Tauno Kohvakan sukukirja
Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET Tauno Kohvakan sukujuuret/ esipolvet painetun kirjan e-versio, josta on ”riisuttu” kaikki kaaviot, valokuvat ja jälkipolvitaulut Seppo Tamminen 1 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taunon armeijakuva v. 1930 Sukututkija ja kirjoittaja: Seppo Tamminen GSM Email 050-5941932 [email protected] Kustantaja Seppo Tamminen (omakustanteena) Painopaikka: Ai-Ri Offset Ky Pori 2010 2 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 SISÄLLYSLUETTELO I I.1 I.2 Johdanto Sukututkimuksen lähteet Kangasniemen historiaa s. 4 s. 4 s. 5 II II.1 Esipolvitaulut Tauno Kohvakan isän puoleiset sukujuuret Taulu 1 Kohvakka -sukuhaara Taulu 2 Mieskolaisen sukuhaara Taulu 3 Tiihosen sukuhaara Taulu 4 Hellqvist -sukuhaara Taulu 5 Hokkasen sukuhaara Taulu 6 Orasen sukuhaara Taulu 7 Halttusen sukuhaara Taulu 8 Suurosen sukuhaara Taulu 9 Himottu -sukuhaara Taulu 10 Avikaisen sukuhaara s. s. s. s. s. s. s. s. s. s. s. s. II.2 Tauno Kohvakan äidin puoleiset sukujuuret Taulu 11 Reinikaisen sukuhaara Taulu 12 Hännisen sukuhaara Taulu 13 Pylvänäisen sukuhaara Taulu 14 Mannisen sukuhaara Taulu 15 Laitisen sukuhaara Taulu 16 Moilasen sukuhaara Taulu 17 Siekkisen sukuhaara Taulu 18 Smedfeldt -sukuhaara Taulu 19 Priha –Kouvonen –Riesenberg -sukuhaara Taulu 20 Pulliaisen sukuhaara Taulu 21 Vääräsen -Poikolaisen sukuhaara Taulu 22 Seppäsen sukuhaara Taulu 23 Pellisen sukuhaara Taulu 24 Hämäläisen sukuhaara Taulu 25 Lahikaisen sukuhaara Taulu 26 Janhosen sukuhaara s. 65 s. 65 s. 70 s. 71 s. 75 s. 78 s. 83 s. 87 s. 89 s. 91 s. 97 s. 98 s. 101 s. 105 s. 112 s. 114 s. 115 Liitteet Liite 1 Merkkihenkilöt sukulaisina Liite 2 Urho Kekkonen & von Riesenburg Liite 3 Urho Kekkonen: Vuosisatani 1981 3 6 6 6 13 17 21 23 36 40 57 61 63 s. 120 s. 127 s. 131 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 I JOHDANTO Tauno Fridolf Kohvakka, syntyi 22.1.1910 Kangasniemellä ja kuoli 6.4.1975 Lahdessa. Taunon sukujuuret selvitettiin sekä isänsä että äitinsä puolelta, jossa sukujuuret painottuvat EteläSavoon ja erityisesti Kangasniemelle, sen ympäristökuntiin ja Keski-Suomeen, mm. Laukaalle ja Hankasalmelle sekä Joutsaan. Taunon isän esipolvissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää nimenomaan Kangasniemen Kohvakan, Mieskolaisen, Hokkasen ja Halttusen sukuhaaroja. Näissä mm. Halttusen sukuhaarassa päästään sukujuurissa 1400 -luvulle asti. Taunon äidin sukua tunnetaan laajasti myös Kangasniemeltä ja ymp. kunnista, joissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää Reinikaisen, Laitisen, Priha-Kouvonen-Riesenburg sekä Pellisen sukuhaaroja, joissa sukujuuret tunnetaan parhaiten. Taunon sukujuurissa päästään Priha -Kouvonen -Riesenburg -sukuhaarassa jopa 1200 -luvulle asti Saksaan ja nykyisen Tsekin tasavallan alueelle. Toki on muistettava se, että mitä kaukaisempiin esipolviin mennään, sitä epävarmemmalla pohjalla ollaan, joten kaikkein vanhimpiin tietoihin ”on lupa” suhtautua kriittisesti ja varauksellisesti. Taunon vanhemmat olivat keskenään moninkertaisia sukulaisia keskenään, vaikkakaan ei kovin läheisiä, mutta yhteisiä sukujuuria ja esipolvia löytyy useitakin, samoin Taunon äidin vanhemmat olivat keskenään sukulaisia. Taunon sukulaisista löytyy myös huomattavia merkkihenkilöitä (liite 1). Tauno tulee kirjoittajan kanssa moninkertaiseksi sukulaiseksi, sillä kirjoittajan isän äidin Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976) sukujuurista Kangasniemeltä löytyy Taunon kanssa yhteiset sukujuuret mm. Laitisen ja Pylvänäisen sukuhaaroissa sekä Joutsan Mieskonmäen Mieskonmäki-Mieskolaisen sukuhaarassa. I.1 SUKUTUTKIMUKSEN LÄHTEET Tärkeimmät lähteet Taunon sukujuurien selvityksessä olivat kirkonkirjat, joita tässä selvityksessä tutkittiin Jyväskylän ja Mikkelin maakunta-arkistoissa sekä Internetin kautta. Netin kautta Suomen Sukututkimusseuran (SSS:n) HISKI tietokannasta löytyy Kangasniemen osalta (tätä kirjoitettaessa v. 2009) syntyneitten ja kastettujen luettelot v. 1684 -1715, 1721 -1735, 1737 -1779, 1781 -1785 ja 1787 -1850, samoin vihittyjen luettelot e.m. vuosilta. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) sivuilta löytyy digitoituna seuraavat Kangasniemen kirkonkirjat: Rippikirjat v. 1734 -1741, 1757 -1764, 1766 -1771, 1782 -1787, 1790 -1880 Lastenkirjat v. 1760 -1880 Muuttokirjat v. 1788 -1882 Syntyneet ja kastetut v. 1684 -1883 Rippilapset v. 1847 -1878 Vihityt v. 1684 -1883 Kuolleet ja haudatut v. 1684 -1866 Erittäin merkittävä apu tässä sukuselvityksessä saatiin sukututkija Tommy Koukan laatimista sukukirjoista (Tommyn kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/tommy.koukka/ ): Halttusen suku Tiihosen suku Sukupuuni Koukan ja Koukon suku Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta Usean sukuhaaran vanhimmat tiedot 1500…1700 -luvuilta (osin myös 1400 -luvulta) saatiin nimenomaan Tommy Koukan sukukirjoista. Laitisen sukuhaaran osalla tietoja esipolvista kerättiin myös Jarmo Ahlstrandin laatimista sukukirjoista, mm.: Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I Myös Internetin kautta löytyy monista Taunon sukujuurihaaroista tietoa, mm.: Janhosen ja Laitisen sukuseurojen kotisivujen, sekä julkaistujen sukukirjojen ja -lehtien avulla. Henkilöiden nimet olivat vielä 1880 -luvulle asti ruotsinkieliset, mutta tässä sukuselvityksessä nimet on suomennettu, eli on käytetty suomenkielistä vastinetta, päättelyn tai arvauksen avulla. Suluissa 4 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 on esitetty alkuperäinen, asiakirjoissa yleisimmin esiintynyt ruotsinkielinen nimi. Nimissä saattoi monesti olla hyvinkin kirjavaa käytäntöä; kukin kirjaaja kirjoitti nimet kirkonkirjoissa ja muissakin asiakirjoissa (vero/ henkikirjoissa) oman mieltymyksensä mukaan. Toisaalta eri aikakausina oli hyvinkin suuria eroja nimissä ja niiden kirjoitusmuodoissa. Savossa sekä Karjalassa sukunimet esiintyivät jo varhain, mikä eroaa käytännöstä mikä vallitsi mm. Hämeessä, jossa noudatettiin yleistä ruotsinvallan ajan menettelyä (matro- ja patronyyminimet, esim. Johan Mattsson, eli Juho Matinpoika). Huomioitava on myös seikka, että Savossa naisella avioiduttuaan yleisesti ottaen säilyi oma sukunimensä, jopa vielä 1800 -luvun loppupuolella asti. Pitäjän ja kylien sekä sukujen historiaa kerättiin myös seuraavista lähteistä: Sysmän pitäjän historia I-II (Einar W. Juvelius) Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) Mieskonmäläistä perinnettä (Joutsan Mieskonmäen kyläkirja) Kangasniemen historia I ja II (Antero Manninen), joista käytetään tekstissä lyhennyksiä: KH -I ja KH -II. I.2. KANGASNIEMEN HISTORIAA Etelä-Savossa sijaitseva Kangasniemen kunta perustettiin v. 1867. Asutus Kangasniemen alueella on varsin nuorta. Toki ilmeisesti jo kivikaudella n. 3000…1500 v. ennen ajanlaskun alkua Kangasniemellä saattoi asua lähinnä lappalaisheimon esi-isiä. Lappalaisia tavattiin Kangasniemellä vielä 1700 -luvulle asti, vaikkakin suurin osa lappalaisasutuksesta oli siihen mennessä jo työntynyt pohjoiseen suomalaisasutuksen tieltä. Ensimmäiset suomalaiset siirtyivät Savon alueelle mahdollisesti jo rautakaudella n. 500…800 v. jälkeen ajanlaskun alun, aluksi nykyisen Mikkelin seudulle, lähinnä lännestä käsin (s. 15 KH –I). Laaja Suur-Savon alue oli pitkään erämaata, eränautinta-aluetta jossa liikkui lähinnä metsästäjiä ja kalastajia sekä idästä että lännestä. Valtaosa Suur-Savon väestöstä oli alun perin karjalaisheimoon kuuluvia, joita erityisesti ristiretkiajalla (n. 1100…1300 -luvuilla) siirtyi Suur-Savoon (s. 16 KH –I). Savolaisten levittäytyminen pikkuhiljaa länteen ja pohjoisen suuntaan johtui lähinnä kaskiviljelyn yleistyessä tarpeesta saada uusia alueita kaskenpolttoon. Toisaalta myös hämäläiset suuntautuivat eräretkillään itään ja pohjoiseen. Nykyinen Kangasniemen alue sijaitsi savolaisalueen ja hämäläisasutuksen raja-alueella ja rajakiistat olivat hyvinkin yleisiä ja keskinäisiä kahakointeja sattui useasti. Suur-Sysmän alue ulottui 1400-luvulla kauas pohjoiseen nykyisen Keski-Suomen alueelle ja esim. vanha Suur-Rautalampi oli vielä v. 1561 asti Suur-Sysmän kappeliseurakuntana. Hämäläisten erämaat -hämäläisten eränautinta-alueet, ulottuivat osin myös Kangasniemen alueelle, josta esim. on v. 1443 riita Lammin Porkkalan herran Olavi Tavastin ja Hartolan (SuurSysmän) Björn Koskipään kesken koskien Kälän metsiä ja kalavesiä (nykyisen Kangasniemen alueella) ja jossa riidassa Björn Koskipää tuomittiin 40 mk sakkoihin aiheuttamansa vahingon takia (viite: s. 65 SPH –I ja s. 20 KH –I). Kuvaavaa Kangasniemen myöhäisestä asuttamisesta on piispa Maunu Tavastin kuvaus n. v. 1440 vaiheilla; ”Sysmän ja Savilahden kirkon välillä ei ollut lainkaan asumuksia” (viite: s. 17 KH –I). Savilahden kirkolla tarkoitettiin tuolloin perustettua Savilahden kirkkopitäjää, jolle oli rakennettu kirkko nykyisen Mikkelin kupeeseen 1440 -luvun alussa. Kangasniemen aluetta asutettiin sitten voimallisemmin keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa, eli 1400 -luvun lopulla ja 1500 -luvun alkupuolella. Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1499, k. 1560) hallintokaudellaan (v. 1523…1560) uskonpuhdistuksen ohella halusi lujittaa muutenkin valtaa Suomessa ja lujittaa etenkin puolustusta idän uhkaa (= Novgorodilaisia) vastaan, niin Kustaa Vaasa ajoi erämaiden asuttamista, jota Suomessa ja erityisesti Suur-Savon alueella sitten Savonlinnan voudit Klemetti -kirjuri sekä Kustaa Fincke käytännössä toteuttivat ja ohjailivat, mikä merkitsi myös Kangasniemen alueella pysyvän asutuksen voimistumista 1540…1560 -luvuilla. Kangasniemen alue oli pitkään hyvin hajanainen alue, jossa ensinnäkin uusia kyliä muodostui ja kylien rajoja muutettiin tiuhaan. Toisaalta koko vanha laaja Kangasniemen alue oli rikkonainen, sillä oikeudelliset, hallinnolliset ja seurakunnalliset rajat oli muodostettu kukin omalla tavallaan ja eri laajuuksissaan eri aikakausina. Seurakunnallisesti Kangasniemen alue kuului laajaan Savilahden seurakuntaan, sittemmin Suur-Savon seurakuntaan, jonka jakautumisen v. 1573 myötä 5 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Kangasniemi liitettiin perustettuun Pieksämäen kirkkopitäjään v. 1575. Kangasniemi mainittiin asiakirjoissa nimellä vasta v. 1649 Visulahden käräjillä, jolloin Kangasniemen kerrottiin olevan Pieksämäen seurakunnan alainen kappeliseurakunta (s. 106 KH -I), josta Kangasniemi irtaantui v. 1656 muodostaen itsenäisen seurakunnan. Hallinnollisesti valtaosa nykyisestä Kangasniemen alueesta kuului vanhimman verokirjan v. 1541 mukaan Vesulahden (=Visulahden) pitäjän Vuolingon neljänneskuntaan, ja oli sitä pitkään vielä senkin jälkeen. Raja- ja kylämuutoksista mainittakoon Hirvensalmen Ohensalon kylän liittäminen Kangasniemeen 1840 -luvulla. Kun Hankasalmi irtaantui Rautalammista v. 1860, niin Hankasalmeen liitettiin myös osia Kangasniemestä, mm. Halttulan ja Niemisjärven alueet. Kangasniemen syrjäinen sijainti edesauttoi siinä että Kangasniemi säästyi satoja vuosia suuremmilta tuhoilta monien sotaretkien ja sotien aikana. Mm. Isonvihan aikaan 1710 -luvulla hävitys Kangasniemen alueella jäi suhteellisen vähäiseksi. Suuret kuolonvuodet 1695…1697 sen sijaan olivat Kangasniemellä tuhoisat, ankara halla 3 kesänä peräkkäin tuhosi lähes kaiken viljan, jota seurasi paha nälänhätä ja kun ihmisten yleiskunto heikkeni, niin kulkutaudit levisivät ja ihmisiä kuoli sadoittain, pelkästään v. 1697 haudattiin väh. 483 oman seurakunnan henkilöä, mikä tuntui myös kaikissa jäljempänä mainituissa sukuhaaroissa. II ESIPOLVITAULUT II.1 TAUNO KOHVAKAN ISÄN PUOLEISET SUKUJUURET TAULU 1 KOHVAKKA SUKUHAARA Yleistä: Kohvakka on eteläsavolainen sukunimi, joka tavataan 1500-luvun lähteissä Pellosniemeltä, myöhemmin 1900-luvulla ainakin Haukivuorelta, Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä. O. A. Kallion laskujen mukaan Kohvakka kuului 1890-luvulla Savon toiseksi yleisimpiin sukunimiin (nimenkantajia n. 200 -500). Joissakin murteissa kohvakka = kohva "jäälle muodostunut sohjo tai alta ontto jääkuoppa", mikä ei tunnu luontevasti sopivan henkilön lisänimeksi. Kuhmossa kohvakka ihminen = "itsetietoinen, rehentelevä ihminen" tai ylpeä tai koppava. Jos tämä merkitys on tunnettu Etelä-Savossa, on siitä helposti voinut kehittyä liikanimi, johon sukunimi Kohvakka pohjautuisi. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 232). Toisaalta on esitetty tulkintoja Kohvakkanimen juontumisesta mahdollisesti saksalaisesta nimestä Kofmann. Timo Kohvakka on esittänyt perimätietona, että nimi Kohvakka voisi juontua saksalaisesta Koch-nimestä, joka on tarkoittanut kokkia ja Koch nimi olisi sitten saanut Suomessa muodon Kohvakka, viite Timo Kohvakan websivut: http://tkohvakka.blogspot.fi/2009/03/suomen-vaiettu-historia-iii.html. Timo Kohvakka on yrittänyt DNA-testeillä saada valaistusta asiaan, eli e.m. web-sivulta voi jatkossa löytyä lisätietoa. Ilmeisesti varhaisin Kohvakka niminen talollinen Kangasniemellä oli Kutemajärvellä talollisena mainittu Jaakko Kohvakka (s. n. 1600), jonka pojan Sipi Kohvakan (s. n. 1630, k. 1697) kerrottiin asuneen v. 1663 paikkeilla Esko Kohvakan talossa. Kangasniemen Synsiönrannassa oli talollisena v. 1695 -1710 Erkki Kohvakka (s. n. 1670 Pieksämäki, k. 30.5.1710 Kangasniemi, Synsiönranta), joka oli ilmeisesti muuttanut Pieksämäeltä Kangasniemelle ja avioitunut v. 1695 Tiihola n:o 2 tilan tyttären Anna Heikintytär Tiihosen (s. n. 1676, k. 17.4.1726 Kangasniemi, Synsiönranta) kanssa. Voi olla että tämä Erkki Kohvakka kuuluisi myös Kutemajärvellä mainittuun Kohvakka -sukuun. Erkillä ja Annalla tiedetään olleen ainakin 6 lasta, joiden joukossa ei mainita Esko -nimistä poikaa Viite s. 257 -258 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 1.1 Esko Kohvakka –Galt (Eskel Kåhvacka –Galt) Sukuhaaran kantaisä. Syntyi n. v. 1710 mahdollisesti Kangasniemen Kutemajärvellä. Esko Kohvakka, eli sotilasnimeltään Galt (= karju), mainittiin Kangasniemen ensimmäisessä rippikirjassa 6 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 (RK) v. 1734 -1741 sotilaiden ja heidän puolisojensa luettelossa ruodussa n:o 103: Eskel Galt, hustru Margeta, son Henrich, sekä son Sigfred. Samaisessa RK:ssa v. 1734 -1741 Äkryntaipale n:o 6:ssa mainittiin torpparina: Torp Eskell Galt, hustru Margaretha, son Hendrich sekä viittaus sivulle 33 N:o 7 (Kaihlamäki n:o 7), eli Esko oli nyt yhdessä vaimonsa Marketta Mieskolaisen kanssa torppareina. Esko ja puolisonsa Marketta olivat syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan vielä v. 1747 Äkryntaipaleella ja v. 1750 heidät mainittiin Kaihlamäessä. Seuraavassa RK:ssa v. 1757 -1764 Esko Galt mainittiin uudestaan sotilaana ensin Kaihlamäki n:o 7:ssa, josta hän perheineen siirtyi Tiihola n:o 2:een, jossa mainittiin entinen sotilas: Eskel Galt, el. Kohvacka torpparina Tiiholassa. Samaisessa rippikirjassa oli lisämerkintä siirtymisestä takaisin Äkryntaipaleelle, jossa heidät mainittiin RK:ssa v. 1766 -1772 Äkryntaipale n:o 5:ssa; torppari Esko Kohvakka ja vaimonsa Marketta, sekä poika Antti yhdessä puolisonsa Eevan kanssa. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin torppari Esko Kohvakan kuolleen v. 1775. Eskon tarkempaa synt.aikaa ja paikkaa ei saatu selville, koska tilattomasta väestöstä ei juurikaan löydy tietoja ennen Pohjan sodan ja Isonvihan aikaa (v. 1700...1721). On mahdollista että Esko muutti muualta Kangasniemelle, koska Kohvakka nimeä esiintyy Kangasniemellä hyvin vähän ennen e.m. Pohjan sotaa ja Isonvihan aikaa. Kangasniemen historian mukaan tietyt sukunimet, jotka Isoonvihaan mennessä juurtuivat Kangasniemeen, esiintyivät jo 1560 -luvun paikkeilla itäisessä Suur-Savossa (esim. sukunimet: Kohvakka, Nojonen, Myyryläinen, Sorvali ja Laukkarinen). Viite; s. 39 -40 KH -I. Esko Galt mainittiin RK:ssa v. 1757 -1764 Tiihola n:o 2:ssa, mikä voisi myös viitata mahdolliseen sukulaisuuteen Tiihola n:o 2 asukkaiden kanssa (?), eli äiti voisi olla Tiihosia ja isä e.m. Erkki Kohvakka, mutta tähän ei ole löydetty varmistusta, koska Eskon nimeä ei löydy Kangasniemen henkikirjoista. Isonvihan jälkeen 1720 –luvulta (asiakirjatiedot Pohjan sodan ja Isonvihan ajalta ovat yleisesti ottaen kovin puutteelliset ja monesti joudutaan asioita päättelemään ja päädytään joskus aikalailla hypoteettisiin sukujuuripolkuihin). Kangasniemellä mainittiin Isonvihan jälkeen myös toinen karju, eli Galt –niminen sotilas, nimittäin Tuomas Paavonpoika Galt (Thomas Påhlsson Galt), joka vihittiin 6.12.1724 Anna Juhontytär Liukkosen kanssa ja voisi ajatella että Eskon patronyymi voisi olla myös Paavonpoika, eli olisivat ehkä veljeksiä, mutta toisaalta näyttää siltä että tämä Tuomas Paavonpoika Galt voisi olla sama kuin Tuomas Paavonpoika Avikainen, jolla olisi ollut sotilasnimenä myös Galt. Eräs vaihtoehto on että Esko olisi Kutemajärvellä v. 1663 mainitun Esko Kohvakan jälkeläisiä !. Taulu 1.2 Marketta Laurintytär Mieskolainen (Margaretha Larsdotter Mieskolain) Syntyi n. v. 1716 talollisen tyttärenä Kangasniemen Äkryntaipale n:o 5:ssa. Isä taulussa 2.13. Marketta avioitui 24.11.1734 sotilaan Esko Galtin, eli Kohvakan puolisoksi. Eskon kuoleman v. 1775 jälkeen Marketta mainittiin torppari Esko Kohvakan leskeksi Kangasniemen RK:ssa v. 1782 1789 Äkryntaipale n:o 4:ssa, yhdessä poikansa Antti Kohvakan (s. 1747) ja tämän puolison Eeva Peuhan kanssa, samoin alla mainittiin vielä tytär Sofia (s. 1755), joka avioitui v. 1783. Rippikirjan mukaan Marketta kuoli v. 1782, mutta kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan Marketta kuoli 21.3.1783 Äkryntaipaleella. Marketan vanhemmat eivät selvinneet kirkonkirjoista, mutta voitaneen perustellusti olettaa ja päätellä että hän oli Äkryntaipale n:o 5 isäntänä mainitun Lauri Heikinpoika Mieskolaisen (s. n. 1690 Hartola, Joutsa, Mieskonmäki, k. ennen v. 1728 Kangasniemi, Äkryntaipale) ja tämän puolison Sofian tytär. Lapset: - Heikki Eskonpoika Kohvakka, s. 1735 Kangasniemi. Tauluun 1.3. - Sipi Eskonpoika Kohvakka, s. 1736 Kangasniemi. - Risto Eskonpoika Kohvakka, s. 25.2.1738 Kangasniemi. - Valpuri Eskontytär Kohvakka, s. 3.4.1740 Kangasniemi. - Maria Eskontytär Kohvakka, s. 6.3.1745 Kangasniemi. - Antti Eskonpoika Kohvakka, s. 10.4.1747 Kangasniemi, k. 26.11.1816 Kangasniemi. - Tapani Eskonpoika Kohvakka, s. 13.11.1750 Kangasniemi. - Sofia Eskontytär Kohvakka, s. 28.3.1755 Kangasniemi. Puoliso 7.12.1783 Matti Kaaponpoika Smedfeldt, s. 6.5.1761 Kangasniemi, jonka isä löytyy taulusta 18.3. 7 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 1.3 Heikki Eskonpoika Kohvakka (Henric Eskelsson Kåhvacka) Syntyi v. 1735 sotilaan ja torpparin poikana Äkryntaipale n:o 6:ssa. Asui myös Kaihlamäessä. Avioitumisensa v. 1758 jälkeen Heikki työskenteli torpparina Tiiholassa ja Seppälässä. Heikin synt.vuosi voi olla vaihtoehtoisesti v. 1736, jolta vuodelta Kangasniemellä ei ole säilynyt syntyneitten ja kastettujen luetteloa. Heikki kuoli n. 67 v. ikäisenä 7.3.1803 Tiihola n:o 1:ssa. Taulu 1.4 Helena Paavontytär Tiihonen (Helena Påhlsdotter Tihoin) Syntyi 15.9.1735 talollisen tyttärenä Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Isä taulussa 3.13. Avioitui tai naitettiin vajaan 23 v. ikäisenä 15.5.1758 Heikki Kohvakan puolisoksi. Tiiholan torpan emäntä, sitten myös torpan emäntänä Seppälässä. Helena kuoli 67 v. ikäisenä 16.4.1803 Tiiholassa. Viite; Tiihosen sukukirja s. 13 (Tommy Koukka). Lapset: - Antti Heikinpoika Kohvakka, s. 9.3.1760 Kangasniemi. - Helena Heikintytär Kohvakka, s. 7.2.1762 Kangasniemi. - Risto Heikinpoika Kohvakka, s. 21.9.1767 Kangasniemi. Tauluun 1.5. - Regina Heikintytär Kohvakka, s. 29.4.1769 Kangasniemi. Taulu 1.5 Risto Heikinpoika Kohvakka (Christer Henricsson Kåhvacka) Syntyi 21.9.1767 torpparin poikana Kangasniemen Seppälässä, myöhemmin torpparin poikana myös Tiiholassa, jossa oli itsekin torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Risto kuoli jo 45 v. ikäisenä 12.4.1813 Kangasniemen Tiiholassa ja haudattiin 25.4.1813 Kangasniemellä. Viite: Tiihosen sukukirja s. 13. Taulu 1.6 Anna Juhontytär Ruotsalainen –Hellqvist (Anna Johansdotter Ruotsalain –Hellqvist) Syntyi 5.10.1764 sotilaan tyttärenä Kangasniemen Seppälässä. Isä taulussa 4.3. Anna avioitui 24 v. ikäisenä 14.12.1788 Risto Kohvakan puolisoksi. Emäntänä Tiiholan torpassa. Annalla esiintyi isänsä sukunimen Hellqvistin ohella myös nimi; Ruotsalainen, mikä saattoi johtua ruotsinkielisestä sotilasnimestä, tai paremminkin siitä Annan isän isä olisi tullut Ruotsista Isonvihan aikaan Kangasniemelle, eli omaisi ruotsalaiset sukujuuret ! ?. Anna kuoli 77 v. ikäisenä 16.10.1841 Tiihola n:o 2:ssa. Lapset: - Maria Ristontytär Kohvakka, s. 2.9.1789 Kangasniemi - Antti Ristonpoika Kohvakka, s. 3.7.1791 Kangasniemi. Tauluun 1.7. - Heikki Ristonpoika Kohvakka, s. 13.8.1794 Kangasniemi - Mikko Ristonpoika Kohvakka, s. 15.3.1796 Kangasniemi - Helena Ristontytär Kohvakka, s. 3.2.1798 Kangasniemi - Matti Ristonpoika Kohvakka, s. 14.2.1801 Kangasniemi - Tuomas Ristonpoika Kohvakka, s. 11.10.1804 Kangasniemi Taulu 1.7 Antti Ristonpoika Kohvakka (Anders Christersson Kåhvacka) Syntyi 3.7.1791 torpparin poikana Kangasniemen Tiiholassa, jossa itsekin oli torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalan tilan torpassa. Antti kuoli jo 46 v. ikäisenä 2.1.1838 korkeaan kuumeeseen Tiiholassa ja haudattiin 6.1.1838 Kangasniemellä. Taulu 1.8 Anna Yrjöntytär Hokkanen (Anna Jöransdotter Håckain) Syntyi v. 1786 Kangasniemen Hokanniemi n:o 2:ssa Pekko -tilan torpassa. Isä taulussa 5.B.11. 8 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Anna työskenteli vartuttuaan piikana Tiiholassa, jossa hän avioitui 30 v. ikäisenä 15.12.1816 torpparin pojan Antti Kohvakan kanssa. Torpan emäntänä Tiihola n:o 1:n, eli Hokkalan tilan torpassa. Muutti miehensä kuoleman jälkeen v. 1841 Tiihola n:o 2:een, josta v. 1845 Tiihola n:o 2:n uuteen Orala n:o 8:aan, josta v. 1846 Synsiönrantaan ja sieltä edelleen v. 1848 takaisin Tiihola n:o 2:een. Tiiholasta Anna muutti vielä Orala n:o 8:aan, josta v. 1857 ilmeisesti Kangasniemen kirkolle, mutta josta Annaa ei löytynyt kirkonkirjoista, joten Annan kuoleman ajankohta on selvittämättä. Lapset: - Eeva Antintytär Kohvakka, s. 31.5.1818 Kangasniemi - Tuomas Antinpoika Kohvakka, s. 20.1.1821 Kangasniemi - Helena Antintytär Kohvakka, s. 1.1.1824 Kangasniemi - Antti Antinpoika Kohvakka, s. 9.5.1826 Kangasniemi. Tauluun 1.9. Taulu 1.9 Antti Antinpoika Kohvakka (Anders Andersson Kohvakka) Syntyi 9.5.1826 torpparin poikana Kangasniemen Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Kun Antin isä kuoli v. 1838 tammikuussa Antin ollessa vajaan 12 v. ikäinen, niin Antti muutti äitinsä kanssa ensin v. 1841 Tiihola n:o 2:een, eli "Philpuxeen", josta v. 1845 Orala n:o 8:aan ja sieltä seuraavana v. 1846 Synsiönrantaan, josta taas v. 1848 takaisin Tiihola n:o 2:een, josta taas takaisin Orala n:o 8:aan. Antti ilmeisesti huolehti sairaasta äidistään, mutta 23 v. ikäisenä Antti sitten muutti v. 1849 rengiksi Orala n:o 6:een, josta v. 1850 rengiksi setänsä Heikki Ristonpoika Kohvakan torppaan Ohensalo n:o 1:een. Täältä Antti muutti v. 1851 taas takaisin rengiksi Orala n:o 8:aan, josta hän siirtyi v. 1853 rengiksi Pylvänälä n:o 2:een, josta taas seuraavana v. 1854 Antti muutti rengiksi ja muonamieheksi Kangasniemen kirkolle kappalaisen virkataloon, jossa piikana oli Eeva Olavintytär ja he avioituivat v. 1855 elokuussa. Antti ja Eeva muuttivat v. 1865 torppariksi Salmenkylän n:o 1 Vuoren torppaan. Kun Antin vaimo Eeva kuoli keväällä 1867 niin Antti muutti v. 1868 takaisin Kangasniemen kirkolle (Kangasniemi n:o 1:een), jossa hän avioitui uudelleen v. 1869 kesäkuussa Anna Samuelintytär Laukkarisen kanssa, jolloin Antti mainittiin mäkitupalaiseksi. Antti ja Anna asuivat sitten yhdessä Kangasniemen kirkolla (Kangasniemi n:o 1:ssa) värjäri Mikko Vigeliuksen talon yhteydessä mäkitupalaisina jonkun matkaa kirkolta Hokanniemen suuntaan, viite; s. 334 KHII (Kangasniemen historia II osa). KH-II:n mukaan Antti Kohvakka sai vapautusta tietyistä yhteisistä velvollisuuksista, eli v. 1869 vapautettiin pääosa kirkonkyläläisistä osallistumisesta pitäjäntuvan rakentamiseen ja lämmittämiseen, nimittäin kappalaisen virkatalo, kanttori Rautian, kauppiaat Albin ja O.F. Niiranen sekä Benjamin Ikander, seppämestari Gustaf Westerholm, värjäri Mikko Vigelius, siltavouti Juutilainen, muonamies Antti Kohvakka, suutari August Österberg, kestikievari Otto Forselius, haudankaivaja Jeremias Kyröläinen ja Pöntisen torppa, viite; s. 334 KH-II. Antti Kohvakkaa sakotettiin v. 1871 väkiviinan hallussapidosta. Kun seurakunnan lukkari/ kanttori Vilhelm Rautian oli vapautettu v. 1871 hiippakunnan konsistorin päätöksellä kirkonkellojen soittovelvollisuudesta, niin seurakunta päätti v. 1872 ottaa Antti Laitisen ja Antti Kohvakan kellonsoittajiksi. He saivat kumpikin palkkaa 30 mk vuodessa; tämä summa saatiin kokoon niistä 60 -pennisistä, jotka aikaisemmin maksettiin kanttorille kellojen soitosta ja laulamisesta hautajaisissa. Sittemmin tarjottiin kellojen soitto urakalle, joten v. 1881 Antti Kohvakka otettiin toimeen 3 -vuotiskaudeksi 90 mk palkkiosta. Sitä paitsi hänelle maksettiin erikseen sielunkellojen soitosta keisari Aleksanteri II:n kuoleman johdosta 1 mk päivässä aluksi yhden kuukauden ajalta, jota sitten vielä jatkettiin, viite; s. 316 ja 332 KH-II. Kangasniemen kirkonkylässä 1870 -luvun alussa kirkon ympärille oli ehtinyt kertyä vain muutama rakennus, ja niistäkin muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto (jonka paikalla myöhemmin Säästöpankin rakennus). Saman verran oli julkisia rakennuksia; kestikievari (kunnantalon kohdalla), kansakoulun ensimmäinen rakennus (osuuskaupan paikalla), käräjäkartano (jossa myöhemmin Savon Seudun rakennus) ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Kun seurakunnan maita oli sitten siirtynyt kunnan hallintaan, niin kunta alkoi vuokrata siitä tontteja sekä niille, joiden rakennukset sijaitsivat sillä, että muillekin. Ensimmäisiä vuokralaisia olivat kauppias G. Pylkkänen, suutari August Österberg, kellonsoittaja Antti Kohvakka ja "kestikievari" Otto Forselius, joille vuokraoikeus myönnettiin 7.9.1873. 9 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Syyskuussa 1893 asetettiin vielä erityinen valiokunta jakamaan "liiallinen" kunnan maa rakennuspalstoihin, jotta kullekin palstalle tulisi sopivasti perunamaata, laatimaan ehdotus palstojen vuokrataksaksi ja käsittelemään muita asiaan liittyviä kysymyksiä, viite; s. 334 ja 336...337 KH-II (jossa s. 336 on kartta, missä nähdään myös kellonsoittaja Antti Kohvakan mäkituvan sijainti. Kirkonkirjoissa Antti ja Anna siirrettiin v. 1880 kappalaisen Kaarle Johannes Lahtisen virkatalon yhteyteen vuokratontille mäkitupalaisiksi, jossa he asuivat aina kuolemaansa asti, Antti kuoli v. 1891 ja Anna v. 1899. Kangasniemen rippikirjassa (pääkirjassa) v. 1891...1900 mainitaan että kellonsoittaja ja mäkitupalainen Antti Kohvakka kuoli 13.6.1891. Taulu 1.10 Eeva Olavintytär (Eva Olofsdotter) Syntyi ilmeisesti v. 1824, mahdollisesti Joutsassa. Eevan synt.aikana esiintyy Kangasniemen rippikirjoissa v. 1824 sekä 1827. Eeva muutti Hirvensalmelta 19.12.1844 Kangasniemelle, jossa hänet oli kirjattu 6.2.1845. Eevan isä voisi olla Hirvensalmelta myös tammikuussa 1845 muuttanut Olavi Ylönen, asia on kuitenkin varmistamatta. Eeva tuli v. 1845 piiaksi Kangasniemen Ohensaloon Heikki Kohvakan torppaan. Ohensalosta Eeva muutti v. 1853 piiaksi Kangasniemen kappalaisen virkataloon, jossa renkinä työskenteli Antti Kohvakka ja he avioituivat 5.8.1855. Torpan emäntänä Salmenkylän Vuoren torpassa. Eeva kuoli nälkä- ja kulkutautivuotena 7.4.1867 Kangasniemen Salmenkylässä. Lapset: - Otto Aleksander Kohvakka, s. 9.10.1857 Kangasniemi. Tauluun 1.11. - Hilda Karoliina Kohvakka, s. 16.8.1860 Kangasniemi, k. 6.12.1860 Kangasniemi - Asarias Antinpoika Kohvakka, s. 16.8.1860 Kangasniemi, 28.9.1860 Kangasniemi Anna Samuelintytär Laukkarinen (Anna Samuelsdotter Laukkarinen) Antti Kohvakan II puoliso. Anna syntyi 25.4.1833 torpparin tyttärenä Kangasniemen Koittilassa, vanhemmat Samuel Laukkarinen ja Eeva Hartikka. Anna avioitui 27.6.1869 Antti Kohvakan kanssa. Kellonsoittajan ja mäkitupalaisen puolisona Kangasniemen kirkolla kellonsoittajan mökissä. Kangasniemen historia II -osassa v. 1893 mainitaan kellonsoittajan leski Anni Kohvakka ja tämän asuttama mökki, eli Annan etunimi oli tulkittu hieman toisin, viite; s. 336...337 KH-II. Annan sukujuuret tunnetaan Kangasniemellä 1500 – luvun alusta alkaen ja hänen sukunimensä Lukkarinen viittaa siihen että Annan esi-isä on ollut seurakunnan lukkarina. Anna kuoli 65 v. ikäisenä 11.1.1899 Kangasniemen kirkolla. Lapset: - Henriikka Antintytär Kohvakka, s. 14.1.1872 Kangasniemi - Sesilia Antintytär Kohvakka, s. 16.10.1876 Kangasniemi Taulu 1.11 Otto Aleksander Kohvakka Syntyi 9.10.1857 mäkitupalaisen poikana Kangasniemi n:o 1:ssa, kappalaisen virkatalon torpassa vanhempiensa Antti Kohvakan ja Eeva Olavintyttären vanhimpana lapsena. Oton kastetilaisuudessa 19.10.1857 kummeina olivat suutari Pauli Uotinen sekä piika Eeva Karjalainen. Kangasniemen rippikirjoissa ja lastenkirjoissa Oton synt.aika on virheellisesti 13.1.1859 ! Kun taas syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Otto todella syntyi 9.10.1857 Kangasniemen kappalaisen virkatalon torpassa, jossa hän myös eli lapsuuttaan. Otto muutti 16 v. ikäisenä v. 1873 rengiksi Mannilan Tuomolaan ja sieltä Makkolaan (n:o 7). Hokanniemen Taneli Ristonpoika Reinikaisen tilalla Otto oli renkinä v. 1876...1877. Seuraavaksi Otto työskenteli renkinä Mannila n:o 4:ssa v. 1877...1880. Otto palasi v. 1880 takaisin Kangasniemen kirkolle rengiksi kappalaisen virkataloon, josta löysä Otto Aleksander Kohvakka siirtyi v. 1882 Mannila n:o 2 Anttilaan, josta löysäksi ja loiseksi edelleen mainittu Otto muutti v. 1885 Mannila n:o 3:een, josta taas v. 1888 Hokanniemi n:o 15 Alataloon, jossa Otto mainittiin rengiksi, sekä loiseksi ja löysäksi. Otto muutti seuraavana v. 1889 rengiksi Rytkölä n:o 2:een, jossa hän avioitui 15.5.1889 Rytkölän torpassa leskeksi jääneen 10 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Maria Kustaantytär Kihlströmin kanssa. Otto oli sitten torpparina Rytkölä n:o 2:ssa, kunnes siirtyi v. 1894 jälleen loiseksi Rekola n:o 4:aan, josta palasi v. 1895 loiseksi Rytkölä n:o 4:aan. Otto Kohvakka mainittiin v. 1904...1907 mäkitupalaiseksi Makkola n:o 2:ssa. Kun Oton vaimo Maria kuoli v. 1905 tammikuussa Makkolassa, niin Otto avioitui toisen kerran v. 1906 kesäkuussa Alma Reinikaisen kanssa. Kangasniemen kuulutetut kirjat v. 1897...1910 kertoo asiasta seuraavasti: Kangasniemen seurakunnassa, joka on Mikkelin provastikuntaa Porvoon hiippakunnassa, annettuin avioliitto-kuulutuksien luettelo v. 1906; avioliittoon kuulutettu 1.6.1906 torppari ja leskimies Otto Aleksander Kohvakka (47 v.) ja loinen, naimaton Alma Ananiaksentytär Reinikainen (26 v.), molemmat Makkolasta n:o 2. Julkaisupäivät kirkossa; 3, 10 ja 17.6.1906, vihitty 17.6.1906. Kuulutustilaisuudessa 1.6.1906 läsnä: naittilaat sekä puhemies mäkitupalainen Benjam Himottu Kangasniemestä n:o 1, joka antoi sulhasen edellisen vaimovainaan jälkeen pidetyn perunkirjan. T. Waljakka. Otto Kohvakka esiintyi Kangasniemen rippikirjoissa 1900 -luvun puolella ilman paikanmääritystä, mutta lastensa synt.paikkojen mukaan Otto oli loisena n. v. 1907 -1920 Paappala n:o 2 ja 3:ssa. Tämän jälkeiseltä ajalta ei tarkemmin tiedetä missä Otto perheineen asui. Perimätieto kertoo että Otto olisi hoitanut isänsä tavoin Kangasniemen seurakunnassa suntion tehtäviä (isänsä apuna ?), mikä näyttäisi olevan mahdollista ennen v. 1882, jolloin hän muutti pois Kangasniemen kirkolta. Otto kuoli 78 v. ikäisenä 26.6.1936 Kangasniemellä. Maria Kustaantytär Kihlström Otto Kohvakan 1. puoliso. Maria syntyi 29.8.1850 torpparin tyttärenä Laukaan Lievestuoreen Kalliolassa. Vanhemmat: torppari Kustaa (Gustaf) Kihlström ja Anna Heikintytär (Henriksdotter). Marian 1. puoliso oli Risto Ristonpoika Rytkönen (s. 26.2.1841), torpparina Kangasniemen Rytkölä n:o 2 tilan torpassa. Kun Risto kuoli niin Maria avioitui 15.5.1889 Kangasniemellä Otto Kohvakan kanssa. Maria kuoli 27.1.1905 Kangasniemellä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 1.12 Alma Ananiaksentytär Reinikainen Syntyi 14.2.1880 muonatorpparin tyttärenä Kangasniemen Orala n:o 4:ssa. Isä taulussa 11.15. Alman kastetilaisuudessa 25.2.1880 kummeina olivat talollinen Matti Lukkarinen yhdessä vaimonsa Leena Olavintytär Kohvakan kanssa. Vuodesta 1881 alkaen Alma asui torpparin tyttärenä Makkolan Varpasessa. Alma siirtyi v. 1898 piiaksi Oralan n:o 9 Kivimäkeen, josta hän muutti 13.1.1899 Hankasalmelle. Täältä Alma palasi 17.12.1900 takaisin Kangasniemelle, nyt Halttula n:o 1:een piiaksi. Alma työskenteli sittemmin piikana Makkola n:o 2:ssa, jossa asuessaan hän avioitui 17.6.1906 Otto Kohvakan kanssa. Alma synnytti 3 au -lasta, joten hän joutui 3 kertaa ripitettäväksi salavuoteuden johdosta; ensimmäisen kerran hänet päästettiin salavuoteudesta 8.6.1901, toisen kerran 16.10.1904 sekä kolmannen kerran 1.6.1906. Perimätiedon mukaan Alma työskenteli pyykkärinä Kangasniemen vanhainkodilla. Alma kuoli vajaan 59 v. ikäisenä 17.1.1939 Kangasniemellä. Alman au -lapset: - Toivo Almanpoika Reinikainen, s. 1.4.1901 Kangasniemi - Eino Almanpoika Reinikainen, s. 16.9.1904 Kangasniemi Oton ja Alman yhteiset lapset: - Esko Eelis Otonpoika Kohvakka, s. 2.1.1906 Kangasniemi (syntyi ennen vihkimistä). Työmies Esko Kohvakka oli talvisodassa sotamiehenä joukko-osastossa JR67, jossa palvellessaan hän haavoittui Viipurin Tammisuolla 5.3.1940 ja kuoli vammoihinsa sotasairaalassa 25.3.1940. Puoliso 29.7.1939 Alina Taavetintytär Kohvakka, s. 28.2.1910 Kangasniemi, k. 7.9.1942 Kangasniemi. - Tauno Fridolf Kohvakka, s. 22.1.1910 Kangasniemi. Tauluun 1.13. - Anna Otontytär Kohvakka, s. 1.7.1912 Kangasniemi. Puoliso 25.3.1938 Johan Jaakoppi Sillankorva, s. 31.5.1910 Paavola. - Matti Otonpoika Kohvakka, s. 7.7.1915 Kangasniemi, k. 24.12.1984 Kangasniemi. Puoliso: Aino Augustintytär Reinikainen, s. 1.7.1920 Kangasniemi, k. 24.8.1984 Kangasniemi. 11 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Antti Otonpoika Kohvakka, s. 15.12.1918 Kangasniemi, k. 1.10.1987 Kangasniemi. Taulu 1.13 Tauno Fridolf Kohvakka Tauno syntyi 22.1.1910 loiseksi mainitun Otto Kohvakan poikana Kangasniemen Paappala n:o 2:ssa. Katetilaisuudessa 10.2.1910 kummeina olivat talollinen Hiskias Hokkanen ja torpparin tytär Siiri Manninen. Kastoi; B. Juslén. Tauno eleli lapsuuttaan Paappala n:o 3:ssa. Tauno kävi vain 2 v. kansakoulua ja joutui jo 9 v. ikäisenä "maailmalle", eli hankkimaan elatusta, teki rengin töitä ja myöhemmin ammattina mainittiin kivityömies, sekatyömies ja maatyömies. Sota-arkistojen tietojen mukaan Tauno oli kutsunnoissa 18.9.1929 Etelä-Savon kutsuntapiirissä, pituus 162 cm ja paino 60 kg. Astui varusmiespalvelukseen 11.3.1930 Keski-Suomen rykmentin 6. komppaniaan. Vannonut sotilasvalan 28.3.1930. Vapautettu palveluksesta 10.3.1931 täysin palvenneena 1 v varusmiesajan jälkeen. Sotilasarvo: sotamies (tykkimies). Työmies Tauno Kohvakka muutti Kangasniemeltä (mtk. n:o 147/ 1935) 3.10.1935 Hollolaan. Tauno avioitui v. 1936 Impi Tammisen kanssa. Asuivat sitten mm. Hausjärvellä sekä Nastolan Ahtialassa, joka myöhemmin liitettiin Lahteen. Tauno osallistui talvisotaan, astuen palvelukseen 13.10.1939, joukko-osastossa Kenttätykistörykmentti 11:n III patteriston kolonnassa (jonka nimi muuttui myöh. Kenttätykistörykmentti 2:n III patteriston kolonnaksi) ajomiehenä. Suurimmat taistelut joihin Tauno osallistui Karjalan kannaksella: Punnusjoki 30.11.1939 -16.2.1940, Salmenkaita 17.2. -27.2.1940 ja Kuparsaari 28.2 -13.3.1940. Lomautettu toistaiseksi 30.4.1940. Jatkosotaan Tauno osallistui astuen palvelukseen 18.6.1941 Raskas patteristo 25:n esikuntaan. Siirrettiin 25.10.1941 kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan. Haavoittui 10.6.1944 Mainilassa ja oli hoidettavana ensin 20. Sotasairaalassa Kuopiossa, josta siirrettiin 8. Sotasairaalaan Lahteen. Hoitojakson jälkeen siirrettiin 26.10.1944 takaisin Kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan, josta seuraavana päivänä 27.10.1944 Raskas patteristo 25:een. Oli uudelleen hoidettavana 10.6.1944 sattuneen haavoittumisen vuoksi 13. Sotasairaalassa Kuusankoskella 6.11 -11.11.1944 ja 5. Sotasairaalassa Turussa 12.11. -17.11.1944. Siirrettiin 18.11.1944 Lahden sotilaspiiriin, josta kotiutettiin 19.11.1944. Toimi viestimiehenä, puhelinmiehenä hyvinkin monilla paikkakunnilla Karjalan kannaksen taisteluissa, palvelusaika 3 v 5 kk ja 1 pv. Sodan jälkeen Tauno teki pitkän työuran Lahden kaupungin palveluksessa työskennellen vesi- ja viemärilaitoksella. Tauno kuoli 65 v. ikäisenä v. 1975 Lahdessa. Taulu 1.14 Eelin Impi Tamminen Impi syntyi 10.4.1907 pienessä mökissä Sysmän Karilanmaalla Yskelän kartanossa, jossa hänen isänsä Antti oli hevosten hoitajana. Impin vanhemmat: Antti Kustaa Tamminen, s. 29.11.1880 Sysmä, k. 19.1.1953 Asikkala ja Iida Sofia os. Lindroos, s. 8.2.1872 Asikkala, k. 21.5.1956 Asikkala. Impi muutti Sysmästä perheensä mukana 6 v. ikäisenä v. 1913 Asikkalaan, ensin Urajärvelle ja sitten v. 1915 kirkolle, jossa Impi eleli lapsuuttaan ensin Peltolan mökissä kirkonkylän peltoaukealla Vääksy -Asikkala kk tien varressa ja sitten v. 1926 alkaen Kaunistossa, Asikkala kk Hillilä tien varrella kansakoulun naapurissa ja n. 200 m päässä kirkosta. Täältä Impi sitten v. 1928 marraskuun lopulla muutti Lahteen, josta 26.6.1933 Orimattilaan. Impi avioitui Tauno Kohvakan kanssa tiettävästi 12.7.1936 Hausjärvellä, jossa Impi ja Tauno asuivat aluksi vähän aikaa, sitten pitkään Nastolan Ahtialassa, joka hieman myöhemmin liitettiin Lahteen. Impi kuoli 93 v. ikäisenä v. 2000 Lahdessa. Impi on kirjoittajan isoisän Uuno Tammisen sisko. Lapset: - Vieno Mirjam Kohvakka - Tauno Kalevi Kohvakka, 1940 Nastola, k. 2005 Lahti - Anja Irmeli Kohvakka - Keijo Väinö Tapani Kohvakka - Irja Elin Kohvakka - Ritva Kaarina Kohvakka - Jorma Juhani Kohvakka 12 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 2 MIESKOLAISEN SUKUHAARA Yleistä: Joutsan Mieskonmäestä lähteneiden henkilöiden käyttämää sukunimeä Mieskolainen on runsaimmin Hankasalmella ja Kangasniemellä, mutta sitä tapaa jonkin verran myös KaakkoisHämeestä (Jaala, Kuusankoski, Lahti) ja Lappeen seudulta (Lappeenranta, Ylämaa). Joutsan Mieskonmäen kylän nimi on mainittu jo v. 1446 rajapaikan nimenä (Meskamäki), ja Mieskolaiseksi on voitu sanoa tästä kylästä kotoisin olevaa. Vuonna 1571 on siellä kirjattu Henrich Persson Meskonmäki, 1730 sotilas And. Mesko. Viipurin mlk:ssa on tavattu Hindric Meskolain 1795, Laukaassa Jören Mieskol. 1781, Kangasniemellä Sigfr. Mieskol. 1755, Hartolassa Anders Mieskolainen 1850. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 358). Mieskonmäki 1446 ja 1452 rajapaikkana Hämeen ja Savon välillä. Vuonna 1443 Mieskonmäen Kälän metsämaan ja kalaveden omisti Olavi Tavast. Mieskonmäen Pylystä saattoi olla kotoisin se Mikko Pyly, joka Sysmän syyskäräjillä 1466 istui lautakunnassa. (Einar W. Juvelius, Sysmän pitäjän historia, s. 65 -68). Mieskonmäen kantatila, rälssitila oli läänitetty 1500/1600 lukujen vaihteen tienoilla ja 1600 –luvun alussa Savonlinnan linnaläänin käskynhaltijalle Gödik Gustafsson Fincke’lle (s. n. v.1546 Lammi, k. v. 1617 Ulvila, Sunniemen kartano) ja tila oli alistettu Fincke’n omistamalle Lammin Porkkalan kartanolle. Myöhemmin läänitykset siirtyivät Gödikin puolisolle Fru Margarethalle sekä heidän tyttärelleen Margaretha Fincke’lle ja tämän miehelle Evert Carlsson Horn’lle sekä Horn –suvulle 1600 -luvun lopulle asti. Nimestä Mieskonmäki: On esitetty tulkintoja että nimi voisi juontua miehen nimestä Miesko. Tunnettu tämänniminen historian henkilö oli 900 -luvulla elänyt Puolan hallitsija Mieszko I, jolla oli yhteyksiä myös pohjoismaihin, avioituivathan mm. hänen tyttärensä Ruotsin ja Tanskan hallitisijasukuihin. Toisaalta professori Väinö Voionmaa on tulkinnut että Mieskonmäen ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet Mäskälästä, entisestä hallintopitäjästä ja nykyisen Hämeenlinnan (Vanajan) Mäskälän kylästä ja Miesko nimi juontuisi Mäskälä -nimestä. Voionmaan mukaan Mieskonmäen Kälä olisi kuulunut Mäskälän (Vanajan) mahtimiehille 1400 -luvulla, ennen alueen joutumista Tavast -suvun hallintaan. Mieskonmäen Oksalan (Oksajalan) tilan osalta on esitetty tulkintoja että tilan ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet tänne Pälkäneen Oksalan kylästä. Viite: s. 459 -460 Sukupuuni ja s. 1 -2 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka) sekä s. 237 Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) ja s. 24 -25 Mieskonmäkeläistä perinnettä (Mieskonmäen kyläkirja). Kirjoittaja on myös Mieskonmäki-suvun jälkeläisiä isänsä äidin Aune Tammisen, os. Mäkinen (s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti) kautta. Aunen molemmat vanhemmat ovat lähtöisin Joutsasta ja omaavat myös laajat sukujuuret Kangasniemeltä. Taulu 2.1 Heikki Pekanpoika Mieskonmäki (Henrich Persson Meskonmäki) Syntyi n. v. 1530 tiettävästi Suur-Sysmän Hartolassa, ilmeisesti Joutsan Mieskonmäessä. Lampuotina Suur-Sysmän (sittemmin Hartolan ja myöhemmin Joutsan) Mieskonmäessä v. -1566 1571-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Mieskonmäen Heikki Pekanpoika oli rouva Mettan lampuoti. Hänen omaisuutensa oli 16 markkaa. Hänellä oli 3 hevosta, joiden arvo oli 30 markkaa, 3 lehmää, 3 lammasta, 1 pukki, 2 sikaa ja nuorta karjaa 4 eläintä. Hän maksoi hopeaveroa 7 markkaa 7 äyriä 19 1/5 deninkiä. Heikki Pekanpojan lisäksi Mieskonmäessä oli rouva Mettan lampuoteina myös Antti Laurinpoika ja Paavo Paavonpoika. Viite: s. 459 -460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.2 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Heikinpoika Mieskonmäki - Mauno Heikinpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1560 Suur-Sysmä, Hartola. Tauluun 2.3. 13 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 2.3 Mauno Heikinpoika Mieskonmäki (Måns Henriksson Meskomäki) Syntyi n. v. 1560 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolassa, Joutsan Mieskonmäessä. Itse asiassa Mauno mainittiin asiakirjoissa vain poikiensa patronyymeissä. Hän asui mahdollisesti Hartolan Mieskonmäen kylässä, jossa myös hänen poikansa asuivat. Jos Mauno oli kotoisin Mieskonmäen kylästä, hänen isänsä lienee ollut kylässä v. 1571 mainittu Heikki Pekanpoika. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.4 N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1583 Hartola, Joutsa. Lampuotina Mieskonmäessä v. 1608 -1634. Heikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan äiti Toini Tamminen, os. Nurminen, joka periytyy Heikki Maunonpojasta äitinsä kautta, viite; sukukirja: Nurmisen sukukirja II-osa Vesanen-Pohjola, taulu 32.5. - Paavo Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1585 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.5. - Eerik Maunonpoika Oksala. Mainittiin Mieskonmäessä v. 1631. Vuosien 1634 ja 1635 henkikirjoissa Eerik Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Vuonna 1636 Mieskonmäessä oli renki Eerik Maunonpoika. Eerik Maunonpoika mainittiin Mieskonmäessä myös v. 1639 henkikirjassa. Eerikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976), viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.A.5. - Matti Maunonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1634 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Matti Maunonpoika vaimonsa kanssa. Matti mainittiin sokeaksi (blind). Taulu 2.5 Paavo Maunonpoika Mieskonmäki (Påhl Mongsson Meskonmäki) Syntyi n. v. 1585 talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Paavo mainittiin Mieskonmäessä v. 1631, samoin v. 1634 ja 1635 henkikirjoissa Paavo Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Paavo kuoli v. 1635 jälkeen Mieskonmäessä. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.6 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Mauno Paavonpoika Mieskonmäki. Mainittiin Mieskonmäessä v. 1631. Vuoden 1634 henkikirjassa Mauno Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. - Heikki Paavonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1610 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.7. - Lauri Paavonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1654 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Lauri Paavonpoika vaimonsa kanssa. – Puoliso ennen v. 1654 Riitta, elossa vielä v. 1654. Taulu 2.7 Heikki Paavonpoika Mieskonmäki (Henrich Påhlsson Meskomäki) Syntyi n. v. 1610 talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Hartolan v. 1634 henkikirjassa Heikki Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.8 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Heikki Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v. 1630 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.9. 14 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 2.9 Heikki Heikinpoika Kälänkoski (Hendrich Henrichsson Käläkåski) Syntyi n. v. 1630 talollisen pojan poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Heikki Heikinpoika mainittiin henkikirjoissa itsellisenä Mieskonmäessä v. 1655 -1656 ja 1662 -1663 sekä kalastajana Mieskonmäen Kälänkoskella v. 1664 -1680. Heikki kuoli v. 1680 jälkeen Kälänkoskella. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.10 Marketta N.N. (Margaretha) Marketta (tai Maisa) mainittiin Heikin vaimona v. 1654 -1665 henkikirjoissa. Lapset: - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v. 1650 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.11. - Risto Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v. 1650 Hartola, Joutsa. Mainitiin Heikki-kalastajan poikana Mieskonmäessä v. 1678 -1680 ja Heikki Heikinpojan veljenä v. 1693. Vuosien 1687 -1693 henkikirjojen mukaan asui Mieskonmäen Kälänkoskella. Vuoden 1694 henkikirjan mukaan Kälänkoskella asui Risto -kalastaja vaimonsa Kaarinan kanssa. Risto oli kuollut ennen v. 1727, koska häntä ei mainita Hartolan vanhimmassa säilyneessä, v. 1727 -1736 rippikirjassa. Puoliso 1680 Kaarina Ristontytär, s. 1657. Mainittiin henkikirjoissa v. 1680 -1693. Hartolan v. 1727 -1736 rippikirjassa Kaarina mainittiin Kälän isännän Risto Ristonpojan äitinä. Haudattujen luettelon mukaan Kälässä kuoli 10.5.1737 talollisen leski Kaarina Ristontytär 80 v. ikäisenä ja hänet haudattiin kirkon lattian alle. Riston ja Kaarinan jälkeläisistä löytyy myös kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, joka omaa laajat sukujuuret Joutsan Mieskonmäestä sekä isänsä että äitinsä kautta, viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.B.7. Taulu 2.11 Heikki Heikinpoika Mieskolainen (Henric Henricsson Mieskolain) Heikki Mieskolainen, ent. Kälänkoski, syntyi n. v. 1650 Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen kylässä, itsellisen ja kalastajan poika. Heikki työskenteli itsekin kalastajana Kälänkoskella v. 1669 -1693. Heikki oli kahdesti aviossa. Heikki muutti perheineen ilmeisesti Isonvihan aikaan Kangasniemelle, Äkryntaipaleen kylään, jossa hän kuoli ennen v. 1728. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Maalin N.N. Heikin 1. puoliso. Maalin syntyi n. v. 1650 ja avioitui v. 1669 Heikki Heikinpojan kanssa. Kalastajan eukkona Mieskonmäen Kälänkoskella, jossa Maalin kuoli v. 1683 -1687 välillä. Lapset: - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s. 1676 Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin v. 1724 Heikki Heikinpoika Mieskolainen ja Helga Yrjöntytär Nousiainen. Nähtävästi Helga oli Heikin toinen vaimo. Haudattujen luettelon mukaan Salmenkylässä kuoli 3.6.1737 Heikki Mieskolainen 61 vuoden ikäisenä. – Puoliso Kangasniemellä 1724 Helga Yrjöntytär Nousiainen. - Erkki Heikinpoika Mieskolainen, s. 1677 Hartola, Joutsa. Torppari Äkryntaipale n:o 5 Sorvarissa. Ikänsä puolesta Erkki sopisi Sorvarin talon isännän Sipi Mieskolaisen (s. 1682) veljeksi. K. 19.12.1746 Kangasniemi. – Puoliso Lastikka Mieskolainen, s. 1681. Haudattujen luettelon mukaan Äkryntaipaleessa kuoli marraskuussa 1770 vanha torpparin leski Scholastica Mieskolainen vanhuuteen 89-vuotiaana. - Sipi Heikinpoika Mieskolainen, s. 1682 Hartola, Joutsa. Kangasniemen Äkryntaipaleen n:o 5 Sorvalin talon isäntä v. -1722 -1727. Tuli Hartolasta Äkryntaipaleen Sorvalin taloon talon jäätyä autioksi Isonvihan aikana. Todennäköisesti Mieskolaiset tulivat Kangasniemelle Hartolan Mieskonmäen kylän Kälästä, kuten edellä on jo selvitetty. Vuoden 1722 kastettujen luetteloon Sipin sukunimeksi oli merkitty Sorvari. Haudattujen luettelon mukaan 15 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Sipi Mieskolainen kuoli 2.7.1727 45 vuoden ikäisenä. Sipin puoliso: Anna Jackeus – Kälkäläinen, s. v. 1671, k. 103 v. ikäisenä (!?) 30.5.1774 Äkryntaipaleella, haudattiin 5.6.1774. Anna oli mahdollisesti Kangasniemen kirkkoherran Carolus Jachaenius’n ja tämän puolison Margareta Barfwe’n tytär. Risto Heikinpoika Mieskolainen, s. 1683 Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin 2.2.1711 Risto Heikinpoika Mieskolainen ja Kaarina Heikintytär Hokkanen. Haudattujen luettelon mukaan Kangasniemen Hokassa kuoli 15.4.1722 Risto Mieskolainen 39 v. ikäisenä. Mieskolainen tuli nähtävästi Hartolan Mieskonmäestä vävyksi Kangasniemen Hokanniemen kylään. – Puoliso Kangasniemellä 2.2.1711 Kaarina Heikintytär Hokkanen. Taulu 2.12 Maria N.N. Syntyi v. 1648 Hartolassa (?), Heikin 2. puoliso. Maria vihittiin v. 1683 -1688 välisenä aikana Hartolan Joutsassa kalastaja Heikki Kälänkosken kanssa. Maria kuoli 80 v. ikäisenä 12.6.1728 Kangasniemen Äkryntaipaleella. Lapset: - Jaakko Heikinpoika Mieskolainen, s. v. 1687 Hartola, Joutsa. Kangasniemen v. 1722 ja 1724 henkikirjoissa Sipi Mieskolaisella mainittiin olleen veli Jaakko. Vuoden 1723 henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Haudattujen luettelon mukaan Jaakko Mieskolainen kuoli 45 v. ikäisenä ja haudattiin kirkkoon 17.9.1732. - Lauri Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v. 1690 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.13. - Antti Heikinpoika Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Kangasniemen v. 1734 -1741 rippikirjan mukaan Sorvalin talossa asui itsellisenä isäntä Heikki Mieskolaisen setä Antti, jonka vaimo oli Riitta. Antti oli siis Sipi Mieskolaisen veli. Vuoden 1726 henkikirjassa Antti mainittiin Sipi Mieskolaisen veljenä. Kangasniemellä vihittiin 22.9.1734 Antti Laurinpoika Mieskolainen ja Riitta Matintytär Laitinen. Mikäli tämä Antti Mieskolainen on rippikirjassa Sipi Mieskolaisen sedäksi merkitty Antti, on Sipin isä ollut Lauri Mieskolainen. Nähtävästi rippikirjassa mainittu Antti Mieskolainen oli kuitenkin isäntä Heikki Sipinpoika Mieskolaisen serkku. - Johanna Heikintytär Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Taulu 2.13 Lauri Heikinpoika Mieskolainen (Lars Henricsson Mieskolain) Syntyi n. v. 1690 kalastajan poikana Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen Kälänkoskella. Muutti Kangasniemelle tiettävästi Isonvihan aikaan. Kangasniemen v. 1723 henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Asiakirjoihin Laurille ei ole merkitty patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli muiden 1700 -luvun alussa Kangasniemellä mainittujen Mieskolaisten veli ja siten Heikki Mieskolaisen poika. Lauri kuoli ennen v. 1728 Äkryntaipaleella. Kangasniemen v. 1722 -1728 haudattujen luettelosta Lauria ei kuitenkaan löydy. Taulu 2.14 Sofia N.N. (Sophia N.N.-dotter) Syntyi v. 1674 (?). Kangasniemen v. 1728 kastettujen luetteloon Sofia Sipintytär Mieskolaisen yhdeksi kummiksi oli merkitty Lauri Mieskolaisen leski Sofia. Kangasniemellä kuoli Mieskolaisen vanha emäntä Sofia 60 v. ikäisenä ja haudattiin kirkon alle 5.5.1734. Mahdollisesti Sofian ilmoitettu kuolinikä oli liian korkea ja näin ollen Sofia olisi syntynyt hieman myöhemmin kuin v. 1674. 16 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapsi: - Marketta Laurintytär Mieskolainen, s. n. v. 1716 Kangasniemi. Tauluun 1.2. TAULU 3 TIIHOSEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Tiihonen on selvästi savolainen. Sitä esiintyi 1500- ja 1600 -luvun vanhoissa asiakirjoissa Suur-Savossa valta-alueinaan Kangasniemen seutu ja Pohjois-Savo. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 18.5.2002 sukunimi Tiihonen oli 2477 henkilöllä, joista miehiä oli 1219 ja naisia 1258, heistä Suomessa asui 2393 ja ulkomailla 84. Erään tulkinnan mukaan sukunimi Tiihonen voisi olla kreikkalaisesta ristimänimestä Tykhon juontuva. Nimi Tiihonen on tulkittu juontuvaksi myös ortodoksisesta ristimänimestä Tiiho(i) / Tihon. Nimi viittaisi keskiajalla tapahtuneesta ortodoksien Savon pakanoita kohtaan osoittamasta kristinuskoon käännytystyöstä. Toisaalta nykyiseltä ortodoksiselta alueelta ei löydy vanhoja asiakirjamerkintöjä nimestä Tiihonen. On myös arveltu, että sukunimillä Tiihonen, Tihinen ja Tiainen olisi sama kantamuoto. (Mikkonen ja Paikkala 1992, 615.) Nimestä päätellen Tiihosen suku olisi levinnyt siis idästä Sisä-Suomeen ja myös Kangasniemen, Haukivuoren ja Mikkelin alueille, jotka kuuluivat aikoinaan vanhaan Visulahden hallintopitäjään. Kangasniemeltä Tiihosen suku on levinnyt lähipitäjiin, kuten Hankasalmelle, Jyväskylään, Laukaaseen, Rautalammille ja Saarijärvelle. Kuopiossa, Rantasalmella, Vieremällä, Jääskessä ja Muolaassa on esiintynyt jonkin verran Tiihosia, mutta heistä ei ole tietoa, ovatko he mitään sukua Kangasniemen Tiihosille. Veijo Saloheimo on kirjassaan Itäsuomalaista liikkuvuutta käsitellyt Savosta ja Viipurin -Karjalasta poismuuttaneita karkureita 1600 -luvulla. Kirjassa on lueteltu seuraavat Tiihoset: Antti Antinpoika Tiihonen Haukivuorelta v. 1627 -1633, Antti Tiihonen Maaningan Käärmelahdelta v. 1633 -1635, Fredrik Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Tapani Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Antti Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v. 1676, Antti Tiihonen Pielaveden Taipaleelta v. 1674 ja Lauri Antinpoika Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v. 1676. (Saloheimo 1993.) On kuitenkin mahdollisuus, että Tiihoset olisivat läntistä alkuperään. Nimittäin Kangasalan pitäjässä on ikivanha Tiihalan kylä. Vuonna 1540 siellä mainittiin jo peräti 17 taloa. Kylässä pidettiin käräjät v. 1486, 1509 ja 1513, mikä tarkoittaa, että jokin talon isännistä toimi pitäjän nimismiehenä. Ennen v. 1540 lautamiehinä oli Tiihalasta seuraavien lisänimien omaajia: Mustapää, Virolainen, Borgar, Karppila, Urdiainen ja Häkärä. Borgar tarkoittaa porvaria ja Karppi johtunee sanasta Garp, mikä tarkoittaa saksalaista kauppiasta. Mielenkiintoista, että porvari ja saksalainen kauppias olivat rinnakkain Kangasalan keskeisimmässä vanhassa kylässä. (Suvanto, 295 -296.) Mahdollisesti Kangasniemelle Tiihoset saapuivatkin Kangasalan Tiihalan kylästä ja saivat sukunimensä tämän kylän mukaan. Kangasniemen Tiiholan Tiihoset: Kangasniemen Tiiholan kylässä Tiihosia on asunut ainakin 1500 -luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan siellä asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan kylän alue kuului hallinnollisesti Visulahden pitäjään, Vuolingon neljänneskuntaan ja Salmenkylän (myöhemmin Himottulan) kymmenkuntaan. Seurakunnallisesti Kangasniemi kuului Pieksämäen seurakuntaan v. 1575 lähtien. Kangasniemestä tuli itsenäinen vasta v. 1656. Koko 1500 -luvun ajan voudintileihin oli merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Vuoden 1590 maakirjaan merkitylle isännälle on merkitty poikkeuksellisesti patronyymi eli Lauri Pekanpoika Tiihonen. Vuoden 1601 voudintileistä käy ilmi, että Lauri Tiihosella oli omaisuutenaan tamma, lehmä ja puolen tynnyrin kylvö. Vuoden 1605 maakirjassa isännäksi oli merkitty Paavo Pekanpoika Tiihonen, joka oli seuraavissa pääluvuissa esiteltyjen Tiihosten kantaisä. Todennäköisesti Lauri ja Paavo Tiihonen olivat veljiä. Tutkimuksellisesti mielenkiintoinen kysymys on, kuka oli heidän isänsä Pekka Tiihonen? Haukivuorella asui tuohon aikaan Pekka Tiihonen, mutta on epätodennäköistä, että sieltä olisi tullut veljekset Tiiholaan isännöimään, koska Tiiholassa kuitenkin asui koko 1500 -luvun ajan Tiihosia. Vastaus löytynee v. 1578 verokirjasta, jonka mukaan Vuolingon neljänneksessä toimi lautamiehenä Pekka Laurinpoika Tiihonen. Samaan aikaan isännäksi Tiiholaan on merkitty Lauri Tiihonen. Pekka lienee ollut Lauri Tiihosen veli ja v. 1541 17 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 verokirjaan isännäksi merkityn Lauri Tiihosen poika. Toisaalta hän on saattanut kuolla nuorena, jolloin koko hänen elinaikanaan olisi Tiiholassa isäntänä ollut Pekan isä Lauri, jolloin talon isännyys olisi siirtynyt 1500 -luvun loppupuolella Lauri Tiihoselta hänen pojanpojalleen Lauri Pekanpoika Tiihoselle. Vuosien 1596 -1598 verokirjoihin on merkitty isännäksi Himottulaan myös Heikki Tiihonen. Lieneekö hän ollut samaan aikaan Himottulassa isäntänä olleen Lauri Pekanpoika Tiihosen lähisukulainen? Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittakoon 1600 -luvulta, että v. 1611 pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo 1640 -luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria-aineistoon kuuluvaan v. 1637 väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Lähde: s. 5..6 Tiihosen sukukirja. Taulu 3.1 Lauri Tiihonen (Lars Tihoin) Syntyi n. v. 1520. Kangasniemen Tiiholan kylän Tiihosen tilan kantaisä, katselmusmies ja lautamies. Maakirjan mukaan omisti Tiiholaa v. 1541...1589. Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan Tiiholassa asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan Koko 1500 -luvun ajan voudintileihin on merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Tuomiokirjojen mukaan v. 1563 kesä- ja talvikäräjien katselmusmiehenä toimi Lauri Tiihonen. Hän toimi myös v. 1564 talvikäräjien lautamiehenä. Vuoden 1571 Savon hopeaveroluettelossa Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä Tiiholan kylässä mainittiin asuneen lautamies Lauri Tiihonen. Hänellä oli omaisuutenaan 2 tammaa, 3 lehmää, 2 nuorta karjaa, 5 lammasta, 4 vuohta, 2 sikaa ja 1 lb kuparia. Lauri kuoli ilmeisesti v. 1589 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 3…5 ja 10. Taulu 3.2 N.N. Lauri Tiihosen puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Pekka Laurinpoika Tiihonen, s. n. v. 1550 Kangasniemi. Tauluun 3.3. Taulu 3.3 Pekka Laurinpoika Tiihonen (Pehr Larsson Tihoin) Syntyi n. v. 1550 Kangasniemen Tiiholassa. Pekka mainittiin lautamiehenä v. 1578. Ilmeisesti viljeli Tiiholan tilaa isänsä Lauri Tiihosen jälkeen tämän voimien ehtyessä, vaikkakin maakirjojen mukaan Lauri Tiihonen omisti Tiihosen tilaa peräti 48 v. ajan (v. 1541 -1589)! Toisaalta merkintätapa oli yleistä tuohon aikaan, vaikkakin isäntä oli mahdoll. jo kuollut, niin tila saattoi vielä kulkea hänen nimissään. Toisaalta maakirjan tarkoituksena oli kertoa kuka tilalta maksoi verot, eli oli tilan omistaja. Tiihosen sukukirja s. 5 ja 10. Taulu 3.4 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Lauri Pekanpoika Tiihonen, talollinen, Tiiholan tilan isäntä v. -1590 -1601- Paavo Pekanpoika Tiihonen, s. n. v.1570 Kangasniemi. Tauluun 3.5 18 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 3.5 Paavo Pekanpoika Tiihonen (Påhl Pehrsson Tihoin) Syntyi n. v. 1570 talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen, Tiiholan tilan isäntä veljensä Laurin jälkeen, ollen isäntänä ainakin v. 1605...1638. Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittiin 1600 -luvulta, että v. 1611 pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo 1640 -luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria -aineistoon kuuluvaan v. 1637 väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Paavo kuoli ennen v. 1644 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.6 N.N. Paavon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1600 Kangasniemi. Tauluun 3.7. - Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1605 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v. 1639 -1659Kuoli v. 1663 jälkeen. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1610 Kangasniemi. Oli merkitty v. 1637 väenottoluetteloon. Asui tuolloin Synsiön ja Himottulan kymmenyksessä, nähtävästi Tiiholan kylän alueella. Taulu 3.7 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi talollisen poikana n. v. 1600 Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v. -1644...1669-. Antti kuoli 17.2.1689 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.8 N.N. Antin puolison nimi ei ole tiedossa. Kuoli Antti Tiihosen leskenä 11.5.1690. Lapset: - Paavo Antinpoika Tiihonen, s. n. 1640 Kangasniemi. Tauluun 3.9. - Yrjö Antinpoika Tiihonen, s. n. 1643 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v. -1679 -1694-, talollinen Kutemajärvellä v. -1697 -1711, k. 16.4.1711 Kutemajärvellä. Yrjön jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisarenpoika ja kummipoika, Orimattilassa asuva Mika Seppänen, joka isänsä puolelta (Pertti Seppänen, asuu Lahdessa) omaa sukujuuret Kangasniemeltä. - Anna Antintytär Tiihonen, s. n. 1650 Kangasniemi. Mainittiin v. 1663 henkikirjassa. Taulu 3.9 Paavo Antinpoika Tiihonen (Påhl Andersson Tihoin) Syntyi Tiiholassa n. v. 1640. Henkikirjoissa mainittiin talollisen poikana Tiiholassa v. -1658...1669-, talollisena v. -1673...1676-, talollisen Yrjö Tiihosen veljenä v. -1679...1682-. Vuoden 1687 tuomiokirjoista käy ilmi, että Tiiholan kylässä naapuruksilla ja serkuksilla Paavo Tiihosella ja Heikki Tiihosella oli ollut maariitoja. Paavo Tiihonen ja hänen vaimonsa kuolivat kumpikin suurten kuolonvuosien 1695...1697 aikana. Silloin Kangasniemeä koetteli hirvittävä kato, nälänhätä ja polttotauti. Paavo kuoli 5.7.1696 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10...11. 19 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 3.10 Maria Juhontytär (Maria Johansdotter) Syntyi n. v. 1640. Avioitui tai naitettiin n. 18 v. ikäisenä n. v. 1658 miniäksi ja emännäksi Kangasniemen Tiiholan tilalle. Kangasniemen kirkonkirjoissa Paavo Tiihosen vaimoa ei mainita nimeltä, mutta Laukaan vihittyjen luetteloon heidän tyttärensä Marketan, joka avioitui 1.1.1743 Joonas Eerikäisen kanssa, vanhemmiksi oli merkitty Paavo Antinpoika ja Maria Juhontytär. Maria kuoli Paavo Tiihosen leskenä hirvittävänä nälkäkatastrofivuonna 2.5.1697. Lapset: - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. 1659 Kangasniemi. Tauluun 3.11. - Sofia Paavontytär Tiihonen, s. 1670 Kangasniemi, k. 13.3.1752 Kangasniemi, Synsiälä. Puoliso: 14.7.1691 Olavi Matinpoika Laitinen, s. v. 1673, k. v. 1714 jälkeen. - Paavo Paavonpoika Tiihonen, s. 1671 Kangasniemi, k. 31.3.1742 Kangasniemi, Halttula, Tiihola. Puoliso 28.12.1699: Sofia Ristontytär Halttunen, s. 1683, k. 9.12.1722 Kangasniemi, Halttula, Tiihola, Sofian isä taulussa 7.B.11. Paavon ja Sofian jälkeläisiä on mm. pääministeri Matti Vanhanen. - Tuomas Paavonpoika Tiihonen, s. 1677 Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, jossa kuoli 19.5.1734. Puoliso 6.6.1704: Marketta Niilontytär Tulla, s. 1680, k. 18.4.1760 Kangasniemi. Marketan isä taulussa 5.A.7. - Heikki Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, k. v. 1710 joulukuussa Tiiholassa. - Puoliso Kangasniemellä 1.12.1702: Kristiina Korhonen, k. v. 1710 joulukuussa Tiiholassa. Heikki ja Kristiina haudattiin ensin hautasaareen, josta heidät noudettiin Kangasniemen kirkkomaahan. - Marketta Paavontytär Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Puoliso 1 v. 1704: Heikki Yrjönpoika Korhonen, puoliso 2 v. 1727: Lauri Antinpoika Soikkanen, puoliso 3 v. 1743 Laukaa: Joonas Eerikäinen. - Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Talollisen veli Tiiholassa v.-1701-. Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Pekka oli avioliitossa. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s. 1683 Kangasniemi, k. v. 1710 maaliskuussa naimattomana 27 v. ikäisenä Tiiholassa. - Elias Paavonpoika Tiihonen, s. kesällä 1686, kast. 22.7.1686 Kangasniemi. Taulu 3.11 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi v. 1659 talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v. 1697 -1741. Antti kuoli 82 v. ikäisenä 25.5.1741 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 11. Taulu 3.12 N.N. Antin 1. puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Paavo Antinpoika Tiihonen, s. 1697 Kangasniemi. Tauluun 3.13. - Anna Antintytär Tiihonen, s. 26.10.1700 Kangasniemi. - Marketta Antintytär Tiihonen, s. keväällä 1703 Kangasniemi, k. 8.5.1773 Kangasniemi, Mannila. Puoliso vih. 2.12.1722: Heikki Paavonpoika Suuronen. - Helka Antintytär Tiihonen, s. 3.6.1711 Kangasniemi, k. 22.2.1730 Kangasniemi, Mannila. Puoliso 3.12.1727 Lauri Pekanpoika Manninen, s. 16.1.1708, k. 24.5.1761 Mannilassa. - Tuomas Antinpoika Tiihonen, s. 19.12.1713 Kangasniemi, torpparina Paappalassa, k. 27.6.1773 Kangasniemi, Paappala. Marketta Tapanintytär Janhonen (Margeta Staffansdotter Janhoin) Antin 2. puoliso. Marketta s. v. 1687 Laukaan Niemisjärven Janholassa. Vanhemmat: Tapani Olavinpoika Janhonen (s. 1660 Laukaa, k. 1709 Laukaa) ja Maria Juhontytär Halttunen (s. n. 1665 Kangasniemi, k. 1710 Kangasniemi). Tapanin isä taulussa 26.11. 20 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapsi: - Marketta Antintytär Tiihonen, s. 22.3.1728 Kangasniemi. Taulu 3.13 Paavo Antinpoika Tiihonen (Påhl Andersson Tihoin) Syntyi v. 1697 talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiihola n:o 1:ssa. Paavo kuoli 45 v. ikäisenä 15.12.1742 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 11. Taulu 3.14 Riitta Paavontytär Oranen (Brita Påhlsdotter Orain) Syntyi 29.9.1700 talollisen tyttärenä Kangasniemen Oralassa. Isä taulussa 6.A.9. Avioitui tai naitettiin n. 24 v. ikäisenä n. v. 1724 Paavo Tiihosen puolisoksi. Emäntänä Tiiholassa. Riitan toinen mies oli Kangasniemellä 30.9.1744 vihitty Mikko Erkinpoika Kohvakka Salmenkylästä, vanhemmat; Erkki Kohvakka (s. 1670, k. 30.5.1710) ja Anna Heikintytär Tiihonen (s. 1666, k. 17.4.1726). Mikko syntyi 6.9.1707 Synsiönrannassa. Talollinen Tiihola n:o 1:ssä (myöhemmin Hokkala) v. 1744 -1771. Mikko kuoli 20.4.1771 Tiiholassa pistokseen, haudattu kirkon alle. Lapset: - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. 24.2.1727 Kangasniemi, talollinen Tiiholassa, k. 30.1.1808 Tiiholassa, puoliso 3.12.1749; Helena Kustaantytär Hokkanen, s. 1731 Kangasniemi, k. 26.4.1803 Kangasniemi. - Anna Paavontytär Tiihonen, s. 22.6.1729 Kangasniemi, k. 18.2.1778 Kangasniemi, Hokanniemi, puoliso 27.7.1760 Juho Juhonpoika Paappanen Kutemajärveltä. - Maria Paavontytär Tiihonen, s. 21.6.1733 Kangasniemi, k. 10.3.1734 Kangasniemi. - Helena Paavontytär Tiihonen, s. 15.9.1735 Kangasniemi. Tauluun 1.4. - Riitta Paavontytär Tiihonen, s. 20.1.1740 Kangasniemi, k. 2.7.1747 Kangasniemi. TAULU 4 HELLQVIST –SUKUHAARA Taulu 4.1 Helge Elias Hannunpoika Hellqvist (Helge Elias Hansson Hellqvist) Syntyi n. v. 1695 ilmeisesti Ruotsissa. Asui sotilaana tiettävästi Kangasniemen Seppälässä. Isonvihan aikainen sotilas, joka muutti Ruotsista Savoon ja Kangasniemelle. Eliaan tietoja ei onnistuttu löytämään Kangasniemen sotilasrullista. Elias esiintyi Kangasniemen srk:n vihkikirjassa ja synt. ja kastettujen luetteloissa sekä Helge, Helie että myös Elias nimellä ja tulkittiin että kyseessä on todella yksi ja sama henkilö, koska kaikilla lapsilla patronyyminä oli Eliaanpoika tai Eliaantytär (ei siis Helge –nimeä patronyyminä). Synt. ja kastettujen kirjan mukaan Elias oli elossa vielä v. 1732, mutta häntä ei löydy Kangasniemen ensimmäisestä vajavaisesta rippikirjasta v. 1734 -1741. Eliaan kuolintietoa ei myöskään löydetty Kangasniemen kuolleitten ja haudattujen luettelosta. Joka tapauksessa Eliaaan puoliso Anna Kohvakka mainittiin yksin v. 1757 -1764 rippikirjassa Sepppälä n:o 4:ssa ja leskeksi v. 1769. Taulu 4.2 Anna Taavetintytär Kohvakka (Anna Davidsdotter Kohwaka) Syntyi v. 1703 joulukuun alkupuolella Kangasniemellä ja kastettiin 15.12.1703. Annan vanhemmat olivat Taavetti Kohvakka (David Kofwaka) ja Helka Kinni (Helga Kinni) jotka avioituivat v. 1702 Kangasniemellä. Taavetti Kohvakasta ei löydetty muuta tietoa, mutta hän voisi olla synt. n. v. 1680 ja isäksi sopisi Kutemajärvellä Yrjö Kohvakka, mutta tämä on vain arvailua !. Taavetin puoliso Helka Kinni voisi olla Kaihlamäki n:o 2 Kinnin tilan jälkeläisiä, jolloin isäksi sopisi Heikki Ristonpoika Pynnönen – Kinni, joka isännöi Kinnin tilaa v. -1680 -1722. 21 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Anna avioitui tai naitettiin vajaan 20 v. ikäisenä 6.10.1723 sotilaan Elias (Helge) Hellqvistin puolisoksi. Sotilaan puolisona Kangasniemen Seppälässä. Anna mainittiin Seppälä n:o 4:ssa v. 1757 -1764 rippikirjassa Aune Suurosen anoppina. Samoin v. 1766 -1789 rippikirjassa Anna mainittiin vielä v. 1769 itsellisen Elias Eliaanpoika Hellqvistin äitinä. Anna kuoli v. 1769 jälkeen Kangasniemellä. Lapset: - Elias Eliaanpoika Hellqvist, s. 2.6.1724 Kangasniemi. Isäksi oli merkitty sotilas Helge Hellqvist. Sotilas ja itsellinen Kangasniemen Seppälä n:o 3:ssa sekä Salmenkylässä. Puoliso 28.6.1747: Kaarina Jaakopintytär Nuoramoinen, s. 20.10.1723 Kangasniemen Äkrynmäellä, k. 17.12.1790 Kaihlamäessä. Kaarinan isä Jaakko oli lähtöisin Sysmän Nuoramoisista. Eliaalla ja Kaarinalla oli myös poika Elias Eliaanpoika Hellqvist. - Lauri Eliaanpoika Hellqvist, s. 19.3.1726 Kangasniemi (isäksi oli merkitty Helge Hellqvist) - Juho Eliaanpoika Hellqvist, s. v. 1727 Kangasniemi. Tauluun 4.3. - Maria Eliaantytär Hellqvist, s. 13.6.1728 Kangasniemi. Puoliso 6.8.1749: sotilas Paavo Paavonpoika Tiihonen Tiihola n:o 1:sta. Synt. ja kastettujen kirjan mukaan Marian isäksi oli mainittu Helge Hellqvist, mutta vihkitiedoissa Marian patronyyminä oli Eliaantytär. - Taavetti Eliaanpoika Hellqvist, s. 5.2.1730 Kangasniemi. Puoliso 25.11.1764: Aune Yrjöntytär Suuronen. - Kaarina Eliaantytär Hellqvist, s. 25.3.1732 Kangasniemi. Puoliso 4.11.1750: sotilas Juho Laitinen -Lindström. Vihkitiedoissa Kaarinan patronyyminä oli Helientytär. Taulu 4.3 Juho Eliaanpoika Hellqvist (Johan Eliasson Hellqvist) Syntyi v. 1727 Kangasniemellä. Rippikirjoissa Juhon synt.vuodeksi mainittiin v. 1724. Oli isänsä tavoin sotilaana Kangasniemen ruodussa n:o 121 jossa mainittiin vielä v. 1769, perässä maininta död, eli kuollut. Juhon puoliso Maria Suuronen mainittiin v. 1782 leskeksi Seppälä n:o 2:ssa. Kaarina Tuomaantytär Kauppinen (Carin Thomasdotter Kaupin) Syntyi 7.8.1737 Kangasniemen Äkryntaipaleella. Vanhemmat Tuomas Kauppinen ja Margeta Laitinen. Kaarina avioitui tai naitettiin 20 v. ikäisenä 6.10.1757 sotilaan Juho Hellqvistin 1. puolisoksi. Kaarina kuoli v. 1761 lapsivuoteeseen Kangasniemen Seppälässä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 4.4 Maria Eskontytär Suuronen (Maria Eskilsdotter Suroin) Syntyi mahdollisesti 23.1.1731 Kangasniemen Halttulassa. Ilmeinen isä taulussa 8.A.11. Avioitui 13.12.1761 sotilaan Juho Eliaanpoika Hellqvistin 2. puolisoksi, joka oli jäänyt leskeksi. Vihkitietojen mukaan Maria oli piika Kangasniemen Halttulasta. Marian synt.aikana rippikirjoissa esiintyi v. 1740, mutta myös v.1746 !?. Kangasniemen synt. ja kastettujen kirja tuntee 1730...1746 -luvuilla syntyneeksi ainoastaan yhden Maria Eskontytär Suurosen (s. 1731), mutta vihkitietojen mukaan on ollut 2 eri Maria Eskontytär Suurosta, joten tiedot Marian vanhemmista ovat epävarmat ja näin ollen myös sukujuuret. Maria asui sotilaan leskenä v. 1786 -1787 Seppälä n:o 2:ssa tyttäriensä Annan ja Marian kanssa, samoin vielä v. 1799 Seppälässä. Vihkitietojen mukaisesti Maria Eskontytär Suuronen Halttulasta avioitui v. 1749 Synsiöön Matti Maununpoika Laitisen puolisoksi. Seuraava vihkitieto kertoo että Maria Eskontytär Suuronen Halttulasta avioitui v. 1761 Juho Eliaanpoika Hellqvistin kanssa. Kolmannessa tapauksessa leski Maria Eskontytär Suuronen Halttulasta avioitui v. 1764 Yrjö Paavonpoika Hokkasen kanssa ja heidät myös löytää rippikirjoista Synsiö n:o 7:sta; Yrjö Paavonpoika Hokkanen synt. v. 1737 ja vaimonsa Maria Eskontytär Suuronen, synt. v. 1734. Halttusen sukukirja s. 33. Lapset: - Anna Juhontytär Hellqvist, s. 5.10.1764 Kangasniemi. Tauluun 1.6. - Maria Juhontytär Hellqvist, s. 1767 Kangasniemi 22 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Juho Juhonpoika Hellqvist, s. 16.11.1769 Kangasniemi Esko Juhonpoika Hellqvist, s. 9.4.1771 Kangasniemi Eeva Juhontytär Hellqvist, s. 24.1.1776 Kangasniemi TAULU 5 HOKKASEN SUKUHAARA Yleistä: Hokkasen nimestä; Ortodoksinen ristimänimi Fokas (venäjän Foka, kreikan Phokas) on saanut karjalaisten käytössä muotoja Hokka, Hokki, Hokko, Hökkä ja Hökkö. Näistä ovat kehittyneet mm. sukunimet Hokka, Hokkanen ja Hokkinen sekä Hökkä. Kun Hokka-nimisiä muutti Savoon, tuli heistä kohta savolaiseen tapaan Hokkasia. 1500 -luvulla nimi esiintyy vain Vesulahdella, esim. 1541 an Hocka, 1546 lau hockainen, 1552 hen hockain. Etelä-Savossa Hokkaset menestyivät niin, että heitä oli O. A. Kallion laskelmien mukaan 1890 -luvulla 1000 -1500 henkeä, mikä oikeutti heidät ”savolaisten suursukujen ensimmäiseen luokkaan”. 1500 -luvun lopulla heitä kuitenkin siirtyi Ruovedelle ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä myöhemmin KeskiSuomeen sen verran, että 1970 -luvulla nimi Hokkanen on ollut enää vain ”osaksi savolainen”, kuten Matti Kuusi on sen määritellyt. Pohjoisen mainintoja: Kalajoella 1640 Joseph Hokala, Saloisissa 1675 Hans Håckåin (muuttanut Pieksämäeltä), Kemissä 1681 Mårten Hansson Håka. Asiakirjapoimintoja Hokka -nimen lähtöseuduilta: Ilomantsissa 1592 hocke Kondianen, Pielisjärvellä 1646 Fådiko håckaioff, Sortavalassa 1618 Hodari Hodarinpoika Hockonen, 1641 Feodor Håckainen, Kiteellä 1648 Hans Håckanen, Muolaassa 1554 marte håckane, Kivennavalla 1549 marcus hokan(poi)ca. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 124). Eräässä Hokkasen sukuhaarassa kulkeneen perimätiedon mukaan kauan sitten Ruotsista olisi tullut Hocksberg -niminen mies ja asettunut asumaan Kangasniemeen niemeen, jota alettiin kutsumaan Hokan niemeksi. Suomalaiset eivät osanneet lausua vaikeaa nimeä, vaan muunsivat nimen Hokkaseksi. (Perimätieto Viljo Hokkaselta). Vuoden 1541 maakirjassa Savossa Hokkasia mainitaan vain Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksessä, nykyisen Kangasniemen Hokanniemen alueella, jossa mainittiin kolme Hokkasta. Koska Hokkasia esiintyy vain Savon länsirajalla, he voivat aivan hyvin olla myös läntistä alkuperää. Sukunimi Hokkanen on voinut muodostua läntisestä Hokan/Hakon/Hågan-nimestä. Hokkasen suvun kantaisä Kangasniemellä on ollut n. v. 1450 syntynyt Lauri Hokkanen (taulussa 5.F), jonka ilmeinen esi-isä on aikoinaan ollut Fokas eli Hokka. Lähde: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka) Hokkasen monista sukuhaaroista löytyy sekä Taunon isän että äidin sukujuuria. TAULU 5.A TULLA –HOKKANEN SUKUHAARA TAULU 5.A.1 Matti Hokkanen (Matz Håckain) Syntyi n. v. 1580 Kangasniemellä. Sukuhaaran kantaisä. Matin sukulaisuus tai polveutuminen e.m. Lauri Hokkasesta ei ole selvinnyt vero- ja henkikirjoista. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 1 -3:ssa. Von der Pahlenin rälssikäräjillä kesällä 1647 veljekset Antti ja Pekka Matinpoika Hokkanen valittivat, että sen jälkeen, kun heidän kotitilansa oli jaettu neljän veljeksen kesken ja yksi näistä tiloista oli jäänyt autioksi, oli veljeksistä kolmas, Lauri Matinpoika, oli ominut tämän autiotilan itselleen, ja vaativat sen jakamista kaikkien kolmen kesken, johon oikeus suostuikin. Vuoden 1643 maakirjassa mainittiin Hokankylän isäntinä mm. Lauri, Pekka ja Antti Matinpoika Tulla, joista Laurilla oli 1 ½ veromarkan tila ja muilla kahdella ¾ veromarkkaa. Koska tällaisia veromarkkalukuja ei myöhemmin esiinny, vaan kaikki Hokankylän talot olivat veroarvoltaan vähintään 1 veromarkkaa, ovat tässä ilmeisesti em. jutun henkilöt. Tilat olivat luultavasti Hokankylän numerot 1 -3, joiden isäntinä v. 1664 maantarkastuskirjassa mainittiin Lauri Laurinpoika, Simo Pekanpoika ja Matti Antinpoika Hokkanen, siis seuraava sukupolvi. Tilan n:o 2 nimeksi tuli Pekko ja n:o 3 Anttila. Vuoden 1635 henkikirjassa on Himottulan kymmenyskunnassa 23 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 lueteltu peräkkäin Lauri Matinpoika Hokkanen, Pekka Matinpoika Hokkanen, Antti Hokkanen ja Mikko Hokkanen, kaikki perheellisiä miehiä. Todennäköisesti Mikko olisi tämä kadonnut veli. Lähde: s. 100...101 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.A.2 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Lauri Matinpoika Hokkanen, s. n. 1600 Kangasniemi. Tauluun 5.B.1. - Pekka Matinpoika Hokkanen. Talollinen ja isäntä Hokanniemi n:o 2:ssa. - Antti Matinpoika Tulla eli Hokkanen, s. n. 1600 Kangasniemi. Tauluun 5.A.3. - Mikko Matinpoika Hokkanen. Taulu 5.A.3 Antti Matinpoika Tulla eli Hokkanen (Anders Matzson Tulla eller Håckain) Syntyi n. v. 1600 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa. Sukunimen Tulla keskuspaikka on Kangasniemellä, mistä se on ilmeisesti levinnyt muuallekin, lähinnä Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen. Nykyisinkin Tulla -nimisiä on runsaimmin juuri Kangasniemellä, mutta paljon myös Konnevedellä, Mikkelissä ja Iitissä. Kangasniemeltä on tavattu Madtz Tulla v. 1685, Antti Tulla 1793 ja myös Lauri Tulli 1623. Ehkäpä Tulla on samaa kielellistä juurta kuin sukunimet Tulli ja Tullinen, joiden Viljo Nissilä on katsonut juontuvan nimestä Tertullianus. Samaan nimiperheeseen voitaneen lukea myös sukunimet Tullila ja Tullu. Esim. Påhl Tulli v. 1722 Asikkala, Simon Tulli 1830 Kuhmalahti, Ollij Tullin 1559 Juva, Matts Tullin 1559 Pellosniemi, henrik Oluf(sson) Tullin 1563 Sääminki, Joh. Tullila 1823 Vimpeli, David Tullila 1736 Lappajärvi, Jacob Tullu 1686 Hämeenkyrö, Thomas Tullu 1682 Mouhijärvi, Erik Tullu 1739 ja Johan Tullus 1762 Karkku. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 688). Kangasniemen Hokanniemen kylässä asui jo 1600 -luvulla niin paljon Hokkasia, että väestökirjanpitäjän oli vaikea erottaa heidät toisistaan. Tämän vuoksi osa Hokkasista alkoi käyttää sukunimeä Tulla. Ei ole varmaa tietoa, mistä syystä he saivat nimen Tulla. Ehkä jonkun Hokkasen vaimo on kuulunut johonkin Tulla- tai Tulli -sukuun, ja lapset ovat alkaneet käyttää äitinsä sukunimeä. Lähde: s. 780 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.A.4 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Antti Antinpoika Tulla, s. n. v. 1620 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 3:ssa. - Matti Antinpoika Tulla, s. n. v. 1625 Kangasniemi. Tauluun 5.A.5. Taulu 5.A.5 Matti Antinpoika Tulla (Matz Andersson Tulla) Syntyi n. v. 1625 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa. Matti kuoli n. 65 v. ikäisenä 20.3.1690 Hokanniemessä. Lähde: s. 780 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.A.6 N.N. Matin puolison nimeä ei tiedetä. Emäntänä Hokanniemi n:o 3 tilalla. Kangasniemen kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan Matti Tullan vaimo kuoli 22.3.1694 Hokanniemessä. Lapset: - Niilo Matinpoika Tulla, s. v. 1643 Kangasniemi. Tauluun 5.A.7. - Helka Matintytär Tulla, s. n. v. 1650 Kangasniemi. - Matti Matinpoika Tulla, s. n. v. 1655 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 3:ssa. – Puoliso Kangasniemellä 27.12.1696: Maria. - Antti Matinpoika Tulla, s. n. v. 1665 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 3:ssa, 24 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 k. 25.7.1715 Kangasniemi. Antti Tullan vaimo kuoli 13.6.1697. Taulu 5.A.7 Niilo Matinpoika Tulla (Niels Matzson Tulla) Syntyi n. v. 1643 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen, isäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa v. 1665 -1700. Niilo kuoli v. 1700 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 781 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.A.8 Liisa Kokkonen (Elisabeth Kåckoin) Syntyi n. v. 1641 Kangasniemen Synsiössä (?). Avioitui tai naitettiin n. 25 v. ikäisenä v. 1666 Kangasniemellä Niilo Tullan puolisoksi. Emäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa. Liisa kuoli 83 v. ikäisenä 20.9.1724 Hokanniemessä. Kangasniemen puhtaaksikirjoitettuun haudattujen luetteloon merkityn Liisan sukunimen voi tulkita Kokkoseksi, mutta se voi olla myös Korhonen. Jos Liisan sukunimi oli Kokkonen, hän lienee ollut Synsiön Kokon Laitisia. Lapset: - Hannu Niilonpoika Tulla, s. v. 1671 Kangasniemi. - Elina Niilontytär Tulla, s. v. 1672 Kangasniemi, k. 3.6.1759 Kangasniemi, Seppälä. Puoliso v. 1704: Heikki Poikolainen, s. n. v. 1680, talollinen Hyyrylässä v. -1705-, itsellinen Seppälässä v. -1734 -1741-. - Matti Niilonpoika Tulla, s. v. 1674 Kangasniemi, k. 25.1.1703 Kangasniemi. - Lauri Niilonpoika Tulla, s. v. 1676 Kangasniemi. Tauluun 5.A.9. - Kaarina Niilontytär Tulla, s. 1680 Kangasniemi. - Joonas Niilonpoika Tulla, s. 1682 Kangasniemi. Asui Hokanniemi n:o 3:ssa, k. 3.12.1761 Kangasniemi. - Paavo Niilonpoika Tulla, s. 1684 Kangasniemi, k. 29.6.1687 Kangasniemi. - Marketta Niilontytär Tulla, s. 1686 Kangasniemi, k. 18.4.1760 Kangasniemi Salmenkylä, vanhuus 80-vuotias. - Puoliso Kangasniemellä 6.6.1704 Tuomas Paavonpoika Tiihonen, s. 1677 Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, k. 19.5.1734 Kangasniemi, 57-vuotias. Tuomaan isä taulussa 3.9. - Niilo Niilonpoika Tulla, s. 1690 Kangasniemi. Taulu 5.A.9 Lauri Niilonpoika Tulla (Lars Nilsson Tulla) Syntyi v. 1676 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen, isäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa. Lauri kuoli 56 v. ikäisenä 7.5.1732 Hokanniemessä. Kts. s. 781 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.A.10 Maria Laitinen (Maria Laitin) Syntyi v. 1680 Kangasniemellä. Avioitui tai naitettiin 20 v. ikäisenä v. 1700 Lauri Tullan puolisoksi. Emäntänä Hokanniemi n:o 3:ssa. Maria kuoli 81 v. ikäisenä 9.10.1761 Hokanniemessä. Lapset: - Niilo Laurinpoika Tulla, s. v. 1702 Kangasniemi. Tauluun 5.A.11. - Yrjö Laurinpoika Tulla, s. 14.4.1705 Kangasniemi - Maria Laurintytär Tulla, s. 31.3.1708 Kangasniemi. Puoliso v. 1729: Juho Aabrahaminpoika Hokkanen, s. 1710, jonka isä taulussa 5.G.1. - Lauri Laurinpoika Tulla, s. 12.7.1715 Kangasniemi - Valpuri Laurintytär Tulla, s. 20.4.1722 Kangasniemi. Tauluun 5.B.10. 25 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAUNON ÄIDIN SUKUUN LIITTYVÄ TULLA -HOKKANEN SUKUHAARA Taulu 5.A.11 Niilo Laurinpoika Tulla (Nils Larsson Tulla) Syntyi v. 1702 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä kotitilallaan Hokanniemi n:o 3:ssa. Niilo kuoli 60 v. ikäisenä v. 1762 Hokanniemessä. Taulu 5.A.12 Reetta Tissari (Margaretha Tissari) Niilo Tullan puoliso. Emäntänä Hokanniemessä. Reetan syntymä- ja kuolinaikatietoja ei löydy Kangasniemen kirkonkirjoista. Reetta oli vielä v. 1763 Hokanniemi n:o 3:ssa, mutta v. 1766 häntä ei enää mainittu rippikirjassa. Reetan vanhempia ei saatu selville, koska vihkitietoja ei löydy eikä Reetan patronyymiä mainita missään. Reetta kuluu todennäköisesti Salmenkylässä ja Kauppilassa talollisina olleeseen Tissari –sukuun, jonka kantaisä oli Matti Tissari, s. n. v. 1560. Salmenkylä n:o 3:ssa oli talollisena v. 1703 -1734 Taneli Matinpoika Tissari, s. v. 1680, k. 12.1.1753. Puoliso 3.12.1705 Kaarina Olavintytär Kohvakka, s. v. 1688, k. 14.7.1754 joiden jälkeläinen on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Lapset: - Kaarina Niilontytär Tulla, s. 4.1.1730 Kangasniemi - Lauri Niilonpoika Tulla, s. 24.4.1732 Kangasniemi - Niilo Niilonpoika Tulla-Hokkanen, s. v. 1734 Kangasniemi, k. 22.3.1797 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 3:ssa. Puoliso 12.12.1756: Reetta Laurintytär Hokkanen, s. 1735 Kangasniemi, Hokanniemi, k. 31.3.1811 Kangasniemi, Hokanniemi n:o 3. - Sofia Niilontytär Tulla, s. 22.7.1740 Kangasniemi - N.N. lapsi Tulla, s. 19.5.1744 Kangasniemi, k. 1744 Kangasniemi - Antti Niilonpoika Tulla, s. 19.11.1746 Kangasniemi. Tauluun 5.A.13. Taulu 5.A.13 Antti Niilonpoika Tulla (Anders Nilsson Tulla) Syntyi 19.11.1746 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä kotitilallaan Hokka n:o 3, eli Anttilassa. Niilo kuoli jo vajaan 40 v. ikäisenä 23.5.1786 Hokanniemessä. Taulu 5.A.14 Reetta Paavontytär Suuronen (Margaretha Påhlsdotter Suuroin) Syntyi 15.11.1748 talollisen tyttärenä Mannilassa. Isä taulussa 8.B.3. Reetta avioitui tai naitettiin vajaan 20 v. ikäisenä 23.5.1768 Antti Tullan puolisoksi. Emäntänä Hokanniemen, Hokka n:o 3:n Anttilassa. Reetta kuoli 54 v. ikäisenä 15.4.1802 Hokanniemessä. Lapset: - Pauli Antinpoika Tulla, s. 1769 Kangasniemi, k. 6.6.1772 Kangasniemi - Antti Antinpoika Tulla, s. 1.12.1771 Kangasniemi, k. 1773 Kangasniemi - Lauri Antinpoika Tulla, s. 29.9.1774 Kangasniemi. Tauluun 5.A.15. - Heikki Antinpoika Tulla, s. 4.4.1777 Kangasniemi, k. 1777 Kangasniemi - Yrjö Antinpoika Tulla, s. 1779, kast. 20.12.1779 Kangasniemi, k. 12.6.1789 Kangasniemi - Anna Antintytär Tulla, s. 5.9.1782 Kangasniemi - Maria Antintytär Tulla, s. 20.4.1785 Kangasniemi Taulu 5.A.15 Lauri Antinpoika Tulla (Lars Andersson Tulla) Syntyi 29.9.1774 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä kotitilallaan Hokanniemen Hokka n:o 3, eli Anttilassa, josta muutti v. 1822 vaimonsa kotitilalle Hokka n:o 15:een, eli viljelemään vävynä Lauttalan tilaa. Lauri kuoli korkeaan kuumeeseen 62 v. ikäisenä 6.12.1836, eli 2 pv vaimonsa kuoleman jälkeen ja haudattiin tämän kanssa yhdessä 26 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 18.12.1836 Kangasniemen hautausmaahan. Samaan aikaan haudattiin Hokasta muitakin, myös Tullan perheen lapsia, eli paha kulkutauti riehui tuolloin Hokanniemen kylässä. Taulu 5.A.16 Maria Pertintytär Pulliainen (Maria Bertilsdotter Pulliain) Syntyi 19.1.1775 talollisen tyttärenä Hokanniemen, Hokka n:o 15 Lauttalassa. Isä taulussa 20.5. Maria avioitui tai naitettiin 18 v. ikäisenä 15.12.1793 Lauri Tullan puolisoksi. Maria toimi sitten emäntänä kotitilallaan. Maria kuoli 61 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen 4.12.1836 ja haudattiin 18.12.1836 yhdessä miehensä kanssa. Lapset: - Anna Laurintytär Tulla, s. 19.12.1794 Kangasniemi - Liisa Laurintytär Tulla, s. 12.5.1800 Kangasniemi, k. 4.10.1807 Kangasniemi - Eeva Laurintytär Tulla, s. 3.11.1803 Kangasniemi, k. 11.5.1808 Kangasniemi - Helena Laurintytär Tulla, s. 12.11.1806 Kangasniemi. Tauluun 5.C.6. - Paavo Laurinpoika Tulla, s. 20.10.1809 Kangasniemi - Pekka Laurinpoika Tulla, s. 26.1.1813 Kangasniemi TAULU 5.B TAUNON ISÄN SUKUUN LIITTYVÄ HOKKASEN SUKUHAARA Taulu 5.B.1 Lauri Matinpoika Hokkanen (Lars Matzson Håckain) Syntyi n. v. 1600 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntä Hokanniemi n:o 3:ssa. Lähde: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.B.2 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Lauri Laurinpoika Hokkanen, s. n. v. 1635 Kangasniemi. Tauluun 5.B.3. Taulu 5.B.3 Lauri Laurinpoika Hokkanen (Lars Larsson Håckain) Syntyi n. v. 1635 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen Hokanniemi n:o 1:ssa. Lauri kuoli n. v. 1678 Hokanniemessä. Lähde: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.B.4 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Laurinpoika Hokkanen, s. 1655 Kangasniemi, k. 13.11.1687 Kangasniemi. - Paavo Laurinpoika Hokkanen, s. 1655 Kangasniemi, k. 13.6.1697 Kangasniemi. - Lauri Laurinpoika Hokkanen, s. n. 1665 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 1:ssa. Puoliso: Valpuri Heikintytär Hokkanen. - Hannu Laurinpoika Hokkanen, s. 1667 Kangasniemi. Asui Hokanniemi n:o 1:ssä, k. 11.5.1712 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 1688 Aune Sipintytär. - Antti Laurinpoika Hokkanen, s. 1668 Kangasniemi. Tauluun 5.B.5. - Yrjö Laurinpoika Hokkanen, s. 1670 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 17:ssä, k. 8.8.1745 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 7.8.1696 Helena Eskontytär, s. 1669, k. 1.2.1760 Kangasniemi. - Taavetti Laurinpoika Hokkanen, s. 1671 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 1:ssä, k. 28.9.1741 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 3.12.1711 Anna Ristontytär Hokkanen. 27 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 5.B.5 Antti Laurinpoika Hokkanen (Anders Larsson Håckain) Syntyi v. 1668 Kangasniemen Hokanniemessä. Asui Hokanniemi n:o 1:ssa. Antti kuoli jo 29 v. ikäisenä hirvittävänä nälkävuonna 6.6.1697 Hokanniemessä. Lähde: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.B.6 Anna Ristontytär Nousiainen (Anna Christersdotter Nousiain) Syntyi n. 1670 Kangasniemellä. Avioitui tai naitettiin n. 19 v. ikäisenä v. 1689 Antti Hokkasen kanssa. Lapset: - Yrjö Antinpoika Hokkanen, s. n. v. 1689 Kangasniemellä. Tauluun 5.B.7. - Matti Antinpoika Hokkanen, s. 16.2.1691 Kangasniemi - Anna Antintytär Hokkanen, s. 13.4.1693 Kangasniemi - Maria Antintytär Hokkanen, s. 20.6.1696 Kangasniemi Taulu 5.B.7 Yrjö Antinpoika Hokkanen (Jöran Andersson Håckain) Syntyi n. v. 1689 Kangasniemen Hokanniemessä. Isä oli ilmeisesti Antti Laurinpoika Hokkanen. Yrjöstä ei ole löydetty tarkempia tietoja. Taulu 5.B.8 Maria Tuomaksentytär Avikainen (Maria Thomasdotter Awikain) Syntyi n. v. 1688 Kangasniemellä. Isä taulussa 10.A.7. Maria oli kahdesti aviossa; avioitui 1. kerran 9.12.1706 leskeksi jääneen Matti Tapaninpoika Huikon kanssa (s. 1667, k. 1707) ja 2. kerran 29.10.1711 Yrjö Hokkasen kanssa. Viite: s. 33 Sukupuuni (Tommy Koukka). Lapset: - Maria Yrjöntytär Hokkanen, s. 7.10.1712 Kangasniemi - Regina Yrjöntytär Hokkanen, s. 30.10.1715 Kangasniemi - Paavo Yrjönpoika Hokkanen, s. v. 1720 Kangasniemi. Tauluun 5.B.9. - Juho Yrjönpoika Hokkanen, s. 18.2.1722 Kangasniemi - Antti Yrjönpoika Hokkanen, s. 5.5.1724 Kangasniemi Taulu 5.B.9 Paavo Yrjönpoika Hokkanen (Påhl Jöransson Håckain) Syntyi v. 1720 Kangasniemen Hokanniemessä. Paavo työskenteli torpparina Hokanniemessä; Hokka n:o 4:ssa. Kun Paavon vaimo Valpuri kuoli v. 1792 niin Paavo muutti poikansa Yrjön perheen hoiviin Hokka n:o 2:een, jossa Yrjö oli mainittu torppariksi. Paavo kuoli 76 v. ikäisenä 31.5.1796 Hokanniemessä. Taulu 5.B.10 Valpuri Laurintytär Tulla (Walborg Larsdotter Tulla) Syntyi 20.4.1722 Kangasniemen Hokanniemessä, Hokka n:o 3:ssa. Isä taulussa 5.A.9. Valpurin sukunimenä esiintyi myös nimi Hokkanen (joka oli Tulla sukuhaaran alkuperäinen nimi). Valpurin synt.aikana RK:ssa esiintyi myös v. 1720 ja 1724. Valpuri avioitui tai naitettiin 21 v. ikäisenä 26.12.1743 Paavo Hokkasen puolisoksi. Valpuri kuoli 70 v. ikäisenä 1.8.1792 Hokanniemessä. Lapset: - Maria Paavontytär Hokkanen, s. v. 1746 Kangasniemi - Yrjö Paavonpoika Hokkanen, s. 25.3.1749 Kangasniemi. Tauluun 5.B.11. - Helena Paavontytär Hokkanen, s. 2.5.1751 Kangasniemi 28 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Anna Paavontytär Hokkanen, s. 28.6.1754 Kangasniemi Valpuri Paavontytär Hokkanen, s. 30.3.1757 Kangasniemi Liisa Paavontytär Hokkanen, s. v. 1761 Kangasniemi Taulu 5.B.11 Yrjö Paavonpoika Hokkanen (Jöran Påhlsson Håckain) Syntyi 25.3.1749 torpparin poikana Kangasniemen Hokanniemessä, Hokka n:o 4:ssa. Torpparina Hokanniemessä (Hokka n:o 2) v. 1791...1818. Kirkonkirjoissa Yrjö siirrettiin puolisoineen v. 1818 Hokanniemi n:o 2:sta Hokanniemen itsellisiin, jossa Yrjö mainittiin v. 1818 -1825 kirkonvaivaisena. Kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan Yrjö kuoli ruotuvaivaisena Kangasniemen Seppälässä hieman vajaan 78 v. ikäisenä 26.2.1827. Taulu 5.B.12 Marketta Eliaksentytär Halttunen (Margaretha Eliasdotter Halttuin) Syntyi 24.6.1760, sotilaan ja torpparin tytär Hokanniemessä (Hokka n:o 12). Isä taulussa 7.A.21. Marketan isä oli jo 65 v. ikäinen kun Marketta syntyi ja isä Elias kuolikin v. 1764 Marketan ollessa vajaan 4 v. ikäinen. Marketan synt.aikana RK:ssa esiintyi v. 1756 !. Marketta avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 27.12.1779 Yrjö Hokkasen puolisoksi. Torpan emäntänä Hokanniemessä (Hokka n:o 2). Marketan kuolintietoa ei löydetty, asui vielä v. 1825 Hokanniemessä, kuoli ilmeisesti v. 1827 jälkeen. Viite: Halttusen sukukirja s. 78 (Tommy Koukka). Lapset: - Valpuri Yrjöntytär Hokkanen, s. v. 1780 Kangasniemi - Paavo Yrjönpoika Hokkanen, s. 21.10.1783 Kangasniemi - Anna Yrjöntytär Hokkanen, s. v. 1786 Kangasniemi. Tauluun 1.8. - Risto Yrjönpoika Hokkanen, s. 13.9.1789 Kangasniemi - Yrjö Yrjönpoika Hokkanen, s. 9.4.1793 Kangasniemi - Matti Yrjönpoika Hokkanen, s. 8.3.1796 Kangasniemi - Pekka Yrjönpoika Hokkanen, s. 27.6.1799 Kangasniemi TAULU 5.C TAUNON ÄIDIN SUKUUN LIITTYVÄ HOKKASEN SUKUHAARA Taulu 5.C.1 Matti Hannunpoika Hokkanen (Matz Hansson Håckain) Syntyi v. 1711 Kangasniemen Hokanniemessä. Matin vanhempia ja esipolvia ei saatu varmistettua eikä mahdollista liittymistä kohtien 5.A ja 5.B -sukuhaarojen kanssa. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 10 Hannolan jaetulla tilalla, myöhemmin mainittiin myös torppariksi. Kantatilaa viljeli Matin vanhempi veli Hannu. Kangasniemen vanhimmassa rippikirjassa v. 1734 -1741 Hokanniemi n:o 10:ssa oli isäntänä Jaakko Paavonpoika Hokkanen, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi Hannu Hannunpoika Hokkanen, jolla veli Matti Hannunpoika Hokkanen sekä veli Niilo ja sisaret Helka ja Kaarina. Matti Hannunpoika Hokkanen kuoli 82 v. ikäisenä 21.1.1793 Hokanniemessä. Taulu 5.C.2 Marketta Iisakintytär Ollikainen (Margetha Isacsdotter Ollikain) Syntyi 10.6.1724, sotilaan tytär Kangasniemen Mannilan n:o 4 Pösöstä. Isä Iisakki Ollikainen (Isach Ollikain). Marketta avioitui tai naitettiin 17 v. ikäisenä 11.11.1743 Matti Hokkasen puolisoksi. Emäntänä Hokka n:o 10 Hannolan torpassa. Marketta kuoli 49 v. ikäisenä v. 1773 Hokanniemessä. Lapset: - Maria Matintytär Hokkanen, s. 3.9.1746 Kangasniemi - Helena Matintytär Hokkanen, s. 20.5.1749 Kangasniemi - Kaarina Matintytär Hokkanen, s. 25.7.1753 Kangasniemi - Valpuri Matintytär Hokkanen, s. 9.5.1755 Kangasniemi 29 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Juho Matinpoika Hokkanen, s. 12.3.1758 Kangasniemi. Tauluun 5.C.3. Lauri Matinpoika Hokkanen, s. 1.1.1760 Kangasniemi Reetta Matintytär Hokkanen, s. 30.1.1762 Kangasniemi Taulu 5.C.3 Juho Matinpoika Hokkanen (Johan Mattsson Håckain) Syntyi 12.3.1758 torpparin poikana Hokanniemen (Hokka n:o 10) Hannolan tilan torpassa Simpiänniemessä, jossa Juho toimi vartuttuaan itsekin torpparina. Juho oli vielä v. 1836 leskenä Hannolan torpassa, mutta häntä ei enää löydy Hokanniemi n:o 10:sta v. 1838 -1848 rippikirjasta. Taulu 5.C.4 Magdaleena Ristontytär Pulliainen (Magdalena Christersdotter Pulliain) Syntyi 30.7.1761 talollisen tyttärenä Hokanniemen Hokka n:o 18 Pöyhönmäessä. Magdaleenan vanhemmat: Risto Pulliainen ja Maria Liukkonen. Magdaleena avioitui 26 v. ikäisenä 2.12.1787 Juho Hokkasen puolisoksi. Torpan emäntänä Hokka n:o 10, eli Hannolassa. Magdaleena (tai Matleena) kuoli 74 v. ikäisenä 15.12.1835 Hokanniemessä. Lapset: - Maria Juhontytär Hokkanen, s. 14.4.1789 Kangasniemi - Matti Juhonpoika Hokkanen, s. 27.9.1792 Kangasniemi, k. 12.1.1833 Kangasniemi - Juho Juhonpoika Hokkanen, s. 30.5.1795 Kangasniemi - Paavo Juhonpoika Hokkanen, s. 26.2.1798 Kangasniemi - Risto Juhonpoika Hokkanen, s. 20.8.1801 Kangasniemi - Tuomas Juhonpoika Hokkanen, s. 9.6.1804 Kangasniemi. Tauluun 5.C.5. Taulu 5.C.5 Tuomas Juhonpoika Hokkanen (Thomas Johansson Håckain) Syntyi 9.6.1804 Kangasniemellä, torpparin poika Hokanniemestä, Hokka n:o 10 Hannolan torpasta. Vartuttuaan Tuomas oli talollisena ja isäntänä Halttula n:o 1, eli Niemelässä. Tuomas kuoli 64 v. ikäisenä 6.12.1868 Halttulassa. Taulu 5.C.6 Helena Laurintytär Tulla (Helena Larsdotter Tulla) Syntyi 12.11.1806 talollisen tyttärenä Hokanniemi n:o 3 Anttilan tilalla. Isä taulussa 5.A.15. Asui sitten myös Hokka n:o 15 eli Lauttalan tilalla. Helena (tai Leena) avioitui tai naitettiin 20 v. ikäisenä 17.12.1826 Tuomas Hokkasen puolisoksi. Emäntänä Halttulan tilalla n:o 1 eli Niemelässä. Helena kuoli 66 v. ikäisenä 20.1.1873 Halttulassa. Lapset: - Anna Liisa Tuomaantytär Hokkanen, s. 17.10.1828 Kangasniemi - Eeva Tuomaantytär Hokkanen, s. 15.4.1834 Kangasniemi. Tauluun 11.14. - Vilppu Tuomaanpoika Hokkanen, s. 1.12.1836 Kangasniemi - Matti Tuomaanpoika Hokkanen, s. 30.11.1842 Kangasniemi, k. 30.1.1843 Kangasniemi - Albertiina Tuomaantytär Hokkanen, s. 19.5.1847 Kangasniemi, k. 19.9.1851 Kangasniemi TAULU 5.D TAUNON ÄIDIN SUKUUN LIITTYVÄ HOKKANEN –SIMPIÄINEN SUKUHAARA Taulu 5.D.1 Tuomas Hokkanen (Thomas Håckain) Syntyi n. v. 1600. Tuomas Hokkanen ja hänen jälkeläisensä asuivat Kangasniemen Hokanniemen kylän Simpiänniemessä, joka oli merkitty omaksi kyläkseen 1660- ja 1670 -lukujen henkikirjoissa. Simpiänniemeen kuului kolme Hokanniemen kylän taloa, myöhemmät numerot 16 -18. Kyse oli siis kantataloista n:o 16 Partti, n:o 17 Yrjölä ja n:o 18 Pöyhönmäki. Näiden Hokkasten sukunimeksi oli 30 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 kirkonkirjoihin merkitty usein nimi Simpiäinen. Sukunimi ja talon nimi Simpiä tullee Puulaveden Simpiän selästä. Viite: s. 104 -105 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.D.2 N.N. Tuomaksen puolison nimeä ei tiedetä Lapset: - Heikki Tuomaksenpoika Hokkanen, s. n. 1630 Kangasniemi. Tauluun 5.D.3. - Niilo Tuomaksenpoika Hokkanen, s. n. 1635 Kangasniemi. Mainittiin talollisen Heikki Hokkasen veljenä Simpiänniemessä v. -1658 -1669-, sittemmin talollisena siellä v. -1675 1678-. Taulu 5.D.3 Heikki Tuomaksenpoika Hokkanen (Hendrich Thomasson Håckain) Syntyi n. v. 1630 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen Hokanniemen kylän Simpiänniemessä v. -1656 -1669-. Vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan Hokanniemen Simpiänniemessä oli peltoa yhden tynnyrin kylvömäärän verran. Heikki kuoli v. 1676 jälkeen Hokanniemessä. Viite: s. 97 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.D.4 Marketta N.N. (Margetha N.N –dotter) Syntyi v. 1626 Kangasniemellä. Heikki Hokkasen puoliso ja emäntänä Simipiänniemen tilalla. Marketta kuoli 84 v. ikäisenä v. 1710 ja haudattiin 30.5.1710 Kangasniemellä. Lapset: - Tuomas Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen, s. n. 1650 Kangasniemi. Tauluun 5.D.11. - Juho Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen. Mainittiin talollisen Tuomas Hokkasen veljenä Simpiänniemessä v. -1690-, elossa vielä v. 1698. - Puoliso Kangasniemellä 7.12.1685 Anna Matintytär Hokkanen. - Heikki Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen. Mainittiin talollisen Tuomas Hokkasen veljenä Simpiänniemessä v. -1690-. – Puoliso 1. Kangasniemellä 4.1.1692 Valpuri Barthima. Puoliso 2. Kangasniemellä 23.2.1696 Valpuri Matintytär Hokkanen. - Niilo Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen, s. 1675 Kangasniemi. Tauluun 5.D.5. Taulu 5.D.5 Niilo Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen (Nils Henrichsson Håckain, eller Simpiäin) Syntyi v. 1675 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Mainittiin talollisen Tuomas Hokkasen veljenä Simpiänniemessä v. -1697 -1710-. Niilo kuoli ilmeisesti Isonvihan aikaan v. 1710 -1721 välillä. Viite: s. 102 -103 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.D.6 Anna Markuksentytär Manninen (Anna Marcusdotter Mannin) Syntyi v. 1674 Kangasniemen Mannilassa. Isä taulussa 14.5. Anna avioitui tai naitettiin 24 v. ikäisenä v. 1698 Niilo Hokkasen puolisoksi. Emäntänä Hokka n:o 15 Simpiänniemessä. Anna kuoli 78 v. ikäisenä 2.1.1752 Hokanniemessä. Lapset: - Marketta Niilontytär Hokkanen, s. 16.2.1701 Kangasniemi. Puoliso Kangasniemellä 7.8.1737 Kustaa Sipinpoika Viinikainen, Rekolasta. - Kaarina Niilontytär Hokkanen, s. 1703 Kangasniemi. Tauluun 15.18. - Juudit Niilontytär Hokkanen, s. 2.6.1705 Kangasniemi, k. ennen v. 1742. Puoliso 29.1.1727: Matti Mikonpoika Savolainen, eli Råm, s. n. v. 1700, sotilas. - Helena Niilontytär Hokkanen, s. v. 1710 Kangasniemi. Tauluun 20.4. 31 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 5.D.11 Tuomas Heikinpoika Hokkanen eli Simpiäinen (Thomas Henrichsson Håckain, el. Simpiäin) Syntyi n. v. 1650 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Isä taulussa 5.D.3. Mainittiin Kangasniemen v. 1676 henkikirjassa Hokanniemen kylässä, sittemmin talollinen Hokanniemen Simpiänniemessä v. -1678 -1710-. Heikki kuoli tiettävästi Isonvihan aikaan v. 1710 1721. Viite: s. 105 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.D.12 N.N. Tuomaksen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Marketta Tuomaksentytär Hokkanen, s. 1669 Kangasniemi. Tauluun 13.8. - N.N. Tuomaksenpoika Hokkanen, s. 1677 Kangasniemi, k. 27.3.1688 Kangasniemi, 11vuotias. - Tuomas Tuomaksenpoika Hokkanen, s. 1681 Kangasniemi, k. 21.8.1687 Kangasniemi, 6vuotias. - Heikki Tuomaksenpoika Hokkanen, s. 1684 Kangasniemi, kastettu 4.11.1684. Talollinen Simpiänniemessä v. -1722-. - Kaarina Tuomaksentytär Hokkanen, s. 2.8.1688 Kangasniemi, k. 1696 Kangasniemi. - Yrjö Tuomaksenpoika Hokkanen, s. 10.4.1691 Kangasniemi, k. 7.8.1696 Kangasniemi. TAULU 5.E TAUNON ÄIDIN SUKUUN LIITTYVÄ HOKKASEN SUKUHAARA Taulu 5.E.1 Paavo Hokkanen (Påhl Håckain) Syntyi n. v. 1510. Tämän sukuhaaran kantaisä. Paavosta ei ole löydetty tietoja, eikä tiedetä sitä että oliko hän missään sukulaissuhteessa tauluissa 5A -5D esitettyjen sukuhaarojen kanssa. Taulu 5.E.2 N.N. Paavon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Matti Paavonpoika Hokkanen, s. n. v. 1640 Kangasniemi. Tauluun 5.E.3. Taulu 5.E.3 Matti Paavonpoika Hokkanen (Matz Påhlsson Håckain) Syntyi n. v. 1640 Kangasniemellä. Talollinen, isäntänä Hokanniemi n:o 7 v. 1664...1685. Matti kuoli n. 46 v. ikäisenä v. 1686 Kangasniemen Hokanniemessä. Viite; s. 101 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.E.4 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Paavo Matinpoika Hokkanen, s. n. v. 1660 Kangasniemi. Tauluun 5.E.5 Taulu 5.E.5 Paavo Matinpoika Hokkanen (Påhl Mattsson Håckain) Syntyi n. v. 1660 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemi n:o 7:ssa. Talollinen ja isäntä Hokanniemi n:o 7 v. 1688...1710. Paavo kuoli n. 51 v. ikäisenä v. 1711 Hokanniemi n:o 7:ssa. Viite; s. 103 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.E.6 Inkeri Hokkanen (Ingeborg Håckain) Syntyi n. v. 1657. Emäntänä Hokanniemi n:o 7 tilalla. Kuoli n. 82 v. ikäisenä 6.1.1739 Hokka n:o 7. 32 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Matti Paavonpoika Hokkanen, s. 1686 Kangasniemi, k. 7.3.1762 Kangasniemi. Puoliso 10.12.1711 Anna Sipintytär Pylvänäinen, s. 23.6.1689, k. 9.1.1762, jonka isä taulussa 13.5 - Risto Paavonpoika Hokkanen, s. 22.9.1689 Kangasniemi. Tauluun 5.E.7. Talollinen Hokanniemi n:o 8:ssa, k. 6.1.1769 Kangasniemi. - Yrjö Paavontytär Hokkanen, s. 1692 Kangasniemi, k. 14.6.1696 Kangasniemi. - Kaarina Paavontytär Hokkanen, s. v. 1695 Kangasniemi, k. 2.5.1767 Kangasniemi. Puoliso 17.3.1714: Yrjö Pekanpoika Laitinen, s. 27.4.1693, k. 2.1.1767 Kangasniemi. - Anna Paavontytär Hokkanen, s. 29.7.1700 Kangasniemi. Taulu 5.E.7 Risto Paavonpoika Hokkanen (Christer Påhlsson Håckain) Syntyi 22.9.1689 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokan kylän talossa n:o 8, eli Perttulassa. Risto kuoli 79 v. ikäisenä 6.1.1769 Taulu 5.E.8 Sofia Heikintytär Höller (Sophia Henricsdotter Höller) Syntyi v. 1704 sotilaan tyttärenä Kangasniemellä. Isä Heikki Höller (Hendrich Höller). Avioitui tai naitettiin 17 v. ikäisenä 10.12.1721 Risto Hokkasen puolisoksi. Emäntänä Hokanniemi n:o 8 eli Perttulan tilalla. Sofia kuoli 62 v. ikäisenä 6.9.1766 Hokanniemessä. Lapset: - Risto Ristonpoika Hokkanen, s. 9.2.1728 Kangasniemi - Maria Ristontytär Hokkanen, s. 2.2.1730 Kangasniemi. Tauluun 13.12. - Marketta Ristontytär Hokkanen, s. 27.3.1732 Kangasniemi, k. 2.2.1799 Kangasniemi. TAULU 5.F HOKKANEN –ARKKO SUKUHAARA Taulu 5.F.1 Lauri Hokkanen (Lars Håckain) Syntyi n. v. 1450. Suvun kantaisä. Esi-isä Fokas eli Hokka. Viite: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.2 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä Lapsi: - Matti Laurinpoika Hokkanen, s. n. v. 1480. Tauluun 5.F.3. Taulu 5.F.3 Matti Laurinpoika Hokkanen (Matz Larsson Håckain) Syntyi n. v. 1480 Vesulahdella. Talollinen ja isäntänä Kangasniemen Hokanniemen kylässä v. -1541...1546. Matti kuoli v. 1546 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 100 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.4 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Lauri Matinpoika Hokkanen, s. n. v. 1510 Kangasniemi. Tauluun 5.F.5. Taulu 5.F.5 Lauri Matinpoika Hokkanen (Lars Matzson Håckain) Syntyi n. v. 1510 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen, isäntänä 33 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Hokanniemen kylässä v. 1546...1573. Lauri kuoli v. 1573 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 99 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.6 N.N. Laurin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Matti Laurinpoika Hokkanen, s. n. v. 1540 Kangasniemi. Tauluun 5.F.7. Taulu 5.F.7 Matti Laurinpoika Hokkanen (Matz Larsson Håckain) Syntyi n. v. 1540 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntä Hokanniemen kylässä v. 1573...1591. Matti kuoli v. 1591 jälkeen Hokanniemessä. Lähe: s. 100 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.D.8 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Paavo Matinpoika Hokkanen, s. n. v. 1560 Kangasniemi. Tauluun 5.F.9. Taulu 5.F.9 Paavo Matinpoika Hokkanen (Påhl Matzson Håckain) Syntyi n. v. 1560 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntä Hokanniemen kylässä v. 1591...1610. Paavo kuoli v. 1610 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 103 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.10 N.N. Paavon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Tuomas Paavonpoika Hokkanen, s. n. v. 1590 Kangasniemi. Tauluun 5.F.11. Taulu 5.F.11 Tuomas Paavonpoika Hokkanen (Thomas Påhlsson Håckain) Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 12 Ristolassa v. 1610...1659. Tuomas Hokkanen ja hänen jälkeläisensä asuivat Kangasniemen Hokanniemen kylän Simpiänniemessä, joka oli merkitty omaksi kyläkseen 1660- ja 1670 -lukujen henkikirjoissa. Simpiänniemeen kuului kolme Hokanniemen kylän taloa, myöhemmät n:o 16 -18. Kyse on siis kantataloista n:o 16 Partti, n:o 17 Yrjölä ja n:o 18 Pöyhönmäki. Näiden Hokkasten sukunimeksi on kirkonkirjoihin merkitty usein nimi Simpiäinen. Sukunimi ja talon nimi Simpiä tullevat Puulaveden Simpiän selästä. Tuomas kuoli v. 1659 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 104 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.12 N.N. Tuomaan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Pekka Tuomaanpoika Hokkanen. Talollinen Hokanniemi n:o 12:ssa v. 1659 -1664. - Olavi Tuomaanpoika Hokkanen. Talollinen Hokanniemi n:o 12:ssa v. 1664 -1669. - Risto Tuomaanpoika Hokkanen, s. n. v. 1630 Kangasniemi. Tauluun 5.F.13. Taulu 5.F.13 Risto Tuomaanpoika Hokkanen (Christer THomasson Håckain) Syntyi n. v. 1630 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä 34 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Hokanniemi n:o 12:ssa v. 1669...1676. Risto kuoli v. 1676 jälkeen Hokanniemessä. Lähde: s. 104 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.14 N.N. Riston puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Matti Ristonpoika Hokkanen. Talollinen Hokanniemi n:o 12:ssa v. 1676…1682. - Tuomas Ristonpoika Arkko, eli Hokkanen, s. n. v. 1660 Kangasniemi. Tauluun 5.F.15. Taulu 5.F.15 Tuomas Ristonpoika Arkko eli Hokkanen (Thomas Christersson Archo eller Håcka) Syntyi n. v. 1660 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen Hokanniemessä n:o 11/12 v. 1682...1712. Vuosien 1690 ja 1697 henkikirjoissa Tuomaksella mainittiin olleen veli Matti. Vuoden 1690 henkikirjaan Tuomaan sukunimeksi oli merkitty Hokkanen ja v. 1697 henkikirjaan Arkko. Vuoden 1680 henkikirjasta ei löydy Tuomasta eikä hänen isäkseen sopivaa Ristoakaan, mutta v. 1676 henkikirjaan Hokanniemen kylään oli merkitty Tuomaan isäksi sopiva Risto Tuomaanpoika Hokkanen. Tuomas oli elossa vielä v. 1712, mutta kuoli ennen v. 1739. Viite: s. 26 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 5.F.16 Regina N.N. Syntyi n. v. 1650. Tuomas Arkon puoliso ja Hokanniemi n:o 11/12 tilan emäntä. Regina kuoli 89 v. ikäisenä leskenä 8.9.1739 Hokanniemessä. Lapset: - Anna Tuomaantytär Arkko, s. v. 1680 Kangasniemi. Tauluun 22.12. - Risto Tuomaanpoika Arkko, s. v. 1685 Kangasniemi. Talollinen Hokanniemi n:o 12:ssa v. 1712 -1727. Kuoli 2.3.1771 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä v. 1710 Kaarina Marttinen, s. v. 1690 Kangasniemi, k. v. 1768 Kangasniemi. - Elena Tuomaantytär Arkko, s. n. v. 1690 Kangasniemi, k. 26.11.1763 Kangasniemi, Hankamäki. Puoliso 1.3.1708: Yrjö Sipinpoika Laitinen, s. v. 1682, k. 12.3.1732 Kangasniemi, Hankamäki (Kovalanmäki). Elenan ja Yrjön jälkeläisiä on mm. Vääksyssä asuva Hilkka Rapala, os. Majavala, eli Lauri Rapalan pojan Esko Rapalan puoliso. Samoin kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti. - Helga Tuomaantytär Arkko. - Puoliso Kangasniemellä 5.2.1710 Sipi Yrjönpoika Ikonen. - Kaarina Tuomaantytär Arkko. - Puoliso Kangasniemellä 3.12.1711 Olavi Matinpoika Pylvänäinen. - Tuomas Tuomaanpoika Arkko, s. v. 1700 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 4.11.1722 Elina Yrjöntytär Hokkanen. - Valpuri Tuomaantytär Arkko, s. v. 1702 Kangasniemi, kast. 24.11.1702, k. 22.4.1782 Kangasniemi. Puoliso: Lauri Sipinpoika Laitinen, s. v. 1673, k. 9.2.1735 Kangasniemi, jonka isä löytyy taulusta 3.A.13. TAULU 5.G HOKKASEN SUKUHAARA HOKKA n:o 4:ssa Taulu 5.G.1 Aabraham Heikinpoika Hokkanen (Abraham Hindersson Håckain) Syntyi n. v. 1680 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 4:ssa. Aabraham oli elossa vielä v. 1741, mutta v. 1757 hänen vaimonsa Anna oli leskenä. Taulu 5.G.2 Anna N.N. Aabraham Hokkasen puoliso. Vihkitietoja ei löydy. Anna kuoli v. 1765 Hokanniemi n:o 4:ssa. 35 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Lauri Aabrahaminpoika Hokkanen, s. 31.1.1704 Kangasniemi - Heikki Aabrahaminpoika Hokkanen, s. 18.3.1707 Kangasniemi - Juho Aabrahaminpoika Hokkanen, s. 18.6.1710 Kangasniemi, k. v. 1784 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 4:ssa. Puoliso 1 (7.12.1729): Maria Laurintytär Hokkanen-Tulla, s. v. 1708, k. v. 1743, isä taulussa 5.A.9. Puoliso 2 (22.5.1743) Kaarina Heikintytär Suuronen. - Matias Aabrahaminpoika Hokkanen, s. 18.9.1713 Kangasniemi - Hannu Aabrahaminpoika Hokkanen, s. n. v. 1717 Kangasniemi. Puoliso 25.11.1741 Kaarina Laurintytär Lukkarinen. - Risto Aabrahaminpoika Hokkanen, s. v. 1722 Kangasniemi. Tauluun 5.G.3. - Helka Aabrahamintytär Hokkanen, s. 3.3.1724 Kangasniemi Taulu 5.G.3 Risto Aabrahaminpoika Hokkanen (Christer Abrahamsson Håckain) Syntyi v. 1722 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 4:ssa. Risto kuoli jo 45 v. ikäisenä 28.3.1767 Hokanniemessä ja haudattiin 5.4.1767 Kangasniemen kirkkoon, sen lattian alle, mikä osoitti hänen olleen varakas ja vaikutusvaltainen henkilö aikanaan. Taulu 5.G.4 Anna Laurintytär Hokkanen-Tulla (Anna Larsdotter Håckain-Tulla) Syntyi v. 1724 Kangasniemen Hokanniemessä. Annan syntymätietoja ei löydy Kangasniemen synt. ja kastettujen kirjasta, mutta hänen isänsä voisi olla taulussa 5.A.9 mainittu Hokanniemi n:o 3:n isäntä Lauri Niilonpoika Tulla. Anna avioitui 21.12.1746 Risto Hokkasen puolisoksi. Emäntänä Hokanniemi n:o 4:ssa. Anna kuoli 72 v. ikäisenä 19.11.1796 Hokanniemessä ja haudattiin 28.11.1796 Kangasniemellä. Lapset: - Maria Ristontytär Hokkanen, s. 21.3.1750 Kangasniemi - Lauri Ristonpoika Hokkanen, s. 1.8.1752 Kangasniemi - Risto Ristonpoika Hokkanen, s. 1.11.1755 Kangasniemi, k. nuorena - Anna Ristontytär Hokkanen, s. 20.6.1760 Kangasniemi. Tauluun 13.14. - Helena Ristontytär Hokkanen, s. 5.7.1765 Kangasniemi - Valpuri Ristontytär Hokkanen, s. 29.3.1767 Kangasniemi TAULU 6 ORASEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimestä Oranen on vanhoja tietoja paitsi Kannakselta (mm. Kivennapa ja Pyhäjärvi) ja Laatokan Karjalasta (Harlu, Soanlahti) myös Etelä-Savosta (Nicolaus Oranen 1563 Juva, Poual Oran 1559 Pellosniemi, Vesulahti). Nimeen liittynevät myös läntiset esiintymät: Viljakkalassa on kirjoihin merkitty Jöns Orais 1542, Kiialassa (Ikaalinen) talonnimi Oraha 1544, Laihialla Lauri Orhainen 1563. Kurikan Orhaisen talossa (1546) mainitaan Jussi Orainen (Orais) 1542, Erkki Orainen 1544, Erkki Orhainen (Orhaijne) 1546 ja Olli Orahainen 1571. – Nykyisin nimeä tapaa eniten Kangasniemen-Mikkelin seuduilta. Ikaalisissa ja Kurikassa tunnetaan yhäkin sukunimi Orhanen. – Eeva Maria Närhi on katsonut (1972) Oraseen sisältyvän ”karjua, uroseläintä” merkitsevän sanan Ora(i)nen, oras. Viljo Nissilä on yhdistänyt karjalaisen Oran sanaan ora ”piikkikärkinen työase, naskali, näveri”, joka olisi voitu antaa lisänimeksi ammatinnimitysten tapaan (1975). (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 426). 36 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 6.A TIIHOSEN SUKUUN LIITTYVÄ ORASEN SUKUHAARA Taulu 6.A.1 Matti Oranen (Matz Orain) Syntyi n. v. 1565 Vesulahdella. Talollinen Vesulahden Vuolingon Himottulassa, Oralan tilalla v. 1601-. Viite: s. 516 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.A.2 N.N. Matin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Heikki Matinpoika Oranen, s. n. v. 1590 Vesulahti. Tauluun 6.A.3. Taulu 6.A.3 Heikki Matinpoika Oranen (Hindrich Matzson Orain) Syntyi n. v. 1590 Vesulahdella. Talollinen Orala n:o 2:ssa v. -1614 -1639-. Tuohon aikaan Oralan kylä kuului Pieksämäen Himottulan eli Synsiän kylään. Vuoden 1648 henkikirjassa mainittiin Heikki Orasen lesken isännöineen taloa (Oralan kylän talo n:o 2). Orala n:o 1:ssa oli samaan aikaan isäntänä Lauri Pekanpoika Oranen, s. n. v. 1590 (taulu 6.B.3). Viite: s. 516 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.A.4 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Pekka Heikinpoika Oranen. Talollinen Oralassa v. -1649 -1658-. - Lauri Heikinpoika Oranen, s. n. v. 1620 Pieksämäki. Tauluun 6.5. - Paavo Heikinpoika Oranen. Talollinen Oralassa v. -1676 -1678-. Taulu 6.A.5 Lauri Heikinpoika Oranen (Lars Hendrichsson Orain) Syntyi n. v. 1620 Pieksämäen (Kangasniemen) Synsiössä (Oralassa). Talollinen ja isäntänä (Synsiössä) Orala n:o 2:ssa v. -1663- 1669-. Vuoden 1669 henkikirjassa Oralan kylä oli merkitty kuuluneeksi Makkolan kylään ja v. 1663 ja sitä vanhemmissa Synsiän kylään. Lauri kuoli v. 1680 jälkeen Kangasniemellä. Viite: s. 516 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.A.6 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Reko Laurinpoika Oranen, s. 1639 Kangasniemi. Tauluun 6.A.7. - Matti Laurinpoika Oranen, s. 1650 Kangasniemi, k. 1697 Kangasniemi, Orala. Talollinen Orala n:o 2:ssa v. -1690-. Matin jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti. - Anna Laurintytär Oranen, s. ? Kangasniemi, k. 1697 ja haud. 24.6.1697 Kangasniemen kirkkoon lattian alle. Puoliso v. 1686 Sipi Sipinpoika Viinikainen, s. 1669, k. 7.12.1729 Kangasniemi. Talollinen Rekolassa. - Juho Laurinpoika Oranen, s. ? Kangasniemi. Talollinen Orala n:o 2:ssa v. -1701-. Puoliso 6.12.1688 Aune Viinikainen. Taulu 6.A.7 Reko Laurinpoika Oranen (Grels Larsson Orain) Syntyi v. 1639 Kangasniemen Orala n:o 2:ssa. Asui Orala n:o 2:ssa v. -1678-. Vuonna 1678 talon 37 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 isäntänä oli Paavo Heikinpoika Oranen. Vuoden 1688 henkikirjan mukaan talon isäntänä oli Lauri Oranen, jonka talosta verotettiin veli Rekon leskeä, veli Matin vaimoa ja veli Paavon vaimoa. Reko kuoli 47 v. ikäisenä 19.12.1686 Oralassa. Viite: s. 519 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.A.8. N.N. Rekon puolison nimeä ei tiedetä. Rekon leski kuoli suurena nälkävuonna 16.5.1697. Lapset: - Paavo Rekonpoika Oranen, s. n. 1677 Kangasniemi. Tauluun 6.A.9. - Juho Rekonpoika Oranen. Talollinen Orala n:o 2:ssa v. -1702-. - Martti Rekonpoika Oranen. Talollisen veli Orala n:o 2:ssa v. -1702-. - Lauri Rekonpoika Oranen. Talollisen veli Orala n:o 2:ssa v. -1702-. Taulu 6.A.9 Paavo Rekonpoika Oranen (Påhl Grelsson Orain) Syntyi n. v. 1677 Kangasniemen Orala n:o 2:ssa. Talollinen ja isäntä Orala n:o 2 eli Niittylässä v. -1705 -1731-. Paavo kuoli v. 1731 jälkeen Oralassa. Viite: s. 518 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.A.10 Maria Niilontytär Makkonen (Maria Nilsdotter Mackoin) Syntyi v. 1677 Kangasniemen Makkolassa. 1600 -luvulla Makkolan kylässä asui useampi Niilo Makkonen -niminen henkilö, joten varmaa tietoa Marian isästä ei ole. Makkolassa oli isäntänä v. -1663 -1669- Niilo Nuutinpoika Makkonen. Toinen Niilo Nuutinpoika Makkonen asui Makkolassa v. 1697. Saman vuoden henkikirjassa mainittiin Makkolassa olleen talollisena Niilo Jaakonpoika Makkonen (k. toukokuussa1697 Kangasniemi). Keväällä 1697 kuoli eräs Niilo Nuutinpoika Makkonen ja 22.6.1701 haudattiin eräs toinen Niilo Nuutinpoika Makkonen. Maria avioitui v. 1698 Paavo Orasen kanssa. Maria kuoli 35 v. ikäisenä 14.1.1712 Oralassa. Lapset: - Riitta Paavontytär Oranen, s. 29.9.1700 Kangasniemi. Tauluun 3.14. - N.N. Paavontytär Oranen, s. 1703, k. 1703, haud. 17.7.1703 Kangasniemi, syntyi kuolleena - Maria Paavontytär Oranen, s. 20.3.1705 Kangasniemi - Reko Paavonpoika Oranen, s. 5.3.1708 Kangasniemi, k. v. 1773 Orala n:o 2:ssa, eli Niittylässä, jossa oli talollisena v. -1745 -1773. Puoliso 2.12.1728: Maria Kallentytär Ylönen. - Paavo Paavonpoika Oranen, s. 1714 Kangasniemi. Talollinen Orala n:o 2:ssa, puoliso: Aune, s. v. 1714. - Anna Paavontytär Oranen, s. 12.9.1715 Kangasniemi TAULU 6.B SUUROSEN SUKUUN LIITTYVÄ ORASEN SUKUHAARA Taulu 6.B.1 Pekka Antinpoika Oranen (Per Andersson Orain) Syntyi n. v. 1570 Vesulahdella (Kangasniemellä). Talollinen ja isäntänä Himottulassa (Orala n:o 1) v. -1601-. Vuonna 1561 Salmenkylän kymmenkunnassa nykyisen Oralan kylän alueella asui Pekka Antinpoika ja Antti Oranen. Sekä v. 1643 että v. 1664 maantarkastuskirjassa Oralan molemmat tilat, jotka sijaitsivat Helkinmäellä, laskettiin vielä Synsiön kylään kuuluviksi. Paria vuotta myöhemmin Orala mainittiin erillisenä kylänä. Viite: s. 518 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.B.2 N.N. Pekan puolison niemä ei tiedetä. Lapsi: - Lauri Pekanpoika Oranen, s. n. v. 1590 Vesulahti. Tauluun 6.B.3. 38 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 6.B.3 Lauri Pekanpoika Oranen (Lars Pärsson Orain) Syntyi n. v. 1590 Vesulahdella (Kangasniemellä). Talollinen Himottulan eli Synsiön kylässä, Orala n:o 1:ssa v. -1614 -1639-. Lauri kuoli v. 1639 jälkeen Oralassa. Viite: s. 516 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.B.4 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Risto Laurinpoika Oranen, s. n. v. 1610 Kangasniemi. Tauluun 6.B.5. - Pekka Laurinpoika Oranen. Talollisen veli Synsiön Orala n:o 1:ssa v. -1663-. Taulu 6.B.5 Risto Laurinpoika Oranen (Christer Larsson Orain) Syntyi n. v. 1610 Kangasniemen Oralassa. Talollinen ja isäntänä Synsiön kylässä (Orala n:o 1:ssa) v. -1648 -1663-. Risto kuoli v. 1663 jälkeen Oralassa. Viite: s. 519 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.B.6 N.N. Riston puolison nimeä ei tiedetä. Kangasniemellä kuoli 22.7.1685 Markku Orasen vanha äiti. Hän lienee ollut Risto Orasen leski. Lapset: - Markku Ristonpoika Oranen, s. v. 1640 Kangasniemi. Tauluun 6.B.7. - Paavo Ristonpoika Oranen. Talollisen veli Orala n:o 1:ssä v. -1669 -1690-. Paavo kuoli 28.3.1697 Kangasniemen Oralassa. Paavo Ristonpoika Orasen vaimo kuoli Kangasniemellä 17.4.1687. Paavo Ristonpoika Orasen leski (2. vaimo) kuoli 16.5.1697. Taulu 6.B.7 Markku Ristonpoika Oranen (Marcus Christersson Orain) Syntyi v. 1640 Kangasniemen Oralassa. Talollinen ja isäntänä Orala n:o 1:ssä v. -1669 -1697-. Vuoden 1669 henkikirjassa Oralan kylä mainittiin kuuluuneen Makkolan kylään. Markun elinaikana koettiin historiamme ehkä pahimmat kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet 1695 -1697. Markku kuoli heinäkuun alkupäivinä v. 1699 ja haudattiin 9.7.1699 Kangasniemellä. Viite: s. 516 -517 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 6.B.8 N.N. Markun puolison nimeä ei tiedetä. Markku Orasen vaimo kuoli nälkäkatastrofivuoden 1697 heinäkuussa. Lapset: - Mikko Markunpoika Oranen, s. 1670 Kangasniemi, k. v. 1751 Kangasniemen Oralassa. Talollinen Orala n:o 1:ssa v. -1702 -1728-. Puoliso 5.12.1697: Kaarina Pekantytär Marttinen, s. 1678, k. 24.3.1749 Kangasniemen Oralassa. - Jaakko Markunpoika Oranen. - Puoliso Kangasniemellä 26.12.1684 Valpuri Sipintytär Laitinen. - Paavo Markunpoika Oranen. Talollisen poika Orala n:o 1:ssä v. -1688 -1697-. - Aatami Markunpoika Oranen. Talollisen veli Orala n:o 1:ssä v. -1701 -1710-. - Pertti Markunpoika Oranen, s. 1680 Kangasniemi, k. 2.7.1687 Kangasniemi. - Helka Markuntytär Oranen, s. 1686 Kangasniemi. Tauluun 8.A.10. - Aune Markuntytär Oranen, s. 1686 Kangasniemi. 39 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 7 HALTTUSEN SUKUHAARA Yleistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala selittävät Sukunimet -kirjassaan sukunimen Halttunen kantamuodon olevan sanassa Halttu. Halttu -nimiä esiintyi 1500- ja 1600 -luvulla enimmäkseen Savossa ja Keski-Suomessa, mutta myös Oulun läänissä ja vanhassa Käkisalmen Karjalassa. Mahdollisesti nimi juontaa juurensa saksalaisista Reinhold ja Winhold tyyppisistä nimistä, joiden loppuosa on irronnut ja ajanmittaa muotoutunut Haltuksi ja Halttuseksi. Toisaalta muinaisessa germaanisessa nimistössä on useita Hald- ja Halt-alkuisia nimiä, joiden alkuosa on voinut irrota ja vakiintua sukunimeksi (mm. Haltbert, Haltiprech, Haldofred, Haltmar). (Mikkonen, 94.) Halttusten lisäksi myös Holttisten kantaisä on voinut olla joku Reinhold tai Winhold. Vuonna 1550 Viipurin linnan väkeen kuului Winhold, jota v. 1552 kutsuttiin nimellä vina hultti. Muolaassa mainittiin v.1549 holtthi vina ja v.1552 J holtin(poi)ca. (Mikkonen, 125.) Holt -nimisiä mainittiin Suomessa jo 1400 -luvun alkupuolella. Halttusen suvun kantaisä lienee ollut etunimeltään Halttu, jonka jälkeläisiä kutsuttiin ensin Haltunpojiksi, mistä muodostui sukunimi Halttunen. Lyypekin perustamisen jälkeen 1100 -luvulta lähtien vaikuttivat suomalaisten ja alasaksalaisten välillä kiinteät kauppasuhteet. Erityisesti Hansaliiton kukoistuksen aikoina 1300 -luvulla germaanisperäinen nimistö levisi paitsi Varsinais-Suomeen myös sisemmälle maahan, Satakuntaan ja Hämeeseen. Karjalaan uudet vierasperäiset nimet kulkeutuivat noihin aikoihin enimmäkseen Viipurin kautta. Nimiaineksia lainattiin muilta kansoilta samalla tavalla kuin muitakin tapoja. Kristillisen ajan alussa ortodoksisen kirkon läntisin keskus oli nykyisen Mikkelin seudulla. Niinpä ortodoksinen pohja tuntuu paitsi karjalaisessa myös vanhimmassa savolaisessa sukunimistössä. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajasta tuli pitkiksi ajoiksi valtapiirija kultturiraja, jota nimistökin (tietyin poikkeuksin) noudattelee: itäpuolella ovat kehittyneet karjalaisortodoksiset nimet, länsipuolella roomalaiskatoliset, alasaksalaiset ja ruotsalaiset nimet. Väestön liikehdintä puoleen ja toiseen sekä valtakunnan rajan muutokset ovat tietenkin vuosisatojen mittaan laajentaneet ja sekoittaneet nimistön aiempaa levikkiä. (Mikkonen, 21 -22.) Halttusia on esiintynyt myöhäiskeskiajalla ortodoksisen nimistön alueella. Koska germaanisperäinen nimistö levisi tälle alueelle 1300 -luvulta alkaen, on Halttusen suvun kantaisä Halttu elänyt aikaisintaan tuolla vuosisadalla. Tanskalainen aatelinen Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa Olavinlinnaa v. 1475 Ruotsin kruunun etuja varten. Tämän johdosta Savoon tuli uutta asutusta muualta Suomesta ja myös ulkomaalaisia, joista jotkut jäivät pysyvästi Savoon. Ehkä näiden ulkomaalaisten joukossa on ollut myös Halttusen suvun saksalainen kantaisä Halttu. Olavinlinna omistettiin norjalaiselle pyhimykselle Pyhälle Olaville. Kaksi ensimmäistä vuotta rakennettiin ainoastaan puusta. Linnan muurasivat suomalaiset päivätyöläiset. Työväkeä värvättiin aina Uudeltamaalta ja Hämeestä asti. Vuonna 1477 Eerik Tott kirjoitti langolleen Sten Sturelle antavansa ”muurata sekä torneja, kehämuureja ja muita hyödyllisiä rakennuksia ja että hänellä on siellä 16 hyvää ulkomaista muurimestaria”. Muurimestarit lienevät saapuneet Tallinnasta, jossa samaan aikaan rakennettiin kaupunginmuuria. Vuonna 1481 Olavinlinnasta mainittiin nimeltä eräs muurimestari, tallinnalainen ”Oleff Hergk” eli Olavi Härkä. Vuonna 1483 ainakin päälinnan ensimmäinen vaihe lienee ollut valmis. (Gardberg, 109.) Eerik Tottin kuoltua linnan rakennustöitä johti hänen veljensä Lauri Akselinpoika. Tämän aikana mainitaan Olavinlinnan rakennustöitä suorittamassa jo edellämainittu Oleff Hergk -niminen, Tallinnasta kotoisin ollut muurarimestari. Työtä on näin hänen päällikkyyskautenaan jatkettu samaisen balttilaisen ammattimestaritaidon merkeissä, jota Eerik Akselinpoikakin otaksuttavasti on käyttänyt hyväkseen. Oleff Hergk, joka jo ”joitakin aikoja oli muurannut ja työskennellyt Uudessa linnassa (”Nygenslote”) oli menettänyt puolisonsa. Kun hän ei voinut jättää työtään kesken, pyysi Lauri -herra, että Tallinnan raati ottaisi hänen vaimonsa omaisuuden haltuunsa, siksi kunnes Oleff itse saapuisi Tallinnaan perintöetujaan valvomaan. (Pohjolan-Pirhonen, 51.) Edellä kerrotun perusteella voidaan olettaa myös Halttusen suvun kantaisän Haltun olleen mukana Olavinlinnan rakennustöissä. Ehkä hän on ollut yksi 16 tallinnalaisesta muurimestarista. Virossahan asui tuohon aikaan paljon saksalaisia, joten Halttu on voinut olla Viron saksalainen. Kuten seuraavasta luvusta ilmenee, jo Savon ensimmäisessä verokirjassa vuodelta 1541 mainittiin useita Halttusia Rantasalmen ja Vesulahden pitäjissä. Tämä tarkoittaisi, että Haltun olisi täytynyt 40 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 olla Olavinlinnan rakennusaikana 1400 -luvun lopussa jo melko iäkäs mies, jolloin hänellä olisi jo tuolloin ollut useita lapsia ja lastenlapsia, jotta suku olisi ehtinyt 1500 -luvun puoliväliin mennessä levitä näin laajaksi. Halttusen suvun saksalaiseen alkuperään voi viitata myös Rantasalmella jo v. 1541 verokirjassa mainittu melko harvinainen nimi Volmar Halttunen. Nimi Volmar, tai Volmari, on lyhentymä Voldemarista, mikä puolestaan saksalainen muunnos Valdemarista. Saksassa Volmar tulkitaan rinnakkaismuodoksi nimestä Volkmar, jonka alkuosa merkitsee kansaa ja loppu kuuluisaa. Nimi Valdemar selitetään olevan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. (Lempiäinen, 505, 517). Pirisen mukaan saksalaisperäiset nimet Hintsa, Tiiri eli Didrik ja Volmar esiintyvät vain kerran Savon v. 1541 verokirjassa (Pirinen 1982, 218). Myöhemmin mainittiin Juvan Partalan nimismiestalon isäntänä Heikki Niilonpoika Leskisen jälkeen eräs Volmar Erkinpoika v. 1562 -1565 (Pirinen 1982, 206). Juvan nimismiesten joukossa oli runsaasti vierasnimisiä: v. 1556 Jesper Sipinpoika, joka tunnetaan parhaiten lainlukijana, v. 1564 -1565 Volmar Erkinpoika, hänen jälkeensä ainakin v. 1569 -1579 Paavo Sipinpoika ja tämän jälkeen aina uuden vuosisadan alkuun Matti Laurinpoika Saara (Pirinen 1982, 452). Nimismiehen asema kruunun ja talonpoikien välissä ei ollut suinkaan helppo, vaan joskus he joutuivat väkivallan kohteiksi. Juvalla Niilo Tarkiaisen metelöinti meni niin pitkälle, että hänen katsottiin aikoneen tappaa nimismiehen, nähtävästi Volmar Erkinpojan, joka ei itsekään epäröinyt antaa iskua iskusta. (Pirinen 1982, 450.) Etunimestä päätellen nimismies Volmar Erkinpojalla on voinut olla jonkinlainen yhteys Volmar Halttusen sukuun. Ehkä he ovat olleet yksi ja sama mies. Tätä oletusta tukee se, että Halttusen suvussa on 1500 -luvulla ollut muitakin hallinnollisia virkamiehiä. Nimittäin Pien-Savon alivoutina toimi v.1588 1589 eräs Olavi Halttunen (Kiuasmaa, 163, 564). Hän lienee ollut Rantasalmen Halttusia. Viite: s. 6…7 Halttusen sukukirja (Tommy Koukka). Savolaisia muutti 1600 -luvun alkupuolella Ruotsin Värmlantiin, josta heitä siirtyi tai väkisin kuljetettiin Pohjois Amerikkaan v. 1638 perustettuun Uuden Ruotsin siirtomaahan. Tässä joukossa oli myös Halttusia, mahdollisesti syntyperältään kangasniemeläisiä. Sitä ei tiedetä oliko tässä joukossa myös alla esitettyjen sukuhaarojen edustajia. Viite: s. 73 KH -I. TAULU 7.A SYNSIÖN KYLÄN HALTTUSEN SUKUHAARA Taulu 7.A.1 Halttu Halttusen suvun mahdollinen kantaisä Halttu, ehkä Saksasta lähtöisin oleva muurimestari Halttu, joka tuli Tallinnan kautta Suomeen ja Savoon. Oli ehkä rakentamassa Olavinlinnaa v. 1475…1483. Viite: s. 6…7 Halttusen sukukirja (Tommy Koukka). Taulu 7.A.2 N.N Haltun puolison nimeä ei tunneta Lapsi: - Paavo Halttu, s. n. 1450. Tauluun 7.A.3. Taulu 7.A.3 Paavo Halttu, eli Paavo Haltunpoika (Påhl Halttu) Syntyi n. v. 1450. Haltunpoika nimestä muotoutui nimi Haltuin, eli Halttunen, ehkä muurimestarin poika Savonlinnasta (?). Asui mahdollisesti Rantasalmen (nykyisen Sulkavan) Halttulassa. Vesulahden Halttusten sukuhaaran kantaisä. Halttusen sukukirja s. 11. Taulu 7.A.4 N.N. Paavon puolison nimeä ei tunneta Lapsi: - Pekka Paavonpoika Halttunen, s. n. 1470. Tauluun 7.A.5. 41 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 7.A.5 Pekka Paavonpoika Halttunen (Peer Påhlsson Haltuin) Syntyi n. v. 1470. Asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan ilmeisesti Savonlinnassa ja Rantasalmella (nykyisellä Sulkavalla). Vuoden 1561 maakirjasta päätellen Savon vanhimman v.1541 verokirjan Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksen 5. kymmenkunta muodostui pääasiassa silloisen Salmenkylän (myöhemmin Himottulan) veronalaisista talonpojista. Kyseiseen kymmenkuntaan oli merkitty asuviksi mm. Pekka Halttunen, Juho Halttunen, Lauri Halttunen ja Pekka Paavonpoika Halttunen. Myöhemmistä verokirjoista käy ilmi, että Paavon ja Juhon isän nimi oli Pekka. Näin ollen Pekka Paavonpoika Halttunen lienee ollut ensin mainittujen isä ja siten Kangasniemen Halttusten kantaisä. Pekka olisi siis merkitty v.1541 verokirjaan Halttusten arviokuntaan viimeiseksi poikien jälkeen. Tämän jälkeen ei ole verokirjoihin merkitty Pekka Paavonpoika Halttusta. Tämän Halttusten arviokunnan veronahkaluku oli 7 v.1541. Veronahkaluku (“orava”, myöhemmin veromarkka) perustui pääasiassa viljan kylvöalan siemenmenekkiin puntina eli nauloina. Halttusten kylvöala oli 4 puntaa. Arviokunnassa mainittiin olleen 4 jousta. Jousiluku tarkoitti vielä v.1541 työkykyisten talonpoikien ja heidän vähintään 15 -vuotiaiden poikiensa yhteenlaskettua lukumäärää. Ajan mittaan muutkin työkykyiset miehet otettiin huomioon. Näyttää siltä, että talollisten nuorten naimattomien poikien nimet jätettiin usein kirjaamatta, jopa jousiluvun ulkopuolella. Rengit eivät sisältyneet jousilukuun. Vuonna 1561 laadittiin Savon maanomistuksista yksityiskohtainen luettelo, jossa mainittiin kaikki anekit eli Savon talonpoikien kuninkaan käskynhaltijoilta omikseen anomat maa-alueet, joihin heille oli omistusoikeuden vahvistukseksi annettu arviokirjat, anekkien haltijat ja niiden pysyvä veroluku. Vesulahden Vuolingon Salmenkylän kymmenkuntaan kuuluneessa anekissa n:o 310 oli v.1561 maakirjan mukaan asukkaina Paavo, Juho ja Heikki Pekanpoika Halttunen. Heidän omistamat maat olivat Yläisenniemi, Rutaselkä, Palosenmäki, Kangasranta, Kaijanranta, Kappale Kaihlamäkeä ja Ahvenjärven taival. Näistä Palosenmäki oli mainittu jo v.1446 rajapaikkana. Nykyisin se on Hankasalmen Halttulassa lähellä Hankasalmen, Toivakan ja Laukaan rajojen yhtymäkohtaa. Nämä maa-alueet käsittivät myöhemmät Kangasniemen Halttulan kylän talot n:o 1 ja 2 ja Synsiön kylien talot n:o 1 ja 2. (s. 42 ja 56 KH -I) Vuoden 1561 maantarkastuskirjaan merkitty Halttusten omistama alue oli tavattoman laaja. Yläisenniemi on Halttulan kylästä Niemisjärveen pistävä niemi, Rutaselkä nykyisen Hankasalmen ja Kangasniemen rajalla sijaitseva Rutajärvi, Palosenmäki vanha rajapaikka, Kaijanranta Kangasniemen Synsiön kylässä oleva Kaijanjärvi, Kaihlamäki Kangasniemen samannimisen kylän koillisosassa sijaitseva mäki ja Ahvenjärven taival Kaijanjärven ja pienen Ahvenaisen väliin jäävä alue. (Laitinen, 60.) Nähtävästi jo tuolloin on sijainnut Halttusten asuttamat talot nykyisissä Halttulan ja Synsiön kylissä. Halttusen sukukirja s. 9 ja 11…12. Taulu 7.A.6 N.N. Pekan puolison nimeä ei tunneta Lapset: - Juho Pekanpoika Halttunen, s. n. 1500. Tauluun 7.B.1. - Pekka Pekanpoika Halttunen, eli Savolainen, s. n. 1500. Tauluun 7.C.1. Pekka mainittiin vuoden 1541 verokirjassa Halttusten arviokunnassa ensimmäisenä Halttusista. Seuraava maininta hänestä oli v.1548 verokirjassa, jossa mainittiin ensin isäntänä Juho Halttunen ja sitten Pekka, samoin kuin v.1549, 1550 ja 1553 -1556 verokirjoissa. Vuoden 1560 verokirjassa Vuolingon toisessa kymmeneksessä isäntinä mainittiin Juho, Pekka ja Paavo Halttunen. Mahdollisesti sama Pekka Halttunen mainittiin v.1552 ja 1553 Hämeen puolelle kuuluneen myöhemmän Laukaan pitäjän Niemisjärven kylän myöhemmin Rusilaksi kutsutun talon isäntänä. Rusilan talosta jaettiin 1500 -luvulla myöhemmin Janholaksi ja Särkiniemeksi, eli Pöyhöläksi kutsutut talot, joiden ensimmäiset isännät Heikki Halttunen ja Juho Halttunen lienevät olleen Pekka Halttusen poikia. Hämeeseen kuuluneen Kaihlasen yhden miehen erämaan omisti Mikko Juhonpoika Tuuloksen Syrjäntaan kylästä. Tämä oli asettanut sinne lampuodiksi Pekka Savolaisen eli 42 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Halttusen, joka tunnustettiin uudisasukkaaksi. Hän oli varmaan samoja Halttusia, joita asui Savon puolella myöhemmän Kangasniemen pitäjän Halttulan kylän alueella. (Berndtson, I:104). Vuonna 1564 oli Skyttälän herran Juho Matinpoika Skytten (k. 1590) omistuksessa erämaita Hämeen pohjoisosista, kuten Pekka Halttusen Kaihlasen erämaalle perustama uudistalo, jota myöhemmin kutsuttiin Rusilaksi. Tämä talo, joka erämaiden asuttamisluettelon mukaan oli perustettu itsenäiseksi talonpoikaistaloksi, oli siis jostakin syystä siirtynyt aatelisten haltuun. (Bendtson, I:137). Kaihlasen rannalla asunut lampuoti Pekka Savolainen eli Halttunen suoritti tuulokselaiselle isännälleen vuokraa vuosittain 10 äyriä (Berndtson, I: 95). Niemisjärveläinen Pekka Halttunen lienee ollut riitaisa mies, sillä v.1560 käräjillä hänet tuomittiin 40 mk sakkoon osallistuttuaan riitaan, joka johti tappoon (Berndtson, I: 196). Lauri Pekanpoika Halttunen, s. n. 1505. Lauri mainittiin ainoastaan v. 1541 verokirjassa Halttusten arviokunnassa Vuolingon 5. kymmeneksessä. Heikki Pekanpoika Halttunen, s. n. 1510. Tauluun 7.A.7. Paavo Pekanpoika Halttunen, s. n. 1520. Mainittiin v. 1560 verokirjassa Halttusten arviokunnassa Vuolingon 2. kymmeneksessä. Vuoden 1561 maakirjassa Paavo mainittiin yhdessä Juho ja Heikki Halttusen kanssa. Verokirjoissa Paavolle ei ole merkitty isän nimeä, mutta mahdollisesti v.1561 verokirjassa mainitut Halttuset olivat keskenään veljiä. Taulu 7.A.7 Heikki Pekanpoika Halttunen (Hendrich Pehrsson Haltuin) Syntyi n. v. 1510 talollisen poikana Vesulahdella. Kangasniemen Synsiön kylän Kaijanrannan Halttusten sukuhaaran kantaisä. Vuosien 1561...1572 verokirjoissa Vesulahden Vuolingon toisessa kymmeneksessä (Himottula) mainittiin isäntänä Heikki Pekanpoika Halttunen. Hänen isänsä saattoi olla v.1541...1560 isäntänä mainittu Pekka Pekanpoika Halttunen, mutta ikänsä puolesta todennäköisestä hän oli Pekan veli. Tammikuun 24 päivänä v.1571 Ruotsin valtakunnan säädyt suostuivat hopeaveroksi kutsutun apuveron kantamiseen Älvsborgin linnan lunastamiseksi takaisin Tanskalta. Muiden muassa kaikkien tilallisten tuli maksaa veroa kymmenesosa kaikesta irtaimen omaisuuden arvosta. Hopeaveroluettelossa Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä Halttusten arviokunnassa mainittiin kaksi Halttusta: Juho Juhonpoika Halttunen ja Heikki Pekanpoika Halttunen. Ainoastaan Juholla oli kuparia 9 markan arvosta. Kummallakin Halttusella oli yksi tamma, joista Juhon tamman arvo oli 6 markkaa ja Heikin 7 markkaa. Kummallakin oli myös yksi lehmä. Juholla oli yksi kappale 2 -vuotista nuorta karjaa ja Heikillä yksi kappale 3vuotista nuorta karjaa. Kummallakin Halttusella oli 2 lammasta. Lisäksi Heikillä oli 3 pukkia ja sika. Juholta perittiin hopeaveroa 2 markkaa 3 äyriä 12 penninkiä ja Heikiltä 2 markkaa 7 äyriä 18 penninkiä. Heikki Halttusen omaisuus oli siis suurempi. (Walta, 7 ja 72). Halttusen sukukirja s. 59 Taulu 7.A.8 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Pekka Heikinpoika Halttunen, s. n. v. 1530 Vesulahti. Tauluun 7.A.9. Taulu 7.A.9 Pekka Heikinpoika Halttunen (Pehr Hendrichsson Haltuin) Syntyi n. v. 1530 talollisen poikana Vesulahdella. Vuosien 1573...1577 ja 1579...1585 verokirjoissa Vuolingon Himottulassa oli isäntänä Pekka Heikinpoika Halttunen. Halttusen sukukirja s. 59. Taulu 7.A.10 N.N. Pekan puolison nimeä ei tiedetä. 43 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapsi: - Paavo Pekanpoika Halttunen, s. n. v. 1550 Vesulahti. Tauluun 7.A.11. Taulu 7.A.11 Paavo Pekanpoika Halttunen (Påhl Persson Haltuin) Syntyi n. v. 1550 talollisen poikana Vesulahdella. Vuosien 1577...1583, 1585, 1588...1591, 1593...1594, 1597...1599 ja 1601 verokirjan mukaan Vuolingon Himottulassa oli isäntänä Paavo Pekanpoika Halttunen. Vuoden 1601 karja- ja kylvöluettelon mukaan Himottulassa isäntänä olleella Paavo Halttusella oli 1 lehmä ja 1 tamma sekä ½ pannin kylvö. Halttusen sukukirja s. 59 Taulu 7.A.12 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Paavo Paavonpoika Halttunen, s. n. v. 1580 Vesulahti. Talollinen Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksen Himottulan kymmeneksessä, myöhemmin samainen tila kuului Pieksämäen Himottulaan, sittemmin Kangasniemen. - Antti Paavonpoika Halttunen, s. n. v. 1585 Vesulahti. Talollinen Pieksämäen Himottulassa sekä isäntänä myös Pieksämäen (myöh. Kangasniemen) Synsiön Tuhkalan tilalla. Antilla esiintyi myös sukunimi Tuhkanen. - Matti Paavonpoika Halttunen, s. n. v. 1590 Vesulahti. Tauluun 7.A.13 Taulu 7.A.13 Matti Paavonpoika Halttunen (Matz Påhlsson Haltuin) Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Vesulahdella. Pieksämäen v. 1655 henkikirjassa mainittiin Synsiössä talolliset Matti Pekanpoika Halttunen, Heikki Juhonpoika Halttunen, Paavo Paavonpoika Halttunen ja Matti Paavonpoika Halttunen. Kahden ensimmäisen Halttusen talot luettiin 1660 luvulla kuuluneeksi Halttulan kylään ja kahdesta jälkimmäisestä polveutuvat Kangasniemen Synsiön kylän Halttuset. Paavot lienevät olleen suunnilleen saman ikäisiä ja ehkä lähisukulaisia. Jos he olivat serkkuja, Paavo Paavonpoika Halttusen isä Paavo ja Paavo Matinpoika Halttusen isä Matti olivat Paavo Pekanpoika Halttusen poikia. Toistaiseksi Matti Halttusesta ei ole löytynyt asiakirjamerkintöjä. Viite; Halttusen sukukirja s. 72…73 (Tommy Koukka). Taulu 7.A.14 N.N. Matin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Paavo Matinpoika Halttunen, s. n. v. 1620 Vesulahti. Tauluun 7.A.15. - Juho Matinpoika Halttunen, s. n. v. 1630 Vesulahti. Vuoden 1665 väenottoluettelon mukaan Juho Matinpoika Halttunen Synsiöstä oli joutunut lähtemään nihdiksi (= sotilaaksi). Taulu 7.A.15 Paavo Matinpoika Halttunen (Påhl Matzson Haltuin) Syntyi n. v. 1620 talollisen poikana Vesulahdella. Pieksämäen v. 1645 henkikirjan mukaan Himottulan kymmeneksessä verotettiin Paavo Halttusta ja hänen vaimoaan sekä veljen poikaa. Mahdollisesti veljen pojalla tarkoitettiin 1650 -luvulla kylän toisena isäntänä mainittua Paavo Matinpoika Halttusta. Paavo Matinpoika Halttunen mainittiin nimeltä ensimmäisen kerran v. 1655 henkikirjassa talollisena Synsiön kylässä vaimonsa kanssa. Paavo Matinpoika Halttunen mainittiin yhdessä vaimonsa kanssa myös v. 1656...1660 ja 1662 henkikirjoissa. Kangasniemen v. 1663 henkikirjassa Synsiössä Paavo Matinpoika Halttusen talosta verotettiin Paavon lisäksi myös hänen vaimoaan sekä Mikko Ristonpojan vaimoa. Vuoden 1663 väenottoluettelossa Synsiön suurkylästä mainittiin Matti Pekanpoika Halttunen, Juho Paavonpoika Halttunen, Paavo Matinpoika Halttunen sekä Heikki Juhonpoika Halttunen, jonka nimeltä mainitsematon poika oli joutunut nihdiksi. Vuoden 1665 väenottoluettelossa Synsiöstä mainittiin Paavo Matinpoika Halttunen ja Juho Matinpoika 44 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Halttunen, joka oli joutunut nihdiksi. Vuoden 1665 henkikirjaan Paavo Matinpoika Halttunen oli merkitty jälleen kahdestaan vaimonsa kanssa, samoin kuin v.1667, 1668 ja 1669 henkikirjoissakin. Vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan Synsiön Kaijanniemessä oli peltoa 7½ kapan kylvömäärän verran. Synsiön Kaijanrannassa peltoa oli 15 kapan kylvömäärän verran. Synsiön Kaijanrannan tilat mainittiin olleen Paavo ja Juho Halttusen viljelyksessä. (s. 220 -221 ja 454 KH -I). Halttusen sukukirja s. 72...73. Taulu 7.A.16 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Juho Paavonpoika Halttunen, s. n. v. 1640 Pieksämäki. Tauluun 7.A.17. - Matti Paavonpoika Halttunen, s. n. v. 1650 Pieksämäki. Mainittiin vaimonsa kanssa v. 1673, 1675 -1676 ja 1680 henkikirjoissa Synsiössä talollisen Juho Paavonpoika Halttusen veljenä. Taulu 7.A.17 Juho Paavonpoika Halttunen (Johan Påhlsson Haltuin) Syntyi n. v. 1640 talollisen poikana Pieksämäellä. Talollinen ja isäntänä Kangasniemen (ent. Pieksämäen) Synsiön Kaija-Halttusessa. Vuoden 1663 väenottoluettelossa Synsiön suurkylästä mainittiin Matti Pekanpoika Halttunen, Juho Paavonpoika Halttunen, Paavo Matinpoika Halttunen sekä Heikki Juhonpoika Halttunen, jonka nimeltä mainitsematon poika oli joutunut nihdiksi. Kangasniemen v. 1673 henkikirjassa Synsiön kylässä mainittiin Halttunen nimisinä isäntinä Lauri Paavonpoika Halttunen ja Juho Paavonpoika Halttunen. Todennäköisesti he eivät kuitenkaan olleet veljiä, vaan Juho lienee ollut Paavo Matinpoika Halttusen poika. Vuosien 1673 ja 1675 henkikirjojen mukaan Juho Halttusen talossa asui myös hänen veljensä Matti vaimonsa kanssa, samoin v. 1676 henkikirjassakin. Vuoden 1677 henkikirjaan oli merkitty Juho Paavonpoika Halttunen vain vaimonsa kanssa. Seuraavan v. 1678 henkikirjasta Synsiön kylästä puuttui Juho Halttusen talo. Vuoden 1679 henkikirjan mukaan Synsiöstä verotettiin Juho Paavonpoika Halttusta ja hänen vaimoaan. Vuoden 1680 henkikirjasta oli kangasniemeläisiltä poikkeuksellisesti jätetty sukunimet pois. Synsiön kylässä kuitenkin asui Juho Paavonpoika vaimonsa ja veljensä Matin ja tämän vaimon kanssa. Vuoden 1682 henkikirjaan oli merkitty Juho Paavonpoika Halttunen kahdestaan vaimonsa kanssa. Seuraavalta viideltä vuodelta ei ole olemassa Kangasniemen henkikirjoja. Vuoden 1688 henkikirjan mukaan Synsiössä asui Juho Paavonpoika Halttunen vaimonsa ja poikansa Laurin ja tämän vaimon kanssa. Todennäköisesti Juho Halttusen isännöimä talo oli nimeltään Kaija. Juho kuoli v. 1688 jälkeen Synsiössä. Halttusen sukukirja s. 73. Taulu 7.A.18 Kerttu N.N. (Gertrud N.N -dotter) Syntyi v. 1648. Kangasniemen Synsiön Kaija-Halttusen tilan emäntä. Kangasniemellä haudattiin 31.11.1709 Juho Halttusen leski Kerttu 61 v. ikäisenä. Vuonna 1710 haudattiin erään toisen Juho Halttusen leski Kerttu 66 -vuotiaana. Kahdella eri Juho Halttusella oli siis Kerttu -niminen vaimo. 1640 -luvulla syntyi kolme eri Juho Halttusta: Juho Heikinpoika Halttunen (s. n. 1640), joka oli isäntänä Halttulassa v. -1673 -1697-, Juho Paavonpoika Halttunen (s. n. 1640), joka oli isäntänä Synsiössä v. -1662 -1665- ja Juho Paavonpoika Halttunen (s. n. 1645), joka oli isäntänä Synsiössä v. -1675 -1688-. Suljetaan pois keskimmäinen Juho, sillä viimeisimmät henkikirjamerkinnät hänestä ovat 1660 -luvulta. Valitaan viimeksi eli v.1710 kuollut Kerttu Juho Heikinpoika Halttusen vaimoksi, sillä se oli viimeinen vuosi, kun Halttuset isännöivät Halttulan taloa n:o 2. Seuraavana v.1711 talo joutui Paavo Tiihosen haltuun. Näin ollen v.1709 kuollut Kerttu olisi ollut Juho Paavonpoika Halttusen (s. n. 1640) vaimo. Lapset: - Lauri Juhonpoika Halttunen, s. n. v. 1665 Kangasniemi. Tauluun 7.A.19. - Markku Juhonpoika Halttunen, s. v. 1670 Kangasniemi, k. v. 1710 Synsiössä. Puoliso v. 1693 Maria Martintytär Laiha (s. v. 1672, k. v. 1732). Asuivat Synsiön Kaija-Halttusessa. 45 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Markun ja Marian jälkeläisistä löytyy suuri joukko kirjoittajan sukulaisia Asikkalan Kalkkisten Hanjärven torpparisuvussa, mm. Hollolassa asuva sukututkija Tuija-Maaria Warqvist, os. Nissinen (synt. v. 1958). Kerttu Juhontytär Halttunen, s. 1670 Kangasniemi, k. v. 1710. I -puoliso 5.1.1690: Tuomas Höylä, II puoliso 7.10.1708: Klemetti Ristonpoika Himottu (s. v. 1651, k. 1714) Joonas Juhonpoika Halttunen, s. v. 1672 Kangasniemi, k. v. 1742. Ruotusotamiehenä ruodussa n:o 122 v.1707…1719, eli Isonvihan aikaan. Asui Synsiö n:o 5:ssa yhdessä puolisonsa (vih. 7.1.1707) Riitta Aabrahamintytär Kyröläisen (s. 1671, k. 8.10.1761) kanssa. Antti Juhonpoika Halttunen, s. v. 1680 Kangasniemi. Mainittiin v. 1701 henkikirjassa Synsiössä talollinen Markku Halttusen veljenä, samoin kuin v. 1702 -1704 henkikirjoissakin. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin v. 1702 Antti KaijaHalttunen Maria Suurosen kanssa. Vuoden 1705 henkikirjassa mainittiin vaimonsa kanssa talollinen Matti Halttusen veljenä, samoin kuin v. 1707 ja 1709 henkikirjoissakin. Vuoden 1710 henkikirjaan oli merkitty isännäksi Synsiälään Antti Halttunen vaimonsa kanssa. Haudattujen luettelon mukaan Kaijassa kuoli v. 1710 Antti Juhonpoika Halttunen 30 vuotiaana. - Puoliso Kangasniemellä 1702 Maria Suuronen. Matti Juhonpoika Halttunen, s. n. v. 1680 Kangasniemi. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin tammikuussa 1698 Matti Juhonpoika Halttunen ja Anna Paavontytär. Vuoden 1705 henkikirjassa mainittiin Synsiönsalossa isäntänä Matti Halttunen vaimonsa kanssa. Hänen talossaan asui myös veli Antti vaimonsa kanssa ja veli Markku vaimonsa kanssa. Vuosien 1707 ja 1709 henkikirjoihin oli merkitty Synsiälän kylään veljekset Markku, Antti ja Markku Halttunen ja heille jokaiselle vaimot. Isännän nimi kuulunee olla kuitenkin Matti Halttunen. - Puoliso Kangasniemellä tammikuussa 1698 Anna Paavontytär Rytkönen, s. 1686. Vihittyjen luetteloon Anna Paavontyttären sukunimi oli kirjoitettu hyvin epäselvästi. Haudattujen luettelon mukaan Kaihlamäki n:o 7:ssä kuoli 1.11.1748 Matti Halttusen leski Anna Rytkönen 62 -vuotiaana. Pekka Juhonpoika Halttunen, s. n. v. 1680 Kangasniemi. Puoliso 1: 28.6.1704 Anna Sipintytär Seppänen (s. v. 1685, k. tammikuussa 1710) ja II vaimo: vih. 12.6.1710 (leskeksi jäänyt) Valpuri Eskontytär Rekonen (s. n. v. 1680). Taulu 7.A.19 Lauri Juhonpoika Halttunen (Lars Johansson Haltuin) Syntyi n. v. 1665 talollisen poikana Kangasniemen Synsiössä. Talollinen ja sotilas. Vuoden 1688 henkikirjassa Synsiössä mainittiin Lauri Halttunen vaimonsa kanssa talollinen Juho Paavonpoika Halttusen poikana. Seuraavan säilyneen henkikirjan, vuodelta 1690, mukaan Synsiössä oli isäntänä Lauri Juhonpoika Halttunen vaimonsa kanssa. Vuosien 1693 ja 1694 henkikirjoihin oli merkitty Lauri Halttusen ja hänen vaimonsa lisäksi taloon Laurin veli Markku ja sotilaan vaimo. Vuoden 1697 henkikirjan mukaan Synsiössä oli isäntänä Lauri Juhonpoika Halttunen, jolla mainitaan olleen myös vaimo ja veli Markku. Haudattujen luettelon mukaan Lauri Kaija-Halttusen vaimo kuoli v. 1697. Vuoden 1699 vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin sotilas Lauri Kaija-Halttunen ja Maria Heikintytär Tiihonen. Halttusen sukukirja s. 74. Taulu 7.A.20 N.N. Laurin puolison nimi ei ole tiedossa. Haudattujen luettelon mukaan Lauri Kaija-Halttusen vaimo kuoli nälkävuonna 1697. Lapset: - Anna Laurintytär Halttunen, s. n. 1685 Kangasniemi, k. 9.12.1750 Kangasniemi, Synsiö. Puoliso 28.7.1701: Yrjö Olavinpoika Penttinen, s. n. v. 1680. - Juho Laurinpoika Halttunen, s. 1687 Kangasniemi. Kangasniemellä haudattiin v. 1696 Lauri Kaija-Halttusen poika Juho 9 ½ -vuoden ikäisenä. - Pertti Laurinpoika Halttunen, s. 1688 Kangasniemi. Asui itsellisenä Synsiön Kaijan talossa. Kuoli 25.2.1740 Hokanniemessä. 46 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Valpuri Laurintytär Halttunen, s. n. 1690 Kangasniemi. Puoliso 8.11.1708 Elias Heikinpoika Hokkanen (s. n. v. 1690 Kangasniemi). Elias Laurinpoika Halttunen, s. 13.2.1695 Kangasniemi. Tauluun 7.A.21. Maria Heikintytär Tiihonen (Maria Henricsdotter Tihoin) Lauri Halttusen II puoliso. Maria syntyi v. 1670 Kangasniemi. Marian vanhemmat olivat Tiihola n:o 2 talollisena ollut Heikki Pekanpoika Tiihonen (s. 1639, k. 21.11.1709) ja Kaarina (s. 1640, k. v. 1710 huhtikuussa. Maria avioitui 25.2.1699 sotilaan Lauri Halttusen puolisoksi. Haudattujen luettelon mukaan Lauri Kaija-Halttusen vaimo Maria kuoli 40 v. ikäisenä v. 1710. Lapsi: - Antti Laurinpoika Halttunen, s. v. 1700 Kangasniemi. Renkinä Tiihola n:o 2:ssa ja torpparina Pylvänälä n:o 7. Kuoli 8.5.1765 Pylvänälässä. Puoliso 9.12.1722 Liisa Heikintytär Leinonen -Möngö (s. 1701, k. 11.3.1741). Taulu 7.A.21 Elias Laurinpoika Halttunen (Elias Larsson Halttuin) Syntyi 13.2.1695 sotilaan ja talollisen poikana Kangasniemen Synsiössä, kastettujen luetteloon Elias oli merkitty Lauri Kaija-Halttusen pojaksi. Elias Halttunen toimi ruotusotamiehenä. Hänet otettiin 6.9.1717 ruotuun n:o 92, jossa hän oli vielä v. 1724. Vuoden 1722 vihittyjen luetteloon Elias Laurinpoika Halttunen oli merkitty sotilaaksi, samoin kuin v. 1722 kastettujen ja v. 1724 haudattujen luetteloonkin. Vuoden 1741 haudattujen luettelon mukaan Elias Halttunen asui Hokanniemessä. Vuoden 1754 vihittyjen ja kastettujen luettelojen mukaan Elias Laurinpoika Halttunen asui Hokanniemessä, samoin kuin v. 1757 ja 1760 kastettujen luettelon mukaan. Vuosien 1757...1765 rippikirjan mukaan Hokanniemi n:o 12:ssa Risto Arkon talossa asui torpparina Elias Halttunen vaimonsa Annan kanssa. Haudattujen luettelon mukaan torppari Elias Halttunen kuoli pistokseen 70 v. ikäisenä 30.1.1764 Hokanniemessä. Halttusen sukukirja s. 75. Anna Ristontytär Veteläinen (Anna Christersdotter Veteläin) Elias Halttusen 1. puoliso. Anna syntyi v. 1701 ja avioitui tai naitettiin 21 v. ikäisenä 6.5.1722 Elias Halttusen puolisoksi. Anna kuoli helmikuun alussa v. 1741 ja haudattiin 8.2.1741 Kangasniemellä. Lapset: - Pekka Eliaksenpoika Halttunen, s. 8.9.1722 Kangasniemi. - Antti Eliaksenpoika Halttunen, s. 1724 Kangasniemi, k. 1724 Kangasniemi, 8 kk:n ikäisenä. - Anna Eliaksentytär Halttunen, s. n. 1725 Kangasniemi. Puoliso 15.12.1745: Mikko Paavonpoika Muinonen, s. 1711 Mikkeli. Asuivat Mikkelin Vanhanmäessä. - Valpuri Eliaksentytär Halttunen, s. 25.9.1729 Kangasniemi. Puoliso 26.12.1749: Erkki Paavonpoika Manninen, s. n. 1730. Asuivat Mikkelin Vanhanmäen kylässä. - Helena Eliaksentytär Halttunen, s. 6.5.1731 Kangasniemi. Puoliso 19.5.1755: Heikki Gudmundinpoika Falk, s. n. 1730. Asuivat Luusniemessä. - Kaarina Eliaksentytär Halttunen, s. 15.3.1734 Kangasniemi. Puoliso 14.12.1755 Juho Pekanpoika Ukkonen, s. n. 1730. Asuivat Suurolassa ja Kangasniemen kk:llä. - Lauri Eliaksenpoika Halttunen, s. n. 1735 Kangasniemi. Mikkelin muuttaneiden luettelon mukaan Kangasniemeltä Mikkeliin muutti 24.1.1758 Lauri Eliaksenpoika Halttunen. - Maria Eliaksentytär Halttunen, s. 1737 Kangasniemi, k. 4.1.1765 Kangasniemen kk:lla. Puoliso 20.5.1751 Paavo Kallenpoika Dyster, s. 13.1.1728 Kangasniemi. Asuivat Kangasniemen kk:ssa. Taulu 7.A.22 Anna Matintytär Kauppinen (Anna Mattsdotter Kauppin) Syntyi n. v. 1735 Kangasniemellä. Annan vanhemmat olivat mahdollisesti Kangasniemellä 6.10.1734 vihityt Matti Antinpoika Kauppinen ja Riitta Ristontytär Rautiainen. Anna avioitui tai naitettiin 27.2.1754 Elias Halttusen 2. puolisoksi. Torpan emäntänä Hokanniemessä (Hokka). 47 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Elisabet Eliaksentytär Halttunen, s. 7.12.1754 Kangasniemi. - Risto Eliaksenpoika Halttunen, s. 26.4.1757 Kangasniemi. Sotilas, asui Hokanniemellä. Puoliso 19.12.1779 Maria Seppänen, s. n. 1760. - Marketta Eliaksentytär Halttunen, s. 24.6.1760 Kangasniemi. Tauluun 5.B.12. TAULU 7.B HALTTULAN KYLÄN NIEMELÄN SUKUHAARA Taulu 7.B.1 Juho Pekanpoika Halttunen (Johan Pehrsson Haltuin) Syntyi n. v. 1500 Vesulahdella. Isä taulussa 7.A.5. Halttulan kylän Niemelän sukuhaaran kantaisä. Talollinen Vesulahden Vuolingossa, Halttusen kantatilan isäntä. Juho Halttunen mainittiin isäntänä Vesulahden Vuolingon 5. kymmeneksessä v. 1541 ja 1546 verokirjoissa, ja 2. kymmeneksessä v. 1548...1556, 1560...1567 verokirjoissa. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta Juho mainittiin Halttusista aina ensin. Vuoden 1541 verokirjassa ensin mainittiin Pekka Halttunen ja v. 1561 verokirjassa Paavo Halttunen. Tästä päätellen Juho on ollut Pekka Halttusen vanhin poika ja siten Halttusten kantatilan isäntä. Ensimmäisen kerran Juholle mainittiin patronyymi Pekanpoika v. 1565 verokirjassa. Vesulahden käräjillä 12.3.1565 Juho Halttuselle langetettiin sakko, koska hän ei saapunut todistamaan oikeudenistuntoon. Vielä v. 1567 verokirjassa mainittiin Juho Pekanpoika Halttunen. Kahdessa seuraavassa v. 1568 ja 1569 verokirjoissa mainittiin Juho Halttunen ilman patronyymiä ja v. 1570 verokirjassa jo Juho Juhonpoika Halttunen, joka lienee ollut Juho Pekanpojan poika. Takamaiden verollepano aiheutti vielä Kustaa Fincken aikanakin kärhämää talonpoikien ja kruunun edustajien välillä vanhoilla rintamaillakin, jossa "liikamaita" löytyi mm. jakotoimituksissa talonpoikien omistamien maakappaleiden väliltä. Vesulahden Juho Halttunen sai v. 1554 sakot siitä, että oli yrittänyt estää katselmuslautakuntaa, jonka tehtävänä oli kuninkaan yhteismaiden etsiminen. (Pirinen 1982, 72 ja 332.) Halttusen sukukirja s. 14. Taulu 7.B.2 N.N. Juhon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Juho Juhonpoika Halttunen, s. n. 1540 Vesulahti. Tauluun 7.B.3. - Antti Juhonpoika Halttunen, s. n. 1540 Vesulahti. Vuoden 1573 verokirjan mukaan Vuolingon Himottulan kymmenyksessä asui Antti Juhonpoika Halttunen. Antti Juhonpoika Halttunen mainittiin myös v. 1576, 1577 ja 1579 papinveroluetteloissa. Mahdollisesti sama Antti Halttunen mainittiin ilman patronyymiä Himottulassa v. 1591 -1599, 1601 ja 1605. Vuosien 1614 -1615 verokirjassa mainittiin Antti Juhonpoika Halttusen autiotila. - Mauno Juhonpoika Halttunen, s. n. 1545 Vesulahti. Vuosien 1564 ja 1565 tuomiokirjojen sakkoluettelojen mukaan muiden muassa Mauno Halttuselle langetettiin sakko, koska hän ei saapunut oikeudenistuntoon. Vuoden 1569 papinveroluettelossa mainittiin Vuolingon toisessa kymmenyksessä asuneen Juho, Heikki ja Mauno Halttunen. Vuoden 1573 verokirjassa Vuolingon Himottulan kymmeneksessä asui mm. Mauno Juhonpoika Halttunen. Mauno mainittiin Himottulassa myös v. 1574 -1577 verokirjoissa. - Heikki Juhonpoika Halttunen, s. n. 1550 Vesulahti. Heikki Juhonpoika Halttunen mainittiin isäntänä Vuolingon Himottulassa v. 1573 -1578 verokirjoissa. Vuosien 1574 -1576 ja 1578 verokirjoissa hän on merkitty ensimmäiseksi Himottulan Halttusista, mistä päätellen hän lienee ollut Halttusten kantatalon isäntä veljensä Juho Halttusen jälkeen. - Lauri Juhonpoika Halttunen, s. n. 1555 Vesulahti. Vuosien 1574 ja 1575 verokirjoissa Himottulassa mainittiin asuneen Lauri Juhonpoika Halttunen. - Olavi Juhonpoika Halttunen, s. n. 1560 Vesulahti. 48 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 7.B.3 Juho Juhonpoika Halttunen (Johan Johansson Haltuin) Syntyi n. v. 1540 Vesulahdella. Talollinen, isäntänä Vesulahden Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä, Halttusen arviokunnassa. Juho Juhonpoika Halttunen mainittiin v. 1563 tuomiokirjassa. Vesulahden käräjillä maaliskuussa v. 1563 Juho Halttuselle tuomittiin sakkoja hänen iskettyään mustelman Antti Oraseen. Oikeuden päätös ruotsinkielisenä kuuluu näin: "Dömdis Ioan Haltuin sach till 3 mc:r för ett blonadtt han slogh Anders Orain, effther 12 man ransakann." Vuoden 1570 verokirjassa mainittiin isäntänä Vuolingon toisessa kymmeneksessä Juho Juhonpoika Halttunen. Hänet mainittiin isäntänä myös v.1571 ja 1572 verokirjoissa. Tammikuun 24 päivänä v. 1571 Ruotsin valtakunnan säädyt suostuivat hopeaveroksi kutsutun apuveron kantamiseen tärkeän Älvsborgin linnan lunastamiseksi takaisin Tanskalta. Muiden muassa kaikkien tilallisten tuli maksaa veroa kymmenesosa kaikesta irtaimen omaisuuden arvosta. Hopeaveroluettelossa Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä Halttusten arviokunnassa mainittiin kaksi Halttusta: Juho Juhonpoika Halttunen ja Heikki Pekanpoika Halttunen. Ainoastaan Juholla oli kuparia 9 markan arvosta. Kummallakin Halttusella oli yksi tamma, joista Juhon tamman arvo oli 6 markkaa ja Heikin 7 markkaa. Kummallakin oli myös yksi lehmä. Juholla oli yksi kappale 2 -vuotista nuorta karjaa ja Heikillä yksi kappale 3 vuotista nuorta karjaa. Kummallakin Halttusella oli 2 lammasta. Lisäksi Heikillä oli 3 pukkia ja sika. Juholta perittiin hopeaveroa 2 markkaa 3 äyriä 12 penninkiä ja Heikiltä 2 markkaa 7 äyriä 18 penninkiä. Heikki Halttusen omaisuus oli siis suurempi. (Walta, 7 ja 72.) Halttusen sukukirja s. 14...15. Taulu 7.B.4 N.N. Juhon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Mauno Juhonpoika Halttunen, s. n. 1560. Tauluun 7.B.5. Taulu 7.B.5 Mauno Juhonpoika Halttunen (Mons Johansson Haltuin) Syntyi n. v. 1560 Vesulahdella. Talollinen, isäntänä Synsiön Halttulassa. Vuosien 1569...1577 verokirjoissa isäntänä mainittiin Himottulassa Mauno Juhonpoika Halttunen. Seuraavan kerran Mauno Halttunen mainittiin Synsiössä v. 1585 ja jälleen Himottulassa v. 1589 aina 1620 -luvulle saakka. Ensin mainitut merkinnät kuulunevat n. v. 1545 syntyneelle Mauno Juhonpojalle. Jälkimmäiset eivät voi ikänsä puolesta kuulua hänelle, joten ne kuulunevat nuoremmalle Mauno Juhonpoika Halttuselle (s. n. 1560), joka todennäköisesti oli vanhemman Maunon veljen Juho Juhonpoika Halttusen poika. Mauno Juhonpoika Halttunen mainittiin isäntänä Himottulassa v.1589...1599, 1601, 1605 ja 1612...1623. Lähes poikkeuksetta Mauno oli merkitty verokirjoihin Himottulan Halttusista ensimmäiseksi, mistä päätellen hän oli Halttusten kantatalon isäntä. Vuoden 1601 karja- ja kylvöluettelon mukaan Himottulan kymmeneksessä isäntänä olleella Mauno Halttusella oli 2 lehmää ja tamma sekä yhden pannin kylvö. Vaikka v. 1571 Ruotsi sai lunastettua Älvsborgin linnan takaisin Tanskalta, se joutui muutaman vuosikymmenen kuluttua uudelleen Tanskalle. Vuosina 1614...1619 kerättiin jälleen talonpojilta ylimääräisiä veroja linnan lunastamista varten. Vuoden 1614 Älvsborgin linnan lunnasluettelossa mainittiin Vuolingon neljänneksen Synsiön kymmeneksessä isäntä Mauno Juhonpoika Halttunen. Hänen lisäkseen verotettiin myös hänen vaimoaan. Halttusen sukukirja s. 15. Taulu 7.B.6 N.N. Maunon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Pekka Maunonpoika Halttunen, s. n. 1590. Tauluun 7.B.7. 49 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 N.N. Maunonpoika Halttunen, s. n. 1600. Pieksämäen v. 1657 henkikirjassa mainittiin Synsiön kylässä asuneen Pekka Maunonpoika Halttusen veli vaimonsa kanssa. Vuoden 1658 henkikirjassa Pekka Maunonpoika Halttusen veli mainittiin yksin, ilman vaimoa. Taulu 7.B.7 Pekka Maunonpoika Halttunen (Pehr Månsson Haltuin) Syntyi n. v. 1590 Vesulahdella. Talollinen, isäntänä Pieksämäen (myöhemmin Kangasniemen) Synsiössä. Vuosien 1625...1630 ja 1632 verokirjojen mukaan Vuolingon neljänneksessä oli isäntänä Pekka Maunonpoika Halttunen. Vuosien 1629 ja 1630 verokirjoihin Pekka Halttunen on merkitty Antti Hyyryläisen ja Heikki Pöyhösen väliin. Vuoden 1629 väenottoluettelo von der Pahlenin rälssiin Himottulaan oli merkitty Pekka Halttunen. Vuoden 1633 myllytulliluettelossa mainittiin Synsiössä Pekka Halttunen. Hänet mainittiin Synsiön kylän talollisena Pieksämäen, sittemmin Kangasniemen, v. 1635...1658 henkikirjoissa. Vuoden 1635 henkikirjan mukaan hänellä oli kaksi poikaa ja tytär. Vuoden 1639 henkikirjassa hänellä mainittiin vaimo ja yksi poika vaimonsa kanssa. Poika lienee ollut talon seuraava isäntä Matti Pekanpoika Halttunen. Vuoden 1644 henkikirjassa Pekan talossa mainittiin kaksi poikaa ja yksi vaimo, samoin kuin v. 1645 henkikirjassakin. Vuosien 1647...1648 henkikirjoissa Pekan talossa mainittiin olleen kolme poikaa ja yksi vaimo. Seuraavan vajaan kymmenen vuoden ajan henkikirjoihin isännäksi oli merkitty Pekan poika Matti Halttunen. Vuoden 1657 henkikirjaan oli merkitty isännäksi jälleen Pekka Maunonpoika Halttunen vaimonsa, veljensä ja veljen vaimonsa kanssa. Vuoden 1658 henkikirjassa mainittiin Pekka Maunonpoika Halttunen vaimonsa ja veljensä kanssa. Kangasniemellä haudattiin 25.9.1694 Pekka Halttunen kirkon lattian alle. Kyseessä lienee Pekka Maunonpoika Halttusen poika Pekka. Halttusen sukukirja s. 15...16. Taulu 7.B.8 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Matti Pekanpoika Halttunen, s. n. 1610 Vesulahti. Tauluun 7.B.9. - Pekka Pekanpoika Halttunen. Mainittiin nimettömänä Pekka Halttusen poikana v. 1635, 1644, 1645, 1647, 1648 ja 1651 henkikirjoissa. Vuosien 1649, 1656, 1663 ja 1665 henkikirjoissa Pekka mainittiin talollisen Matti Pekanpoika Halttusen veljenä. - N.N. Pekantytär Halttunen. Mainittiin v. 1635 henkikirjassa. - Risto Pekanpoika Halttunen. Mainittiin nimettömänä Pekka Halttusen poikana v. 1647 ja 1648 henkikirjoissa. Vuoden 1663 henkikirjassa Risto mainittiin talollisen Matti Pekanpoika Halttusen veljenä. - Mauno Pekanpoika Halttunen. Vuoden 1637 väenottoluettelossa von der Pahlenin rälssissä Synsiössä ja Himottulassa 2. ruodussa mainittiin Mauno Pekanpoika Halttunen, Heikki Juhonpoika Halttunen ja Juho Paavonpoika Halttunen, sekä 3. ruodussa Paavo Paavonpoika Halttunen. Taulu 7.B.9 Matti Pekanpoika Halttunen (Matts Pehrsson Haltuin) Syntyi n. v. 1610 Vesulahdella. Talollinen, isäntänä Synsiön Halttulassa. Pieksämäen v. 1639 henkikirjassa Synsiössä oli isäntänä Pekka Maunonpoika Halttunen vaimonsa ja poikansa ja pojan vaimon kanssa. Todennäköisesti henkikirjassa nimeltä mainitsematon poika oli Matti Pekanpoika Halttunen. Vuoden 1635 henkikirjassa mainitulla Pekka Halttusen pojalla ei vielä ollut vaimoa. Tästä päätellen Matti Halttunen avioitui v. 1636...1638 aikana. Pieksämäen v. 1649 henkikirjan mukaan Synsiön kylässä oli verotettu talollinen Matti Pekanpoika Halttusta sekä hänen veljeään. Vuoden 1650 henkikirjassa oli mainittu Synsiössä Matti Pekanpoika Halttunen vaimonsa ja poikansa kanssa, mutta v. 1651 henkikirjassa oli jälleen merkitty Matille veli. Vuoden 1655 henkikirjaan oli merkitty Synsiön kylään Matti Pekanpoika Halttunen ja hänen vaimonsa sekä hänen poikansa vaimonsa kanssa. Vuoden 1656 henkikirjaan oli merkitty Matti Pekanpoika Halttunen vaimonsa, veljensä ja tämän vaimon kanssa. Sen sijaan v. 1657 ja 1658 henkikirjoihin oli 50 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 merkitty Matin isä Pekka Maunonpoika Halttunen talolliseksi Synsiön kylään. Kangasniemen v. 1659 henkikirjassa Synsiön kylässä mainittiin isäntänä jälleen Matti Pekanpoika Halttunen vaimonsa ja poikansa Pekan kanssa, samoin kuin v. 1662 henkikirjassakin. Lisäksi v. 1659 henkikirjassa talossa asuvista verotettiin yhtä piikaa. Vuoden 1663 henkikirjassa verotettuina mainittiin Matti Pekanpoika Halttunen, hänen vaimonsa, veljensä Pekka ja Risto. Vuoden 1663 väenottoluettelossa Synsiön suurkylästä mainittiin Matti Pekanpoika Halttunen, Juho Paavonpoika Halttunen, Paavo Matinpoika Halttunen sekä Heikki Juhonpoika Halttunen, jonka nimeltä mainitsematon poika oli joutunut nihdiksi (sotilaaksi). Vuoden 1665 väenottoluettelossa Halttulasta mainittiin Matti Pekanpoika Halttunen ja Juho Heikinpoika. Vuoden 1665 henkikirjassa mainittiin isäntänä Matti Pekanpoika Halttunen vaimonsa kanssa sekä hänen veljensä Pekka Pekanpoika, Pekan veljen pojat Paavo Matinpoika ja Risto vaimonsa kanssa. Vuosien 1667 ja 1668 henkikirjoissa Matti Halttunen mainittiin vaimonsa ja poikiensa Paavon ja Riston kanssa, joista Ristolla oli vaimo. Vuoden 1669 henkikirjaan oli merkitty Synsiön kylään isännäksi Matti Pekanpoika Halttunen vaimoineen, poika Risto Matinpoika vaimoineen ja veli Paavo Matinpoika. Tässä tapauksessa merkintä "veli" ei tarkoita Matti Pekanpoika Halttusen veljeä vaan hänen poikansa Risto Halttusen veljeä Paavo Matinpoikaa. Ruotsin suurvalta-ajan ilmiönä oli aatelisherruus. Läänitys tarkoitti alun perin vain vakinaisen veron suorittamista läänin haltijalle kruunun sijasta. Halttulan kylän tilat kuuluivat 1600 -luvun puolivälissä Otto Vilhelm von der Pahlenille. Vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan Kangasniemen Halttulan Yläisenniemellä oli peltoa yhden tynnyrin kylvömäärän verran. Halttulan kylän maat luettiin vielä noin v. 1660 Synsiön kylään. Halttulalaisista Juho Heikinpoika Halttunen ja Matti Pekanpoika Halttunen asuivat "Yläisen niemellä", ja heille kuuluivat myös Paloisenmäki ja Rutaselkä. Hiukan myöhemmin luettiin kylään myös Pekka Laurinpoika Suurosen tila, joka sijaitsi "Yleisen salmen" länsipuolella. (s. 200...221 ja 446 KH -I). Maantarkastuskirjan mukaan Halttusten talot olivat perintötaloja eli verotiloja (skatte). Niiden veroluvut ilmoitettiin veromarkkoina. Matti Pekanpoika Halttusen vanha veromarkkaluku oli 2 4/5 ja uusi alennettu luku 1 ½. Juho Heikinpoika Halttusen arvioitiin voivan kylvää peltoon 7 kappaa ja Matti Pekanpoika Halttusen 15 kappaa. Molempien kaskikylvöksi arvioitiin 4 kappaa. Arviot ovat todennäköisesti alimitoitettuja. Yläisenniemellä oli kylvetty peltoon 1 tynnyri (= 32 kappaa), ja Halttulan kolmen palstan yhteinen kaskikylvökin nousi 1 tynnyriin ja 5 kappaan. Nämäkin kylvötiedot lienevät alimitoitettuja. Maantarkastuskirjassa kerrottiin myös sanallisesti talojen viljelyedellytyksistä. Maininta "lähellä sijaitsee mänty- ja koivumetsää sekä alavaa maata" kuvaa kaskeamis- ja niitynraivausmahdollisuuksia. Teksti "jonkin verran tervametsää, vähän kalavettä" kertoo taas sivuelinkeinoedellytyksistä. Maininta "1 hevonen ja 1 lehmä kukin" ilmoittaa, minkä verran karjaa kunkin palstan arvioitiin voivan elättää. Vaikka arvioidut kylvöluvut olivat liian pieniä ehkä vain neljännes todellisesta kylvöstä -, ne osoittavat silti, että Halttulan maanviljelys oli heikolla tasolla. Juho Heikinpoika Halttusen 7 kappaa kerrottuna neljällä tekisi 30 kappaa eli vajaan tynnyrin. Kun tähän lisätään kesanto (puolet pellosta), Juhon talon todellinen peltoala olisi vajaa hehtaari. Taloilla ei ollut lainkaan niittyjä, ja arviot eri palstojen kyvystä elättää karjaa olivat varsin vaatimattomat. Halttulassa elettiinkin enemmän kaski- kuin peltoviljelystä. Kaskikylvöä koskevat tiedotkin ovat nimittäin alimitoitettuja. (Laitinen, 90 -91.) Kangasniemen seurakunnan haudattujen luettelon mukaan 7.4.1688 oli haudattu kirkon lattian alle Matti Halttunen. Halttusen sukukirja s. 16...17. Taulu 7.B.10 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Pekka Matinpoika Halttunen, s. n. 1635 Pieksämäki. Kangasniemen v. 1659 henkikirjassa mainittiin Synsiön kylän talollisella Matti Pekanpoika Halttusella poika Pekka. Mainittiin henkikirjoissa Synsiössä vielä v. 1662 henkikirjassa. Todennäköisesti Pekka oli Matti Halttusen vanhin poika, joka lienee kuollut nuorena ja naimattomana, sillä talon isännyys siirtyi myöhemmin Matti Halttusen toiselle pojalle Risto Halttuselle. - Risto Matinpoika Halttunen, s. n. 1640 Pieksämäki. Tauluun 7.B.11. 51 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Paavo Matinpoika Halttunen, s. n. 1645 Pieksämäki. Paavo Matinpoika Halttunen mainittiin v. 1665 -1669 henkikirjoissa synsiöläisen talollisen Matti Pekanpoika Halttusen poikana. Paavo lienee kuollut v. 1670 -1672 aikana, sillä v. 1673 henkikirjan mukaan Halttulan kylässä asui talollinen Risto Matinpoika Halttusen veljen Paavon leski, samoin kuin v. 1675 ja 1676 henkikirjoissakin. Juho Matinpoika Halttunen, s. n. 1650 Pieksämäki. Kangasniemen v. 1675 henkikirjan mukaan Halttulassa asui Risto Matinpoika Halttusen talossa myös Juho Matinpoika. Vuoden 1676 henkikirjassa Juholla mainitaan myös vaimo, samoin kuin v. 1677 henkikirjassakin. Vuoden 1678 henkikirjaan oli merkitty Juhon leski, joten Juho lienee kuollut jo v. 1677 tai 1678. Juhon leski asui Halttulassa vielä v. 1682. Taulu 7.B.11 Risto Matinpoika Halttunen (Christer Mattsson Haltuin) Syntyi n. v. 1640 Pieksämäellä. Lautamies, talollinen ja isäntä Synsiön Halttulassa. Risto Halttunen mainittiin ensimmäisen kerran Kangasniemen v. 1665 henkikirjassa Synsiön kylässä talollisen Matti Pekanpoika Halttusen poikana. Tuolloin hänellä oli jo vaimo. Vuoden 1673 henkikirjan mukaan Halttulassa oli isäntänä Risto Matinpoika Halttunen vaimoineen. Henkikirjan mukaan talossa asui myös Riston veljen Paavo Halttusen leski. Vuoden 1674 henkikirja puuttuu, mutta v. 1675 henkikirjan mukaan Risto Matinpoika Halttusen ja hänen vaimonsa lisäksi talossa asui veli Paavon leski ja Juho Matinpoika, joka lienee hänkin ollut Riston veli. Vuoden 1676 henkikirjassa mainittiin Risto Halttusen talossa samat asukkaat kuin edellisenäkin vuonna, mutta Juho Matinpojalle oli merkitty myös vaimo. Vuoden 1677 henkikirjaan oli merkitty Risto Matinpoika Halttunen vaimonsa kanssa sekä veli Juho Matinpoika vaimonsa kanssa. Vuoden 1678 henkikirjaan oli merkitty Risto Matinpoika Halttunen vaimonsa ja veljensä Juhon lesken kanssa, samoin kuin v. 1679...1680 henkikirjoihinkin. Vuoden 1681 henkikirja puuttuu, mutta v. 1682 henkikirjan mukaan Halttulassa asui Risto Matinpoika vaimonsa ja veljensä Juhon lesken kanssa. Kangasniemen henkikirjoista seuraavat viisi vuotta puuttuvat. Vuoden 1688 henkikirjaan oli merkitty Halttulaan isännäksi Risto Matinpoika vaimonsa kanssa sekä Ristolle poika Matti. Vuoden 1690 henkikirjaan oli merkitty Risto Matinpoika ilman vaimoa ja poika Matti ja tämän vaimo. Kangasniemen v. 1691...92 henkikirjat puuttuvat. Vuoden 1693 henkikirjaan oli merkitty Halttulaan isännäksi Risto Matinpoika ilman vaimo ja hänen lisäkseen poika Risto, veli Esaias, veli Matti ja tämän vaimo, sotilaan vaimo sekä renki Heikki ja tämän vaimo. Veljet Esaias ja Matti eivät tarkoittaneet isäntä Risto Matinpojan veljiä, vaan ensin mainitun pojan Riston veljiä. Vuoden henkikirjan mukaan oli verotettu Risto Halttusen lisäksi hänen poikiaan Ristoa, Esaiasta, Mattia ja Heikkiä sekä Matin ja Heikin vaimoja ja erään sotilaan vaimoa. Kangasniemen v. 1695...1696 henkikirjat puuttuvat. Vuoden 1697 henkikirjan mukaan Halttulassa isäntänä oli Risto Matinpoika, jolla mainittiin myös myös vaimo. Talossa mainittiin myös pojat Risto, Esko ja Matti, joista Matilla myös vaimo. Poika Esko tarkoittanee edellisissä henkikirjoissa mainittua Esaiasta. Henkikirjan mukaan Risto Halttunen toimi lautamiehenä. Seuraavan v. 1698 henkikirja puuttuu, mutta v. 1699 henkikirjan mukaan Halttulassa edelleen oli isäntänä Risto Matinpoika, samoin kuin v. 1700 henkikirjankin mukaan. Vuoden 1701 henkikirjassa mainittiin Risto Matinpoika ja hänen vaimonsa, poika Risto ja tämän vaimo, poika Iisak, poika Matti ja poika Heikki. Vuoden 1702 henkikirjan mukaan Halttulasta verotettiin talollinen Risto Matinpoikaa vaimoineen, poika Ristoa vaimoineen, poika Iisakia, poika Mattia vaimoineen ja poika Heikkiä. Vuoden 1703 henkikirjaan Halttulan kylään oli merkitty Risto Matinpoika ja hänen vaimonsa sekä pojat Risto, Iisak ja Matti, joista Ristolla ja Matilla oli vaimo. Vuonna 1704 oli verotettu Risto Matinpoikaa ja hänen vaimoaan, poika Ristoa ja tämän vaimoa, poika Iisakia ja poika Matin vaimoa, samoin myös v. 1705. Vuoden 1705 henkikirjaan Risto Halttunen oli merkitty lautamieheksi. Vuoden 1707 henkikirjaan Halttulan kylään oli merkitty Risto Matinpoika vaimoineen, poika Risto vaimoineen sekä pojat Iisak ja Matti ilman vaimoa, samoin kuin v. 1708 henkikirjaankin. Ainakin v. 1707 Risto Halttunen mainittiin lautamiehenä. Vuoden 1709 henkikirjaan oli merkitty isäntä Risto Matinpoika vaimoineen, poika Risto vaimoineen ja pojat Iisak ja Matti ilman vaimoa sekä sotilaan vaimo. Vuoden 1710 henkikirjaan oli merkitty isäntä Risto Matinpoika vaimoineen ja pojat Iisak ja Matti ilman vaimoa sekä sotilaan vaimo. Vuoden 1711 henkikirjaan oli merkitty isännäksi Risto Matinpoika vaimoineen sekä veljen poika Risto. Vuoden 1712 henkikirjan mukaan Halttulassa asui Risto Matinpoika 52 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 vaimoineen, veljen poika Risto ja poika Matin vaimo. Risto Matinpoika Halttusen puoliso kuoli v. 1697. Risto lienee avioitunut pian uudelleen, sillä v. 1701 henkikirjassa hänellä mainittiin jälleen vaimo. Risto kuoli Isonvihan aikaan n. v. 1713 tai pian sen jälkeen. Halttusen sukukirja s. 17...18 Taulu 7.B.12 N.N. Riston puolison nimi ei ole tiedossa. Kangasniemen seurakunnan haudattujen luettelon mukaan niemisjärveläisen Risto Halttusen vaimo haudattiin suurena kuolonvuonna 1697. Lapset: - Matti Ristonpoika Halttunen, s. n. 1660 Kangasniemi. Tauluun 7.B.13. - Risto Ristonpoika Halttunen, s. n. 1665 Kangasniemi. Sotilaana Isonvihan aikaa 1710 luvulla. Puoliso 1 (ennen v. 1701): Helga, s. n. 1680, k. 1710. Puoliso 2: Anna Tiihonen, s. 1688, k. 23.6.1759 Kangasniemi, Halttula. - Esaias Ristonpoika Halttunen, s. n. 1670 Kangasniemi. Mainittiin v. 1693 henkikirjassa Halttulassa talollinen Risto Matinpoika Halttusen poikana, samoin kuin v. 1694 ja 1697 henkikirjoissakin. Talollisen poika Halttulassa v. -1693 -1697-. - Helena Ristontytär Halttunen, s. 1671 Kangasniemi, k. 21.12.1739 Kangasniemi, Halttula. Puoliso (9.8.1708 Kangasniemi): Pekka Paavonpoika Suuronen, eli Läsä, s. n. 1690. Sotilas, asui Halttulassa. - Heikki Ristonpoika Halttunen, s. n. 1675 Kangasniemi. Torpparina Halttula n:o 1:ssä, jossa k. v. 1739. Puoliso I: Marketta Pertintytär, s. n. 1680. Heikin ja Marketan eräs jälkeläinen on presidentti Martti Oiva Kalevi Ahtisaari. Heikin II puoliso: Kaarina Matintytär Puttonen, s. v. 1663, k. 2.4.1749 Kangasniemi, Halttula n:o 1. Iisakki Ristonpoika Halttunen, s. n. 1680 Kangasniemi. Itsellinen Halttula n:o 1:ssa ja torpparina Hankamäki n:o 3:ssa. Kuoli v. 1737 Kangasniemi. Puoliso: Liisa, s. n. 1680, k. v. 1737 Kangasniemi. - Antti Ristonpoika Halttunen, s. n. 1680 Kangasniemi. Renkinä ja torpparina Tiihola n:o 2. - Kristiina Ristontytär Halttunen, s. n. 1680 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 17.9.1698 Matti Mikonpoika Hämäläinen, kotoisin Pieksämäeltä. - Sofia Ristontytär Halttunen, s. 1683 Kangasniemi, k. 9.12.1722 Kangasniemi. Puoliso 28.12.1699: Paavo Paavonpoika Tiihonen, s. 1671, k. 31.3.1742 Kangasniemi, Halttula, Tiihola, isä taulussa 3.9. Taulu 7.B.13 Matti Ristonpoika Halttunen (Matz Christersson Haltuin) Syntyi n. v. 1660 Kangasniemellä. Talollinen, isäntänä Halttulassa. Matti mainittiin ensimmäisen kerran Kangasniemen v. 1688 henkikirjassa Halttulan isännän Risto Matinpojan poikana ilman vaimoa. Vuoden 1690 henkikirjassa hänellä mainittiin jo vaimo, samoin kuin v. 1693...1694 ja 1697 henkikirjoissakin. Vuoden 1701 henkikirjassa Matilla ei mainita vaimoa, mutta jälleen v. 1702 henkikirjassa hänellä mainittiin vaimo. Vuosina 1704 ja 1705 on verotettu ainoastaan Matin vaimoa. Vuosien 1707...1710 henkikirjoihin Matti oli merkitty ilman vaimoa. Vuoden 1712 henkikirjan mukaan oli verotettu Matin vaimoa. Matti lienee ollut pari kertaa aviossa. Matti kuoli luultavasti Isonvihan aikana, ehkä v. 1720 tienoilla. Halttusen sukukirja s. 19 N.N. Matin I -puolison nimi ei ole tiedossa. Kangasniemellä haudattiin 31.1.1697 Matti Ristonpoika Halttusen vaimo Niemisjärveltä. Lapset: - Valpuri Matintytär Halttunen, s. n. 1685 Kangasniemi. Puoliso (28.6.1704 Kangasniemi): Esko Yrjönpoika Suuronen, s. n. v. 1680 Kangasniemi. Talollinen Halttulassa v. -1722 1728-. 53 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Risto Matinpoika Halttunen, s. 15.1.1689 Kangasniemi. Talollinen, isäntänä Halttula n:o 1, eli Niemelässä. Syntyneiden ja kastettujen luettelon mukaan 25.1.1689 kastettiin Niemisjärveltä Matti Ristonpojan poika Risto. Rippikirjoihin Riston syntymävuodeksi oli merkitty v. 1686. Kangasniemen v. 1722 henkikirjan mukaan Halttulassa oli isäntänä Risto Matinpoika vaimonsa kanssa, samoin kuin v. 1723 henkikirjassakin. Hänellä mainittiin olleen veli Yrjö ja vävy Pekka/Paavo, jonka vaimo myös mainittiin. Tuskin vielä tuolloin Ristolla on voinut olla vävyä, joten vävy lienee ollut Riston isän Matin vävy. Vuosien 1724 ja 1725 henkikirjojen mukaan Halttulassa asui Risto Matinpoika vaimonsa kanssa, veli Yrjö vaimonsa kanssa, vävy Paavo ja velipuoli Erkki. Vuoden 1727 henkikirjan mukaan Halttula n:o 1:ssä oli verotettu Risto Matinpoikaa vaimoineen, veli Yrjöä vaimoineen, vävy Paavoa ja veli Erkkiä. Vuoden 1728 henkikirjaan oli merkitty Risto Matinpoika vaimoineen, veli Yrjön leski, vävy Paavo ja velipuoli Erkki. Vuoden 1731 henkikirjaan oli merkitty isännäksi Erkki Halttunen vaimoineen. Heidän lisäkseen talossa asuvista oli verotettu Erkin velipuolen Risto Matinpojan vaimoa ja renki Yrjö Halttusta, samoin kuin v. 1732...1734 henkikirjojenkin mukaan. Vuosien 1735 ja 1736 henkikirjojen mukaan Halttula n:o 1:ssä verotettiin isäntä Erkki Halttusta ja hänen vaimoaan sekä velipuolen Riston vaimoa. Kangasniemen v. 1734...1741 rippikirjan mukaan Risto Halttunen oli talollinen Halttula n:o 1:ssä eli Niemelän talossa. Rippikirjassa hänellä mainittiin vaimo Riitta ja poika Matti, jolla oli vaimo Liisa. Kangasniemen seuraavan säilyneen v. 1757...1765 rippikirjan mukaan Risto Halttunen oli Halttulan talon n:o 1 isäntänä. Hänen vaimonsa Riitta mainittiin kuolleen v. 1759. Lapsiksi on merkitty Matti, Risto, Marketta, Paavo ja Valpuri. Lapsista Risto ja Marketta olivat poikaMatin ja hänen vaimonsa lapsia. Risto Halttusen torppareiksi on merkitty Yrjö Halttunen ja Esko Suuronen. Haudattujen luettelon mukaan Halttulassa kuoli 19.3.1768 vanha talollinen Risto Halttunen vanhuuteen 82 v. ikäisenä. Hänet haudattiin kirkon lattian alle. Koska hautasija kirkossa oli kalliimpi kuin hautausmaalla, sen saattoivat hankkia vain säätyhenkilöt, varakkaat talolliset sekä kirkonpalvelijat, joille sellainen eräänlaisena "luontoisetuna" kuului. Vuoden 1772 jälkeen ei Kangasniemessä enää liene vainajia haudattu kirkon alle. (Manninen, 287). Riston puoliso: Riitta Sakariaantytär Sakari, s. n. v.1690 Laukaan Leppävedellä, k. 20.7.1759 Kangasniemi, Halttula. Riston sukunimi esiintyi asiakirjoissa monessa muodossa, mm.: Haltuin, Haltuinen, Halttuinen ja Haltunen. Yrjö Matinpoika Halttunen, s. n. 1690 Kangasniemi. Asui Halttulassa veljensä Riston isännöimässä talossa. Kuoli v. 1727 Kangasniemi, Halttula. Puoliso (28.12.1714 Kangasniemi): Maria Antintytär Tiihonen, s. 1671 (?) Kangasniemi, k. 30.3.1743 Kangasniemi (Marian kuoliniästä laskettu synt.aika on varmaan virheellinen). Taulu 7.B.14 Karttu Ristontytär Himottu (Gertrud Christersdotter Himottu) Syntyi n. v. 1680 talollisen tyttärenä Kangasniemen Hyyrylässä. Isä taulussa 9.11. Kerttu avioitui tai naitettiin n. 18 v. ikäisenä v. 1698 Matti Halttusen puolisoksi ja emännäksi Halttulaan. Kerttu kuoli n. 60 v. ikäisenä 25.3.1740 Halttulassa. Lapset: - Helena Matintytär Halttunen, s. 1699 Kangasniemi, k. 23.8.1769 Kangasniemi. Puoliso: Paavo Laitinen, s. n. v. 1705. Itsellinen Kangasniemen Halttulassa n:o 1. - Erkki Matinpoika Halttunen, s. n. 1705 Kangasniemi. Sotilas, asui Halttulassa. Puoliso (22.11.1727 Kangasniemi): Marketta Matintytär Hokkanen, s. n. v.1710. - Sipi Matinpoika Halttunen, s. 17.8.1706 Kangasniemi. Talollinen Halttula n:o 1, jossa v. 1753 henkikirjan mukaan oli 3 taloa: Matti, Lauri ja Sipi Halttusen talot. Kuoli 11.2.1779 pistokseen Halttulassa. Puoliso: Kristiina Antintytär Suni, s. n. v. 1714, k. 16.1.1778 Halttula. - Aune (Agneta) Matintytär Halttunen, s. 13.7.1710 Kangasniemi. Puoliso (9.11.1740 Kangasniemi): Sipi Sipinpoika Pylvänäinen, s. n. v. 1720 Kangasniemi. Asuivat Mannilan kylässä. - Maria Matintytär Halttunen, s. n. 1710 Kangasniemi. Tauluun 8.A.12. 54 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 7.C NIEMISJÄRVEN KYLÄN HALTTUSEN SUKUHAARA Taulu 7.C.1 Pekka Pekanpoika Halttunen –Savolainen (Pehr Pehrsson Haltuin –Savolain) Syntyi n. v. 1500. Laukaan Niemisjärven Halttusen sukuhaaran kantaisä. Isä taulussa 7.A.5. Pekka mainittiin vuoden 1541 verokirjassa Halttusten arviokunnassa ensimmäisenä Halttusista. Seuraava maininta hänestä oli v.1548 verokirjassa, jossa mainittiin ensin isäntänä Juho Halttunen ja sitten Pekka, samoin kuin v.1549, 1550 ja 1553 -1556 verokirjoissa. Vuoden 1560 verokirjassa Vuolingon toisessa kymmeneksessä isäntinä mainittiin Juho, Pekka ja Paavo Halttunen. Mahdollisesti sama Pekka Halttunen mainittiin v.1552 ja 1553 Hämeen puolelle kuuluneen myöhemmän Laukaan pitäjän Niemisjärven kylän myöhemmin Rusilaksi kutsutun talon isäntänä. Rusilan talosta jaettiin 1500 -luvulla myöhemmin Janholaksi ja Särkiniemeksi, eli Pöyhöläksi kutsutut talot, joiden ensimmäiset isännät Heikki Halttunen ja Juho Halttunen lienevät olleen Pekka Halttusen poikia. Hämeeseen kuuluneen Kaihlasen yhden miehen erämaan omisti Mikko Juhonpoika Tuuloksen Syrjäntaan kylästä. Tämä oli asettanut sinne lampuodiksi Pekka Savolaisen eli Halttusen, joka tunnustettiin uudisasukkaaksi. Hän oli varmaan samoja Halttusia, joita asui Savon puolella myöhemmän Kangasniemen pitäjän Halttulan kylän alueella. (Berndtson, I:104). Vuonna 1564 oli Skyttälän herran Juho Matinpoika Skytten (k. 1590) omistuksessa erämaita Hämeen pohjoisosista, kuten Pekka Halttusen Kaihlasen erämaalle perustama uudistalo, jota myöhemmin kutsuttiin Rusilaksi. Tämä talo, joka erämaiden asuttamis-luettelon mukaan oli perustettu itsenäiseksi talonpoikaistaloksi, oli siis jostakin syystä siirtynyt aatelisten haltuun. (Bendtson, I:137). Kaihlasen rannalla asunut lampuoti Pekka Savolainen eli Halttunen suoritti tuulokselaiselle isännälleen vuokraa vuosittain 10 äyriä (Berndtson, I: 95). Niemisjärveläinen Pekka Halttunen lienee ollut riitaisa mies, sillä v.1560 käräjillä hänet tuomittiin 40 mk sakkoon osallistuttuaan riitaan, joka johti tappoon (Berndtson, I: 196). Viite: s. 42 Halttusen sukukirja (Tommy Koukka). Taulu 7.C.2 N.N. Pekka Halttusen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Pekanpoika Halttunen, s. n. 1530. Tauluun 7.C.3. - Juho Pekanpoika Halttunen, s. n. 1535. Niemisjärven Särkiniemessä oli isäntänä 1571 1576. Juholle ei ole merkitty patronyymiä, mutta oletettavasti hän oli Rusilan isännän Pekka Halttusen poika, sillä Rusilan talosta jaettiin v. 1571 Juho Halttuselle oma talo. Vuoden 1579 kesäkäräjillä sakotetiin Leppäpohjan (Niemisjärven Pöyhölän eli Särkiniemen) Juho Halttusta, koska hänen vaimonsa oli lyönyt kolme mustelmaa Anna Paavontyttäreen (Bendtson, I:194). Naisia mainittiin 1500 -luvun lähteissä hyvin harvoin, lähinnä vain oikeusjuttujen yhteydessä. Anna Paavontytär on voinut olla esimerkiksi Juho Halttusen veljen vaimo tai ehkä melkein naapurustossa eläneen Paavo Halttusen tytär. Mahdollisesti tämä Juho Halttunen meni Särkiniemestä isännäksi nykyisen Toivakan pitäjän kantataloon eli Toivakan taloon, jota isännöi v. 1579 -1606 Juho Halttunen. Vuonna 1607 Toivakan talo palautui jälleen Toivakaisen suvulle. (Bendtson, I: 127 ja 244). - Tuomas Pekanpoika Halttunen, s. n. 1540. Talollinen Niemisjärven Särkiniemessä 1577 1578. Tuomakselle ei ole merkitty patronyymiä, mutta oletettavasti hän oli Särkiniemen isännän Juho Halttusen veli. Taulu 7.C.3 Heikki Pekanpoika Halttunen (Hendrich Pehrsson Haltuin) Syntyi n. v. 1530. Hämeen Laukaaseen kuuluneella Niemisjärven kylällä myöhemmin Janholaksi kutsutussa talossa oli isäntänä v. 1560 -1580 Heikki Pekanpoika Halttunen. Naapuritalossa, myöhemmin Rusilaksi kutsutussa, oli isäntänä v. 1564 -1576 Heikki Halttunen, jonka isä lienee 55 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 ollut talon edellinen isäntä Pekka Halttunen eli Savolainen, joka isännöi taloa v. 1552 -1553-. On täysin mahdollista, että sama isäntä isännöi useampaakin taloa. Heikki Halttusen jälkeen Rusilan isännäksi tuli Vilppu Hämäläinen, joka isännöi taloa -1607 -1609 ja hänen jälkeensä Rusi (Brusi) Hämäläinen v. 1609 -1633. Jälkimmäisen etunimen mukaan taloa alettiin kutsua Rusilaksi (Brusila), kts. taulu 24. Vuoden 1565 kesäkäräjillä Lauri Viroinen ja Janholan isäntä Heikki Halttunen olivat vastaamassa siitä, että olivat lyöneet mustelmia toisiinsa. Vuoden 1568 talvikäräjillä sai Janholan Heikki Halttunen sakkoa siitä, että hän oli hakannut Lauri Viroisen aidan maahan. (Berndtson, I: 196). Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Niemisjärvellä isäntinä olivat Heikki Halttunen ja Juho Halttunen. Heikki Halttunen omisti hevosen, kaksi lehmää ja nuorta karjaa yhden eläimen. (Laitinen, 94). Halttusen sukukirja s. 42…43. Taulu 7.C.4 N.N. Heikin puolison nimeä ei tunneta Lapset: - Heikki Heikinpoika Halttunen, s. n. 1560 Rautalampi. Niemisjärven Janholan isäntä v. 1581 -1627. Vuoden 1586 maantarkastusluettelon mukaan Niemisjärven Janholan talolla oli 1 tynnyrin kylvömäärä (Berndtson, I: 146). - Juho Heikinpoika Halttunen, s. n. 1565 Rautalampi. Tauluun 7.C.5. Taulu 7.C.5 Juho Heikinpoika Halttunen (Johan Henricsson Haltuin) Syntyi n. v. 1565 Rautalammilla. Niemisjärven Särkiniemen isäntänä mainittiin v. 1586 -1639 Juho Halttunen. Hän lienee ollut Janholan isännän Heikki Halttusen poika. Vuosina 1571 -1576 Särkiniemen isäntänä oli Juho Halttunen ja vuosina 1577 -1578 Tuomas Halttunen ja hänen jälkeensä talo oli autiona v. 1579 -1585. Vuodesta 1600 alkaen Särkiniemen talo oli merkitty autioksi. Savon puolella Vesulahden Vuolingon Synsiön kymmenkunnassa mainittiin isäntänä v. 1612 -1617 Juho Heikinpoika Halttunen. Vuosien 1614 -1615 ja 1616 -1617 verokirjoissa Juhon tila oli merkitty autioksi, eli veronmaksukyvyttömäksi. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Niemisjärvellä oli isäntinä Heikki Halttunen ja Juho Halttunen. Juho Halttunen omisti yhden lehmän ja nuorta karjaa kaksi eläintä. (Laitinen, 94). Sääksmäen kihlakunnassa v. 1586 toimeenpannusta maantarkastuksesta saadaan tietoja maanviljelyksen tehokkuusta. Luettelon mukaan Niemisjärven Pöyhölän (Särkiniemi) ja Janholan taloilla kummallakin oli yhden tynnyrin kylvö. Vanhan Laukaan alueen suurin kylvömäärä, 4 tynnyriä, oli pitkäaikaisella Rautalammin nimismiestalolla Kuusveden Leinolalla. Keskimäärin taloissa kylvettiin 1,78 tynnyriä, joten Niemisjärven taloilla oli keskimääräistä vähemmän peltomaata. (Berndtson, I:146 -147). Vuonna 1587 sakotettiin Juho Halttusta siitä, että hän oli varastanut Hauhon talonpojilta muutamia nauloja kaloja. Ilmeisesti nämä olivat olleet Laukaassa kalastamassa savolaisten haltuun joutuneilla entisillä erämaillaan. (Bendtson, I:133). Vuoden 1592 keväällä Rautalammilla toimeenpantiin linnaleirin tarkastus. Majoitettavia ratsumiehiä oli 25 ja hevosia 52. Nämä kuuluivat melkein kaikki Antti Boijen suomalaiseen lipustoon ja viipyivät pitäjän alueella 5 kuukautta. Jalkaväen päällystöä ja miehistöä oli majoitettu yhteensä 73 henkeä. Nämä olivat ruotsalaisia ja kuuluivat Nils Finnen smoolantilaiseen lippukuntaan. Nihtien linnaleirin tarkastuskertomuksessa on mainittu, ketkä vastasivat kunkin nihdin elatuksesta. Nihdit oleskelivat Rautalammin hallintopitäjän alueella 4 kuukautta. Juho Halttunen (Pöyhölä eli Särkiniemi), Heikki Halttunen (Janhola), Erkki Mielikäinen (Juntula), Paavo Puttonen (Naarantaipale), Sakari Laitiainen (Puttola), Taavetti Harhalainen (Harhala) ja Pekka Ikonen (Pellosniemi) suorittivat linnaleiriveroa kahdelle nihdille maksaen yhteensä puhtaana rahana 35 talaria. (Berndtson, I:184). Vuoden 1614 Älvsborgin linnan lunnasluettelossa Vuolingon neljänneksen Synsiön kymmenkunnassa mainittiin isäntä Juho Heikinpoika Halttunen. Häntä ei kuitenkaan ole verotettu, joten talo on ollut veronmaksukyvytön eli autio. Halttusen sukukirja s. 43. 56 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 7.C.6 N.N. Juhon puolison nimeä ei tunneta Lapset: - Helka Juhontytär Halttunen, s. n. 1590 Laukaa. Tauluun 26.10. - Jaakko Juhonpoika Halttunen, s. n. 1590 Laukaa. Asui Juho Halttusen talossa Niemisjärvellä v. 1613 -1614. Jaakolle ei ole merkitty patronyymiä, mutta nähtävästi hän oli Juho Halttusen poika. - Tuomas Juhonpoika Halttunen, s. n. 1600 Laukaa. Asui Juho Halttusen talossa Niemisjärvellä v. 1634. Tuomakselle ei ole merkitty patronyymiä, mutta nähtävästi hän oli Juho Halttusen poika. - Heikki Juhonpoika Halttunen, s. n. 1610 Laukaa. - N.N. Juhontytär Halttunen, s. n. 1615 Laukaa. Mainittiin Pieksämäen v. 1647 -1648 henkikirjoissa Heikki Juhonpoika Halttusen siskona Synsiön kylässä. TAULU 8 SUUROSEN SUKUHAARA Yleistä: Vanhimmat tiedot sukunimestä Suuronen ovat Viipurin pitäjästä (hans suron 1553 ja Hen Swroin 1554) sekä Kangasniemen-Mikkelin tienoilta (1614 viisi mainintaa Vesulahden Vuolingon, kolme Mälkölän neljänneksessä, Mårthen Suuroin 1688 Kangasniemellä). Kajaanin käräjien pöytäkirjaan on pantu Peer Suroinen 1632. Viime sotien jälkeen on Suurosia tullut siirtolaisina runsaasti Säkkijärveltä, muutamia myös Vahvialasta, Viipurin seudulta ja jokunen Kaukolastakin. Runsaimmin heitä on edelleen Etelä-Savossa Mikkelistä Jyväskylään (Sigfrid Suuroin 1768) ja Suonenjoelle, joskin nimeä esiintyy paikoin muuallakin Savossa ja Kymenlaaksossa (And. Suuroin 1853 Anjala). Viljo Nissilä (1976) on yhdistänyt viimeksi nimen varovasti ortodoksisiin ristimänimiin Sura, Suura < ven. Sura, Aleksander. Suurosesta ei kuitenkaan ole ortodoksialueilta vanhoja tietoja. Luontevammalta tuntuu nimen levikin perusteella olettaa lähtökohdaksi esim. suuri -sanan sisältävää lisänimeä, vrt. nils Suripä 1554 Viipurin pitäjä, pol hen swripä 1547 Rantasalmi, Jören Suripä 1551 Loimaa, olaff surisylmäe Suurisilmä 1511 Kalliala. Vesulahden Paukkulan ja Pellosniemen Kiialan neljänneksissä esiintyy 1541 mm. nimeä Pieno(i)nen, nyk. Pienonen, Vesulahdella samana vuonna Pieni-Kekkonen ja Pellosniemen Halilassa 1562 Pienimies. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 630). Suurosten suvun kotisivut: www.elisanet.fi/timo.suuronen/ TAULU 8.A SUUROSEN SUKUHAARA HALTTULAN KYLÄSSÄ Taulu 8.A.1 Pekka Maununpoika Suuronen (Per Monsson Suroin) Syntyi n. v. 1570 Vesulahdella. Talollinen Himottulassa v. -1614 -1632-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Savossa mainittiin vain yksi Suuronen: Lauri Antinpoika Suuronen, joka oli isäntänä Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksen toisessa kymmeneksessä. Kangasniemen alueen v. 1561 maakirjassa ei mainita yhtään Suurosta. Viite: s. 738 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 8.A.2 N.N. Pekan puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Lauri Pekanpoika Suuronen, s. n. v. 1590 Vesulahti. Tauluun 8.A.3. Taulu 8.A.3 Lauri Pekanpoika Suuronen (Lars Pärsson Suroin) Syntyi n. v. 1590 Vesulahdella. Talollinen Himottulassa v. -1639-. Nähtävästi Lauri oli myöhemmin 57 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Kangasniemen Halttulan kylään luetun Läsän talon isäntä. Viite: s. 737 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 8.A.4 N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Pekka Laurinpoika Suuronen, s. n. 1610 Kangasniemi. Tauluun 8.A.5. - Antti Laurinpoika Suuronen. Vuoden 1663 henkikirjassa mainittiin Pekka Laurinpoika Suurosella olleen veli Antti. Taulu 8.A.5 Pekka Laurinpoika Suuronen (Pehr Larsson Suroin) Syntyi n. v. 1610 Kangasniemellä. Talollinen Kangasniemen Synsiälässä v. -1660 -1669-. 1600luvun loppupuoliskolla Halttulan kylään luettiin kuuluvaksi kahden Halttusten omistaman talon lisäksi myös Pekka Laurinpoika Suurosen tila, joka sijaitsi “Yleisen salmen” länsipuolella. Vuoden 1561 maakirjan mukaan tämä Halttula n:o 3:n tilan alueen isäntinä olivat Pekka Niilonpoika, Pekka Kurkinen ja Niilo Lukkarinen. Viite: s. 739 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 8.6 N.N. Pekan puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Yrjö Pekanpoika Suuronen, s. 1633 Kangasniemi. Tauluun 8.A.7. - Esko Pekanpoika Suuronen. Mainittiin vaimonsa kanssa v.-1675 -1676 talollisen veljenä Halttulan kylässä. - Paavo Pekanpoika Suuronen, eli Läsä, s. n. 1650 Kangasniemi. Sotilas. - Lauri Pekanpoika Suuronen. Mainittiin vaimonsa kanssa v.-1677 -1694- talollisen veljenä Halttulassa. - Pekka Pekanpoika Suuronen. Mainittiin v. 1682 henkikirjassa talollisen veljenä Halttulassa. - Antti Pekanpoika Suuronen. Asui Halttulan Läsän talossa. Kangasniemen haudattujen luettelon mukaan 14.6.1696 haudattiin Niemisjärvellä kuollut Antti Pekanpoika Läsän puolivuotias poika Heikki. Taulu 8.A.7 Yrjö Pekanpoika Suuronen, eli Läsä (Jören Persson Suuroin el. Läsä) Syntyi v. 1633 (? ?) Kangasniemellä. Talollinen Halttulan Läsän talossa v.-1675 -1712-. Vuoden 1683 laamanninkäräjillä käsiteltiin Lauri Orasen ja Yrjö Pekanpoika Suurosen maariitaa Synsiälän Metsäsniemen maasta (s. 213 KH -I). Yrjö kuoli 109 v. (?) ikäisenä 12.2.1742 Kangasniemen Halttulassa ja haudattiin 28.2.1742 kirkon alle. Yrjö oli kuollessaan todennäköisesti nuorempi kuin 109-vuotias. Viite: s. 740 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 8.A.8 Sofia N.N. (Sophia N.N –dotter) Syntyi v. 1662 Kangasniemellä. Yrjö Suurosen 1. puoliso. Sofia kuoli 46 v. ikäisenä v. 1708 ja haudattiin 7.6.1708 Kangasniemellä. Lapset: - Klemetti Yrjönpoika Suuronen, s. 1678 Kangasniemi, k. 1687 Kangasniemi, haudattiin 5.6.1687. - N.N. Yrjöntytär Suuronen, s. 1683 Kangasniemi, k. 1696 Kangasniemi, haud. 29.3.1696. - Esko Yrjönpoika Suuronen. Talollinen Halttulassa -1722-28-. - Puoliso Kangasniemellä 28.6.1704 Valpuri Halttunen. 58 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Marketta Yrjöntytär Suuronen. - Puoliso 1. Kangasniemellä 19.5.1704 Antti Erkinpoika Kokko. - Puoliso 2. Kangasniemellä 22.9.1711 Yrjö Maunonpoika Laitinen. Yrjö Yrjönpoika Suuronen, s. 1687 Kangasniemi. Tauluun 8.A.9. Pekka Yrjönpoika Suuronen, s. 1692 Kangasniemi, k. 26.11.1761 ja haudattiin 13.12.1761 Kangasniemen kirkkoon. Pekka oli sotilaana ruodussa n:o 115 v. 1729 asti, sitten talollinen ja isäntänä Halttula n:o 3:ssa. Puoliso: Marketta Juhontytär Murtonen, s. 18.1.1699 Kangasniemi, k. v. 1769 jälkeen. Sofia Yrjöntytär Suuronen, s. 1693 Kangasniemi, kastettiin 23.3.1693. N.N. Suuronen, s. 1704 Kangasniemi, k. 1704 Kangasniemi, haudattiin 15.4.1704. Maria Matintytär Ylönen (Maria Mattsdotter Ylöin) Yrjö Suurosen 2. puoliso. Maria syntyi 29.6.1688 Kangasniemen Kutemajärvellä. Marian isä oli talollinen Kutemajärven Ylölänmäellä Matti Erkinpoika Ylönen (s. 1653 Kangasniemi, elossa vielä v. 1700). Maria avioitui tai naitettiin 21 v. ikäisenä 5.9.1709 Yrjö Suurosen puolisoksi. Maria asui leskenä Väärälässä. Maria kuoli vajaan 66 v. ikäisenä 13.5.1754 Kangasniemellä. Lapset: - Markku Suuronen, s. 13.6.1712 Kangasniemi. Puoliso 4.7.1742 Kaarina Juhontytär Partti, s. 4.12.1724 Kangasniemi. Markun ja Kaarinan jälkeläisiä on mm. kirjoittajan sisarenpoika Mika Seppänen Orimattilassa. - Maria Suuronen, s. 1715 Kangasniemi. Mainittiin v. 1734 -1741 rippikirjassa vanhan Yrjö Suurosen tyttärenä. Taulu 8.A.9 Yrjö Yrjönpoika Suuronen (Jöran Jöransson Suuroin) Syntyi v. 1687 ja kastettiin 17.3.1687 Kangasniemen Halttulassa. Talollinen ja isäntänä Halttula n:o 3:ssa, eli Läsässä v. -1746 -1761. Yrjö kuoli 80 v. ikäisenä 16.9.1761 Kangasniemen Halttulassa. Viite: s. 517 ja 740 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 8.A.10 Helka Markuntytär Oranen (Helga Markusdotter Orain) Syntyi v. 1686 ja kastettiin 18.1.1686 Kangasniemellä. Isä taulussa 6.B.7. Helka avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 30.11.1705 Yrjö Suurosen puolisoksi. Emäntänä Halttula n:o 3:ssa. Helka kuoli 49 v. ikäisenä 9.5.1735 Kangasniemen Halttulassa. Lapset: - Yrjö Yrjönpoika Suuronen, s. 17.2.1708 Kangasniemi - Esko Yrjönpoika Suuronen, s. n. v. 1710 Kangasniemi. Tauluun 8.A.11. - Marketta Yrjöntytär Suuronen, s. 8.6.1712 Kangasniemi - Helka Yrjöntytär Suuronen, s. 11.4.1726 Kangasniemi Regina Ristontytär Honkonen (Rigina Christersdotter Hångoin) Yrjö Suurosen 2. puoliso. Regina syntyi 22.2.1714 Kangasniemellä. Reginan vanhemmat olivat itsellinen Kangasniemellä Risto Honkonen ja Anna Tuomaantytär Pöntinen. Regina avioitui tai naitettiin 21 v. ikäisenä 28.9.1735 Yrjö Suurosen puolisoksi. Kun Yrjö kuoli v. 1761 syksyllä, niin Regina muutti 1770 -luvun vaihteessa Kangasniemeltä pois. Todennäköisesti hän muutti poikansa Simo Suurosen ja tämän vaimon Eevan kanssa Korpilahdelle. Lapset: Helena Yrjöntytär Suuronen, s. 13.4.1740 Kangasniemi - Simo Yrjönpoika Suuronen, s. 4.10.1744 Kangasniemi - Risto Yrjönpoika Suuronen, s. 12.9.1755 Kangasniemi 59 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 8.A.11 Esko Yrjönpoika Suuronen (Eskel Jöransson Suuroin) Syntyi n. v. 1710 Kangasniemen Halttulassa, talollisen poika Halttula n:o 3:sta, tuli vävyksi Halttula n:o 1 (Niemelään), jossa asui itsellisenä, sitten torpparina Halttulan tilan Risto Halttusen torpassa. Eskon ja vaimonsa Marian ehtoollismerkinnät löytyvät Halttula n:o 1:ssa v. 1734...1735 sekä v. 1757...1758. Sitten myöhemmin Halttula n:o 1:ssa mainittiin v. 1786...1789 toinen Esko Yrjönpoika Suuronen (s. 1727) vaimonsa Eelin Paavontytär Laitisen (s. 1737) kanssa Risto Halttusen torppareina. Tämä Esko ja puolisonsa Eelin avioituivat vihkitietojen mukaan v. 1747, eli Eelin olisi ollut tuolloin vasta 10 v. ikäinen, joten rippikirjojen synt.ajoissa on melkoisia virheitä !. Tämän toisen Esko Yrjönpoika Suurosen vanhemmat Yrjö Suuronen (s. 1706, k. 1790) ja Sofia Halttunen (s. 1720, k. 1790) asuivat myös loppuajat Halttula n:o 1:ssa. Taulu 8.A.12 Maria Matintytär Halttunen (Maria Matzdotter Halttuin) Syntyi n. v. 1710 Kangasniemen Halttula n:o 1:ssa. Isä taulussa 7.B.13. Marian isäksi sopivia Matti Halttusia asui Kangasniemellä useita 1700 -luvun alussa. Heitä asui Halttulan, Synsiön, Hokanniemen ja Kutemajärven kylissä. Koska Esko Suuronen oli kotoisin Halttulan kylästä, oletettavasti myös Maria oli sieltä kotoisin. Kangasniemellä vihittiin 10.4.1729 Maria Matintytär Halttunen Esko Yrjönpoika Suurosen kanssa. Maria oli sitten torpan emäntänä Halttulassa. Halttusen sukukirja s. 33. Lapset: - Maria Eskontytär Suuronen, s. 23.1.1731 Kangasniemi. Tauluun 4.4. - Liisa Eskontytär Suuronen - Yrjö Eskonpoika Suuronen TAULU 8.B SUUROSEN SUKUHAARA MANNILASSA Taulu 8.B.1 Paavo Pekanpoika Suuronen (Påhl Pehrsson Suuroin) Syntyi n. 1690 Kangasniemellä. Talollinen ja isäntänä Mannila n:o 3, eli Paavolassa. Paavo kuoli n. 68 v. ikäisenä v. 1758 Mannilassa. Taulu 8.B.2 Helka Eskontytär Seppänen (Helga Eskelsdotter Seppäin) Syntyi n. v. 1698 talollisen tyttärenä Kangasniemen Seppälässä. Isä taulussa 22.21. Helka avioitui tai naitettiin jo n. 16 v. ikäisenä 5.1.1715 Paavo Suurosen puolisoksi. Emäntänä Mannila n:o 3 Paavolan tilalla. Lapsi: - Paavo Paavonpoika Suuronen, s. n. 1718 Kangasniemi. Tauluun 8.B.3. Taulu 8.B.3 Paavo Paavonpoika Suuronen (Påhl Påhlsson Suuroin) Syntyi n. v. 1718 talollisen poikana Kangasniemen Mannila n:o 3 Paavolassa, jossa Paavo oli itsekin talollisena ja isäntänä. Taulu 8.B.4 Maria Juhontytär Hokkanen (Maria Johansdotter Håckain) Syntyi n. v. 1720 Kangasniemen Hokanniemessä. Vanhemmat voisivat olla Juho Juhonpoika Hokkanen, s. 10.6.1692 ja Kaarina Sipintytär Pylvänäinen, jotka avioituivat 29.9.1714. Lapset: - Paavo Paavonpoika Suuronen, s. 23.5.1743 Kangasniemi - Heikki Paavonpoika Suuronen, s. 18.1.1745 Kangasniemi 60 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Kaarina Paavontytär Suuronen, s. 21.12.1746 Kangasniemi Reetta Paavontytär Suuronen, s. 15.11.1748 Kangasniemi. Tauluun 5.A.14. Maria Paavontytär Suuronen, s. 1.1.1751 Kangasniemi Heta Paavontytär Suuronen, s. 12.7.1753 Kangasniemi Anna Paavontytär Suuronen, s. 31.12.1757 Kangasniemi TAULU 9 HIMOTTU -SUKUHAARA Taulu 9.1 Pekka Himottu (Pär Himottu) Syntyi n. v. 1500. Savon vanhimman eli v. 1541 verokirjan mukaan Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksessä, nähtävästi myöhemmän Kangasniemen pitäjän Synsiön kylässä, oli isäntänä Pekka Himottu, jonka arviokunnan toisena isäntänä mainittiin Lauri Oranen, joka mainittiin arviokunnassa vielä v. 1561, jolloin toisena isäntänä mainittiin Juho Himottu. Mahdollisesti Pekka Himottu ja Lauri Oranen ovat olleet sukulaisuussuhteissa. Kumpanakin vuonna Lauri Oranen on merkitty arviokuntaan ensimmäisenä. Mahdollisesti Lauri Oranen oli Pekka Himotun vävy. Himotun suku lienee ollut aika merkittävää, sillä Vuolingon neljänneksen Himottulan kymmenkunta sai nimensä heidän mukaansa. Viite: s. 88 Sukupuuni (Tommy Koukka) Taulu 9.2 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - N.N. Pekantytär Himottu. – Puoliso Lauri Oranen. Talollinen Synsiössä v. -1541 -1561-. - Juho Pekanpoika Himottu, s. n. 1530 Vesulahdella. Tauluun 9.3. Taulu 9.3 Juho Pekanpoika Himottu (Johan Persson Himottu) Syntyi n. v. 1530 Vesulahdella. Talollinen Vesulahden Vuolingon Salmenkylässä ja Himottulassa eli todennäköisesti myöhemmässä Kangasniemen Synsiön kylässä v. -1561 -1588-. Juho lienee ollut v. 1541 isäntänä mainitun Pekka Himotun poika. 1550 -luvulla Ihanus Himokainen (ehkä Ihanus eli Johannes eli Juho Himottu) oli erehtynyt antamaan vuokralle kaskimaata, joka ei kuulunutkaan hänelle (Kauko Pirinen, Savon historia II:1, s. 343). Vuoden 1561 maakirjan mukaan Vesulahden Vuolingon Salmenkylän kymmenkunnassa samassa anekissa olivat isäntinä Lauri Oranen ja Juho Himottu. Vuoden 1571 hopeaveroluetteloon Juho Himottu oli merkitty isännäksi yhdessä Matti Niilonpoika Orasen kanssa. Vuonna 1581 Himottulan kymmeneksessä isäntinä samassa arviokunnassa olivat Lauri Tiihonen ja Juho Himottu. Vuosina 1582 -1585 Himottulassa samassa arviokunnassa isäntinä olivat Lauri Tiihonen, Juho Himottu ja Juho Pöyhönen. Vuonna 1588 Himottulassa isäntinä mainittiin Juho ja Pekka Himottu. Juho kuoli v. 1588 jälkeen Himottulassa (Kangasniemen Synsiössä). Viite: s. 87 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 9.4 N.N. Juhon puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Pekka Juhonpoika Himottu, s. n. v. 1560 Vesulahti. Tauluun 9.5. Taulu 9.5 Pekka Juhonpoika Himottu (Per Johansson Himottuinen) Syntyi n. v. 1560 Vesulahden Vuolingon Himottulassa. Talollinen Vesulahden Vuolingon Himottulassa, eli myöhemmässä Kangasniemen Synsiössä v. -1588 -1605-. Vuoden 1605 talvikäräjillä tuomittiin Pekka Juhonpoika Himottuinen 40 markan sakkoon, koska hän oli ollut vastahakoinen kruunun palvelijoille, pysytellyt metsässä ja niinikään jännitetyn jousin ja 61 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 miekoin poikineen puolustautunut, kun häneltä oli vaadittu kruunun saatavia (Antero Manninen, Kangasniemen historia I, s. 112). Pekka kuoli v. 1605 jälkeen Kangasniemen Synsiössä. Viite: s. 88 Sukupuuni (Tommy Koukka) Taulu 9.6 N.N. Pekan puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Antti Pekanpoika Himottu, s. n. 1590 Vesulahdella. Tauluun 9.7. Taulu 9.7 Antti Pekanpoika Himottu (Anders Pehrsson Himottu) Syntyi n. 1590 Vesulahden Vuolingon Himottulassa (eli Kangasniemen Synsiössä). Talollinen ja isäntänä Vesulahden Vuolingon Himottulassa, eli myöhemmässä Kangasniemen Synsiössä v. -1625 -1639-. Antti kuoli v. 1639 jälkeen Synsiössä. Viite: s. 87 Sukupuuni (Tommy Koukka) Taulu 9.8 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Juho Antinpoika Himottu. Talollinen Himottulassa, eli Synsiössä v. -1645 -1657-. - Erkki Antinpoika Himottu, s. n. 1620 Kangasniemi. Tauluun 9.9. Taulu 9.9 Erkki Antinpoika Himottu (Erich Andersson Himottu) Syntyi n. v. 1620 Kangasniemen Synsiössä. Talollinen ja isäntänä Synsiössä v. -1649 -1669-. Vuoden 1649 henkikirjassa Norolan neljänneksen Kutemajärven kymmeneksessä mainittiin isäntänä Matti Himottu ja Pieksämäen Himottulan kymmeneksessä Juho Antinpoika Himottu sekä Synsiän kymmeneksessä Antti ja Erkki Himottu. Vuoden 1657 henkikirjan mukaan Synsiössä oli isännät Erkki Antinpoika Himottu ja Juho Antinpoika Himottu. Vuoden 1669 henkikirjaan Erkki Himotun patronyymiksi oli merkitty Matti. Kyseessä lienee kirjoitusvirhe, sillä vielä v. 1666 henkikirjassa Synsiössä mainittiin Erkki Antinpoika Himottu. Erkki kuoli v. 1669 jälkeen Synsiössä. Viite: s. 87 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 9.10 N.N. Erkin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Risto Erkinpoika Himottu, s. 1650 Kangasniemi. Tauluun 9.11. - Matti Erkinpoika Himottu, s. 1658 Kangasniemi. Talollinen Hankamäellä v. -1701 -1705-, kuoli v. 1710 Kangasniemi Kovalanmäki, 52 –vuoden ikäisenä. Haudattiin todennäköisesti Kuuhankaveden ruumissaareen, josta siirrettiin myöhemmin Kangasniemen kirkkomaahan. - Kaarina Erkintytär Himottu, k. maaliskuussa 1697 Kangasniemi. - Yrjö Erkinpoika Himottu. Asui itsellisenä Kangasniemellä v.-1697-. Taulu 9.11 Risto Erkinpoika Himottu (Christer Erichsson Himottu) Syntyi v. 1650 talollisen poikana Kangasniemen Synsiössä. Asui Kangasniemen Synsiässä talollisen poikana v. -1669-, talollinen Hyyrylässä v. -1680 -1690-. Henkikirjojen mukaan oli naimaton vielä v. 1680. Vuoden 1690 henkikirjan mukaan hänellä oli jo vaimo. Risto kuoli 63 v. ikäisenä v. 1713 lopulla ja haudattiin 3.1.1714. Viite: s. 88 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 9.12 N.N. Riston puolison nimeä ei tiedetä. 62 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Erkki Ristonpoika Himottu. Mainittiin Kangasniemellä 1.4.1694 syntyneen Pekka Sorvarin tyttären Marian kummina. – Puoliso Kangasniemellä 1.1.1692 Ursilia Vironen. - Kerttu Ristontytär Himottu, s. n. 1680 Kangasniemi. Tauluun 7.B.14. - Klemetti Ristonpoika Himottu, s. n. 1685 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 7.10.1708 Kerttu Juhontytär Halttunen, s. 1670 Kangasniemi, k. 1710 Kangasniemi, 40 -vuotias. - Kaarina Ristontytär Himottu, s. 12.2.1689 Kangasniemi, kastettiin 24.2.1689, kummi mm. Vulpiuksen leski. Kerttu kuoli 17.2.1695 Kangasniemellä. - Markku Ristonpoika Himottu. - Puoliso Rautalammilla 21.12.1711 Valpuri Olavintytär Laulainen, Hankavedeltä. - Helga Ristontytär Himottu, s. 4.5.1692 Kangasniemi. - Maria Ristontytär Himottu, s. 30.8.1695 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 25.9.1715 Pekka Pekanpoika Kovanen, s. 19.8.1688 Kangasniemi. - Sofia Ristontytär Himottu, s. 29.4.1698 Kangasniemi. - Valpuri Ristontytär Himottu, s. n. 1700 Kangasniemi, k. ennen v. 1762, puoliso 26.3.1722: Aatami Albertinpoika Nyrönen, eli Åhlgren, synt. Inkerinmaalla, sotilas. - Anna Ristontytär Himottu, s. 6.8.1701 Kangasniemi. - Elina Ristontytär Himottu, s. 25.12.1708 Kangasniemi. TAULU 10 AVIKAISEN SUKUHAARA Yleistä: Avikainen on Savossa 1500 -luvulla vakiintunut sukunimimuoto, joka on vaihdellut muodon Auvinen kanssa. Nimi on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka esiintyi keskiajalta alkaen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen lähteissä. Vanhat tiedot nimistä Auvi, Auvo, Auvainen ja Auvoinen ovat Satakunnasta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Etelä-Karjalasta ja Savosta. Savossa esiintyy myös muoto Avikainen. Kaarinan Auvaisten talo ja Eurajoen Auvi ovat viimeistään 1200 -luvulla perustetut. Esim. Eurajoella 1550 Erick Affuin, 1552 Anders Awuoijn, Eurassa 1552 Jörghen Mickelson Awasthen, Hendrick Auffuoisten, Loimijoen pitäjässä 1550 Frandz Auffuaisten, Huittisissa 1552 Madz Awoijnen, Viipurissa 1565 Lars Awijn, Jääskessä 1555 Joan Auuoine, Käkisalmessa 1616 Jacob Auffuin, Auvinen myös Kurkijoella, Parikkalassa, Kiteellä ja Uukuniemellä. 1600 -luvulla ensimmäiset Pohjois-Karjalan Auviset ovat Liperin verokirjoissa, myöhemmin Ruskealassa ja Impilahdella. Savossa Auvisia riitti 1890 O. A. Kallion laskujen mukaan ”savolaisten suursukujen” kunniamainintaan saakka (500 -1000 henkeä). Avikaisia oli tuolloin vain 50 -200, eli Avikainen oli ”kolmannen luokan” savolaisnimi. Esim. Juvalla 1541 magnus Auffuon – 1546 auffuinen – 1552 auffuickain – 1554 affuinen, Säämingissä 1546 Joan martinpoica auffuoinen – 1547 auffuinen, Vesulahdella 1541 matti affuicken, 1547 an affuickan. Nämä nimet ovat merkkejä jo varhain alkaneista ja 1500 -luvulle jatkuneista vilkkaista suomalaisten ja germaanien yhteyksistä, sillä sukunimien Auvinen ja Avikainen kantana on germaaninen henkilönnimipesye Ava, Ave, Avi, Avico, Avican, Auwa, Auwe, Auwo. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 75). Tässä esitetyllä Avikaisen sukuhaaran jäsenillä esiintyi ajoittain sukunimenä myös Kerinkangas, eli asuintilansa nimen mukaan. Lähde: s. 31 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kirjoittaja on myös Avikaisen suvun jälkeläinen isänsä äidin kautta. TAULU 10.A KOHVAKAN SUKUUN LIITTYVÄ AVIKAISEN SUKUHAARA Taulu 10.A.1 Antti Avikainen (Anders Awikain) Syntyi n. v. 1570 (esi-isä; Avican), Avikaisen suvun kantaisä Vesulahden Vuolingolla (Kangasniemellä).Lähde: s. 31 Sukupuuni (Tommy Koukka). 63 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 10.A.2 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Antti Antinpoika Avikainen, s. n. v. 1600 Vesulahdella. Tauluun 10.A.3. Taulu 10.A.3 Antti Antinpoika Avikainen (Anders Andersson Awikain) Syntyi n. v. 1600 Vesulahdella. Asui Hokanniemessä, joka tuohon aikaa kuului Vesulahden pitäjän Vuolingon neljännekseen. Vuoden 1625 verokirjan mukaan siellä asui Antti Antinpoika Avikainen. Vuoden 1632 maakirjan mukaan Vesulahden pitäjän Vuolingon neljänneksestä verotettiin Antti Avikaisen leskeä. Antti kuoli ennen v. 1632 Hokanniemessä. Lähde: s. 31 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 10.A.4 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Matti Antinpoika Avikainen. Talollinen Himottulassa (Hokanniemessä) v. -1639 -1649-. - Pertti Antinpoika Avikainen, s. n. v. 1630 Kangasniemi, Hokanniemi. Tauluun 10.A.5. - Paavo Antinpoika Avikainen. Talollinen Luusniemellä v. -1663 -1669-. - Antti Antinpoika Avikainen, s. n. v. 1630 Kangasniemi, Hokanniemi, talollisen veli Luusniemellä v. -1663 -1669- ja itsekin talollinen v. -1676 -1680-, k. v. 1692, haud. 29.5.1692 kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 10.A.5 Pertti Antinpoika Avikainen (Bertil Andersson Awikain) Syntyi n. v. 1630 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen Hokanniemen Kerinkankaan tilalla v. -1658 -1669-. Pertti kuoli ennen v. 1680 Hokanniemessä. Lähde: s. 32 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 10.A.6 N.N. Pertin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Tuomas Pertinpoika Avikainen, s. n. v.1650 Kangasniemi. Tauluun 10.A.7. - Matti Pertinpoika Avikainen, s. n. v. 1655 Kangasniemi. Tauluun 10.B.1. Taulu 10.A.7 Tuomas Pertinpoika Avikainen (Thomas Bertilsson Avikain) Syntyi n. v. 1650 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen Hokanniemen Kerinkankaan tilalla v. -1680 -1690-, Tuomas kuoli 47 v. ikäisenä suuren nälkävuoden 1697 alussa Kangasniemen Hokanniemessä ja haudattiin 19.1.1697 kirkkoon, sen lattian alle. Viite: s. 32 -33 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 10.A.8 N.N. Tuomaksen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Kerttu Tuomaksentytär Avikainen, s. 1675 Kangasniemi. Tauluun 14.8. - Lauri Tuomaksenpoika Avikainen, s. 1683 Kangasniemi, k. 1687 Kangasniemi, haudattiin 24.7.1687, 4 ½-vuotias. - Maria Tuomaksentytär Avikainen, s. 1685 Kangasniemi, k. 1687 Kangasniemi, haudattiin 24.7.1687, 2 ½-vuotias. - Elina Tuomaksentytär Avikainen, k. 1687 Kangasniemi, haudattiin 24.7.1687. 64 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Maria Tuomaksentytär Avikainen, s. n. 1688 Kangasniemi. Tauluun 5.B.8. Magdaleena Tuomaksentytär Avikainen. Kangasniemellä haudattiin 18.3.1723 Kerinkannan emäntä Magdaleena Tuomaantytär. TAULU 10.B REINIKAISEN SUKUUN LIITTYVÄ AVIKAISEN SUKUHAARA Taulu 10.B.1 Matti Pertinpoika Avikainen (Matz Bertilsson Avikain) Syntyi n. v. 1655 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä, jossa itsekin oli talollisena ja isäntänä kotitilallaan Kerinkannassa v.-1701 -1705-. Henkikirjojen mukaan Matilla oli vaimo jo v. 1690. Vuoden 1710 henkikirjan mukaan Hokanniemen Avikaisten taloa hallitsi Matin leski. Matti kuoli v. 1705 -1710 välisenä aikana Hokanniemessä. Lähde: s. 32 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 10.B.2 N.N. Matin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Marketta Matintytär Avikainen, s. ? Kangasniemi, Hokanniemi, puoliso v. 1689 Paavo Klemetinpoika Reinikainen, k. 1697 - Helka Helena Matintytär Avikainen, s. n. 1675 Kangasniemi, Hokanniemi. Tauluun 11.4. - Tuomas Matinpoika Avikainen, s. v. 1680 Kangasniemi, Hokanniemi, k. 1709, haud. 5.6.1709, puoliso 9.12.1706 Valpuri Eskontytär Rekonen. - Kristiina Matintytär Avikainen, s. ? Kangasniemi, Hokanniemi, puoliso 25.10.1713 Kustaa Pekanpoika Ukkonen. - Maria Matintytär Avikainen, s. 6.9.1698 Kangasniemi, Hokanniemi, kuoli lapsena - Maria Matintytär Avikainen, s. 15.6.1701 Kangasniemi, Hokanniemi - Elina Maria Matintytär Avikainen, s. 23.8.1705 Kangasniemi, Hokanniemi II.2 TAUNO KOHVAKAN ÄIDIN PUOLEISET SUKUJUURET TAULU 11 REINIKAISEN SUKUHAARA Yleistä: Reinikainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500 -luvun puolimaista siitä on tietoja Savosta ja Etelä-Karjalasta, missä nimi näyttää paikoin vaihtelevan Reinikan kanssa. Vanhoja esimerkkejä: And reijnicka 1553 ja Lau reijnikaijne 1553 Jääski, nicolaus rainickan 1547 Vesulahti ja lau reinickainen 1546 Pellosniemi. Myöhempinä vuosisatoina Reinikaisia on asunut etenkin Etelä-Savossa (mm. Kangasniemi, Rantasalmi, Puumala, Sulkava), Keski-Suomen savolaisalueella (Laukaa, Viitasaari), jonkin verran Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä mm. Taipalsaarella. Nimi Reini pohjautuu alasaksalaisiin miehennimiin Rein, Reinike, Rainika, Reincke jne., joista on lukuisia mainintoja myös Baltiasta, esim. Reynyke Hartman 1409 Tallinnassa (myös Cour. de Reyne jo 1340). (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 534). Reinikka johtuu hansakaupungeissa tavallisen Reinhard -nimen kansanomaisesta muodosta Reinecke. Sitä esiintyi eri puolilla Suomea, mm. Reinikkala nimi esiintyi myös Kokemäellä, jonne se on saapunut aikaisintaan 1200 -luvun lopulla, todennäköisimmin 1300 -luvun alkupuolella. Lähde: s. 674 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kts. myös: www.reinikainen.se/ Taulu 11.1 Klemetti Niilonpoika Reinikainen (Clemet Nilsson Reinikain) Syntyi n. v. 1635 mahdollisesti Kangasniemellä. Tiettävästi isäntänä Kangasniemen Rauhajärven Tenhumäessä. Klemetti kuoli v. 1686 Kangasniemellä. 65 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 11.2 N.N. Klemetin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Paavo Klemetinpoika Reinikainen, s. n. 1665 Kangasniemi, k. nälkävuonna 1697, puoliso v. 1689 Marketta Matintytär Avikainen. Paavo ja veljensä Pekka avioituivat sisarusten kanssa. - Pekka Klemetinpoika Reinikainen, s. n. 1666 Kangasniemi. Tauluun 11.3. Taulu 11.3 Pekka Klemetinpoika Reinikainen (Pär Clemetsson Reinikain) Syntyi v. 1666 ehkä Kangasniemen Rauhajärven Tenhumäessä. Vihittyjen luetteloon Pekan sukunimeksi oli merkitty Tenhonen, joten hän lienee ollut kotoisin Rauhajärven kylän Tenhumäestä. Vuosien 1701 -1710 henkikirjoissa Pekka Reinikainen mainittiin Matti Avikaisen vävynä Hokanniemi n:o 13:ssa. Tämän jälkeen Pekka lienee ollut talon isäntänä, sillä 1720 -luvulla isäntänä oli hänen poikansa Tuomas Pekanpoika Reinikainen (s. 1694 Kangasniemi), joka avioitui 27.11.1720 Marketta Paavontytär Hokkasen kanssa. Pekka kuoli 83 v. ikäisenä 19.6.1749 Kangasniemen Hokanniemessä. Lähde: s. 32 Sukupuuni (Tommy Koukka) Taulu 11.4 Helka Helena Matintytär Avikainen (Helga Elin Mattzdotter Avicain) Syntyi n. v. 1675 Kangasniemen Hokanniemi n:o 13, eli Kerinkannan tilalla. Isä taulussa 10.B.1. Puoliso 1 Kangasniemellä 12.1.1690: Hannu Sipinpoika Puntanen, puoliso 2 Kangasniemellä 4.9.1693: Pekka Klemetinpoika Reinikainen, s. 1666. Lapset: - Tuomas Pekanpoika Reinikainen, s. 1694, kast. 20.3.1694 Kangasniemi. Tauluun 11.21. - Klemetti Pekanpoika Reinikainen, s. 1695, kast. 16.11.1695 Kangasniemi - Maria Pekantytär Reinikainen, s. 25.3.1700 Kangasniemi - Pekka Pekanpoika Reinikainen, s. 11.2.1703 Kangasniemi. Tauluun 11.5. - Sofia Pekantytär Reinikainen, s. 8.4.1706 Kangasniemi - Anna Pekantytär Reinikainen, s. 30.12.1708 Kangasniemi Taulu 11.5 Pekka Pekanpoika Reinikainen (Petter Pettersson Reinikain) Syntyi 11.2.1703 Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 13:ssa, eli Kerinkannan tilalla. Rippikirjojen mukaan Pekka oli elossa vielä v. 1770, mutta ei enää v. 1782. Taulu 11.6 Maria Viljakainen (Maria Viljakain) Syntyi v. 1704 tiettävästi Mikkelissä. Avioitui n. 21 v. ikäisenä n. v. 1725 Pekka Reinikaisen puolisoksi. Emäntänä Kangasniemen Hokanniemessä Kerinkannan tilalla. Lapset: - Pekka Pekanpoika Reinikainen, s. 30.7.1727 Kangasniemi. Tauluun 11.7. - Anna Pekantytär Reinikainen, s. 21.5.1729 Kangasniemi - Marketta Pekantytär Reinikainen, s. 17.2.1734 Kangasniemi - Eelin Pekantytär Reinikainen, s. 13.11.1741 Kangasniemi - Matti Pekanpoika Reinikainen, s. 16.10.1745 Kangasniemi - Lauri Pekanpoika Reinikainen, s. 1.8.1748 Kangasniemi Taulu 11.7 Pekka Pekanpoika Reinikainen (Petter Pettersson Reinikain) Syntyi 30.7.1727 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntänä 66 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Hokanniemen (Hokka) n:o 13 Kerinkannan tilalla. Pekka kuoli 71 v. ikäisenä 23.3.1799 Hokanniemessä. Taulu 11.8 Marketta Matintytär Muinonen (Margaretha Mattsdotter Muinoin) Syntyi v. 1729 Mikkelissä, vanhemmat: Matti Muinonen ja Magdaleena Honkinen. Marketta avioitui 20 v. ikäisenä Mikkelissä 3.12.1749 Kangasniemeläisen Pekka Reinikaisen kanssa. Marketta oli sitten emäntänä Kangasniemellä Hokanniemen Kerinkannan tilalla. Marketta kuoli 32 v. ikäisenä 9.6.1761 lapsivuoteeseen Hokanniemellä. Lapset: - Tuomas Pekanpoika Reinikainen, s. 14.12.1750 Kangasniemi. Tauluun 11.9. - Pekka Pekanpoika Reinikainen, s. 14.12.1750 Kangasniemi (kaksosena). - Matti Pekanpoika Reinikainen, s. 8.12.1755 Kangasniemi - Risto Pekanpoika Reinikainen, s. 12.3.1759 Kangasniemi - Maria Pekantytär Reinikainen, s. 9.6.1761 Kangasniemi Eelin Ristontytär Nojonen (Elin Christersdotter Nojoin) Syntyi 23.3.1740 Kangasniemen Synsiälässä, vanhemmat: Risto Nojonen ja Regina Poikolainen. Eelin avioitui tai naitettiin 21 v. ikäisenä 21.12.1761 leskeksi jääneen Pekka Reinikaisen 2. puolisoksi ja tuli näin emännäksi Hokanniemen Kerinkannan tilalle. Eelin kuoli 83 v. ikäisenä 29.11.1823 Hokanniemessä. Lapset: - Regina Pekantytär Reinikainen, s. 5.11.1764 Kangasniemi - Valpuri Pekantytär Reinikainen, s. 18.3.1771 Kangasniemi - Anna Pekantytär Reinikainen, s. 31.12.1780 Kangasniemi Taulu 11.9 Tuomas Pekanpoika Reinikainen (Thomas Pettersson Reinikain) Syntyi 14.12.1750 talollisen poikana Kangasniemen Hokanniemessä. Talollinen ja isäntä Hokka n:o 13:n Kerinkannan tilalla. Tuomas ja vaimonsa Anna saivat kaikkiaan 11 lasta, joista osa kuoli vauvaiässä. Tuomaan jälkeen tilan pitoa Kerinkankaalla jatkoi vanhin poika Pekka Tuomaanpoika Reinikainen, jolla oli todellinen suurperhe, talouteen kuului v. 1815 yht. 21 henkilöä ja v. 1825 peräti 23 henkilöä, eli oman perheen (vaimo: Anna Hokkanen + lapset) lisäksi talouteen kuului mm. äiti sekä sisaruksia perheineen. Viite: s. 160 KH -I. Tuomas kuoli 58 v. ikäisenä 6.5.1809 Hokanniemessä. Taulu 11.10 Anna Kaapontytär Smedfeldt (Anna Gabrielsdotter Smedfeldt) Syntyi 7.9.1758 torpparin tyttärenä Kangasniemen Pylvänälässä. Isä taulussa 18.3. Anna avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 14.12.1777 miniäksi ja emännäksi Hokanniemen Kerinkannan tilalle. Anna kuoli vajaan 86 v. ikäisenä 16.8.1844 Kangasniemen Vanhala n:o 7.ssa. Lapset: - Pekka Tuomaanpoika Reinikainen, s. 6.10.1778 Kangasniemi - Tuomas Tuomaanpoika Reinikainen, s. 1780 Kangasniemi - Risto Tuomaanpoika Reinikainen, s. 7.1.1783 Kangasniemi - Maria Tuomaantytär Reinikainen, s. 29.3.1785 Kangasniemi, k. 1785 Kangasniemi - Paavo Tuomaanpoika Reinikainen, s. 4.1.1786 Kangasniemi. Tauluun 11.11. - Antti Tuomaanpoika Reinikainen, s. 20.11.1789 Kangasniemi - Helena Tuomaantytär Reinikainen, s. 29.12.1791 Kangasniemi - Anna Tuomaantytär Reinikainen, s. 7.4.1794 Kangasniemi - Marketta Tuomaantytär Reinikainen, s. 21.4.1796 Kangasniemi, k. 30.5.1796 Kangasniemi - Katariina Tuomaantytär Reinikainen, s. 30.3.1797 Kangasniemi 67 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Marketta Tuomaantytär Reinikainen, s. 31.8.1800 Kangasniemi Taulu 11.11 Paavo Tuomaanpoika Reinikainen (Påhl Thomasson Reinikain) Syntyi 4.1.1786 talollisen poikana Hokka n:o 13:sta, eli Kerinkannan tilalta, pääsi ripille 14.5.1802, muutti v. 1822 Vanhalaan, jossa talollinen ja isäntänä Vanhala n:o 7:ssa, eli Asikaisen tilalla. Vanhalan n:o 7 tila oli siirretty Kangasniemeen Mikkelin pitäjästä, viite: s. 468 KH -I. Paavo kuoli 51 v. ikäisenä 22.1.1837 korkeaan kuumeeseen Vanhalassa. Maria Paavontytär Pulliainen (Maria Påhlsdotter Pulliain) Syntyi v. 1787 talollisen tyttärenä Hokanniemessä. Vanhemmat: Paavo Pulliainen ja Liisa Hokkanen Hokanniemestä. Maria avioitui tai naitettiin 23 v. ikäisenä 3.6.1810 Paavo Reinikaisen puolisoksi. Maria kuoli 1. avioliittovuoden jälkeen lapsivuoteeseen 28.7.1811 Hokanniemessä. Taulu 11.12 Maria Kustaantytär Pylvänäinen (Maria Gustafsdotter Pylvänäin) Syntyi 2.6.1789 talollisen tyttärenä Hokanniemen n:o 8:n Perttulassa. Isä taulussa 13.13. Avioitui tai naitettiin 23 v. ikäisenä 29.11.1812 leskeksi jääneen Paavo Reinikaisen puolisoksi. Emäntänä Vanhala n:o 7:ssa, eli Asikaisen tilalla. Maria kuoli n. 51 v. ikäisenä 26.4.1840 Vanhalassa. Lapset: - Tuomas Paavonpoika Reinikainen, s. 8.2.1815 Kangasniemi, k. 1.11.1820 Kangasniemi - Helena Paavontytär Reinikainen, s. 21.5.1819 Kangasniemi - Risto Paavonpoika Reinikainen, s. 19.1.1824 Kangasniemi. Tauluun 11.13. - Anna Paavontytär Reinikainen, s. 11.6.1829 Kangasniemi Taulu 11.13 Risto Paavonpoika Reinikainen (Christer Påhlsson Reinikain) Syntyi 19.1.1824 talollisen poikana Kangasniemen Vanhalassa (joka oli siirretty Mikkelin mlk:sta). Talollinen ja isäntänä Vanhala n:o 7, eli Asikaisen tilalla. Muutti perheineen v. 1849 Laukaaseen, Kankaisten Ruuhimäkeen, jossa viljeli yhtiömiehenä Mannisen jaettua tilaa Aholassa, josta myöhemmin käytettiin myös nimeä Reinikka. Risto kuoli talollisena jo 38 v. ikäisenä 9.6.1862 Ruuhimäessä. Eeva Antintytär Pynnönen (Eva Andersdotter Pynnöin) Syntyi 20.5.1817 talollisen tyttärenä Kangasniemen Makkolassa, vanhemmat: Antti Pynnönen ja Anna Aatamintytär. Eeva avioitui tai naitettiin vajaan 25 v. ikäisenä 2.4.1842 Risto Reinikaisen puolisoksi. Eeva kuoli 35 v. ikäisenä 17.10.1852 lapsivuoteeseen Ruuhimäessä. Lapset: - Eeva Kaisa Ristontytär Reinikainen, s. 30.1.1843 Kangasniemi, k. 1.2.1843 Kangasniemi - Anna Liisa Ristontytär Reinikainen, s. 28.5.1844 Kangasniemi - Jernima Ristontytär Reinikainen, s. 5.1.1847 Kangasniemi, k. 11.5.1850 Laukaa - Heta Stiina Ristontytär Reinikainen, s. 11.1.1850 Laukaa - Vilhelmi Ristonpoika Reinikainen, s. 13.7.1852 Laukaa Taulu 11.14 Eeva Tuomaantytär Hokkanen (Eva Thomasdotter Håckain) Syntyi 15.4.1834 talollisen tyttärenä Halttula n:o 1:ssa, eli Niemelässä. Isä taulussa 5.C.5. Avioitui tai naitettiin vajaan 19 v. ikäisenä 24.3.1853 Risto Reinikaisen 2. puolisoksi. Eeva muutti avioitumisensa yhteydessä v. 1853 Laukaalle, jossa hän oli emäntänä Kankaisten Ruuhimäen Aholassa. Kun Eevan puoliso Risto kuoli v. 1862 niin Eeva avioitui uudestaan 2.3.1873 Ruuhimäen Mannisen Kiikkukankaan torpan rengin ja itsellisen Aleksanteri Juhonpoika Puttosen (s. 20.4.1833) 68 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 kanssa ja he asuivat aluksi Kiikkukankaan torpassa, josta muuttivat v. 1879 jonnekin, mikä on selvittämättä. Lapset: - Ananias Ristonpoika Reinikainen, s. 7.6.1854 Laukaa. Tauluun 11.15. - Vilppu Ristonpoika Reinikainen, s. 11.11.1856 Laukaa - Malakias Ristonpoika Reinikainen, s. 1.2.1859 Laukaa - Iida Ristontytär Reinikainen, s. 7.3.1861 Laukaa Eevan äpärä eli au -lapsi: - Tilda Eevantytär, s. 23.9.1864 Laukaa Aleksanterin ja Eevan lapsi: - Iida Aleksanterintytär Puttonen, s. 31.3.1873 Laukaa Taulu 11.15 Ananias Ristonpoika Reinikainen (Ananias Christersson Reinikainen) Syntyi 7.6.1854 talollisen poikana Laukaan Kankaisten kylässä n:o 2 Mannisen jaetulla tilalla Aholassa, eli Reinikassa. Ananias muutti 16 v. ikäisenä v. 1870 Kangasniemelle, jossa hän oli renkinä Oralassa n:o 8 v. 1871 alkaen ja torpparina Orala n:o 4:ssa v. 1879 lähtien. Ensimmäisen kerran Ananias mainittiin v. 1869...1878 rippikirjoissa renkinä Nikodemus Laitisen tilalla Orala n:o 8:ssa v. 1871 alkaen ja kerrotaan Ananiaksen päässeen ripille v. 1871. Samalle tilalle tuli sitten v. 1873 piiaksi Hetastiina Hänninen. Kun Hetastiina ja Ananias avioituivat marraskuun lopulla v. 1879 niin Ananias oli merkitty muonatorppariksi Orala n:o 4:aan, josta he muuttivat torppareiksi v. 1881 Makkolan n:o 7 Varpaseen, jossa Ananias myös kuoli 55 v. ikäisenä 26.4.1910. Taulu 11.16 Hetastiina Tanelintytär Hänninen (Hedda Stina Danielsdotter Hänninen) Syntyi 5.6.1857 Laukaan (myöh. Toivakan) Kankaisten Jokiahon torpassa. Isä taulussa 12.3. Hetastiina jäi orvoksi jo varhain, hän oli vain 4 v. ikäinen kun isänsä Taneli kuoli keuhkotautiin ja äitikin Karoliina kuoli v. 1866 lokakuussa, jolloin Hetastiina oli 9 v. ikäinen ja näin Hetastiina joutui asumaan tiettävästi äitinsä sisaren Marja-Liisan perheessä Kankaisissa. Hetastiina muutti vajaan 15 v. ikäisenä tyttösenä 17.2.1872 Kangasniemelle, jossa hänet mainittiin piiaksi Kangasniemen Oralassa. Hetastiina mainittiin v. 1869...1878 rippikirjassa v. 1873 alusta piikana Orala n:o 8:ssa, jossa hän myös pääsi ripille v. 1873, mutta vielä sama v. 1873 lopulla Hetastiina muutti piiaksi Hyyrylä n:o 3:een, josta palasi takaisin seuraavana v. 1874 Orala 8:aan, jossa hän sitten avioitui 29.11.1879 Ananias Reinikaisen kanssa. Asuivat sitten Orala 4:ssa, josta v. 1881 Makkolan n:o 7 Varpaseen, jossa Hetastiina oli torpan emänänä. Hetastiina kuoli jo 38 v. ikäisenä 26.2.1896 Kangasniemen Makkolan Varpasessa. Lapset: - Alma Ananiaksentytär Reinikainen, s. 14.2.1880 Kangasniemi. Tauluun 1.12. - Anna Ananiaksentytär Reinikainen, s. 3.2.1882 Kangasniemi - Aati Ananiaksenpoika Reinikainen, s. 13.3.1884 Kangasniemi - Alina Ananiaksentytär Reinikainen, s. 19.6.1886 Kangasniemi - Albin Ananiaksenpoika Reinikainen, s. 3.8.1888 Kangasniemi - Aadolf Ananiaksenpoika Reinikainen, s. 23.1.1891 Kangasniemi, k. 31.1.1891 Kangasniemi - Aadolf Ananiaksenpoika Reinikainen, s. 24.5.1893 Kangasniemi - Arma Lyyli Ananiaksentytär Reinikainen, s. 9.2.1896 Kangasniemi Arma Matintytär Ylönen (Arma Mattsdotter Ylönen) Ananias Reinikaisen 2. puoliso. Arma syntyi 9.1.1854 Kangasniemellä. Avioituessaan 29.12.1898 Ananias Reinikaisen kanssa Arma oli merkitty piiaksi Orala n:o 8 Mäkelästä. Ei tiedossa lapsia. 69 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 11.21 Tuomas Pekanpoika Reinikainen (Thomas Pettersson Reinikain) Syntyi v. 1694, kast. 20.3.1694 ilm. Kangasniemen Hokanniemessä. Isä taulussa 11.3. Talollinen ja isäntänä Hokanniemi n:o 13 Kerinkannan tilalla Isonvihan jälkeen. Tuomas kuoli 2.4.1768 Hokanniemessä. Taulu 11.22 Marketta Paavontytär Hokkanen (Margeta Påhlsdotter Håckain) Syntyi n. v. 1700 Kangasniemen Hokanniemessä (RK:n mukaan). Marketan sukulaisuus taulussa 5 esitettyjen Hokkasen sukuhaarojen kanssa jäi selvittämättä. Marketan vanhemmat voisivat olla Hokanniemi n:o 7 isäntä Paavo Matinpoika Hokkanen (Påhl Matzson Håckain), s. n. 1660, k. 1711 ja Inkeri Hokkanen (Ingeborg Håckain), s. 1657, k. 6.1.1739, mutta tätä ei saatu varmistettua. Marketta avioitui tai naitettiin 27.11.1720 miniäksi ja emännäksi Hokanniemen Kerinkannan tilalle, jossa Marketta kuoli n. 67 v. ikäisenä 2.9.1767. Lapset: - Marketta Tuomaantytär Reinikainen, s. v. 1723 ja kast. 12.5.1723 Kangasniemi. - Tuomas Tuomaanpoika Reinikainen, s. 1.11.1726 Kangasniemi, k. 29.12.1787. Puoliso 13.12.1747: Reetta Yrjöntytär Hokkanen, s. 1727, k. 2.9.1767. - Pekka Tuomaanpoika Reinikainen, s. 5.1.1730 Kangasniemi - Kaarina Tuomaantytär Reinikainen, s. 7.11.1732 Kangasniemi. Tauluun 18.4. - Paavo Tuomaanpoika Reinikainen, s. 6.5.1741 Kangasniemi TAULU 12 HÄNNISEN SUKUHAARA Taulu 12.1 Risto Juhonpoika Hänninen (Christer Johansson Hännin) Syntyi v. 1778 ilmeisesti Kangasniemellä. Riston isä voisi olla Juho Laurinpoika Hänninen Hankamäki n:o 2:sta, tai Juho Simonpoika Hänninen Reinikkalasta, mutta kummaltakaan ei ole löydetty Risto nimistä poikaa. Avioituessaan ensimmäisen kerran v. 1805 Valpuri Aatamintytär Laitisen kanssa, Risto mainittiin rengiksi Rekola n:o 1:ssa, sitten hän oli torpparina Makkola n:o 4:ssa sekä Vehmaskylä n:o 1:ssa. Kun vaimonsa Valpuri kuoli v. 1809 niin Risto avioitui toisen kerran v. 1810 Marketta Mikontytär Laitisen kanssa. Myöhemmin Risto mainittiin itselliseksi Vehmaskylä n:o 3:ssa, Makkola n:o 5:ssa sekä v. 1830 alkaen Rekolassa, jossa hän myös kuoli 59 v. ikäisenä 21.3.1837. Valpuri Aatamintytär Laitinen (Walborg Adamsdotter Laitin) Syntyi v. 1782 Kangasniemellä. Valpuri avioitui tai naitettiin 23 v. ikäisenä 25.3.1805, jolloin Valpuri mainittiin olevan Kaihlamäki n:o 1:sta, oli sitten torpan emäntänä Vehmaskylässä. Valpuri kuoli jo 27 v. ikäisenä v. 1809 Vehmaskylässä. Lapset: - Tuomas Ristonpoika Hänninen, s. 5.2.1806 Kangasniemi, Makkola - Matti Ristonpoika Hänninen, s. 20.9.1808 Kangasniemi, Makkola Taulu 12.2 Marketta Mikontytär Laitinen (Margaretha Michelsdotter Laitin) Syntyi v. 1786 torpparin tyttärenä Kutemajärvellä. Isä taulussa 15.19. Marketta syntyi tiettävästi maaliskuussa 1786, tarkemmin ei tiedetä, koska Kangasniemen kirkonkirjoista puuttuu v. 1786 syntyneiden ja kastettujen kirjat. Marketan isä kuoli ilmeisesti varsin pian Marketan syntymän jälkeen, koska äitinsä Heta oli leskenä v. 1790. Marketta asui sitten Kaihlamäki n:o 8:ssa äitinsä ja sisarustensa kanssa. Marketta avioitui tai naitettiin 24 v. ikäisenä Risto Hännisen 2. puolisoksi 16.2.1810, jonka jälkeen Marketta oli torpan emäntänä Vehmaskylä n:o 1:ssä. Sitten itsellisen puolisona Makkolassa ja Rekolassa. Marketta mainittiin 1830 -luvulla 70 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 sairaaloiseksi Rekolassa. Marketta oli vielä v. 1837 Rekolassa, mutta v. 1838 -1848 rippikirjasta häntä ei löydetty. Lapset: - Timo Ristonpoika Hänninen, s. 8.5.1812 Kangasniemi - Pauli Ristonpoika Hänninen, s. 25.12.1815 Kangasniemi, k. 10.5.1821 Kangasniemi - Taneli Ristonpoika Hänninen, s. 22.5.1818 Kangasniemi. Tauluun 12.3. - Eeva Ristontytär Hänninen, s. 15.12.1820 Kangasniemi - Maria Ristontytär Hänninen, s. 10.9.1824 Kangasniemi - Aapeli Ristonpoika Hänninen, s. 24.8.1827 Kangasniemi - Juho Ristonpoika Hänninen, s. 2.1.1830 Kangasniemi Taulu 12.3 Taneli Ristonpoika Hänninen (Daniel Christersson Hännin) Syntyi 22.5.1818 torpparin poikana Kangasniemen Vehmaskylässä. Laukaan srk:n muuttokirjojen mukaan renki Taneli Ristonpoika Hänninen muutti 31.12.1844 Kangasniemeltä Laukaan Kankaisten Lapinniemen torppaan, jossa hän avioitui 21.3.1845 torpan tyttären Karoliina Juhontyttären kanssa ja tuli vävyksi Lapinniemeen. Taneli muutti perheineen v. 1847 torppariksi Laukaan Lievestuoreen Montolaan, jossa hän työskenteli torpparina Kallioniemen torpassa. Täältä Taneli perheineen muutti v. 1854 Laukaan Toivakkaan, jossa Taneli oli torpparina Kankaisten Jokiahon torpassa kuolemaansa asti. Taneli kuoli keuhkotautiin jo 43 v. ikäisenä 3.11.1861. Taulu 12.4 Karoliina Juhontytär (Carolina Johansdotter) Syntyi 26.12.1822 syntyi itsellisen tyttärenä Laukaan Lievestuoreen Brusilassa. Isä taulussa 16.15 Karoliina asui nuoruudessaan torpparin tyttärenä Laukaan Kankaisten Lapinniemessä. Avioitui 23 v. ikäisenä 21.3.1845 Taneli Hännisen kanssa ja oli sitten emäntänä Lievestuoreen Montolan Kallioniemen torpassa. Sitten myös Kankaisten Jokiahon torpan emäntänä. Karoliina kuoli jo vajaan 44 v. ikäisenä 2.10.1866 Laukaan (myöh. Toivakan) Kankaisissa. Lapset: - Kaapo Tanelinpoika Hänninen, s. 11.3.1846 Laukaa - Juho Tanelinpoika Hänninen, s. 27.2.1849 Laukaa - Eeva Tanelintytär Hänninen, s. 16.7.1851 Laukaa - Anna-Liisa Tanelintytär Hänninen, s. 4.7.1854 Laukaa - Hetastiina Tanelintytär Hänninen, s. 5.6.1857 Laukaa. Tauluun 11.16. TAULU 13 PYLVÄNÄISEN SUKUHAARA Yleistä: Pylvänäisten kantasija on Kangasniemellä, missä heitä on asunut jo v. 1561 lähtien ja mistä heitä on sittemmin levinnyt lähipitäjiin. Sukunimi kuuluu samaan nimipesyeeseen kuin Pylväinen, Pylväläinen, Pylvänen ja Pylväs. Vanhoja asiakirjamainintoja: Ihanus Pylweinen 1552 ja Magnus Pyluenäin 1554 Vesulahti; Hans Påhlss. Pylfwäin 1688, Michel Pylwänäin 1690 Kangasniemi, Michel Pylvänäin 1769 Laukaa, Anders Pylvänän 1799 Sysmä, Anders Pylvänäin 1810 Jyväskylän Toivakka, Heikki Juho Pylvänäinen 1891 Jääski. Sysmän käräjien pöytäkirjaan on merkitty Petter pyluain 1465, ja siellä mainitaan myös talonnimi Pyly ja Michell Pyly 1466, Tuuloksessa henkilönnimi Pylin 1465, Lammilla 1483 (myös Nicki Pyllinen 1461), Rantasalmella Hen Pylin 1550 ja Tomas Pyllinen 1551. - Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Lähimpänä näyttävät kuitenkin olevan Pulkki- ja Pölkki-nimet, joiden seassa ja jopa rinnan nimet paikoin esiintyvät. On kuitenkin mahdollista, että Pylvä(s)-nimiin on risteytynyt vaikutteita myös muista nimistä. Nimien etäännyttyä lähtömuodosta ja merkityksen hämärryttyä on niitä voitu varioida kielen sallimissa rajoissa kuten puhuttelunimiäkin. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 501- 502). 71 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Vuoden 1541 verokirjassa Savossa mainittiin kuusi Pylvänäistä, joista neljä Vesulahden Vuolingossa ja kaksi Rantasalmen Tuusmäessä. Sysmän syyskäräjillä 27.9.1465 mainittiin katselmusmiehenä Pekka Pylväinen (Peeter Pyluain). Lammin Hauhialan kylässä 27.1.1483 pidetyillä käräjillä oli todistajana Pekka Pylinen Hauhialasta (Peer Pylin Hauhialast). Hollolan, Tennilä ja Lammin pitäjien käräjillä 19.2.1461 mainittiin lautamiehenä Niilo Pyllinen (Nicki Pyllinen). Tuuloksen syyskäräjillä 12.10.1465 oli katselmusmiehenä Niilo Pylinen (Nissi Pylin). Sukuhaaran kantaisä Kangasniemellä oli n. v.1570 syntynyt Paavo Paavonpoika Pylvänäinen. Lähde: s. 628…629 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kirjoittaja on myös Pylvänäisen sukuhaaran jälkeläinen. Taulu 13.1 Paavo Pylvänäinen (Påhl Pylfwäin) Syntyi n. v. 1600 Vesulahdella (Kangasniemellä) Paavon isää ei tiedetä, mutta voisi olettaa että hänen isänsä voisi olla samanniminen Paavo Paavonpoika Pylvänäinen, synt. v. 1570, jolla oli ainakin poika Hannu Pylvänäinen, s. n. 1600, jonka jälkeläisiä on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen, jonka äiti oli Emilia Kekkonen, os. Pylvänäinen, Kangasniemen Kuvasmäestä. Viite: s. 629 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 13.2 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Paavonpoika Pylvänäinen, s. n. v. 1620 Kangasniemi. Tauluun 13.3. - Paavo Paavonpoika Pylvänäinen. Talollinen Mannilassa v. -1658 -1669-. Taulu 13.3 Heikki Paavonpoika Pylvänäinen (Hendrich Påhlsson Pylfwäin) Syntyi n. v. 1620 Kangasniemellä. Asui mahdollisesti Kangasniemen Synsiön kylässä. Eräs Heikki Pylvänäinen Synsiöstä vietiin v. 1642 Liivinmaalle sotamieheksi (Veijo Saloheimo, Savon historia II:2, s. 169). Hän on voinut palata takaisin Kangasniemelle. Vuoden 1662 henkikirjan mukaan Suurolassa oli isäntänä Heikki Paavonpoika Pylvänäinen, jonka talosta verotettiin hänen ja vaimonsa lisäksi myös hänen veljeään Paavoa vaimoineen. Vuoden 1663 henkikirjan mukaan Suurolassa oli isäntänä Paavo Pylvänäinen, jonka talosta verotettiin hänen ja vaimonsa lisäksi myös hänen veljensä Heikin vaimoa. Vuoden 1669 henkikirjan mukaan Suurolassa oli isäntänä Paavo Pylvänäinen, jonka talosta verotettiin hänen ja vaimonsa lisäksi hänen veljensä Heikin leskeä sekä veljenpoikaa Sipi Heikinpoikaa. Vuoden 1675 henkikirjassa Sipi Heikinpojan tila oli merkitty Mannilan kylään. Heikki Paavonpoika Pylnänäinen kuoli n. v. 1666, joka tapauksessa v. 1664…1668 välisenä aikana Kangasniemen Mannilassa. Viite: s. 627 Sukupuuni -kirja (Tommy Koukka). Taulu 13.4 Kaarina N.N. (Carin N.N –dotter) Syntyi n. v. 1620 Kangasniemi. Heikki Pylvänäisen puoliso ja emäntänä Suurolassa. Kaarina kuoli n. 77 v. ikäisenä suuren kuolonvuoden 1697 toukokuussa Kangasniemen Mannilassa. Lapset: - Sipi Heikinpoika Pylvänäinen, s. n. v. 1647 Kangasniemi. Tauluun 13.5. - Matti Heikinpoika Pylvänäinen, mainittiin talollisen Sipi Pylvänäisen veljenä Mannilan kylän Pösön talossa v. -1690…1697-. Taulu 13.5 Sipi Heikinpoika Pylvänäinen, eli Pösö (Sigfred Hendrichsson Pylfwäin) Syntyi n. v. 1647 talollisen poikana Kangasniemen Suurolassa. Mainittiin v. 1669 henkikirjassa Suurolassa Paavo Pylvänäisen veljenpoikana. Talollinen ja isäntänä Kangasniemen Mannilan 72 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 kylässä Pösön talossa n:o 4 v. -1675 -1704-. Vuosien 1690 ja 1697 henkikirjoissa Sipillä mainittiin olleen veli Matti Pylvänäinen. Vuonna 1697 kuoli Mannilassa Sipi Pösön äiti Kaarina. Sipi Pylvänäinen kuoli n. 61 v. ikäisenä kesäkuun alussa v. 1708 ja haudattiin 7.6.1708 Kangasniemellä. Viite: s. 629 Sukupuuni -kirja (Tommy Koukka). Taulu 13.6 N.N. Sipin ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Emäntänä Mannilan Pösön tilalla. Kuoli ennen v. 1685 Mannilassa. Lapset: - Hannu Sipinpoika Pylvänäinen, s. v. 1672 Kangasniemi. Tauluun 13.7. - Sipi Sipinpoika Pylvänäinen, s. v. 1678 Kangasniemi. Pylvänälä n:o 2:n isäntä v. 1703 1738, k. 17.3.1738 Kangasniemi,.– Puoliso Kangasniemellä 1.11.1702 Anna Antintytär Hokkanen, s. v. 1670, k. 4.3.1733 Kangasniemi. Annan edellinen puoliso oli Kangasniemellä 6.3.1698 vihitty Paavo Pekanpoika Manninen, k. keväällä 1702 Kangasniemi, haudattiin kirkon lattian alle. Sipin ja Annan jälkeläisiä on mm. Orimattilassa asuva kirjoittajan sisaren poika ja kummipoika Mika Seppänen. Samoin Sipin ja Annan jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976). Kaarina Juhontytär Suuronen (Carin Johansdotter Suuroin) Syntyi v. 1666 joulukuussa Kangasniemen Suurolassa. Kaarina avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 6.12.1685 leskeksi jääneen Sipi Pylvänäisen toiseksi puolisoksi. Vihittyjen luettelon mukaan oli kotoisin Unnukkalan Vuorisalosta. Emäntänä Mannilan Pösön tilalla. Kaarina kuoli 44 v. ikäisenä 15.12.1710 Kangasniemen Mannilassa. Lapset: - Anna Sipintytär Pylvänäinen, s. 23.6.1689 Kangasniemi, k. 9.1.1762 Kangasniemi, Hokanniemi. Annan puoliso 10.12.1711: Matti Paavonpoika Hokkanen, s. 1686, k. 1762, jonka isä löytyy taulusta 5.E.5. Annan ja Matin jälkeläisistä löytyy mm. Vääksyssä asuva Hilkka Rapala, uistintehtailija Esko Rapalan puoliso.. - Yrjö Sipinpoika Pylvänäinen, s. v. 1693, kast. 20.3.1693 Kangasniemi - Valpuri Sipintytär Pylvänäinen, s. v. 1694, k. 5.7.1696 Kangasniemi, eli suurena nälkävuonna 1696. Taulu 13.7 Hannu Sipinpoika Pylvänäinen (Hans Sigfredsson Pylfwäin) Syntyi v. 1672 talollisen poikana Mannilan n:o 4 Pösössä, jossa oli itsekin talollinen ja isäntänä isänsä jälkeen v. 1708 -1710. Hannu esiintyi tilansa mukaisesti myös sukunimellä Hannu Pösö. Hannun elinaikana koettiin historiamme hirvittämimmät kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet 1695 1697. Hannu kuoli jo 38 v. ikäisenä v. 1710 loka/marraskuun vaihteessa Mannilassa ja haudattiin 13.11.1710 Kangasniemellä, siis Isonvihan alkuaikana. s. 626 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 13.8 Marketta Tuomaantytär Hokkanen (Margaretha Thomasdotter Håckain) Syntyi v. 1669 talollisen tyttärenä Kangasniemen Hokan Simpiäniemessä. Isä taulussa 5.D.11. Marketan synt.aika määräytyi kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan vuodelle 1669, jossa on ilmeisesti hieman virhettä, todennäköisesti Marketta Marketta syntyi 1670 –luvulla, sillä kirkonkirjoissa usein liioiteltiin kuolinikien kohdalla. Marketta esiintyi myös sukunimellä Simpiäinen. Marketta avioitui tai naitettiin v. 1698 Hannu Pylvänäisen, eli Pösön puolisoksi. Emäntänä Mannilan Pösössä. Asui miehensä kuoleman jälkeen leskenä poikansa Sipin luona Mannila n:o 4:ssä. Marketta kuoli keuhkotautiin 91 v. ikäisenä 11.1.1760 Kangasniemen Mannila n:o 4:ssa ja haudattiin kirkon lattian alle 20.1.1760. 73 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Sipi Hannunpoika Pylvänäinen, s. 17.8.1700 Kangasniemi. Tauluun 13.9. - Hannu Hannunpoika Pylvänäinen, s. v. 1701 ja kast. 17.11.1701 Kangasniemi, k. v. 1771 Kangasniemen Vehmaan kylässä. Talollinen Kangasniemen Vehmaan kylässä v. -1744 1771. Puoliso 7.12.1729 Elina Sipintytär Kouko, s. 19.10.1712, k. 2.11.1777 Kangasniemi. - Heikki Hannunpoika Pylvänäinen, s. 5.1.1706 Kangasniemi - Maria Hannuntytär Pylvänäinen, s. 4.5.1708 Kangasniemi Taulu 13.9 Sipi Hannunpoika Pylvänäinen (Sigfred Hansson Pylfväin) Syntyi 17.8.1700 talollisen poikana Kangasniemen Mannilan Pösössä. itsekin talollinen ja isäntä Mannila n:o 4:ssa, eli Pösössä v. -1722 -1730-. Sipin nuoruuden aikaa synkisti Isonvihan aika v. 1710 -1721. Sipi oli kahdesti aviossa, kun ensimmäinen vaimo Maria kuoli syksyllä 1755 niin Sipi avioitui uudestaan seuraavan v. 1756 syksyllä 56 v. ikäisenä 26 v. ikäisen Kaarinan kanssa. Vaimonsa synnyttivät Sipille ainakin 13 lasta. Vuoden 1762 talvikäräjillä tuomittiin 5 Mannilan isäntää; Pekka ja Matti Manninen, Heikki Suuronen, Tuomas Hokkanen ja Sipi Pylvänäinen, 100 hopeataalarin sakkoon, 12 kuparitaalarin hyvitykseen asianomistajalle ja oikeuskulujen maksamiseen, koska he olivat seipäät kädessä karkottaneet nimismies Anders Tujulinin, kun hän oli maaherran käskystä toimittamassa ulosmittausta. Hänen oli kuitenkin täytynyt palata tyhjin toimin, koska mannilalaiset olivat tönineet ja tyrkkineet häntä niin, että oli saanut nenäänsä vamman. Viite: s. 162 KH -I. Sipi kuoli 73 v. ikäisenä 2.9.1773 Kangasniemen Mannilassa. s. 626 Sukupuuni -kirja (Tommy Koukka). Taulu 13.10 Maria Pekantytär Manninen (Maria Peersdotter Mannin) Syntyi v. 1700 talollisen tyttärenä Kangasniemen Mannila n:o 4:ssa. Isä taulussa 14.7. Maria avioitui tai naitettiin 26 v. ikäisenä 11.12.1726 Mannila n:o 4 jaetun tilan, sen puolikkaan Pösön tilan pojan Sipi Pylvänäisen puolisoksi. Emäntänä Pösön tilalla. Maria kuoli 55 v. ikäisenä 6.10.1755 Mannilassa. Lapset: - Hannu Sipinpoika Pylvänäinen, s. 8.12.1727 Kangasniemi - Sipi Sipinpoika Pylvänäinen, s. 2.1.1730 Kangasniemi. Tauluun 13.11. - Maria Sipintytär Pylvänäinen, s. 22.3.1732 Kangasniemi - Pekka Sipinpoika Pylvänäinen, s. 1.2.1739 Kangasniemi, k. 1764 Kangasniemi - Matti Sipinpoika Pylvänäinen, s. 1.2.1739 (kolmosena) Kangasniemi - Paavo Sipinpoika Pylvänäinen, s. 1.2.1739 (kolmosena) Kangasniemi, k. 1739 Kangasniemi - Tuomas Sipinpoika Pylvänäinen, s. 7.4.1741 Kangasniemi, k. 1742 Kangasniemi - Marketta Sipintytär Pylvänäinen, s. 11.6.1743 Kangasniemi, k. 1744 Kangasniemi - Marketta Sipintytär Pylvänäinen, s. 7.7.1746 Kangasniemi Kaarina Pertintytär Pulliainen (Karin Bertilsdotter Pulliain) Syntyi 10.11.1730 talollisen tyttärenä Kangasniemen Hokanniemessä. Kaarinan vanhemmat olivat Pertti Pekanpoika Pulliainen (s. 1686, k. 1741 Kangasniemi) ja Riitta Pyykkönen (s. 1685, k. 1755 Kangasniemi). Kaarina avioitui tai naitettiin 26 v. ikäisenä 28.11.1756 Sipi Pylvänäisen 2. puolisoksi. Emäntänä Mannila n:o 4:ssa. Kaarina kuoli 57 v. ikäisenä v. 1787 Mannilassa. Lapset: - Paavo Sipinpoika Pylvänäinen, s. 18.1.1758 Kangasniemi - Tuomas Sipinpoika Pylvänäinen, s. 12.1.1760 Kangasniemi - Risto Sipinpoika Pylvänäinen, s. 30.7.1763 Kangasniemi - Kaarina Sipintytär Pylvänäinen, s. 9.8.1768 Kangasniemi 74 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 13.11 Sipi Sipinpoika Pylvänäinen (Sigfred Sigfredsson Pylfväin) Syntyi 2.1.1730 talollisen poikana Kangasniemen Mannilassa, josta tuli v. 1753 vävyksi Hokanniemen kylän (Hokka talo n:o 8) Perttulan tilalle, jossa oli sitten talollinen ja isäntänä. Sipi kuoli jo 40 v. ikäisenä 8.12.1770 Hokanniemen Perttulassa. Taulu 13.12 Maria Ristontytär Hokkanen (Maria Christersdotter Håckain) Syntyi 2.2.1730 talollisen tyttärenä Hokan kylän Perttulassa. Isä taulussa 5.E.7. Maria avioitui tai naitettiin 23 v. ikäisenä 9.12.1753 Sipi Pylvänäisen puolisoksi. Maria toimi sitten kotitilansa emäntänä Hokanniemi n:o 8, eli Perttulan tilalla. Maria kuoli hieman vajaan 83 v. ikäisenä 12.1.1817 Hokanniemessä. Lapset: - Kustaa Sipinpoika Pylvänäinen, s. 6.6.1755 Kangasniemi. Tauluun 13.13. - Katariina Sipintytär Pylvänäinen, s. 7.3.1757 Kangasniemi - Anna Sipintytär Pylvänäinen, s. 1.8.1762 Kangasniemi - Maria Sipintytär Pylvänäinen, s. 22.5.1765 Kangasniemi - Risto Sipinpoika Pylvänäinen, s. 9.6.1768 Kangasniemi, k. 23.11.1849 Kangasniemi Taulu 13.13 Kustaa Sipinpoika Pylvänäinen (Gustaf Sigfredsson Pylvänäin) Syntyi 6.6.1755 talollisen poikana Hokanniemen Perttulassa. Talollinen ja isäntänä Hokan kylässä (Hokanniemellä) Hokka n:o 8 jaetulla Perttulan tilalla. Kustaa kuoli 53 v. ikäisenä Suomen sodan aikaan 8.6.1808 Hokanniemessä. Taulu 13.14 Anna Ristontytär Hokkanen (Anna Christersdotter Håckain) Syntyi tiettävästi 20.6.1760 Kangasniemen Hokanniemessä. Ilmeinen isä taulussa 5.G.3. Annan patronyymi ei selvinnyt kirkonkirjoista eikä vihkitietoja löydy. Todennäköisesti Anna on Hokanniemi n:o 4 talollisen Risto Aabrahaminpoika Hokkasen ja Anna Laurintytär Hokkasen tytär. Hokka n:o 4:ssa RK:n 1782 -1789 sivulla 31 ilmoitettiin tytär Annan avioituneeksi. Anna avioitui n. 23 v. ikäisenä tiettävästi v. 1783 Kustaa Pylvänäisen puolisoksi, jolloin hänet oli v. 1783 merkitty RK:n mukaan Kustaan puolisoksi Hokka n:o 8:ssa. Perttulan tilan emäntä. Anna eli peräti n. 90 v. ikäiseksi, sillä hän kuoli 20.1.1850 Hokanniemessä. Lapset: - Paavo Kustaanpoika Pylvänäinen, s. 11.1.1784 Kangasniemi, k. 29.12.1846 Kangasniemi - Maria Kustaantytär Pylvänäinen, s. 2.6.1789 Kangasniemi. Tauluun 11.12. - Anna Kustaantytär Pylvänäinen, s. 30.1.1793 Kangasniemi - Kustaa Kustaanpoika Pylvänäinen, s. 3.3.1799 Kangasniemi - Katariina Kustaantytär Pylvänäinen, s. 1.3.1801 Kangasniemi - Heikki Kustaanpoika Pylvänäinen, s. 29.1.1804 Kangasniemi, k. 14.1.1852 Kangasniemi TAULU 14 MANNISEN SUKUHAARA Taulu 14.1 Markus Manninen (Marcus Mannin) Syntyi n. v. 1600 Vesulahdella (Kangasniemellä). Talollinen Himottulassa v. -1644 -1649-. Vuosien 1662 -1663 henkikirjojen mukaan Markus asui vaimoineen Suurolassa. Todennäköisesti Markuksen isännöimä talo oli myöhempi Mannilan kylän talo n:o 1. Vuoden 1561 maakirjan mukaan Vesulahden pitäjän Vanhanmäen kymmenkunnan anekin n:o 315 isännät olivat Antti Laurinpoika, Heikki, Mauno, Lauri, Paavo ja Antti Manninen, joiden maat 75 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 vastasivat myöhempiä Mannilan kylän tiloja 1 -5 ja Suurolan kylän tiloja 1-2. (s. 58 KH-I, eli Antero Mannisen Kangasniemen historia I, sivu 58). Vaikka Manniset olivat paljon vanhempia kangasniemeläisiä kuin Suuroset, nykyisen Suurolan ja Mannilan muodostama kylä kulki aluksi Suurolan nimellä, mikä arvatenkin johtui siitä, että Suurolan kartanolla oli von der Pahlenien aikana hallitseva asema. Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa Mannilan viisi tilaa, jotka kaikki sijaitsivat Tikunselällä, olivat jo erotettuina omaksi kyläksi, vaikka maat asuinpaikkoja (kotipeltoja) lukuun ottamatta olivat yhteiset siten, että mannilaisille kuului niistä kaksi ja suurolaisille yksi kolmannes. Alkuperäisillä asuttajilla oli v. 1664 hallussaan vielä kaksi kylän viidestä tilasta. (s. 450 KH-I). Markus kuoli v. 1663 jälkeen (henkikirjan mukaan oli elossa vielä 1663). Lähde: s. 437 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kirjoittaja on myös Mannisen suvun jälkeläinen isänsä äidin kautta. Taulu 14.2 N.N. Markuksen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Niilo Markuksenpoika Manninen, s. n. v. 1630 Kangasniemi. Tauluun 14.3. - Matti Markuksenpoika Manninen. Asui Suurolassa (Mannilassa) vielä v. 1669. Matilla oli vaimo jo v. 1662. Matti Markuksenpoika Mannisen toinen puoliso oli mahdollisesti Kangasniemellä huhtikuussa 1688 vihitty Maria Laurintytär. Piispan- ja rovastintarkastusten suorittajat kiinnittivät erityisen suurta huomiota siihen, esiintyikö Kangasniemen seurakunnassa ”epäjumalanpalvelijoita, manaajia tai noitia”. Vuoden 1681 tarkastuksessa esitettiin Matti Markuksenpoika Mannista vastaan syytös, joka tuohon aikaan oli sangen vakavaa laatua. Viipurilaisen raatimiehen Antti Juhonpojan kirjeessä väitettiin Mannisen noituneen raatimiehen vaimon, niin että tämä oli saanut halvauksen. Raatimies kirjoitti edelleen mikkeliläisen Paavo Saikkosen hänelle kertoneen, että Manninen oli vanhastaan pahamaineinen noita. Mannisella ilmeisesti kuitenkin oli puhdas omatunto tai sitten hän tosiaan oli koko pitäjän pelkäämä noita: kun hän näet vaati seurakuntalaisia ilmoittamaan, oliko kukaan kuullut hänen harjoittavan noituutta, vakuuttivat ”kaikki yhdestä suusta”, ettei kukaan ollut milloinkaan kuullut tai havainnut hänestä mitään sellaista. Ilmiantajaa kehoitettiin näin ollen kääntymään maallisen oikeuden puoleen, koska koko seurakunta vapautti syytetyn noituussyytöksestä. Vuonna 1664 oli Mannilan myöhempää numeroa 1 vastaavan talon isäntänä Niilo Markuksenpoika Manninen. Noituudesta ilmiannettu Matti oli luultavasti hänen veljensä. (s. 366 KH-I). - Tapani Markuksenpoika Manninen. Mainittiin vaimoineen talollisen veljenä Mannilassa v. 1659 -1676-. Taulu 14.3 Niilo Markuksenpoika Manninen (Nils Marcusson Mannin) Syntyi n. v. 1630 talollisen poikana Kangasniemen Suurolassa, tai paremminkin Mannilassa. Talollinen Suurolassa v. -1658 -1668- ja Mannilassa v. -1676-. Niilo kuoli v. 1676 jälkeen Mannilassa. Lähde: s. 440 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 14.4 N.N. Niilon puolison nimeä ei tiedetä. Niilo Mannisen leski kuoli 20.1.1695 Mannilassa. Lapset: - Markus Niilonpoika Manninen, s. n. 1650 Kangasniemi. Tauluun 14.5. - Tapani Niilonpoika Manninen. Asui Mannilassa talollisen veljenä v. -1678-. Taulu 14.5 Markus Niilonpoika Manninen (Marcus Nilsson Mannin) Syntyi n. v. 1650 talollisen poikana Kangasniemen Suurolassa (Mannilassa). Mainittiin talollisen poikana Suurolassa (Mannilassa) jo v. 1663 henkikirjassa. Talollinen Mannilassa v. -1678-, -1690- 76 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 1697. Henkikirjojen mukaan Markulla oli vaimo ainakin jo v. 1668. Markus kuoli n. 47 v. ikäisenä hirvittävän nälkävuoden 1697 maaliskuussa Kangasniemen Mannilassa. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen eräs esi-isä oli Kangasniemellä v. 1640 syntynyt Nuutti Manninen, jonka mahdollinen sukulaisuus Markus Manniseen on selvittämättä. Lähde: s. 437 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 14.6 N.N. Markuksen 1. puolison nimeä ei tiedetä. Puolisona jo v. 1668. Markus Mannisen 1. vaimo kuoli 15.7.1692 Kangasniemen Mannilassa. Lapset: - Niilo Markuksenpoika Manninen. Talollinen Mannilassa v. -1701-, sittemmin mainittiin v. 1702 -1710 talollisen Pekka Mannisen veljenä. - Pekka Markuksenpoika Manninen, s. n. 1669 Kangasniemi. Tauluun 14.7. - Anna Markuksentytär Manninen, s. 1674 Kangasniemi. Tauluun 5.D.6. k. 2.1.1752 Kangasniemi, Hokanniemi. Puoliso v. 1698: Niilo Heikinpoika Hokkanen, eli Simpiäinen, s. n. v. 1675 Kangasniemi, Hokanniemi. - Helka Markuksentytär Manninen. Mainittiin v. 1702 henkikirjassa talollisen Pekka Mannisen sisarena Mannilassa. Puoliso 1.12.1702: Klemetti Reinikainen. - Marketta Markuksentytär Manninen. Puoliso 26.12.1706 Lauri Sipinpoika Pylvänäinen. - Matti Markuksenpoika Manninen, s. v. 1688 Kangasniemi, k. 23.3.1760 Kangasniemi Mannila. Torpparina Mannilassa. Puoliso 26.12.1711: Marketta Heikintytär Ollikainen, s. 1690 Pieksämäki, Haukivuori. - Risto Markuksenpoika Manninen, s. 22.9.1689. Puoliso 3.12.1711 Marketta Yrjöntytär Lukkarinen. Anna Juhontytär Kokko-Laitinen (Anna Johansdotter Kåkko-Laitin) Markuksen toinen puoliso oli Kangasniemellä kesäkuussa 1693 vihitty Anna Juhontytär KokkoLaitinen. Anna kuoli pian miehensä jälkeen hirvittävän nälkävuoden 1697 huhtikuussa Mannilassa. Lapsi: - Regina Markuksentytär Manninen, s. 1696 Kangasniemi, k. 1697 ja haud. 6.6.1697 Kangasniemi. Taulu 14.7 Pekka Markuksenpoika Manninen (Peer Marcusson Mannin) Syntyi v. 1669 talollisen poikana Kangasniemen Mannilassa. Talollinen Mannilassa Pohjan sodan ja Isonvihan aikaan v. -1704 -1722-. Pekka kuoli 67 v. ikäisenä 7.3.1736 Kangasniemen Mannilassa ja haudattiin kirkkoon, sen lattian alle, mikä osoitti hänen olleen varakas ja vaikutusvaltainen henkilö aikanaan. Lähde: s. 442 -443 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 14.8 Kerttu Tuomaksentytär Avikainen (Gertrud Thomasdotter Avikain) Syntyi v. 1675 talollisen tyttärenä Kangasniemen Kerinkannan tilalla. Isä taulussa 10.A.7. Avioitui tai naitettiin jo 16 v. ikäisenä 26.12.1691 Pekka Mannisen puolisoksi. Emäntänä Kangasniemen Mannilan tilalla, jossa Kerttu kuoli 60 v. ikäisenä 1.6.1735. Lapset: - Helka Pekantytär Manninen, s. 22.10.1694 Kangasniemi - Anna Pekantytär Manninen, s. 25.9.1697 Kangasniemi. Puoliso: Yrjö Yrjönpoika Nousiainen, s. 1691 Kangasniemi, k. ennen v. 1757 Kangasniemi. Annan ja Yrjön jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti. - Pekka Pekanpoika Manninen, s. v. 1699, kuoli 9 kk:n ikäisenä v. 1700 ja haud. 24.6.1700 Kangasniemi 77 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Maria Pekantytär Manninen, s. v. 1700 Kangasniemi. Tauluun 13.10. TAULU 15 LAITISEN SUKUHAARA Yleistä: Nimen Laitinen nimistötutkijat ovat katsoneet pohjautuvan germaanisperäiseen miehennimeen, jonka yläsaksalaisina muotoina ensimmäisen vuosituhannen lopulta tunnetaan asut Laitha, Laitu, Lethu, Leda ja Ledi sekä ruotsalaisina Ledhe ja Lete, alasaksalaisena (siis pohjoissaksalaisena) Ladicke. Vakkasuomalaisen Laitilan pitäjän jo keskiajalla tunnettu (v. 1430) ruotsinkielinen nimi Letala tukee tätä selitystä. Kaarinassa on puolestaan kirjattu v. 1437 Mattis Leasson (= Matti Laitinpoika?). Nimi ilmeisesti lainautui saksalaisten kauppiaiden mukana sekä Suomen- että Pohjanlahden perukoille asti, ja siitä tuli ehkä molemmilla tahoilla nykyisen sukunimistömme aineosa. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet). Virunmaalla esiintyy talojen nimet Laidu ja Laido sekä isäntien nimet Laid ja Laidoner. Inkerissä on kylä Laitisi. Nimen varhainen ja runsas esiintyminen paikanniminä Varsinais-Suomen rannikolla, juuri siellä mihin virolaiset Suomenlahden yli soudettuaan asettuivat, tukee vahvasti käsitystä siitä, että Laitiset tulivat Virosta Varsinais-Suomeen. Sieltä he siirtyivät ehkä jo noin v. 1000 Etelä-Savon Pellosniemelle ja samoihin aikoihin Jääksen seuduille. Luultavasti jo näihin aikoihin alkoi Laitisia siirtyä Varsinais-Suomesta myös pohjoiseen, Kokemäenjoen alajuoksulle Nakkilaan ja Pomarkkuun sekä Hämeenkyröön, josta jokunen ruokakunta lienee siirtynyt pohjoisemmaksi. pääosa siirtyi kuitenkin järvien rannoille Vesilahdelle, Lempäälään ja Pälkäneelle. Pälkäneeltä Laitisia siirtyi Keski-Savon erämaille, josta heitä hajaantui Kangasniemelle, Pieksämäelle, Leppävirralle, Suonenjoelle, Jäppilään ja Joroisiin. Joko Pälkäneeltä tai muista Suur-Sääksmäen pitäjistä Laitisia siirtyi Asikkalaan ja Hollolaan. On todennäköistä, että sieltä heitä siirtyi edelleen esimerkiksi Lahisten kartanon erämaille Etelä-Savoon. Kartanolla oli jo varhain erämaita mm. Rantasalmella. Laitisten suvun huomattavimpia asuinpaikkoja ovat olleet Laitisista nimensä saaneet Varsinais-Suomen kylät: Laitilan pitäjä (entinen Untamala), Hämeenkyrön Laitila (suuri yksittäistila), Pälkäneen Laitikkala (neljänneskunta, kylä ja jakokunta) ja siellä Kokkosten kärjen Kokkola ja Hollolassa Laitialan kylä ja kartano. Vaikka nimet Pälkäneenkin isäntäluetteloissa esiintyvät patronyymeinä, ovat sukunimet säilyneet ja olleet kansan keskuudessa koko ajan käytössä. Tätä osoittaa mm. se, että Savossa esimerkiksi Pälkäneeltä tulleilla ne on otettu kirjoitettunakin käyttöön. (Eino E. Laitisen artikkeli Laitisten sukuseuran lehdessä 2/1999 "Laitiset ovat lähtöisin Varsinais-Suomesta"). Lähde: s. 330...331 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kirjoittaja on myös Laitisen suvun jälkeläisiä. Laitisten suvulla on oma sukuseura: Laitisten sukuseura ry, kts.: www.laitistensukuseura.fi (tai http://suvut.genealogia.fi/laitinen/). Seura julkaisee omaa sukulehteään: Laitiset. Laitisen suvusta on kirjoitettu useampikin kirja, mm.: Jarmo Ahlstrand: Kagasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukupuu (v. 1994), sekä: Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I (v. 2003). Laitisten suvun esi-isä on mahdollisesti ollut 1300 -luvulla elänyt Laiti. Lähde: Jarmo Ahlstrand; Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I, sivu 4 ja 8. Taulu 15.1 N.N. Laitinen Syntyi n. v. 1490. Nimeltä tuntematon Kangasniemen Laitisen suvun kantaisä, jonka etunimi ei ole säilynyt tiedossa. Omisti mahdollisesti Kangasniemeltä Laitiala n:o 1 -3:n, Synsiö n:o 7 -8:n, Koittila n:o 3:n ja Kaihlamäki n:o 10 Puntan. Kangasniemelle Laitiset lienevät tulleet Ristiinan pohjoisosista, jossa vielä v. 1561 Laitisilla oli useampi jättitila vierekkäin. Keskeisin tila joutui 1700 -luvun alussa aatelisille. Tästä muodostettiin Vitsiälän kylän Löydön kartano. Tämän kartanon maiden lisäksi Laitisten kantatila käsitti Ristiinasta Laitialan kylän sekä tilan Mäntyharjun Ollikala n:o 1:ssä. Löydön kartanon päärakennus sijaitsee nykyään paikalla, jossa Laitisten päärakennus on sijainnut. (Jarmo Ahlstrand; Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I). Vuonna 1541 Pellosniemellä, nykyisessä Ristiinassa, mainittiin isäntänä Hannu Laitinen. Lähde: s. 330...331 Sukupuuni (Tommy Koukka). 78 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 15.2 N.N. Laitisen sukuhaaran kantaäidin nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Mauno Laitinen, s. n. 1515. Tauluun 15.3. - Pekka Laitinen. Asui Puntassa. - Antti Laitinen. Asui Äkrynmäellä. - N.N. Laitinen. Asui Seppälässä. Taulu 15.3 Mauno Laitinen (Måns Laitin) Syntyi n. v. 1515 Kangasniemen Laitialassa. Talollinen ja isäntä Laitiala n:o 1 -3:ssa, Synsiö n:o 7 8:ssa, Koittila n:o 3:ssa sekä Kaihlamäki n:o 10 Puntassa vielä v. 1560. Mauno kuoli v. 1560 jälkeen Kangasniemellä. Lähde: s. 339 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 8 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). Taulu 15.4 N.N. Maunon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Pekka Maunonpoika Laitinen, s. n. 1540 Kangasniemi. Tauluun 15.5. - Heikki Maunonpoika Laitinen. Asui Puntassa. Kuoli v. 1580 jälkeen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Heikki Maunonpoika Laitisen omaisuus oli 10 markan arvosta kuparia, 2 tammaa (9 mk), 1 lehmä, 1 vuoden vanha nauta ja 2 lammasta. Hän maksoi veroa 2 markkaa, 5 äyriä ja 6 penninkiä. Hänen naapurustossaan asui runsaasti Orasia, mutta myös Suurosia, Mannisia ja Himotuisia. - Lauri Maunonpoika Laitinen. Asui Puntassa. Kuoli v. 1588 jälkeen. - Mikko Maunonpoika Laitinen. Asui Puntassa. - Juho Maunonpoika Laitinen. Asui Puntassa. - Mauno Maunonpoika Laitinen. Asui Rantakylässä. Kuoli v. 1588 jälkeen. Taulu 15.5 Pekka Maunonpoika Laitinen (Pehr Månsson Laitin) Syntyi n. v. 1540 Kangasniemen Laitialassa. Talollinen Laitiala n:o 1 -3:ssa, Synsiö n:o 7 -8:ssa, Koittila n:o 3:ssa ja Kaihlamäki n:o 10 Puntassa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Pekka Maunonpoika Laitisen omaisuus oli 1 leiviskä ja 1 markka kuparia, hevonen (20 mk), 3 lehmää, nuorta kartaa 3 3-vuotiasta ja 2 vuoden vanhaa, 4 lammasta, 4 pukkia ja 1 sika. Veroa hän maksoi 8 markkaa, 5 äyriä ja 12 penninkiä. Hän oli siis varsin vauras talollinen. Kuoli v. 1588 jälkeen Kangasniemellä. Lähde: s. 342 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 8 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). Taulu 15.6 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Antti Pekanpoika Laitinen, s. n. 1560 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Laitiala n:o 2:ssa sekä Kaihlamäki n:o 10 Puntassa. Antti kuoli v. 1638 jälkeen Puntassa. - Mauno Pekanpoika Laitinen, s. n. 1562 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Laitialan Kuupelossa. Mauno kuoli v. 1631 jälkeen Kangasniemellä. Maunon jälkeläisiä on mm. valtioneuvos Harri Holkeri. - Heikki Pekanpoika Laitinen, asui Puntassa. Kuoli v. 1588 jälkeen. - Lauri Pekanpoika Laitinen, s. n. 1570 Kangasniemi. Tauluun 15.7. - Pekka Pekanpoika Laitinen, s. n. 1580 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Ohensalossa. Kuoli v. 1634 jälkeen. Pekan jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti). 79 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Paavo Pekanpoika Laitinen, asui Puntassa. Kuoli v. 1605 jälkeen. Taulu 15.7 Lauri Pekanpoika Laitinen (Lars Peersson Laitin) Syntyi n. v. 1570 talollisen poikana Kangasniemen Laitialasta. Talollinen, isäntänä Koittila n:o 3, eli Kokko-Laitisen tilalla, sittemmin Kokon talon isäntä v. 1589...1618-. Lauri kuoli v. 1618 jälkeen. Kts. s. 337 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 150 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). Taulu 15.8 N.N. Laurin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Lauri Laurinpoika Laitinen, s. n. v. 1588 Kangasniemi, k. v. 1615 jälkeen. - Mauno Laurinpoika Laitinen, s. n. v. 1590 Kangasniemi. Tauluun 15.9. - Pekka Laurinpoika Laitinen, s. n. v. 1590 Kangasniemi. Asui Kokossa, sekä Ohensalossa, k. v. 1623. Taulu 15.9 Mauno Laurinpoika Laitinen (Måns Larsson Laitin) Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Kangasniemen Koittila n:o 3 Kokon tilalla. Talollinen, isäntänä Kangasniemen Koittila n:o 3 Kokossa vielä v. 1631. Mauno kuoli v. 1631 jälkeen. Kts. s. 340 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 150 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). Taulu 15.10 N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Mauno Maunonpoika Laitinen, s. n. v. 1620 Kangasniemi. Tauluun 15.11. Taulu 15.11 Mauno Maunonpoika Laitinen (Måns Månsson Laitin) Syntyi n. v. 1620 talollisen poikana Kangasniemen Koittila n:o 3 Kokon tilalla. Talollinen, isäntänä Kokon tilalla vielä v. 1666. Mauno kuoli v. 1666 jälkeen. Kts. s. 340 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 150 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). Taulu 15.12 N.N. Maunon puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Juho Maunonpoika Laitinen, s. n. v. 1647 Kangasniemi. Tauluun 15.13. - Yrjö Maunonpoika Laitinen, s. n. v. 1648 Kangasniemi. Talollinen Koittila n:o 3 Kokossa. Yrjö kuoli n. v. 1710. Puoliso n. v. 1670: Valpuri, s. v. 1646 (?), k. v. 1713 Kangasniemi. Yrjön ja Valpurin jälkeläisiä on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen. - Lauri Maunonpoika Laitinen, s. n. v. 1658 Kangasniemi. Asui Koittilan Kokossa v.-1682-, Kaihlamäessä v. -1688 -1690-, ja Kutemajärvellä jossa Lauri kuoli v. 1699 huhtikuussa. Taulu 15.13 Juho Maunonpoika Laitinen (Johan Månsson Laitin) Syntyi n. v. 1647 talollisen poikana Kangasniemen Koittila n:o 3 Kokon tilalla. Asui Synsiälä n:o 1 Laitialassa. Laitisten sukukirjan mukaan Juho olisi vihitty n. v. 1663 erään Ohensalosta kotoisin olleen Laitisen tyttären kanssa. Juho kuoli n. 49 v. ikäisenä 22.3.1696 Synsiälässä, eli Juho kuoli nälkäkatastrofivuoden 1696 keväällä. Kts. s. 335 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 150 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand). 80 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 15.14 N.N. tytär Laitinen (N.N. dotter Laitin) Etunimeltä tuntematon Laitisen tytär Ohensalosta. Avioitui n. v. 1663 Juho Laitisen kanssa. Emäntänä Synsiälän n:o 1 Laitialassa. Lapset: - Mauno Juhonpoika Laitinen, s. n. v. 1664 Kangasniemi. - Juho Juhonpoika Laitinen, s. n. v. 1666 Kangasniemi. Asui Kutemajärvi n:o 12:ssa vielä v. 1710. – Puoliso n. v. 1706 Maria, s. n. v. 1665, k. 1.4.1740 Kangasniemi. - Paavo Juhonpoika Laitinen, s. n. v. 1672 Kangasniemi. Asui Synsiälä n:o 1 Laitialassa ja sitten Kutemajärvellä vuodesta 1705. Kuoli joulukuussa 1710 Kangasniemi. - N.N. Juhonpoika Laitinen, s. n. v. 1681, k. n. v. 1700 Kangasniemi. - Klemetti Juhonpoika Laitinen, s. v. 1686 Kangasniemi. Tauluun 15.15. Taulu 15.15 Klemetti Juhonpoika Laitinen (Clemet Johansson Laitin) Syntyi v. 1686 ja kast. 23.5.1686 Kangasniemen Synsiälässä. Klemetti tuli Synsiälästä vävyksi Väärälän kylään. Talollinen Väärälä n:o 1:ssä v. -1722 -1754. Klemetti kuoli 68 v. ikäisenä 28.6.1754 Väärälässä. Lähde: s. 336 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 15.16 Marketta Pekantytär Poikolainen (Margaretha Persdotter Poikolain) Syntyi v. 1692 ja kast. 17.2.1692 Kangasniemen Väärälässä. Isä taulussa 21.9. Marketta avioitui tai naitettiin 20 v. ikäisenä 23.3.1712 Klemetti Laitisen puolisoksi ja oli sitten emäntänä kotitilallaan Väärälässä. Marketta kuoli 50 v. ikäisenä 1.9.1742 Väärälässä. Lapset: - Pekka Klemetinpoika Laitinen, s. 9.1.1713 Kangasniemi. Tauluun 15.17. - Juho Klemetinpoika Laitinen, s. 1720 Kangasniemi, k. 28.12.1783 Pieksämäki. Asui Kangasniemen Väärälä n:o 1:ssä v. -1739 -1746-. Muutti 14.2.1748 Kangasniemeltä Pieksämäelle. Asui Pieksämäen Niininiemen Hertunniemessä v. -1749 -1758-, Virmasniemellä v. -1767-, torppari Hankamäki n:o 1:ssä v. -1771 -1783. Juhon 1. puoliso oli Liisa Suuronen, s. 1721, k. ennen v. 1783 sekä 2. puoliso Eeva Roponen, s. 1726, k. 1791 Pieksämäki. - Maria Klemetintytär Laitinen, s. n. 1722 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 13.7.1740 Pekka Pekanpoika Kovanen, Salmenkylä n:o 1:stä. - Regina Klemetintytär Laitinen, s. n. 1726 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 1.7.1744 Niilo Yrjönpoika Paappanen, Kutemajärvi n:o 3:sta. - Helka Klemetintytär Laitinen, s. 29.3.1728 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 18.12.1748 Tuomas Tuomaanpoika Tiihonen, Kutemajärvi. - Marketta Klemetintytär Laitinen, s. n. 1729 Kangasniemi. – Puoliso 1747 Pekka Pekanpoika Pöntynen, Hankapohjasta. - Heikki Klemetinpoika Laitinen, s. 1730 Kangasniemi. Asui Kaihlamäessä v. –1758-, Väärälässä v. –1784-, Kaihlamäessä v. –1799 -1805. Sotilas. Oli sotilasnimeltään Dunder. Tuli 23.1.1750 ruotuun n:o 129. Vuoden 1785 pääkatselmuksessa kerrataan palvelleen 35 v. 7 kk ja olleen iältään 56 v. 7 kk. Poistui palveluksesta v. 1787. Oli pituudeltaan 5 jalkaa 8 tuumaa. Kuoli 2.8.1805 Kangasniemi. - Puoliso 1. Kangasniemellä 1.3.1753 Martta Friberg, Salmenkylästä, s. 1735, k. 23.4.1775 Kangasniemi. Martan vanhemmat olivat korpraali Juho Friberg ja Kaarina Antintytär Hämäläinen. – Puoliso 2. Kangasniemellä 24.12.1775 Maria Juhontytär Manninen, Hokanniemestä, s. 1731, k. 6.3.1779 Kangasniemi. – Puoliso 3. Kangasniemellä 17.10.1779 Helena Tuomaantytär Peuha, Hartolasta, s. 1755, k. 12.3.1781 Kangasniemi, pistos. – Puoliso 4. Kangasniemellä 30.12.1781 Valpuri Laitinen, s. 26.2.1748 Kangasniemi. Valpurin vanhemmat olivat Sipi Yrjönpoika Laitinen (s. 6.2.1714 Kangasniemi, k. 13.3.1748 Kangasniemi) ja Marketta Hämäläinen (s. 1713, k. 1773 81 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Kangasniemi). – Puoliso 5. Kangasniemellä 31.12.1786 Liisa Venäläinen, s. 1750. Asui leskenä Kaihlamäessä vielä v. 1814. Hemmo Klemetinpoika Laitinen, s. 12.8.1735 Kangasniemi. Asui Kutemajärvi n:o 3:ssa. Kuoli 11.12.1789 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 24.10.1756 Maria Juhontytär Riepponen, s. 1730. Taulu 15.17 Pekka Klemetinpoika Laitinen (Petter Clemetsson Laitin) Syntyi 9.1.1713 Kangasniemen Väärälässä. Tuli vävyksi Kutemajärvelle, jossa oli talollinen ja isäntänä Kutemajärvi n:o 5:ssa. Pekka kuoli 55 v. ikäisenä 26.5.1768 Kutemajärvellä. Lähde: s. 343 -344 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 15.18 Kaarina Niilontytär Hokkanen (Carin Nilsdotter Håckain) Syntyi v. 1703 ja kast. 25.2.1703 Kangasniemen Kutemajärvellä. Isä taulussa 5.D.5. Kaarina avioitui tai naitettiin 34 v. ikäisenä 16.7.1737 Pekka Laitisen puolisoksi. Emäntänä kotitilallaan Kutemajärvi n:o 5:ssa. Kaarina kuoli vajaan 49 v. ikäisenä 1.1.1752 Kutemajärvellä. Lapset: - Niilo Pekanpoika Laitinen, s. 20.5.1738 Kangasniemi. - Marketta Pekantytär Laitinen, s. 29.4.1740 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 8.6.1767 Juho Eskonpoika Mört, Reinikkalasta. - Juho Pekanpoika Laitinen, s. 20.7.1743 Kangasniemi. Asui Kutemajärvi n:o 5:ssä. Juho kuoli n. v. 1786 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 18.12.1768 Katariina Paavontytär Hokkanen, Rekolasta, s. 1748, elossa vielä v. 1802. - Mikko Pekanpoika Laitinen, s. 6.6.1745 Kangasniemi. Tauluun 15.19. Anna Juhontytär Manninen (Anna Johansdotter Mannin) Syntyi v. 1733 Kangasniemen Hokanniemessä. Avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 16.8.1752 Pekka Laitisen 2. puolisoksi. Emäntänä Kutemajärvellä. Anna kuoli v. 1789 Kutemajärvellä. Lapset: - Risto Pekanpoika Laitinen, s. 3.4.1753 Kangasniemi. - Maria Pekantytär Laitinen, s. 21.3.1755 Kangasniemi. - Anna Pekantytär Laitinen, s. 12.4.1757 Kangasniemi. - Pekka Pekanpoika Laitinen, s. 14.6.1759 Kangasniemi. - N.N. Pekanpoika Laitinen, s. 24.5.1761 Kangasniemi, k. 25.5.1761 Kangasniemi. - Helena Pekantytär Laitinen, s. 2.7.1762 Kangasniemi. - Valpuri Pekantytär Laitinen, s. 18.5.1765 Kangasniemi. - Heikki Pekanpoika Laitinen, s. 13.8.1767 Kangasniemi. Taulu 15.19 Mikko Pekanpoika Laitinen (Michel Persson Laitin) Syntyi 6.6.1745 talollisen poikana Kangasniemen Kutemajärvellä. Talollinen ja isäntänä Kutemajärvi n:o 5:ssa v. -1773 -1789. Mikko kuoli jo 43 v. ikäisenä 14.2.1789 Kutemajärvellä. Lähde: s. 340 -341 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 15.20 Heta Ristontytär Seppänen (Hedvig Christersdotter Seppäin) Syntyi 22.5.1746 tiettävästi sotilaan tyttärenä Kangasniemen Kutemajärvellä. Isä taulussa 22.13. Avioitui tai naitettiin v. 1772 (mahdollisesti jo aiemminkin) Mikko Laitisen puolisoksi, vihkitietoja ei löydy Kangasniemen kirkonkirjoista. Heta oli avioitumisensa jälkeen emäntänä Kutemajärvi n:o 5:ssa. Muutti miehensä kuoleman jälkeen Kaihlamäki n:o 4:aan, jossa Heta kuoli vajaan 54 v. ikäisenä 20.3.1800. 82 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Maria Mikontytär Laitinen, s. 1.1.1773 Kangasniemi, k. 19.3.1868 Kangasniemi, Seppälä. Puoliso 23.5.1790 Juho Samuelinpoika Riepponen, s. 1765, k. 12.1.1843 Kangasniemi, Hokanniemi. - Matti Mikonpoika Laitinen, s. 18.3.1776 Kangasniemi. Muutti v. 1825 Kangasniemeltä Jyväskylään, jossa asui Leppävedellä vielä v. 1830. – Puoliso 1. Kangasniemellä 20.12.1801 Eeva Gabrielintytär Pylvänäinen eli Pihlgren, s. 1781, k. 29.8.1821 Kangasniemi. – Puoliso 2. Kangasniemellä 10.2.1823 Maria Viholainen, s. 6.2.1792 Kangasniemi, Synsiö n:o 6:sta. - Eeva Mikontytär Laitinen, s. 7.3.1778 Kangasniemi. – Puoliso Kangasniemellä 16.12.1804 Matti Antinpoika Kouko, s. 6.4.1772 Kangasniemi. Torppari Äkryntaipale n:o 2:ssa vielä v. 1825. - Helena Mikontytär Laitinen, s. 1785 Kangasniemi, k. 1785 Kangasniemi. - Marketta Mikontytär Laitinen, s. 1786 Kangasniemi. Tauluun 12.2. TAULU 16 MOILASEN SUKUHAARA Yleistä: Karjalaisista miehennimistä Moila, Moilo(i), Muilu < ven. Samuil, Samoi(a), heprean Samuel, on sukunimistöömme saatu mm. Moilanen. 1600 -luvun lopulle tultaessa on Moilasista paljon tietoja savo-karjalaiselta alueelta (Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta), mm. Rantasalmen, Säämingin ja Vesulahden suurpitäjistä jo v. 1541, Tavinsalmen Savilahdesta 1560 -luvulta, mutta Savon pitäjistä läntisimmistä, Pellosniemeltä, vasta 1600 -luvulta. Pohjois-Pohjanmaalta on tavattu Moilasen ruokakunta v. 1548, Kainuusta v. 1605. Sittemmin on Moilasia asunut runsaimmin Oulun, mutta myös Lapin lääneissä, Laatokan luoteisrannan pitäjissä sekä Mikkelin ja Jyväskylän seudulla. Esim. Samoilik Uskalov 1500 Räisälä, Jasko Samoilov 1500 Metsäpirtti, Lauri Moilanen 1549 Vesulahti, Per Moijlanen 1561 Nilsiä, Johan Moilain 1631 Uukuniemi, Lars Måijloinen 1647 Kitee, Mårthen Måilanen 1648 Pielisjärvi, Sintko Moiloeff 1640 Parikkala, Joh: Moilanen 1744 Rautalampi, Cnut Moilain 1745 Laukaa, Madtz Moilain 1702 Kangasniemi, Petter Moilain 1784 Haukivuori, Henric Moilain 1803 Hankasalmi, Pehr Moilanen 1789 Puolanka, Lars Moilanen 1787 Hyrynsalmi, Johan Moilanen 1723 Liminka, And. Moilanen 1756 Haukipudas, Michel Moilain 1724 Sortavala, Johan Moilain 1726 Jaakkima. Kajaanissa ja Kuusamossa tapa sukunimeä Moilala, joka on päässyt vakiintumaan sukunimeksi Moilasten asuman talon nimestä. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 361 -362). Lähde: s. 471 Sukupuuni (Tommy Koukka). Varhaisimmat Moilaset: Nykyisen Kuopion lähistöllä talosteli 1560 -luvun alussa Pekka Moilanen. Hän asui silloisessa Tavisalmen Savilahdessa aina vuoteen 1579 saakka, jolloin talo poltettiin venäläisten suorittaman hyökkäyksen aikana. Pekalla mainittiin olleen kanssaviljelijä nimeltä Paavo Moilanen eli Sianjalka. Antti Moilanen puolestaan näkyy käräjäpöytäkirjassa v. 1563. Savonlinnan ja Rantasalmen suunnalla Moilasia asui enemmälti. Vuonna 1598 maksoivat Moilaset papinveroja seuraavasti: Pekka ja Antti Moilanen Rantasalmelta, Antti Moilanen Säämingistä (=Savonlinnan seutu) sekä Pekka, Niilo ja Jussi Moilanen Vesulahdelta (=Mikkelin seutu). Säämingin Antin talo merkittiin autioksi vuodesta 1598 alkaen eikä häntä näy verotileissä enää v. 1600. Lähtikö tämä Antti pohjoiseen - ajankohta ainakin täsmää varsin tarkoin. Mahdollista on sekin, että Antti muutti vain kylästä toiseen, koska Rantasalmella asui muutamaa vuotta myöhemmin kaksi Anttia. Pohjois-Pohjanmaalla viimeistään v. 1548 oli Limingan pitäjän Laitasaaren kylään (nykyinen Muhos) oli asettunut asumaan todennäköisesti Savosta tullut Lauri Moilanen. 1550 -luvulla Laurilla oli reilun hehtaarin verran viljelyksiä. Vuonna 1559 hän maksoi vuotuisverona rahaa markan ja puoli äyriä, nelisen kiloa haukia, muutaman kilon voita ja lukkarille vakan viljaa. Oulujoen varressa kun asui, saattoi hän suorittaa verot vaikkapa lohena. Esimerkiksi vuonna 1565 Lauri maksoi kruunulle ulostekoina kaksi kiloa voita ja 34 kiloa lohta. Vuonna 1562 Laurin sukunimi vaihtui asiakirjoissa Moilasesta Rautiaksi. Länsisuomalaisen nimenantokäytännön mukaan ihmisten sukunimet eivät periytyneet, vaan vaihtuivat aina asuinpaikan mukaan. Laurin tapauksessa kysymyksessä ei kuitenkaan välttämättä ollut asuinpaikan vaihto. Rautia -nimen hän lienee saanut 83 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 siitä, että melko varmasti harjoitti sepän ammattia. 1560 -luvulla hän esiintyi asiakirjoissa myös nimellä Lasse Smedh (=seppä). Viite: Sukuseura Moilaset ry; http://suvut.genealogia.fi/moilanen/ Taulu 16.1 Pekka Moilanen (Per Moilain) Syntyi n. v. 1600 Vesulahdella (?), esi-isä Samuel, eli Moila. Asui itsellisenä Hankasalmen Pellilässä v. -1634 -1635. Vuoden 1634 henkikirjan mukaan Pekka oli sokea. Lähde: s. 471 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 16.2 Kaarina Nuutintytär Pellinen (Carin Knutsdotter Pellin) Syntyi n. v. 1600 Rautalammin Hankasalmella. Isä taulussa 23.13. Kaarina Nuutintytär mainittiin Pekka Moilasen vaimona v. 1634 -1635 henkikirjoissa, hän oli todennäköisesti Pellilän isännän Nuutti Pekanpoika Pellisen tytär. Lapset: - Matti Pekanpoika Moilanen, s. n. 1620 Rautalampi, k. 1680 jälkeen Hankasalmella. Matin jälkeläisiä on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen. - Nuutti Pekanpoika Moilanen, s. n. 1630 Rautalampi. Tauluun 16.3. - Valpuri Pekantytär Moilanen. Mainittiin Hankaveden Moilasessa Matti Moilasen siskona. Taulu 16.3 Nuutti Pekanpoika Moilanen (Cnut Peersson Moilain) Syntyi n. v. 1630 Rautalammin Hankasalmella. Vuoden 1653 henkikirjassa mainittiin Hankasalmen Oksalassa sotilas Nuutti Pekanpoika, jolla oli vaimo Valpuri ja veli Matti. Hankasalmen Pääniemen isäntä v. 1654 -1655. Ennen Nuuttia talon isäntänä oli v. 1634 -1650- Mikko Lintunen. Nuutti mainittiin Matti Moilasen veljenä Hankasalmen Moilasen talossa v. 1664, sitten Nuutti asui Hankaveden Riukulassa v. 1665. Nuutti mainittiin talolliseksi Kynsivedellä v. 1666 -1670, jolloin häntä kutsuttiin furiiriksi. Nuutti sai 8 v. verovapauden tilaansa. Ennen Nuuttia talon isäntänä oli Vilppu Brusiuksenpoika v. 1664 -1666 ja häntä ennen Tuomas Tuomaanpoika Pääkkönen. Nuutti kuoli n. v. 1670 Rautalammin Kynsivedellä. Lähde: s. 470 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 16.4 Valpuri N.N. (Walborg N.N –dotter) Syntyi n. v. 1630 ja avioitui tai naitettiin v. 1653 Nuutti Moilasen puolisoksi. Valpuri kuoli n. v. 1675 Rautalammin Kynsivedellä. Lapset: - Pekka Nuutinpoika Moilanen, s. n. v. 1650 Rautalampi, k. ennen v. 1704 Rautalammilla. Talollinen Kynsivedellä v. -1675 – 1693-. Puoliso: Anna. - Matti Nuutinpoika Moilanen, s. n. v. 1650 Rautalampi. Tauluun 16.5. Taulu 16.5 Matti Nuutinpoika Moilanen (Matz Cnutsson Moilain) Syntyi n. v. 1650 Rautalammin Hankasalmella. Asui Kynsivedellä v. -1682 -1693. Matti kuoli hirvittävien kato-, nälkä- ja kulkutautivuosien aikana v. 1696 Kynsivedellä. Lähde: s. 468 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 16.6 Maria Pekantytär (Maria Pehrsdotter) Syntyi n. v. 1655 Rautalammilla. Maria avioitui tai naitettiin ilmeisesti n. v. 1675 tienoilla Matti Moilasen puolisoksi. Lapset: - Nuutti Matinpoika Moilanen, s. v. 1676 Rautalampi. Tauluun 16.7. 84 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Pekka Matinpoika Moilanen. Laukaan Lievestuoreen Moilasen isäntä v. 1723 -1735. Pekka kuoli v. 1735 Laukaalla. - Puoliso Liisa Samuelintytär, s. 1699 Laukaa, k. 4.1.1739 Laukaa, 40 -v. ikäisenä. Liisan vanhemmat olivat todennäköisesti Moilasen talon isäntänä v. 1705 1710 mainittu Samuel Markuksenpoika (Tarvainen?) ja Marketta Heikintytär Hämäläinen (kts. alla). Taulu 16.7 Nuutti Matinpoika Moilanen (Cnut Matzson Moilain) Syntyi v. 1676 Rautalammilla. Asui Rautalammin Kuuhankaveden Moilasessa v. -1707 -1711. Laukaan Lievestuoreen Moilasen isäntä Isonvihan aikaan v. 1711 -1722. Lautamies. Ennen Nuuttia Moilasen talon isäntänä oli v. 1705 -1710 Samuel Markunpoika, jonka vaimona oli ainakin v. 1707 -1710 Marketta. Mahdollisesti Samuel kuoli v. 1710 ja Marketta -leski avioitui Nuutti Moilasen kanssa. Ennen Samuelia talon isäntänä oli Heikki Hämäläinen, joten Samuel olisi tullut vävyksi taloon. Mahdollisesti Samuel oli Kuusveden Niemelän isännän Markku Tarvaisen poika, jolla oli Samuel -niminen poika. Nuutti Moilasella oli lanko Yrjö, joka asui Moilasen talossa v. 1736 eli kuolemaansa asti. Yrjön vaimo oli Valpuri. Nuutti kuoli 62 v. ikäisenä 16.5.1738 Laukaan Lievestuoreen Moilasessa. Haudattujen luettelossa hänen kohdallaan oli merkintä; ”en huusvärd och tolfman godt upförande”. Lähde: s. 470 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 16.8 Marketta Heikintytär Hämäläinen (Margeta Hindrichsdotter Hämäläin) Syntyi n. v. 1680 Laukaan Lievestuoreen Moilasessa. Todennäköinen isä taulussa 24.7. Marketan 1. puoliso oli Samuel Markuksenpoika, joka oli Moilasen talon isäntänä v. 1705 -1710. Kuoli v. 1710 Laukaa. Marketta avioitui 2. kerran ilmeisesti v. 1710 aikana Nuutti Moilasen puolisoksi. Emäntänä Moilasessa, jossa Marketta kuoli n. 70 v. ikäisenä v. 1750. Haudattujen luettelossa lasten kuolinmerkinnöissä heidän äitinsä Marketan isän nimeksi on merkitty välillä Juho ja Heikki (2 kertaa). Kaarina -tyttären vihkimerkintään on merkitty äidin patronyymiksi Yrjö. Marketta lienee kuollut v. 1750, sillä Laukaan v. 1744 -1750 rippikirjaan hänet oli merkitty kuolleeksi “död” ja ehtoollisella hän oli käynyt vielä v. 1750. Vuonna 1761 laaditussa Niemisjärven Janhosen talon isännän Samuel Juhonpoika Janhosen eli Mikkosen (s. 1697 Jyväskylä, k. 18.9.1759 Laukaa) perukirjassa mainittiin leski Liisa Heikintytär Hämäläinen (s. 1692 Laukaa, k. 31.12.1765 Laukaa) ja mm. naimaton tytär Marketta. Marketan holhoojaksi oli merkitty “syskonebarn” eli sisaren- tai veljenpoika, talollinen Yrjö Nuutinpoika Moilanen. Yrjö ei mitenkään voi olla Marketan sisaren- tai veljenpoika, joten todennäköisesti hän oli joko hänen äitinsä Liisa Heikintytär Hämäläisen tai isänsä Samuel Juhonpojan siskon- tai veljenpoika. Näin ollen Nuutti Moilasen vaimo Marketta on ollut joko Marketta Heikintytär Hämäläinen tai Marketta Juhontytär Mikkonen. Todennäköisemmältä isäehdokkaalta tuntuisi Heikki Hämäläinen. Marketta Hämäläisen ja Samuel Markuksenpojan lapset: - Liisa Samuelintytär, s. 1699 Laukaa, k. 4.1.1739 Laukaa. Puoliso: Pekka Matinpoika Moilanen (kts. yllä) - Kaarina Samuelintytär, s. 1700 Laukaa, k. 1.5.1742 Laukaa. Puoliso: Matti Heikinpoika Peura, s. 1698 Laukaa, k. 1754 Laukaa. Haapavatian peuran tilan isäntä. Nuutti Moilasen ja Marketta Hämäläisen lapset: - Marketta Nuutintytär Moilanen, s. 1711 Laukaa, k. 14.7.1786 Rautalampi. Puoliso Mikko Juhonpoika Pöyhönen, s. 1698 Rautalampi. Talollinen Viitalahdella v. 1730 -1753, k. 13.11.1769 Rautalampi. Mikon vanhemmat olivat Juho Pöyhönen ja Dorothea Hänninen. - Yrjö Nuutinpoika Moilanen, s. v. 1714 Laukaa. Tauluun 16.9. - Kaarina Nuutintytär Moilanen, s. 1721 Laukaa - Anna Nuutintytär Moilanen, s. 1723 Laukaa, k. 5.4.1743 Laukaa, Moilanen, 20 v. ikäisenä. 85 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 16.9 Yrjö Nuutinpoika Moilanen (Jören Cnutsson Moilain) Syntyi v. 1714 Laukaan Lievestuoreen Moilasessa. Moilasen talon isäntä serkkunsa Yrjö Pekanpoika Moilasen jälkeen v. 1739 -1760. Yrjö kuoli 69 v. ikäisenä 14.5.1783 Lievestuoreella. Lähde: s. 470 -471 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 16.10 Valpuri N.N. (Walborg N.N –dotter) Yrjö Moilasen 1. puoliso ja Lievestuoreen Moilasen talon emäntä. Kuoli v. 1747 alkupuolella. Lapsi: - Heikki Yrjönpoika Moilanen, s. v. 1732 Laukaa. Tauluun 16.11. Maria Juhontytär Jäntti (Maria Johansdotter Jentze) Syntyi v. 1722 lukkarin tyttärenä Laukaan lukkarin torpassa. Vanhemmat: lukkari Juho Juhonpoika Jäntti ja Marketta Laurintytär Kautto. Maria avioitui 1.11.1747 Yrjö Moilasen 2. puolisoksi. Maria kuoli 16.3.1777 Laukaalla. Lapset: - Juho Yrjönpoika Moilanen, s. 8.9.1748 Laukaa, k. 22.8.1754 Laukaa - Marketta Yrjöntytär Moilanen, s. 1750 Laukaa, k. 26.8.1754 Laukaa - Yrjö Yrjönpoika Moilanen, s. 26.5.1752 Laukaa, k. 26.8.1754 Laukaa - Maria Yrjöntytär Moilanen, s. 1.3.1754 Laukaa, k. 20.8.1754 Laukaa - Esa Yrjönpoika Moilanen, s. 25.11.1755 Laukaa - Matti Yrjönpoika Moilanen, s. 6.10.1757 Laukaa - Kalle Yrjönpoika Moilanen, s. 19.1.1760 Laukaa, k. 24.2.1760 Laukaa - Anna Kristiina Yrjöntytär Moilanen, s. 3.5.1761 Laukaa Taulu 16.11 Heikki Yrjönpoika Moilanen (Henrich Jöransson Moilain) Syntyi v. 1732 Laukaan Lievestuoreen Brusilan Moilasessa. Avioitumisensa v. 1754 jälkeen Heikki asui jonkun aikaa vaimonsa kotitilalla Markkulassa, josta siirtyivät Moilaseen, jossa asuivat torppareina ja itsellisinä v. 1790 asti. Heikki asui viimeiset elinvuotensa itsellisenä Lievestuoreen Rusilan (Brusilan) Markkulassa, jossa hän kuoli 76 v. ikäisenä 10.6.1808. Taulu 16.12 Kristiina Matintytär Markkula (Christina Mattsdotter Marckula) Syntyi v. 1736 Laukaan Lievestuoreen Brusilan Markkulassa. Kristiinan vanhemmat olivat torppari Matti Matinpoika Markkula (Matts Mattsson Marckula) ja Kristiina Laurintytär (Christina Larsdotter). Kristiina avioitui 16.6.1754 Heikki Moilasen puolisoksi. Kristiina eli 84 v. ikäiseksi, hän kuoli 14.12.1820 Lievestuoreen Markkulassa. Lapset: - Yrjö Heikinpoika, s. 9.11.1754 Laukaa, k. 25.3.1756 Laukaa - Valpuri Heikintytär, s. 3.10.1756 Laukaa - Liisa Heikintytär, s. 2.4.1759 Laukaa - Yrjö Heikinpoika, s. 27.12.1761 Laukaa - Matti Heikinpoika, s. 3.5.1764 Laukaa. Tauluun 16.13. - Juho Heikinpoika, s. 31.10.1766 Laukaa, k. 2.5.1769 Laukaa - Heikki Heikinpoika, s. 2.5.1769 Laukaa - Juho Heikinpoika, s. 6.4.1773 Laukaa 86 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 16.13 Matti Heikinpoika (Matts Henricsson) Syntyi 3.5.1764 torpparin poikana Laukaan Lievestuoreen (Brusilan) Moilasessa. Aikuistuttuaan Matti työskenteli itsekin torpparina Moilasessa. Vuonna 1805 Matti siirtyi torppariksi Niemisjärven Janholan Niemen torppaan ja sieltä takaisin Lievestuoreen Brusilaan, Niemelän torppaan. Matti kuoli vajaan 63 v. ikäisenä 7.2.1827 Lievestuoreen Niemelässä. Taulu 16.14 Eeva Esantytär (Eva Esaiasdotter) Syntyi 17.12.1760 Laukaan Leppävedellä, Seppälän Sakarissa. Isä taulussa 17.3. Eeva avioitui 25 v. ikäisenä 26.12.1785 Matti Heikinpojan puolisoksi. Torpan emäntänä Niemisjärvellä ja Lievestuoreella. Eeva kuoli 72 v. ikäisenä v. 1833 Lievestuoreen Brusilassa. Lapset: - Kristiina Matintytär, s. 15.5.1786 Laukaa - Juho Matinpoika, s. 27.10.1788 Laukaa, k. 13.3.1790 Laukaa (punatauti) - Matti Matinpoika, s. 1.8.1791 Laukaa, k. 8.5.1794 Laukaa (isorokko) - Maria Karoliina Matintytär, s. 19.2.1794 Laukaa - Liisa Matintytär, s. 3.2.1797 Laukaa. Tauluun 16.16. - Anna Loviisa Matintytär, s. 15.3.1800 Laukaa, k. 20.7.1800 Laukaa (hinkuyskä) - Kustaa Matinpoika, s. 20.5.1802 Laukaa - Eeva Matintytär, s. 18.1.1807 Laukaa Taulu 16.15 Juho Samuelinpoika (Johan Samuelsson) Syntyi Laukaan rippikirjan mukaan v. 1793, mahdollisesti Laukaalla, tarkemmin asiaa ei tunneta, myös synt.aika v. 1792 esiintyi. Avioituessaan v. 1822 Juho mainittiin rengiksi Lievestuoreen Brusilan Pöyhösen tilalta. Kirkonkirjoista ei löydetty tietoa mistä Juho oli tullut Pöyhösen tilalle. Juho mainittiin itselliseksi Laukaan Brusilassa, sitten v. 1838 alkaen hän toimi torpparina Kankaisten Lapinniemessä. Juho kuoli n. 79 v. ikäisenä leskimiehenä ja ruotuvaivaisena 8.2.1872 Kankaisissa. Taulu 16.16 Liisa Matintytär (Elisabeth tai Lisa Mattsdotter) Syntyi 3.2.1797 Laukaan Lievestuoreen Moilasessa. Vihittäessä 26.5.1822 Liisa mainittiin torpparin tyttäreksi Laukaan Brusilan Niemisjärveltä, missä hänen vanhempansa olivat torppareina Niemelässä. Liisa oli Brusilassa itsellisen puolisona sekä v. 1838 alkaen hän oli Kankaisten Lapinniemen torpan emäntänä. Liisa kuoli päivää vaille 69 v. ikäisenä 2.2.1866 Kankaisissa. Lapset: - Karoliina Juhontytär, s. 26.12.1822 Laukaa. Tauluun 12.4. - Aleksanteri Juhonpoika, s. 6.12.1824 Laukaa, k. 19.1.1826 Laukaa - Marja-Liisa Juhontytär, s. 10.4.1829 Laukaa - Eeva Juhontytär, s. 1.8.1831 Laukaa - Juho Juhonpoika, s. 18.4.1834 Laukaa - Vilhelmiina Juhontytär, s. 23.12.1838 Laukaa TAULU 17 SIEKKISEN SUKUHAARA Yleistä: 1500-luvun puolimaista alkaen on Siekkisistä säilynyt tietoja Savosta Juvan, Pellosniemen (per sieckinen 1541) ja Vesulahden senaikaisista pitäjistä. Rautalammilla nimi esiintyi v. 1560, Ruovedellä 1571, Kainuussa 1555, Pohjois-Pohjanmaalla 1600 -luvun alkupuolelta lähtien (Oulunsalossa 1677). Kortesjärvellä on Siekkisiä asunut ainakin vuodesta 1697, ja Petäjäveden Pekkalan (1571) eli Siekkisen taloa isännöi Juho Siekkinen n. 1699 -1713. Pälkäneellä asui Lars 87 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Siekinen 1712. Sukunimeä tapaa edelleen samoilta seuduilta, runsaimmin Keski-Suomesta (jo 1560 -luvulla Viitasaarella). Nimi on voinut kehittyä sukunimeksi jostakin germaanisperuisesta Si(e)gh-alkuisesta miehennimestä kuten Sigurd, Sigvard, Sigfrid, Siggi, Sigismund ym., joita on välittynyt meille paitsi Ruotsin kautta myös saksalaiselta taholta. Esim. Sigismund on meillä ollut käytössä lähinnä maan itä- ja keskiosissa mm. muodoissa Sikke, Sikki ja Siikki. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 597). Lähde: s. 710 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 17.1 Kustaa Siekkinen (Gustaf Sieckin) Syntyi v. 1698 ilmeisesti Laukaalla. Asui Laukaan Vitsiälässä, jossa Kustaa kuoli 60 v. ikäisenä 29.12.1758. Taulu 17.2 Anna Jaakopintytär (Anna Jacobsdotter) Kustaa Siekkisen puoliso. Lapsi: - Esa Kustaanpoika Siekkinen, s. v. 1729 Laukaa. Tauluun 17.3. Taulu 17.3 Esa Kustaanpoika Siekkinen (Esaias Gustafsson Sieckin) Syntyi v. 1729 Laukaan Vitsiälässä. Esa työskenteli torpparina Leppävedellä Seppälän Sakarilassa, oli kuitenkin jakson v. 1765...1770 torpparina Heikkilän Nojoisniemen torpassa. Esa kuoli 75 v. ikäisenä 26.2.1804 Leppäveden Sakarin torpassa. Taulu 17.4 Valpuri Juhontytär (Walborg Johansdotter) Syntyi v. 1730 sepän tyttärenä Laukaan Vitsiälässä. Valpurin vanhemmat olivat seppä Juho Smed (Johan Smed) ja Sofia Jaakopintytär (Sophia Jacobsdotter). Valpuri avioitui 26 v. ikäisenä 14.3.1756 Esa Siekkisen puolisoksi. Emäntänä Leppäveden Sakarin torpassa. Valpuri kuoli jo 47 v. ikäisenä v. 1777 Leppävedellä. Lapset: - Kustaa Esanpoika Siekkinen, s. 15.11.1756 Laukaa - Juho Esanpoika Siekkinen, s. 2.7.1759 Laukaa - Eeva Esantytär, s. 17.12.1760 Laukaa. Tauluun 16.14. - Mateus Esanpoika Siekkinen, s. 26.8.1763 Laukaa - Maria Esantytär, s. 17.4.1765 Laukaa - Kristiina Esantytär, s. 17.3.1768 Laukaa, k. 26.8.1768 Laukaa - Heikki Esanpoika Siekkinen, s. 23.8.1773 Laukaa Marketta Paulintytär (Margaretha Paulsdotter) Syntyi v. 1756 Laukaan Toivakassa. Avioitui tai naitettiin 22 v. ikäisenä 22.2.1778 Jyväskylän msrk:ssa Esa Siekkisen 2. puolisoksi. Lapset: - Helena Esantytär, s. v. 1779 Laukaa, k. 21.7.1785 Laukaa - Vilppu Esanpoika Siekkinen, s. 20.12.1781 Laukaa - Elias Esanpoika Siekkinen, s. 8.10.1786 Laukaa 88 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 18 SMEDFELDT –SUKUHAARA Taulu 18.1 Mauno Smedfeldt (Måns Smedfeldt) Syntyi v. 1689 ilmeisesti Savossa. Sotilaana Kangasniemen ruodussa n:o 93, sotilasnimeltään Smedfeldt. Mauno tuotiin Suomeen v. 1721 Skaraborgin läänistä Ruotsista. Vuoden 1735 ruodutusluettelon mukaan hän oli syntynyt Savossa. Hän oli läsnä katselmuksissa v. 1731 ja 1735, jolloin oli 42 v. ikäinen ja palveluvuosia oli jo 19, sekä v. 1737 -1739. Hänelle myönnettiin ero 11.12.1739 sairauden vuoksi. Asui Pylvänälä n:o 1:ssä v. -1757 -1765. Suuren Pohjansodan loppupuolella rykrytoitui ruotsalaisrykmentteihin merkittävä määrä suomalaissyntyisiä miehiä. Vuonna 1721 määrättiin kaikki suomalaista kansallisuutta olevat aliupseerit ja miehistöön kuuluvat korpraalit ja sotamiehet Tukholmaan ja sieltä Suomeen. Näillä miehillä aiottiin täydentää Suomen avoimiksi jääneitä ruotuja. Suomeen tuodut miehet oli tarkoitus sijoittaa oman syntymäkuntansa jalkaväkirykmentteihin. Näitä pakkosiirrettyjä täydennysmiehiä tuli ainakin Skaraborgista ja lakkautetusta Uplannin viisikkäästä. Osa näistä miehistä oli jo Ruotsissa avioituneita miehiä, jotka olivat haluttomia muuttamaan Suomeen. Kangasniemen ruotusotilaistakin löytyy muutamia Ruotsista siirrettyjä miehiä, jotka jäivät uuteen ruotuunsa. Vaikkakin heillä oli tullessaan vain ruotsalainen sotilasnimi, saattaisi olettaa heistä osan ainakin olleen alun perin syntyperäisiä suomalaisia etenkin, kun he melko nopeasti avioituivat paikkakuntalaisten naisten kanssa. Näihin Suomeen palanneisiin sotilaisiin kuului myös Mauno Smedfeldt. (Seija Takkinen, Kangasniemen ruotusotilaita ja värvättyjä jääkäreitä, s. 11, 88). Isonvihan jälkeen Suomen sotaväkeä täydennettiin Ruotsista lähetetyillä miehillä. Kangasniemellekin tuli tuolloin kourallinen ruotsalaisia, joista muutamat harvat jäivät pysyvästi asumaan pitäjään. Jos he solmivat avioliiton, heidän jälkeläisensä suomalaistuivat nopeasti, ja suvun alkuperästä jäi kertomaan vain ruotsalainen sukunimi. (Antero Manninen, Kangasniemen historia I, s. 387). Suuren Pohjan sodan jälkeen, jolloin Kangasniemen pitäjään sijoitettiin ummikkoruotsalaisia sotamiehiä, pidettiin jokunen ruotsinkielinen jumalanpalvelus vuosittain, ja tämä järjestelmä pysyi voimassa kauas seuraavalle vuosisadalle, vaikka mainittujen sotamiesten jälkeläisten täysin suomalaistuttua pitäjässä harvoin oleskeli ketään, joka ei suomen kieltä taitanut. (Kangasniemen historia I, s. 289). Mahdollisesti Mauno Smedfeldtkin on ollut ummikkoruotsalainen, mutta todennäköisemmin hän oli syntyperäinen suomalainen, joka oli rekrytoitunut Ruotsiin, josta oli palautettu takaisin synnyinseudulleen. Mauno kuoli 76 v. ikäisenä 10.11.1765 Kangasniemen Pylvänälässä. Lähde: s. 726 -727 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 18.2 Marketta Kaapontytär Priha (Margaretha Gabrielsdotter Priha) Syntyi tiettävästi v. 1702 rusthollarin tyttärenä Valkealan Kouvolassa. Isä taulussa 19.23. Marketan vanhemmiksi sopisivat rusthollari, nimismies Gabriel Niilonpoika Priha (s. n. 1660 Valkeala) tai rusthollari Akseli Niilonpoika Priha (s. 1661 Valkeala, k. 13.7.1742 Valkeala) ja tämän vaimo Anna Dorothea Pekantytär von Hage (s. 1667, k. 14.4.1749 Valkeala). Yleensä lapsille annettiin isovanhempien nimiä. Sen tulkinnan mukaan Marketan isä olisi Gabriel Priha. Asiaa on vaikea näyttää toteen, koska Marketalle ei ole löytynyt patronyymiä ja Valkealan seurakunnan kirkonkirjat puuttuvat 1700 -luvun vaihteen ajoilta. Todennäköistä on, että Marketan isoisä oli Niilo Priha, ja oletetaan hänen isäksi Kaapo, eli Gabriel Niilonpoika Priha. Marketta avioitui 21 v. ikäisenä 22.9.1723 Kangasniemellä sotilaan Mauno Smedfeldtin puolisoksi. Marketta kuoli 71 v. ikäisenä 23.4.1773 Kangasniemen Pylvänälässä. Lapset: - Kalle Maunonpoika Smedfeldt, s. 9.4.1724, kast. 1.5.1724 Kangasniemi. Kallen kummit olivat sotilas Iisak Erblong, Sipi Pösö ja Antti Mannisen vaimo Valpuri. Kalle oli sotilaana ruodussa n:o 93. Avioituessaan hän oli kotoisin Mannilan kylästä. Asui Hokanniemessä 89 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 v. -1747 -1750-. Puoliso Kangasniemellä 4.5.1746 Marketta Sipintytär Pylvänäinen, s. 1727, k. 6.4.1767 Kangasniemi, pistos. Marketan vanhemmat olivat Sipi Sipinpoika Pylvänäinen ja Maria Niilontytär Makkonen. Maria Maunontytär Smedfeldt, s. 2.7.1725 Kangasniemi, k. 19.1.1795 Kangasniemi. Puoliso 11.12.1748: Iisakki Matinpoika Manninen (eli Manström), s. 1724 Kangasniemi, sotilas ja torpparina Hokanniemessä, k. 26.4.1790 Kangasniemi. Marian ja Iisakin jälkeläisiä on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Heta Maunontytär Smedfeldt, s. 24.4.1730, kast. 5.6.1730 Kangasniemi. Hetan (Hedvigin) kummit olivat Iisak Jack, nuori rouva (jungfru) Hedvig Ithimea ja Marketta Lindberg. Vihittyjen luettelon mukaan Heta (Hedvig) oli kotoisin Mannilan kylästä. Heta kuoli 28.7.1803 Kangasniemen Mannilassa. - Puoliso Kangasniemellä 19.10.1760 Matti Iisakinpoika Manninen, s. 30.7.1712 Kangasniemi. Vihittyjen luettelon mukaan oli kotoisin Hokanniemestä. Asui Suurolassa v. -1761-, Hokanniemessä v. -1766 -1768-. Ruodun n:o 91 sotamies. Tuli ruotuun palkattuna 19.3.1740 ja poistui 14.3.1749. Oli sotilasnimeltään Cald ja Mangelbom. Köyhäinhoitojärjestystä täydennettiin 14.6.1795 määräyksellä, että ruotuun pyrkivän oli ilmoitettava omaisuutensa, joka lankesi köyhäinkassalle paitsi tarpeellisia vaatteita, jotka kassalle joutuivat vasta asianomaisen kuoltua. Pari vuotta myöhemmin sattuikin, että kun mannilalaisen Heta (Hedvig) Smedfeltin piti päästä vapautuneeseen köyhäinruotuun, hänen kilpahakijansa väitti, että Smedfeltillä oli lehmiä ja lampaita. Vuoden 1798 syyskäräjillä velvoitettiin sekä Smedfelt että eräs toinen samasta syystä epäilty valallisesti ilmoittamaan omaisuutensa. Edellinen vakuutti silloin, että hänen oma lehmänsä oli kuollut ja että hänellä nyt oli ruokolla poikansa lehmä, jälkimmäiseltä ei saatu täsmällistä vastausta. (s. 370 KH-I). Kaapo Maunonpoika Smedfeldt, s. 27.6.1732 Kangasniemi. Tauluun 18.3. Taulu 18.3 Kaapo Maunonpoika Smedfeldt (Gabriel Månsson Smedfeldt) Syntyi 27.6.1732 sotilaan poikana Kangasniemellä. Asui Hokanniemessä v. -1752-, Pylvänälässä v. -1753 -1755-, Mannilassa v. -1758-, torpparina Pylvänälässä v. -1761 -1775-. Kaapo oli kirjattu v. 1757 -1764 rippikirjaan nostoväen sotilaat/ täydennysmiesten ja näiden vaimojen luetteloon ruodussa 86. Kaapo kuoli 75 v. ikäisenä 12.2.1808 Kangasniemen Pylvänälä n:o 1 Pohjolan tilan Mannilan torpassa. Lähde: s. 727 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 18.4 Kaarina Tuomaantytär Reinikainen (Carin Thomasdotter Reinikain) Syntyi 7.11.1732 Kangasniemen Hokanniemi n:o 13 Kerinkannan tilalla. Isä taulussa 11.21. Kaarina avioitui tai naitettiin 19 v. ikäisenä 20.10.1751 Kangasniemellä Kaapo Smedfeldtin puolisoksi. Torpan emäntänä Pylvänälä n:o 1:n Pohjolan Mannilassa. Kaarina synnytti Kaapolle ainakin 13 lasta. Kaarina kuoli 79 v. ikäisenä 7.7.1811 Pylvänälässä. Lapset: - Marketta Kaapontytär Smedfeldt, s. 26.3.1752 Kangasniemi - Anna Kaapontytär Smedfeldt, s. 5.3.1753 Kangasniemi, k. 1753 Kangasniemi - Tuomas Kaaponpoika Smedfeldt, s. 17.5.1755 Kangasniemi - Maria Kaapontytär Smedfeldt, s. 17.5.1755 Kangasniemi (kaksosena) - Anna Kaapontytär Smedfeldt, s. 7.9.1758 Kangasniemi. Tauluun 11.10. - Matti Kaaponpoika Smedfeldt, s. 6.5.1761 Kangasniemi. Puoliso 7.12.1783: Sofia Eskontytär Kohvakka, s. 28.3.1755 Kangasniemi, jonka isä löytyy taulusta 1.1. - Heikki Kaaponpoika Smedfeldt, s. 26.6.1764 Kangasniemi - Risto Kaaponpoika Smedfeldt, s. 30.4.1767 Kangasniemi - Iisakki Kaaponpoika Smedfeldt, s. 30.4.1767 Kangasniemi (kaksosena) - Valpuri Kaapontytär Smedfeldt, s. 28.6.1769 Kangasniemi - Kaarina Kaapontytär Smedfeldt, s. 28.6.1769 Kangasniemi (kaksosena) - Helena Kaapontytär Smedfeldt, s. 1772 Kangasniemi - Paavo Kaaponpoika Smedfeldt, s. 4.4.1775 Kangasniemi 90 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 19 RIESENBURG –KOUVONEN –PRIHA SUKUHAARA Yleistä: Vanhat keskiaikaiset Riesenburg, -berg sukujen juuret johtavat Saksan Böömiin ja nykyisen Tsekin tasavallan alueelle. Saksan Böömissä tunnetaan suvusta kolme eri haaraa, joiden tarkempia yhteyksiä ei tunneta. Länsi-Böömissä Kdynessä on ollut linna Riesenberg (Ryzmberk), jossa oli sen niminen suku, jonka vaakunassa oli kolme punaista palkkia. Tämä sukuhaara siirtyi 1300 -luvulla Svihov nimiseen kaupunkiin Lounais-Böömiin, jonne rakensi linnan. Suku tunnettiin nimellä Svihovsky von Riesenburg. Osekissa Duchovissa Luoteis-Böömissä oli von Riesenburg suku, jonka vaakunatunnus oli harava, viitaten maanviljelykseen. Vanhimmissa vaakunoissa Saksan keisarikunnan itä-osissa kilven tunnuksina käytettiin arkielämään ja elinkeinoon liittyviä esineitä. Kolmas eli vanhin haara oli levinnyt Moravia -joen ja sen sivujoen Uman latvoille Fretlannin kaupungin tienoille Riesengebirgen etelärinteille. Maanomistuksia oli esim. Nachodissa. Tämän suvun tunnuksena oli satulan jalustin, mikä viittaisi satuloiden tekoon. Tämä suku oli ilmeisesti tsekkiläistä juurta, koska alkuperäinen nimi oli Gestbritsky. Eestiin (Viroon) saapunut ja Suomeenkin myöhemmin siirtyneen sukuhaaran kantaisä Hermannus kuului todennäköisesti viimeksi mainittuun Riesenburg -suvun sukuhaaraan. Saksassa mainittiin 1200 -luvulla mm. seuraavat von Riesenburg -suvun jäsenet. 1) Bogislaus von Riesenburg, s. n. 1170 Riesenburg Posen Prussia, tytär Dobrita von Riesenburg, s. n. 1200. – Puoliso n. 1220 Meinher Count von Meissen, s. n. 1200 Coburg Bavaria Saksa, k. 1264. 2) Borso von Riesenburg, s. n. 1220 Riesenburg Posen Prussia, tytär Katharina von Riesenburg, s. n. 1250, k. 1333. – Puoliso 1268 Heinrich II der Bohme von Plauen, s. n. 1228 Plauen Vogtland Saxony. Riesenburg –sukuhaaran Eestin Harjunmaalla Kõue –kartanossa vaikuttaneesta suvusta muutti sitten Suomeenkin ainakin yksi sukuhaara, mikä antoi nimen myös Kouvolalle tuon e.m. Kõue – kartanon mukaisesti. Lähde: s. 678 -679 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.1 Hermannus Riesenburg Sukuhaaran kantaisä. Syntyi n. v. 1210 Saksan Böömin tasavallan Riesengebirge’n Friedland’ssa. Kõue -kartanon isäntänä Viron Harjunmaalla. Kõue -Koy -niminen maatila Viron Harjumaalla on mainittu asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1241. Ensimmäisenä Kõuen tilan omistajana mainittiin Berthold de Swavae. Seuraavana Kõuen tilan läänitysmiehenä (remotus) mainittiin Hermannus Fretlannista, mikä viittaisi siihen, että hän oli kotoisin Böömin Riesengebirgen Fretlannista. Mahdollisesti hän kuului saksalaiseen von Riesenburg -aatelissukuun. Mahdollista on, että Hermannus oli tullut kartanoon Berthold de Swavaen vävyksi. Hermannuksen lähisukua lienee ollut Viron Harjumaan Riisiperen eli Riesenbergin (Risbith) kartanon isäntäväki. Kartanon omistajana mainittiin v. 1241 -1253 Mathias ja hänen jälkeensä Hermannus v. 1298. Tämän jälkeen isäntänä oli Nicolaus v. 1325 -1343 (k. 1343). Kartanon isäntäväki lienee kuulunut myös saksalaiseen Riesenburg -sukuun. Kõuen kartanonherran Hermannuksen veli on voinut olla Riisiperen Mathias ja veljenpoika Riisiperen Hermannus. Riisiperen vaakunana oli vuorikauris (Steinbock). Lähde: s. 678 -679 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.2 N.N. Bertholdintytär de Swavae Syntyi n. v. 1220 Eesti. Isä oli Kõue kartanon herra Berthold de Swavae. Lapsi: - Lovekuie Riesenburg, s. n. 1240 Eesti. Tauluun 19.3. Taulu 19.3 Lovekuie Riesenburg Syntyi n. v. 1240 Eestin Harjunmaan Kõuen kartanossa. Viron Harjumaan Kõue -kartanon isäntänä oli 1300 -luvun vaihteessa Lovekuie -niminen mies, joka testamenttasi v. 1319 kartanon pojalleen Gerthardille. Mahdollisesti Lovekuie oli Kõue -kartanoon 1200 -luvulla Böömin Riesengebirgestä 91 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 saapuneen Hermannuksen poika tai jälkeläinen. Lovekuie kuoli v. 1319 jälkeen Eestin Harjunmaalla. Lähde: s. 679 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.4 Mechtild N.N. Lovekuie Riesenburg’n puoliso. Nimi Mechtild tarkoittaa voimakasta, mahtavaa taistelijatarta (saks. macht = voima, hiltja = taistelu). Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja. Suomen almanakassa v. 1710 -1763 nimipäivä oli 14.3., mikä tulee 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivästä. Nimet ovatkin samaa juurta. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, s. 158). Lapsi: - Gerthard Riesenburg eli de Kouwe, s. n. 1270 Eesti Taulu 19.5 Gerthard Riesenburg eli de Kouwe Syntyi n. v. 1270 Eestin Harjunmaan Kõue’n kartanossa. Viron Harjumaan Kõue -kartanon isäntänä oli 1300 -luvun vaihteessa Lovekuie -niminen mies, joka testamenttasi v. 1319 kartanon pojalleen Gerthardille. Gerthard mainittiin Tallinnassa vielä v. 1340. Gerhard otti sukunimekseen de Kouwe Kõuen kartanon nimen mukaan. Gerthard lienee ollut vasalli, joka oli lääninherralta saadun läänityksen haltija, joka sitä vastaan suoritti lääninherralleen mm. sotapalvelusta. Vuonna 1379 Kõue -kartano joutui von Lechtis -suvulle. 1400-luvun puolivälissä kartanonherrana oli Lyppoit Lechtes ja sitten Arent Vietinghof. Vuonna 1492 kartanonherraksi tuli Jürgen Brakel. Vuonna 1524 kartanon herruuden sai Frederick Duker. Vuonna 1573 isäntänä oli Otto Dücker. Vuonna 1586 isännäksi tuli Tonnies Wrangell, jonka vaimo oli Margarete Dücker. Nykyään kartanon nimi on Triigi ja se sijaitsee Kõuen kunnassa, Harjumaan maakunnassa. Gerthard kuoli v. 1340 jälkeen Eestin Harjunmaalla. Lähde: s. 678 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.6 N.N. Gerthard’n puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - N.N. Gerthardinpoika Riesenburg, s. n. 1290 Eesti, Harjunmaa. Tauluun 19.7. Taulu 19.7 N.N. Gerthardinpoika Riesenburg Syntyi n. v. 1290 Eestin Harjunmaalla Kõue kartanossa. Kuoli v. 1326 jälkeen. Vuonna 1326 käytiin Turussa oikeutta siitä, että Tallinnan ym. asukkailta oli kielletty oikeus käydä Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Hämeen satamissa vapaasti kauppaa. Sen oli estänyt Suomen sotilaskäskynhaltija Mathias Kettilmundinpoika. Hän oli kauppasodassa Tallinnan kanssa. Vastuuseen haluttiin 29.5.1326 Turussa vouti Karl Näskonungssonin toimesta Kettilmundsonin miehiä, jotka ilmeisesti olivat käskystä ihmisiä hätyytelleet ja neljä heistä, Riisinbergh, Wiiblock, Augustini ja Ludovici tuomittiin kuolemaan. Tapaus osoitti, että jo silloin Riesenburg -suvun jäsen palveli Etelä-Suomessa sotilastehtävissä, ja tuomion jälkeen Viroon ei ollut enää asiaa. Niinpä mahdolliset jälkeläiset jäivät Suomeen. Todennäköisesti juuri Riesenburg niminen sotilas rakensi tien Viipurista Hämeenlinnaan. Sotilas Riesenburg lienee ollut kotoisin Viron Harjumaan maakunnan Kõue -nimisestä kartanosta. 1500 -luvun kartoissa Kouvolan nimi on Rijsenburg, mikä osoittaa, että sotilas Riesenburgin jälkeläiset ovat asuttaneet Kouvolan seutua ja ottaneet sukunimekseen Kouvo Kõue-kartanon mukaisesti. Sotilas Riesenburgin esi-isä lienee ollut Virossa Kõue -tilan läänitysmiehenä (remotus) 1200 -luvulla toiminut Hermannus, joka oli kotoisin Fretlannista, mikä tarkoittaisi Böömin pohjoisosia Saksassa. Hän lienee ollut kotoisin siis Böömistä Riesengebirgen rinteiltä ja kuuluneen von Riesenburgin aatelissukuun. Suku oli ilmeisesti tsekkiläistä juurta, koska alkuperäinen nimi oli Gestbritsky/Gestribsky. Heidän vaakunakilvessään oli satulan jalustin, mikä ajan tavan mukaan 92 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 kuvasi ammattia. Tämäkin viittaisi siihen, että heidän jälkeläisiään olivat 1600 -luvulla Kouvolassa mainitut Kouvo -nimiset satulasepät. Kõue -kartanon isäntänä oli 1300 -luvun vaihteessa Lovekuie, joka testamenttasi sen v. 1319 pojalleen Gerthardille, joka mainittiin Tallinnassa v. 1340 Kõuenimestä johdetulla sukunimellä de Kouwe. Mahdollisesti sotilas Riesenburg oli Gerhardin poika tai lähisukulainen. (lähde: Seppo Priha, Salpausselän sotaurhot). Viite: s. 678 Sukupuuni (Tommy Koukka). (Sukupolvikato) Taulu 19.11 Juho Kouvonen (Johan Kouwo) Syntyi n. v. 1460 Valkealan Kouvolassa. Esi-isä de Kouwe –Riesenburg, kts. yllä. Juho oli todennäköisesti satulaseppä ja talollinen Valkealaan kuuluneessa Kouvolassa. Juho kuoli n. v. 1540 Valkealan Kouvolassa. Juhon jälkeläiset toimivat satulaseppinä, joten Juhokin lienee harjoittanut samaa ammattia, sillä tällainen käsityöammatti periytyi yleensä suvussa. Suomessa keskiajalla ei mainita montaakaan satulaseppää. Kokemäellä asui v. 1324 -1357 eräs Gunnar eli Gunno, jota kutsuttiin satulamestariksi. Hän on varhaisin asiakirjoista tunnettu Satakunnan käsityöläismestari. Loimaan satulaseppien kotikyliä on Vesikosken kylässä Gunnarilan talo, joka mainittiin jo v. 1421. Ruotsalaisperäinen etunimi Gunnar on Satakunnassa ollut siksi harvinainen, että tässä voidaan arvailla jotakin yhteyttä: satuloiden tekotaito on voinut tulla Loimaalle muuttoliikkeen välityksellä Kokemäeltä. Samalle Kokemäeltä kotoisin olleelle Gunno eli Gunne –nimiselle miehelle ja tämän vaimolle Cecilialle Hattulan Vesunnan kartanon isäntä Paavali ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat talonsa elinkautista ylläpitoa vastaan. Vuonna 1357 Gunnar ja hänen vaimonsa lahjoittivat tilan Turun tuomiokirkolle, sillä he olivat lapseton pariskunta. (Seppo Suvanto, Satakunnan henkilötiedosto 1303 -1571, s. 1355 -1356, Eero Mäntylä, Hattulan historia, s. 364). Satulamestari Gunno on siis ollut merkittävä mies, jolla lienee ollut omistuksia laajalla alueella. Näin ollen ei ole mahdotonta, että hän olisi ollut myös Kouvolan satulaseppien sukulainen. Asiakirjoihin Kouvolan ensimmäisille asukkaille ei ole merkitty sukunimeä lainkaan. Vuonna 1461 mainittiin Elimäen kalastuskäräjillä lautamiehenä Mårten Kawalan eli Martti Kovala tai Kouola, joka viitannee Kouvolan kylään. Skandinavian kahdessa vanhimmassa kartassa 1500 -luvuilta Kouvola on merkitty nimillä Rijsenburg ja Reisanburg (kts. esim. Jukka Korpela, Viipurin linnaläänin synty, s. 300) Böömistä peräisin olleen Riesenburg -nimisen suvun mukaan. Tosin jo v. 1458 kylä oli merkitty suomen/ruotsinkielisenä: Koffuola by. Riesenburg suku omisti Virossa Koue -nimisen kartanon, jonka mukaan suvun ja kylän nimi muuttui suomalaiseksi Kouvoksi ja Kouvolaksi. Kou tarkoitti alun perin virolaisten ukkosenjumalaa, mutta vääntyi myöhemmin Suomessa tarkoittamaan karhua, petoa, aavetta tai Kouko -muunnoksena jopa kuolemaa. Sotilas Riesenburg on tullut Kouvolaan jo 1300 -luvun alussa muiden saksalaisten sotilaiden kanssa rakentamaan Salpausselän erätien pohjalle sotilastien, joka yhdisti Viipurin- ja Hämeenlinnat. (Seppo Priha, Salpausselän sotaurhot). Kalevi Sassin mukaan Kouvola olisi 1100 -luvulla eläneen Hartwig Henrikinpojan jälkeläisten aluetta. ”Hartwig on ollut tarinoiden maankuulu väkivahta Starck, joka mies kooltaankin on ollut suorastaan jättiläinen. Hän on säilyttänyt jälkipolville harteva – harteikas –väkeviä –nimiä. Adjektiiviset rälssinimet Starck – Tarkki, Vahviala, sekä hart – hord – kova – kuiva, ym. ovat hänen jälkeläistensä lisänimiä. Hartwig Henrikinpoika olisi isännöinyt Viipurinlahden Horttana -kartanoa, joka olisi saanut nimensä hänen mukaansa. Kreivi Hartwig Henrikinpoika oli ilmeisesti Sigge Paksun pojanpoika (Swerker I Konradinpoika, Sixtein, Itä-Göötanmaan ja koko Swerigen kuningas 1132 -1156, joka kuoli v. 1156 ja jonka puoliso oli Annika Swan).” (Kalevi Sassi, Kautta kiven ja kannon, s. 157, 260 -261, 495). Anjalankoskelta ”matkalla ylöspäin tullaan Suur-Kouvolaan, joka on jakautunut kolmeen kartanoon. Kouvola on Jaarli Konrad Siggenpojan, Suurhiiden ja koko Suomen jaarlin ja Linköpingin – ja Suomen piispan kartano. Kouvolalla on ollut aikaa kasvaa tuhat vuotta tullakseen Etelä-Kaarlelan pääkaupungiksi.” (s. 236 -237). Kouvola -nimen pohjalla olisi tämän tulkinnan mukaan siis ”kova”-sana. Seppo Prihan selitys Kouvolan perustajista tuntuu uskottavammalta, koska Kalevi Sassi ei ole ottanut huomioon vanhoissa kartoissa Kouvolalla 93 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 esiintyviä vieraskielisiä nimiä Rijsenburg ja Reisanburg. Viite: s. 301 -302 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.12 N.N. Juhon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Pekka Juhonpoika Kouvonen, s. n. 1490 Valkeala. Talollinen Kouvolassa 1544 -1557. - Lauri Juhonpoika Kouvonen, s. n. 1495 Valkeala. Talollinen Kouvolassa 1546 -1557. - Heikki Juhonpoika Kouvonen, s. n. 1500 Valkeala. Talollinen Kouvolassa 1546 -1568. - Juho Juhonpoika Kouvonen, s. n. 1500 Valkeala. Tauluun 19.13. Taulu 19.13 Juho Juhonpoika Kouvonen (Johan Johansson Kouwo) Syntyi n. v. 1500 Valkealan Kouvolassa. Satulaseppä sekä talollinen jaetulla 1/4 veron talossa Kouvolassa v. 1557 -1560. Juho kuoli n. v. 1561 Valkealan Kouvolassa. Viite: s. 302 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.14 N.N. Juhon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Matti Juhonpoika Kouvonen, s. n. v. 1530 Valkeala, Kouvola. Tauluun 19.15. - Lauri Juhonpoika Kouvonen Taulu 19.15 Matti Juhonpoika Kouvonen (Matz Johansson Kouwoin) Syntyi n. v. 1530 Valkealan Kouvolassa. Satulaseppä sekä talollinen ja isäntänä ¼ veron tilalla Kouvolassa v. 1566 -1593. Matti kuoli n. v. 1593 Kouvolassa. Viite: s. 302 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.16 N.N. Matin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Juho Matinpoika Kouvonen, s. n. 1560 Valkeala. - Esko Matinpoika Kouvonen, s. n. 1570 Valkeala. Tauluun 19.17. Taulu 19.17 Esko Matinpoika Kouvonen (Eskel Matzson Kouwoin) Syntyi n. v. 1570 Valkealan Kouvolassa. Esko mainittiin v. 1593 -1595 Pitkän vihan sodassa Venäjää vastaan ratsuknaapina Tuomas Tepposen lipustossa ja myöhemmin ainakin v. 1614 1617 Karjalan knaapilipustossa sodassa samaa maata vastaan. Oli ratsutilallinen. Ensimmäisen kerran Esko Matinpoika oli mainittu v. 1612 maakirjassa ¼ veron tilan isäntänä ja satulaseppänä. Matti Juhonpojalta peritty tila oli jaettu veljesten Juho ja Eskon välillä. Eskon kanssa saattoi olla osakkaana em. serkku Jaakko Laurinpoika, sillä v. 1614 maakirjassa oli Eskon tilan veroluku 1/6. Se oli pudonnut 1/12. Seuraavana vuonna Jaakko Laurinpoika ilmestyikin maakirjoihin 1/12 veron tilan isäntänä ilmeisesti erottuaan kantatilasta. Samana vuonna nuori kuningas Kustaa II Aadolf antoi kirjeellä verovapauden ratsulipustojen miehille. Tämä antoi ilmeisesti aiheen ratsutilan perustamiselle, sillä maa- ja manttaalikirjassa v. 1615 juhannuksesta v. 1616 juhannukseen on Kouvolan kylässä Esko Matinpoika merkitty Akseli Martinpojan lipuston ratsumieheksi ¼ veron tilalla. Tämän jälkeen Esko Matinpojan perustama ratsutila on kaikissa maakirjoissa sellaisena aina pikkuvihaan asti. Viimeinen merkintä Eskosta isäntänä on vuodelta 1635. Jos hän tällöin oli noin 65 v. ikäinen, oli hän syntynyt vuonna 1570. Hän vahvistutti v. 1640 oikeudessa perinnönjakonsa, joten hän oli silloin vielä elossa. Esko Matinpoika oli ratsutilaa perustaessaan noin 45 v. ikäinen 94 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 eläen parhaita miehuusvuosiaan. Hän eli myös yli 70 vuotiaaksi, poikkeuksellisen vanhaksi silloisissa oloissa. Esko kuoli n. v. 1647 Valkealan Kouvolassa. Viite: s. 301 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.18 N.N. Eskon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Tuomas Eskonpoika Kouvonen, s. n. 1595 Valkeala. Ratsutilan osakas v. 1636 -1640, oman tilan isäntä v. 1640 -1647. Satulaseppä v. 1635, mahdollisesti Simo Tuomaanpojan ratsumies v. 1640. Perusti poikansa Tuomaan kanssa Tommolan kantatilan. Kuoli n. v. 1665 Valkeala. - Mikko Eskonpoika Kouvonen, s. n. 1597 Valkeala. Ratsutilan osakas v. 1644 -1649. Jaakko Pentinpojan lipuston hakkapeliitta v. 1622 -1627 ja Juhana Wittenbergin v. 1627 -1629 Puolan sodassa. Osallistui mm. Walhofin taisteluun. Ev.ltn. R. Wunschin esk. hakkapeliitta v. 1630 -1632 ja ev.ltn. H. Nödingin v. 1632 -1634 Saksassa 30 -vuotisessa sodassa. Osallistui mm. Webenin, Breitenfeldin, Würzburgin, Lechin, Altefesten ja Lützenin taisteluihin. Perusti poikineen Mikkolan kantatilan v. 1649. Kuoli n. v. 1654 Valkeala. - Pertti Eskonpoika Kouvonen, s. n. 1600 Valkeala. Ratsutilan osakas v. 1636 -1644, oman tilan isäntä v. 1645 -1652. - Matti Eskonpoika Kouvonen, s. n. 1603 Valkeala. Ratsutilan osakas v. 1636 -1649. Oli todennäköisesti veljensä korpraali Niilo Eskonpojan ratsumies v. 1636 -1648 ja mahdollisesti kaatui Saksassa v. 1648. - Pekka Eskonpoika Kouvonen, s. n. 1604 Valkeala. Ratsutilan osakas v. 1636 -1640. Tuomas Eskonpojan tilan osakas v. 1640 -1647, tilan isäntä v. 1648 -1667. Kuoli n. v. 1668 Valkeala. - Niilo Eskonpoika Priha, ent. Kouvonen, s. v. 1605 Valkeala. Tauluun 19.19. Taulu 19.19 Niilo Eskonpoika Priha, ent. Kouvonen Syntyi lokakuussa 1605 rusthollarin poikana Valkealan Kouvolassa. Ratsutilan isäntä v. 1636 1664. Valkealan kirkonisäntä v. 1662 rovastintarkastuksen mukaan. Niilo oli kuuluisia suomalaisia hakkapeliittoja 30 -vuotisessa sodassa Saksan maalla, sillä hänet mainittiin kuuluisan Eversti Torsten Stålhandsken rykmentin hakkapeliitaksi v. 1634 -1635 Saksassa 30 -vuotisessa sodassa, v. 1636 Puolassa, v. 1638 -1639 jälleen Saksassa. Viipurin ratsurykmentin korpraalina hänet mainittiin v. 1648 -1650 Saksassa, osallistui mm. Moosburgin taisteluun, saman rykmentin korpraalina v. 1655 -1556 Puolan sodassa, saman rykmentin kornettina v. 1656 -1658 Venäjän sodassa, osallistui mm. Käkisalmen ja Lavan taisteluihin, saman rykmentin kornetti Tanskan sodassa v. 1659. Lippumies v. 1636, korpraali v. 1646, kornetti v. 1656. Niilo Eskonpoika oli Priha suvun kantaisä. Nimi Priha voisi olla tsekin kieltä tarkoittaen muodossa Prihazet tulokasta. Nimeen Priha sisältyy karjalassa ”nuorukaista, poikamiestä” tarkoittava priha – briha venäjän brigozij ”kaunis, pulska”, esim. Timoska briha 1589 Parikkalassa. Talonnimeä Priha on tavattu mm. Vl. Uudellakirkolla, Valkealassa (1706) ja Orimattilassa (1710), Briha -paikannimiä ainakin Salmissa. Sukunimenä on Priha tunnettu Valkealassa (majoitusmestari Eerik Niilonpoika Priha 1661 Kouvolan kylässä) ja Elimäellä. Vehkalahdelta on kirjattu Erich Priha 1751. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 486). Niilo kuoli n. v. 1675 Valkealan Kouvolassa. Viite: s. 596 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.20 Kristiina Erkintytär (Christina Erichsdotter) Niilo Prihan puoliso. Lapset: - Niilo Niilonpoika Priha, s. n. 1635 Valkeala. Tauluun 19.21. 95 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Erkki Niilonpoika Priha, s. n. 1645 Valkeala. Ratsutilan isäntä v. 1668 -1708. Viipurin ratsurykmentin ratsumies v. 1668 -1675, korpraali v. 1676 -1679 Tanskan sodassa, osallistuen mm. Lundin taisteluun, kornetti v. 1679 -1682, majoitusmestari ja korpraali v. 1683 -1700, osallistuen suureen Pohjan sotaan, mm. Narvan taisteluun Viipurin ratsurykmentissä, Viipurin kahdennusratsurykmentin kornetti 6.12.1700, luutnantti v. 1701, kapteeni v. 1706. Kuoli v. 1708 Valkealassa, haudattiin kirkon alle. - Puoliso v. 1668 Eeva Simontytär. Hannu Niilonpoika Priha, s. n. 1650 Valkeala. Ratsutilan ratsumies v. 1676 Viipurin ratsurykmentissä. Kaatui 1676 Lundin taistelussa Tanskan sodassa. N.N. Niilontytär Priha, s. n. 1655 Valkeala, k. v. 1700 -1705. - Puoliso v. 1670 -1675 Jaakko Pekanpoika Hevosoja. Ratsutilallinen, räätäli. Taulu 19.21 Niilo Niilonpoika Priha (Nils Nilsson Priha) Syntyi n. v. 1635 rusthollarin poikana Valkealan Kouvolassa. Valkealan pitäjään kuuluneen Kouvolan Prihan ratsutilan isäntä v. 1664 -1667. Oli isänsä ratsumies v. 1656 -1659 Venäjän ja Tanskan sodassa, Viipurin ratsurykmentin ratsumies v. 1659 -1666. Niilo kuoli jo n. 33 v. ikäisenä n. v. 1668 Valkealan Kouvolassa. Viite: s. 596 -597 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.22 N.N. Niilon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Kaapo Niilonpoika Priha, s. n. 1660 Valkeala. Tauluun 19.23. - Akseli Niilonpoika Priha, s. 1661 Valkeala. Ratsutilallinen. Kuoli 13.7.1742 Valkeala. Puoliso 1694 Anna Dorothea von Hagen, s. 1667, k. 14.4.1749 Valkeala. Annan vanhemmat olivat kapteeni ja komppanianpäällikkö Turun ja Porin jalkaväkirykmentissä Petter Reinholdinpoika von Hagen (s. 1640, k. 1700) ja tämän puoliso Maria. - Maalin Niilontytär Priha. - Puoliso 1681 -1684 Jaakko Varpula. Korpraali. Asui Orimattilan pitäjän Pakaan kylän Varpulan ratsutilalla v. -1680 -1707-. Jaakon isä oli Varpulan ratsutilan isäntä v. -1680 -1685- Sipi Laurinpoika. Todennäköisesti Maalinin ja Jaakon poika oli v. 1710 mainittu Varpulan tilan osakas Matti Priha, joka lienee käyttänyt äitinsä sukunimeä. Taulu 19.23 Kaapo Niilonpoika Priha (Gabriel Nilsson Priha) Syntyi n. v. 1660 rusthollarin poikana Valkealan Kouvolassa. Rusthollari, ratsutilan osakas v. 1688 -1718. Valkealan nimismies v. 1690 -1696, asui kouvolalaisella ratsutilalla Valkealassa. Kaapo kuoli 4.5.1718 ja haudattiin Valkealan kirkkoon, sen lattian alle. Viite: s. 596 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 19.24 Kristiina Yrjöntytär (Christina Jörensdotter) Kaapo Prihan puoliso ja ratsutilan emäntä Valkealassa. Lapset: - Niilo Kaaponpoika Priha, s. 1683 Valkeala. Rusthollari, k. 7.3.1757 Valkeala, haudattiin kirkon alle. - Puoliso 1. Liisa Eliaantytär. - Puoliso 2. 20.12.1718 Sofia Erkintytär. - N.N. lapsi Priha, k. 24.6.1717 Valkeala. - N.N. lapsi Priha, k. 4.8.1717 Valkeala. - Akseli Kaaponpoika Priha, k. 5.6.1720 Valkeala, haudattiin kirkon alle. - Marketta Kaapontytär Priha, s. 1702 Valkeala. Tauluun 18.2. - Juho Kaaponpoika Priha, s. 4.1.1709 Valkeala, k. 17.7.1720 Valkeala. - Kalle Kaaponpoika Priha, s. 31.10.1712 Valkeala. 96 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 20 PULLIAISEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Pulliainen on ilmeisesti samaa lähtöä kuin Pullinen, sillä Savossa esiintyy varhain molempia, paikoin jopa rinnan. Esim. Juvalla mainittiin an(tti) pullio 1547, Säämingissä anders pullinen 1552, Vesulahdella per pullinen 1552, per pullionen 1556, Per Pullijoin 1563, Rantasalmella Mogns Pullion 1562. Muhoksella on kirjoihin pantu Eerikki Pulliainen 1618, Sotkamossa Margeta Pulliatar 1654. Nykyisin Pulliaisia on lähinnä Savossa. Nimistä Pulli, Bulle tms. on vanhastaan (1400 -1600-luvulta) tietoja Varsinais-Suomesta (Vehmaan seutu), Satakunnasta (Luvia, Karkku), Sysmästä, Lohjalta, Karjalasta (Muolaa, Viipuri, Jääski, Jaakkima, Suistamo) ja Pohjois-Suomesta (Rovaniemi, Kemi, Kittilä). Sittemmin Pulli-nimisiä on asunut EteläKarjalassa (Lappee, Koivisto, Antrea) ja Laatokan luoteisrannan pitäjissä (mm. Sortavala). Esim. Osswald Pulle 1528 Turku, Andirs Puli 1447 Vehmaa, Oll Pullin 1490 Sysmä, Eric Pulli 1571 Hämeenkyrön Inkalassa ja samassa talossa jo 1546 Bertil Kierapulli, Heikki Pulli 1637 Lohja, sukunimi Pullj 1748 Teuva, Simo Pullo 1675 Ruotsinpyhtää, Per olsson bulli 1578 Rovaniemi, Olli Pulli 1682 Kittilä, Bertell pulli 1558 Viipuri, Jöns pulli 1561 Muolaa; Wasko Bulli eli Waska Bullinen 1642 Suistamo. – Saxén on yhdistänyt (1905) nimen muinaisskandinaaviseen henkilönnimeen Bulle, Lopmeri on ottanut selityksenä esille (1945) myös suomen sanan pulli, joka on LänsiSuomessa merkinnyt ”sonnia ja vetohärkää”, Lapissa ”urosvasikkaa”. Savossa ja Karjalassa pulli tarkoittaa ”sonnivasikkaa, nuorta tai pientä sonnia” (< ruotsin murt. bulle, buli ”sonni”). Myös virossa pulli ”sonni; nuori ja voimakas ihminen” on tuttu, siellä sen lähtökohtana voi olla saksan der Bulle ”sonni”. Viimeksi (1980) näitä nimiä käsitellyt Viljo Nissilä on havainnut Bulle-henkilönnimiä esiintyneen varhain myös saksalaisella taholla. On aivan mahdollista, että tämä ilmeinen germaaninen laina on voinut tulla meille myös nimenä, joka on levinnyt eri puolille ilman, että sen merkitystä on ajateltu tai edes tiedetty. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 490). Kangasniemen Pulliaisen sukuhaaran kantaisänä pidetään n. v. 1530 syntynyttä Antti Pulliaista, joka todennäköisesti asui Vesulahden Paukkulassa. Viite: s. 597 -599 Sukupuuni (Tommy Koukka). Tommy Koukka on laatinut myös erillisselvityksen Pulliaisen suvusta ja nimenomaan Kangasniemen Kaihlamäen Pulliaisista lähtien 1600 –luvun alusta. Pulliaisen suvulla on myös oma sukuseura: Pulliaisen sukuseura ry. Taulu 20.1 Pertti Pulliainen (Bertil Pulliain) Syntyi v. 1686 ilmeisesti Kangasniemen Kaihlamäessä ja kuoli v. 1741 Kangasniemellä. Pertti kuului todennäköisesti Kaihlamäessä vaikuttaneeseen Pulliaisen sukuun: Kaihlamäessä asui Pulliaisia jo 1500 –luvulta alkaen ja useassa sukupolvessa oli Pertti Pulliaisia, alkaen Pertti Pekanpoika Pulliainen, s. n. v. 1610, jolla oli poika Pertti Pertinpoika Pulliainen, s. n. 1650, joka oli talollisena Kaihlamäessä v. -1680 -1690- ja joka voisi olla Pertin isä. Toisaalta Kangasniemellä vihittiin v. 1692 Pertti Ristonpoika Pulliainen ja Helka Matintytär Hokkanen, mikä hieman sekoittaa selvitettäessä kummanko lapsia Ristonpojat ja Ristontytär Pulliaiset ovat. Taulu 20.2 Riitta Pyykkönen (Brita Pyyköin) Syntyi v. 1685 ja avioitui n. v. 1705 Pertti Pulliaisen puolisoksi. Riitta kuoli v. 1755 Kangasniemellä. Riitta kuului ilmeisesti Kangasniemen Laitialassa vaikuttaneeseen Pyykkösen sukuhaaraan, viite: s. 640 Sukupuuni (Tommy Koukka). Lapset: - Pertti Pertinpoika Pulliainen, s. 22.5.1723 Kangasniemi. Tauluun 20.3. - Jaakoppi Pertinpoika Pulliainen, s. 8.7.1726 Kangasniemi - Katariina Pertintytär Pulliainen, s. 10.11.1730 Kangasniemi 97 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 20.3 Pertti Pertinpoika Pulliainen (Bertil Bertilsson Pulliain) Syntyi 22.5.1723 Kangasniemellä, mahdollisesti Kaihlamäessä. Tuli v. 1745 vävyksi Hokanniemen n:o 15 tilalle, jossa Pertti toimi sitten talollisena ja isäntänä Hokka n:o 15 Lauttalan jaetulla tilalla. Toisella puoliskolla oli isäntänä Risto Pulliainen. Pertti eli k.o. aikaan varsin kunnioitettavan pitkän elämän, sillä hän kuoli 85 v. ikäisenä 25.10.1808 Hokanniemessä. Taulu 20.4 Helena Niilontytär Hokkanen (Helena Nilsdotter Håckain) Syntyi v. 1710 talollisen tyttärenä Kangasniemen Hokanniemi n:o 15:ssä. Isä taulussa 5.D.5. Helena avioitui 35 v. ikäisenä 15.12.1745. Emäntänä kotitilallaan Hokanniemi n:o 15 Lauttalassa. Helenan kuolemasta ei ole löydetty tietoja; v. 1769 hän oli vielä elossa Hokka n:o 15, mutta v. 1782...1789 rippikirjassa hänen miehensä Pertti mainittiin yksin, eli Pertti oli siis leskenä v. 1782. Lapset: - Anna Pertintytär Pulliainen, s. 20.4.1748 Kangasniemi - Pertti Pertinpoika Pulliainen, s. 18.7.1750 Kangasniemi. Tauluun 20.5. - Pekka Pertinpoika Pulliainen, s. 27.7.1753 Kangasniemi Taulu 20.5 Pertti Pertinpoika Pulliainen (Bertil Bertilsson Pulliain) Syntyi 18.7.1750 talollisen poikana Hokanniemi n:o 15:ssa. Talollinen ja isäntä Hokka n:o 15, eli Lauttalassa. Pertti kuoli 77 v. ikäisenä 19.8.1827 Hokanniemessä. Taulu 20.6 Sofia Niilontytär Puukko (Sophia Nilsdotter Puucko) Syntyi v. 1748 mahdollisesti Pieksämäellä. Avioitui ilmeisesti n. 19 v. ikäisenä v. 1767 tienoilla Pertti Pulliaisen puolisoksi, vihkitietoja ei löydy Kangasniemeltä, eikä muualtakaan. Emäntänä Kangasniemen Hokanniemen Lauttalassa. Sofia kuoli 59 v. ikäisenä 15.12.1807 Hokanniemessä. Lapset: - Risto Pertinpoika Pulliainen, s. 16.12.1768 Kangasniemi - Helena Pertintytär Pulliainen, s. 18.1.1773 Kangasniemi - Maria Pertintytär Pulliainen, s. 19.1.1775 Kangasniemi. Tauluun 5.A.16. - Anna Pertintytär Pulliainen, s. 14.4.1777 Kangasniemi - Paavo Pertinpoika Pulliainen, s. 20.6.1779 Kangasniemi, k. 1779 Kangasniemi - Katariina Pertintytär Pulliainen, s. 27.3.1781 Kangasniemi - Pekka Pertinpoika Pulliainen, s. 14.12.1783 Kangasniemi - Eeva Pertintytär Pulliainen, s. 17.1.1789 Kangasniemi, k. 20.1.1793 Kangasniemi - Matti Pertinpoika Pulliainen, s. 1786 Kangasniemi, k. 1793 Kangasniemi - Reetta Pertintytär Pulliainen, s. 4.6.1795 Kangasniemi, k.4.6.1795 Kangasniemi TAULU 21 VÄÄRÄSEN -POIKOLAISEN SUKUHAARA Yleistä: Vääränen ja Väärä esiintyivät 1500 -luvulla lisä- tai sukuniminä Etelä-Karjalassa, esim. Eskell wärä 1551 Viipurin pitäjä. Savosta nimeä tapaa samoihin aikoihin nimenomaan asussa Vääränen Juvan, Pellosniemen, Tavinsalmen ja Vesulahden suurpitäjistä. Hankasalmelta on nimeä tavattu 1500-luvun lopulla, Pieksämäeltä 1643, Kangasniemeltä 1690 (Anders Wäräin), Lappajärveltä 1682 (Anders Wääräin). Karjalassa ja suuressa osassa Savoa sukunimi ei kuitenkaan elänyt kovinkaan kauan. – 1900-luvun alkukymmenillä Vääräsiä asui Uuraisissa, Kangasniemellä ja Toivakassa, jokunen Jyväskylässäkin. – ”Mutkaa, koukkua ja vinoa” tarkoittava väärä-sana on voinut kiteytyä sukunimeksi esim. liikanimestä, vrt. Hannus anti vereialka (= Vääräjalka) 1556 ja Antte Värehände (= Väärähäntä) 1590 Rautu, Ivanjko Vääräjalka 1571 Kurkijoki, Äskel Wäräjalka 1693 Viipurin mlk, Eric Wäärä Poika 1700 Kodisjoki; keskiaikaisen 98 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 katolisen papistomme nimistöön on kuulunut Vääräpää. Joskus nimen taustalla on paikannimi, esim. Väärä -alkuinen asutusnimi, jonka takana voi puolestaan olla samanalkuinen vesistönimi. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 773). Nimistä Poikolainen ja Poikulainen on vanhoja tietoja Kannakselta, esim. Ollij poijkalain 1549 Viipurin pitäjässä, Anders poikolainen 1645 Raudussa. Poikolainen ja Poikulainen saattaisivat olla saman suvun nimiä, jotka ovat äänteellisesti hieman erkaantuneet vuosisatojen saatossa. Nimi Poikonen on yhdistettu sanaan poika, vrt. esim. Anti weikon(poi)ca 1558 eli Anti välien(poi)ca (= Veljenpoika) 1549 Jääskessä, Erich Poika, Arkapoika ja Miehenpoika 1600-luvun alun Turussa. Sukunimeä Poikonen tapaa Pohjois-Savosta mutta erityisesti Keski-Suomesta (Karstula). Juvalla mainitaan ffrans poijcka 1548 eli ffrans poikoinen 1551, Tavinsalmella Henpoicainen 1556, Petäjävedellä Klemetti Poikonen 1589, Henr. Poikoin 1798 Karstulassa, Olof Poikoinen 1732 Iisalmessa, Hindr. Poikoin 1729 Ilomantsissa, Salomon Poikoin 1773 Juuassa. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 480). Viite: s. 595 ja 840 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 21.1 Niilo Vääränen (Nils Väräin) Syntyi n. v. 1570 ilmeisesti Mikkelin Väärälässä. Sukuhaaran kantaisä. Niilo mainittiin talollisena Paukkulan Jokioisissa v. 1601 voudintileissä. Vuonna 1614 kerättiin veroja talonpojilta Elfsborgin lunnaita varten. Veroluettelossa mainittiin myös Niilo Vääränen. Kangasniemen Väärälä oli Mikkelin Väärälän miesten perustama. Sen maat kuuluivat ensin Paukkulan Jokioisten kymmenkuntaan, mutta kaukaisena takamaa-alueena ne joutuivat Pieksämäen pitäjään. Tiloja oli kolme, ja ne sijaitsivat kaikki Herotuntaipaleella. (Kangasniemen historia I, s. 456). Vuoden 1541 verokirjan mukaan Väärälän alueella oli isäntinä Antti Vääränen, Lauri Vääränen, Paavo Vääränen ja Antti Pekanpoika Vääränen. Vuoden 1561 maantarkastuskirjan mukaan isäntinä olivat Antti Pekanpoika Vääränen ja Antti Antinpoika Vääränen. Samat isännät mainittiin myös v. 1571 hopeaveroluettelossa. Samaan Vääräsen sukuun lienee kuuluneet Viipurissa mainitut veljekset Matti ja Niilo Antinpojat Wärein eli Vääränen, jotka näyttivät muuttaneen kaupunkiin 1600 -luvun ensi vuosikymmeninä. Jälkimmäinen (kuoli noin 1639) tuntuu tulleen varakkaaksi mieheksi, josta myös saa selvityksensä se seikka, että kaikki hänen tyttärensä pääsivät hyviin naimisiin: Aune avioitui Antti Pekanpoika Vääräsen kanssa, joka oli joko kaukainen sukulainen apelleen tai oli ottanut hänen sukunimensä; toinen tytär Riitta avioitui pappi Juho Sigfridin eli Sipinpojan kanssa Kolkanpäästä; kolmas tytär Lucia avioitui kapteeni Lauri Antinpoika Ståhlklingan kanssa; neljäs tytär Kaarina avioitu ensin porvari Sven Ristonpoika Haikosen kanssa ja tämän kuoltua kauppias Yrjö Pekanpoika Brandtin kanssa; viides tytär Kristiina avioitui kapteeni Hannu Martinpoika Grabben kanssa. Mainittu Antti Pekanpoika Vääränen oli apulaisraatimies 1649 ja kuoli 1660 -luvulla ja hänen poikansa Niilo oli Siikaniemen kappalainen 1658 ja lienee ollut sama kuin Sortavalan kirkkoherrana 1670 mainittu Niilo Rönnberg, Antin toisesta pojasta Samuel Antinpojasta tuli tullitarkastaja, joka avioitui v. 1678 tullikirjuri Pekka Jaakonpoika Svenskin lesken kanssa. (Gabriel Lagus, Kuvauksia Wiipurin historiasta, s. 106). Väärästen kanssa samoilta seuduilta Mikkelistä muutti Viipuriin myös Haajasen ja Asikaisen sukua. Koska Haajasen suvussa etunimi Niilo oli hyvin suosittu, ja eräs Niilo Haajanen mainitaan jo 1510, on mahdollista, että Niilo Vääränen olisi ollut jonkun Niilo Haajasen tyttären poika, jolloin hän olisi saanut isoisänsä nimen. Vääränen ja Väärä esiintyvät 1500 -luvulla lisä- tai sukuniminä Etelä-Karjalassa, esim. Eskell wärä 1551 Viipurin pitäjä. Lähde: s. 840 Sukupuuni (Tommy Koukka). Tauli 21.2 N.N. Niilon puolison niemeä ei tiedetä Lapset: - Antti Niilonpoika Vääränen, s. n. 1590 Mikkeli. Tauluun 21.3. - Niilo Niilonpoika Vääränen. Talollinen ja isäntänä Väärälä n:o 2:ssa v. -1639-. 99 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 21.3 Antti Niilonpoika Vääränen (Anders Nilsson Väräin) Syntyi n. v. 1590 ilmeisesti Mikkelin Väärälässä. Talollinen Väärälän kylässä v. –1622 -1639-. Antin poika Pekka Vääränen mainittiin talollisena v. 1649. Samaan aikaan Väärälän toista taloa isännöi Antti Niilonpoika Vääränen. Pekka todennäköisesti vaihtoi sukunimensä myöhemmin Poikolaiseksi. Vuonna 1622 Väärälän Antti Vääräsellä oli hevonen, lehmä, hieno, sonnimulli, vuohi, kili, lammas, vuoni ja sika. Rästien perintä sai joskus väkivaltaisiakin piirteitä. Kaisanpäivänä marraskuussa 1642 tuli vouti Bomgårdin kirjuri Balthasar Bulle perimään rästejä Mikkelin Väärälästä Paavo Antinpoika Vääräseltä mukanaan haukivuorelainen lautamies Lemetti Viljakainen. Talonväki sai ennakolta tiedon ”ryöstökirjurin” tulosta. Karja ajettiin metsään ja isäntä piiloutui saunaan kirves kourassa. Bulle tuli tupaan aamuvarhaisella, herätti muka emännän ja vaati häneltä rahoja rästien maksuun, mutta niitä ei ollut. Emäntä väitti isännän olevan käymässä Haukivuorella. Apumies Seppänen tapasi tämän kuitenkin saunasta, kirves otettiin pois ja tavaran ulosotto alkoi. Vääränen uhkaili puukon kanssa asiaa toimittavia lautamiehiä, ja hänet piti panna nuoriin. Tästä hän ei alistunut, vaan käski vaimonsa tuoda puukon. Kahinassa vaimo lennätettiin seinää vasten, ja toimitus hoidettiin päätökseen. Mutta seuraavilla talvikäräjillä Vääränen vaati kirjurille rangaistusta kuolemantuottamuksesta. Vaimo oli viikon kuluttua tapauksesta sairastunut ja kahdeksan päivää podettuaan kuollut. (Veijo Saloheimo, Savon historia II:2, s. 50). Viite: s. 839 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 21.4 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Kuoli v. 1642 joulukuussa. Lapsi: - Pekka Antinpoika Vääränen eli Poikolainen, s. n. v. 1610 Kangasniemi. Tauluun 21.5. Taulu 21.5 Pekka Antinpoika Vääränen eli Poikolainen (Per Andersson Vääräin, el. Poikolain) Syntyi n. v. 1610 Mikkelin Väärälässä. Kangasniemen Väärälän kylässä on asunut Poikolaisia v. 1667 lähtien. Vielä maantarkastuskirjan mukaan v. 1664 on kylässä kaksi Väärästen tilaa, joista toinen Pekka Antinpoika Vääräsen ja toinen Antti Antinpoika Vääräsen hallussa. Jälkimminen tiloista autioitui pian sen jälkeen ja ajautui yhteisviljelyyn edellisen tilan kanssa. Vuoden 1660 henkikirjassa on tilalla n:o 1 asunut Pekka Vääränen ja poika Antti vaimoineen, ja tilalla n:o 3 Paavo Vääränen ja veli Antti vaimoineen. Vuoden 1667 henkikirjassa Väärälä n:o 1:een on merkitty asukkaaksi Pekka Antinpoika Poikolainen, poika Antti vaimoineen ja tytär, samoin kuin v. 1669 henkikirjassakin. Väärälä n:o 3:ssa on asunut ainakin v. 1676 -1682 Antti Pekanpoika Poikolainen vaimoineen sekä veli Samuel vaimoinen että veli Pertti vaimoineen. Poikolaiset ovat todennäköisesti olleet alun perin Vääräsiä, koska samoja nimiä on esiintynyt kummallakin suvulla. Henkirjoissa v. 1664 -1667 Vääräset ovat vaihtuneet Poikolaisiksi. Tosin varmaa näyttöä ei ole löytynyt nimen vaihdosta. Viite: s. 595 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 21.6 N.N. Pekan puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Antti Pekanpoika Poikolainen, s. n. v. 1640 Kangasniemi. Tauluun 21.7. - Samuel Pekanpoika Poikolainen - Pertti Pekanpoika Poikolainen Taulu 21.7 Antti Pekanpoika Poikolainen (Anders Peersson Poikolain) Syntyi n. v. 1640 talollisen poikana Kangasniemen Väärälässä. Talollinen ja isäntänä Väärälä n:o 3:ssa v. -1676 -1682-. Antti kuoli v. 1689 Kangasniemen Väärälässä ja haudattiin 14.4.1689 Kangasniemen kirkkoon, sen lattian alle. Viite: s. 594 Sukupuuni (Tommy Koukka). 100 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 21.8 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Antti Poikolaisen leski kuoli hirvittävänä nälkävuonna 1697 Kangasniemen Väärälässä ja haudattiin kirkkoon miehensä viereen 11.4.1697. Lapsi: - Pekka Antinpoika Poikolainen, s. n. v. 1660 Kangasniemi. Tauluun 21.9. Taulu 21.9 Pekka Antinpoika Poikolainen (Petter Andersson Poikolain) Syntyi n. v. 1660 talollisen poikana Kangasniemen Väärälässä. Pekan etunimenä kirkonkirjoissa ja asiakirjoissa esiintyi välillä Petter, toisinaan Pär tai Peer, osoituksena yleisestä sekavasta kirjoitusmuodosta, kukin kirjasi nimen siten kuin tulkitsi kunkin nimen ruotsinkielisen vastineen. Talollinen ja isäntänä Väärälä n:o 1:ssä v. -1697 -1710. 1700 -luvun vaihteessa Kangasniemellä asui kaksi lähes samanikäistä Pekka Poikolaista eli Väärälän isäntä Pekka Antinpoika Poikolainen (s. 1660, k. 25.3.1710) ja tämän serkku sotilas Pekka Samuelinpoika Poikolainen (s. 1669, k. 12.2.1727, vihitty 8.1.1707 Marketta Pekantytär Kovasen kanssa). Pekka Antinpoika Poikolainen kuoli 50 v. ikäisenä v. 1710 Kangasniemen Väärälässä ja haudattiin 25.3.1710 Kangasniemellä. Viite: s. 595 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 21.10 N.N. Pekan puolison niemä ei tiedetä. Lapset: - Anna Pekantytär Poikolainen. - Puoliso Kangasniemellä 29.11.1704 Yrjö Sipinpoika Laitinen. - Marketta Pekantytär Poikolainen, s. 1692 Kangasniemi. Tauluun 15.16. - Kaarina Pekantytär Poikolainen, s. 1692 Kangasniemi, k. 1710 Kangasniemi, 18-vuotias, haudattiin Kuuhankaveden ruumissaareen. - Markku Pekanpoika Poikolainen, s. 3.5.1694 Kangasniemi, k. 1697 Kangasniemi, haudattu 11.4.1697. - Maria Pekantytär Poikolainen, s. 1695 Kangasniemi, k. 1710 Kangasniemi, 15-vuotias, haudattiin Kuuhankaveden ruumissaareen. - Antti Pekanpoika Poikolainen, k. 1697 Kangasniemi, haudattu 24.6.1697. - Pekka Pekanpoika Poikolainen, s. 15.1.1699 Kangasniemi, k. joulukuussa 1710 Kangasniemi, haudattiin Kuuhankaveden ruumissaareen. - Riitta Pekantytär Poikolainen, s. 15.3.1701 Kangasniemi. - Regina Pekantytär Poikolainen, s. 1.1.1706 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 22.10.1727 Sipi Matinpoika Manninen. TAULU 22 SEPPÄSEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Seppänen on ollut vanhastaan (merkintöjä 1500-luvun puolimaista alkaen) yleinen savolaiskarjalaisella alueella ja levinnyt mm. Kainuuseen ja Pohjanmaalle. Savon historiaa tutkinut Kauko Pirinen on havainnut (1982) Sepposen esiintyvän 1500 -luvun lähteissä SuurSavossa, Seppäsen Pien-Savossa. Tämän ammatinnimityksen on voinut saada lisänimekseen paitsi itse seppä myös sepän sukuun kuuluva ja hänen talossaan asuva. Seppää on arvostettu ja kunnioitettu, sillä sepäntöiden lisäksi on takoja saattanut nokisen pajansa uumenissa myös taikoa ja loitsia ja parantaa sairaita. Nimestä ja ammattilaisista on runsaasti vanhoja tietoja eri puolilta maatamme, esim. Ingo faber (latinan faber ”seppä”) 1329 Vanaja, Tideka Guldsmed ”kultaseppä” 1373 Turku. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 595 -596). Seppäpieti muodostui sukunimeksi Vesulahdella, ja siellä esiintyivät myös Seppä-Vankkar ja Seppä-Liukkonen. Samassa pitäjässä mainittiin v. 1604 yhtaikaa kolme henkilöä sepiksi. (Kauko Pirinen, Savon historia II:1, s. 400). 101 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Seppäsiä, joiden nimi aluksi kirjoitettiin ”Seppepettii”, on Kangasniemessä asunut noin vuodesta 1570. Vuonna 1643 Seppälä oli itsenäinen kylä, johon kuului neljä tilaa. Vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan ne kaikki sijaitsivat Ahventaipaleella ja olivat verotiloja. Sitä paitsi kahdelle Seppälän isännistä kuului entinen Pekka Laitisen autiotila, jota pidettiin niin arvottomana, ettei se voinut elättää omaa haltijaa, ja joka sen vuoksi annettiin mainituille seppäläisille heidän tiloihinsa sulatettavaksi. Senkin asuma oli aikoinaan ollut Ahventaipaleella. (s. 453 KH-I). Vuoden 1561 maakirjan mukaan Vesulahden Vuolingon Salmenkylän kymmenkunnan anekissa n:o 306 isäntänä oli Antti Rämäinen, jonka maat vastasivat myöhemmän Seppälän kylän tiloja 1 -4. Anekissa 307 isäntänä oli Pekka Laitinen, jonka maat vastasivat myöhemmän Seppälän kylän tiloja 1 ja 3. (s. 54 KH -I). Viite: s. 705 -706 Sukupuuni (Tommy Koukka). Suvulla on myös oma sukuseura: Seppästen sukuseura ry. Taulu 22.1 Juho Seppänen, eli Seppäpieti (Johan Seppäin) Syntyi n. v. 1550 Vesulahdella. Sukuhaaran kantaisä. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Vesulahden Vuolingon toisessa kymmeneksessä oli isäntänä Juho Seppepeti eli Seppänen. Hopeaveroluettelon mukaan eniten lehmiä Kangasniemellä oli himottulalaisella Juho Seppäsellä (8) ja synsiöläisellä Heikki Hokkasella (7); saman vuoden papinveroluettelon mukaan edellisellä oli 6 ja jälkimmäisellä vain 4 lehmää. Myös suurin hevosmäärä (4) oli Juho Seppäsellä ja Pekka Pellisellä. (s. 84 -85 KH -I). Viite: s. 705 -706 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.2 N.N. Juhon puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Niilo Juhonpoika Seppänen, s. n. v. 1570 Vesulahdella (Kangasniemellä). Tauluun 22.3. Taulu 22.3 Niilo Juhonpoika Seppänen (Nils Johansson Seppäin) Syntyi n. v. 1570 talollisen poikana Vesulahden Vuolingon Himottulassa. Talollinen Vesulahden Vuolingon Himottulassa eli nähtävästi myöhemmässä Kangasniemen Seppälän kylässä v. -1601-. Verokirjoista Niilolle ei toistaiseksi ole löytynyt patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli v. 1571 mainitun Juho Seppäsen poika. Viite: s. 706 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.4 N.N. Niilon puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Antti Niilonpoika Seppänen, s. n. v. 1590 Vesulahti (Kangasniemi). Tauluun 22.5. Taulu 22.5 Antti Niilonpoika Seppänen (Anders Nilsson Seppäin) Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Vesulahden Vuolingon Himottulassa. Talollinen ja isäntänä Vesulahden Vuolingon Himottulan kymmeneksessä eli todennäköisesti myöhemmässä Kangasniemen Seppälän kylässä v. -1625 -1632-. Antti kuoli v. 1632 jälkeen Kangasniemen Seppälässä. Viite: s. 704 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.6 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Niilo Antinpoika Seppänen. Talollinen Himottulassa v. -1639 -1658-. Talon seuraava isäntä oli tämän poika Paavo Niilonpoika Seppänen v. -1663-. - Antti Antinpoika Seppänen, s. n. v. 1610 Kangasniemi. Tauluun 22.7. 102 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 22.7 Antti Antinpoika Seppänen (Anders Andersson Seppäin) Syntyi n. v. 1610 talollisen poikana Kangasniemen Seppälässä. Kangasniemen v. 1663 henkikirjassa Seppälän kylän erään talon isäntänä mainittiin Sipi Antinpoika Seppänen, jonka talosta verotettiin myös hänen vaimoaan, veljeään sekä isää ja äitiä. Vuoden 1663 henkikirjan mukaan Seppälän kylän toisen talon isäntänä mainittiin Paavo Niilonpoika Seppänen, jonka talosta verotettiin myös hänen vaimoaan, velipuolta Lauria vaimoineen sekä leskiäitiä. Vuoden 1639 henkikirjan mukaan Himottulan kymmeneksessä mainittiin isäntänä Niilo Antinpoika Seppänen. Niilo Seppänen mainittiin isäntänä vielä v. 1658 henkikirjassakin. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Vesulahden Vuolingon toisessa kymmeneksessä oli isäntänä Juho Seppepeti eli Seppänen. Vuosien 1578 ja 1579 verokirjojen mukaan Himottulan kymmeneksessä mainittiin isäntänä Heikki Seppepeti eli Seppänen yhdessä Lauri Tiihosen kanssa. Vuoden 1601 verokirjan mukaan Himottulan kymmeneksessä olivat isäntinä Paavo ja Niilo Seppänen. Vuoden 1625 verokirjan mukaan isäntänä oli Antti Niilonpoika Seppänen. Antti Seppänen mainittiin isäntänä vielä v. 1632 verokirjassakin. 1650 -luvulla mainittu Niilo Antinpoika Seppänen lienee ollut 1630 -luvulla mainitun Antti Niilonpoika Seppäsen poika. Antti Antinpoika Seppänen kuoli v. 1663 jälkeen Seppälässä. Viite: s. 704 -705 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.8 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Haud. luettelon mukaan Antti Seppäsen vaimo kuoli v. 1689. Lapset: - Sipi Antinpoika Seppänen, s. n. v. 1630 Kangasniemi. Tauluun 22.9. - Niilo Antinpoika Seppänen. Mainittiin Seppälässä Sipi Antinpojan veljenä v. -1669-. - Antti Antinpoika Seppänen. Mainittiin Seppälässä Sipi Antinpojan veljenä v. -1669-. Talollinen Seppälässä v. -1676-. Taulu 22.9 Sipi Antinpoika Seppänen (Sigfred Andersson Seppäin) Syntyi n. v. 1630 Kangasniemen Seppälässä. Talollinen Seppälässä v. -1663 -1669- ja -1680 1697-. Vuoden 1663 henkikirjan mukaan Seppälän isännällä Sipi Antinpoika Seppäsellä oli nimeltä mainitsematon veli ja elossa vielä isä ja äitikin. Vuoden 1676 henkikirjassa Sipi mainittiin Seppälän isännän Antti Antinpoika Seppäsen veljenä, mutta vuonna 1680 jälleen isäntänä. Sipi kuoli v. 1697 jälkeen Seppälässä. Viite: s. 707 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.10 N.N. Sipin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Erkki Sipinpoika Seppänen. Mainittiin v. 1690 henkikirjassa Seppälässä Sipi Seppäsen poikana. - Nuutti Sipinpoika Seppänen. Mainittiin v. 1697 henkikirjassa Sipi Seppäsen poikana, k. 1697 Kangasniemi. - Antti Sipinpoika Seppänen. Mainittiin v. 1697 henkikirjassa Sipi Seppäsen poikana. - Esko Sipinpoika Seppänen, s. 1664 Kangasniemi. Tauluun 22.21. - N.N. Eskontytär Seppänen. Vuoden 1701 henkikirjassa Seppälän isännällä Esko Sipinpojalla mainittiin sisko. - Risto Sipinpoika Seppänen, s. 1678 Kangasniemi. Tauluun 22.11. - Yrjö Sipinpoika Seppänen, k. 1697 Kangasniemi. Taulu 22.11 Risto Sipinpoika Seppänen (Christer Sigfredssson Seppäin) Syntyi v. 1678 talollisen poikana Kangasniemen Seppälässä. Mainittiin Seppälässä isäntä Esko 103 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Sipinpoika Seppäsen veljenä v. -1710-. Torpparina Mikkelin torpassa (Snt. Michels torpare) v.1734 -1738. Risto kuoli 60 v. ikäisenä 23.5.1738 Kangasniemellä. Viite: s. 706 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.12 Anna Tuomaantytär Arkko (Anna Thomasdotter Arcko) Syntyi v. 1680 talollisen tyttärenä Kangasniemen Hokanniemessä. Isä taulussa 5.F.15. Avioitui tai naitettiin 23 v. ikäisenä 28.12.1703 Risto Seppäsen puolisoksi. Vihittyjen luettelossa Annan kohdalla mainitaan: ”Anna Thomadr Arcko eller Håchä”. Anna kuoli v. 1741 jälkeen Kangasniemellä. Lapset: - Esko Ristonpoika Seppänen, s. 1708 Kangansiemi. - Tuomas Ristonpoika Seppänen, s. 1708 Kangasniemi. - Puoliso Anna. - Risto Ristonpoika Seppänen, s. 3.10.1714 Kangasniemi. Tauluun 22.13. - Anna Ristontytär Seppänen - Sipi Ristonpoika Seppänen Taulu 22.13 Risto Ristonpoika Seppänen -Smed (Christer Christersson Seppäin -Smed) Syntyi 3.10.1714 Kangasniemellä. Sotilas. Oli sotilasnimeltään Smed. Asui Kutemajärvellä n:o 20 v. -1746 -1758-. Kangasniemen v. 1757 -1765 rippikirjassa Risto oli merkitty asuneen sotilaana Mikkelin pitäjän torpparina. Torpparina Salmenkylässä v. -1766 -1789. Risto kuoli 75 v. ikäisenä 3.11.1789 Salmenkylässä. Viite: s. 707 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.14 Maria Tanelintytär Lahikainen (Maria Danielsdotter Lahikain) Syntyi v. 1715 Kangasniemen Kutemajärvellä. Isä taulussa 25.3. Avioitui tai naitettiin 29 v. ikäisenä 17.6.1744 Risto Seppänen –Smed’in puolisoksi. Vihittyjen luettelon mukaan oli kotoisin Kutemajärvi n:o 20:sta. Marian sukunimi oli välillä kirjoitettu muotoon Lasain tai Lakainen. Marian ensimmäinen puoliso oli Kangasniemellä 1.2.1736 vihitty sotilas Heikki Martinpoika Sparf eli Oranen, Kutemajärveltä. Asui Kutemajärvellä v. -1736 -1741-. Maria Lahikainen kuoli 60 v. ikäisenä pistokseen 10.1.1775 ja haudattiin 15.1.1775 Kangasniemellä. Maria Lahikaisen ja Heikki Orasen lapset: - Heikki Heikinpoika Oranen, s. 25.5.1737 Kangasniemi. - Kristiina Heikintytär Oranen, s. 6.8.1741 Kangasniemi. Lapset: - Anna Ristontytär Seppänen, s. 8.3.1745 Kangasniemi. - Heta Ristontytär Seppänen, s. 22.5.1746 Kangasniemi. Tauluun 15.20. Matti Ristonpoika Seppänen, s. 18.2.1749 Kangasniemi. - Risto Ristonpoika Seppänen, s. 21.8.1752 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 27.12.1778 Marketta Ristontytär Laitinen, Salmenkylästä. Riston ja Marketan jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisaren Tarjan poika ja samalla kummipoika Mika Seppänen (s. 1970) Orimattilasta, jonka isä Pertti Seppänen (asuu Lahdessa) omistaa edelleen sukutilansa Kangasniemen Vuojalahdella. - Marketta Ristontytär Seppänen, s. 19.10.1758 Kangasniemi, k. 10.4.1820 Joutsa, Mieskonmäki, Pasonaho. Puoliso 21.8.1785: Erkki Joonaksenpoika Laitinen, s. 1746 Hirvensalmi, Ohensalo, k. 30.10.1825 Joutsa, Mieskonmäki, Pasonaho. Torppari Hirvensalmen Ohensalo n:o 1:ssä vielä ainakin v. 1795. Joutsan Mieskonmäen Pasonahon torpan torppari v. -1809 -1825. Erkin ensimmäinen puoliso oli Kangasniemellä 26.12.1765 vihitty Maria Sipintytär Pylvänäinen, Mannilasta, s. 1747 Kangasniemi, k. 1784 Hirvensalmi. 104 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Helena Tuomaantytär Hänninen (Helena Thomasdotter Hännin) Syntyi v. 1725 Kangasniemen Salmenkylässä. Risto Seppänen –Smed’in toinen puoliso, vihittiin 24.12.1775. Helena kuoli 10.6.1789 Kangasniemen Salmenkylässä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 22.21 Esko Sipinpoika Seppänen Syntyi v. 1664 Kangasniemen Seppälässä. Talollinen ja isäntänä Seppälä n:o 1:ssa v. -1701 -1722-. Esko kuoli 75 v. ikäisenä 12.11.1739 Kangasniemen Seppälässä. Viite: s. 705 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 22.22 Inkeri Kerinkanta (Ingeborg Kerinkanda) Syntyi v. 1672 Kangasniemen Hokanniemessä. Kangasniemen Hokanniemessä on Kerinkanta -niminen paikka, mistä Inkeri on todennäköisesti kotoisin. Kirkonkirjojen mukaan Kangasniemellä asui 1700 -luvun vaihteessa myös Matti Kerinkanta -niminen henkilö. Hänen sukunimensä lienee ollut Avikainen. Kangasniemen haudattujen luettelossa on mainitut seuraavat Kerinkanta -nimiset: Tuomas Kerinkannan sedän vaimo kuoli v. 1689, Tuomas Kerinkanta haudattiin 19.1.1697. Antti Kerinkanta Luusniemestä kuoli v. 1702. Inkerin isä on saattanut olla Tuomas Kerinkanta eli Avikainen, ehkä sama Tuomas joka on taulussa 10.A.7. Inkeri avioitui 26.12.1697 Esko Seppäsen puolisoksi. Emäntänä Kangasniemen Seppälä n:o 1 tilalla. Inkeri kuoli 72 v. ikäisenä 12.11.1739 Seppälässä. Lapset: - Helka Eskontytär Seppänen, s. n. v. 1698 Kangasniemi. Tauluun 8.B.2. - Anna Eskontytär Seppänen, s. 25.5.1699 Kangasniemi. - Magdaleena Eskontytär Seppänen, s. 1700 Kangasniemi, k. 18.4.1782 Kangasniemen Pöyhössä. Puoliso 10.12.1727: Matti Olavinpoika Pöyhönen, s. 1.12.1699, k. 2.8.1761 Kangasniemen Pöyhössä. - Risto Eskonpoika Seppänen, s. 4.4.1704 Kangasniemi, k. v. 1784 Kangasniemen Seppälässä. Puoliso 11.12.1726: Maria Heikintytär Poikolainen, s. 24.11.1706 Kangasniemi, k. 22.12.1770 Kangasniemi, Seppälä. - Esko Eskonpoika Seppänen, s. 1704 Kangasniemi. Asui Reinikkalassa v. -1746 -1747-, Seppälässä v. -1749-. - Puoliso Kangasniemellä 7.12.1729 Maria Liisa Yrjöntytär Hänninen / Hämäläinen. - Sipi Eskonpoika Seppänen, s. 26.1.1710 Kangasniemi. - Heikki Eskonpoika Seppänen, s. 1712 Kangasniemi. Talollinen Seppälässä, k. 8.10.1791 Kangasniemi. - Puoliso Kangasniemellä 18.12.1738 Helena Taavetintytär Hokkanen, Hokanniemi n:o 4:stä, s. 1716 Kangasniemi. - Regina Eskontytär Seppänen - Kaarina Eskontytär Seppänen TAULU 23 PELLI -PELLISEN SUKUHAARA Yleistä: Hauhon kirkonkylän ja Okerlan yhteinen niitty, joka mainittiin v. 1706 piirretyssä Okerlan kyläkartassa ja Kirkonkylän isojakoasiakirjoissa, oli Pelinge (Okerlan kartassa 1706 Pälingi nitu). Jos nimi on luettava Pellingin niityksi, on se liitettävä laajalle levinneeseen Pelli -sanaperheeseen. Siihen kuuluva Pellingen saariryhmä Uudenmaan rannikolla näyttäisi olevan tarkka vastine, samoin kuin useat Pellinki -määreiset paikannimet Vanajassa, mutta itäsuomalainen sukunimi Pellinen lienee myös otettava huomioon. Nissilä katsoo Pellin olevan eräs kristillisen Pietari -nimen monia kansanomaisia variantteja. Tuuloksen Syrjäntaan nimistä kiintoisia ovat Pullinoja ja Pullinportti (1770, 1784) sekä Pellinkorpi (1784). Sekä Pullinen että Pellinen ovat Jääsken vanhoja kantasukuja (Pellinen myös tunnettu Viipurin pitäjästä ja Johanneksesta). Näiden molempien sukunimien esiintyminen saman tuulokselaisen kylän paikannimistössä on merkillepantava seikka. 105 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Karjalaisiksi katsotuista nimistä Pulli ja Pelli mainittakoon, että Hämeenkyrön Inkulassa asui 1571 Eric Pulli (samassa talossa 1546 Bertil Kierapulli). Pulli on myös Lohjalla, Jämsässä ja Isossakyrössä. Pelli -nimiä on taas Länsi-Suomessa enemmänkin. Jokioisissa on Pellilän kylä (Symon Laurisson Pellilä 1508). Olavi Tavastille tuomittiin 1456 Asikkalan käräjillä Vuonamon, Nilakkaveden ja Kuivakannan eräsijat, jotka hän oli ostanut Pekka Pelliltä (Peder Pelli) ja Antti Rautialta. Näiden miesten kotipaikkaa ei sanota, joten jää esim. osoittamatta, että Pekka Pelli olisi kotoisin Tuuloksen Syrjäntakaa. Vanajassa on Pellingaisjärvi ja Pellinginkoskenmaa. Asikkalan verokäräjillä 16.6.1456 ritari Olavi Tavast sai vahvistuksen kaupalleen, jolla hän oli ostanut Pekka Pelliltä ja Antti Rautialta sekä eräiltä Ragnhild ja Elina nimisiltä naishenkilöiltä (valtaneuvos Henrik Svärdin tyttäriltä?) näiden osuudet ”Pohjassa”. Ne olivat Nilakkavedellä, Vuonamossa ja Kuivakannassa. Samat eräsijat oli välillä vallannut Sotjalan Erkki (Aeffric i Sadiala). Hänet todettiin kuitenkin käräjillä olleen ilman laillista saantoa kyseisiin eräsijoihin. Mahdollinen epävarmuus Erkin kotikylästä häviää, kun huomaa, että Äffrich Sådiala on tehnyt v. 1448 maanvaihdon Susi-Laurin kanssa Tuuloksen käräjillä. Erkin valtaus noilla vesillä oli sekin ymmärrettävää, sillä hauholaisilla oli joka tapauksessa tienoilla kala-apajia. He riitelivät niistä v. 1478 jämsäläisten kanssa, ja riita ratkaistiin Pälkäneen verokäräjillä 18.2.1478. Hauhon miehet voittivat juttunsa, ja heille tuomittiin kalavesi ja metsä vuodentuloineen. Alueen rajapyykeistä mainittiin kolme: Mieminkallio, Soiteren ecki ja Ylemeisen wirran niska. Vuonamonlahden ja Pielaveden välisellä mantereella on Ylimmäisenjärvi, joka laskee Vuonamoon Ylimmäisojaa myöten. Soiteren ecki lienee yhtä kuin Soittenretki. Jämsän erämaita oli tältä tienoolta pohjoiseen, ja asian käsittely Pälkäneellä johtui siitä, että pälkäneläisillä oli valtauksia alueelta koilliseen. Eräästä vuoden 1457 kirjeestä näkyy, että valtaneuvos Henrik Svärd, Vanajan Harvialan ja monen muun hämäläistilan omistaja, oli perinyt Vuonamonlahden perukoilta ja Koivujärveltä eräsijoja ritari Niilo Olavinpojalta (esiintyi lähteissä v. 1396 -1415). Tämän vuoksi on jokseenkin varmaa, että Olavi Tavastin saantokirjeessä mainitut Ragnhild ja Elina olivat hänen tyttäriään, jotka tunnetaan muutoinkin aikakauden asiakirjoista. Ragnhildin aviomies oli Hollolan kihlakunnantuomari Hannu Pekanpoika ja Elinan asemies Järl Jönsinpoika. Mutta mistä olivat kotoisin Pekka Pelli ja Antti Rautia? Edellä on kerrottu Kirkonkylän ja Okerlan yhteisestä niitystä, jonka nimi kirjoitettiin v. 1706 Pälingi nitu. Kirkonkylän ja Kyttälän rajana Hauhontakana Hauhonselän rannalla oli v.1783 Pälsinoja (kirjoitettu myös Palsinoja), ja v. 1478 oli äsken mainituilla Pälkäneen käräjillä todistajana juuri näiden Vuonamon seutujen rajoja katsastamassa ollut Peeter Pellssi, ehkäpä tienoon eräsijojen entinen omistaja. Vuoden 1456 Peder Pellin ja v. 1478 Peeter Pellssin samaistaminen tuntuu houkuttelevalta. Suvun nimestä lienee johtunut joitakin Kirkonkylän paikkojen nimiä. Lisäksi on tietysti otettava huomioon sekin, että Henrik Svärd on saanut ennen v. 1440 eräältä Skelgen vävyltä osuuden Hauhon Kirkonkylään. Skelgellä tarkoitetaan asemies Olavi Skälgeä, joka oli samoin kuin Henrik Svärd yllä mainitun ritari Niilo Olavinpojan perillinen. Jäljet johtavat lopulta tähän Suomen ensimmäiseen tunnettuun ritariin, Tyrvännön Suontaan herraan, jota ei saa sekoittaa Tavasteihin. Näyttää siltä, että hän olisi 1400 -luvun alussa omistanut osan Hauhon Kirkonkylästä ja saanut samalla haltuunsa saman kylän taloille kuuluneitä eräsijojan ”Pohjan” perukoilta. Siellä on muuten vieläkin aivan Pohjanmaan rajalla Pellinginjärvi. Osa näistä kaukaisista omistuksista olisi siis säilynyt talollisten hallussa 1400 -luvun lopulle asti, mutta ei enää seuraavalle vuosisadalle. (Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I, s. 434, 481, 644, 811, 813). Asikkalan käräjillä v. 1456 käsiteltiin kaukana Keiteleen Nilakkavedellä olevan Vuonamonkuivakankaan erämaan nautintaa. Sen oli Olavi Niilonpoika ostanut Pekka Pelliltä ja Antti Rautialta sekä Ragnildilta ja Elinalta, joiden asuinpaikkoja ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että Hauhon Sotjalan ”Esffrich” oli luvatta käyttänyt tuota eräsijaa; miksi asia oli esillä juuri Asikkalan käräjillä, ei käy ilmi, mutta on mahdollista, että jutussa mainitut kaksi todistajaa olivat Asikkalan miehiä. Sensijaan ei voida ilman muuta päätellä, että Nilakkaveden eräsija olisi varsinaisesti ollut asikkalaisten hallussa tai heidän valtaamansa. Pekka Pelliä ja Antti Rautiaa yhtä vähän kuin molempia naispuolisia myyjiäkään ei näet voi todistaa asikkalaisiksi. Tuskinpa Rantasalmen Asikkalalla liioin on ollut suoranaista yhteyttä Asikkalan eränkäyntiin. (Yrjö Blomstedt, Asikkalan historia, s. 47 -48). Vuonna 1445 Pekka Äinää (Peter i Einäs) ja Antti Savolainen myivät Olavi Niilonpoika Tavastille kuudennuskoukun kylänmaata ja erämaaosuuden Padasjoen Äinäältä. Toivo Jalli samaistaa Pekka Äinään ja Antti Savolaisen Pekka Pelliin ja Antti Rautiaan. Tällöin Pekka Pellin asuinpaikka 106 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 lienee ollut Padasjoen/Asikkalan Äiniön kylä, jolloin selittyisi Pekka Pellin esiintyminen vuonna 1456 Asikkalan käräjillä. Esiintyyhän samalla seudulla 1700 -luvulla Pellilän talokin. (Toivo Jalli, Villi Äinää). Asikkalan pitäjän Äiniön neljänneskuntaan kuuluvassa Myllykselän kylässä mainitaan v. 1471 Pekka Myllykseläinen riidassa, jossa Pekka Urkola syytti Jokioisten kyläläisiä siitä, että nämä olivat rikkoneet sen rajan Kuusenkanta-Kivisenpääsyrjä-Rakokivi-Nauksyrjä, jonka tarkastusmiehet olivat oikeaksi todenneet. Myllykselän suurin ja väkevin talo kaikilla veromittareilla oli Rehtilä, jota sen ja myllyn hallinnan perusteella voidaan pitää Pekka Myllykselän päätilana. Talon isäntänä mainittiin v. 1539 Rehti Laurinpoika, joka on voinut olla Pekan jälkeläinen. Asikkalan käräjillä v. 1483 lautamiehenä mainittu Nikki eli Niilo Pekanpoika Myllykselästä lienee ollut Pekka Myllykseläisen poika. Jalli samaistaa Pekka Myllykseläisen edellä mainittuun Pekka Äinääseen ja edelleen Pekka Pelliin. (Toivo Jalli, Rehdin suku, s. 34 -35). Myllys eli Myllykselä mainittiin eri lautamiesten asuinpaikkana v. 1471 ja 1484, joten se on ollut erillinen asuma jo tuolloin. Sen rajojen määrittelyä ei kuitenkaan tunneta keskiajalta. Kylän nimi näyttää osoittavan sen syntyneen myllyn ympärille ja kylän sijainti taas näyttää osoittavan sen varhemmin kuuluneen Äiniön suurkylään. (Asikkalan historia, s. 64). Padasjoen Vesijaon kylässä mainittiin v. 1713 Pälli -niminen (eli Pelli) talo. Talon isäntiä seuraamalla ajassa taaksepäin voidaan päätyä vanhimmassa v. 1539 maakirjassa mainittuun Lydigh eli Lyytikkä Olavinpoikaan, jonka etunimi on melko harvinainen. Hänen jälkeensä isäntänä oli Tuomas Lyytikänpoika v. 1546 -1573. Lyytikän veli on voinut olla Vesijaolla 1539 -1544 isäntänä mainittu Lauri Olavinpoika. Mahdollista on, että he ovat olleet 1400-luvun puolivälissä mainitun Pekka Pellin jälkeläisiä. Tyrvään Vatajan kylässä on Pällin (Pelli) talo, joka lienee saanut nimensä jo keskiajalla. Talon isäntänä lienee ollut v. 1524 mainittu Eleff Olson eli Olavi Olavinpoika, jonka jälkeen Lauri Elefin eli Olavinpoika v. -1540 -1570-. Koska erämaista lienee käyty kauppaa ensisijaisesti sukulaisten kesken, on Pekka Pellillä voinut olla sukulaisuussuhteita tuon ajan aatelisiin, kuten Tavasteihin. Ei ole mitenkään mahdotonta, että Pekka Pelli olisi ollut sama kuin v. 1448 mainittu Pekka Rydz, jonka lisänimi viittaisi Pekan tai hänen esi-isänsä olleen lähtöisin Itä-Suomesta, ehkä Karjalasta. Onhan Pellisen sukua asunut siellä suunnalla melko laajalti. Padasjoella ja Asikkalassa esiintyy Ryds/Ryss nimisiä vielä 1600 -luvulla, mm. Vähä-Äiniön Yttölässä. Hauhon pitäjänhistoria kertoo Juttilan suvusta seuraavasti: Nisse Jönsinpoika eli Niilo Juhonpoika (Nisse eli Nils Jönsson) oli Hämeessä vaikuttanut mies, joka ehkä tulee kyseeseen vanhan rälssin omistajana Juttilassa. Hämeen ja Savon rajariitaa käsiteltäessä Turun maanoikeudessa v. 1415 tuli oikeuden eteen 14 katselmusmiestä, joista järjestyksessä kolmas oli Nisse Jonisson. Vuosia myöhemmin, tammikuussa 1431, oli Hauhon ja Tuuloksen käräjillä ensimmäisenä maanluovutuksen vahvistajana Nisse Jonsson, edellä jopa Olavi Broderinpoikaa ja Antti Asserinpoikaa. Tämä saattaa arvelemaan, että hän oli Hauholla tai Tuuloksessa asunut arvovaltainen rälssimies. Piispa Maunu Tavast ilmoitti v. 1439 lunastaneensa osuuden Lammin Porkkalasta mm. Nisse Jönsinpojalta. Mies oli siten jotenkin Tavasteille sukua. Vihdoin 1448 eräs Peder Rydz ja hänen vaimonsa Metta vaihtoivat pois isän- ja äidinperintönsä Hattulan Mervistä ja Sipoon Borgbystä. Samaan aikaan Abraham Jönsinpoika ja Margit Niilontytär myivät osuutensa Borgbyn tilasta, jonka olivat perineet äidiltä vaimo Lucialta. Margit ja Metta olivat ilmeisesti sisaruksia ja heidän äitinsä Lucia oli piispan veljentytär. Hänen miehensä etunimi oli siis Niilo (Nisse) ja hän on varsin todennäköisesti juuri äskeinen Nisse Jönsinpoika. Kyseinen piispan veli oli taas Hollolan kihlakunnan tuomari Niilo Tavast vanhempi, ritari Olavi Tavastin isä. Nissellä oli siis vävy, jonka nimi oli Abraham Jönsinpoika. Kyttälässä 1454 pidetyissä häissä oli läsnä Abram Jonisson a wapne. Nimeen liitetty lisä tarkoitti, että hän oli asemies, jolla oli kilvessä oma heraldinen tunnus. Pälkäneellä oli v. 1462 katselmusmiehenä Abram Katinala, ja v. 1448 Abram Jönsinpoika ja hänen vaimonsa Margit kertoivat ostaneensa osuuden Hattulan Katinalasta Abrahamin sisarentyttäreltä. Heidän asumakartanonsa on sen jälkeen siis ollut Katinalassa, mikä ei tietenkään sulje pois muiden hämäläisten omistusten mahdollisuutta. (Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I, s. 759 -760). Jos Pekka Pelli oli sama kuin Pekka Rydz ja Pekan vaimon Metan isä Niilo Juhonpoika ja edelleen v. 1483 mainittu Niilo Pekanpoika Myllykselästä Pekka Pellin poika, olisi Niilo-poika saanut nimensä isoisänsä mukaan. 107 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Hattulan historiassa kerrotaan Pekka Rydzistä seuraavasti. Hattulan Hurttalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjoissa v. 1385, jolloin Pekka Hurttala (Herniäinen) oli kuninkaan käräjillä lautamiehenä. Vuonna 1405 pidettiin Hurttalassa piispankäräjät, jossa selviteltiin Hattulan pappilan asioita. Käräjät pidettiin joko kirkossa tai sitten Herniäisissä, joka tuolloin oli mahdollisesti taverni eli majatalo. Joka tapauksessa se oli kylän huomattavin talo. Herniäisten seuraava keskiaikainen omistaja oli Engelbrekt Jaakonpoika, joka vaihtoi tämän 40 markan arvoisen tilansa Mervistä kotoisin olleen Pekka Rydzin ja tämän vaimon Metan omistamiin tiloihin Hattulan Mervessä ja Sipoon Borgbyssä. Keskiaikana oli Hurttalassa vielä Herniäisten lisäksi ainakin Kinnala ja Sipilä, joiden isännät olivat todistajina Hauhon käräjillä v. 1482. Herniäisten talo pysyi talonpoikaisena verotalona siihen saakka, kunnes se lahjoitettiin 1600 -luvun alussa ratsumestari Fredrik Kubickille. Herniäisten isäntinä ovat olleet Engelbrekt Jaakonpoika v. 1448, rouva Kaarina v. 1508, Juho Juhonpoika Mänsä v. 1549 -1550, Martti Yrjönpoika 1551 -1553, Esko Hannunpoika 1554 -1556, Juho Mänsä 1557 -1586, Lauri Juhonpoika 1587 -1621. Herniäinen oli jo 1500 -luvulla suurtila (1-1 5/12 koukkua), minkä vuoksi sen isäntien voidaan sanoa olleen suurtalonpoikia. (Eero Mäntylä, Hattulan historia, s. 312 -313). Edellä mainitut Pekka Pelli ja Antti Rautia ja Pekka Äinää ja Antti Savolainen voivat olla samoja henkilöitä, ehkä lankoja. Vuonna 1445 riiteli eräs Antti Olavi Niilonpoika Tavastin kanssa Asikkalan/Heinolan Lusin maista. Tässä voisi olla kysymyksessä jonkinlainen sukulaisriita, mikäli Antti oli sama kuin Antti Rautia/Savolainen ja sukulaisuussuhteessa Pekka Pelliin/Rydziin. Paikannimi Lusi lienee saanut nimensä jostakin Luciasta, mahdollisesti Pekka Rydzin anopista Lucia Tavastista. Porvoon edustalla sijaitsevasta Pellingin saariryhmästä vanhin kirjallinen tieto on vuodelta 1411, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle kirjoitti Pellingissä kirjeen Viipurin linnan komentajalle. Kalevi Sassin mukaan nimi Pellinki juontaisi juurensa 900 -1100 -luvuilla vaikuttaneesta saksilaisesta Billungin herttuasuvusta (Kalevi Sassi, Kautta kiven ja kannon, s. 453, 485). Mikäli suurin osa Suomen lukuisista Pelli -nimisistä paikoista ovat olleet saman suvun omistuksia, ei ole mahdotonta, että suvun alkuperä olisi Billungin suvussa. Tällöin nimen kehitys olisi voinut olla seuraava: Billung > Pellinki > Pelli. Lähde: s. 558 -560 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.1 Pekka Pelli (Peder Pelli) Syntyi n. v. 1420 ilmeisesti Tuuloksen Syrjäntakana. Sukuhaaran kataisä. Mahdollisesti talollisena Padasjoella ja Asikkalan Myllykselässä. Vuonna 1456 Asikkalan verokäräjillä tuomittiin ritari Olavi Niilonpoika Tavastille ne metsät ja vedet, jotka hän oli ostanut Pekka Pelliltä (Peder Pelli) ja Antti Rautialta sekä eräiltä Ragnhildilta ja Elinalta, joiden oletetaan olleen Henrik Svärd-Kurjen samannimisiä tyttäriä. Vuonna 1478 Pekka Pelli (Peder Pellssi) mainittiin Pälkäneen käräjillä todistajana Vuonamon tienoiden rajojen katsastajana. Vuonna 1445 Pekka Äinää (Peter i Einäs) ja Antti Savolainen myivät Olavi Niilonpoika Tavastille kuudennuskoukun kylänmaata ja erämaaosuuden Padasjoen Äinäältä. (Toivo Jalli, Villi Äinää, s. 11, 15). Todennäköisesti Pekka Äinää oli sama henkilö kuin Pekka Pelli. Mainitaanhan sittemmin Padasjoen Vesijaon kylässä Pellin talo, joka aiemmin kuului Äinääseen. Pekka Pelli lienee ollut merkittävä isäntä Hämeessä. Ehkä jopa Savon puoleinen Vesulahden Pellosniemi sai nimensä hänen mukaansa. Pekka Pellin jälkeläisiä lienee olleet ensimmäisten verokirjojen laatimisen aikaan 1540 -luvulla Savossa mainitut Pelliset, joiden suvussa etunimi Pekka on yleinen. Lähde: s. 558 -560 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taunon esi-isä Pekka Pelli ja hänen jälkeläisensä ovat ilmeisesti vaikuttaneet ja asuneet Asikkalan Myllykselässä, jossa suvun asumatilana on ilmeisesti ollut Myllykselän vanhin ja suurin tila; Rehtilä, jonka isäntä maakirjan alussa (v. 1539 -1572) oli Rehti Laurinpoika, eli Albrecht tai Brecht Larsson Rehtilä. Rehtilän jälkeläisiä on mm. Esko Rapala Vääksystä. Taulu 23.2 Mette Niilontytär (Mette Nilsdotter). Pekka Pellin puolison nimi oli tiettävästi Mette ja tämän isä Niilo Juhonpoika. 108 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Niilo Pekanpoika Pelli, s. n. v. 1450 mahdoll. Padasjoella. Tauluun 23.3. - Pekka Pekanpoika Pelli Taulu 23.3 Niilo Pekanpoika Pelli (Nils Pedersson Pelli) Syntyi n. v. 1445 mahdollisesti Padasjoella. Talollinen Asikkalan (Äiniön) Myllykselässä. Mainittiin lautamiehenä Asikkalan käräjillä v. 1483. Lähde: s. 560 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.4 N.N. Niilo Pellin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Pekka Niilonpoika Pellinen, s. n. v. mahdoll. 1480 Asikkalassa. Tauluun 23.5. Taulu 23.5 Pekka Niilonpoika Pellinen (Per Nilsson Pellinen) Syntyi n. v. 1480 mahdollisesti Asikkalan Myllykselässä, muutti sitten tiettävästi Savoon. Talollinen Vesulahden Norolassa. Vuoden 1541 verokirjan mukaan Savossa asui Pellisiä Vesulahden Norolassa (Pekka, Paavo, Lauri ja Olavi Pellinen; Heikki ja Pekka Pekanpoika Pellinen; Olavi ja Paavo Pellinen sekä Heikki Pellinen) ja Säämingin Iitlahdessa. Ensimmäisenä mainitussa talossa mainitaan siis neljä Pellistä, joista Pekka on voinut olla isä ja Paavo, Lauri ja Olavi hänen poikiaan, vaikka yhtä hyvin he ovat voineet olla kaikki veljiä. Vuoden 1561 maakirjan mukaan Norolassa mainittiin isäntänä Tuomas Pellinen, Olavi Laurinpoika Pellinen, sekä Antti, Paavo, Olavi ja Pekka Pellinen. Olavi Laurinpoika Pellisen tila sijaitsi alueella, joka vastasi myöhemmän Kangasniemen Kutemajärven kylän tiloja 8 (Hiidenniemi), 13 (Alahovi) ja 14 (Korhola). Hänen kanssaan tilalla mainittiin isäntinä Lauri Pystynen ja Nikolaus Maijron Nikolams (ehkä Nikulainen). Heidän maitaan olivat Selijärven mäki, Vehkaselkä, Vihan aho, Montin aho, Toranmäki, Punnanmäki, Eteläaho, Kiirijärven aho, Lepistöaho, Hiidenniemi, Vihanaho, Selitaival ja toinen Toranmäki. Neljän viimeksi mainitun Pellisen tilat vastasivat Kutemajärven tiloja 9 (Houlanmäki), 12 (Salo) ja 17 (Parttila) sekä Ruokomäen tilaa numero 1. Heidän maitaan olivat Sorvalinmäki, Vuolingonmäki, Ienmäki, Varpaisenselkä, Kaupinselkä, Takkamäen nenä, Sairoselkä, kappale Selinmäkeä, Mäkisuon etelänenä, Jokimäki, Sommusuo, Kontiolammen kahden puolen, Takkajärven joki, Houlanmäki Kaupinselkää myöten, Kinanmäki, Ruokopyhänmäki ja Sianleuanmäki. Kutemajärven taloja n:o 19 -21 (Muoskari, Tarvola, Valkeaselkä) vastaavilla alueilla mainitaan isäntinä Juho ja Pekka Issoinen, joiden maihin kuului mm. Pellinpellot, joten heidänkin tilansa lienee kuulunut aiemmin Pellisen suvulle. Kutemajärven tilat näyttävät suhteellisesti useammin kuin muun Kangasniemen siirtyneen suvulta toiselle. Vuoden 1561 maaluettelossa mainittujen isäntien jälkeläisiä mieskannalta ei 1700 -luvulla liene ollut enää ainoallakaan kantatilalla isäntänä, vaikka muutamat senaikaisista suvuista vielä olivat kylässä edustettuina. (s. 63 -65, 449 KH -I). Sukunimeen Pellinen sisältyy ilmeisesti Pekka -nimen (< Peter, Petrus) kansanomainen rinnakkaisasu Pelli. Perin ja Peterin yleinen kutsumamuoto on Ruotsissa ollut Pelle, jota on tavattu myös Suomessa maan itäosia myöten, esim. pelle magnusson n. 1415 Raisiossa, Pelle Pedersonn 1571 Hauholla ja Tuuloksessa, pelle pederson 1541 Viipurissa, Pelle Torwin 1638 Liperissä. Suomalaistunut, i-loppuinen muoto näkyy esim. Kivennavalla 1549 kirjatussa asussa Olli pellin(poi)ca. Sukunimen tapaan nimi esiintyy asiakirjoissamme mm. Asikkalassa (Peder Pelli 1456), Somerolla (Heikki Pelli 1492 rovastinkäräjillä), Karjalohjalla (Johan Johanss. Pelli 1815), Pusulassa (1725), Nummella, Kiskossa, Tyrväässä (1575, Thomas Pelli 1690), Säkylässä (Niels Pelles 1685), Kalajoella (Kauppi Pelli 1607) ja Lappeella. Talonnimenä on Pelli vanhastaan tunnettu mm. Padasjoella ja Anjalassa. - Nimestä Pelli – Pellinen on 1500 -luvun puolivälin tienoilta runsaasti tietoja Karjalankannakselta (Antrea, Jääski, Kivennapa, Muolaa, Uusikirkko, Viipuri, Äyräpää), sittemmin Pohjois-Karjalastakin. Savossa on nen -loppuinen asu yksinomainen: Pellisiä on asunut mainittuna aikana Juvan, Säämingin ja Vesulahden suurpitäjissä (esim. antti pellin 1541 Sulkavalla). Hämeen hopeaveroluettelossa mainittiin Lars Pellinen 1571 Hankasalmella ja 109 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Konginkankaalla. Pellisiä asui myös Pohjanmaalla (vrt. Lauri Pellinen 1598 Kortesjärvellä, per pelline 1556 Kärsämäellä). – Sittemmin Pellinen-nimisiä on asunut kolmella eri alueella: Karjalassa Viipurista Ruskealaan (Thomas Simonss: Pellin 1683 Jääski, Henrich Pellinen 1732 Ruokolahti, Benjam Pellinen 1796 Ruskeala), Keski-Suomessa (Sumiainen, Suolahti, Hankasalmi, Laukaa, Jyväskylä; esim. Samuel Pellin 1759 Laukaa) ja Etelä-Pohjanmaalla (Kortesjärvi, Evijärvi; Lars Pellinen 1720 Lappajärvi). Pellisiä muutti myös ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, missä heidän asumaansa taloa alettiin kutsua nimellä Pellis, joka tuli sittemmin käyttöön myös sukunimenä, mutta on 1690 -luvulla hävinnyt sukunimistöstämme; esim. Pehr Josefss. Pellinen 1824 Pedersören Ala-Purmo ja Petter Anders Mattsson Pellis 1851 Pedersören Ala-Ähtävä. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 453 -454). Vuoden 1561 maakirjassa mainittiin Sulkavan Telataipaleella isäntinä Olavi, Pekka ja Antti Pellinen, joiden maita olivat Kurkiniemi, Mustansaari, Leiviskäjärvensivu, Haukonsalonranta, Karehtaniemi, Jukajärvenväli, Riitajärvi, Savonkaijanpää, Jukajärvensaari, Oluvenlamminsuo ja Liimatanlampi. Tämä oli osa vanhaa Jääsken Pellilän kylää, joka liitettiin Puumalaan. (Pekka Lappalainen, Puumalan historia I, s. 108-110). Huomattavaa on, että samat Pellisten etunimet esiintyvät myös Kangasniemen Pellisillä. Lähde: s. 564 -565 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.6 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapset: - Paavo Pekanpoika Pellinen. Talollinen Vesulahden Norolassa -1541 -1571-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Vesulahden Norolan Paavo Pekanpoika Pellinen oli koko savon 63. varakkain veronmaksaja 154 markan omaisuudellaan. Suuresta omaisuudestaan päätellen hän on ollut Pellisten kantatalon isäntä. Hän oli myös Kangasniemen alueen varakkain isäntä. Hopeaveroluettelon mukaan Kangasniemen isännillä lampaita oli keskimäärin 2,5 taloutta kohti. Kutemajärveläisen Paavo Pekanpoika Pellisen lampaiden lukumäärä 15 oli Kangasniemen suurin. Myös hevosia (4) hänellä oli eniten. Paavo Pekanpoika Pellinen toimi myös lautamiehenä. - Lauri Pekanpoika Pellinen, s. n. 1500 Asikkalassa (?). Tauluun 23.7. - Olavi Pekanpoika Pellinen. Talollinen Vesulahden Norolassa v. -1541 -1561-. - Antti Pekanpoika Pellinen. Talollinen Vesulahden Norolassa v. -1561-. Vuonna 1568 Pellosniemen käräjillä vapautettiin kirkkoherra Andreas Sigfridi eli Antti Sipinpoika syytöksestä, että hän oli lyönyt kuoliaaksi Pekka Antinpoika Pellisen isän. Kävi ilmi, että pappi oli lyönyt tätä vain kolme kertaa varvulla ja mies oli elänyt vielä sen jälkeen 2 ½ vuotta. Huhun päälevittäjä tuomittiin ”koko kihlakunnan” sekä lautakunnan kannanoton perusteella 40 markan sakkoon. Huolimatta siitä, että mainittu kirkkoherra ei pitäjässään ollut suosittu, syytöstä pidettiin ilmeisen kohtuuttomana herjauksena. (Kauko Pirinen, Savon historia II:1, s. 511). Andreas Sigfridi oli Vesulahden eli Mikkelin seurakunnan kirkkoherrana v. 1560 -1593. Taulu 23.7 Lauri Pekanpoika Pellinen (Lars Pettersson Pellin) Syntyi n. v. 1500 mahdollisesti Asikkalan Myllykselässä. Muutti Savoon ja asui todennäköisesti Vesulahden Norolassa, myöhemmän Kangasniemen Kutemajärven alueella. Vuoden 1541 verokirjan mukaan Savossa asui Pellisiä Vesulahden Norolassa (Pekka, Paavo, Lauri ja Olavi Pellinen; Heikki ja Pekka Pekanpoika Pellinen; Olavi ja Paavo Pellinen sekä Heikki Pellinen) ja Säämingin Iitlahdessa. Laurin veljiä ovat voineet olla Pekka, Paavo ja Olavi, jotka asuivat samalla tilalla. Pekka on voinut olla Paavon, Laurin ja Olavin isäkin, sillä Laurilla on ollut Pekka -niminen poika. Norolasta Lauri muutti mahdollisesti Viitasaaren Kalaniemeen, jossa 1500 -luvun puolivälissä mainittiin isäntänä Lauri Pellinen v. -1564 -1579-. Lähde: s. 561 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.8 N.N. Laurin puolison nimi ei ole tiedossa. 110 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Olavi Laurinpoika Pellinen. Talollinen Kangasniemen Kutemajärvellä v. -1561-. - Pekka Laurinpoika Pellinen, s. n. v. 1520 Vesulahdella. Tauluun 23.9. Taulu 23.9 Pekka Laurinpoika Pellinen (Pehr Larsson Pellin) Syntyi n. v. 1520 Vesulahdella. Hankasalmen Pellilän talon ensimmäinen isäntä vuodesta 1552. Laamanni Heikki Klaesinpoika vahvisti 29.1.1550 Hauhon ja Tuuloksen käräjillä Hyömäen Pertin ja Matkantaan Laurin kaupan, jolla he olivat myyneet Venhejoen eräsijan Antti Pelliselle ja Paavo Laulaiselle. Eräsijan rajoiksi määriteltiin Venhejoen koski, Lepänkorva, Rautasuon pohjoispää, Ristiniemi, Liusavuori ja Hankasalmensuu. Vuoden 1552 eräluettelon mukaan Hyömäen Matti Niilonpojalla (Innala) oli miehenosa Hankasalmella ja siellä asui Paavo Matinpoika, v. 1553 luettelon mukaan Paavo Laulainen. Lisäksi jälkimmäisen lähteen mukaan Venhejoenniemellä asui Lauri Laulainen ja Hankasalmella Pekka Laurinpoika Pellinen. Edellä esitetyt rajat sulkevat sisäänsä Hankaveden kylän tilat Riukun ja Pellisen sekä Venhejoen rannat Hankasalmeen saakka. (Yrjö S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I, s. 809). Taulu 23.10 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Lauri Pekanpoika Pellinen, s. n. v. 1540 Vesulahti. Tauluun 23.11. Taulu 23.11 Lauri Pekanpoika Pellinen (Lars Pettersson Pellin) Syntyi n. v. 1540 Vesulahden Norolassa. Rautalammin Hankasalmen Pellilän isäntä v. -1561 1606. Asiakirjoihin Laurille ei ole merkitty patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli v. 1552 Pellilän talon perustaneen Pekka Laurinpoika Pellisen poika. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Hankaveden Lauri Pellisellä oli yksi hevonen, yksi lehmä, kaksi lammasta ja nuorta karjaa yksi eläin. Lauri kuoli v. 1606 jälkeen Hankasalmen Pellilässä. Lähde: s. 561 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.12 N.N. Laurin puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Nuutti Laurinpoika Pellinen, s. n. 1570 Rautalampi. Tauluun 23.13. Taulu 23.13 Nuutti Laurinpoika Pellinen (Cnut Larsson Pellin) Syntyi n. v. 1570 Rautalammin Hankasalmella. Hankasalmen Pellilän isäntä v. 1607 -1637. Vuoden 1630 ruotuluettelon mukaan Hankaveden kylän ruodun n:o 16 ruotumestarina toimi talollinen Nuutti Pellinen. Asiakirjoihin Nuutille ei ole merkitty patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli talon edellisen isännän Lauri Pellisen poika. Nuutti kuoli v. 1637 jälkeen Hankasalmella. Lähde: s. 563 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 23.14 Kristiina Mikontytär (Christina Michelsdotter) Syntyi n. v. 1580. Nuutti Pellisen puoliso ja emäntänä Hankasalmen Pellilässä. Kristiina kuoli v. 1637 jälkeen Hankasalmella. Lapset: - Nuutti Nuutinpoika Pellinen, s. n. v. 1600 Rautalampi, k. v. 1697 jälkeen. Hankasalmen pellilän isäntä v. 1638 -1662. Puoliso 1: Maalin Pertintytär, s. n. v. 1610, k. v. 1652 -1654. Nuutin 2. puoliso v. 1655: Anna, k. v. 1697 Rautalampi. 111 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet - Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Kaarina Nuutintytär Pellinen, s. n. v. 1600 Rautalampi. Tauluun 16.2. TAULU 24 HÄMÄLÄISEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Hämäläinen oli 2000 -luvun vaihteessa Suomen kuudenneksi yleisin. Se on alkuaan ollut niiden esi-isiemme lisänimi, jotka ovat Hämeestä muuttaneet Karjalaan, Savoon, Pohjanmaalle tai (harvemmin) muualle. 1500 -luvulla Hämäläinen -nimisiä on asunut kaikkialla Savossa, lähes jokaisessa Viipurin läänin sekä Käkisalmen läänin pitäjässä, 1600 -luvulla Pohjanmaalla ja Kainuussa. O. A. Kallio on laskenut Hämäläisiä asuneen Savossa v. 1890 yli 3500 henkeä, eli Hämäläinen oli Savon yleisin nimi !. Matti Kuusen vertailuissa se kuitenkin on v. 1970 ollut enää vain ”osaksi savolainen sukunimi”, eli samannimisiä asuu runsaasti muuallakin, esim. Pohjois-Karjalassa. Harvinaisena nimi esiintyi jo vanhastaan maan etelä- ja länsiosissa, mm. Uudellamaalla Porvoossa v. 1571 Jören Hemelein, Pernajassa Erich Hemelain, Satakunnassa Eurajoella 1551 Hendrick Hämelen – Hämälaijnen i Kaukomäki, Kaakkois-Hämeessä Elimäellä Olef Hämälän 1466. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 143 -144). Viite: s. 149 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 24.1 Yrjö Hämäläinen (Jören Hämäläin) Syntyi n. v. 1550. Sukuhaaran kantaisä. Talollinen Laukaalla. Viite: s. 149 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 24.2 N.N. Yrjön puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Rusi Yrjönpoika Hämäläinen, s. n. 1580. Tauluun 24.3. - Vilppu Yrjönpoika Hämäläinen. Laukaan Lievestuoreen Rusilan talon isäntä v. -1607 -1609. - Matti Yrjönpoika Hämäläinen. Laukaan Koiviston Muhluniemen isäntä v. 1607 -1611, Lievestuoreen Moilasen talon isäntä v. 1611 -1629. Talon seuraavana isäntänä oli v. 1630 mainittu Olavi Matinpoika, joka lienee ollut Matti Hämäläisen poika. Tämän jälkeen talo oli autiona v. 1631 -n. v. 1660 asti. Taulu 24.3 Rusi Yrjönpoika Hämäläinen (Brusius Jöransson Hämäläin) Syntyi n. v. 1580 ilmeisesti Laukaalla. Laukaan Lievestuoreen Rusilan (Brusilan) talon isäntä v. 1609 -1633. Ennen häntä isäntänä oli Vilppu Hämäläinen v. -1607 -1609. Mahdollisesti Vilppu oli Rusin veli. Rusin toinen veli Matti Hämäläinen oli Moilasen rälssitalon ensimmäinen isäntä v. 1611 -1629. Rusilaan Rusi (Brusius) tuli todennäköisesti Koiviston Muhluniemestä, sillä Muhluniemen talon isäntänä oli v. 1606 -1609 Rusi (Brusius) Yrjönpoika, jonka jälkeen isäntänä oli Matti Hämäläinen v. 1607 -1611. Rusi kuoli v. 1633 jälkeen Laukaalla. Viite: s. 140 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 24.4 N.N. Rusin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Anna Rusintytär Hämäläinen, s. n. 1600. Puoliso: Jaakko Markkula - Esko Rusinpoika Hämäläinen, s. n. 1610 Laukaa. Rusilan isäntä v. 1634 -1667. Kuoli v. 1667 Laukaa. - Puoliso 1. ennen 1634 Kaarina Matin/Maunontytär, k. v. 1637 Laukaa. Puoliso 2. v. 1639 Anna. Rusilan leskiemäntä v. 1668. - Vilppu Rusinpoika Hämäläinen, s. n. 1620 Laukaa. Tauluun 24.5. - Marketta Rusintytär Hämäläinen. Asui Rusilassa vuoteen 1639. 112 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Taulu 24.5 Vilppu Rusinpoika Hämäläinen (Philip Brusiusson Hämäläin) Syntyi n. v. 1620 Laukaan Lievestuoreen Rusilassa (Brusilassa). Lievestuoreen Moilasen rälssitalon isäntä v. 1660 -1675. Vilppu oli kotoisin Rusilasta. Ennen häntä Moilasen talo oli autiona v. 1631 -1660. Vuosina 1664 -1666 Vilppu Brusiuksenpoika oli isäntänä Kynsiveden kylässä Tuomas Tuomaanpoika Pääkkösen talossa. Vilpun jälkeen talon isännäksi tuli Nuutti Pekanpoika Moilanen. Vilppu kuoli v. 1675 jälkeen Laukaalla. Viite: s. 148 -149 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 24.6 Eufenia N.N. Syntyi n. v. 1620 Laukaalla (?). Vihittiin v. 1649 Vilppu Hämäläisen puolisoksi. mainittiin Vilpun vaimona v. 1649 -1666. Eufenia kuoli v. 1666 jälkeen Laukaalla. Lapset: - Jooseppi Vilpunpoika Hämäläinen. Moilasen talon isäntä v. 1676-. - Heikki Vilpunpoika Hämäläinen, s. n. v. 1650 Laukaa. Tauluun 24.7. - Valpuri Vilpuntytär Hämäläinen. Mainittiin Vilppu Rusinpojan tyttärenä Kynsivedellä v. 1664 -1666. - Matti Vilpunpoika Hämäläinen. Mainittiin Vilppu Rusinpojan poikana Kynsivedellä v. 1665 1666. Anna N.N. (Anna N.N. dotter) Vilpun toinen puoliso oli v. 1670 vihitty Anna, joka oli elossa vielä v. 1682. Ei tiedossa lapsia. Taulu 24.7 Heikki Vilpunpoika Hämäläinen (Henrich Filipsson Hämäläin) Syntyi n. v. 1650 Laukaan Lievestuoreen Moilasessa. Lievestuoreen Moilasen talon isäntä v. -1678 -1704, sittemmin asui itsellisenä Rusilassa v. -1726 -1729. Heikin toinen puoliso oli viimeistään v. 1691 vihitty Kristiina, elossa vielä v. 1694. Heikin kolmas puoliso oli Rautalammilla 4.2.1700 vihitty Valpuri Pääkkönen, k. 1738 Laukaa. Valpurin vanhemmat olivat Pekka Pääkkönen ja Maria. Vuonna 1683 tehdyn tarkastuksen mukaan Lievestuoreen kylän Rusila ja Moilanen olivat keskinkertaisia taloja. Niityt ja metsät olivat hyvät, mutta pellot kiviset ja heikot. Talot elivät parhaastaan takamaistaan. Kummallakin talolla oli verorästejä. (Nils Berndtson, Laukaan historia I, s. 335). Lokakuussa v. 1706 pidetyillä Laukaan kesäkäräjillä ”Matti Eskonpoika tuomittiin poissaolosta nimenhuudossa asiassa Heikki Vilpunpoikaa vastaan Lievestuoreelta, joka koski hevosentiiun varkautta, maksamaan 1 talari hopearahaa ja asia siirrettiin käräjien loppuun.” Käräjien lopussa käsiteltiin juttua uudelleen: ”Matti Eskonpoika Niemisjärveltä ei saapunut virallisen haasteen mukaisesti vastaamaan Heikki Vilpunpojalle Lievestuoreelta asiassa, joka käsitti erästä tiukua, jonka hän oli hänen (Matin) hevosen kaulalta ottanut ja varastanut viime helluntaipyhänä. Koska lautamies Erkki Puttonen ja Heikki Peura nyt myös todistivat hänen myöntäneen ottaneensa hevosentiiun väittäen sen olevan hänen omansa ja hukanneensa sen jonkun aikaa sitten. Muuta kuin äskeinen lausunto ei hänellä ole todisteena. Siksi rangaistiin häntä sellaisesta tiiun laittomasta omistamisesta ja varastamisesta, lain 41 kappaleen mukaisesti, sekä tuomittiin palauttamaan samainen tiuku ja maksamaan 1 talari hopearahaa kustannuksia, kuitenkin niin, että mikäli hän seuraavilla käräjillä pystyy antamaan laillisen syyn poissaoloonsa, voi hän silloin paremmilla syillä saada asiansa uuteen käsittelyyn.” Heikki kuoli n. 79 v. ikäisenä huhtikuussa v. 1729 Laukaan Lievestuoreen Rusilassa (Brusilassa). Viite: s. 141 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 24.8 Kaarina Olavintytär Janhonen (Carin Olofsdotter Janhoin) Syntyi n. v. 1650 Laukaan Niemisjärven Janholassa. Isä taulussa 26.11. 113 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Avioitui tai naitettiin n. 28 v. ikäisenä v. 1678 Heikki Hämäläisen puolisoksi. Emäntänä Lievestuoreen Moilasessa. Kaarina kuoli v. 1685 -1690 välisenä aikana Lievestuoreella. Lapset: - Marketta Heikintytär Hämäläinen, s. n. 1680 Laukaa. Tauluun 16.8. - Anna Heikintytär Hämäläinen, s. 1680 Laukaa. Puoliso: Sipi Parkkonen. Annan ja Sipin jälkeläisiä on mm. presidentti Urho Kaleva Kekkonen. - Kaarina Heikintytär Hämäläinen, s. 1687 Laukaa, k. 26.10.1755 Laukaa, 68 -vuotias. Puoliso Juho Puttonen. Asui Janholassa, k. v. 1736 Laukaa. Juhon vanhemmat olivat todennäköisesti Lievestuoreen Naarantaipaleen isäntä v. -1691 -1712- Pekka Jaakonpoika Puttonen ja Helga. Juhon edellinen puoliso oli todennäköisesti Aune. - Liisa Heikintytär Hämäläinen, s. 1692 Laukaa, k. 31.12.1765 Laukaa, pistos, 73-vuotias. Haudattujen luettelon mukaan Liisan vanhemmat olivat Heikki Hämäläinen ja Kaarina Janhonen. Henkikirjojen mukaan Heikki Hämäläisen vaimo Kaarina oli kuollut viimeistään v. 1690, jolloin hänellä mainittiin vaimona Kristiina. Liisan äiti on ollut joko Kristiina tai jos Kaarina Janhonen oli hänen äitinsä, Liisan on täytynyt syntyä muutama vuosi aikaisemmin. - Puoliso Samuel Mikkola eli Janhonen, s. 1697 Jyväskylä. Oli syntyisin Jyväskylän Palokan Mikkolasta. Niemisjärven Janholan isäntä v. 1727 -1743. Talon seuraava isäntä oli v. 1744 -1796 Tapani Samuelinpoika Janhonen. K. 18.9.1759 Laukaa. Samuelin vanhemmat olivat Janholan isäntä v. 1710 -1726 Juho Heikinpoika Mikkola (k. 1729 Laukaa) ja Anna Juhontytär. - Yrjö Heikinpoika Hämäläinen. Asui Moilasen talossa talollisen Nuutti Moilasen lankona 1720- ja 1730 -luvuilla. K. 1735 -1736 Laukaa. - Puoliso Valpuri Hämäläinen, s. 17.4.1701 Rautalampi, k. 20.1.1782 Laukaa, vanhuus, 80 -vuotias. Valpurin vanhemmat olivat Heikki Hämäläinen ja Anna Matintytär. TAULU 25 LAHIKAISEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimen Lahikainen juuret ovat Kangasniemellä. Tässä muodossa nimeä ei esiinny vielä 1500 -luvun asiakirjoissa, mutta nimen voi yhdistää Vesulahdella, Pellosniemellä ja Juvalla 1500 -luvulla ja 1600 -luvun alussa mainittuun Lahinen -nimeen. Muualtakaan maasta ei Lahikaisia vanhimmista lähteistä löydy, mutta lähellä sitä oli Kokemäellä v. 1550 kirjattu nimi Per Lahicko. Nimen alkuperä on selvittämättä. Sanasta lahti tunnetaan mm. johdokset lahdelma ja lahukka, mutta ei muotoa lahikka, joten sukunimeä ei voine johtaa lahti -sanasta. Samaan suuntaan viittaavat vanha sukunimimuoto Lahinen ja nykyinen sukunimi Lahonen. Epäiltävä on, että näihin nimiin sisältyy jokin lainanimi, ehkä muinaisskandinaavinen Laghi – Lago – Laho? (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 285). Lahikaisen suvun kantaisä Vesulahdella (Kangasniemellä) oli Tuomas Niilonpoika Lahikainen, s. n. v. 1600. Viite: s. 327 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 25.1 Matti Lahikainen (Matz Lacain) Syntyi n. v. 1650. Asui Kangasniemellä, mahdoll. Kutemajärvellä. Matti kuoli suurena nälkävuonna 1696 ja haud. 14.8.1696 Kangasniemellä. Viite: s. 326 -327 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 25.2 Kaarina N.N. (Carin N.N. -dotter) Matti Lahikaisen leski kuoli 30.5.1710 Kangasniemellä. Lapsi: - Taneli Matinpoika Lahikainen, s. n. v. 1680 Kangasniemi. Tauluun 25.3. Taulu 25.3 Taneli Matinpoika Lahikainen (Daniel Matzson Lahikain) Syntyi n. v. 1680 Kangasniemellä. Asui Kangasniemen Kutemajärvellä. Tanelin kuolintietoa ei ole 114 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 löydetty, kuoli mahdoll. jo Isonvihan aikana v. 1715 -1721. Viite: s. 326 -327 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 25.4 Marketta Eskontytär Seppänen (Margaretha Eskelsdotter Seppäin) Syntyi n. v. 1685 Kangasniemellä. Marketan vanhemmat: Esko Yrjönpoika Seppänen ja tämän vaimo Valpuri, joka kuoli 8.4.1710 Kangasniemen Seppälässä. Marketta avioitui tai naitettiin 20.4.1704 Taneli Lahikaisen puolisoksi. Myöskään Marketan kuolinaikaa ei löydetty. Lapset: - Risto Tanelinpoika Lahikainen, s. 28.3.1705 Kangasniemi. - Yrjö Tanelinpoika Lahikainen, s. 27.3.1707 Kangasniemi. - Lauri Tanelinpoika Lahikainen, s. 8.8.1709 Kangasniemi. - Olavi Tanelinpoika Lahikainen, s. 28.7.1712 Kangasniemi. - Hannu Tanelinpoika Lahikainen, s. 7.3.1714 Kangasniemi. - Maria Tanelintytär Lahikainen, s. 1715 Kangasniemi. Tauluun 22.14. TAULU 26 JANHOSEN SUKUHAARA Yleistä: 1800 -luvun lopulla Janhunen ja Janhonen olivat Savossa yleinen sukunimi. Juvalla ja Säämingissä ovat Janhoiset maksaneet veroa v. 1541 asti. Koskimieskin mainitsee 1900 -luvun alusta Janhusia Savon eteläosista, Juvalta, Joroisista, Haukivuoresta, Rantasalmelta, Sulkavalta ja Hankasalmelta, mutta myös Nurmeksesta ja Viitasaarelta. Koskimiehen mukaan muoto Janhonen esiintyy Keuruulla ja Laukaassa. Vanhoissa lähteissä nimi vilahtaa myös Karjalan kannaksella, esim. Kivennavalla v. 1550 Ionss Ianhon. Nimeä ei ole aiemmin selitetty, mutta se on yhdistettävissä Johanneksen lukuisiin muunnoksiin. Pohjoissaksalaiset Jahnecke (josta suomen Jahnukka ja Jahnukainen), John, Jahn, Jahne ym. ovat olleet helpommat ääntää vaihtamalla h:n paikkaa: niin ovat syntyneet Janho ja Janhu. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 161). Janhosen suvun kantaisä lienee ollut joku keskiajalla elänyt Johannes eli Juho. Viite: s. 185 Sukupuuni (Tommy Koukka) Janhosen suvulla on oma sukuseura: Janhusten ja Janhosten sukuseura ry, kotipaikka Hankasalmi, kts.: www.janhunen-janhonen.com Taulu 26.1 Paavo Janhonen (Påhl Janhoin) Syntyi n. v. 1500. Asui Joroisissa, jossa Paavo kuoli n. v. 1541 Maaveden Kiekassa. Viite: s. 185 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.2 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Paavonpoika Janhonen, s. n. 1520 Joroinen. Tauluun 26.3. - Niilo Paavonpoika Janhonen, s. n. 1520 Joroinen, k. n. 1577 Joroinen. - Mauno Paavonpoika Janhonen, s. n. 1525, k. n. 1555 Joroinen. - Paavo Paavonpoika Janhonen, s. n. 1525, k. n. 1559 Joroinen. - Olavi Paavonpoika Janhonen, s. n. 1525, k. n. 1575 Joroinen. Taulu 26.3 Heikki Paavonpoika Janhonen (Hendrich Påhlsson Janhoin) Syntyi n. v. 1520 tiettävästi Joroisisten Maaveden Kiekassa. Talollinen, Joroisten Maaveden Koskenniemen tilan isäntä v. 1541 -1573. Heikki kuoli v. 1573 jälkeen Joroisissa. 115 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Viite: s. 183 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.4 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Pekka Heikinpoika Janhonen, s. n. v. 1540 Joroinen, k. n. v. 1582 Joroinen. - Niilo Heikinpoika Janhonen, s. n. v. 1545 Joroinen. Tauluun 26.5. - Olavi Heikinpoika Janhonen, s. n. v. 1550 Joroinen, k. n. v. 1592 Joroinen. Taulu 26.5 Niilo Heikinpoika Janhonen (Nils Hendrichsson Janhoin) Syntyi n. v. 1545 Joroisten Maaveden Koskenniemessä. Talollinen, Koskenniemen tilan isäntä v. 1567 -1600. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Savon suurin karja oli Säämingin Hiltulassa, jossa Mikko Pakarisella oli 14 lehmää ja 5 hevosta. Juvalla oli Maaveden Niilo Janhosella lähes yhtä suuri karja; 14 lehmää ja 4 hevosta. (Pirinen: Savon historia II:1, s. 383). Vuonna 1600 Joroisten talollisista suurin kylvö oli Maaveden Niilo Janhosella 12 pannia (6 tynnyriä), mikä lähenteli Pieksämäen kirkkoherran saavutusta (8 tynnyriä), mitä ei Suur-Savossa kukaan ylittänyt. Vuonna 1601 oli iso hallavuosi, joten kylvömäärien pudotus oli suuri. Niilo Janhonen ylti kuitenkin neljän pannin eli kahden tynnyrin kylvömäärään. (Raimo Viikki, Joroisten historia I, s. 107 -108). Vuonna 1600 Joroisten varakkain karjatila oli Maaveden Niilo Janhosella, jolla oli 4 hevosta, 14 lehmää, 13 lammasta ja 3 sikaa (Joroisten historia I, s. 115). Viite: s. 184 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.6 N.N. Niilon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Niilo Niilonpoika Janhonen, s. n. v. 1570 Joroinen, k. n. v. 1620 Joroinen - Heikki Niilonpoika Janhonen, s. n. v. 1580 Joroinen. Tauluun 26.7. Taulu 26.7 Heikki Niilonpoika Janhonen (Henrich Nilsson Janhoin) Syntyi n. v. 1580 Joroisten Maavedellä, josta tuli Pieksämäen (nykyinen Hankasalmi) Sauvamäelle mahdollisesti Nikulaisen vävyksi ja sitten v. 1618 alkaen isännäksi. Talon nimeksi tuli VanhaJanhola. Heikki kuoli n. v. 1639 Pieksämäen Sauvamäessä. Viite: s. 183 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.8 N.N. tytär Nikulainen (N.N. –dotter Nikulain) Heikki Janhosen puoliso ja emäntänä kotitilallaan Pieksämäen Sauvamäessä. Vuonna 1571 Sauvamäessä oli isäntinä Niilo, Lauri ja Olavi Nikulainen. Vuoden 1561 maantarkastuskirjan mukaan Sauvamäen talon n:o 1 (Janhula) isäntinä oli Olavi, Mikko ja Niilo Nikulainen. Ensimmäinen merkintä talosta on v. 1546 verokirjassa, jonka mukaan isäntinä olivat Lauri ja Markku Nikulainen. Juvalaista alkuperää olleet Nikulaiset valtasivat maa-alueita nykyisen Hankasalmen pitäjän Sauvamäestä päin. Nämä maansa he myös asuttivat jo v. 1561 mentäessä. (Pekka Lappalainen, Pieksämäen seudun historia I, s. 95). Nikulainen on ilmeisesti normaali savolainen (i)nen-loppuinen sukunimijohdos etunimestä Niku, Nikula, vrt. Niculas Hirffuoin 1550 Sääminki, Lau Nikulahan:ca rotzlain 1556 Juva. Ainakin Virtasalmella asuneen Nicon Hotakaisen nimi muuttui v. 1563 Nikulaiseksi. Nimeä on tavattu 1500 -luvulta Juvalla, Joroisissa, Mikkelissä, Säämingissä, Leppävirroilla, Pieksämäellä. Esim. per cauppin:ca nicolain 1547 Pellosniemen Kiialan neljänneksessä. On myös mahdollista, että nimi olisi lainen -loppuinen asukkaannimijohdos talonnimestä Nikula. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 403). 116 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Tapani Heikinpoika Janhonen, s. n. 1600 Pieksämäki. Tauluun 26.9. - Reko Heikinpoika Janhonen, s. n. 1605 Pieksämäki, k. n. v. 1669 Pieksämäki. VanhaJanholan isäntä v. -1638 -1664-. Maakirjojen mukaan 1640 -luvulla Sauvamäen isäntinä olivat Reko Heikinpoika Janhunen, Niilo Ahtinen ja Pertti Hämäläinen. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuoden 1664 maantarkastuksen aikana, Reko Heikinpoika Janhunen oli edelleen isäntänä, Pertti Hämäläisen työtä jatkoi hänen poikansa Pertti Pertinpoika Hämäläinen, mutta Niilo Ahtisen tilalle oli tullut Virgilius Paavonpoika Valkonen. Toukokuussa 1652 sauvamäkeläinen Reko Janhonen otti kesätyöhön Yrjö Kärkkäisen, nähtävästi keyriin asti ja antoi pestinä ohrakapanalan viljelysmaata, käsiliinan ja pitopaidan sekä lupasi palkkaa kuusi vaskitaalaria (Veijo Saloheimo, Savon historia II:2, s. 159). - Heikki Heikinpoika Janhonen, s. n. 1605 Pieksämäki, k. n. 1635 Pieksämäki. - Lauri Heikinpoika Janhonen, s. n. 1610 Pieksämäki, k. n. 1640 Pieksämäki. - Pekka Heikinpoika Janhonen, s. n. 1610 Pieksämäki, k. n. 1650 Pieksämäki. - Matti Heikinpoika Janhonen, s. n. 1620 Pieksämäki, k. n. 1654 Pieksämäki. Taulu 26.9 Tapani Heikinpoika Janhonen (Staffan Henrichsson Janhoin) Syntyi n. v. 1600 Pieksämäen Sauvamäessä. Laukaan Niemisjärven Janholan talon isäntä v. 1628 -1663. Viljeli salaa Särkiniemen taloa v. 1636. Valtiopäivämies. Janholan talo oli jonakin aikana osakkaana kahdessa myllyssä. Niemisjärvestä Pieneen Kaihlaseen juoksevassa Kallarjoessa eli Janholan joessa on pieni koski. Siinä oli Tapani Janhosen nimissä puromylly. Sitä käytti myös kolme rälssitalonpoikaa. Vuonna 1625 valtiopäivät oli hyväksynyt myllyverotuksen. Janholankin myllystä tuli siten tullimylly. Rakentamisen menoja ja veroja Tapanille myllystä koitui, mutta myös tuloja jauhatuksesta. Sitten tuli tullimestari taloon myllyveroa perimään. Hän ei piitannut mitään isännän puheista. Kun hän ei muuta saanut, hän otti kattilan myllyverosta. Tapani teki valituksen. Käräjillä todettiin, että mylly oli palanut 1631 eikä sitä oltu uudelleen rakennettu. Niin janholaiset saivat kattilansa takaisin. (Ester Janhonen, Niemen ja Päivärinnan, Vilholan ja Jukolan Janhosten sukua Niemisjärvellä 1600 -luvulta 1900 -luvun puoliväliin, s. 7). Everstiluutnantti Karl Adolf von Tiesenhausen oli palvellut Liivinmaalla Henkiratsuväkirykmentissä 1648. Seuraavana vuonna kuningatar Kristiina lahjoitti hänelle alueen, joka käsitti kaksi kyläkuntaa Laukaassa. Toinen kyläkunta oli Niemisjärvi. Näin Niemisjärvi ja sen molemmat talot, Tapani Janhosen isännöimät Janhola ja Särkiniemi, tulivat lahjoitusmaaksi aatelisherralle ja verotusoikeus hänelle. Tapani kuitenkin kaikista ajan rasituksista ja koettelemuksista huolimatta kykeni siten viljelemään Janholaa sekä Särkiniemeä, että niitä sen ajan taloiksi pidettiin hyvin toimeentulevina. (Ester Janhonen, s. 10). Janholan Tapani toimi Laukaan kirkkopitäjän kuudennusmiehenä eli seksmannina. Nämä pitäjäläisten luottamusmiehet toimittivat veronkantoa ja olivat mukana muun muassa karja- ja kylvöluetteloita laadittaessa. Seurakunnan- ja kunnanhallinto ei ollut vielä eriytynyt, joten tehtäviä oli monenlaisia. Kokousta henkikirjoitusasioista pidettiin v. 1639. Tuolloin ei oltu valittu täyttä määrää kuudennusmiehiä. Heitä oli viisi. Kun he allekirjoittivat kokouspöytäkirjan, tekivät he kaikki puumerkin. Yksi heistä oli Tapani Janhonen. (Ester Janhonen, s. 10). Myös lautamiehen tehtäviä Tapani Janhonen hoiti. Paitsi että lautamiehet olivat käräjillä, kuului heidän viedä haasteita, suorittaa rajan tarkastuksia, arvioida kaskia, olla mukana perinnön jaossa ja muuta vastaavaa. (Ester Janhonen, s. 10). Vuonna 1655 Ylä-Sääksmäen tuomiokunta valitsi edustajakseen valtiopäiville Ruotsiin niemisjärveläisen Tapani Janhosen (Pertti Kuokkanen, Hankasalmen kirja, s. 32). Kuningas Kaarle X Kustaa johti v.1655 valtiopäiviä. Hän oli teettänyt ehdotuksen neljänneksenperuutukseksi. Aatelisille lahjoitetut maat olivat vähentäneet huolestuttavasti kruunun veroja. Toimenpiteitä tarvittiin. Valtiopäivillä aatelissääty vastusti kiivaasti ehdotusta. Talonpoikais-, pappis- ja porvarisäädyt tukivat kuningasta, Tapani säätynsä mukana. Siten neljänneksenperuutus tuli hyväksytyksi näillä valtiopäivillä. Se oli niitten tärkein asia. (Ester Janhonen, s. 11). 117 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Laukaan ensimmäinen valtiopäivämies oli Niemisjärven Janholan isäntä Tapani Janhonen, joka 1655 oli Sääksmäen kihlakuntien edustajana. Hän oli aikaisemmin toiminut lautamiehenä. Hänen asumansa talo oli viljelyksiltään keskinkertainen, mutta Janhonen oli huolellisesti hoitanut sitä niin, että hän tuli talossaan hyvin toimeen. Hän toimi edustajana niillä merkittävillä valtiopäivillä, joilla päätettiin verolahjoitusten neljänneksenperuutus. Janhonen oli itse tutustunut lahjoitusmaaoloihin hänen kotikylänsä Niemisjärven kuuluessa von Tiesenhausenin saamaan lahjoitukseen. Janhosella oli kilpailijana Pekka Markunpoika Liimatainen Saarijärven Pyyrinlahdesta, joka myös pyrki Sääksmäen edustajaksi samoille valtiopäiville. Läänin maaherra Ernest Johan Creutz oli kuitenkin jostain syystä suuttunut Liimataiseen ja otti tältä valtiopäivämiehen valtakirjan ja repi sen. Kuninkaalle osoittamassaan valituksessa Liimatainen pyytäessään valtakirjaansa takaisin selitti kihlakunnan laillisesti valinneen hänet edustajakseen, mutta maaherra oli edellä mainitulla tavalla riistänyt häneltä valtakirjan ja määrännyt huonomman miehen hänen tilalleen edustajaksi. Päästessään edusmieheksi vuoden 1660 valtiopäiville Liimatainen sai hyvityksen kärsimästään kohtelusta. Lähteistä ei varmuudella ilmene, minkälainen oikeus kummallakin miehellä on ollut valtiopäivämiehen toimeen. Arvattavasti kuitenkin voidaan luottaa Liimataisen ilmoitukseen, että hänet oli laillisesti valittu. Hän kuului vauraaseen ja paikkakunnalla uudisasutuskauden alusta saakka asuneeseen sukuun. Itsetietoisena talonpoikana voidaan kuvitella hänen herättäneen suuttumusta maaherrassa, jolloin hänen tilalleen valtiopäiville on toimitettu maaherran mielestä sopivampi Janhonen, notkea savolainen, jonka vähäinen tila sijaitsi herrasväelle lahjoitetulla alueella. Ilmeisesti Janhonen on ollut kyvykäs mies, mutta Rautalammin hallintopitäjän talonpoikaisyhteiskunnassa hänen yhteiskunnallinen arvoasemansa on ollut Liimataisen asemaa paljon heikompi, mitä Liimataisen arvostelu hänen huonommuudestaan tarkoittaneen. (Nils Berndtson, Laukaan historia I, s. 454 -455). Tapani kuoli v. 1663 jälkeen Janholassa. Viite: s. 185 -186 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.10 Helka Juhontytär Halttunen (Helga Johansdotter Haltuin) Syntyi n. v. 1590 Laukaan Niemisjärven Särkiniemellä. Isä taulussa 7.C.5. Tapani Janhosen puoliso ja Laukaan Niemisjärven Janholan tilan emäntä. Lapset: - Olavi Tapaninpoika Janhonen, s. n. v. 1630 Laukaa. Tauluun 26.11. - Anna Tapanintytär Janhonen - Susanna Tapanintytär Janhonen - Juudit Tapanintytär Janhonen - Aune Tapanintytär Janhonen Taulu 26.11 Olavi Tapaninpoika Janhonen (Olof Staffansson Janhoin) Syntyi n. v. 1630 talollisen poikana Laukaan Niemisjärven Janholassa. Talollinen ja Janholan isäntä v. 1663 -1683. Vuonna 1683 tehdyn tarkastuksen mukaan Janhola oli ollut toimeentuleva tila edellisen isännän valtiopäivämies Tapani Janhosen aikana, mutta tila oli köyhtynyt Olavi Janhosen aikana. Asuinrakennus oli äskettäin palanut, ja isäntä oli otettu sotamieheksi ja hänen oli palkattava sijainen. Olavin asuinrakennus oli savutupa, tuon ajan tyypillisin asumus, joissa palovaarakin oli suuri. Olavia oli lisäksi köyhdyttänyt se, että autioituneen naapuritalon, Särkiniemen, verot oli pantu hänen maksettavakseen. Nyt oli eräs toinen mies ottanut sen viljeltäväksi, mutta kun tämä oli laiminlyönyt anoa siihen maaherran vahvistusta, talo otettiin häneltä pois ja luovutettiin takaisin Olaville. Tämä sai myös eräitä verorästejä anteeksi, jotta menestyisi kuten hänen isänsä aikoinaan. (Nils Berndtson, Laukaan historia I, s. 335). Olavi kuoli v. 1683 jälkeen Janholassa. Viite: s. 184 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 26.12 Valpuri N.N. (Walborg N.N. –dotter) Olavi Janhosen puoliso ja Niemisjärven Janholan tilan emäntä. 118 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Lapset: - Kaarina Olavintytär Janhonen, s. n. 1650 Laukaa. Tauluun 24.8. - Elina Olavintytär Janhonen - Heikki Olavinpoika Janhonen - Tapani Olavinpoika Janhonen, s. 1664 Laukaa. Janholan isäntä v. 1684 -1707. Vuonna 1705 laaditussa rästiluettelossa todettiin Niemisjärven Janholan isännästä Tapani Olavinpoika Janhosesta ja Särkiniemen eli Pöyhölän eli Purrin isännästä Sipi Eskonpojasta, että ”he ovat rutiköyhiä kruunun talonpoikia, jotka ovat kärsineet vahinkoa kadosta sekä monenlaisista sotilaiden varustamismenoista.” Koska kummallakin oli kuitenkin hevonen ja kolme lehmää, toivoa rästien maksamisesta sentään oli. (Hankasalmen historia I, s. 98). Janholaa koskevassa rästiluettelossa on merkintä: “Död i svält ä ingen egendom efter” eli Tapani Olavinpoika kuoli nälkään eikä jättänyt mitään omaisuutta jälkeensä. Janholan talo joutui tämän jälkeen Tapanin sisaren Kaarinan miehen Heikki Hämäläisen suvulle. Tapani kuoli v. 1707 Laukaalla. - Puoliso Kangasniemellä 18.10.1685 Maria Juhontytär Halttunen, s. n. 1670, k. 1710 Laukaa. Marian kuolinaika oli merkitty Kangasniemen haudattujen luetteloon ja teksti: “Laucas socken, Staffan Janhois es”. 119 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 MERKKIHENKILÖT SUKULAISINA LIITE 1 TAULU 1 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen kuuluminen Tissarin & Kohvakan & Mannisen & Pylvänäisen sukuihin. I II III IV Matti Tissari (Matz Tissari) s. n.v.1560 mahdollisesti Vesulahdella, talollinen Vuolingolla 1500/ 1600 -luvun vaihteen tienoilla, k. n. v.1615 Vesulahdella. Poika: Matti Matinpoika Tissari (Matz Matzson Tissari) s. n.v.1590 Vesulahdella, talollinen Vesulahden Vuolingolla, Kangasniemen Salmenkylässä v. -1634 -1638, k. v. 1640 jälkeen Kangasniemellä. Poika: Paavo Matinpoika Tissari (Påhl Matzson Tissari) s. n.v.1610 Vesulahdella, talollinen Vuolingolla/ Kangasniemen Salmenkylässä v. 1638 1669, k. ennen v.1687 Kangasniemellä. Poika: Matti Paavonpoika Tissari (Matz Påhlsson Tissari) s. n.v.1644 Vesulahdella, talollinen v. 1678 -1703 Kangasniemen Salmenkylässä, k.v. 1728 ja haud. 4.2.1728 Kangasniemellä. V Poika: Taneli Matinpoika Tissari (Daniel Mattzson Tissari) s. v.1680 Kangasniemi, talollinen Salmenkylä n:o 3:ssa v.1703 -1734, k. 12.1.1753 Kangasniemi, Salmenkylä. Puoliso 3.12.1705: Kaarina Olavintytär Kohvakka, s.v.1668, k. 14.7.1754 Kangasniemi VI Poika: Yrjö Tanelinpoika Tissari (Jöran Danielsson Tissari) s. 12.4.1730 Kangasniemi. Salmenkylä n:o 3:n eli Tissarin talon isäntä, k. 7.10.1809 Kangasniemi. Puoliso 10.12.1749: Maria Laurintytär Lukkarinen, s. 29.5.1730 Kangasniemi, k. 15.5.1785 Kangasniemi. Marian vanhemmat: Lauri Antinpoika Lukkarinen ja Valpuri Antintytär Pynnönen. VII Poika: Paavo Yrjönpoika Tissari (Påhl Jöransson Tissari) s. 18.4.1754 Kangasniemi, talollinen Salmenkylässä, k. 26.5.1805 Kangasniemi. Puoliso 22.12.1776 Maria Tuomaantytär Manninen (s. 25.1.1760 Kangasniemi, k. 25.2.1831 Kangasniemi). VIII Tytär: Eeva Paavontytär Tissari (Eva Påhsdotter Tissari) s. ?.4.1787 Kangasniemi, k. 26.5.1805 Kangasniemi. Puoliso 18.12.1803: Matti Matinpoika Pylvänäinen, s. 8.3.1776 Kangasniemi, talollinen Kuvasmäessä, k. 14.12.1837 Kangasniemi. IX Poika: Matti Matinpoika Pylvänäinen (Matts Mattsson Pylvänäin) s. 3.2.1817 Kangasniemi. Talollinen Kuvasmäessä, k. 22.2.1886 Kangasniemi. Puoliso 16.5.1844: Liisa Matintytär Toivakka, s. 22.3.1822 Kangasniemi, k. 17.6.1894 Kangasniemi. X Poika: Adolf Matinpoika Pylvänäinen s. 19.1.1847 Kangasniemi. Talollinen Kuvasmäessä, k. 26.2.1915 Kangasniemi. Puoliso: 2.6.1878: Amanda Heikintytär Manninen, s. 14.1.1862 Kangasniemi, k. 23.4.1932 Kangasniemi. 120 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 XI Tytär: Emilia Adolfintytär Pylvänäinen s. 6.12.1880 Kangasniemi, k. 8.12.1957 Helsinki. Puoliso Kangasniemellä 26.10.1899: Juho Eenokinpoika Kekkonen, s. 16.10.1873 Karttula, työnjohtaja, k. 11.12.1928 Kajaani. XII Poika: Urho Kaleva Juhonpoika Kekkonen s. 3.9.1900 Pielavesi. Suomen Tasavallan 8. presidentti. Kuoli 31.8.1986 Helsinki. Puoliso Helsingissä 4.4.1926: Sylvi Salome Kaunontytär Uino, s. 12.3.1900 Pieksämäki, k. 2.12.1974 Helsinki. Urho Kaleva Kekkonen on Tissarin suvun ohella myös Kohvakan, Pylvänäisen, Mannisen, Hokkasen, Laitisen, Moilasen, Pellisen, Hämäläisen, Halttusen ja Janhosen sukuhaarojen jälkeläinen, sekä ennen kaikkea Smedfeldt & Priha-Kouvonen-Riesenburg sukuhaaran jälkeläinen, joten sukulaisuus UKK:n kanssa tulee siten moninkertaiseksi. Pentti J Voipion kirjassa: Kekkoset Suomen asuttajina, kappaleessa Iisveden Kekkoset (s. 22 -23, 181 -182, ja 188 -198) on esitetty Urho Kekkosen isän puoleinen suku lähtien sukuhaaran kantaisästä Tuomas Kekkosesta, joka oli synt. ehkä n. v. 1640 mahdollisesti Joroisissa ja kuoli n. v. 1709 Pieksämäellä. Tuomas asui Pieksämäen pohj. osassa, nykyisen Suonenjoen Lieteenmäellä Iisveden rannalla, josta hänen poikansa Lassi Tuomaanpoika Kekkonen (s. n. 1662 ehkä Joroisissa, k. 18.5.1742 Pieksämäellä, haud. 6.6.1742 Rautalammilla) suku muutti Karttulaan, jossa Kekkosen suku vaikutti usean sukupolven ajan Koivujärven kylässä. Karttulasta lähti sitten aikanaan maailmalle tukinuittoon Juho Eenokinpoika Kekkonen, presidentti Urho Kekkosen isä. Kekkosia on ollut myös Kangasniemellä, mm. v. 1541 mainittiin Vesulahden Vuolingon Synsiön kymmenyksessä Äkrynmäessä talollisena Lauri Laurinpoika Kekkonen, samoin myös Synsiössä v. 1541 Pekka Kekkonen. Kirjan mukaan tutkijoita on askarruttanut seikka että Urho Kekkosen äidin Pylvänäisen suku oli asunut lähes naapureina Kekkosen suvun kanssa Kangasniemellä. Toisaalta yhteys Kangasniemen Kekkosiin ja Joroisten/ Pieksämäen Kekkosiin ei ole selvinnyt. Voipion kirjan mukaan Kekkosen suvun mahdollinen ”alkukoti” voisi olla Hämeessä nykyisen Lammin pitäjän seudulla, jossa jo 1400 –luvulla tiedetään Kekkosia asuneen. Kuva 1 Emilia Kekkonen, os. Pylvänäinen ja Juho Kekkonen perheineen v. 1906 (Urhon pään päälle on kuvaan piirretty kruunu !) 121 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 2 Presidentti Martti Ahtisaaren kuuluminen Halttusen sukuun Suomen Tasavallan kymmenennen presidentin Martti Oiva Kalevi Ahtisaaren isän äidin puoleiset sukujuuret ovat keskisuomalaiset ja hänen esivanhempansa ovat asuneet lähinnä Hankasalmella, Laukaassa, Rautalammilla, Pieksämäellä ja Kangasniemellä. Martti Ahtisaaren esivanhemmista löytyy myös Kangasniemen Halttusia. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV Halttu Halttusen suvun kantaisä. Esipolvitaulu 7.A.1. Jälkeläinen: Paavo Halttunen, s. n. 1450. Asui mahdollisesti Rantasalmella tai Kangasniemellä. Esipolvitaulu 7.A.3. Poika: Pekka Paavonpoika Halttunen, s. n. 1470. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä v. 1541. Esipolvitaulu 7.A.5. Poika: Juho Pekanpoika Halttunen, s. n. 1500 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä 1567. Esipolvitaulu 7.B.1. Poika: Juho Juhonpoika Halttunen, s. n. 1540 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä 1572. Esipolvitaulu 7.B.3. Poika: Mauno Juhonpoika Halttunen, s. n. 1560 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä v. 1623. Esipolvitaulu 7.B.5. Poika: Pekka Maunonpoika Halttunen, s. n. 1590 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä 1658. Esipolvitaulu 7.B.7. Poika: Matti Pekanpoika Halttunen, s. n. 1610 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä, k. v.1688 Kangasniemi. Esipolvitaulu 7.B.9. Poika: Risto Matinpoika Halttunen, s. n. 1640 Kangasniemi. Talollinen Halttulan kylässä. Elossa vielä 1712. Esipolvitaulu 7.B.11. Poika: Heikki Ristonpoika Halttunen, s. n. 1675 Kangasniemi. Torppari Halttulan kylässä, k. 1739 Kangasniemi. - Puoliso Marketta Pertintytär. Tytär: Anna Heikintytär Halttunen, s. 22.3.1717 Rautalampi, k. 23.2.1790 Laukaa. - Puoliso Kangasniemellä 9.12.1744 Juho Eliaanpoika Pietiläinen, s. 1717 Laukaa. Talollinen Petruman kylässä, k. 7.1.1795 Laukaa. Poika: Heikki Juhonpoika Pietiläinen, s. 28.7.1752 Laukaa. Lampuoti Petruman kylässä. - Puoliso Laukaassa 27.12.1778 Eeva Tuomaantytär Jernberg. Poika: Erkki Heikinpoika Pietiläinen, s. 22.4.1795 Laukaa. Torppari Petruman kylässä, k. 24.4.1859 Laukaa. - Puoliso Laukaassa 19.11.1826 Maria Simontytär, s. 18.1.1795 Jyväskylä, k. 19.5.1864 Laukaa. Tytär: Eeva Liisa Erkintytär Pietiläinen, s. 6.4.1825 Laukaa, k. 9.3.1907 Hankasalmi. - Puoliso Hankasalmella 30.6.1846 Aadam Juhonpoika Kauppinen, s. 4.3.1817 Hankasalmi. Mäkitupalainen Hankaveden kylässä, k. 21.2.1880 Hankasalmi. 122 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 XV Tytär: Ida Maria Aatamintytär Kauppinen, s. 21.4.1861 Hankasalmi, k. 8.8.1942 Kotka. - Puoliso Hankasalmella 3.7.1881 Erkki Gabrielinpoika Rutanen, s. 8.5.1859 Hankasalmi. Muonatorppari ja puutarhuri Kotkassa, k. 17.8.1934 Kotka. XVI Tytär: Hilma Erkintytär Rutanen, s. 23.7.1887 Hankasalmi, k. 22.6.1972 Pernaja. - Puoliso Rantasalmella 21.9.1907 Frank Immanuel Juliuksenpoika Adolfsen, s. 14.5.1886 Kymi. Työnjohtaja ja sahanhoitaja Pernajassa, k. 18.4.1966 Pernaja. XVII Poika: Oiva Alvar Ahtisaari (v. 1937 asti Adolfsen), s. 23.3.1908 Rantasalmi. Sotilasmestari, k. 20.2.1976 Helsinki. - Puoliso Vuokselassa 24.6.1934 Tyyne Juhontytär Karonen, s. 21.10.1903 Sakkola, k. 16.7.1967 Kuopio. XVIII Poika: Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, s. 23.6.1937 Viipuri. Suomen Tasavallan presidentti. Puoliso Kuopiossa 13.7.1968 Eeva Irmeli Hyvärinen, s. 18.6.1936 Varkaus. Martti Ahtisaaren sukujuurista löytyy myös Pöyhösen sukuhaara, jossa suvussa hänen esi-isänsä asuivat lähinnä Rautalammilla ja Hankasalmella. Viite: s. 18 -19 Sukupuuni (Tommy Koukka), vrt. esipolvitaulut 16 ja 22. Martti Ahtisaaren sukujuuriin liittyy myös Hankasalmen Kauppisten sukuhaara (kts. taulukon XV sukupolvi), jossa Ida Maria Kauppisen tiedot löytyvät Hankasalmen Kauppisten sukukirjasta sivulta 83, sukutaulu 1413, http://www.kauppistensukuseura.net/ Martti Ahtisaarella ja Urho Kekkoselta löytyy myös yhteiset sukujuuret Leinosen suvusta Laukaan Kuusvedeltä, jossa heillä on yhteisenä esi-isänä Juho Eskonpoika Leinonen, joka oli s. n. 1610 Leinolan tilalla ja toimi Leinolasta lohkaistun Peltotalon isäntänä v. 1645 -1668. Lähde: SSS:n (Suomen sukututkimusseura ry) GENOS 71/ 2000, s. 74 -76 ja 88, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_74.htm Martti Ahtisaaren isän Oiva Ahtisaaren suku on alkuperältään norjalainen (v. 1937 asti Adolfsen). Suvun varhaisin tunnettu edustaja oli Kaakkois-Norjan Bergin seurakunnan alueella vaikuttanut Jakob Andersen (s. n. 1800), jonka poika sahatyömies Olaus Adolf Jakobsen (1829 -1882) muutti Suomeen v. 1872. Syy tähän oli se kun Norjasta lähtöisin oleva Hans Gutzeit (1836 -1919), puutavaraliikemiehen poika, perusti Kotkassa sijainneen Norjan sahan ja Enso-Gutzeit Oy:n tehtaat. Hans Gutzeitin mukana Suomeen jäi norjalaisia siirtolaisia, jotka ovat monella saralla vaikuttaneet maan historiassa. 123 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 3 Pääministeri Matti Vanhasen kuuluminen Tiihosen sukuun Lauri Tiihonen, s. n. 1480, elossa vielä 1541. Talollinen Kangasniemen Tiiholassa. Esipolvitaulu 3.1. II Poika: Pekka Laurinpoika Tiihonen, s. n. 1540 Kangasniemi, elossa vielä 1578. Talollinen Tiiholassa. Esipolvitaulu 3.3. III Poika: Paavo Pekanpoika Tiihonen, s. n. 1570 Kangasniemi, elossa vielä 1638. Talollinen Tiiholassa. Esipolvitaulu 3.5. IV Poika: Antti Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1600 Kangasniemi, k. 17.2.1689 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa. Esipolvitaulu 3.7. V Poika: Paavo Antinpoika Tiihonen, s. n. 1640 Kangasniemi, k. 5.7.1696 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa, puoliso v. 1658: Maria Juhontytär. Esipolvitaulu 3.9. VI Poika: Paavo Paavonpoika Tiihonen, s. 1671 Kangasniemi, k. 31.3.1742 Kangasniemi. Talollinen Halttulassa. - Puoliso Kangasniemellä 28.2.1699 Sofia Ristontytär Halttunen, s. 1683 Kangasniemi, k. 9.12.1722 Kangasniemi. VII Poika: Kustaa Paavonpoika Tiihonen, s. 19.4.1715 Kangasniemi, k. 12.3.1781 Kangasniemi. Talollinen Halttulassa. – Puoliso Helena Viinikainen, s. 1723, k. 13.7.1790 Kangasniemi. VIII Poika: Paavo Kustaanpoika Tiihonen, s. 28.2.1751 Kangasniemi, k. 16.4.1808 Kangasniemi. Torppari Halttulassa. – Puoliso Liisa Suuronen, s. 1751 Kangasniemi, k. 25.2.1813 Kangasniemi. IX Tytär: Anna Stiina Paavontytär Tiihonen, s. 26.5.1801 Kangasniemi, k. 11.4.1874 Laukaa. Itsellinen Kapeenkoskella. X Tytär: Eeva Liisa Annantytär Tiihonen, s. 12.8.1836 Laukaa, k. 5.2.1911 Laukaa. Itsellinen Kapeenkoskella. XI Tytär: Iida Maria Eevantytär Tiihonen, s. 24.1.1862 Laukaa, k. 19.10.1940 Laukaa. Asui Kapeenkoskella. XII Poika: Otto Iidanpoika Tiihonen, s. 15.2.1891 Laukaa, k. 15.5.1932 Laukaa. Talollinen Kapeenkoskella. – Puoliso Laukaassa 24.4.1911 Edit Åkerman, s. 27.3.1890 Laukaa, k. 12.2.1976 Laukaa. XIII Tytär: Anna Tiihonen, s. 29.11.1926 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 15.7.1951 Tatu Vanhanen, s. 17.4.1929 Vuoksenranta. XIV Poika: Matti Taneli Vanhanen, s. 4.11.1955 Jyväskylä. Suomen Tasavallan Pääministeri. I 124 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 TAULU 4 Valtioneuvos ja ent. pääministeri Harri Holkerin kuuluminen Laitisen sukuun I II III IV V VI VII VIII IX X XI N.N. Laitinen s. n. 1490. Esipolvitaulu 15.1. Poika: Mauno Laitinen (Måns Laitin) s. n. 1515 Kangasniemi. Talollinen ja isäntä Laitiala n:o 1 -3:ssa, Synsiö n:o 7 -8:ssa, Koittila n:o 3:ssa sekä Kaihlamäki n:o 10 Puntassa vielä v. 1560, k. v. 1560 jälkeen Kangasniemellä. Esipolvitaulu 15.3. Poika: Pekka Maunonpoika Laitinen (Pehr Månsson Laitin) s. n. 1540 Kangasniemen Laitialassa. Talollinen Laitiala n:o 1 -3, Synsiö n:o 7 -8, Koittila n:o 3 ja Kaihlamäki n:o 10 Puntassa, k. v. 1588 jälkeen. Esipolvitaulu 15.5. Poika: Mauno Pekanpoika Laitinen (Måns Pehrsson Laitin) s. n. 1562 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Kangasniemen Laitialan Kuupelossa, k. v. 1631 jälkeen Kangasniemellä. Poika: Mauno Maunonpoika Laitinen (Måns Månsson Laitin) s. n. 1590 Kangasniemi. Talollinen ja isäntänä Kangasniemen Synsiälä n:o 1 Laitialassa, ent. Launinmäki/ Yläneenjoki, k. v. 1639 jälkeen Kangasniemellä. Poika: Pekka Maunonpoika Laitinen (Pehr Månsson Laitin) s. n. 1628 Kangasniemi. Asui Synsiö n:o 8 Vehkomäessä v. 1665 alkaen, k. 6.8.1685 Kangasniemen Synsiössä. Poika: Sipi Pekanpoika Laitinen (Sigfrid Persson Laitin) s. 1647 Kangasniemi. Asui Synsiön n:o 8 Vehkomäessä, k. 21.5.1722 Kangasniemi. Puoliso n. v. 1666 Anna Laurintytär, s. n. 1650, k. 15.4.1724. Poika: Pekka Sipinpoika Laitinen (Per Sigfredsson Laitin) s. n. v. 1670 talollisen poikana Kangasniemen Synsiön n:o 8, eli Vehkomäessä, jossa myös asui kuolemaansa v. 1704 asti. haud. 7.2.1704. Puoliso 30.5.1691 Kaarina Olavintytär Pöyhönen, s. 1671, k. 29.2.1736. Poika: Yrjö Pekanpoika Laitinen (Jöran Pehrsson Laitain) s. 27.4.1693 Kangasniemen Synsiö n:o 8 Vehkomäessä. Asui Kovalanmäki n:o 9:ssä (Kovalanmäki = Hankamäki), k. 2.1.1767 Kangasniemi. - Puoliso 17.3.1714 Kaarina Paavontytär Hokkanen, s. 1695 Kangasniemi. Poika: Matti Yrjönpoika Laitinen (Matts Jöransson Laitiain) s. v. 1718 Synsiön n:o 8 Vehkomäessä. Talollinen Kovalanmäki n:o 9 ja Hankamäki n:o 3:ssa, k. v. 1785 Hankamäessä. Puoliso 20.12.1738 Maria Tuomaantytär Kovanen, s. 1715 Hankamäki n:o 2, k. v. 1774 Hankamäessä. Poika: Pekka Matinpoika Laitinen (Petter Mattsson Laitiain) s. 13.6.1754 talollisen poikana Hankamäki n:o 3:ssa, jossa itsekin talollinen v. 1797 asti, torpparina Hankamäki n:o 3 torpassa, k. 23.5.1807 Hankamäessä, Laitisten sukukirjan mukaan Kutemajärvi n:o 9:ssä. Puoliso v. 1784 Liisa Antintytär Makkonen, s. 1762 Hankamäki n:o 1, k. 16.2.1827 Hankamäki n:o 3. 125 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet XII XIII XIV XV Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Poika: Matti Pekanpoika Laitinen (Matts Pettersson Laitin) s. v. 1787 talollisen poikana Hankamäki n:o 3. Vävy ja talollinen Halttula n:o 1, myöh. torpparina, k. 3.4.1867 Halttulassa. Puoliso 26.12.1809 Eeva Tapanintytär Halttunen, s. 8.3.1793 Halttula n:o 1, k. 5.6.1830 Halttulassa. Poika: Vilppu Matinpoika Laitinen (Filip Mattsson Laitinen) s. 6.9.1812 talollisen poikana Halttula n:o 1, eli Niemelässä. Torpparina Laukaan (myöh. Toivakan) Kruununmaassa, Kankaisten Mäkelässä, k. 27.6.1885 Toivakassa. Puoliso 26.12.1842 Eeva Kaisa Suuronen, s. 15.2.1818 Kangasniemi, Halttula, k. 14.10.1896 Toivakassa. Poika: Aleksanteri Vilpunpoika Laitinen s. 19.4.1846 Kangasniemi Halttula, asui Halttulassa v. 1851 asti, sitten v. 1860 asti Toivakan Kankaisten Mäkelässä. Muutti v. 1860 Kuhmoisiin, k. 25.3.1919. Puoliso: Maria Laitinen, os. Ekman, s. 16.1.1854, k. 18.11.1915. Tytär: Hilda Ahlgren, os. Laitinen s. 13.3.1885, k. 17.3.1919, puoliso: N.N. Ahlgren (Hildan vaiheet ovat vielä selvittämättä) XVI Tytär: Maire Kyllikki Holkeri, os. Ahlgren s. 6.4.1904, taloudenhoitajana Toijalan srk:ssa, k. 10.4.1983. Puoliso: Antti Edvard Holkeri, konstaapeli, myöhemmin kamreerina Toijalassa. XVII Poika: Harri Hermanni Holkeri s. 6.1.1937 Oripää. Valtiotieteiden maisteri, pääministeri, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, valtioneuvos. Puoliso: Marja-Liisa Holkeri, os. Lepistö, hum.kand. 126 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 LIITE 2 Tommy Koukan artikkeli Presidentti Urho Kekkonen saksalaista von Riesenburg aatelissukua Suomen Tasavallan 8. presidentin Urho Kekkosen äidin puoleiset sukujuuret ovat Savosta, Kangasniemeltä. Presidentin esiäiti Marketta Priha Kouvolasta lähti isonvihan aikoihin ruotsalaisen sotilaan mukaan, ja heidän tiensä johti Kangasniemelle. Sukututkija Seppo Priha on tutkimuksissaan osoittanut, että Priha -suku polveutuu Kouvolalle nimensä antaneesta Kouvosuvusta. Kouvojen hän puolestaan selittää juontuvan 1100-luvulla Saksan Böömissä vaikuttaneesta von Riesenburg aatelissuvusta. Urho Kekkosen esivanhemmat Kangasniemellä Presidentti Urho Kekkosen äiti Emilia Kekkonen o.s. Pylvänäinen oli syntyjään Kangasniemeltä Kuvasmäen Tarkkalan talosta. Emilian vanhemmat olivat Aatu Pylvänäinen (s. 19.1.1847 Kangasniemi, k. 26.2.1915 Kangasniemi) ja Amanda Manninen (s. 14.1.1862 Kangasniemi, k. 23.4.1932 Kangasniemi). Presidentti Kekkonen tapasi isovanhempansa ja muisteli heitä kirjassaan Vuosisatani näin: “Muistan hyvin heidät molemmat, sillä vietin useat lapsuuden kesäni Kangasniemellä äitini kotitalossa. Kuvasmäen Tarkkalaan olen monta kertaa myöhemminkin palannut. Äitini äiti oli hyvin touhukas ihminen. Hän oli lyhyt ja tukeva. Hänellä oli aina esiliina sidottuna tiukasti vyötäisille. Kun näen maalauksia tuon ajan vanhoista naisista, muistan mummuni”. (Kekkonen 1981, 15). Amanda Manninen avioitui Kuvasmäkeen Äkryntaipaleen kylästä, missä hänen vanhempansa Heikki Manninen (s. 15.9.1816 Kangasniemi, k. 12.3.1871 Kangasniemi) ja Eeva Lampinen (s. 4.3.1821 Laukaa, k. 1.9.1888 Kangasniemi) asuivat. Heikin kuoltua Eeva avioitui Leivonmäeltä saapuneen Juho Laitisen (s. 13.6.1845 Leivonmäki, k. 11.11.1900 Kangasniemi) kanssa. Tämän kirjoittaja on Amanda Mannisen parikymmentä vuotta vanhemman siskon Anna Helena Mannisen ja tämän puolison Paavo Halttusen pojanpojan pojantyttären poika. Heikki Mannisen isä Tuomas Manninen (s. 18.6.1786 Kangasniemi, k. 14.6.1868 Kangasniemi) oli torppari Äkryntaipale nro 6:ssa. Heikin äidin Eeva Nojosen (s. 13.3.1777 Kangasniemi, k. 5.2.1844 Kangasniemi) kuoltua isä Tuomas avioiutui Anna Pylvänäisen kanssa (s. 26.8.1815). Kirkonkirjojen mukaan Tuomas Mannisen isä Matti Manninen (s. 13.7.1746 Kangasniemi, k. 8.9.1803 Kangasniemi) oli talollinen Äkryntaipale nro 5:ssä -1774 -1789 ja Äkryntaipale nro 6:ssa 1790 -1803. Kekkosen Mannis -esi-isillä näyttää kaikilla olleen kaksi vaimoa, niin myös Matilla. Hänen ensimmäisen vaimon Helena Seppäsen (s. 1747 Kangasniemi, k. 12.12.1769 Kangasniemi) kuoltua lapsivuoteeseen 22-vuotiaana, Matti avioitui parin vuoden kuluttua Katariina Mannisen (s. 30.9.1751 Kangasniemi, k. 23.3.1800 Kangasniemi) kanssa. Matti Mannisen vanhemmat olivat Heikki Matinpoika Manninen (s. 26.5.1726 Kangasniemi, k. 18.5.1746 Kangasniemi) ja Maria Tuomaksentytär Kuitusen (s. 12.6.1724 Kangasniemi, k. 1791 Kangasniemi). Presidentin esi-isän Tuomas Mannisen äiti Katariina Manninen oli kotoisin Hokanniemen kylästä. Hänen isänsä Iisak Manninen (s. 1724 Kangasniemi, k. 26.4.1790 Kangasniemi) muutti 1757 Mannilan kylästä torppariksi Hokanniemi nro 11:een. Iisak oli ruotusotamies ja oli sotilasnimeltään Manström. Katariinan äiti Maria Smedfeldt (s. 2.7.1725 Kangasniemi, k. 19.1.1795 Kangasniemi) oli myös sotilassukua. Maria Smedfeldtin vanhemmat olivat sotilas Mauno Smedfeldt (s. 1680, k. 10.11.1765 Kangasniemi) ja Marketta Priha (s. 1702, k. 23.4.1773 Kangasniemi). Kangasniemen vuosien 1757 -1765 rippikirjan mukaan sotilas Smedfeldt asui Pylvänälä nro 1:ssä. Haudattujen luettelon mukaan 127 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Mauno kuoli vanhuuteen 85-vuotiaana. Marketta kuoli myös vanhuuteen 71-vuotiaana. Rippikirjoihin Marketan syntymävuodeksi on merkitty 1693. Kangasniemellä 1700 -luvulla oli tavallista, että pappi saattoi arvioida kirkonkirjoihin henkilön iän kymmenenkin vuotta todellisuutta vanhemmaksi. Suomen Sukututkimusseuran kotisivuilla olevassa sotilasluettelossa vuodelta 1721 (Transport av manskap från svenska regementen till Finland 1721) mainitaan Mauno Smedfeldtin (Måns Smedfelt) tuodun Suomeen Skaraborgin läänistä Ruotsista (www.genealogia.fi). Kangasniemen pitäjänhistoriassa Antero Manninen kirjoitti, että “Suuren Pohjan sodan jälkeen, jolloin Kangasniemen pitäjään sijoitettiin ummikkoruotsalaisia sotamiehiä, pidettiin jokunen ruotsinkielinen jumalanpalvelus vuosittain, ja tämä järjestelmä pysyi voimassa kauas seuraavalle vuosisadalle, vaikka mainittujen sotamiesten jälkeläisten täysin suomalaistuttua pitäjässä harvoin oleskeli ketään, joka ei suomen kieltä taitanut” (Manninen 1953, I:289). Mahdollisesti Mauno Smedfeldtkin on ollut ummikkoruotsalainen. Mauno Smedfeldt ja Marketta Priha vihittiin Kangasniemellä 22.9.1723. Kirkonkirjoissa kummallekaan ei ole merkitty patronyymiä. Sukututkija Seppo Prihan mukaan Priha -nimisiä ei 1700 -luvun alussa asunut muualla kuin Valkealan pitäjään kuuluneessa Kouvolassa, jossa asui Marketan vanhemmiksi sopivat rusthollari ja nimismies Gabriel Niilonpoika Priha (s. n. 1660 Valkeala, k. 4.5.1718 Valkeala) ja rusthollari Akseli Niilonpoika Priha (s. 1661 Valkeala, k. 13.7.1742 Valkeala). Valkealan seurakunnan kirkonkirjat eivät anna vastausta, kumpi veljeksistä olisi ollut Marketan isä. Tuohon aikaan tapana oli antaa lapsille omien vanhempien nimiä. Maunon ja Marketan lapsista tunnetaan Kalle (s. 9.4.1724 Kangasniemi), Maria (s. 2.7.1725 Kangasniemi), Hedvig (s. 24.4.1730 Kangasniemi) ja Gabriel (s. 27.6.1732 Kangasniemi). Lasten nimien perusteella voisi ajatella Marketan olleen Gabriel Prihan tytär. Lähes varmana kuitenkin voidaan pitää, että Marketta oli Niilo Prihan (s. n. 1635 Valkeala, k. n. 1668 Valkeala) lapsenlapsi. Mahdollisesti Mauno Smedfeldt saapui Ruotsista Kangasniemelle Kouvolan kautta, mistä otti mukaansa Prihan sotilassukuun kuuluneen Marketta-neitosen. Avioliitto solmittiin vasta Kangasniemellä. Kouvolan Prihat alkuaan Kouvoja Kangasniemelle muuttaneen Marketta Prihan isoisä Niilo Niilonpoika oli Kouvolan Prihan ratsutilan isäntänä 1664 -1667. Hän oli isänsä ratsumies vuosina 1656 -1659 Venäjän ja Tanskan sodassa ja Viipurin ratsurykmentin ratsumies 1659 -1666. (Priha 1985, 105). Niilo Niilonpojan isä Niilo Eskonpoika (s. n. 1605 Valkeala, k. n. 1675 Valkeala) toimi ratsutilan isäntänä 1636 -1664 ja Valkealan kirkonisäntänä vuonna 1662. Hänen sotilasuransa oli mittava. Hän oli eversti T. Stålhandsken rykmentin hakkapeliitta 30-vuotisessa sodassa, 1634 -1635 Saksassa, 1636 Puolassa, 1638 -1639 Saksassa, Viipurin ratsurykmentin korpraalina 1648 -1650 Saksassa osallistuen muun muassa Moosburgin taisteluun, saman rykmentin korpraalina 1655 1656 Puolan sodassa, saman rykmentin kornettina 1656 -1658 Venäjän sodassa osallistuen muun muassa Käkisalmen ja Lavan taisteluihin, ja saman rykmentin kornetti Tanskan sodassa 1659. Niilo Eskonpoika aloitti siis vuonna 1636 lippumiehenä, kohosi korpraaliksi 1646 ja kornetiksi 1656. (Priha 1985, 47). Niilo Eskonpoikaa pidetään Priha -suvun kantaisänä, sillä hänen jälkeläisillään esiintyi ensimmäistä kertaa sukunimi Priha. Muun muassa hänellä mainitaan poika Erkki Niilonpoika Priha ja pojanpojat Gabriel Niilonpoika Priha ja Akseli Niilonpoika Priha. Sukunimi oli sotilasnimi. Priha on tsekin kieltä ja tarkoittaa muodossa Prihazet tulokasta (Priha 2003, 19). Niilo Eskonpojan isä oli Esko Matinpoika (s. n. 1570 Valkeala, k. n. 1647 Valkeala), joka esiintyi asiakirjoissa sukunimellä Kouvonen (Koufuoinen). Hän oli ratsutilan isäntänä 1612 -1635 ja mainitaan satulaseppänä vuosina 1612, 1624, 1635 ja 1640. Vuosina 1593 -1595 hän toimi Tuomas Teppoisen lipuston ratsumiehenä pitkän vihan sodassa ja vuosina 1614 -1517 Akseli Martinpojan ratsumiehenä Venäjän sodassa. (Priha 1985, 28). 128 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Esko Kouvosen isä Matti Juhonpoika (s. n. 1530 Valkeala, k. n. 1593 Valkeala) mainitaan isäntänä Kouvolassa 1566 -1593 ja tämän isä Juho Juhonpoika Kouvo (Jöns Jönsson Kouuo) (s. n. 1500 Valkeala, k. n. 1561 Valkeala) isäntänä 1557 -1560. (Priha 1985, 28). Vanhin tunnettu Kouvo -esiisä oli siis Juho Kouvo, joka lienee syntynyt 1470 -luvulla ja kuolleen ennen 1540 -lukua, jolloin ensimmäiset verokirjat laadittiin. Kouvot alkuaan von Riesenburg aatelissukua Monet seikat viittaavat siihen, että Kouvo -nimeä käyttänyt suku oli tullut jo keskiajalla Kouvolan seudulle. Kylän nimeksi oli vuonna 1458 kirjattu Koffuola by. Vuonna 1461 Elimäen kalastuskäräjillä mainittiin lautamiehenä Martti Kovala (Mårten Kawalan), joka viitannee Kouvolan kylään. Vero- ja kymmenysluetteloja alettiin kirjoittaa vasta 1540 -luvulla. Niihin kirjattiin talojen isännät pääsääntöisesti patronyymeinä, ilman sukunimeä. Sen sijaan tuomiokirjoissa esiintyi joskus sukunimen luonteisia merkintöjä. Näiden asiakirjojen mukaan Kouvon suku oli jo vahvasti edustettuna Kouvolan alueella 1500 -luvulla. (Priha 2003, 10 -11). Kahdessa vanhimmassa Skandinavian kartassa, joissa Suomi on mukana, Kouvola on merkitty nimillä Rejsanburg ja Risanborg. Vanhin Skandinavian kartta, joka koskee Suomea yksityiskohtaisemmin, on Gentin kaupungista Flandetista peräisin olevan kartografi ja runoilija Lieven Algotin laatima. Hän kuoli jo 1547, joten kartta oli sitä ennen laadittu. Alkuperäinen on kadonnut, mutta jäljennöksiä on käytetty Mercatorin 1595 julkaiseman kartan pohjana. Niissä Kouvola on merkitty nimellä Rejsanburg, joskin sijoitus on jonkin verran epätarkka, mikä oli tyypillistä sen ajan kartoille. Hollantilainen kartografi Adriaan Veen laati Skandinavian kartan, jonka Judocus Hondius nuorempi kaiversi 1613. Siinä Kouvola oli kartan tarkkuuden puitteissa merkitty nykyiselle paikalleen nimellä Risanborg. Näiden karttojen mukaan Kouvola oli siis merkitty Riesenburg nimeen viittaavalla tavalla, mutta asiakirjoissa mainitaan Kouvolan kylä jo 1458. Seppo Prihan mielestä “vaikuttaa siltä, että ristiriita on näennäinen. Molemmat nimet ovat henkilönimiä, jotka eri kirjurit ovat tulkinneet eri tavalla, vaikka niiden välillä oli yhteys. Kielitaitoiset hollantilaiset kartantekijät olivat käyttäneet heille tunnettua saksankieltä ja suomalaiset kirjurit suomenkieltä lähempänä olevaa Kouvola nimeä, joka vakiintui kylän nimeksi”. (Priha 2003, 6 -7). Edellä mainituista kartoista voisi päätellä, että Kouvolan Kouvot olisivat olleet alkuaan Riesenburgeja. Viipurin linnan vuonna 1293 tapahtuneen perustamisen jälkeen sen saksalaiset sotilaat rakensivat Salpausselän erätien pohjalle sotilastien, joka yhdisti Viipurin ja Hämeen linnat. Tämä sotilastie sivusi myös Kouvolaa. Todennäköisesti nämä sotilaat olivat kotoisin Virosta, jonka pääosan oli vallannut saksalainen Ritarikunta 1200-luvulla. Ritarilaitoksen piiristä nuoremmat pojat, jotka eivät läänityksiä perineet, lähtivät mielellään sotureiksi. Siten on selvää, että ainakin 1300luvulla linnan varusväki ja erityisesti päällystö olivat saksalaista ammattiväkeä, joskin ruotsalaiset halusivat pitää ylimmät johtotehtävät itsellään. (Priha 2003, 1 -2). Mutta oliko näiden sotilaiden keskuudessa ketään Riesenburg nimistä? Vuonna 1326 käytiin Turussa oikeutta siitä, että Tallinnan ym. asukkailta oli kielletty oikeus käydä vapaasti kauppaa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Hämeen satamissa. Sen oli estänyt Suomen sotilaskäskynhaltija Mathias Kettilmundson, joka oli kauppasodassa Tallinnan kanssa. Tallinnalaiset valittivat, että näissä kahakoissa oli virolaisia ja tallinnalaisia siviilejä kuollut. Mathias Kettilmundson oli vakavasti sairas, koska julkaisi testamenttinsa toukokuun alussa 1326 ja kuoli ennen 31.5.1326, joten vastuuseen haluttiin asettaa jo 29.5.1326 Turussa vouti Karl Näskonungssonin toimesta Kettilmundsonin miehiä, jotka ilmeisesti käskystä olivat ihmisiä hätyytelleet. Näistä miehistä neljä, Riisinbergh, Wiiblock, Augustini ja Ludovici tuomittiin kuolemaan. Tapaus osoittaa, että jo silloin Riesenburg-suvun jäsen palveli Etelä-Suomessa sotilastehtävissä. Mahdollisesti juuri tämän Riisinberghin jälkeläiset jäivät Suomeen ja asuttivat Kouvolan. (Priha 2003, 8 -9). 129 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Sotilas Riisinbergh lienee ollut Viron saksalaisia. Tallinnan lounaispuolella on Riesenberg niminen seutu, jossa oli sen niminen hovi ja suku. Kartanoa kutsuttiin myös nimillä Riispere ja Risbit. Jo 1200 -luvun puolivälissä mainitaan kartanon omistajana Mathias. Tämän suvun vaakunan tunnuksena oli vuorikauris, mikä viittaisi vuoristoon, mistä päätellen suku lienee ollut kotoisin Böömistä Riesengebirgen rinteiltä. (Priha 2003, 8). Mahdollisesti sotilas Riisinbergh oli kuitenkin kotoisin Viron maakirjoissa jo 1200 -luvulla mainitusta Kõue -nimisestä kartanosta. Muinaisviron kielessä tämä sana tarkoitti ukkosenjumalaa. Kõue-tilan ensimmäinen omistaja 1200 -luvulla oli Berthold de Swavae. Saman tilan läänitysmiehenä oli Hermannus Fretlannista. Jo tuohon aikaan oli Böömin pohjoisosassa Freytlant-niminen kaupunki, joten Hermannus oli kotoisin Riesengebirgen rinteiltä, ja lienee kuuluneen von Riesenburgin aatelissukuun. Kõue-kartano mainitaan seuraavan kerran vuonna 1319, kun Lovekiui testamenttasi sen pojalleen Gerhard de Kouwelle, joka ajan tavan mukaan oli johtanut itselleen sukunimen tilan nimestä. Hänet mainittiin Tallinnassa vielä 1340. Todennäköisesti myös sotilas Riisinberghin jälkeläiset antoivat Kouvolalle nimen tämän Kõue-kartanon mukaan. (Priha 2003, 9 -10). Böömissä on vaikuttanut kolme Riesenburg(-berg) nimistä sukua. Länsi-Böömissä Kdynessä on ollut Riesenberg (Ryzmberk) niminen linna, jossa asui sen niminen suku ja jonka vaakunassa oli kolme punaista palkkia hopeisella pohjalla. Suku siirtyi 1300 -luvulla Svihov nimiseen kaupunkiin Lounais-Böömiin, jonne se rakensi linnan. Suku tunnettiin nimellä Svihovsky von Riesenburg. Osekissa Duchovissa Luoteis-Böömissä oli von Riesenburg niminen suku, jonka vaakunatunnus oli harava, viitaten maanviljelykseen. Kolmas eli vanhin haara oli levinnyt Moravia-joen ja sen sivujoen Uman latvoille Frettlannin kaupungin tienoille Riesengebirgen etelärinteille. Maanomistuksia oli mm. Nachodissa. Tämän suvun tunnuksena oli satulan jalustin, mikä viittasi satuloiden tekoon. Tämä suku oli ilmeisesti tsekkiläistä juurta, koska alkuperäinen nimi oli Gestbritsky. Todennäköisesti Viroon saapunut Hermannus oli tätä kolmatta Riesenburg-suvun haaraa. (Priha 2003, 7 -8). Yhteenveto Yhteenvetona edelliseen voidaan todeta, että Saksan Böömistä saapui von Riesenburg aatelissukuun kuulunut Hermannus niminen mies Viroon Kõue-nimiseen kartanoon 1200 -luvulla. Kartanon nuorempi poika, Hermannuksen jälkeläinen, sotilas Riisinbergh lähti rakentamaan sotilastietä Viipurin linnasta Hämeen linnaan, ja hän oli ahdistellut käskystä tallinnalaisia, minkä seurauksena tuomittiin kuolemaan 1326. Sotilaalta lienee jäänyt jälkeläisiä, jotka asuttivat Kouvolan seutua ja toivat mukanaan sekä Riesenburg-sukunimen ja Kõue-kartanon mukaisesti Kouvo-nimen. Monet Kouvolan Kouvot toimivat 1500 - ja 1600 -luvuilla satulaseppinä, mikä taito oli peritty esi-isiltä. Tähän viittaa myös von Riesenburg aatelissuvun vaakunassa esiintyvä satulan jalustin. Kouvolassa Kouvo -sukunimi hävisi ja isäntiä kutsuttiin isännimillä eli patronyymeinä. 1600 -luvun puolivälissä 30 -vuotisen sodan seurauksena osa sodassa palvelleista suvun jäsenistä saivat nimekseen Priha. Presidentti Urho Kekkosen äidin puoleiset sukujuuret menevät tähän Priha -sukuun, joten voidaan todeta presidentissämme olleen pieni osa myös von Riesenburgien aatelisverta. Lähdeluettelo: Kekkonen Urho, Vuosisatani. 1981. Koukka Tommy, Sukupuuni. Manninen Antero, Kangasniemen historia I. 1953. Priha Seppo, Hakkapeliittojen ja karoliinien jäljillä - Kymijoen Priha-suvun vaiheet 1500 -1700luvulla. 1985. Priha Seppo, Salpausselän sotaurhot. 2003. Suomen Sukututkimusseura, http://www.genealogia.fi 130 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 Urho Kaleva Kekkosen kirjoitelma itsestään ja omista juuristaan: LIITE 3 Urho Kekkonen: Vuosisatani 1981 *Saatteeksi* Tämän kirjan nimen olin päättänyt jo ennen kirjoitustyön aloittamista. Olen halunnut kuvata oman aikani sellaisena kuin olen sen kokenut. Minulle eletty aika ei ole antanut sitä tyyntä viisautta menneeseen nähden, joka on syrjästäkatsojan ja jälkipolven etuoikeus. Se on antanut vain kokemuksen siitä miten vähän ratkaisuja tehtäessä niiden seurauksista on tiedettävissä, ja rohkeuden tehdä niitä. Tässä muistelmieni ensimmäisessä osassa kerron paitsi lapsuudestani ja nuoruudestani nimenomaan niistä vuosien 1917 -1937 välisen ajan tapauksista joissa eri tavoin olin mukana. Osallistuin vapaussotaan, kuten silloin käsitin, otin kantaa valtiomuotokysymykseen, tein työtä suomalaisuuden toteutumiseksi, mutta tärkeimmäksi tuli kohdallani kansanvallan puolustus. Sen onnistuminen oli edellytys kansalaissovulle, ja vain sen kautta valtiovalta saattoi kuulua kansan suurelle enemmistölle. Vuoteen 1937 mennessä oli saavutettu itsenäisyys turvattu sisäisesti demokratialla ja ulkoisesti sitä pyrittiin varmistamaan puolueettomuudella. Itsenäisyys, demokratia, puolueettomuus ovat toisistaan riippuvaisia ja toistensa edellytyksiä. Ne ovat perusarvoja, joista ei käy tinkiminen. Olen muistelmieni lähteinä ja aineistona käyttänyt useasti kirjoituksiani, kirjeitä, puheluonnoksia ja puhetekstejä sekä päiväkirja- ja kalenterimerkintöjä. Niiden käyttö vähentää sitä muistin luovaa työtä, joka muuttaa menneisyyttä. Olen kertonut vaiheistani ja kokemuksistani rehellisyyteen pyrkien, tietoisena siitä että näin antamani vaikutelma itsestäni ja toimistani ei välttämättä muodosta tiettyä yhtenäistä kuvaa, joka olisi johdonmukainen ja kerralla katsottava kuin valmis muotokuva. Olen ollut liian syvästi ja täysin innoin mukana ajassa voidakseni vetäytyä menneistä nyt niin etäälle, että tämänkaltainen hillitty ja hiottu omakuva minun käsistäni lähtisi. Tahdon myös sanoa että tämä ensimmäinen osa ei ole presidentin muistelmat vaan sen tässä kuvatun henkilön joka Lepikon torpasta lähteneenä päätyi ministeriksi. Kultarannassa, heinäkuun 7. päivänä 1981 UKK KEKKOSET, ITÄSUOMALAINEN SUKU. SUKU VAKIINTUU SAVOON. ISÄN ESIVANHEMMAT POHJOISSAVOLAISIA TORPPAREITA. ÄIDIN SUKU, PYLVÄNÄISET, KANGASNIEMEN TALOLLISIA. OMAT JUURET KAINUUSSA. "Kaekki sulle hyveä toevottaa, van minä vaen unta ja näläkeä. Kyllä sitten hyvin menöö." Nämä toivotukset sain täyttäessäni 75 vuotta. Tuojana oli kahdeksan vuotta minua vanhempi Setti Keränen, seppä, Tommi -puukkojen tekijä. Parempaa puukkoa kuin Tommi -puukko minulla ei ole ja parempaa terveyden ja pitkän iän toivotusta kuin tämä ei Hyrynsalmella tunneta. Liekö sitä koko maailmassa? Tutkiessani esi-isieni vaiheita olen havainnut Setti Keräsen elämänohjeen sopivan sukuuni, omiin esivanhempiini. Useimmat heistä ovat saavuttaneet pitkän iän. Niin unta kuin nälkääkin on piisannut. Helppoa ei elämä suinkaan aina ole ollut. Kekkosen suvun ensimmäistä kantamaata Savossa näyttää olleen entisen Visulahden pitäjän Vuolingon neljänneskunta, siis nykyisen Mikkelin seutu. Sinne Kekkoset lienevät asettuneet jo ennen 1500 -luvun alkua. Myöhemmin he perustivat uudistiloja kauemmas, Puulaveden rannalle, jonne sitten kasvoi Kekkolan kylä, ja jopa Synsiänjärven tienoille, nykyisen Kangasniemen puolelle. Jotkut heistä etenivät koilliseen aina Rantasalmen hallintopitäjän Keriharjun neljänneskuntaan, nykyiseen Joroisten kuntaan. Mistä Kekkoset tulivat Savoon, siitä ei vielä ole selkoa. Tiedetään, että Mikkelin seuduille saapui muinaisina aikoina asukkaita sekä Länsi-Suomesta että Karjalasta. Kun asiakirjat kertovat, että Kekkosia oli jo 1500-luvun puolivälissä Muolaassa, jossa muutamat heistä palvelivat kuningastaan knaappeina, ja Valkjärven Oravaniemessä, jossa heitä asui aina viime sotiin saakka, on 131 Tauno Kohvakan suku ja esipolvet Seppo Tamminen ed. 28.10.2014 aikaisemmin oletettu että suku on lähtöisin Karjalan Kannakselta. Mutta saattaa olla myös niin, että nämä kannakselaiset ovat olleet päinvastoin Savosta muuttaneita uudisasukkaita. Sitä paitsi on nyttemmin todettu, että sukunimeemme liittyviä paikannimiä tunnetaan jo 1400 -luvulta Hämeestä. Kenties olemmekin tulleet sieltä Savoon. Savolaiset kaskenkaatajat ovat olleet liikkuvaa väkeä. Jotkut muuttivat Keski-Suomeen ja PohjoisHämeen Ruovedelle jo 1560 -luvulla. Kainuuseen saapui Oulujärven etelärannan Vuolijoelle Lauri Kekkonen noin vuonna 1570. Hänen nimensä hävisi kuitenkin verokirjoista, samoin kuin monien muiden kainuulaisten uudisasukkaitten nimet, kohta alkaneen 25 -vuotisen sodan, niin sanotun rappasodan aikana. Laurinkin talo poltettiin. Melkoinen osa kainuulaisista sai surmansa sotavuosina. Osan väestöstä sentään onnistui piillä maakunnan erämaihin tai paeta takaisin Savoon. Rauhan tultua 1595 palasi Kainuuseen myös Kekkosia, ja heitä asettui nyt Oulujärven pohjoispuolellekin Jaalankaan ja Ristijärvelle sekä Oulujokivarren Muhokselle. Tätä nykyä vanhin tunnettu esi-isäni on savolainen Tuomas Kekkonen (syntynyt n. 1630), joka mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1673 Pieksämäellä. Hänen alkuperästään ei ole varmuutta. Hän on saattanut tulla Kangasniemeltä, mutta todennäköisemmin Joroisista, josta erään toisen Kekkosen tiedetään muuttaneen Jäppilään. Tuomas ehkä asui jonkin aikaa myös Pielavedellä, mutta palasi takaisin. Hänen poikansa ja pojanpoikansa asuivat nykyisten Suonenjoen ja Tervon rajoilla Käpysalossa, Lieteenmäessä ja Rieponlahdessa: Lassi Tuomaanpoika (s. 1662) ja Yrjö Laurinpoika (s. 1711). Yrjö Kekkosen poika Lassi (s. 1737) siirtyi nuorena Kuopion pitäjään, nykyiseen Karttulaan, mutta jatkoi edelleen silloisen Pielaveden Kuivaniemeen, joka nykyisin on Tervon pitäjää. Hänen myös Lassi-niminen poikansa (s. 1757) muutti takaisin Karttulaan, jossa hänen jälkeläisiään on asunut näihin aikoihin asti. Lassin poika oli Antti ja pojanpoika Juho, ja Juhon poika Eenokki on isäni isä. Toinen haara Tuomas Kekkosen jälkeläisiä muutti 1700 -luvun alussa Rautalammin Kuningassaloon (Kuninkaansaareen). Kolmas haara taas lähti 1760 -luvulla Pielavedelle ja asui sitten siellä monissa kylissä. Itse kuulun Karttulan Kekkosiin, vaikka kävinkin syntymässä Pielaveden Kekkosten alueella. Isäni puolelta selvitetyt esivanhempani ovat järjestään olleet pohjoissavolaisia torppareita. Nuoremmalla iällään he ovat palvelleet taloissa renkeinä, vanhoilla päivillään elelleet loisina. Esiäitejä minulla on Kekkosten vaimoina Turusen, Huttusen, Vainikaisen, Tolosen, Tarvaisen ja Koskisen suvuista. Äitini Emilia Pylvänäisen puolelta minussa on eteläsavolaisten talollisten verta. Pylvänäiset ovat asuneet Kangasniemellä jo 1500 -luvun alkuvuosikymmeninä. Heidän nimensä on toisinaan merkitty asiakirjoihin muodossa Pylväinen. Koko nimiryhmä Pylvänäinen, Pylväinen, Pylvänen ja Pylväläinen näyttää olevan samaa alkuperää. Äitini esi-isät asuivat aluksi siellä, missä nyt on Pylvänälän kylä. Jo vuonna 1541 mainitulla isännällä Paavo Pylvänäisellä oli poika Paavo ja tällä poika Hannu. Hannu Paavonpoika asui pitkän aikaa kotitalossa, mutta muutti vuonna 1619 Kuvasmäkeen, jossa Tarkkalan talo on hänen jälkeensä periytynyt isältä pojalle. Nykyisin tilaa hoitaa äitini Siilas -veljen poika, joka on kahdettatoista Pylvänäisten polvea Kuvasmäessä. Hannu Pylvänäisen isännyyttä jatkoi Sihvo Hannunpoika, hänen töitään Olli Sihvonpoika. Ollia seurasi Mikko, Mikkoa Matti, Mattia Yrjö. Yrjön jälkeen Tarkkalan taloa piti kolme Mattia peräkkäin. Heistä nuorinta seurannut Tarkkalan isäntä, vuonna 1847 syntynyt Aatu Pylvänäinen, oli Emiliaäitini isä. Kuten esi-isänsä meni Aatu Pylvänäinenkin naimisiin kangasniemeläisen tytön kanssa. Äitini äiti oli Mannisia. Mannisten lisäksi ovat Tarkkalassa emännöineet saman pitäjän Laitisen, Ikosen, Hokkasen, Tissarin ja Toivakan sukujen tyttäret. Pylvänäisten suvusta ovat sukututkijat sanoneet, että se on mitä kangasniemeläisintä, konnussaan sitkeästi kiinni pysyvää. Äitini äidinäidin kautta on minussa kumminkin myös muutama pisara verta peräti Laukaasta saakka. Esivanhempani ovat olleet mieleltään rohkeita ja reippaita, kivisten peltojen viljelijöitä, eränkävijöitä ja kaskitalonpoikia. Itse tunnen kiinteimmin kuuluvani Kainuuseen. Kajaanissa olen käynyt koulun ja siellä päin ovat myös olleet ensimmäiset kesäiset työpaikkani. Niin olen kasvanut ja nuoruuteni viettänyt Kainuussa. Tunnen Kainuun maisemat ja kielen omakseni. UKK 132
© Copyright 2024