1. No category

Sulkasato
UKULI
Julkaisija:
Turun Lintutieteellinen
Yhd stys
PL
r.
y.
67. 20101 Turku 1o
Päätoim ittaja:
Tuukka Pahtamaa
Itäinen Pitkäkatu 15 aB 43
20500 Turku 50
Puh. 330 764 lat 512 117
Ukuli istuskeli Jurmon hyisellå kivellä
ja värisi. Sen oli kylmä. Suud pöllö loi silmäyksiä vaaleaan, kovin kuluneeseen pukuunsa. ia mielti. Kiukkuinen pakkasvii-
kaan lohduttanut kylmissään olevaa pöl-
ma heitteli lunta sen silmille. Jäät nitisivät
rantakivikossa.
Pöllö käänteli vielä hetken påätään,
ojentautui sitten hieman ja ponkaisi
tukevasti suuren rakennuksen katolle.
ilmaan. Tovin se liihotteli Kylän yllä, otti
F'
t
sitten korkeutta, sulki silmånsä ja antoi
tuulen kuljettaa itseään kohti mannerta.
Lounainen taivas pilkotti syränsinisenå
kumpupilvien lomasta. Keyåt oli saamassa
henkisen yliotteen talvesta, Se ei kuite[-
F
Tilausasiat:
s'
Tapani Missonen
"w- {
Yo kylä 13 C 13
20510 Turku 51
Puh 371 489
Ukul llmestyv neljänä numerona
vuodessa. Lehti sisäityy yhdistyksen jäsenmaksuun (25:-). Ulkopuolisille tilausmaksu vuodelle
1984 on 25.-, joka maksetaan
postisiirtotilille TU 51 3B 66-3.
lrtonumeroita saa kokouksissa
ja
Tapani lMissoselta (osoite
yilä).
Painopaikka:
Aineiston viimeiset
jättöpäivät:
Ukuli 125.2.
Ukuli
ll
25.4.
30.9.
lll
Ukuli lV
Ukuli
1
5.1
Sulkasato
..........1
Lalne .. .2
Kar Salonen & Juhana P ha:
Lährkuvassa: Rauno
TLY:n lintukatsausten
uudistaminen ..............
llmoitushinnat:
1/1 sivu 250:1/2 sivu 150:'
1i 4 sivu 1 00:Hämeenkyrön Sanomat
SISALLYS:
1
984
5
LINTUI ALVI B2183:
Jouko Hakala: TLY:n alueen
talvilintulaskentojen tuloksia . 7
Tapani Missonen: Harvalukuisei
ja satunnaiset talvehtijat ...12
Jouko Hakala: Kaksi vuosrkymmentå Kakskerran talvi
lintuiaskentaa
............
21
Lennart Saari: Aaslan talvilinnut.
2. osa: tammikuu ......... 36
ir
wt
&,
Kans kuva: Matti Valta
1 .
Matti Valta
s\
Lennettyään mielestään tarpeeksi, Ukuli
avasi silmänsä
ja
laskeutui. Se tömähti
Ajatuksen verran lintu viivähti paikallaan,
nousi vielå kerran väsyneille siivilleen,
kiersi talon ympäri ja vakuuttui. Hulmahdus merituulen raikkautta tulvahti lämpi
mään huoneilmaan, kun kookas pöllö vilahti selkoselleen avatusta ovesta sisään.
Seinåsså komeili teksti: Håmeenkyrön
Sanomat. Oli sulkasadon aika.
s
Lähikuvassa: Rauno Laine
TLY:n puheenjohtaja on
vaihtunut.
JUHA VUORISEN nyt jåtettyä tehtävät
viiden ansiokkaan l'uoden jälkeen, valittiin
uudeksi puheenjohtajaksi RAUNO
LAINE. Alla uuden puheenjohtajan mietteitä virkakautensa alussa:
Kysymys:Kerro hieman itsestäsi, mitä teet
yhdistystoiminna'l ohella?
Vastauir OIen 25-r uorias paljasjalkainen
turkulainen, asunut koko ajan jopa samal-
puolella jokea. Koulutukseltani olen
yo-merkonomi, tällä hetkellä opiskelen
la
Markkinoinr i-ins! ituutissa. TLY:n toiminta on nykyisin sen verran laajaa, että kaupallisesta koululuk\e\ta on pelkästään
etua yhdistystoiminnassa. Ja onhan meitä
merkonomeja aina riittänyt TLY:n hallitukseenkin asti...
Kysymys: Miten tulit mukaan TLY:n
toimintaan ja yleensäkin yhdistystoimintaan?
Vastaus! Jo kouluaikoina toimin aktiivisesti koulumme luontokerhossa TÄHTIMÖS5Ä ja räällå opin yhdistysroiminnan
perusteet. Samasta maineikkaasta Turun
Lyseon luontokerhosta muuten on lähtöi\in e x -pu heeniohtaja Vuorinenkin sekä nykyinen varapuheenjohtaja Lahtonen plus
lukuisa joukko Turussa hyvin tunnettuja
Varsinkin sorsastus nykyisellään on aika
kurilonta. Vähin milä mersäsläjälrä
mahtava määrä, ainakin silloin tuntui sil-
tä. Lintuharrastus vielä parikymmefltä
vuotta sitten oli aika erilaista kuin nykyään. Määritysoppaista oli pulaa, optiikkaa oli aika vähän ja heikkolaatuista, lin-
sa.
tuharrastajatkin olivat enimmäkseen vanhoja konkareita. Toisin on nyr. staijaus-
mukana
mutta ymmärrän h)'vin liikkeen tarkoitus-
paikat pullisleleval Kowaa
ja
hienoimpia
välineitä, hyvinkin nuorct hanastajanalut
ovat tuttu näky retkillä.
Kysymys! Mitä mieltä olet bongauksesta.
lasketko itse pinnoja?
Vasaaur! Osaksi olen bongausta vastaan ja
osaksi sen puolella. Tarkoitan sitä, että
määrättyihin rajoihin asti bongaus
on
h]'väksyttävää, tuleehan bongareilta paljon
tieteellistä aineistoa, Mutta jos joudutaan
siihen, että jonkun perhe'elämä kärsii
bongauksen takia tai että bongadlauma
levittää kauhua esim. maanomistajien keskuudessa, ollaan hakoteillä. Lintujen katselu on toki vain harrastus, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti.
Nyt on kuitenkin tunnustettava, että
laskenban minäkin pinnoja. Lähinnä lukisin itseni kuitenkin ns. sunnuntaihanastajien ryhmään, sitä ehkä kertoo sekin että
eliksiä minulla on vain 266, vähän ottaen
huomioon harrastajavuosieni määrän.
Kysymysr Mikä on kantasi metsästykseen
vain kerhon
nykyiselle toiminnalle. Perinteet velvoitta-
ja esim. Koijärven tapaisiin spontaaneihin
var. TLY:n toimintaan lulin
kansanliikkeisiin luonnonsuojelun yhtey-
ornitologeja. Menestystä
mukaan jos-
kus 70-luvun alussa, jäseneksi
vuonna
1975. Aluksi hiljaiseksi takapenkin istujaksi, sitten jo kaikenlaisia hommia hoitavaksi enemmän aktiiviseksi jäseneksi. Ja
niin kävi että yhdistystoiminta vei vähitellen koko miehen. Ei silti. mukavaa on ollut. Pidän kovasti yhdistystyöstä ja varmasti jatkan sitä TLY:n jälkeenkin. Yhdistystoiminnassa minua viehättää ennenkaikkea uu\ien ihmisten tapaaminen.
Kysymys: Miten kauan olet harrastanut
lintuia?
Vaslaus: Sanoisinpa ellä polvenkorkuisesta lähtien. Aloitin muistaakseni vuonna
1966. Sen vuoden pinnamäärä oli 106,
2
voi
vaatia on se että hän edes tuntee milä ampuu. En toki missään nimessä sulje pois
luonnonystävien ja metsåstäjienkäån yhreislyölä. esim. rii\lakanrojen hoitamises-
dessä?
Vastaus: Korostaisin että allaolevat ovat
vain minun omia henkilökohtaisia mielipi-
teirä. Joku voi olla loista miellä,
se
hänelle sallittakoon. Siis ensinnä metsäslykseslä. Olen sitä vaslaan. En ymmärrä
miten joku voi saada nautintoa surmaa-
Koijårvi-liike.
perät
En ollut itse
ja hwäksyn ne aika pitkälle.
Niin
kauan kun pysytään laillisissa puitteissa
mainitunlaiset liikkeet ovat hlnr'äksyttäviä,
muuta ja vielä kokouskin voi tyrrnätä hal-
liruksen suunnitelmat. joka onneksi on
tuiki harvinaista... Mutta omalta osaltani
tulen toimimaan siten että vdtän parantaa
jäsenistön akriivisuutta. Haluan ellä myös
tavalliset rivijäsenet tulisivat mukaan
toimintaan.
omat toiveensa siitä mitä yhdisryksen pitäisi heille tarjota. Näinkin laajan joukon
ollessa kyseessä
on selvää ehemme aina
voi toimia kaikkia mielllttåvällä tavalla,
luolatasolle.
mutta teemme taatusti hallituksessa parhaamme jotta yhdistys säilyisi yhtå vireänå
kuin tähänkin asti. Me hallituksessa istujat emme halua olla missään no$unluu-
Kuitenkin nykyiset olosuhteetkin såilyt-
tornissa vaan toivomme mielellämme kuu-
täen voimme tehdä paljon luonnon h''väksi, aluksi raikka valromalla riukemmin
nykyisiä ilmån ja vesien saastuttajia.
Ievamme jäsenistön mielipiteitä
on
otettava huomioon vallitsevat olosuhteet.
emme voi mennä mihinkään nollakasvuun
tai palata takaisin luontoon
Klsymysr Mennäänpå sitten takaisin
yhdistykseen. Mitä uutta on suunnitteilla
vuodeksi 1984?
Vastsus! Toiminta tulee pitkä1ti noudattamaan vanhaa h)'väksikoettua linjaa. Uutuuksia ovat mm. keväällä jäsenistölle järjestertävä kidoituskilpailu. kesåksi suunniteh u Tanskan relki. pienryhmätoiminnan
kehittäminen. Lisäksi yritämme vihdoinkin saada ulkomaiset yhteyder pyörimäån.
aluksi vaikkapa Pohjoismaihin. Uusimme
myös jossain vaiheessa TLY:n kahdeksan
vuotta sitten toimeeopannun jäsentiedustelun, uusitussa muodossa. Kokousohjel-
esitelmöit\ijöiksi alan tunnettuia nimiä.
Lähimmät tiedot ilmenevät toiminta-
syyllistyy nautiskeluun metsästäessään, häneltä piräisi orlaa Iupa pois lopullisesti.
ei
9
hcllitus. Multa luonnonsuojelunkin
että kantoja on säännösteltävä, mutta toivoisi metsåstäjiltä parempaa käyttäytymistovaatimuksia pitäisi koventaa. Ja ennenkaikkea alkoholi pois metsältä, jos joku
vastaus: Ensinnäkään puheenjohlaja
yksin päätä mitään. Hallituksessa on
Yhdistyksemme koostuu pitkälti yli
400:sta erilaisesta ihmisestå, jokaisella
selvää
tä ja enemmän asiantuntemusta. Tutkin-
Miten aiot muuttaa TLY:n
luonnetta ja mitä toivomuksia haluat esittää jäsenistölle?
mutta väkivalta ja pommien paukuttelu ei
enåä kuulu luonnonsuojelun kuvaan missään nimessä. Suomen ympäristölainsäädäntö on tunnetusti hidas ja kankea,
luonnonsuojelijoiden on itse pidettävä pinlansa, sitä ei ainakaan tee metsä- tai vesi-
mat tulevat olemaan korkeatasoisia, pyrimme mahdollisimman usein saamaan
malla viattomia eläimiä. Onhan
Kysymye:
tai
ehdo-
ruksia. anostelukin on aina paikallaan jos
se on asiallista. Kokemus on osoittanut
että juuri sillä peräpenkin hiljaisimmalla
tuppisuulla voi olla rautaisimmat aatteet.
Ellei hän itse uskalla niitå esiin tuoda, on
muiden velvollisuus nykäistä häntä hihasta
ja rohkaista häntä esittämään ajatuksensa.
Haluan omalta osaltani olla yhdistyksen
jäsenten palvelija. Jos teillä on mielessänne jotain yhdistykseen liitt)'vää asiaa älkää
epäröikö ortaa yhteyttä. Takaan myös sen
että asianosaisen niin halutessa ajatusten
vaihto jää meidän kahdenkeskiseksi salaisuudeksi. Tärkeintä on, että yhdistyksen
asioista uskalletaan keskustella avoimesti.
suunnitelmasta.
Yhteisvoimin voimme tehdä TLY:slä entistäkin paremman.
Ja ennenkaikkea työtä löytyy halukkaille. Ei ole yhdistyksen etu, että hommat
kasaantuvat vain hallitukselle. Kevät tulee
semme Ukulia yms.
toiminnassamme olemaan vilkasta aikaa,
toivomme hartaasti löytävämme apuå
myös jäsenistön keskuudesta. Palkkaa em-
Mutta kuten sanottu
muuten jatkamme vanhalla linjalla,
myymme pönttöjä, lintuoppaita, julkai
me voi maksaa, mutta tadoamme vastineeksi reipasta mieltä kohottavaa puuhailua mukavassa seurassa ja rautaista jårjestökokemusta, josta on aina hyötyä. Jos
ioku iäsenistä olisi mahdollisesti kiinnostunut pääsemään ensi vuonna TLY:n
hallitukseen, ilmoittakoon siitä minulle
Mitä tulee tulevien
toinihenkilöiden
löytämiseen, se onkin jo visaisempi kysymyr. Tähän mennes\ä meillä on ollut onni
löytää eri tehtäviin innokkaita päteviä ihmisiä, mutta kuinka kauan? Ainakin koulutus olisi aloitetrava jo nyt. Toiminnan
laajentuminen asettaa myös omat vaatimuksensa. esim. rahastonhoitaiaksi emme
viimeistään syksyyn mennessä.
on myös syytä pitää mielessä että suhteet
saarelaisiin ovat Jurmossa olemisen perusta. Syytä on myös pitää mielessä että
kaikki laitteet ja välineet joita asemallaon,
ovat kalliilla rahalla hankittuja, kaikkien
viihtlwyydeksi tarkoitettuja tavaroita, kohdelkaa niitä myös sen mukaisesti. Jättäkää
kämppä aina siihen kuntoon kuin haluaisitte sen olevan itse sinne säapuessanne.
Kysymys: Miten luonnehtisit TLY:n uutta
hallitusta?
ihmisiä monelta ed toimialalta. on merkonomeia, Al K-ihminen. kirve\mies. opiskelijoita, sairaanhoitaja. Uskon että vuodesta tulee menestyksekäs. Ikäjakautumaa
pitäisin myös erittäin sopivana,
mitä toivoisit
vuodelta 1984?
V&staus: Noin yleisesti ottaen sitä että ihmiset oppisivat tulemaan toimeen toistensa kanssa entistä paremmin ja että rauha
Kysyrnysr Lopuksi vielä,
Vakavasti puhuen pinnamiehetkin toivottavasti jättävät parin lauantain bongauksen väliin ja tulevat kanssamme to"
rille pönrlöjä myymään. ilmeisesli laajennamme länä vuonna pönllömyyntiä myös
muihin kohteisiin, joten apuvoimia tarvitaan. Olen ollut mukana jo monena ke"
väänä. enkä aio luistaa tänäkåän vuonna,
minusta on vain mukavaa tavata todlla
myynnin yhteydessä jos jonkunlaisia ihmi
eniiä voi ajatellakkaan henkilöä joka ei
tiedoitte€n toimittamisessa taas on vaa_
timuksena hJwä konekirjoitustaito. Mikä
tulee puheenjohtajien löytymiseen jatkos5a, niin roivon haflaasti että joku minuakin joskus haluaisi seurata tåhän tehtävåän, joka kieltämättä on joskus aika yksinäinen toimi. Ja ehkä hieman turhauttavakin, mutta muuten täynnä mielenkiin-
Vastaus: Olemme olleet "yhdessä" vasta
vähän aikaa, mutta uskon että yhdistys on
jälleen kerran saanut aikaansaavan ja toi
meliaan hallituksen, ainakin alku näyttää
siltä. Mikä parasta hallitukseen mahtuu
Kysymykseen TLY:n luonteen muuttamisesta haluan jäsenistön aktiivisuuden
kohottamisen lisäksi vastata että tulemme
jatkamaan TLY:n PR-toimintaa ja tunne.
luksi tekemistä. Edehäjäni suoritti asiassa
toa.
TLY:n lintukatsausten
hienoa työtä
ja sen pohjalta on
h1vä
jatkaa.
Eräänä tärkeänä asiana nåkisin vielä
jäsenistön nuoremman polven "hyväksi
käyttämisen". Jäsenistömme suuri osa on
alle 20-vuotiaita, ajatelkaa mikä käyttämätön potentiaalinen voima,
Kysymye: TLY:n toiminta on viimeisten
vuosien aikana laajentunut valtavasti, talousarviokin on 4 kertaa suurempi kuin
vielä viitisen vuotta sitten. Onko olemassa
vaara että toiminta ns. karkaa käsistä ja
löytyykö tulevaisuudessa esim. halukkaita
puheenjohtajia, sihteereitä ym.?
Vastaus: Jossain vaiheessa tietenkin tulee
raja vastaan. Toimintamme on pelkästään
halrastuspohjalta tapahtuvaa. Jokaisella
on oma työnsä ja muut menonsa, aika ei
riitä kokopäivätoimiseen palkattomaan yh-
distystyöhön. Tåmän kokoiseksi yhdistyk'
seksi olemme saaneet aikaan hämmästJttävän paljon. Monet yhdistykset ovat vähi-
tellen nuivettuneet ja hävinneet, mutta
TLY on edelleen voimissaan.
4
h''vin tunne kirjanpitoa, mistä
sellaisen
löytää jatkossa, siiläpä pulma? I-ehden ja
KysymJs: TLY:llä on jäseniä muuallakin
kuin Turussa. Tuleeko yhdistys tulevaisuudessa laajentamaan toimintaansa Turun ulkopuolellekin?
Vastaus: Kokoukset tullaan edelleen pitämään Turussa. Olemme toki valmiit auttamaan jos muutkin TLY:n alueen paikkakunnat haluavat omaa ohjelmaa, mutta
19.1.-84 pidetyssä havaintotoimikunnan
Suuret keskukset kuten esim. Salo voisivat
harkita oman alaosaston perustamista.
Emme vastusta oman yhdistyksenkään
perustamista, mutta se on sen verran
lulee muuttamaan talvi-. kevät-, kesä.ja
syyskatsauksia eli ns. vuod€naikaiskatsauksia. Lähtökohtana oli se, että pikku-
perustaiajäsen.
Kysymys: Entä Jurmo.
Mitä uutta
on
suunnitteilla sen slrhteen?
Vastaus: Paljonkin. Eri asia sitten toteuhrvåtko kaikki suunnitelmat. Neuvoteltu
on crinäisistä projekteista. Muulen yritämme edelleen kohottaa aseman tasoa.
Kämppähän kunnostettiin viime kesänä ja
aseman siisteytee! tullaankin kiinnittåmään entistä suurempaa huomiota, törkyilijöitä ei enää suvaita Saarella kä1"vien
matta yhdistyksemme jäseniäkään, joille
toivon oikein hyvää lintuvuotta ja paljon
mielenkiintoisia havaintoja.
Kari Salonen & Juhana Piha
kokouksessa päätettiin uudistuksesta, joka
teä, vaikka ei silti, eihän TLY:ssåkään
vuonna 1966 ollut kuin muutama innokas
maan päällä säilyisi. Muuten tietenkin
kaikille terveyttä ja menestystä, unohta-
uudistaminen
aloitteen on tultava ko. paikkakunnalta.
aikaa ja voimia kys''vä prosessi. johon ei
aivan pienellä jäsenmäärä11ä kannata läh-
18-31
vuotta.
rariteettikatsaus tulee itsenäisenä katsauksena jäämään kokonaan pois ja siinä käsi
tellyt lajit (n. 50 kpl) siirt'ryät
vuodenai-
kaiskatsauksiin.
Lajit joista kerätään havaintoja, pyswät
ennallaan. Havaintojen palauttajan kannalta ainoa muutos on se, että vuodenaikaiskaavakkeiden yhteydessä palautetaan
myös ko, vuodenaikana havaitut pikkurarit, eli esim. kevätkaavakkeen yhteydessä
palautetaan myös keväällä havaitut pikku-
harvinaisuushavainnot. Ennenhän pikkurariteettihavainnot sai pala!ttaa koska tahansa.
Kevät', syys ja kesäkaavakkeiden yhteyteen liitctään lista lajeista (Ä-listan lajeja),
jotka tullaan julkaisemaan ko, katsausten yhteydessä. Näistä lajeista olisi näin
ollen syytä ilmoittaa kaikki havainnot kaavakkeiden mukana erillisellä paperilla tai
mieluummin arkistokorteilla. (Huomaa.
että havainnot mielenkiintoisista peslöistä
eli listan B lajeista, voi ilmoittaa joko kesäkaavakkeella tai arkistokorteilla). Talvikatsausta vaien ei ole olemassa erillistä
kaavaketta vaan talvihavainnot palautetaan edelleen erillisellä paperilla ja tämän
paperin palauttamisen yhteydessä palautetaan mJös talven pikkurarihavainnor.
Kun havaintoja palautetaan katsausten
tekijöille on hyvä mainita, onko pikkurareista eli listan A lajeista, täytetty arkistokortti, Jos ei aio täyttää arkistokorttia havainnot voi ilmoittaa erillisellä paperilla.
Arkistoko.ttien täyttämistä suositellaal
kaikille, koska se olennaisesti vähentää
katsausten laatijoiden työtä ja toisaalra ar-
kistokortille tulee helpommin kirjoitettua
aikaiskatsausten yhteydessä. Ilmoita neis-
ylimääräisiä tietoja havainnosta.
Seuraavassa lista lajeista, joita koskevat
havainnot julkaistaan tåstå lähtien vuoden-
tä lajeista kaikki havainnot io kasrakkeen
paleutt&misen yhtcydesså årkistokorteill&
tai erillisellä paperilla.
Turkinkyyhky
Turtudkyyhky
Kaakkuri
Merimetso
Kaulushaikara
Harmaahaikara
Varpuspöllö
Tuntudpöllö
Hiiripöllö
Sepelhanhi
Kuningaskalastaja
Valkoposkihanhi
Kanadanhanhi
Harjalintu
Pohjantikka
Ristisorsa
Allihaahka (koiras)
Maakotka
Merikotka
Riekko
Luhtakana
Ruisräåkkä
Lapinkirvinen (ei arkistokorttia)
Kuhankeittäjä
Pähkinähakki
Luhtahuitti
Koskikara
Liejukana
Sepelrastas
lsosirri
Kirjokerttu
Pulmussirri
Idäriuunilintu
Merisirri
Jänkäsirriäinen
Pikkusieppo
Pikkuvarpunen
Nokkavarpunen
Vuorihemppo
Vesipäesky
Taviokuurna
MustapyNtökuiri
Isokäpylintu
Kuovisirri
TLY:n alueen talvilintulaskentojen
tuloksia
Jouko Hgkala
Tunturikiuru
Pyrstötiainen
Pähkinänakkeli
Pikkusirri (ei arkistokorttia)
LTNTUTALVT 82/83
Saranto, Äsko Suoranta, Jouko Tikkanel,
Yleistä
Arvi Uotila, Jaakko
Talvilintulaskentoja käsiteltiin laajemedellisessä talvea 80/81 koskeneessa
min
Ukulissa 2/81. Tal.ten 81/82 laskentoja ei ole käsitelty erikseen TLY:n alueen osalta. Koko maata
4/1982.
sauksissa.
Kiitän
talvesta
Fennicassa
tässä yhteydesså Olavi Hildeniä,
noissa olivat kunnittain seuraavat:
käyttööni. Eräitä täydennystietoja olen
saanut suoraan laskijoilta. Seuraavien
Halikko l0/10
Kaalina 34122
Kirjosiipikäpylintu
henkilöiden laskentatulokset ovat olleet
Streptopelia-laji
Tsik-sirkku
käytettävissäni:
ja D lajit on julkaistu Ukuli
Reittikilometrit joulu-/uusintalasken-
joka ystävällisesti toimitti laskentatulokset
Pohjansirkku
C
laiset ja tulokset täten vertailtavissa. Laskentoien reiteistä 7l-72%o oli samoia molempina talvi[a. Vertailun helpottamisek-
si tulokset on esitetty 10 reittikilometriä
kohden kuten valtakunnallisissakin kat-
8l 82 on julkaisru Omis
Mustatiira
2/82:ssa.
tikilometrit ja -t!rypit olivat vatsin saman-
koskeva Sammaliston katsaus
Pikkulokki
Listan A, B,
Wessman, Ari
Vienonen ja Hannu Virtanen,
Talvien 80/81 ja 82./83 laskentojen reit-
Rall Blomqvist, Raimo Heimoranta,
Erkki Hellman, Raimo Hlryönen, Juhani
Karhumäki, Jorma Kidonen, Tapio Lammes, Raimo l-ehtonen, Timo l€ino, Risto
l€mmetyinen,
Matti kmpiåinen,
Jari
Lähteenoja, Vesa Multala, Timo Nurmi,
Antero Peijonen, Veijo Peltola, Hari
Päivärinta, Veikko Rinne, l€nnart Saari,
Markku Saarinen, Jukka Saario, Risto
Perniö 13/ 13
Pyhäranta 5/5
Raisio 15/15
Rymättylä 59/59
Salo 4l/41
Suomusjärvi'/15
'Iurku 36/29
Uusikaup. t5/Yläne 5/5
Il. 9/9
Kustavi 7/6
Laitila 6/
l,emu 6/6
Koski
Merimasku2T/14
Mynämäki 11/11
Naar,tali
27
/27
Nousiåinen25/25
Reitit jakaantuivat tasaisesti taaja- ja
kyläasutusalueita
käsittäviin
01-03) sekä sellaisiin, joissa
(tyypit
ainakin
osaksi oli syrjäseurua (tywir 04-07):
Iaaia- tai kyläasutusta
Ainakin osaksi syrjåseutua
l5
17
173
178
l,l
14
169
143
Rajanveto
eri
reittityyppien väIil1ä ei
kaikissa lapauksissa ole selvä. Tuloksia ei
tällä kedaa olekaan käsitelty reittit)tpeit-
täin.
Lähes kaikkien reittien varr€lla
oli lin-
lintulautotujen talviruokintaa
- ainakin
jokainen
ja
(jouluna).
Lähes
lyhteitä
.ia
reitti kiedeli ainakin osan matkaa vesistön
tänyt huomioimatta joidenkin reittien lokki- ja vesilintulukuja.
Vesien pysyminen laajalti sulina joululaskennan aikaria näky] vesilintujen ja
lokkien runsaudessa. Kanadanhanhi
on
firnsastumiselsa myötä kelpuutettu "lista-
lajiksi". Mainittujen ryhmien runsauteen
on osaslTnä vanhan Förin - Turun
Isokäpylinnut havaittiin Rymättylån
Kustavin mäntyalueilla ja pikkukäpylinnut sisämaassa.
Kellasirkkuja ravalriin nyr paljon vähemmän kuin8O 8l tahena. Tämä voi
johtua siitä, että sirkut olivat lumettomassa maastossa hajallaan ja lumitalvena
sen käsiteltäväksi. Mainittakoon tässä yh-
teydessä joululaskennan 15 joutserta, 5
tukkasotkaa, hiirihaukka, metso, 10 noki-
kanaa, 5 naurulokkia, 3 turkinkyyhkyä,
2 huuhkajaa, hiiripöllö, pikkutikka, 10
pyrstötiaista, 6 tilheä, kottarainen, tikli,
2 tundraurpiaista, 9 jårriä ja 2 pajusirk-
80/81 enemmän keräytyneinä ruokinta-
kua sekä uusintalaskeflnan
paikoille.
Joululaskennan aikana låhes kaikki vesistöt olivat sulina ja teitit pääosin lumet-
sataman reitin uudelleen kåyttöön otto.
Varislintujen, tiaisten ja hippiäisten lu-
vut olivat samaa luokkaa vertailutalvina
tomia. Uusintalaskennan aikana
hömötiaista
luonnollista meren jäätymisen vuoksi.
hiirihaukka, piekana, ampuhaukka, tuuli,
haukka, 27 nokikanaa, 6 turkinkyyhkyä,
9 tilheä, 50 hemppoa (1 reitillä), 7 järriå,
la reiteistä oli kuitenkin joku sulapaikka.
Lumipeite oli 10 cm:n luokkaa (alle 5
cm
20 cm). Talvi oli selvästi keskimää-
alhainen 80/81 talveen verrattuna.
varrella (yleensä meren rannalla).
vesistöt
yleenså olivat jäässå. Noin kolmanneksel
-
räistä leudompi.
Vertailutalvi 80/81
oli h]ryin runsaslu-
minen. Meri alkoi jäätyä vuoden vaihteen
jälkeen Turun €dustalla. Mitään kovin
Pitkiä pakkaskausia ei tuona talvena ollut.
Tammi-helmikuun keskilämpötilat olivat
lähellä pidemmän jakson keskiarvoja.
Tulokset
Lopussa olevassa taulukossa on esitetty
yleisimpien lajien yksilömäärät 10 reitti-
kilometriä kohti sekä niitten reittien
osuus (70), joilla laji on tavattu verrattuna
talven 80/81 vastaaviir tietoihin.
Eri reitit voivat osittain kulkea samalla
paikalla ainakin Rymättylässä ja Salossa
(vrt. taulukko Ukulissa 2/81 s,7) Laskijoiden olisi h1rä sopia keskenään reittinså
siten, ettei esimerkiksi sarnoja sulia tai
ruokintapaikkoja sisältyisi eri reitteihin.
Olen selvissä tuplalaskentatapauksissa jät-
ja
närheä lukuun ottamatta
Närhien määrä oli nF huomattavan
Urpiaisia
oli nyt
runsaasti kun taas
vihervarpuset olivat lähes kateissa. Ta1vel'
la 80/81 molemmat lajit olivat vähälukuisia. Peltopyitä ei laskennoissa tavattu lainkaan ja pikkutikkakin vain keran.
Punatulkkukanta ei ilmeisesti vielä ole
toipunut 80/81 talvella alkaneesta, mahdollisesti Salmonellan aiheuttamasta kadosta. On mielenkiintoista, ettei Turun
Lokkien väheneminen talven aikana oli
Turun seudun pullasorsat ja (pullaJkanadanhanhet voivat sen sijaan koko talven
hyvin. Talvik uolleisuudesta ei tällaisen aineiston perusteella voine tehdä päätelmiä.
Monet
laiit liikkuvat talvella
pitkiäkin
matkoja ja monen lajin håvaittavuus on
erilainen alku- ja kevättalvella. UusintaIaskennassa ha\ aitlu suhteellisen suuri
tiaismäärä johtunee molemmista tekijöistä
Harvalukuisista lajeista laskennoissa telrdyt havainnot olen antanut Tapani Misso-
nokkavarpunen
Ornis Fennica 58 (4):167-174. SammaL. 1982. Talvilaskennat 1981-82.
Ornis Fennica 59(4):183-190.
listo,
-
laskenta-aineistossa 80/81 talvena, mutta
81/82 talvena luloksel (krs. Ornis Fennica
4/82 s, 187-189) viittasivat Salmonellan
aiheultamaan kannan huomatlavaan pie-
Tauti on voinut
saada
alkunsa lounaisrannikolta ja levitä täältä.
Mielestäni Salmonellan leviämistä ja ruo-
kinnan mahdollista vaikutusta olisi selviteltävä, mm. jotta ruokinta voitaisiin järjestää mahdollisimman riskirtömästi.
Käpylintuja havaittiin jouluna
12 pajusirkkua.
Ki4iallisuutta
Hakala, J. 1981. TLY:n alueen talvilintulaskennat. Ukuli 12 (2):2-9. Missonen, T. 1981. Lintutalvi 80./81.
Ukuli
- Talvi12(4):13-18. Sammalisto, L. 1981.
lintujen laskenta Suomessa 1980-81.
seudulla koellu kannan väheneminen
ilmeisesti ollut laaja-alainen, koska vastaavaa vähenemistä ei ilmene koko maan
nenemiseen.
ja
merikotka,
vähän
mutta uusintalask€nnassa låhes maan lou"
naisneljänneksen keskiarvoja vastaavasti:
joululaskenta
Talvista idylliä sulapaikalla (kuva Matti Valta)
Fl
-<
äF
o
a'*/2
3!;
B
:1
. jdl
:-i:-E
2=z<V
7=
å'*ä'€
?ä
;9 -7a9 s a 91
: ieu zi=ti
EåEå
3 ä -ga
3-?:
å
1
å åätt l-d åg iiltz
gä
t'*-
P
e.
:.-
Po
\T"
l:
år0
;.F
o!c
z
:1
8
!.;
gii;;
;iö
sg
=Ncö
!bö!
q
;Ersu
88A88 :-ggaa
7
x9! l- -i
;,ö
ll
=
19
l!
Lintujentarkkail[ian kompakti kaukoputki
MIRADOR
Ystävällinen
Kirkas
Nopea
Monipuolinen
Vakaa
Kär'1ännöllin€n
iIYYNTI TURUSSA:
OPTIKKO NISKALA
EERIKIHK ATU 22
Harvalukuiset ja satunnaiset
talveht[iat
KUIKKALINTU (Gavia sp) Jurmon ulkopuoliset havainnot: 28.12. lp*lm Kor Utö
(JHe), 29.12. 2m Utö (JHe) ja 10.1. 1 Pyh
Rohdainen. Jurmossa XII 12 havaintopäi-
vää/1-4 lintua, I 6/1-20 ja ll 4/1
Tapani Missonen
Tähän talvikatsauksen osaan on koottu
kaikki havainnot hawalukuisista ja satunnaisista talvehtijoista lukuunottamatta
ARK:n ja RK:n alaisuuteen kuuluvia
lajeja. Täten
pa vuotta sitten kylvetty
siemen on itänyt.
Talr ihavainlonsa palautti 46 Iintumies-
tä/naista. Lisäksi käytettävissä on ollut
Jurmon lintuaseman havainnot. TLY:n
arkistokortit, valtakunnallisen talvilintulaskentojen tulokset, Ruissalon havaintovihko ja yliopiston 'pinnalista'.
Talvihavaintonsa palauttalleiden nimet
ja käytetyt lyhenteet: Hannu Friman (HF),
Jouko Hakala (JHa), Mika Hall6n (MHa),
Markku Harmanen (MH), Heikki Heik-
kilä (HH), Jari Helstola (JHe), Raimo
H)'\'önen (RH), Leo Kaila (LK), Arto
Kalliola (AK), Arje Keskinen (AKe),
Hannu Klemola {HKl). I imo Kirjonen
5.
Todellinen'massapäivä' oii 11.1., jolloin
peräti 20 muuttavaa Sw (S. Cairenius.
vm.).
Iopulla rä!sin auoin aina Airistoa m,ölen. Kunnon lalter ke\li näinollen vain
kuukauden päivät. Kevättuulet alkoivat
SILKKIUIKKU (Podicepe cristatuc) Jurmon ulkopuolelta havaintoja keskivertovuotta paremmin eli yhteensä 16 eri
yksitöä. Mainittakoon mm 28.12. 3 Kem
Branten (MH, JLa) ja 10.1. 3 Pyh Kukola
(VMu). Jurmossa XII kahdesti 1ja II
18.-19.2. 1 silkkiuikku.
HÄRKÅLINTU (P. grls€lgena) Jurmon
ulkopuolelta ainoa 30.12. lp Utö (JHe).
puhallella
Jurmossa
Talven säätä voi luonnehtia yksinkertaisesti sanalla leuto. Joulu-tammikuu oli
muutaman asteen normaalia lämpimämpi
vasta helmikuussa tulivat ensimmäiset
pakkaskaudet. Meri oli vielä tammikuun
ja
jo maaliskuun
alkupåivistä
ja monia muuttohavaintoja kidat-
Xll 16/l-ll, t l5/1
11
ia tl
lxjej.r ld\atliin 1.12.-15.J. välisenä ajanjaksona kaikenkaikkiaan 122. Rariteeteistä (RK:n tai ARK:n hyväksymät lajit)
ainoa 13.2. l.
MERIMETSO (Phqlacrocorax carbo) Tyypillinen talvilaji Jurmossa (kts taulukko
1.) Jurmon ulkopuoliset havainnot: 25.12.
1 Kus Kaurissalo (S. Kallio) ja 22,2, 9
Nau Trunsö-Borstö (HK). Lisäksi ilmoi-
tavattiin jääkuikka, allihaahka, isohaara'
havaintoja,
lähtien
tiin io ennen varsinaisen talvikauden
päättymistä. Oli siis suotuisa lintutalvi;
haukka (muuttavana 8.3.), isolokki ja
tundraurpiainen. Em. havainnoista tar
tettiin Utön vesiltä joitakin
mutta ne lienevät paljolti samoja lintuja
kuin Jurmossa.
TAVI (Anas crecca) Kaikki
1.12.
lk
havainnot:
Sa Halikonlahti (TN), 1.12. 1n
I Aasla (LS).
toa, 1.12. lk Aasla (LS) ja Jurmossa
Rym Aasla (LS) ja
5.-8.1.
HAAPANA (,4. penelope) Kaksi harain-
16.12. lk l ln (J. Mikkola, ym.)
JOUI SORSA (4, acuta) Ainoa havainto
28.12. ln Utö (JHe).
LAPASOTKA (Althy& marila) Kaikki
havainnot: 17.12. 1,i Äasla (LS), 3. ja
11.1. 1 Aasla (LS), 4.1. lk*Sn Jurmo (S.
Leveelahti, J. Nurmi), 7.1. 1n Jurmo (S.
Leveelahti, ym.), 16,1. 1n Ten Padva (LK,
lP) ja 25.-26.2. 1n Utö (JHe).
TUKKASOTKA (A. Iulicula) Poikkeuksellisen runsas; suurin keräältymå 11. ja
27.1. Nau Seili 120p (TM, JoS).
PUNASOTKA (A. ferina) Kaksi halaintoa. 11*14.1. 2k Aasla (LS) ja 27.1. 2k
Seili (TM, JoS):
PILKKASIIPI (Melanittå fusca) Jurmon
ulkopuolelta havaintoja viideltä paikalta.
2.-9.12. ltt Strömma (JLa), Xll-I Tu
Ruissalo
1-2 (HK, ym), 10.1. 1Uu
Kajakulma (JKy), 23.1. 4n Kus Susiluoto
(JHe) ja 12.3. 1 Naa satama (TLi, ym).
kemmin rarikatsauksissa.
(TK), Jarmo Komi (JK), Kimmo Koponen
(KK), Hannu Kormano (HK), Ilkka
Kuvaja (lK). Juha Kylänpää (JKy), Jarmo
Vesilinnut
Lindroos (TLi), Pekka Loivaranta (PLo),
Suotuisan jäätilanteen takia vesilinnut
olivat yksi talven ilonaiheista. Tavalli"
simpien eli runsaimpina esiintyneiden
lajien osalta havainnot on taulukoitu
Laine (JLa), Sture Lindholm (ST), Tom
Rauli Lumio (RL), Tapani Missonen
(TM), Vesa Multala (VM), Vesa Muurinen (VMu), Tapani Numminen (TN).
Juha Nurmi (JN), Jörgen Palmgren (JP),
Maija Peltonen (MP), Timo PuUi (TP),
Harri Päivärinta (HP), Raino Pönni (RP),
Janne Riihimäki (JR). Lennart Saari (LS),
Markku J. Saarinen (MJS), Jouni Saario
(JoS), Jukka Saario (JuS), Kari Salonen
(KS), Risto Saranto (RS), Asko Suoranta
iJ f). Kalle Toironen
rASt. Jouni I ilronen
(KT), Juha-Pekka -l'riipponen (JPT), Jyrki
Uotila (JU), Juha Vuorinen (JV) ja Jaakko
Wessman (JW).
'12
viikottain.
KUIKKÄ (Gavia arctica) Kor Jurmossa
XII kahdesti 2 ja I viidesti 1-2 kuikkaa.
ll ainoa 7.2. 2 kuikkaa. Jurmon ulkopuolelta yksi havainto: 23.1. , Kus
Kiparluoto (JHe).
KAAKKURI (G. stell&ta) 2'7.12.-3.1.
Kem Strömma (MH, JLa). Jurmossa XII
viitenä päivänä I 2, I ainoa 17.1. 2 ja II
1,
ainoa 12.2. 1 kaakkuri.
Merimetso viihtJy talvisessa Jurmossa (kuva Leo Karlson)
13
Taulukko
l.
Yleisimpien vesilintujen viikottaiset maksimit Jurmossa talvella
1982/r9E3,
Gav
arc+sp
ste
Pod cri
gri
Pha car
Ana pla
Ayt lul
Buc cla
Cla hye
Mel fus
Som mol
Mer ser
m€r
alb
Cyg olo
48 49 50 51 52 t 2 4
3 1 2 3 4 234 l-2t
-]
ll-6 6 5 11 9 3 11 5
17 30 33 t6 22 32 60 20
30 69 90 122 42 29 78 14
-22565612_
20
916t3r7
-l 35 30 30
20 41
40 & 63 50 66
30 35 14 E 6
455-3,6192
cvc
-52t2 t8 2a t7 16
C"p gry
5 6'7
8 9r0
2
5-t2---1-I - 1--t5 20
t6 24 42 33
l0 30 8 28 s 18
j
2-,3 ll 18 23
1925 28
877t9
3565
20 50 15 910 16 ll l1 15
21 70 15 25
t3 22 28 40
2 6 2 5 Al 20 40 59 102
1-2
292021
1350 9 910 6ll
16 57
7
Taulukko 2. Yleisimpien vesilintujen viikottaiset havainnot TLYrn alueella
(ei sisällä Jurmon havaintoja) talvella 1982/19E3.
48 49 s0 s1 52 t
2 3 4 5 6 7 8910
arc+sp
Pod
2311
cri
gri
Pha car
Ayt ful
Buc cla
Cla hye
Mel fus
Som mol
Mer ser
alb
Cyg
olo+sp
cyg
Ful atr
Cep gry
11---968 16 31 80 101. 1l 225 913r 2 3
2 * _
r55 51 43 24 46 33 6t 17 t9 4 4 3 32 3 3
22-1333-8281-_1__
22--2-24---__t
1r
5 s36 21317
l0 4-46_25 4 s 633 1----43
l280 225 510 670 560 380 1350 450 410 130 r50 ä0 0 E5 r25
22-,-4_2,_5-r70 36 9 25 76 37 53 69 36 68 10S r35 195 32 38
9 46 25 - 5 29 11 - 2 - _ _ 2 _ _
8 24 t6 40 t04 2$ 2& 46 34 35 30 27 29 27 26
r0 10,
s20 21
--t7
MUSTALINTU (M. nigre) Kolme havarntoa.28.12.-3.1. In Kem Branten (MH,
lLa), 22.1. In Jurmo (C. Hangelin, J.
Suomu,
A.
Tanskanen)
ja 7,2. 4 J\rmo
(RP).
UIVELO (Mergus albellue) yhteenså 16
uiveloa seitsemältä eri paikalta. Mainitta'
14
koon mm. 16.1. 3n Ten Padva (LK, JP) ja
22.2. 5 Nau Trunsö-Borstö (HK).
KANADANHANHI (Branta conadensir)
Vakituisilla talvehtimispaikoilla Pern
Mathildedalissa-Strömmalla enimmilläån
noin 240 ja Ruissalossa 70. Muita
tapaamispaikkoja Mietoinen, Naantali,
Pemiö ja Särkisalo. Erityisen mielenkiintoi
non ansaitsee havainto 18.1. Jurmosta,
missä 37 yksilön muuttoparvi matalalla,
saaren S-reunaa myötäillen, WSw
Hangelin. J. Suomu, A. Tanskanen).
HARMAAIIANHI lAnser sp)
tammi-helmikuun vaihteessa 8+3
(C.
Utössä
(S,Sål-
lylä).
KYIIMYJOUTSEN lCygnus olor) Enimmillåän 5.12. Tai Kolkanaukko noin
120 (RS)
ja 19.2. välillä Pårnäs-Jurmo 46 ad
ja 34 juv (HKl).
JOUTSEN (C. cygnus) Viime talviin
veffattuna runsaslukuinenj yhteensä 20
havaintoa/13o yksilöä. Enimmillään 7.12.
19 ad Kus Lellaisluoto (TN).
Petolinnut
Myös päiväpetolinnut olivat runsaslu-
kuisina liikkeellä. Etenkin hiiihaukka ja
piekana sattuivat lintumiehen kiikariin
tåvallista useammin.
KOTKA (Aquila chrysaetos) Kaksi havaintoa. 5.1. I juv/subad Dr Ersgrurd
(M. Eloranta, TN) ja 21.2. 2 Kor Påmäs
(L. Karlson, ym).
HtrRIHAUKKA (Buteo buteo) Yhleensä
kymmenen havaintoa, jotka jakaantuivat
kuukausittain seuraavasti:
ll/4 ja lllA,/2.
Xll/2, l/2,
PIEKÄNA (8. lagopus) Kaikki havainnot:
19.12. 2 Hou Borgeberget (JHe), 19.12. 1
Juv Muu Käårmeseljännummi (J. Elo, K.
Elo), 23.1. 2 Hou Hyppeis (RP) ja 5.3. 1
Tu Rauvola (V. Peltola).
MERIKOTKA (Haliaetus albicilla) Havainnot keskitt]"vät voimakkaasti saaristokuntiin. Oheen taulukoitu eri merkikotkayksilöt kunnittain ja kuukausittail.
XII
Drags{järd
Kemiö
Korppoo
Kustavi
Merimasku
33
lt
utA
I
2
1
4
I
1
I
2
11
maa (JPT).
AMPUHAUKKA (Falco columbarius) Eri
yksilöt kuukausittai
Xll/z, l/3, ll/5
IIIA/2. Turussa helmikuussa
Ja
ainakin
neljä eri yksilöä.
TUULIHÄUKKA (F. tinnunculur) Havaintoja yhteensä noin kahdeksasta eri
linnusta. Kuukausittain jakaantuivat
raavastl:
Xll/2, l/2 j^ ll/6.
seu-
Pitertr'
pään paikoillaan oleilivat ainakin Salon ja
Kemiön linnut.
Kanalinnut, rantaksnat ja kahlaqiat
Kanalinnuista teerestä ja plystä ilmoitetaan vain hajahavaintoja, joten niistä
saa luotettavamman kuvan vuosittaisista
talvilintulaskennoista, l€uto talvi houkut'
teli ainakin kurppia kokeilemaan talven
vietroa Pohjolassa ja joku siinä onnistuikin,
RIEKKO {Lagopuc lrgopur) I-aji on
harvalukuinen Varsinais-Suomen suoalueilla. Kolme talvikauden havaintoa:
3.12.
2 Yl
Kolinummi (MP), 27.2.
Savojårven ympäristössä
3
(HH) ja III
kuollut riekko Koski TL, Eksyssuo (V.
Huokko).
TEERI (Lyrurus tetdx) Suurimmat parvet
16.1. Ala Vännilänkorpi 25 (HH) ja
24.12. Yl Vaskijärvi 20 (RH).
METSO (Tetrao urogallue) Havaintoja
ilmoitettiin viimevuosia jonkinverran runsaammin eli 12 eri paikalta noin 21 eri
yksilöstä, mutta silti näyttää niukalta.
Kuvastanee
TLY:n
vain metsäretkeilyn våhyyttä
alueella.
PYY (Tetrastes bonasia) Suurimmat esiin-
2
2
Nauvo
Parainen
Rymättytå
Sårkisalo
I
SINISUOHAUKKÄ (Circur cyoneus) Ta'
vattiin kahdesti. 14.-25.12, lk Jurmossa
{monet) ja 24.2. ln-p Rym Ampumin-
tymät 15.12. Aasla l1 (LS)
Lcmpisaari l0 (HK).
PELTOPYY (Perdix perdlx)
lö
/2
parve^,
I
9918,
II
ja 5.3. Ask
XII
76/8
68/8. Liikenne on va$in
13 yksi
j^ lllA
merkittåvå
verottaja, mistä esimerkkinå Maskussa
kolme yliajettua tiellä; neljä lajikumppa't5
nia oli vielä toistaiseksi välttånyt kovan
kohlalon ([Li, TN. KS). Runsaimmin
pelropyitä tava[iin Koski TL. missä
tammikuun alkupuolella 40. (Y. Launio).
NOKIKANA (Fulics slra). Viimevuosia
huomattavasti runsaslukuisempi (kts. tåu-
lukko 2). Suurimmat esiintymät
15.1.
Väs Sundvik 85
Rymättylä 120 (TK), 3.1.
(JLa) ja 3.1. Kem Branten 85 (ll-a).
TAMANVUOHI (Capella gallinago) Kol
me havaintoa. Joulukuussa Jurmossa
l-2
lintua, viimeinen havainto 27.12.
(JHe,
ym.), tarnmi-helmikuun vaihteessa 1 Utö
(S. Sällylå) ja 12.2. 1 Raision tehtaat (HP)
JÄNKÄKURPPA (Lymnocryptes mlnlmus)
Jurmossa 4. jd 16.12. 1 (P. Alho, J.
Mikkola, ym.) ja 13.3. I Tu Åvik (J.
Kivelä, JU). Åvikin kurppa oli maalli
koiden juttujen mukaan
nä)'t1äytynyt
useampaankin otteeseen talven aikana.
LEHTOKURPPA (Scolopax rustlcola) Ha'
vaittiin kerran; 15.12, Aasla I (LS).
MERISIRRI {Cdldrtu maritima) Tämä
Jurmon ty)?pilaji talviaikaan näyttäytyi
joulu.tammikuussa lähes päivilläin. Enim-
millään merisirrejä nähtiin 16.12. 18
yksilöä (J. Mikkola, ym). Talvikauden
viimeinen havainto 29.1. 2 (K. Korhonen).
Lokit ja ruokit
Leutoon talveen
liittyi myös lokkien
runsaus etenkin joulu-tammikuun aikana.
Tammikuun lopulla määrät sitten nopeasLi laskivat ja (ämän jälkeen enää vain
muutaman yksilön esiintymisiä låhinnä
avoveden tuntumassa. Harmaalokki oli
yleisin jättåen kalalokin selvästi taakseen
Merilokkien määrät pysyivät jotensakin
pieninä
ja
enimmillään
vain 15-20
yksilön kerääntymiä.
SELKÄLOKKI (Larus fuscuo) 2.2.
Tu Aurajoki (HK).
1
ad
Havainto on RK:n
tarkastama ja h).väksymä.
HARMAALOKKI (L. argentatus)
Suu-
dmmat esiintymät: 14.\2. 410 Äasla (LS),
10.1. 400 Aasla (LS)
Naantalin satama (HK).
16
ja 14.1.
370
KALALOKKI (L. canus) Enimmi[aän
28.1. Turun satamassa 70 (HK).
PIKKULOKKI (L, minutus) Kaksi havaintoa Aaslasta, misså 22.12. 1 ad ja
21.1. 1 (LS).
NAURULOKKI (L. ridibundus) Havainnot keskitt!ryåt Turun ja Naantalin
satamiin. Enimmilläån Turun satamassa
5.12. .10 (KS). Viimeiset 8 Turun satamassa 6.2. (JHe). Em. paikkojen ulkopuolelta kolme yksittäishavaintoa, joista
viimeinen 5.2. 1 Dr, Kasnäs (PI-o).
RUOKKI {Alca tord!) Ainoat havainnot
Jurmosta, missä joulukuussa
3*1*1
ja
10 todennäköistä (Alca/Uria)
Kyyhkyt, pöllöt'
kuningaskalastqia io tikat
Pöllöistä ainoastaan lapinpöllö
HIIRIPÖLLÖ (Surnia ulula) Tämän lajin
karvakansan kauhuja sattui lintumiehen
kiikariin seitsemällå eri paikalla, joista
pitempään samoilla mlTräapajilla viihtyi
vain Dr Kasnäsin pöllö helmikuun ajan
(MH, PLo). Havainnot taulukossa 3,
VARPUSPöLLö (Glåucidlum pascerinum)
Ainoastaan kolme havaintoa. Joulukuun
puolivälissä 1 pihapiirissä
ha-
vaitsematta talvikaudella. Hiiripöllö oli
pienimmän karvakansan kauhuksi melko
runsaslukuisena liikkeellä, rnuutoin vallitsi pöllömaailmassa hiljaiselo. Soidin-
hommat alkoivat huuhkajan ja helmipöllön osalta jo tammikuun puolella ja
helmikuussa kirjarliin myös viiru- ja
lehtopöllön huhuilut.
UUTTUKYYHKY (Columba oenar). Talvikauden havainnot: 2.1. Naantalin satamassa 2 (RS) ja vieln 20.2. I (HK, TLi),
18.1. Pai Tammisilta 1 (TN), 20.1. ja
10.2. Laitila kk 1 (TLi, VMu, TN, KS) ja
5.2. Tu Rauvola 3 (MHa). Helmimaaliskuun vaihteessa tehdyt useat havainnot
koskenevat jo muuttomatkan tehneitä
yksilöitä.
TURKINKYYHKY (Streptopelis decaocto)
Havaintoja kuudelta eri paikalta. Naa
Lietsala enimillään 8 (HK), Naa Nuhjala'
Taimio 3 (TP, RS), Rai Hakinmäki 2
(JoS), Raision tehtaat 9 (HP), Tu
Piispankatu 7 (HKl) ja Paimion keskusta
7 (TN).
TUNTURIPÖLLÖ (Nyctea
scandiaca)
Toinen talvisen Jurmon tunnuslintu näyt-
täytyi tänä talvena vain kerran; 18.-19.2.
1 nuori Jurmossa (P. Alho, L. Salola).
påivää (H.
järvi (RH).
SARVIPöLLö (Aslo otus) Kaksi
ha-
kuun lopulta maaliskuun puolelle
(P.
vaintoa. Jurmossa 29.12. 1 ja seuraavana
päivänä 2 (I. H].värinen, M. Grahn, S.
Veislola). Salon keskustassa I tammiKatajå , JR).
jäi
2-3
I Lai Hirvilamminsuo
(JKy) ja samana päivänä 1Yl Vaski
Virtanen), 23.12.
SUOPÖLLÖ
(A.
flrmmeus)
Jurmossa
joulukuun ajan l-2 yksilöä (monet),
KUNINGASKALASTAJA (Alcedo stthlc)
Kaksi talvihavaintoa. 30.1. Pem Mathildedalissa
Sirva),
1(1. Elo, K. Elo, M. Ahti,
joka siirtyi
P.
myöhemmin Kem
Strömmalle, missä se rengastettiin 2.2.
(TN). Toinen havainto Rym Kirveenrauma 7.-8.2. 1 (E. Saari).
vaintoja ilmoitettiin 14 eri paikalta
yhteensä noin l9 eri yksilöä. Runsaimainakin viisi
eri
missä
yksilöä. Tarkemmin
taulukossa 3.
POHJANTIKKA {Picoider tridactylus)
Yhteensä yhdeksän
e
tikkaa. Havainnot
koskivat yksittäistä lintua muutoin, paitsi
26.2. Yl Vaskijånellä
sitävastoin olivat mm. marjalinnut, viher-
varpunen ja järripeippo. Taulukossa 4
tarkemmin yleisimpien varpuslintujen viikottaisista määristä.
KANGASKruRU (Lullula orborea) Lajista tehtiin kaksi talvikauden havaintoa.
Kaa Kauselassa 1 ylilentävä 2.12, (AS) ja
29.1. 1 tunturikiurun seurassa Hii Rosala
T. Nurmi, KS).
KIURU (Alsuds lryensii) Talven harvinaisin kiurulaji; ainoa havainto 12.12. lm
(JHe, P. Laaksonen,
Tu Vähä-Heikkilå (HKl).
TUNTURIKIURU (Eremophlla
alpectrfu
harvalukuinen kronkkuja kaatopaikkojen
haaskojen liepeillä. Suurimmat esiin-
lk+ln (H. Minn).
tym^t;26.2. 26 jäällå varisten seurassa Sä
Niksaari (PLo), 1.3. Kus Anavainen 15
(RP)
ja
12.3.
yht. 14
yöpymislen4olla
ulkosaariston ruokapaikoilta mantereelle
Uus Varanpää (HP).
MUSTAVARIS
(C.
frugllegus) Viime
vuosien tapaan vähälukuinen. Turussa ja
lähiympäristösså 3-4 talvehtijaa (HK,
VM, ym), tammi-helmikuussa 1 Ke Vreta
(MH, il-a) ja tammikuun puolivålissä 1
Mart Ollila (O-P. Karlin).
Taulukko 3. Viikottaieet hayainnot hiiripöllöstii ja tikoista TLy:n
alueella talvella 19E2 / 19E3,
Sur ulu
Pic can
Den min
Pic
tri
Dry mar
)
Havaittiin neljåsti, 27.12, Kor Jurmossa 1
(V. Vänskä), 29.12. Sa Halikonlahti 1
(JR, M. Suominen, KT),29.1. 1 kangaskiurun kaverina (JHe, P. Laaksonen, T.
Nurmi. KS) ja b.-20.2.3 Tu Topinoja
(HK1, HK, ym.)
KORPPI (Corvuo corax) Yleinen, joskin
ja
PIKKUTIKKA (Dendrocopos mlnor) Hamin havaintoja kertyi Ruissalosta,
Varpuslinnut
Talvi oli varpuslintujen osalta urpiaisen, lapinharakan ja pajusirkun. Vähissä
,a 49 50 5r
1---1_2-2_1tll_
221235443r5284S
111--2_-_151524
-112--21_1_r62_
3 1 2 2 9 9 9 9 7 6 10 8 11 4
4
'17
PÄHKINÅHAKKI (Nucifraga crrvocatactes). Kaksi havaintoa: 4.12. 2 Kus
Kis Kärkelä (JHe, P. Sirva). Maaliskuun
tua Nau Seili (TM, JoS) Viirnernainitut
4.2. löytyi Pern Mathildedalista
Kaurissalo (S. Kallio\ ja 22.2. 2 rengastet-
kuuluival roluun N. c. caryocatactes.
SIMTIAINEN (Parus caeruleue) Tu Katariinanlaaksossa
sinitiaista (TK).
23'1. noin 150
nähtyå
PYRSTÖTIAINEN (Aegithglos caudatus)
Talvikuukausien aikana 19 parvea yhteensä 122 yksilöä. Määrät rarkemmin
viikkotaulukossa
PÄHKINÅNÄKKELI (Sitta europaea)
Tammikuun ajan 1 Salon keskustassa
Olavinpuiston ruokinnalla (monet). Li[tll
ilmoitettu kuuluvaksi rotuun S. e. europaea (JR).
KOSKIKARA (Clnclus cinclus) l.eudon
alkutalven takia olivat karat kadoksissa
joulu tammikuun aikana. Joulukuln ainoa 1.12.
I
Ry Aasla (LS) ja tammikuul-
3 havaintoa/S karaa. Helmikuun yhteismåärä 37, enimmillään 12
takin vain
alkupuoliskon summaksi tuli 15 karaa.
PEUKALOINEN (Troglodytes troglodytes)
Taulukko
pienestå
puroryteiköstä I (HK) ja seutaavana
päivänä 2 peuk.loista (JV). Toinen lin-
Aeg cau
'Iur pil
nuista viritteli io laulunsäkeitä 13.2. (KS).
LAULURASTAS (Turdus Phllomelor)
Kaksi havaintopaikkaa: 3.12. 1 I-emu
(MJS) ja 7.-17.12. 1Ry Aasla (LS).
llmeisesti sama yksilö 4.-25.2. jälleen Ry
Aaslassa (LS).
Bom gar
Lan exc
Stu vul
Car car
spi
PUNAKYLKTRASTAS (T. iliacus) Ainoat havainnot joulukuulta Kor Jurmosta,
missä 10.12. I (P. Saikko, Ym) ja
Fd coe
Lox cur
2-3
(JHe, Ym.)
PUNARINTA (Erithacus rubecula) Kaikki
23.-28.12.
4.
Eräiden varpuslintujen viikottaiset mäiiriit TLY:n alueella
talvella 19E2l19E3.
pvt
sp
4.-6.12. 1 Kor Jurmo (P
Alho, ym), 14.12. 1 Ry Aasla (LS)'
Emh sch
havainnot:
48 49 50 51 52
21 21 3110
51J
7 \825
5_
911 17 27 47 -1520 t2 4 8 S 4 5 3 2
I
7
7
1
11
9
3
I 2 2 4 _ 2 1 s
3 6 6'7
a 17 20 20 tt 911 l0 9l0iO
2 8 5 7 6_
2 718 15 18_
41_
404043 25 95 35 20 28 tl _4440
14
2t6
3r1
2 3--t8
2 7 828
-11r35 14O
r95
100 345 665 625 385 375 4j5 4r0 rl0 390 185 115
16 11 52 15 18 48 52 40 43 34 37 40 28 28 t4
6 415
611
517
7 S 510 16 6 6 2
37-215
l-12--6-t022tltS8
14 837
924
3 722
1813
6.7
3
1 3 4 12 3 31 17 6 $ 29 tB 33 37 24 _2
tammi-helmikuun ajan Tu Piispankadulla
(monet), 21.1. 1 Pöytyä (O-P. Karlin) ja
lopputalven ajan
Kor Utössä (JHe'
S.
Sällvlä).
RAUTIAINEN (Prunella modularts) I Tu
Korppolaismäessä lepi talven (HKl, ym.)
TIKLI
MITTYKIRVINEN (Anthur
40 Tu Pihlajaniemi (JN)
praremts)
Kor Jurmossa joulukuulta neljä havaintoa
ja tammikuulta kaksi
havaintoa yksittäi-
sestä kirviseslä-
LAPINHARAKKA {Lanius excubitor) Yksi talven tyyppilajeista oli lapinharakka,
josta kertyi havaintoia noin 55 e
yksilöstä, Taulukossa 4 havainnot viikottain.
KOTTARAINEN (Sturnur vulgaris) Ainoa
suurempi parvi tammi-helmikuun vaihteessa
(
15-17 lintua Dr Hiittinen-Rosala
monet).
PIKKUVARPUNEN (Passer montsrus)
Kaksi havaintoa. 14.12.
veneveistämö
I Tu Ruissalon
(J. Kirjonen) 1a 5.-12.2,
1
Hiittinen (HKl, HK, Pto, ym).
NOKKAVARPUNEN (Coccothraustes
coccothraustes) Ainoa havainto 19.2.
Naantalin satamasta, missä 1 talvilintulaskennassa (RS).
Koskikara on karaistunut talvisten koskipaikkojen asukki
(kuva Matti Valta)
(Carduells carduelts) Oli liikkeellä
tavallista suuremmissa paraissa mm. 19.12
ja 16.1. 50 Tu
Yo-kylä (HF).
HEMPPO (C. cannabtna) Talven aialta 9
havaintoa yhteensä 81 yksilöstä. Suurim-
mat parvet 26.2. 50 Halikonlahti
Lähteenoja)
ja 9.2.
1O
(J.
Tu Topinoja (TN,
RP):
VUORIHEMPPO (C, flavltostrls) Kaikki
havainnot: 19.12. 1 Topinoia (P. Älho),
26,12. 1.2.7-8 Tu Vuoksenniska (monet) ja \2.2. 3 Tu Kurala (MHa).
PAJUSIRKKU (Emberiza schoeniclus)
Suurimmat paweti 27.1. 28 Seili (TM,
JoS) ja 14.2. 30 Mie Mynäjoen suisto (E.
Gustafsson).
PULMUNEN {Plectrophenax nivalis) Jurmon ulkopuolelta vain kaksi havaintoa.
6.12. 1 Turun satamassa (HKl) ja 20.2. 27
Pö Kontolanrahka ruokinta-automaatilla
(lK). Jurmossa pulmusia näkyi lähes
päivittäin. Kuukausimaksimit: XII/26,
l/26 ja, lU 19.
.t9
Kaksi vuosikymmentä Kakskerran
talvilintulaskentaa
Jouko Hakala
Sliästä itsellesi ia lapsillesi
puhdas luonto ia kirkkäat vedet.
NiiU ei saa takaisin rahallakaan.r
Johdanto
Talvilintulaskenta Turun Kakskermnjärven kiertävållä 17 km:n reitillä (kuva 1)
alkoi talvella 1962/ 63 eli 21 talvea sitten.
Kaikkina talvina reitti on laskettu sekä
vuodenvaihteen ettA helmi-maaliskuun
vaihteen tienoilla, paitsi talv€lla 1964/65,
jolloin uusintalaskenta suoritetiin jo
24.1.196s.
Eräånä virikke€nä laskennan aloittamiseen saattoi olla osallistuminen maisteri
Nils Fritz€nin johdolla Turun kauputrkilinnuston talvilaskentaan 1950-luvun lopulla (ks. Hakala 1981).
Jollekin rarien perässä nykyisin pinkovalle voi olla vaikeaa tajuta mitä mieltå on
saman
r€itil jatkuvalla kiertemisellå,
etenkään kun sen varrella harvoin näkyy
\$,
,Fd
r*4
Kuva
20
l.
Kakskerran talvilintulaskentareitin siiainti.
21
harvinaisia lajeja. Laskennan kiinnosta-
teessa. Reitin tuntumassa on myös melko
vuus perustuu kuitenkin
laajoja ruoikoita, joissa mm. sinitiaiset
juuri yleisten la-
jien määrän seurantaan. Laskennan
suo-
rittaminen Kakskerrassa keskeytyksettä jo
22 talvea puhunee
mieluusti ruokailevat.
Ruokintapaikkojen määrästä ei pidetty
puolestaan. Jonkin
alueen kesän- tai talvenaikaisen linnuston
kirjaa 1960-luvulla, sillä tätä
tai joidenkin lintujen käytöstapojen seuranta voi osoittautua niin kiinnostavaksi.
ettei hommasta malta luopua alkuun
taustatietoa ei p]rydetä valtakunnallisessa
laskentalomakkeessa. Talvelta 1962,/63 on
päästyään!
Yhden reitin pariin kertaan talven aika-
na suorit€ttu lintulaskenta ei tietenkään
anna kovin täydellistä kuvaa lintujen todellisesta määrästä. Nykyistå laskentame-
kuten
montaa muutakaan mielestäni tärkeää
kuitenkin merkitty muistiin joululasken-
nan ajalta 10-20 lintulautatlTppistå ja 3
puimahuonetlTppistä ruokintapaikkaa sekä 197o-luvulta joululaskennan ajalta keskimäärin 12.5 (vaihtelu 9-15) lintulautatyppistä ja 2.6- (2-4) puimahuönetpp-
todia ovat lisäksi kdittisesti tarkastelleet
useat, mm. Haila ja Järvinen (1970) sekä
pistä ruokintapaikkaa. Uusintalaskennan
Munne (1981). Talven erikoispiirteistä
(2-3).
melko pitkän ja vaihtelevan reitin laske[ta
voi kuitenkin antaa viitteitä. Kahdenkymmenen lalven aineiston pohjalta on myös
kiintoisaa tarkastella laskentajakson aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.
Luulisin ainakin lintulautatwppi-
sen ruokinnan 20 vuoden aikana lisääntyneen uuden omakoti- ja kesäasuntoraken-
ja menelelmät
Laskentareitin vaihtelerrrudesta kertoo
osaltaan se, että reitin varrella on peltoa
40%, mänt)'valtaista havumetsää
33%,
sekametsää 21% ja lehtimetsää vajaa 6Vo.
Parissa kohtaa rcitti poikkeaa meren rantaan ja eräässä kohden lähelle järven ran-
taa. Järvi on kuitenkin laskennan aikaan
lähes aina jäåssä kuten merikin uusintalaskennan aikana. Reitti kulkee pääosin
maantietä pitkin poiketen siellä
täälle
tai pienempien asumusten
pihamaille. Joissakin ladoissa poiketaan
maatalojen
hätistämässä varpusia vaihtelevalla menestyksellå ulos laskettaviksi.
Reitin varrella on sekä lintulautatyw'
pistä ettå epäsäännöllistä riistan ruokintaa- Lisäksi reitin varrella on 1-2 latoa,
joista voi löytyå syötåvää varpusille ja rch-
keimmille keltasirkuille ja lasaaneille.
Kaksi avointa puimahuonetta, joissa linnuille oli talvisin helposti viljaa saatavilla,
22
1960-
arot
ovat 9.1.
(6-12)
sekä 2.5
tamisen myötä. l-eikkuupuirdn yleistymisen myörä riljanjäle taas jää entistä useammin pellolle. jossa sen saalavuus riippuu mm. lumitilanteesta.
Laskentarcitti on pyritty pitämeän samana 20 vuoden ajan. Tåysin siinä ei ole
Laskenta-alue
jäi tyhjilleen
vastaavat
ja
1970'lukujen vaih-
onnistuttu, vaikka reitti on laskentalomakkeisiin merkitty samaksi vuodesta
toiseen. Jonkin puimahuoneen jääminen
pois käytöstä on johtanut liihen. ettei paikalla ole sen jälkeen poikettu, ja toisaalta
jonkin omakoti- tai kesäasunnon tulo lin-
tulautoineen jaltai lyhteineen aivan vanhan reitin tlrntumaan on johtanut siihen,
että tälle
ruokintapaikalle
on
alettu
poiketa. Reitille on tehty myös pad (yht,
n. 500 m:n) oikaisua.
Kakskerassa on jo pitkään ollut keski
määräistä enemmän kesåasuntoja (Hakala
1967). Vaikka riistä valtaosa sijaitsee rannoilla reirin ulkopuolella. voi niiden pihoilla suoritetulla talviruokinnalla (ia pön'
tötyksellä) olla vaikutusta reitin linnustoon. Niiden kuten muidenkaan mah'
dollisesti reitin lähellä olevien ruokintapaikkoien vaikurusta ei ole selvitetty.
Reitin varrella on tehty vain våhån hak-
kuita ia metsänhoiroa, ioten niiltä
osin
reitillä ei ole tapahtunut olennaista muu-
tosta linnuston kannalta. Maatalouden
yleinen rakennemuutos karjattomaan suuntaan
ja
liikenteen vilkastuminen
sekä
yleensä aikaisempaa runsaampi liikkumi-
nen alueella ovat voineet olla merkittä"
vämpiä muutoksia linnuston kannalta.
Kaukoputken mukanaolo ainakin
10
vuoden ajan oI1 osaltaan vahentän].t tulosten vertailukelpoisuutta, si1lä sen avulla
on voitu määrittää vaikkapa puun latvassa
istuva harakka huomattavasti kauempaa
kuin aiemmin. Putkea on käytetty toisaalta melko sååsteliäästi.
Talvira \962/ 63-1981/82 Kakskerran
talvilintulaskentaan ovat osallistuneet lukuisat liltuharastajat. Keskimåårin yhteen laskentaan on osallistunut 2.7 hen-
kilöä määtån vaihdellessa ed laskentakerroilla kahdesta neljään. Joulu- ja kevätlaskennassa ei näytä tältä osin olevan eroa
eikä laskijoiden määrä näytä muuttuneen
tarkastelujakson aikana.
Laskijoiden kantaryhmänå ovat lisåkseni olleet Jouko Tikkanen (JTi), Raimo Hyvonen (RH)
ja Matti
ka kaikki ovat
Laaksonen (ML), jot-
osallistuneet vähintään
kymme[een laskentaan (eli våhintään
170 km:n kävellyn). Viime !.uosina laskentojen hippiäisasiantuntiiana" on
sään-
nöllisesti toiminut Vesa Sarola, vanhusten
korvat kun eivät enää tavoita lajin kor"
keimpia ääniä!
Kolmesta viiteen kertaan laskentaan
ovat osallistuneet Kauko Häkkilä (KH),
Ismo Lahtonen (IL), Esa I-ehikoinen (EL),
Vesa Sarola (VS), Esko Tarponen (ET) ja
Jorma Tenovuo (JTe) sekä yhdestä kahteen kertaan Tapio Elo, Johan Hollst€n,
Ilkka Isotalo (lI), Guy Lindell, Jaakko
Nummela, Timo Nurmi ja Ralf Sundman.
Reitti on aina laskettu kävellen teitA
pitkin ja mahdollisesti pienen matkaa tieltä poiketen esimerkiksi havailun liaisparven tutkimista varten. Va$in taajaan on
pysåhdytty kuulostelemaal metsän äånie
aloitetaan aamulla, se päättw hwissä
ajoin ennen hämäräå, millä saatta olla
merkitystä tulosten vertailukelpoisuuteen
sellaisten lajien osalta, jotka ovat iltai
sin
hywin vilkkaita.
'falvina 62/63-71l72
joululaskenta
aloitettiin keskimåärin 33 min. ennen auringon nousua (olloin jo on melko valoi-
ja se kesti keskimåärin 6.3 tuntia.
Kevätlaskenta aloitettiin keskimäärin 50
min. audngon nousun jälkeen ja se kesti
keskimäärin 6.4. tuntia.
Talvina 72/73-81/82 joululaskenta
aloitettiin keskimäårin 35 min, ennen audngon nousua ja se kesti 6.2 tuntia, Kesaa)
vätlaskenta aloitettiin keskimäärin 17
min. auringon nousun jalkeen ja se kesti
6.5 tuntia. Jälkimmåisenä jaksona kevätlaskenta on siis aloitettu edellistä aikaisemmin.
Suurimmat poikkeamat keskimääräisisensimmäisinä las"
tä ajoista tapahtuivat
kentavuosina, jolloin systeemi ei ollut vielä
vakiintunut. Niinpä 10.3.-63 laskenta aloitettiin n. 2 tuntia ja 3.3.-64 n. 3 tuntia
auringon nousun jälkeen. Nopein kierros-
aika (5 tuntia 1 min,) saavutettiin
ensimmäisessä laskennassa 1.1.-63, Tämän jälkeen hitaampi ja todenneköisesti
tarkempi laskentatapa vakiintui. Kokonaisuutta ajatellen poikkeamisilla ei liene
ratkaisevaa merkitystä.
Lämpötila ja lumen syvyys
Kuvissa
2a-b on
esitetty Ruskon
joulu-helmi
säähavaintoasemalla mitatut
kuun keskilämpötilat sekä likimääräinen
lumen syvyrys mainittujen
kuukausien
puolivälissä Turun seudulla. Vuosien
1931-1960 lämpötilakeskiarvot on mer-
kitty poikkiviivalla kunkin kuukauden
kohdalle. Tiedot on saatu ilmatieteen
laitoksen katsauksista.
ja reitin laskenta kestääkin yleeNä 6-7
tuntia eli joulun aikoina aamuhåmärästå
iltahämärään. Kun laskenta kevääIlåkin
23
Kuva 2a, Joulu-, tammi- ja belmikuun keskilämdttilat Turussa k€skimäiirin
vuosina l93l--{0 sekä tslvinå 1962/63-l9El/E2. ,akson 193l--60 kuukåuden
keskilömpötila on merkittt poikkiriiralls kunkin tÅlven ao kuukauder kohddle.
'c
-15
talvi
l93l:t962
Ltu{Id[x
I
t960
-63
Taulukosta
,.h
lil
nI
tilil
-10
Taulukkoon
ffiffi
-72
mhffidf;
-65 -67
-69
-13
il|
l0
" '
.75 -77
"65 -67 -69
-79
ioulu', låmmi' ja
Suhteellisen lämpimiä ovat olleet mm.
talvet 1970/71-'74175. Edtyisen kylmiä
ovat olleet talvet 63/64, 65/66, 67/68,
69/70 ja 78/79. Kylmiä talvia on siis ollut
eniten tarkastelujakson alkupuo1e11a.
Keskilämpötilan liseksi
tulisi
ehkä
rT
-7s -71 -79
-81
Lumisimpia talvia Turun seudulla ovat
olleet talvet 1965/66, 69/70 ja 81/82 ja
hpin vähälumisia mm, talvet 1964/65,
70/71, 72/73, 74/75 j^ 79/80. \leisesti
ottaen lumitalvia nä'ttää olleen eniten
jakson alkupuolella. On muistettava, että
tarkastella yhtenäisten kylmien jaksojen
pituuksia ja ajoittumista, sillä viikonkin
kova pakkaskausi voi olla kohtalokas
nyt tarkasteltu lounaisrannikon lumitilanne saattaa poiketa huomattavasti tilan-
monelle lajille. Kylmän kauden ajoittumi
nen vuoden vaihteeseen voi puolestaan olla
kohtalokkaampaa kuin vastaava kylmlTs
helmi-maaliskuussa. koska valoisa ja siis
sisämaan suunnassa.
ruoan hankintaan mahdollinen aika on
vähimmillåån joulun aikoihin. Monin
paikoin talviruokinta aloitetaan våsla
joulun tienoilla, joten linnut eivät ehkä
simmistä, yli 10 kertaa 20 vuoden aikana
löydä ruokintaa aikaisen kylmän kauden
yllåttäessä.
24
teesta
sen mahdollinen tilas-
3-19
on
-yhtålöt. Suoran kulmakerroin ilmaisee
monellako yksilöllä lajin reitillä havaittu
yksilömåårä
on keskimåårin
muuttunut
vuodessa. Menetelmällä voidaan tilastollisesti tutkia onko muutos havaituissa
llth
-71
reg-
esitetty myös lineaadset regressiosuorat ja
fl tuLliillJdll. dl_-tr .fi],fl"9,11
1962
-63
ja
tollinen merkitsevJys. Kuvissa
60
Q
ilmenee kymmenvuotis-
on lisäksi merkitty
rcssiokerroin (r)
cm
60
1
jaksojen 1962163-7U'12 ja 1972/73-81/82
sekä koko 20-vuotisjakson yksilömäärien
keskiarvot ja havaintovuosien määrät (k).
Kuva 2b. Lumen keskimöäriiinen svvlls Turun s€udulls
h€lmiknussa talrina 1962 / 63-l9El / 82.
20
3-9 kenaa Iaskennoissa
ja taulukossa 3 ha-
havaintovuodet
vainnot tätä harvalukuisemmista lajeista.
nl.-
-5
Taulukossa 2 on esitetty keskiarvot ja
tavatuista lajeista
+5
0
laskennan mäerät kolmiolla.
jo muutamia kymmeniä kilometrejä
Tulokset ja tarkastelu
Taulukossa 1on esitetty tietoja yleihavaituista laieista, Laiinimen perässä
oleva numero viittaa kuvaan, jossa lajin
vuosittain havaitut yksilömäärät on esitetty erikseen. Kuvissa joululaskennan yksilömäärät on esitetty ympyrällä ja uusinta-
yksilömäärissä merkitsevästi laskeva (-)
tai nouseva koko (20 vuoden) tarkastelujaksona. Käytetry lineaarinen regressio ei
sovi mahdollisten syklisten
vaihtelujen
kuvaamiseen. Eräiden lajien tulokset onkin esitetty liukuvan keskiarvon avulla
(kuvat 4, 9 ja 11-15). Jakson pituus on
kolme vuotta.
Useimpien lajien keskiarvot ja havainto-
vuosien määråt poikkesivat vain vähän
toisistaan kumpanakin 10-vuotisjaksona
(taulukko 1). Selvimmät muutokset todettiin sini ja kuusitiaisella (kuvat 7-8 ja
l3). Molemmilla nouseva suuntaus oli
viittaavat harmaapäätikan
yleistymiseen
(taulukko 2).
Syklisistä tai lyhytaikaisista muutoksista mainittakoon hippiäisten vähåislTs
1970-luvun lopulla ja uusintalaskentojen
korkeahkot mäårät 1970-luvun alkupuoliskolla (kuva 4), töyhrötiaislukujen pieni
nousu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa
(mutta yleisesti ottaen vähäiset muutokset,
kurar 5
ja I2). talitiaisten suuri
määrä
1970luvun alussa (kuva 9), harakan syk-
liseltä vaikuttava lukumåärän vaihtelu
sekä voimakas määrän kasvu 1970luvun
lopulla uusintalaskennoissa (kuva
11),
punatulkkumäerien suuret vaihtelut; korkeat arvot 1970-luvun puolivälisse joululaskennassa sekä pienet mååråt uusinta-
laskennoissa 1960-luvun loppupuolella
(kuva 14). Jyrkimpiä vaihtelut nåyttävät
olevan urpiaismåärissä (kuva 15). Muutos"
ten voimakkuus johtuu urpiaisen inraasio- ja parvikäyttäytymisestä, mikä näin
pienessä aineistossa voi vääristää todellista
kuvaa. Esim. joululaskennassa l970luvun
puolivälissä todettu huippu johtui pääosin
kahden suurehkon parven
osumisesta
laskijoiden eteen. Korkeat uusintalaskennan luvut 1970-luvun alussa voivat olla
yhteydessä
ko. talvien Iämpimy)4een
ja
tilastollisesti erittäin merkitsevä uusintalaskennoissa ja merkitsevä joululasken-
noissa, Merkitsevä nouseva suuntaus
lodertiin lisäksi fasaanilla joululaskennois-
sa sekå
talitiaisella
ja
viherpeipolla
Teerellä puolestaa todettiin tilastollisesti mer
kitsevii vähenävä suuntaus joululasken-
uusintalaskennoissa (kuvat
9-10).
noissa (kuva 3). Hömötiaisella nouseva
suuntaus joululaskennoissa oli tilastollisesti vain jokseenkin merkitsevå (kuva 6).
Muutamaa suuntaa antavaa muutosta
lukuun ottamatta muita
tilastollisesti
merkitseviä kehityssuuntia ei voitu todeta.
Harvalukuisempien laiien osalta tulokset
Tilastollinen merkitsevlfs r:n arvolle on
taulukossa I merkitty seuraavasti: Tässä
tapauksessa r:n merkitsevlyttä on kä]tetty
Sammaliston (1974) esimerkkiä noudatta-
en yksilömäårän muutoksen tilastollisen
luotettavuuden osoittamiseen.
merkintä skitaso
'
*
''
l0To
5F"
1"/o
0,1%
merkits€vlfs
suuntaa antava
jokseenkin merkitsevä
melkltseva
erittäinmerkitsevä
25
Yleisimpien yli l0 kertaa 20 vuoden aikana Kakskenan
laskentareitillä tavattujen lajien keskimäiiräiset yksilömäärät ja havaintovuosien måiiirät (k) kymmenvuotisjaksoina 62/63-71/72 ja 72/7t-Bll82 sekä
koko 20.vuotisjakson aikana. Lisäksi on esitetty regressiokerroin {r) ja sen
mahdollinen tilastollinen merkitsey;rts. J:joululaskenta, U:uusintalaskenta.
Taulukko
l.
jakso
laii
kanåhaukka J
62/63-7r/72
vks/v k
0,2
u0,22
rarpushåukka ., 0,4
u0,32
I 19,2
teeri (kuva 3)
u r1,l
iasaåni J 0,2
u0,22
kåpylikka t 2.4
ul,t3
palokå.ki I 0,9
u0,44
) 3.2
nårhi
u 4.1
2
4
8
8
2
5
3
9
9
barakkå J 8.4 10
(kuYa ll)
U 9,0 10
naåkkå J 0,7 3
u1,92
varis
I l3.l t0
u 15,9 l0
hippiäinen J 24,9 10
U 6.2 7
lkDvå 4)
.åkålliråslas .l 46.8 J
u 4,2 I
hömötiain€n t 13,3 t0
U 15,3 l0
{kuva 6)
löyhröriåinen ., 9.4 l0
(kuvat 5,12) U
7,6 10
siniliailen I 7,1 l0
(kuva 7)
U 8,s l0
kuusitiainen J 5,4 l0
(kurat E.l3) U
2,6 9
talitiåinen J 81.3 l0
(kuva 9)
U 67,1 lo
puukiipijå J I,l 1
u0,22
vårpunen .l 1ä,4 l0
u 109,1 lo
punåtulkku J 24,4 l0
U ?,1 1
{kuvå 14)
viherprippo .l 2.8 6
(kuva l0)
U 0,t I
viheryarpuneo J 10,6 l
u l3,l 2
u.piåinen I 22,6 9
(kuva 15)
U 4,5 5
pikkukåpylinlu J 0,9 2
ja Loxia sp
U 0.8 l
kehasirkku J 139,9 l0
(kuva 16)
U 127,6 10
/j-at/82 62/63-81/82
Yks/v k Yks/v k
12/
0,5
0,2
0,4
0,t
4.2
2,7
2.3
0,8
4.8
2,8
r,0
0,8
3,7
5,2
6,0
10,9
0,1
4
2
3
3
8
4
1
3
E
6
1
6
9
E
9
l0
I
0,1
0,2
0,4
0,3
I1.7
7.0
r,2
0.5
3,6
1,9
0,9
0,6
1,5
4.6
1.2
9.9
0.4
r2,0 l0 12.5
17,0 l0 16,4
21,1 l0 2t.0
10,2 8 6.2
2,0 S 24.4
2,2
0,3 I
$,2 10 15,8
16,8 l0 16,0
9.7 l0 9,5
6,8 r0 7,2
32,6 t0 r9,E
33,3 t0 m,9
tz,o t0 8,7
ll,4 10 7,0
106,3 lO 93,8
94,6 t0 8O,E
1,8 9 1,4
1.3 E 0,2
105,2 l0 ll5,l
71,6 l0 90.J
32.5 l0 28,6
14,2 l0 10,6
11,6 1 1.2
10.5 7 5.3
10,6 5 10,6
8,5 5 lo,E
26,6 6 24,8
15,5 4 10,0
0,4 1 0.6
1,7 4 1.2
101.7 l0 l2l,E
61.2 10 97,4
6
4
1
5
16
12
Taulukko 2. Kakskerran laskentareitillä 3-9 kertaa 20 vuoden aikana
tavattujen lajien keskimääräiset yksilömäärät vuotta kohden sekä havainto.
vuosien määrät (k) kymmenvuotisjaksoina sekä koko 20-vuotisjakson aikana.
62163
0.39
-0,09
-O,LZ
9
5
t3
9 0,ll
l0 0,21
100
l8 0,18
17 0.08
19
-0.31
m
-0,r0
lithi
20 0,19
4 .0,42
7 0.08
20 0,05
20 -0,11
15 0,32
8 .0,30
2 -0.28
20 0,46 ? '
20 0,30
20 0,02
20 0,08
m 0,62
m o,71 .*r
20 0,56
19 0,81 ***
20 0,21
20 0,s6
16 0,26
10 o,lK
20 0,01
m -0.20
20 0,14
r7 0,14
13 0,30
6 0,60
8 ,0,03
7 -0,15
15 0.05
9 0,01
3 -0,08
7 0,04
20
20
-0.04
0,31
Taulukko
3. Ilavainnot
tavatuista lajeista.
tavi
tuulihaukka
nokikana
kalalokki
varpuspöllö
I
I
vks./v k
1
yht. 4
pähkinånakkeli
2
I
13
4
l0
isokäpylintu
7
2
kirjosiipikäpylintu 3E
0.t I
_
t),2 2
0,7 2
t,8 J
0.4 2
0.4 1
t,.t 2
0.6 2
t,02l
0.1 2
6.6 ,r
0.5 I
0,80
o,2o
1.80
o.8o
0.05
t,3o
k
4
2
3
6
I
6
0,25 l
o.o5
o.to
I
2
o,3o
5
1.90
.l
l..to 6
O.5O J
l,6t) 5
o.so 4
lol
o.l5 4
3.s5 6
0.25 I
korkeintaan kahdesti 20 vuoden laskennoissa
l. 1981 Vappamin länsiosassa
1.3.1975 saaren itäosassa (JH&KH)
1.1.19E0 Aatilassa (JH&RH)
I
I
kulorastas
2
1
I
:l
t
:l
3.
I
)
1,3
0.2
0,1
0,8
0,1
t,8
vks./r
6.1.1973 Pikkujärven suon laskuojassa (ML)
1.1.1963 Penilän peiloilla saalistamassa (JH ym)
6. L1973 Vapparnin länsiosassa (JH&ML)
45
6
pohjantikka
komni
pulmunen
26
72/1a a\/a2 62/63 8)tA2
J
0,3 2
u
0,2 I
J
3.5 2
U_
J
0,8 I
__
u
i
0,9 3
u-l_0,430.203
u-0,540,254
I
0,4 2
u
0.tl
_
J
u
0,4 3
tr,2t_0.60l
u
I
2,2 -4
u
0,6 2
I
I.9 3
u
0.5
J
0,4 1
u
t.2 I
J1.03_o,so3
u
0..r 2
I
0.s 2
u
-
r
0,05
-0,67
-0,33
0,61
0,14
0,06
|172
yks./v k
6
6.1.1970 Nunnavuoren lähistöllä (JH, JTi&ML)
25.2. 1963 saaren itäosassa (JH&JT)
f.1. f980 (1-2 yks- lennossa saar€n eri puolilla)
3. I . 1965 rastastalvena 90 räkättirastaan parvessa, lensi erilleen
parvesta (JH&JT)
9.1.-13.3.1977 2 yks. Penilän kylässå (JH, RH&IL)
9.1. 1977 ylimäåräisessa lask€nnassa Naulassa (RH, KH&II
)
(JH, ET&JTe)
s.1.1974 (JH&EL)
9.1.1977 ylimääråisessä laskennassa (RH, KH&lI) Kaikki
parvet havaittiin kuusikossa ruokåilemassa.
9.1.1977 ylimääråisessä laskennassa (RH, KH&II)
5. r. 1966
3.1.1982 (KV, VS&J',I)
6.1.1979 Linnut mäåriteltiin loxiamaisesta oiemuksesta
ja
lento_
ytavasta sekä sameån u.piaismaisesta ääntelystä (JH&RH)
5.1.1964,
1 S 2.1.1972 (JH
ym)
27
vähälumisuuteen
ta
ja
saattavat siten vasta-
paremmin todellisuutta
(vrt.
kr-rriin
2a-b).
Keltasirkun määrissä ainakin uusintalaskenrojen mukaan näylläisi olevan vähenemistä tarkastelujakson aikana. Mahdollista trendiä ei kuitenkaan voi tilastollisesti osoittaa ainakaan [].t käytetyllä
menetelmälla. Parvilajina keltasirkun ha-
vaitut yksilömäärät voivat satunnaisesti
vaihdella hlrinkin paljon (kuva 16).
Reitillä on 40 laskennassa havaittu 51
lajia selviå muuttajia huomioon ottamatta.
ja nårhen
määrissä ei nä!'tå tapahtuneen muutoksia
pitkän ajanjakson kuluessa.
sa hömåtiaisen, puukiipijän
Kakskeran tuloksia voidaan tåsså
verrata vain koko maan tuloksiin. Jos
valtakunnallisesta aineistosta julkaistaisiin
nykyistå yksityiskohtaisempia selvityksie,
verlailu \oitaisiin tehdä maan lounais'
osien tuloksiin. Olisikin toivottavaa, että
valtakunnallisra aineistoa käsiteltäisiin nykyistä enemmän osa-alueirtain. Olisi myös
hyvä, jos selvityksissä tarkasteltaisiin
nykyistä enemmän tauslalekijöilä. esim.
Kokonaisuulena tarkastellen useimpien
lajien mäårissä ei voida todeta muutos-
ruokintapaikkojer määrää, metsänhakkuita ja metsien rakenteen ja asutuk-
suuntia pidempien jaksojen aikana. Osaltaan tähän voi vaikuttaa se, että aineisto
on pieni ja vain selvimmåt muutokset ovat
sen muutoksia laskentareittien varrella.
tilastollisesti varmennettavissa.
Valtakunnallisten laskentojen laajaa ai-
Nykyisen tapaisella taustatietoien keruulla
tähän ei päästä.
Yleisesti ottaen yllättävän monet valtakunnallisen aineiston käsittelyssä havaitut
on käsitelty viim€ aikoina jul-
muutokset, kuten teercn väheneminen,
kaistuissa iutkimuksissa vain muutamien
sinitiaisen, talitiaisen, viherpeipon, lasaa-
neistoa
lajien osalta. Aiemmissa
selvityksissä
Munne (1973) totesi sinitiaisen kannan
jatkuvan nousun 1960-luvun, eli oman
nin,
harakan
ja
harmaapäätikan run-
sastuminen on havaittavissa myös Kakskerrassa.
tarkastelujaksonsa alusta, ja talitiaisten
måärän selvän nousun l960Juvun loppupuolella, jolloin vähäisempåä nousua oli
havaittavissa myös töyhtö-, kuusi- ja hömötiaisten määrissä. Sammalisto (1974)
tarkasteli vuosijaksoa 1960-72 ja totesi
lukumääriä ei ehkä ole selvitetty koko
maan aineiston pohjalta. Orellin (1983)
mukaan melsien kuusettuminen viime
vuosikymmeninä on lisänn).t ainakin
sini-
kuusitiaiselle soveliaiden ympåristöjen
ja
talitiaisten lisäksi mm. viher-
peipon, harmaapäätikan ja harakan måärän kasvun. Vähenemistä oli todetta-
vissa mm. teeren, naakan
ja
töyhtötiais€n måärissä. Tilastollisesti merkitse-
vää muutosta ei todettu mm. fasaanin,
pikkurikan. kuusitiaisen. hömötiaisen.
hippiäisen, punatulkun ja keltasirkun
måärissä.
Myöhemmisså selvityksissä (mm. Sam-
malisto 1976-81, Hilddn 1984) on todettu
sinitiaisen måä!ån jatkuva kasvu sekä
teeren måårien väheneminen pieniä väli
huippuja lukuun ottamatta. PlTn, töyh-
tötiaisen
ja
pikkutikan määrän
myös
vähentyneen sekä viherpeipon. harakan ja
fasaanin määrän kasvaneen. Muun muas_
28
Sammalisto (1976) mainitsee kuusitiaisen määrän kasvusta. Tåmän jälkeen lajin
määrää. Kakskeran reitin lukuisat linturuokintapaikat saattavat myös johtaa
piharuokinnasta hyöt].vien lajien (mm. ns.
mersäliaisten talvikanrojen nousuun).
Joulu- ja uusintalaskentojen tuloksia
käytetään usein talvikuolleisuuden laskemiseen. Läheskään aina ei ole pohdittu
tähän sisältwiä riskejä mm. lintujen
haraittavuuden ja liikkuvuuden talvenai.
kaisten muutosten vuoksi.
Kakskerran laskentatulosten mukaan
varsin monen lajin havaitut määråt
uusintalaskennassa ovat joululaskennan
lukuja suuremmat. Munne (1973)
koko maan
totesi
talvilintuaineistoa tiaisten
osalta käsitellessään, että uusintalaskenta-
lintujen
Joulu- ja uusintalaskentojen tuloksia
lajikohtaisesti tarkastelta€ssa todettakoon
Munne totesi ainakin sini- ja kuusitiaisen siirlymistä taajamiiin joulu- ja
varsin suuri ero hippiäisten määrisså:
koko aineiston mukaan keskimäårin
64 dorn vähenemä. Tämä ilmenee myös
tulos
on usein suurempi kuin
kentatulos. Ereänä slynä
on
joululas-
talvenaikainen biotoopinvaihdos.
uusintalaskennan
(1976)
ei
välillä.
Hietakangas
todennut kuusi-, hömö- ja
töyhtötiaisen siirtymistä asumusten lähelle
tälven aikana; sini ja talitiaisten siirtyminen taas oli hänen mukaansa selvåä
etenkin ankarana talvena, Toisaalta keskellä talvea voi tapahtua lintujen siirtymistä metsäån säiden lämmetesså (Hietakangas 1976). Munne (1973) totesi töyhtötiaisella painopisteen siirtymistå etelårall-
nikoilla lounaaseen joulu- ja uusintalaskentojen vå1i11å. Mikåli tämå johtuu
talvenaikaisesti siirtymisestå, sillä voi olla
huomattava vaikutus jonkin reitin tuloksiin. Lintujen talvenaikaisen liikehdinnän
selvittely helpottaisi osaltaan laskentatulosten tulkintaa, Laskentojen vertailukelpoisuutta vähentävä tekijä on monen lajin
vilkkaampi ääntely uusintalaskennan aikaan.
Munne (1973) katsoi, että silloisten
talvilintulaskentojefl puitteissa oli mahdotonta selvittäå talvikuolleisuutta. Tåmån
jälkeel laskentoja on täydennetty syyslaskennalla, joka kuitenkin tehdåän melko
aikaisin loka-marraskuun vaihte€ssa. Tällöin linnut varmaan siirtyilevät vielå melko
runsaasti,
ja
laskenta palveleekin osal-
taan vaelluslintututkimusta.
Tammi-helmikuun keskilåmpötilalr s€kä
lintujen måårässä joulu- ja uusintalas-
kennan välillä todetun muutoksen riip-
puvuutta Kakskerran aineiston osalta
testattiin kolmen lajin kohdalla (kuvat
17-19). Tali ja hömötiaisella riippuruutta ei todettu, mutta hippiäisellå se oli
tilastollisesti merkitseva. Hippiåisen kohdalla tulos vastaa hjryin Hildånin (1982)
toteamaa. Munneo (1973) mukaan
låmpötilalla ei ollut merkitsevåå vaikutusta joulu- ja uusintalaskennan erotukseen
minkään tiaisen kohdalla. Aineisto oli
kuitenkin varsin pieni.
kuvasta 4. Laji on toisaalta erittäin vaikea
takseerattava; kymmenpäis€n parvenkin
saattaa joskus paljastaa vain heikko
ajoittainen vikinå månnyn
latvustossa,
joten sattuman osuus on suuri.
Metsätiaisen osalta erot ovat useimp!
na vuosina melko pieniå. Sini- ja talitiaisten mäårät ovat usein suulimmat
kevätlaskennassa. Suurimmat vähenemät
sekä sini että talitiaisella todettiin usein
silloin, kun
jo
joululaskennan
luku oli
keskimåäräistä suurcmpi.
Munre (1973) mainitsee eråissä tutki
muksissa todetun, ettå talitiaisen talvikuolleisuus on suuri, jos kanta on suuri
ankaran talven alkaessa. Mikåli nuorten
osuus tällaisessa tapauksessa on keski
meäräistä suurempi, tulos on selitettåvissä nuorten yksilöiden herkemmästå sortumisesta pakkasessa. Toisaalta tavallista
suurempi "kuolleisuus" voisi olla neendistä ja johtua siitä, että keskimääråistä
enemmän lintuja
on kertynlt
ruokinta-
paikalle ja reitin varteen jo joululaskennan aikaan. l-eutoina lopputalvina
taas osa joululaskennassa tavatuista yksi-
löistä on saattanut siirtyä rcviirilleen las-
kijan tavoittamattomiin ennen uusintalaskentaa-
Lintujen liikehtiminen ruokintapaikko-
jen lähistöllä voi olla
laskentatulosten
kannalta hwin merkityksellistä. Suu osa
laskentareiteistä varmaan kulkee ruokin-
tapaikkojen
ohi.
Kakskerrassa saattaa
koko reitin sinitiaismååråstä joskus 1,/4-
1/5 oleskella yhdellä ruokiltapaikalla.
E!äellä erityisen hyvållå ruokinta-
oli ripustettu
kymmeniä talinpaloja. Isäntä otti kovina
pakkaskausina talit yöksi sisälle lämpiåmään, jotta linruilla olisi låmpimåt
aamupalat. Todellinen Luonnonystävä.
paikalla talon ympärille
Harakan osalta on huomattava, että
29
Aineiston vähåislTdeste huolimatta las'
kentatulokset ovat monelta osin yllättävän
yhdenmukaiset koko maan aineiston kåsittelyssä saatujen tulosten kanssa (mm.
reeren väheneminen. sinitiaisen, fasaanin,
viherpeipon ja harmaapäåtikan yleistyminen). KuusitiaiSen selvå runsasruminen
saattaa olla paikallinen ilmiö.
uusintalaskennan luvut lähes säånnöllisesti
ovat joululaskennan lukemia suuremmat.
Tåmä johtunee siitä, että laji on keväällä
huomattavasti näkwämpi ja åån€kkäämpi
kuin joululaskennan aikana. Sama koskee
useita muitakin varislintuja.
Tiivistelrnö
Joulu-
Kuvl
Yu :
Q
Ä
^^8oo9^o
--o-F v-v
------ r-^ ai-()-6-o -'e"
OaÄ-a-*
"'^-g 76 18 60
66
reitti on pydtty suorittamaan mahdollisimman samanlaisesti 20 \'uoden ajan
Vähitellen reittiin on kuitenkin tehty
pieniä muutoksia. Reitti on laskentajak'
son aikana muuttunut hieman omakotiasutuksen lisääntyessä ja maatalouden
Kiitokset
rakenteen muuttuessa. Metsånhoitotoimet
ovat kuitenkin olleet suppea-alaisia. Muu-
Kiitän lopuksi kaikkia
matta valtakunnallisessa laskennassa, kos-
monet ovat edelleen leikisså mukana sekä
FL Esa
Lehikoista
Laskentojen kehittämiseksi tarvittaisiin
kenties työryhmä.
Ö
|
talvi t962
6E
6s
63
69
67
0'oE
:0,47x+11,r:
0,46
oa
o^
Ä-x
7t
0,33x+13,r
:
0,30
-9
O
74 76 78
75 77 t9
70
:
*
E0
8t
Jks.
Kuvat 7
reitilli.
ja FM
YU
A ö- ö-:---==-a-*
oa
A--'
-A
^-Q-a-I5-o:Rj..-o
ja 6.
Sini-
jå
kuusitiaisen Jkilömiiiiröt Kakskenan låskenta-
S€litrkset kuten kuvissa 3--6.
YJ
Kuva 7. Siniaisinen
00
:
YU
q)
2,7x-E,7,r:0,62'r.*
= 2,5x-5,t,r=0,71 *''|
EO
Kuvst 3_6. Kskrkerran laskentarcitillä joululåskennssså{ O ljs uusinta'
låskcnnrssa { A ) vuosittsin havailut eräiden ldien Jkiilömiinrnt i3
regrBsioauorrt yhtälöineen.
Joululåskenrr_ , uusintddkents
YJ
o
.) a
a
ar
Kauko
Håkkilää, jotka antoivat arvokkaita neuvoja aineiston käsittelyssä.
ka taustatietoja pwdeteän varsin vähån.
a
o
)
talvilaskentoihin osallistuneita, joista
75
Kuvr 6. Hömötiåinen
Kakskerran
tokset jäävät kuitenkin nykyisin kirjaa-
7l 73
69
ja
peasta aineistosta. Monen lajin lukumäärät olivat uusintalaskennassa suurempia
kuin joululaskennassa. Tämä johtuu useista tekijöistå.
-
o'os" I 6'6'r
5
uusintalaskennan tulosten
vertailun a\.ulla ei katsota voitavan selvittää talvikuolleisuutta ainakaan näin sup-
Kakskerran 17 km:n talvilintulaskenta-
YJ:0.01x+9.4'r:0.02
S. Töyhtötidnen
't0
- YJ
:
-1,5x+28,r
:
YU: -0'7r+15'r:
0,67
50
1'r'
40
-0'33
30
20
tslvi
64 66 6E 70 12
63.65 67 69 11 73
1962
vks.
74
7s
76 7E
71 19
8l
tx2
04
70
63.65
Kuvr 4. Ilippiiiinen
Ilippiäieaulokset esit€ttJ mJös liukuvan
ke3kisrvon avulla. hkso 3 vuottå.
OO
80
o
YJ=-0,2x+25,r:-otlt
I
YU
ooo
:
^
0,5x+3,0,r
:
0,32
69
aslyi
)
7l
73 75
Kuva 6. Kuusitiainen
Yj
l
:
0,65x-0,24,r
7E&
77
:
79
El
0,56 *,',
Yu:0,E7x-2,1, r:0,E1'*{.{.
-=na^ -
o80
aA 66 66 70 72
63.65 67 69 7r 73
lJl62
tslvi'
30
74
7s
78
79
E0
8r
t2
63,
66
65
67
j07274767Em
7t 73 75 77 79
Et
talvi
3l
Kuvat 9
jr
10. Talitiaisen
ja
Kuvat lt-15. Kf,kskerrln laikent reitin eriiider lqiien lssk€ntrrulokset csitcttlinä liukuran keskiinon ayullå. Jabon pituutens on
viheryeipon Jksilömiiäråt Kakskellrn
laskentareitillä. S€lityks€t kuten L:uvissa
3-6,
kolme vuottq-
Jks.
o
t4
Joulul.skentå:
tk5.
KuYa 9. Talitiainen
m
Tulokset on €sitetty myös liukuran keskiarvon avdla.
l0
Uwintslsrkenla:
Kuva 11. Harakka
130
'.,''?-
60
77 79
Bt
El
Kuva 12. Töyhtötieinetr
1---.- joululaskenta
90
7E
79
.-.
+x
=]rr-'-F"*\-^F-"-<;
67 69 7t t3 iS
m.65
ou";rr1"1""L"o1,
&)
Kuvå 13. Kuusitiain€n
,-ö
A-L
,10
A
: 0,23
Yu - 2,5x+54,r : 0,56 **
YJ
30
:
Kuvi
l,3x+E0,r
63
66 66
67 69
74
75
70
7l
7E
79 8l
EO
77
tel{i
23
l\
l!
74
75
20
_
,-/\.,r
._l__
8l
:
0,57t+23,r
:
0'14
YU:0'3lx+7,4,r:0,14
-,
l"r,
\,1
69
15
7t
KuYs 10. Viherpeippo
Kuvå 15. Urpisinen
Yt:0,64x*0'52'r:0'30
=
60
19
YJ
70
0,91x--4,20,r
7E
77
l0
67
Yg :
76
14. Punåtulkku
e3itett].
3{)
65
ff
Myös .egr€csiosuor.t
20
1962
åi
,,,";,,,x3
o
50
Myik regrBsiGuorar €sitettJ
r'\
i\
i\
t\
80
79
/\
0'60o**
st
YJ
talvi
= 0,35x+21,r
:
0,05
Yu:0,05x+9,4,r:0,01
o
6E
67
69
70
7l
74 76 7E
75 77 79
60
8l
t2
63.
(ålvi
32
65
66 6E
67 69
76
70
7l
73
75
77
lg
80
8t
33
Kuvs 16.
Keltasirkun yl$ilömiiäriit Kakckerran
kutel kuvissr
lI-tS.
reitilä,
Sclityks€t
Kuvst 17-19. Joulu- ja kelåtlåskenm$r todetun ybilömiiiirän muutokmuutos-9o
sonJå trmmi-helmikuun keskilåmpiitilsn riipPuvuus.
o
-20
Kuva 17. Hippliinen lE vuoden sineisto)
-40
-61)
Y:5,&-3,r:0,62i*
-E0
m
-100
fi
,t0
muulos-'%
120
20
trlvi 1962 64
63- 65
Khiallisuutta
66
67
68 70 72 74 76 7E
69 7t 73 7S 77 79
HAILA, Y. ja JÄRVINEN, O. 1970.
Talvilintulaskenta: metodi. Lintumies
6:32-37.
HAKALA, J. 1967, Kakskerran kunnan
kesähuvila-asutuksesta. Varsinais-Suomen
Maakuntakirja 21:155-166.
HAKALA,
J.
1981. TLY:n alueen
talvilintulaskennat 1980/81. Ukuli 12:2-9
HIETAKÄNGAS, H. 1976. Tiaisten,
hippiäisen ja puukiipijän kannanvaihteluista talvella. Lintumies 1l: 13-20HILDEN, O. 1982. Winter ecology and
partial migration of the Goldcrest (Regulus
regulus).. Ornis Fenn. 59:99-122.
HILDEN, O. 1984. Neljånnesruosisata
talvilintulaskentaa: Sinitiaineo kertoo ympåristömuutoksista. Suomen Luonto 43:
30-33.
ILMATIETEEN LAITOS 1962_1982.
Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. VSK.
56-76.
MUNNE, P. 1973. Tiaisten (Parus spp)
runsausvaihteluista ja levinneisyydestå Suomen talvilintulaskentojen perusteella. Pro
Gradu. 124 s.
34
t00
E{)
m
6l
MUNNE, P. 1981. Suomen talvilintulaskenta-aineisto ja sen kåyttömahdollisuudet; esimerkkilajeina tiaiset. Esitelmå
Suomen talvilinnusto
ja
60
q
sen ekologia-
2n
symposiossa Oulussa 28.3. 1981.
r
ORELL, M. 1983. Kuusitiainen. Teoksessa HYYTIÄ, K: KOISTINEN, J.
KELLOMÄKI, E. (toim). Suomen Lintu-
0
the Finnish winter bird census. Ornis
-60
Fenn. 51:36-47.
-m
L.
laskennat 1976-77. Ornis Fenn.
127
167
-132.
-1'14.
muulos8I)
54:
SAMMALISTO 1978. Suomen talvilinnut 197'7-78. Sama 55: 164-170.
SAMMALISTO, L. 1979 Talvilintulaskennat 1978-79. Sama 56: 163-168.
SAMMALISTO, L. 198O Talvilinnut
laskennassa 1979-80, Sama 57: 167-172
SAMMALISTO, L. 1981. Talvilintujen
laskenta Suomessa 1980-81. Sama 58:
SAMMALISTO L, 1982. Talvilaskennat
1981-82. Sama 59: 183-190.
0,25 {ei ltterk.)
-,10
SAMMALISTO, L. 1974. The status oI
1976 Talvilintulaskennoista. Lintumies 11: 41-45.
SAMMALISTO, L. 1977 Talvikauden
:
.20
atlas. s. 396.
SAMMALISTO,
Kuya lE. Hömött inen (19 vuodeD rinelsto)
Kuva 19. Trlitidnen (20 yuoden ainebto)
60
&
20
0
-20
-40
-60
r
: 0.ll (ei merk.l
th retkiä 3.
1982 1.-17.1. ja 29.-31.1.
18; yli lh retkiä 2.
myös vuosien 1971-'72, 19'74-83 viiden
parhaimman påivän lajisummat ja keskiarvo (suluissa muiden havaitsemat lajit,
20; eyli
Aaslan talvilinnut,
2. osa: tammikuu
1983 1.-23.1. yli 4h retkiä 21; yli th
retkiä 2.
Vuodesta 1971 on päivittäiset yksilömäärät kirjattu muistiin, Tällä jaksolla on
vuosi 1973 heikoimmin havainnoitu. Sinä
vuonna yksilömäärät laskettiin ainoastaan
Lennart Saad
Rymättylän Aaslan talvilinnustoa on
tähän meIIIIessä selvitetty joulukuun osalta
(ks. Saari 1983), Ny't on vuorossa Aaslan
tammikuinen linnusto. Lintuja on lammikuussa kirjattu muistiin joulukuuta in-
jäänevät helposti huomaamatta ellei lii-
ole
runsasta. Tammikuussa
tällainen liikehdintä on varsin våhäistå,
kehdintä
vaikka sirä e\iinlynee oletettua enemmän.
Havainnointia
on
Aaslalla suoritettu
nokkaammin, Tähän lienee suurimpana
syynä se, että vähintään "vuodenpinnat"
on pyritty merkitsemään muistiin ja
tammikuu on luonnollisesti sopivin aika
aloittaa kirjanpito. Pelkisrä vuodenpinnoista koostuva lista ei tietystikäån ole
tieteellisesti kovin merkittävä dokumentti,
seuraavasti:
1964 5.1. Ismo Lahtonen
mutta parin nrosikymmenen pinnalistat
antavat jo viitteitä linnuston mahdolli
sista muutoksista. Tästä slystä on varhaisimpien tutkimusvuosien havainnot,
jotka eivät ole merkittävästi pelkkiä
lajilistoja kummoisempia, h)'våksytty tä-
1968 1.-31.1. päivittäiset yksilömäärät
(LS, KS, Kaj Saari).
hän ki{oitukseen antamaan tutkimukselle
lisää ulottuvuuksia. Esimerkiksi lajia joka
on esiintynyt jokaisena 20 tutkimusyuon-
1971 1.-17.1. päivittäiset yksilömääråt;
lajilista (KS).
1972 L-16.1. päivittäiset yksilömääråt;
lajilista (KS).
1973 1.1. yksilömääråt; lajilista (KS).
1974 1.-15.1. påivittäiset yksilömåärät:
lajilista 20.1. (IL).
1975 5.-18.1. ja 31.1. yli 4h retkiä 5, yli
th rctkiä 10, lajilista (KS).
1976 1.-31.1. yli 4h rctkiä 18, yli th
retkiä 13, lajilista (KS).
19'77 l. .-.13.1. ja 29.-31.1. yli 4h retkiå
9, yli th retkiä 6, lajilista (KS).
1978 1.-15.1. ja 28.-31.1. yli 4h retkiä
15, yli th retkiå 4, lajilista (KS).
1979 l.-n.f. 1a 2O.-28.1. toista 1.1.
na, voidaan
hyväl1ä syyllä
pitää vakio-
linnustoon kuuluvana. Kovin suurta väki-
valtaa aineisrolle tuskin tehdään jos
jokavuotisina pidetään lajeja, joita on
havaittu säännöllisesti tammikuusta 1967
lähtien. Järjestelmållisintå havainnointi on
ollut vuodesta 1975, josta lähtien lajin
puuttuminen vuoden listalta merkitsee
monen lajin kohdalla varsin todennäköisesti sitä, ettei lajia sinå vuonna ole
todellisuudessakaan Aaslalla esiintynyt.
on syltä huomata, että näin
vähäisellä havainnoitsijajoukolla (ts. yh:
Tosin
dellä påätoimisella havainnoitsijalla) ole
mahdollisuuksia varmistua siitä, että
kaikki Aaslalla yhtenå vuotena esiintyneet
lajit myös tulevat todetuiksi Varsinkin
vaelluksella tai muuttolennossa olevat lajit
36
yli 4h retkiä
1965
l.-6.1.
1.-9.1. lajilista; 1.1. (IL).
1967 1.-31.1. päivittäinen lajilista (omat
havainnot (LS), Keijo Saari (KS), Kaj
Saari)
1.-9.1. lajilistat (LS, KS,
Kaj
Saari); joitakin yksilömääriä
1970
1.-11.1. lajilistat (LS, KS); joitakin
th
Vähäiset lajimååråt l'uosina 1964-66
johtuvat vähäisestä retkeilystä. Tilanne
panni 1967-74, joskin 1973 oli heikosti
yhtenä päivänä ja näitä havaintoja on
täydennetty Keijo Saaren lajilistalla. Vuosina 1975-83 pyrin joko laskemaan tai
aruioimaan påivittäin tapaamieni lajien
yksilömäårät. Havairnointi on suoritettu
samoin kuin joulukuussa (ks. Saari 1983).
tutkittu.
laiimäärän kunakin vuonna (lajimäåriin
sisält,.vät lajilleen määrittämättömät; kysymysmerkillä varustettujen lisålajien kohdalla sekaannus muihin sinä vuonna
ei ole täysin poissuljettu). Vuosi 1982 sisältää kolme
havaittuihin lajeihin
määritettyä käpylintulajia, samoin kuin kak
si sen vuoden päiväsummaa. Suurin päivit-
täinen lajisumma on ilmoitettu,
yksilörnääriä.
KS) yli 4h retkiå 12, Yli
lisälajeja). Lisäksi ilmoitetaan päivämåärä
jolloin suurin lajisumma todettiin.
Vuosittain havaitut lajimäärät esitetåän
seuraavassa. Luvut ilmaisevat tammikuun
(lL).
lajilista; 31.1. (lL).
1966
1969
kysymysmerkillä varusretut epävarmoja
retkiä 9'
lajilista (KS).
1980 1.-18.1. ja 28.-31.1. (oista 1.1.
KSI yli 4h retkiä l7i yli lh retkiä 5.
1981 1.-16.1. ja 19.-25.1. yli 4h retkiå
yht.
t964
1965
1966
1961
1968
1969
1970
r97r
t972
t973
t974
1975
1976
1977
1978
t979
1980
1981
1982
1983
lajeja
15
2l
l8
34
3t+2?
3l
33
39
33
28
36+l?
40
54
12
48
40
36
44
42
51
kuten
Lajimäärät jäivät tänä aikana alle 40.
Suurimmat lajimäårät todettiin 1975-83.
Yli 50 lajin påästiin vuosina 1976 ja -83,
alle 40 jäåtiin vain vuonna 1980. Sihemääräisesti arioiden tuntuu lajimäårä
Aaslalla olevan kasvussa. Kaikenkaikkiaan, todenneköiset lajit mukaa! ukien,
on Aaslalla todettu 82 lajia tammikuussa
(varaukset koskevat lehtopöllöä ja kidosiipikåpylintua).
Lajeittai[en katsaus muodostaa tåmån
kirjoituksen päåosan. Lajit on ryhmitelty
kuten aiemmin (ks. Saari 1983). Lisåksi
taulukoissa I ja 2 esitetään tammikuun
vesilintulaskentojen tulokset
pv. max./s
x
parastå pv.
14
t4
15
2t
t6
15
16
18,
t9,20,23,23
paras pvm.
4.1.
.1.
1.1.
1.1.
27
(1)+t2
(lt,22lt)
20.6.
2t.2.
18.20(3),21 18.2.
r7. n,20, 23, 24
20.8.
25 {1), 25 (r), 25, 26, 30 (3)
26.2.
23 \tt, 23,24, 26 \r). 27
24.6.
24, 24.25, 26 (r),26
25.0
20,20,21,2t,22
20.8.
23.24,25,25,26
24.6.
23 lr'),24, 2s,26 \rl+t Luoll. 27(1) 25.0
n. 22,22 (1),22.25 (2), 26 (l)
23.1.
27,28,28.29.32
28.8.
16,
taulukossa
5.1
31.1
1.1.
20.21(l),2l (l),22
20
ja
r2.1.
1.ja31.1.
l.l.
16(1)+1jätet.
1.1.
18.1.
1.1.
7.r.
3.
ja 4.1.
5.1.
11.1.
t. ja 3.1.
1.1.
1.1.
37
3
yleensä kaksi kertaa kuussa lasket-
I
Vesilinnut
Vesilinnuiksi luen samat
lajit
kuten
edellisessä katsauksessani. (Saari 1983).
Tammikuun säännöllisin vesilinru on isokoskelo, jonka meren jäätyminen vihdoin
karkolraa. Joinakin talvina lajin suurim-
mat
päiväsummat tammikuussa
ovat
joulukuisia korkeammat. Kovilla pakkasilla sisempänä saaristossa oleskelleet koskelot pakenevat talven tuloa ja ilmestyvåt
Aaslalle. Sinisona on vuodesta 1969
esiinlynyl lähes mosittain, ioskin tammikuiset yksilömäärät ovat vähäiset. Kyhmyjoutsen on vakiinnuttanut asemansa
Aaslan tammikuisessa linnustossa 1970-luvun puolivälin jälkeen. Havaittujen
kyhmyjoutsenten määråt pys''vät joulu-
tammikuussa vakaina meren jäätymi
seen asti. Nämä kolme lajia muodostavat Aaslan talvisen vesilinnuston run-
gon.
"SäAnnöllisen epåsåännöllisesti"
esiint'.vät telkkä ja tukkasotka, lajeja ei
ole tavattu aivan joka toinen vuosi. Telkkä.
kannasta on tammikuussa jäljellä enää
vain dppeet, sensijaan tukkasotka
esiintyi poikkeuksellisesti runsaslukuisena
1983. Alli ja nokikana on tavattu neljänä
vuonna mutta siihen yhtäläisyydet loppuvat: allin esiintyminen on yleensä ollut
yksittäisten uskalikkojen varassa, nokikana on luottanut "joukkovoimaan". Tal-
vi 1976 luultavasti tappoi valtaosan
talvehtivista nokikanoista eivätkä yksilö-
määrär sen jälkeen ole ki\.unneet
sa-
malle tasolle. Tammikuulle jäåneet noki
kanat tuntuvat lähtevän Aaslan v€siltå
vasta pakon sanel€mina. Tällä "uhkapelillä" näyttää olevan omat riskinsä. Muut
vesilinnut esiintyvåt A&slalla satunnaisesti
tammikuussa. Punasotka on yllåtteen
havaittu kahtena talvena tammikuussa,
joulukuun havaintoja lajista ei ole.
Lapasotka on myös todettu kaht€na
vuonna, tutkimusjakson ensimmäisenä ja
38
viimeisenä.
Muut lajit ovat
päässeet
mukaan kirianpitoon yhtenä vuonna: silkkiuikku, laulujoutsen, pikkujoutsen, tavi,
pilkkasiipi, allihaahka ja haahka. Merimetso on havaittu yhtenä talvena Aaslan
tavan vakioreitin tulokset.
1980
1981
1982
viim.
16.1.
20.r.
15.1.
päivämaksimi
6
4
8
yht.
eri yks. mäårittämätt.
6ad6juv
25
2 ad 6
9
I983 I loppu i KSr räh. l0
våh.
2ad
ljuv
2ad2jrv
20
juv+
1
juv
(KS, F\a& Seppo Såaril
2
1
8l väh. I0 ad juv l0
ulkopuolella.
Joulukuussa havaituista vesilinnuista
tammikuussa ei enää ole nähty kanadanhanhea, haapanaa ja tukkakoskeloa.
Havaintopaikat 1980-83 Hylkeenperå
havaintoa.
(48+26 lennossa), Etelahti (5), Pitkäriemi-Orhi (10), Kimo (1), Hämmårsalmi
(10), Krampiniauma (33*8 lennossa).
Yhteensä 1975*83: väh. 162 (sisältäen
SILKKIUIKKU (Podic,eps cristrtus) I
määrittämättömät).
Haahkasta
ei ole
varmaa joulukuun
Vain yhtenä vuonna tammikuussa:
1976
3.-14,1. 1 juv. seitsemänä päivänä. Havaintopaikat Hylkeenperå (5), Etelahti (1),
Ruoni (1).
MERIMETSO (Phalacrocorax carbo) I
Äaslan ulkopuolelta yksi havainto: 1981
noin tammikuun alku I yks. useala
päivänä Sattensalmen sulassa (TVH:n
l.
LAULUJOUTSEN {Cygnus cysnus)
Paljon harvinaisempi talvilinlu.
Ainoas-
1983 5.
ja 8.1. 1 npuk tod. näk. siipirikko
Laakso).
PUNASOTKA (Aythya ferina) 2. Lajista
ei ole joulukuisia havaintoja. Sensijaan
tammikuussa laji orr havaittu kahtena
PIKKUIOUTSEN (Cygnus bewickli)
1.
KYHMYIOUTSEN (Cygnus olor) S,Viime
vuosina viiv)'tell)'t aina meren jäätymiseen saakka. Tåmän jålkeenkin jotkut
Yleisimpiä tammikuun vesilintuja. Vuosil-
kiinni ennen tammikuun puolivåliä ja
TAVI (Anas crecca) 1. Ainoa havainto:
Etelahdessa.
miehet).
asemansa tammikuun linnustossa ja havaittujen yksilöiden määrät ovat nousussa,
Vuoteen 1979 asti havainnot on esitetty
yksityiskohtaisesti. myöhemmislä havainnoista yhteenvedot. Yksilöidyt maallikkohavainnot sisält'ryät yhteismääriin. Vuonna 1981 poikueen toinen nuori lintu jååtyi
nossa (16), tuntematon (2) yht,373.
taan yksi havainto tiedossani:
1976 16.1. 4 Håmmärsalmi (Hannu & Ari
Ainoa havainto:
1978 14.1. I juv. Kimo.
yksilöt saattavat lennellä Aaslan ympärillä
sulapaikkoja etsien. Laji on vakiinnuttanut
Havaintopaikat 1975-83: Hylkeenperä
(120), Etelahti (31), Pitkäniemi (34),
Väärämaansalmi (26), Kimo (2), Hämmärsalmi (35), Krampinrauma (103),
Länslahti (2), Paskalahti (2), matkalen"
SIMSORSA (Anas platyrhychor)
14.
ta 1964*68 ei
havaintoja, tåmän jälkeen nähty lähes vuosittain. Esiint f
huomattavasti vähälukuisempana kuin
joulukuussa, meren jäädyttyä havaintoja
lähinnä vain lossiuomista. Sattensalmessa-
Kirveenraumassa Iienee runsaslukuisempi
kuin Aaslalla. Pys).väistä talvikantaa ei
Aaslalla esiinny.
Yhteenveto Aaslan havainnoistal
viim.
1969
27.t.
11
pv.
max
I
vuotena.
1982 1.1. 1k Hämmärsalmi
1983 11.-14.1. 1-2 k. kolmena päivänå
Krampinrauma, yht. 5 yks.
TUKKASOTKA (A1thya fulguh) 7.
Tammikuussa jo harvalukuinen lukuu[ottamatta vuotta 1983 jolloin esiintyi
ennätysmäisesti. Kaikki havainnot:
1965 1.1.
1
1972 5.1.
l
l97l 10.1. I npuk
5 pv:n X
npuk (9.1. 1 A).t ful/Buc cla)
vht.
2 (KS, Kaj Saari)
toimitettiin hoitoon (T)Tko Riento). Tammikuun lopun havainnot 1983 useasta
t970
t97\
7
.1.
2
2
yksilöstä "muutamana päivänä" (KS)
eivät ole mukana yhteismäerissä, Mäå-
t972
6.l.
3
l0
22.1.
6
3.1.
I
0
13.1.
8
5
5
2
1
rittämättömät linnut ilmoitettu erikseen.
1975 5.1. 6 ad muutt. (KS, Brita Saari)
1976
1977 4.1.
Saari)
-
1978
1ad 4 juv Krampinrauma (Kaj
3.-5.1. 3 ad Krampinrauma
(LS,
Mikko Nieminen)
1979 6.1. 1 Cyg. sp. N. Kuusinen (Ärvi
Härmå)
1973
1974
1975
1976
197',7
1978
6.1.
5.1.
37
37
10
I
1979
1980
n. 15.1.
1
0
r.
30
r9
1981
m.t.
3
I
1982
1983
2.1.
3
1
23.1.
t'7
15
18.
(LS, KS, Hannu Laakso)
1(KS)
33
5
4
I (Seppo Saad)
139 (LS, KS)
7 (LS, Pekka Saari)
3 (Pekka Saari)
r80
1975 5.-6.1. 3 kn; 16.1.
1980 14.1. I k
1982 1.1. 2 npuk
1983 1.1. 2; 2.1. 12: 3.1.
I k; 18.1.
l1; 4.1. 2; 5.1.
7; 6.1 8; 11.1. 22k 28n; 13.1. 16; 14.1.87;
k
16.1. 25
345. (Lisäksi
54n; 22.1. 2k 9n. Yhteensä
lk
Sattensalmi 19.1.)
Määritettyjen tukkasotkien havaintopaikat 1971 83: Hylkeenperä (11), Hämmärsalmi (2), Krampinrauma (353). Yhteensä 366.
nainen, havaintoja kahdelta
1983 3.
ja
ISOKOSKELO (Mergus rnerganser)
vuonna alliksi epäilty vesilintu.
1967 26.1. 1 (KS)
1974 tammikuu 1 epävarma havainto (KS)
I
1976
l.-9.1. 1(5:rä
päivänä), 11.-14.1.
2 Hylkeenperä
lq80 2.1. 1 Ruoni: 15.1. I Pirkäniemi
1983 11.1. 1k Krampinrauma.
l juvk2n(lL).
talvelta:
11.1. 1 npuk Krampinrauma.
PILKKASUPI (Melanitta fusca) 1.
Ha-
Väh?i-
lukuinen tammikuussa. Alla luettelo havainnoista:
1967 6.1. I npuk
1971 7.-13.1. 1 npuk (5:nä päivänä)
1973 1.1. 2 npuk
19759.1.2 npuk (1 tod. näk. telkkä 6.1.)
vaittu yhtenä talvena:
1976 1.1. (Ks), 3.1. 1, 5.-6.1. 1 kn ja
14,1. 2 kaikki Hylkeenperässä.
19'/6 9.1.2 npuk, 11.1. 3 npuk
1977 5.1. 1 npuk, 7.1. 1 npuk
ÄLLIIIAAHKA (Polysticta stellerl)
npuk, (2 tod.näk. telkkää 4.1.)
1983 1.1. 3 npuk, 3.1. 1k 4 npuk, 4.1. I
npuk, 5.1. 4, 11.1. I k 5 npuk, 14.1. 1 k
Ainoa yksilö:
lqTb 12.. 14.1.
I
1.
npuk Hylkeenperä.
HAAHKA (Somateriå mollisslma)
1
Havaittu vain
1976 13.-12.1. kolmena päivänä 1 ad
naaras. Havaintopaikat Etelahti (2), Hy!
keenperä
(
1).
I
.iinty) Aå\lalla säännölli\e\li
uussr, ainorslaan kaikkein iorimpina
lalvina mercn jäädyttyä kokonaisuudes!aan joulukuussa isokoskelo saattaa jäädä
havaitsematta; näin talvina 1966 ja -68.
Talvella 1978/79 viimeinen isokoskelo
lodettiin 25.12. Kovana pakkastalvena
1982 isokoskelo oli vähissä; 8.1. 1 naaras
1981
1.1.4 npuk,2.1. 2 npuk, 3.1. 1
3 npuk.
Havaintopaikat (määritetyt telkät): Hylkeenperä (16). Etelahti (l), Pitkäniemi
(l), Hämmärsalmi (4), Krampinrauma
(25). Yhteensä 47.
Aaslaa
jå 2
naarasta muuttamassa jää-
1ikön yllä 15.1. Lossiuomissa on monesti jokunen isokoskeio kovillakin pakkasilla, rnutta pääosa kannassa on häipynvl meren iäätymisen myötä. Paluuoruuroksi tulkittavaa koskeloiden liikehdintää iuskin vielä tammikuussa tapahIuu.
Yhleenveto havaiIrnoista (määrittämäl
tömät vesilinnut eivät sisålly lukuihin,
muiden tckemät yksilöidyt havainnot
huomioitu).
pv.max 5pvX
l'l(r.1
2
irL)
l:
l3
l1
I
L
L9-- 2
:16
1l
,i5
2l
ll
rJ9
.1:,
25
160
l9r-3
tl
t9r,{
i()
Irl;{)
101)
l9t7
58
22
r')]t{
1!80
t9ii I
t9u2
r9ll3
52
24
Ilb
ta (vain yksilöidyt havainnot):
1975 6-152 yks/14 påivänä, max. 16.1. 5
pv X : 134, yht. 1102. Hylkeenperä (8).
Hämmärsalmi (8), Krampinrauma (1085)
Ruoni ( 1).
1976 1-1163 yks/19 pv, max.2.1.,5 pv
X: '171. yh|.5695 Honkalan pihalla (!)
18.1.
I yk\. rE. Ylikylä).
Hylkeenperä
(2801), Etelahti (165), Pitkäniemi (90),
Ruoni (56), Väärämaansalmi (69), Kimo (30)
Hämmärsalmi (378), Krampinrauma
(2105). Vähenemistä osoittava sarja: 14.1.
575, 15.1. 9, 16.1. 3, 17.,18.1. 1, 21.1.
l.
1978 2.1. 1 Hämmärsalmi. 3.1. 12 Krampinrauma, 6.1. I Hämmärsalmi (Seppo
Saari) ja 8.1. 1 Hylkeenperä. Yht. 15.
1983 3-27110 pv, max. 20.1., 5 pv X 22, yht. 146. Krampinrauma (S2). Hyl'
keenperå (54).
Kaikkiaan havaittu 6958 yks.
tr Muut avoYettä tarvitsevat lqiit
lä\\äkään r!hmä(\ä ei Lu!in suuria
tape hdu ioulukuusla lammiruulle. Avoteträ on yleen\ä vielä tnmmikuun alkupuolella ja tämä on takeena
lokkicn toimeentulolle. Troolikalastuksen
mrrutuk.ia
1Lr{,fi
IL)
niin kauan kuin avovettä löytyy (kuva Matti
)h1.
.l (l l.)
1'),-0
Isokoskelot viihtyvät rannikolla
Valta)
40
17.
lammi-
havaittiin kököttämässä hangella keskellä
TELKKÄ (Bucephala clangula) 8.
LAPÄSOTKÄ (A''thy. madls) 2. Harvi
19645.1.
(Clangula hyemalis) 4. Varmoja
mää tyksiä neljältä talvelta, lisäksi yhtenä
ALLI
3
13
15
75
.15
30
e3
tchostumisen myötä löytyy purtavaa lokeil-
ru. jork muodostdrJlkin ryhmän pääosan. Harmaalokki oli poikkeuksellisen
runsa) lqbJ. Kalalnkki lunni\tclliin
kerran vuonna 1978
ja laji
ensj
esiintynee
28.1
nykyään säännöllisesti Aaslan tammikuisessa linnustossa jäätilanteen salliessa
Merilokki esiintyy hJvin tasaisesti. Joi-
184
takin nuoria yksilöitä saattaa sisältyä
118
6l'1
55
'143
211
28
711
902
86
!tra) 4. Havaittu
NOKIKANA (Fulica
neljänä vuonna tammikuussa.
^aslalla 1975 esiintyi läpi talven, vuonna
Vuonna
lo-tr viimeinen lode(tiin 21.1. ja ruosina
1978, -83 viimeiset havainnot tehtiin
1,. lmikrun alu\\.l. Yhteenveto harainnois
harmaalokin yhteismääriin, koska yleensä
vain vanhat merilokit on määritetty.
Pikkulokki on havaittu yhtenä talvena.
Lokkien kohdalla huomio kiinnittyy siihen, ettei naurulokkia ole kedaakaan
tavattu joulu-tammikuussa.
Kahlaajat oral tammikuussa varrin
väh4lukuisia. taivaanvuohi oll tavattu
jhrcnä \uonna. Lehlokurppa
ci
sensiiaan
ole viivytellyt tammikuulle asti.
Koskikara talvehti muutamana vuonna
41
1960
ja -70 -lukujen vaihteessa, mutta
myöhempiä havaintoja talvehtijoista ei ole,
vaikka talvehtimispaikat ainakin silmä-
määräisen aryion mukaan ovat säilyneet
muuttumattomina, Lieneekö 1960-luvun
kovilla pakkasilla osuutta asiaan. Ainoas-
taan yksi
låpikulkumatkalla
1970
159
33
1973
1974
51
1975
oleva
1976
1977
galllnago)
1. Havaittu vain
1977: 1.1. l pakeni sulana olevasta ojasta
Honkalassa klo 13.34: 1 NE Äårlå 13.57
(mahdollisesti eri yksilö).
l.
PIKKULOKKI (Larus minutuo)
Ha-
1978
1979
r980
1981
1982
r983
1
Hämmärsalmella (Pekka Saari).
4. Havaintoja tammikuusta 1978 lähtien, runsas
ainoastaan vuonna 1980. Yhteenveto havainnoista:
KALALOKKI (Larus canus)
viim. pv.max
1978 15.1.
1980 18.1
yht./hav.pv.
8/5
3
80
201/8+ I havainio
(KS).
1981 23.L.
fg83 23.1 .
9
1
ka.
ts66
-
1967 6 pv:nä
1968 1 yks. 2 pv:nä
1969 2 pv:nä
42
23
183
1l
69
15
133
27
7
149
50
r99
t'756
23.1.
Saari) liittyy tal-
III
Petolinnut
Petolintuja on tavattu tammikuussa
noin 11 lajia. Lajimäärä on joulukuista
suurempi, mutta vertailua vaikeuttaa
osittain se, että muutamat "talvelta"
ilmoitetut lajit on sisell]'tetty ainoastaan
rammikuun lajilistaan. Lapinpöllö on
todettu "todennäköisesti tammikuussa".
yht. yks/hav. pv
2/ I
havaittu (Kaj Saad)
on selvinn)'t eräänä talvena
ilmeisesti ainakin tammikuulle asti,
eräånå toisena talvera niitå esiintyi
1975
3/2 (LS, KS)
5./3 (LS, KS)
1976
t4.t.
3/3
1977
1978
6.1.
14.1.
havaittu (KS)
18.1.
5/4
3/3
1
t0/10
KUNINGASKALASTAJA {Alcedo atthis)
1. Ainoa havainto:
19'76
(Ari
14.-16.\, I yks. Kirveenraumalla
Laakso, ym.), josta käväisi myö:
Håmmärsalmella 16.1. (lossinkuUettaja)'
KOSKIKARA (Cinclur cinclus)
2
Yksi'
löityjä havaintoja kahdelta vuodelta, lisäksi ti€toja talvehtimisesta Munkkilan sulassa 2-3 talvena noin 1960-lur!n lopulla
(Jukka Saarinel) sekä ilm. talvehtinut
Hämmärsalmen lossiuomassa noin 1970
9.1. 1 kaarteli Ruoni 12.4O-12.45;
11.1. 1 subad Pitkäniemi 11.34.
1979 4.1. 1 juv Pulkkala (Kaj Saari,
Hannu Laakso); 29.1. l juv (Kaj Saari)
1981 21.1. I juv Kuusisten yllä
1978
t2.47
-12.50
.
KANAIIAUKKA (Accipiter gentllls) 14.
Nähty säännöllisesti vuosina 1967-83,
laji kuuluu
22.1.
22.1.
).).
29.1. 1 juv
SE Kotimetsä 15.0O.
vainnot:
1964 2.1.
linnustoon. Pöllöl liene!ätkin huonoimmin
t.
l juv W. Viluvuod 12.35; 20.1.
mnsaasti vielä maaliskuulla, mutta yksilöidyt joulukuun havainnot puuttuvat.
Todennåköinen lehtopöllö on havaittu
yhtenä vuonna ooulukuun ainoa tämån
kokoluokan pöllö mahdo isesti myös
lehtopöllö). Viirupö11ö on todettu yhtenä
vuotena (ioulukuulta ei havaintoja), var puspöllö ainakin neljänä ja huuhkaja vain
viitenä vaikka
3/2
Honkala (Erkki
MERIKOTKA (Hsllå€tus ålbtcllla) 4.
Havaittu kotkaa harvemmin. Kaikki ha-
t/1
19',79
1 tod. näk.
Sarvipöllöjä
1/4
19',74
1975 7.1.
Ylikylä).
I juv Nauvoon 15.05-15.35;
13.1.
14.1.
t972
t973
1968 27.1. I hieman epävarma havainto.
1970 3.1. l juv Pitkäniemi 12.20.
1976 19.1.
t9'70
t97l
i (Kaj
vehtimishavaintoihin Munkkilassa.
1981 21.1. 1 Mohjonpäå.
1
1969
1982
1983
'79.
Talven 1968 havainnot luultavasti nuottajäiltä. lalrelta 1982 ainoan havainnon
(1.1.) lisäksi yksi nuottamiesten havaitsema yksilö Vähä-Maisaaressa n 27.1,
Havaintoyhteenveto:
1965 havaittu
121
r81
viim.
27 .1.
3.
ia
24
30
r968
r981
17.
23
not luultavasti talvinuotalta. Suurin påiväsumma 3 yks. Yhteenveto havainnoista:
1980
Vuodesta 1965 låhtien puuttunut
ainoastaan kovina jäätalvina 1966
4A
tl
10
402
9/1
Esiintyy Aaslalla meren jäåtymiseen saak-
1969 27.1.
55
54
3t
l9
20
20/ 6
HARMAALOKKI {Larus argentatus)
(lossinkuljettajat).
50
65
174
MERILOKKI (Larus marinus) 12. Lähes
jokatalvinen lokki vuodesta 1968 lähtien,
puuttuu ailoastaan kovimpioa talvina
Aaslan vesihä. Talvien 1968*69 havain-
vaittiin talvella
1982/83 myös tammikuussa; 21.1.
vht.
20
t911
r972
yksilö on merkitty muistiin tammikuussa.
Kuningaskalastaja on satunnainen talvi
vieras, jota ei ole havaittu joulukuussa,
Kalaisampien purojen jäätyessä joutunee
turvautumaan esim. lossiuomiin,
TAMANVUOHI (Gallinago
pv.max 5 pv X
r0
Aaslan vakio.
tunnettu talvinen linturyhmä Äaslalla helmipöllöstä puuttuvat toistaiseksi joulutammikuun havainnot!
Päiväpetolinnuista kana- ja varpushaukka lienevät säännöllisiä talvehlijoita. josLin joiltakin vuosilla lammikuun havainnot puuttuvat. Yhdistelemällä joulu- ja
tammikuun havainnot molemmat lajit on
havaittu vuosittain talvesta 1966/67 låhrien. Kotkia päesee harvoin näkemään:
maakotkasta on lajilleen määritettyjä
havaintoja viideltä, medkotkasta neljåltå
talvelta. Buteo sp. ei ole näyttäytynyt enää
tammikuulla. Lapinharakka on tavattu
huomattavasti useammin tammikuussa
kuin joulukuulla.
KOTKA (Aquilå ctuysaetos) 5. Varrnistettu viitenä talvena, lisåksi parilta talvelta
määrittämätön kotka. Kaikki havainnot:
1 Ominaisten aukolla (ILlLehikoinen 1970)
1968 6.1. 1 ad S 12.15
1976 13.1. 1ad Purhaa vastapåätä 12.40;
14.1. 1 määrittämätön (Hannu Laakso)
19'/8 2.1. I kaarteli Hämmärsalmi.
lukuunottamatta talvia 1973-75. Talvella
1979 ainoa havainto Metsolan pihassa
kalaa syövästä yksilöstä (Solveig Saari).
Ravintopula koetteli mahdollisesti kanahaukkoja sinä talvena. Yhteenveto havainnoista (yks. /havaintopäivä)
1967 1/ 1* lsp.
1968 3/3* lsp.
1969 1/1
1970 t/1
19'/t 2/2
1972 1/1 (KS)
19',/3
19'74
1975
1976 7/'7 (LS, KS) väh. lkrl
1977
1978
1979
1980
1981
3/3 (LS, KS)
3/3 (LS, KS)
1/1 (Solveig Saari)
8/7 väh 1 kn
5/4 väh.
2
43
1982 5/5+1 sp. (Pekka Saari) väh. ln (Ä
12. ja 16.1.)
1983 5,24 väh. 1 ad n
2 juv. (k*n?)
(*l
1
kuoll.pv)
VARPUSIIAUKKA (Accipiter nisus)
15.
Nähty aavistuksen verran kanahaukkaa
useammin. Vähintään 1 pari talvehtii,
vuonna 1978 näkyi samana päivänä
mahdollisesti
2 eri naarasta.
Yhteenveto
havainnoista:
1967 4/4
1968 3/3
1969 I
1970 1n
1971 1
1972 2/2 väh. 1
Saari)
n+2
1975
5/5 (LS, KS, H.
19'76
19'77
19'78
2/2 1 k
sp. (Kaj
ja
Solveig
I
Laakso)
vaintoja vain kahdelta talvelta, lisäksi
tavattiin useita yksilöitä maaliskuussa
1963, jotka ilmeisesti kuolivat nålkään
hangen jäädyttyä kivikovaksi (KS). Tammikuulta ei siltä vuodelta ole mainintaa.
8 yks. jäi talvehtimaan, havaittiin
ilmeisesti vielä tammikuussa (Mauno
1956
n
I
hieman epävarma havainto
1971 9. ja 14.1. 1 Isoluoto
1973 1.1. 1 Paskalahti;
197
4 3.1.
1978 4.1.
r979 8.1.
1981 4,1.
lahti (söi
Paskalahti; 4.1. 1 Metsola
Vanhankylänlahti
Honkala
1 lsoluoto; 7.1. 1 Vanhankylänpeippoa); 11.1. 1 SW Isoluoto;
25.1. 1 Hanka
1983 1. ja 5.1. 1 Isoluoto; 16.1.
I
korkeal-
la E Isoluoto 15.00 + I paik. Alakvlä
15.08; 20.1. 1 Isoluoto; 2l--22.1. I
1
Pitkäniemi; tammikuu
1
I
I
kuulta" 1 Alakylässä.
kn
tammikuu
Pitkäniemi; ilmoitertu lisäksi "tammi-
LEHTOPöLLö {Strix aluco) 1. Lajilleen
yhteenså
Ä,
Ä n. klo 13.00 (LS) +
1
määrirtämärtömiä yksilöitä tavattu tammikuussa 1975 kahdesti (Eero Saarinen, Ari
taakso). Keväällä 1974 kuultiin laiin
dinhuutoa Aaslalla, joten
soi-
kyseessä oli
mahdollisesti sama yksilö.
LAPINPÖLLÖ (Strix nebulosa) l. Eräs
luotettava havainnoitsija ampui lapinpöllön huuhkajana "joskus sotien jälkeen"
luultavimmin tammikuussa. Ymmerrettå-
IV Kanalinnut
Viisi kanalintulajia on joutunut silmåryslen ihmisen kanssa Aaslalla. Teeri on
havaittu kaikkina 20 talvena ja pWkin 18
vuonna; alkuvuosien vähäisempi retkeily
selittää pyyn puuttumisen padna vuonna.
Metso on onnistunut vålttämään ihmiset
joutukur:ssa. mulla tammikuussa havaintoja on kolmelta vuodelta. Pelropyy esiin'
tyi ilmeisesti säännöllisesti vielä 1960luvun puolivälin tiefloissa, joskaan muistiinmerkittyjä havaintoja ei näiltä vuosilta ole.
Tämän jälkeen havaittu ainoastaan kahtena talvena. Fasaanikukko ilmestyi yhtenä
ralvena Aaslalle. K,ryhkyhavaintoja
täen talvehtinut kerran:
1976 29.1. 1 lentoon saaliiltaan (harmaapäätikka) klo 1t.15; 18.1. 1 mäarittåmätön pöllö klo 22.15 Metsolassa (myös påi-
vuonna:
lyä kahdesta suunnasta.
17.01,
13
k (rL)
havaittu
2s (rL)
16 hav. pv.
10 (yht. 1412 Pv.)
2 yks*
t
hav. (Kaj Saari)
*1 hav. KS
30 k (yht. 61,u4 pv.)
rg73
t914
1975
1976
t977
max.
13
14
30 (Hilla
Laakso)
22
t16
I
7
9
32
2
t978
2
129
643
24 r88
r 8 (LS.
34
KS)
(LS,
KS)
25 (LS,
KS)
99 (LS,
13
4
1979
1980
yht.
5 pv. X.
18
17
KS,
S. Sååri
l9B2
t8
l3
1983
13
l98l
11 83
420
530
PYY (Bonasa bonasi&) 18. Kuului Aaslan
vaa piileskeliiää on havaittu
Ä klo
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
ei
vistä syistä en mainitse havainnoitsijan ni-
VIIRUPÖLLÖ (Strix urslensb) 1. Yllät-
I (Ks). Äänte-
päivän keskiarvo):
tammikuulta ole.
19.1. 1 (KS); tammikuussa useasti 2 yks.
yöllä (Heimo Leinonen).
1982 tammikuun alku I (Seppo Saari)i
20.t Ä 16.J0-31 n. 25.1.
vien määrät, \uosilta lg?1- 83 yleensä
myös yhteissummat ja viiden parhaan
pv.
meä.
I (KS)
1983 7.1. 1; 15.1. 1; 17.1.
velta. Laskeva suuntaus kannassa näyttåä
todennäköiseltä etenkin kun huomioidaan
lisääntynyt havainnointi. Yhteenveto havainnoista (vuosilta 1964-70 ilmoitettu
vähintåän päivämaksimi tai havaintopäi'
1971
1972
(Seppo Saad)
tammikuu
TEERI (Tetrao tehix) 20. Laji kuuluu niihin harvoihin, joista on merkintä joka tal-
Hanka.
Ruonåla 12.15
1976 27.1. 1 Metsola 11.4O
1981 3.1. 1 Pitkäniemi (O.Hellman); 10.1.
huutelu ajoittain
vilkasta (Mauno Måntynen, Pentti Vehkolmesta suunnasta
vaintoja ilmoitettu neljältä vuodeltå. Li
säksi talvihavainto noin vuodelta 1957,
1975 31.1.
HUUHKAJA (Bubo bubo) 5. Vielä tammikuussa melko huomaamaton vaikka
joinakin talvina huutelu voi olla melko
runsasta. Kaikki havainnot:
1974 2O.1. Ä (KS); tammikuu Ä (toinen
reviiri, Arvi Härmä)
Ä;
VÄRPUSPöLLÖ (Glaucldlum pasrertnum)
4. Vähälukuinen vieras tammikuulla. Ha-
(Erkki Ylikylä)
-
44
kyään. Tammikuulta
1971 2.1.
kn (LS, KS)
1980
1981 2/2
1982 2/2+ 1 sp. (Kaj Saari)
1983 4/3 1 kn
1981 13.1.
kuin ny,
on yksilöityjä ha-
ilmeisesti ennen runsaampana
LAPINHARAKKA {Lanius excubitor)
(väh.) 7. Esiintyy tammikuussa runsaammin kuin joulukuussa. Kaikki havainnot:
l968 6.1. I (eittäin todennäköinen) S
Etelahti. Måäritetty ilman kiikaria, joten
mahdollisesti kuitenkin helmikuulta. Kaikki havainnot:
3-4/3 väh. 1-2
1979 1*1 sp.
manen)
Esiintyi
1969 2.1. I Asio/Strix sp. Peltoranta (KS)
1978 27.1. 1 SE klo 12.07 (!) Pulkkala
1974 2/2 vnh. 1 n
1976 12.1,
2.
Mäntynen)
19'73
l1/1O våh.
SARVIPöLLö (Asio otus)
METSO (T€trso urogallus) 3. Tätä taita12.1. 1n Pulkkala
1981 2. ja 5.1. 1 n Sianpääjärvi
1982 16.1. 1r Kotimetsä
19'78
kolmena
vakiolin[ustoon tutkimusjakson aikana
jo\kaan muistiinmerkitlyjä havainloja ei
ole vuosilta 1964 ja -66 johtuen vähäisestä
retkeilystä. Yhteenveto havainnoista (muiden ilmoittamat yksilöidyt havainnot sisältywät lukuihin).
vållä, kotiväki); "tammikuu" 1 määrittämåtön Metsolassa (Teuvo Ylikylä)
45
cri
lht.
19f,5
yks.
1965
1966
reriirejä
l9b6
väh.
1968
1969
1970
1972
1975
1976
t97l
1978
1979
1980
1981
r982
1983
väh.7
2
5
väh.
I
3
8
4
5
23
34
4 (sis.
1
1969 2
tod. näk.)
yäh. 4
8
(*l
9
6
l8
19'15
14
13
1976
2
5
5
3
lg
19'17
12
9 {sis. I jäljet)
5
22
15
38
12
28
28
11
9
42
32
jäljet)
1jäljet)
8
27 (sis. 1
tod. näk)
PELTOPYY {Perdix perdlx) 2. Tutkimusjo hlvin harvinainen joskin
esiintyi Aaslalla vielä 1960-luvun puolivälissä. Yksilöityjä havaintoja niiltä vuosilta
ei kuitenkaan ole. Havainnot:
havaittu läheskään joka vuosi, Palokårki
on loderu jokaisena talvena. harmaapäätikkakin useimpina. Joinakin talvina har-
19'74 2.1.
tikasta on havaintoja yhdeksältä talvelta;
jaksolla
5 (KS); 4.1. 8 jåljet Ruonala;
31.1. yli l0 Metsola (KS)
1981 1.1. 6 Ylikylä-Alakylä (Mauno Mäntynen) ja 19.-25.1. 6 yks./3pv. Samassa
paikassa, 3.-8.1. 6 yks./3 pv. Pulkkala.
Kaikki havainnot koskevat samoja yksi-
maapäätikka on saattanut todellakin
puuttua Aaslan talvilinnustosta, Pikku-
vain yksi havainto kunakin
vuonna, mutta 1976 peräti kuusi. Pohjantikasta on havaintoja kuudelta vuodelta,
mutta tållöin havaintomåärät ovat olleet
pikkutikan vastaavia kork€ammat. Valkoyleensä
löitä.
selkätikka on havaittu kahtena vuonna,
joista viimeksimainittuna aiheutti melkoi-
FASAANI (Phasianus colchicus) 1. Ilmestyi Aaslalle yllättäen yhtenä talvena:
sen pinnamiesryntäyksen Aaslalle.
1980 n. 13.1. 1 k Isosuo (veljekset Sarjovaara\;27.1. 1 k Alakylä (Jaakko ja Rai
ja
Saarinen)
V Tikat
Kuusi tikkalajia on .todettu Aaslalla
tammikuussa, joista valkoselkätikka on
jäänyt havaitsematta joulukuussa. Tikat
ovat vielä tammikuussa varsin piileskeleviä
satunnaisen retkeilyn aikana ne voivat
jäådä kokonaan huomaamatta. Käpytikka
ja
on nrnsaslukuisin tikka, tosin lajia ei
46
ole
9/7/ väh.5 yks. (4 reviiriä)
2t/ts/
1k:23.*24.1. 1; 25.1.
6 (s)
4/4/ 3 (3)
1978 8/6/ 4 (3)
1979 s/s 2 (2)
1982
3.1. 1; 6.1. 1 n; 7.*8.1.
1;
10.._11.1. 1; 12.1. 2; 13.1. 1; 14.1. I
n+1 (Hannu Laakso): 16.-17.1. 1 Neljälte pihalta ilmoitettu seuraavasti: 1
HARMAAPÄÄTIKKÄ (Picus canus)
tammikuun alku (E.Saarinen); 1 yks, kolmasti (Hannu Laakso); 1*2 usein (T.Yli
17.
kylä); enimmilläån
2
(S.Ylikylå) yht.
Melko vakituinen talvilintu Aaslalla. Ha-
väh.
vainnointi puutteellista vuonna 1964, mutta vuosina 1967 ja 1975 saattanut puuttua
Aaslan talvilinnustosta. Alla luettelo ha-
"tammikuu" eräållå pihalla 1 (L. l*hto-
1'l
/9
1983 3.1.
ä; 15.1. 1 k; 20.1.
1;
nen) yht. 4/4
vainnoista:
1965 31.1. 1 (rL)
1966 1.1. r (rL), 4.1. I
1967 1968 1 yks. 3., 5., 10.-14., 21. ja 29.1.
1969 3.1. 1 (Kaj Saari); 19.1. I (KS)
1970 9.1. 1; 11.1. 1 yht. 2 yks./2 "revii-
riä"
2.1. 1;5.1. 1; 6.1.
I
yht. väh. 2/2
KÄPYTIKKA
havaita
joka
Dendroc.opos mqior) 13. Ei
tammikuussa. Vaelluksen
voimakkuus vaihtelee suuresri eri ruosina.
Yhteenveto havainnoista (sisältävät KS;n
havainnot)
1967 29 hav- pv1968 1-3 yks.,r8pv.; yht. 11; (5 pv. X:2
1969 1-3 yks./6pv.; yht.12; väh.6 eri
yks.; (5pv. X -2)
dessa onkin useimmiten vähäinen. Yleensä tammikuun suurin päiväsumma on
197.5 -
(5 pv X-2)
t972 1973 1.1. 13 yks.
yhteenveto)
1964 I (tL)
1,
yht. n.6/6
1972 3.1. 1:5.1. 1 (KS); 7.1. 1 yht.3/3
1973 17.1. 1 (KS)
1974 20.1. 1 (rL)
määrä, muilta vuosilta tehty tarkempi
k;
14.1. Ä-tapailua 15.1. 1; 19.1. 1:21.1.
1980 20/12/ 8 (7)
1981 l3l9/ 6 (s)
1982 7/5/ 3 (2)
1983 l1l8/ 6 (s)
1.971
asukkaiden havainnot ovat mukana yhteismäärissä. Yhteenveto havainnoista (vuosina 1964-71ja -73 ilmoitettu havaintojen
1,
l98l 3.1. 1;5.1. 1;7.1.2;13.1. 1*1
PALOKÄRKI (Dryocopus martlus) 20.
Laji on onnistuttu havaitsemaan joka tal"
vi, vaikka havaintopäivien luku kuukauollut l-2 yks., mutta vuosina 1978, -81
ja -83 3 vks. ia 1980 4 vks. Paikallisten
k *1;
samassa
della pihalla (S.Ylikylä, M.Mäntynen)
yht.väh. 11/7
1980 1.1. ä (KS); 4.-s.1. lt t2.1. 2i
15.1. 2; 28.1. I k (Hilla Laakso); 30.1. 2;
31.1. 1 k+1 yht.väh.7/6
1973 I (KS)
1974 5 yks./4pv. (LS, IL)
21
21 (sis. 3
6.1. 1
2; 12.1. 1; 20.1. 1; 21.1. 4
28.1. 1; "tammikuu" lisäksi 1 yks. kah-
l4
22 (sis.
1.1.2(KS);2.-3.t.li
koivussa; 22.1.
30
20
5
ll
ll.l.
t971 I
1972 7 yks-/6pv./väh.4 yks.(4 rev.)
4
yks. IL)
1979
(KS, Kaj Saari)
1970 1 (KS)
3
8
4
8
yht.väh.6/5
1968 3
(KS)
3
1; 14.1. 1*1 n, 19.1. 1(H.Karhu);21.,
23. ja 30.1. I k (E.Saariren); 31.1. 1 k
1
196'7 3
7
råh. 6
138
13
4
l97l
1973
1914
2
I
1976 1.1. 1 (KS);
2.-3.1. 1 k; 5.1. (KS);
k; 2O.1. l;21.1.
k*1; 24.1. 1 (KS);
13.1. 1; 16.1. 1; 19.1. 1
I k; 23.1. 1
I k; 29.1. 1k+l
25.-28.1.
ottama
viirupöllön
(!) (tod.näk. 2.-28.1.
havaittu
koiras), 31.1. 1 k yht. väh. 4/4
197'7 1.1. 1k+l; 6.1.
13.1. 1 yht.väh. 3/2
1978 6.1. 1
3; 9.1. 1 (KS);
(8. Ylikylä); 9.1.
I
kn;
11.1.
1970 2.1. 1 (KS)
yks./1l pv; yht. 18; 7 eri yks.;
1971
l-3
1974 -
1975
X:1)
1976
1 yks./4 pv. (sama yks.); (5
l-2
pv
yks./3pv; yht. 4; 4 eri yks.; (5
X:1)
1977 3-71 yks./16 pv; yht. 355; (Spv
pv
X:41)
47
naisuus
on
havaittu Aaslalla kahtena
vuonna tammikuussa:
1966
1978
4.1. I Metsola-Ylikylä
3.1. 1n Ruoninjårvi; 12.1.
1n
Savi-
kari
POHJANTIKKA (Picoidee tridactylus)
6.
Vähälukuinen talvivieras. Kaikki havain-
olivat 9
teenveto alla. Påiväsummat vuosina
ja 1980-83 laskettiin.
pv. max. 5 pv. X
20
50
42
1973
10
20
1n
Honkala
l97l l.-2.1. 1 Metsola-Ylikylä; 6.1. I
1976 Metsolan ja Ylikylän välissä seuraavasti: 1.1. 1; 14.1. 2 k; 15.1. l; 19.1. 1 k;
22.1. 1 n; lisäksi Alakylässä 27.1. 1 n
lc78 4.1. i k Korimetsä: 14.1, 1 Sianpdä.
iärvi (+l määrittämätön tikka matkalen-
t2
1975
1976
1917
30
15
nossa)
1982 12.1. 1 (luultavasti
jo 11.1.) Metsola-
Ylikylä (KS)
I k (pyrslölön) Pitkäniemi:
(pyrctöllinen) Metsola-Ylikylä
(samassa paikassa pitempäänkin, Jouni
lq83 10.1.
19.1.
I k
Saarinen)
VI Tiaiset ja
läheiset lqiit
ekologisesti
Kuten arvata saattaa tämä ryhmä
muodostaa Äaslan talvilinnuston nrngon.
Hippiäinen. hömötiainen. töyhtöliainen,
kuusitiainen ja talitiainen on todettu
iokaisena lurkimustalvena ja puukiipijää
on jääty kaipaamaan vain yhtenä vuonna.
Sinitiainen on uusi tulokas Aaslan talvilinnustossa, tammikuisia havaintoja on
Käpytikka on miellyttävä tuttavuus talviretkellä
(kuva Matti Valta)
1978
1k Metsola
19748.1. 1k Kotimetsä
19"12 13.1..
'
\979 1980
1-5
yks./21 pv.; yht.58; n.23 eri
yks; (5 pv. X:4)
1981 1 vks./6pv., yht. n. 6
X:1)
1982
e
vks.; (5 pv.
1-13 yks./16 pv., yht. 78i n. '14 eri
X:10)
1-2 yks./ spv.; yht. 6; 5 eri yks.; (5
yks.; (5 pv.
1983
pv.
X:1)
PIKKUTIKKA (Dendrocopor minor)
Våhälukuinen kiertelije talvella. Havainto-
1969.
Laji runsastui
1976 1.1. 1 Pitkäniemi (KS), 6.1. 1 k
Metsola, 16.1. l Metsola, 18.1. 1k* 1n
Vuorenpäå + Paskalahti; 27.1. l Metsola
197'7 12.1. I k Ruoninjärvi
1979 27.1. 1 n Hämmå$almi
1981 5.1. I Vaistinkari (KS)
1982 5.1. I n Hanka, ranta (päivää aikai
pys).västi vuodesta 1976.
Pyrstötiaisen vaellukset ulottuvat Aaslalle
hieman useammin kuin joka toinen vuosi:
eriryisen runsaana
ja
laji esiintyi
vuosina
1978. Pähkinänakkeli on havaittu
yhtenä talvena tammikuussa lajin suurvaelluksen yhteydessä.
1972
semmin epävarma äänihavainto)
1983 4.1. noputus Hanka (Hannu Laakso)
HIPPIÄINEN {Reguluc regulur) 20. Jokavuotinen tuttavuus. Vuosittaiset vaihtelut
VALKOSELKÄTIKKA
\ällrämältä vertailukelpoisia myöhempien
9.
ja yhdeksältä vuodelta. Kaikki havainnot:
48
merkitty muistiin vasta vuodesta
1975 8.1. 1 Metsola (KS)
(Dendrocopou
leucotos) 2. Tämå nykyään jo suuri harvi-
suu
a. Vuosien 1964-70 luvut
eivät
tulosten kanssa. Vertailukelpoisimmat
vuodet: 1968 (maksimi oli 15 ja 5 pv:n
4
10
8
28
2t
tg7,l
l2
11
1979
1980
l5
t2
1981
l9{J2
1983
2A
16
38
44
31
28
1978
t7
t9'11
1972
197
19709.1.
ja 1970 (vastaavat luvut
ja 3). Vuosien 1971-83 yh-
keskiarvo 13)
39
?5
PYRSTöTIÄINEN (aegithrlN cåudatuc)
11. Havaittu Aaslalla noin joka toinen
vuosi tammikuussa. Tutkimisjakson alkupuolella vähäisempi retkeily on luulta-
vasri vaikuttanut tuloksiin.
Vuosina
1912, -16 ja -78 1 parvi kunakin muiden
havaitsemia. Yhteenveto havainnoista:
1966 1.1. n. 8 (IL); 5.1. havaittu
1967 2.1. 4 (KS); 28.1. 5
1971 12.1. 8 (lisäksi? 4*6): 13-14.1. 2
parvea
1972 1.-16.1- 197 yks./23 parvea + 8
pawea (LS, Solveig Saari)
1973 1.1. 2;7.1. havaittu (KS)
1974 4.1. 6; 1O.1. 4:26.1. havaittu (KS)
1976
l.-26.1. 45 vks./ 5
parvea
parvea (LS, KS)
197'/ 1,1.1.
+
6* 3 pawea (3.-9.1.)
1978 1.-31.1. väh. 204 yks./25 parvea
10 parvea (LS, Hannu Laakso)
9
*
2.-31.1. 50 yks..z7 parvea
+
1
1982 1.-14.1. 22 yks./2 parvea
+
1
1980
parvi
parvi
HöMÖTIAINEN (Parus montanus) 20.
Havaittu kaikkina tutkimustalvina. Vuosien 1964-70 lukumäärät eivät liene
vertailukelpoiset muiden vuosien kanssa.
Maininnan arvoisia ovat 1968 (pv.max :
5 ja 5 pv:n X : 4) ja 1970 (16 ja 7).
Muiden ruosien riedot liian haianaisia.
49
Mainittakoon, etta tammikuussa 1980
todettiin ilmeinen hömötiaisalbiino Hankassa
(Ari ja Hilla Laakso). Yhteenveto
tuloksista 1971-83:
pv.
max.
t972
30
1973
t0
t974
10
10
1975
1976
1977
1978
1979
1980
15
1l
20
)o
4l
).6
20
t7
2l
l6
30
40
J5
30
2',7
l98 t
t912
24
25
35
max.
53
I
5t
2l
30
10
52
32
30
10
,+3
10
43
136
t8
l97l
5 pv:n X
1971
pv.
1968
1969
1970
1973
t914
1975
1976
1911
1978
1979
l9lJ0
l98r
1982
1983
5 pv:n X
pv.
1971
t972
rg7:]
t914
1975
1976
t971
1978
1919
1980
1981
1982
1983
21
2s
6
l5
70 summittaisia. maininnan arvoisia vuoden 1968 (pv.max. : 10, 5 pv:n X : 7)
ja 1970 (10 ja 4) luvut. Vuosilta 1971-83
l.]
7
SINITIAINEN (Parus caeruleus) 15.
Havaittu tammikuussa yllättäen vasta
vuodesta 1969 lähtien. Laii on eräs selvimmin asemansa vakiinnuttaneita lintulajeja tutkimusjak\on aikana, Vuosina
1969 ja -70 kirjattiin yhteensä vain 6 (LS,
Kaj Saari) ja 4 sinitiaista. Tämän jälkeen
kanta vakiintui melko nopeasti. Yhteen-
yhteenveto:
veto havainnoista:
1982
19Ul
32
20
l9
TöYHTöTIAINEN (Parus cristatus) 20.
Niinikään havaitlu jokaisena tutkimusvuonla. Lukumääräawiot vuosilta 1964-
pv.
mar.
l97l
25
1912
3{}
1973
1974
1975
1976
1917
1978
1979
198t)
20
5 pt':n X
p\. max.
20
20
14
20
23
t2
5
p!:n X
l
22
21
1970
t 971
1912
1973
t7
b
25
20
I
t911
l975
3
I
8
5
l3
l1
1976
2{)
11
l5
13
t971
20
l6
20
20
197iJ
19
l5
t9tiI
20
l3
15
1979
19ut)
l5
1982
t1
l1
19IJ3
17
12
t98l
25
73
,1s
l3
KUUSITIAINEN (Parus ater) 20. Tämäkin laji havaittu jokaisena tutkimusvuon-
na. Ottaen huomioon lajin
epäsäännöl-
liset tavat esitän tulokset l'uosilta
allaolevassa lvuosien
1978-83
måt laskettu tarkkaan):
p!. max. 5 p!. X
1964
1965
1966
1967
50
1
i
8
(5 hav. pv)
19&-83
päiväsum-
19ti2
I
25
36
grj3
ja
lähes
samoin
kuin mustarastaskin. Mustaraslaan havai-
44
30
13
50
55
tul
yksilömääråt eivät ole olleet suuria
Yhtenä talvena
on havainto punakylki
rastaasta. H]ryä marjasato on edellytykse-
nä suurille rastasmäälille Aaslalla.
62
59
Jou-
lukuun rastaista punarinta ja laulurastas
ovat tammikuussa loistaneet poissaolol-
63
laan.
1.
MUSTARASTAS (Turdus metula)
PUUKIIPUÄ lCerthir familiarls)
19'
1970
joka
vuoden
talvena,
lähes
Havaittu
Mahdollisesti hieman helpommin havaittavissa kuun lopussa, jolloin linnut yleensä
tammikuulta yllättåen ei havaintoa. Edeltävät ankarat talvet olivat ehkä slrypäinå
tähAn. Vuodelta 1967 on merkintä "runsaasti" 4.1., eri yksilöiden ja reriirien
määrät laskettu 1977 ja 1983 : 12 yks/11
o\
27
/21. Yhteenveto havainnoista:
2
1965
I
1966
I
2
1971
).
t912
3
1973
1
t914
1975
2
!76
2
L
tara lintulaji. Vuosien 1964-70 havainnot va6in ylimalkaisia. Vuoden 1968
luvut max. 10 yks., 5 pv:n keskiarvo 8,
mutta silloin retket eivät olleet kovin
pitkiä. Vuosien 1971-83 havairnoista
1978
l
19t9
1980
l9u l
1982
l9E-l
14.
Havaittu vuosittain vuodesta 1975 låhtien.
1964
1977
yhteenveto:
yksittåisiä lintuja. Räkätti
jokatalvinen lintulaji Aaslalla,
Laakso).
1970
Joka-
on
L4
38
1977 l. ja 9.1. 1 Viluvuori; 12.1 1
ia 24 1 1 Hanka (Hannu
I
30
37
50
20
50
60
41
40
75
81
91
75
93
Rastaat
Rastaat ovat yleensä vähissä. Muutamia
kymmeniä räkättirastaita on esiintynyt
parhaimpina vuosina. mutta yleensä vain
Ruoninperä
1968
2\
VII
Havaittu ainoastaan vaellustalvena
käytännösså päivittäin tavat-
vuotinen
30
1961
20
TALITIAINEN (Paius mqior) 20.
5 pv:n X
35
40
PÄHKINÄNAKKELI {Sitta europaea)
revlinä ja
2
i0
mäx.
4
5
526
4
yhl.
hav. Pv.
l(ll)
2
2 2llL, LS)
2 2lrl-, LS)
?7
32
l1
4{J
38
18
12
19
pakotertuja lulemaan ruokinnan
-77
ensihavainto 31.1. Kuukauden enimmäismäärät yleensä 1-3, enimmillään 4 yks.
14.1.1982. Yhteenveto havainnoista: päivämaksimi/yht. yks./hav. pv. (eri yks).
1965 t hav. pv.
1966
1967 5 hav. pv.
1968 1/ 4/4 (våh.
1969
*
19'10
t971,
14
11
1
t2
l(KS)
l
9 s (LS, IL)
54
109
t)7
ll
25
t2
21
3l 17 (KS: l. lL I
J. wessman:
at
piiriin. Esim. vuosina 1976 ja
l)
19'72
19'73
-2/l0/'t
1k)
(1 kn)
-t/2/2 (1) )LS, KS)
't914-1975 \/6/6 (2
1976 I k
1971 2
19'78
k+2\
1/4/4 (3)
1979 3/ 14/6 (5 k+1\
1980 2/8/7 (2 k+t)
1981 1/2/2 (1) (LS, Seppo Saari)
kuoll-
k* n *
1
1982 4/18/9 (3
1983 1/2/2 (l k+1)
+
1k
10.)
5l
rLrosina kateissa. Lähes jokatalvinen lintu
,,n myös viherpeippo. Useimmin kuin joka
r,'i\en talvena havaitaan peippoa. järri-
l)cippo on havaittu joka toisena talvena.
Iirityisen runsas järripeippo oli i'uonna
l()78. Säännöllisimmin molemmat lajit
Tikli on
joka toisena talvena,
csiintyivät 1960-luvun lopussa.
rnyös havaittu
cnimmillään l97Oluvun puolivälissä. La-
jin
!ffi
N _.q-\\
^l
.H
w
\ :,\
\rl
Talvehtimaan jääneet mustarastaat joutuvat yleensä turvautumaan
tarjoamaan ravintoon (kuva Matti Valta)
RÄKÄTTIRASTAS (Turdus pilaris) 16.
Esiintyy hieman edellistä lajia säännöllisemmin Aaslalla. Määråt joulukuun vasraar
ia picnemmät. Yhleenreto havain
noista:
p\. nra)i.
19f,.1
1(rL)
l9()5
'1
(r
-5
p\':n
X
ihmisen
PUNAKYLKIRASTAS (Turdus iliacus)
l.
Ainokainen:
1970 1 6.1. 1 vks/3 pv. Hanka.
yht..,hxv.pv.
L)
196b
l9öl
\äh.
111
1/1
t96iJ
\
19r0
1.1(Kai Saari)
iib.
()0
l97l
i9
)
2
i974
-l
1975
I
I
|
\972
1973
95/5
L'1,,10
1i2
4i1
(sis. 1sp.)
1976
1977
1978
t97g
1980
1981
1982
1983
15
l3
1
4
1
2
4 (Jukka
Saarinen)
52
t2
7
6
3
r
I
2
19/14
48/12
58/17
22/13
3/3
9i1
1016
VIII
Peipot
Peipot ovat runsaslajinen lintrryhmä
Aaslan talvessa. Jotkut lajit tunautuvat
ihmiseo apuun selvitäkseen talven yli,
toiset taas ovat riippuvaisia yksinomaan
luonnon omista antimista. Talventörröttäsuosivat lajit vähenevät usein kevättalvesta. jolloin ilmeisesti saatavilla oleva
jiä
ravinto on käytetly loppuun. Yhtäkään
peippolajia
ei ole tavattu joka
talvena,
joskin alkuvuosien vähäinen retkeily lie-
nee syynä siihen, että
punatulkusta
puuttuvat havainnot yhdeltä ja vihervar-
pusesta kahdelta talvelta. Suurimmat
päiväsummal peippolinnuisra tulevat urpi-
aisen osalle, mutta laii on joinakin
kannankehitys lienee laskeva. Käpy-
PEIPPO (Fringilla coelebr) 13. Hieman
run\aslukuisempi mutla ei jokalalvinen
tuttavuus. Yhteenveto havainnoista:
196s 31.1. 1 (IL)
1966 1967 4.-14.1. 1 k/2 pv.
1968 1.-29.1. 1k päivittäin
yks/6 pv., yht. 8 (väh.
1969 1.._8.1.
1XLS, Kaj Saari)
2k
1970 10.1. 2 k I n (Lauri Saari)
l-2
+
lintujen esiintyminen riippuu luonnolli-
19'71
4.1. 1 k
sesti käpysadosta, isokäpylintu on valtalaji
1972
-
rnutra pikLukäpylintu lienee runsaampi
kuin havainlomäärät osoittatal. Kirjosii'
1973,
pikäpylintu on tunnistettu yhtenä vuonna
Urniai\parvissa liikkuu eräinä vuosinl
pieni määrä tundraurpiaisia, taviokuurnaa on lodeltu neljänä \ uonna ja
nokkavarpunen yhtenä. Hemposta ei ole
tammikuun havaintoja.
JÄRRIPEIPPO (Fringilla montifringllla)
10. Esiintynyt Aaslalla keskimäärin joka
rornen ralvi. Yleensä rarsin vähälukuinen
paitsi 1978, jolloin laji oli varsin runsas
tammikuun puolivälissä (parvissa valtaosaksi koiraita). Yhteenveto havainnoista:
r966 r.1. 1 k (LS, IL)
1961 1.-27 .1. I k/23 pv.
1968
1S69
30.-31.1.
lg70
-2.-11.1.
1971
k+l)
t972
t9'73
1974
1975
1976
1
1.-7.1. 1 k,r5 pv. (LS, Kaj Saari)
-l.-2O.1.
1-5,14 pv. yht. 12 (väh- 4
L.-31.1.
1977
1-6
yks./4 pv., yht.11
(väh.3klna5)
1978 l.-4.1. ä/2 pv
1979 \0.-27.1. l-2/2 pv- J-"useasti"
(S.Ylikylå), yht.väh. 4 (väh. 2 k*1)
1980 1981 7.1. 1 lapinharakan keihästämä (!)
\982 1983
17.-23.1. 7-7 vks-/4 pv.; yht.
VIHERPEIPPO (Carduelis chloris)
t97',1
1978 11.1. 111 *
n. 70: 12.1. 149;
13.1.
100, Yht. 491.
n. 60; 14.1. ä; 15.1. n.
1919 10.-27.1. 1-3 yks./1 pv., yht. 10
(väh.4 eri yks.) (LS, KS, Saara Ylikylå)
1980
l98l
17.
Lähes jokatalvinen vieras. Talvena 1975/76
ei joulu-tammikuun havaintoja, talvena
1981/82 håvisi joulukuussa. Yhteenveto
havainnoista (påivämaksimi, havaintopäivien lukumäårä, yksilöiden yhteissummat
sekä viiden parhaan päivån keskiarvo
pr.
1 k/11 pv. (LS, KS, IL)
11
(väh. 7 k)
ilmoitettu):
-1.-2.1. 1 n+ I n
1982
tq83 l.l.
1914 1975 18.1. 1
1976 2.1. I k
1965
1966
196?
1968
1969
max.
2
2
4
3
1970
3
1971
6
1972
t9'73
197 4
l0
t2
1
hav. pv.
yht.
5 pY:n
X
10L)
22
29
59
3 s (LS, Ka.j
Saari)
6102
11
3
10498
2
110
2 k, l?.1. 2 eri paikoissa.
53
TIKLI
pv.max. hav.pv. yht
1975
I
3l
.{0
567
426
3
1976
t977
197u
1979
1q80
t4
t4
9
16
lqSl
1982
1983
5 pv:n
l0
13
7
l3
3
4
92
3
8
t73
32
1,971
S.
23
on
havaittu
31
10
1970
å
100
1971
t912
21
havaittu
(KS)
1974
1975
1976
\lrl. \ls.
) pt:n
X
9
365
t1
t0
277
111
12
293
-50
52
9
47 (r.S. KS
IL)
29
2
våh.
30
190
1l
642
6 (LS, KS)
114
3'/
5
4l
8
143
l3
640
105
1
I
35
t2
53
4
1
t14
118
2
1977,
ta. Yhteenveto havainnoista:
pv.
havaittu
(KS)
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
54
73
2;
Määritettyjen lisäksi 1968 40 todennäköistå Drpiaista/ 1 pv. Ks. myös vihervarpus-
(rL)
1969 (3 Poikko)
1973
p\
0
24
24
I
96.1
max.
2
hav. pv.
Jhl
(IL)
5
pt:n X
1965
1966
1967
1968
väh.
4
30
1969
1970
1971
t912
1973
1974
l8
150
3
40 (KS)
6r
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
117
715
52
31
3
2
12
s8
5.1.
1
862
1,1
11
339
-56
2väh. 4 (LS,
KS)
140
666
19
10
15
562
912
23
13
t8
3.-4.1. 2; 5.1. n.5; 16.1. 1; 17.1.
IJ
690
188ti
243
104
341
33
l2
196',7
I
to
36
?
yht. hav. pv.
22
1968
1969
PUNATULKKU (Pyrhula pyrbula) 19.
Säännöllinen talvilintu, puuttui vain 1964
ja silloinkin
lienee vähäinen retkeily suu-
rin syy. Vuosina 1965-68 suurin kidattu
-yksilömäärä l. Vuonna 1967 19 hav.pv.
Vuonna 1974 havaittiin 30 linnun parvi
lentämåssä korkealla SW:hen.
pv. rnax. yht. yks. 5 pvrn X
1968
1969
1970
1971
1972
1973
t974
1975
t916
r9/7
1978
1979
1980
1981
t982
1983
I
lE (tL)
5
55
46
havaittu
(KS)
30
12
78
18
t]
16
31
27
10
10
3l
428
ls
r92
316
408
639
2rg
80
80
107
2',78
212
486
658
t9/2
t9'73
t9'/4
r975
t976
t977
1978
1979
1980
l98l
1982
18
1983
4
I väh. 1
4 väh.9
7 väh. 11
747
2ä
5
ä11
20
5',7
väh.
l(KS)
4 (LS, KS)
3
13
3
13
ks. isokäpylintu
2s
24
99
46
t2
l0
PIKKUK]IIYIINTU (Iaxl! cuFlrcdtrs) 2
Varmoja määrityksiä vain kahdelta vuodelta:
3r
1r
1976 23.1. 6
1982 5.1. 2 k+2 ä
l0
13
24
22
197'7 3.1. I Sw; 6.i. 2 laskeutui; 7.1. 1;
8.1. 1 S 9.1, 2.30.1. ä
1979 5.1. ä; 9.1. 3 k
1982 2.1. ä+ä+2ä; 3.1. 1 n l-1 kn; 4.1.
2(KS);5.1. ä 6.1. 1 n; 7.1. 1 n+1 n; 9.1.
n: 11.1.
^2
t9'71
4
TAVIOKUURNA {Pinicola enucleator)
4. Havaintoja Aaslalta vain neljåltä tammikuulta. Kaikki havainnot:
1967 4.1. 1 n; 8., 11., 13., 28. ja 30.1.
1
'7
r970
29
å
2
69
273
pv, måx.
2;
havaittu
l3
Ei havaita joka vuosi. Lisäksi lajimåäritykset tuottavat ongelmia. Vuonna 1976 oli
1
22.1.3
jolloin tehtiin havainto yöllisestä liikehdinnästäkin: ääntelyhavainto 6.1. klo 22.10.
r
196E
1.1.2;6.1..2
URPIAINEN (Corduelis flammea) 16. Ei
yhtä såännöllinen talvilintu kuin vihervar-
havaittu
r967
noista:
1979
1983
se-
seuraavasti:
1961
1965
1966
1978 13.1.
punen. Erityisen runsas talvella
Määritettyjä vihervarpusia
har.
epäiltyjä pikkukäpylintuja 14, vuonna
1q82 24 ja isoja ll. Yhleenreto havain-
13.1. 1 (Hannu & Ari Laakso), 28.1. 1;
29.1. 1 (H.Laakso); 31.1. 3
197'7 12.1.4 (H.Laakso); 31.1. ä
1978 1.1. havaittu (KS); 2.1. 3; 8.1. 5;
15.1. 10*3: 29.1. 3
198O 2.1. 2, '7.1. 2; 9.I. 2
tavattiin vain Aaslan ulkopuolella. Etenkin alkuvuosina haraittiin lisäksi todennä.
p'. -lcr.
manni) 4. Selviä tapauksia nähty reljånä
vuonna. Kaikki havainnot:
19762.1.3;6.1. l; 10.1. l; 17.1. I
l7
1976 1.1. havaittu (KS); 7.1. 2; 9.1-
VIHERVARPUNEN (Carduelis spinus)
18. Lähes jokatalvinen, mutta vuodelta
1966 ei havaintomerkintää. Vuonna 1969
1970 10 yks..rl pv
1972 5 yks./ lpv. ia
1981 3 yks./1 pv.
ei
1974 1.1. ä
1975 14.1. 25; 31.1..
Ylikylå)
köisiä vihervarpusparvia seuraavasti:
1967 3 pv:nä 17+20+4 (vm.paftessa
kä urpiaista että vihervarpusta)
1968 5 pv:nä yht. 100 yks.
TUNDRAURPIAINEN (Carduelis horne.
enää lg80 jälkeen. Kaikki harainnol:
1967 havaittu 13., 15. ja 21.1.
1968 21.1. 6', 27 .1. 3: 30.1. 2
1970 5.1. havaittu: 9.1. 1
5
4 (LS,
(Carduelis cårduells) 10. Havaittu
keskimäärin joka toinen talvi. tosin
X
KÄPYLINTULAJI (Loxta spp.) 13. Käpylinnut esiintwät Aaslalla h)'vin oikullisesti.
ISOKÅPYLINTU (Loxt! pytyoprlttrcN)
5. Varmistettu viitenå wonna. Kaikki
havainnot:
1975 8.1.
1k3n
19763.1.3k2n
1979 4-1.3 k 4 n; 10.1. 1 kn; 11.1. 1 k;
22.1. 1k; 23.1.5k8n
1981 21.1. 1kn
1982 4.1. 1 k; 5.1. 1 n; 7.1. 5 kn+2: 8.1.
1 k 2 n; 9.1. I n; 11.1. 2 k; 16.1. 2 kn;
17.1. 1 k+3i 31.1. 4 kn
KIRJOSIIPIKÄPYLINTU (Ioxia leucoptera) 1. Määrirett) yhtenå talvena pienen
ja urpiaismaisen äänen perusteella.
Höyhenpuvun tuntomerkkejå ei näkynyt
ioten (h!ryin) pieni varaus låjinmääritysten
koon
suhteen lienee paikallaan.
lq82 5.1. 2 NW; 16.1. ä+2ä N
l45
55
(Coccothraustes
KORPPI (Corvue corax) 18. Muistiin-
coccothraustes) 1. Vain yhtenä talvena on
lajia tä).tynyt tarkkailla:
merkittyjä havaintoja niinikään vuodesta
NOKKAVARPUNEN
1978 4.1.
1
lennossa Metsola;
5.1.
1
kotiväen tekemiä havaintoja sisältlT lukuihin. Yhteenveto havainnoista (yks/hav.pv.):
Isoluoto
IX Varislinnut
Va
1-2, paitsi 1975, jolloin 3. Joitakin etenkin
1966. Päivämaksimit vuosittain
slinnuista jokavuotisia lienevät när-
hi. korppi, varis ja harakka. Puulluminen
joiltakin tutkimustalvilta johtunee vehäisestä rctkeilystä. Varis lienee 1960-luvulla
esiintynyt pääasiallisesti nuottaiäillå, mutta
ravintotilanteen paranemisen myötä laji
runsastui 1970-luvulla itse Aaslallakin.
1966 2/1
(rL)
196'7 väh.
5/4
1968
1969
t9'70
1971
1972
1973
1914
9/7
5/3
3/2
4/3
2/2
väh. 2/2
5/4
1975 9/6
1976 väh. 1O/9
t9'17 4/3
1978 7 /6
1979 4/3
1980 7 /6
1981 5/4
1982 7 /6
1983 4/4
N^ÄKKÄ {Corvue monedula) 3. Våhälrrkuinen. kaikki havainnot:
te77 10.1. I E
I
1979 4.1.
1983 22.1.
Tämän ryhmån lajeista keltasirkku on
runsaslukuisin, saattaapa olla Aaslalla
Alakylä
2N
keskimäårin runsaimmin havaittava lintulaji tammikuussa. Talvena 1980 laji oli
PÄHKINÄHAKKT (Nucifraga caryocatrctes) 4. Laji piileskelee taitavasti. Kaikki
havainnot:
ls71 12.-13.1. 3 Pitkäniemi, Påhkinälehto (LS, Kai Saari)
1978 19.1. I Soronpohjajärvi (H. Karhu)
1979 8.-9.1. 1 Pitkäniemi (LS, KS);
20.1. 1 Honkala (Kaj Saari, M. Lehto)
1982 5.1. 1 Meinikkala'Sianpääjärvi
Ravinnon saatavillaolon paraneminen lie-
nee vahvistanut myös harakkakantoja.
Pähkinähakki on todettu neljånä vuonna
ja naakka
kolmena. Naakasta puuttuvat
havainnot joulukuulta.
NÄRIII (Garrulur glandarius) 18. Muistiinmerkittyjä havaintoja vuodesta 1966
lähtien. Vuosina 1967-68 lähes päivittäin
(1967: 24 hav. pv. ja 1968 max. 7, yht.
l1l yks./30 pv.). Yhteenveto havainnoista
tg70-8J (lukuihin sisältlT joirakin pai'
kallisten asukkaiden tekemiä havairtoja)i
pv.
1970
t9'71
max.
3
19 72
3
3
1973
2
t974
1975
1976
t977
1918
l9'79
1980
1981
yht./pv.
3
t
3
2
3
6
5
3
r982
7
1983
9
väh. 6/3
8/4
30 (5 pv:n X - l2). mutta havajnnot ovat aivan ilmeisesti nuottajäiltä
4/1(v^h.2)
1619
5/4 (väh.4)
15/9
(väh. 10)
36/14
(väh. t0)
32lt5
(n. 14)
20/ 1r
(väh.6)
46/16
(väh. 17)
34/15
IIARAKKA (Pica ptcr) 17. Havaintoja
låhtiel. Vuoteen 1971 asti
vähyys on ollut todellista, tämän jäl-
vuodesta 1967
keen esii[tyminen nrnsaampaa. Talvinen
pv.
kanta runsastui vasta 1970-luvun puoli
l9tr1
1968
t969
kantaa. Vuoden 1967 10 havaintoa
ilmeisesti Aaslan "mantereella". jossa
välissä epäilemättä ravintotilanteen parantumisesta johtuel. Alla yhteenveto
1970
max. yht. yks/hav.
'!
2
2
haYaittu
,7
havainnoista (sisältäen joitakin kotiväen
1971
tekemiä havaintoja):
pv. max. yht./hav.
ttJl2
t7
1973
20
1971
29
t975
31
1976
25
t91',l
2l
1978
16
1979
22
1970
1971
t972
t973
t97 4
1975
1976
197
7
lgTfi
1979
1980
1981
1982
1983
I
1
2
I
I
2
22
5
29
35
43 (KS)
103
29
27
45
pv.
5 pv:n X
1/1 (Kaj Saari)
l/l
7
/6
2/2
l/l
5/1
t4
1215
205/t4
328,/18
243/16
806/20
265/18
r9E/t9
292/18
tt6/
t3
t980
28
2
Pv.
5 Pv:n
vaikuttaval varpusen esiintymiseen.
Vaelluslintu tilhi käyttää Aaslaa lepi'
kulkupaikkanaan joinakin vuosina; havaintoja on kuudelta vuodelta. Pulmusesta
on parilta vuodelta havaintoja (lajia ei ole
havaittu joulukuussa). Kottarainen
on
säilynyt tammikuulle asti kolmena talvena
ja pajusirkusta on tammikuun havaintoja
myös kolmelta vuodelta. Joulukuussa
havaituista viiryltelijöi\lä {niiltykirvinen.
västäräkki, peukaloiner ja rautiainen) ei
ole pienintekään havaintoa tammikuulta.
viivy
kauan Äaslan tammikuisessa mais€massa.
Havaitut linnut lienevät useimmiten ainoastaan läpikulkumatkalla. Suurin tie-
49/ t4
to4/12
6
13
88/10
t6
224/29
t2l/15
165/19
203/19
216/
14
)5
18
13
14
/2t
296/22
24
32
l9B2
l7
218/19
16
1983
32
226/21
27
väh. 43 eri yks.
.16
on rutkimusalueen ulkopuolelta, Röölässe, 4.1.1977.
25 yks. Aaslan havainnot:
1972 31.1. (KS)
l9'/4 2.1. ät 8.1. 8 (KS): 10.1. 8
1976 16.1. 1 (KS)
1977 6.1. (KS); 8.1. 7 S (Seiliir!); 10.1. 4
dossani oleva yksilömäärä
18
29 eri yks.
22
247
våh. 43 eri yks.
2A
ls
\el
TILHI (Bombycilh garrulus) 6. Ei
6/5
v. 3/2 (LS, Kaj
Saari)
r98t
21
alkuvuosina sitä ei käyty kylistä etsimässå.
Viljan varastoinnissa tapahtuvat muutok-
x
2/11
25
28
26
poikkeuksellisen runsas. Varpunen on
myös jokatalvinen vaikka tutkimuksen
rcvinnonsaanti lienee huomatravasti parantunut. Yhteenveto havainnoista:
eivätkä siten suoranaisesti edusta Aaslan
15/10
(väh. l7)
56
VARIS (Corvus cotnix) 19. Havaintoja tal'
vesta 1965 lähtien. Vuoteen 1975 asti
päir äsummal valsin vaatimallomia. enim.
milläån 3 vuonna 1965 (tL), poislukien
1968, jolloir suurin päiväsumma oli peräti
X Muut varpuslinnut
enint. 33 eri yks.
56 eri Yks.
19'18
I Sw; 8.1. 1 E
Sw: 21.1. n. 20 N; 24.1.
4.1. 4;5.1.
1979 8.1. 16
2
Nw; 28.1. ä
KELTASIRKKU (Emberiza citrinella) 20.
Havaitaan tammikuussa lähes päivittain.
Vuosittaiset yksilömäärät vaihtelevat suu-
resti. Vuosien 1964-70 tulokset eivät
57
suoraan vertailukelpoisia myöhempiin tu'
loksiin johtuen vähemmän kattavasta
retkeilystä. Päivämaksimit
käytännöllisesti katsoen hävinnyt vuoden
1965 65 yks. (lL),
1966 n. 40 (IL) ja
lintu). Metsolassa ainoastaan 1974:.2 yks.
Esiintwät suurimpien viljavarastojen luo-
lq68 100 (5 pr:n X = 76)
mainin-
nan arvoisia. Suurin parvi 9.1.1980: 1500
yks. Yhteenveto havainnoista 1971-83:
pv.
r97t
t972
1973
t974
rgTs
1976
1977
1978
t979
1980
l98r
1982
r9rJ3
max.
5 pv:n X
200
140
92
128
s0
r50
60
80
100
140
1r l
1595
134
48
r32
111
45
l0
1978
1979
1980
1981
1982
1983
25
havaittu (KS)
4
8 (9)
18 (3s)
43 (71)
63 (90)
83 (99)
95 (l
101
nen)
1982
38
88
n.
15.1.
2
ha-
Paskalahti: 13.1.
ä
Paskalahti. 17.1. 1 Hylkeenperä.
Mer mer
3.
Ana pla
8uc cLa
Ayt tul
Saari-
1.-6.1.
7 yks./2 pv.Isoluoto
M.
(outui
Varsin vähälukuinen tammikuussa. Kaik-
ki havainnot:
1976 22.1.4 Hanka; 24.1. 3 Hanka
Mänty-
tlen)
1983 1.1. 1 Alakylä.
sp.
-
Kiitokset:
Kaikille havaintojaan ilmoittaneille kuu'
luu suuri kiitos, Keiio ia Kaj Saarelle sekä
Ismo Lahtoselle erityisesti, Muiden ha'
vainnoitsijoiden nimet on mainittu
ha-
1967. Aiempina vuosina vähäiset retket
eivät suuntautuneet varpusbiotoopeille tai
sitten havaintoja ei pidetty muistiinmer'
kitsemin arvoisina. Ennen vuotta
1971
lukumäärätieto on vain vuodelta
1968:
max. 4 yks. Honkalan runsas esiinrymä on
58
I
juv
859 45
46 Taulukko 2. Vesilintqien
2ad
!*
Lehikoinen. E. 1970i Turun seudun
talvilinnu\tosla lqbJ- lqö8. - Lintumies
-
Summary: Winter birds of Aasla.
Part II: January.
Iound in January on the island oI Aasla in
the SW Finnish archipelago. In 1964-70
all observations werc not recorded systematically. Since 1971 the daily totals ol all
:]4k56n+ 19
.lkhn 27k49n+.1J
6n
.lk5n
lksn
_1'
ök7n
lk
Ukuli IILr1983: 24-44.
\t)
;
i
2rd
2!d
ljuv
661
41,4
40,7
I
2
4
1
ln
2k
lk
2a.d
6
21
I
708
273
1396
0,1
0,1
0,3
0,1
0,4
0,1
50,7
100,0
Kram- Yhl.
pin-
,1k20n
2k.ln
1k3n
22k28n
ln
2k2
lk
,l
1'"
45
9
51
I
4
I
357
20
1,4
3,2
0,6
3,7
tammikuun
Ruoni Våii.ä
3n
1
This contribution deals with the birds
Erc Pirkå
lahri niemi
rr)
.iakautuma
1976-83
Viitteet:
1983: Aaslan talvilinnusto,
l5b
vh1.
perå
568
2un
ln
2k
lk
juv -
Hylkccn.
l86k 0,6:1.0
%
5k9n 17k 0,6:1,0 45
lk5n lk8n 0,1:1,0 9
22k28n 23k 0,8:1.0 51
3n
l
74kr02n
yhr.
305n
687
osa: joulukuu.
VARPUNEN (Passer domesticus) 17.
Muistiinmerkittyjä havaintoja vuodesta
,15k8Jn -k5n ln
I2kJJn
-1
I juv
Pod cri
6:48-51.
Saari. L.
1979 8.1. 1 Honkala
llk6 iD 2 'kl8n
+71
CIa hye
Cyg bew
Cyg olo
rahoitti tutkimuksia 1975-81.
2.
bable species).
mar
vaintojen yhteydesså. Helsingin Yliopisto
PULMUNEN {Plectrophenax nivalis)
50. A total of 82 species have been
recorded in January (including two pro-
^t-.1 ler
,\)t
myöhemmin pedon saaliiksi,
3.
bimonthly January census. In two years
the number of species recorded exceeded
is
14. 20. (10.1.) 10.
15.1. 22.1.
12.1.
1976 1917 1978 1979 1980 1981 1982 1983 k+n k:n
188)
Alakylä (Eero
list
Taulukko 1. Tammikuun
f 976-83 vuosittain havaitut
Jksilömääriit. Vuosina 1979 ja -E2 med umpijäiissii, jolloin vein sulet tarkastettu. K : koiras, n : naares (pukuinen), ad : aikuinen, juv : nuori.
17)
kuussa:
1975
species
l)resent the results oI wate owl censuses
in 1976 83 and Table 3 those of a
67 (69)
(
A
I).esented usually giving at least the daily
nraxinum count each year. Tables 1 and 2
10.- 8. 14.- *
11.1. 9.1. 15.1.
Viimeiset r iivyttelijät hävinneet tammi-
56t
rpccies were recorded.
108 (112)
67
Hylkeenperä
V an han kylänlahli- Hämm är-
5.1. I k
1971
1972
1973
1974
197s
1976
1977
94
3.-4.1. I
1983
yksilöitå):
KOTTARAINEN (Sturnur vulgarls)
vailt u kolmena vuonna tammikuussa:
l98l 22.1. I
Yhteenvedossa päivämaksimit (eri
48
Tätä talvella huomaamatonta lajia
salmi
na.
4,1
PAJUSIRKKU (Emberlza scho€nlclus)
19'76
1977 jälkeen (jolloin enimmillään 22,
myöhemmin parina vuonna yksinäinen
71
l rJ8
6
201
11,:
0,4
1.1,8 i.3
18
_
7u
5,\.,
liJö
1.t.5
1396
1m,0
59
Taulukko 3, Tammikuun lintulaskentojen tulokset 197&-E3. Kåpylinnut
ilmoitettu Loxia sp:n (isokäpylintu: määrit€ttJ 29+15 tod. näk.; pikkukäpylintur 3 tod. näk. 16.1,-82 ja kirjociipikäpylintu: 7 l6.l-E2t
mutta ks. teksti)
5.1.78 10.1_79 23.1.79
olo pla
ler
Ayt lul
Mer mer
Acc gen
Acc nis
Ter uro
T€t tet
5
Cyg
l8
Ana
Ayt
Bon
P€r
boo
per -
I
årr
can
tå. arg 13
Dry mar
Piccrn Den maj
tån erc
Bom går I
Reg reg l0
8
Iur ner
I
Iur pil
6 AeB cau 12
Par mon 12
13
Pa.c.i 6 t2
Parate
l3
Car spi
Car
Car hor
12
Cor rax
Cor
Pic
nix 14
pic 5
Yht. yks. 180
Lj"ja 19
Yhr. laiejå 46+
60
-
15
-
-
I
l--l
4
16 27
3
43
l-3--21_
t7
12
7
I
16 ll
6
8
-552r I
66 48
22
62 54
lO
I
I
2
-10
63
2
l7
6
-
31 16 ls
284 199
18 ls
-
I
-
3
ll
21
I
I
I
it
33
ll
28
8
lO8
16
S
I
77
l0l
19
1S
522
23
J94
21
1425-69
'
8l
95
-2619
1-l25 25
27
16
103 286
17 17
304 562.
ll
U
-
12
16
1l
15
45
75 43
l45lt
5l
15 48
Puheeqiohtqia Rauno Laine, Rauhan-
1.4. Rahastonhoitqia Sinikka Jalonen,
Kuninkaankartanonkatu 6 as 14, Turku
25
3
815
lt
185133
116202327
HALLITUS
l.l.
-I
-
48
3
ttj
t
4r_232
13
-26
2
I
ll
I.
1.2. Varapuheeqiohtqia Hannu Lahtonen,
Lemminkäisenkatu 17 C 72. Turku 72,
puh. 611 010 (työ).
1.3. Sihteeri Aie Keskinen, Päivännouse'
vankatu 6 as 14, Turku 61, puh. 448 204.
44
-
2
76
49
OSOITEMUISTIO:
k{tu 9 B b43, Turku 10, Puh.
1
I
5
-I
3
1
I
31
enu
t xiasp 4
C@coc 1
Pas dom 19
{J.l
Car glå
3
3
Pin
7.1.82 16.1_82 13.1.83 17.1.83
7
rq
l--2-4
42
5
41
mea 6
ry. py. 6
Ä.r.81
l0
57
I
Lar
naj 29
lam I
cit 20
Embsch
Fri mon
Fricoe Carchl 1
16.1.80 14.1.81
-
Ful
Par cae
Pår
Cer
Emb
8.1.80
5
zl
17
93
33
I
-
13
7
43
I
2
2
2946
-2
13
21
3
5
67
158
133
lt
13 41
10 16 18
238 340 636
21 10+
27
3t
21
626
26
LYL-ALUEVASTAAVA Hannu Kle-
mola. kts. hallitus.
5. LEHTIARKISTO Vesa Multala,
6. LINTUHAVAINTOARKISTO Juhana
Piha, Kiinanmyllynkatu 5 A, Turku 50,
puh. 515
7. LYL
993
Toiminnaqiohtqia Antti Karlin, Kajavakuas 21, 23520 Uusikaupunki, puh'
ja 6
1.5. Tiedotevastasvs Esa Halsinaho, Kaivokatu 16 b A 4, Turku 52, puh. 14 743
1.6. Pönttömyyntivestsavat Vesa Multala,
Hoviherrankatu 3 b A 3, 20780 Kaarina.
puh. 433 697
1.7. Pönttömyyntiyastasvat Ari Laine,
Papinsaari. Turku 90, puh. J67 840
1.8. Ki4iamyynti Annika Forsten, Auraka-
922/24040
tu 20 A, Turku 10, puh. 18'lO4
l-g Jiisen Hannu Klemola, Vähä-Heikkiläntie 50, Turku 81, puh. 355 603
l-10 Jäsen Esa Karhilahti. Peltotie, 21205
2. JURMON LINTUASEMAN HOITAJA
Jouni Saario. Hakinkatu 12 as 23, 21210
Raisio as., p'th. 197 347.
3. ALUERARITEETTIKOMITEÄ
Puheerdohtqia Esa Lehikoinen, Jaanintie
32 B, Turku 54, puh. 372 331.
Varapuh. johtqia Tom Lindroos, Kerttulinkatu 15 F, Turku, puh. 516 826.
Sihteeii'I'apani Numminen, Sähköyhtiö
2A, 21530 Paimio, puh. 732 783.
kts.
hallitus
81, puh. 24 250 (työ).
Kuloinen.
132
4.
E. SUOARKISTO Antti l(arlin. Kajavakuia 6 as 21, 23520 Uusikaupunki, puh.
922/24040.
9. PETOLINTUTOIMIKUNTA
Puhe€qiohtqlå Seppo Pekkala, Vaskitorvenkatu 11 as 3, Turku 84, puh. 337 970
10.
PROJEKTITOIMIKUNTA Juhana
Piha. kts. kohta 6
r 1. HAVAINTOTOIMIKUNTA
Puhee4iohtqia Hannu Klemola, kts. hallitus
12. UKULIN PÄÄTOIMITTAJA TUUKKA
Pahtamaa, It. Pitkäkatu 15 a B 43, Turku
50, puh. 330 764 tal 512117
13. UKULIN TILAUKSET Tapani Misso-
nen, Yo-kylä 23
A
11, Turku 51, puh.
3'71 489
14, LOUKKAANTUNEET LINNUT (A
muut eläim€t) Anja Eerikäinen, Alilonttinen 24, puh. 484 062