Länsi-Suomen yksikkö M65L2010 Kokkola 3.11.2010 Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 Ilkka Martinkauppi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö PL 97 67101 Kokkola Työn tilaaja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab PL 810 65101 Vaasa Tekijöiden yhteystiedot Hankepäällikkö Jarmo Kallio Geologian tutkimuskeskus PL 97 67101 Kokkola Puh. 020 550 5260 Sähköposti: [email protected] Ilkka Martinkauppi Geologian tutkimuskeskus PL 97 67101 Kokkola Puh. 020 550 5264 Sähköposti: [email protected] GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 3.11.2010/M65L2010 Tekijät Raportin laji Ilkka Martinkauppi Tilaustutkimusraportti Toimeksiantaja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Raportin nimi Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Länsi-Suomen yksikkö suoritti Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n toimeksiannosta lokakuussa 2010 sedimenttilämpömittauksia Alavudenjärvellä Alavudessa. Mittauksilla oli tarkoitus selvittää järven pohjasedimentin lämpötilojen kehitystä kesän jälkeen. Tutkimuskohteessa on aiemmin tehty sedimenttilämpömittauksia maaliskuussa 2009 Aluetekniikka Oy:n toimesta. Mittauksia tehtiin yhteensä viidessä seurantapisteessä GTK:n ResTemp Meter 7 –ominaisvastuslämpötilaluotaimella. Mittauksilla saatiin lämpötilat ja näennäiset ominaisvastukset järven pohjasta noin puolen metrin välein sekä pohjan syvyys että veden lämpötila. Neljässä mittauspisteessä saatiin määritettyä kesän jälkeinen lämpötilamaksimi ja yhdessä pisteessä mittaus pysähtyi noin metrin syvyydellä tiiviiseen savikerrokseen. Lämpötilamaksimi oli kaikissa neljässä pisteessä 11,6 °C syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä pohjasta. Sedimentin vuosittaiseksi keskilämpötilaksi saatiin arvioitua noin 8 °C kuuden metrin syvyydellä järven pohjasta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Alavus, Alavudenjärvi, sedimenttilämpömittaus, geoenergia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Alavus, Alavudenjärvi Karttalehdet 2223 09 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä Arkistotunnus Kieli Hinta 14 s. + liitteet Julkisuus Ei-julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Länsi-Suomen yksikkö, VA 321 116 2015 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jarmo Kallio Ilkka Martinkauppi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSKOHDE 2 3 MITTAUSMENETELMÄ 4 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Lämpötilat 4.2 Näennäinen ominaisvastus 6 6 11 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 12 KIRJALLISUUSLUETTELO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Länsi-Suomen yksikkö suoritti syys-lokakuussa 2010 Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n toimeksiannosta sedimentin lämpötilan seurantamittauksia viidessä kunnassa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (kuva 1). Lokakuun 7. päivä tehtiin Alavuden sedimenttilämpömittaukset. Kohteessa oli aiemmin suoritettu lämpötilamittauksia maaliskuussa 2009 Aluetekniikka Oy:n toimesta. GTK:n mittauksilla oli tarkoitus selvittää järven sedimentin lämpötilojen kehitystä kesän jälkeen viidessä seurantapisteessä ja saada toisen vuosipuoliskon synnyttämät maksimilämpötilat. Kuva 1. Sedimenttilämpötutkimukset Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kartta Annu Martinkauppi, GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 2 2 TUTKIMUSKOHDE Tutkimuskohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alavuden kaupungissa Alavudenjärvellä Rantasen edustalla (kuva 2). Mittaukset suoritti GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä tutkimusassistentti Ilkka Martinkauppi ja tutkimusavustaja Jukka Harju. Mittauksia tehtiin yhteensä viidessä seurantapisteessä. Aluetekniikka Oy:n sedimenttilämpötutkimuksen pisteet 25.3.2009 on esitetty kuvassa 3, johon vastaavat seurantapisteet on merkitty pisteiksi 9, 10, 11, 14 ja 16. Koska käytettävissä ei ollut aiemmin tehtyjen pisteiden tarkkoja koordinaatteja, mittauspaikkojen paikannus suoritettiin kuvan 3 kartasta katsomalla. Kuvan 2 pisteiden 1 ja 2 välinen alue oli kokonaisuudessaan ruopattu/kasvillisuus leikattu. Muualta rantaa peitti runsas kasvillisuus noin 100 metrin etäisyydeltä rannasta. Sää mittauspäivänä oli haasteellinen; lämpötila oli noin viisi celsiusastetta, tuulen suunta etelästä ja tuulen nopeus kohtalainen 5 m/s ja puuskissa navakka 10 m/s (kuva 4). Kuva 2. Alavudenjärven mittauspisteet. Kartta Annu Martinkauppi, GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 3 Kuva 3. Aluetekniikka Oy:n mittauspisteet Alavudenjärvellä 25.3.2009 (Aluetekniikka Oy, 2009). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 4 Kuva 4. Tutkimusaluetta kuvattuna pisteestä 5 Alavudenjärvellä. Kuva Ilkka Martinkauppi, GTK. 3 MITTAUSMENETELMÄ Mittaukset tehtiin GTK:n käsikäyttöisiin kairatankoihin rakennetulla ResTemp Meter 7ominaisvastus-lämpötilaluotaimella (kuva 5). Laitteessa on sekä lämpötila-anturi että Wennerelektrodijärjestelmän mukainen johtavuusanturi. Laite on suunniteltu erityisesti pehmeiden maalajien pintaosien (0-14m) mittaamiseen. Anturi on suunniteltu mittaamaan lämpötilat ja ominaisvastukset nopeasti ja hyvä tarkkuus saavutetaan jo puolessa minuutissa. Luotaimen tarkkuus on lämpötilalle 0,1 °C ja ominaisvastukselle 0,01 Ωm. Tätä mittausta varten olisi riittänyt vain lämpötilojen mittaaminen, mutta myös ominaisvastukset otettiin ylös mittauksen samanaikaisuuden vuoksi antamaan lisäinformaatiota tutkimukselle. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 5 Mittaukset aloitettiin mittaamalla veden lämpötila järven pohjalla ja sen jälkeen mittaamalla lämpötilat ja ominaisvastukset alkaen pohjasedimentin pinnalta syvemmälle vähintään puolen metrin välein. Mittaus tapahtuu painamalla hitaasti anturia halutuin välimatkoin syvemmälle. Ensimmäinen lukema otettiin sedimentin pinnalta 20 cm syvyydeltä, jotta anturi saatiin riittävän kiinteään maahan. Mittausta jatkettiin niin syvälle kuin anturia saatiin käsin painettua. Kuva 5. ResTemp Meter 7 -ominaisvastus-lämpötilaluotain. Kuva Jukka Harju, GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 4 6 MITTAUSTULOKSET Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, jossa on eri syvyyksien lämpötilat ja näennäiset ominaisvastukset, veden syvyys, veden lämpötila pohjalla sekä pisteiden koordinaatit. Veden syvyys vaihteli Alavudenjärven mittauspisteissä 0,7 – 1,2 metrin välillä ja veden lämpötila pohjalla 7,5 – 8,3 °C välillä. Lämpimintä vesi oli syvimmissä pisteissä 4 ja 5. Kahdessa pisteessä päästiin syvyysulottuvuudessa noin viiteen metriin pohjasta mitattuna. Parhaimmillaan syvyydeksi pohjalta saatiin 5,1 metriä pisteessä 4. Maalajeja ei tässä tutkimuksessa tarkemmin analysoitu, mutta havainnoitiin lopuksi kairatankojen ja anturin pinnasta. Maalaji pohjalla oli pääosin tiivistä savea. 4.1 Lämpötilat Mitatut lämpötilat on esitetty liitteessä 2, jossa syvyyden arvoksi 0 m on asetettu järven pohja. Kaikissa muissa pisteissä paitsi pisteessä 1 saatiin selville kesän jälkeiset maksimilämpötilat. Lämpötilamaksimi oli kaikissa neljässä pisteessä 11,6 °C syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä pohjasta. Kauempina rannasta, pisteissä 4 ja 5, lämpötilan maksimit rekisteröitiin muita pisteitä hieman lähempänä pintaa. Seuraavissa kuvissa 6-10 on esitetty maaliskuun 25. päivä 2009 ja lokakuun 7. päivä 2010 samassa pisteessä tehdyt lämpötilamittaukset. Kuvissa käytetyt vuoden 2009 lämpötilat on poimittu Aluetekniikka Oy:n (2009) raportista. Kuvissa on esitetty mitatut lämpötilat eri syvyyksillä sekä veden syvyys ja veden lämpötila pohjalla. Syvyyden tasona 0 metriä on vedenpinta. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 7 Kuvassa 6 on esitetty pisteen 1 lämpötilamittaukset maaliskuussa 2009 ja lokakuussa 2010. Pistettä 1 vastaavat lämpötilat vuodelta 2009 on merkitty Aluetekniikka Oy:n raportissa pisteeksi 16 (kuva 3). Lokakuun mittauksesta ei saada määritettyä lämpötilamaksimia, koska mittaus on pysähtynyt tiiviiseen savikerrokseen noin 1,5 metrin syvyydeltä pohjasta. Korkein mitattu lämpötila on 10,9 °C. Piste 1 0 0 2 4 Lämpötila [°C] 6 8 0.8°C 7.5°C -1 -2 Syvyys [m] -3 -4 -5 -6 -7 03/2009 10/2010 Pohjan syvyys ja veden lämpötila -8 Kuva 6. Pisteen 1 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. 10 12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 8 Pisteen 2 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 7. Aluetekniiikka Oy:n raportissa vuoden 2009 mittaus oli merkitty pisteeksi 9 (kuva 3). Lokakuun mittauksella on lähes saatu määritettyä lämpötilamaksimi, joka näkyy noin 1,5 metrin syvyydellä järven pohjasta. Korkein mitattu lämpötila on 11,6 °C. Piste 2 0 0 2 4 Lämpötila [°C] 6 0.9°C -1 -2 Syvyys [m] -3 -4 -5 -6 -7 03/2009 10/2010 Pohjan syvyys ja veden lämpötila -8 Kuva 7. Pisteen 2 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. 8 7.6°C 10 12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 9 Pisteessä 3 tehdyt lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 8. Aluetekniikka Oy:n raportista paikka on merkattu kuvan 3 mukaan pisteeksi 10. Lokakuun mittauksessa on saatu rekisteröityä lämpötilan maksimi 11,6 °C noin kahden metrin syvyydeltä järven pohjasta mitattuna. Piste 3 0 2 4 Lämpötila [°C] 6 8 0 0.9°C 7.7°C -1 -2 Syvyys [m] -3 -4 -5 -6 -7 03/2009 10/2010 Pohjan syvyys ja veden lämpötila -8 Kuva 8. Pisteen 3 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. 10 12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 10 Kuvassa 9 on esitetty pisteen 4 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. Aluetekniikka Oy:n raportissa pisteeksi on merkitty piste 11 (kuva 3). Lokakuussa mitattu lämpötilamaksimi 11,6 °C saadaan 1,5 metrin syvyydeltä järven pohjasta. Kuvasta 9 voidaan päätellä sedimentin keskilämpötila maaliskuun ja lokakuun mittausten perusteella. Arvion mukaan keskilämpötila on hieman maaliskuun syvimmältä mitattuja lämpötiloja alhaisempi, noin 7,8 - 7,9 °C. Tämä siitä syystä, että maaliskuun alimmissa mittauksissa on mukana edellisen kesän lämpöpulssin pientä vaikutusta. Keskilämpötilan esiintymissyvyys on arvion mukaan noin 7-8 metrissä vedenpinnasta mitattuna. Piste 4 0 2 4 Lämpötila [°C] 6 8 10 0 -1 1.3°C -2 Syvyys [m] -3 -4 -5 -6 -7 03/2009 10/2010 Pohjan syvyys ja veden lämpötila -8 Kuva 9. Pisteen 4 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. 8.2°C 12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 11 Pisteen 5 mitatut lämpötilat 03/2009 ja 10/2010 on esitetty kuvassa 10. Aluetekniikka Oy:n mittauksissa 2009 paikka on merkitty kuvaan 3 pisteeksi 14. Kuvasta 10 nähdään, että sedimentin lämpötilamaksimi 11,6 °C saavutettiin noin 1,5 – 2,0 metrin syvyydeltä järven pohjasta mitattuna. Maaliskuun ja lokakuun mittaukset ovat syvyysulottuvuudeltaan pari metriä liian matalia sedimentin keskilämpötilan riittävään määrittämiseen. Kuitenkin karkean arvion mukaan keskilämpötila on hieman yli 8 °C noin seitsemän metrin syvyydellä vedenpinnasta mitattuna. Piste 5 0 2 4 Lämpötila [°C] 6 8 10 12 0 -1 1.2°C 8.3°C -2 Syvyys [m] -3 -4 -5 -6 -7 03/2009 10/2010 Pohjan syvyys ja veden lämpötila -8 Kuva 10. Pisteen 5 lämpötilamittaukset 03/2009 ja 10/2010. 4.2 Näennäinen ominaisvastus Lämpötilojen lisäksi GTK mittasi lokakuussa sedimentin näennäiset ominaisvastukset ρa, jotka on esitetty liitteessä 3. Mittaustulosten tulkinta tehdään kvalitatiivisesti tarkastelemalla. Näennäisen ominaisvastuksen asteikkona on käytetty logaritmista asteikkoa. Syvyyden arvoksi 0 metriä on asetettu järven pohja. Liitteen 3 näennäisen ominaisvastuksen mittaustulokset esiintyvät pääasiassa 60 - 120 Ωm välillä. Taulukon 1. mukaan arvot tulevat savi- ja silttikerroksista. Liitteen 3 kuvasta nähdään, että mittauksissa havaitaan useita savi- ja silttikerroksia. Mittaukset tukevat myös tehtyjä havaintoja anturin pinnasta. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 12 Taulukko 1. Maa- ja kallioperän ominaisvastusarvoja Suomessa. (Martinkauppi, 2006 ja Puranen et al., 1996) Kuiva irtomaa Karkea hiekka ja sora Hiekka Moreeni Siltti Veden kyllästämä irtomaa Karkea hiekka ja sora Hiekka Moreeni Turve Muta/lieju Siltti Savi Sulfidisavi ja -siltti Vesi Joki/järvivesi Suovesi Pohjavesi Merivesi 5 Ominaisvastus [Ωm] 20000 - 80000 5000 - 20000 1000 - 5000 400 - 2000 1000 500 200 100 80 80 30 2 - 1500 1000 500 300 150 200 60 50 30 30 10 1 - 500 500 150 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Lämpötila käyttäytyminen oli lokakuun 2010 mittauksissa odotetun mukainen eikä mitään poikkeavaa havaittu. Kaikissa neljässä pisteessä saatiin määriteltyä kesän jälkeinen lämpötilamaksimi 11,6 °C syvyydellä 1,5 – 2,0 metriä järven pohjasta. Lokakuun mittauksista saatiin myös selvitetyä vuodenajasta riippumattoman sedimentin keskilämpötila eli lämpötila, jossa se pysyy lähes samana jokaisena kuukautena. Kuvassa 11 on laskettu esimerkki maanpinnan lämpötilan käyttäytymisestä eri syvyyksillä, kun maanpinnan keskilämpötilaksi on valittu 5 °C, pintalämpötilan vaihtelun amplitudi on 6 °C ja termisen diffusiviteetin s arvona on kallio (Leppäharju, 2008). Kuvan esimerkissä maanpinnan lämpötilan vaihtelun vaikutukset häviävät 10-15 metrin syvyydellä ja lämpötilat ovat tasoittuneet. Kuvan esimerkki havainnollistaa tapausta, jossa on homogeeninen kallioperä ja maanpinnan keskilämpötila on 5 °C. Maanpinnan vuosittainen keskilämpötila Alavudessa on kuvan 12 mukaan noin 5 °C. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 13 Kuva 11. Laskettu esimerkki maanpinnan lämpötilan vaihtelusta eri kuukausina (Leppäharju, 2008) Kuva 12. Maanpinnan vuosittainen keskilämpötila (Leppäharju, 2008) Sedimentin vuosittaiseksi keskilämpötilaksi Alavudenjärvellä saatiin mittausten mukaan noin 8 °C ja esiintymissyvyydeksi noin kuusi metriä järven pohjasta. Ainoastaan pisteessä 4 mittaukset olivat riittävät tulkintaa varten. Mittaukset olisi hyvä varmentaa uusinta mittauksella, jolla päästäisiin ainakin kahdeksan metrin syvyyteen vedenpinnasta. Lisäksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi kannattavaa tehdä lisämittaus sen verran syvälle, että saataisiin samalla Alavu- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alavuden sedimenttilämpömittaukset 7.10.2010 14 den maanpinnan keskilämpötilan 5 °C ja sedimentin keskilämpötilan noin 8 °C välisen rajapinnan sijainti paikannettua. Sopiva syvyysprofiili voisi olla parikymmentä metriä. KIRJALLISUUSLUETTELO Aluetekniikka, 2009. Sedimenttilämmön kartoittaminen Alavudella. Tutkimusseloste. Lapua, 3 s. Leppäharju, N., 2008. Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavat geofysikaaliset ja geologiset tekijät. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan osasto, 79 s. Martinkauppi, I., 2006. Geofysikaalisia pohjavesitutkimuksia Muhos-muodostuman alueella Tyrnävällä. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan osasto, 83 s. Puranen, R.; Mäkilä, M.; Oksama, M., 1996. Soiden aerosähköiset anomaliat. Arkistoraportti. Geologian tutkimuskeskus, Q 16.2/24.8/96/1, 26 s. Alavus, Alavudenjärvi Piste 1 Koordinaatit Vesisyvyys [m] Veden lämpötila [°C] 3326 811 ,6945 659 0.7 7.5 Piste 2 Koordinaatit Vesisyvyys [m] Veden lämpötila [°C] 3326 814, 6945 727 0.7 7.6 Piste 3 Koordinaatit Vesisyvyys [m] Veden lämpötila [°C] 3326 771, 6945 688 1.1 7.7 7.10.2010 Syvyys vedenpinnasta [m] Syvyys pohjasta [m] 0.90 1.40 1.90 2.20 0.00 0.50 1.00 1.30 Syvyys vedenpinnasta [m] Syvyys pohjasta [m] 0.90 1.40 1.90 2.40 2.60 0.00 0.50 1.00 1.50 1.70 Syvyys vedenpinnasta [m] Syvyys pohjasta [m] 1.30 1.80 2.30 2.80 3.30 3.70 0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.40 Liite 1 Lämpötila [°C] 7.6 9.4 10.2 10.9 ρa [Ωm] Lämpötila [°C] 7.9 9.8 11.0 11.5 11.6 ρa [Ωm] Lämpötila [°C] 8.1 9.8 11.1 11.5 11.6 11.2 ρa [Ωm] 84.0 82.5 92.5 108.6 171.0 60.1 68.4 71.2 84.3 68.1 57.0 86.5 91.8 109.2 81.4 Tiivis savi. Tiivis savi. Tiivis savi. Piste 4 Koordinaatit Vesisyvyys [m] Veden lämpötila [°C] 3326 730, 6945 656 1.2 8.2 Piste 5 Koordinaatit Vesisyvyys [m] Veden lämpötila [°C] 3326 715, 6945 618 1.2 8.3 Syvyys vedenpinnasta [m] Syvyys pohjasta [m] 1.40 1.90 2.40 2.90 3.40 3.90 4.40 4.90 5.40 5.90 6.40 6.50 0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50 4.00 4.50 5.00 5.10 Syvyys vedenpinnasta [m] Syvyys pohjasta [m] 1.40 1.90 2.40 2.90 3.40 3.90 4.40 4.90 5.40 5.80 5.90 0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50 4.00 4.40 4.50 Lämpötila [°C] 8.5 10.3 11.4 11.6 11.3 10.6 10.0 9.5 9.1 8.6 8.3 8.2 ρa [Ωm] Lämpötila [°C] 8.5 10.0 11.1 11.6 11.6 11.2 10.7 10.0 9.6 9.2 9.0 ρa [Ωm] 118.0 108.3 87.5 84.9 83.3 83.0 97.3 110.4 101.9 117.5 103.2 111.3 94.5 71.7 64.5 76.7 87.8 93.5 83.2 68.1 72.6 87.1 91.0 Tiivis savi. Liite 2 Alavus 7.10.2010 Lämpötila [°C] 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 0.00 1.00 Syvyys [m] 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 Piste 1 Piste 2 Piste 3 Piste 4 Piste 5 Liite 3 Alavus 7.10.2010 Näennäinen ominaisvastus [Ωm] 10.0 0.00 100.0 1000.0 1.00 Syvyys [m] 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 Piste 1 Piste 2 Piste 3 Piste 4 Piste 5