiranen, Kari Oittinen ja Jarmo Kuosmanen. Poistopilttuun hoito Arja Pessa, Tenniskentän hoito Kari Oittinen 2001 Onnelatoimikunta Tellervo Tarvainen pääemäntänä, Jenny Hokkanen apuemäntänä, Saunatoimikunta Tuula ja Hannu Julkunen, Poistopilttuu Anja Pessa, Nurmikon leikkuu Väinö Niiranen, Kari Oittinen, Jarmo Kuosmanen, Kari Oittinen toimi myös tenniskentän hoitajana. 2002 vastaavina Onnelatoimikunta, emäntinä Tellervo Tarvainen, Annikki Heikkinen, Saunatoimikunnassa Tuula ja Hannu Julkunen, Poistopilttuun vastaava Anja Pessa, Nurmikon leikkuu Väinö Niiranen vastaava sekä Kari Oittinen ja Jarmo Kuosmanen. Kari Oittinen vastasi myös tenniskentän hoidosta. 2003 Onnelan emäntä Tellervo Tarvainen, Nurmikon hoito Väinö Niiranen, Kari Oittinen, Jarmo Kuosmanen ATK-asiat Urpo Perkiömäki 2004 Onnelan emäntä Raili Koponen, Nurmikon hoito Väinö Niiranen, Kari Oittinen, Jarmo Kuosmanen ATKasiat Urpo Perkiömäki 2005 Onnelan emäntä Raili Koponen, Poistopilttuu Arja Pessa. Nurmikon leikkuu: Kari ja Lauri Oittinen, Jyrki Hentunen. tenniskentän vastaava saunan huolto Markku Halonen perheineen, ATK-asiat Urpo Perkiömäki 2006 Onnelan emäntä Raili Koponen. Ruohonleikkuu: Kari ja Lauri Oittinen, Jyrki Hentunen. ATK-asiat Urpo Perkiömäki, poistopilttuun järjestys Anja Pessa, kudonnat Liisa Andersson. 2007 Keittiötiimi Kaisa Kolehmainen, Maija-Liisa Koistinen, Annikki Heikkinen, Mika Hyvärinen, Sirkka-Liisa Tanskanen, Kunnossapitotiimi Veijo Hakkarainen, Juhani Heikkinen, Raimo Huttunen, Teuvo Kauhanen, Hannu Linnosmaa, Lauri Oittinen, Reijo Pirskanen, Jorma Tietäväinen, Heikki Tossavainen, Saunavastaavana jatkaa Markku Halonen, Alueen nurmikoiden ruohonleikkaajat Kari ja Lauri Oittinen sekä Jyrki Hentunen.. Kiinteistövastaava Pertti Kärkkäinen. Jätehuoltovastaava Vesa Immonen, Alueen hoitotyön vastaava puheenjohtaja Kauko Vainikainen, Poistopilttuun hoitaja Anja Pessa, Vesiverkosta vastaava Pertti Sormunen yhteistyössä Arvo Korhosen kanssa, Yhdistyksen koneiden huolto Arvo Korhonen, Yhdistyksen sähköasioista vastaava Pertti Sormunen, Peräkärryn vuokraus Kauko Vainikainen, Vesa Immonen, Eelis Roivainen, Markku Halonen, IT-vastaava Hannu Lemettinen 2008 Laskutuksesta vastaavaksi ja jäsenrekisteristä huolehtii Anja-Kirpala Suokas, Keittiötiimi Mika Hyvärinen, Maija-Liisa Koistinen, Saunavastaava Markku Halonen perheineen, Ruohonleikkuu Kari ja Lauri Oittinen, Juha ja Jyrki Hentunen, Kiinteistövastaava Pertti Kärkkäinen, Jätehuoltovastaava Anja-Kirpala Suokas, Hoitotyövastaava Seppo Kauppinen, Pertti Kärkkäinen, Pertti Sormunen, Poistopilttuun vastaava Anja Pessa, Kirjastovastaava Helena Pohjolainen Vesiverkoston vastaava Pertti Sormunen, Arvo Korhonen, sähköasiain vastaava Pertti Sormunen, Peräkärrin vuokraukset Eelis Roivainen, Markku Halonen, Vesa Immonen, Seppo Kauppinen, Remonttiryhmän vastaava Pertti Sormunen, IT-vastaava Hannu Lemettinen, Kudontavastaava Liisa Andersson, + + + Kolme istutettua puuta jokaiselle vuosikymmenelle http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013 Lähdetiedot Page 44 of 44 Johtokunta halusi jättää näkyvän muiston yhdistyksen 30-vuotisesta taipaleesta. Niinpä hankittiin kolme puuta, (puutarhakärryssä) yksi jokaiselle vuosikymmenelle. Istutustöihin lähdössä yhdistyksen puheenjohtaja Ninni Uushaara, yhdistyksen perustamiskokouksen puheenjohtaja ja yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Paavo Kaitokari sekä perustamiskokouksen sihteeri ja tämän historiikin kirjoittaja Urpo Perkiömäki. Istutetut puut tulivat Onnelan ja saunan välimaastoon. Paikka saa kilven, jossa on päivämäärä 6.2.2009, joka viittaa 30-vuotta sitten pidettyyn perustamiskokouksen päivämäärään. Kilpi kirjoituksineen paljastetaan Onnelassa 17.7.2009 pidettävän lehdistötilaisuuden yhteydessä, johon paikalle on kutsuttu myös alueella asuvat alkuperäiset jäsenet, sekä kutsuvieraita. 30-vuotisjuhla 25.7.2009; ja avoimien ovien päivä 26.7.2009 http://kotisivu.dnainternet.net/xpukolmi/Julkaisut/Historiikki.html 13.5.2013
© Copyright 2024