Purkukustannukset ja niihin varautuminen – YIT Rakennus Oy

Purkukustannukset ja
niihin varautuminen
Tuulivoimaseminaari
”Hankekehityksestä tuotantoon”
21.4.2015
Harri Orko, YIT Rakennus Oy
Miika Pinomaa, Castren & Snellman Oy
Esityksen sisältö
1. Tehtävän kuvaus ja rajaus
2. Purkamisen valmistelu
3. Purkamisen vaiheet
4. Purkukustannusten yhteenveto 10 voimalan hankkeessa
5. Purkamista koskevat sopimus- ja rahoitusmallit
6. Huomioitavia vastuukysymyksiä
7. Yhteenveto
Aineistoa ollut luomassa STY:n v. 2014 toimeenpaneva työryhmä, jossa jäseninä oli Katariina KainulainenD'Ambrosio, Olavi Rahkonen, Miika Pinomaa, Harri Orko
Tehtävän kuvaus ja rajaus
• Tarkastelussa oletetaan että voimalalla ja tornilla ei ole jälleenmyyntiarvoa, ja
perustus voi jäädä maahan maisemoituna. On kuitenkin varsin
epätodennäköistä, että voimalalla tai voimala-alueella ei olisi jälkimarkkinoita.
• Purkukustannuksissa tarkastellaan maatuulivoimaa Suomessa ja siinä selvitetään
karkealla tasolla:
• Paljonko nykyaikaisen suuren 140 m napakorkeudeltaan (3 MW, nasellin +
roottorin kokonaispaino luokkaa 140-160 t) olevan voimalan purkaminen
maksaa; terästornilla, hybriditornilla tai betonitornilla
• Paljonko purettavasta voimalasta voi saada rahaa osia ja materiaaleja
kierrättämällä
• Kustannuksia määriteltäessä käsitellään vain voimalaa, tornia ja perustuksia eikä
esim. sähkö- tai tieverkkoa.
• Laskelmat on tehty 10 voimalan purkuhankkeelle.
• Oletetaan että tuulipuiston välittömässä ympäristössä ei ole sellaista kohdetta
tai toimintaa joka vaikeuttaa normaalia purkutyötä
Purkamisen valmistelu
• Tuulivoimalan purkamisen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisen purkamisluvan tarve, joka on
pakollinen mm. kaavoitetuilla tuulivoima-alueilla.
• Purkamislupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen
(purkusuunnitelma).
• Purkusuunnitelma ja sen päivittäminen ensiarvoisen tärkeä käytöstä poistoa
varten  Purkusuunnitelman osana oleva purkudokumentaatio suositellaan
vaadittavaksi voimalatoimittajalta hankinnan yhteydessä
• Purkamisen valmisteluun ja suunnitteluun vaikuttaa merkittävästi paikka missä
voimalat sijaitsevat.
• Purkamiseen erikoistuneita yrityksiä on Suomessa useita ja heihin kannattaa olla
yhteydessä ajoissa saadakseen purkamiseen tarvittavia käytännön neuvoja ja
palveluja.
Purkamisen vaiheet
• Purkaminen muistuttaa tuulivoimalan pystyttämistä
käänteisessä järjestyksessä
• Purkaminen koostuu seuraavista vaiheista:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Turbiinien luokse johtavia teitä levennetään tarvittaessa
Tuulivoimala kytketään irti verkosta.
Ohjauskaapit, sähköiset komponentit ja sisäpuoliset kaapelit
irrotetaan.
Lavat, napa ja naselli lasketaan alas maahan purkamista
varten.
Tornin osat lasketaan maahan, missä ne puretaan kuljetusten
vaatimiin osiin.
Betoninen torni tai tornin osat voidaan useimmissa
tapauksissa myös kaataa osissa ja jatko työstää eli
”pulveroida” pienempiin osiin maassa kuljetusta ja
kierrättämistä varten.
Lavat, napa, naselli, tornin osat ja verkkoliittymän laitteet ja
kaapelit puretaan osiksi kierrättämistä ja/tai hävittämistä
varten.
Perustus maisemoidaan peittämällä näkyvät osat maalla
Purkukustannusten yhteenveto
10 voimalan hanke
Kustannustekijä
Terästorni
Hybriditorni
Betonitorni
Purkamisen valmistelu
349 000…403 000
349 000…403 000
349 000…403 000
Nasellin ja roottorin
purkaminen sekä poiskuljetus
460 000…510 000
460 000…510 000
460 000…510 000
Tornin purkaminen ja
poiskuljetus
285 000…295 000
400 000…495 000
370 000…465 000
20 000…30 000
20 000…30 000
20 000…30 000
Materiaalien kierrätys
-521 000…-441 000
-317 000…-263 000
-232 000…-193 000
YHTEENSÄ [€]
593 000…797 000
912 000…1 175 000
967 000…1 215 000
59 300…79 700
91 200…117 500
96 700…121 500
Perustusten maisemointi
€/voimala
Huomioitavia vastuukysymyksiä
• Purku- ja ennallistamisvelvollisuus perustuu useimmiten maanvuokrasopimukseen
• Maanvuokralain 76 §: vuokralaisen on 3 kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä
siirrettävä alueelle rakentamansa rakennus tai rakennukset pois ja pantava niiden paikka
kuntoon, ellei toisin ole sovittu
 muutoin vuokranantajalla oikeus myydä ne julkisella huutokaupalla ja huolehtia niiden
paikan kuntoonpanosta vuokralaisen lukuun
• Maanomistajaa tuskin voidaan vaatia purkamaan ja ennallistamaan alue
toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyystilanteessa. Kuitenkin MRL 166 §:n mukainen
rakennuksen kunnossapitovelvollisuus jäänee maanomistajalle (esim.
turvallisuuskysymykset: jääpuikot ym.)
• MRL 139 §:n mukaan purkamislupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön
järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä
käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä
• Ensisijaisesti jätteestä on lain mukaan vastuussa sen viimeinen haltija (ellei toisin säädetä).
Kiinteistön haltija on toissijaisesti vastuussa jätehuollosta, jos jätteen haltija ei huolehdi
velvollisuuksistaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan
toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle
Purkamista koskevat sopimus- ja
rahoitusmallit
• Rahoitusmallit
- Vakuudet
- Escrow
- Emoyhtiötakaus
- Purkurahasto
• Itse purkamista koskevat sopimukset
- Ennallistamista koskevat velvoitteet (maanomistaja / kunta)
- Konsulttisopimukset (tekninen ja oikeudellinen)
- Työmaata koskevat urakat
- Jäte & kierrätys
- Uudelleenkäyttö / myynti
Yhteenveto
• Tuulivoimalan purkamisesta vastaa ensisjaisesti tuulivoimalan omistaja - ei
maanomistaja.
• 10 voimalan hankkeessa terästornilla varustetun voimalan purku maksaa 60
– 80 k€/voimala.
• Hybriditornilla varustetun voimalan purku on n. 50 % ja betonitornisen n. 60
% kalliimpaa verrattuna terästornisen voimalan purkuun. Merkittävin syy
kustannuseroon on materiaalien kierrätykseen liittyvät tulot ja menot.
• Tuulivoimalan purkamisen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisen purkamisluvan tarve
• Purkusuunnitelman osana oleva purkudokumentaatio suositellaan
vaadittavaksi voimalatoimittajalta hankinnan yhteydessä
• Tulevaisuuden purkukustannuksia varten on käytössä erilaisia sopimus- ja
rahoitusmalleja, joita eri osapuolet voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.