1. No category

Asennus- ja huolto-ohje
DHP-H
DHP-L
DHP-A
DHP-AL
DHP-C
VMBMA220
2
VMBMA220
Sisällys
Asennusohje...................................... 5
Huolto-ohjeet.................................... 40
1 Tärkeää tietoa/turvamääräykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
12 Lämpöpumppu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
1.1
1.2
1.3
Kylmäaine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Sähköliitäntä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Käyttöönotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
12.1
12.2
12.3
12.4
12.5
12.6
12.7
12.8
12.9
12.10
12.11
2 Lämpöpumpun tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
2.12
2.13
DHP-H . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
DHP-H Opti Pro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
DHP-C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
DHP-L, DHP-L Opti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
DHP-A, DHP-A Opti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
DHP-AL, DHP-AL Opti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Pakkauksen sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Lämpöpumpun hallintapaneeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Lämpöpumpun kuljettaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Tilantarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Suositeltu sijainti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Ulkoyksikön tilantarve, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Ulkoyksikön suositeltu sijoituspaikka, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . 20
3 Aukot lämmönkeruunesteput­kille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
13 Ohjausyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
13.1
13.2
14.1
14.2
15.1
15.2
15.3
15.4
5 Pakkauksesta purkaminen ja asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Pystytys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Etupellin irrottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Ulkoyksikön purkaminen pakkauksesta ja asennus . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Toiminnan kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
Näyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
INFORMAATIO-valikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
HUOLTO-valikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
15 Vianetsintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
4 Lämpöpumpun jakaminen osiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
5.1
5.2
5.3
Toiminnan kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
Komponentit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
Ulkoyksikkö ja sulatustoiminto, DHP-A, -AL-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Passiivinen jäähdytys, DHP-C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Pyörintänopeuden ohjaus, Opti-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
HGW-tekniikka, DHP-H Opti Pro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Lisälämpö, DHP-H, -L, -C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Lisälämpö, DHP-A, -AL . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Lämminvesivaraaja, DHP-H, -C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Lämminvesivaraaja, DHP-A, -AL . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Tärkeät parametrit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
Hälytyslista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Mittauspisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Tarkastuspisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
Käyntiongelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
16 Tekniset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
6 Putkiasennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
VL-järjestelmä, kaikki mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
D-järjestelmä, DHP-L . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
VLD-järjestelmä, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Varoventtiilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Kylmä- ja käyttövesiputkien liittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Lämmitysjärjestelmän meno- ja paluujohtojen liittäminen . . . . . . . . 27
Lämminvesivaraajan ja lämmitysjärjestelmän täyttö . . . . . . . . . . . . . . . 28
Lämmitysjärjestelmän ilmaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
7 Sähköasennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
Jännitteensyötön kytkeminen, 400V 3N . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Ulkolämpötila-anturin asennus ja kytkeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Ohjausyksikön kielen vaihtaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Järjestelmän vaihtaminen D- tai VLD-tilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Lisäportaiden lukumäärän muuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Ulkoyksikön liittäminen, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Sulatusanturin liittäminen, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
8 Lämmönkeruujärjestelmän asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
8.8
8.9
Lämmönlähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Tietoa keruuputkista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Liittäminen ulkoyksikköön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Useiden lämmönkeruusilmukoiden liittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Kytkentäkaavio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Lämmönkeruuputkien liittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Lämmönkeruujärjestelmän täyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Lämmönkeruujärjestelmän ilmaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
Ulkoyksikön ilmaus, DHP-A-mallit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
9 Lisävarusteiden / lisätoimintojen asentaminen . . . . . . . . . . . . . 36
9.1
9.2
9.3
9.4
9.5
Huoneanturi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
EVU-toiminto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Huonelämpötilan laskeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Virtausvahti/tasovahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Korotettu käyttövesilämpötila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
10 Käynnistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
Asennuksen tarkistuslista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Manuaalinen testi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Käyttöönotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Etupellin asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Käynnistyksen jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
11 Asiakastiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
VMBMA220
3
Tämä ohje koskee seuraavia Danfoss-lämpöpumppumalleja:
DHP-H – DHP-H Opti – DHP-H Opti Pro
DHP-C – DHP-L – DHP-L Opti
DHP-A – DHP-A Opti – DHP-AL – DHP-AL Opti
Ellei tätä ohjetta noudateta asennuksessa, käytössä ja hoidossa,
Danfoss AS ei pidä voimassaolevia takuuehtoja sitovina.
Danfoss AS pidättää oikeudet osien ja teknisten
tietojen muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta.
© 2008 Copyright Danfoss AS.
4
VMBMA220
Asennusohje
1
Tärkeää tietoa/turvamääräykset
valtuutetun asentajan tehtäväksi.
⚠⚠Asennuksessa
Asennus on annettava
on noudatettava voimassa olevia määräyksiä ja
asetuksia sekä tätä asennusohjetta.
eivät saa käyttää henkilöt, joilla aistit tai fyysiset/
⚠⚠psyykkiset
Tätä laitettakyvyt
eivät riitä laitteen käyttöön (ml lapset) tai
joilla ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta, ellei heitä valvo tai
opasta laitteen käytössä henkilö, joka on vastuussa heidän
turvallisuudestaan.
⚠⚠Huolehdi, etteivät lapset leiki laitteella.
⚠⚠Lämpöpumppu on sijoitettava tilaan, jossa lämpötila ei laske
alle nollan!
⚠⚠Lämpöpumpun asennustilassa pitää olla lattiakaivo.
sijoitetaan tukevalle alustalle. Alustan pitää
⚠⚠kantaa
Lämpöpumppu
lämpöpumpun kokonaispaino lämminvesivaraaja
täytettynä. (katso Tekniset tiedot)
Huom! Varmista vuotojen välttämiseksi, ettei liitäntäputkiin
synny jännityksiä!
Huom! On erittäin tärkeää, että lämmitysjärjestelmästä on
poistettu kaikki ilma asennuksen jälkeen.
Huom! Ilmausventtiilejä tulee asentaa tarvittaviin kohtiin.
• Lämminvesivaraaja tulee varustaa hyväksytyllä varoventtiilillä
(kuuluu toimitukseen).
• Jos patterilämmitysjärjestelmässä on suljettu paisuntasäiliö, myös
se tulee varustaa hyväksytyllä painemittarilla ja varoventtiilillä,
vähintään DN 20, avautumispaine maks. 1,5 bar tai maakohtaisten määräysten mukaan.
• Kylmä- ja käyttövesiputkien ja varoventtiilien jätevesiputkien on
oltava lämmön- ja korroosionkestävää materiaalia, esim. kuparia.
Varoventtiilien jätevesiputkien on oltava avoimessa yhteydessä
viemäriin ja näkyvissä sen yläpuolella, ruostumattomassa
ympäristössä.
• Paisuntasäiliön ja varoventtiilin yhdysputken on oltava jatkuvasti
nouseva. Jatkuvasti nousevalla tarkoitetaan tässä, että putki ei
saa missään kohtaa tehdä mutkaa alaspäin.
• Jos on olemassa vaara pohjaveden imeytymisestä lämmönkeruuputkien seinäläpivientien kohdalla, pitää käyttää vesitiiviitä läpivientejä. Lisätietoa on kohdassa ”Aukot lämmönkeruuputkille”.
• Paikallisten määräysten ja asetusten lisäksi asennus pitää toteuttaa niin, ettei lämpöpumpusta välity tärinöitä rakenteisiin ja ettei
se aiheuta epätoivottua melua.
1.1
suhteissa tai tahallisen väärinkäytön tapauksessa on olemassa
vahinkojen vaara (jopa hengenvaara). Kylmäainehöyryt ovat ilmaa
raskaampia. Suljetuissa tiloissa sekä tiloissa, jotka ovat esim. ovea
matalammalla, saattaa vuodon yhteydessä syntyä suuria pitoisuuksia, joiden seurauksen voi olla tukehtumisvaara hapen puutteesta
johtuen. Tilat, joihin raskaat höyryt voivat kerääntyä ja syrjäyttää
ilman, pitää sen vuoksi varustaa hyvällä tuuletuksella.
Kylmäaine muodostaa avotulen kanssa myrkyllistä ja ärsyttävää
kaasua. Kaasu voidaan havaita sen hajusta jo pitoisuuksina, jotka
alittavat sallitut raja-arvot, jolloin tila pitää tyhjentää huolellisen
tuuletuksen ajaksi.
Henkilön, joka saa höyryistä myrkytysoireita, tulee välittömästi
siirtyä (tai hänet tulee välittömästi siirtää) raittiiseen ilmaan.
Kylmäainepiirin työt
Kylmäainepiirin korjauksen yhteydessä kylmäainetta ei saa päästää
ulos lämpöpumpusta, vaan se on otettava talteen erikoislaitteilla.
Kylmäaineen tyhjennys ja täyttö tehdään huoltoventtiilien kautta,
ja täytössä saa käyttää vain uutta kylmäainetta (katso kylmäaineen
määrä laitekilvestä). Jos laitteistoon täytetään jotain muuta kylmäainetta kuin Thermian suosittelemaa kylmäainetta, kaikki Thermia
AB:n myöntämät takuut raukeavat, ellei tätä uutta kylmäainetta ole
kirjallisesti ilmoitettu hyväksytyksi korvaavaksi kylmäaineeksi sen
edellyttämien muiden toimenpiteiden kanssa.
Romuttaminen
Kun lämpöpumppu romutetaan, kylmäaine pitää ottaa talteen
hävitettäväksi. Noudata kylmäaineen käsittelyä koskevia paikallisia
määräyksiä.
1.2
Sähköliitäntä
Sähköasennus on annettava valtuutetun sähköasentajan tehtäväksi.
Asennuksessa on noudatettava paikallisia ja kansallisia määräyksiä.
tulee tehdä kiinteästi asennetuilla kaapeleilla.
⚠⚠Sähkönsyöttö
Sähköasennustulee
voida katkaista kaikkinapaisella katkaisimella (erotuskatkaisin), jossa on vähintään 3 mm kosketinväli.
(Ulkoisesti liitettyjen yksiköiden suurin kuormitus on 2 A.)
ovat sähköä johtavia ja niistä voi saada
⚠⚠hengenvaarallisen
Sähkövirta! Liittimet
sähköiskun. Virransyöttö pitää katkaista
ennen sähköasennuksen aloittamista. Lämpöpumppu on
sisäisesti kytketty tehtaalla. Sähköasennus käsittää siksi pääasiassa kytkennän jännitteensyöttöön.
⚠⚠Huom! Huoneanturin liitäntäjännite on suojapienjännite.
Noudata myös huoneanturin erillisiä asennusohjeita!
1.3
Käyttöönotto
saa ottaa käyttöön vain, jos lämmitysjärjestelmä
⚠⚠jaLaitteiston
lämmönkeruupiiri on täytetty. Muussa tapauksessa kier-
Kylmäaine
tovesipumput saattavat vaurioitua.
työt saa suorittaa vain henkilö, jolla on
⚠⚠työhön
Kylmäainepiirin
tarvittava koulutus ja pätevyys!
Jos laitteistoa on tarkoitus käyttää pelkästään lisälämmöllä,
⚠⚠pitää
ensin varmistaa, että lämmitysjärjestelmä on täytetty
Vaikka lämpöpumpun jäähdytysjärjestelmä (kylmäainepiiri) on
täytetty kloorittomalla ja ympäristöystävällisellä kylmäaineella, joka
ei vaikuta ilmakehän otsonikerrokseen, työt saa suorittaa vain valtuutettu henkilö.
ja että lämmönkeruupumpun ja kompressorin käynnistyminen on estetty. Tämä tapahtuu asettamalla käyttötilaksi
Lisälämpö.
Tulipalon vaara
Kylmäaine ei ole palovaarallinen eikä herkästi räjähtävä normaaleissa olosuhteissa.
Myrkyllisyys
Normaalissa käytössä ja normaaleissa käyttöolosuhteissa kylmäaineen myrkyllisyys on vähäinen. Sen sijaan epänormaaleissa olo-
VMBMA220
5
2
Lämpöpumpun tiedot
⚠⚠Huom! Tuotekuvat eivät ole tarkkoja piirustuksia, vaan
lähinnä kaavioesityksiä. Komponentit saattavat poiketa
esitetyistä.
DHP-H
1845 (±10)
2.1
110
440
300
2
528
1
40±10
455
596
610
4
9
6 7
8
80
3
5
Mitat ja liitännät
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
Kuva 1: DHP-H, mitat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
6
Nimitys
Lämmönkeruunesteen paluujohto, 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto, 28 Cu
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Paisuntaputki, 22 Cu
Käyttövesiputki, 22 messinki
Kylmävesiputki, 22 messinki
Läpivienti sähkönsyötölle, antureille ja tiedonsiirtokaapelille
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
VMBMA220
Komponentit
4
14
5
15
6
1
16
7
2
9
3
8
10
12
19
18
11
17
21
20
13
Vasen puoli
Etupuoli
Oikea puoli
Kuva 2: DHP-H, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
Nimitys
Lämminvesivaraaja 180 litraa
Paluulämpötilan anturi, lämmitysjärjestelmä
Höyrystin, eristetty
Vaihtoventtiili
Menolämpötilan anturi
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Lisälämpö, sähkövastus
Lämmönkeruunesteen paluujohto
Lämmitysjärjestelmän menojohto
Lämmönkeruunesteen menojohto
Lämmönkeruupumppu
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Käyttöveden lämpötilan anturi (huippulämpötilan näyttö)
Ohjausjärjestelmän hallintapaneeli
Sähköpaneeli
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
VMBMA220
7
2.2
DHP-H Opti Pro
Mitat ja liitännät
1845 (±10)
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
110
440
300
2
528
1
40±10
455
596
610
4
9
6 7
8
80
3
5
Kuva 3: DHP-H Opti Pro, mitat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
8
Nimitys
Lämmönkeruunesteen paluujohto, 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto, 28 Cu
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Paisuntaputki, 22 Cu
Käyttövesiputki, 22 messinki
Kylmävesiputki, 22 messinki
Läpivienti sähkönsyötölle, antureille ja tiedonsiirtokaapelille
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
VMBMA220
Komponentit
4
14
5
15
6
1
16
7
19
9
2
3
8
22
18
10
11
17
21
20
23
12
13
Vasen puoli
Etupuoli
Oikea puoli
Kuva 4: DHP-H Opti Pro, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
Nimitys
Lämminvesivaraaja 180 litraa
Paluulämpötilan anturi, lämmitysjärjestelmä
Höyrystin, eristetty
HGW-shunttiventtiili
Menolämpötilan anturi
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Lisälämpö, sähkövastus
Lämmönkeruunesteen paluujohto
Lämmitysjärjestelmän menojohto
Lämmönkeruunesteen menojohto
Lämmönkeruupumppu
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Käyttöveden lämpötilan anturi (huippulämpötilan näyttö)
Ohjausjärjestelmän hallintapaneeli
Sähköpaneeli
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
Kuumakaasuvaihdin
HGW-anturi
VMBMA220
9
2.3
DHP-C
Mitat ja liitännät
1845 (±10)
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
110
440
300
2
528
1
40±10
455
596
610
4
6 7
5
8
80
3
Kuva 5: DHP-C, mitat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
10
Nimitys
Lämmönkeruunesteen paluujohto, 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto, 28 Cu
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Paisuntaputki, 22 Cu
Käyttövesiputki, 22 messinki
Kylmävesiputki, 22 messinki
Läpivienti sähkönsyötölle, antureille ja tiedonsiirtokaapelille
VMBMA220
Komponentit
7
17
18
8
1
9
19
10
11
2
5
3
22
12
13
6
4
21
14
20
15
23
24
16
Vasen puoli
Etupuoli
Oikea puoli
Kuva 6: DHP-C, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
Nimitys
Lämminvesivaraaja 180 litraa
Paluulämpötilan anturi, lämmitysjärjestelmä
Höyrystin, eristetty
Vaihtoventtiili
Menolämpötilan anturi
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Lisälämpö, sähkövastus
Lämmönkeruunesteen paluujohto
Lämmitysjärjestelmän menojohto
Lämmönkeruunesteen menojohto
Lämmönkeruupumppu
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Käyttöveden lämpötilan anturi (huippulämpötilan näyttö)
Ohjausjärjestelmän hallintapaneeli
Sähköpaneeli
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
Kuumakaasuvaihtimen
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
VMBMA220
11
2.4
DHP-L, DHP-L Opti
Mitat ja liitännät
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
110
1538 (±10)
440
300
2
528
1
40±10
455
596
690
5
610
4
3
7
80
6
Kuva 7: DHP-L, DHP-L Opti, mitat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
12
Nimitys
Lämmönkeruunesteen paluujohto, 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto, 28 Cu
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 4-10 kW,
28 Cu: 12-16 kW
Vaihtoehtoinen lämmönkeruunesteen menojohto
Vaihtoehtoinen lämmönkeruunesteen paluujohto
Läpivienti sähkönsyötölle, antureille ja tiedonsiirtokaapelille
VMBMA220
Komponentit
1
11
2
13
5
16
6
3
8
4
7
9
Vasen puoli
12
15
14
10
Etupuoli
18
17
Oikea puoli
Kuva 8: DHP-L, DHP-L Opti, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
Nimitys
Lisälämpö, sähkövastus
Lämmitysjärjestelmän paluujohto
Vaihtoventtiili
Höyrystin, eristetty
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Menolämpötilan anturi, lämmitysjärjestelmä
Lämmönkeruunesteen menojohto
Lämmönkeruupumppu
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Ohjausjärjestelmän hallintapaneeli
Lämmönkeruunesteen paluujohto
Sähköpaneeli
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
VMBMA220
13
2.5
DHP-A, DHP-A Opti
2
Mitat ja liitännät
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
405
2
441
1205
342
630
1
1175
300
910
Kuva 10: Ulkoyksikkö, mitat ja liitännät.
1845 (±10)
Sijainti
1
2
Nimitys
Lämmönkeruunesteen tuloputki (lämpöpumpun LK-lähdöstä),
28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto (lämpöpumpun LK-tuloon),
28 Cu
2
6
300
3
250
528
1
2
5
258
1
4
7
40±10
455
596
Kuva 11: Ulkoyksikön osat ja liitännät
5
7 8
10
6
610
9
3
80
4
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
14
Nimitys
Ulkoyksikkö
Etukotelo
Jalusta
Peitepelti
Lämmönkeruunesteen tuloliitäntä
Lämmönkeruunesteen menoliitäntä
Tippakaukalo, vedenpoisto, lisävaruste
Tarkista, että ulkoyksikön toimitus sisältää seuraavat:
• Ulkoyksikkö
• Asentamaton jalusta
• Tarvittavat ruuvit, mutterit ja aluslevyt
• Sulatusanturi
Kuva 9: DHP-A, DHP-A Opti, mitat ja liitännät.
Nimitys
Lämmönkeruunesteen paluujohto, 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto, 28 Cu
Läpivienti sähkönsyötölle, antureille ja tiedonsiirtokaapelille
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 6-10 kW,
28 Cu: 12 kW
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 6-10 kW,
28 Cu: 12 kW
Paisuntaputki, 22 Cu
Käyttövesiputki, 22 messinki
Kylmävesiputki, 22 messinki
Lämmönkeruupiirin paisuntaliitäntä, R25 sisäp.
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyillä markkinoilla)
VMBMA220
1
8
Komponentit
14
5
2
15
6
1
7
16
8
17
13
3
24
4
9
19
11
21
22
10
20
18
23
12
Vasen puoli
Etupuoli
Oikea puoli
Kuva 12: DHP-A, DHP-A Opti, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
Nimitys
Lämminvesivaraaja 180 litraa
Sulatussäiliö
Höyrystin, eristetty
Shuntti, sulatus
Vaihtoventtiili, lämmitys-/käyttövesi
Menolämpötilan anturi
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Lisälämpö, sähkövastus
Lämmönkeruupumppu
Lämmönkeruunesteen paluujohto
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Lämmönkeruunesteen menojohto
Käyttöveden lämpötilan anturi (huippulämpötilan näyttö)
Ohjausjärjestelmän hallintapaneeli
Sähköpaneeli
Lämmitysjärjestelmän menojohto
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
Lauhdutin ensiöpuolen tyhjennyksellä
Paluujohdon anturi, lämmitysjärjestelmä
Lämmönkeruunesteen menojohto sulatuksen yhteydessä
VMBMA220
15
2.6
DHP-AL, DHP-AL Opti
Mitat ja liitännät
Lämmönkeruujohdot voidaan liittää lämpöpumpun oikealle tai
vasemmalle sivulle.
1538 (±10)
2
11
6
15
610
5
10 12 13 14
7
16
80
1
4
3
Lämpöpumppu
596
9
Lämminvesivaraaja
8
40±10
40±10
455
690
455
690
Kuva 13: DHP-AL, DHP-AL Opti, mitat ja liitännät.
2
Sijainti Nimitys
Lämpöpumppu
1
Lämmönkeruunesteen tulo
2
Lämmönkeruulähtö, normaali käyttö
3
Lämmönkeruulähtö, sulatuksen yhteydessä, 28 Cu
4
Paluujohto, lämminvesivaraaja, 28 Cu
5
Lämmitysjärjestelmän menojohto, 22 Cu: 6-10 kW,
28 Cu: 12 kW
6
Lämmitysjärjestelmän paluujohto, 22 Cu: 6-10 kW,
28 Cu: 12 kW
7
Läpivienti, sähkö- ja anturikaapelit
1175
405
2
441
1205
342
630
1
300
910
Kuva 14: Ulkoyksikkö, mitat ja liitännät.
Lämminvesivaraaja
8
Lämmönkeruutulo, sulatuksen yhteydessä
9
Lämminvesivaraaja, paluujohto
10
Ilmausventtiili, ruostumattoman lämminvesivaraajan yhteydessä
11
Lämmönkeruulähtö, sulatuksen yhteydessä
12
Käyttövesi, 22 Cu
13
Kylmävesi
14
Lämminvesivaraaja, menojohto TWS-silmukkaan
15
Lämmönkeruuliuos, paisuntaletku korkealle asennetun ulko-osan
yhteydessä
16
Läpivienti, anturikaapeli
17
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
Sijainti
1
2
Nimitys
Lämmönkeruunesteen tuloputki (lämpöpumpun LK-lähdöstä), 28 Cu
Lämmönkeruunesteen menojohto (lämpöpumpun LK-tuloon), 28 Cu
2
6
3
1
5
4
7
8
Kuva 15: Ulkoyksikön osat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
Nimitys
Ulkoyksikkö
Etukotelo
Jalusta
Peitepelti
Lämmönkeruunesteen tuloliitäntä
Lämmönkeruunesteen menoliitäntä
Tippakaukalo, vedenpoisto, lisävaruste
Tarkista, että ulkoyksikön toimitus sisältää seuraavat:
• Ulkoyksikkö
• Asentamaton jalusta
• Tarvittavat ruuvit, mutterit ja aluslevyt
• Sulatusanturi
16
1
VMBMA220
Komponentit
1
2
3
4
5
6
13
7
9
12
17
8
16
10
18
15
11
Vasen puoli
14
Etupuoli
Oikea puoli
Kuva 16: DHP-AL, DHP-AL Opti, osat.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
4
Nimitys
Lämmitysjärjestelmän menojohto
Lämmönkeruunesteen menojohto normaalikäytössä
Lämmitysjärjestelmän paluujohto
Lisälämpö, sähkövastus
Sähköpaneeli
Kiertovesipumppu, lämmitysjärjestelmä
Höyrystin
Kiertopumppu, lämmönkeruujärjestelmä
Vaihtoventtiili, lämmitys-/käyttövesi
Kuivaussuodatin
Paisuntaventtiili
Shunttiventtiili, sulatus
Lämmönkeruunesteen menojohto sulatuksen yhteydessä
Lauhdutin
Kompressori
Pressostaatit, Pienpaine
Pressostaatit, Käyttöpaine
Pressostaatit, Suurpaine
5
6
7
8
9
1
2
3
10
11
Kuva 17: Lämminvesivaraajan osat ja liitännät.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
VMBMA220
Nimitys
Sulatussäiliö
Lämminvesivaraaja
TWS-silmukka
Lämmönkeruunesteen menojohdon liitäntä sulatuksen yhteydessä
Ilmausventtiili, ruostumattoman lämminvesivaraajan yhteydessä
Käyttövesi
Kylmävesi
Liitäntä, TWS-silmukka
Liitäntä, paisuntaputki korkealle asennetun ulko-osan yhteydessä
Liitäntä, lämmönkeruuneste lämpöpumpusta
Liitäntä, paluujohto lämpöpumppuun
17
2.7
Pakkauksen sisältö
Koot 12 kW – 16 kW:
Tuotenro
Toimituksen tarkastus
1. Tarkasta, että lämpöpumpussa ei ole kuljetusvaurioita.
Lämpöpumppu on pakattu aaltopahviin.
2. Poista pakkaus ja tarkasta, että toimitus sisältää seuraavat osat.
Koot 4 kW – 10 kW:
Tuotenro
086U2369
086U2701
086U0896
18
Lukumäärä
Nimitys
1
Varoventtiili 9 bar 1/2"
1
1
Lukumäärä
Nimitys
086U2369
1
Varoventtiili 9 bar 1/2"
086U2701
1
Ulkolämpötilan anturi Kimsafe 200 035
086U0896
1
Varoventtiili 1,5 bar 1/2"
086U2824
1
Paisunta- ja ilmaussäiliö ilman venttiiliä
086U0026
5
Kumiläpivienti 22-32 mm
086U6034
2
Letku R25 L=550
086U6007
1
Lämmönkeruunesteen täyttölaite DN32
086U6005
1
Suodatin varustettuna sululla DN25
Ulkolämpötilan anturi Kimsafe 200 035
Varoventtiili 1,5 bar 1/2"
086U2824
1
Paisunta- ja ilmaussäiliö ilman venttiiliä
086U0026
5
Kumiläpivienti 22-32 mm
086U6033
2
Letku R20 L=550
086U6006
1
Lämmönkeruunesteen täyttölaite DN25
086U6005
1
Suodatin varustettuna sululla DN20
VMBMA220
2.8
Lämpöpumpun hallintapaneeli
2.10 Tilantarve
Lämpöpumpun ohjauspaneelissa on näyttö, neljä ohjaussymbolia
ja yksi merkkivalo.
20°C
HUONE (20°C)
EI LÄMMÖNTARVETTA
KÄYTTÖ AUTO
Näytön symbolit ovat vain
esimerkkinä. Tietyt symbolit
eivät voi näkyä samanaikaisesti.
Asennuksen ja myöhempien tarkastus- ja kunnossapitotöiden helpottamiseksi lämpöpumpun ympärillä pitää olla riittävästi vapaata
tilaa alla olevien mittatietojen mukaisesti:
- 300 mm kummallakin sivulla
- 300 mm yläpuolella
- 600 mm edessä
- 10 mm takana
Kuva 18: Näyttö, navigointisymbolit ja merkkivalo.
2.9
Lämpöpumpun kuljettaminen
lämpöpumpun kuljetuksen tai noston yhteydessä
⚠⚠etupellin
Täydellinen
pitää olla asennettuna, sillä se lukitsee muun peltirakenteen.
on kuljetettava ja säilytettävä pystyasennos⚠⚠sa.
Lämpöpumppua
Varmista lämpöpumppu niin, ettei se voi kaatua kuljetuksen aikana.
Asennuspaikkaan siirtämistä varten lämpöpumppu on ehkä
kallistettava taaksepäin vaaka-asentoon. Lämpöpumppu tulisi
mahdollisimman nopeasti nostaa takaisin pystyasentoon. Pystyyn
nostamisen jälkeen lämpöpumpun on annettava seisoa vähintään
tunnin ajan ennen käyttöönottoa.
DHP-H
DHP-C
DHP-A
DHP-A Opti
DHP-H Opti Pro
1620
Kuva 19: Tarvittava huoltotila.
1905
Ohjausyksikköä ohjataan käyttäjäystävällisellä valikkojärjestelmällä,
joka näkyy näytössä. Neljää ohjaussymbolia käytetään valikoissa
siirtymiseen ja asetettujen arvojen suurentamiseen tai pienentämiseen:
• Plusmerkki siirtää ylöspäin valikoissa ja suurentaa arvoa
• Miinusmerkki siirtää alaspäin valikoissa ja pienentää arvoa
• Nuoli oikealle valitsee arvon tai valikon
• Nuoli vasemmalle keskeyttää valinnan tai poistaa valikosta
INFORMAATIO-valikko avautuu, kun painat oikeaa tai vasenta nuolipainiketta. INFORMAATIO-valikosta pääset seuraaviin alivalikoihin:
KÄYTTÖ, LÄMPÖKÄYRÄ, LÄMPÖTILA ja KÄYNTIAIKA.
Asennuksen ja huollon yhteydessä käytetään piilotettua huoltovalikkoa, HUOLTO, joka avataan pitämällä vasen nuolipainike painettuna viiden sekunnin ajan. HUOLTO-valikosta pääset seuraaviin
alivalikoihin: KÄYTTÖVESI, LÄMPÖPUMPPU, LISÄLÄMPÖ, MAN TESTI
ja ASENNUS.
Lisätietoa valikoista löydät huolto-ohjeissa.
Hallintapaneelin alareunassa olevalla merkkivalolla on kaksi tilaa:
• Palaa jatkuvasti, osoittaa, että lämpöpumppu saa jännitteen ja on
valmis tuottamaan lämpöä tai käyttövettä
• Vilkkuu, osoittaa aktiivisen hälytyksen
DHP-L
DHP-AL
DHP-L Opti
DHP-AL Opti
Kuva 20: Lämpöpumpun pystyyn nostamiseen
vaadittava huonekorkeus.
2.11 Suositeltu sijainti
kondenssiongelmien välttämiseksi
⚠⚠lämmönkeruuputket
Lämmönkeruuputkientulisi
pitää mahdollisimman lyhyinä.
Lämpöpumppu tulee sijoittaa tukevalle alustalle, mieluiten
betonilattialle. Puulattiaa pitää vahvistaa niin, että se kestää lämpöpumpun painon. Yksi mahdollinen ratkaisu on lämpöpumpun
alle asennettu vähintään 6 mm paksuinen teräslevy. Pellin pitää
ylettyä useammat lattiapalkin yli ja jakaa näin lämpöpumpun paino
suuremmalle alalle. Kun lämpöpumppu asennetaan uuteen taloon,
se on otettu huomioon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja lattiaa on vahvistettu lämpöpumpun asennuspaikalla. Tarkasta aina,
että tämä on tehty, kun lämpöpumppu asennetaan uuteen taloon.
Lämpöpumppua ei tulisi sijoittaa nurkkaan, koska ympäröivät
seinät voivat silloin vahvistaa lämpöpumpun tuottamaa ääntä.
Lämpöpumppu pitää säätää pystysuoraan säätöjalkojen avulla.
VMBMA220
19
3
2.12 Ulkoyksikön tilantarve, DHP-A-mallit
• Ulkoyksikön toiminnan varmistamiseksi sen takana pitää olla
vapaata tilaa vähintään 300 mm ja etupuolella 1500 mm.
• Ulkoyksikön sivuilla on oltava n. 300 mm vapaata tilaa huoltotöitä
varten.
Sijoita asennusputkien reiät niin, että muille asennuk⚠⚠sille
Huom!
jää tilaa.
Huom! Lämmönkeruuputkilla pitää olla erilliset seinäläpivien⚠⚠nit.
Jos seinäläpiviennit ovat ylimmän pohjavesitason alapuolella,
⚠⚠läpivientien
pitää olla vesitiiviitä.
300 mm
Lämmönkeruuputket pitää eristää koko matkalta lämpöpumpusta
seinien läpi ja talon ulkopuolella kollektoriin saakka, jotta vältetään
kondensoituminen ja estetään lämpöhäviöt.
Jos lämmönkeruuputket asennetaan maan pinnalle, tee reiät seiniin
lämmönkeruuputkille.
Jos lämmönkeruuputket asennetaan maan alle, katso ohjeet alta.
300 mm
300 mm
Aukot lämmönkeruunesteput­kille
1500 mm
1
Kuva 21: Tarvittava huoltotila ulkoyksikön ympärillä.
2.13 Ulkoyksikön suositeltu sijoituspaikka,
DHP-A-mallit
3
2
Ota ulkoyksikköä sijoittaessasi huomioon seuraavat
seikat:
3
⚠⚠untaan.
Ulkoyksikköä ei tarvitse sijoittaa mihinkään tiettyyn ilmansu-
1
pitää ääntä puhaltimen käydessä. Ota tämä
⚠⚠huomioon
Ulkoyksikkösijoituspaikkaa
valitessasi, jotta meluhaitat olisivat
mahdollisimman vähäiset sekä oman kotisi että mahdollisten
naapureidesi kannalta.
4
sulatuksen yhteydessä sulamisvesi valuu suoraan
⚠⚠yksikön
Ulkoyksikön
alle. Ulkoyksikön sijoituspaikalla pitää sen vuoksi
olla asianmukainen vedenpoisto, johon sulamisvesi pääsee
valumaan (n. 2 litraa sulatuskertaa kohti).
ulkoyksikön toiminta ja huolto vaatii tietyn tilan
⚠⚠yksikön
Muista, että
ympärille, katso kohta Lämpöpumpun tiedot.
jalustoineen pitää sijoittaa tukevalle alustalle,
⚠⚠esim.
Ulkoyksikkö
puujalaksille, laatoitukselle tai betoniperustalle.
20
Kuva 22: Aukot lämmönkeruunesteputkille.
Sijainti
1
2
3
4
Nimitys
Asennusputki
Lämmönkeruunesteputki
Muurauslaasti
Tiivistysmassa
1. Tee reiät seiniin lämmönkeruuputkien asennusputkille (1).
Katso mitta- ja asennuspiirustukset kohdasta Lämpöpumpun
tiedot. Jos on olemassa vaara pohjaveden tunkeutumisesta
taloon, pitää käyttää erityisiä vesitiiviitä läpivientejä.
2. Työnnä asennusputket (1) reikiin ja säädä ne kallistumaan
alaspäin. Kallistuksen pitää olla vähintään 1:30. Katkaise ne viistosti (kuvan mukaisesti), jotta sadevesi ei pääse putkiin.
3. Vedä lämmönkeruuputket (2) asennusputken läpi asennustilaan.
4. Korjaa seinä putkien ympärillä laastilla (3).
5. Varmista, että lämmönkeruuputket (2) ovat asennusputken (1)
keskellä, niin että lämmöneristys on tasaisesti joka puolelle.
6. Tiivistä asennusputki (1) sopivalla tiivistysmassalla
(vaahtomuovi) (4).
VMBMA220
4
Lämpöpumpun jakaminen osiin
Ei koske Duo-malleja.
Jos tila ei riitä siirrettäessä lämpöpumppua asennuspaikalle, lämpöpumppu ja lämminvesivaraaja on irrotettava toisistaan.
Alla on selostettu lämpöpumpun ja lämminvesivaraajan erottaminen toisistaan kuljettamisen helpottamiseksi.
Älä nosta raskaita taakkoja yksin, vaan pyydä aina
⚠⚠joku
Huom!
avuksi.
10. Vedä sivupeltejä eteenpäin ja irrota ne sitten vetämällä ylös- ja
ulospäin.
1. Pura pakkaus.
2. Irrota etupelti kiertämällä yläpellin lukitusta 90° vastapäivään.
Tue samalla etupeltiä kädellä.
3. Kallista etulevyä ulospäin.
4. Nosta levyä ylöspäin niin, että se irtoaa lämpöpumpusta.
1
2
Kuva 26: Yläpelti ja sivupellit.
11. Irrota kaksi takapellin kiinnitysruuvia ja irrota pelti.
3
Kuva 23: Etupelti.
5. Vedä näytön pistoke varovasti irti sähköpaneelista.
6. Optimum-mallit: Irrota varovasti yläkotelo.
7. Irrota kuusi ruuvia yläpellistä.
Kuva 27: Takapelti.
12. Irrota vaihtoventtiilin, kiertovesipumpun ja sähkövastuksen pistokkeet.
13. Irrota seuraavien anturien kaapelit sähköpaneelista:
- Menojohdon lämpötila (301, 302)
- Käyttövesi (311, 312)
- Yläanturi (325, 326)
14. Irrota sähköpaneelin kaksi alakiinnitysruuvia.
15. Kierrä sähköpaneelia 180° alla olevan kuvan mukaan.
16. Kiinnitä sähköpaneeli tilapäisesti nurkkatolppiin pitkillä nippusiteillä.
ei saa missään tapauksessa kiinnittää
⚠⚠kompressorin
Huom! Sähköpaneelia
paine- tai imuputkiin.
(Kiskot Optimummallin yläkotelolle)
Kuva 24: Yläpellin ruuvit.
8. Irrota kaksi ruuvia, joilla poikkituki on kiinnitetty sähköpaneelin yläreunaan ja irrota tuki vetämällä sitä varovasti ylös- ja
ulospäin.
Kuva 25: Poikkituki sähköpaneelissa.
9. Nosta yläpelti pois.
Kuva 28: Sähköpaneeli.
VMBMA220
21
17. Irrota T-putki lämminvesivaraajan alla olevasta paluujohdosta,
katso kuva alla.
18. Irrota letku sähkövastuksesta, katso kuva alla.
5
5.1
Kuva 29: Liitännät.
19. Irrota sähkövastus kiertovesipumpusta ja nosta se pois.
20. Irrota kulmista neljä ruuvia, joilla lämminvesivaraajan pohjalevy
on kiinnitetty.
Pakkauksesta purkaminen ja
asennus
Pystytys
• Lämpöpumpussa on säätöjalat, joita voidaan säätää 20 mm alustan epätasaisuuksien kompensoimiseksi. Jos alustassa on tätä
suurempia epätasaisuuksia, alusta pitää ensin tasoittaa.
• On suositeltavaa asentaa kondenssiveden poistoletku tippakaukalon poistoputkeen laskemalla lämpöpumppu alas. Poistoputki
pistää ulos pohjalevyn reiästä ja siinä on Ø10 mm letkuliitäntä.
1. Siirrä lämpöpumppu asennuspaikalle. Jos tilaa on vähän, lämpöpumppu voidaan jakaa osiin kohdassa Lämpöpumpun jakaminen osiin kuvatulla tavalla.
2. Pura pakkaus.
⚠⚠Huom! Pyydä aina avustaja raskaisiin nostoihin.
21. Nosta lämminvesivaraaja irti.
Kuva 31: Kondenssiveden poistoputken liitäntä
3. Asenna kondenssiveden poistoputki pohjalevyn liitäntään.
4. Aseta lämpöpumppu asennuspaikalle.
Kuva 32: Jalkojen säätäminen.
5. Säädä jalat niin, että lämpöpumppu on pystyssä.
Kuva 30: Jakaminen osiin.
22. Laske yksikkö varovasti alas.
5.2
Etupellin irrottaminen
Huom! Varo vaurioittamasta ohjausjärjestelmän sähkökaape⚠⚠leita,
kun etupelti nostetaan pois!
1
2
3
Lämpöpumpun asennuksen yhteydessä etupelti pitää irrottaa.
Kuva 33: Etupellin irrotus.
22
VMBMA220
Asenna ulkoyksikkö jalustalle.
1. Pidä kädellä vastaan etupellistä ja kierrä lukkoa 90° vastapäivään niin, että etupelti irtoaa.
2. Kallista etulevyä ulospäin.
3. Nosta levyä ylöspäin niin, että se irtoaa lämpöpumpusta.
5.3
7. Nosta ulkoyksikkö jalustalle.
Ulkoyksikön purkaminen pakkauksesta
ja asennus
Koskee Atria-malleja.
Ulkoyksikkö toimitetaan laatikossa.
1. Aloita purkamalla yksikkö laatikosta.
2. Tarkasta, että toimitus on täydellinen sisältäen itse ulkoyksikön,
etulevyn sekä jalustan ml. tarvittavat ruuvit, mutterit ja aluslevyt.
Asenna jalusta
1. Kiinnitä ensin kaksi vaakatukea (1) päätyihin (2) alla olevan
kuvan mukaan. Käytä 8 kpl M6X10-ruuveja. Vaakatukien taivutetun reunan pitää olla ylös- ja sisäänpäin.
Taitettu reuna
2
1
Kuva 35: Nosta ulkoyksikkö jalustalle.
Rako
8. Kiinnitä ulkoyksikkö jalustaan. Käytä 4 kpl M6X20-ruuveja.
Jalustaa on ehkä pakotettava, jotta ruuvinreiän osuvat kohdakkain.
Lämmönkeruuputkin täytön yhteydessä ulkoyksikkö
⚠⚠pitää
Huom!ilmata
sivupeltien sisäpuolella olevien liitäntäputkien
ilmausruuvien avulla. Suosittelemme, että palaat tähän
ohjeeseen täytettyäsi lämmönkeruujärjestelmän.
1
2
3
Rako
3
Kuva 34: Asenna jalusta.
9. Asenna sivupellit paikalleen.
2. Kierrä säätöjalat (3) päätyjen alapuolella oleviin reikiin.
Asenna etupaneeli.
Valmistele ulkoyksikkö
Ulkoyksikkö voidaan valmistella asennusta varten sen ollessa puulavalla. Toimi seuraavasti:
3. Ulkoyksikön alareunassa on kolme M6x20 ruuvia. Kierrä niitä
ulos niin, että kierrettä jää reikään 2-3 mm. Käytä torx TX25
–talttaa tai vastaavaa.
⚠⚠Huom! Älä nosta ulkoyksikön sivupelleistä.
10. Pujota etupaneelin alareuna vähintään yhteen ulkoyksikön
alareunan kolmesta ruuvista.
11. Kiinnitä etupaneelin yläreuna väliaikaisesti keskimmäisestä
reiästä. Käytä M6x15 torx TX25 ‑ruuvia.
12. Asenna etupaneeli kolmelle alareunan ruuville.
13. Kiristä alareunan ruuvit. Käytä torx TX25 –talttaa tai vastaavaa.
14. Kiinnitä etupaneelin yläreuna kahdella jäljellä olevalla M6x15
torx TX25 ruuvilla, katso kuva alla.
4. Nosta ulkoyksikköä.
5. Irrota sivupellit. Ne on kiinnitetty pidikkeillä, jotka irtoavat kun
peltejä vedetään ulospäin.
6. Irrota neljä nostosilmukkaa. Käytä 13 mm kiintoavainta tai vastaavaa.
Kuva 36: Kiinnitä etupaneeli.
VMBMA220
23
6
Putkiasennus
DHP-H, DHP-C, DHP-A, kytkentäkaavio VL-järjestelmä
Varmista vuotojen välttämiseksi, ettei liitäntäjohtoihin
⚠⚠synny
Huom!jännityksiä!!
1
2
erittäin tärkeää, että lämmitysjärjestelmästä on
⚠⚠poistettu
Huom! Onkaikki
ilma asennuksen jälkeen.
3
Liitäntäpiirroksessa näkyy yleinen putkistoasen⚠⚠nus.
Huom!
Putkiasennukset on ehdottomasti tehtävä paikallisten
määräysten mukaisesti. Lämminvesivaraaja tulee varustaa
hyväksytyllä varoventtiilillä (kuuluu toimitukseen).
4
5
⚠⚠Huom! Ilmausventtiilejä tulee asentaa tarvittaviin kohtiin.
⚠⚠Huom! Danfoss SP –lämpöpumpuissa (1-vaihe) on teh-
9
10
14
6
dasasennettu lämpötila- ja painevaroventtiili (10 bar, 90–95
°C) Iso-Britannian vaatimusten mukaisesti. Tämä venttiili
on vesisäiliössä eikä sitä saa käyttää mihinkään muuhun
tarkoitukseen kuin poistoputken liittämiseen.
Huomaa myös, että DHP-H Opti Pro SP –lämpöpumpuissa
käyttövesilämpötila on ehdottomasti muutettava tehdasasetuksesta 95 °C lämpötilaan 85 °C. Katso luku 14.2,
Huoltovalikko– HGW, parametri MAKS. LÄMPÖTILA.
Lämmitysjärjestelmän valinta
Lämpöpumppu on toimitettaessa säädetty VL-järjestelmälle, ts.
järjestelmälle, jossa on sisäänrakennettu sähkövastus ja vaihtoventtiili sähkövastuksen jälkeen.
Se, mikä järjestelmistä VL, D tai VLD valitaan riippuu mm. siitä,
miten mahdollista sähkövastusta käytetään käyttöveden tuotantoon sekä lämpöpumpun mallista.
VL-järjestelmä, kaikki mallit
VL-järjestelmän lämpöpumppu voi tuottaa sekä lämmitysvettä että
käyttövettä kompressorilla ja sisäänrakennetulla sähkövastuksella.
Lämmitys- ja käyttövettä ei voi tuottaa samanaikaisesti, sillä lämmitys-/käyttöveden vaihtoventtiili on sähkövastuksen jälkeen.
Sisäänrakennettu sähkövastus suorittaa käyttöveden ylikuumennuksen (legionellatoiminto) niissä käyttötiloissa, joissa lisälämpö on
sallittu.
11
18
12
13
7
15
• Varmista, että putkiasennukset tehdään kohdan Lämpöpumpun
tiedot mitta- ja asennuspiirustuksien mukaisesti.
• Putkiasennukset on tehtävä paikallisten määräysten mukaisesti.
Lämminvesivaraaja tulee varustaa hyväksytyllä varoventtiilillä
(kuuluu toimitukseen).
• Osaluetteloissa toimitukseen sisältyvät komponentit on merkitty
kursiivilla.
6.1
8
Kuva 37: Yleinen kytkentäkaavio DHP-H, DHP-C, DHP-A,
DHP/H Opti Pro
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
Nimitys
Menojohto
Paluujohto
Kylmäveden varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Varoventtiili, lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö
Paisuntasäiliö, lämmitysjärjestelmä
Roskasiivilä (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyvät toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Käyttövesi
Kylmävesi
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Painemittari
Paisuntaventtíili, lämmönkeruuneste, DHP-A
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
2 13 14
1
12
6
3
7
4
18
17
16
5
Kuva 38: Periaatteellinen putkiasennuskaavio DHP-H, DHP-C, DHP-A,
DHP/H Opti Pro
24
VMBMA220
DHP-L, kytkentäkaavio VL-järjestelmä
DHP-AL, kytkentäkaavio VL-järjestelmä
1
2
4
11
12 13 14
5
15
16
6
7
18
3
17
13
7
Kuva 41: Yleinen kytkentäkaavio DHP-AL.
Kuva 39: Yleinen kytkentäkaavio DHP-L.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
Nimitys
Menojohto
Paluujohto
Kylmäveden varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Varoventtiili, lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö
Paisuntasäiliö, lämmitysjärjestelmä
Roskasiivilä (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyvät toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Kylmävesi
Käyttövesi
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Lämminvesivaraaja
Painemittari (ei sisälly)
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
1
4
2
2
15
6
1
6
5
7
Nimitys
Menojohto
Paluujohto
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Varoventtiili
Paisuntasäiliö
Roskasuodatin (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyy toimitukseen)
Ilmausventtiili
Sekoitusventtiili
–
Varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Kylmävesi
Käyttövesi
Lämminvesivaraaja (sisältyy toimitukseen)
Ilmausventtiili ruostumattoman lämminvesivaraajan yhteydessä
Painemittari
Täyttöhana
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
4 19
5
15
16
20
11
21
14
7
18
Kuva 40: Periaatteellinen putkiasennus Duo.
Kuva 42: Periaatteellinen putkiasennus DHP-AL.
VMBMA220
25
6.2
D-järjestelmä, DHP-L
6.3
DHP-L D-järjestelmässä lämpöpumppu voi tuottaa sekä lämmitysvettä että käyttövettä kompressorilla. Vaihtoventtiilin jälkeen
sijoitettu ulkoinen lämmönlähde (öljykattila, sähkökattila, kaukolämpö tai vastaava) korvaa sisäänrakennetun lisälämmönlähteen
lämmöntuotannossa.
Sisäänrakennetun lisälämmönlähteen kaapelit pitää kytkeä irti,
joten lämpöpumppu ei voi suorittaa käyttöveden ylikuumennusta
(legionellatoiminto). Ylikuumennus pitää suorittaa lämminvesivaraajaan integroidulla sähkövastuksella tai lämminvesivaraajaan
menevään menojohtoon asennetulla sähkövastuksella.
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa myös lisälämpöshunttia.
DHP-L, kytkentäkaavio D-järjestelmä
VLD-järjestelmä, DHP-A-mallit
VLD-järjestelmä on suurelta osin samanlainen kuin VL-järjestelmä,
mutta siinä käytetään ulkoista lisälämmönlähdettä (usein kiinteällä
polttoaineella lämmitetty kattila) yhdessä DHP-An tai DHP-ALn
kanssa.
DHP-An sisäänrakennettu vaihtoventtiili korvataan lisälämmönlähteen jälkeen sijoitetulla vaihtoventtiilillä, niin että sekä lämpöpumppu että lämmönlähde voivat tuottaa lämmitys- ja käyttövettä.
Lämpöpumpun sisäänrakennettu vaihtoventtiili kytketään irti niin,
että sen virtaussuunta lukitaan lämmitysjärjestelmään päin.
Lämmitys- ja käyttövettä ei voi tuottaa samanaikaisesti, sillä lämmitys-/käyttöveden vaihtoventtiili on lisälämmönlähteen jälkeen.
Sisäänrakennettu lisälämmönlähde suorittaa käyttöveden ylikuumennuksen (legionellatoiminto) niissä käyttötiloissa, joissa
lisälämpö on sallittu.
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa ulkoista lisälämmönlähdettä
sulatuskortin lähdön (283) kautta. (tehdasasennettu DHP-Assa ja
DHP-ALssa). Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa myös lisälämpöshunttia.
DHP-A, kytkentäkaavio VLD-järjestelmä
13
Kuva 43: Yleinen kytkentäkaavio DHP-L, D-järjestelmä.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
26
Nimitys
Menojohto
Paluujohto
Kylmäveden varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Varoventtiili, lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö
Paisuntasäiliö, lämmitysjärjestelmä
Roskasiivilä (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyvät toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Kylmävesi
Käyttövesi
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Lämminvesivaraaja
Ulkoinen lämmönlähde
Kiertovesipumppu
Vastaventtiili
Ulkoinen menojohdon lämpötilan anturi (sisältyy toimitukseen)
Lisälämpöshuntti
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
Kuva 44: Yleinen kytkentäkaavio, DHP-A, VLD-järjestelmä.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
VMBMA220
Nimitys
Menojohto
Paluujohto
Kylmäveden varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Varoventtiili, lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö
Paisuntasäiliö, lämmitysjärjestelmä
Roskasiivilä (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyvät toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Käyttövesi
Kylmävesi
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Ulkoinen lämmönlähde
Kiertopumppu
Vastaventtiili
Ulkoinen menojohdon lämpötilan anturi (sisältyy toimitukseen)
Lisälämpöshuntti
Ulkoinen vaihtoventtiili
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
6.6
DHP-AL, kytkentäkaavio, VLD
23
20 22 10
2
19
3
21
11
4
12
13
14
15
5
7
24
6
13
14
Kaikki putket pitää asentaa niin, että värinät eivät voi siirtyä lämpöpumpusta putkistoon ja edelleen rakenteisiin. Tämä koskee
myös laajentumisputkea. Värinöiden siirtymisen estämiseksi suosittelemme, että lämmitys- ja lämmönkeruujärjestelmän meno- ja
paluujohtoina käytetään joustoletkuja. Joustoletkuja on saatavana
Thermia AB:lta. Kuvissa 12-15 näkyy, miltä oikea ja virheellinen
asennus näillä letkuilla voi näyttää.
Putkiripustusten aiheuttaman melun välttämiseksi putket tulee
kiinnittää kumipehmusteisilla kiristimillä, joilla estetään värinöiden
siirtyminen. Asennus ei saa kuitenkaan olla liian jäykkä eikä kiristimiä saa olla liian tiheässä.
16
18
1
Lämmitysjärjestelmän meno- ja paluujohtojen liittäminen
17
7
Kuva 46: Asenna joustoletkut niin, etteivät ne ole kiertyneinä.
Kierreliitosten kiristyksessä pitää käyttää vasta-avainta.
Kuva 45: Yleinen kytkentäkaavio, DHP-AL, VLD-järjestelmä.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
Nimitys
Lämpöpumppu (sisältyy toimitukseen)
Menojohto
Paluujohto
Varoventtiili
Paisuntasäiliö
Roskasuodatin (sisältyy toimitukseen)
Letkut (sisältyy toimitukseen)
Sekoitusventtiili
Vaihtoventtiili
Varoventtiili (9 bar) (sisältyy toimitukseen)
Alipaineventtiili
Vastaventtiili
Sulkuventtiili
Kylmävesi
Käyttövesi
Lämminvesivaraaja (sisältyy toimitukseen)
Ilmausventtiili ruostumattoman lämminvesivaraajan yhteydessä
Ulkoinen lämmönlähde
Kiertovesipumppu
Vastaventtiili
Ulkoinen menojohdon lämpötilan anturi (sisältyy toimitukseen)
Lisälämpöshuntti
Lämpötilan ja paineen varoventtiili (vain tietyissä malleissa,
katso luku 6)
6.4
Varoventtiilit
on suljettu paisuntasäiliö,
⚠⚠myös
Jos patterilämmitysjärjestelmässä
se tulee varustaa hyväksytyllä painemittarilla ja varov-
enttiilillä, vähintään DN 20, avautumispaine maks. 1,5 bar tai
maakohtaisten määräysten mukaan.
Kuva 47: Sovita letkujen pituus mutkissa niin, että vältetään letkun
taipuminen ja venyminen.
Kuva 48: Sovita letkujen pituus mutkissa niin, että vältetään letkun
taipuminen ja venyminen. Letkua ei saa asentaa täysin
suoraksi.
ja käyttövesijohdon ja varoventtiilien poistoputkien
⚠⚠on
Kylmäoltava lämmön- ja korroosionkestävää materiaalia, esim.
kuparia. Varoventtiilien poistoputkien on oltava avoimessa
yhteydessä viemäriin ja näkyvissä sen yläpuolella, ruostumattomassa ympäristössä.
ja varoventtiilin yhdysputken on oltava jatku⚠⚠vasti
Paisuntasäiliön
nouseva. Jatkuvasti nousevalla tarkoitetaan tässä, että
putki ei saa missään kohtaa tehdä mutkaa alaspäin.
6.5
Kylmä- ja käyttövesiputkien liittäminen
1. Liitä kylmä- ja käyttövesiputket kaikkine tarvittavine osineen
kyseisen järjestelmän kytkentäkaavion mukaisesti.
Kuva 49: Käytä kiinteitä käyriä, jotta liitosten vieressä ei ilmene kiellettyjä taivutusrasituksia.
1. Liitä menojohto joustoletkulla ja tarvittavilla komponenteilla.
2. Liitä paluujohto joustoletkulla ja tarvittavilla komponenteilla
ml. roskasiivilä.
3. Eristä meno- ja paluujohdot.
4. Liitä paisuntasäiliö paisuntaliitäntään (22 mm Cu) lämpöpumpun päällä.
VMBMA220
27
6.7
Lämminvesivaraajan ja lämmitysjärjestelmän täyttö
1. Täytä lämminvesivaraaja kylmällä vedellä avaamalla venttiiliputkessa oleva täyttöventtiili (10).
2. Poista järjestelmästä ilma avaamalla jokin lämminvesihana.
3. Täytä sitten lämminvesivaraajan kierukka ja lämmitysjärjestelmä
vedellä täyttöventtiilin (12) kautta n. 1 baarin paineeseen.
6.8
1.
2.
3.
4.
5.
28
Lämmitysjärjestelmän ilmaus
Avaa kaikkien pattereiden termostaattiventtiilit.
Ilmaa kaikki patterit.
Täytä järjestelmä noin 1 baarin paineeseen.
Toista menettely, kunnes kaikki ilma on poistettu.
Jätä patteriventtiilit auki.
VMBMA220
7
Sähköasennus
ovat sähköä johtavia ja niistä voi saada
⚠⚠hengenvaarallisen
Sähkövirta! Liittimet
sähköiskun. Virransyöttö pitää katkaista
ennen sähköasennuksen aloittamista. Lämpöpumppu on
sisäisesti kytketty tehtaalla. Sähköasennus käsittää siksi pääasiassa kytkennän jännitteensyöttöön.
• Sähköasennus on annettava valtuutetun sähköasentajan
tehtäväksi. Asennuksessa on noudatettava paikallisia ja kansallisia määräyksiä.
• Sähköasennus tulee tehdä kiinteästi asennetuilla kaapeleilla.
Sähkönsyöttö tulee voida katkaista kaikkinapaisella katkaisimella (erotuskatkaisin), jossa on vähintään 3 mm kosketinväli.
(Ulkoisesti liitettyjen yksiköiden suurin kuormitus on 2 A.)
• Myös sähköliitäntä voi aiheuttaa epätoivottua melua. Siksi se
pitää toteuttaa asianmukaisella tavalla. Alla on hyvä asennusratkaisu, jossa lämpöpumpun ja rakennuksen välillä on noin 300
mm vapaata kaapelia. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaapeli
on kiinteästi asennettu yläpeltiin ja että kaapelia ei vedetä
lämpöpumpun sisään. Kiinteästi lämpöpumpun ja seinän väliin
kiinnitetyt kiskot ovat huono ratkaisu, koska värinät voivat silloin
välittyä kiskojen kautta talon rakenteisiin
• Kaapelin liittämistä varten liitintä avataan ruuvitaltalla, katso
kuva alla.
2
5
3
1
OK!
Kuva 52: Suositeltu seinäkiskon ja lämpöpumpun välinen etäisyys on
300 mm.
7.1
Jännitteensyötön kytkeminen, 400V 3N
saa kytkeä vain sitä varten varattuun
⚠⚠liitinrimaan.
Huom! Syöttökaapelin
Muita liitinrimoja ei saa käyttää!
7.2
Ulkolämpötila-anturin asennus ja
kytkeminen
on liitetty pienjännitteellä. Noudata
⚠⚠ulkolämpötilan
Huom! Ulkoanturi
anturin erillisiä asennusohjeita!
4
Kuva 50: Kaapelin liittäminen liittimeen.
3
4
H
2
2/3 x H
1
5
8
6
Epäsopiva sijainti
9
7
10
11
12
Kuva 51: Komponenttien sijainti sähköpaneelissa.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Suositeltu sijainti
Nimitys
Liitinrima (koskee laajennuskorttia)
Liitinrima (koskee DHP-A-malleja)
Sulatuskortti (koskee DHP-A-malleja)
Kytkentärima
Paikka Thermia Onlinelle
Varoitustarra
Laajennuskorttipaikka
Kompressorin kontaktori
Automaattivarokkeet
Ylikuumenemissuojan palautus
I/O-kortti
Pehmokäynnistyskortti
Kuva 53: Ulkoanturin asennus.
• Ulkolämpötilan anturi sijoitetaan talon pohjois- tai luoteissivulle.
• Jotta ulkolämpötilan anturi mittaisi suurimmalla mahdollisella tarkkuudella, anturi pitää enintään kolmikerroksisessa
talossa sijoittaa korkeudelle, joka vastaa 2/3 talon julkisivusta.
Korkeammissa taloissa anturi tulee asentaa toisen ja kolmannen
kerroksen välille. Asennuspaikka ei saa olla tuulelta suojattu,
mutta ei myöskään alttiina suoralle vedolle. Ulkolämpötilan anturia ei saa asentaa heijastavalla levyllä päällystetylle seinälle.
• Anturi tulee asentaa vähintään 1 m etäisyydelle sellaisista talon
seinässä olevista aukoista, joista voi virrata ulos lämmintä ilmaa.
• Jos anturikaapeli asennetaan putkeen, putki pitää tiivistää niin,
että siitä mahdollisesti tuleva ilmavirta ei vaikuta anturiin.
Ulkolämpötilan anturi kytketään kaksijohtimisella kaapelilla.
Käytettäessä 0,75 mm2 johdinta, johtimen suurin sallittu pituus on
50 m. Tätä suuremmilla etäisyyksillä käytetään 1,5 mm2 johdinta.
Suurin sallittu johtimen pituus on 120 m.
Kytke sitten anturi lämpöpumpun ohjausjärjestelmään seuraavien
ohjeiden mukaisesti.
1. Vedä ulkoanturin liitäntäkaapeli yläpellin läpiviennin kautta liitinrimalle.
2. Kytke anturi liittimiin kytkentäkaavion mukaan.
VMBMA220
29
7.3
Ohjausyksikön kielen vaihtaminen
7.5
Vaihda tarvittaessa ohjausyksikön valikoiden kieli.
1. Varmista, että päävirtakytkin on päällä.
2. Avaa HUOLTO-valikko pitämällä painettuna viiden sekunnin
ajan.
3. Muuta kieli ohjausyksikön valikossa HUOLTO ‑> ASENNUS->
SUOMI, valitse kieli
ja painikkeilla.
7.4
Järjestelmän vaihtaminen D- tai VLDtilaan
⚠⚠Huom! Lisälämmön suurin sallittu porrasmäärä pitää asettaa.
1. Varmista, että päävirtakytkin on päällä.
2. Avaa HUOLTO-valikko pitämällä painettuna viiden sekunnin
ajan.
3. Määritä lisälämpöportaiden lukumäärä ohjausyksikön valikossa
HUOLTO ‑> LISÄLÄMPÖ ‑> MAKS. PORTAAT, valitse portaiden
lukumäärä ja painikkeilla.
7.6
Järjestelmäratkaisut on kuvattu kohdassa Putkiasennus.
Lämpöpumpun tehdasasetuksena on VL-järjestelmä.
Ulkoyksikön liittäminen, DHP-A-mallit
saa kytkeä vain sitä varten varattuun
⚠⚠liitinrimaan.
Huom! Syöttökaapelin
Muita liitinrimoja ei saa käyttää!
Lämpöpumpun ja ulko-osan välinen liitäntä edellyttää 6 johtimen
kytkentää, katso kytkentä erillisestä ohjeesta.
1. Vedä syöttökaapeli lämpöpumpun yläpellin aukon kautta liitinriman luo.
2. Kytke syöttökaapeli liitinrimaan.
D-järjestelmä, DHP-L:
Jos valitaan D-järjestelmä, sisäisen sähkövastuksen kaapelit pitää
kytkeä irti alla olevan kuvan mukaan.
1. Kytke ulkoinen lisälämmönlähde alla olevan kytkentäkaavion
mukaisesti.
2. Siirrä menojohdon lämpötilan anturi D-järjestelmän
kytkentäkaaviossa näkyvään paikkaan.
7.7
VLD-järjestelmä, DHP-A-mallit:
Jos valitaan VLD-järjestelmä, DHP-An sisäänrakennettu vaihtoventtiili pitää lukita avoimeen asentoon lämmitysjärjestelmän suuntaan.
Vaihtoventtiilin virtaussuunnan lukitseminen lämmitysjärjestelmää
kohti:
1. Varmista, että päävirtakytkin on päällä.
2. Avaa HUOLTO-valikko pitämällä painettuna viiden sekunnin
ajan.
3. Avaa ohjausyksikön valikko HUOLTO ‑> MAN TESTI.
4. Aseta MAN TESTI –arvoksi 1.
5. Aseta VAIHTOV. K-VESI –arvoksi 0.
6. Odota 15 sekuntia ja irrota sitten vaihtoventtiilin pistoke.
7. Aseta MAN TESTI –arvoksi 0.
8. Kytke ulkoisen vaihtoventtiilin johtimet irrotetun pistokkeen
vastaaviin johtimiin.
9. Siirrä menojohdon lämpötilan anturi VLD-järjestelmän
kytkentäkaaviossa näkyvään paikkaan.
Sulatusanturin liittäminen, DHP-A-mallit
Sulatusanturi asennetaan ulkoyksikön takasivulle.
1. Vedä sulatusanturin liitäntäkaapeli yläpellin läpiviennin kautta
liitinrimalle.
2. Kytke anturi liittimiin kytkentäkaavion mukaan.
Ohjausyksikössä:
Järjestelmän vaihtaminen D- tai VLD-tilaan:
1. Varmista, että päävirtakytkin on päällä.
2. Avaa HUOLTO-valikko pitämällä painettuna viiden sekunnin
ajan.
3. Vaihda järjestelmä ohjausyksikön valikossa HUOLTO ‑>
ASENNUS-> JÄRJESTELMÄ ‑> LÄMMITYSJÄRJEST, valitse järjestelmä ja painikkeilla.
30
Lisäportaiden lukumäärän muuttaminen
VMBMA220
8
8.1
Lämmönkeruujärjestelmän asennus
Pohjavesi virtaa erillisen lämmönvaihtimen läpi ja lasketaan sitten
toiseen porausreikään. Lämpöpumpussa on lyhyt lämmönkeruusilmukka, joka kiertää pohjavesilämmönvaihtimessa.
Lämmönlähteet
Kalliolämpö
Kallion käyttämiseksi lämmönlähteenä siihen porataan yksi tai
useampi porareikä, joihin lämmönkeruuletku lasketaan. Reikä
täytetään vedellä ja letkuun asennetaan kiinnikkeellä varustettu
kansi ennen kuin se lasketaan reikään.
Kuva 56: Pohjavesi lämmönlähteenä.
Käytettäessä pohjavettä lämmönlähteenä lämpöpumppulaitteisto
pitää varustaa virtausvahdilla (lisävarusteena Thermian valikoimassa), joka pysäyttää lämpöpumpun, jos lämmönkeruuputkiston
virtaus laskee liian pieneksi, jolloin on olemassa pohjavesivaihtimen
jäätymisvaara
Pintamaalämpö
Pintamaahan varastoitunutta lämpöenergiaa voidaan käyttää lämmönlähteenä. Tässä tapauksessa lämmönkeruusilmukka (tai silmukat) asennetaan pintamaakerrokseen
Kuva 54: Kallioporausreikä lämmönlähteenä.
Vesistölämpö
Vesistölämpöä käytettäessä yksi tai useampi putkistosilmukka
lasketaan veteen. Jotta silmukat eivät siirtyisi vedessä, ne pitää
ankkuroida pohjaan painoilla tai raudoitusverkolla.
Kuva 57: Pintamaa lämmönlähteenä.
Ilmalämpö
DHP-A- ja DHP-AL-lämpöpumput on varustettu ulkoyksiköllä, joka
käyttää ilmaa lämmönlähteenä. DHP-A-mallit voivat ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ‑20 °C saakka. Ilma puhalletaan ulkoyksikön läpi
puhaltimella.
Kuva 55: Vesistö lämmönlähteenä.
Pohjavesilämpö
Pohjavettä voidaan käyttää lämmönlähteenä edellyttäen, että
pohjaveden virtaus porausreiässä on riittävän suuri. Uppopumppu
lasketaan toiseen porausreikään, josta se pumppaa pohjavettä.
VMBMA220
31
8.4
Useiden lämmönkeruusilmukoiden liittäminen
Jos lämpöpumppujärjestelmässä käytetään useita lämmönkeruusilmukoita, silmukoiden pituus ei saa ylittää seuraavan taulukon arvoja käytetystä lämmönlähteestä riippumatta. Silmukoiden pituudet
perustuvat 30-prosenttiseen etanoliliuokseen 0 °C lämpötilassa.
PEM-putki DN 32, Øi = 28,0:
DHP-H,
DHP-C,
Dipl. Duo
Koko
Rytg
6
8
10
12
16
31
33
67
64
56
Kuva 58: Ulkoyksikön liittäminen käytettäessä ilmaa lämmönlähteenä.
8.2
Tietoa keruuputkista
paikallisia lämmönkeruuputkistoa koskevia määräyksiä.
⚠⚠ Noudata
Porausreikäkollektori: Paikallisten ja kansallisten määräysten mukainen täysin hitsattu muoviputkikollektori (PEM PN 6.3) tehdasvalmisteisella paluukäyrällä.
Kollektori maassa: Paikallisten ja kansallisten määräysten mukainen
täysin hitsattu muoviputkikollektori (PEM PN 10).
Maissa, joissa esiintyy routavaurioita, keruuputkisto pitää eristää
ulkoseinän vieressä (vähintään 2 metriä) niin, että routavauriot
vältetään. Koskee pintamaa-, kallio- ja vesistölämpöä.
Pienin kaivannon syvyys energiakaivon ja kiinteistön välillä on
0,5 m. Ellei kaivantoa voida tehdä tähän syvyyteen, putket pitää
lisäsuojata mahdollisilta mekaanisilta vaurioilta.
PEM-putki DN 40, Øi = 35,2.
DHP-H,
DHP-C,
Dipl. Duo
Koko
Rytg
6
8
10
12
16
31
33
67
64
56
Optimumversio
>2,0m
Kuva 59: Keruuputkiston eristäminen ja kaivannon syvyys.
Liittäminen ulkoyksikköön
Lämpöpumpusta tuleva lämmönkeruuputkisto liitetään ulkoyksikköön putkella tai letkulla. Yhteysputkien maksimipituus riippuu
valitusta liitäntätyypistä ja liitännän koosta. Alla olevien taulukoiden maksimipituudet perustuvat etyleeniglykoliin (seoksena, jonka
pakkasenkestävyys on ‑32 °C) 0 °C lämpötilassa.
DHP-A-mallit
Rytg
Koko
kPa
6
30
8
63
10
50
12
43
133
(2 x 66,5)
98
(2 x 49)
47
(2 x 23,5)
26
(2 x 13)
48
(2 x 24)
30
(2 x 15)
13 *
(2 x 6,5)
8*
(2 x 4)
Pytg
Laskettu letkun maksimipituus silmukkaa kohti
metreinä
Koko
kPa
1 silmukka
2 silmukkaa
3 silmukkaa
4 silmukkaa
6
44
733
2x1100
3x1467
4x1467
8
47
522
2x940
3x1343
4x1175
10
80
471
2x1600
3x2000
4x2000
12
79
359
2x1317
3x1580
4x1975
16
70
149
2x700
3x1167
4x1400
Lämmönkeruusilmukat lähtevät yhteisestä keruukaivosta.
Paluujohdot vedetään takaisin kaivoon ja varustetaan kuristusventtiilillä, joilla säädetään kunkin silmukan virtaus.
Laskettu lämpöpumpun ja ulkoyksikön välisen silmukan maksimipituus metreinä
Cu28
PEM
PEM
Cu22
Øi = 25,6
DN 25
DN 32
Øi = 20,0
Øi = 21,0
Øi = 28,0
34
(2 x 17)
21
(2 x 10,5)
11 *
(2 x 5,5)
5*
(2 x 2,5)
kPa
Laskettu letkun maksimipituus silmukkaa kohti
metreinä
PEM DN 40, Øi = 35,2
1 silmukka
2 sil3 sil4 silmukkaa
mukkaa
mukkaa
517
2 x 775
3 x 1033
4 x 1033
367
2 x 660
3 x 943
4 x 825
394
2 x 1340
3 x 1675
4 x 1675
291*
2 x 1067
3 x 1280
4 x 1600
119
2 x 560
3 x 933
4 x 1120
*) Koon 12 mitoituksen yhteydessä vaaditaan usein poraussyvyys,
joka ylittää tämän suosituksen silmukan pituudesta. Tällöin on
käytettävä kahta silmukkaa.
PEM-putki DN 40, Øi = 35,2.
>0,5m
8.3
kPa
Laskettu letkun maksimipituus silmukkaa kohti
metreinä
PEM DN 32, Øi = 28,0
1 silmukka
2 sil3 sil4 silmukkaa
mukkaa
mukkaa
182
2 x 443
3 x 620
4 x 775
94
2 x 220
3 x 471
4 x 660
129
2 x 419
3 x 670
4 x 1117
91
2 x 376
3 x 640
4 x 914
37
2 x 165
3 x 329
4 x 400
Kuristusventtiilit
Lämmönkeruusilmukka 1
173
(2 x 86,5)
150
(2 x 75)
78
(2 x 39)
44
(2 x 22)
Keruukaivo
Lämmönkeruusilmukka 2
*) Ei suositella korkean nestepitoisuuden aiheuttamien korroosio- ja
meluongelmien vuoksi.
Kuva 60: Keruukaivo lämmönkeruunesteen jakamiseksi useampaan
lämmönkeruusilmukkaan.
32
VMBMA220
Lämmönkeruunesteen virtaus säädetään virtausmittarilla varustetuilla kuristusventtiileillä (lisävarusteena Thermian valikoimassa), joilla
kaikkien silmukoiden virtaus säädetään yhtä suuriksi.
Ellei virtausmittarilla varustettuja kuristusventtiilejä ole käytettävissä, venttiilejä säädetään niin, että kaikkien silmukoiden paluuvirtauksen lämpötila on yhtä suuri.
8.5
DHP-A:
Jos ulkoyksikkö on korkeammalla
kuin lämpöpumppu, pitää käyttää laajentumisliitäntää yhdessä
paineastian kanssa.
Kytkentäkaavio
Osaluetteloissa toimitukseen sisältyvät komponentit on merkitty
kursiivilla.
Kun ulkoyksikkö on samalla tasolla tai
alempana kuin lämpöpumppu, voidaan
käyttää mukana toimitettua muoviastiaa.
Ulkoyksikön ylin osa ei saa tässä tapauksessa olla astian nestepinnan yläpuolella.
DHP-C:
Kuva 63: Yleinen kytkentäkaavio, lämmönkeruuputket, DHP-A.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Kuva 61: Yleinen kytkentäkaavio, lämmönkeruuputket, DHP-C.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Nimitys
Paluujohto, lämmönkeruuliuos
Menojohto, lämmönkeruuliuos
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Roskasuodatin
Sulkuventtiili
Varoventtiili (1,5 bar)
Ilmaus- ja paisuntasäiliö
Sulkuventtiili
Nimitys
Paluujohto, lämmönkeruuliuos
Menojohto, lämmönkeruuliuos
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Roskasuodatin
Sulkuventtiili
Varoventtiili (1,5 bar)
Ilmaus- ja paisuntasäiliö
Sulkuventtiili
Paineastia
Ulkoyksikkö:
DHP-H-mallit:
Kuva 64: Kytkentäkaavio, DHP-A-mallit, ulkoyksikkö
Sijainti
1
2
3
Nimitys
Lämmönkeruuliuos, tulo
Lämmönkeruuliuos, meno
Letkut
Kuva 62: Yleinen kytkentäkaavio, lämmönkeruuputket, DHP-H-mallit.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Nimitys
Paluujohto, lämmönkeruuliuos
Menojohto, lämmönkeruuliuos
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Roskasuodatin
Sulkuventtiili
Varoventtiili (1,5 bar)
Ilmaus- ja paisuntasäiliö
Sulkuventtiili
VMBMA220
33
DHP-AL:
Kun ulkoyksikkö on samalla
tasolla tai alempana kuin
lämpöpumppu, voidaan
käyttää mukana toimitettua
muoviastiaa. Ulkoyksikön
ylin osa ei saa tässä tapauksessa olla astian nestepinnan yläpuolella.
Jos ulkoyksikkö on korkeammalla kuin
lämpöpumppu, pitää käyttää laajentumisliitäntää yhdessä paineastian kanssa.
taa liikkua maan routiessa. Käytä siksi joustoletkuja lämpöpumpulta tulevien putkien ja ulkoyksikön putkien välillä.
8.7
Lämmönkeruujärjestelmän täyttäminen
lämmönkeruujärjestelmän täyttöä sähköasen⚠⚠nuksen
Huom! Ennen
pitää olla valmis ja lämmönkeruupumpun pitää olla
käyttövalmis.
Ennen DHP-A-mallien lämmönkeruujärjestelmän täyt⚠⚠töä
Huom!
lämminvesivaraajan PITÄÄ olla täytetty.
⚠⚠määräyksiä.
Huom! Noudata pakkasnesteen käyttöä koskevia paikallisia
DHP-H, DHP-L ja DHP-C-mallien lämmönkeruuliuok⚠⚠sessa
Huom!pitää
käyttää pakkasnestettä, jossa on korroosiosuojalLämpöpumppu
isäaineita. Lopullisen seoksen pakkasenkestävyyden pitää olla
-15 °C.
Lämmin­
vesivaraaja
DHP-A ja DHP-ALssa saa käyttää pakkasnesteenä
⚠⚠vain
Huom!
etyleeniglykolia. Sekoitussuhteen pitää varmistaa pak-
Kuva 65: Yleinen kytkentäkaavio, lämmönkeruuputket, DHP-AL.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Nimitys
Paluujohto, lämmönkeruuliuos
Menojohto, lämmönkeruuliuos
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Roskasuodatin
Sulkuventtiili
Varoventtiili (1,5 bar)
Ilmaus- ja paisuntasäiliö
Sulkuventtiili
Paineastia
Ilmausventtiili
Siirretty lämmönkeruuliuoksen menolämpötilan anturi
8.6
Lämmönkeruuputkien liittäminen
kasenkestävyys ‑15 °C saakka.Laskettu tilavuus, DHP-H-mallit
ja DHP-C
Lämmönkeruujärjestelmän tilavuus lasketaan seuraavasti:
• Lämpöpumppu (lämmönvaihdin ja putket) n. 2 litraa
• Paisuntasäiliö n. 3 litraa
• Keruuputkisto (yksi putki): PEM 40 n. 1,0 litra/m; PEM 32 n.
0,6 litraa/m; Cu 28 n. 0,5 litraa/m
Laskettu tilavuus, DHP-A-mallit
1. Päätä, mille puolelle lämmönkeruuputket liitetään.
2. Vedä paluujohto lämpöpumpun sivulla olevan paluujohdon
kumikauluksen läpi.
3. Asenna paluujohto tarvittavine komponentteineen.
Muista asentaa täyttöliitäntä roskasiivilän kansi ylöspäin.
Kun lämmönkeruuputket liitetään DHP-A. ja DHP-A Opti –läm⚠⚠pöpumppujen
oikealle puolelle, lämmönkeruuliuoksen menojohto pitää vetää lämmönkeruupumpun yli, kompressorin
imujohdon ali ja lauhduttimen joustoletkun ali, katso kuva alla.
Lämmönkeruujärjestelmän tilavuus lasketaan seuraavasti:
• Lämpöpumppu (lämmönvaihdin, putket ja ulkovaippa) n.
47 litraa
• Paisuntasäiliö n. 3 litraa
• Ulkoyksikkö n. 7 litraa
• Keruuputkisto (yksi putki): 28 mm putki n. 0,5 litraa/m
Täyttöliitäntä
Kun täyttöliitäntä asennetaan paluujohtoon, muista kääntää roskasiivilän kansi ylöspäin, jotta lämmönkeruuputkistoon ei pääse
ilmaa suodattimen puhdistuksen yhteydessä.
4. Vedä menojohto lämpöpumpun sivulla olevan menojohdon
kumikauluksen läpi.
Kuva 67: Täyttöliitäntä.
Sijainti
3
4
5
6
7
Kuva 66: Lämmönkeruuliuoksen menojohto DHP-A ja
DHP-A Opti -malleille.
5. Asenna menojohto tarvittavine komponentteineen.
6. Asenna paisuntasäiliö varoventtiileineen.
7. Eristä molemmat lämmönkeruujohdot lämpöpumpun ja
seinäläpiviennin välillä diffuusiotiiviillä lämmöneristeellä. Talon
ulkopuolella kollektoriin menevät lämmönkeruujohdot voidaan
upottaa maahan, mutta ne pitää eristää hyvin.
Koskee DHP-A-malleja: Muista, että ulkoyksikkö saat-
⚠⚠
34
VMBMA220
Nimitys
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili
Roskasuodatin
Sulkuventtiili
8.8
Lämmönkeruujärjestelmän ilmaus
⚠⚠Huom! Lämmönkeruupumpun tulee olla käynnissä
jälkitäytön aikana.
Kuva 68: Lämmönkeruunesteen täyttö.
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Nimitys
Paluujohto, lämmönkeruuliuos
Menojohto, lämmönkeruuliuos
Sulkuventtiili (sisältyy täyttöliitäntään)
Sulkuventtiili (sisältyy täyttöliitäntään)
Sulkuventtiili (sisältyy täyttöliitäntään)
Roskasiivilä (sisältyy täyttöliitäntään)
Sulkuventtiili (sisältyy täyttöliitäntään)
Varoventtiili 1,5 bar
Ilmaus- ja paisuntasäiliö
Sulkuventtiili
Ulkoinen pumppu
Ulkoinen säiliö
1. Aseta lämpöpumppu käyttötilaan ”POIS” ohjausyksikön valikossa INFORMAATIO ‑> KÄYTTÖ.
2. Sekoita erillisessä astiassa (12) vesi ja pakkasneste oikeassa
suhteessa. Muista sekoittaa jokainen erä kunnolla.
3. Tarkasta seoksen pakkasenkestävyys refraktometrillä (-15 °C
DHP-H-mallit, DHP-C)(-32 °C DHP-A-mallit).
4. Täytä sitten järjestelmä seoksella käyttäen ulkoista pumppua
(11), joka pystyy ilmaamaan lämmönkeruupiirin. Liitä pumpun
painepuoli täyttöliitäntään sulkuventtiilin (5) luona.
5. DHP-A-mallit: Avaa sulatusshuntti avaamalla ohjausyksikön
valikko HUOLTO ‑> MAN TESTI ‑> SULATUSSHUNTTI ja muuttamalla arvoksi ‑.
6. Sulje venttiili (4).
7. Avaa venttiilit (5) ja (10).
8. Liitä läpinäkyvä letku venttiiliin (3) ja laita letkun toinen pää
ulkoiseen astiaan (12).
9. Avaa venttiili (3).
10. Käynnistä ulkoinen pumppu (11) ja täytä lämmönkeruuputkisto.
11. Käynnistä lämmönkeruupumppu käsin avaamalla ohjausyksikön valikko HUOLTO ‑> MAN TESTI ‑> KERUUL.PUMPPU ja
muuttamalla arvoksi 1.
12. Käytä lämmönkeruupumppua ja ulkoista pumppua (11), kunnes
venttiiliin (3) kytketystä letkusta tulevassa liuoksessa ei ole enää
ilmaa.
13. Pysäytä lämmönkeruupumppu avaamalla ohjausyksikön valikko
HUOLTO ‑> MAN. TESTI ‑> KERUUL. PUMPPU ja asettamalla
arvoksi 0. Anna ulkoisen pumpun käydä edelleen.
14. Poista ilma venttiilien (3) ja (5) väliltä avaamalla venttiili (4)
ulkoisen pumpun käydessä.
15. Sulje venttiili (3) ja paineista järjestelmä ulkoisella pumpulla.
Huom! enintään 150 kPa (1,5 bar).
16. Sulje venttiili (5).
17. DHP-A-mallit: sulje sulatusshuntti avaamalla ohjausyksikön
valikko HUOLTO ‑> MAN TESTI ‑> SULATUSSHUNTTI ja muuttamalla arvoksi 0.
18. Pysäytä ulkoinen pumppu (11) ja irrota täyttövarustus.
19. Asenna eriste täyttöliitäntään.
1. Käynnistä lämmönkeruupumppu avaamalla ohjausyksikön
valikko HUOLTO ‑> MAN TESTI ‑> KERUUL.PUMPPU ja muuttamalla arvoksi 1.
2. Tarkasta, että ilmaussäiliön (9) nestetaso vakiintuu.
3. Irrota varoventtiili (8) ilmaussäiliöstä.
4. Täytä lämmönkeruunestettä varoventtiilin (8) liitännän kautta
2/3 astian tasosta.
5. Anna lämmönkeruupumpun käydä, jotta järjestelmässä oleva
ilma keräytyy ilmaussäiliöön.
6. Sitä mukaa kuin ilmaa erottuu paisuntasäilössä, sen nestetaso
laskee. Täytä kohdan 4 mukaan.
7. Asenna venttiili (8), kun kaikki ilma on poistettu.
8. Avaa venttiili (8) ja laske pois mahdollinen ylipaine. Nestetaso ei
saa olla alle 2/3 säiliön korkeudesta.
9. Varmista, että venttiili (3) on suljettu.
10. Pysäytä lämmönkeruupumppu avaamalla ohjausyksikön valikko
HUOLTO ‑> MAN TESTI ‑> KERUUL.PUMPPU ja muuttamalla
arvoksi 0.
11. Kun lämmitysjärjestelmä on täytetty ja ilmattu, vaihda käyttötila
halutuksi.
Jäljelle jäänyt lämmönkeruuliuos otetaan talteen sopivaan kanisteriin tms. mahdollisesti tarvittavaa jälkitäyttöä varten (jätetään
asiakkaalle).
8.9
Ulkoyksikön ilmaus, DHP-A-mallit
Jos ulkoyksikkö on korkeammalla kuin lämpöpumppu ja lämmönkeruuputkisto on paineistettu, ulkoyksikkö pitää ilmata
liitäntäputkien ilmausruuvien avulla.
Näihin ilmausruuveihin käsiksi pääsyä varten ulkoyksikön sivupellit
pitää irrottaa.
Ilmausruuvit
Kuva 69: Ilmausruuvien sijainti.
Jos ulkoyksikkö on samalla tasolla tai alempana kuin lämpöpumppu, on suositeltavaa ilmata myös lämmönkeruupiiri ulkoyksikössä.
VMBMA220
35
9
Lisävarusteiden / lisätoimintojen
asentaminen
9.1
Huoneanturi
Huoneanturissa on lämpötila-anturi, jonka lähettämää arvoa
ohjausyksikkö käyttää menojohdon lämpötilan laskemiseen.
Huoneanturin vaikutus laskentaan voidaan asettaa valikossa
LÄMPÖKÄYRÄ ‑>HUONEKERROIN. HUONEKERROIN-arvon tehdasasetus on 2, mutta se on säädettävissä välillä 0 (ei vaikutusta) ja 4
(suuri vaikutus)
Halutun ja todellisen sisälämpötilan välinen ero kerrotaan huonekertoimella. Lämmitysjärjestelmän menojohdon lämpötilan asetusarvoa suurennetaan tai pienennetään laskentatuloksella riippuen siitä, onko kyseessä ali- vai ylijäämä.
Alla olevassa taulukossa näkyy miten eri HUONEKERROIN-arvot
vaikuttavat menojohdon asetusarvoon KÄYRÄ-arvolla 40.
Lämpöalijäämän tapauksessa:
HUONEKERROIN
Haluttu
huonelämpötila, °C
Todellinen
huonelämpötila, °C
Menojohdon
asetusarvo, °C
9.2
EVU-toiminto
EVU-toiminto estää LÄMPÖPUMPUN, LISÄLÄMMÖN ja
KIERTOPUMPUN käytön koskettimen ollessa suljettu. Teksti EVU
POIS näkyy näytössä, toiminto on aktiivinen.
• EVU-toiminto aktivoidaan siltaamalla liittimet 307 ja 308 ulkoisella 1-napaisella ajastimella.
9.3
Huonelämpötilan laskeminen
Huonelämpötilan laskutoiminto mahdollistaa huonelämpötilan
tilapäisen alentamisen säännöllisin väliajoin.
• Tariffiohjaustoiminto saadaan kytkemällä liittimet 307 ja 308
yhteen ulkoisella 1-napaisella ajastimella ja 10 kilo-ohmin vastuksella.
• Alennuksen suuruus määritetään valikossa INFORMAATIO ‑>
Lämpökäyrä ‑> ALENTAMINEN.
9.4
Virtausvahti/tasovahti
Eräissä maissa vaaditaan, että lämpöpumppu varustetaan lämmönkeruupuolen tasovahdilla. Tarkasta aina paikalliset asetukset ja
määräykset ennen lämpöpumpun käyttöönottoa.
0
22
20
40
1
22
20
42
2
22
20
44
3
22
20
46
4
22
20
48
Lämpöylijäämän tapauksessa olosuhteet ovat päinvastaiset:
HUONEKERROIN
0
1
2
3
4
Haluttu
huonelämpötila, °C
20
20
20
20
20
Todellinen
huonelämpötila, °C
22
22
22
22
22
Menojohdon
asetusarvo, °C
40
38
36
34
32
Kuva 70: Tasovahti paisuntasäiliössä/ilmaussäiliössä.
Sijainti
1
2
3
Huom! Huoneanturin liitäntäjännite on suojapienjännite.
⚠⚠
1. Asenna huoneanturi paikkaan, jossa huonelämpötila pysyy
suhteellisen tasaisena:
• Keskeiselle paikalle talossa
• Silmien korkeudelle
• Ei suoraan auringonpaisteeseen
• Ei vetoisaan kohtaan
• Ei huoneeseen, jossa on vaihtoehtoinen lämmönlähde
2. Ripusta lämpömittari huoneanturin viereen, jotta voit kalibroida sen kytkennän jälkeen.
3. Kytke huoneanturin liittimiin 303 ja 304.
4. Huoneanturin kytkennän jälkeen se kalibroidaan pitämällä
molemmat painikkeet painettuna 15 sekunnin ajan, kunnes
näyttö alkaa vilkkua.
5. Aseta lämpömittarin näyttämä todellinen huonelämpötila.
6. Odota 10 sekuntia, kunnes näyttö lopettaa vilkkumisen.
Jos näytössä näkyy ulkolämpötilan kohdalla ”—”, ulkolämpötilaa ei
oteta vastaan.
Nimitys
Varoventtiili
Tasovahti
Uimuri
• Virtaus- tai tasovahti liitetään liittimiin 217 ja 219.
9.5
Korotettu käyttövesilämpötila
joissa käytetään kylmäainetta
⚠⚠R134a
Ei koskeelilämpöpumppuja,
malleja DHP-C ‑4H, ‑5H ja ‑7H.
Älä kytke lämpöpumppua korkeammalle lämpötilalle,
⚠⚠ellei
Huom!
lämmitys- tai käyttövesijärjestelmä tätä vaadi. Korkeampi
lämpötila kuormittaa lämpöpumppua enemmän.
Asennuksen yhteydessä lämpöpumppu voidaan tarvittaessa kytkeä
tuottamaan kuumempaa vettä lämmitys- ja käyttövesijärjestelmää
varten.
A
B
Kuva 71: Pressostaatit kompressorin painejohdossa.
1. Siirrä harmaat kaapelit pressostaatista A (vakiokytkentä) pressostaattiin B.
36
VMBMA220
10 Käynnistys
Huom! Lue turvallisuusohjeet!
vain, jos lämmitysjärjestelmä,
⚠⚠lämminvesivaraaja
Laitteiston saa ottaajakäyttöön
lämmönkeruupiiri on täytetty ja ilmattu.
Muussa tapauksessa kiertovesipumput saattavat vaurioitua.
• Muu lämmönkeruuputkiston eristys
• Lämmönkeruuputkiston ilmaus
• Tiiviyden tarkastus
on tarkoitus käyttää pelkästään lisälämmöllä,
⚠⚠pitää
Jos laitteistoa
ensin varmistaa, että lämmitysjärjestelmä on täytetty ja
ilmattu ja että lämmönkeruupumpun ja kompressorin käynnistyminen on estetty. Tämä tehdään asettamalla käyttötilaksi
Lisälämpö.
asennuksen yhteydessä ilmenevien hälytysten
⚠⚠vianmääritys
Mahdollistenvoidaan
suorittaa huolto-ohjeiden kohdan
Vianmääritys mukaan.
–lämpöpumpuissa (1-vaihe) käyt⚠⚠tövesilämpötila
DHP-H Opti ProonSPehdottomasti
muutettava tehdasasetuk-
sesta 95 °C lämpötilaan 85 °C. Katso luku 14.2, Huoltovalikko–
HGW, parametri MAKS. LÄMPÖTILA.
10.1 Asennuksen tarkistuslista
Tarkasta seuraavat ennen manuaalista koekäyttöä:
Lämmitysjärjestelmän putkiasennukset
• Putkiliitännät kytkentäkaavion mukaan
• Meno- ja paluujohtojen joustoletkut
• Putkieristeet
• Siivilä paluujohdossa
• Lämmitysjärjestelmän ilmaus
• Kaikki patteriventtiilit täysin auki
• Lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö (ei sisälly toimitukseen)
• Paisuntasäiliön varoventtiili (ei sisälly toimitukseen)
• Lämmitysjärjestelmän täyttöhana (ei sisälly toimitukseen)
• Tiiviyden tarkastus
• Kylmäveden varoventtiili (9 bar)
Jos ulkoinen lämminvesivaraaja on asennettu, tarkasta myös:
• Vaihtoventtiili
Sähköasennus
• Työkatkaisin
• Varoke
• Kompressorin pyörimissuunta
• Lämmönkeruupumppu
• DHP-A-malleissa ulkoyksikkö
• DHP-A-malleissa sulatusanturi
• Ulkolämpötilan anturin asennus
• Ohjausyksikön asetukset
Jos ulkoinen lämminvesivaraaja on asennettu, tarkasta myös:
• Vaihtoventtiili
Lämmönkeruujärjestelmä
•
•
•
•
Paisunta/ilmausastia paluujohdossa
Paisuntasäiliön varoventtiili
Täyttöliitäntä paluujohdossa
Ulkoseinän läpiviennin eristys
VMBMA220
37
19. Käynnistä lämpöpumpun kompressori asettamalla
LÄMPÖPUMPPU-arvoksi 1. Samalla kun lämpöpumpun arvoksi
muutetaan 1, käynnistyy myös lämmönkeruupumppu.
⚠⚠Huom! Palovammojen vaara, kompressorin paineputki voi
lämmetä 70-80-asteiseksi!
⚠⚠Huom!
Kuuma!
10.2 Manuaalinen testi
Koekäytä laitteisto ja tarkasta samalla koekäytettyjen osien toiminta.
Aktivoi manuaalinen testi
1. Varmista, että päävirtakytkin on päällä.
2. Valitse käyttötila valikossa INFORMAATIO ‑> KÄYTTÖ ‑>
3. Avaa HUOLTO-valikko pitämällä
painettuna viiden sekunnin
ajan.
4. Aseta MAN TESTI –arvoksi 2.
⚠⚠aikana!
HUOM! Valitse 2, jotta voit poistua testivalikosta koekäytön
5. Käynnistä lämmönkeruupumppu asettamalla KERUUL. PUMPPU
‑arvoksi 1.
6. Tarkista lämmönkeruupumpun toiminta:
• kuuntelemalla
• asettamalla käsi pumpun päälle
• tarkastamalla, että nestetaso paisuntasäiliössä pysyy vakiona.
Ellei nestetaso ole vakio, järjestelmässä on ilmaa.
• kuuntelemalla ilman aiheuttamia ääniä
7. Ellei pumppu käynnisty, katso kohta Kiertovesipumppujen
manuaalinen käynnistys.
8. Jos lämmönkeruuputkistossa on ilmaa, poista ilma kohdan
Lämmönkeruujärjestelmän ilmaus ohjeiden mukaan.
9. Pysäytä lämmönkeruupumppu asettamalla arvoksi 0.
Testaa kiertovesipumppu
10. Käynnistä lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppu asettamalla
KIERTOV.PUMPPU-arvoksi 1.
11. Tarkista kiertovesipumpun toiminta:
• kuuntelemalla
• asettamalla käsi pumpun päälle
• kuuntelemalla ilman aiheuttamia ääniä
12. Ellei pumppu käynnisty, katso kohta Kiertovesipumppujen
manuaalinen käynnistys.
13. Jos lämmitysjärjestelmässä on ilmaa, poista ilma kohdan
Lämmitysjärjestelmän ilmaus ohjeiden mukaan.
14. Pysäytä kiertovesipumppu asettamalla arvoksi 0.
15. Aktivoi vaihtoventtiili asettamalla VAIHTOV. K-VESI ‑arvoksi 1.
16. Tarkasta, että vaihtoventtiilin varren asento muuttuu.
17. Ellei varsi liiku, katso huolto—ohjeiden kohta Vianmääritys.
20. Tarkasta että:
• kompressori pyörii oikeaan suuntaan kokeilemalla kädellä, että
paineputki kuumenee kunnolla.
• kompressori kuulostaa normaalilta eikä mistään kuulu melua.
21. Ellei putki lämpene tai jos se kuulostaa oudolta, katso kohta
Vianmääritys huolto-ohjeissa.
22. Pysäytä kompressori asettamalla arvoksi 0.
23. Pysäytä lämmönkeruupumppu asettamalla arvoksi 0.
24. Pysäytä kiertovesipumppu asettamalla arvoksi 0.
Testaa lisälämpöportaat
Testaa lämmönkeruupumppu
Testaa vaihtoventtiili
Kuva 72: Paineputken pitää lämmetä käytön aikana.
25. Käynnistä kiertovesipumppu asettamalla KIERTOV.PUMPPUarvoksi 1.
26. Käynnistä ensimmäinen lisälämpöporras asettamalla
LISÄLÄMPÖ 1 ‑arvoksi 1.
27. Tarkasta lisälämpöportaan toiminta poistumalla MAN.
TESTI-valikosta, avaamalla INFORMAATIO ‑> LÄMPÖTILA ‑>
MENOJOHTO ja tarkastamalla, että lämpötila nousee.
28. Palaa takaisin valikkoon MAN.TESTI ja pysäytä LISÄLÄMPÖ 1
asettamalla arvoksi 0.
29. Toista vaiheet 26 ‑ 28 toiminnoille LISÄLÄMPÖ 2 ja LISÄLÄMPÖ
3.
30. Pysäytä kiertovesipumppu asettamalla arvoksi 0.
Testaa varokkeet.
31. Käynnistä kiertovesipumppu asettamalla KIERTOV.PUMPPUarvoksi 1.
32. Käynnistä kompressori asettamalla LÄMPÖPUMPPU-arvoksi 1.
33. Käynnistä samalla kaikki käytettävissä olevat lisälämpöportaat
tarkastaaksesi, että varokkeet kestävät täyden kuormituksen.
34. Pysäytä lisälämpöportaat ja kompressori asettamalla arvoksi 0.
35. Pysäytä kiertovesipumppu asettamalla arvoksi 0.
Testaa DHP-A-mallien ulkoyksikkö
36. Käynnistä sulatusshuntti asettamalla SULATUSSHUNTTI-arvoksi 1.
37. Käynnistä puhallin pienelle nopeudelle asettamalla PUH.NOP.
PIENI-arvoksi 1. Tarkista, että puhallin pyörii pienellä nopeudella.
38. Käynnistä puhallin suurelle nopeudelle asettamalla PUH.NOP.
SUURI-arvoksi 1. Tarkista, että puhallin pyörii suurella nopeudella.
Lopeta koekäyttö.
39. Aseta MAN TESTI –arvoksi 0.
Testaa kompressori
18. Käynnistä kiertovesipumppu asettamalla KIERTOV.PUMPPUarvoksi 1.
38
VMBMA220
10.3 Käyttöönotto
• Esittele ohjausyksikön käyttö ja asiakkaan käytettävissä olevat
asetukset
• Näytä kuinka voidaan katso historiatietoa ja käyttöaikoja
• Näytä putkiasennus ja käy läpi säännölliset hoitotoimenpiteet,
joista asiakkaan pitää itse huolehtia:
- tarkasta, että painemittarien paine on suositusten mukainen
- täytä lämmitysjärjestelmä
- käytä varoventtiilejä
- puhdista roskasiivilät
• Selosta asiakkaalle, miten hänen tulee hienosäätää oma lämmitysjärjestelmänsä Hoito-ohjeen ohjeiden mukaan
• Laitteiston takuuehdot
• Kenen puoleen asiakas voi kääntyä huoltotarpeen ilmetessä
• Täytä lopuksi tiedot Hoito-ohjeen lopussa.
Kiertovesipumppujen käynnistys käsin
Ellei jokin kiertopumpuista käynnisty, se on autettava käyntiin
seuraavasti:
Kuva 73: Ilmausruuvin sijainti.
1. Löysää ja irrota ilmausruuvi pumpun etupuolelta. Normaalisti
reiästä vuotaa hieman vettä, kun ruuvi irrotetaan.
2. Työnnä urataltta reikään ja kierrä pumpun pyörimissuuntaan
(myötäpäivään).
3. Asenna ilmausruuvi tiivisteineen paikalleen.
Sovita lämmitysjärjestelmään
Sovita lämpöpumpun asetukset lämmitysjärjestelmään, esim.
sen mukaan onko kyseessä lattialämmitys vai patterijärjestelmä. Lämpötilaeron lämpöpumpun yli pitää olla vähintään 8 °C.
Lämmönkeruupuolen lämpötilaeron pitää olla 3-5 °C. Elleivät lämpötilaerot ole oikeat, kiertovesipumppujen virtausta on säädettävä
lämmitysjärjestelmään sopivaksi.
Melutarkastus
Kuljetukset ja asennuksen aikana on olemassa riski, että lämpöpumppu vaurioituu tai että osat liikkuvat tai vääntyvät. Tämä voi
puolestaan aiheuttaa epätoivottua melua. Siksi lämpöpumppu on
tarkastettava, kun se on asennettu ja käyttövalmis, jotta voidaan
olla varmoja, että kaikki toimii oikein. Käytä lämpöpumppua lämmitys- ja käyttövesitiloissa ja tarkasta, ettei mistään kuulu epänormaalia melua. Tarkasta myös, ettei epänormaalia melua kuulu talon
muissa osissa, koska epätoivottuja ääniä saattaa esiintyä myös
muualla kuin lämpöpumpun asennuspaikassa.
Ulkoyksikkö pitää ääntä puhaltimen käydessä. Tarkasta manuaalisella testillä, ettei se aiheuta meluhaittoja sinulle tai mahdollisille
naapureille. Jos melutasoa pitää alentaa, DHP-A 10 ja 12 –mallien
ulkoyksiköihin on saatavana äänenvaimennussarja.
Valitse käyttötila
Aseta lämpöpumppu haluttuun käyttötilaan valikossa
INFORMAATIO ‑> KÄYTTÖ. Joitakin ohjausyksikön parametreja,
kuten HUONE ja KÄYRÄ on ehkä säädettävä.
10.4 Etupellin asennus
⚠⚠Huom! Varo vahingoittamasta etulevyä ja ohjausyksikön
kaapeleita!
1. Kiinnitä etupelti alareunasta.
2. Paina varovasti etupellin yläreuna kiinni lämpöpumppuun.
3. Käännä yläpellin lukkoa 90 astetta myötäpäivään.
10.5 Käynnistyksen jälkeen
Muista, että vie aikansa ennen kuin lämpöpumppu
⚠⚠saa
Huom!
lämmitettyä kylmän talon. Anna lämpöpumpun toimia
omassa tahdissaan äläkä suurenna tai muuta ohjausyksikön
arvoja lämpenemisen nopeuttamiseksi.
asennuksen yhteydessä annetaan lämpöpumpun
⚠⚠hälytys,
Huom! Jos
viittaa se yleensä siihen, että järjestelmässä on ilmaa.
Normaalisti hälytys häviää muutaman päivän sisällä. Ellei
hälytys häviä, lämmönkeruupiiri pitää ilmata ja täyttää.
11 Asiakastiedot
Asennuksen ja koekäytön jälkeen sinun tulee kertoa asiakkaalle
uudesta lämpöpumppulaitteistosta. Alla on tarkistuslista tiedoista,
jotka asentajan tulee antaa asiakkaalle:
• Asennetun lämpöpumpun malli
• Selaile hoito-ohjetta ja esittele sen sisältö
• Kuvaile eri käyttötilat ja niiden merkitys
• Kuvaile yleisimmät hälytykset ja korjaustoimenpiteet
VMBMA220
39
Huolto-ohjeet
12 Lämpöpumppu
12.1 Toiminnan kuvaus
Lämpöpumppu ottaa talteen luonnollisissa lämmönlähteissä, kuten kalliossa, maaperässä, pohjavedessä tai ilmassa olevaa ilmaisenergiaa.
Lämpöpumppu on kuin käänteinen jääkaappi. Jääkaapissa lämpö siirretään jääkaapin sisältä ulkopuolelle. Lämpöpumppu siirtää lämmönlähteeseen varautunutta lämpöä taloosi. Lämpöpumppu hyödyntää lämmönlähteen energian ja tuottaa 2-3-kertaisen määrän lämpöenergiaa kuluttamaansa sähköenergiaan nähden. Lämpöpumppu on sen vuoksi erittäin ympäristöystävällinen ja taloudellinen tapa lämmittää
taloa.
Jotta lämpöpumppu voisi noutaa lämpöenergian lämmönlähteestä ja siirtää sen talon lämmitysjärjestelmään, tarvitaan kolme erillistä
nestepiiriä.
Piiriä, joka kerää lämpöenergiaa lämmönlähteestä, kutsutaan lämmönkeruupiiriksi. Piirin menolämpötila on alhainen, jotta lämmönlähde
voi lämmittää nesteen.
Seuraava piiri on kylmäainepiiri. Se on suljettu piiri, joka ottaa talteen lämmönkeruunesteen keräämän lämpöenergian ja siirtää sen viimeiseen piiriin eli lämminvesipiiriin.
Lämminvesipiiri on se neste, joka kiertää talon lämmitysjärjestelmässä ja lämminvesivaraajassa.
Alla olevassa kuvassa on esitetty kuinka eri piirit toimivat yhdessä lämpöenergian siirrossa.
Lämmitysjärjestelmä
ja lämminvesivaraaja
Lämminvesipiiri ‑ on täytetty vedellä, joka siirtää lämmön/energian lämmitysjärjestelmään ja lämminvesivaraajaan.
Lauhdutin
Paisuntaventtiili/paineen alennus
Kompressori/
paineen nosto
Kylmäaine
Kylmäainepiiri ‑ on suljettu klooritonta ja freonitonta
kylmäainetta sisältävä piiri, joka ottaa lämpöpumpun
sisällä höyrystyksen, kokoonpuristuksen ja lauhdutuksen
avulla energian lämmönkeruupiiristä ja luovuttaa sen
lämminvesipiiriin.
Lämmönkeruupiiri ‑ on täytetty vesipohjaisella pakkasenkestävällä liuoksella, joka siirtää energian lämmönlähteestä lämpöpumppuun. Piiriä kutsutaan myös
kollektoriksi.
Höyrystin
Lämmönkeruuneste
Kallio, pintamaa, pohjavesi tai ilma
Kuva 74: Lämpöpumpun toimintaperiaate.
1 Nesteellä (lämmönkeruuliuos) täytetty letku upotetaan järveen, kaivetaan maahan tai lasketaan kallioperään. Lämmönkeruuliuos kerää
energiaa lämmönlähteestä siten, että putkea ympäröivä lämmönlähde nostaa putkessa olevan liuoksen lämpötilaa muutamalla asteella. Nesteellä täytettyä letkua kutsutaan myös kollektoriksi.
2 Lämmönkeruuliuos johdetaan lämpöpumpun höyrystimeen. Kylmäainepiiriin kylmäaineen paine laskee paisuntaventtiilissä, jolloin
kylmäaine kiehuu ja muuttuu sitten kaasumaiseksi (höyrystyy) höyrystimessä. Tähän prosessiin tarvittava energia otetaan lämmönkeruuliuoksesta.
3 Kylmäaine, joka nyt sisältää suuren määrän energiaa lämmön muodossa, johdetaan edelleen kompressoriin, joka nostaa sen lämpötilaa
ja painetta.
4 Kylmäaine jatkaa sitten lauhduttimeen. Lauhduttimessa kylmäaine luovuttaa lämpöenergiansa lämminvesipiiriin. Kylmäaineen lämpötila laskee ja kylmäaine nesteytyy.
5 Lämminvesipiiri siirtää lämmön lämminvesivaraajaan, patteri- ja lattialämmitysjärjestelmään, jotka lämpiävät.
6 Kylmäaine johdetaan sen jälkeen paisuntaventtiiliin, jossa sen paine laskee, ja prosessi alkaa sitten uudelleen alusta.
12.2 Komponentit
Lämpöpumppu on täydellinen lämmitys- ja käyttöveden tuottoon tarkoitettu lämmityslaitteisto. Siinä on markkinoiden ensimmäinen erityisesti lämpöpumppuihin kehitetty kompressori. Siinä on sisäänrakennettu 180 litran lämminvesivaraaja ja lisälämmönlähde. TWS tulee
sanoista Tap Water Stratificator. Tämä tekniikka merkitsee tehokkaampaa lämmönsiirtoa ja tehokasta veden kerrostamista lämminvesivaraajassa.
Lämpöpumppu on varustettu ohjausyksiköllä, jota ohjataan hallintapaneelin avulla.
Lämmön luovutus taloon tapahtuu vesikiertoisella järjestelmällä, ns. matalalämpöjärjestelmällä. Lämpöpumppu tuottaa mahdollisimman
suuren osan lämmitystarpeesta, ja lisälämpö kytkeytyy vain tarvittaessa.
Lämpöpumppulaitteisto koostuu viidestä perusyksiköstä:
40
VMBMA220
1 Lämpöpumppuyksikkö
• Scroll-kompressori
• Ruostumattomat lämmönvaihtimet
• Lämmönkeruu- ja lämmitysjärjestelmän kiertopumput
• Jäähdytysjärjestelmän venttiilit ja turvalaitteet sekä niihin kuuluvat sähköosat
3
5
2 Lämminvesivaraaja
• 180 litraa
• Sisäpuolelta korroosiosuojattu kuparilla tai ruostumattomalla teräksellä
• Anodia ei tarvitse vaihtaa, joten ei tarvitse huoltoa
2
3 Vaihtoventtiili
• Ohjaa lämmitetyn veden joko talon lämmitysjärjestelmään tai lämminvesivaraajaan riippuen siitä,
onko lämpöpumpun määrä tuottaa lämpöä tai lämmittää käyttövettä.
4 Lisälämpö
• 9 kW sähkövastus (4,5 kW 230 V 1N lämpöpumpuissa)
• Sähkövastuksen ohjaus enintään kolmessa portaassa (viisi porrasta 400 V 3N DHP-A-malleissa)
• Asennettu lämmitysjärjestelmän menojohtoon
• Kattaa lisäenergiantarpeen, kun lämpöpumpun kapasiteetti ei riitä
• Kytkeytyy automaattisesti päälle tarvittaessa, jos on valittu käyttötila AUTO
5 Ohjausyksikkö
• Ohjausyksikkö ja graafinen näyttö
• Lämpötila-anturit (ulkoilma, menojohto, paluujohto, lämmönkeruu ja käyttövesi)
• Huoneanturi (lisävaruste)
Ohjausyksikkö ohjaa lämpöpumppulaitteistoon kuuluvia komponentteja (kompressori, kiertovesipumput,
lisälämpö ja vaihtoventtiili) ja huolehtii lämpöpumpun käynnistyksestä ja pysäytyksestä sekä siitä, lämmittääkö se taloa vai käyttövettä.
4
1
Kuva 75: Lämpöpumpun osat.
12.3 Ulkoyksikkö ja sulatustoiminto, DHP-A, -AL-mallit
DHP-A-lämpöpumput on varustettu ulkoyksiköllä, joka ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ‑20 °C saakka. Ulkoyksikössä on patteri, jossa
kiertävä lämmönkeruuneste ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta. Puhallin suurentaa patterin läpi virtaavaa ilmamäärää. Käytön aikana patteri
jäähtyy energianvaihdon seurauksena ja ilmassa oleva kosteus tiivistyy ja jäätyy patterin pintaan. DHP-A-malleissa on automaattinen sulatustoiminto, joka sulattaa patterin tuotetulla lämpöenergialla. Tarvittaessa käynnistyy sulatusjakso, mikä tarkoittaa seuraavaa:
• Sulatusjakso käynnistyy, kun lämmönkeruunesteen lämpötila saavuttaa asetetun sulatusraja-arvon.
• Kompressori pysäytetään, jotta sulatusjakso ei turhaan kuormittaisi kompressoria. Kompressoria ei pysäytetä käyttövettä tuotettaessa,
koska lämminvesivaraaja jäähtyy sulatuksen aikana. Ulkoyksikön puhallin pysäytetään sulatuksen ajaksi sulatusajan lyhentämiseksi.
• Lämpöpumpun shunttiventtiili avautuu niin, että sulatussäiliön lämmin lämmönkeruuneste sekoittuu ulkoyksikössä kiertävää kylmään
keruunesteeseen. Seoksen lämpötila on noin 15 °C.
• 15-asteinen lämmönkeruuneste sulattaa huurteen patterista ja jäähtyy samalla.
• Kun lämmönkeruuneste ei enää jäähdy alle 11-asteiseksi, patteri on riittävästi sulanut.
• Shunttiventtiili sulkee lämpimän lämmönkeruunesteen virtauksen sulatussäiliöstä.
• Laitteisto palaa normaalitoimintaan.
DHP-A–lämmityslaitteisto koostuu kolmesta perusyksiköstä:
1 Lämpöpumppuyksikkö
• Scroll-kompressori
• Ruostumattomat lämmönvaihtimet
• Lämmönkeruu- ja lämmitysjärjestelmän kiertopumput
• Jäähdytysjärjestelmän venttiilit ja turvalaitteet sekä niihin kuuluvat sähköosat
2 Lämminvesivaraaja
• 180 litraa
• Sisäpuolelta korroosiosuojattu kuparilla tai
ruostumattomalla teräksellä
• Anodia ei tarvitse vaihtaa, joten ei tarvitse
huoltoa
• Sulatussäiliö sisältää lämmitettyä lämmönkeruunestettä ulkoyksikön sulatusta varten
3 Ulkoyksikkö
• Lämmönvaihdin
• Puhallin
Kuva 76: Kuvassa DHP-AL varustettuna erillisellä lämminvesivaraajalla.
VMBMA220
41
12.4 Passiivinen jäähdytys, DHP-C
Thermia DHP-C ‑lämpöpumppu on varustettu ylimääräisellä lämmönvaihtimella lämmönkeruunesteen passiivisen jäähdytystehon hyödyntämiseksi. Koska kollektorin (porausreikä tai vastaava) lämpötila on alhaisempi kuin sisälämpötila, lämpötilaeroa voidaan käyttää sisäilman
jäähdyttämiseen. Samalla kollektoriin ladataan energiaa ennen kylmää vuodenaikaa.
DHP-C on täydellinen järjestelmä lämmitys- ja käyttöveden lämmitykseen sekä sisäilman passiiviseen jäähdytykseen, jonka ohjausjärjestelmä huolehtii automaattisesti siitä, että sisäilmasto on sellainen kuin käyttäjä haluaa. Koska DHP-C käyttää samaa putkistoa lämmitykseen
ja jäähdytykseen, on tärkeää että jäähdytyskäytössä käytetään lämpötilaa, joka ei aiheuta veden tiivistymistä putkistoon. (Ellei järjestelmää
ole valmiiksi sovitettu.) Ihanneratkaisu saavutetaan käyttämällä puhallinkonvektoreita.
12.5 Pyörintänopeuden ohjaus, Opti-mallit
Jotta lämpöpumppu toimisi mahdollisimman tehokkaasti, lämmitysjärjestelmän ja lämmönkeruupiirin olosuhteiden pitää olla ihanteelliset.
Lämmitysjärjestelmän meno- ja paluulämpötilojen välisen eron tulee olla 7–10 °C. Lämmönkeruupiirin meno- ja paluulämpötilojen välisen
eron tulee olla 3 °C. Tätä suuremmilla tai pienemmillä lämpötilaeroilla lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ja säästöt ovat pienemmät.
Pyörintänopeusohjatuilla kiertovesipumpuilla varustettu lämpöpumppu varmistaa, että lämpötilaerot pysyvät ihannetasolla.
Ohjausjärjestelmä havaitsee, jos tasapaino on katoamassa ja suurentaa/pienentää kiertovesipumppujen pyörimisnopeutta tarpeen
mukaan.
12.6 HGW-tekniikka, DHP-H Opti Pro
HGW-tekniikka on uusi ja ainutlaatuinen käyttöveden tuottomenetelmä, joka on käytössä mallissa DHP-H Opti Pro. Samalla kun talon lämmitysjärjestelmään menevä vesi lämmitetään, pieni osa kulkee kuumakaasuvaihtimen läpi, joka lämmittää veden ennen kuin se menee
lämminvesivaraajaan. Lämmitys- ja käyttöveden vaihtoventtiili korvataan shuntilla (HGW-shuntti).
Lämmöntuotannon aikana HGW-shuntti ohjaa pienen määrän vettä kuumakaasuvaihtimen kautta lämminvesivaraajaan. Lämpöpumpun
ohjausyksikkö säätää jatkuvasti shuntin kautta virtaavaa vesimäärää lähettämällä avaus- ja sulkupulsseja shuntille.
12.7 Lisälämpö, DHP-H, -L, -C
Jos lämmöntarve on suurempi kuin lämpöpumpun kapasiteetti, lisälämpö kytkeytyy päälle automaattisesti. Lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kaksi tehoa (LISÄLÄMPÖ 1 ja LISÄLÄMPÖ 2) ja jonka tehoa voidaan ohjata kolmessa portaassa.
Kolmivaiheasennukset, 400V 3N:
• Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 3 kW
• Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 6 kW
• Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 9 kW
Yksivaiheasennukset, 230V 1N (ei DHP-C):
• Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 1,5 kW
• Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 3 kW
• Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 4,5 kW
Mahdollisen hälytyksen yhteydessä lisälämpö kytketään automaattisesti.
12.8 Lisälämpö, DHP-A, -AL
400V 3 N ‑lämpöpumppumallien lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kolme tehoa (LISÄLÄMPÖ 1,
LISÄLÄMPÖ 2 ja LISÄLÄMPÖ 3) ja jonka tehoa voidaan ohjata viidessä portaassa.
• Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 3 kW
• Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 6 kW
• Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 9 kW
• Porras 4 = LISÄLÄMPÖ 2 + LISÄLÄMPÖ 3 = 12 kW
• Porras 5 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 + LISÄLÄMPÖ 3 = 15 kW
Kahta viimeistä porrasta, 4 ja 5, ei voi aktivoida, kun kompressori on käynnissä. Edellä mainittujen lisäksi on olemassa kaksi lisäporrasta: +4
ja +5, joiden aktivointi ei aiheuta kompressorin pysäytystä. Portaat +4 ja +5 voidaan valita edellyttäen, että kiinteistön lämmöntarve on
suuri ja kiinteistön sähköjärjestelmä on mitoitettu suurelle virrankulutukselle.
230V 1N lämpöpumppumalleissa lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kaksi tehoa (LISÄLÄMPÖ 1 ja
LISÄLÄMPÖ 2) ja jonka tehoa voidaan ohjata kolmessa portaassa:
• Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 1,5 kW
• Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 3 kW
• Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 4,5 kW
Mahdollisen hälytyksen yhteydessä lisälämpö kytketään automaattisesti.
42
VMBMA220
12.9 Lämminvesivaraaja, DHP-H, -C
Thermia-lämpöpumput DHP-H ja DHP-C on varustettu sisäänrakennetulla lämminvesivaraajalla, jonka tilavuus on 180 litraa. Se on varustettu TWS-silmukalla, joka merkitsee tehokkaampaa lämmönsiirtoa ja tehokasta veden kerrostamista lämminvesivaraajassa.
1
7
8
2
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
Nimitys
Käyttövesiputki
Huippulämpötilan anturi
Lämminvesivaraaja
TWS-silmukka
Käyttövesianturi
Paluujohto TWS-silmukasta
Täyttöputki
Menojohto TWS-silmukkaan
3
4
5
6
Kuva 77: Lämminvesivaraaja DHP-H ja DHP-C-malleissa
Käyttöveden tuotanto on priorisoitu lämmöntuotannon edelle, ts. lämmitysvettä ei lämmitetä, jos samanaikaisesti tarvitaan käyttövettä.
Käyttöveden lämpötilaa ei voi säätää. Käyttöveden tuotantoa ei lopeteta tiettyyn lämpötilaan, vaan silloin, kun kompressorin käyttöpressostaatti saavuttaa suurimman työpaineen, joka vastaa käyttöveden lämpötilaa n. 50-55 °C.
Säännöllisin välein lämminvesivaraajassa oleva vesi lämmitetään sisäänrakennetulla sähkövastuksella tätä kuumemmaksi bakteerikasvun
estämiseksi. Tämä on ns. legionellatoiminto. Tehtaalla asetettu aikaväli on 7 päivää (voidaan säätää). Kun legionellatoiminto on aktiivinen,
lämpöpumppu lämmittää käyttövettä, kunnes käynnistyslämpötilan anturi (5) saavuttaa lämpötilan 60 °C. Ellei lämpöpumppu pysty nostamaan lämpötilaa riittävästi 3,5 tunnin sisällä, ohjausyksikkö tarkastaa onko jossain lämmöntarvetta ennen legionellatoiminnon jatkamista.
Ohjausyksikön valikossa LÄMPÖTILA näytetään muutamia mitattuja ja laskettuja käyttöveden ja menojohdon lämpötilan arvoja. Valikossa
voit nähdä huippulämpötilan anturin (2) lämpötilan sekä menojohdon lämpötilan lämmitys- ja käyttövesituotannossa. Menojohdon lämpötila ylittää usein suurimman sallitun käyttöveden lämpötilan, mutta tämä on normaalia lämmitysvettä tuotettaessa.
12.10 Lämminvesivaraaja, DHP-A, -AL
DHP-A ja DHP-AL –mallien lämminvesivaraajat eroavat hieman muista lämpöpumpuista ulkoyksikön sulatustoiminnon osalta.
DHP-An ja DHP-ALn ainoa ero on se, että DHP-Assa lämminvesivaraaja on sisäänrakennettu ja DHP-ALssa se on ulkoinen.
Sisäänrakennetussa 180 litran lämminvesivaraajassa on sulatussäiliö (vaippa), joka sisältää ulkoyksikön sulatukseen käytettävän lämmitetyn
lämmönkeruunesteen (47 litraa).
1
6
2
7
8
3
4
Sijainti
1
2
3
4
5
6
7
8
5
Nimitys
Käyttövesi
Huippulämpötilan anturi
Sulatussäiliö
Lämminvesivaraaja
TWS-silmukka
Täyttöputki
Menojohto TWS-silmukkaan
Paisuntaliitäntä korkealle
sijoitetun ulkoyksikön yhteydessä
Kuva 78: DHP-An ja DHP-ALn lämminvesivaraaja.
VMBMA220
43
12.11 Tärkeät parametrit
Lämmöntuotanto ‑ laskenta
Sisälämpötilaa säädetään lämpöpumpun lämpökäyrää muuttamalla. Lämpökäyrä on ohjausyksikön työkalu, jolla lasketaan lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila. Lämpökäyrä määrää menojohdon lämpötilan ulkolämpötilasta riippuen. Eli mitä kylmempi on ulkona,
sitä korkeampi menojohdon lämpötila vaaditaan. Tämä tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila nousee eksponentiaalisesti, kun ulkolämpötila laskee.
Lämpökäyrä säädetään laitteistoa asennettaessa, mutta on tärkeää säätää sitä myöhemmin, jotta sisälämpötila olisi miellyttävä kaikilla
säillä. Oikein säädetty lämpökäyrä minimoi hoitotarpeen ja säästää energiaa.
KÄYRÄ
Ohjausyksikkö näyttää KÄYRÄ-arvon näytössä näkyvällä käyrällä. Voit säätää lämpökäyrää muuttamalla KÄYRÄ-arvoa. KÄYRÄ-arvo ilmaisee,
mikä on lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila, kun ulkolämpötila on 0 °C.
Menojohdon lämpötila
Suurin menojohdon
lämpötila
KÄYRÄ-arvo on 40...
Ulkolämpötila
...kun ulkolämpötila on 0 °C
Kuva 79: Käyrä, jossa näkyy KÄYRÄ-arvon asetus 40.
Jos ulkoilma on kylmempi kuin 0 °C, lämmitysjärjestelmään syötetyn veden lämpötila on yli 40 °C, ja ilman ollessa lämpimämpi kuin 0 °C
menoveden lämpötila on alle 40 °C.
Menojohdon lämpötila
Suurin menojohdon
lämpötila
Ulkolämpötila
Kuva 80: Käyrän nostaminen tai laskeminen muuttaa käyrän kallistusta
Kun KÄYRÄ-arvoa suurennetaan, lämpökäyrä jyrkkenee, ja arvoa pienennettäessä se loivenee.
Energia- ja kustannustehokkain asetus saadaan muuttamalla KÄYRÄ-arvoa niin, että sisälämpötila pysyy tasaisena ja vakiona. Tilapäistä lämmön nostamista tai laskemista varten säädetään sen sijaan HUONE-arvoa.
44
VMBMA220
HUONE
Sisälämpötilaa voidaan tilapäisesti nostaa tai laskea muuttamalla HUONE-arvoa. Jos lämpökäyrää säädetään HUONE-arvoa muuttamalla,
lämpökäyrä ei jyrkkene tai loivene kuten KÄYRÄ-arvoa muutettaessa, vaan siirtyy kallistuskulmansa säilyttäen 3 °C jokaista HUONE-arvon
astemuutosta kohti. Käyrää siirretään 3 astetta siksi, koska menojohdon lämpötilan on noustava 3 astetta, jotta sisälämpötila nousisi 1
asteen.
Menojohdon lämpötila
Suurin menojohdon
lämpötila
Ulkolämpötila
Kuva 81: HUONE-arvon muuttaminen siirtää lämpökäyrää ylös- tai alaspäin ilman, että käyrän kaltevuus muuttuu.
Menojohdon lämpötilan ja ulkolämpötilan suhde ei muutu, vaan menojohdon lämpötila nousee tai laskee lämpökäyrän koko alueella.
Toisin sanoen koko lämpökäyrä siirtyy ylös- tai alaspäin sen sijaan, että sen kaltevuus muuttuisi.
Tätä sisälämpötilan säätötapaa voidaan käyttää sisälämpötilan tilapäiseen nostamiseen tai laskemiseen. Pysyvä sisälämpötilan nosto tai
lasku tehdään säätämällä lämpökäyrää.
Kun ulkolämpötila on välillä ‑5 °C … +5 °C, voi olla tarpeen säätää osaa lämpökäyrästä, ellei huonelämpötila pysy vakiona. Tätä varten
on toiminto, joka säätää käyrää kolmessa eri ulkolämpötilassa: ‑5 °C, 0 °C ja +5 °C. Toiminto tarkoittaa, että näissä kolmessa lämpötilassa
voidaan nostaa tai laskea menoveden lämpötilaan vaikuttamatta muuhun lämpökäyrään. Toiminto ei vaikuta menojohdon lämpötilaan
pelkästään kyseisessä lämpötilassa, esim. ‑5 °C, vaan vaikuttaa siihen asteittain välillä 0 °C … ‑10 °C niin, että suurin säätö saavutetaan kohdassa ‑5 °C. Alla olevassa kuvassa on säädetty KÄYRÄ ‑5. Säätö näkyy käyrässä olevana mutkana.
Menojohdon lämpötila
Paikallinen korkeampi
menojohdon lämpötila
ulkolämpötilassa ‑5°
Ulkolämpötila
Kuva 82: Säädetty lämpökäyrä ulkolämpötilassa ‑5 °C
Lämpökäyrän voi säätää yksilöllisesti kolmessa eri ulkolämpötilassa: ‑5 °C, 0 °C ja +5 °C. Menojohdon lämpötilaa voidaan muuttaa +/- 5
astetta.
VMBMA220
45
LÄMMITYS POIS
Lämmityksen poiskytkentä on automaattinen toiminto, joka pysäyttää kaiken lämmitysveden tuotannon, kun ulkolämpötila on yhtä suuri
tai suurempi kuin asetettu lämmityksen poiskytkentäarvo.
Kun lämmityksen poiskytkentä otetaan käyttöön, kiertopumppu käy vain käyttöveden lämmityksen yhteydessä. Kiertopumppua käytetään
kuitenkin 1 minuutti/vrk. Lämmityksen poiskytkennän aktivoinnin tehdasasetus on 17 astetta. Jos lämmityksen poiskytkentä on aktivoitu,
ulkolämpötilan pitää laskea 3 °C asetetun lämpötilan alapuolelle, ennen kuin lämmitys käynnistetään.
MIN ja MAKS
Menojohdon MIN- ja MAKS-lämpötilat ovat menojohdon lämpötilan pienin ja suurin asetusarvo.
Menojohdon alimman ja ylimmän lämpötilan asettaminen on erityisen tärkeää lattialämmityksen yhteydessä.
Jos talossa on lattialämmitys ja parkettilattia, menojohdon lämpötila ei saa olla yli 45 °C. Parkettilattia saattaa muuten vaurioitua. Jos talossa on lattialämmitys ja kivilattia, MIN-arvoksi tulisi asettaa 22-25 °C myös kesäaikaan, kun lämmitystä ei tarvita. Näin varmistetaan miellyttävä lattialämpötila.
Jos talossa on kellari, MIN-lämpötila tulisi asettaa myös kesällä sopivaan arvoon, jotta kellarin sisäilma ei tuntuisi kylmältä ja kostealta. Jotta
kellaria voitaisiin lämmittää kesälläkin, kaikissa talon pattereissa pitää olla termostaattiventtiilit, jotka katkaisevat lämmityksen muusta
talosta. On erittäin tärkeää, että lämmitysjärjestelmä ja patteriventtiilit hienosäädetään oikein. Koska loppuasiakkaan on useimmiten itse
suoritettava hienosäätö, sinun on muistettava selostaa kuinka se tehdään oikein. Muista, että myös LÄMMITYS POIS ‑arvoa pitää nostaa,
jotta lämmitys toimisi kesällä.
LÄMPÖTILAT
Lämpöpumppu pystyy näyttämään käyrän muodossa, kuinka eri anturien lämpötilat ovat muuttuneet viimeisen 60 mittauspisteen aikana.
Mittauspisteiden aikaväli on säädettävissä välillä 1-60 minuuttia, tehdasasetus on minuutti.
Historia on käytettävissä kaikista antureista, mutta huoneanturille näytössä näkyy vain asetusarvo. Näytössä näkyvä integraaliarvo on lämmitysjärjestelmän energiatase.
INTEGRAALI
Talon lämmöntarve vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan eikä se ole vakio. Lämmöntarve voidaan ilmaista lämpötilaerona tietyllä ajanjaksolla. Laskentatuloksena saadaan integraaliarvo (lämmöntarve). Ohjausyksikkö käyttää useita parametreja integraaliarvon laskentaan.
Lämpöpumpun käynnistymiseksi vaaditaan lämpöalijäämä ja on olemassa kaksi integraaliarvoa, A1 ja A2, jotka käynnistävät kompressorin
ja lisälämmön. Lämmöntuotannon aikana alijäämä pienenee ja kun lämpöpumppu pysähtyy, järjestelmän hitaus aiheuttaa sen, että muodostuu lämpöylijäämä.
Integraaliarvo ilmaisee aika-akselin alapuolisen alueen alan ja annetaan asteminuutteina. Alla olevassa kuvassa näkyvät lämpöpumpun
integraaliarvojen tehdasasetukset. Kun integraaliarvo saavuttaa INTEGRAALIN A1 asetetun arvon, kompressori käynnistyy. Ellei integraaliarvo pienene vaan suurenee edelleen, lisälämpö käynnistyy, kun integraaliarvo saavuttaa INTEGRAALIN A2 asetusarvon.
INTEGRAALI A1
INTEGRAALI A2
INTEGRAALI A1
INTEGRAALI A2
Integraali
(Lämmitystarve)
Lämpöylijäämä
Lämpöylijäämä
Lämpöalijäämä
(≥0)
Kompressorin
käynnistys (-60)
Kompressorin
käynnistys (-60)
Lisälämpö seis
Lisälämmön
käynnistys (-660)
Aika
Kompressori seis
(viimeistään arvolla ‑60)
Lisälämmön
käynnistys (-660)
Lisälämpö
Ei käynnissä
Lisälämpö
Kompressori
Ei käynnissä
Kompressori
Lämpöpumppukäyttö
Kuva 83: Lämpöpumpun käynnistys ja pysäytys integraaliarvon perusteella.
Integraaliarvon laskenta pysäytetään käyttöveden tuotannon aikana ja kun lämmitys on poiskytketty. Integraaliarvon laskenta aloitetaan
vasta kahden minuutin kuluttua käyttöveden tuotannon päättymisestä, jotta lämmitysjärjestelmän lämpötila ehtii tasaantua.
Lämpöpumpun käynnistyksen ja pysäytyksen ehdot on selostettu kohdassa Käyntiehdot.
46
VMBMA220
HYSTEREESI
Jotta lämpöpumppu voidaan käynnistää ennakoivasti lämmöntarpeen nopeiden muutosten yhteydessä, käytetään HYSTEREESI-arvoa, joka
ilmaisee todellisen menojohdon lämpötilan, t1 ja lasketun menojohdon lämpötilan, t2 välisen eron. Jos ero on yhtä suuri tai suurempi kuin
asetettu HYSTEREESI-arvo (x), ts. ilmenee lämmöntarve tai jos lämmöntarve poistuu nopeammin kuin tavallinen integraalilaskenta osoittaa,
integraaliarvo pakkosiirretään käynnistysarvoon INTEGRAALI A1 tai pysäytysarvoon 0 °min.
t1
t2
MENOJ.LÄMP.
HYSTEREESI
(∆t) ≥ x
HYSTEREESI
(∆t) ≥ x
Kompressorin käynnistys
INTEGRAALI
(-60)
AIKA
Kompressori seis
(0)
Kuva 84: Edellytykset sille, että HYSTEREESI pakkosiirtää integraaliarvoa.
SULATUSKÄYRÄ, sulatuskäyrä DHP-A-malleille
DHP-A–mallien ulkoyksikön sulatuksen käynnistystä varten ohjausyksikkö suorittaa laskelman lämmönkeruunesteen paluulämpötilan ja
ulkolämpötilan perusteella.
Laskentaa ohjaa lineaarinen sulatuskäyrä, joka voidaan säätää niin, että lämpöpumppu ja ulkoyksikkö toimivat mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnossa on kolme säädettävää arvoa: SULATUSKÄYRÄ 0, SULATUSKÄYRÄ ‑20 ja ULKOLÄMPÖT.RAJA. Sulatus käynnistyy kun lämmönkeruunesteen paluulämpötila saavuttaa sulatuskäyrän raja-arvon sulatuskäyrällä olevassa ulkolämpötilassa.
Pääasiassa muutetaan kahta parametria: SULATUSKÄYRÄ 0 ja SULATUSKÄYRÄ -20. SULATUSKÄYRÄn jäljessä oleva luku ilmaisee, mitä ulkolämpötilaa asetus koskee, ts. 0 °C SULATUSKÄYRÄLLÄ 0 ja -20 °C SULATUSKÄYRÄLLÄ -20. SULATUSKÄYRÄN -20 arvo -20 on parametrin
ULKOLÄMPÖT.RAJA-asetusarvo, joten jos parametrin arvoa muutetaan, muuttuu myös SULATUSKÄYRÄN jäljessä oleva luku.
ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvon tehdasasetus on ‑ 20°C. Tässä ulkolämpötilassa kompressorikäyttö lopetetaan ja lisälämpö käynnistyy.
ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvoa on harvoin muutettava. Testit ja käyttökokemukset ovat osoittaneet, että ‑20 °C on erittäin hyvä pysäytyslämpötila. Tekstissä ja alla olevissa kuvissa ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvona käytetään ‑20 °C.
Ohjausyksikössä SULATUSKÄYRÄ 0 ja SULATUSKÄYRÄ ‑20 arvot näytetään näytössä näkyvällä käyrällä.
Lämpötila, lämmönkeruun
paluujohto
SULATUSKÄYRÄN 0 säätöväli on lämmönkeruunesteen paluulämpötila
‑5 °C ... ‑15 °C ulkolämpötilassa 0°C
SULATUSKÄYRÄ ‑20
‑asetusarvo
Ulkolämpötila
Kuva 85: Käyrä, josta nähdään miten SULATUSKÄYRÄ 0 voidaan muuttaa.
VMBMA220
47
ULKOLÄMPÖT.RAJA tarkoittaa, että kompressoria ei käytetä lämmön- tai käyttöveden tuotantoon, kun ulkolämpötila on yhtä suuri tai alempi kuin asetettu arvo. Lämmitys- ja käyttövesi tuotetaan silloin pelkästään lisälämmön avulla.
SULATUSKÄYRÄ 0 –arvo on lämmönkeruunesteen paluulämpötila, jossa sulatus käynnistyy ulkolämpötilassa 0°C.
Vastaavasti SULATUSKÄYRÄ ‑20 on lämmönkeruunesteen paluulämpötila, jossa sulatus käynnistyy ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvolla asetetussa
ulkolämpötilassa. SULATUSKÄYRÄ ‑20 asetus määrittää, että ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvoa (-20°C) lasketaan 1-8 astetta. Se määrittää toisin
sanoen kuin paljon lämmönkeruunesteen paluulämpötila saa tässä tapauksessa alittaa arvon ‑20°C.
Lämpötila, lämmönkeruun paluujohto
SULATUSKÄYRÄ 0
‑asetusarvo
SULATUSKÄYRÄN ‑20 säätöväli on ‑1 °C
... ‑8 °C alhaisempi kuin ULKOLÄMPÖT.
RAJA
Ulkolämpötila
ULKOLÄMPÖT.RAJA ‑asetusarvo
Kuva 86: Käyrä, josta nähdään miten SULATUSKÄYRÄ ‑20 voidaan muuttaa.
Nämä kolme asetusta muodostavat yhdessä sulatuskäyrän ja kaikki kolme arvoa vaikuttavat siihen, milloin sulatus käynnistyy, vaikka pääasiassa muutetaan arvoja SULATUSKÄYRÄ 0 ja SULATUSKÄYRÄ ‑20.
48
VMBMA220
13 Ohjausyksikkö
13.1 Toiminnan kuvaus
Ohjausyksikkö laskee automaattisesti talon lämmöntarpeen ja huolehtii siitä, että oikea määrä lämpöä tuotetaan ja luovutetaan oikeaan
paikkaan. On olemassa useita arvoja (parametreja), jotka pitää ottaa huomioon lämmöntarvetta laskettaessa. Asennuksen yhteydessä
ohjausyksikön avulla asetetaan ja muutetaan tiettyjä arvoja, jotka pitää sovittaa talon tarpeiden mukaan. Huollon yhteydessä ohjausyksikön avulla voidaan katsella hälytykset ja historiatiedot ja tarkastaa arvojen asetukset. Lämpöpumpun etupuolelle oleva ohjausyksikkö on
integroitu näyttökorttiin. Ohjausyksikköön kuuluu näppäimistö ja merkkivalo. Ohjausyksikössä on yksikertainen valikkojärjestelmä, jonka
avulla siirryt haluttuihin asetuksiin ja arvoihin.
näyttökortti joudutaan vaihtamaan huollon yhteydessä, menetetään kaikki tehdyt asetukset. Merkitse kaikki tehdyt
⚠⚠asetukset
Huom! Josmuistiin
ennen vaihtoa, jos se on mahdollista.
20°C
HUONE (20°C)
EI LÄMMÖNTARVETTA
KÄYTTÖ AUTO
Näytön symbolit ovat vain
esimerkkinä. Tietyt symbolit
eivät voi näkyä samanaikaisesti.
Kuva 87: Näyttö, navigointisymbolit ja merkkivalo.
Ohjausyksikköä ohjataan käyttäjäystävällisellä valikkojärjestelmällä, joka näkyy näytössä. Neljää ohjaussymbolia käytetään valikoissa siirtymiseen ja asetettujen arvojen suurentamiseen tai pienentämiseen:
• Plusmerkki siirtää ylöspäin valikoissa ja suurentaa arvoa
• Miinusmerkki siirtää alaspäin valikoissa ja pienentää arvoa
• Nuoli oikealle valitsee arvon tai valikon
• Nuoli vasemmalle keskeyttää valinnan tai poistaa valikosta
Näytössä näkyy aina asetettu HUONE-arvo ja lämpöpumpun tila.
Ohjausyksikön asetukset määritetään kahdessa valikossa. Valikot on jaettu kahteen käyttäjäluokkaan, käyttäjät ja asentajat, joilla on käytettävissä eri määrä asetuksia. Tästä syystä huoltovalikko on piilotettu loppuasiakkailta.
Pidetään painettuna
5 sekunnin ajan
tai
INFORMAATIO
HUOLTO
Kuva 88: Valikot avataan erilaisilla painikkeiden painalluksilla.
INFORMAATIO-valikko avautuu, kun painat oikeaa tai vasenta nuolipainiketta. INFORMAATIO-valikosta käsin voidaan avata alivalikoita,
joissa tehdään lämpöpumpun asetukset.
Asennuksen ja huollon yhteydessä käytetään piilotettua huoltovalikkoa, HUOLTO, joka avataan pitämällä vasen nuolipainike painettuna viiden sekunnin ajan. HUOLTO-valikosta päästään alivalikoihin, joissa voidaan määrittää lisäasetuksia.
VMBMA220
49
13.2 Näyttö
Ohjausyksikön näytössä nähdään tietoa lämpöpumpun toiminnasta, tilasta ja mahdollisista hälytyksistä, jotka annetaan tekstimuodossa.
Tila näytetään myös symboleina näytön alaosassa, jossa näkyvät lämpöpumpun aktiiviset prosessit.
Käyttötilat
Näyttää lämpöpumpun käyttötilan tekstimuodossa.
Käyttötila
Merkitys
Laitteisto on kokonaan pois päältä.
(POIS)
jos käyttötilaa POIS käytetään pitkähköjä aikoja talviaikaan, lämmitysjärjest⚠⚠elmästä
Muista, että
pitää tyhjentää vesi jäätymisvaurioiden välttämiseksi.
AUTO
Ohjausyksikkö säätelee automaattisesti lämpöpumppua ja lisälämpöä.
LÄMPÖPUMPPU
Ohjausyksikkö sallii vain lämpöpumppuyksikön (kompressorin) toiminnan. Tässä käyttötilassa ei suoriteta
käyttöveden ylikuumennusta (legionellatoiminto), koska lisälämpö ei ole sallittu.
LISÄLÄMPÖ
Ohjausyksikkö sallii vain lisälämmön käytön. Tätä käyttötilaa voidaan käyttää uuden laitteiston käyttöönoton yhteydessä, kun lämmönkeruujärjestelmä ei ole valmis käyttöön.
KÄYTTÖVESI
Tässä tilassa lämpöpumppu lämmittää vain käyttövettä, lämmitysjärjestelmään ei mene energiaa.
Symbolit
Symbolit ilmaisevat lämpöpumpun käyttötilan.
Symboli
F
50
Merkitys
LP
Näyttää, että kompressori on käynnissä.
SALAMA
Ilmaisee, että lisälämpö on käynnissä. Lisälämpöportaiden määrä näytetään numerolla.
TALO
Ilmaisee, että vaihtoventtiili on talon lämmitysasennossa.
HANA
Ilmaisee, että vaihtoventtiili on käyttöveden tuotantoasennossa.
VIRTAUSVAHTI
F ilmaisee, että virtausvahti on asennettu.
KELLO
Ilmaisee, että tariffiohjaus (huonelämpötilan lasku) on aktiivinen.
SÄILIÖ
Näyttää käyttöveden tason lämminvesivaraajassa. Säiliö täytetään varauksen yhteydessä ja täyttö alkaa
asetetussa käynnistyslämpötilassa. Salama symbolin vieressä ilmaisee huippulämmityksen (legionellatoiminto).
NELIÖ
Ilmaisee että käyttöpressostaatti on lauennut tai että kuumakaasun lämpötila on saavuttanut maksimiarvon.
SULATUS
Näytetään, jos sulatus on aktivoitu. (DHP-A-mallit)
PUHALLIN
Näytetään, jos puhallin on aktivoitu. L = pieni nopeus ja H = suuri nopeus. (DHP-A-mallit)
JÄÄHDYTYS
Näytetään, jos jäähdytys on käytössä. A ilmaisee aktiivisen jäähdytyksen.
VMBMA220
Tekstit
Näyttää lämpöpumpun käyttötilan tekstimuodossa.
Viesti
Merkitys
HUONE
Näyttää asetetun HUONE-arvon. Vakioarvo: 20°C.
Jos huoneanturi on asennettu, näytetään todellinen lämpötila ja haluttu sisälämpötila suluissa.
VAIHEJÄRJ.VIRHE
Hälytys, joka ilmaisee, että kompressorin vaihejärjestys on virheellinen. Vain näyttö ja vain ensimmäisen 10
minuutin ajan.
KORKEA PALUUL.
Hälytys ilmaisee, että korkea paluulämpötila estää kompressorin käynnin.
KÄYNNISTYS
Ilmaisee lämmöntuotannon tarpeen ja ettei käynnistysviivettä ole aktiivisena.
EVU POIS
Ilmaisee, että EVU-lisätoiminto on aktiivinen. Tämä tarkoittaa, että lämpöpumpun käyttö estetty niin kauan
kuin EVU on aktiivinen.
EI LÄMMÖNTARVETTA
Ilmaisee, ettei lämmöntuotantotarvetta ole.
SUURP.PRES. LAUENNUT
Osoittaa, että suurpainepressostaatti on lauennut.
PIENP.PRES. LAUENNUT
Osoittaa, että pienpainepressostaatti on lauennut.
M.SUOJA LAUENNUT
Osoittaa, että moottorisuoja on lauennut.
KERUUL.VIRTAUS PIENI
Näytetään, jos virtausvahti on asennettu. Ilmaisee, että virtaus lämmönkeruujärjestelmässä on alhainen.
ANTURI
Osoittaa, että jokin anturi on viallinen.
KÄYNNISTYS ‑-MIN
Ilmaisee lämmöntuotannon tarpeen ja että tuotanto käynnistyy ilmoitetun ajan kuluttua.
L-PUMPPU + LISÄLÄMPÖ
Ilmaisee, että lämmöntuotanto kompressorilla ja lisälämmöllä on aktiivinen.
KÄYNN_MIN
Ilmaisee lämmöntuotannon tarpeen ja ettei käynnistysviivettä ole aktiivisena.
LISÄLÄMPÖ
Ilmaisee lisälämmöntarpeen.
JÄÄHDYTYS
Näytetään, jos jäähdytys on passiivinen.
AKT. JÄÄHD
Näytetään, jos jäähdytys on aktiivinen.
SULATUS
14 Valikkotiedot
Näytetään, jos sulatus on aktiivinen. (DHP-A-mallit)
VMBMA220
51
14.1 INFORMAATIO-valikko
Tässä valikossa valitaan lämpöpumpun käyttötila ja säädetään lämpökäyrä. Valikossa löytyvät myös historia- ja käyttöaikatiedot. Valikko
avataan painamalla kerran oikeaa tai vasenta painiketta. INFORMAATIO-valikon alivalikot näkyvät seuraavassa taulukosta:
Valikko
Alivalikko
Valinta/
Asetukset
INFORMAATIO
KÄYTTÖ
Ø
AUTO
LÄMPÖPUMPPU
LISÄLÄMPÖ
KÄYTTÖVESI
MAN. TESTI
LÄMPÖKÄYRÄ
KÄYRÄ
MIN
MAKS
KÄYRÄ +5
KÄYRÄ 0
KÄYRÄ ‑5
LÄMMITYS POIS
ALENTAMINEN
HUONEKERROIN
ALLAS
ALLASHYSTEREESI
LÄMPÖKÄYRÄ 2 (laajennuskortti)
KÄYRÄ 2
MIN
MAKS
LÄMPÖTILA
ULKO
HUONE
MENOJOHTO
PALUUJOHTO
KÄYTTÖVESI
INTEGRAALI
KERUUL. MENO
KERUUL. PALUU
ALLAS
SHUNTTIRYHMÄ
JÄÄHDYTYS
VIRTA
KÄYTTÖAIKA
LÄMPÖPUMPPU
LISÄLÄMPÖ 1
LISÄLÄMPÖ 2
LISÄLÄMPÖ 3
KÄYTTÖVESI
JÄÄHDYTYS
AKT. JÄÄHD
SULATUS (sulatuskortti)
SULATUKSET
SULATUSVÄLI
AIKA SULATUKS.
PUHALLIN POIS
SULATUSKÄYRÄ
MAN. SULATUS
Kursiivilla merkityt valikot näkyvät vain, jos laajennuskortti tai sulatuskortti (DHP-A-mallit) on asennettu.
52
VMBMA220
Alivalikko INFORMAATIO ‑> KÄYTTÖAIKA
Käytetään käyttötilan valintaan.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
(POIS)
AUTO
Laitteisto on pois päältä. Mahdolliset aktiiviset hälytykset nollataan.
-
Automaattinen käynti lämpöpumppu ja lisälämpö sallittuna. Jos lisälämpöportaiden lukumääräksi on asetettu nolla (HUOLTO ‑> LISÄLÄMPÖ ‑> Maks.
PORTAAT), voidaan käyttötilaksi valita vain AUTO tai POIS.
Käynti pelkästään lämpöpumppu sallittuna. Huom! Käyttöveden ylikuumennusta
(legionellatoiminto) ei tapahdu pelkässä lämpöpumppukäytössä.
Käynti pelkästään lisälämpö sallittuna.
Laitteisto käyttää lämpöpumppua käyttöveden tuotantoon ja lisälämpöä ylikuumennukseen (legionellatoiminto).
Näytetään vain, jos MAN. TESTI –arvoksi on asetettu 2 HUOLTO-valikossa. Lähtöjä
ohjataan manuaalisesti.
-
LÄMPÖPUMPPU
LISÄLÄMPÖ
KÄYTTÖVESI
MAN. TESTI
-
Alavalikko INFORMAATIO ‑> LÄMPÖKÄYRÄ
Käytetään lämpökäyrän asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
KÄYRÄ
Laskettu menojohdon lämpötila ulkolämpötilassa 0 °C. Näytetään käyränä, jossa
näkyvät myös MIN ja MAKS-arvot.
MIN
Pienin sallittu menojohdon lämpötila, ellei lämmityksen poiskytkentäarvoa ole
saavutettu ja lämpöpumppu on pysäytetty.
Suurin sallittu menojohdon lämpötila.
40 °C
(lattialämmitysjärjestelmissä 30 °C)
(väli: 22°C / 56°C)
10°C
(väli: 10°C / 50°C)
55°C
(lattialämmitysjärjestelmissä 45°C)
(väli: 40°C / 85°C)
0°C (väli: ‑5°C / 5°C)
MAKS
KÄYRÄ 5
KÄYRÄ 0
KÄYRÄ ‑5
LÄMMITYS POIS
ALENTAMINEN
HUONEKERROIN
ALLAS
(laajennuskortti)
ALLASHYSTEREESI
(laajennuskortti)
Paikallinen käyrän nosto tai lasku ulkolämpötilassa +5 °C. Näytetään KÄYRÄn
graafisessa esityksessä.
Paikallinen käyrän nosto tai lasku ulkolämpötilassa 0 °C. Näytetään KÄYRÄn
graafisessa esityksessä.
Paikallinen käyrän nosto tai lasku ulkolämpötilassa ‑5 °C. Näytetään KÄYRÄn
graafisessa esityksessä.
Korkein ulkolämpötila, jossa lämmöntuotanto on sallittu.
0°C (väli: ‑5°C / 5°C)
0°C (väli: ‑5°C / 5°C)
17°C
(väli:
, 0°C / 40°C)
Jos lämmityksen poiskytkentä on aktivoitu, ulkolämpötilan pitää laskea 3 °C asetetun lämpötilan alapuolelle, ennen kuin lämmitys käynnistetään.
Näytetään vain, jos tariffiohjaustoiminto on aktivoitu. Asetetun huonelämpötilan
alentaminen. Aktiivinen, kun EVU-tulo on sillattu 10 kilo-ohmin vastuksella.
Näytetään vain, jos on asennettu huonelämpötilan anturi.
2°C (väli: 1°C / 10°C)
Määrittää miten suuri vaikutus huonelämpötilalla on menojohdon lämpötilaa
laskettaessa. Lattialämmitykseen suosittelemme asetukseksi 1-3 ja patterilämmitykseen 2-4.
Näytetään vain, jos ALLAS on valittu. Altaan lämpötilaa ohjataan erillisellä anturilla, joka ei ole riippuvainen lämmön- ja käyttöveden tuotannosta.
Näytetään vain, jos ALLAS on valittu. Yksinkertaistettuna ALLASHYSTEREESI on
altaan lämmityksen käynnistyksen ja pysäytyksen lämpötilaväli. Jos altaan lämmityksen menojohdon todellisen lämpötilan ja lasketun menojohdon lämpötilan
välinen ero on liian suuri, asetetaan integraaliarvo käynnistysarvoon A1 (käynnistää lämpöpumpun) tai arvoon 0 (pysäyttää lämpöpumpun).
20°C
(väli: , 5°C / 40°C)
2°C (väli: 1°C / 10°C)
2 (väli: 0 / 4)
(0 = ei vaikutusta,
4 = suuri vaikutus)
Alavalikko INFORMAATIO ‑> LÄMPÖKÄYRÄ 2
Valikko on käytössä, kun laajennuskortti on asennettu ja näkyy vain, jos shunttiryhmä on kytketty ja aktivoitu valikossa HUOLTO ‑>
ASENNUS-> JÄRJESTELMÄ ‑> SHUNTTIRYHMÄ (laajennuskortti). Käytetään lämpökäyrän 2 asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
KÄYRÄ 2
Laskettu shunttiryhmän lämpötila ulkolämpötilassa 0 °C. Näytetään käyränä, jossa
näkyvät myös MIN ja MAKS-arvot.
Alin sallittu shunttiryhmän lämpötila, ellei lämmityksen poiskytkentäarvoa ole
saavutettu.
Suurin sallittu shunttiryhmän lämpötila.
40°C
(väli: 22°C / 56°C)
10°C
(väli: 10°C / 50°C)
55°C
(väli: 15°C / 70°C)
MIN
MAKS
VMBMA220
53
Alavalikko LÄMPÖTILA ‑> LÄMPÖTILA
Nykyisten lämpötilojen, historian ja asetettujen/laskettujen arvojen näyttö. Kaikkien arvojen historiatiedot saadaan näkyviin painamalla
oikeaa painiketta. Näytössä näkyvät 100 viimeistä mittauspistettä asetetulla aikavälillä (HUOLTO ‑> ASENNUS ‑> TIED.KERUUAIKA).
Hälytyksien yhteydessä historian rekisteröinti lopetetaan, kunnes hälytys nollataan asettamalla käyttötilaksi POIS.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
ULKO
Näyttää nykyisen ulkolämpötilan.
-
HUONE
Näyttää nykyisen asetetun lämpötilan.
-
MENOJOHTO
Näyttää nykyisen menojohdon lämpötilan. Suluissa näkyy laskettu menojohdon
lämpötila lämmitysjärjestelmään.
-
Kun käyttövettä tuotetaan käyttötilassa LISÄLÄMPÖ, suluissa näkyy KÄYTTÖVESI
POIS –arvo  korotettuna 5 asteella.)
PALUUJOHTO
Näyttää nykyisen paluujohdon lämpötilan. Suluissa näkyy pysäytysarvo MAKS.
PALUULÄMP.
-
KÄYTTÖVESI
Näyttää nykyisen käyttöveden lämpötilan.
-
INTEGRAALI
Näyttää integraalin nykyisen lasketun arvon.
-
KERUUL. MENO
Näyttää lämmönkeruujärjestelmän menojohdon nykyisen lämpötilan.
-
KERUUL. PALUU
Näyttää lämmönkeruujärjestelmän paluujohdon nykyisen lämpötilan.
-
ALLAS
(laajennuskortti)
Näytetään vain, jos ALLAS on valittu. Näyttää nykyisen allaslämpötilan. Suluissa
näkyy asetettu allaslämpötila.
-
SHUNTTIRYHMÄ
(laajennuskortti)
Näytetään vain, jos SHUNTTIRYHMÄ on valittu. Näyttää nykyisen menojohdon
lämpötilan. Suluissa näkyy laskettu menojohdon lämpötila shunttiryhmään.
-
JÄÄHDYTYS
(Laajennuskortti)
Näytetään vain, jos JÄÄHDYTYS on valittu. Näyttää nykyisen menojohdon lämpötilan. Suluissa näkyy asetusarvo.
-
VIRTA
(Laajennuskortti)
Näytetään vain, jos VIRRANRAJOITIN on valittu. Näyttää nykyisen virrankulutuksen. Suluissa näkyy MAKS VIRTA ‑asetusarvo.
-
Alavalikko INFORMAATIO ‑> KÄYTTÖAIKA
Näyttää kunkin komponentin käyttöajat. Käyttöajat ilmoitetaan tunteina.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
LÄMPÖPUMPPU
LISÄLÄMPÖ 1
LISÄLÄMPÖ 2
LISÄLÄMPÖ 3
(Sulatuskortti)
KÄYTTÖVESI
JÄÄHDYTYS
(Laajennuskortti)
AKT. JÄÄHD.
(Laajennuskortti)
Kompressorin käyttöaika lämmitys- ja käyttöveden tuotannossa.
Lisälämpöportaan 1 käyttöaika täydellä teholla 3 kW (VL).
Lisälämpöportaan 2 käyttöaika täydellä teholla 6 kW (VL).
Lisälämpöportaan 3 käyttöaika täydellä teholla 6 kW (VL).
-
Käyttöveden tuotantoaika kompressorilla.
Käyttöaika passiivinen jäähdytys.
-
Käyttöaika aktiivinen jäähdytys.
-
Alavalikko INFORMAATIO ‑> SULATUS ( DHP-A-mallit)
Valikko on käytettävissä sulatuskortilla varustetuissa DHP-A-malleissa ja näytetään vain, jos valikossa HUOLTO ‑> ASENNUS ‑>
JÄRJESTELMÄ-> LÄMMÖNLÄHDE on valittu ILMA. Valikossa voidaan nähdä ulkoyksikön sulatusta koskevia tietoja ja tehdä säätöjä.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
SULATUKSET
SULATUSVÄLI
AIKA SULATUKS.
PUHALLIN POIS
Suoritettujen sulatuksien lukumäärä.
Kompressorin käyttöaika minuutteina 2 viimeisen sulatuksen välillä.
Kompressorin käyttöaika minuutteina viimeisen sulatuksen jälkeen.
Puhaltimen suuri nopeus deaktivoidaan tässä lämpötilassa ja pieni nopeus
aktivoidaan.
Tässä valikossa voidaan säätää sulatuskäyrän kaltevuutta painikkeilla +  tai –  (muuttaa sulatuksen aloituslämpötilaa).
Tässä valikossa voidaan käynnistää manuaalinen sulatus painamalla +  tai ‑  (jolloin ulkoyksikköön shuntataan +20-asteista nestettä 10 minuutin ajan).
12°C
(väli: 10°C / 20°C)
-10°C
(väli: ‑13°C / ‑7°C)
0 (väli: 0 / 1)
SULATUSKÄYRÄ
MAN. SULATUS
54
VMBMA220
14.2 HUOLTO-valikko
Tätä valikkoa käytetään asennuksen ja huollon yhteydessä lämpöpumpun toiminnan optimointiin ja mukauttamiseen. Valikko avataan
pitämällä vasen painike painettuna viiden sekunnin ajan. HUOLTO-valikon alivalikot näkyvät seuraavassa taulukosta:
Valikko
Alivalikko
HUOLTO JATKOA
Valinta/
Asetukset
SULATUS
SULATUSKÄYRÄ 0
SULATUSKÄYRÄ ‑XX
SUL. LÄMPÖTILA
SULATUS POIS
ALLE 5°C SUL
MIN AIKA SUL
SUL. ANTURI
HUOLTO
KÄYTTÖVESI
KÄYNNISTYS
KÄYTTÖVESIAIKA
LÄMMITYSAIKA
H-KUUM.VÄLI
H-KUUM. RAJA
KV-ANTURIN VAIK.
PAINOTETTU KV
OPTIMUM
KIERTOV. EROTUS
KERUUL. EROTUS
KIERTOV. VIRTAUS
KERUUL.VIRTAUS
KIERTOV. VAKIOV.
KERUUL. VAKIOV.
KIERTOV. MIN.VIR
MAKS KV
MIN KV
LÄMPÖPUMPPU
INTEGRAALI A1
HYSTEREESI
MAKS PALUULÄMP.
KÄYNNISTYSVALI
HÄLYTYS KERUUL
PAINEPUTKI
ULKOLÄMPÖT.RAJA
JÄÄHD.SHUNTTI
HGW
HGW LÄMPÖTILA
LÄMPÖTILAERO
KV EROTUS
KV LÄMMITYKSEEN
MAKS. LÄMPÖTILA
HGW KÄYNNISTYS
HGW ALUSTUS
INTEGR. VIIVE
HGW SHUNTTIAIKA
HGW INT. RAJA
HGW INTEGRAALI
PULSSINLEVEYS
PULSSIA
LISÄLÄMPÖ
INTEGRAALI A2
HYSTEREESI
MAKS. PORTAAT
MAKS VIRTA
SHUNTTIAIKA
KÄYTTÖVESI POIS
MAN. TESTI
MAN. TESTI
LÄMPÖPUMPPU
KERUUL.PUMPPU
KIERTOV.PUMPPU
VAIHTOV. K-VESI
SHUNTTI 1
LISÄLÄMPÖ 1
LISÄLÄMPÖ 2
LISÄLÄMPÖ 3
SULATUSSHUNTTI
PUH.NOP. PIENI
PUH.NOP. SUURI
ULK. LISÄLÄMPÖ
HÄLYTYS
JÄÄHD.SHUNTTI
SHUNTTIRYHMÄ
HGW SHUNTTI
PASS. JÄÄHD
AKT. JÄÄHD
VAIHTOV. ALLAS
ASENNUS
Suomi
JÄRJESTELMÄ
LÄMMÖNLÄHDE
LÄMMITYSJÄRJEST.
JÄÄHDYTYS
ALLAS
SHUNTTIRYHMÄ
LISÄYS
HUOLTOAIKA
TEHDASASETUS
NOLLAA KÄYT.AIKA
ANTURIN KALIBR.
VERSIO
TIED.KERUUAIKA
KERUUL. PÄÄLLE
KERUUL. POIS
H-KUUM.AIKA
H-KUUM.AIKA ULK.
VMBMA220
55
Alavalikko HUOLTO ‑> KÄYTTÖVESI
Käytetään käyttöveden tuotannon asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
KÄYNNISTYS
Käyttöveden tuotannon käynnistyslämpötila. Näyttää nykyisen käyttöveden lämpötilan. Suluissa on käynnistyslämpötila. ( = ei anturihälytystä)
40°C
(väli:
KÄYTTÖVESIAIKA
Käyttöveden tuotantoaika minuutteina samanaikaisen lämmitys- ja käyttövesitarpeen yhteydessä.
40M (alle 8 kW)
20M (yli 10 kW)
(väli: 5M / 40M)
LÄMMITYSAIKA
Lämmitysveden tuotantoaika minuutteina samanaikaisen lämmitys- ja käyttövesitarpeen yhteydessä.
20M (väli: 5M / 40M)
H-KUUM.VÄLI
Käyttöveden ylikuumennuksen eli legionellatoiminnon aikaväli vuorokausina.
Käyttötilan pitää olla sellainen, joka sallii lisälämmön.
7D
(väli:
H-KUUM.RAJA
Käyttöveden ylikuumennuksen pysäytyslämpötila (koskee VL-järjestelmää).
Käyttötilan pitää olla sellainen, joka sallii lisälämmön.
60°C
(väli: 50°C / 65°C)
KV-ANTURIN VAIK.
Käyttövesianturin vaikutus verrattuna huippuanturiin käyttöveden tuotannon
käynnistyessä.
65°C
(väli: 0% / 100%)
PAINOTETTU KV
Käyttövesianturin laskettu arvo painotettuna huippuanturin suhteen.
-
, 30°C / 55°C)
, 1D / 90D)
Alavalikko HUOLTO ‑> LÄMPÖPUMPPU
Käytetään lämpöpumpun asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
INTEGRAALI A1
Integraalin arvo lämpöpumpun käynnistykselle. Lisätietoa on kohdassa 12.11.
60 (kun HGW 150)
(väli: 5 / 250)
HYSTEREESI
Jos menojohdon todellisen lämpötilan ja lasketun menojohdon lämpötilan välin- 10°C (kun ILMA 12°C)
en ero on liian suuri, asetetaan integraaliarvo käynnistysarvoon A1 (käynnistää
(väli: 1°C / 15°C)
lämpöpumpun) tai arvoon 0 (pysäyttää lämpöpumpun).
MAKS PALUULÄMP.
Lämmitysjärjestelmän paluujohdon lämpötila, jossa lämpöpumppu pysäytetään.
55°C
(väli: 30°C / 70°C)
KÄYNNISTYSVALI
Minimiaikaväli minuutteina lämpöpumpun käynnistysten välillä.
20M
(väli: 10M / 30M)
HÄLYTYS KERUUL
Ei näytetä, jos ILMA on valittu lämmönlähteeksi. Lämmönkeruun menojohdon
hälytyslämpötila, joka pysäyttää lämpöpumpun. ( = ei anturihälytystä)
PAINEPUTKI
Anturi kompressorin kuumakaasuputkessa. Suluissa oleva arvo on suurin sallittu 130°C
lämpötila. Jos tämä arvo ylitetään, kompressori pysähtyy ja käynnistyy uudelleen (väli: 100°C / 160°C)
vasta sitten, kun lämpötila on laskenut. Näytössä ei näy hälytystä, mutta näytön
vasemmassa alakulmassa on nelikulmio.
ULKOLÄMPÖT.RAJA
Näytetään vain, jos ILMA on valittu. Alin ulkolämpötila, jossa ulkoanturi pysäyttää -20°C
kompressorin ja lämmitys tai käyttövesi tuotetaan lisälämmöllä.
(väli: ‑20°C / ‑1°C)
JÄÄHD.SHUNTTI
(Laajennuskortti)
Jäähdytyksen asetusarvo. Menojohdon haluttu lämpötila.
(väli:
, ‑14°C / 10°C)
18°C (väli: 0°C / 30°C)
Alavalikko HUOLTO ‑> LISÄLÄMPÖ
Käytetään lisälämpöportaiden asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
INTEGRAALI A2
Kahden ehdon on täytyttävä lisälämmön käynnistymiseksi: integraalin käynnistysarvo on pienempi kuin integraali A1 + A2 ja menojohdon lämpötila on 2°
alhaisempi kuin laskettu lämpötila. Lisätietoa on kohdassa 12.11.
600 (väli: 50 / 990)
HYSTEREESI
Jos menojohdon todellisen lämpötilan ja lasketun menojohdon lämpötilan
20°C (väli: 5°C / 30°C)
välinen ero on liian suuri (Lisätietoa on kohdassa 12.11.), asetetaan integraaliarvo
käynnistysarvoon A1 + A2 (käynnistää lisälämmön) tai arvoon 0 (pysäyttää
lisälämmön).
MAKS. PORTAAT
Näyttää lisälämpöportaiden maksimimäärän.
0 = lisälämpö ei sallittu (tarkoittaa, että vain käyttötilat AUTO tai
tavissa ja että käyttöveden ylikuumennus ei ole mahdollista.)
ovat valit-
2 (kun ILMA 5)
(väli: , 1 / 3)
(väli kun ILMA:
, 1 / 5)
MAKS VIRTA
(Laajennuskortti)
Viittaa laitteiston päävarokkeen kokoon ampeereina.
20 (väli: 16 / 35)
SHUNTTIAIKA
Pienin menojohdon lämpötilaan vaikuttamiseksi shunttimoottorille menevien
signaalien aikaväli sekunteina. Koskee kaikkia kytkettyjä shunttiryhmiä (koskee
järjestelmiä D ja VLD).
60S (väli: 10S / 99S)
56
VMBMA220
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
KÄYTTÖVESI POIS
Käyttöveden pysäytyslämpötila LISÄLÄMPÖ-käyttötilassa
(koskee VL-järjestelmää). Käyttövesianturi lukee arvon.
60°C
(väli: 50°C / 65°C)
Alavalikko HUOLTO ‑> MAN. TESTI
Käytetään lämpöpumpun osien ja signaalilähtöjen manuaaliseen testaukseen ja koekäyttöön.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
MAN. TESTI
Manuaalisen testin asetukset.
-
0 = deaktivoi manuaalinen testi
1 = aktivoi manuaalinen testi
2 = aktivoi manuaalinen testi mahdollisuudella poistua HUOLTO-valikosta esim.
lämpötilojen tarkastusta varten.
LÄMPÖPUMPPU
0 = lämpöpumpun pysäytys, ei pysäytä käynnistettyä lämmönkeruupumppua
1 = lämpöpumpun käynnistys, käynnistää myös lämmönkeruupumpun.
-
Huom! Lämpöpumppua ei voi käynnistää aktiivisen hälytyksen aikana.
KERUUL.PUMPPU
0 = lämmönkeruupumpun pysäytys
1 = lämmönkeruupumpun käynnistys
-
KIERTOV.PUMPPU
0 = kiertovesipumpun pysäytys
1 = kiertovesipumpun käynnistys
-
VAIHTOV. K-VESI
0 = vaihtoventtiilin lämmitysasento
1 = vaihtoventtiilin käyttövesiasento
-
SHUNTTI 1
- = sulkee shuntin (D-järjestelmä)
0 = shunttiin ei vaikuteta
+ = avaa shuntin (D-järjestelmä)
-
LISÄLÄMPÖ 1
0 = lisälämpöportaan 1 pysäytys
1 = lisälämpöportaan 1 käynnistys
-
LISÄLÄMPÖ 2
0 = lisälämpöportaan 2 pysäytys
1 = lisälämpöportaan 2 käynnistys
-
LISÄLÄMPÖ 3 (DHP-Amallit sulatuskortilla)
0 = lisälämpöportaan 3 pysäytys
1 = lisälämpöportaan 3 käynnistys
-
SULATUSSHUNTTI (DHPA-mallit sulatuskortilla)
- = avaa virtauksen sulatussäiliöstä
0 = shunttiin ei vaikuteta
+ = sulkee virtauksen sulatussäiliöstä
-
PUH.NOP. PIENI
(Sulatuskortti)
0 = puhaltimen pysäytys
1 = puhaltimen käynnistys pienelle nopeudelle
-
PUH.NOP. SUURI
(Sulatuskortti)
0 = puhaltimen pysäytys
1 = puhaltimen käynnistys suurelle nopeudelle
-
ULK. LISÄLÄMPÖ (DHP-Amallit sulatuskortilla)
0 = 0 V liittimessä 283
1 = 230V ohjausjännite liittimessä 283
-
HÄLYTYS
(Laajennuskortti)
0 = Ulkoisen hälytyslähdön signaalin pysäytys
1 = Ulkoisen hälytyslähdön signaalin käynnistys
-
JÄÄHD.SHUNTTI
(Laajennuskortti)
- = sulkee shuntin
0 = shunttiin ei vaikuteta
+ = avaa shuntin
-
SHUNTTIRYHMÄ
(laajennuskortti)
- = sulkee shuntin
0 = shunttiin ei vaikuteta
+ = avaa shuntin
-
PASS. JÄÄHD
(Laajennuskortti)
0 = passiivisen jäähdytyksen pysäytys
1 = passiivisen jäähdytyksen käynnistys (lämmönkeruupumppu käynnistyy ja
jäähdytysshuntti pyrkii asetusarvoon).
-
HGW-SHUNTTI
(DHP-H Opti Pro)
- = sulkee shuntin
0 = shunttiin ei vaikuteta
+ = avaa shuntin
-
AKT. JÄÄHD.
(Laajennuskortti)
0 = aktiivisen jäähdytyksen pysäytys
1 = aktiivisen jäähdytyksen käynnistys (lämmönkeruupumppu ja kompressori
käynnistyvät, jäähdytysshuntti pyrkii asetusarvoon).
-
VAIHTOV. ALLAS
(laajennuskortti)
0 = vaihtoventtiilin normaaliasento
1 = vaihtoventtiilin allasasento
-
0–10V
(Laajennuskortti)
Mahdollista tulevaa tarvetta varten.
VMBMA220
57
Alavalikko HUOLTO ‑> ASENNUS
Käytetään asennuksen yhteydessä tehtäviin asetuksiin.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
Suomi
Ohjausyksikön kieliasetus.
ENGLISH
(SVENSKA
NORSK,
SUOMI,
DEUTSCH,
NEDERLANDS,
ENGLISH,
FRANCAIS
POLSKI
DANSK
EESTI
ESPAÑOL)
JÄRJESTELMÄ
Huom! JÄRJESTELMÄvalikon vaihtoehdot
vaihtelevat valituista
arvoista riippuen. Vinkki:
aloita ylimmästä valikosta
ja jatka alaspäin.
Alavalikko HUOLTO ‑> ASENNUS ‑> JÄRJESTELMÄ:
Valikko
Merkitys
LÄMMÖNLÄHDE
MAA TAI KALLIO
ILMA
Valikko
Merkitys
SUORAHÖYRYSTYS
LÄMMÖNKERUU
LÄMMITYSJÄRJEST.
VL-JÄRJESTELMÄ
D-JÄRJESTELMÄ
VLD-JÄRJESTELMÄ (näytetään jos ILMA on valittu)
JÄÄHDYTYS
(Laajennuskortti)
PASS. JÄÄHD: /ULKOINEN/INTEG. L-PUMPPUUN
AKT. JÄÄHD: /ULKOINEN
HUONEANTURI: 0/1 (näytetään, jos huoneanturi on asennettu)
(0= ohjaa kohti vakioarvoa, 1= ohjaa kohti huoneanturin arvoa)
(vaihtoehto INTEG. L-PUMPPUUN koskee vain lämpöpumppua Thermia DHP-C*)
HUOLTOAIKA
ALLAS
(laajennuskortti)
PÄÄLLÄ/
Ei näytetä, jos SHUNTTIRYHMÄ on valittu.
SHUNTTIRYHMÄ
(laajennuskortti)
PÄÄLLÄ/
LISÄYS
OPTIMUM: PÄÄLLÄ/
HGW SHUNTTI: PÄÄLLÄ/
(Vain jos HGW on kytketty)
0-10V: / ULKOINEN LISÄLÄMPÖ (Laajennuskortti)
VIRTAUSVAHTI: PÄÄLLÄ/
VIRRANRAJOITIN: PÄÄLLÄ/ (Laajennuskortti)
VAIHEVIKA: / VAIHEMITTAUS
Valinnalla PÄÄLLE aktivoidaan LÄMPÖKÄYRÄ 2 INFORMAATIO-valikossa. Ei näytetä,
jos ALLAS on valittu.
Huom! Käytetään vain koekäyttöön. Aika kuluu 60-kertaisella nopeudella, mikä
poistaa odotusajat koekäytössä.
-
0 = deaktivoi HUOLTOAJAN
1 = aktivoi HUOLTOAJAN, nopeuttaa ohjausyksikön integraalin laskentaa 60-kertaisesti ja lyhentää vastaavasti käynnistysviiveitä.
TEHDASASETUS
PERUUTA = lähtötilanne, ei muutoksia.
PATTERI= patterijärjestelmän tehdasasetusten palautus
LATTIA = lattialämmitysjärjestelmän tehdasasetusten palautus
-
NOLLAA KÄYT.AIKA
0 = ei käyttöaikojen nollausta
1 = käyttöajat nollataan
-
58
VMBMA220
Valikko
Merkitys
ANTURIN KALIBR.
Laitteistossa on seuraavat anturit:
VERSIO
Tehdasasetus
ULKO
MENOJOHTO
PALUUJOHTO
KÄYTTÖVESI
KERUUL MENO
KERUUL PALUU
SULATUSANTURI
0 (väli: ‑5°C / 5°C)
0 (väli ‑5°C / 5°C)
0 (väli ‑5°C / 5°C)
0 (väli ‑5°C / 5°C)
0 (väli ‑5°C / 5°C)
0 (väli ‑5°C / 5°C)
-5°C (väli ‑5°C / 5°C)
ULK. VAIKUTUS (tämä parametri vaikuttaa kaikkiin antureihin paitsi ulkolämpötilan anturiin. Parametri kompensoi lämpöpumppuun kytkettyyn anturiin kohdistuvan ulkoisen vaikutuksen).
0 (kun ILMA 5)
(väli: 0 / 20)
Näyttää näyttökortin ja I/O-kortin ohjelmistoversion.
-
NÄYTTÖ: V X.X
I/O-KORTTI: V X.X
TIED.KERUUAIKA
Lämpötilahistorian tiedonkeruupisteiden aikaväli minuutteina. Historiakäyrät
näyttävät aina 60 viimeistä keräyspistettä, joten käyrällä voidaan näyttää 1-60
tunnin historia.
1M (väli: 1M / 60M)
(Toiminto on deaktivoitu aktiivisen hälytyksen yhteydessä).
KERUUL. PÄÄLLE
Kompressorin päällekytkeytymisviive sekunteina.
30S (sisäisellä passiivisella
jäähdytyksellä 90 s)
(väli: 10S / 90S)
KERUUL. POIS
Lämmönkeruupumpun poiskytkentäviive sekunteina.
30S (väli: 10S / 60S)
H-KUUM.AIKA
= deaktivoi käyttöveden ylikuumennuksen ajanjakson (ei koske
D-järjestelmää).
PÄÄLLE = aktivoi käyttöveden ylikuumennuksen ajanjakson (ei koske
D-järjestelmää).
POIS
H-KUUM.AIKA ULK.
Ylikuumennuslämpötilan ylläpitoaika tunteina (D-järjestelmä ja MAA TAI KALLIO
lämmönlähteenä).
1H (väli: 1H / 10H)
Alavalikko INFORMAATIO ‑> SULATUS ( DHP-A-mallit)
Valikko on käytettävissä sulatuskortilla varustetuissa DHP-A-malleissa ja näytetään vain, jos valikossa HUOLTO ‑> ASENNUS-> JÄRJESTELMÄ ‑>
LÄMMÖNLÄHDE on valittu ILMA. Käytetään ulkoyksikön sulatuksen asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
SULATUSKÄYRÄ 0
Tässä määritetään + tai - -painikkeilla, millä lämmönkeruunesteen paluulämpötilalla sulatus voi käynnistyä ulkolämpötilassa 0 °C.
-10°C
(väli: ‑15°C / ‑5°C)
Näytössä oleva käyrä siirtyy ylös- tai alaspäin 0 °C kohdalla. Lisätietoa on kohdassa 12.11.
SULATUSKÄYRÄ
[ULKOLÄMPÖT.RAJA]
Tässä määritetään + tai - -painikkeilla, millä lämmönkeruunesteen paluulämpötilalla sulatus voi käynnistyä parametrin ULKOLÄMPÖ.RAJ asetetussa ulkolämpötilassa.
Säätö tehdään muuttamalla ULKOLÄMPÖT.RAJA—arvoa tällä arvolla.
ULKOLÄMPÖT.RAJAarvoa pienennetty 4°C
(väli: ‑8°C / ‑1°C)
Asteluku, joka näkyy SULATUSKÄYRÄN jälkeen näytössä, on ULKOLÄMPÖT.RAJAasetusarvo. Näytön oikeassa reunassa näkyy yhdistetty lämpötila.
Näytössä käyrä siirtyy ylös- tai alaspäin ULKOLÄMPÖT.RAJA-arvon kohdalla.
Lisätietoa on kohdassa 12.11.
SUL. LÄMPÖTILA
Lämpötila, joka shuntataan ulko-osaan sulatuksen yhteydessä.
15°C
(väli: 14°C / 20°C)
SULATUS POIS
Lämpötila, jonka keruuliuoksen paluulämpötilan anturin pitää saavuttaa, jotta
sulatus loppuisi.
11°C (väli: 7°C / 12°C)
ALLE 5°C SUL
Varmuussulatus suoritetaan, kun ulkolämpötila on ollut alle 5 °C asetetun
määrän päiviä, ulkoyksikköön shuntataan +20 °C 10 minuutin ajan.
7D
(väli:
MIN AIKA SUL
Minimiaikaväli minuutteina kahden sulatuksen välillä.
45M
(väli: 10M / 60M)
SUL. ANTURI
Näyttää ulkoyksikköön virtaavan ilman lämpötilan.
-
, 1D / 14D
Alavalikko HUOLTO ‑> OPTIMUM (Optimum-mallit)
Valikko on käytettävissä pyörimisnopeusohjatuilla kiertovesipumpuilla varustetuissa Optimum-malleissa ja näytetään vain, jos valikossa
HUOLTO ‑> ASENNUS-> JÄRJESTELMÄ ‑> LISÄYS ‑> OHJATTU KP on valittu PÄÄLLE. Käytetään kiertovesipumppujen asetusten muuttamiseen.
VMBMA220
59
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
KIERTOV. EROTUS
Haluttu lämpötilaero lämmitysjärjestelmän meno- ja paluulämpötilojen välillä.
8°C
(väli:
, 0°C / 15°C)
KERUUL. EROTUS
Haluttu lämpötilaero lämmönkeruujärjestelmän meno- ja paluulämpötilojen
välillä.
3°C
(väli:
, 0°C / 15°C)
KIERTOV. VIRTAUS
Lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpun pyörimisnopeuden ohjaus voltteina.
Suurempi jännite antaa suuremman kiertovesipumpun pyörimisnopeuden,
jolloin lämpötilaero on pienempi. Vastaavasti pienemmällä jännitteellä ero on
suurempi.
7V (väli: 3V / 10V)
3 ‑ 10 = manuaalisesti säädettävä pyörimisnopeus, jossa 3 on pieni jännite ja 10
on suuri jännite.
KERUUL.VIRTAUS
Lämmönkeruujärjestelmän kiertovesipumpun pyörimisnopeuden ohjaus voltteina. Suurempi jännite antaa suuremman lämmönkeruupumpun pyörimisnopeuden, jolloin lämpötilaero on pienempi. Vastaavasti pienemmällä jännitteellä ero
on suurempi.
10V (väli: 3V / 10V)
3 ‑ 10 = manuaalisesti säädettävä pyörimisnopeus, jossa 3 on pieni jännite ja 10
on suuri jännite.
KIERTOV. VAKIOV.
Jos KIERTOV. EROTUS arvoksi asetetaan , lämmitysjärjestelmän virtaus on
vakio tällä arvolla. Arvo annetaan voltteina.
7V (väli: 3V / 10V)
KERUUL. VAKIOV.
Jos KERUUL. EROTUS arvoksi asetetaan , lämmönkeruujärjestelmän virtaus on
vakio tällä arvolla. Arvo annetaan voltteina.
10V (väli: 3V / 10V)
KIERTOV. MIN.VIR
Pienin sallittu lämmitysjärjestelmän kiertovesipumpun ohjausjännite (pyörimisnopeus). Ellei lämmöntarvetta ole, voi kuitenkin olla tarpeen lukea järjestelmän
anturien lämpötilat ja kiertovesipumppua pitää siksi käyttää.
3V (väli: 3V / 10V)
MAKS. KV
Korkein haluttu menojohdon lämpötila käyttöveden tuotannossa.
55°C
(väli: 50°C / 65°C)
MIN KV.
Alin haluttu menojohdon lämpötila käyttöveden tuotannossa.
50°C
(väli: 30°C / 65°C)
Alavalikko HUOLTO -> HGW (DHP-H Opti Pro)
Valikko on käytettävissä kuumakaasuvaihtimella varustetuissa DHP-H Opti Pro –malleissa ja näytetään vain, jos valikossa HUOLTO ->
ASENNUS-> JÄRJESTELMÄ -> LISÄYS -> HGW-SHUNTTI on valittu PÄÄLLE. Käytetään kuumakaasuvaihtimen asetusten muuttamiseen.
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
HGW LÄMPÖTILA
Kuumakaasuvaihtimen jälkeisen HGW-anturin lämpötila (lämminvesivaraajaan
menevän menojohdon lämpötila) °C-asteina.
-
LÄMPÖTILAERO
Haluttu ero HGW-anturin ja lämminvesivaraajan käynnistysanturin lukemien
välillä.
20K
(väli: 15K / 35K)
KV EROTUS
Todellinen ero HGW-anturin ja lämminvesivaraajan käynnistysanturin lukemien
välillä.
-
KV LÄMMITYKSEEN
Lämmitystarpeen yhteydessä HGW-shuntti ohjaa virtauksen lämmitysjärjestelmään, kun painotettu arvo on suurempi kuin käyttöveden käynnistyslämpötilan ja tämän arvon summa. Esimerkki: 40°+3K = kun lämminvesivaraajan lämpötila on 43 °C, shuntti ohjaa virtauksen lämmitysjärjestelmään.
3K
(väli: 1K / 10K)
MAKS. LÄMPÖTILA
Lämminvesivaraajan veden maksimilämpötila. Lämpötila mitataan lämminvesivaraajan yläanturilla.
95°C
(väli: 60°C / 100°C)
Huom! Tämä voi olla käyttöveden lämpötila, jolloin järjestelmään on ehkä asennettava ulkoinen sekoitusventtiili.
HGW KÄYNNISTYS
Shuntin avauksen lähtökohta on se, kuinka monen sekunnin ajan HGW-shuntin
tulee avautua HGW-käynnistyksen yhteydessä.
7S
(väli: 0S / 30S)
HGW-shuntin avautumisaika täysin suljetusta täysin avoimeksi lämminvesivaraajan suuntaan on 30 sekuntia.
HGW ALUSTUS
Määrittää kuinka monen sekunnin kuluttua HGW-käynnistyksestä HGW-shuntin
säätely alkaa.
60S
(väli: 10S / 90S)
INTEGR. VIIVE
Integraalilaskennan viive sekunteina siitä, kun HGW:n integraaliarvo on saavutettu.
10S
(väli: 5S / 120S)
HGW SHUNTTIAIKA
Aika, jonka signaali on aktiivinen HGW-shuntin täydellistä avaamista tai
sulkemista varten.
35S
(väli: 15S / 60S)
HGW INT. RAJA
HGW:n integraaliarvo (raja-arvo).
60 (väli: 10 / 120)
HGW INTEGRAALI
Näyttää HGW integraalin arvon. Plus osoittaa, että shuntti avautuu lämminvesivaraajan suuntaan ja miinus, että shuntti avautuu lämmitysjärjestelmään.
-
60
VMBMA220
Valikko
Merkitys
Tehdasasetus
PULSSINLEVEYS
Määrittää kuinka kauan plus- tai miinussignaali shuntille on korkea HGWintegraalin saavuttamisen jälkeen.
0,25S
(väli: 0,20S / 1,00S)
PULSSIA
Näyttää shuntin nykyisen asennon HGW KÄYNNISTYKSEN lähtötilan suhteen.
Alussa arvo on nolla ja jokainen anturiin lähetetty + pulssi suurentaa laskuria
yhdellä. Miinuspulssi pienentää arvoa yhdellä.
-
VMBMA220
61
15 Vianetsintä
15.1 Hälytyslista
Näytetään hälytyksen yhteydessä. Hälytykset 1-5 kuitataan asettamalla käyttötilaksi POIS tai katkaisemalla jännitteensyöttö.
Viesti
Merkitys
SUURP.PRES. LAUENNUT
Suurpainepressostaatti lauennut. Kompressori pysähtyy. Käyttövettä ei lämmitetä.
PIENP.PRES. LAUENNUT
Lauennut pienpainepressostaatti. Kompressori pysähtyy. Käyttövettä ei lämmitetä.
M.SUOJA LAUENNUT
Lauennut moottorinsuoja (kompressorin ylivirtarele). Kompressori pysähtyy. Käyttövettä ei
lämmitetä.
KERUUL. LOPPU
Lämmönkeruuliuoksen menolämpötila on alempi kuin asetettu minimilämpötila.
Kompressori pysähtyy. Käyttövettä ei lämmitetä.
KERUUL.VIRTAUS PIENI
Virtausvahti ei aktiivinen viimeisen käynnistyksen yhteydessä. Kompressori pysähtyy.
Käyttövettä ei lämmitetä.
LISÄLÄMPÖ
Ylikuumenemissuoja lauennut. Ei lisälämpöä.
ULKOL.ANTURI
Vika ulkoanturissa. Laskuissa käytetään korvausarvoa 0°C.
MENOJ. ANTURI
Vika menojohdon lämpötilan anturissa. Kaikki pysähtyy paitsi lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppu.
PALUUJ. ANTURI
Vika paluujohdon anturissa. Paluuvesi = Menovesi ‑ 5 astetta käytössä. Laskettu menojohdon lämpötila rajoitetaan enintään 45 asteeseen.
KÄYTTÖV. ANTURI
Vika käynnistyslämpötilan anturissa. Käyttövettä ei lämmitetä.
SULATUSANTURI
Vika sulatusanturissa. Lämmitystä ja käyttöveden tuotantoa ohjataan ulkolämpötilan anturin
perusteella. (Koskee DHP-A-malleja)
PUH. M.SUOJA
Ulkoyksikön puhaltimen moottorisuoja lauennut. Kompressori pysähtyy. Käyttövettä ei lämmitetä. (Koskee DHP-A-malleja)
JÄÄHDYTYSANTURI
Vika anturissa. Jäähdytystoiminto pysähtyy.
15.2 Mittauspisteet
Anturien muunnostaulukko
Huom! Anturikaapelit pitää kytkeä irti ohjausyksiköstä ennen anturien resistanssimittausta.
Ulkolämpötilan anturi
Muut anturit
°C
Ohmia
°C
kilo-ohmia
-30
1884
0
66,3
-25
1443
5
52,4
-20
1115
10
41,8
-15
868
15
33,5
-10
681
20
27,1
-5
538
25
22,0
0
428
30
18,0
5
343
35
14,8
10
276
40
12,2
15
224
45
10,1
20
183
50
8,5
25
150
55
7,1
30
124
60
6,0
35
103
65
5,0
40
86
70
4,2
75
3,7
80
3,1
85
2,7
90
2,3
95
2,0
62
1. Irrota anturin kaapelit I/O-kortista.
2. Mittaa ensin anturi kaapeleineen.
3. Mittaa sitten pelkkä anturi.
VMBMA220
15.3 Tarkastuspisteet
Lämpötilat
Nimitys
Arvot
Tiivistymislämpötila
0,5 ‑ 1,5 °C yli menojohdon lämpötilan
Höyrystymislämpötila
7 ‑ 8 °C alempi kuin lämmönkeruunesteen paluulämpötila
Ylikuumeneminen
4 ‑ 8 K lämpötilaero
Patteripiiri
5 ‑10 K lämpötilaero
Lämmönkeruupiiri
2 ‑5 K lämpötilaero
Ylikuumeneminen R407C
1K
Paisuntaventtiili tahdasasetus
Nimitys
Asetukset
Danfoss TUBE R404A, 4,2 kW
Kierrä auki kolme kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R404A, 5,6 kW
Kierrä auki 5,5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R404A, 8,4 kW
Kierrä auki 5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBW R404A, 12,0 kW
Kierrä auki 5,25 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TEDS R404A, 15,3 kW
Kierrä auki 2,75 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R407C, 11,0 kW
Kierrä auki 6,25 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R407C, 17,0 kW
Kierrä auki 5,5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Katkaisupaine, pressostaatit
Kylmäaine
Pressostaatti
Katkaisupaine
R134a
(Koskee vain tiettyjä DHP-C-malleja)
Pienpainepressostaatti
0,03 MPa
Käyttöpressostaatti
1,80 MPa
Suurpainepressostaatti
2,45 MPa
R404A
(Koskee vain DHP-A-malleja)
Pienpainepressostaatti
0,08 MPa
Käyttöpressostaatti A
2,65 MPa
Käyttöpressostaatti B
2,85 MPa
Suurpainepressostaatti
3,10 MPa
Pienpainepressostaatti
0,08 MPa
Käyttöpressostaatti A
2,65 MPa
Käyttöpressostaatti B
2,85 MPa
Suurpainepressostaatti
3,10 MPa
R407C
VMBMA220
63
15.4 Käyntiongelma
Hälytys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
Ongelma – Hälytys PP (pienpainepressostaatti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
Ongelma – Hälytys SP (suurpainepressostaatti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
Ongelma – Hälytys MS (moottorisuoja) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Ongelma – Hälytys anturi (kaikki) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
Ongelma – Väärä vaihejärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
Ongelma – Hälytys LL (lisälämpö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
Ongelma – Hälytys Keruul. loppu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Ongelma – Hälytys Keruul. virtaus pieni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Ongelma – Hälytys lämmönkeruupumppu (vain Optimum) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Ongelma – Hälytys kiertovesipumppu (vain Optimum) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
Ongelma – Käyttöpressostaatti auki tai korkea kuumakaasun lämpötila(osoitetaan  näytön vasemmassa alakulmassa) . . . . . . . . . . . . . . . . 70
Vuoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71
Ongelma – Vuoto nestepuoli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
Melu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .72
Ongelma – Meluongelmia patterijärjestelmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
Ongelma – Voimakas kompressoriääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
Ongelma – Ulisevaa viheltävää ääntä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
Ongelma – Meluongelmia ‑ sekalaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Käyttövesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Ongelma – Lämpötila ja/tai määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Mukavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
Ongelma – Liian kylmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
Ongelma – Liian lämmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
Ongelma – Epätasainen sisälämpötila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Muita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Ongelma – Lämpöpumppu käy jatkuvasti, mutta ei valmistu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Ongelma – Käy sähkövastuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
Ongelma—Lisälämpö on käytössä mutta kompressori ei ole . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
Ongelma – Lisälämpö käynnistyy liian aikaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
Ongelma – Lyhyet käyntiajat lämmöntarpeesta huolimatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
Ongelma – Ulkoisen lisälämmön kytkentä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Ulkoyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Ongelma – Melua/korkea ääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Ongelma – Sulatusongelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Ongelma – Jäätä kertyy ulkoyksikön alle ja ympärille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Ongelma – Vettä ulkoyksikön ympärillä, perustusten kosteusvaurioriski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Hälytys
Ongelma – Hälytys PP (pienpainepressostaatti)
Syy
Vianetsintä
Toimenpide
1. Lämmönkeruupiirin roskasiivilä tukossa.
Tarkasta, ettei siivilä ole tukossa.
Puhdista siivilä tarvittaessa.
2. Ilmaa lämmönkeruupiirissä.
Kuuntele onko lämpöpumpussa tai lämmönkeruupiirissä ilmaa.
Ilmaa lämmönkeruupiiri asennusohjeen
mukaan.
3. Lämmönkeruupiirin hanat, päähana tai
täyttöliitäntä kiinni.
Tarkasta, että kaikki sulkuhanat/mahd. muut Avaa suljetut hanat.
hanat ovat auki.
4. Lämmönkeruupiirin kiertovesipumppu
on viallinen tai juuttunut.
Tarkasta:
• että kiertovesipumppu pyörii.
• että sulkuventtiilit ovat auki.
• ettei siivilä ole tukossa.
• ettei lämmitysjärjestelmässä ole ilmaa.
5. Johdinkatkos tai irronnut johdin pienpainepressostaatissa.
64
Kiertovesipumppu on voinut takertua.
Avaa siinä tapauksessa ilmausruuvi ja yritä
vapauttaa siipipyörä esim. ruuvitaltalla.
Avaa suljetut venttiilit ja hanat.
Tarkasta ja tarvittaessa puhdista roskasiivilä.
Ilmaa lämmitysjärjestelmä tarvittaessa asennusohjeen mukaan
• Tarkasta, että molemmat johtimet on
kytketty pressostaattiin.
Kytke irronneet johtimet.
• Tarkasta summerilla, ettei johtimissa ole
katkoksia. Irrota johtimet pressostaatista ja
piirikortista tätä mittausta varten.
Vaihda katkenneet johtimet.
VMBMA220
Syy
Vianetsintä
Toimenpide
6. Pienpainepressostaatti avautuu liian
aikaisin.
• Väärä pressostaatti asennettu.
Katkaisupaine on liian korkea. Katso
merkintä.
Vaihda pienpainepressostaatti, jos se avautuu liian aikaisin tai on aina auki.
• Viallinen pressostaatti. Avautuu korkeammassa paineessa kuin ilmoitettu (nimellispaine). Tarkasta painemittarilla.
• Viallinen pressostaatti, aina auki.
7. Väärän tyyppinen pakkasneste. Sen pitää
olla ohjeiden mukainen.
Tarkasta, että käytetään oikeaa pakkasnestettä.
Jos väärää pakkasnestettä on käytetty,
koko järjestelmä pitää tyhjentää ja täyttää
uudella seoksella.
8. Virheellinen pakkasnesteseos.
Pitoisuuden pitää olla ohjeiden mukainen.
Tarkasta seoksen jäätymispiste (refraktometrillä).
Ellei seos ole ohjeiden mukainen, se pitää
sekoittaa uudelleen ulkoisessa astiassa. Näin
siksi, koska nesteet eivät sekoitu toisiinsa,
jos ne lisätään suoraan järjestelmään.
9. Lyhyt aktiivinen keruuputkisto, esim.
lyhyt tai kuiva porausreikä, lyhyt pintamaaputkisto.
• Tarkasta keruuputkiston pituus ja vertaa
mitoitusohjeen keruuputkiston pituuteen.
Jos aktiivinen keruuputkisto on liian lyhyt,
lämpöpumppu ei saa riittävästi energiaa
lämmönlähteestä, jolloin energiantarve
katetaan lisälämmöllä.
• Tarkasta porausreiän yhteydessä lisäksi,
että reiässä on riittävästi vettä peittämään
keruuputkisto.
10. Liian pitkä keruuputkisto, liian suuri
painehäviö.
Tarkasta miten pitkää keruuputkistoa
käytetään ja onko useampaa silmukkaa
käytettäessä silmukat liitetty rinnan (eikä
sarjaan).
Jos keruuputkisto on pitempi kuin kyseiselle
lämpöpumpulle suositellaan, se pitää jakaa
useammaksi rinnan liitetyksi silmukaksi.
11. Paisuntaventtiili viallinen tai väärin säädetty.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
laitteiston ylikuumennus.
Ellei ylikuumennus vastaa kyseisen
kylmäaineen ohjeita, säädä paisuntaventtiiliä, kunnes arvo on oikein. Katso erillinen
kylmätekniikkaohje.
Tarkasta myös, että lämpömittari ja kapillaariputki ovat ehjät ja että lämpömittari on
oikein asennettu.
12. Kylmäainevajaus, järjestelmässä liian
vähän kylmäainetta.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
Ellei ylikuumennusta voi säätää paisuntaventtiilillä tai jos kapillaariputki/lämpömittari ovat vaurioituneet, vaihda ne.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian alhainen, laitteistossa on liian vähän
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa.
13. Tukos kuivaussuodattimessa.
Tarkasta lämpötilaero kuivaussuodattimen
yli. Se saa olla enintään 1 °C. Jos ero on tätä
suurempi, suodatin on tukossa. Mittaus
pitää tehdä laitteiston käydessä.
Jos epäilet kuivaussuodattimen tukkeutumista, vaihda se.
14. Tukkeutunut höyrystin vesipuolella.
Jos lämmönkeruupiirissä ei ole roskasiivilää,
roskat saattavat tarttua höyrystimeen ja
tukkia sen. Valitettavasti ei ole mitään helppoa tapaa tarkastaa onko höyrystin tukkeutunut.
Jos epäilet höyrystimen tukkeutuneen, voit
kokeilla sen huuhtelemista. Ellei se auta,
höyrystin on vaihdettava.
Se voidaan testata antamalla kompressorin
ja kiertovesipumppujen käydä. Tarkasta,
että kiertovesipumput toimivat (jos kiertovesipumpussa on ilmausruuvi, kierrä se
irti ja kokeile ruuvitaltalla pyöriikö siipipyörä).
Mittaa sitten molempien höyrystimen liitosputkien lämpötila:
Jos lämpötilaero on <1 °C, höyrystin on
luultavasti tukossa.
Jos lämpötilaero on noin 2-6 °C, höyrystin ei
luultavasti ole tukossa.
Jos lämpötilaero on >6 °C, höyrystin on
luultavasti tukossa.
VMBMA220
65
Syy
Vianetsintä
Toimenpide
15. Tukkeutunut höyrystin kylmäainepuolel- Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
la.
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
Jos epäilet, että esim. öljy on tukkinut
höyrystimen, voit kokeilla puhaltamalla
typpikaasua höyrystimen läpi öljyn poistamiseksi. Ellei se auta, höyrystin on vaihdettava.
Ongelma – Hälytys SP (suurpainepressostaatti)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämmitysjärjestelmän roskasiivilä tukossa.
Tarkasta, ettei siivilä ole tukossa.
Puhdista siivilä tarvittaessa.
2. Ilmaa lämmitysjärjestelmässä.
Kuuntele onko lämpöpumpussa tai lämmitysjärjestelmässä ilmaa.
Ilmaa lämmitysjärjestelmä asennusohjeen
mukaan.
3. Lämmitysjärjestelmässä kokonaan tai osittain suljettuja termostaatteja/venttiilejä.
Tarkasta, että lämmitysjärjestelmän termostaatit/venttiilit ovat auki.
Avaa kaikki termostaatit/venttiilit.
4. Kiertovesipumppu on viallinen tai juuttunut.
Saako kiertovesipumppu jännitteensyötön?
Varmista ohjausyksikön manuaalitestivalikossa, että kiertovesipumppu on aktiivinen.
Mittaa saako kiertovesipumppu jännitteensyötön. Jos pumppu saa jännitteen, mutta
ei pyöri, se voi olla juuttunut. Avaa siinä
tapauksessa ilmausruuvi ja yritä vapauttaa siipipyörä esim. ruuvitaltalla (ei koske
Optimum-sarjan lämpöpumppuja).
Ellei kiertovesipumppu saa jännitettä, mittaa tuleeko jännite ohjausyksikölle saakka,
katso kytkentäkaavio. Jos jännite tulee
ohjausyksikölle saakka, tarkasta ohjausyksikön ja kiertovesipumpun väliset komponentit.
Vaihda vialliset komponentit.
5. Lämmitysjärjestelmän päähana suljettu.
Tarkasta, että päähana on auki.
Avaa suljettu päähana.
6. Johdinkatkos tai irronnut johdin suurpainepressostaatissa.
• Tarkasta, että molemmat johtimet on
kytketty pressostaattiin.
Kytke irronneet johtimet.
• Tarkasta summerilla, ettei johtimissa ole
katkoksia. Irrota johtimet pressostaatista ja
piirikortista tätä mittausta varten.
Vaihda katkenneet johtimet.
• Väärä pressostaatti asennettu.
Katkaisupaine yhtä suuri tai suurempi kuin
suurpainepressostaatissa. Katso merkintä.
Jos käyttöpressostaatti ei avaudu, vaihda se.
7. Käyttöpressostaatti ei avaudu.
• Viallinen pressostaatti. Avautuu ilmoitettua
korkeammassa paineessa (nimellispaine).
Tarkasta painemittarilla.
• Viallinen pressostaatti, aina kiinni.
8. Suurpainepressostaatti avautuu liian
aikaisin.
• Väärä pressostaatti asennettu.
Katkaisupaine yhtä pieni tai pienempi kuin
käyttöpressostaatissa. Katso merkintä.
Vaihda suurpainepressostaatti, jos se avautuu liian aikaisin tai on aina auki.
• Viallinen pressostaatti. Avautuu ilmoitettua pienemmässä paineessa (nimellispaine).
Tarkasta painemittarilla.
• Viallinen pressostaatti, aina auki.
9. Ulkoinen järjestelmäshuntti, joka sulkeutuu ajastetusti.
Tarkasta onko järjestelmässä aikaohjattuja
shuntteja tai venttiilejä, jotka sulkevat koko
lämmitysjärjestelmän tai liian suuren osan
siitä.
Varmista, että käytettävissä on aina riittävän
suuri vesimäärä, johon lämpöpumppu voi
luovuttaa keräämänsä energian.
10. Väärinpäin asennettu vastaventtiili tai
vastaventtiili, jonka avautumispaine on liian
suuri.
• Tarkasta järjestelmän virtaussuunta ja että
vastaventtiili on oikeinpäin.
Käännä väärinpäin asennettu vastaventtiili.
• Tarkasta, että lämpöpumpun tuottama
paine on suurempi kuin vastaventtiilin
avautumispaine.
Jos epäilet, että vastaventtiilin avautumispaine on liian suuri, vaihda venttiili.
66
VMBMA220
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
11. Suuri painehäviö lämmitysjärjestelmässä.
• Roskia lämmitysjärjestelmässä.
Puhdista/huuhtele lämmitysjärjestelmä
tarvittaessa.
• Lämmitysjärjestelmässä kokonaan tai osittain suljettuja termostaatteja/venttiilejä.
• Alimitoitettu putkisto. Tarkasta, että lämpöpumpun tuottama paine on suurempi
kuin järjestelmän painehäviö.
12. Liian täysi kylmäainepiiri.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
13. Tukkeutunut lauhdutin vesipuolella.
Jos lämmitysjärjestelmässä ei ole roskasiivilää, roskat saattavat tarttua lauhduttimeen ja tukkia sen. Valitettavasti ei ole
mitään helppoa tapaa tarkastaa onko lauhdutin tukkeutunut.
Avaa kaikki termostaatit/venttiilit.
Ellei paineentuotto ole riittävä, lämmitysjärjestelmä voidaan mukauttaa liian suuren
painehäviön järjestelmäratkaisun mukaan.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian korkea, laitteistossa on liian paljon
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa.
Jos epäilet lauhduttimen tukkeutuneen,
voit kokeilla sen huuhtelemista. Ellei se
auta, se on vaihdettava.
Voit testata sen antamalla kompressorin ja
kiertovesipumppujen käydä ja tarkastamalla hetken kuluttua, että paineputki kuumenee ja että kiertovesipumput toimivat (jos
kiertovesipumpussa on ilmausruuvi, kierrä
se irti ja kokeile ruuvitaltalla pyöriikö siipipyörä).
Mittaa sitten molempien lauhduttimen liitosputkien lämpötila:
Jos lämpötilaero on <3 °C, lauhdutin on
luultavasti tukossa.
Jos lämpötilaero on noin 3-6 °C, lauhdutin
ei luultavasti ole tukossa.
Jos lämpötilaero on >13 °C, lauhdutin on
luultavasti tukossa.
14. Tukkeutunut lauhdutin kylmäainepuolel- Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
la.
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
Jos epäilet, että esim. öljy on tukkinut
lauhduttimen, voit kokeilla puhaltamalla
typpikaasua lauhduttimen läpi öljyn poistamiseksi. Ellei se auta, se on vaihdettava.
Ongelma – Hälytys MS (moottorisuoja)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Vaihe puuttuu tai lauennut varoke.
Tarkasta, että kaikki vaiheet löytyvät syöttöjännitteen liitinrimassa. Ellei näin ole, tarkasta varokkeet varokekaapissa.
Jos jokin vaihe puuttuu, tarkasta myös
talon pääkeskus. Jos vaihe puuttuu myös
pääkeskuksesta, ota yhteys sähköntoimittajaan.
Tarkasta lisäksi, että kaikki johtimet on
kiinnitetty kunnolla, että mahdolliset ruuviliittimet on kiristetty ja että johtimet ovat
kunnolla kiinni lehtijousiliittimien (phoenixliittimet) oikeissa aukoissa.
2. Pehmokäynnistin viallinen.
Tarkasta, että ohjausyksikön antaessa signaalin (pehmokäynnistimen liittimien A1
& A2 välillä on jännite), pehmokäynnistin
päästää kaikki kolme vaihetta kompressorille saakka.
Ellei pehmokäynnistin päästä kaikkia
vaiheita silloin, kun se saa signaalin ohjausyksiköltä, se pitää vaihtaa.
3. Kontaktori viallinen.
Tarkasta, että ohjausyksikön antaessa signaalin (kontaktorin liittimien A1 & A2 välillä
on jännite), kontaktori päästää kaikki kolme
vaihetta kompressorille saakka.
Ellei kontaktori päästä kaikkia vaiheita silloin, kun se saa signaalin ohjausyksiköltä, se
pitää vaihtaa.
VMBMA220
67
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
4. Moottorin suojaus viallinen tai väärin
säädetty.
Tarkasta pihtiampeerimittarilla milloin
moottorinsuojaus laukeaa. Tarkasta moottorinsuojauksen säätö. Vertaa taulukkoon.
Jos moottorinsuojaus on viallinen, vaihda
se.
5. Johdinkatkos.
Tarkasta syöttö moottorisuojalle/
pehmokäynnistimelle/kompressorille.
Vaihda vaurioituneet johtimet.
6. Kompressori viallinen.
Mittaa kaikkien vaiheiden jännite (yksitellen
nollan suhteen) kompressorista. Poikkeama
kolmen vaiheen keskiarvosta ei saa missään
vaiheessa olla yli 12 %. Mittaa käämien
impedanssi, jonka pitää olla sama kaikissa
käämeissä
Jos kompressori on viallinen, vaihda se.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Anturivika tai johdinvika.
• Anturijohtimet pitää kytkeä irti ohjausyksiköstä tai liitinrimasta ennen anturien
resistanssimittausta.
Jos anturin resistanssiarvo on oikea, johdin
on rikki.
Jos se on väärin säädetty, säädä se oikeaan
arvoon.
Ongelma – Hälytys anturi (kaikki)
• Mittaa ensin anturin johtimineen.
Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa
Mittauspisteet.
Jos anturin resistanssiarvo ei ole oikea,
anturi on rikki.
• Ellei mitattu arvo vastaa taulukon arvoa,
mittaa pelkkä anturi ja vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
Ongelma – Väärä vaihejärjestys
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Tulevat vaiheet ovat väärässä järjestyksessä
(koskee vain 3-vaihelämpöpumppuja).
• Jos näytössä näkyy teksti VAIHEJÄRJ.VIRHE
silloin, kun lämpöpumppuun kytketään
virta (näkyy vain ensimmäisten 10 minuutin ajan) viittaa se siihen, että vaiheet ovat
väärässä järjestyksessä.
Jos vaiheet ovat väärässä järjestyksessä,
vaihda kahden tulevan vaiheen paikat pääliittimessä ja tarkasta uudelleen vianmääritysohjeen mukaan.
• Tarkasta kompressorin käydessä
paineputken lämpötila tunnustelemalla
kädellä paineputkea. Sen pitää kuumentua
(ei vain haaleaksi) vielä jonkun matkan
päässä kompressorista, jos vaiheet ovat
oikeassa järjestyksessä.
• Jos kompressori käy vaiheet väärässä järjestyksessä, siitä voi kuulua epänormaalia
ääntä (korkea, koliseva), koska kompressori
käy väärään suuntaan.
Ongelma – Hälytys LL (lisälämpö)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Ylikuumenemissuoja on lauennut.
Tarkasta onko ylikuumenemissuoja lauennut.
Jos ylikuumenemissuoja on lauennut, palauta se.
2. Vaihe puuttuu.
• Tarkasta onko ylikuumenemissuoja lauennut.
Jos ylikuumenemissuoja on lauennut, palauta se.
• Tarkista onko piirikortissa tai ylikuumenemissuojassa irronneita tai vaurioituneita
johtimia.
Jos johtimet ovat irronneet/vaurioituneet,
kytke tai vaihda johtimet.
3. Ylikuumenemissuoja viallinen, ei voi palauttaa.
Paina palautuspainiketta. Mittaa onko tuloja lähtöliittimissä 230 V.
Vaihda viallinen ylikuumenemissuoja.
4. Vika menojohdon lämpötilan anturissa.
Tarkasta menojohdon lämpötilan anturin
lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Vaihda viallinen anturi.
Hälytys annetaan, kun piirikortin liittimen
L2 ja nollan (220) välillä ei ole 230 V jännite.
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
68
VMBMA220
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
5. Lämmitysjärjestelmän kierto puuttuu tai
se ei ole riittävä.
Tarkasta:
Kiertovesipumppu on voinut takertua.
Avaa siinä tapauksessa ilmausruuvi ja yritä
vapauttaa siipipyörä esim. ruuvitaltalla.
• että kiertovesipumppu pyörii
• että sulkuventtiilit ovat auki.
• ettei siivilä ole tukossa.
• ettei lämmitysjärjestelmässä ole ilmaa.
6. Sähkövastuksen uppoputki on silmukoita
vasten.
Avaa suljetut venttiilit ja hanat.
Tarkasta ja tarvittaessa puhdista roskasiivilä.
Ilmaa lämmitysjärjestelmä tarvittaessa asennusohjeen mukaan.
Tarkasta menojohdon lämpötila, kun ylikuumenemissuoja laukeaa. Se laukeaa tavallisesti noin 95 °C lämpötilassa.
Uppoputkea voi kammeta irti silmukoista
ruuvitaltalla tai vastaavalla. Uppoputken
pitää olla pystysuorassa.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Viallinen anturi.
Tarkasta anturin lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Vaihda viallinen anturi.
Ongelma – Hälytys Keruul. loppu
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
2. Liian alhainen lämmönkeruunesteen
lämpötila.
Tarkasta ohjausyksikön asetus HÄLYTYS
KERUUL.
Hälytys annetaan, kun lämmönkeruunesteen menolämpötila on yhtä suuri tai
alhaisempi kuin arvo HÄLYTYS KERUUL.
Tehdasasetuksena tämä toiminto ei ole
aktiivinen.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Väärä järjestelmä valittu ohjausyksikössä.
Tarkasta valinnat valikossa JÄRJESTELMÄ.
Vaihda tarvittaessa järjestelmä.
• Tarkasta, että pohjavesipumppu käy.
Pohjavesipumppu käynnistyy ja käy
yhdessä lämpöpumpun sisäänrakennetun
lämmönkeruupumpun kanssa.
Ongelma – Hälytys Keruul. virtaus pieni
Jos järjestelmässä ei ole virtausvahtia,
mutta ohjausyksikössä on valittu järjestelmä
virtausvahdilla (esim. VL+F), saadaan tämä
hälytys.
2. Liian pieni virtaus.
• Tarkasta virtausvahti.
• Tarkasta virtausvahdin kalibrointi/säätö.
• Onko lämmönvaihdin tukossa?
Tarkasta kytkentäkaavion avulla, että virtausvahti on kytketty oikein.
Tarkasta virtausvahtiohjeen avulla, että virtausvahti on asetettu oikealle työalueelle.
Jos lämmönvaihdin on tukossa, puhdista tai
vaihda se.
Ongelma – Hälytys lämmönkeruupumppu (vain Optimum)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Lämmönkeruupumpun sisäänrakennettu
hälytys on lauennut.
• Onko lämmönkeruupumpussa ilmaa?
Ilmaa lämmönkeruupiiri asennusohjeen
mukaan.
• Onko lämmönkeruupumppu takertunut?
Jos lämmönkeruupumppu on takertunut,
siinä on sisäänrakennettu tärytystoiminto,
joka yrittää täryttää lämmönkeruupumpun
irti enintään 5 kertaa. Ellei tämä onnistu,
annetaan hälytys.
Kokeile katkaisemalla lämpöpumpun jännitteensyöttö, jotta hälytys poistuu ja käytä
lämmönkeruupumppua sitten käsin. Jos
hälytys uusiutuu, toista menettely muutaman kerran. Ellei tämä auta, vaihda lämmönkeruupumppu.
VMBMA220
69
Ongelma – Hälytys kiertovesipumppu (vain Optimum)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Kiertovesipumpun sisäänrakennettu hälytys
on lauennut.
• Onko kiertovesipumpussa ilmaa?
Ilmaa lämmönkeruupiirissä. Ilmanpoisto on
selostettu asennusohjeessa.
• Onko kiertovesipumppu takertunut?
Jos kiertovesipumppu on takertunut, siinä
on sisäänrakennettu tärytystoiminto, joka
yrittää täryttää lämmönkeruupumpun
irti enintään 5 kertaa. Ellei tämä onnistu,
annetaan hälytys.
Kokeile katkaisemalla lämpöpumpun jännitteensyöttö, jotta hälytys poistuu ja käytä
kiertovesipumppua sitten käsin. Jos hälytys
uusiutuu, toista menettely muutaman kerran. Ellei tämä auta, vaihda kiertovesipumppu.
Ongelma – Käyttöpressostaatti auki tai korkea kuumakaasun lämpötila
(osoitetaan  näytön vasemmassa alakulmassa)
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Käyttöpressostaatti ei sulkeudu.
1. Kytke lämpöpumpun pääkatkaisin pois
päältä. Odota kunnes kompressori on ollut
pysähtyneenä vähintään 15 minuuttia.
Jos pressostaatti on kiinni, siltaa tilapäisesti pressostaatin johtimet ja kytke lämpöpumpun jännitteensyöttö päälle. Jos
symboli  näkyy näytössä, tarkoittaa se sitä,
että pressostaatti on kunnossa ja ongelma
on johtimissa tai piirikortissa.
2. Irrota kaksi johdinta pressostaatista.
Tarkasta summerilla onko pressostaatti
kiinni.
Jos pressostaatti on auki, kokeile naputtamalla varovasti pressostaatin päätä ruuvitaltalla ja tarkasta summerilla, onko pressostaatti sulkeutunut.
Vaihda pressostaatti, jos se takertelee toistuvasti.
2. Vika anturissa, näyttää > 120°C
Tarkasta anturin lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Vaihda viallinen anturi.
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
3. Liian korkea kuumakaasusignaali.
Tarkasta ohjausyksikön asetus PAINEPUTKI
(tehdasasetus on 120 °C).
Neliösymboli näkyy, kun paineputken
lämpötila on yhtä suuri tai korkeampi kuin
PAINEPUTKI-arvo.
4. Liian korkea ylikuumennus.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
laitteiston ylikuumennus.
Ellei ylikuumennus vastaa kyseisen
kylmäaineen ohjeita, säädä paisuntaventtiiliä, kunnes arvo on oikein. Katso erillinen
kylmätekniikkaohje.
Tarkasta myös, että lämpömittari ja kapillaariputki ovat ehjät ja että lämpömittari on
oikein asennettu.
5. Kylmäainevajaus, järjestelmässä liian
vähän kylmäainetta.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
70
VMBMA220
Ellei ylikuumennusta voi säätää paisuntaventtiilillä tai jos kapillaariputki/lämpömittari ovat vaurioituneet, vaihda ne.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian alhainen, laitteistossa on liian vähän
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa. Ellei vuodonilmaisinta ole käytettävissä, voit sivellä saippuavettä epäiltyihin
vuotokohtiin ja katsoa syntyykö kuplia.
Tarkasta myös näkyykö öljyä, sillä vuodon
yhteydessä kylmäainepiiristä poistuu myös
öljyä.
Vuoto
Ongelma – Vuoto nestepuoli
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Liitokset löysällä.
Etsi vuotopaikka.
• Kiristä liitos ja varmista, että se on tiivis
• Ellei liitos edelleenkään ole tiivis, vaihda
koko liitin tukiholkkeineen (vain pehmeät
putket).
2. Haljennut mutteri tai liitin.
Etsi vuotopaikka.
Vaihda mutteri tai liitin.
3. Viallinen tiiviste tai O-rengas.
Etsi vuotopaikka.
Vaihda tiiviste tai O-rengas.
4. Varoventtiiliin/venttiileihin ei ole liitetty
vedenpoistoletkua.
Tarkasta mistä varoventtiilistä puuttuu
vedenpoistoletku.
Asenna vedenpoistoletku normien mukaisesti.
5. Kylmän veden syöttöjohdon ja lämmitysjärjestelmän välinen täyttöventtiili ei ole
kiinni tai vuotaa.
Tarkasta vuotaako lämpimän puolen paisuntasäiliön varoventtiilistä jatkuvasti vettä.
Kokeile sulkemalla täyttöventtiili ja tarkasta
loppuuko veden tippuminen varoventtiileistä. Ellei näin käy, vaihda täyttöventtiili.
6. Lämpöpumpun tippakaukalossa ei ole
kondenssiveden poistoa.
Tarkista, että kondenssiveden poisto on
asennettu ja liitetty oikein.
Asenna kondenssiveden poistoputki, jonka
toinen pää on lattiakaivossa.
7. Puutteellinen kondenssieristys
kylmävesiputkissa ja/tai lämmönkeruuputkissa.
Etsi tiivistymispaikka.
Lämmönkeruuputkien pitää aina olla eristettyjä. Jos kylmävesiputkiin tiivistyvä kosteus aiheuttaa ongelmia, ne pitää eristää.
Vettä tiivistyy usein eristeen saumoihin ja
kulmiin. Paranna eristystä.
8. Vuoto juotosliitoksissa.
Etsi vuotopaikka.
Tyhjennä neste järjestelmästä, korjaa vuotokohdan juotos. Jos vuoto on lämmönvaihtimen liitosputkessa, pitää kylmäainepuolikin tyhjentää.
9. Vuoto lauhduttimen tyhjennyshanassa.
1. Varmista, että venttiili on täysin suljettu.
Ellei kansi ole tiivis, vaihda kansi tai koko
tyhjennyshana.
2. Tarkasta että kansi on tiivis.
10. Vuoto lauhduttimen ilmausventtiilissä.
Varmista, että se on täysin suljettu.
Jos venttiili on kunnolla kiinni, mutta vuotaa edelleen, vaihda venttiili.
11. Vuoto lämminvesivaraajan juotosliitoksissa.
Etsi vuotopaikka.
Jos vuoto on juotosliitoksessa, vaihda lämminvesivaraaja.
12. Liitosvuoto lämminvesivaraajassa.
• Tarkasta vuotaako lämpimän puolen paisuntasäiliön varoventtiilistä vettä.
Vaihda lämminvesivaraaja jos se vuotaa.
• Tarkasta vuotaako kylmän puolen varoventtiilistä vettä.
13. Liitosvuoto lauhduttimessa.
• Tarkasta, onko laitteistossa riittävästi
kylmäainetta.
Vaihda lauhdutin jos se vuotaa.
• Tarkasta vuodonilmaisimella lämpimän
puolen varoventtiili avaamalla venttiili.
14. Pakkasnestettä vuotaa paisuntasäiliön
(lämmönkeruujärjestelmä) varoventtiilistä.
Talvella porareiän letkujen ympärillä oleva
vesi voi jäätyä. Tietyissä tapauksissa jää voi
puristaa letkuja hieman kokoon. Letkun
tilavuuden pienentyessä pakkasneste täyttää paisuntasäiliön ja lopulta osa nesteestä
vuotaa ulos varoventtiilin kautta.
Kun porareiässä oleva jää sulaa ja letku
laajenee alkuperäiseen kokoonsa, muodostuu alipaine, jonka seurauksena säiliön
nestetaso laskee. Koska varoventtiili ei laske
säiliöön ilmaa, syntynyt alipaine voi puristaa
paisuntasäiliön kokoon.
VMBMA220
Pakkasnesteen vuotaminen varoventtiilistä
voidaan välttää vaihtamalla paisuntasäiliön
tilalle suurempi suljettu paisuntasäiliö.
Paisuntasäiliön kokoonpuristuminen voidaan välttää asentamalla järjestelmään alipaineventtiili.
71
Melu
Ongelma – Meluongelmia patterijärjestelmässä
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Joustoletkut puuttuvat.
Joustoletkujen tulee olla asennettu ohjeiden mukaan.
Asenna joustoletkut ohjeiden mukaan.
2. Väärin asennetut joustoletkut.
Joustoletkujen tulee olla asennettu ohjeiden mukaan.
Asenna joustoletkut ohjeiden mukaan.
3. Putkien asennus/ripustus.
Tarkasta ovatko ripustukset liian jäykät,
minkä tyyppisiä ja kokoisia ripustuksia on
käytetty ja/tai ovatko ne liian lähekkäin.
Jos havaitset virheen vianetsintäruudun
perusteella, suorita tarvittava korjaustoimenpide.
4. Naksahduksia.
• Määrittele milloin naksahtelua esiintyy,
lämmityskäytössä ja/tai käyttöveden tuotannon päättymisen yhteydessä?
Menojohtoon voidaan asentaa tasausastia,
jossa kuuma vesi voi sekoittua hieman
viileämpään veteen ennen kuin se virtaa
pattereihin.
• Etsi naksahtelujen lähde.
5. Kiertoääntä (suhinaa lämmitysjärjestelmästä).
Tarkasta lämmitysjärjestelmä.
• Suljetut venttiilit, kuristusventtiilit,
säätöventtiilit tai muut patterijärjestelmän
kuristukset voivat aiheuttaa kiertoääniä.
• Onko lämmitysjärjestelmän virtaus oikein
säädetty?
• Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä voi
aiheuttaa kiertoääntä.
Voit kokeilla voitelemalla seinien, katon ja
lattian läpiviennin silikonisuihkeella.
Jos virtauksen rajoittamiseen on käytetty
väärän tyyppistä venttiiliä, korvaa se oikeantyyppisellä venttiilillä.
Ellei lämmitysjärjestelmää ole säädetty
oikein, suorita säätö.
Voiko lämmitysjärjestelmää käyttää pienemmällä virtauksella?
Ongelma – Voimakas kompressoriääni
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Vaihe puuttuu.
1. Tarkasta, että lämpöpumpun tulevien vaiheiden välillä on 400 V jännite.
Tarkasta missä vaihe puuttuu ja korjaa.
Kompressori yrittää käynnistyä tai käy kahdella vaiheella.
2. Jos lämpöpumppu saa jännitteen, mittaa
jännite kaikista komponenteista kompressoriin saakka, katso kytkentäkaavio.
2. Koskettavat putket – värinää.
Etsi ongelman aiheuttava putki/putket.
Yritä poistaa värinät aiheuttava jännitys.
3. Kompressorivika.
Kuuntele onko kompressorin käyntiääni
epätavallisen voimakas.
Jos kompressori on viallinen, vaihda se.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Viheltävä paisuntaventtiili.
1. Mittaa ylikuumennus, säädä suositeltuun
arvoon.
Tarkasta loppuiko melu. Ellei jatka kohdasta
2.
2. Avaa ja sulje venttiili kokonaan.
Jatka kohdasta 3.
3. Säädä paisuntaventtiili suositeltuun ylikuumennusarvoon.
Ellei ongelma häviä, vaihda paisuntaventtiili.
Mittaa pehmokäynnistimen tulevat ja lähtevät vaiheet sekä ohjaussignaali ohjausyksiköstä, katso kytkentäkaavio.
Jos pehmokäynnistin on viallinen, vaihda
se.
Ongelma – Ulisevaa viheltävää ääntä
2. Melua pehmokäynnistimestä.
72
VMBMA220
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
3. Kompressorin IPR-venttiili avautuu.
Kompressorissa on sisäänrakennettu IPRventtiili, joka avautuu 28 ± 3 baarin paineessa.
Jos se avautuu liian alhaisessa paineessa,
vaihda kompressori.
Kun venttiili avautuu, kompressorin suur- ja
pienpainepuolen välinen paine-ero tasoittuu ja kuuluu sihisevä/viheltävä ääni.
Tarkasta avautuuko venttiili oikeassa paineessa liittämällä painemittari suur- ja pienpainepuolelle.
Kun venttiili avautuu, pienpainepuolen
paine nousee ja lähestyy suurpainepuolen
painetta.
Tarkasta missä paineessa venttiili alkaa
avautua.
Ongelma – Meluongelmia ‑ sekalaiset
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Pressostaattien suojaholkit värisevät.
Etsi värinämelun lähde.
Estä suojaholkkien värinä esim. eristysteipillä.
2. Värinämelua sähkölaitteista.
Tarkasta onko sähköportaita tai vastaavia,
jotka on kiinnitetty lämpöpumppuun ja
seinään. Näiden kautta voi siirtyä värinöitä
ja aiheuttaa melua.
Asenna ohjeiden mukaan.
3. Lämpöpumppu ei ole suorassa.
Tarkasta vesivaa'alla, että lämpöpumppu on
suorassa.
Ellei lämpöpumppu ole suorassa, säädä se
jaloilla oikeaan asentoon.
Tarkista, että lämpöpumppu seisoo tukevasti kaikilla neljällä jalalla.
Käyttövesi
Ongelma – Lämpötila ja/tai määrä
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Viallinen vaihtoventtiilimoottori.
Tarkasta vaihtoventtiilin toiminta ja että se
liikkuu ääriasennosta toiseen manuaalisessa
testikäytössä.
Jos moottori on viallinen, vaihda se.
2. Takertelevat venttiilisisäkkeet.
Irrota moottori ja yritä sulkea ja avata venttiili painamalla käyttövipu sisään.
Jos venttiili takertelee, pura ja puhdista se
tai vaihda venttiili.
Käyttöveden tuotannon aikana:
Ilmaa järjestelmä.
• Kuuntele ilman aiheuttamia ääniä.
Suuri lämpötilaero voi viitata ilmaan järjestelmässä.
Venttiili ei ole tiivis vaan päästää lämmintä
vettä pattereihin käyttövesituotannon
aikana.
3. Ilmaa TWS-silmukassa tai ulkovaipassa.
• Tarkasta meno- ja paluujohdon lämpötilaero.
4. Käyttövedentuotannon käynnistyslämpötila asetettu liian korkeaksi.
Varmista, että käynnistyslämpötila on oikein • Jos käynnistyslämpötila on liian korkea,
säädetty. Sen ei tulisi olla korkeampi kuin
laske se tehdasarvoon.
tehdasarvo.
• Jos kyseessä on järjestelmä, jossa on
korkea (>+8 °C) keruunesteen lämpötila,
käynnistyslämpötilaa on edelleen laskettava
pidemmän käyntiajan varmistamiseksi.
5. Anturivika, käyttövesianturi.
Tarkasta käyttövesianturin (käynnistysanturi) lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Käyttövesianturi käynnistää käyttövesituotannon.
Vaihda viallinen anturi.
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
VMBMA220
73
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
6. Suuri laskuvirtaus (>12 l/min).
Tarkasta kuinka monta litraa käyttövettä
(noin 40 °C) lasketaan hanoista minuutissa.
Mittaa hanavirtaus kellolla ja sangolla.
Jos käyttövesivirtaus on yli 12 l/min, se voi
vaikuttaa kerrostumiseen lämminvesivaraajassa ja heikentää käyttövesikapasiteettia.
Ehdotuksia toimenpiteiksi:
• Asenna paineenalennusventtiili sisääntulevaan kylmävesijohtoon.
• Vaihda sekoittajat, joiden virtaus on pienempi
• Sovita hanavirtaus lämminvesivaraajan
mukaan, älä avaa hanaa täysin.
7. Lämminvesivaraaja liian pieni tarpeeseen
nähden.
Miten suuri tarve ja mikä on lämminvesivaraajan kapasiteetti?
Vaihda suurempi varaaja tai täydennä
ulkoisella varaajalla.
Voit esim. täydentää järjestelmää MBH
TWS:llä tai sähkökäyttöisellä varaajalla.
8. Käyttöpressostaatti avautuu liian aikaisiin
(liian alhaisessa paineessa).
Tarkasta katkaisupaine painemittarilla.
Käyttövesituotanto päättyy, kun käyttöpressostaatti avautuu.
9. Liian pieni vaihtoala lämpöpumpun
tehon siirtämiseksi lämminvesivaraajaan.
(Vain erillisellä lämminvesivaraajalla varustetut lämpöpumput.))
10. Lämpöhäviöitä käyttövesijohdoissa.
Jos pressostaatti avautuu väärässä paineessa, vaihda se.
Uusi pressostaatti voidaan asentaa huoltoliitäntään (schräderventtiili).
Onko vaihtoala liian pieni?
Onko varaaja sovitettu ottamaan vastaan
lämpöpumpun teho?
Avaa käyttövesihana, mittaa lämpöpumpusta lähtevän käyttövesiputken lämpötila sekä
käyttöveden lämpötila. Lämpöpumpun ja
käyttöveden väliltä mitattu lämpötilaero
ilmaisee lämpöhäviön.
Esimerkkejä lämpöhäviöiden syistä:
• Pitkät käyttövesijohdot.
• Eristämättömät käyttövesijohdot.
• Käyttövesijohdot on vedetty kylmien tilojen läpi.
Muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa käyttöveden lämpötilaan:
Vaihda varaajaan, jolla on suurempi vaihtoala.
Jos havaitset jonkun vianetsintäruudussa
luetellun ongelman, korjaa se.
Lämpöpumpun käyttövesituotanto voidaan
tarkastaa nopeasti laskemalla käyttövettä
niin, että lämpöpumppu alkaa tuottaa
käyttövettä. Kun se on valmis, lue huippuanturin ja käynnistysanturin lämpötilat. Huippuanturin lämpötilan tulisi olla
50-55 °C ja käynnistysanturin 45-48 °C. Jos
nämä lämpötilat on saavutettu käyttövesituotannon päätyttyä, lämminvesivaraajassa
on oikea määrä oikean lämpöistä vettä.
• Onko järjestelmässä sekoitusventtiili?
Onko sekoitusventtiilin lämpötila-asetus
liian alhainen? Vuotaako sekoitusventtiili?
• Vika vesihanoissa? Vuoto termostaattiskoittajassa?
Mukavuus
Ongelma – Liian kylmä
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämpöpumpun ohjausyksikköä ei ole
säädetty asiakkaan tarpeiden/toiveiden
mukaan.
Tarkasta HUONE-, KÄYRÄ- ja MAKSasetukset.
Säädä virheelliset arvot lämpöpumpun
ohjausyksikössä.
HUONE = Haluttu sisälämpötila
KÄYRÄ = Tulee olla säädetty siten, että
haluttu sisälämpötila (HUONE) pidetään
ulkolämpötilasta riippumatta.
MAKS = Korkein menojohdon lämpötilan
asetusarvo ulkolämpötilasta riippumatta.
2. Väärä käyttötila lämpöpumpun ohjausyksikössä.
74
Tarkasta mikä käyttötila on asetettu.
VMBMA220
Jos väärä käyttötila on asetettu, vaihda se
halutuksi.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
3. Anturivika, ULKO/HUONE/MENOJOHTO/
PALUUJOHTO.
Tarkasta kunkin anturin lukema, onko arvo
uskottava/oikea?
Vaihda viallinen anturi.
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
4. Vaihtoventtiilit juuttunut käyttövesiasentoon.
1. Tarkasta vaihtoventtiilin moottorin
toiminta manuaalisella testikäytöllä. Ellei
moottorin asento muut manuaalisessa testikäytössä, tarkasta että jännite tulee moottorille saakka, katso kytkentäkaavio.
2. Irrota moottori ja yritä sulkea ja avata
venttiili painamalla käyttövipu sisään.
1. Saako moottori jännitteen kytkentäkaavion mukaan molemmissa käyttötiloissa?
MAN. TESTI – VAIHTOV. K-VESI
0= Patteriasento, varsi poispäin venttiilistä.
1=Käyttövesiasento, varsi venttiiliä vasten.
Jos jännite tulee moottorille, mutta varren
asento ei muutu, vaihda moottori.
2. Irrota ja puhdista takerteleva venttiili tai
vaihda venttiili.
5. Viallinen sähkövastus.
Tarkasta summerilla, että kaikki sähkövastuksen silmukat ovat ehjät.
Vaihda viallinen sähkövastus.
6. Lämpöpumppu on pysähtynyt liian
suuren paluulämpötilan vuoksi.
• Tarkasta ohjausyksikön asetus MAKS.
PALUULÄMP. Sen pitää olla sovitettu laitteiston suurimpaan menojohdon lämpötilaan
ja järjestelmän lämpötilaeroon niin, ettei se
katkaise liian suuren paluulämpötilan vuoksi, kun menojohdon lämpötila on suurimmassa arvossa.
Ellei ohjausyksikön asetusta MAKS.
PALUULÄMP. ole sovitettu järjestelmään
sopivaksi vianmääritysruudun mukaan,
säädä arvo oikeaksi.
Vaihda viallinen anturi.
• Tarkasta menojohdon lämpötilan anturin
lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Ellei ole, mittaa anturien resistanssi ja
vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa
Mittauspisteet.
7. HYSTEREESI-toiminto pysäyttää lämmöntuotannon.
Jos menojohdon lämpötila nousee niin
nopeasti, että HYSTEREESI-toiminto
pysäyttää lämmöntuotannon ennen kuin
INTEGRAALI saavuttaa arvon 0, taloon saattaa syntyä lämpöalijäämä.
• Tarkasta pysäytetäänkö lämmöntuotanto
siksi, koska hystereesiarvo on asetettu liian
alhaiseksi. (Katso tehdasasetus asennusohjeista.)
• Tarkasta pysäytetäänkö lämmöntuotanto siksi, koska lämmitysjärjestelmän
termostaatit/venttiili ovat kokonaan/osittain
kiinni.
• Kokeile suurentamalla HYSTEREESIarvoa, kunnes lämpöpumppu pysähtyy
INTEGRAALI-arvoon
• Avaa lämmitysjärjestelmän termostaatit/
venttiilit ja tarkasta, että lämpöpumppu
pysähtyy INTEGRAALI-arvoon
• Jos lämmitysjärjestelmä todetaan alimitoitetuksi, sitä pitää laajentaa (lisää lämpöä
luovuttavaa pintaa).
• Tarkasta pysäytetäänkö lämmöntuotanto
siksi, koska lämmitysjärjestelmä on alimitoitettu.
8. Lisälämmön ei anneta toimia riittävällä
teholla.
Tarkasta MAKS. PORTAAT –asetusarvo lämpöpumpun ohjausyksikössä.
Säädä tarvittaessa MAKS. PORTAAT –asetusarvoa lämpöpumpun ohjausyksikössä.
MAKS. PORTAAT ‑asetus on liian alhainen.
MAKS. PORTAAT 1 = 3 kW
MAKS. PORTAAT 1 = 3 kW
MAKS. PORTAAT 2 = 6 kW
MAKS. PORTAAT 2 = 6 kW
MAKS. PORTAAT 3 = 9 kW
MAKS. PORTAAT 3 = 9 kW
MAKS. PORTAAT 4 = 12 kW (vain DHP-A, ei
voi kytkeytyä kompressorin käydessä)
MAKS. PORTAAT 4 = 12 kW (vain DHP-A)
MAKS. PORTAAT 5 = 15 kW (vain DHP-A, ei
voi kytkeytyä kompressorin käydessä)
MAKS. PORTAAT 5 = 15 kW (vain DHP-A)
MAKS. PORTAAT +4 = 12 kW (vain DHP-A)
MAKS. PORTAAT +4 = 12 kW (vain DHPA, kytkeytyminen sallitaan kompressorin
käydessä)
MAKS. PORTAAT +5 = 15 kW (vain DHP-A)
MAKS. PORTAAT +5 = 15 kW (vain DHPA, kytkeytyminen sallitaan kompressorin
käydessä)
VMBMA220
75
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
9. Ulkoinen lisälämpö ei käynnisty, kun lämpöpumpun ohjausyksikkö pyytää lisälämpöä.
Jos käytetään ulkoista lisälämpöä, tarkasta
että se on kytketty oikein koekäyttämällä se
toiminnolla MAN. TESTI – LISÄLÄMPÖ ‑ 1.
Kytke ulkoinen lisälämpö ohjeiden mukaan.
Ellei se käynnisty manuaalisessa testikäytössä, tarkasta että käynnistyssignaali/jännite tulee lämpöpumpusta. Katso
sähkökytkentäkaavio.
Mittaa jännite ohjausyksikön liittimessä L2
Öljy/sähkö.
10. Lämmitysjärjestelmässä kokonaan tai
osittain suljettuja termostaatteja/venttiilejä.
Tarkasta, että lämmitysjärjestelmän termostaatit/venttiilit ovat auki.
Avaa kaikki termostaatit/venttiilit.
11. Lämpöpumpun ja lisälämmön
kokonaisteho on liian vähän suhteessa rakennuksen kokonaisenergiatarpeeseen.
Miten suuri on rakennuksen energiatarve?
Varmista, että käytettävissä oleva teho on
vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen
energiatarve.
12. Alimitoitettu lämmitysjärjestelmä.
Tarkasta nykyinen lämmitysjärjestelmä.
Mikä on lämpöpumpun teho?
Mille teholle lisälämpö on asetettu?
Mikä on lämmitysjärjestelmän mitoitettu
antoteho kullakin menojohdon lämpötilalla?
Mikä teho vaaditaan huoneen
lämpimänäpitämiseen?
13. Muuttuneet edellytykset.
Onko lämmitys- ja/tai käyttövesitarve
suurentunut?
Jos lämmitysjärjestelmä on mitoitettu
korkeammalle menojohdon lämpötilalle
kuin lämpöpumppu pystyy tuottamaan,
järjestelmää on sovitettava esim. laajentamalla lämpöä luovuttavaa pintaa.
Jos huone vaatii suuremman tehon kuin
lämmitysjärjestelmä pystyy luovuttamaan,
lämmitysjärjestelmää on laajennettava.
• Jos lämpöpumppu on alunperin mitoitettu Ellei lämpöpumppu kata tarvetta, korvaa
tietylle tarpeelle, mutta kulutus on lisäänty- se tehokkaammalla lämpöpumpulla tai
nyt, lämpöpumppu ei ehkä riitä pitämään
täydennä tehokkaammalla lisälämmöllä.
yllä haluttua huonelämpötilaa.
• Jos käyttöveden kulutus kasvaa, lämpöpumppu tuottaa suuremman osan ajasta
käyttövettä, jolloin lämmöntuotantoaika
vähenee (koskee vain VL-järjestelmää).
Ongelma – Liian lämmin
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämpöpumpun ohjausyksikköä ei ole
säädetty asiakkaan tarpeiden/toiveiden
mukaan.
Tarkasta HUONE-, KÄYRÄ- ja MIN-asetukset.
Säädä virheelliset arvot lämpöpumpun
ohjausyksikössä.
HUONE = Haluttu sisälämpötila.
KÄYRÄ = Tulee olla säädetty siten, että
haluttu sisälämpötila (HUONE) pidetään
ulkolämpötilasta riippumatta.
MIN = Alin menojohdon lämpötilan asetusarvo ulkolämpötilasta riippumatta.
2. Anturivika, ULKO/HUONE/MENOJOHTO.
Tarkasta kunkin anturin lukema, onko arvo
uskottava/oikea?
Vaihda viallinen anturi.
Mittaa anturin resistanssi. Vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa Mittauspisteet.
3. Viallinen vaihtoventtiilimoottori.
Moottorin pitää käyttötilasta riippuen
säätää venttiili toiseen ääriasentoon. Ellei
se tee tätä, lämminvesivaraajasta tuleva
kuuma vesi sekoittuu patteriveteen.
Tarkasta vaihtoventtiilin moottorin toiminta
manuaalisella testikäytöllä. Ellei moottorin
asento muutu manuaalisessa testikäytössä,
tarkasta että jännite tulee moottorille saakka, katso kytkentäkaavio.
Saako moottori jännitteen kytkentäkaavion
mukaan molemmissa käyttötiloissa?
MAN. TESTI – VAIHTOV. K-VESI
0=Patteriasento, varsi ulospäin venttiilistä.
1=Käyttövesiasento, varsi venttiiliä vasten.
Jos jännite tulee moottorille, mutta varren
asento ei muutu, vaihda moottori.
4. Takertelevat venttiilisisäkkeet.
Ellei venttiili ole tiivis, lämminvesivaraajasta
tuleva kuuma vesi sekoittuu patteriveteen.
76
Irrota moottori ja yritä sulkea ja avata venttiili painamalla käyttövipu sisään.
VMBMA220
Irrota ja puhdista takerteleva venttiili tai
vaihda venttiili.
Ongelma – Epätasainen sisälämpötila
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämpöpumpun ohjausyksikköä ei ole
säädetty asiakkaan tarpeiden/toiveiden
mukaan.
Tarkasta asetukset HUONE, KÄYRÄ, MIN,
MAKS, KÄYRÄ5, KÄYRÄ0, KÄYRÄ-5 JA
LÄMMITYS POIS.
Säädä virheelliset arvot lämpöpumpun
ohjausyksikössä.
HUONE = Haluttu sisälämpötila
KÄYRÄ = Tulee olla säädetty siten, että
haluttu sisälämpötila (HUONE) pidetään
ulkolämpötilasta riippumatta.
MIN = Alin menojohdon lämpötilan asetusarvo ulkolämpötilasta riippumatta (edellyttää, että LÄMMITYS POIS ei ole aktivoitu).
MAKS = Korkein menojohdon lämpötilan
asetusarvo ulkolämpötilasta riippumatta.
KÄYRÄ5, 0, ‑5 = Menojohdon lämpötilaa
voidaan säätää 5 astetta ylös- tai alaspäin
näissä ulkolämpötiloissa.
LÄMMITYS POIS = Pysäyttää kaiken lämmöntuotannon, kun ulkolämpötila on
yhtä suuri tai suurempi kuin asetettu arvo.
Lämmöntuotanto käynnistyy uudelleen,
kun ulkolämpötila laskee 3 astetta alle asetusarvon.
2. Väärin sijoitettu/asennettu anturi.
Tarkasta, että ulkoanturi ja mahdollinen huoneanturi on asennettu ohjeiden
mukaan ja kalibroitu.
• Tarkasta, että huoneanturi on asennettu
paikkaan, jossa lämpötila on tasainen ja
edustaa koko rakennusta. Kalibroi anturi
tarvittaessa. Vältä sijoittamasta sitä ulkoovien, ikkunoiden ja lämmönlähteiden
läheisyyteen.
• Asenna ulkoanturi ohjeiden mukaan ja
kalibroi se tarvittaessa.
Muita
Ongelma – Lämpöpumppu käy jatkuvasti, mutta ei valmistu
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Ilmaa lämmitysjärjestelmässä.
Kuuntele onko lämpöpumpussa tai lämmitysjärjestelmässä ilmaa.
Ilmaa lämmitysjärjestelmä asennusohjeen
mukaan.
2. Kylmäainevajaus, järjestelmässä liian
vähän kylmäainetta.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian alhainen, laitteistossa on liian vähän
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
3. Muuttuneet edellytykset. Onko lämmitysja/tai käyttövesitarve suurentunut?
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa. Ellei vuodonilmaisinta ole käytettävissä, voit sivellä saippuavettä epäiltyihin
vuotokohtiin ja katsoa syntyykö kuplia.
Tarkasta myös näkyykö öljyä, sillä vuodon
yhteydessä kylmäainepiiristä poistuu myös
öljyä.
• Jos lämpöpumppu on alunperin mitoitettu Ellei lämpöpumppu kata tarvetta, korvaa
tietylle tarpeelle, mutta kulutus on lisäänty- se tehokkaammalla lämpöpumpulla tai
nyt, lämpöpumppu ei ehkä riitä pitämään
täydennä tehokkaammalla lisälämmöllä.
yllä haluttua huonelämpötilaa.
• Jos käyttöveden kulutus kasvaa, lämpöpumppu tuottaa suuremman osan ajasta
käyttövettä, jolloin lämmöntuotantoaika
vähenee (koskee vain VL-järjestelmää).
VMBMA220
77
Ongelma – Käy sähkövastuksella
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Käyttötila LISÄLÄMPÖ on valittu.
Jos tämä käyttötila on valittu, lämmön- ja
käyttövedentuotantoon käytetään vain
lisälämpöä, ei kompressoria.
Jos käyttötila LISÄLÄMPÖ on valittu mutta
sitä ei haluta, vaihda käyttötilaan AUTO,
jolloin lämpöpumppu ohjaa sekä kompressoria että lisälämpöä.
2. Kompressori ei saa käydä ilmenneen
hälytyksen vuoksi.
Tarkasta mikä hälytys näkyy näytössä.
Korjaa ongelma ja kuittaa hälytys. Katso
kohta Käyntiongelmat ‑ Hälytys.
3. Integraaliarvo on saavuttanut lisälämmön Tarkasta ohjausyksikön integraaliarvo.
käynnistysrajan.
Jos lisälämpö käy siksi, koska integraali on
laskenut käynnistysarvoon, ohjausyksikkö
toimii niin kuin pitää. Lisätietoa on kohdassa Lämpöpumppu.
4. Ylikuumennuskäyttö (legionellatoiminto)
käynnissä.
Tarkasta onko lämpöpumppu ylikuumennustilassa. Katso kyseisen mallin ohjeet.
Ylikuumennus tapahtuu käyttövedentuotannon yhteydessä määritetyin väliajoin.
Kompressori aloittaa silloin käyttöveden
tuotannon. 2 minuutin kuluttua käynnistyy
lisälämpö, kompressori pysähtyy ja ylikuumennuslämpötila saavutetaan pelkästään
lisälämpö kytkettynä. Tämä ei edellytä
toimenpiteitä
5. Lämpöpumppu on pysähtynyt liian
korkean paluulämpötilan vuoksi.
• Tarkasta ohjausyksikön asetus MAKS.
PALUULÄMP. Sen pitää olla sovitettu laitteiston suurimpaan menojohdon lämpötilaan
ja järjestelmän lämpötilaeroon niin, ettei se
katkaise liian suuren paluulämpötilan vuoksi, kun menojohdon lämpötila on suurimmassa arvossa.
Ellei ohjausyksikön asetusta MAKS.
PALUULÄMP. ole sovitettu järjestelmään
sopivaksi vianmääritysruudun mukaan,
säädä arvo oikeaksi.
Vaihda viallinen anturi.
• Tarkasta menojohdon lämpötilan anturin
lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Ellei ole, mittaa anturien resistanssi ja
vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa
Mittauspisteet.
6. Kompressori käy väärään suuntaan.
Tulevat vaiheet ovat väärässä järjestyksessä
(koskee vain 3-vaihelämpöpumppuja).
Jos kompressori käy väärään suuntaan, se ei
pysty puristamaan kylmäainetta eikä tuota
myöskään oikeaa tehoa, jolloin ohjausyksikkö pyytää lisälämpöä.
• Jos näytössä näkyy teksti VAIHEJÄRJ.VIRHE
silloin, kun lämpöpumppuun kytketään
virta (näkyy vain ensimmäisten 10 minuutin ajan) viittaa se siihen, että vaiheet ovat
väärässä järjestyksessä.
Jos vaiheet ovat väärässä järjestyksessä,
vaihda kahden tulevan vaiheen paikat pääliittimessä ja tarkasta uudelleen vianmääritysohjeen mukaan.
• Tarkasta kompressorin käydessä
paineputken lämpötila tunnustelemalla
kädellä paineputkea. Sen pitää kuumentua
(ei vain haaleaksi) vielä jonkun matkan
päässä kompressorista, jos vaiheet ovat
oikeassa järjestyksessä.
• Jos kompressori käy vaiheet väärässä järjestyksessä, siitä voi kuulua epänormaalia
ääntä (korkea, koliseva), koska kompressori
käy väärään suuntaan.
7. Muuttuneet edellytykset. Onko lämmitysja/tai käyttövesitarve suurentunut?
• Jos lämpöpumppu on alunperin mitoitettu Ellei lämpöpumppu kata tarvetta, korvaa
tietylle tarpeelle, mutta kulutus on lisäänty- se tehokkaammalla lämpöpumpulla tai
täydennä tehokkaammalla lisälämmöllä.
nyt, lämpöpumppu ei ehkä riitä pitämään
yllä haluttua huonelämpötilaa.
• Jos käyttöveden kulutus kasvaa, lämpöpumppu tuottaa suuremman osan ajasta
käyttövettä, jolloin lämmöntuotantoaika
vähenee (koskee vain VL-järjestelmää).
Ongelma—Lisälämpö on käytössä mutta kompressori ei ole
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Käyttötila LISÄLÄMPÖ on valittu.
Jos tämä käyttötila on valittu, lämmön- ja
käyttövedentuotantoon käytetään vain
lisälämpöä, ei kompressoria.
Jos käyttötila LISÄLÄMPÖ on valittu mutta
sitä ei haluta, vaihda käyttötilaan AUTO,
jolloin lämpöpumppu ohjaa sekä kompressoria että lisälämpöä.
78
VMBMA220
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
2. Ylikuumennuskäyttö (legionellatoiminto)
käynnissä.
Tarkasta onko lämpöpumppu ylikuumennustilassa. Katso kyseisen mallin ohjeet.
Ylikuumennus tapahtuu käyttövedentuotannon yhteydessä määritetyin väliajoin.
Kompressori aloittaa silloin käyttöveden
tuotannon. 2 minuutin kuluttua käynnistyy
lisälämpö, kompressori pysähtyy ja ylikuumennuslämpötila saavutetaan pelkästään
lisälämpö kytkettynä. Tämä ei edellytä
toimenpiteitä, sillä toiminta on oikea.
3. Kompressori ei saa käydä ilmenneen
hälytyksen vuoksi.
Tarkasta mikä hälytys näkyy näytössä.
Korjaa ongelma ja kuittaa hälytys. Katso
kohta Käyntiongelmat ‑ Hälytys.
4. Lämpöpumppu on pysähtynyt liian
korkean paluulämpötilan vuoksi.
• Tarkasta ohjausyksikön asetus MAKS. Sen
pitää olla sovitettu laitteiston suurimpaan
menojohdon lämpötilaan ja järjestelmän
lämpötilaeroon niin, ettei se katkaise liian
suuren paluulämpötilan vuoksi, kun menojohdon lämpötila on suurimmassa arvossa.
• Ellei ohjausyksikön asetusta MAKS. ole
sovitettu järjestelmään sopivaksi vianmääritysruudun mukaan, säädä arvo oikeaksi.
• Jos anturi on viallinen, vaihda se.
• Tarkasta menojohdon lämpötilan anturin
lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Ellei ole, mittaa anturien resistanssi ja
vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa
Mittauspisteet.
5. Käyttöpressostaatti tai paineputken anturi on pysäyttänyt kompressorin.
Tarkasta näkyykö näytön vasemmassa
alakulmassa neliö. Jos näkyy, käyttöpressostaatti on auki tai paineputken anturi
hälyttää liian korkeasta lämpötilasta.
• Tarkasta summerilla onko käyttöpressostaatti kiinni.
• Lue paineputken anturin arvo ohjausyksikön valikosta LÄMPÖPUMPPU. Onko arvo
uskottava/oikea? Ellei ole, mittaa anturien
resistanssi ja vertaa resistanssitaulukkoon
kohdassa Mittauspisteet.
• Paineputken anturi on pysäyttänyt kompressorin ja se näyttää oikeaa lämpötilaa.
Syynä voi olla vuoto kylmäainepiirissä.
Jos käyttöpressostaatti on juuttunut
avoimeen asentoon, voit yrittää sen irrottamista naputtamalla varovasti pressostaatin päätä. Ellei tämä auta tai jos se juuttuu
toistuvasti avoimeen asentoon, vaihda pressostaatti.
Jos paineputken anturi on viallinen, vaihda
se.
Jos paineputken lämpötila nousee niin
korkeaksi, että kompressori pysäytetään,
aloita laitteiston vuodonetsinnällä. Korjaa
mahdolliset vuodot. Ellei vuotoa löydy, voit
kokeilla tyhjentämällä ja täyttämällä laitteiston. Käynnistä sitten lämpöpumppu ja tarkasta paineputken lämpötila. Ellei ongelma
häviä, vaihda kompressori.
6. Kompressorin sisäänrakennettu ylikuumenemissuoja (bimetallisuoja) on lauennut.
Tarkasta näyttääkö ohjausyksikkö, että
kompressori on käynnissä. Tarkasta siinä
tapauksessa onko pehmokäynnistimen liittimien A1 ja A2 välillä jännite. Tarkasta onko
kompressorin kaikissa liittimissä (L1, L2 ja
L3) jännite.
Jos kompressorin kaikissa kolmessa liittimessä on jännite eikä ylikuumenemissuoja
sulkeudu, kun kompressori on seisonut ja
jäähtynyt vähintään tunnin ajan, vaihda
kompressori.
7. Kompressori käy väärään suuntaan.
Tulevat vaiheet ovat väärässä järjestyksessä
(koskee vain 3-vaihelämpöpumppuja). Jos
kompressori käy väärään suuntaan, se ei
pysty puristamaan kylmäainetta eikä tuota
myöskään oikeaa tehoa, jolloin ohjausyksikkö pyytää lisälämpöä.
• Jos näytössä näkyy teksti VAIHEJÄRJ.VIRHE
silloin, kun lämpöpumppuun kytketään
virta (näkyy vain ensimmäisten 10 minuutin ajan) viittaa se siihen, että vaiheet ovat
väärässä järjestyksessä.
Jos vaiheet ovat väärässä järjestyksessä,
vaihda kahden tulevan vaiheen paikat pääliittimessä ja tarkasta uudelleen vianmääritysohjeen mukaan.
• Tarkasta kompressorin käydessä
paineputken lämpötila tunnustelemalla
kädellä paineputkea. Sen pitää kuumentua
(ei vain haaleaksi) vielä jonkun matkan
päässä kompressorista, jos vaiheet ovat
oikeassa järjestyksessä.
• Jos kompressori käy vaiheet väärässä järjestyksessä, siitä voi kuulua epänormaalia
ääntä (korkea, koliseva), koska kompressori
käy väärään suuntaan.
VMBMA220
79
Ongelma – Lämpöpumppu ottaa liikaa energiaa
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämmitysjärjestelmän roskasiivilä tukossa.
Tarkasta, ettei siivilä ole tukossa.
Puhdista siivilä tarvittaessa.
2. Kompressori ei saa käydä ilmenneen
hälytyksen vuoksi.
Tarkasta mikä hälytys näkyy näytössä.
Korjaa ongelma ja kuittaa hälytys. Katso
kohta Käyntiongelmat ‑ Hälytys.
3. Väärä virtaus lämpöpumpun lämpimällä
puolella.
Tarkasta lämpömittarilla lämpöpumpun
meno- ja paluujohdon lämpötilaero (∆t).
Eron tulisi olla noin 7-10 °C (vaihtelee
kylmäaineesta riippuen). Pienellä lämpötilaerolla lämpöpumpun hyötysuhde on
huonompi.
Säädä järjestelmä niin, että lämpötilaero on
oikea.
4. Väärä virtaus lämmönkeruupiirissä.
Tarkasta lämpömittarilla meno- ja paluujohdon lämpötilaero (∆t). Ero ei saisi olla yli
4 °C. Suurella lämpötilaerolla lämpöpumpun
hyötysuhde on huonompi.
Jos lämpötilaero on yli 4 °C, selvitä mistä
se johtuu. Esim.: roskia siivilässä, rajoituksia
järjestelmässä, järjestelmässä suuri painehäviö.
5. Lämpöpumpun ohjausyksikköä ei ole
säädetty asiakkaan tarpeiden/toiveiden
mukaan.
Tarkasta HUONE-, KÄYRÄ- ja MIN-asetukset.
Säädä virheelliset arvot lämpöpumpun
ohjausyksikössä.
HUONE = Haluttu sisälämpötila
KÄYRÄ = Tulee olla säädetty siten, että
haluttu sisälämpötila (HUONE) pidetään
ulkolämpötilasta riippumatta.
MIN = Alin menojohdon lämpötilan asetusarvo ulkolämpötilasta riippumatta.
6. Ylikuumennuskäytön väli on muutettu
tehdasasetusta pienempään arvoon. Tämä
johtaa siihen, että lämpöpumppu käy laskettua useammin ylikuumennustilassa.
Tarkasta ylikuumennuskäytön väli ohjausyksikössä, katso mallikohtaiset ohjeet.
Jos ylikuumennuskäyttöjen väli on tiheämpi, se selittää miksi laitteisto ottaa laskettua
enemmän virtaa. Väliä ei kuitenkaan tarvitse
suurentaa, sillä välin muuttamiselle voi olla
jokin syy.
7. Lämpöpumppu on pysähtynyt liian
korkean paluulämpötilan vuoksi.
• Tarkasta ohjausyksikön asetus MAKS.
PALUULÄMP. Sen pitää olla sovitettu laitteiston suurimpaan menojohdon lämpötilaan
ja järjestelmän lämpötilaeroon niin, ettei se
katkaise liian suuren paluulämpötilan vuoksi, kun menojohdon lämpötila on suurimmassa arvossa.
Ellei ohjausyksikön asetusta MAKS.
PALUULÄMP. ole sovitettu järjestelmään
sopivaksi vianmääritysruudun mukaan,
säädä arvo oikeaksi.
Vaihda viallinen anturi.
• Tarkasta menojohdon lämpötilan anturin
lukema, onko arvo uskottava/oikea?
Ellei ole, mittaa anturien resistanssi ja
vertaa resistanssitaulukkoon kohdassa
Mittauspisteet.
8. Kompressori käy väärään suuntaan.
Tulevat vaiheet ovat väärässä järjestyksessä
(koskee vain 3-vaihelämpöpumppuja). Jos
kompressori käy väärään suuntaan, se ei
pysty puristamaan kylmäainetta eikä tuota
myöskään oikeaa tehoa, jolloin ohjausyksikkö pyytää lisälämpöä.
• Jos näytössä näkyy teksti VAIHEJÄRJ.VIRHE
silloin, kun lämpöpumppuun kytketään
virta (näkyy vain ensimmäisten 10 minuutin ajan) viittaa se siihen, että vaiheet ovat
väärässä järjestyksessä.
• Tarkasta kompressorin käydessä
paineputken lämpötila tunnustelemalla
kädellä paineputkea. Sen pitää kuumentua
(ei vain haaleaksi) vielä jonkun matkan
päässä kompressorista, jos vaiheet ovat
oikeassa järjestyksessä.
• Jos kompressori käy vaiheet väärässä järjestyksessä, siitä voi kuulua epänormaalia
ääntä (korkea, koliseva), koska kompressori
käy väärään suuntaan.
80
VMBMA220
Jos vaiheet ovat väärässä järjestyksessä,
vaihda kahden tulevan vaiheen paikat pääliittimessä ja tarkasta uudelleen vianmääritysohjeen mukaan.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
9. Käyttöpressostaatti tai paineputken anturi on pysäyttänyt kompressorin.
Tarkasta näkyykö näytön vasemmassa
alakulmassa neliö. Jos näkyy, käyttöpressostaatti on auki tai paineputken anturi
hälyttää liian korkeasta lämpötilasta.
Jos käyttöpressostaatti on juuttunut
avoimeen asentoon, voit yrittää sen irrottamista naputtamalla varovasti pressotaatin
päätä. Ellei tämä auta tai jos se juuttuu
toistuvasti avoimeen asentoon, vaihda pressostaatti.
• Tarkasta summerilla onko käyttöpressostaatti kiinni.
• Lue paineputken anturin arvo ohjausyksikön valikosta LÄMPÖPUMPPU. Onko arvo
uskottava/oikea? Ellei ole, mittaa anturin
resistanssi ja vertaa asennusohjeen resistanssitaulukkoon.
• Paineputken anturi on pysäyttänyt kompressorin ja se näyttää oikeaa lämpötilaa.
Syynä voi olla vuoto kylmäainepiirissä.
10. Paisuntaventtiili viallinen tai väärin säädetty.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla
laitteiston ylikuumennus.
Tarkasta myös, että lämpömittari ja kapillaariputki ovat ehjät ja että lämpömittari on
oikein asennettu.
11. Kylmäainevajaus, järjestelmässä liian
vähän kylmäainetta.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
Jos paineputken anturi on viallinen, vaihda
se.
Jos paineputken lämpötila nousee niin
korkeaksi, että kompressori pysäytetään,
aloita laitteiston vuodonetsinnällä. Korjaa
mahdolliset vuodot. Ellei vuotoa löydy, voit
kokeilla tyhjentämällä ja täyttämällä laitteiston. Käynnistä sitten lämpöpumppu ja tarkasta paineputken lämpötila. Ellei ongelma
häviä, vaihda kompressori.
Ellei ylikuumennus vastaa kyseisen
kylmäaineen ohjeita, säädä paisuntaventtiiliä, kunnes arvo on oikein. Katso erillinen
kylmätekniikkaohje.
Ellei ylikuumennusta voi säätää paisuntaventtiilillä tai jos kapillaariputki/lämpömittari ovat vaurioituneet, vaihda ne.
Ellei alijäähdytys <<Ei uusissa malleissa!>>
ole oikealla tasolla kyseisen kylmäaineen
suhteen vaan on liian alhainen, laitteistossa
on liian vähän kylmäainetta. Käytä oikeaa
menettelytapaa (kylmäaineen tyyppistä
riippuen) oikean kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa. Ellei vuodonilmaisinta ole käytettävissä, voit sivellä saippuavettä epäiltyihin
vuotokohtiin ja katsoa syntyykö kuplia.
Tarkasta myös näkyykö öljyä, sillä vuodon
yhteydessä kylmäainepiiristä poistuu myös
öljyä.
12. Liian täysi kylmäainepiiri.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
13. Lyhyt aktiivinen keruuputkisto, esim.
lyhyt tai kuiva porausreikä, lyhyt pintamaaputkisto.
14. Muuttuneet edellytykset. Onko lämmitys- ja/tai käyttövesitarve suurentunut?
• Tarkasta keruuputkiston pituus ja vertaa
mitoitusohjeen keruuputkiston pituuteen.
• Tarkasta porausreiän yhteydessä lisäksi,
että reiässä on riittävästi vettä peittämään
keruuputkisto.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian suuri, laitteistossa on liian paljon
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos aktiivinen keruuputkisto on liian lyhyt,
lämpöpumppu ei saa riittävästi energiaa
lämmönlähteestä, jolloin energiantarve
katetaan lisälämmöllä.
• Jos lämpöpumppu on alunperin mitoitettu Ellei lämpöpumppu kata tarvetta, korvaa
tietylle tarpeelle, mutta kulutus on lisäänty- se tehokkaammalla lämpöpumpulla tai
nyt, lämpöpumppu ei ehkä riitä pitämään
täydennä tehokkaammalla lisälämmöllä.
yllä haluttua huonelämpötilaa.
• Jos käyttöveden kulutus kasvaa, lämpöpumppu tuottaa suuremman osan ajasta
käyttövettä, jolloin lämmöntuotantoaika
vähenee (koskee vain VL-järjestelmää).
VMBMA220
81
Ongelma – Lisälämpö käynnistyy liian aikaisin
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Lämpöpumpun ohjausyksikköä ei ole
säädetty asiakkaan tarpeiden/toiveiden
mukaan.
Tarkasta asetukset HUONE, KÄYRÄ,
INTEGRAALI A1 ja INTEGRAALI A2.
Säädä virheelliset arvot lämpöpumpun
ohjausyksikössä.
HUONE = Haluttu sisälämpötila
KÄYRÄ = Tulee olla säädetty siten, että
haluttu sisälämpötila (HUONE) pidetään
ulkolämpötilasta riippumatta.
INTEGRAALI A1 = Kompressorin käynnistysarvo.
INTEGRAALI A2 = Lisälämmön käynnistysarvo (laskettu A1:n perusteella).
2. Kylmäainevajaus, järjestelmässä liian
vähän kylmäainetta.
Tarkasta painemittarilla ja lämpömittarilla,
että laitteiston ylikuumennus vastaa käytettyä kylmäainetta.
Tarkasta samalla tavoin, että laitteiston alijäähdytys on oikea. Katso erillinen kylmätekniikkaohje.
3. Lyhyt aktiivinen keruuputkisto, esim.
lyhyt tai kuiva porausreikä, lyhyt pintamaaputkisto.
• Tarkasta keruuputkiston pituus ja vertaa
mitoitusohjeen keruuputkiston pituuteen.
• Tarkasta porausreiän yhteydessä lisäksi,
että reiässä on riittävästi vettä peittämään
keruuputkisto.
Ellei alijäähdytys ole oikealla tasolla
kyseisen kylmäaineen suhteen vaan on
liian alhainen, laitteistossa on liian vähän
kylmäainetta. Käytä oikeaa menettelytapaa
(kylmäaineen tyyppistä riippuen) oikean
kylmäainemäärän täyttämiseen.
Jos epäilet vuotoa kylmäainepiirissä, suorita
piirin vuodonetsintä ja korjaa vuoto tarvittaessa. Ellei vuodonilmaisinta ole käytettävissä, voit sivellä saippuavettä epäiltyihin
vuotokohtiin ja katsoa syntyykö kuplia.
Tarkasta myös näkyykö öljyä, sillä vuodon
yhteydessä kylmäainepiiristä poistuu myös
öljyä.
Jos aktiivinen keruuputkisto on liian lyhyt,
lämpöpumppu ei saa riittävästi energiaa
lämmönlähteestä, jolloin energiantarve
katetaan lisälämmöllä.
Jos keruuputkisto on pitempi kuin kyseiselle
lämpöpumpulle suositellaan, se pitää jakaa
useammaksi rinnan liitetyksi silmukaksi.
4. Liian pitkä keruuputkisto, liian suuri
painehäviö.
Tarkasta miten pitkää keruuputkistoa
käytetään ja onko useampaa silmukkaa
käytettäessä silmukat liitetty rinnan (eikä
sarjaan).
5. Muuttuneet edellytykset. Onko lämmitysja/tai käyttövesitarve suurentunut?
• Jos lämpöpumppu on alunperin mitoitettu Ellei lämpöpumppu kata tarvetta, korvaa
tietylle tarpeelle, mutta kulutus on lisäänty- se tehokkaammalla lämpöpumpulla tai
täydennä tehokkaammalla lisälämmöllä.
nyt, lämpöpumppu ei ehkä riitä pitämään
yllä haluttua huonelämpötilaa.
• Jos käyttöveden kulutus kasvaa, lämpöpumppu tuottaa suuremman osan ajasta
käyttövettä, jolloin lämmöntuotantoaika
vähenee (koskee vain VL-järjestelmää).
Ongelma – Lyhyet käyntiajat lämmöntarpeesta huolimatta
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Liian suureksi asetettu HUONE ja/tai KÄYRÄarvo yhdessä lämmitysjärjestelmän kanssa,
jossa on heikko virtaus johtuen esim.
suljetuista patteriventtiileistä, liian pienistä
pattereista tai liian pienestä vesimäärästä.
Ahdas järjestelmä ohuilla putkilla voi
aiheuttaa saman oireen.
Tarkasta, että lämpöpumppu käynnistyy,
menojohdon lämpötila nousee nopeasti
mutta paluulämpötila ei juurikaan muutu.
Säädä HUONE ja KÄYRÄ-arvoa tarvittaessa.
Varmista, että virtaus lauhduttimen ja lämmityspiirin yli on riittävä.
Jos näin käy ja hystereesitoiminto pysäyttää lämpöpumpun, jolloin menojohdon
lämpötila laskee nopeasti niin, että lämpöpumppu haluaa käynnistyä uudelleen,
mutta ei saa tehdä sitä ohjauksen aikaehtojen vuoksi, viittaa se siihen, että lämpöpumppu ei pysty siirtämään riittävästi
lämpöä lauhduttimesta.
Tässä tapauksessa hystereesi useimmiten
käynnistää ja pysäyttää lämpöpumpun.
82
VMBMA220
Ongelma – Ulkoisen lisälämmön kytkentä
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Lisälämpö on virheellisesti kytketty. Ei käynnisty, kun ohjausyksikkö antaa signaalin.
Tarkista kytkennät ohjeen/kytkentäkaavion
mukaan. Testaa toiminta manuaalisessa
tilassa.
Jos lisälämpö on kytketty virheellisesti,
kytke se ohjeen mukaan.
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Ulkoyksikön sijoitus.
Tarkasta voiko ulkoyksikön siirtää sopivammalle paikalle.
Sijoituspaikkaa valittaessa ei tarvitse ottaa
huomioon ilmansuuntaa. Ulkoyksikköä ei
myöskään tarvitse sijoittaa mahdollisimman
lähelle lämpöpumppua, vaan sen voi sijoittaa jopa 30 ”putkimetrin” päähän.
2. Liitäntä/seinäläpivienti.
Varmista, että laitteisto on asennettu asennusohjeen mukaan.
Jäykkä ankkurointi voi aiheuttaa sen, että
ääni välittyy ulkoyksiköstä seinän kautta
taloon.
Ulkoyksikkö
Ongelma – Melua/korkea ääni
Onko ulkoyksikkö ankkuroitu seinään?
Ongelma – Sulatusongelma
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
1. Ulkoanturin sijoitus/kalibrointi.
Tarkista, että ulkoanturi on asennettu oikein
asennusohjeen mukaan ja että se on kalibroitu oikein.
Asenna ohjeiden mukaan ja kalibroi se
tarvittaessa. Vaihtoehtoisesti ulkoanturin
voi asentaa ulkoyksikön taakse noin 20 cm
päähän ulkoyksikön takaseinästä.
2. Lämmönkeruunesteen meno/paluulämpötila.
Tarkasta lämpötilat lämpömittarilla.
Kalibroi tarvittaessa lämpöpumpun ohjausyksikön KERUUL. MENO ja KERUUL. PALUU
‑arvot.
3. Sulatusshuntti ei säätele oikein.
Tarkasta manuaalisella testillä, että sulatusshuntti avaa ja sulkee virtauksen sulatussäiliön yli.
Jos moottori on viallinen, vaihda se.
Jos moottorin asento muuttuu testikäytössä, mutta sulatus ei toimi, irrota
moottori ja yritä sulkea ja avata venttiili
painamalla käyttövipu sisään.
Jos venttiili takertelee, pura ja puhdista se
tai vaihda venttiili.
Ongelma – Jäätä kertyy ulkoyksikön alle ja ympärille
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Riittämätön vedenpoisto.
Muodostuuko ulkoyksikön alle ja ympärille
paljon jäätä, koska sulamisvedet eivät voi
valua pois?
Ohjaa vesi pois ulkoyksikön alta ja ympäriltä
tai
Asenna tippakaukalo, jonka vedenpoistoletku menee sisäkaivoon tai sadevesikaivoon. HUOM! Vedenpoistoletkuun on ehkä
asennettava lämmityskaapeli.
Ongelma – Vettä ulkoyksikön ympärillä, perustusten kosteusvaurioriski
Syy
Vianmääritys
Toimenpide
Riittämätön vedenpoisto.
Tiettyinä ajanjaksoina ulkoyksikön sulatuksessa syntyy suuria määrä vettä (20-40 l/
vrk), jotka pitää ohjata pois ulkoyksikön
luota.
Salaojita maa ulkoyksikön alla ja ympärillä
niin, että se pystyy imemään sulatuksessa
syntyvät vesimäärät
tai
Asenna tippakaukalo, jonka vedenpoistoletku menee sisäkaivoon tai sadevesikaivoon. HUOM! Vedenpoistoletkuun on ehkä
asennettava lämmityskaapeli.
VMBMA220
83
16 Tekniset tiedot
Ilma/vesi-lämpöpumppu
Kylmäaine
DHP-A Opti
Tyyppi
Määrä
kg
6
8
10
12
R404A
0,95
R404A
1,45
R404A
1,50
R404A
1,60
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
Kompressori
Tyyppi
Öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,4
0,5
0,6
Sähkövastus, 5-portainen
kW
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Käynnistysvirta
A
14
25
29
32
Turvakytkin
A
103/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/3014/3515
163/204/255/256
/257/3014/3515
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,4
0,5
0,6
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
Turvakytkin
A
253/324/405
253/324/405
323/404/505
323/404/505
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,00
2,85
7,02
3,10
8,20
2,85
9,84
3,00
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,90
7,96
9,85
11,3
3,26
3,45
3,29
3,35
Ottoteho 2
kW
1,8
2,3
3,0
3,4
Nimellisvirtaus 8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,32
0,14
0,49
0,22
0,58
0,22
0,64
0,28
Ulkoinen paine 9
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
88
103
74
102
56
101
98
93
C
-20
-20
-20
-20
C
C
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
Suorituskyky 10
Alin ulkolämpötila, jossa kompressori käynnistyy
o
Maks./min. lämpötila
o
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,3
180
2,2
180
2,7
180
2,7
l
1,0
1,3
1,3
1,6
Lauhdutin
Höyrystin
Jäätymisenestoaine
Etyleeniglykolin + Vesi ratkaisu joiden jäätymispiste on alle -30 ° C
13
Yksiköiden lukumäärä
Sisäyksikkö
Ulkoyksikkö
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
2
2
2
2
690x596x1845
260
690x596x1845
260
690x596x1845
260
690x596x1845
268
Paino täytettynä
kg
440
440
440
448
Äänitehotaso 11
dB(A)
42,5
47,7
45,5
48,1
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
94
94
94
94
Paino täytettynä
kg
99
99
99
99
Äänitehotaso, pieni/suuri 12
dB(A)
53/63
53/63
54/67
54/67
Puhaltimen kierrosluku, pieni/suuri
r/min
450/600
450/600
500/800
500/800
Ilmavirta, pieni/suuri
m3/h
2500/3200
2500/3200
2500/3900
2500/3900
m
210(105+105)
131(65+65)
70(35+35)
76(38+38)
Putkien enimmäispituus (Ø 28 mm kupariputki lämpöpumpun ja ulkoyksikön
välillä)
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
A2W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
2)
A7W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
3)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
4)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
6)
12 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
7)
15 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee.
10
) Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
84
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja A7W45 (EN 12102) mukaan.
Äänentehotaso mitattu EN ISO 3741 mukaan.
Propyleeniglykolia tai etanolia ei saa käyttää.
14)
Lämpöpumppu ja 12 kW sähkövastus.
15)
Lämpöpumppu ja 15 kW sähkövastus.
11)
12)
13)
VMBMA220
Ilma/vesi-lämpöpumppu
Kylmäaine
DHP-A
Tyyppi
Määrä
kg
6
8
10
12
R404A
0,95
R404A
1,45
R404A
1,50
R404A
1,60
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
Kompressori
Tyyppi
Öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,6
0,6
0,6
Sähkövastus, 5-portainen
kW
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Käynnistysvirta
A
14
25
29
32
Turvakytkin
A
103/164/205/206/
257/2514/3015
163/164/205/206/
257/2514/3015
163/164/205/206/
257/3014/3515
163/204/255/256/
257/3014/3515
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,6
0,6
0,6
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
Turvakytkin
A
253/324/405
253/324/405
323/404/505
323/404/505
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,00
2,85
7,02
3,10
8,20
2,85
9,84
3,00
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,90
7,96
9,85
11,3
3,26
3,45
3,29
3,35
Ottoteho 2
kW
1,8
2,3
3,0
3,4
Nimellisvirtaus 8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,32
0,14
0,49
0,22
0,58
0,22
0,64
0,28
Ulkoinen paine 9
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
46
46
83
43
69
42
95
52
C
-20
-20
-20
-20
C
C
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
Suorituskyky 10
Alin ulkolämpötila, jossa kompressori käynnistyy
o
Maks./min. lämpötila
o
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,3
180
2,2
180
2,7
180
2,7
1,0
1,3
1,3
1,6
Lauhdutin
Höyrystin
l
Jäätymisenestoaine 13
Etyleeniglykolin + Vesi ratkaisu joiden jäätymispiste on alle -30 ° C
Yksiköiden lukumäärä
Sisäyksikkö
Ulkoyksikkö
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
2
2
2
2
690x596x1845
260
690x596x1845
260
690x596x1845
260
690x596x1845
268
Paino täytettynä
kg
440
440
440
448
Äänitehotaso 11
dB(A)
42,5
47,7
45,5
48,1
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
94
94
94
94
Paino täytettynä
kg
99
99
99
99
Äänitehotaso, pieni/suuri 12
dB(A)
53/63
53/63
54/67
54/67
Puhaltimen kierrosluku, pieni/suuri
r/min
450/600
450/600
500/800
500/800
Ilmavirta, pieni/suuri
m3/h
2500/3200
2500/3200
2500/3900
2500/3900
m
210(105+105)
131(65+65)
70(35+35)
76(38+38)
Putkien enimmäispituus (Ø 28 mm kupariputki lämpöpumpun ja ulkoyksikön
välillä)
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
A2W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
2)
A7W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
3)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
4)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
6)
12 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
7)
15 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee.
10
) Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja A7W45 (EN 12102) mukaan.
Äänentehotaso mitattu EN ISO 3741 mukaan.
Propyleeniglykolia tai etanolia ei saa käyttää.
14)
Lämpöpumppu ja 12 kW sähkövastus.
15)
Lämpöpumppu ja 15 kW sähkövastus.
11)
12)
13)
VMBMA220
85
Ilma/vesi-lämpöpumppu
Kylmäaine
DHP-AL Opti
Tyyppi
Määrä
kg
6
8
10
12
R404A
0,95
R404A
1,45
R404A
1,50
R404A
1,60
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,4
0,5
0,6
Sähkövastus, 5-portainen
kW
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Käynnistysvirta
A
14
25
29
32
Turvakytkin
A
103/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/3014/3515
163/204/255/256
/257/3014/3515
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,4
0,5
0,6
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
Turvakytkin
A
253/324/405
253/324/405
323/404/505
323/404/505
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,00
2,85
7,02
3,10
8,20
2,85
9,84
3,00
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,90
7,96
9,85
11,3
3,26
3,45
3,29
3,35
Ottoteho 2
kW
1,8
2,3
3,0
3,4
Nimellisvirtaus 8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,32
0,14
0,49
0,22
0,58
0,22
0,64
0,28
Ulkoinen paine 9
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
88
103
74
102
56
101
98
93
C
-20
-20
-20
-20
C
C
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
Suorituskyky 10
Alin ulkolämpötila, jossa kompressori käynnistyy
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
o
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,3
180
2,2
180
2,7
180
2,7
1,0
1,3
1,3
1,6
Lauhdutin
Höyrystin
l
Jäätymisenestoaine 13
Etyleeniglykolin+Vesiratkaisujoidenjäätymispisteonalle-30°C
Yksiköiden lukumäärä
Sisäyksikkö
Lämminvesivaraaja
Ulkoyksikkö
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
3
3
3
3
690x596x1538
154
690x596x1538
154
690x596x1538
154
690x596x1538
162
Paino täytettynä
kg
158
159
160
168
äänitehotaso 11
dB(A)
42,5
47,7
45,5
48,1
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
690x596x1538
172
690x596x1538
690x596x1538
690x596x1538
172
172
172
Paino täytettynä
kg
352
352
352
352
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
94
94
94
94
Paino täytettynä
kg
99
99
99
99
äänitehotaso, pieni/suuri 12
dB(A)
53/63
53/63
54/67
54/67
Puhaltimen kierrosluku, pieni/suuri
r/min
450/600
450/600
500/800
500/800
Ilmavirta, pieni/suuri
m3/h
2500/3200
2500/3200
2500/3900
2500/3900
m
210(105+105)
131(65+65)
70(35+35)
76(38+38)
Putkien enimmäispituus (Ø 28 mm kupariputki lämpöpumpun ja ulkoyksikön
välillä)
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
A2W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
2)
A7W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
3)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
4)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
6)
12 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
7)
15 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee.
10
) Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
86
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja A7W45 (EN 12102) mukaan.
Äänentehotaso mitattu EN ISO 3741 mukaan.
Propyleeniglykolia tai etanolia ei saa käyttää.
14)
Lämpöpumppu ja 12 kW sähkövastus.
15)
Lämpöpumppu ja 15 kW sähkövastus.
11)
12)
13)
VMBMA220
Ilma/vesi-lämpöpumppu
Kylmäaine
DHP-AL
Tyyppi
Määrä
kg
6
8
10
12
R404A
0,95
R404A
1,45
R404A
1,50
R404A
1,60
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,6
0,6
0,6
Sähkövastus, 5-portainen
kW
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
3/6/9/12/15
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Käynnistysvirta
A
14
25
29
32
Turvakytkin
A
103/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/2514/3015
163/164/205/206
/257/3014/3515
163/204/255/256
/257/3014/3515
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
Nimellisteho, kiertovesipumput/puhallin
kW
0,4
0,6
0,6
0,6
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
Turvakytkin
A
253/324/405
253/324/405
323/404/505
323/404/505
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,00
2,85
7,02
3,10
8,20
2,85
9,84
3,00
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,90
7,96
9,85
11,3
3,26
3,45
3,29
3,35
Ottoteho 2
kW
1,8
2,3
3,0
3,4
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,32
0,14
0,49
0,22
0,58
0,22
0,64
0,28
Ulkoinen paine 9
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
46
46
83
43
69
42
95
52
C
-20
-20
-20
-20
C
C
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
20/-25
55/20
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
Alin ulkolämpötila, jossa kompressori käynnistyy
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
o
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,3
180
2,2
180
2,7
180
2,7
1,0
1,3
1,3
1,6
Lauhdutin
Höyrystin
l
Jäätymisenestoaine 13
Etyleeniglykolin+Vesiratkaisujoidenjäätymispisteonalle-30°C
3
3
3
3
690x596x1538
154
690x596x1538
154
690x596x1538
154
690x596x1538
162
Yksiköiden lukumäärä
Sisäyksikkö
Lämminvesivaraaja
Ulkoyksikkö
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
Paino täytettynä
kg
158
159
160
168
äänitehotaso 11
dB(A)
42,5
47,7
45,5
48,1
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
690x596x1538
172
690x596x1538
690x596x1538
690x596x1538
172
172
172
Paino täytettynä
kg
352
352
352
352
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
630x1175x1245
94
94
94
94
Paino täytettynä
kg
99
99
99
99
äänitehotaso, pieni/suuri 12
dB(A)
53/63
53/63
54/67
54/67
Puhaltimen kierrosluku, pieni/suuri
r/min
450/600
450/600
500/800
500/800
Ilmavirta, pieni/suuri
m3/h
2500/3200
2500/3200
2500/3900
2500/3900
m
210(105+105)
131(65+65)
70(35+35)
76(38+38)
Putkien enimmäispituus (Ø 28 mm kupariputki lämpöpumpun ja ulkoyksikön
välillä)
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
A2W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
2)
A7W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput ja ulkoyksikön).
3)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
4)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
6)
12 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
7)
15 kW sähkövastus (kompressori pysäytettynä).
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee.
10
) Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja A7W45 (EN 12102) mukaan.
Äänentehotaso mitattu EN ISO 3741 mukaan.
Propyleeniglykolia tai etanolia ei saa käyttää.
14)
Lämpöpumppu ja 12 kW sähkövastus.
15)
Lämpöpumppu ja 15 kW sähkövastus.
11)
12)
13)
VMBMA220
87
Lämpöpumppu lämmönkeruuliuos/ DHP-C
vesi
Kylmäaine
Tyyppi
Määrä
kg
6
8
10
4H
5H
7H
R407C
1,20
R407C
1,30
R407C
1,45
R134a
0,90
R134a
1,00
R134a
1,10
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,2
3,2
3,2
Rakennepaine
MPa
3,1
3,1
3,1
2,45
2,45
2,45
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
2,0
400
2,3
400
3,6
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,2
0,2
0,4
0,2
0,2
0,3
Sähkövastus, 3-portainen
kW
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
Käynnistysvirta 3
A
12
10
18
12
10
18
Turvakytkin
A
104/165/206
164/165/206
164/165/206
104/165/206
164/165/206
164/165/206
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
*
*
*
*
*
*
Sähkövastus, 3-portainen
kW
*
*
*
*
*
*
Käynnistysvirta
A
*
*
*
*
*
*
Turvakytkin
A
*
*
*
*
*
*
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,33
4,04
7,51
4,34
9,40
4,24
-
-
-
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,38
7,40
9,24
3,20
4,50
5,50
3,41
3,57
3,51
2,70
2,90
2,90
Ottoteho 1
kW
1,3
1,7
2,2
-
-
-
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,36
0,14
0,49
0,19
0,62
0,24
0,20
0,08
0,28
0,12
0,37
0,14
Ulkoinen paine 7
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
39
51
39
44
78
40
43
47
63
50
60
43
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
C
C
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
65/20
20/-10
65/20
20/-10
65/20
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,03
1,80
0,03
1,80
0,03
1,80
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
2,45
2,45
2,45
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,6
180
1,9
180
2,1
180
1,6
180
1,9
180
2,1
l
0,7
1,2
1,6
0,7
1,2
1,6
l
*
*
*
*
*
*
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Lauhdutin
Höyrystin
Kuumakaasuvaihdin
Jäätymisenestoaine
Yksiköiden lukumäärä
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
1
1
1
1
1
1
690x596x1845
210
690x596x1845
215
690x596x1845
225
690x596x1845
210
690x596x1845
215
690x596x1845
225
Paino täytettynä
kg
390
395
405
390
395
405
äänitehotaso 11
dB(A)
47,3
43,7
45,6
47,3
43,7
45,6
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
B07W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
2)
B07W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
3)
IEC61000 mukaan.
4)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
6)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
7)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee. Nämä
arvot edellyttävät jäähdytyspiireissä Ø 40x2,4 putkea.
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Varoke vaihe L1 (koossa 4 on 1-vaihekompressori)
88
Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja BOW45 (EN 12102) mukaan.
*) Ei käytettävissä tässä versiossa.
10)
11)
VMBMA220
Lämpöpumppu lämmönkeruuliuos/ DHP-H Opti Pro
vesi
Kylmäaine
Tyyppi
Määrä
6
8
10
12
16
kg
R407C
1,15
R407C
1,30
R407C
1,40
R407C
1,55
R407C
1,70
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
400
5,6
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,3
0,3
0,3
0,3
0,4
Sähkövastus, 3-portainen
kW
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
Käynnistysvirta 3
A
12
10
18
17
18
Turvakytkin
A
104/165/206
164/165/206
164/165/206
164/205/256
204/205/256
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
*
*
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,3
0,3
0,3
0,3
*
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
*
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
*
Turvakytkin
A
254/325/406
254/325/406
324/405/506
324/405/506
*
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,33
4,04
7,51
4,34
9,40
4,24
11,0
4,20
16,4
3,99
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,38
7,40
9,24
10,6
15,6
3,41
3,57
3,51
3,39
3,19
Ottoteho 1
kW
1,3
1,7
2,2
2,6
4,1
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,36
0,14
0,49
0,19
0,62
0,24
0,71
0,28
1,02
0,39
Ulkoinen paine 7
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
80
105
80
103
63
100
45
102
52
96
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
C
C
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
1,6
180
1,9
180
2,1
180
2,1
180
2,9
l
0,7
1,2
1,6
1,6
2,2
l
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Lauhdutin
Höyrystin
Kuumakaasuvaihdin
Jäätymisenestoaine
Yksiköiden lukumäärä
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
1
1
1
1
1
690x596x1845
231
690x596x1845
231
690x596x1845
231
690x596x1845
240
690x596x1845
244
Paino täytettynä
kg
411
411
411
420
424
äänitehotaso 11
dB(A)
45,4
41,5
44,7
49,2
49,9
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
B07W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
2)
B07W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
3)
IEC61000 mukaan.
4)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
6)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
7)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee. Nämä
arvot edellyttävät jäähdytyspiireissä Ø 40x2,4 putkea.
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Varoke vaihe L1 (koossa 4 on 1-vaihekompressori)
Scroll
POE
Etyleeniglykoli/
etanoli
Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja BOW45 (EN 12102) mukaan.
*) Ei käytettävissä tässä versiossa.
10)
11)
VMBMA220
89
Lämpöpumppu lämmönkeruuliuos/ DHP-H
vesi
Kylmäaine
Tyyppi
Määrä
4
6
8
10
12
16
kg
R407C
0,75
R407C
1,20
R407C
1,30
R407C
1,45
R407C
1,55
R407C
2,00
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,7
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
400
5,6
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,2
0,2
0,2
0,4
0,5
0,5
Sähkövastus, 3-portainen
kW
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
Käynnistysvirta 3
A
17
12
10
18
17
18
Turvakytkin
A
169+104/105/166
104/165/206
164/165/206
164/165/206
164/205/256
204/205/256
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
2,7
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
*
*
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,2
0,2
0,2
0,4
0,5
*
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
*
Käynnistysvirta
A
17
58
76
97
108
*
Turvakytkin
A
204/255/326
254/325/406
254/325/406
324/405/506
32/40/506
*
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
3,52
3,90
5,33
4,04
7,51
4,34
9,40
4,24
11,0
4,20
16,4
3,99
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
3,42
5,38
7,40
9,24
10,6
15,6
3,05
3,41
3,57
3,51
3,39
3,19
Ottoteho 1
kW
0,9
1,3
1,7
2,2
2,6
4,1
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,20
0,09
0,36
0,14
0,49
0,19
0,62
0,24
0,71
0,28
1,02
0,39
Ulkoinen paine 7
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
37
52
39
51
39
44
78
40
70
59
37
54
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
C
C
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2.65/2.85
0,08
2.65/2.85
0,08
2.65/2.85
0,08
2.65/2.85
0,08
2.65/2.85
0,08
2.65/2.85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
180
0,8
180
1,6
180
1,9
180
2,1
180
2,1
180
2,9
l
0,7
0,7
1,2
1,6
1,6
2,2
l
*
*
*
*
*
*
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Lauhdutin
Höyrystin
Kuumakaasuvaihdin
Jäätymisenestoaine
Yksiköiden lukumäärä
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
1
1
1
1
1
1
690x596x1845
225
690x596x1845
229
690x596x1845
229
690x596x1845
229
690x596x1845
238
690x596x1845
242
Paino täytettynä
kg
405
409
409
409
418
422
äänitehotaso 11
dB(A)
45,5
47,3
43,7
45,6
48,5
56,8
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
B07W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
2)
B07W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
3)
IEC61000 mukaan.
4)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
6)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
7)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee. Nämä
arvot edellyttävät jäähdytyspiireissä Ø 40x2,4 putkea.
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Varoke vaihe L1 (koossa 4 on 1-vaihekompressori)
90
Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja BOW45 (EN 12102) mukaan.
*) Ei käytettävissä tässä versiossa.
10)
11)
VMBMA220
Lämpöpumppu lämmönkeruuliuos/ DHP-L Opti
vesi
Kylmäaine
Tyyppi
Määrä
6
8
10
12
16
kg
R407C
1,20
R407C
1,30
R407C
1,45
R407C
1,55
R407C
2,00
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
400
5,6
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,3
0,3
0,3
0,3
0,4
Sähkövastus, 3-portainen
kW
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
Käynnistysvirta 3
A
12
10
18
17
18
Turvakytkin
A
104/165/206
164/165/206
164/165/206
164/205/256
204/205/256
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
*
*
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,3
0,3
0,3
0,3
*
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
*
Käynnistysvirta
A
58
76
97
108
*
Turvakytkin
A
254/325/406
254/325/406
324/405/506
324/405/506
*
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
5,33
4,04
7,51
4,34
9,40
4,24
11,0
4,20
16,4
3,99
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
5,38
7,40
9,24
10,6
15,6
3,41
3,57
3,51
3,39
3,19
Ottoteho 1
kW
1,3
1,7
2,2
2,6
4,1
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,36
0,14
0,49
0,19
0,62
0,24
0,71
0,28
1,02
0,39
Ulkoinen paine 7
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
80
105
80
103
63
100
45
102
52
96
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
C
C
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
*
1,6
*
1,9
*
2,1
*
2,1
*
2,9
l
0,7
1,2
1,6
1,6
2,2
l
*
*
*
*
*
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Lauhdutin
Höyrystin
Kuumakaasuvaihdin
Jäätymisenestoaine
Yksiköiden lukumäärä
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
1
1
1
1
1
690x596x1538
145
690x596x1538
150
690x596x1538
155
690x596x1538
165
690x596x1538
175
Paino täytettynä
kg
151
157
162
172
184
äänitehotaso 11
dB(A)
44,5
43,5
46,7
48,2
49,9
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
B07W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
2)
B07W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
3)
IEC61000 mukaan.
4)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
6)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
7)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee. Nämä
arvot edellyttävät jäähdytyspiireissä Ø 40x2,4 putkea.
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Varoke vaihe L1 (koossa 4 on 1-vaihekompressori)
Scroll
POE
Etyleeniglykoli/
etanoli
Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja BOW45 (EN 12102) mukaan.
*) Ei käytettävissä tässä versiossa.
10)
11)
VMBMA220
91
Lämpöpumppu lämmönkeruuliuos/ DHP-L
vesi
Kylmäaine
Tyyppi
Määrä
4
6
8
10
12
16
kg
R407C
0,75
R407C
1,20
R407C
1,30
R407C
1,45
R407C
1,55
R407C
2,00
Koestuspaine
MPa
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
3,4
Rakennepaine
MPa
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
3,1
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
Scroll
POE
400
2,7
400
2,0
400
2,3
400
3,6
400
4,4
400
5,6
Kompressori
Tyyppi
öljy
Sähkötiedot
3-N, n. 50 Hz
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,2
0,2
0,2
0,4
0,5
0,5
Sähkövastus, 3-portainen
kW
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
3/6/9
Käynnistysvirta 3
A
17
12
10
18
17
18
Turvakytkin
A
169+104/105/166
104/165/206
164/165/206
164/165/206
164/205/256
204/205/256
Verkkojännite
Nimellisteho, kompressori
V
kW
230
2,7
230
3,3
230
4,2
230
5,4
230
5,7
*
*
Nimellisteho, kiertovesipumput
kW
0,2
0,2
0,2
0,4
0,5
*
Sähkövastus, 3-portainen
kW
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
1,5/3,0/4,5
*
Käynnistysvirta
A
17
58
76
97
108
*
Turvakytkin
A
204/255/326
254/325/406
254/325/406
324/405/506
324/405/506
*
Lämmitysteho 1
Lämpökerroin COP 1
kW
3,52
3,90
5,33
4,04
7,51
4,34
9,40
4,24
11,0
4,20
16,4
3,99
Lämmitysteho 2
Lämpökerroin COP 2
kW
3,42
5,38
7,40
9,24
10,6
15,6
3,05
3,41
3,57
3,51
3,39
3,19
Ottoteho 1
kW
0,9
1,3
1,7
2,2
2,6
4,1
8
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
l/s
l/s
0,20
0,09
0,36
0,14
0,49
0,19
0,62
0,24
0,71
0,28
1,02
0,39
Ulkoinen paine 7
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
kPa
kPa
37
52
39
51
39
44
78
40
70
59
37
54
Maks./min. lämpötila
Jäähdytyspiiri
Lämmityspiiri
C
C
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
20/-10
55/20
Sähkötiedot
1-N, n. 50 Hz
Suorituskyky 10
Nimellisvirtaus
o
o
Pressostaatit
Matalapaine
Käynti
MPa
MPa
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
0,08
2,65/2,85
Korkeapaine
MPa
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
3,10
Vesitilavuus
Lämminvesivaraaja
l
l
*
0,8
*
1,6
*
1,9
*
2,1
*
2,1
*
2,9
l
0,7
0,7
1,2
1,6
1,6
2,2
l
*
*
*
*
*
*
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Etyleeniglykoli/
etanoli
Lauhdutin
Höyrystin
Kuumakaasuvaihdin
Jäätymisenestoaine
Yksiköiden lukumäärä
Mitat P x L x K
Paino tyhjänä
mm
kg
1
1
1
1
1
1
690x596x1538
140
690x596x1538
145
690x596x1538
150
690x596x1538
155
690x596x1538
165
690x596x1538
175
Paino täytettynä
kg
145
151
157
162
172
184
äänitehotaso 11
dB(A)
45,5
44,5
43,5
46,7
48,2
49,9
Mittaukset on suoritettu rajoitetulla määrällä kiertovesipumppuja, mikä voi aiheuttaa vaihteluja tuloksissa. Myös mittausmenetelmien toleranssit voivat aiheuttaa vaihteluja.
1)
B07W35 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
2)
B07W45 standardin EN 14511 mukaan (sis. kiertovesipumput).
3)
IEC61000 mukaan.
4)
Lämpöpumppu ja 3 kW sähkövastus (1-N 1,5 kW).
5)
Lämpöpumppu ja 6 kW sähkövastus (1-N 3 kW).
6)
Lämpöpumppu ja 9 kW sähkövastus (1-N 4,5 kW).
7)
Painehäviö, jota ei saa ylittää lämpöpumpun ulkopuolella ilman, että nimellisvirtaus laskee. Nämä
arvot edellyttävät jäähdytyspiireissä Ø 40x2,4 putkea.
8)
Nimellisvirtaus: Lämmityspiiri Δ10K, jäähdytyspiiri Δ3K.
9)
Varoke vaihe L1 (koossa 4 on 1-vaihekompressori)
92
Arvot pätevät uudella lämpöpumpulla puhtaalla lämmönvaihtimella.
Äänitehotaso on mitattu EN ISO 3741 ja BOW45 (EN 12102) mukaan.
*) Ei käytettävissä tässä versiossa.
10)
11)
VMBMA220