vas tau ks e t y l ä ko ulu n teh täv i i n 5 /2011 1/2 EXTRA Miten ihminen asutti maailman ❶ Ennen kuin alat tutustua tekstiin, laadi miellekartta tai tee luettelo asioista, mitkä tiedät etukäteen ihmisen evoluutiosta. Lue teksti ”Miten ihminen asutti maailman”. 2 eenitiedon perusteella on laskettu, että nykyihminen alkoi siirtyä Afrikasta muihin maanosiin 60 000 vuotta G sitten. Arkeologit ovat kuitenkin löytäneet todisteita aiemmasta muuttoliikkeestä. a Mitä nämä todisteet ovat? Työkalut, joita eivät tutkijoiden mukaan tehneet neandertalinihmiset. b Mistä näitä todisteita on löydetty? Arabian niemimaalta, Etelä-Arabiasta. c Miten mahdolliset varhaiset lähtijät pystyivät siirtymään uusille asuinalueille? Noin 130 000 vuotta sitten merenpinta laski yli sata metriä alemmaksi jääkauden seurauksena. Tällöin Afrikan sarven erotti Arabian niemimaasta vain kapea salmi. Laskuveden aikana se olisi ollut helppo ylittää. Myös Persianlahti oli kuivaa maata. d Mistä on löydetty todisteita varhaisista lähtijöistä? Arabian niemimaalta, Israelista, Kiinasta ja Intiasta on tehty löytöjä, joiden ikä viittaa varhaisiin lähtijöihin. e Miten heille todennäköisesti kävi? Ilmaston muuttuessa kylmemmäksi neandertalin ihmiset syrjäyttivät heidät. He joko kuolivat tai palasivat takaisin Afrikkaan. 3 Kokoa tekstin perusteella luettelo menetelmistä, joilla ihmisen evoluutiosta saadaan tietoja. kaivauksista löytyvät työkalut ja muut tarve-esineet ihmisen jäännökset eli fossiililöydöt ja niiden iänmääritys fossiililöytöjen piirteiden vertaaminen aiempiin löytöihin (esimerkiksi Kiinasta löytynyt leukaluu) perimän kartoittaminen eli dna:n tutkiminen ja vertaaminen nykyihmisen dna:han: molekyylikello Matkaan sukupuuton partaalta. Lajimme uhkasi kadota! Lue teksti ”Matkaan sukupuuton partaalta ” ja tarkastele samalla aukeamalla olevaa karttaa ja siihen liittyviä tekstejä. 4 a Missä on lajimme alkukoti? Itä-Afrikassa, Ison hautavajoaman ympäristössä. b Miten kauan sitten kantavanhempamme asuivat siellä? Vallitsevan käsityksen mukaan 60 000 vuotta sitten. c Missä muualla kantavanhempiemme alkukoti saattoi olla? Alkukoti saattoi olla myös Etelä-Afrikassa. d Mitä maapallon väestön perimän samankaltaisuus todistaa? Nykyiset ihmiset ovat vain pienen kantaväestön jälkeläisiä, joten maapallon väestön perimä on hyvin samankaltainen. e Miten olosuhteet muuttuivat Afrikassa 135 000 vuotta sitten? Itä-Afrikkaan iski massiivinen kuivuus, jonka seurauksena ravinto väheni. f Mitä olosuhteiden muutoksesta seurasi? Ihmiset alkoivat vaeltaa koilliseen ja etelään. Syntyi kaksi saareketta, joissa nykyihmiset sinnittelivät. g Kuinka paljon ihmisiä oli jäljellä 90 000 vuotta sitten? Vain parituhatta. h Mitä tarkoittaa pullonkaulavaihe ihmisen evoluutiossa? Nykyihmiset ovat näiden harvojen elossa säilyneiden jälkeläisiä, joten maapallon väestön perimä on hyvin samankaltainen. i Miten nykyihmisten levittäytymistä on voitu tutkia? Dna paljastaa kulkureitit. Erityisesti mutaatioita eli perimässä tapahtuvia muutoksia tutkimalla. j Mitä reittiä nykyihmisten kärkijoukko matkasi kohti uusia alueita? Kärkijoukko seurasi rantaviivaa eli Arabian niemimaalta kohti Intiaa ja sieltä kohti Indonesiaa. Osa kaartoi Indonesiasta pohjoiseen ja päätyi kohti Amerikkaa. Osa jatkoi Australiaan. k Mitä kahta reittiä nykyihminen saapui Eurooppaan? Eteläisempää reittiä nykyisen Turkin kautta (38 000 vuotta sitten) ja pohjoisempaa reittiä Kaspianmeren ja Mustanmeren pohjoispuolelta (30 000- 35 000 vuotta sitten). vas tau ks e t y l ä ko ulu n teh täv i i n Vastassa asuttu maailma Lue teksti ”Vastassa asuttu maailma.” 5 Luettele nykyihmistä edeltäneet sukulaisemme. Erectus Neandertal (ja heitä edeltänyt heidelberginihminen) Denisovanihminen Florensinihminen Milloin ja missä neandertalinihmiset elivät? Euroopassa, Lähi-Idässä ja Länsi-Aasiassa 300 000 – 28 000 vuotta sitten. 6 7 8 Mikä todistaa, että neandertalinihminen ja nykyihminen pariutuivat keskenään? Dna:n vertaaminen on osoittanut, että meissä on yksi-neljä prosenttia neandertalia. Esivanhempamme siis pariutuivat neandertalinihmisten kanssa ja saivat jälkeläisiä keskenään. Entä mikä todistaa, että nykyihminen on pariutunut denisovanihmisen kanssa? Papuan-Uuden-Guinean väestössä on neljä-kuusi prosenttia denisovalaista. Denisovanihmisistä on vielä vähän tietoa, koska heistä on todisteena vain Siperiasta löytyneet hammas ja sormiluu. l i säteh täv i ä Kantaisä viivyttää lähtöä 1 Vaikka maailman ihmiset näyttävät hyvin erilaisilta, olemme kuitenkin äärimmäisen samanlaisia. 2 Millä perusteella näin voi väittää? Dna:sta on yhteistä 99,9 prosenttia. Selvitä, mitä tarkoittavat a dna Solujen tumassa oleva perintöaines. Kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista. b nukleotidi Dna:n rakenneosa, joka koostuu emäsosasta (neljä erilaista), sokeriosasta ja fosforiosasta. Emäsosat muodostavat ikäänkuin kirjaimet, joiden järjestys määrää perimän. 3 c snip Dna:n yhden emäsosan (kirjaimen) muutos eli muutos perimässä (mutaatio). d mitokondrion dna Soluelin, joka on solun ”energialaitos”. Se sisältää omaa dna:ta. Se periytyy vain äidiltä munasolun mukana. Se siis periytyy sellaisenaan sukupolvelta toiselle. e molekyylikello Snipien kertymävauhdin perusteella voidaan laskea milloin mikin muutos on tapahtunut. Kuinka vanha on nykykäsityksen mukaan ihmiskunnan kantaäiti, Mitokondrio-Eeva? Mitokondrio-Eeva on elänyt 143 000 vuotta sitten. 4 Miksi kantaisän, Aadamin, perimän tutkiminen oli hankalampaa? Y-kromosomissa on enemmän nukleotideja kuin mitokondriossa. Siinä tapahtuvat mutaatiot (kirjoitusvirheet) ovat harvinaisia. Vasta tarkempien tutkimusmenetelmien kehittämisen jälkeen sitä saatiin tutkittua. 5 Miten on mahdollista, että kantaisämme olisi nykytietämyksen mukaan elänyt paljon myöhemmin kuin kantaäiti? Ajat kertovat siitä, milloin ihmiskunnan perimä on sulautunut yhteen. Eeva ja Aadam kuuluvat ihmisjoukkoon, josta alkanut linja johtaa meidän päiviimme saakka. Esivanhemmat löytyvät etelästä 1 Keitä ovat sanit? 2 3 Kalaharin autiomaassa asuvia metsästäjäkeräilijöitä. Millä perusteella heitä voidaan pitää kaikkien maailman ihmisten esivanhempina? He kantavat vanhinta yhteistä genomia eli perimää. Itä- Afrikan hautavajoaman aluetta pidetään nykyihmisen syntykotina, ja sieltä on löydetty vanhimmat nykyihmisen fossiilit. Miten on selitettävissä, että nykyisin eteläisessä Afrikassa elävät sanit ovat ihmiskunnan esivanhempia? Saneja eli esihistorillisena aikana koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Todennäköisesti sanit siirtyivät ”turvataskuun”, kun Keski-Afrikasta alkoi siirtyä väestöä itään ja etelään. tiede.fi 2/2
© Copyright 2024