1. No category

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet
– opettajan opas ja tehtäväpaketti
Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
puh. 09 8567 5100
www.mfa.fi
Arkkitehtuurimuseo
Arkkitehtuurimuseon, entisen Suomen rakennustaiteen museon, toimitalo
rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Magnus Schjerfbeckin
suunnittelema uusrenessanssirakennus ei toteutunut koko komeudessaan, vaan
siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa: kirjasto, kokoontumistila lehtereineen,
työskentelytiloja sekä monumentaalinen portaikko. Vuonna 1907 rakennusta
aiottiin täydentää pihan puolelle puolipyöreällä lisärakennuksella ja vuonna 1922
Schjerfbeckin alkuperäisen siipirakennusidean mukaan. Kumpikaan ehdotus
ei toteutunut. Vuonna 1931 talo siirtyi yliopiston voimistelulaitoksen käyttöön.
Juhlasali täyttyi voimistelutelineistä ja ullakolle rakennettiin suihkut. Suomen
rakennustaiteen museo muutti kunnostettuun ja restauroituun taloon vuonna
1981. Vuonna 1987 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun piti yhdistää museo samassa
korttelissa sijaitsevaan Designmuseoon. Tämäkään suunnitelma ei toteutunut.
Satavuotias talo odottaa siis edelleen lopullista valmistumistaan.
Yksityskohtia
Uusrenessanssi oli sisustus- ja rakennustaiteen sekä taideteollisuuden kertaustyyli,
joka vaikutti 1850-luvulta lähtien Saksassa ja 1880–90 Pohjoismaissa.
Uusrenessanssi oli raskasta, komeaa ja näyttävää. Siinä suosittiin lähinnä renessanssin
arkkitehtuurista lainattuja ja muunneltuja arkkitehtuuriaiheita ja reliefikoristeita.
1. Sisääntuloportaan pilasterin joonialainen kapiteeli.
Kapiteeli tarkoittaa pylvään päässä olevaa koristetta. Pilasteriksi kutsutaan
koristetta, joka näyttää seinän sisään upotetulta pylväältä. Antiikin kreikkalaisessa
ja roomalaisessa arkkitehtuurissa ja niin myös uusrenessanssityylissä oli useita
erilaisia pylväsmalleja, jotka symboloivat eri asioita. Niinpä koristelusta saattoi
päätellä jotain rakennuksen tarkoituksesta. Uusrenessanssityylissä käytettiin
joonialaisia pylväitä viestimään oppineisuutta ja sivistystä.
2. Ala-aulan sementtimosaiikkilattian koristekuvio.
1800-luvulla julkisten rakennusten portaikkojen ja aulojen lattiat koristeltiin
mielellään värillisillä laatoilla, joiden koristeaiheet olivat abstrakteja. Antiikin
aikaisissa mosaiikkilattioissa saattoi olla maalaiselämän kuvauksia tai mytologisia
sankareita.
3. Pääportaikon kaiteen takorautainen lehtiaihe.
1800-luvulla julkisten rakennusten portaikkojen rautakaiteissa käytettiin
renessanssille tyypillisiä hienostuneita kasviaiheita.
4. Toisen kerroksen ovenpäällyskoriste.
S-muotoista kierrekoristetta kutsutaan konsoliksi. Niitä voi bongata monesta
paikasta, esimerkiksi ulkoa juuri räystään alta.
5. Pääportaikon kolmannen kerroksen pilasterin munasauvaornamentti.
Tämä koristeaihe oli tyypillinen antiikin ja uusrenessanssin arkkitehtuurissa. Nimi
tulee siitä, että siinä on vuorotellen linnunmunan ja keihään näköisiä osia.
6. Arkistosalin seinään sabluunalla tehty laakeriseppele.
Laakeriseppele on akateemisen arvon symboli. Vielä tänäkin päivänä yliopistosta
valmistuva maisteri saa juhlallisessa promootiotilaisuudessa oikeista laakerilehdistä
sidotun seppeleen.
Tutustu 1. kerrokseen
MUSEON ARKKITEHTUURIKIRJASTO
E H TÄV
1B
Ä
T
on kaikkien käytettävissä ja avoinna myös viikonloppuisin. Kirjastossa voi tutkia
rakennustaidetta antiikista tähän päivään ja tutustua sekä suomalaisiin että
ulkomaisiin arkkitehteihin. Tietoa voi etsiä kaikesta rakennettuun ympäristöön
liittyvästä, oli sitten kyse pienestä yksityiskohdasta, kokonaisesta kaupungista,
ekologisesta rakentamisesta tai rakennustekniikasta. Noin 18 000 lainattavan
kirjan lisäksi käytettävissä on suomalaisen arkkitehtuurin käsikirjastokokoelma ja
toistasataa alan aikakausijulkaisua.
Toimisto
Toimisto
Arkkitehtuurin
erikoiskirjasto
E H TÄV
1A
Ä
T
Käsikirjasto
Info ja
kirjakauppa
WC
Naulakot
WC
Toimisto
Toimisto
TEHTÄVIÄ
1A Zoomauksia
uusrenessanssiin
Luonnostele sinulle esiteltävät
uusrenessanssille tyypilliset
yksityiskohdat 1-6. Tutki
kirjallisuutta. Löytyvätkö samat
yksityiskohdat renessanssin
arkkitehtuurista? Entä antiikin
ajan arkkitehtuurista, josta
renessanssi puolestaan
ammensi vaikutteita?
1B Yhteinen ulkoilmamuseo
Katso museon porrastasanteen
ikkunoista avautuvaa
näkymää. Tontin toisessa
päässä näet Designmuseon.
Ideoi luonnostellen Suomen
rakennustaiteen museon
ja Designmuseon väliseen
kaupunkitilaan museoita
yhdistävä ulkoilmamuseo,
joka kiinnostaisi kaiken ikäisiä
kansalaisia. Miten arkkitehtuuria
siellä esiteltäisiin? Mitä muuta
siellä voisi tai pitäisi tapahtua?
Tutustu 2. kerrokseen
VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN SALEISSA
E H TÄV
2B
Ä
Varasto
E H TÄV
2A
Ä
T
Toimisto
Pieni näyttelysali
E H TÄV
2A
Ä
T
T
on esillä sekä suomalaisesta että kansainvälisestä
arkkitehtuurista kertovia näyttelyitä. Näyttelyissä voi
tutustua sekä ajankohtaisiin aiheisiin että perehtyä
arkkitehtuurin pitkään perinteeseen. Tuntemalla historiaa
ja tekemällä havaintoja nykypäivästä on mahdollista
osallistua keskusteluun rakennetun ympäristön
muutoksista ja mahdollisista tulevaisuuksista. Jokaisesta
näyttelystä voi oppia jotakin!
Suuri näyttelysali
TEHTÄVIÄ
2A Kriitikon näkemys
Tutustu omatoimisesti suuren
tai pienen salin näyttelyyn. Mikä
on mielestäsi mielenkiintoisinta/
tylsintä? Miten sinä parantaisit
näyttelyä? Mikä tila, talo tai
muu asia jäi erityisesti mieleesi?
Kirjoita arvostelu näyttelystä
ja luonnostele mielestäsi paras
esitelty kohde kuvittamaan sitä.
Yritä tavoittaa alkuperäisen
kuvan perspektiivivaikutelma.
2B Elämäni paikat -näyttely
Mitkä ovat elämäsi tärkeimmät
paikat: sisä- tai ulkotilat,
luonnonmukaiset tai rakennetut,
todelliset tai unien maailmasta
tutut? Kerää paikoista valmiita
kuvia ja/tai piirrä/maalaa niitä
itse. Kirjoita otteita paikkoihin
liittyvistä muistoista. Pohdi,
mikä tekee juuri noista paikoista
merkityksellisiä. Suunnittele
lopuksi aineiston pohjalta
pienoisnäyttely, joka mahtuu
esille omalle pulpetillesi.
Tutustu 3. kerrokseen
ARKISTON SUOMALAISTA ARKKITEHTUURIA
esittelevät kokoelmat koostuvat valokuvista, dioista,
arkkitehtien alkuperäispiirustuksista sekä pienoismalleista.
Kokoelmassa on noin 500 000 piirustusta. Pienoismalleja
on noin 500. Arkistossa esillä oleva museon pysyvä näyttely,
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1970, vie matkalle
Suomen arkkitehtuurin historiaan. Eri kausien tyylipiirteitä,
teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia seurataan
kansallisromantiikasta klassismin, funktionalismin ja
kansainvälisen maineemme luoneen modernismin kautta
1970-luvulle.
TEHTÄVIÄ
3A Etsi detsku!
Etsi sinulle jaetun kuvakortin
yksityiskohta pysyvästä
näyttelystä. Tee muistiinpanoja
löytämästäsi kohteesta
ja vuosikymmenestä sekä
kirjoittaen että piirtäen.
Toimisto
Toimisto
Toimisto
E H TÄV
3A
Ä
T
Toimisto
Pysyvä näyttely:
Arkkitehtuurimme
vuosikymmenet 1900–1970
E H TÄV
T
Ä
3B
Arkisto
3B Aika janalle
Kootkaa koulussa samaa
vuosikymmentä tutkineiden
oppilaiden kesken kuvien ja
tekstien kollaasi, esittelyjuliste.
Sijoittakaa sitten julisteet
aikajanalle ja kerratkaa pysyvän
näyttelyn anti esittelemällä
ne toisillenne. Keskustelkaa
eri vuosikymmenten
arkkitehtuurista. Minkälaiset
asiat ovat aiheuttaneet
suurimmat muutokset?
Vertailkaa toisiinsa eri
vuosikymmenten yhteiskuntia,
kaupunkeja, tyylejä, rakennuksia
ja asumista. Miellyttävätkö
jonkin vuosikymmenen ratkaisut
enemmän kuin toisten? Miksi?
Millä vuosikymmenellä mieluiten
eläisit?
Jatka työskentelyä koulussa
TEHTÄVIÄ
3C Havaintoja ympäristöstä
Tutkikaa lähiympäristöä ja valokuvatkaa mielenkiintoiset rakennukset. Sijoittakaa
valokuvat näyttelyn pohjalta tehdylle aikajanalle. Millä perusteilla teitte jaon? Löytyikö
taloja, jotka jatkavat aikajanaa kohti nykyaikaa? Ottakaa selvää onko jako oikea.
3D Mahdollisia tulevaisuuksia
Sisätilat, rakennukset ja yhdyskunnat ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä.
Selvittäkää näyttelyn perusteella, millaisia muutokset ovat olleet ja mistä ne ovat
johtuneet. Millaisia muutoksia on mielestänne näköpiirissä tulevaisuudessa? Visioikaa
mielikuvituksellisia näkymiä ja jatkakaa aikajanaa. Jos suunnittelette tiloja, taloja, kyliä
ja kaupunkeja kymmenen vuoden aikavälein, pääsette koko ryhmän turvin jo pitkälle
2200-luvulle.
3E Tyylikäs tila
Tutustu Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttelyyn. Kiinnitä erityistä huomiota
asumiseen ja sisustuksiin. Suunnittele itsellesi oleskelutila ja sisusta se mieleisesi
aikakauden tyyliin tai luo oma tyylisi. Toteuta suunnitelma luonnoksina, pohjaja leikkauspiirroksina ja/tai pienoismallina. Etsi tarvittaessa lisätietoa väreistä,
materiaaleista, ikkunatyypeistä ja huonekaluista verkosta sekä lehdistä ja kirjoista.
3F Maastoutuvaa arkkitehtuuria
Voisitko asua korsussa? Tutki sodanaikaisia korsuja. Minkälaisia materiaaleja ja
rakenteita niissä käytettiin? Suunnittele ja tee pienoismalli nykyaikaisesta korsusta.
Mieti myös tilanne, jossa sitä käyttäisit.
3G Paperia ja bittejä
Arkkitehdit ovat tehneet piirustuksia erilaisilla tekniikoilla eri aikoina. Kokeile
näyttelystä löytämiäsi tekniikoita. Käytä erilaisia piirtimiä, siveltimiä ja väriaineita.
Piirrä kuva tutusta rakennuksesta kolmella eri tekniikalla.
3H Kestävää vai ei?
Tutustu Uutta, vanhaa, vihreää -verkkosivustoon www.mfa.fi/lapset ja arvioi eri
vuosikymmenten tiloja, taloja ja/tai yhdyskuntia ekologisuuden näkökulmasta. Miltä
ajalta löytyvät mielestäsi parhaat ratkaisut? Millainen on nykypäivän ekotalo – entä
tulevaisuuden? Suunnittele itsellesi ekologinen kesänviettopaikka.
3I Domino
1960-luvulla haluttiin olla moderneja ja suunnitella jotakin uutta. Tuolloin alettiin
rakentaa entistä enemmän esivalmistettujen elementtien ehdoilla, joita edustivat
muun muassa niin sanotut Domino-talot. Ota selvää Domino-taloista ja tutki
muutenkin elementtirakentamista. Kerää tietoa ja tee havaintoja lähiympäristössäsi?
Mitä etua tai haittaa elementtien käytöstä on? Tee pienoismallitutkielmia
elementtirakentamisesta erilaisia palikoita ja pienesineitä hyödyntäen.
3J Materiaalipaletti
Kerää muistiinpanoin ja piirroksin ”materiaalipaletti näyttelystä”. Etsi paletin
materiaaleja myös oikeasta ympäristöstä. Hypistele, kopistele, katso tarkkaan ja nuuski,
kirjaa ylös havaintoja materiaaleista. Tee materiaaleista kaksi kollaasia: miellyttävät
ja epämiellyttävät pinnat ja pohdi millaisia materiaaleja haluaisit käyttää omassa
talossasi. Miksi?
ETSI LISÄTIETOA
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet
-kirjasarjasta ja testaa tietoa
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet
-verkkopelillä osoitteessa www.mfa.fi.