Tiedotuslehti 3/2013 (pdf) - ProAgria Keski
Rehukirjanpitovaatimuksiin muutoksia Kolme uutta ruokinnanohjauspakettia WebWisu käyttöön ensi vuonna Kalasta oikein luvan kanssa ➽ ➽ ➽ ➽ 5 12 15 ProAgria 21 Tiedotuslehti asiakkaille ja sidosryhmille 2013 Keski-Pohjanmaa 4 www.keski-pohjanmaa.proagria.fi Ilpo Wennström: "Investointi nopeasti tuottamaan." Teemana Ruokinnan ohjaus s. 12–13 Pääkirjoitus MARRASKUU 2013 ajankohtaista Maatalousyrityksessä tarvitaan johtamistaitoja Toimintaympäristön nopea muutos ja yrityskoon kasvu tuovat kovia vaatimuksia maatilayritysten johtamiselle. Hintavaihtelut ja tukipolitiikan muutokset sekä kannattavuuden turvaaminen vaativat entistä tarkempaa tuotosten ja satojen sekä kustannusten seurantaa. Tuotannon ja talouden suunnittelun, tulosten analysoinnin ja johtopäätösten käytäntöön viennin merkitys kasvaa yhä suuremmaksi. Teknologiakehitys muuttaa viljelijöiden tiedon hankkimis- ja hyödyntämismenetelmiä. Talous- ja lohkotietopankit, paikkatietojärjestelmät sekä mobiili- ja nettipalvelut ovat tulleet osaksi maatilojen johtamisvälineistöä. Näiden hyödyntäminen vaatii kiinnostusta, intoa, taitoa ja entistä nopeampaa omaksumiskykyä. Urakointi, yhteiset työntekijät, yhteisnavetat ja muu lisääntyvä yhteistyö aiheuttavat sen, että töiden järjestely, siis yrityksen johtaminen, on entistä vaativampaa. Erilaiset viranomaismääräykset, jotka liittyvät investointi- ja tulotukiin, ympäristö- ja eläinsuojeluun, hygieniaan, työturvallisuuteen, kilpailuttamiseen, työvoiman palkkaamiseen jne., aiheuttavat yhä uutta osaamistarvetta. Tilakokonaisuuden johtaminen, tuotteiden laadun varmistaminen ja markkinointiosaaminen nousevat nykyistä tärkeämpään rooliin tilojen menestystekijöinä. ProAgria viljelijöiden omana neuvontajärjestönä pyrkii siihen, että tuotantoa jatkavat viljelijät omaksuvat yrittäjämäisen toimintatavan ja tiloilla on käytössä maatalouteen soveltuvat toiminnan johtamisjärjestelmät. Samalla pyrimme kehittämään tilojen jokapäiväisessä johtamisessa tarvittavia seuranta-, laskentaja suunnittelumenetelmiä nykyistä käyttökelpoisemmiksi. Paras tulos saadaan tiiviissä kumppanuudessa viljelijän ja neuvontajärjestön kesken. Kuva: Kirsi Halonen Reisjärven Kangaskylän Maaseutuseura juhlisti sadatta toimintavuottaan satavuotisiltamien merkeissä. Juhlassa maaseutuseura muisti pitkäaikaisia luottamushenkilöitään: Kauko Puurulaa (oik.), joka on toiminut seuran puheenjohtajana ja sihteerinä yhteensä 18 vuotta, Tapio Kokkoniemeä, jonka yhtäjaksoinen sihteeripesti kesti 22 vuotta sekä Jyrki Halosta, jolla on yhtäjaksoista puheenjohtajuutta takana yhteensä 14 vuotta. Naisten puolelta muistettiin pitkäaikaista puheenjohtaja Anna-Liisa Pesolaa ja yhtä pitkäaikaista sihteeriä Marja-Leena Puurulaa. Heillä luottamustehtävässä on vierähtänyt lähes kymmenen vuotta. Lisäksi muistettiin Sinikka Puurulaa (vas.), joka on toiminut maa- ja kotitalousnaisten sihteerinä yhtäjaksoisesti 11 vuotta. Ritva-Liisa Nisula Puheenjohtaja ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n ja Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten Maatalous ja ruokamarkkinat muutosten pyörteissä Oma viljelijän urani on kestänyt kohta kaksikymmentä vuotta ja tuona aikana maatalous ja elintarviketuotanto ovat kokeneet melkoisen muutoksen. Viljelijälle muutos on näkynyt mm. tilakoon kasvuna ja erilaisten viranomaisvaatimusten ja valvonnan lisääntymisenä. Nykyään maatalouden investointien koko on usein miljoonaluokkaa ja samalla vaatimukset viljelijöiden yrittäjäominaisuuksien ja liiketoiminnan osaamisen suhteen ovat lisääntyneet valtavasti. Muutokset jatkuvat edelleen vähintään yhtä nopeaa tahtia. Internetkauppa on tähän saakka koskenut Suomen ruokamarkkinoita melko vähän, mutta maailmalla ruoan nettikauppa kasvaa voimakkaasti. Vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluvun ennustetaan kasvavan 9,6 miljardiin nykyisestä seitsemästä miljardista, mikä luo kovia vaatimuksia ruoantuotannon tehostamiselle ja ruokahävikin pienentämiselle. Samaan aikaan pinnalla olevia aiheita ovat ruoan turvallisuus, alkuperän tunteminen ja ruoantuotannon kestävyys ja ympäristövaikutukset. Näiden tavoitteiden sovittaminen yhteen tulee olemaan haastava tehtävä. Viljelijänä sopeutuminen muutokseen ja yhä uusiin vaatimuksiin tuntuu usein kohtuuttomalta, kuitenkin muu- 2 ProAgria Keski-Pohjanmaa tokset ovat myös mahdollisuuksia suomalaiselle ruoantuotannolle. Meillä ruoan turvallisuus on huippuluokkaa, ruoan alkuperä voidaan jäljittää ja ruoantuotannon kestävyys ja ympäristön huomioonottaminen ovat korkealla tasolla. Puhdas ja runsas vesivaranto on myös suomalaisen ruoantuotannon valtteja ja sen merkitys korostuu entistä enemmän, kun maailman väkiluku jatkaa kasvuaan. Tähän saakka maailmankaupan vapautuminen on verottanut suomalaisen tuotannon omavaraisuutta, kun halpoja tuontituotteita on vyörynyt Suomen markkinoille. Kestävän ruoantuotannon kannalta suomalaisten kuluttamat elintarvikkeet tulee kuitenkin jatkossa pääsääntöisesti pystyä tuottamaan kotimaassa, jossa on erinomaiset edellytykset puhtaiden ja turvallisten raaka-aineiden tuottamiselle. VUOSIKOKOUS ti 26.11.2013 klo 10.30 Yritystalo Evald, alakerran kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo 10. Vuosikokous klo 10.30. Kokouksessa käsittelyssä sääntömuutos sekä sääntömääräiset vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kokousesitelmässä maaseutupolitiikan professori, VTT, dosentti Hilkka Vihinen MTT:n Taloustutkimuksesta kertoo tulevan ohjelmakauden maatalous- ja maaseutupoliittisista linjauksista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen. TERVETULOA! Hallitus Syksyn maatalousmessuja ja näyttelyjä maailmalla Vesa Kaunisto [email protected] 8.-11.11. 12.-16.11. 20.11. 22.-24.11. 26.-29.11. 26.-29.11. 27.-30.11. 3.-8.12. 4.-7.12. Algeria FoodExpo, Alger, Algeria Agritechnica 2013, Hannover, Saksa AgriScot 2013, Edinburgh, Iso-Britannia Suisse Tier, Luzern, Sveitsi Landbouw Vakbeurs Assen, Assen, Hollanti Yugagro, Krasnodar, Venäjä Austro Agra Tulln, Tulln, Itävalta Agribex, Bryssel, Belgia Growtech Eurasia 2013, Antalya, Turkki meidät tavoitat Tapahtumakalenteri ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Avoimet ovet ProAgrian Kaustisen toimistolla, pe 15.11.2013, klo 10-15, Kappelin ent. grillin tilat, Kaustinen Puhelin 020 747 3250. Puhelun hinta kiinteästä verkosta soitettaessa 8,28 snt /puh. + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. [email protected] • http://keski-pohjanmaa.proagria.fi Toimisto avoinna 9.00-15.00 ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n ja Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten vuosikokous, ti 26.11. klo 10, yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Hallinto Tilhi. Benjam Pöntinen Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen järjestöväen 80-vuotisjuhla, la 16.11. klo 13.30, yliopiston juhlasali, Tampere Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Avoimet ovet ProAgrian Kaustisen toimistolla pe 15.11.2013, klo 10-15, Kappelintie 28, Kaustinen Esittelyssä ProAgrian uudet Tilipalvelupaketit: Mini-, Perus- ja Laaja sekä WebWakka-ohjelma 040 5849 550 0400 126 335 040 8610 641 0400 137 169 040 1846 502 040 5234 113 040 5443 460 Maaseutuneuvonta EMM-mittaripalvelu Jonna-Minna Lassila Kirsi Leppikorpi Salme Asiala Armi Hotakainen Energianeuvonta Jari Tikkanen Kannattavuuskirjanpito Taina Kulla Kasvinsuojeluruiskujen testaus Jouni Huhtala ja Jarmo Karhula Kasvinsuojelukoulutukset, kasvinviljelyneuvonta, myös peruna ja muut erikoiskasvit Sirkku Koskela Kotieläinneuvonta, myös luomu Anna-Riitta Leinonen Koneneuvonta Jouni Huhtala Laatuneuvonta Liisa Koskela Lammastilojen neuvonta Elina Vainio Luonnonmukainen tuotanto, EU-tukineuvonta Jari Tikkanen Seija Roimela Nurmituotanto Minna Martikainen Maatilojen kehityskeskustelut Sari Hihnala Liisa Koskela Maatilojen talousneuvonta Heikki Ojala Ville Karhula Juha Nivala Jouni Huhtala Maidon mittalaitteiden testaus ja robottitilojen näytteenottopalvelu Kirsi Leppikorpi Puutarhatuotanto Kirsi Voho Seosrehuruokinta Sinikka Kreus Sikatilojen neuvonta Johanna Sippola Viljakaupan tarkkailu Jouni Huhtala Viljelijöiden työterveyshuolto Sari Harju Jouni Huhtala Liisa Koskela Taina Kulla Yritys- ja talousneuvonta Erkki Laide Ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat Sirkku Koskela Jari Tikkanen 0400 644 261 0400 367 656 040 5234 124 040 523 4116 0400 162 147 0400 723 288 040 5123 703 044 5212 210 0400 137 124 0400 168 647 040 5123 703 050 5120 615 040 1990 143 0400 162 147 040 847 9740 040 7433 290 0400 974 165 050 5120 615 040 5342 166 040 523 4117 040 8610 641 040 5123 703 0400 367 656 0400 387 406 044 5263 059 0400 264 448 040 5123 703 040 5234 114 040 5123 703 050 5120 615 0400 723 288 0400 137 169 0400 137 124 0400 162 147 Kalatalouskeskus Kalatalousneuvonta Eero Hakala 0400 162 445 Maa- ja kotitalousnaiset [email protected] Toiminnanjohtaja Johanna Hylkilä Kotitalousneuvonta ja -koulutus, hygieniatestaukset ja Malo-luokitukset, järjestötyö Seija Varila 040 1964 434 0400 137 899 Rakennussuunnittelu Rakennussuunnittelija Elina Tiinanen 040 560 9038 Tilitoimistopalvelut Mukana • tilipalveluista Helena Hohenthal ja Mika Jouppila • tili- ja johtamispalveluista Juha Hämäläinen ja Liisa Koskela • Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset kahvittavat Avajaistarjouksena uusille tilipalveluasiakkaille kirjanpidon avaus sekä tulosanalyysi maksutta. Perus- ja Plus-paketin valitseville uusille asiakkaille 100 € alennus ensimmäisen vuoden maksusta. Kahvitarjoilu Johtaja Ritva-Liisa Nisula Kehityspäällikkö Juha Hämäläinen Pohjoisen alueen palvelupäällikkö Juha Nivala Eteläisen alueen palvelupäällikkö Erkki Laide Talouspäällikkö Irene Raivio Taloussihteeri Ritva Karri (laskutus, viestintä, järjestö) Taloussihteeri Saila Sulonen (laskutus, ostoreskontra) Tervetuloa! Polson Lammas maistattaa ja myy lammastuotteita Toimihenkilöuutisia Jussi Vilppola maitoasiantuntijaksi Nimeni on Jussi Vilppola. Olen kotoisin Reisjärveltä maanviljelijäperheestä ja olen pienestä asti ollut mukana maatilan erilaisissa töissä. Olen lukenut maatalousalaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ilmajoen yksikössä ja valmistun ensi toukokuussa AMKagrologiksi. Olen opinnoissani suuntautunut maaseutuyrityksen johtamiseen ja tuotannon suunnitteluun. Minulta löytyy kokemusta maitotilan pyörittämisestä lomittamisen, Reisjärven kotitilan sekä opintoihini liittyvien harjoittelujaksojen myötä. Syksyllä 2012 kotitilalleni valmistui uusi robottipihatto, jonka töissä olen ollut mukana navetan rakentamisesta alkaen. Tulen toimimaan ProAgria Keski-Pohjanmaan maitoasiantuntijana Sanna Rajalan toimivapaan ajan. Sievin tilitoimisto Maija-Leena Eerikkilä Kaustisen tilitoimisto Helena Hohenthal Mika Jouppila Reisjärven tilipalvelut Minna Martikainen 040 5216 416 040 847 9908 044 5234 430 040 7433 290 Maitotila- ja kotieläinasiantuntijat Asiala Salme, Toholampi, Ullava Harju Sari, Halsua, Perho, Veteli Hihnala Sari, Kannus, Kälviä, Kalajoki, Lohtaja, Sievi Hotakainen Armi, Lestijärvi, Toholampi, Ullava Karhula Jarmo, Kälviä, Lohtaja Kaskela Sirpa, Kaustinen, Kälviä Keto Helena, Kaustinen, Veteli Korpela Tuija, Himanka, Kalajoki, Reisjärvi, Toholampi Kreus Sinikka, Kalajoki, Kannus, Lohtaja, Sievi, Toholampi Kulla Taina, Himanka, Kannus, Kälviä, Lohtaja Kärjä Leena, Kalajoki, Sievi Polso Pekka, Perho, Veteli Vilppola Jussi, Halsua, Lestijärvi, Reisjärvi Yli-Jylhä Aulikki, Kalajoki, Sievi 040 5234 124 040 5234 114 0400 974 165 040 5234 116 044 5212 210 0500 862 695 040 5234 115 040 8492 870 044 5263 059 0400 723 288 040 3533 295 040 5234 112 040 1439 991 050 5968 502 ProAgria Keski-Pohjanmaa Tiedotuslehti asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 29. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja ProAgria Keski-Pohjanmaa r.y. Päätoimittaja Vesa Kaunisto, toimituspäällikkö Ritva-Liisa Nisula Levikki 6 000 kpl Kala-, Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa Taitto: Elina Korpiaho. Paino: Botnia Print, 2013 Mediakortti www.proagria.fi/kp Tilaushinta 20 euroa ISSN 1795-7516 Ilmoitusmyynti: Mainosseppo/Seppo Laitila, p. 0400 954 747, [email protected] Kannen kuva: Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 3 järjestö Toholammille Vaasan läänin ensimmäinen maamiesseura Vuonna 1863 perustetun Vaasan läänin maanviljelysseuran toimialue ylsi Keski-Pohjanmaalta Keski-Suomeen, ja laajan alueen palveleminen oli ajan liikennevälineet huomioon ottaen hankalaa. Jo varhaisessa vaiheessa järjestössä keskusteltiinkin paikallisosastojen perustamisesta. Asia eteni hitaasti. 1880-luvulla maanviljelysseura alkoi tukea isäntäyhdistyksiä, mutta ne eivät olleet paikallisosastoja. Kyse oli isäntien ammattijärjestöistä, joissa valmisteltiin kunnallisia asioita ja pyrittiin yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen palvelusväen ja tilattomien asemaa parantamalla. Etelä-Pohjanmaan isäntäyhdistyksillä oli oma kattojärjestönsäkin. Jo 1803 perustettu Ilmajoen maamiesseura ei ollut nimestään huolimatta lääninseuran paikallisosasto. Se toimi itsenäisesti usean nykykun- nan alueella ja vastasi maanviljelysseuraa. Vuosisadan lopulla sortokaudet ja maanviljelysseuran sisäiset kiistat herättelivät viljelijöitä. Lapuan kesäkokouksessa 1898 ajatus paikallisista ”maanviljelysyhdistyksistä” sai kannatusta, ja sellainen perustettiin seuraavana loppiaisena Toholammilla. Vuoden 1899 aikana perustettiin myös Isonkyrön–Ylistaron, Jalasjärven, Laihian, Mustasaaren, Lapuan ja Seinäjoen paikallisyhdistykset. Erään tiedon mukaan läänin ensimmäinen maamiesseu- Teksti perustuu teokseen Askeleen edellä 150 vuotta, joka ilmestyy Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys- seuran säätiön kustantamana marras- kuussa 2013. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolla Seinäjoella on avoinna samanniminen näyttely 6.11.13–2.3.14. Vaasan läänin maanviljelysseuran alkuperäinen toiminta-alue oli erittäin laaja. Kuva: Vaasan läänin maanviljelysseuran 50-vuotiskertomus. ra olisi perustettu Vetelissä jo 1897, mutta kyseessä oli isäntäyhdistys. Vetelin maamiesseura perustettiin huhtikuussa 1900. Paikallisjärjestöjä syntyi niin vilkkaasti, että tavoite maamiesseurasta toimialueen joka pitäjään oli toteutunut jo 1906, joskin muutamilla kunnilla oli yhteinen yhdistys. Ensimmäinen kyläseura syntyi sekin Toholammille, Ylikylään, vuoden 1905 lopulla. Tämän jälkeen kyläyhdistyksiä alkoi syntyä tasaista tahtia, ja vähitellen vanhat isäntäyhdistykset sulautuivat maamiesseuroihin. Maamiesseurojen toiminta noudatteli pääseuran tapoja pienemmässä mittakaavassa. Jo perustamisvuonnaan 1899 Toholammin maamiesseura järjesti seitsemän yleistä ja kolme johtokunnan kokousta sekä hankki maataloustyökaluja, ProAgrian valtakunnallinen jäsenuudistus uudistaa myös jäsenmaksut ProAgrian valtakunnallisen jäsenuudistuksen myötä yhtenäistyvät myös ProAgrian jäsenistön jäsenmaksut. Osalle jäseniä valtakunnallisesti suositeltu jäsenmaksu nostaa jäsenmaksua, osalle se merkitsee laskua jäsenmaksussa. Valtakunnallisen suosituksen mukaan yhdistysten jäsenmaksu koostuisi viiden euron perusmaksusta sekä jäsenyhdistyksen itse määrittämästä maksusta. Perusmaksu muodostaa yhdistyksen jäsenmaksun ProAgria keskukselle, jolla keskus rahoittaa jäsenpalvelunsa ja myös jäsenrekisterin ylläpidon. Yhdistys saa rekisteriohjelmiston käyttöoikeuden se- 4 ProAgria Keski-Pohjanmaa kä keskuksittain vaihtelevat jäsenedut. Jäsen saa jäsenkortin, jota vastaan hän saa valtakunnalliset ja keskuskohtaiset jäsenetuudet. Valtakunnalliset jäsenmaksusuositukset Suoraan keskukseen kuuluvien yrittäjäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 80 euroa. Samalla jäsenmaksulla voi yrityksestä kuulua kaksi henkilöä. Lisäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa. Ei-yrittäjän halutessa suorajäseneksi jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa. Tällaisia jäseniä on erityisesti maa- ja kotitalousnaisten jäsenenä. Kaikki ProAgrian jäsenet voivat valita myös liittymisen maa- ja kotitalousnaisten jäseneksi ilman erillistä jäsenmaksua. Keskuksissa MKN-jäsenyyden valinneiden jäsenmaksuista osa kohdistetaan maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoittamiseen. Uuden jäsenrekisteriohjelmiston ominaisuuksiin kuuluu myös jäsenmaksulaskutuksen tekeminen. Jatkossa jäsenmaksut onkin tarkoitus kerätä valtakunnallisesti. ProAgria Keski-Pohjanmaan jäsenmaksuista päätetään ProAgrian sekä Maa- ja kotitalousnaisten vuosikokouksessa ti 26.11. klo 10 Kokkolassa. siemeniä ja lannoitteita. Maamiesseurojen kautta syntyi kuntiin pankkeja ja muita laitoksia, ja tärkeällä sijalla olivat myös näyttelyt ja kilpailut. Toholammin maamiesseura siirtyi muiden keskipohjalaisten paikallisyhdistysten tavoin vuonna 1909 itsenäistyneeseen KeskiPohjanmaan maanviljelysseuraan. Kaisa Viitala FM, historiantutkija Paikallisyhdistysten syyskokoukset ja ensi vuoden toiminta Niiden paikallisyhdistysten, joiden säännöissä on kaksi yleistä kokousta, tulee pitää syyskokouksensa joulukuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään yhdistysten toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos yhdistys on siirtynyt yhden vuosikokouksen malliin, käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosikokouksessa sääntöjen määräämänä aikana. Muistattehan kuitenkin tarkastaa omaa yhdistystänne koskevat kokousasiat säännöistänne. Toimintasuunnitelmat vuodeksi 2014 Huomioikaa toimintasuunnitelmassanne maa- ja kotitalousnaisten kampanjat, tempaukset ja teemapäivät, ruokakurssit ja erilaiset retket. Kun syyskokous on pidetty ja toimintasuunnitelma hyväksytty, kopio siitä lähetetään Keski-Pohjanmaan ProAgrialle. Sihteerit voivat pyytää syyskokousten asialistat ja toimintasuunnitelmapohjat järjestövastaava Ritva Karrilta, puh. 040 5234 113 tai [email protected]. kotieläin ➽ Rehuvarastot merkittävä rehukirjanpitoon ➽ Rehukirjanpitovaatimukset koskevat sekä ostettuja että myytyjä rehueriä Kuva: Ritva-Liisa Nisula Rehuvarastot merkitään paikan osoittavalla varastomerkillä, jota käytetään eläinten pitopaikan kaikissa rehuvarastoissa, myös tilan omien rehujen varastoissa. Rehukirjanpitovaatimuksiin on tullut muutoksia Maatilojen merkittävä jatkossa rehuvarastojen tunnisteet rehukirjanpitoon Tilalla tuotetusta, tilalle ostetusta tai vastikkeetta saadusta rehusta täytyy jatkossa kirjata rehukirjanpitoon rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on tilalla ja metsätalousministeriön rehualan toiminnanharjoittamista koskevassa asetuksessa. Siinä on myös muita maatilojen rehukirjanpitovaatimuksia, jotka pysyvät ennallaan. toimitettu. Tunnisteen muoto on vapaa, kunhan rehujen säilytyspaikat ovat yksilöitävissä ja erotettavissa toisistaan. Rehuvarastot voi merkitä numeroilla, esimerkiksi siilot 1-5, ja kirjata nämä numerot rehukirjanpitoon. Mikäli rehuvarasto on erotettavissa sijaintinsa puolesta muista rehuvarastoista, numerointia tai muuta merkintää ei tarvita ja rehuvaraston paikan voi merkitä rehukirjanpitoon rehuvaraston tunnisteeksi. Esimerkiksi lohkon nimeä voi käyttää säilörehupaalien varaston tunnisteena, jos paalit varastoidaan kyseisellä lohkolla. Rehuvarastojen merkinnän ja tunnisteiden käyttämisen tarkoituksena on parantaa rehujen jäljitettävyyttä, esimerkiksi rehun takaisinvetotilanteessa. Vaatimus rehuvaraston tunnisteen merkitsemisestä rehukirjanpitoon on uudessa maa- Rehukirjapito säilytettävä 5 vuotta Rehutiedot voi kirjata esimerkiksi rehukirjanpitolomakkeeseen. Kirjanpitovaatimus voidaan täyttää myös säilyttämällä osto- tai myyntikuitit ja -tositteet ja/tai lohkokohtainen kirjanpito, jos niistä käy selville kirjanpidossa vaadittavat asiat. Rehuista otettujen analyysitulosten kirjanpitovaatimukseksi riittää niistä saatujen analyysitodistusten säilyttäminen. Rehukirjanpitoa tulee säilyttää viisi vuotta rehun hankinta- tai luovutusvuoden jälkeen. Rehuvarastojen merkinnän tarkoituksena on varmistaa rehutoimituksen kohdistaminen haluttuun varastoon rehutilauksen mukaisesti sekä ohjata rehun käyttämistä halutusta varastosta eläinten ruokintaan. Rehu- kirjanpidossa eläinten pitopaikkaan toimitettujen rehuerien varastopaikka voidaan jäljittää yksilöintitunnuksen perusteella. Varastomerkinnät ja opastemerkinnät Rehuvarastot merkitään rehuvaraston täsmällisen paikan osoittavalla varastomerkillä ja tarvittaessa varastoalueen sijainnista ilmoittavalla opastemerkillä. Opastemerkin tarkoitus on ohjata rehutoimituksen suorittajaa varastoalueelle, jolla varastopaikat sijaitsevat. Varastomerkkiä käytetään eläinten pitopaikan kaikissa rehuvarastoissa, mukaan lukien tilan omien rehujen varastot. ryhmä, jolle rehu on syötetty. Lisäksi rehukirjanpitoon kirjataan rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu. Tilalta myydystä tai luovutetusta rehusta kirjataan rehun ostajan tai vastaanottajan nimi ja osoite, tuotteen nimi tai luonne (esimerkiksi kuivaheinä), toimituspäivä ja määrä. Tilalla itse tuotetuista rehuista kirjataan kullekin eläinryhmälle syötetyn rehun nimi tai luonne sekä rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu, rehun käytön lopettamisaika mikäli käyttöön liittyy varoaika ja rehuista otettujen näytteiden tulokset sekä kasvinsuojeluaineiden käyttö. Rehukirjanpitovaatimukset Tilalle ostetusta tai vastikkeetta saadusta rehusta kirjataan rehun myyjän tai toimittajan nimi ja osoite, tuotteen nimi tai luonne (esimerkiksi rypsirouhe), toimituspäivä, määrä ja eläin- Sari Hihnala [email protected] ProAgria Keski-Pohjanmaa 5 kotieläin ➽ Tilaneuvonta varmistaa EU-tukiin liittyvien asioiden kunnossaolon ➽ Tilaneuvontaa kahteen neuvontaosioon vuodessa Kuva: Ritva-Liisa Nisula Jos rehuvarasto on erotettavissa sijaintinsa puolesta muista rehuvarastoista, voi esimerkiksi peltolohkon nimeä käyttää säilörehupaalien varaston tunnisteena. Tilaneuvonnan Rehut-osio mainio tapa hoitaa rehukirjanpito Tilaneuvonta on EU-tukiin liittyvää opastavaa nä puutteita tai korjaustarpeita. neuvontaa. Sen avulla varmistetaan, että tilan Tilakäynnin aikana voidaan esimerkiksi selvittää ja varmistaa, että • suojakaistojen kunto ja leveydet ovat vaatimusten mukaiset • luonnonhoitopellot on suunniteltu ja hoidettu sääntöjen mukaan • tilan lannankäyttö täyttää määräykset • eläinten tunnistus ja rekisteröinti ovat ajan tasalla • rehukirjanpito on asianmukaista • eläinten hyvinvointiin ja hyvinvointitukeen liittyvät asiat ovat kunnossa. asiat ovat täydentävien ehtojen osalta kunnossa ja että tila saa tukensa täysimääräisinä. Neuvontaosioita on seitsemän: 1.Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus (esim. viljellyn pellon hoito, pientareet, luonnonhoitopellot) 2.Ympäristösäädökset (esim. nitraattiasetus, karjanlannan levitys, pohjavesialueet) 3.Eläinten tunnistus ja rekisteröinti (kirjanpitovaatimukset) 4.Kasvinsuojeluaineet (esim. kasvinsuojelusuunnitelma, vesistö- ja peräkkäisen käytön rajoitukset) 5.Elintarvikkeet (alkutuotannon omavalvontakuvaus, hygienia) 6.Rehut (esim. hygienia ja laatu) 7.Eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen Neuvontakäynnillä käymme aihekohtaisesti läpi sen, mihin tila on sitoutunut, lainsäädännölliset ehdot, niiden perusteet ja toteuttamisen tilalla. Jos tässä yhteydessä havaitaan puutteita, tila saa ohjeita tai suosituksia kuinka asiat saadaan tukiehtojen edellyttämään kuntoon. Palvelun runkona käytetään neuvontaosion havaintolistaa. Havaintolistaan on kerätty kaikki täydentäviin ehtoihin liittyvät noudatettavat kohdat. Tilan kanssa käsitellään kukin kohta erikseen ja merkitään, onko se kunnossa vai löytyykö sii- 6 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kaksi ensimmäistä osiota on suositeltavaa tehdä kesällä kasvukauden aikana. Silloin voimme käydä pallolla katsomassa esimerkiksi pientareiden leveyksiä ja arvioida peltojen kasvukuntoa. Muita osioita voimme tehdä ympäri vuoden. Aiheesta riippuen käymme katsomassa esimerkiksi rehun varastointiti- lat, maitohuoneen tai eläintilat. Tilaneuvonta antaa mahdollisuuden korjata huomatut puutteet etukäteen. Jos EU-tarkastuksen yhteydessä tulee vastaavia puutteita esiin, ollaan jo myöhässä. Niinpä kenenkään ei kannata menettää yöuniaan tarkastusten vuoksi epätietoisena siitä, täyttyvätkö tukiehdot omalla tilalla. Tilanteen voi selvittää etukäteen ja tarvittaessa hoitaa asiat kuntoon! Jokainen tila voi hakea tilaneuvontatukea kunnan maataloussihteeriltä kahteen tilaneuvontaosioon kalenterivuoden aikana. Tämä asia ei ole hinnasta kiinni Sari Hihnala [email protected] • Mikä on peltojesi kunto ja tila? Mitä pellon rakenteellisille ongelmille voidaan tehdä? • Askarruttaako kasvinsuojelu? Kasvinsuojeluaineiden oikea ja suunnitelmallinen käyttö on sekä tuotteiden, ihmisten että ympäristön etu. • Tunnetko elintarvikkeiden tuottamiseen liittyvät riskit? Laaditaan yhdessä omavalvontakuvaus, joka varmistaa turvallisen ja laadukkaan tuotannon. • Mitä nitraattiasetus ja direktiivit merkitsevät omalla tilallasi? Tilaneuvonta tuo helpotusta myös ympäristösäädösten tulkintaan. kotieläin Kuva: Ari Nopanen Luomusiat ulkoilevat ja liikkuvat paljon, mikä lisää jonkin verran rehunkulutusta, mutta pitää myös siat terveinä ja hyvinvoivina. Sikatilojen näkymät sadonkorjuukauden jälkeen Tänä syksynä voi siantuottaja katsoa hieman luottavaisemmin tulevaisuuteen. Viljan laatu ja satotasot ovat hyviä koko maassa ja viljan hinnan lasku viime keväästä ja aiemmista vuosista on tuonut myös rehujen hintoihin hienoista laskua. Syksyn sadonkorjuu on sujunut sikatiloilla hyvin ja oman viljan tuotantokustannuksia on saatu alenemaan etenkin kuivauskustannusten laskun johdosta. Viljan merkitys sikojen rehussa Sian rehussa vilja muodostaa n. 80 prosenttia seoksesta, mutta vain osa valkuaisesta, kivennäisistä ja vitamiineista tulee viljasta. Viljan koostumusta täydennetään joko valkuaisrehuilla sekä kivennäisillä ja vitamiineilla, premixillä tai tiivisteellä. Mitä alhaisempi viljan valkuaispitoisuus on, sitä enemmän joudutaan käyttämään tiivistettä tai valkuaisrehuja ja rehuseoksen hinta nousee. Lisäksi kaikkein alhaisimmilla viljan valkuaispitoisuuksilla (alle 10.5 %) ei seokseen saada millään täydennysrehulla tarpeeksi valkuaista. Viljan valkuaispitoisuuden laskiessa 13 %:sta 10.5 %:iin rehuseoksen hinta nousee 5 € tuhatta rehukiloa kohti. Tiivisteen (ja viljan) hinnan ollessa korkeammalla valkuaispitoisuuden vaikutus hintaan on suurempi (esim. keväällä 2013 ero oli 10 € tuhatta rehukiloa kohti). Myös viljan satotasolla on vaikutusta. Tuhannen lihasian sikalassa satotason putoaminen 4500 kg/ha tasolta 3500 kg/ha tasoon aiheuttaa helposti ylimääräisen 40 000 € laskun lisäviljan ostoina. Siksi sikojen ruokintaan tulisi valita valkuaispitoisia viljalajikkeita ja varmistaa riittävä sato ja valkuaisen saanti sikalaan jo viljelysuunnitelmaa tehdessä. Tarkentamalla ruokintasuunnitelmaa ja suunnittelemalla rehuseoksen raaka-ainesisältöä, sikojen ruokintamuotoa ja pellon käyttöä yhdessä sikojen ruokinnan ja kasvinviljelyn asiantuntijan kanssa, voidaan pelloilla todella tuottaa sitä mitä sikalassa tarvitaan. Viljan hintojen laskun vaikutus rehujen hintoihin Kesäkuussa 2013 lihasian rehukustannus oli ruokintamuodosta riippuen 62-72 € lihasikaa kohden ja emakon ja porsaiden noin 740 € vuodessa emakkoa kohden. Nyt lokakuussa keskimääräisten sikojen rehuseosten hintojen mukaan laskettuna li- hasian rehukustannus on ruokintamuodosta riippuen 53-66 € sikaa kohti. Tiineiden emakoiden rehukustannus vaihtelee 230-275 €/emakko vuodessa. Imettävän emakon ja porsaiden rehukustannus on keskimäärin 214-253 € vuodessa. Porsaan välikasvatuksen rehut maksavat yhteensä 9-11 €/porsas ja jos emakon ja porsaiden (tuotos 24 porsasta/vuosi) rehukustannus lasketaan yhteen vuodessa (sisältäen välikasvatuksen), rehukustannus on 726 €/emakko/vuosi. Eli rehukustannuksessa on tultu noin 20 euroa per emakko alaspäin. Taloudellinen tulos on parantunut hieman Sikatilat ovat olleet taloudellisessa ahdingossa jo usean vuoden ajan. Haasteet maksuvalmiudessa ja kannattavuudessa ovat johtuneet korkeista viljan sekä teollisten rehujen hinnoista ja alhaisesta lihan sekä porsaan tuottajahinnasta suhteessa tuotantokustannuksiin. Ostoviljan hinnan laskun sekä vähäisen teollisten rehujen hinnan laskun seurauksena sikatilojen näkymät näyttävät nyt paremmilta kuin hetkeen. Lihateollisuus on laskenut syksyn aikana niin porsaan kuin lihan hintaa. Hinta- suhde ei kuitenkaan saa tästä enää huonontua, sillä muutoin ollaan samassa taloudellisessa tilanteessa kuin aiemminkin. Keskimääräisellä tehokkuudella ja yksikkökoolla toimivan lihasikalan kate on parantunut esimerkiksi tämän vuoden kevättalven tilanteesta noin 5 eurolla lihasikaa kohden. Kun huomioidaan työ- ja pääomakustannukset, on lopullinen tulos lihasikaa kohden noin 0 euroa. Eli tuotoilla katetaan tuotantokustannukset. Tarkastelussa ei ole huomioitu mahdollista viitemäärätukea, jota ei enää uudempiin investoituihin lihasikapaikkoihin ole mahdollista saada. Rehun ja porsaan hinnan laskun seurauksena lihasian tuotantokustannus on alentunut noin 20 snt/kg. Nykyisellä hintasuhteella on mahdollisuus tehdä hyvä taloudellinen tulos. Se edellyttää tuotannon tehokkuutta. Sikojen päiväkasvun on oltava 950 g/kg tasolla. Se mahdollistaa hyvän kiertonopeuden ja parantaa rehuhyötysuhdetta. Porsastuotannossa rehujen hintojen lasku tuo hieman parannusta taloudelliseen tilanteeseen. Porsaan tuotantokustannus on alentunut noin 1,5 euroa porsasta kohden. Porsaan hinta on kuitenkin laskenut ja tuotantokustannus on pääsääntöisesti suurempi kuin porsaasta saatava hinta. Ilman tukia toimittaessa keskimääräisellä tehokkuuden tasolla porsastuotanto on edelleen haasteellista. Porsastuotannossa hyvä tehokkuuden taso varmistaa taloudellisen menestymisen. Kun vieroitettujen porsaiden määrässä päästään yli 26 porsaan tason, saadaan tuotantokustannukset katettua ja voittoa alkaa kertyä. Ari Nopanen ProAgria Liha Osaamiskeskus Lisätietoja sikojen ruokinnasta: Sini Perttilä ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 040 167 9270 [email protected] Lisätietoa sikatilojen taloudesta: Ari Nopanen ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400 432582 [email protected] ProAgria Keski-Pohjanmaa 7 kotieläin ➽ Päivi Tyynelä tyytyväinen näytteenottopalveluun ➽ Maitonäytteenotto joka kuukausi auttaa utareterveyden seurannassa Kuva: Jonna-Minna Lassila Tyynelän tilalla näytteenottopalvelu helpottaa mittalypsyä Veteliläiset Päivi ja Jouko Tyynelä ovat lokakuusta 2010 alkaen käyttäneet elektronisia maitomittareita ja ProAgrian koelypsyapua. Tila oli ensin mukana pilotissa, jossa mittareita testattiin erilaisissa navetoissa Suomen oloihin. Tyynelöillä on noin 50 lehmän parsinavetta, jossa lypsetään kahden puolen. Tilalla on Sac:n Unico 1 -lypsimiä seitsemän kappaletta, joista kolme on tuplakonetta ja yksi yksittäinen lypsin. Elektroniset maitomittarit asennetaan lypsinten taakse, jolloin mittareiden näyttö on ruokintapöydälle päin. Näin mittarit pysy- vät varmasti suorana ja mittaavat tarkasti. Jouko ja Päivi Tyynelän mielestä mekaaniset maitomittarit olivat työläät ja epäkäytännölliset. – Kun mittarit laitettiin pesuun, niihin piti vaihtaa letkut. Näytteet otettiin illalla, jolloin lapset pystyivät olemaan apuna näytteidenotossa, maitomäärien kirjaamisessa ja tarrojen liimaamisessa. Mekaaniset maitomittarit piti itse siirtää seuraavalle tilalle, nyt sitä ei enää tarvitse tehdä, koska ProAgrian asiantuntija tuo elektroniset mittarit tullessaan ja vie ne mennessään, kertoo Jouko Tyy- 8 ProAgria Keski-Pohjanmaa nelä. Päivi Tyynelä laskeskelee, että mekaanisten mittareiden siirrosta autoon kertyi kilometrejä pisimmillään noin 350 vuoden aikana. Helpottaa mittalypsyä Jouko Tyynelä on tyytyväinen siihen, ettei heidän tarvitse asentaa eikä purkaa mittareita. Tekninen asiantuntija tulee ja asentaa ne palveluun kuuluvana. – Navetassa työaika ei ole pidentynyt, vaikka olisi punnitus, sanoo emäntä. Tilalla tuntemukset ovat säilyneet positiivisina, vaikka palvelun hinta hieman mietityttikin. – Totta kai palvelut maksavat, ja tästä palvelusta olemme valmiita maksamaan, toteaa Jouko Tyynelä. Päivi yhtyy miehensä mielipiteeseen: ”On helpotus, kun joku muu huolehtii koelypsystä, me saamme keskittyä lypsyyn.” Solutilanne seurannassa Selviksi koelypsypalvelun hyödyiksi tilan väki listaa joka kuukausi ottavat näytteet, joiden perustella pysyy hyvin selvillä solutilanteesta. Päivi Tyynelä lisää vielä, ettei lapsityövoimaa tarvi- ta enää koelypsyssä. – Suosittelemme koelypsypalvelua ehdottomasti isoille tiloille ja tiloille, joilla on vähän työvoimaa. Punnitus on helpottunut, eikä se tympäise samalla lailla kuin ennen itse tehtynä. Jos tykkää näprätä koneiden kanssa, niin ehdottomasti suosittelemme kokeilemaan elektronisia maitomittareita. Mutta jos koneista ei tykkää, niin silloin suosittelemme näytteenottopalvelua koelypsyavulla, kannustaa Tyynelän tilan väki. Jonna-Minna Lassila kotieläin Helpotusta koelypsyyn ja näytteenottoon EMM-neuvojat Kirsi Leppikorpi Jonna-Minna Lassila Salme Asiala Armi Hotakainen Elektroniset maitomittarit ovat olleet Keski-Pohjanmaalla käytössä syksystä 2010. p. 0400 367 656 p. 0400 644 261 p. 040 523 4124 p. 040 5234 116 Kesällä 2013 saatiin käyttöön uudet mekaaniset vuokramittarit. Koelypsyä helpottavat viivakoodipullot on otettu robottitiloilla käyttöön tänä vuonna. Nyt viivakoodipullot ja niiden lukijalaitteiden käyttö laajennetaan tiloille, joilla on omat näytteenottolaitteet. Elektroniset maitomittarit mittaavat maidon, yhdistävät viivakoodillisen näytepullon lehmään ja tiedot tallentuvat DataHandler-tietojenkäsittelijään lypsyn aikana. Mittalypsyllä ei tarvita kynää eikä paperia. Elektronisia maitomittareita oppii käyttämään nopeasti. Tilan väki voi käyttää niitä itse alkuopastuksen jälkeen tai he voivat tilata ProAgrialta henkilön avuksi koelypsylle. Viivakoodipullo otetaan käyttöön kaikilla tuotosseurantatiloilla viimeistään vuonna 2015. Nyt on hyvä aika opetella laitteiden ja viivakoodipullon käyttö. Li- sätietoja antavat ProAgria Keski-Pohjanmaan maidontuotannon asiantuntijat. Käyttöönottoon opastavat tekniset asiantuntijat JonnaMinna Lassila, Salme Asiala, Armi Hotakainen ja Kirsi Leppikorpi. Jonna-Minna Lassila [email protected] EziScanner tiloille, joilla omat mittarit Robottitiloille oma palvelu Robottitiloilla viivakoodipullojen käyttö on helppoa; siihen tarvitaan viivakoodipullojen lisäksi ilmainen EMM-linkkiohjelma sekä käsikäyttöinen viivakoodinlukijan. EMM-linkkiohjelma avaa robotilta otetun lypsyjärjestyksen ja yhdistää viivakoodit oikeille lehmille käsiskannerin avulla. Tiedot ovat tämän jälkeen valmiit lähetettäväksi Laskentakeskukseen. Sieltä viivakooditiedot siirtyvät meijerin laboratorioon. Tilan väki voi tehdä viivakoodien ja lehmien yhdistämisen joko itse tai he voivat tilata ProAgrialta henkilön sen tekemään. Kuvat: Anna-Riitta Leinonen Tilat, joilla on omat näytteenottolaitteet voivat käyttää ProAgrialta vuorattavaa EziScanneria. EziScannerilla yhdistetään lehmä ja viivakoodinäytepullo toisiinsa. Samalla voi halutessaan lähettää myös maitomäärät. Tila voi käyttää EziScanneria itse, mutta siihen voi pyytää myös koelypsyapua ProAgrialta. Näin tilanväki voi keskittyä lypsyyn ja ProAgrian asiantuntija hoitaa maitonäytteiden ottamisen ja maitomäärien kirjaamisen. ProAgria Keski-Pohjanmaa 9 kotieläin Suunnitelmallisuutta karitsointiin hotusruokinnalla ei juuri ollut vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Liharotuisiin uuhiin ruokinnalla sen sijaan oli lievästi karitsatuotosta parantava vaikutus. Lammastiloilla astutuksia jo suunnitellaan kovaa vauhtia, mikäli pässiä ei vielä ole hommiin valjastettu. Osalla tiloista on uusi pässi käytössään. Perinteistä ProAgria Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella järjestämää pässihuutokauppaa ei tänä vuonna ollut Seinäjoen Farmari-maatalousnäyttelyn vuoksi. ProAgria Etelä-Suomi järjesti pässihuutokaupan Hämeenkyrössä Osaralla. Korkein hinta maksettiin Pohjanmaan alueen texel-pässistä, jonka kasvattaja oli Christer Ollqvist. Pässi lähti uuteen kotiin 780 euron hintaan. Varmista tulos Astutusten seurannassa apuna voi käyttää pässivaljaita, joihin on kiinnitetty astutusväri. Pässin hypätessä uuhen selkään se samalla ”leimaa” uuhen. Valjaita myydään hyvin varustelluissa lammastarvikeliikkeissä. Varminta tiineys on varmistaa lammasasiantuntijan tekemällä tiineystarkastuksella. Viiden kuukauden odottelun sijaan varmuuden saa jo 50 pv:n jälkeen, jolloin pässi on tarpeen tullen nopea laittaa takaisin ryhmään varmistamaan tiineytys. Selvittämällä tyhjät uuhet säästää ruokintakustannuksissa. Tietotekniikka apuna valinnoissa Hyvään pässiin kannattaa aina panostaa, vaikuttavathan isäpässin geenit koko tulevaan karitsapopulaatioon. Jalostusindeksin ja 4kk-arvostelun lisäksi pässin valintaan vaikuttaa tietysti suku. Tuotosseurannan WebLammas-ohjelman sukulaisuustarkistus on tässä mainio apu. Nyt sukulaisuustarkistus-listan pystyy tallentamaan myös taulukkolaskentaohjelmaan, mikä on suuri helpotus astutuslistojen teossa. Ennen listan tallennusta se kannattaa järjestää otsikoittain sukulaisuusasteen mukaiseen järjestykseen (napsautus sinisestä palkista). Näin säästää aikaa. Taulukkolaskentaohjelmasta tulostetut listat on helppo ottaa lampolaan mukaan. Pässejä voi etsiä paitsi lammasasiantuntijoiden avulla, myös esimerkiksi Lammasnetti.fi-palvelun kautta. Nettisivulla on eläimiä valtakunnallisesti. Kannattaa tarkistaa tarjonta. Tässäkin sukulaisuustarkistus palvelee: se laskee myös vieraan tuotosseurantatilan eläimen sukulaisuusasteen. Mahdollisuuksien keinosiemennys Tulevaisuudessa tilat voivat laajentaa eläinaineksen tasoaan myös keinosiemennyksen avulla. Lampaiden keinosiemennys on saanut uuden mahdollisuuden HH Embryon Lammaspalvelun avulla. Tuontiroduillemme tämä on tärkeää, jotta geenipopulaatiota saataisiin laajenemaan. Sperman tuonti on jo aloitettu. Karitsatuotoksesta tunnustusta ProAgrian tuotosseurannan parhaat tilat vuodelta 2012 julkaistiin uusimmassa Lammas&Vuohi-lehdessä. Uuhien kuuden viikon karitsatuotos kertoo uuhen sikiävyydestä sekä emo-ominaisuuksista. Keski-Pohjanmaalta tuloksissa menestyivät Tuula ja Matti Marjala 50-99 uuhen katraskoon sarjassa sijoituksena 9. sija, 32 kilon uuhikohtaisella karitsatuotoksella. Kuva: Milla Alanco Huomio uuhiin Lammasnetti.fi -palvelu on kohtauspaikka eläinten ostajille ja myyjille. Pässi on tärkeä, mutta ei toki sovi unohtaa uuhia. Ennen astutusta uuhien kunto tarkistetaan huolellisesti. Utareiden kunto ja kuntoluokitus ovat tärkeitä. Kun kunto on kohdallaan, pysyy uuhi hyväkuntoisena koko tiineyden ajan. Kunnostusruokinta tehdään ennen astutuskau- den aloittamista. Lisääkö kiihotus- eli flushingruokinta astutusvaiheessa karitsoiden määrää? Näin on ainakin oletettu. Juha Kantanen MTT:ltä on tutkinut aihetta ruokintakokeiden avulla. Hän kertoi lokakuussa Kangasalla FinnSheep-päivässä aiheesta. Ruokintakokeessa puolet eläimistä sai astutusruokintaa, puolet ei. Mukana kokeessa oli suomenlampaita, texeleitä sekä risteytyksiä. Tuloksista havaittiin, että suomenlampaaseen ja risteytyksiin kii- Elina Vainio Kotieläinagrologi, lammastilat ProAgria Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Eläinterveydenhuollon esiselvityskäynti Varsinaisen terveydenhuoltokäynnin eli Naseva-käynnin tilalle tekee aina eläinlääkäri. Sen lisäksi myös ProAgrian asiantuntijat tekevät esiselvitystyyppisiä terveydenhoitokäyntejä. Molemmat käynnit ovat tilan kannalta hyödyllisiä, sillä eläinlääkäri voi keskittyä käyntinsä aikana eläinten terveyteen ja sairauksiin liittyviin asioihin kun esiselvityskäynnillä ProAgrian asiantuntija on käynyt läpi ruokintaan, olosuhteisiin ja eläinten käyttäytymiseen liittyvät osiot. ProAgrian asiantuntijalla on mukana lasermitta, jolla käynnin aikana voidaan mitata esimerkiksi eläinten karsinat tai ruokintatilojen riittävyyteen liittyvät asiat. Eläinlääkärin tekemä terveydenhuollon tilakäynti on eläinten hyvinvointituen ehto. ProAgrian asiantuntijalla on työnsä puolesta tietoa hyvinvointituen ehdoista, jotka otetaan esiselvityskäynnin aika- 10 ProAgria Keski-Pohjanmaa na tarkasteluun. Tuen edellyttämät mahdolliset korjaustoimenpiteet tulevat silloin puheeksi. ProAgrian asiantuntijan tekemä tilakäynti antaa tietoa tilan ja eläinlääkärin käyttöön seuraavista asioista: • Tuotostiedot ja toimintatavat sekä nuorkarjan kasvu • Eläinten hyvinvointi, ruokinta, eläinten ravitsemustila, veden saatavuus ja -virtausten riittävyys • Olosuhteet eli eläinten puhtaus/kuivuus, tilavaatimusten täyttyminen kokonaistilan ja makuualueiden osalta • Eläinten käyttäytyminen • Tarttuvien tautien ennalta ehkäisy ruokinnan ja rehuhygienian, rehuvarastojen suojauksen ja haittaeläinten torjuntasuunnitelman osalta. Esiselvityskäynnin hyötynä tila saa navettakäynnin eläinten hyvinvoinnin ja olo- Lisätietoja ja tilaukset eläinterveydenhuollon esiselvityskäynneistä Sari Hihnala p. 0400 974165 Kuva: Vesa Hihnala suhteiden näkökulmasta. Tämä nopeuttaa ja tehostaa varsinaista terveydenhuoltokäyntiä. ProAgrian asiantuntija te- kee käynnistä yhteenvedon, joka toimitetaan tilanväen lisäksi th-käynnin tekevälle eläinlääkärille. kotieläin Kuva: Anna-Riitta Leinonen Vuoden alusta lähtien agrologi Marjo Ranta-Pitkänen on ollut töissä kotitilansa navetassa. Investointi nopeasti tuottamaan Toholampisten Ilpo ja Tiina Wennströmin kahden robotin navetta on käyttöönotettu neljä vuotta sitten. Navetassa on parsipaikkoja 146 lypsylehmälle, joista 33 kpl on tiineiden hiehojen ja umpilehmien osastossa. Ruokintapöydän toisella puolella kasvatetaan hiehot ikäryhmittäin omissa karsinoissa ja vasikat ovat omissa osastoissa. Rehunjako on täysin automatisoitu ja lehmille on rehua aina tarjolla. Kun tilan navetta otettiin käyttöön vuonna 2009, tilanväen tavoite oli, että navetta pitää saada täyteen eläimiä ja lehmät tuottamaan maitoa. Ensimmäinen robotti alkoi lypsää lokakuussa ja toinen asennettiin joulukuussa. Vanhasta navetasta siirrettiin 26 lehmää ja sen verran hiehoja, mitä sisään mahtui. Uuteen navettaan ostettiin 100 hiehoa. Pääasiassa hiehot ostettiin tavallisista karjoista lähialueelta ja karjanpidon lopettavilta tiloilta. Ostojen kautta saatiin hyvää lehmäainesta, vaikka huipputasoon ei varsinaisesti pyritty. Emäntä vastasi eläinten ostoista. Isännän mukaan ostohiehot oli hyvä opettaa robottilypsylle, kun navetassa oli runsaasti tilaa ja kahdella robotilla riitti kapasiteettia. Isäntä muistelee, että ensimmäinen joulu kului aika lailla navetalla, sillä joulun aikoihin poiki kahdeksan hiehoa. Vuoden päästä lypsylehmien puoli oli lähes täydessä kapasiteetissa ja maitomäärä oli kasvanut 71 %. Maitomäärä kasvoi uudessa navetassa nopeas- ti eläinten ostojen ja myös korkean keskituotoksen 10 024 kg/ lehmä vuoksi. – Navetan täyttäminen on ykkösasia käyttöönotossa, koska maksuvalmius on tärkeä säilyttää huolimatta lainanmaksun vapaavuodesta, isäntä Ilpo Wennström kertoo. Hyvät kokemukset palkkatyövoimasta Uuden navetan käyttöönottovuonna Wennströmin tilalle palkattiin työntekijä. – Työntekijän palkkauskulut ovat pieni raha verrattuna miljoonan euron luokkaa olevan navetan hintaan, vertaa Ilpo Wennström. Työntekijää tarvittiin jokapäiväiseen karjahoitotyöhön, ja isäntäväki pystyi keskittymään paremmin uuden teknologian käyttöönottoon, talouden pyörittämiseen ja tilan johtamistyöhön. – Ensimmäisenä vuonna yrittäjätaitoja punnittiin, koska piti uskaltaa tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, joihin ei rahoittajataholtakaan aina tukea herunut, kertoo isäntäpari. Tuotanto tehokasta Wennströmin tilalla tuotannon tunnusluvut ovat parantuneet viiden vuoden aikana, vaikka lehmä- ja maitomäärä ovat viisinkertaistuneet. Ennen investointia navetan sisäinen tehokkuus ja karjanhoitajien osaaminen olivat kunnossa. Tehokkuus on ollut heti alusta lähtien tavoitteena myös uudessa navetassa. Vuonna 2012 keskituotos oli 10 202 kg/lehmä ja ensikoiden tuotos 8 974 kg. Toki tilalla on ollut viiden vuoden aikana haasteitakin tuotannon täyteen vauhtiin saattamisessa. Sorkkataudeilta ei ole tälläkääm tilalla vältytty. Tilalla on peltoa noin 100 ha. Koko peltoala on nurmella Wennströmin karjan tuotosseurantatulokset Keskituotos, kg/lehmä Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä Hiehojen poikimaikä Poikimaväli Siemennyksiä kpl/poikiminen Keskipoikimakerta Kokonaisjalostusarvo lukuun ottamatta noin 20 ha :n suojavilja-alaa, mikä korjataan kokoviljasäilörehuna hiehoille. Säilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Kaikki väkirehu ostetaan. Tilan rehunjako on täysautomatisoitu. Navetan päädyssä olevaan rehuvarastoon mahtuu kiinteä apevaunu ja kaksi täyttöpöytää kuljettimineen. Täysrehu ja valkuaisrehu varastoidaan kahteen ulkosiiloon. Mattoruokkija jakaa appeen lypsäville kahdeksan kertaa päivässä noin 500 kg /jakokerta. Ruokintaa suunnitellaan ja seurataan Lypsävien seosta ja kasvatustäysrehua annetaan nuoremmille hiehoille. Pääasiassa nuorkarjalle annetaan umpilehmien ja tiineiden hiehojen seosta sekä ikäryhmän tarpeen mukaan täydennetään väki- ja valkuaisrehulla että hiehojen kivennäisellä. – Koska hiehoille korjataan tarkoituksella myöhemmän korjuuasteen säilörehua, hiehojen 20082012 9 188 10 202 8 466 8974 25,3 24,8 398419 1,93 1,92 2,522,12 0,11,2 säilörehuista otetaan analyysi, jotta ruokintasuunnitelman pohjaksi saadaan luotettavat lähtötiedot ja rehustus osataan täydentää energian, valkuaisten ja kivennäisten suhteen oikein, kertoo Ilpo Wennström. Vuoden 2012 säilörehuilla lehmien maitomäärät kääntyivät laskuun. Kuluneena satokautena karkearehujen laadussa on pyritty tasalaatuisuuteen ja nuoremmista nurmista on korjattu kolmekin satoa. Kaikkien lypsylehmille syötettävien rehuerien sulavuusarvot ovat yli 68. Tilalla ruokintaa suunnitellaan ja seurataan sen onnistumista jatkossa entistä tarkemmin. Anna-Riitta Leinonen [email protected] ProAgria Keski-Pohjanmaa 11 kotieläin Ruokinnan ohjau Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuudet, Kasvu, Tuotto ja Toiminta sekä uudet Plus-paketit mahdollistavat taloudellisen ja toimivan ruokinnan kaiken kokoisissa karjoissa. – Suunnitellun ruokinnan toteutumista seurataan päivälaskelmien ja yrittäjän tai asiantuntijan tekemien havaintojen perusteella, kertoo maidontuotannon erityisasiantuntija Anna-Riitta Leinonen. Yrittäjä voi valita kolmesta Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuudesta itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Toimintaansa aktiivisesti kehittäville ja investoi- ville yrittäjille on suunnattu Kasvu-palvelukokonaisuus. Sen myötä yrittäjä saa käyttöönsä asiantuntijan tai asiantuntijatiimin, joka kulkee rinnalla tilan kehittämisessä. Ruokinnan ohjaus Tuotto on paras yrittäjälle, joka haluaa lisää tuottoa nykyisillä Uusia ruokintapalveluja erikoistilainteisiin Kolme uutta PLUS-pakettia Ruokinnan ohjaus -tuoteperheeseen on tullut kolme uutta PLUS-pakettia: Tuotto PLUS seostilalle, Tuotto Plus AMS-tilalle ja Kasvu Plus investoinnin TOIMINTA Valitun toiminnan ylläpitämiseen käyttöön ottovaiheeseen. • Navettakäynti ja karjahavainnot • Rehujen määrän ja laadun arviointi • Ruokintasuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset KASVU Aktiivisesti kehittävälle yritykselle _ • Navettakäynnit ja karjahavainnot • Nuorkarjan seuranta • Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutus peltoviljelyyn • Ruokinnansuunnittelu ja seuranta sekä säännölliset päivitykset • Ennusteet, missä tahdissa eläinmäärä ja tuotanto lisääntyvät • Rehun tuotantokustannuslaskelma Kasvu Plus investoinnin käyttöönottoon Miten saat aikaa olennaiseen? ProAgria Tilipalvelut www.proagria.fi/tilipalvelut 12 ProAgria Keski-Pohjanmaa Investoinnin käyttöön otto vaatii erittäin tiivistä seurantaa navettaolosuhteissa ja tekniikan toimivuudessa. Jotta maidosta saadaan tuloja, on parsipaikat saatava täyteen ja lehmät lypsämään hyvin, mikä edellyttää ruokinnan seurantaa ja päivitystä. Lisäksi ulkopuoliset silmät ja sparraajat auttavat tilan väkeä hyppäämään uusiin saappaisiin eli hoitamaan ja johtamaan tilaa sen uuden koon mukaisesti. Samalla estetään entisiin rutiineihin jämähtäminen uusissa ympyröissä. Ratkaisuna Ruokinnan ohjaus Kasvu Plus –palvelu! Kuukausittain tehdyt ennusteet sekä ruokinnan seuranta ja suunnittelu - Ennusteet lehmämäärän ja tuotannon lisääntymisestä - Eläinryhmittäin omat seokset, syöttöjärjestys, eri komponenttien kohdistus - Rehujen määrän ja laadun seuranta, karkearehujen laatu muutoksiin reagointi - Säännöllinen ruokinnan seuranta ja reseptien päivitys - Rehujen kilpailuttaminen ja rehulogistiikan suunnittelu - Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu - Rehutarpeen kasvun vaikutukset rehuntuotantoon Asiantuntija mukaan navettakäynneille - Ruokinnan käytännön toteutuksen arviointi uudistuneessa ympäristössä - Apua ruokintalaitteiden käyttöönotossa - Toimenpide-ehdotuksia seosrehun tekemisessä ja syötössä - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin - Lehmä-/ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Nuorkarjan ruokinta ja kasvun seuranta - Olosuhteiden arviointi ja seuranta Vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä Säännölliset tapaamiset ja aktiivinen yhteydenpito kotieläin usvaihtoehdot resursseilla. Asiantuntija ammattitaito auttaa löytämään kehittämisen pullonkaulat. Riittävän usein tehty ruokinnan seuranta varmistaa, että lehmät saavat tarpeidensa mukaisesti ravintoaineita ja tuottavat potentiaalinsa mukaisesti. Tuotantopanosten hinnat voivat muuttua no- peasti, joten ruokintasuunnitelmaa kannattaa päivittää usein. Ruokinnan ohjaus Toiminta sopii hyvin tiloille, joille nykyinen tuotannon laajuus on sopiva. Saavutetut tulokset eivät säily itsestään. Palvelukokonaisuus tuo varmuutta ja sen myötä yrittäjä saa apua Ei ole sattumaa, että 73% maanviljelöistä on valinnut meidät vahinkovakuuttajaksi! ja vertailutietoa tilan tietojen analysointiin. Lisäksi ruokinnan ohjaus -tuoteperheessä on kolme uutta PLUS-pakettia: Tuotto PLUS seostilalle, Tuotto Plus AMS-tilalle ja Kasvu Plus investoinnin käyttöön ottovaiheeseen. LähiTapiola on suurin maatilavakuuttaja ja siksi myös asiantuntija maatilojen turvallisuusasioissa. Satokausi on alkanut ja viljankuivaamot ovat käynissä. Yli 60% tulipaloista maatiloilla saa alkunsa sähkövioista. Tiedätkö missä kunnossa maatilasi sähköasennukset ovat? Ruokinnan ohjaukseen TUOTTO Tuotto Plus AMS-tila • Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu • Ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset _ _ • Säännölliset tilakäynnit ja aktiivinen yhteydenpito Tuotto Plus seostila Seosrehuruokinnan etujen realisoituminen edellyttää tiivistä ruokinnan ja rehujen seuraamista sekä reagointia niihin. Tämä edellyttää useita suunnitelmia eri rehuille ja erille eläinryhmille. Ratkaisuna Tuotto Plus seosrehutilalle! Tuottojen ennustaminen, ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset - Usein tehty seuranta ja reseptien päivittäminen tasaavat seoksen laatu- ja hintavaihteluita ja varmistavat tasaisen tuotoksen - Eri eläinryhmille omat reseptit ja parhaiten soveltuvat komponentit - Ennusteet maitotuotoista ja eri rehujen kulutuksesta Asiantuntija navettakäynnille - Ruokinnan toteutuksen ja onnistumisen arviointi - Seoksen tekemisen, laadun ja syönnin havainnointi - Lehmä- /ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin, nuorkarja Tietojen ja raporttien analysointi ja toimenpide-ehdotukset Aktiivinen yhteydenpito ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Jotta AMS-tila saa robotti-investointinsa vastapainoksi enemmän maitoa ja enemmän vapaa-aikaa, on lehmien ruokinnan toimittava rehuissa tapahtuvista muutoksista huolimatta. Toimiva ruokinta on lehmäliikenteeseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä, ja ruokinnan seurannan on oltava säännöllistä. Samoin seurannan perusteella tehtävät muutokset ruokintaan ja resepteihin ovat onnistumisen edellytys. Ratkaisuna on Tuotto Plus –palvelu AMS-tilalle. Agrimarket ammattilaisen valinta! Tuottojen ennustaminen, ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset - Säännöllinen ruokinnan tarkastelu, tasainen ja täyspainoinen ruokinta, sujuva lehmä liikenne ja hyvä syönti - Ennusteet maitotuotoksesta ja eläimistä/ poikimisista varmistavat robottikapasiteetin täyden hyödyntämisen - Arviot rehujen tarpeesta ja hintavertailut AMS-tilaa tunteva asiantuntija navettakäynnille - Raporttien tulkinta, pohdinta ja havainnot - Lehmäliikenteen ja lehmien liikkumisen havainnointi - Ruokinnan toteutuksen ja onnistumisen arviointi - Lehmä- /ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin, nuorkarja Tietojen ja raporttien analysointi ja toimenpide-ehdotukset www.agrimarket.fi Aktiivinen yhteydenpito ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Kuva: MMM Mavi Martina Motzbäuchel Lisää tuottoa navetasta • Navettakäynnit ja karjahavainnot Tervetuloa! ProAgria Keski-Pohjanmaa 13 kasvi ➽ Viljelysuunnittelu kokonaisvaltaista tilan toiminnan suunnittelua ➽ Tuotantokustannuslaskelmasta kustannukset selville Kuva: iStockphoto Viljelysuunnittelu on kokonaisvaltainen tilan kehittämisen palvelu. Tärkeänä lisänä ovat eri alan asiantuntijoiden antamat tulkinnat ja suositukset. Viljelysuunnittelu tärkeä osa tilan johtamista Viljelyn suunnittelu korostuu kun tuotantopanosten ostohinnat ja sadon myyntihinnat vaihtelevat merkittävästi. Viljelyn suunnittelu on tilan johtamista, jossa suunnitellaan tilan tuotanto, tuotantopanosten hankinnat, viljelymenetelmät, koneiden käyttö, logistiikka sekä sadon myyntistrategia tuotantoympäristön muutoksiin ja markkinanäkymiin. Sadon markkinahintojen ja kustannusten huomattava vuosittainen vaihtelu on heikentänyt viljelyn tuloksen ennakoitavuutta. Epävarmuus on viljelyssä entisestään lisääntynyt, kun myös sadon määrä ja laatu voivat vaihdella vuosittain merkittävästi. Viljelyn kustannusten laskenta on jo viljelysuunnittelun yhteydessä tärkeä apukeino viljelyn tarkempaan suunnitteluun ja myyntistrategian laatimiseen. Ennakkolaskelman avulla voidaan arvioida, mitä kannattaa viljellä itse ja mitä ostaa. Suunnittelua tarvitaan myös siihen milloin ja millaisissa erissä ja millä hinnalla kannattaa myydä. Viljelysuunnittelu ei ole enää pelkästään tukiehtojen täyttämistä ja tukien optimointia, vaan kokonaisvaltaista tilan toiminnan suunnittelua. Asiantuntijan avulla viljelysuunnitteluun saa vaihtoehtoisia laskelmia kannattavimpiin ratkaisuihin. Selvitä säästöpaikat kustannusrakenteesta Kun tehty viljelysuunnitelma merkitään satokauden päät- 14 ProAgria Keski-Pohjanmaa teeksi toteutuneeksi lohkomuistiinpanojen avulla, on enää lyhyt askel tuotannon tuloksen laskentaan. Tuotantokustannusten tarkempi laskenta paljastaa suurimmat kustannuserät ja tekijät, jotka vaikuttavat tulokseen eniten. Se auttaa hahmottamaan, mihin on järkevää panostaa ja mihin kustannussäästöt kannattaa kohdistaa. Jo pelkällä lannoitteiden valinnan suunnittelulla voi säästää useita tuhansia euroja. Jos tulokset poikkeavat merkittävästi keskimääräisestä, on syytä arvioida omaa tuotannon kustannusrakennetta ja miettiä sopivia ratkaisuja kustannusten hallitsemiseksi. Näitä voivat olla tuotantopanosten käytön optimointi satotason mukaisesti, ja vaihtoehtojen haku konekustannusten pienentämiseen yhteiskoneiden tai urakoinnin kautta. Kustannussäästöjen sijaan voi arvioida satotason noston mahdollisuuksia. Pohtiminen on hyvä aloittaa niistä peltolohkoista, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun. Kehitä tuotantoa kokonaisvaltaisesti Lohkotietopankki kokoaa kasvintuotannon viljely- ja taloustietoa sekä tuottaa seurantaja vertailutietoa kasvintuotannon kehittämiseen. Tieto mahdollistaa samalla raaka-aineen alkuperän eli jäljitettävyyden osoittamisen. Viljelysuunnittelu on kokonaisvaltainen tilan kehittämiseen tähtäävä palvelu, jossa hyödynnetään edellä mainittuja työkaluja. Tärkeänä lisänä ovat eri alan asiantuntijoiden antamat tulkinnat ja suositukset. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto ProAgrian asiantuntijat viljelynsuunnittelun apuna Sari Harju Jouni Huhtala Jarmo Karhula Sirpa Kaskela Helena Keto Sirkku Koskela Sinikka Kreus Taina Kulla Leena Kärjä Minna Martikainen Pekka Polso Seija Roimela Jari Tikkanen Aulikki Yli-Jylhä p. 040 523 4114 p. 040 512 3703 p. 044 521 2210 p. 0500 862 695 p. 040 523 4115 p. 0400 137 124 p. 044 526 3059 p. 0400 723 288 p. 040 353 3295 p. 040 743 3290 p. 040 523 4112 p. 040 847 9740 p. 0400 162 147 p. 050 596 8502 Viljelysuunnittelun sähköiset palvelut kasvi Aika ottaa näytteitä? Viljelysuunnittelussa siirrytään tulevan vuoden aikana nettipohjaisen viljelysuunnitteluohjelmiston, WebWisun käyttöön. Viljelysuunnitteluohjelman Etumme MTK-jäsenille käyttäminen verkkoympäristössä tarkoittaa monien toimintojen helpottumis- - 5 % viljavuustutkimus ta käyttäjälle sekä myös uusien käyttömahdollisuuksien avautumista. viljoille ja perunalle (PT + Cu, Zn, Mn) WebWisua ei enää tarvitse päivittää, eikä omia tietoja varmuuskopioida. Muuttuneet tiedot päivittyvät ohjelmistoon automaattisesti ja reaaliajassa tukiehtoihin, tukihakulomakkeisiin sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Myös tietoturva paranee. Tilan viljelysuunnitelma ja muistiinpanot ovat tallessa WebWisun palvelimella, ja niiden selailu ja käyttö on mahdollista käyttäjätunnusten avulla. -5% laaja lanta-analyysi - 10 % laaja juomavesitutkimus - 10 % rehuvilja-analyysi (NIT) Sähköiset palvelumme www.viljavuuspalvelu.fi Suunnitelman teko ja tarkastaminen joustavaa • Tilauslaari > tilaus- ja karttatoiminnot • Sähköisessä viljelysuunnittelussa asiointi ja yhteydenpito asiantuntijaan on sujuvaa. Asiantuntijaan saa helposti yhteyden netin kautta, mikäli suunnitelma tarvitsee nopeaa oikeellisuuden tarkistamista. Myös itse viljelysuunnitelmaa voidaan työstää ajoissa ensimmäisiä hankintoja varten sekä jatkaa siitä vaiheittain sitä mukaa kun asiat varmistuvat den aikaisten toimenpidesuositusten lähettämisen mahdollisuuksia nopeilla hälytysviesteillä. Kun itse viljelysuunnittelun tekninen työstö voidaan hoitaa toimistotyönä, jää tilakäynneillä aikaa keskittyä olennaiseen eli viljelyn kehittämistoimien puntarointiin ja toimenpidesuositusten antamiseen. Tilakäynnillä keskitytään kehittämiseen WebWisu mahdollistaa kohdennettujen hälytysviestien lähettämisen tietylle tilajoukolle tai tiettyä kasvia viljelevälle ryhmälle. Tämä lisää erityisesti asiantuntijan antamien kasvukau- Sähköisten palvelujen kokonaisuus täydentyy jatkuvasti ProAgria on kehittänyt menetel- miä, jotka helpottavat tietojen keruuta, analysointia ja vertailua tiloilla. WebWisu-ohjelma on merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Kun viljelysuunnittelu- ja lohkokirjanpito-ohjelma on netissä, mahdollistaa se yhteensopivuuden muiden ProAgrian ohjelmien kanssa samojen tietojen käytössä, mikä vähentää tietojen kirjauksen tarvetta moneen paikkaan. Tuloslaari > tulosarkisto Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli viljavuuspalvelu@eurofins.fi ➽ www.proagria.fi/kasvi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto www.maanparannus.com Kysy Huippuosaajalta kalkitus kannattaa Miksi kasvukauden tulokset ja kokemukset kannattaa kirjata ylös heti sadonkorjuun jälkeen? Muistiinpanoja kannattaa tehdä pitkin kasvukautta, kun asiat ovat tuoreessa muistissa. Vuodesta toiseen samalla tavalla tehty muistiinpano on paras kehityksen mittari. Jo pelkästään tarkoin tehty verokirjanpito yhdistettynä viljelijältä vaadittavaan täydelliseen lohkokirjanpitoon kertoo paljon tärkeitä asioita viljelyn kehittämistä silmällä pitäen. Toteutuneet panosten ostoja myyntihinnat ja sadon laatutiedot löytyvät pääosin verokirjanpidosta. Lohkokohtaiset satomäärät sekä toteutuneet lannoitusmäärät ja kasvinsuojelutoimenpiteet kannattaa kirjata muistiin mahdollisimman tarkasti. Havainnot salaojituksen toimivuudesta sekä hukkakaurasta kuuluvat kaikkein olennaisimpiin. Sadon markkinoinnin perustana toimiva tuotantokustannuslaskelma tehdään muistiinpanojen perusteella. Laskelman tekoa helpottavat tarkat tiedot mm. kuivaukseen käytetystä ajasta. Maatalouden työaikakirjanpito käsittää yksinkertaisimmillaan päivittäiset työtunnit. Sen avulla kustannuslaskelma säätyy yhä tarkemmaksi. On helpompaa tehdä markkinointipäätöksiä, kun taustalla on tarkka laskelma. Seuraavan Älä märehdi vuoden viljelysuunnitelmaa tehtäessä muistiinpanot toimivat pohjana esimerkiksi kasvinsuojelusuunnitelmaa ja pellon perusparannuksia mietittäessä. Jussi Nurkka kasvinviljelyn talous ProAgria Etelä-Suomi Mitä haluaisit kysyä Huippuosaajalta? Esitä kysymyksesi ProAgrian Facebook-sivulla. TURHIA Kyllä kalkitus kannattaa! Hyvin kalkittu nurmi palkitsee sekä lehmän että isännän! Sänkihinta voimassa vielä marraskuun ajan! VALKOISELLA VIHREÄÄ ProAgria Keski-Pohjanmaa 15 kasvi ➽ Siemenseoksilla monipuolisuutta nurmiin ➽ Vaihtoehtoja valkuaiskasveista Siemenseosten monipuolistaminen varmistaa kasvuston tiheyden ja peittävyyden, vaikka sää- ja kasvuolosuhteet vaihtelevat lohkoittain ja vuosittain. Kuva: Sirkku Koskela Tiheyttä säilörehunurmiin Nurmen satotasoon vaikuttavista tekijöistä yksi tärkeimpiä on kasvuston tiheys. Aukkoisesta kasvustosta ei kerry massaa, ja harvan kasvuston korjuu on myös kallista. Tarkkaa siementen kilomäärää hehtaarille ei voi sanoa, sillä kylvömäärään vaikuttavat useat tekijät. Kylvösiemenen menekki riippuu osittain kylvökoneen ominaisuuksista. Mitä tarkemmin koneen kylvösyvyyden ja siemensyötön voi säätää, sitä pienemmällä siemenmäärällä saadaan täystiheä kasvusto. Jos siemenet saataisiin kylvettyä oikeaan kylvösyvyyteen ja samalle etäisyydelle toisistaan, teoreettinen kylvömäärä olisi reilusti alle 10 kg/ha. Käytännössä kylvöolosuhteet vaihtelevat ja täystiheän kylvön aikaansaamiseksi tarvitaan siemeniä vähintään 25 kg/ha. Säilörehunurmien kylvösiemenmäärää voi nostaa 25 kg:sta/ha 30 kiloon, jopa 35 kg:aan/ha saakka. Mitä useampi korjuukerta, sitä suurempi kylvösiemenmäärä tarvitaan. Siemenkustannus nurmiviljelyssä on vain noin 20 €/ha/v. Ti- heä kylvö takaa peittävän kasvuston eikä rikkakasveille jää kasvutilaa. Siemenmäärän kannattaa olla riittävän suuri, sillä aina osa siemenistä jää itämättä. Siemenseokset Keskipohjalaistiloilla yleisimmät nurmikasvilajit ovat timotei ja nurminata. Myös ruokonata on usein mukana seoksessa. Monet viljelijät vannovat timotein nimeen, onhan timotei maittavin nurmiheinä. Puhdas timotei toimii aivan mainiosti sellaisilla lohkoilla, joiden kasvukunto on hyvä. Kasvukunnoltaan hyvä lohko ei ole poudanarka, lohkolla ei ole tiivistymiä eikä painanteita ja ojitus on kunnossa. Runsas lietelannan käyttö nurmen lannoitteena on lisääntynyt ja tämä haastaa myös perinteiset nurmiseokset. Kasvustot harvenevat ja rikkakasvit val- 16 ProAgria Keski-Pohjanmaa taavat alaa etenkin sijoitusvantaan kohdalla. Siemenseosten monipuolistaminen varmistaa kasvuston tiheyden ja peittävyyden, vaikka sää- ja kasvuolosuhteet vaihtelevat lohkoittain ja vuosittain. Kylvösyvyys Nurmikasveille kylvöalustaa ei pitäisi muokata liikaa. Liian löyhään maahan kylväminen voi aiheuttaa sen, että siemenet joutuvat liian syvälle eivätkä idä. Joskus tarvitaan jyräys ennen heinänsiemenen kylvöä, jotta saadaan tasainen kylvöalusta. Sopiva kylvösyvyys apiloille ja heinille on 0,5-2 cm. Mitä pienempi siemen on, sitä lähemmäksi pellon pintaa se pitää kylvää. Hyvänä ohjeena voidaan pitää, että nurmisiemenen optimikylvösyvyys senttimetreinä on se, mikä tuhannen siemenen paino on grammoina (kat- Nurmikasvien tuhannen siemenen painon (tsp) ja kylvösyvyyden välinen yhteys. (lähde: MTT, Agronet) so oheinen taulukko). Aukkojen paikkaus täydennyskylvöllä Jos nurmen perustamisvaiheessa kasvustoon on jäänyt aukkoja, niitä voidaan paikata täydennyskylvöllä. Tarvittavan paikkauskylvön voi tehdä jo perustamisvuoden syksyllä tai aikaisin seuraavana keväänä. On tärkeää, että nurmen siemen saadaan kosketukseen maan kanssa ja maassa on kosteutta siemenen itämiseen. Sirkku Koskela [email protected] kasvi Luomuasiantuntijoilla on asiaa Ota yhteyttä: Seija Roimela p. 040 847 9740 Jari Tikkanen p. 0400 162 147 Hyvä luomukesä takana Satoa tuli määrältään ja laadultaan hyvin. Luomutuotteiden myyjien kannalta luomuviljan hintataso on ollut varsin hyvä. Maakunnan sisällä luomutuotteiden ostajat ovat löytäneet myyjiä. Yhteistyöllä kotieläintilat ovat saaneet ostokustannuksia alemmaksi. Hintatiedoista lisätietoja löytyy Maaseudun Tulevaisuudesta ja www. vyr.fi -sivuilta. Uusia luomusopimuksia tehdään, vanhoihin vuoden jatko Tämän hetken tietojen mukaan kokonaan uusia luomusopimuksia tehdään myös ensi keväänä. Ensi keväänä päätyviä viidellä vuodella ja tänä keväänä yhdellä vuodella jatkettuja luomusopimuksia tullaan jatkamaan vuodella. Luomuperuskurssi ProAgria Keski-Pohjanmaa järjes- tää luonnonmukaisen tuotannon peruskurssin maalis-huhtikuussa 2014. Koulutus on edellytys luomusopimuksen tekemiseen. Jos tarvetta ilmenee, kurssi voidaan järjestää aikaisemminkin. Luomusuunnitelmat tilaukseen Luomusuunnitelma tarvitaan luomusopimuksen liitteeksi. Se kannattaa teettä talven aikana. Luomusuunnitelmasta selviää mitä luonnonmukainen tuotanto merkitsee käytännön viljelylle. Tärkeää luomukotieläintuotantoa suunnitteleville Luomukotieläinsopimus alkaa 1.5. Tällöin luomukotieläinten kaikkien tuotantoehtojen on tilalla täytyttävä. Luonnonmukaiseen kotieläintuotannon aloittamista suunnit- televien on aloitettava suunnittelu jo nyt. Talvella on aikaa rauhassa suunnitella ja tehdä tarvittavat muutokset kotieläinrakennuksiin. Siten Ely-keskus ehtii tehdä luomukotieläintuotannon tarkastuksen talvella ja mahdolliset muutokset kotieläinrakennuksiin voidaan tehdä ennen luomukotieläinsopimuksen alkamista. Viljelysuunnittelu Kannuksessa 29.10. pidetyssä palkokasvitilaisuudessa todettiin hyväksi puna-apilalajikkeiksi Saija, SW Yngve, Betty ja SW Torun. Lisäksi Ilte ja Varte ovat satoisia, mutta talven kesto ei ole paras mahdollinen. Siemenseokseen kestävän puna-apilan kanssa ne sopivat oikein hyvin. Siementen saatavuuden vuoksi ensi vuoden viljelyä kannattaa suunnitella nyt. Huhtikuussa voidaan keskittyä rauhassa tilan luomu- ja EUtukiasioihin. Luomutarkastuksissa havaittua Menneen kesän luomutarkastukset on nyt tehty. Asiat ovat olleet yleensä hyvin. Asiakirjoista on löytynyt parantamista. Luomutuotteiden hyvän kysynnän vuoksi tuotteen aitous pitää kyetä tarvittaessa osoittamaan. Esimerkiksi luomuviljatilan viljankuivaus pitää olla mainittu luomusuunnitelmassa. Luomuasiantuntijan käydessä tilalla pyytäkää heitä tarkastamaan luomusuunnitelman ajantasaisuus. Näihin on syytä kiinnittää huomiota: • poikkeuslupaa tavanomaiselle siemenerälle on haettava ennen kylvöä 1.5. mennessä • vaatimuksenmukaisuusvakuutus aina kaiken luomu- tavaran mukaan (luomueläimiä, luomuviljaa jne.) • vasikkakortteihin myös laidunnusaika seuraavan kesän laidunnusta varten • varastokirjanpito ajan tasalle • asiapaperit on oltava tarkastushetkellä nähtävissä. Nurmiviljelyä tanskalaisittain Kuluvan vuoden kesäkuussa joukko ProAgrian nurmi- ja kasviasiantuntijoita vieraili kahdella tanskalaisella luomutuotannossa olevalla maatilalla. Tilojen nurmiviljelykäytännöt ovat osittain hyvin samankaltaisia kuin meillä, mutta erojakin löytyy. Tanskalaisissa nurmikasvien siemenseoksessa voi olla jopa kymmentä eri kasvilajia tai -lajiketta, kun suomalaisten käyttämissä seoksissa on yleensä 3-4 eri lajia tai lajiketta. Monipuolinen siemenseos takaa sen, että vaihtelevissa kasvuolosuhteissa ainakin joku siemen itää ja tuottaa satoa. Näin saadaan peittävä kasvusto, eikä rikkakasveille jää tilaa. Täydennys- kylvöjä ei tehdä, mutta kylvösiemenmäärä on aina vähintään 30 kg/ha, yleensä lähempänä 40 kg/ha. Nurmet perustetaan suojaviljan kanssa. Pellon kasvukunnosta huolehtiminen Pellon kasvukuntoon kiinnitetään erityistä huomiota. Peltojen tiivistymistä pyritään välttämään kaikin keinoin: viljelykierto, monipuoliset siemenseokset, joissa mukana syväjuurisia kasveja, märällä pellolla ei liikuta painavilla koneilla, lietettä levitetään vain kerran vuodessa kullekin lohkolle. Koneyhteistyö Koneyhteistyötä harjoitetaan runsaasti. Esim. säilörehun teossa niittäminen, karhotus ja rehun ajo siiloille tehdään yhteistyössä usean eri tilan kanssa. Varsinainen korjuutyö ajosilppurilla teetetään urakoitsijalla. Vuoden lopussa tilat katsovat, kuka mitäkin on tehnyt ja työtunnit tasataan nk. hiljaisella kuittauksella: kukaan ei jää kenellekään velkaa. Säilörehun varastointi Vakuustodistus tanskalaisesta siemensäkistä. Seoksessa puna-apilaa, valkoapilaa, neljää eri lajiketta raiheiniä ja rainataa. Nurmirehuun ei käytetä minkäänlaisia säilöntäaineita. Rehu korjataan vuorokauden kuluessa niitosta. Huomioitavaa on, että rehu kuivuu hajallaan pellolla. Kuvat: Sirkku Koskela Tanskalaiset suosivat laakasiiloja säilörehun varastoinnissa. Tanskalaisisäntien mielestä muovi tulee liian kalliiksi. Karholle heinä ajetaan juuri ennen korjuuta. Muoviin käärittyjä paaleja ei näkynyt, vaan rehu tehdään laakasiiloihin. Korjuukerrat Säilörehusta tiloilla korjataan yleensä neljä satoa vuodessa. Ensimmäinen sato on suurin, 2. sato pienin, 3. ja 4. sato voivat olla määrältään pieniä tai suuria. Tilan ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö Tiloilla käytetään paikallisen neuvontajärjestön rehuntuotannon asiantuntijapalveluja runsaasti. Hyötyä he kokevat saavansa siitä, että voivat pohtia asioita uskopuolisten kanssa, jolloin tilasokeus ei pääse yllättämään. Lisäksi tilat osallistuvat pienryhmätoimintaan. Ryhmässä viljelijät vaihtavat kokemuksia ja ajatuksia toistensa kanssa. Pienryhmän vetäjänä toimii neuvontajärjestön edustaja. Sirkku Koskela [email protected] ProAgria Keski-Pohjanmaa 17 talous ProAgrian Tilipalvelut uudistuvat ProAgrian laaja tuotanto-, talous- ja yritysasiantuntijajoukko tarjoaa mahdollisuuksia, joita muilla tilipalvelun tarjoajilla ei ole. Erityisen tärkeää asiantuntijoiden välinen yhteistyö on erilaisissa yritystoiminnan muutostilanteissa kuten omistajanvaihdoksissa, isoissa investoinneissa tai talouden kriisiytyessä. Yhdeltä luukulta saatava kokonaisvaltainen apu on tällöin arvossaan. Erilaisiin tarpeisiin kootut asiakas- ja tilannekohtaisesti laajennettavat palvelupaketit tarjoavat vaihtoehtoja tilipalveluiden valintaan. Mini täyttää viranomaisvaatimukset Perinteistä vain verottajan ja viranomaisten vaatimukset täyttävästä kirjanpidosta käytetään nimitystä MINI. Se sisältää vain välttämättömimmän ja sopii pienimuotoiseen toimintaan tai tilanteisiin, joissa toiminta on vakiintunutta ja yrittäjällä itsellään on hyvä taito hyödyntää kirjanpidon raportteja. Perus antaa vartailutietoa PERUS-paketti sisältää perustoimintojen lisäksi välitilinpää- töksen ja saavutetun taloustuloksen analysoinnin. Maatiloille tehdään Maatilan tulosanalyysi-laskema, jossa tilan tiedot lähetetään nimettömänä tietopankkiin ja vastavuoroisesti saadaan vertailutietoa muiden saman tuotantosuunnan tilojen tuloksista. Niitä vertailemalla selviävät maatilan toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yrityspuolella seurataan yrityksen omien tunnuslukujen kehitystä ja verrataan niitä muuhun toimialalta saatavissa olevaan tietoon. Asiantuntija sparraa PLUSSAssa PLUS-paketissa on edellä mainittujen lisäksi vuotuinen sparrauskeskustelu johtamis- tai talousasiantuntijan kanssa. Keskustelussa keskitytään yritystoi- minnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun. Kaikkiin paketteihin on mahdollista liittää lisäosioina esim. palkanlaskentaa, kassaennusteiden laatimista, kustannuslaskentaa tai muita taloushallinnon palveluita. Myös yritys-, talous- ja tuotantoneuvonnan asiantuntijapalvelut ovat käytettävissä. WebWakka tuo uusia mahdollisuuksia Vuoden 2014 aikana ProAgrian tilipalveluissa siirrytään käyttämään WebWakka-ohjelmaa. Verkossa toimivassa ohjelmassa onnistuu niin yhden kuin kahdenkertainen kirjanpito. Ohjelma sisältää myös pankkiyhteyden ja laskutusohjelman, mikä tuo uusia mahdollisuuksia tilan Uudet asiakkaat saavat tutustumistarjouksena maksutta kirjanpidon perustamisen ja tulosanalyysin. Olemme koonneet keskeiset palvelut valmiiksi paketeiksi, joista voi helposti muokata sinulle sopivan kokonaisuuden. MINI sisältää kirjanpidon, perusveroneuvonnan ja veroilmoitusten tekemisen. PERUS-paketti sisältää kirjanpitopalveluiden lisäksi välitilinpäätöksen ja tulosanalyysin. Sen avulla tunnet yrityksesi taloustilanteen tarkasti. Tulosanalyysi nostaa esille kehittämistä kaipaavat kohteet. Näin talousluvut ohjaavat maatilasi tai yrityksesi toimintaa. PLUS tuo palvelukokonaisuuteen mukaan ProAgrian talous- tai yritysasiantuntijan kanssa käytävät vuosittaiset tiiviit keskustelut. Keskustelussa pureudutaan maatilan tai yrityksen tilanteeseen ja mietitään yhdessä tavoitteet ja keinot toiminnan kehittämiseen. Lisäämällä paketteihin taloushallinto- ja raportointipalveluita haluamassasi laajuudessa sinulla on yrityskokonaisuuteesi istuva ja toimiva palvelukokonaisuus. Tilannekohtaisesti siihen voidaan lisätä ProAgrian muita yritystoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. tai yrityksen ja kirjanpitäjän yhteistyöhön. Tilalla tai yrityksessä voi esim. tehdä tiliöinnin laskujen maksun yhteydessä, jolloin tilipalveluissa voidaan paneutua kustannuslaskentaan, raportointiin ja muihin sovittuihin asioihin. Omaa kirjanpitoaan pääsee tarkastelemaan nettiyhteydellä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Ota yhteyttä niin keskustellaan sinulle sopivista vaihtoehdoista! Juha Hämäläinen tilipalveluvastaava p. 0400 126 335 [email protected] Sähköinen kirjanpito ja taloushallinto Jos ProAgrian halutaan ottavan suuremman roolin taloushallinnon hoitamisessa, käytettävissä on Tikon-ohjelmisto. Se mahdollistaa sähköisen kirjanpidon, jossa tuleva ja lähtevä maksuliikenne ja muu kirjanpito hoidetaan kokonaan sähköisessä muodossa. Tila tai yritys voi Ovet avoinna 15.11. ProAgrian Kaustisen toimistolla 18 ProAgria Keski-Pohjanmaa ProAgrian Kaustisen tilitoimisto on muuttanut Kappelintien ja Kantatie 63:n risteykseen, entisiin Kappelin Grillin tiloihin. Uuden toimipaikan avajaiset pidetään perjantaina 15.11. klo 10-15. Entistä avarammat tilat mahdollistavat myös muiden ProAgrian asiantuntijoiden palvelut Kaustisen toimistolla. Tämä tukee ProAgrian tavoitet- ta liittää tilipalvelut kiinteäksi osaksi maatilojen ja maaseutuyritysten johtamispalveluita. Avajaispäivänä paikalla on toimiston vakiohenkilöstön eli Helena Hohenthalin ja Mika Jouppilan lisäksi yritysasiantuntija Liisa Koskela, kehityspäällikkö Juha Hämäläinen sekä maa- ja kotitalousnaisten edustus. Avajaisissa esittelys- tarkastella kirjanpitoaan nettiyhteyden avulla, ottaa raportteja ja tehdä muita toimintoja. Halutessa myös maksuliikenteen hoidon voi ulkoistaa ProAgrialle. Sähköinen kirjanpito vähentää oleellisesti tilitoimiston fyysisen läheisyyden merkitystä, koska myös kasvokkain käytävät keskustelut sujuvat tänä päivänä vaivattomasti nettiyhteyden avulla. Juha Hämäläinen [email protected] sä ProAgria Keski-Pohjanmaan uudet Tilipalvelupaketit. Polson Lammas maistattaa tuotteitaan. Maa- ja kotitalousnaiset kahvittavat ja kertovat palveluistaan. Tervetuloa tutustumaan Kaustisen toimiston palveluihin sekä uuteen WebWakkaohjelmaan kahvittelun lomassa! talous Riskit pienemmiksi hyvällä johtamisella Markkinariskien hallinta maatilalla -julkaisu ilmestyy Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida yrityskohtaiset riskit ja uhat, joilla voi olla merkitystä strate➽gian Uudet toteuttamisessa lyhyemmällä ja pitemmällä aikavälillä. sopimukset Riskit ovat erilaisia eri tilanteissa, mutta ne liittyvät kevään yleensä tukihaussa toimintavarmuuteen, turvallisuuteen tai rahaan. Esim. maan kaivamisessa on huomioitava sortumisvaara, metsätöissä puun turvallinen kaataminen, rakennussuunnittelussa on laskettava tarkkaan katon lujuusvaatimukset ja yrityksessä varmistettava henkilöstöresurssien riittävyys. Yksityistaloudessa huolehditaan, etteivät kodinkoneet jää käyntiin yksikseen ja talven tullen tarkistetaan talvirenkaiden kunto. Polkupyörällä kouluun lähtevää muistutetaan pyöräilykypärästä ja miettii se autoharrastajakin sopivaa parkkiruutua paikoittaessaan juuri entisöimäänsä museoautoa. Kannattavuus paremmaksi markkinariskien hallinnalla Käytännönläheinen Markkinariskien hallinta maatilalla -kirja kertoo, miten seurataan ja tulkitaan satoennusteita, pörssinoteerauksia ja termiinihintoja sekä muita keskeisiä maailmanmarkkinoiden tapahtumia. Julkaisussa on havainnollisia esimerkkejä myyntien ja hankintojen ajankohdan optimoinnista sekä myyntituottojen hinnansuojauksesta futuureilla. Sadon myyntiä varten kirja opastaa tavoitehinnan laskemisessa ja sopimusten tekemisessä. Arjen johtaminen kuntoon SOP:lla Helppolukuiset arjen työohjeet varmistavat, että työ navetassasi tehdään aina samalla lailla, viestintä pelaa, tekeminen on yhdenmukaista ja oppiminen nopeaa. Näin kannattavuus kasvaa huomaamatta. SOP-työohjeen (Standard Operational Procedure) tekeminen kannattaa etenkin, jos tilallasi on muita työntekijöitä. Opastaa työtehtäviin Vähemmän kyselyjä ja puheluja lomille n navettaasi Meiltä saat SOP: Mahdollistaa nopean oppimisen noista: seuraavista toimin Ohjeet ymmärretään oikein minen, iki po , ito vasikan ho lmällisyys, Vähemmän eläinten sairasteluja umpeenpano, hede utiturvallisuus Parempi hedelmällisyys ruokinta, lypsy, ta sorkat. ja Asiakkaamme suosittelevat SOP-työohjetta e + 24% alv. Hinta alkaen 650 ”Tarpeellinen lomittajille” n SOPin Hinta sisältää yhde ”Kaikki navetan työt pitäisi ohjeistaa” den neuvojan ohjekansion ja yh ”Selkeät ohjeet ja kuvat havainnollistavat” työpäivän. ”Helpottaa työnjohtoa” ”Parhaat työtavat käyttöön” ”Asiantuntijan apu laatimisessa kullanarvoista” Tilaa heti tai kysy lisää! ProAgria Keski-Pohjanmaa Yritysasiantuntija Liisa Koskela Puh. 050 512 0615, [email protected] Kuva Liisa Koskela. Kuvassa Perttu Tunkkari Eteläkangas AY:stä Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 28 €, sis. alv 10 %. Hintaan lisätään lähetysja postimaksu. Kirjan voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai [email protected]. Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: www.proagria.fi/julkaisut. Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, jolloin myyntihinta on 33 €, sis. alv 24 %. ISBN 978-951-808-240-1. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi. RISKI SIELLÄ, RISKI TÄÄLLÄ Riskit ovat erilaisia myös yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Uusi yritys saattaa saada upeat myyntiluvut, mikäli ajoitus on oikea, toimituskapasiteetti vastaa kysyntään ja ideaa osataan jalostaa tai erilaistaa. Iäkkään yrittäjän kohdalla huomioidaan ainakin terveys ja henkilöriskit sekä mietitään yritystoiminnan jatkuvuutta. Alkavan yrityksen ja yrittäjäjuniorin kohdalla riskeinä voivat olla mm. kokemattomuus ja kapea-alainen osaaminen tai yksityistalouden ylioptimistiset odotukset, jotka heijastuvat negatiivisesti yrityksen kassavirtaan. Myös jokaisella maatilalla on omanlaisensa riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, eläimiin, ympäristöön, rakenteisiin, tekniikkaan tai itse tuotantoon. Yrityskokonaisuus täytyy tuntea, jotta riskejä voidaan arvioida. Kun riskien hallinta opitaan, säästetään aikaa ja rahaa. Muutosvaiheessa olevalla tilalla (spv, investointi) riskit ovat paremmin hallittavissa, kun asioita suunnitellaan riittävän pitkään ja useamman ihmisen voimin. Hyvä suunnittelu tarkoittaa mm. yritykseen sopivia oikeita työmenetelmiä, tarkastuslistoja ja Huomiolaatikoihin tulosten seurantaa johtopäätöksineen. tai pylpyröihin RISKIN OTTOA VAI RISKIN HALLINTAA? Keski-Pohjanmaan elinkeinoRiskienhallinta ProAgria kuuluu hyvään johtamiseen ja sen avulla huosuunnitelmien tekijät mioidaan kattavasti koko yrityksen toiminta eri osa-alueineen. Laajoja elinkeinosuunnitelmia Onko pienen asian huomiotta jättäminen riskin tekevät ottoa vai risProAgria Keski-Pohjanmaalla vuonna Tuloksilla 2013 kien hallintaa, riippuu aina kulloisestakin asiasta. ja talousneuvojat Ville Karhula, puh. 040 523 eri työvaiheissa tapahtuvalla tekemisellä on yhteytensä. Koke4117 ja Emmi Puputti, puh. 040 684 5111 mus on osoittanut, että hyvä kokonaisuus tuo usein hyvän tu(maaliskuun loppuun asti) sekä talousagroloksen, ja trimmaamalla tuotantotoiminnan kannalta myös pienomi Heikki Ojala, puh. 040 534 Tanet, mutta oleelliset yksityiskohdat kuntoon, saa2166. huipputuloksia. lousneuvoja Juha Nivala sekä yritysvalmentaSuurimpia yritysten ottamia riskejä on tarkastella toimintaa liiErkki ovat siirtyneet palvelupäälliköian suppeastijaja liianLaide helppojen tai väärien tunnuslukujen avulla. den tehtäviin, tämän vuoksi laskelmat onollaan kes- hyviä Omaa yritystä kannattaa tutkailla realistisesti: missä kitetty pääsääntöisesti muille neuvojille. ja missä on kehitettävää, onko toiminta tavoitteiden mukaista ja mitkä ovat tarvittavat toimenpiteet. Maatalouden investointien hakuajat ovat RISKI EI RIIPU KOOSTA vuonna 2013 Johtaminen on 2.1.-1.2. yrityskokonaisuuden ja riskien hallintaa, tavoitteiden asettamista11.2.-28.3. (strateginen johtaminen), tuloksien seurantaa ja analysointia, ennakoimista unohtamatta. Järjestelmällisellä työllä 15.4.-16.8. sekä parannetaan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta. Tämä on tar2.9.-18.10. peen myös yhden ja kahden hengen yrityksissä. Mikäli yrityksessä Muistathan tehdä elinkeinosuunnitelmaponnistellaan pienenevän yrittäjäperheen palkan kanssa, tilauksen hyvissä ajoin ennen hakuajan päät- kannattaa pohtia yrityksen riskinsietokykyä. Onko se niin korkea, tymistä. Lisätietoja investointituista sekä elin- että uskaltaa jättää johtamisen vallan tekemättä? keinosuunnitelman hankintaan saatavasta Hyvä johtaminen kuuluu tilalla jokaiseen tuesta Maaseutuviraston sivuilta:työpäivään. www.ma- ProAgria tarjoaa vahvaa osaamista konsultatiivisen toimintatavan vi.fi > maaseudunrahoitus > investointituet. kautta. Teemme toki yksittäisiäkin palveluja, mutta yrityksesi on kokonaisuus. Vastaamme paremmin tavoitteisiin, kun tuomme yrityskokonaisuuden käyttöön eri alan asiantuntijan tietotaidon ja kokemukset. Olemme sinua varten. Älä siis märehdi yksin, vaan haasta asiantuntijamme! Apua arkipulmiin ja ennakointia tulevaisuuden haasteisiin! Liisa Koskela Valtakunnallinen maitosektorin huippuosaaja, strateginen johtaminen ja laatu p. 050 512 0615 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. ProAgria Keski-Pohjanmaa 19 Kalatalouskeskus Kuvat: Satu Järvenpää Lokakuussa Vetelin lukion biologian opiskelijat pääsivät haravoiden ja kuokkien kera konkreettisiin luonnonsuojelutoimiin osallistuessaan purokunnostukseen Räyringin Pesuojalla, jota kunnostettiin Räyringin kalastuskunnan ja Vyyhti-hankkeen yhteistyönä. VYYHTI-hanke apuna vesistökunnostuksissa ja ympäristönhoidossa Syksyn aikana Keski-Pohjanmaalla työpajat jatkuvat koekalastuksen ja pienimuotoisen purokunnostuksen merkeissä. Esimerkiksi Halsualla ja Vetelissä kartoitettiin paikallisten toimijoiden kanssa purojen kunnostamismahdollisuuksia ja tutustuttiin Kaustisella Nuolisen järven tilaan ja arvioitiin mitä kunnostustoimenpiteitä siellä voitaisiin tehdä. Kyläläiset, mökkiläiset ja paikallinen osakaskunta olivat innokkaina mukana järven kalakannan tilaa selvittävässä verkkokoekalastuksessa. Ympäristöviranomainen lupautui Nuolisen tilaa koskeneessa yleisötilaisuudessa hankkimaan tietoa järven vedenlaadusta. Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan (VYYHTI) -hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa erilaisin kunnostustoimenpitein. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi tarvitaan yhteisiä ponnisteluja ja uusia toimijoita. Vyyhti-hanke pyrkii auttamaan ihmisiä niissä hankalaksikin koetuissa tilanteissa mitä he kunnostustoiminnassa yleensä kohtaavat. Hanke luo ehdotuksia toimintamalleiksi ja välittäjäorganisaatioiksi pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi sekä aktivoi ja opastaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskuntia, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja vesien- ja ympäristön hoitoon. Hankkeen toimintaan kuuluu muun muassa työpajatoimintaa ja esimerkkikohteiden suunnittelua ja pienimuotoista toteutustakin. Ensimmäiset työpajatilaisuudet pidettiin Keski-Pohjanmaalla keväällä 2013 Vetelissä, Kälviällä ja Toholammilla. Luentojen aiheena olivat vesiensuojelu ja -hoito, eri kunnostusmenetelmät, kosteikot, hankkeen läpivieminen, rahoitusmahdollisuudet ja lupien tarve sekä haja-asutuksen jätevesien käsittely (Jässi-hanke). Syksyn aikana hankkeessa tutustuttiin kunnostuskohteisiin Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Kaustisella. Reisjärvellä aiheena oli hoitokalastus ja kosteikot, Lestijärvellä Tervanen-järven kunnostuksen vaiheet. Kaustisella kohteena oli juuri valmistunut Köyhäjoen kunnostaminen. Jokea on kunnostettu lähinnä maisemanhoidollisesti, kalataloutta kuitenkaan unohtamatta, rantoja raivaten, tekemällä koskikunnostusta ja pohjapatoja sekä suvantojen ja uimapaikkojen puhdistamista. ProAgria Oulu ry hallinnoi ja toteuttaa maakuntien välistä hanketta. Sopimuskumppaneina ovat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, ProAgria KeskiPohjanmaa ry ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Vyyhti-hanketta rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuskuksen myöntämällä Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Lisätietoja: Vyyhti-hankkeen hankevetäjä Satu Järvenpää, p. 044 777 8839 ja kalatalousasiantuntija Eero Hakala, p. 0400 162 445 kannattaa Kysyä! Hankkeella oli Seinäjoella pidetyssä Farmari-näyttelyssä Maaseutuverkoston Leader-teltassa yhteisosasto muiden ympäristön tilaa parantavien hankkeiden kanssa. Infopisteeseemme rakennetun vesiaiheen avulla esiteltiin maatalouden monivaikutteisia kosteikkoja. Lapsille suunnattu ongintapiste houkutti väkeä paikalle ja havainnollisti puhtaiden vesistöjen merkitystä. 20 ProAgria Keski-Pohjanmaa • Kalatalouden Keskusliitto: www.ahven.net • Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö: www.vapaa-ajankalastaja.fi • Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi • Ely-keskusten kalatalousryhmät tai ympäristötoimialat: www.ely-keskus.fi • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: www.rktl.fi Keski-Pohjanmaalla apua saa esimerkiksi ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakalalta. Kalatalouskeskus Kalasta oikein luvan kanssa Suomessa päävastuu kalastuksen järjestämisestä Vapaa-ajan kalastuksen lupajärjestely Suomessa kuuluu kalavesien omistajille. Suurin osa suomalaisista kalavesistä kuuluu osakaskuntien (= yhteisesti vettä omistavien kiinteistöjen) hallintaan. Näin on asianlaita Keski-Pohjanmaallakin. Vesialueen omistaja määrää kalastuslain ja asetuksen rajoissa alueellaan sen, miten kukin saa kalastusoikeutta käyttää. Yleensä kalastusoikeutta jaetaan myymällä kalavesille kalastuslupia. Lupa sisältää kalastusoikeuden lisäksi joukon kalastusta koskevia ohjeita ja rajoituksia (esim. miten, missä ja kuinka monella pyydyksellä saa pyytää). Kalaan aikovan on aina oltava selvillä siitä missä ja miten saa kalastaa. Lupaohjeita saa paikallisen osakaskunnan lupamyyntipaikoista (usein huoltoasemia tai kioskeja) ja enenevässä määrin myös nettisivuilta (esim. www.ahven. net). Pilkkiminen ja onkiminen Kalastustapa alle 18 v, 65 v täyttäneet 18-64 -vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen poikkeuksin 1) ja 2) maksuton yleiskalastusoikeus maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu 1 vavalla poikkeuksin 1) ja 3) ei kalastuksenhoitomaksua ei viehekalastusmaksua valtion kalastuksenhoitomaksu + viehekalastusmaksu tai vedenomistajan lupa Muu kalastus ja uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla sekä ravustus ei valtion kalastuksenhoitomaksua mutta aina vedenomistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksu + vedenomistajan lupa 1) Parikymmentä vuotta sitten pilkkiminen ja onkiminen liitettiin jokamiehen oikeuksien joukkoon. Lähes kaikkialla Suomessa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) saa siis onkia ja pilkkiä ilman vesialueen omistajan kalastuslupaa. Tähän oikeuteen sisältyy kuitenkin joukko rajoituksia, jotka kalastajan tulee tuntea ja joita noudattaa. Elävä syötti kielletty virtapaikoissa Kalastusasetuksen mukaan elä- Kalastusta on rajoitettu siten, että onginta ja pilkkiminen on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koskija virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai (viranomais-) päätöksen nojalla. 2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela. 3) Läänikohtainen viehekalastus on joillain vesialueilla kielletty erillisellä (viranomais-) päätöksellä. (lähde www.ahven.net) vän syötin käyttö (esim. matoonginta) on aina ja kaikilta kielletty sellaisilla koski- ja virtapaikoilla, joissa esiintyy siikaa, harjusta, taimenta tai lohta. KeskiPohjanmaalla tämä tarkoittaa lähes kaikkien jokien ja purojen selvästi virtaavia alueita. Rajanveto on siitä missä virtaus (koski- tai virtapaikka) alkaa tai päättyy on häilyvää. Esimerkiksi koskien välinen lyhyt suvanto lasketaan yleisesti koskeen kuuluvaksi alueeksi, eli siellä onkiminen on kiellettyä. Rauhoitusajat ja alamitat Kalastusta rajoittavat edellis- ten lisäksi myös muutamien kalojen rauhoitusajat ja alamitat. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja koski- ja virta-alueilla syysmarraskuun ajan, sillä huojennuksella että vapapyydyksin (uistin, perho) näitä kaloja saa pyytää 10.9. saakka ja 15.11. alkaen. kalojen alamitat Keskipohjalaisissa vesissä: taimenen alamitta on 50 cm lohen alamitta on 60 cm (Perämerellä 50 cm) harjuksen alamitta on 30 cm kuhan alamitta on 37 cm Paikalliset kalastusalueet tai kalastusoikeuden haltijat voivat määrätä kaloille näistä suurempia alamittoja. Kaikki kalat, jotka on saatu kiellettyä kalastustapaa (esim. onginta koskessa) käyttäen tai ovat alamittaisia ja kalastettu rauhoitusaikana on aina vapautettava takaisin veteen, ovat ne sitten eläviä tai kuolleita. Kalatalouskeskus Kalastusmaksut nousevat Valtion kalastusmaksuihin on tulossa hinnankorotus. Valtioneuvosto on antanut asiasta esityksen eduskunnalle. Kalenterivuodelta perittävä kalastuksenhoitomaksu nousisi 22 eurosta 24 euroon ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut 29 eurosta 31 euroon. Viikkomaksut olisivat edelleen seitsemän euroa eli niihin ei tulisi korotusta. Ehdotettu korotus perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42. Viehekalastusmaksu suoritetaan jollekin näistä tileistä (riippuu siitä missä aikoo kalastaa): • Etelä-Suomi FI69 5000 0121 5028 34 • Länsi-Suomi FI81 5000 0121 5029 09 • Itä-Suomi FI82 5000 0121 5028 91 • Oulu FI07 5000 0121 5028 83 • Lappi FI73 5000 0121 5028 59 Hoitomaksun ja viehekalastusmaksun voi suorittaa verkkomaksuna, pankkisiirtona tai vaikkapa puhelimella. Maksutavoista ja ohjeista on tarkempaa tietoa mm. ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n, Kalatalouden Keskusliiton tai Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla. Kalastusmaksut kiertyvät lähes lyhentämättöminä kalatalouden hyväksi. Maksamalla maksut ja hankkimalla luvat huolehdit mm. tulevien vuosien saaliistasi. Ka- lastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes suoriin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin ja kalataloutta edistävien hankkeiden (esim. kalatapahtumat ja kalastuskohteiden kehittäminen) avustamiseen. Hoitomaksuvaroja käytetään mm. kalastusalueiden sekä kalatalousalan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Osa hoitomaksuvaroista ja kaikki viehekalastusmaksut palautetaan vesialueiden omistajille. Nämäkin varat käytetään pääasiassa kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen ja kalakantojen hoitoon. Kalavesien omistajat suuntaavat mm. kalojen istutuksiin noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Hoitomaksu- tai viehekalastusmaksuvaroilla ei tueta valtion kalataloushallinnon toimintaa. Toiminnanjohtaja Eero Hakala Puh. 0400 162 445 [email protected] ProAgria Keski-Pohjanmaa 21 Maa- ja kotitalousnaiset Marja-Leena Vuollet Levitetään onnellisuutta METSÄSTÄ VOIMAA - kampanja 2014 - 2015 Tulkaa mukaan Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -kampanjaan! Tutkimustulokset todistavat, että maalla on mukavaa. Meille se on ollut itsestään selvää aina. Nyt on saatu tutkittua tietoa siitä, että maalla asuu onnellisimpia ihmisiä. Maaseudulla hyviä puolia on erittäin voimakas yhteisöllisyys, sanoo tutkijatohtori Arttu Saarinen. Ihmisten yhteisellä tekemisellä on kiistaton vaikutus onnellisuuteen. Parasta mitä voimme tehdä lisätäksemme ihmisten onnellisuutta, on saada heidät toimimaan yhdessä. Tätähän maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet jo 80 vuoden ajan. Koska tämä on nyt virallisesti todistettu, meidän on hyvä jatkaa perinteistä järjestötyötämme rinta rottingilla. Seuraavaksi suuntaamme suurella joukolla Tampereelle viettämään järjestömme 80-vuotisjuhlaa. Parasta aikaa ensi vuoden toimintasuunnitelmiin voimme laittaa monenlaisia tekemisiä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Me toimimme Aitojen asioiden puolesta niin arjessa kuin juhlassa, toinen toistamme kuunnellen ja tukien. Metsä on hyvinvointimme ja taloutemme perusta. Kampanjassa kannustetaan nauttimaan metsän elvyttävästä vaikutuksesta, arvostamaan puusta tehtyjä tuotteita ja hoitamaan metsää. Kun metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt Tiesitkö, että metsässä stressihormonien määrä laskee? Nauttikaa luontomme aarreaitoista, kansallispuistoista. Iloitkaa metsälauluista ja lumoutukaa puun halaamisesta. Joko olette maistaneet kuusenkerkkää ja maitohorsmaa? Tutustukaa yhdessä villivihanneksiin, nauttikaa sieni- ja marjaretkistä. Herkutelkaa nuotion ääressä metsäruoalla. Metsäntyttö tahdon olla Metsän tuotteille keksitään jatkuvasti uusia käyttötapoja. Tutustukaa yhdessä alan ammattilaisiin, tehtaista käsityöyrityksiin. Tiesitkö, että puolet metsänomistajista on naisia? Oppikaa yhdessä tämän päivän metsänhoidosta. OY PAPERITEHDAS AB Valitkaa teille sopivat tapahtumat ja tutustumiskäynnit Puheenjohtaja Marja-Leena Vuolletin jäähyväissanat maakunnan maa- ja kotitalousnaisille pitkäaikaisen puheenjohtajapestin päättyessä: Nettinaiset Naiset ympäri Keski-Pohjanmaan odottavat vieraita joka kuntaan. Eipä hätää, vuoden alussa, tytöt Kokkolan piirikeskuksessa alkavat pakata laukkuja ja lähtevät tervehtimään virkeitä naisia. Ohjelmaa organisoidaan joka kuulle ja niin tulee hymy kaikkien suulle. Ei tarvitse kenenkään työtönnä olla ja istua yksin kuin olis nolla. Siihen päälle vielä innostusillat, päiväkahvit, wokkikurssit, kutomapiirit ja Impin-illat. Sitten kampanjoidaan viljan puolesta ja ruisleivän päältä saadaan voita nuolaista. Pihoilla on terassit, kivilaatat ja patiot, suihkukaivot ja pylväissä valot, siellä kahvittaa voi vaikka naiset jalot. Tyrnejä poimitaan tuvan nurkalta ja mustikoita pensaista vaikka jakkaralta. Tien varretkin yhdessä putsataan, jotta rakas maisema olisi siisti ja raiteillaan. Läheistä tietoa jakaa oma lehti, Koti on sen nimi ja kaikki lukea sen ehti. Jos hukassa on ruokaresepti, ei hätää, mene nettiin. Sieltä sinä saat tietoa kaikesta, liittyen arkeen tai järjestäessäsi juhlia. Hygieniapassi on sadoilla naisilla, joten turvallista on juhlia joka puolella. Kuulumisia voit kysellä sähköpostilla ja kokouskutsut lähettää tekstiviestillä. Maailma on muuttunut puitteiltaan, mutta vanha konsti on silti paikallaan. Järjestötyö kaikkien puolesta, vapauttaa meidät usein huolista. Saamme tavata toisia ja puhua, nauraa ja kutoa sukkia. Tämä rintaan tuo iloa ja arkeen tarpeellisia voimia. Toimi innolla maa- ja kotitalousnaisissa, silloin olosi on onnellista ja elämä oikeilla raiteilla. Halataan, kun tavataan, näin yhteisiä arvoja me kunnioitetaan. Rakkaudella Marja-Leena Vuollet 22 ProAgria Keski-Pohjanmaa Maa-ja kotitalousnaisten toimintakalenteri 2014 1.2. Helmikuu 3.-13.2. 16.2. Maaliskuu Toukokuu 8.3. Juhlamessut ja Hääsunnuntai, Kokkola Kansainvälinen naistenpäivä Hyvinvointipäivä, Kaustisen Kansantaiteenkeskus Käsitöitä ja kuohuvaa -risteily, Viking Grace 17.5. Pop up- ravintolapäivä, "pitäjäherkut" Puutarha- ja sisustusmatka Ruotsiin 7.6. Puutarharetki lähialueen puutarhoihin 11.6. Impin päivä Heinäkuu Elokuu Toiminnansuunnittelutilaisuudet maakunnassa 31.3. 23.-25.5. Kesäkuu Naisvoimaa-päivä (Metsästä voimaa) Yhdistysten omaa toimintaa 14.-15.8. Elokuiset Navettabileet, Lohtaja 21.-22.8. Elokuiset Navettabileet, Lohtaja 24.8. Maakunnallinen MKN kirkkopyhä, Kalajoki 6.9. Keskiaikaiset markkinat, Kaarlelan kotiseutumuseo 13.9. Tyngän markkinat, Kalajoki 27.9. Päivän vaellusretki Salamajärvelle / Valkeiselle Lokakuu 15.10. Kansainvälinen maaseudun naistenpäivä Marraskuu 25.11. Vuosikokous, Kokkola Joulukuu 8.-14.12. Syyskuu Vanhankaupungin Joulumarkkinat Maa- ja kotitalousnaiset TOIMIKAA NÄIN VALITKAA yhdistyksellenne sopivia tapahtumia tarjolla olevista vaihtoehdoista. LAITTAKAA ehdotuksenne toimintasuunnitelmiin. Kampanja-aika on 2014 – 2015. KATSOKAA toimintaohjeet tapahtumien järjestämiseen Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta ja 2014 alussa ilmestyvästä kampanjaoppaasta. TIEDOTTAKAA kampanjasta ja tapahtumista jäsenillenne. KUTSUKAA paikallismedia tapahtumiin. Tapahtumat sopivat myös toteutettavaksi yhteistyössä naapuriyhdistysten kanssa. ELÄMYKSIÄ METSÄSSÄ Venytä, vanuta ja virkisty Liikutaan metsässä rentoutuen, tarjolla monia toimintavinkkejä. Bongataan kansallispuistot PAPERITEHTAASTA PUUVENEENTEKIJÄÄN Tehdään tutustumiskäynti paperi- tai sellutehtaaseen. Järjestön tavoitteena on vierailla kaikissa 49 tehtaassa. Tehdään retki kansallispuistoon. Järjestön tavoitteena on bongata kaikki 37 kansallispuistoa. Puusta laudaksi Lumoudutaan lähimetsän luonnosta Hehkua hakkeesta Retkeillään metsäisillä kallioilla, rehevissä lehdoissa tai ikimetsän uumenissa. Metsä kaikaa, laulu raikaa Lauletaan yhdessä metsäaiheisia lauluja. Sanat löytyvät nettisivuilta. NAINEN JA METSÄNHOITO Tutustutaan läheiseen bioenergialaitokseen. Viulunrakentajasta puutaiteilijaan Käydään vierailulla puuta käyttävässä käsityöyrityksessä. RUOKAA METSÄSTÄ JA METSÄSSÄ Kuusenkerkästä maitohorsmaan Taimikoissa tulevaisuus Opitaan taimikonhoito ja saadaan monipuolinen tulevaisuuden metsä. Metsäruokaa monipuolisesti Osallistutaan metsään.fi – iltoihin, joissa opitaan seuraamaan omaa metsää koskevaa tietoa netistä. Valtakunnallinen järjestöväen juhla Tampereella 16.11.2013 Vieraillaan sahalla katsomassa, mihin puu metsästä menee. Maisemat esiin naisvoimalla Opetellaan yhdessä raivaussahan käyttöä. Oma metsä nettimaailmassa Johanna muistuttaa Paperitehtaiden maailma Kerätään villivihanneksia ja valmistetaan niistä ruokaa. Nautitaan metsän eväistä ja eväitä metsässä. Tattiherra ja puolukkarouva Tehdään marja- ja sieniretkiä. Siirretään perinnettä myös lapsille. www.maajakotitalousnaiset.fi Metsästä voimaa - kampanja tijaa ntun a i s ! a esta kä ä Ky s y i k e s k u k s r i pi Maa- ja kotitalousnaiset viettävät tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Järjestöväelle suunnattua valtakunnallista 80-vuotisjuhlaa vietetään Tampereella, 16. marraskuuta Tampereen Yliopiston juhlasalissa. Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset yhdessä EteläPohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestää matkan Tampereelle. Ilmoittautumisaika matkalle on jo päättynyt, mutta mikäli haluat osallistua pelkkään järjestöjuhlaan, voi sinne vielä ilmoittautua. Järjestöjuhlan hinta on vain 15 € / hlö, sisältäen juhlan ohjelmineen ja kahveineen. Järjestöväen juhla on lauantaina 16.11. klo 14.30-16.00, juhlakahvitus alkaa kello 13.30. Ilmoittautumiset järjestöjuhlaan Helena Velinille p. 040 527 1579. Mimi ja Kuku Toholammin kulttuurisalissa ke 20.11.13 klo 18. Toholammin kunnantalo, Lampintie 5 Kasvomaalauksia ja kahvilan herkkuja tarjolla väliajalla. Tapahtuman kesto n. 1,5 h. Liput 10 €, lipunmyynti ovelta klo 17.15 alkaen. Järj. Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset myyntikopin ja sen toiminnan organisoinnista? Myyntikopin hinta on 200 €, sisältäen myyntikopin, sähköt, lämmittimet, tapahtumamarkkinoinnin, leppoisan joulutunnelman sekä iloiset järjestyksenvalvojat. Myyjien tulee itse huolehtia myyntikopin jouluisesta koristelusta, herkullisista myytävistä tuotteista sekä siitä, että kopin tulee olla avoinna asiakkaille markkinoiden jokaisena päivänä. Lisätietoja tapahtumasta Johannalta. Ilmoittautumiset Johannalle viimeistään 15.11. mennessä. Toiminnansuunnittelutilaisuudet starttaavat helmikuussa 2014 Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten perinteinen maakuntakierros alkaa maanantaina 3. päivä helmikuuta Kalajoelta ja päättyy Kokkolaan keskiviikkona 12.2. Järjestämme kaiken kaikkiaan 12 tilaisuutta maakunnassa. Poimi niistä itsellesi sopivin ja tule kuulemaan vuoden 2014 kampanjat, tapahtumat, tilaisuudet sekä retket ja matkat! Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Facebookissa Vanhankaupungin Joulumarkkinat Vanhankaupungin Joulumarkkinat järjestetään tänä vuonna 7.15.12.2013, Mannerheiminaukiolla Kokkolassa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävät joulumarkkinat saivat suuren suosion, joten tapahtuman järjestämistä jatketaan myös tänä vuonna. Kuka jäsenyhdistyksistämme haluaisi ottaa päävastuun maa- ja kotitalousnaisten Muistattehan, että Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa voi seurata myös Facebookissa. Voit osallistua keskusteluun ja olla mukana kehittämässä toimintaamme, otamme mielellämme ideoita vastaan! Käy tykkäämässä sivustamme! ➽ www.proagria.fi/kp -> Maa- ja kotitalousnaiset MKNKESKIPOHJANMAA www.maajakotitalousnaiset.fi MAA-JA KOTITALOUSNAISTEN TOIMINNANSUUNNITTELUPÄIVÄT 2014 pvklo Kunta 3.2. 12.00 Kalajoki 3.2. 18.30Lohtaja 4.2. 12.00 Kannus 4.2. 18.30 Toholampi ja Lestijärvi 5.2. 18.30Reisjärvi 6.2. 18.30Sievi Paikka Marja-Leena Vuolletin halli Lohtaja-talo Sisustus- ja lahjapuoti Hanna FinnSpring Kirjasto Makuaitta pvklo Kunta 10.2. 12.00 Kaustinen ja Ullava 10.2. 18.30 Veteli 11.2.12.00 Halsua 11.2.18.30 Perho 12.2. 12.00 Kälviä 12.2. 18.30 Kokkola Tilaisuud et ahvi- alkavat k tarjoil ulla Paikka Mäntymaja Pulkkisen nuorisoseurantalo Halsua-talo Nuoppari Kälviän aluetoimisto (ent. kunnanvirastotalo) Villa Pormestari, Neristan ProAgria Keski-Pohjanmaa 23 Kuvat: Kirsi Kaunisto ProAgria Keski-Pohjanmaan pueenjohtaja Vesa Kauniston mielestä neuvontajärjestön on hyvä kuunnella asiakkaitaan, jotta asiakastilojen muuttuvat tarpeet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Neuvojien osaamisen kehittämiseen tulee panostaa, kuten järjestössä on pyritty tekemäänkin. Näköalapaikalla Vesa Kaunisto ProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksessa vuodesta 1996 toiminut ja sen puheenjohtajana vuodesta 2005 ollut MMM, agronomi Vesa Kaunisto on jättämässä puheenjohtajan tehtävät ProAgriassa vuoden vaihteessa. Neuvontajärjestön luottamustehtävän lisäksi Vesa Kaunisto on ollut Keski-Pohjan Juustokunnan hallituksessa vuosina 2000-2006, Pohjolan Maidon edustajistossa vuosina 2007-2012, edustajiston puheenjohtajana 2011-2012 ja Valion hallituksen varapuheenjohtajana tämän vuoden alusta. Kirsi ja Vesa Kaunistolla on lypsykarjatila Vetelissä. Mitkä asiat luottamustoimissa ovat jääneet erityisesti mieleesi? Erityisen mukavaa on ollut toimia oman keskuksen hallinnon kanssa. Vaikka hallituksessa on käyty hyvin syvällisiä keskusteluja, on ilmapiiri ollut aina rakentava ja köyttä on vedetty samaan suuntaan. Samoin yhteistyö keskuksen henkilöstön kanssa on ollut aina hyvää. Miten neuvontajärjestö on mukanaoloaikanasi muuttunut? Toimintaympäristö, jossa toimitaan, on vuodesta 1996 lähtien, jolloin tulin hallintoon mukaan, muuttunut olennaisesti. Maatilojen ja etenkin karjatilojen määrä on vähentynyt reippaasti ja samalla jäljelle jääneiden tilojen koko on kasvanut. Monista maatiloista on kasvanut merkittävän kokoisia yrityksiä, jotka kaipaavat erilaista palvelua, kuin tiloille on aikaisemmin tarjottu. Samanaikaisesti valtio on vähentänyt omaa osuuttaan neuvonnan rahoituksesta, mikä on edellyttänyt asiakasrahoituksen osuuden lisäystä. Keski-Pohjanmaalla lypsykarjatilojen neuvonta on tilarakenteesta johtuen hyvin merkittävässä asemassa ja näiden tilojen palveluita Keski-Pohjanmaalla ollaan oltu kehittämässä etujoukoissa esimerkiksi tuomalla elektroniset maitomittarit ja näytteenottopalvelun tilojen käyttöön. Nyt näitä toimintatapoja ollaan levittämässä koko maahan. Olet seurannut myös maataloudellisten organisaatioiden yhdistymisiä. Mitä mieltä niistä olet? Yhdistymiset edellyttävät yhteistä näkemystä ja tahtotilaa osapuolilta, jotta yhdistymisestä voidaan saada ne hyödyt, joita sillä tavoitellaan ja jotka sillä on mahdollista saada. Maatilojen määrän vähenemisen myötä maataloudellisten organisaatioiden yhdistymiset ovat luon- 24 ProAgria Keski-Pohjanmaa nollinen tapa kehittää toimintaa. Kovin pienellä organisaatiolla ei ole taloudellisia edellytyksiä toimia, eikä edellytyksiä kehittää henkilöstön osaamista riittävästi. Toisaalta yhdistymisessä tulevat vastaan maantieteelliset rajat. Suomi on pintaalaltaan suuri maa ja maantieteellisesti suuren alueen hallinnointi vie hallinnossa mukana olevien aikaa runsaasti. ProAgriassakin on viime vuosina käyty keskustelua aluekeskusten muodostumisesta. Tuloksia on tähän mennessä saatu vasta Etelä-Suomen alueelta, jossa uudet aluekeskukset ProAgria EteläSuomi ja ProAgria Länsi-Suomi aloittivat vuosi sitten. Miten näet ProAgria KeskiPohjanmaan tulevaisuuden? Keski- ja pohjoisosissakin maata käytiin neuvotteluja aluekeskusten muodostamisesta, mutta lopulta yhteistä näkemystä yhdistymisestä ei löytynyt. Keski-Pohjanmaa oli näissä neu- votteluissa tosimielellä mukana. Mitään pakottavaa tarvetta yhdistymiselle ei Keski-Pohjanmaalla ole. Meillä on vakavarainen keskus, jossa on hyvin motivoitunut henkilöstö ja toimivat palvelut. Kuitenkin maatalouden rakennemuutos jatkaa etenemistään ja asiakasmäärät sitä myötä pienenevät. Myös valtio on ilmoittanut aikeistaan edelleen vähentää valtionavun määrää. Tältä pohjalta neuvotteluja keskusten yhteistyöstä on tarpeellista käydä jatkossakin. Jos keskusten fuusiot tulevina vuosina toteutuvat meidänkin alueellamme, on maakunnalliset palvelut tarpeen säilyttää tulevaisuudessakin. Olet luottamustehtäviesi kannalta maatalouden näköalapaikalla. Miltä näyttää keskipohjalaisen maidontuotannon tulevaisuus? Keskipohjalaisen maidontuotannon tulevaisuus näyttää hyvältä. Täällä viljelijät ovat aktiivisesti kehittäneet tilojaan ja osaamistaan. Maitomaakunnassa tuotanto on viime vuosina kehittynyt muuta maata nopeammin ja kehitys näyttäisi edelleen menevän samaan suuntaan. ProAgrialla ja Valiolla on omat roolinsa maitoketjussa. ProAgria tekee parhaansa tilojen tukemisessa neuvontapalveluidensa avulla, Valio taas yrittää saada tuottajiensa tuottamalle maidolle mahdollisimman korkean lisäarvon. Molempien täytyy onnistua tehtävässään, jotta tilat voivat me- nestyä. Tämän lisäksi neuvontajärjestö ja meijerikenttä voivat yhteistyössä tukea maidontuotannon edellytyksiä, kuten on toimittukin monien hankkeitten muodossa. Tätä yhteistyötä kannattaa edelleen jatkaa ja kehittää. Euroopan unionin uusi ohjelmakausi on alkamassa tuoden mukanaan muutoksia maataloustukiin. Mitä ajattelet 141-neuvottelujen tilanteesta? Viljelijöiden kannalta paras ratkaisu olisi tietenkin, jos 141-tukea voitaisiin jatkaa tuotantoon sidottuna tukena ja mieluummin vähintään nykyisillä tukitasoilla. On myös pohjoisen alueen tuottajien etu, että EteläSuomessakin säilyvät taloudelliset edellytykset jatkaa tuotantoa ja että tukialueiden väliset erot eivät kasva liian suuriksi. Tämän hetkinen neuvottelutilanne kuitenkin näyttää siltä, että Suomessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa EteläSuomessa ja Pohjois-Suomessa on erilaiset tukijärjestelmät, mikä tulee aiheuttamaan ristiriitoja eri alueiden viljelijöiden välillä, vaikka tukiratkaisut toteutetaan viljelijöiden tahdosta riippumatta. 142-tuki, joka koskee myös Keski-Pohjanmaata, on aikanaan neuvoteltu pysyväksi tueksi, joten siihen ei näyttäisi ainakaan toistaiseksi olevan tulossa muutoksia. Ritva-Liisa Nisula
© Copyright 2024