Suvisaariston vedenlaadun tarkkailu näkösyvyysmittauksilla
kesällä 2010
Suvisaariston vedenlaatu
Suvisaariston sokkeloinen sisäsaaristo on hyvin suosittu virkistysalue, jonka kauniita rantoja pääsee
ihailemaan niin meloen kuin veneillen. Virkistysarvoa kuitenkin heikentävät jokavuotiset
sinileväkukinnot ja umpeen kasvavat lahdet. Suvisaaristo on huonommassa kunnossa kuin sitä
ympäröivä merialue. Matalan ja sulkeutuneen sisäsaariston huonosta vedenlaadusta ulkosaariston
tyydyttävään vaihtuva vedenlaatu on seurausta 1960-70-luvuilla alueelle johdetuista jätevesistä sekä hajaja loma-asutusalueelta johdetuista asumajätevesistä. Kuormituksen aiheuttama rehevöityminen näkyy
vesistössä sameana ja heikkona näkösyvyytenä. Ravinnekuormituksesta runsastuneet järviruoko- ja
ärviäesiintymät lisäksi tukahduttavat rantaviivaa ja heikentävät veden huonoa vaihtuvuutta entisestään.
Suvisaaristo on jäänyt sisäisen ravinnekierron loukkuun, sillä kuormitus on aivan liian suurta vesialueen
sietokykyyn nähden.
Viime vuosikymmenien aikana ulkoista kuormitusta on vähennetty merkittävästi kehittämällä alueen
jätevesihuoltoa vesiosuuskunnan toimesta sekä aktiivisen paikallisseura Sommarö Seuran johdolla.
Seuran toimesta mm. lahtien umpeenkasvua on jarrutettu sekä veden vaihtuvuutta saatu parannettua
ruoppauksilla ja kunnostamalla ruovikoita. Suvisaariston merialueen tilan parantamiseksi toteutettiin
vuonna 2009 Espoon ja Uudenmaan ympäristökeskuksien vesitutkimushanke, jossa selvitettiin
merialueen tilaa sekä annettiin suosituksia alueen hoitoon ja käyttöön liittyen.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeä työkalu hoito- ja suojelutoimien kehittämiselle. Viime vuonna
paikallisseuran vapaaehtoistoimin toteutetut näkösyvyysmittaukset antoivat arvokasta tietoa
Suvisaariston veden laadusta. Suvisaariston merialueen kehittämisen kannalta näkösyvyysseurannan
jatkaminen kesäisin olisi tärkeää. Pitkäaikaisen seurannan avulla saadaan kattavaa tietoa alueen
ympäristön tilasta sekä rehevöitymisen kehittymisestä.
Näkösyvyysmittaus
Näkösyvyys kuvastaa veden kirkkautta ja väriä sekä heijastaa valaistun vesikerroksen paksuutta, joka
vaikuttaa oleellisesti levien ja vesikasvien määrään. Näkösyvyyteen vaikuttavat tulevan säteilyn kulma,
veden pinnat (aallokko), ympäröivien alueiden topografia, säätila (pilvisyys), veden laatu (sameus, väri)
sekä vuodenaika. Aallokko lisää heijastumista 10-20 %. Veden ja siinä olevien kiintoainepartikkelien
(levät, plankton, orgaaninen aines ym.) sekä liuenneiden yhdisteiden (humusaineet, rauta) johdosta valo
siroaa vedessä ja vähitellen syvemmälle mentäessä sammuu. Tätä valon hajaantumista lisäävät mm.
partikkelimaisen aineksen määrä sekä sedimentoituminen. Näkösyvyys voi muuttua merkittävästi
rehevöitymisen seurauksena tai valuma-alueelta huuhtoutuvien kiintoainespartikkelien myötä.
Kiintoaines saattaa olla peräisin myös mm. ranta-eroosion kautta tulevasta aineksesta tai meren pohjasta
takaisin veteen siirtyneistä partikkeleista. Levien määrä vaikuttaa näkösyvyyteen eniten keskikesällä.
Näkösyvyysmittaukset Suvisaaristossa
Näkösyvyysmittauksien avulla tarkastellaan Suvisaariston vedenlaadun muutoksia ja rehevöitymisen
astetta. Tarkkailualueena ovat Suvisaariston sisälahdet ja ulkosaaristo. Mittauspisteitä on 18-26. Suuri
osa mittauspaikoista on samoja kuin edellisenä vuotena toteutetussa tarkastelussa, jotta vuosien välinen
vertailu mahdollistuu. Näkösyvyysmittauksien koordinoinnista vastaa Espoon ympäristökeskus yhdessä
Sommarö seuran kanssa ja mittaukset tehdään alueen asukkaiden vapaaehtoistoimin.
Näkösyvyyttä mitataan valkoisen levyn eli secchi-levyn avulla, joka on erittäin helppo tehdä myös itse.
Ohjeet secchi-levyn tekemiseen löydät alta. Lainattavia levyjä on myös kerätty seuran puheenjohtajalle
Esko Haasmaalle. Havainnot merkitään taulukkoon, jotka toimitetaan mittauksien loputtua
elokuussa Espoon ympäristökeskukseen (havaintotaulukko liitteenä). Osa-aika tuloksia
näkösyvyysmittauksista
sekä
sinilevähavainnoista
voi
lähettää
sähköpostitse
[email protected] tai soittamalla/tekstaamalla p. 046-877 3806 yhden tai kahden viikon
kuluttua mittauksista. Näkösyvyyksiä päivitetään kesän aikana Espoon ympäristökeskuksen internetsivuille www.espoo.fi/ymparisto -> vedet -> merialue -> Suvisaariston näkösyvyysmittaukset.
Tarkkailualueet:
Sisäsaaristo: Bosund, Ramsösund, Soukanniemi, Möisöfjärden, Möisösund, Svinösund, Skatan, Sandvik,
Svartholmen pohjoinen & itä, Lilla Mankholmen, Bredviken, Fälsund, Hönsholm, Skaddan,
Ryssjeholmen, Iso Lehtisaari
Ulkosaaristo: Sumparen 1, Sumparen 2, Vargen,
Kuva 1. Näkösyvyyshavaintopaikat.
Taulukko 1. Ekologisen luokittelun luokkarajat rannikkovesien veden laadussa. Huom! Nämä
soveltuvat ainoastaan heinäkuun ja elokuun ajalle. (Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden
tutkimuskeskus 2008)
Suomenlahti,
Erinomainen/
Hyvä/
Tyydyttävä/
Välttävä/
sisäsaaristo
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
Näkösyvyys (m)
4,5
3,0
1,1
0,5
Näkösyvyyshavainnointi Suvisaaristosta vko 24-33 / 14.6.-16.8.
Mittaa näkösyvyys viikoittain secchi-levyllä joka maanantai (tai muu alkuviikonpäivä).






Mittaa näkösyvyys paikallaan, joko laiturilta tai muuten paikaltaan. Mittausta ei tule tehdä esim.
liikkuvasta veneestä, jolloin levy ei laskeudu vaakasuorassa veteen.
Näkösyvyys mitataan varjopuolelta.
Laske secchi-levy hitaasti veteen ( 30 cm) kunnes se häviää näkyvistä. Kirjaa ylös viimeinen
syvyys, jolla levy vielä näkyi.
Laske levyä vielä puolesta metristä metriin.
Nosta levyä hitaasti kunnes se palaa näkyviin ja kirjaa ylös syvyys.
Näkösyvyys on kahden syvyyslukeman keskiarvo.
Merkitse havaintolomakkeeseen:
 mittauspaikka (mahdollisesti koordinaatit)
 päiväys ja kellonaika
 hetkellinen sää
 edellisten päivien sääolot
 syvyys mittauspaikalla
 näkösyvyys metreinä
 sinilevän määrä ja laatu
 mahdolliset suuret poikkeavuudet paikassa ja olosuhteissa (esim. hyvin matala alue, pehmeä
pohja myrskyn jälkeen tms. )
SECCHI-LEVYN VALMISTUSOHJE
Levyn valmistamiseen tarvitaan:
• Noin 10 m köyttä
• 1-2 kg:n painoinen paino, esim. metallikappale tai kivi
• Pyöreä noin 20-30 cm läpimitaltaan oleva valkoinen vedenkestävä levy, esim.
ämpärinkansi.
Levy valmistetaan seuraavasti:
• Poraa lähelle levyn reunaa kolme tai neljä reikää tasavälein
• Pujota köysi reikien läpi ja yhdistä päät levyn molemmin puolin noin 0,5 m
korkeudelle levyn keskipisteestä. Estä levyn liikkuminen esim. solmuilla.
• Kiinnitä toiseen köysien yhtymäkohtaan paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn
keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu.
• Merkitse köyteen vedenkestävällä kynällä 50 cm välein selkeä merkki. Ensimmäinen
merkki tulee 50 cm päähän levyn pinnasta.
Suvisaariston näkösyvyyshavainnot vko 24-33 14.6.-16.8.2010
Paikka (myös mahd. koordinaatit):
Havaitsija:
Päivämäärä
Kellonaika
Arvioitu matka rannasta
Syvyys (m) mittauspaikalla
Hetkellinen sää
Pilvisyys
Tuuli (kova/reipas/kevyt/tyyni)
Pintaveden lämpötila
Ilman lämpötila
Edellisten päivien sääolot
Näkösyvyys (m)
Sinilevää 0=ei näkyvää/1=vähän/2=runsaasti/3=erittäin runsaasti
Levää esiintyy avovedessä/rannalla/kivillä
Levän väri
Esiintymän tyyppi:
hiutalemainen/ryynimäinen/rihmamainen/lautta/muu
Poikkeavuudet esim. paikassa ja olosuhteissa
Toimita näkösyvyyden mittaustulokset ja sinilevähavainnot sähköpostitse [email protected] tai soittamalla p. 09-816 83 917/ 046-877 3806
yhden tai kahden kuluttua mittauksesta. Näkösyvyyksiä päivitetään kesän aikana Espoon ympäristökeskuksen sivuille.