Merikonttikoti seminaarityö
ISAT Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa KONTTIKOTI SEMINAARITYÖ TEKIJÄT: Soili Junes Anne Kohonen Sanna Louhelainen Terhi Pippuri 2 (42) SISÄLLYS JOHDANTO ........................................................................................................................................ 4 1 KONTTIKOTI (DUOKOTI) ........................................................................................................... 5 2 KESTÄVÄ KEHITYS ...................................................................................................................... 7 3 EKOLOGINEN ULOTTUVUUS ........................................................................................................ 7 3.1 Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä ......................................................................... 7 3.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta .......................................... 8 3.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta .................................. 9 4 3.3.1 Rakennuspaikka ....................................................................................................... 10 3.3.2 Rakennuksen tilaratkaisut ......................................................................................... 11 3.3.3 Materiaalit ja rakenteet ............................................................................................. 12 3.3.4 Energiantuotanto ja vesi ........................................................................................... 13 3.3.5 Käyttö, huolto ja jätteet ............................................................................................ 15 YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS ........................................................................................... 15 4.1 Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä................................................................ 15 4.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta ................................ 15 4.2.1 Perusoikeudet .......................................................................................................... 15 4.2.2 Hyvinvointi ............................................................................................................... 16 4.2.3 Tasa-arvo ................................................................................................................ 16 4.2.4 Osallistuminen ja vastuunotto ................................................................................... 16 4.2.5 Velkaantuminen ....................................................................................................... 17 4.2.6 Työttömyys ja syrjäytyminen ..................................................................................... 17 4.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta ......................... 17 5 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS .......................................................................................... 19 5.1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä ....................................................................... 19 5.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta ........................................ 19 5.2.1 Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta ................................................................ 19 5.2.2 Eräiden arkkitehtien määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille ...................................... 24 5.2.3 Duokodin rakennuttajien mietteitä konttikodin vaikutuksista arkkitehtuuriin ................. 24 5.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot kulttuurisesta näkökulmasta ................................ 25 5.3.1 Ekososiaalinen tiedostaminen ja kulutuskulttuurin muuttaminen konttikotien avulla ...... 25 5.3.2 Sukupolvien yhdistäminen konttikotien avulla ............................................................. 26 5.3.3 Kontit ekokylien ja ekokaupunginosien yhtenä osana .................................................. 27 3 (42) 6 5.3.4 Vähemmän on enemmän .......................................................................................... 28 5.3.5 Konttikotien monet mahdollisuudet ............................................................................ 28 5.3.6 Konttikotien riskit ja kehittämiskohteet kulttuurisen kehityksen kannalta ...................... 29 METKA-MALLI (METROPOLIALUEELLE KESTÄVÄ ALUERAKENNE) ................................................... 30 6.1 Metka-mallin lähtökohdat ja määritelmä ................................................................................ 30 6.2 Konttikoti metka-mallin näkökulmasta ................................................................................... 30 7 YHTEENVETO ............................................................................................................................. 31 LÄHTEET ........................................................................................................................................... 33 LIITTEET ........................................................................................................................................... 35 SÄHKÖPOSTIHAASTATTELU 20.6.2013 ........................................................................................... 35 KUVIA DUOKODISTA ASUNTOMESSUILTA 2.8.2013 ............................................................................. 39 4 (42) JOHDANTO Tämä seminaarityömme on tehty ISAT- kesäkoulun kurssilla, joka on nimeltään Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa. Projektityöryhmäämme on kuulunut muotoilun, liiketalouden ja energiateknologian opiskelijoita. Monialaisen seminaarityömme tarkastelun aiheena on ollut Suomen ensimmäinen rakennusluvan saanut konttikoti, Duokoti. Olemme jakaneet vastuuta niin, että Soili Junes on toiminut projektipäällikkönä ja vastannut myös kulttuurisen kehityksen osa-alueesta. Sanna Louhelainen ja Terhi Pippuri ovat työskennelleet ekologisen kestävyyden parissa. Anne Kohonen on tarkastellut Metka-mallia ja vastannut yhteiskunnallisen kestävyyden osa-alueesta. Olemme olleet yhteydessä viikoittain ACPyhteyden ja sähköpostin avulla. Duokodista on vain vähän tietoa saatavilla, koska asunto on vasta konseptivaiheessa ja siinä ei ole vielä asuttu. Olemme keränneet tietoa siitä Duokodin rakennuttajilta sähköpostihaastattelun ja asuntomessuilla vierailun avulla. Kestävän kehityksen tarkastelu painottuu työssämme vahvasti tulevaisuuden visiointiin. Seminaarityössä hahmotamme eräänlaisen toimintamallin, jonka avulla tunnistamme, huomioimme ja pystymme arviomaan kestävän kehityksen periaatteita yleensä ja erityisesti seminaarityömme aiheessa, Kontti-asumisessa. Pienryhmämme laati kestävän kehityksen arvioinnin työkalun Kontti-asumisen arviointia varten. Seminaarityössä tarkastelemme kuinka Konttiasuminen tukee ympäristövastuullisuutta, yhteiskuntaosallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön hyvinvointia (Taulukko 1.). Kestävän kehityksen ohella seminaarityö ja etätyöskentely opettavat ryhmäläisille myös tiimityötaitoja, tiedonhakutaitoja, verkkokirjoitustaitoja, raportointitaitoja sekä systemaattisia toiminnan tarkastelu- ja arviointitaitoja. (Seminaarityön ohjeistus.) 5 (42) 1 KONTTIKOTI (DUOKOTI) Hyvinkään asuntomessuille valmistunut Duokoti (Kuva 1.) on rakennettu kahteen high-cube – merikonttiin. Messujen jälkeen Duokoti nostetaan rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Tuusulaan, jonne se on saanut rakennusluvan asunnoksi. Duokoti toimii elinkaarensa ajan koeasuntona, jossa testataan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä. (Elämän tähden ry.) Duokodin huoneistoala on noin 50 neliötä (Kuva 2). Kontit on eristetty SPU-eristeellä sisältäpäin, jotta ne säilyttäisivät alkuperäisen ulkonäkönsä ulkoapäin. Vain kuusi erilaista ikkunaa sekä kolme lasista ulko-ovea viestivät, että kontit on rakennettu asunnoksi. (Elämän tähden ry.) Yksilöllisesti muuntuva Duokoti tarvitsee vain sähköliittymän ja käyttötarkoituksesta riippuen ei välttämättä sitäkään. Sen sisältä löytyvässä teknisessä tilassa on käyttövesisäiliö ja harmaavesisäiliö pumppuineen. Kylpyhuoneessa voi olla kompostoiva ekokäymälä. Konttikoti on myös varustettavissa kunnallistekniikan vaatimilla liittymillä, jolloin vesisäiliöiltä vapautuvaa tilaa voidaan käyttää vaikka varastona tai hyödyntää neliöt asuintiloissa. Duokoti on varustettu kaikilla arjen mukavuuksilla astianpesukoneesta alkaen. Duokodissa on myös varaava injektoritakka ja lämmön talteenotto. (Elämän tähden ry.) Tämän kontin neliöhinnaksi tuli noin 2000e/m2, eli Duokodin lopullinen kustannusarvio on noin 100 000 euroa. Jos konttikoti rakennettaisiin vapaa-ajan asunnoksi, se maksaisi 30 000 euroa vähemmän. Tämä siksi, että ympärivuorokautisessa asumisessa täytyy olla ns. vara lämmitysjärjestelmä, jolle tulee hintaa. (Elämän tähden ry.) 6 (42) Kuva 1. Duokoti esittelyssä Hyvinkään Asuntomessuilla. (Kuva Soili Junes) Kuva 2. Duokodin pohjapiirustus. (Iltalehti) 7 (42) 2 KESTÄVÄ KEHITYS Mitä kestävä kehitys on? Bruntlandin komission määritelmässä vuodelta 1987 kestävä kehitys määriteltiin siten, että se tarkoittaa ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävä kehitys jaetaan vähän eri tavoilla riippuen milloin jakoperusteet on tehty ja kuka ne on tehnyt. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on vuonna 1995 jakanut kestävän kehityksen suurelle yleisölle tunnetun ympäristötaloudellisen eli ekologisen ulottuvuuden lisäksi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. (Kestävän kehityksen määritelmä.) Käytämme tässä seminaarityössä näitä kestävän kehityksen ulottuvuuksia arvioidessamme konttiasumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Emme pohdi vaan kontti-asumista sellaisena kun sitä nyt lanseerataan tai miten se nyt tunnetaan. Näkökulmamme on myös visio siitä millaista konttiasuminen voisi tulevaisuudessa olla. Näemme, että tällainen visio voi hyödyttää rakentajaa ja tuoda ajatuksia kuluttajalle, joka pohtii vaihtoehtoisia asumismuotoja kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 EKOLOGINEN ULOTTUVUUS 3.1 Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli vuonna 1995 ekologisen kestävän kehityksen siten, että perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. (Ympäristöministeriö.) Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. (Ympäristöministeriö.) 8 (42) 3.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Ekologisen kehityksen kannalta konttikodin nykytilanteessa on jo paljon hyvää. Haastattelusta paljastuu, että konttikodissa on käytössä ekokäymälä ja käyttövesi tuodaan tuhannen litran säiliöön. Vedenkulutus on tämän myötä vähentynyt ja periaatepäätöksenä asukkailla on käyttää biohajoavia tai luontoystävällisiä pesuaineita. Konttikodissa on lämmön talteenottojärjestelmä ja tulossa on myös varaava takka. Materiaalit ja aliurakoitsijat on pyritty löytämään läheltä. Haastattelusta selviää myös, että merikontin käyttöön liittyvä ekologinen asia on jo itsessään se, että niitä jää Suomeen enemmän, kuin lähtee pois, joten jatkokäyttö on vain järkevää. (Stranden, Soini. 2013). Asuminen on luonnonvarojen kulutuksessa toiseksi suurin osa-alue liikenteen jälkeen. Asumisen osa-alueiden TMR-lukujen keskiarvojen suuruusjärjestys suurimmasta pienimpään on tie, rakennus, piha, lämpö, vesi ja sähkö. (Kotakorpi & Lähteenoja, &Lettenmeier 2008, 41.) Konttikodin rakentaminen olemassa olevista konteista eli jatkokäyttäminen pitkäikäiseksi rakennukseksi on ekologisesti kestävää. Uusi, erilainen käyttötapa lisää perinteisesti käytettävän kontin käyttöikää, eikä siten rasita luontoa. Konttikodin koko rasittaa luonnon ekosysteemiä ja monimuotoisuutta vähemmän, kuin tavallinen omakotitalo, joka peittää alleen suuremman maakaistaleen, kuin kontti. Perinteinen omakotitalo aiheuttaa rakennettaessa ympäröivälle luonnolle enemmän tuhoa, kuin konttikodin rakentaminen. Kaikki rakentaminen tapahtuu pienemmässä koossa, joten myös luontoon tapahtuvat vauriot rakennusvaiheessa ovat vähäisempiä. Monissa omakotitaloissa tapahtuu myös ylimitoitusta, joka takia luonnon kestokykyä rasitetaan materiaalien, lämmityksen, sähkön, veden ja muiden hyödykkeiden osalta enemmän, kun olisi tarpeen tehdä. Konttikoti edustaa toista ääripäätä, sen kompakti koko pitää luonnonvarojen käytön minimissä, eikä turhaa rasitusta esimerkiksi materiaalien tai lämmityksen osalta luonnolle tule. Kaiken alla piilee ensisijaisesti taloudellinen toiminta. Se panee raivaamaan peltoja, hakkaamaan metsiä ja muokkaamaan muitakin ekosysteemejä sekä puuttumaan kovalla kädellä makean veden ja erinäisten muidenkin aineiden kiertokulkuun. Jos ekosysteemejä muutetaan kovin voimakkaasti, ne köyhtyvät. Jotta tältä vältyttäisiin, ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten pitäisi muistuttaa ekosysteemien luontaisia muutoksia. (Niemelä ym. 2011, 75 – 76.) Kun edellä olevaa tekstiä miettii konttikodin kannalta, on selvää, että kompaktin kokonsa sekä jo olemassa olevan materiaalinsa puolesta konttikoti on elolliselle ja elottomalle luonnolle siedettävämpi vaihtoehto, kuin moni perinteisemmin rakennettu rakennus. Vaikka ekosysteemin luontaisia muutoksia ei konttiasumisella pystyttäisikään jäljittelemään, on sen etuna raaka- 9 (42) aineiden käyttö. Niin kauan, kun käytettyjä, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poistettuja kontteja pystytään siirtämään ilman pitkiä kuljetusmatkoja konttikotikäyttöön, on se luonnolle hyväksi. Asukkaasta itsestään riippuu paljon konttikodin ekologisuus. Nykytilannetta on arvioitu yhden perheen kokeilun perusteella, mutta varsinaiset konkreettiset asumisen ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat asiat selviävät vasta tulevaisuudessa kontissa asumisen ja arjen pyörittämisen myötä. 3.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Konttikodin ekologisuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia. Kaikki materiaalivalinnoista, eristeistä ja maaleista huonekaluihin ja muihin kalusteisiin voidaan miettiä ekologisuuden kautta. Myös lämmitykseen, vedenkäyttöön ja sähköön voidaan miettiä erilaisia ratkaisuja aurinkopaneeleista, lämpöpumppuihin, tuulivoimaan ja erilaisiin keräimiin asti. Ekologisia valintoja miettiessä tulisi mielessä pitää myös varsinaisen käyttöiän jälkeinen kierrätys. Onko materiaalille mahdollista löytää uusi käyttötarkoitus tai miten muuten se on mahdollista kierrättää. Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy erilaisia rakentajan muistilistoja. Näitä muistilistoja kannattaa käyttää myös ekologisessa rakentamisessa. Konttikodin kohdalla tulevaisuuden ekologisia valintoja ja visioita mietittäessä lähtökohtana ovat perinteisen rakentamisen ekologiset mallit, niitä soveltamalla löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita myös konttikotiin. Teollistunut yhteiskunta ei ole vapauttanut ihmistä ekologisista sidonnaisuuksista, vaikka näin on joskus ajateltu. Saattaa toki näyttää siltä, että teolliset tuotantotavat menestyvät omillaan, ilman yhteyttä elolliseen luontoon. Tosiasiassa yhteiskunta ei ole miltään osin irtautunut luonnosta, eikä se olisi mahdollistakaan. Talous perustuu vahvasti luonnon hyödyntämiseen, kuten ovat korostaneet kaikki modernin taloustieteen klassikot Adam Smithistä Karl Marxiin. Inhimillinen pääoma ja luonnon pääoma – eli ihmisen työ ja tekniikka ja luonnon tuottava voima – eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät toisiaan. Ihmisen talous on toisin sanoen osa biosfäärin energiavirtoja ja aineiden kiertoa. Jos ne häiriintyvät, sen pahempi ihmiselle. (Niemelä ym. 2011, 76.) Länsimaisen moraalin poikkeuksellista ihmiskeskeisyyttä on pidetty yhtenä syynä ympäristön tuhoutumiseen. Se selittäisi niin sanotun ekologisen kriisin syntymisen. Koska ekologinen kriisi on pahasta, on moraalia muutettava: ihmiskeskeisyys on korvattava ajatuksella luonnon itseisarvosta tai luonnon oikeuksista. (Niemelä ym. 2011, 83.) 10 (42) Talon ekologinen kestävyys on monen osatekijän summa. Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen kuuma ydin, mutta ei suinkaan ainut osatekijä. Talon tekninen ja esteettinen pitkäikäisyys ovat oleellinen osa kestävää rakentamista samoin kuin tilojen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaaminen sekä uusiutuvien energiamuotojen suosiminen ja liittäminen osaksi arkkitehtuuria. (Suomen arkkitehtiliitto.) 3.3.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikan sijainti vaikuttaa talon energiankulutukseen ja muuhun ympäristökuormaan: talon sijainti suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa liikennepakotteeseen ja tontin pienilmasto puolestaan rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. (Suomen arkkitehtiliitto.) Konttikoti on mahdollista rakentaa sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön, siitä on mahdollista tehdä omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo. Kaikissa vaihtoehdoissa on myös ekologiset puolensa. Suomen arkkitehtiliiton mukaan uudisrakentaminen on ekotehokkainta kohdentaa jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen (Suomen arkkitehtiliitto). Rakennetun ympäristön yhteyteen rakentaminen vähentää liikennettä, julkiset kulkuvälineet, pyöräily ja kävely voivat olla jopa nopeampia liikkumisvaihtoehtoja, kuin yksityisautoilu. Työpaikat, palvelut sekä harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös kunnallistekniikkaan liittyminen on helpompaa. Pienen kokonsa vuoksi konttikoti on mahdollista rakentaa kaupungeissa tonteille, joille normaali rakentaminen ei olisi mahdollista, tai sijoittaa omakotityyppinen asunto jo olemassa olevan rakennuksen katolle. Maaseutuympäristön etuna taas on luonnonmukaisuus. Mahdollisuus pitää omaa kasvimaata ja kasvihuonetta sekä kompostia saattaa houkutella oman rauhan lisäksi. Myös talon sijaintiin voi vaikuttaa enemmän kuin kaupunkiolosuhteissa, ottaen huomioon luonnonolosuhteet ja -arvot. Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Vastaavasti varjostava kasvillisuus vähentää kesällä jäähdytyksen tarvetta – ilmastonmuutoksen seurauksena viilennystarve tulee Suomessa kasvamaan ja lisäämään osaltaan energiankulutusta. Pienilmastoltaan epäedulliselle paikalla rakennettu talo saattaa tarvita jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin suotuisalla paikalla sijaitseva talo. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pienen kokonsa vuoksi konttikodin saa laitettua puiden katveeseen. Erityisesti lehtipuut ovat hyviä – kesällä ne varjostavat ja talvella, pudotettuaan lehtensä, valo ja aurinko pääsevät lämmittämään. 11 (42) Rehevä, luonnonmukainen piha tai istutusalue tarjoaa elinympäristön useammalle lajille kuin leikattu nurmikko. Se sitoo nurmea tehokkaammin hiilidioksidia ja tasaa kosteus- ja lämpötilavaihteluita. Parhaimmillaan uudisrakennus tai korjauskohde pihoineen ja muine istutusalueineen voi rikastuttaa alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisätä yleistä viihtyisyyttä. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikan olosuhteet kannattaakin ottaa hankkeen suunnittelun lähtökohdaksi. Mitkä ovat paikan mahdollisuudet ja voimavarat, mitkä taas heikkoudet? Rakentamisen tulisi olla tasapainossa ympäristön kanssa yksittäisen ihmisen mittakaavasta koko maapallon mittakaavaan. Paikallinen omavaraisuus energian, materiaalien ja aineiden kierron, ravinnon ja toisaalta työn ja virkistyksen suhteen on kestävyyden perusta. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pieni on energiatehokasta. Rakennusten energiatehokkuudesta saatu hyöty menetetään rakennusten koon kasvaessa. Energiatehokas talo on tilaohjelmaltaan tehokas. Hukkaneliöiden lämmittäminen lisää energiankulutusta. Talo tulisi mitoittaa sen todellisia käyttötarpeita varten. (Suomen arkkitehtiliitto.) 3.3.2 Rakennuksen tilaratkaisut Rakennuksen tilaratkaisuihin kuuluvat muun muassa talon energiatehokkuus, tilasuunnittelu ja muunneltavuus. Nämä asiat tulee konttikodin kohdalla jo melkein pakosta mietittyä. Tilasuunnittelu on konttikodissa erityisen tärkeää, sillä ylimääräistä tilaa ei ole. Konttikodin neliöt ovatkin ekologisia, sillä hukkatilaa (käytäviä ja auloja) ei ole. Tilojen suunnittelu monikäyttöisiksi lisäisi entisestään asumismukavuutta ja –tilaa. Erityisesti konttiasumiseen suunnitellut kokoontaitettavat monitoimikalusteet ja seinä- ja kattotilan hyödyntäminen säilytysratkaisuissa olisi tarkoituksenmukaista. Myös osa väliseinistä voisi olla suunniteltu liikuteltaviksi liukuovien tapaan, mikä mahdollistaisi tilaratkaisujen muunneltavuuden. Mietittäessä konttikodin tilaratkaisuja entistä ekologisemmaksi, voisi tilasuunnittelun miettiä siten, että passiivinen aurinkoenergia tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Lämpöä vaativat tilat tulisi suunnitella samalle puolelle ja kontti tulisi suunnata oikein aurinkoon nähden. Myös lämmönlähteen sijoituksella on merkitystä. Takka tai muu lämmönlähde tulisi sijoittaa mahdollisimman keskelle. Vesipisteiden sijainti tulisi olla suunniteltu siten, että turhat putkivedot vähenevät. Tämä vähentäisi myös talvella putkiston jäätymistä. 12 (42) Mahdolliset tulevat energiajärjestelmät tulisi huomioida. Jos esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia on tulevaisuudessa harkinnassa, tulisi niiden mahdolliseen tuloon varautua jo rakennusvaiheessa. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulisi rakentaa riittävä tuulikaappi, viherhuone, lasikuisti tai muu vastaava tila ulkoa tulevan ilman puskurivyöhykkeeksi. Ikkuna-aukkojen suuntaus ja koko vaikuttavat osaltaan energiankulutukseen, talvella lämpöenergian karkauksena ja kesällä ylikuumenemisena. Muunneltavuudella tarkoitetaan usein sitä, että koti joustaa perhekoon muutoksissa. Konttikodin kohdalla voisi miettiä mahdollisuutta siihen, että tarpeen vaatiessa kontteja voisi lisätä tai vähentää. Konttikodin ekologisuutta lisäisi se, että ratkaisut olisi mietitty siten, että siinä olisi mukava elää vauvasta vanhuuteen. Esteettömyys ja toimintarajoitteisuus olisi mahdollista huomioida esimerkiksi säädeltävillä työtasoilla ja riittävän leveillä oviaukoilla. 3.3.3 Materiaalit ja rakenteet Ekologisuuteen vaikuttaa materiaalien, tarvikkeiden ja rakennusosien ympäristöystävällisyys. Näitä pystyy vertailemaan ja arvioimaan ympäristöluokitusten ja -merkkien avulla. Rakennustuotteiden ja -tarvikkeiden RT-ympäristöselosteita ja rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkkejä ylläpitää Rakennustietosäätiö. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki ja EU:n virallinen ympäristömerkki on taas käytössä koko EU:n alueella. M1-tuotteista haihtuu vähiten orgaanisia yhdisteitä ja FCS on puutavaran merkitsemisjärjestelmä. Kaikki materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne olisi tarvittaessa helppo korjata, huoltaa tai uusia. Mutta ennen kaikkea, että ne olisivat pitkäikäisiä. Kuitenkin huomioiden kuljetusmatkat, läheltä hankittu on aina parempi, kun kaukaa rahdattu. Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja tulisi suosia. Koska konttikoti on rakennettu konttiin, voisi sisärakenteisiin käyttää mahdollisimman paljon FSC- sertifikaatin omaavaa puuta ja puutuotteita, jotka sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä. Konttikodin materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne on mahdollista tulevaisuudessa kerätä talteen ja kierrättää. Konttikotia rakentaessa voisi myös miettiä sitä, voisiko siihen käyttää kierrätystuotteita. Oivallisia kierrätettäviä materiaaleja löytyy esimerkiksi kierrätyskeskuksista, niitä ovat esimerkiksi keittiökaapit, kahvat ja ovet. Yläpohja (katto), ulkoseinät ja alapohja muodostavat rakennuksen vaipan. Vaippa eristää kylmältä ja suojaa sateelta ja tuulelta. Vaippa on talon turkki ja ihmisen kolmas iho. Vaipan 13 (42) lämmöneristyskyvyllä tarkoitetaan vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan kykyä suojata sisätilaa kylmältä, ja sillä on ratkaiseva vaikutus energiankulutukseen. Rakennuksen hyvä lämmöneristyskyky ja tiiviys ovatkin Pohjolassa ekotalon tärkein ominaisuus. Mikäli talon kantava rakenne ei ole itsessään lämpöä eristävää, rakenteeseen lisätään eristekerros. (Rakentajanekolaskuri.) Mitä kompaktimpi rakennus on eli mitä pienempi sen vaipan suhde lattiapinta-alaan on, sitä energiatehokkaampi se on. Pallo tai kuutio olisi energiatehokkain muoto. Käytännössä selkeä suorakaide on energiatehokkain, sillä tällöin rakennus voidaan tehokkaimmin suunnata kohti aurinkoa. (Suomen arkkitehtiliitto.) RT-ympäristöselosteen mukaan eristeenä tulisi käyttää puukuitueristeitä mineraalivillojen ja polyuretaanieristeiden sijasta. Ruotsalaisen ekoarkkitehti Varis Bokaldersin (2004) mukaan vältettäviä eristemateriaaleja ovat muun muassa lasivilla, kivivilla, polyeteeni ja polystyreeni. Parhaina vaihtoehtoina ympäristön kannalta hän pitää käsittelemätöntä puukuitua, pellavaeristettä, kuitusementtilevyä, puukuitulevyä, korkkia, kookoskuitua, kutterilastua, turvetta ja olkea. Toissijaisina vaihtoehtoina hän pitää muun muassa käsiteltyä (boori) tai kierrätyskuidusta valmistettua selluvillaa, kevytsoraa, kevytbetonia, reikätiiltä ja jätepaperia. (Rakentajanekolaskuri.) Pintamateriaalien suhteen ekologisia ja miellyttäviä materiaaleja ovat puu, linoleumi ja korkki. Laattalattian valmistus vie energiaa, mutta on kestävä vaihtoehto. Parketin kohdalla tulee katsoa puulajia, sillä osa niistä tuodaan sademetsistä. Lautalattian etuna on se, että sitä voi hioa ja käsitellä useampaan kertaan ja se on kestävä. Liimojen, tasoitteiden ja maalien tulisi täyttää ympäristömerkkikriteerit. Ympäristömerkitty tuote on ympäristön kannalta varmin vaihtoehto. Myös vahaus on yksi vaihtoehto sisätilojen lattioille. Muovimaaleja tulee välttää, ne ovat ympäristön kannalta haitallisimpia. Kalusteista kestävimpiä ovat massiivipuiset tuotteet. Massiivipuisia kalusteita voi korjata ja niitä löytää käytettyinä, jolloin ekologinen kestävyys on taattu. 3.3.4 Energiantuotanto ja vesi Ekologisesti kestävän talon ensimmäinen lähtökohta on mahdollisimman pieni energiantarve. Negawattitunti on ympäristön kannalta paras energiamuoto. Vuoden 2010 lämmöneristysmääräykset ovat jo lähellä ns. matalaenergia tasoa. Vuoteen 2020 mennessä uudisrakentamisessa on tarkoitus siirtyä nollaenergiarakentamiseen, jolloin rakennus tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon energiaa. (Rakentajanekolaskuri.) 14 (42) Ympäristökuormitus vähenee edelleen tuotettaessa tarvittava vähä lämmitysenergia uusiutuvilla energiamuodoilla. Hybridijärjestelmässä voi samaan lämmönvaraajan yhdistää esimerkiksi tulisijan, lämpöpumpun ja aurinkokeräimen. Automatiikka käyttää ensisijaisesti aurinkoa, mutta käynnistää lämpöpumpun, kun auringon teho ei enää riitä. Takkaa voidaan käyttää lisänä esimerkiksi kovilla pakkasilla. (Rakentajanekolaskuri.) Suomalaisen ekorakentamisen pioneerin Bruno Eratin mukaan ensin tulee pyrkiä luonnonmukaisin keinoin mahdollisimman alhaiseen energian kulutukseen ja vasta tämän jälkeen lähteä täydentämään taloa erilaisilla tekniikoilla (Rakentajanekolaskuri). Uusiutuvia energiamuotoja ovat aurinko, tuuli, vesi sekä maahan varastoitunut lämpö. Konttikodin yhtenä lämmitysmuotona voisi olla aurinkokeräin. Aurinkopaneelilla puolestaan voisi taloon tuottaa sähköä ekologisesti. Puulämmitys on kotimainen ja ekologinen vaihtoehto. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiiltä, sen ei katsota aiheuttavan kasvihuonepäästöjä, sillä kasvavat puut sitovat sen, mitä poltettaessa vapautuu. Puupelletillä olisi puupolttoaineista alhaisin päästötaso. Puu- ja pellettilämmityksen haittana on se, että puupolttoaineen varastointi vie tilaa. Muita biopolttoaineita emme käsittele, sillä kasvien viljely energiakäyttöön vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ravinnontuotantoon ja mahdollisesti ekosysteemin toimintaan. Konttikotiin olisi mahdollista lisätä varaavan tulisijan lisäksi tulisijaan liitettävä lämmönvaraaja, jolla voisi lämmittää veden. Toinen mahdollinen veden lisälämmitysmuoto etenkin kesäisin voisi olla aurinkokeräin. Varajärjestelmäksi voisi ottaa lämpövastuksen. Pientuulivoimala on myös yksi mahdollinen energian tuottaja, jota voisi miettiä konttikodin kohdalla. Ekologisin vaihtoehto olisi valita ja rakentaa naapurin kanssa yhteinen uusiutuvalla energialla toimiva lämmitysmuoto. Sähkönkulutuksen vähentämisen takia tulisi kaikkien sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja valaisimien kuulua parhaaseen energiankulutusluokkaan. Lämmitys- ja sähköenergian kulutuksen vähentämisen helpottamiseksi voisi talossa olla luettavissa olevat kulutusmittarit. Ilmanvaihtoon voisi suunnitella koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, jolloin poistoilman lämmön ottaa talteen oma laitteensa. Peseytymiseen kuluu nykyisellään kotitalouksissa 40 %, wc:n huuhteluun 25 %, keittiössä 20 % ja pyykinpesuun 13 % käytetystä vedestä (Suomen arkkitehtiliitto). Veden kulutukseen vaikuttaa eniten ihmisten tottumukset. Näihin voidaan vaikuttaa vedenkulutusmittareilla ja vesihanojen säädöllä. Myös paineenalennusventtiili vähentää veden käyttöä. Konttikodin 1000 litran vesisäiliö riittää tällä hetkellä pariksi kolmeksi viikoksi, mutta pienillä muutoksilla vedensäästöä saattaisi pystyä vielä lisäämään. Konttikodin veden käyttöä pystyisi vähentämään 15 (42) asentamalla kaksoisvesijärjestelmän. Puhdasta säiliövettä käytettäisiin vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen kun taas pyykinpesuun ja wc-pöntön huuhteluun käytettäisiin pinta- tai sadevettä. Konttikodin wc ratkaisu on tällä hetkellä kuivakäymälä, joka onkin ekologisin vaihtoehto. 3.3.5 Käyttö, huolto ja jätteet Jätehuoltoon tulisi jokaisen henkilön panostaa. Myös konttikodin kohdalla tämä olisi tärkeää. Välivarastointia varten tulisi konttikodista löytyä kaappi, johon saisi erilliset astiat muun muassa lasille, metallille, paperille, biojätteille ja pattereille. Konttikodin käytöstä ja huollosta tulisi pitää kirjaa. Jotta huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet tulee tehtyä, tulisi kirjasta löytyä huoltokalenteri ja kunnossapitosuunnitelma. Kirjasta tulisi löytyä myös käyttöohjeet laitteille ja talotekniset ohjeet. 4 YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS 4.1 Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Puhuttaessa kestävästä kehityksestä unohdetaan usein yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin, päätöksentekoon ja perusoikeuksien toteutumiseen. (Global Finland.) 4.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Kestävän kehityksen yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on huomattavissa ja erotettavissa seuraavia tekijöitä: 4.2.1 Perusoikeudet Perusoikeuksiin Suomessa kuuluu muun muassa liikkumisen vapaus ja oikeus työhön. Konttikoti tukee näitä perusoikeuksia hyvän liikuteltavuutensa vuoksi. Siirreltävyytensä ansiosta konttikoti tukee työn tekemistä ja työn perässä muuttamista samoin kuin mahdollista siirtymistä palvelujen perässä.. Arajärvi näkee yksilönvapauden yhtenä kestävän kehityksen edellytyksenä tarkoittaen tällä sitä, että yksilön on yleensä voitava valita vastuullisuuden asettamissa rajoissa oma toimintatapansa ja asettaa itse eri vaihtoehdot etusijajärjestykseen ( Pohjola & Särkelä 2011,93). Konttikoti tarjoaa vaihtoehdon asumismuodoksi ja tavallaan sen kautta ihminen voi asettaa arvonsa hyvinkin erilaiseen järjestykseen kuin mikä on tyypillistä nykyajan 16 (42) yhteiskunnassamme. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja (Sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi). Konttikoti tukee tätä ajattelua siten, että kun asuminen kuluttaa vähemmän taloudellisia resursseja niin niitä on mahdollista suunnata esimerkiksi koulutukseen. 4.2.2 Hyvinvointi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, näkee suomalaisten hyvinvoinnin suurena uhkana vaihtoehtojen suuren määrän ja yhteiskunnan nopean murroksen mukanaan tuomat arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät hyvinvointiongelmat. Konttikoti on lisävaihtoehto, joka helpottaa arjen hallintaa tarjoamalla pienimuotoisen ratkaisun ihmisille, jotka haluavat asua omakotitalossa mutta jotka eivät halua tai kykene huolehtimaan isosta rakennuksesta tai puhumattakaan kiinteistöstä. Kulttuuri on muuttumassa ja uskalletaan julkisesti myöntää, kuten laulaja, lauluntekijä Maija Vilkkumaa Me Naiset lehdessä 31/13, että ei osata ”talonpitoa” ja kiinteistön omistaminen ei oikein sovi hänen perheelleen (Me Naiset –lehti 31/13). Kontti-asumisen edullisuus verrattuna muuhun asumiseen nostaa myös ihmisten hyvinvoinnin tasoa ja sitä kautta myös arjen hallitseminen helpottuu. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.) Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että konttiasumisen myötä perhesuhteiden ja muiden sosiaalisten kontaktien ”perässä muuttaminen” helpottuu. 4.2.3 Tasa-arvo Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisiä tasa-arvopoliittisia teemoja ovat muun muassa tasaarvo koulutuksessa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö). Mielestämme konttikoti edullisena asumismuotona vapauttaa kotitalouksien ja yksilöiden rahaa ja aikaa koulutukseen ja koska asuminen ei vie niin suurta osaa tuloista niin uskomme sen siten vaikuttavan myös työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. Näkisimme sen mahdollisuutena siirtyä keski- ja etelä-eurooppalaiseen asumismalliin, missä asumiseen ei käytetä niin paljon rahaa kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Konttikoti voi olla vastaus maaseudun autioitumiseen, sillä kiinteän asunnon rakentaminen taajamien ulkopuolelle voi osoittautua myyntitilanteessa taloudelliseksi riskiksi. On muistettava kuitenkin, että kontin käyttötarkoitukset voivat olla muitakin, esimerkiksi konttikahvila, -kauppa tai –näyttely. Näillä tavoin kontti varmistaa palveluita sinne missä ihmiset ovat ja luo näin tasa-arvoa. 4.2.4 Osallistuminen ja vastuunotto Osallistuminen, vastuunotto ja yhteisöllisyys lisääntynee konttiasumisen myötä. Näemme konttiasumisen nykyajan siirtolapuutarha-asumisena. Siirtolapuutarhoissa avoin portti kertoo muille 17 (42) asukkaille, että vieraat ovat tervetulleita mökkiin. Mikä konttikodin viestin välittää naapureille, se jää nähtäväksi. 4.2.5 Velkaantuminen Konttikoti on vastaus suurten asuntolainojen kourissa kamppailevien ihmisten hätään ja käteisen rahan puutteeseen. Kotitalouksien velkaantuneisuus (lainojen suhde vuoden nettotuloon) on noussut 40%:sta (vuosi 1975) lähes 120%:iin (Findikaattori; kotitalouksien velkaantuneisuus). Samalla asumisen kulut muodostavat kotitalouksien kulutusmenoista yli 25% (Findikaattori; kotitalouksien kulutusmenot). 4.2.6 Työttömyys ja syrjäytyminen Kiander näkee artikkelissaan, että rikkaissa maissa tulisi luopua degrowth-ajattelun kautta kasvuajattelusta ja kasvusta ja siirtyä sen sijaan tavoittelemaan talouden hallittua supistamista. Tämä vähentäisi resurssien käyttöä ja ympäristön pilaantumista. Talouden supistamisen tulisi kuitenkin lähteä yksilöistä. Eli kotitalouksien tulisi päättää, että tyytyvät vähempään; pienempään kulutukseen ja tämän seurauksena pienempiin palkkoihin ja lyhyempiin työaikoihin. (Pohjola & Särkelä 2011, 54). Stranius näkee materialismiin liittyvän enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia ja alkoholin ja tupakan liikakäyttöä (Pohjola & Särkelä 2011, 40 – 41). Konttikoti mahdollistaa välttämättömän tilan olemista ja nukkumista varten mahdollisimman edullisesti ja näin pienemmän kulutuksen kautta mahdollisuuden tavoitella pienempiä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Konttikodin siirreltävyys ja konttiasumisen yhteisöllisyys ovat myös tekijöitä, joiden avulla se vastaa työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin. 4.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta Konttikoti sellaisena kun se nykyisin tunnetaan on yhteiskunnallisen kestävän kehityksen tuote. Näemme kuitenkin, että sitä ja konttiasumista voi visioida ja kehittää jopa Pelle Pelottoman –silmälasit päässä. Visioina voisi olla vaikka asumisoikeuskontti tai vapaana olevat kontit voisivat olla konttilistoilla. Rakennuttaja on hylännyt pyörien päällä oleva kontin ajoneuvoveron vuoksi, uskomme kuitenkin, että sitä ajatusta ei kannata kokonaan hylätä (Stranden & Soini, 2013). Lautan päällä olevia, moottorilla eteenpäin kulkevia saunatupia seilaa Suomen vesillä, mutta onko olemassa laiva-konttikotia? Tai vuokraako kukaan tällaista mahdollisuutta viettää kesäkautta vesillä. Konttikoti tai sen vuokraus voi olla ratkaisu uusperheiden ajoittaisille tarpeille suuremmasta majoituskapasiteetista tai kesämökistä haaveilevalle. Visioidessani konttikodin tulevaisuutta luin kaksi uudehkoa kirjaa liittyen kestävään kehitykseen. Lahti & Selosmaan kirja ”Kaikki Jakoon!” perustuu ajatukselle, että kulutuskäyttäytymi- 18 (42) sessä on tapahtunut kulttuurinen muutos, jossa käyttömahdollisuus nähdään tärkeämpänä kuin omistaminen. Heidän kirjassaan punaisina lankoina ovat ”sharing economy” eli jakamistalous ja ”collaboration consumption” eli yhteisöllinen kulutus. (Lahti & Selosmaa 2013, 13 – 14.) Heidän kirjansa innoittamana visioimme, että konttikotiin voisi yhdistää jakamistalouden palvelumuotoja kuten esimerkiksi autojen ja pyörien yhteiskäytön, erilaisten tavaroiden myynti-, vaihto-, kierrätys- ja lainaustoiminnot sekä ruokaosuuskuntatoiminnan ja yhteisviljelyn (Lahti & Selosmaa 2013, 32 -34). Jakamistalouden taloudelliset hyödyt ovat merkittävät. Se monipuolistaa taloutta ja luo mahdollisuuden uudelle liiketoiminnalle (Lahti & Selosmaa 2013, 92 - 93). Jakamistalous vähentää velkaisuutta, tuo tasa-arvoa ja lisää yhteisöllisyyttä. Tynkkysen kirja ”Pieni maailmanpelastusopas” pureutuu globaaleihin maailmaa uhkaaviin ongelmiin; sotiin, nälkään ja sortoon. Mutta mielestäni kirjan toinen osa, missä Tynkkynen pohtii ratkaisuja näihin ongelmiin, tarjoaa visioita tulevaisuuden konttikodille ja sille miten konttikoti voisi olla ratkaisuna maailman globaaleihin ongelmiin. Tynkkynen näkee verotuksen ohjaavan vaikutuksen tärkeänä. Muun muassa polttoaine- ja sähkövero tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden konttikodin suunnittelussa. (Tynkkynen 2013, 165 – 167.) Energian yhteistuotantoa ja –käyttöä voisi tulevaisuudessa pohtia. Miten konttikoti voisi hyödyntää energiataloudessaan uusiutuvia luonnonvaroja muun muassa metsien, peltojen ja vesien tuottamaa elollista ainetta, biomassaa. Myös energian tuottamista keskitetysti useammalle kontille voisi selvittää. Energiatalous on nähtävissä ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen näkökulmista. Konttikotien sijoittelun visioinnissa on nähtävissä yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Konttikodit voisi sijoittaa esimerkiksi kukan terälehtien muotoon siten, että keskiosaan muodostuu yhteinen suihku-WC-Sauna –osasto. Tätä voisi toki edeltää kahden konttikodin yhdistäminen yhteisellä suihku-WC-sauna –osastolla. Konteista voi muodostaa rivi- tai kerrostaloja. Tynkkynen nostaa globaaleihin ongelmiin ratkaisuksi tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiot (Tynkkynen 2013, 219). Näitä samoja asioita voi käyttää konttikodin tulevaisuuden visioinnissa. Haastatteluissa tuli esille, että konttikodin rakennuttaja näkee taloudelliset resurssit ja niiden puuttumisen merkittävänä asiana konttikodin tutkimuksessa ja kehityksessä (Stranden & Soini 2013). Toivottavasti seminaarityömme on alkua konttiasumisen laajemmille tutkimus- ja kehityshankkeille. 19 (42) 5 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS 5.1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kulttuurisesti kestävän kehityksen siten, että se mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen mukainen kulttuuri mahdollistaa kulttuurien kirjon säilymisen ja eettisen ymmärryksen kehittymisen. Kestävä kehitys on myös muutosta parempaan, kulttuurisesti ja henkisesti. Ihmisoikeuksien vaaliminen ja puolustaminen sekä yhteisten velvollisuuksien hyväksyminen on kulttuurikehitystä. (Vihreä polku 2013.) Teemoja, joiden näkökulmasta kulttuurista kestävyyttä on käsitelty, ovat esimerkiksi kulttuuriperintö, matkailu, taide, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Kulttuurinen kestävyys on ehkä se harvimmin huomioitu ja vaikeimmin käsitettävä teema koko kestävän kehityksen laajassa skaalassa. (Vihreä polku 2013.) 5.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttikoti ei ole ollut vielä varsinaisessa käytössä, joten sen vaikutuksia kulttuurisen kehityksen kannalta on vielä vaikea arvioida. Voimme kuitenkin vertailla sitä jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja visioida tulevaisuutta. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi on hyvä miettiä konttikotien riskejä ja kehityskohteita kulttuurisen kehityksen kannalta. 5.2.1 Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja kontteja, mutta erilaisiin tapahtumiin ja yrityksiin liittyvää konttiarkkitehtuuria on jonkin verran ollut. Yksi esimerkki on vuoden 2012 syksyltä, jolloin Helsingin Suvilahdessa oli World Design Capital tapahtumaan liittyvä Arjen aarteet -näyttely. Näyttely oli muotoilun minimaailmannäyttely, jossa esiteltiin yli 20 maan muotoilua, ideoita ja konsepteja. Näyttely oli toteutettu sisä- ja ulkotiloihin, ja yksi sen osa oli konttikylä (Kuva 3.), jossa kontteihin oli rakennettu näyttelyitä (Kuvat 5.-7.) , kahvila (Kuva 8.) ja designkauppa. (World Design Capital 2012.) 20 (42) Kuva 3. Konttikylä Suvilahdessa. Kuva 4. Kaupunkipuutarha. Kuvat 5. ja 6. Kontissa oleva View-Master –laitteilla toteutettu muotoilunäyttely. Kuva 7. Pelkistetty näyttelytila kontissa. (Kuvat 3 – 8; Soili Junes) Kuva 8. Konttikahvila 21 (42) Kontteja on käytetty Suomessa myös liiketiloina. Erilaiset kahvilat, kaupat ja pop-up shopit ovat kokeilleet toimimista konteissa. Kontteihin liittyy se mahdollisuus, että ne ovat suhteellisen helposti siirrettävissä. Esimerkiksi Suomen kaupunkeja kesällä 2011 kiertänyt DesignKontti Pop-Up Shop (Kuvat 9.-10.) liikkui kätevästi rekan avulla. Kuva 9. DesignKontti saapuu Kuopioon Kuva 10. Pop-Up Shop toiminnassa (Kuvat 9 ja 10; DesignKontti) Kuopion torilla. Suomessa on myös jo kymmenen vuoden ajan festareita kiertänyt Alepa-kauppa, joka on rakennettu 12 metriä pitkään konttiin. Alepan tuotevalikoimaan kuuluu noin kaksisataa erilaista tuotetta, joita ovat esimerkiksi erilaiset juomat, makeiset, jäätelöt ja pieni purtava. (HOKElanto 2012. ) Konttia käytettiin Tampereella keväällä 2013 väliaikaisena Sale-kauppana (Kuvat 11.-12.), kun Osmonmäen Sale meni remonttiin kuudeksi viikoksi. Silloin tuotevalikoima oli laajempi, ja se kattoi peruselintarvikkeet. Ratkaisu oli hyvä esimerkiksi ikäihmisille, jotka eivät pysty liikkumaan pitempiä matkoja. Palvelut turvattiin, vaikka kauppa oli remontissa. (Tamperelainen 2013.) 22 (42) Kuvat 11. ja 12. Kontti-Sale Tampereen Osmonmäellä (Kuvat 11 ja 12; Tamperelainen) Kesäisin on ollut myös toiminnassa erilaisia konttikahviloita. Vuonna 2011 toteutettiin Kalasataman väliaika –projekti, joka etsi alueelle käyttöä asuinalueen rakentamisen ajaksi. Yksi sen osa oli Ihana Kahvila (Kuva 14.), joka oli rakennettu konttiin. Kontin sekä sen ympäristön oli suunnitellut rakennustyömaa-maisemaan sopivaksi sisustusarkkitehti Asli Ufacik. Konttikahvilan pöydät ja hiekkalaatikot olivat kaivonrenkaista ja löhörahit rakennusjätesäkeistä (Kuva 13.). Terassi oli katettu Keravan kaupungin vanhalla jalkapallonurmella. Konttien ulkokylkiä peittivät ystävien tekemät graffitit (Kuva 15.). (Metro 2011.) 23 (42) Kuva 13. Terassi Kuva 14. Konttikahvilan myymälä Kuva 15. Konttikahvilan terassi, jossa lapsille hiekkalaatikot) (Kuvat 13 – 15; Ufacik Design) 24 (42) 5.2.2 Eräiden arkkitehtien määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille Asuinympäristö ja kestävä kehitys -kirjassa oli muun muassa seuraavia määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille: ”Niukkuuden taidetta” ”Oltava korkeatasoista ja kestettävä kauan. Voitava muuntua ja elää ajan mukana. Ei saa tuhlata ja turmella tilaa eikä tuhlata uusiutumatonta materiaa ja energiaa.” ”Arkkitehtonisesti korkeatasoinen, ajaton, jolloin sen arvo kasvaa ajan kuluessa ja hyvä ylläpito on luonnollista. Hyvä arkkitehtuuri pitää sisällään rakenteellisen selkeyden sekä hyvän ekonomian.” ”Energian säästö rakennusmateriaalien valmistuksessa, luontoa säästävä kaavoitus, saasteiden välttäminen, joukkoliikenteen suosiminen, ylenmääräisen ilmastoinnin vähentäminen ja luonnonolosuhteiden huomioon ottaminen suunnittelussa.” ”Uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuutta ja luonnon sekä visuaalista että biologista haavoittuvuutta huomioiva arkkitehtuuri.” (Hakanen 1993) 5.2.3 Duokodin rakennuttajien mietteitä konttikodin vaikutuksista arkkitehtuuriin Haastattelimme Duokodin rakennuttajia, Päivi Strandenia ja Jorma Soinia (Liite 1.). Heidän mielestään merikonttirakentaminen elävöittäisi hyvällä tavalla suomalaista arkkitehtuuria. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä vaikeaa sanoa, minkälaisen suosion ne saavuttavat. Siitä riippuu paljon, nähdäänkö niitä jatkossa eri puolilla maata ja erilaisissa tarkoituksissa. (Stranden, Soini. 2013). He toivoivat, että konttikoteja suunnittelevat arkkitehdit paneutuisivat työhönsä ja syventyisivät oikeasti niiden ulkonäköön. Stranden ja Soini ovat pitäneet tärkeänä sitä, että merikonttikodista näkee heti ensi silmäyksellä, että asunto on rakennettu konttiin. Siksi Duokodin ulkoseiniä ei ole pinnoitettu erikseen. Kaikki eristäminen on tapahtunut sisäpuolella. Stranden ja Soini ovat miettineet, että merikonteista voisi rakentaa esimerkiksi siirtolapuutarhakyliä. Siinä tapauksessa se rikkoisi perinteisen käsityksen siirtolapuutarha-arkkitehtuurista, joka taitaa olla melko konservatiivista. (Stranden, Soini. 2013). ”Koeasunnot on suunniteltu ja rakennetaan siten, että ne kuljettavat mukanaan oman talousvetensä sekä keräävät myös käytetyn veden ja käymäläjätteet omiin säiliöihinsä. Tämä mahdollistaisi myös vedessä, ponttoonin päällä kelluvat ja liikuteltavat merikonttihuvilat” kertovat Päivi Stranden ja Jorma Soini. (Stranden, Soini. 2013). 25 (42) 5.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot kulttuurisesta näkökulmasta 5.3.1 Ekososiaalinen tiedostaminen ja kulutuskulttuurin muuttaminen konttikotien avulla Kulttuurit vaihtelevat suuresti ja sama koskee kestävään elämäntapaan pyrkiviä kulttuureita. Jotkin niistä voivat kannustaa oikeisiin elämänvalintoihin normien, tapojen ja muiden sosiaalisten vaikutuskeinojen avulla. Toiset tukeutuvat enemmän instituutioihin, lakeihin ja teknologiaan. Menettelytapojen ja aikaansaannosten vaihtelusta huolimatta näillä kulttuureilla on yhteisiä teemoja. Kun kulutuskulttuuri rohkaisee ihmisiä arvioimaan hyvinvointiaan kulutuskäyttäytymisen perusteella, kestävään elämäntapaan pyrkivän kulttuurin on tukeuduttava toisenlaisiin tavoitteisiin ja vahvistettava niitä toimijoidensa kautta. Kulutuksen merkitykseen ja erilaisten kulutustapojen hyväksyttävyyteen voidaan siis vaikuttaa kulttuurin kautta. (Worldwatch 2010, 44-45.) Valtavat omakotitalot edustavat haitallista kulutusta. Ne hajottavat yhdyskuntarakennetta ja lisäävät autoistumista, liikalihavuutta, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia sekä pidentävät työmatkoja ja voimistavat luonnonvarojen käyttöä. Ihmiset voidaan saada hyljeksimään tiettyjä kulutusvalintoja erilaisin keinoin, kuten säätelemällä kuluttajalle tarjolla olevien valintojen kirjoa tai turvautumalla sosiaaliseen paineeseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen markkinointiin. (Worldwatch 2010, 44-45.) Kestävään yhteiskuntaan tähtäävä kulttuurinmuutos edellyttää näkemystä siitä millaisia ovat luonnollisina pidettävät arvot, normit ja käyttäytyminen. Tällainen kulttuurinmuutos ei tietenkään ole helppo. Muutos kestävää elämäntapaa tukevaan kulttuuriin on pitkälti edelläkävijöiden muodostavan vahvan verkoston varassa. He ovat aloitteentekijöitä, jotka puolustavat ja sysäävät eteenpäin tätä uutta, pikaisesti tarvittavaa elämänkulttuuria. Niiden ihmisten, jotka ovat tietoisia kestämättömän kulutuskulttuurin aiheuttamista ympäristöhaitoista ja yhteiskunnallisista epäkohdista, on aktivoitava oma verkostonsa tähän työhön. (Worldwatch 2010, 4445.) ”Älä koskaan epäile, ettei ajattelevien ja asialle omistautuneiden kansalaisten pieni ryhmä voi muuttaa maailmaa. Mikään muu sitä ei ole tähän mennessä muuttanut.” - Antropologi Margaret Mead – VISIO 1 Rakennuttajat Elämän tähden ry:stä toimivat hyvän asian puolesta. Konttikodeilla on mahdollisuutta muuttaa kulutuskulttuuria ja asumisen mahdollistamista pienempituloisille ja asunnot- 26 (42) tomille. Rakennuttajat voivat toimia eräänlaisina kulttuuripioneereina. Hyvä idea on tuoda konttikoti asuntomessuille (Liite 2), koska se lisää tietoisuutta erimuotoisesta asumisesta. Media on isosti mukana asuntomessuilla, ja sen avulla voidaan tehokkaasti muokata kulttuuria. Media voi välittää mielikuvia ihmisten elämäntavoista, tuoda julki yhteiskunnallisia normeja, ohjata käyttäytymismalleja, markkinoida tuotteita, lähettää uutisia ja jakaa tietoa. 5.3.2 Sukupolvien yhdistäminen konttikotien avulla Tärkeä mutta valitettavasti hiipuva voimavara on vanhusten elämänviisaus. Pitkä elämä ja sen varrella kertyneet kokemukset takaavat ikäihmisille perinteisesti yhteisön arvostuksen. Tämä asema on kuitenkin heikentynyt sitä mukaa kun kuluttajuus ja siihen liittyvä nuoruuden ihannointi ja perinteiden hylkiminen on levinnyt kautta koko maapallon. (Worldwatch 2010, 5152.) Yritykset vastata ihmiskunnan säilymistä uhkaaviin haasteisiin keskittyvät yleensä ympäristöhaittojen torjuntaan ja ihmisyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kehitysohjelmissa ei kiinnitetä huomiota yleensä kulttuuriarvoihin. (Worldwatch 2010, 51-52.) Monissa länsimaisen kulttuurin ulkopuolisissa yhteiskunnissa ikäihmisillä on tärkeä tehtävä: he liittävät nuoremmat sukupolvet osaksi yhteisöä, välittävät perinnetietoa ja kulttuuriarvoja sekä turvaavat yhteisön vakauden ja jatkuvuuden. Tätä käsitellään kulttuuria ja kehitystä koskevissa keskusteluissa harvoin. (Worldwatch 2010, 51-52.) ”Kun iäkäs ihminen Afrikassa kuolee, on kuin kokonainen kirjasto olisi palanut poroksi.” - Malilainen filosofi Amadou Hampate Ban – Yksilöllisyyttä korostavissa länsimaisissa yhteiskunnissa suhtautumista ikäihmisiin sen sijaan sävyttävät vanhenemiseen liittyvät kielteiset mielikuvat. Miten tämän kulttuurinmuutoksen voisi estää? (Worldwatch 2010, 51-52.) Ikäihmisiä osallistavat ohjelmat edistävät eri sukupolvien yhteisoppimista. Esimerkiksi EU:n teemavuosi 2012, aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi, järjesti Suomessakin erilaisia kampanjoita asian hyväksi. (Worldwatch 2010, 51-52.) Yhdysvalloissa ja Kanadassa on eri sukupolvia yhdistäviä esikouluohjelmia, joissa yhteisön iäkkäät jäsenet vapaaehtoistyönä tukevat lapsia ja jakavat heille elämänkokemustaan. Näissä hankkeissa lasten itseluottamus vahvistuu ja varttuneen väen omanarvontunne kasvaa. Osallistujat ovat usein eläkeläisiä, joille on elämänkokemuksen ohella kertynyt myötäelämisen kykyä. (Worldwatch 2010, 51-52.) 27 (42) VISIO 2 Voisiko konttikodit olla apu tämän kulttuurinmuutoksen muuttamisessa? Yksi idea on, että ikäihmiset, jotka eivät enää kokonaan pärjää yksin, muuttaisivat omaistensa luo esimerkiksi pihapiiriin konttikotiin. Silloin heillä olisi vielä oma yksityisyytensä, mutta he näkisivät lapsia sekä lapset ja nuoret heitä. Tämä poistaisi sukupolvien välillä olevia kuiluja ja ennakkoluuloja, mitä nykyään monesti on, kun eri sukupolvet ovat niin erkaantuneita toisistaan. Eri-ikäisillä ihmisillä on paljon annettavaa toisilleen. Lapset ovat aikuisten ilona ja aikuiset lasten tukena. Toinen idea on, että konteista rakennettaisiin kyliä, joissa olisi asukkaina eri-ikäisiä ihmisiä: lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia. Ympäristössä heillä olisi yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ja virikkeitä. 5.3.3 Kontit ekokylien ja ekokaupunginosien yhtenä osana Ekokylän yleisesti hyväksytty määritelmä on peräisin In Context -julkaisun päätoimittajalta Robert Gilmanilta. Ekokylä on ”ihmisen tasolla toimiva, elämisen kaikki perustoiminnot sisältävä asuinalue, jossa ihmisen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa ja jossa inhimillistä kehitystä tuetaan niin, että kylän jatkuvuus voidaan turvata rajattoman kauas tulevaisuuteen.” (Worldwatch 2010, 241.) Näkyvimmät ja konkreettisimmat ekokylähankkeet liittyvät useimmiten uusiin tekniikoihin ja erilaisiin vaihtoehtoisiin järjestelmiin. Vierailijat käyvät ekokylissä tutustumassa esimerkiksi ekologiseen asumiseen, biologiseen jätevedenpuhdistukseen ja uusiutuviin energiamuotoihin. (Worldwatch 2010, 241.) Ekokylien vähemmän silmäänpistävä mutta ehkä merkittävämpi panos on ihmisten arvojen ja tietoisuuden perinpohjainen muuttaminen. Arvojen muutokseen pyritään neljällä toimintatavalla, joiden tarkoituksena on helpottaa siirtymistä kestäviin elämäntapoihin: - Kasvun ja hyvinvoinnin käsitteiden eriyttäminen - Yhteyden löytäminen omaan elinympäristöön - Alkuperäisten arvojen ja toimintatapojen vahvistaminen - Kokonaisvaltaisen ja kokemusperäisen kasvatuksen etiikka. (Worldwatch 2010, 241.) Esimerkiksi oma elintarviketuotanto, jota monessa ekokylässä harjoitetaan, parantaa kyläläisten yhteishenkeä ja luo asukkaille vahvat siteet heidän viljelemäänsä maahan (Worldwatch 2010, 241). Monet muutkin ekologista jalanjälkeä pienentävät toimet rakentavat yhteishenkeä, joka puolestaan vahvistavaa ihmisten hyvinvointia. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteinen ruoanvalmistus 28 (42) ja ateriointi, autojen yhteiskäyttö, yhteisön omistama vaihtoehtoinen energiatuotanto, paikallisvaluutta ja yhteisöllinen sijoitustoiminta. (Worldwatch 2010, 241.) VISIO 3 Konttiasunnoista voisi koostua ekokylä tai ekokaupunginosa. Tietenkin niin, että Suomen nykyinen rakennuslainsäädäntö ei ole sitä vastaan. Duokodissa on käytössä ekologisia ratkaisuja, joita voitaisiin käyttää konteissa ja kehittää edelleen paremmiksi. Asuminen ei keskittyisi pelkästään omaan taloon ja sen kilpavarusteluun, vaan lähellä oleva ympäristö olisi tärkeä osa elämää. 5.3.4 Vähemmän on enemmän Ihmiset rajoittavat kulutustaan erilaisista syistä, kuten päästäkseen eroon liiasta rojusta, vähentääkseen tai välttääkseen velkaantumista, turvatakseen säästönsä, voidakseen lyhentää työaikaansa tai suojellakseen maapalloa. Pelkkä säästäväisyys ei kuitenkaan toimi pitkällä aikavälillä. Siinä käy kun laihdutuskuurilla: ennemmin tai myöhemmin ihminen antaa haluille myöten. Syvällisempi sitoutuminen edellyttää sen ymmärtämistä, että vähentämällä kulutusta saavutetaan enemmän kun menetetään: se antaa aikaa ihmissuhteisiin ja luonnolle sekä lisää tyytyväisyyttä, turvallisuutta ja tasapainoa. (Worldwatch 2010, 233.) VISIO 4 Kontit olisi hyvä pelkistetympi asumismuoto. Konttikodissa asuessa aikaa jäisi muuhunkin, kun valtavan omakotitalon hoitamiseen. Konttikodissa asuminen edellyttää kuitenkin halua muuttaa omaa asumismuotoa ja elämäntapaa. ”Vähemmän on enemmän” -ideaa voisi noudattaa konttien arkkitehtuurissakin. Ei tarvita pintojen silottelua ja peittämistä, vaan näytetään rakenteiden rosoisuus ja rakenteet. 5.3.5 Konttikotien monet mahdollisuudet Seuraavaksi ideoita siitä, miten konttikoteja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää: - Konttikoteja voitaisiin markkinoida esimerkiksi omaa asuntoa rakentaville ihmisille. Silloin konttiasunnon voisi tuoda rakennuksen viereen, matka rakennukselle lyhentyisi, eikä matkustamiseen menisi aikaa. Asunnon valmistuessa konttikodin voisi siirtää esimerkiksi kesämökiksi muualle. - Konttiasunto voisi olla myös nuoren ensiasunto vanhempien pihapiirissä. Siitä asunto voitaisiin myöhemmin siirtää esimerkiksi opiskelupaikkakunnalle. - Pienarkkitehtuuri on yleensä ollut käytössä sellaisissa paikoissa, joissa on puutetta tilasta. Konttikoteja mahtuisi monta omakotitalon vaatiman neliömäärän paikalle. 29 (42) - Konttikodit voisivat toimia väliaikaisena asuntona esimerkiksi homeongelman, putkiremontin tai remontin aikana. - Kesämökkinä - Opiskelija-asuntona - Edullinen vaihtoehto ensiasuntoa suunnitteleville (Konttiasunnon hinta on noin kolmanneksen halvempi kuin tavanomainen asunto) - Vaihtoehto nykytarjontaan tyytymättömille - Ratkaisu asuntopulaan 5.3.6 Konttikotien riskit ja kehittämiskohteet kulttuurisen kehityksen kannalta Riskinä voi olla, että konttikotien suunnittelussa ei oteta huomioon Suomen arkkitehtuuria ja perinteitä, vaan otetaan pelkästään vaikutteita ulkomaalaisesta arkkitehtuurista. Konttikotien kehittämisen väärä suunta olisi se, että unohdettaisiin kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ja haluttaisiin pelkästään kaupallistaa ja tehdä konttiasunnoista muoti-ilmiö. Sekin voi olla vaarana, että konteista tulee niin hienoja, että edullisen asumisen hyvä tarkoitus unohtuu. Konttikoteja suunnitellessa voisi miettiä myös, miten kontit kalustetaan ja sisustetaan. Voisiko yksi teema olla mahdollisimman ekologiset huonekalut ja tuotteet. Kierrätysmateriaalit, suomalaisen puun käyttö ja luonnonmateriaalit voisivat olla osa konttikotien suunnittelua. Mitä konteille tapahtuu kun ne vuosikymmenten päästä tulevat tiensä päähän? Miten niitä voitaisiin hyödyntää ja kierrättää ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaisesti. Duokoti näyttää ulkoapäin kontilta, mutta sisältäpäin se on kuin mikä tahansa normaali asunto. Ajatusta voisi kääntää niin, että se ei näyttäisi ulkoapäin ollenkaan kontilta, mutta sisälle tultaessa huomaisi, että se on tehty kontista. Miten se saataisiin näyttämään kontilta sisältäpäin? Eristeet laitettaisiin ulkopuolelle, joten sisäpintoja ei tarvitsisi eristää ja sisälle tulisi enemmän asuinpinta-alaa. Kontin metallipinnat jäisivät näkyviin ja sisustuksessa voitaisiin käyttää kierrätettyä metallia ja rouheita pintoja. 30 (42) 6 METKA-MALLI (METROPOLIALUEELLE KESTÄVÄ ALUERAKENNE) Metka-malli (Metropolialueelle kestävä aluerakenne) tasapainoilee kestävän kehityksen ja kasvun välissä eli se ottaa huomioon kasvun tarpeet yhdistelemällä erilaisia aluerakenteellisia kestävään kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä (Metka-malli). 6.1 Metka-mallin lähtökohdat ja määritelmä ”Suomi tarvitsee menestyäkseen vahvan ja elinvoimaisen metropolin. Metropolialueen kasvu ja laajeneminen tuottaa asumisen ympäristön ja liikenteen kannalta haasteita, joihin vastaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen. Metropolialueen kestävä aluerakenne (METKA) –hankkeessa on tarkasteltu viiden maakunnan muodostaman laajemman metropolialueen rakenteen kehitystä ja sen vaikutuksia ekologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen.” Metka-mallin voi kiteyttää sanoihin tiivistä – täydennä – pitäydy - valitse – varaudu. (Metkamalli.) 6.2 Konttikoti metka-mallin näkökulmasta Konttikodit ovat mielestämme ideaalisia ajatellen juuri Metka-mallia. Niiden liikuteltavuus, pieni maapohjan tarve ja edullisuus tekevät niistä Metka-mallin työkalun. Tiivistä - kasvun haitalliset vaikutukset minimoidaan kun yhdyskuntarakentamista kehitetään jo olemassa olevissa keskuksissa. Tällä toimenpiteellä saadaan myös alueen palvelut ja joukkoliikenne kehittymään. Konttikoti ja kontti-asuminen tukevat tätä ajatusta. Konttiasuntoja voidaan käsityksemme mukaan siirtää myös sellaisille maa-alueille, joille muunlainen rakentaminen ei välttämättä tule kysymykseen joko alueen koon tai sijainnin vuoksi. Konttiasuminen soveltuu myös esimerkiksi lauttojen päälle liikkuviksi laivakodeiksi. (Metka-malli.) Täydennä – tue jo olemassa olevaa yhdyskuntarakentamista. Konttikoteja on helppo siirtää tukemaan alueen yhdyskuntarakentamista esimerkiksi lähelle jotain jo olemassa olevaa keskusta. Pitäydy – pitäydy rakentamisessa yhdyskuntarakenteellisesti oikeissa paikoissa eli ensin rakennetaan keskukset ja niiden lähialueet ja seuraava rakennuskohde on keskusten välissä olevat alueet. Kontti-asuminen on helppoa koordinoida ja konttikoteja on myös helppo siirtää niin, että uusia asumisalueita voidaan muodostaa yhdyskuntarakenteellisesti oikeisiin paikkoihin. 31 (42) Valitse – kun joudutaan siirtymään uusiin kasvukäytäviin niin valitaan uudeksi ratakäytäväksi tehokkain ja kestävin. Uuden ratakäytävän tehokas käyttöönotto edellyttää, että sinne saadaan nopeasti tarvittava väestöpohjan, arviolta 200 000 henkeä. Konttikoti sopii nopeaan asutukseen, sekä pysyvään että väliaikaiseen, erittäin hyvin. Lisäksi kontteja voi käyttää työmaakoppeina ja väliaikaisina kauppoina tai muina liiketiloina. Varaudu – Metka-mallin mukainen aluerakentaminen vaatii valintojen tekemistä. Hyötyjen on jakauduttava tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti ja kaupunkien keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä on vahvistettava. Kontti-asuminen yhteisöllisenä asumistapana sopii mielestämme hyvin lisäämään keskusten välistä vuorovaikutusta ja yhteen hiileen puhaltamista siirtolapuutarha-alueiden tapaan. (Metka-malli.) 7 YHTEENVETO Kontti-koti tarjoaa paljon mahdollisuuksia ekologisen kestävyyden tavoittelulle. Konttikoti tarvitsee pienen tontin ja rakentamistarpeet ovat pienet, näin se ei aiheuta suuria muutoksia ympäristöön. Käytöstä poistettujen konttien ja muun kierrätystavaran hyödyntäminen vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta. Energiatehokas tilankäyttö ja tekniset ratkaisut sekä luontoystävälliset elintottumukset ja materiaalivalinnat tukevat kestävää asumistapaa. Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen kannalta konttikoti tarjoaa vaihtoehtoja, siirreltävyyttä ja edullisuutta. Näemme sen helpottavan mahdollisuutta siirtää kotia elämäntilanteen mukaan, liikkua työn ja perheen mukana. Matalan hankintahintansa ansiosta se helpottaa sekä arjen hallintaa että kodin ja työn yhteensovittamista, se tarjoaa mahdollisuuden hypätä pois oravanpyörästä. Koska se on kooltaan pieni eikä myöskään vaadi suurta tonttia niin se lisää ihmisten vapaa-aikaa. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ympärivuorokautiseen asumiseen tarkoitettuja kontteja. Kontteja on käytetty erilaisissa tapahtumissa sekä yrityksissä. Rakennuttajat tuovat tietoutta konttiasumisesta asuntomessujen ja median avulla. Konttirakentaminen elävöittää suomalaista arkkitehtuuria ja tuo mahdollisuuksia erimuotoiseen asumiseen. Konttikodeilla voisi olla oma annettavansa esimerkiksi sukupolvien yhdistämisessä, kulutuskulttuurin muokkaamisessa ja ekokylien muodostamisessa. Taulukkoon 1 olemme koonneet konttikodin kestävän kehityksen indikaattorit. 32 (42) Konttikodin kestävän kehityksen indikaattorit Ekologisesti Yhteiskunnallisesti Kulttuurisesti kestävä kehitys kestävä kehitys kestävä kehitys Maankäytön ja ympäristön huo- Perusoikeudet Esteettisyys Hyvinvointi Arkkitehtuurin monimuotoisuus Tasa-arvo Muunneltavuus Vedenkulutuksen hallinta Osallistuminen ja vastuunotto Eri käyttötarkoitukset Kotitalous- ja rakennusjätteiden Velkaantuminen Kulutuskulttuurin muuttaminen Työttömyys ja syrjäytyminen Uuden asumismuodon tarjoami- mioiminen rakennettaessa Energian ja luonnonvarojen käytön vähentäminen Uusiutuvien energialähteiden ja materiaalien hyödyntäminen vähentäminen ja kierrätys Materiaalien valinta lajien monimuotoisuus, päästöt ja kemikaalit huomioiden Taulukko 1. Konttikodin kestävän kehityksen indikaattorit nen 33 (42) LÄHTEET DesignKontti Pop-Up Shopin Facebook-sivut [viitattu 9.8.2013] Saatavilla: https://www.facebook.com/DesignKontti?fref=ts Elämän tähden ry. Merikonttikoti - Duokoti - Sinkkukoti. Esite. [viitattu 14.8.2013] Findikaattori. Kotitalouksien kulutusmenot. Verkkodokumentti. [viitattu 9.8.2013]. Saatavilla: http://www.findikaattori.fi/fi/23 Findikaattori. Kotitalouksen velkaantuneisuus. Verkkodokumentti [viitattu 9.8.2013]. Saatavilla: http://www.findikaattori.fi/fi/28 Global Finland. Ulkoministeriön kehitysviestintä. Verkkodokumentti [viitattu 6.8.2013]. Saatavilla: http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=105462 Hakanen, M. 1993. Asuinympäristö ja kestävä kehitys. Periaatteita ja käytäntöjä. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto. [viitattu 7.8.2013] Kestävän kehityksen määritelmä. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa kurssimateriaali. Savoniaammattikorkeakoulu [viitattu 25.7.2013]. Saatavilla: http://moodle.savonia.fi/course/view.php?id=2402 Kotakorpi, E., Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. 2008. KotiMIPS, Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen . Helsinki: Ympäristöministeriö. Lahti, V-M & Selosmaa, J. 2013. Kaikki jakoon; kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Sitra. Helsinki: Atena Kustannus Oy. Metka-malli. Metropolialueelle kestävä aluerakenne. Verkkodokumentti [viitattu 24.7.2013]. Saatavilla: www.uudenmaanliitto.fi/files/2239/Metka_suomi.pdf Metro –lehden Internet-sivut. Ihana työmaa Kalasatamassa. Verkkodokumentti. [viitattu 7.8.2013] Saatavilla: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ihana_tyomaa_kalasatamassa/ Niemelä, J., Furman, E., Halkka, A., Hallanaro, E-L. & Sorvari, S. 2011. Ihminen ja ympäristö. Tampere: Gaudeamus. 34 (42) Pohjola, A. & Särkelä, R. 2001. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. Rakentajan elolaskuri. Ekorakentajan opas. Verkkodokumentti. [viitattu 29.7.2013] Saatavilla: http://www.rakentajanekolaskuri.fi/taustatietoa.php#Liittyminenyhdyskuntarakenteeseen Seminaarityön ohjeistus. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa kurssimateriaali. Savoniaammattikorkeakoulu. Verkkodokumentti [viitattu 25.7.2013]. Saatavilla http://moodle.savonia.fi/course/view.php?id=2402 Sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi. Verkkodokumentti [viitattu 24.7.2013] Saatavilla: www.yhdenvertaisuus.fi/ Sosiaali- ja terveysministeriö [viitattu 23.7.2013]. Saatavilla: www.stm.fi/tasa-arvo Stranden, P. Soini, J. ”Sähköpostihaastattelu” [sähköposti]. Vastaanottaja Soili Junes. Lähetetty 26.6.2013 [viitattu 7.8.2013] Suomen arkkitehtiliitto SAFA. Energiatehokas ja ekologisesti kestävä rakennus. Verkkodokumentti [viitattu 5.8.2013]. Saatavilla: http://www.safa.fi/fin/safa/kestavan_suunnittelun_sivusto_-_ekoboxi/energiatehokas_ja_ekologisesti_kestava_rakennus/ Suomen itsenäisyyden juhlarahasto [viitattu 24.7.2013]. Saatavilla: www.sitra.fi/hyvinvointi. Tynkkynen, O. 2013. Pieni maailmanpelastusopas. Helsinki: Into Kustannus Oy. Tamperelainen –lehden Internet-sivut. Kauppa-auto – ilman renkaita! Verkkodokumentti [viitattu 7.8.2013]. Saatavilla:http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/230506-kauppa-auto-%E2%80%93-ilmanrenkaita Ufacik Designin internet-sivut. Verkkodokumentti [viitattu 9.8.2013]. Saatavilla: http://www.ufacikdesign.fi/ihana-kahvila/ 9.8.2013 Vilkkumaa, Maija. Haastattelu. [lehtiartikkeli] Me naiset 31/13. Worldwatch-instituutti. 2010. Maailman tila 2010. Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan. Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys. Verkkodokumentti. [viitattu 7.8.2013] Saatavilla: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys 35 (42) LIITTEET Liite 1 SÄHKÖPOSTIHAASTATTELU 20.6.2013 1. Mistä tuli idea konttikotiin? Kauanko sitä on kehitelty? Onko ensisijaisena tarpeena ollut ekologisesti vai sosiaalisesti kestävä asumismuoto? Vastaus: Olemme pyöritelleet mielessämme erilaisia asumisen vaihtoehtoja jo pitkään. Merikontin hyödyntäminen asunnoksi on sekin ollut ajatuksissa jo kauan. Varsinaisen sysäyksen liikuteltavan asuinrakennuksen hankintaan saimme vuonna 2011, kun päätimme asettua asumaan Tuusulan Myllykylään Jokilaakson tilalle. Alkuun selvitimme pyörien päällä olevia pientaloratkaisuja, mutta niistä luovuimme, kun näytti siltä, että pyörien takia kokonaisuus olisi vaatinut rekisteröintiä tieliikennekäyttöön. Parhaillaan rakenteilla olevia merikonttiratkaisuja alettiin kehitellä vajaa kaksi vuotta sitten. Vaikka alkusysäys merikonttikodin rakentamiselle vaikuttaa täysin omista tarpeista lähteneeltä, sen taustalla on kuitenkin meidän molempien työura, joka liittyy erityisryhmien asuttamiseen. Pyörien päällä olevaa asumismallia ja sen jälkeen merikonttiratkaisua lähdettiinkin kehittämään yhdessä Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa eli hankkeessa on alusta saakka ollut kumppanina kunnallinen vuokrataloyhtiö. Merikontille luvataan sellaisenaan 20-30 vuoden elinkaari. Hyvällä huolenpidolla se on oletettavasti pitempi. Ekologisuus liittyykin jo lähtökohtaisesti siihen, että tuontivoittoisissa maissa, kuten Suomessa, kontteja jää maahan enemmän kuin lähtee pois. Mielestämme on ekologista keksiä niille jatkokäyttöä. Nyt valmisteille olevien koekonttikotien (Duokoti ja Sinkkukoti) valmistumisen ja koeasumisen jälkeen pääsemme varsinaiseen kokemukseen perustuvan testaukseen. Varsinkin silloin tullaan ottamaan erityisesti huomioon ekologiset vaihtoehdot. Merikontin rakentaminen asuinkäyttöön on ilman muuta myös sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Sen avulla voidaan esimerkiksi asuttaa ihmisiä, joille kerrostaloasuminen ei syystä tai toisesta sovellu. Piakkoin valmistuva, kahdesta 12-metrisestä merikontista rakennettu Duokoti ja yhden merikontin kokoinen Sinkkukoti tarvitsevat vain sähköliittymän, jotta niissä voidaan asua. Siksi merikonttikodit voi periaatteessa sijoittaa melkein mihin vain. Merikontteja on tietysti käytetty maailmalla erilaisissa katastrofeissa ihmisten asuttamiseen ja se näkökulma myös meidänkin ratkaisuissamme on kulkenut kaiken aikaa mukana. 36 (42) 2. Miten pitkä kehitysprosessi on ollut tähän mennessä? Vastaus: Kehitysprosessi, johon ei lasketa ajattelemisen ja keskustelun tasolla ollutta ideointia, alkoi ensimmäisten tilatarpeiden ilmaisusta ja arkkitehtikuvien teosta vajaa kaksi vuotta sitten. Myöhemmin arkkitehti vaihtui ja kuvat menivät uusiksi. Siitäkin taitaa olla jo lähes 1,5 vuotta. Tilan suunnitteluun ei tuolloin tarvinnut enää juurikaan kajota. 3. Onko kontti-asumisesta ja kontista tehty tutkimuksia aiemmin? Vastaus: Yhden arkkitehtiopiskelijan tiedämme suunnitelleen aihetta diplomityökseen, mutta emme ole siitä kuitenkaan kuulleet myöhemmin mitään. Ulkomaisista tutkimuksista ei ole tietoa, mutta aiheesta on olemassa upea kirja, Container Atlas, josta on meillekin muodostunut eräänlainen merikonttirakentamisen raamattu. 4. Onko teillä mitään kestävän kehityksen tavoitteita tai ohjeita konttikodin osalta? Vastaus: Olemme jo testanneet Tuusulassa matkailuautossa asuessamme hieman vastaavanlaisia ratkaisuja merikontissa, jota kutsumme sosiaalikontiksi. Siinä on samoja elementtejä kuin Duokodissakin: ekokäymälä ja käyttövesi tuodaan säiliöön. Ekokäymälän jäte päätyy lämpökompostoriin ja kaikki sosiaalikontin nestemäiset jätteet (virtsa, harmaa vesi) menevät ns. saunakaivon kautta luontoon. Tästä syystä teimme periaatepäätöksen, että kaikki pesuaineet (astianpesu, pyykinpesu, shampoo, saippua jne.) ovat biohajoavia tai vähintään luontoystävällisiksi merkittyjä. Koska käyttövesi tuodaan noin tuhannen litran säiliöön, myös veden kulutusta on tullut säännösteltyä ja olemmekin siinä päässeet ihan hyvään lopputulokseen. Säiliön vesimäärä riittää kahden hengen taloudessamme 3-4 viikoksi. Tuohon määrään ei sisälly juoma- ja ruokavesi, joka tuodaan eri astioissa. Todella pieni vedenkulutus onkin ollut suuri hämmästyksen ja ilon aihe. Tosin Duokotiin tulee myös astianpesukone ja sen täyttöä ja käyttöä pitää opetella niin, että kone pärjää vedenkulutuksessa tähän asti tarkkaan säännöstellylle käsinpesulle. Duokotiin tulee myös varaava takka, jonka hankimme sekä sähkön kulutusta vähentääksemme että varautuaksemme mahdollisiin, pitempiaikaisiin sähkökatkoksiin. Varsinkin haja-asutusalueella niitä tuntuu edelleen sattuvan ja erityisesti talvisaikaan ne ovat harmillisia. Meillä on myös omasta takaa polttopuuta yllin kyllin saatavilla, joten siltäkin osin takan hankinta on ekologinen päätös. Duokodissa on myös lämmön talteenottojärjestelmä koneellisen ilmastoinnin lisäksi. 5. Onko minkäänlaista seurantaa konttien rakennusaikaisesta tilanteesta esim. jätemääristä, lajittelusta, materiaalien käytöstä tai turvallisuusasioista? 37 (42) Vastaus: Koko rakennusprosessi on dokumentoitu tunnin tarkkuudella eri työvaiheineen. Myös valokuvia on runsaasti. Duokodin saama vastaanotto Hyvinkään asuntomessuilla asettaa suuntaviivat, kuinka ja missä laajuudessa dokumentointia tullaan hyödyntämään. 6. Mikä on konttikodin odotettu elinkaari? (rakennus, rakennusosat) Vastaus: Oletus on, että merikontti sellaisenaan kestää 20-30 vuotta. Kontit on maalattu alun perin meriolosuhteita kestäviksi, joten maali suojaa niitä ruostumiselta. Duokodin näkyville jäävät pitkät seinät on vielä maalattu kertaalleen rakennusvaiheessa. 7. Minkälaiset olivat rakennusmateriaalien valintaperusteet? Suosittiinko esimerkiksi kotimaisia materiaaleja? Vastaus: Materiaalit ja myös erilaiset aliurakoitsijat on pyritty saamaan ja löytämään läheltä tai lähipaikkakunnilta. Merikonttikodit rakennetaan Vihdissä. Keittiön ja kylpyhuoneen kaapistot hankittiin tuusulalaiselta yrittäjältä, joka valmisti ne itse tuotantotiloissaan Sipoossa. Siis kohtuullisen lähellä Vihtiä. 8. Minkälaisia rakennusmaaleja, tasoitteita, liuottimia jne. konttikotiin valittiin? Suosittiinko ympäris- töystävällisiä tuotteita? Vastaus: Ulkopuolen maalauksessa näin ei voitu tehdä, sillä Tikkurilan väritehtaan laboratoriotutkimusten mukaan kontit on maalattu muulla kuin vesiohenteisilla maaleilla. Maalilaadun vaihtaminen olisi tarkoittanut koko kontin hiekkapuhaltamista ja uudelleen maalaamista pohjamaalit mukaan lukien. Rakennusmateriaaleissa on muuten käytetty mahdollisuuksia mukaan jo kertaalleen käytettyjä pinnoitteita. Koska konttien korkeus on määrätty ja Suomen rakennusasetus edellyttää omakotitalossa huonekorkeudeksi 2400 mm, oli eristeet valittava tehokkuuden mukaan. 9. Mitkä asiat koette toimiviksi ja missä on vielä kehitettävää? Vastaus: Duokodissa ei vielä asuta, joten tuohon on vähän vaikea vastata. Pääsisäänkäynnin puoleiselle pitkälle seinälle olemme suunnitelleet avattavaa markiisia. Sen toteutuksen aika on vasta messujen jälkeen. 10. Duokoti on ollut valmiina pari kuukautta ja sinkkukoti kuukauden, onko niistä olemassa jotain tietoa? Esim. tiivistysmittaustuloksia, lämpökuvaustietoa, energiatodistusta? Mitä mittauksia aiotaan tehdä? Vastaus: Duokodin käyttö alkaa vasta Hyvinkään Asuntomessujen jälkeen, eikä Sinkkukotikaan ole vielä valmis. Se valmistunee myöhemmin syksyllä ja menee silloin Järvenpään kaupungin käyttöön. Kun aloimme suunnitella ja rakentaa koemerikonttikoteja, ei kirstussa ollut juuri lainkaan rahaa. Onneksi oli 38 (42) kumppaneita, jotka ovat olleet valmiita tukemaan hanketta, joten asunnon valmistuvat varmasti käyttöön. Mutta kirstu on jälleen tyhjä, joten kaikkiin mittauksiin on sponsorointi tervetullutta. Toisin sanoen niitä tehdään talouden sen salliessa. 11. Onko konttikoti valmistettu käytössä olleesta vai uudesta kontista? Vastaus: Kontit, joista Duokoti rakennetaan, ovat kulkeneet vähintään yhden merimatkan. Kaikki ns. uudet kontit ovat tietääksemme tulleet tavaralastissa Suomeen. 12. Mikä on kontin alkuperä? Vastaus: Duokodin kontit on valmistettu Shanghaissa Kiinassa, mutta ovat tulleet Suomeen Yhdysvaltojen kautta. 13. Onko konttirakentamisella mielestänne hyviä vai huonoja vaikutuksia Suomalaiseen arkkitehtuuriin? Vastaus: Kun katselee Container Atlas -kirjan merikonteista rakennettuja koteja ja muita rakennuksia, on syytä uskoa, että merikonttirakentaminen elävöittäisi hyvällä tavalla suomalaista arkkitehtuuria. Tässä vaiheessa on vielä vähän vaikea sanoa, minkälaisen suosion ne saavuttavat. Siitä riippuu paljon, nähdäänkö niitä jatkossa eri puolilla maata ja erilaisissa tarkoituksissa. Sopii tietysti toivoa, että konttikoteja suunnittelevat arkkitehdit paneutuvat työhönsä ja syventyvät oikeasti niiden ulkonäköön. Olemme pitäneet tärkeänä sitä, että merikonttikodista näkee heti ensi silmäyksellä, että asunto on rakennettu konttiin. Siksi ulkoseiniä ei ole pinnoitettu erikseen. Kaikki eristäminen on tapahtunut sisäpuolella. Olemme miettineet, että merikonteista voisi rakentaa esimerkiksi siirtolapuutarhakyliä. Siinä tapauksessa se rikkoisi perinteisen käsityksen siirtolapuutarha-arkkitehtuurista, joka taitaa olla melko konservatiivista. Koeasunnot on suunniteltu ja rakennetaan siten, että ne kuljettavat mukanaan oman talousvetensä sekä keräävät myös käytetyn veden ja käymäläjätteet omiin säiliöihinsä. Tämä mahdollistaisi myös vedessä, ponttoonin päällä kelluvat ja liikuteltavat merikonttihuvilat. 39 (42) Liite 2 KUVIA DUOKODISTA ASUNTOMESSUILTA 2.8.2013. KUVAT SOILI JUNES. Duokoti esittelyssä Hyvinkään asuntomessuilla Duokodista kertovia esitteitä 40 (42) Olohuone Duokodin huoneet ovat pitkänmallisia Keittiö ja kylpyhuone Mittatilaustyönä tehty keittiö 41 (42) Kylpyhuone ja ekokäymälä Makuuhuone Takka 42 (42) Konttikodissa riitti kiinnostuneita. Kuvassa vasemmalla toinen rakennuttajista, Jorma Soini
© Copyright 2024