Tuulivoimapuiston logistiikkaselvitys
2012 Tuulivoimapuiston logistiikkaselvitys Tapani Tolonen Mikko Mylläri Kymenlaakson ammattikorkeakoulu NELI- North European Logistics Institute 24.5.2012 Sisältö 1 Johdanto....................................................................................................................................... 3 2 Tuulivoimaloiden purkaus laivasta ............................................................................................... 4 2.1 Yleistä tietoa lastista .......................................................................................................................... 4 2.2 Tavaroiden nosto laivasta ................................................................................................................... 4 2.3 Tavaroiden välivarastointi laiturilla..................................................................................................... 9 2.4 Laivanpurku tiivistettynä ...................................................................................................................13 3 Voimalan osien ja kaluston siirto pystytysalueelle ...................................................................... 14 3.1 Ensimmäinen vaihe ...........................................................................................................................14 3.2 Pystytysnosturi ..................................................................................................................................15 4 Voimaloiden pystytys................................................................................................................. 17 4.1 Ensimmäinen voimala, WT 3 .............................................................................................................17 4.2 Toinen voimala, WT 2 ........................................................................................................................25 4.3 Kolmas voimala, WT 4 .......................................................................................................................27 4.4 Neljäs voimala, WT 1 .........................................................................................................................28 5. Tuulen aiheuttamat tauot ........................................................................................................... 29 6. Parannusehdotuksia/mietteitä .................................................................................................... 29 1 Johdanto Tämä on logistiikkaraportti neljän tuulivoimalan kokoisen tuulivoimapuiston pystytyksestä Haminaan kevättalvella 2012. Raportti käsittää logistiset toiminnot alkaen tuulivoimapuiston osat tuoneen laivan lastin purkamisesta HaminaKotka Satama Oy:n Haminan satamassa, ja päättyen siihen, kun tuulivoimalat on pystytetty. Kyseessä on neljä, teholtaan kahden megawatin tuulivoimalaa. Voimalat pystytetään Mäkelänkankaan teollisuusalueelle Haminaan. Yhden voimalan koko pystytettynä on sata metriä korkea torni, sekä 93 metrinen roottori. Roottorilla tarkoitetaan tuulivoimalan siipien muodostaman kehän halkaisijaa. Hankkeen asiakkaana on Suomen Voima, joka on tilannut voimalat ne valmistaneelta ja toimittaneelta Hyundai Heavy Industriesilta. Voimaloiden pystytyksestä, perustusten rakentamisesta ja vaadittavien kuljetusten järjestämisestä vastaa Empower Oy, joka myös hoitaa jatkossa voimaloiden huollon. Logistiikan kannalta hanke työllistää paljon. Osansa logistiikkaketjussa tulevat hoitamaan niin laivan purkava satamaoperaattori, kuljetuksiin ja nostoihin palkattavat, raskaisiin ja kooltaan isoihin tavaroihin erikoistuneet yritykset sekä esimerkiksi mahdolliset yleisillä maanteillä tarvittavat ns. saattoautot, joita tarvitaan pitkiä, painavia ja/tai leveitä voimaloiden osia siirrettäessä. Aikatauluna on purkaa tavarat laivasta viikon 9 alussa ja aloittaa tavaroiden siirto pystytyspaikalle jo samalla viikolla. Seuraavalla viikolla (viikko 10) alkavat osien tarkastukset ja asennukset. Neljän voimalan asennuksiin on suunniteltu menevän noin kuukausi, tarkkaa arviota ei ole, sillä kovalla tuulella osien nostaminen paikoilleen on mahdotonta. Tässä raportissa seurataan töiden etenemistä vaiheittain havainnollistavien kuvien kera. 2 Tuulivoimaloiden purkaus laivasta 2.1 Yleistä tietoa lastista Tuulivoimalat tuoneen laivan, Ellensborgin (vaihtoi satamassa ollessaan nimensä Clipper Amberiksi), lastin purkaus aloitettiin maanantaina 27. päivä helmikuuta 2012 aamuvuorossa ja saatiin päätökseen 29. päivä helmikuuta iltavuorossa 2012. Lastin purkauksen laivasta suoritti Sterm (Oy Saimaa Terminals Ab). Aamuvuoro ajoittuu välille 06:00 – 14:30 ja iltavuoro 14:30 – 22:00. Purkaus sujui suunnitellun aikataulun mukaan. Laivan purkaminen tapahtui HaminaKotka sataman Palokangas nimisessä laiturissa Haminan satamaosassa. Sataman sijainti on hyvä, sillä matkaa voimaloiden pystytyspaikalle on vain noin 10 kilometriä. Neljä tuulivoimalaa oli lastattu laivaan osina. Yhden voimalan pääosat ovat 3 siipeä, sadan metrin terästorni viidessä osassa, tuuliturbiini eli naselli, napa (osa johon siivet kiinnitetään) sekä muuntaja. Jokaiset yllämainitut osat olivat laivassa neljään kertaan, koska voimaloita on neljä. Tämän lisäksi lastina oli vielä iso määrä erikokoisia puulaatikoita, joissa voimalan pienempiä tarvikkeita kuljetettiin. Kaiken kaikkiaan laivan lastina oli 84 kappaletavaraa. 2.2 Tavaroiden nosto laivasta Koska osa tuulivoimalan osista on pitkiä (yksi siipi on 45m pitkä) ja osa pitkiä ja painavia (esimerkkinä tornin alimmaiseksi tuleva osa 80 tonnia) käytti laivan lastia purkanut satamaoperaattori joissakin laivasta nostoissa kahta mobiilinosturia. Kuva 1 Siipeä nostetaan kahden nosturin avulla laivasta kuljetusyksikköön. Kuva 2 Tornin osaa nostetaan kahdella nosturilla laivasta pois. Tornin osien paino vaihtelee 60 tonnista 80 tonniin kappaleelta. Ne kappaleet, joiden nostamisessa ei koon puolesta ollut tarvetta käyttää kahta nosturia, nostettiin yhtä nosturia käyttäen, näitä olivat kaikki muut paitsi siivet ja rungon osat. Osia ja laatikoita nostettaessa on tärkeä noudattaa nosto-ohjeita ja käyttää asianmukaisia nostovälineitä. Nostettavissa tavaroissa on selvästi merkitty kohdat, joista kyseisen tavaran voi nostaa. Pienempiä tavaroita, esimerkiksi puulaatikoita nostettaessa nosturin koukkuun kiinnitetään yleensä nostoliinat, jotka pujotetaan nostettavan kappaleen alta selvästi merkityistä oikeista nostokohdista. Isompia kappaleita nostettaessa nosturin koukkuun kiinnitetään nostoketjut, joiden koukut kiinnitetään nostettavan kappaleen nostolenkkeihin. Jos koukut eivät suoraan sovi lenkkeihin, käytetään välikappaleena sakkeleita. Niin sakkeleita, nostoketjuja kuin nostoliinojakin käytettäessä täytyy aina tietää nostettavan kappaleen massa ja valita välineet siten, että niiden käyttämiseen asetettu suurin sallittu paino ei ylity. Kuva 3 Puulaatikkoa nostetaan laivasta pois. Kuva 4 Ahtaajat irrottamassa nostoketjuja. Koska nostamiseen poikkeustapauksissa on ennalta pyydettävä tarkasti lupa määrätyt nostamiseen. kohdat ja Laivan ohjeet, on kolmantena purkauspäivänä, aivan purun loppupuolella yksi napa jouduttiin nostamaan poikkeusnostolla alkuperäisen nostossa käytettävän työkalun pultin hajottua. Laivaa purkanut satamaoperaattori varmisti luvan nostamiseen ensin tavaran siirroista vastaavana olevalta Empowerilta, joka vielä varmisti Hyundain edustajalta että tällainen nosto on luvallista tehdä. Kuva 5 Kuvassa yllä näkyy normaalinostolla laivasta nostettu napa kiinnityksineen. Nostossa käytetty liinoja, jotka ovat kiinnityspisteissä navan sisällä. Napa painaa 27,5 tonnia. Kuva 6 Kuvassa napa, joka on nostettu poikkeusnostolla. Edelliseen kuvaan verrattuna tällä kertaa nostoketjut menevät navan sisään asti, jonne on nostoliinoista tehty poikkeusviritelmä noston ajaksi. 2.3 Tavaroiden välivarastointi laiturilla Koska laivasta purettavat tuulivoimaloiden osat ovat isoja, ja lisänä oli vielä iso määrä puulaatikoita, oli välivarastointi suunniteltava hyvin. Tavarat varastoitiin ympäri Palokankaan laiturialuetta niin, että kun tavaroiden siirto voimaloiden pystytyspaikalle alkaa, ovat kulloinkin siirrettävät tavarat helposti saatavilla. Kuva 7 Kuvassa näkyy voimalan osien sijoittelua varastointikentällä. Sijoittelu on harvaa ja tilaa on varattu paljon, sillä tavarat pitää olla saatavilla siirron koittaessa. Koska sekä nosto- että kuljetuskalusto on raskasta, tarvitaan käsittelyyn paljon tilaa. Voimaloiden siivet, ja suurin osa runkojen osista nostettiin suoraan laivasta kuljetusyksikön, tässä tapauksessa raskaan kaluston kuljettamiseen tarkoitetun rekkaauton kyytiin. Vaikka kuljetusmatka ei ollut pitkä, maksimissaan 200metriä, osat surrattiin eli sidottiin kuljetusyksikköön kiinni siksi aikaa, että se siirrettiin haluttuun välivarastointipaikkaan laiturialueella. Kuljetusyksiköstä maahan nosto tehtiin pitkissä ja painavissa osissa kahta konttionkea eli konttikurottajaa käyttäen. Kuljetusyksiköstä maahan nostettaessa otettiin huomioon samat asiat, kuin laivasta nostettaessa, eli nostot tehtiin asianmukaisia nostovälineitä (ketjut, koukut, sakkelit) käyttäen. Kuva 8 Siipeä kiinnitetään liinoilla kuljetusyksikköön siirron ajaksi. Kuva 9 Tornin osaa lasketaan laivasta suoraan kuljetusyksikköön. Kuvassa näkyy myös hyvin nostoketjujen päässä olevat koukut jotka ovat kiinni nostokorviin kiinnitetyissä sakkeleissa. Kuva 10 Tornin osaa siirretään laivalta välivarastointiin laiturialueelle. Kuva 11 Tornin osa nostettu kuljetusyksiköstä ja sitä siirretään kentälle varastointiin. Pienempien kappaleiden, kuten puulaatikoiden käsittelyssä selvitään kevyemmällä kalustolla. Nosturi nosti kappaleen laivasta laiturille, josta nostohaarukoilla varustettu trukki kuljetti sen kuljetusalustan päälle. Lumisissa ja talvisissa olosuhteissa puulaatikot oli päätetty helppouden ja selkeyden vuoksi säilyttää kuljetusalustan, tässä tapauksessa kasetin päällä. Kuva 12 Puulaatikoita varastoituna satamassa käytettävän kuljetusyksikön, kasetin, päälle. Kuva 13 Osa raskaista tavaroista saatiin nostettua suoraan nosturilla laivan läheisyyteen valitulle välivarastointipaikalle. Kuvassa ahtaajat irrottamassa nostokoukkua kappaleen nostolenkistä. Kyseessä on voimalan rungon osa, jossa nostolenkit ovat maasta katso 2.4 Laivanpurku tiivistettynä Purkauksessa käytetty aika ja resurssit alkoi maanantaina 27.2.2012 aamuvuorossa ja päättyi keskiviikkona 29.2.2012 iltavuorossa. Yhteensä kuusi työvuoroa, vuorot kello 06:00 -14:30 ja 14:30 – 22:00 Mobiilinosturi 2 kpl Konttikurottaja 2 kpl Haarukkatrukki nostokyky 16t, pienempi haarukkatrukki jossa nostokori 2 kpl raskaiden tavaroiden siirtoon tarkoitettuja rekkoja (siirrot laivalta välivarastoon) Nostoketjuja ja –koukkuja, nostoliinoja, sakkeleita Henkilöstöä satamaoperaattorilla vaihtelevasti 10 – 15 henkilöä. Isojen kappaleiden siirrossa käytettyjen rekkojen kuskit (2kpl) noin neljän työvuoron ajan 3 Voimalan osien ja kaluston siirto pystytysalueelle 3.1 Ensimmäinen vaihe Voimaloiden pystytyspaikka, Mäkelänkankaan teollisuusalue Haminassa, sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Palokangas- laiturista ja välivarastointialueesta. Tavaroiden siirtäminen aloitettiin helmikuun 29. päivä keskiviikkona aamupäivällä. Tavaroita siirrettiin satamasta vaihtelevasti yhtä tai kahta rekka-autoa käyttäen tiistaihin maaliskuun kuudenteen päivään asti. Siirrot hoidettiin normaalityöajan puitteissa, noin kello 07:00 - 16:00. Tänä aikana siirrettiin kaikki muut tavarat, paitsi rungon osat ja siivet, jotka siirretään sitä mukaa, kun niitä nostetaan paikoilleen. Osat ajettiin suoraan oman voimalansa pystytyspaikan luokse. Huomattavaa on se, että satamaoperaattorin on varattava vähintään yksi nostokone sekä apumiehet toimitukseen. Kuva 14 Tavaraa siirrettäessä nostot satamanpäässä kyytiin hoiti Sterm. Kuvassa adapteria nostetaan kuljetusauton kyytiin. Voimalan osien kuljetuksen pystytyspaikalle ja nostot kyydistä hoiti Nostokonepalvelu Oy. Kuva 15 Adapteri valmiina kuljetukseen. 3.2 Pystytysnosturi Puomin korkeus n 120m nostokorkeus n 100 metriin asti nostokyky 600t, apukoneella 120t lisää tuulirajat voimalan osia nostettaessa: rungon osat 10m/s, roottori 5m/s Pystytyksessä käytettävää nosturia liikutetaan osissa. Osia on toistakymmentä ja ne ovat kooltaan sen kokoisia, että kuljetukseen tarvitaan useita ajoneuvoja. Nosturi ja sen osat tuotiin paikalle Helsingistä. Kun nosturi pystytettiin ensimmäistä kertaa, sen kasaaminen aloitettiin keskiviikkona 7. päivä maaliskuuta ja se saatiin valmiiksi perjantaina 9. päivä maaliskuuta illalla. Nosturin osia tuli paikalle pikkuhiljaa, ja viimeiset osat tulivat paikalle vasta samana päivänä, kun nosturi saatiin valmiiksi. Kun siirrytään voimalan pystytyspaikalta seuraavalle, tarvitsee nosturi jälleen purkaa, ei kuitenkaan niin moneen osaan kuin pidempiä siirtoja tehtäessä. Kuva 16 Pystytysnosturin osia odottamassa kasaamista. Kuva 17 Nosturia kasataan, seuraavaa rungon osaa nostetaan juuri jatkeeksi maassa olevaan runkoon. 4 Voimaloiden pystytys 4.1 Ensimmäinen voimala, WT 3 Rungon osat kuljetetaan satamasta nostopaikalle JIT periaatteella, eli nosto tapahtuu suoraan kuljetusautosta. Sataman päässä on varattava kaksi nostokonetta sekä apumiehet tornin osien, siipien sekä nasellien lastaukseen. Niin rungon osat, kuin siivet, siirretään erikoiskuljetuksina. Erikoiskuljetusten suunnittelussa on otettava huomioon seuraavia asioita: Siipiä ja rungon osia ajettaessa käytettävä saattoautoja eli varoitusautoja Ajonopeus siipiä ja rungon osia ajettaessa on maksimissaan 60km/h Erikoiskuljetusluvassa on kielletty kuljetukset aamuisin kello 06:00-09:00 ja iltapäivällä kello 15:00-17:00 Ajoaika satamasta pystytyspaikalle riippuen liikenteestä noin 20-40 minuuttia Lastin oikeaoppinen kiinnittäminen kuljetusalustaan Kuva 18 Rungon osa kuljetettu pystytyspaikalle. Takana näkyy pitkä kuljetus kyltti, sekä ristiin laitetut ketjut, joilla osa on sidottu kuljetusalustaan. Rungon osien nostot tapahtuvat siten, että kuljetusauto ajaa nosturin vierelle jossa rungon osa nostetaan ilmaan apunosturia käyttäen. Tässä vaiheessa kuljetusauto ajaa pois nostureiden alta ja osa käännetään kahta nosturia käyttäen pystyasentoon. Paikoilleen osa nostetaan vain pystytysnosturia käyttäen. Osa on nosturissa kiinni kahdeksasta pisteestä. Nostokohdat, joihin nostolenkit kiinnitetään, on laskettu tarkasti. Kuva 19 Kuvassa näkyy, kuinka rungon osa on nosturissa kiinni kahdeksasta pisteestä. Kuva 20 Rungon osaa käännetään apunosturin avulla poikkiasennosta pystyyn. Ensimmäinen rungon osa nostettiin paikoilleen 10.3 lauantaina. Lauantaina oli tarkoitus nostaa kaksi osaa, mutta ensimmäisen osan kanssa ilmeni vaikeuksia ja nosto kesti yhteensä kuusi tuntia. Pohjatyöt ja asennukset voimalalle oli tehty jo aiemmin, ja rungon osat oli tarkoitus nostella valmiin pohjan päälle. Ensimmäistä osaa nostettaessa pohja oli kuitenkin hieman liian leveä ja rungon osa ei mahtunut sen päälle. Korjaustöiden takia nosto venyi kuuteen tuntiin. Asiaa selvitettäessä huomattiin, että sama ongelma olisi tullut vastaan myös muita voimaloita pystytettäessä. Muiden voimaloiden pohjarakennelmien kaventaminen aloitettiin heti, jotta ne ovat oikean kokoisia kun niiden pystyttäminen aloitetaan. Toisen rungon osan nostoa oli tarkoitus jatkaa 12.3 maanantaina, mutta sitä ei päästy nostamaan paikoilleen tuulirajojen ylittymisen vuoksi. Tuuliennusteita tutkittiin, ja nostoja päätettiin jatkaa vasta torstaina 15.3. Nostoja päästiinkin jatkamaan torstaina tuulen tyynnyttyä. Torstain aikana nostettiin toinen, kolmas ja neljäs tornilohko paikoilleen ja kuljetettiin viides valmiiksi paikalle perjantaiaamuksi. Kuva 21 Rungon osaa nostetaan paikalleen. Perjantaina 16. päivä maaliskuuta nostettiin viides, eli viimeinen rungon osa sekä naselli. Nasellin nostossa apuna käytettiin pitkää liinaa. Liina oli sidottu naselliin ja ulottui sieltä maahan asti. Maassa seisoneet työntekijät säätivät liinan avulla työkonetta käyttäen sitä, että naselli laskeutuisi rungon päälle oikeassa asennossa. Kuva 22 Nasellin nosto. Kuvassa näkyy naselliin sidottu liina ja työkone. Perjantaipäivän aikana siirrettiin kaikki kolme siipeä pystytyspaikalle yksi kerrallaan. Siipien 45 metrin pituuden vuoksi matkalle satamasta pystytyspaikalle sattui muutama ahdas kohta. Siirroista selvittiin kuitenkin nopeasti ja vain yhdessä kohtaa liikenne jouduttiin katkaisemaan muutaman minuutin ajaksi. Kyseinen kohta reitillä oli noustaessa valtatie seitsemältä Idänsuunnasta liittymään kantatielle 26. Kantatietä jatketaan rampista vasemmalle Mäkelänkankaan suuntaan. Vasemmalle käännös ei onnistunut pituuden vuoksi ilman takaisinpäin peruuttamista ja tie jouduttiin sulkemaan tapahtuman ajaksi. Lappeenrantaan Kotkaan Haminaan Kuva 23 risteysaluekuva GoogleMapin kartasta Kuva 24 Kuvassa risteys joka jouduttiin sulkemaan. Kuljetusauto suoristamassa itseään ja kääntymässä vasemmalle. Nasellin noston jälkeen kiinnitettiin siivet yksi kerrallaan napaan. Kiinnitys tapahtui navan ollessa maassa. Kiinnitys päästiin aloittamaan 21. päivä keskiviikkona, sillä edellisenä kolmena työpäivänä työt estyivät kovan tuulen takia. Siivet nostettiin kahdella nosturilla. Apunosturi nosti siiven navan päästä ja pystytysnosturi toisesta päästä. Siipiin oli merkitty selvästi kohdat, joista nosto tulee suorittaa. Nostot tehtiin liinoilla, liinat laitettiin siiven alta. Ensin siipi nostettiin kuljetuskehikkoineen auton kyydistä. Sen jälkeen kuljetuskehikot irrotettiin ja siiven päähän kiinnitettiin ohjausköysi tulevaa navan paikoilleen nostoa varten. Tämän jälkeen siipi nostettiin paikoilleen napaan. Kun siipi saatiin kiinnitettyä napaan, täytyi toiseen päähän siipeä rakentaa alle peti, jonka varaan siipi laskettiin. Muuten napa olisi keikahtanut. Kaikki kolme siipeä nostettiin kiinni napaan keskiviikon aikana. Kun siivet saatiin kiinni napaan, muodostui osista samalla roottori. Kuva 25 Kuvassa näkyy siiven alle rakennettua tukea siiven ollessa kiinni navassa. Tuki tehtiin rakennustelineistä ja viimeisteltiin puutavaralla ja pehmusteilla. Kuvassa näkyy myös köysi, jolla roottoria päästään kääntämään maasta paikalleen noston aikana. Torstaina 22.3 oli vuorossa roottorin nosto paikoilleen. Roottori oli maassa makuullaan, joten noston alkuvaiheessa se täytyy kääntää pystyasentoon. Kääntö tapahtui kahdella nosturilla. Pystytysnosturin liinat pujotettiin navan ympäri ja apunosturi kiinnitettiin nostettaessa alaspäin osoittamaan jäävän siiven päähän. Kaikissa siivissä oli valmiina ohjausköysi, josta roottoria saatiin käännettyä haluttuun suuntaan maasta käsin. Kun roottori saatiin käännettyä, irrotettiin apunosturi ja roottori nostettiin paikalleen pystytysnosturia käyttäen. Roottorin nosto kesti noin kolme tuntia siitä, kun varsinainen nostotyö alkoi. Painoa roottorilla oli 49,5 tonnia. Kukin siipi painaa 8,5 tonnia ja napa 24 tonnia. Roottoria nostettaessa tuuliraja on noin 5-6 m/s. Noston aikana tuuli oli juuri alle tuon rajan, mutta nostosta selvittiin hyvin. Kuva 26 Kuvassa näkyy, kuinka pystytysnosturin liinat on laitettu navan ympärille. Taempana näkyy myös, kuinka apunosturi on kiinnitetty nostettaessa alaspäin jäävään siipeen. Kuva 27 Roottoria käännetään pystyasentoon, pystytysnosturin nostaessa hiljaa ylöspäin, apunosturi antaa siinä kiinni olevan siiven laskeutua ja roottorin kääntyä pystyasentoon. Kuva 28 Apunosturi on irrotettu ja roottoria nostetaan paikoilleen. Kuvassa näkyy, kuinka työmies kääntää roottoria köyden avulla haluttuun suuntaan. Roottorin nostamisen jälkeen oli ensimmäinen voimala logistiikan osalta valmis. Alkoi nosturin siirtäminen toisen voimalan pystytyspaikalle. Siirto näiden kahden pystytyspaikan välillä oli helppo suorittaa lyhyen matkan takia. Kapeita kohtia ei ollut, eikä esimerkiksi sähköjohtoja rajoittamassa korkeutta aivan minimiin. Nosturin purkaus pienempiin osiin, siirto ja uudelleen kasaus aloitettiin perjantaina 23.3 ja valmista tuli tiistaina 27.3. 4.2 Toinen voimala, WT 2 Toisen voimalan pystytys aloitettiin keskiviikkona 28.3. Päivän aikana nostettiin paikoilleen kolme rungon osaa. Ensimmäisen osan kohdalla nosto meni tällä kertaa nopeasti, sillä pohjaa jonka päälle rungon osa nostetaan, oli kavennettu valmiiksi ensimmäisen voimalan luona sattuneiden ongelmien vuoksi. Kuva 29 Toisen voimalan ensimmäistä rungon osaa nostetaan paikalleen. Pohjaa oli kavennettu valmiiksi ja nyt osa meni paikalleen hyvin. Torstaina 29.3 nostettiin paikoilleen neljäs ja viides rungon osa sekä naselli. Torstaina siirrettiin lisäksi siivet satamasta pystytyspaikalle. Perjanaina 30.3 nostettiin siivet kiinni napaan. Roottori oli tarkoitus nostaa paikalleen maanantaina 2.4 mutta kovan tuulen vuoksi nostoa ei pystytty suorittamaan. Tuuli tyyntyi seuraavaksi päiväksi ja roottori nostettiin tiistaina 3.4. Kuva 30 Siipeä nostetaan kahdella nosturilla kiinni napaan. Kuva 31 Siipi lähestyy napaa Nosturin purkaminen ja siirto seuraavan voimalan pystytyspaikalle aloitettiin heti tiistaina 3.4 roottorin noston jälkeen. Siirto sujui nopeasti ja nosturi oli toimintavalmiina torstaina 5.4 illalla. Perjantai 6.4 ja maanantai 9.4 olivat pyhäpäiviä ja pystytystöitä jatkettiin tiistaina 10.4. 4.3 Kolmas voimala, WT 4 Tiistaina 10.4 tehtiin kolmannen voimalan pohjan asennustöitä ja tornin osien nostot päästiin aloittamaan keskiviikkona 11.4 jolloin nostettiin kaksi ensimmäistä tornin osaa. Seuraavana päivänä nostettiin kolmas ja neljäs osa ja perjantaina viides tornin osa sekä naselli. Lauantaina 14.4 kiinnitettiin siivet napaan ja roottori oli tarkoitus nostaa maanantaina 16.4. Yhdessä siivessä havaittiin todennäköisesti valmistuksessa syntynyt vaurio ja koko maanantai käytettiin vaurion korjaamiseen. Roottori päästiin nostamaan paikoilleen tiistaina 17.4 aamupäivällä. Nosturin purkaminen aloitettiin tiistaina roottorin noston jälkeen. Tällä kertaa nosturi jouduttiin purkamaan lähes kokonaan, sillä viimeiselle pystytyspaikalle siirryttäessä jouduttiin menemään matalalla olevien sähkölinjojen alta. Purkauksen, siirron ja kasauksen jälkeen nosturi saatiin toimintavalmiiksi lauantaina 21.4. Kuva 32 Nosturin pohja siirretty viimeiselle pystytyspaikalle. 4.4 Neljäs voimala, WT 1 Neljättä voimalaa pystyttäessä oli se ero edellisiin kolmeen, että niissä nosturin ja voimalan välinen säde oli noin 27 metriä, kun se neljännessä oli 38 metriä. Suurentuneesta säteestä johtuen jouduttiin osassa nostoja käyttämään nosturissa niin sanottua painokelkkaa. Kun kelkka kiinnitettiin nosturiin, huomattiin, että maata nosturin takana jouduttiin tasoittamaan reilusti, muuten kelkallinen nosturi ei olisi mahtunut kääntymään. Kuva 33 Kuvassa näkyvää painokelkkaa jouduttiin käyttämään nosturissa viimeistä voimalaa pystyttäessä. Tasoitustöiden jälkeen päästiin aloittamaan nostot. Ensimmäinen tornin osa nostettiin maanantaina 23.4 ja kolme seuraavaa osaa tiistaina 24.4. Keskiviikkona 25. päivä nostettiin viides rungon osa sekä naselli. Torstaina kiinnitettiin siivet napaan. Perjantai sekä lauantai jouduttiin odottamaan kovan tuulen takia ja roottori päästiin nostamaan maanantaina 30.4. 5. Tuulen aiheuttamat tauot Tuulesta johtuvia taukoja neljän voimalan pystytyksen aikana oli seuraavasti: 12.3 – 14.3 19.3 – 20.3 2.4 27.4-28.4 Yhteensä tuulen aiheuttamia taukoja oli 8 työpäivää. 6. Parannusehdotuksia/mietteitä Niin kuin useasti satamatöissä, kolleissa olevien pakkalistojen selkeys/merkinnät vastaaviin rahtikirjojen/taljauslistojen merkintöihin on oltava selkeät, nyt oli purettaessa alusta välillä epäselvyyksiä, oliko kolli jo maissa, vai oliko kollia ollenkaan aluksessa. Purettaessa laivaa, pitkillä kappaleilla käytettiin kahta nosturia, vaikka yhdenkin nostokyky oli riittävä. Välitankojen mahdollinen käyttö satamassa rungon osia nostettaessa on tutkittava. Logistiikka laivalta varastointipaikkaan tarvitsee kehitystä, sillä tällä hetkellä tarvittava kalusta ja miehistömäärä on liian suuri. Tutkittavaksi otettiin kasettien mahdollinen käyttö laivan purkauksessa. Tuulivoimalapuiston tarvitsema varastointitila satamassa on huomattava. Varastointimalliin on etsittävä parannuksia. Pohjan mahtuminen ensimmäisen rungon osan sisään ei ole varsinaisesti logistiikan ongelma, vaan suunnittelun. Kaikki pohjat jouduttiin kaventamaan ennen nostoja. Voimaloiden pystytysalueet suunniteltava tarkemmin. Ainakin muutama alue oli todella ahdas ja viimeisessä jouduttiin tasoittamaan maata nosturin takaa jälkeenpäin, kun painokelkallinen nosturi ei mahtunut kääntymään -> suunnitteluvaihe.
© Copyright 2024