Sisäilmamittausjärjestelmän käyttöliittymä - Automaatio

Jani Kautto
66602J
[email protected]
Sisäilmamittausjärjestelmän käyttöliittymä
AS-0.3200
Automaatio- ja Systeemitekniikan projektityö
14.9.2010
Sisäilmamittausjärjestelmän käyttöliittymä
Johdanto ......................................................................................................................................... 2
Laitteiston kuvaus ........................................................................................................................... 3
Web Service rajapinnat ................................................................................................................ 3
Käyttöliittymän suunnittelu ............................................................................................................. 5
Vaatimukset................................................................................................................................. 5
Käyttöliittymän ulkoasu .............................................................................................................. 8
Valmiita käyttöliittymiä ............................................................................................................. 11
Käyttöliittymän toteutus ................................................................................................................ 13
InTouch ..................................................................................................................................... 13
Ulkoasu ................................................................................................................................. 13
Tiedonkeruu .......................................................................................................................... 13
Parannusehdotukset ............................................................................................................... 14
LabView ................................................................................................................................... 14
Ulkoasu ................................................................................................................................. 14
Tiedonkeruu .......................................................................................................................... 14
Parannusehdotukset ............................................................................................................... 14
Lisättävät sensorit ......................................................................................................................... 15
Pienhiukkaset ............................................................................................................................ 15
VOC ......................................................................................................................................... 15
1
Johdanto
Työn tarkoituksena on kehittää edelleen aiemmin aloitettua sisäilman mittausasemaan, joka työn
alussa mittaa ilman lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä valaistusvoimakkuutta.
Mittausasema koostuu kolmesta mitta-anturista sekä yhdestä palvelintietokoneesta, jotka
kommunikoivat langattoman ZegBee verkon avulla. Työssä rakennetaan mittausjärjestelmälle uusi
käyttöliittymä, koska vanha ei palvellut käyttötarkoitustaan. Käyttöliittymä toteutetaan jollain
valmiilla valvomotyökalulla, joka osaa kommunikoida suoraan palvelimena olevan ThereGate –
tietokoneen oBIX rajapinnan kanssa. Lisäksi työssä esitetään uusia ideoita, miten asemaa
tulevaisuudessa voidaan kehittää. Käytännössä kehittäminen tarkoittaa uusien sensoreiden
lisäämistä vanhojen rinnalle. Myös käyttöliittymän tulisi olla helposti päivitettävissä uusille
sensoreille.
2
Laitteiston kuvaus
Pohjalla oleva laitteisto on edellisen ryhmän saman kurssin tiimoilta toteuttama sisäilman
mittausasema, joka koostui kahdesta langattomasta mitta-anturista, yhdestä verkkovirtakäyttöisestä
anturista sekä linux-palvelimesta joka keräsi tiedon talteen. Myöhemmin palvelin oli vaihdettu
uuteen TheraGate palvelimeen, joka on valmis kaupallinen sovellus kotiautomaation langattomaan
tiedonkeruuseen ja tallentamiseen. Kaikki kommunikaatio antureiden ja palvelimen välillä tapahtuu
ZegBee verkon yli.
Mittausasemille on olemassa alkuperäinen käyttöliittymä, mutta se on huonosti toteutettu, eikä
vastaan järjestelmän tarpeita. Sillä pystyy piirtämään auttavasti tarvittavat historiagraafit, mutta
kuvaajat piirretään ennalta määrätyllä ajanjaksolla, eikä käyttäjä pysty vaikuttamaan mitenkään
näkemäänsä. Käyttöliittymään ei myöskään ole helppoa lisätä uusia sensoreita, joka on oleellinen
osa tarvittavan käyttöliittymän tarpeita.
Langattomat mitta-anturi ovat paristokäyttöisiä pieniä rasioita, jotka mittaavat ilman lämpötilaa
sekä kosteutta. Ne ovat yhteydessä joko suoraan palvelimeen, tai käyttävät verkkovirralla toimivaa
mittausasemaa reitittimenä.
Verkkovirtakäyttöinen mittausasema
mittaa
ilmanlämpötilan ja
-kosteuden lisäksi myös
hiilidioksidipitoisuutta, sekä valaistusvoimakkuutta. Tämä asema kommunikoi suoraan palvelimen
kanssa, mutta useammat tämän kaltaiset asemat voisivat reitittää itsensä toisien kautta, aivan kuten
langattomatkin anturit. Hiilidioksidi anturin virrankulutuksen takia laitteen pitää olla kiinni
verkkovirrassa, mutta kommunikointi tapahtuu silti langattomasti.
ThereGate palvelin on ThereCorporationin markkinoima ja kehittämä linux pohjeinen palvelin, joka
on
suunniteltu
kotiautomaation
tarpeisiin.
Se
tukee
luonnostaan
wlan
ja
Z-Wave
tiedonsiirtoprotokollia, mutta siihen on liitetty jälkikäteen myös ZegBee -protokolla. ThereGate
palvelin tallentaa tiedon tietokantaansa, josta se on saatavilla niin oBIX kuin ThereGaten oman
Presentation Bridge rajapinnan kautta. Molemmat rajapinnat ovat rakenteeltaan lähes samanlaisia,
mutta tieto on esitetty eri kielen avulla.
Web Service rajapinnat
Presentation Bridge on javascript pohjainen tiedonsiirtorajapinta, jolla tietoa voidaan lukea ja
muokata internetin yli.
OBIX on XML pohjainen web service protokolla, joka tarjoaa työkalut palvelimella olevien tietojen
lukemiseen ja muokkaamiseen. Sen pohjana on xml-dokumentti, joka koostuu objekteista (obj).
Jokainen objekti voi pitää sisällään myös muita objekteja, jolloin dokumentista muodostuu
3
puumainen rakenne. Jokaisella objektilla on nimi (name) sekä osoite (href). Osoite on yleensä http
muodossa ilmoitettu URI ja siten ainutlaatuinen. Muiden objektien lisäksi objektilla voi olla
arvoja.objekteja, sekä linkkejä toisiin objekteihin (ref). Lisäksi objektilla voi olla sopimus
(is:contract), jonka mukaan kyseinen objekti on luotu. Sopimukset määrittelevät kaavoja objekteille,
mutta ne eivät ole yhtä tiukasti määriteltyjä kuin esimerkiksi olio-ohjelmointikielien luokat.
Arvo-objekteja on erilaisia sen mukaan minkä tyyppistä dataa niihin tallennetaan. Tyyppi voi olla
esimerkiksi kokonaisluku (int), desimaaliluku (real) tai totuusarvo (bool). Arvot sisältävät paitsi
oman arvonsa (val), myös erilaisia muita määritelmiä. Myös arvoilla on osoite (href) sekä nimi
(name), mutta myös muita tietoja, kuten yksikkö (unit), kellonaika (abstime/realtime/date/time) tai
tieto siitä, voiko tietoa muuttaa verkon yli (writable).
Itsen tiedonhallinta tapahtuu kolmen käskyn avulla: Read lukee halutusta URI:sta tiedon. Write
yrittää kirjoittaa sinne ja kolmas käsky Invoke käynnistää annetun objektin toiminnan.
OBIX protokolla määrittää kaksi vaihtoehtoista tiedonsiirtotapaa http ja SOAP. Tässä työssä
olevassa laitteistossa käytetään http protokollaa, joka syöttää datan http muotoon tallennettuna xml dokumenttina. Vastaavasti tietoa luetaan http:n kautta, jonka jälkeen tieto parsitaan dokumentista
ulos.
4
Käyttöliittymän suunnittelu
Vaatimukset
Käyttöliittymällä tulee pysytä:

näkemään yhdellä ruudulla huoneen/kaikkien mittausten nykyiset arvot, ja värikoodeilla
(vihreä-punainen / sininen-musta-punainen) kertomaan poikkeaako arvo halutusta

näkemään jokaisen mittauksen historia

Mitattavat suureet (*:llä merkityt ovat sisäilmastoluokituksessa määriteltyjä arvoja, joille on
annettu jotkin raja-arvot)

Lämpötila (huoneilma*, ulkona*, pinnat)

ilmankosteus*

valoisuus*

CO2 pitoisuus*

VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)

pölyisyys (pienhiukkaset)

ilman liikenopeus*

radon*

äänitaso*

Ilmanvaihto (ilmanvaihtokoneelta saatavaa tietoa)

tuloilmavirta

tuloilman lämpötila

tuloilman kosteus

poistoilmavirta
–
ilman nopeus huoneen sisällä
–
näyttämään kaikki käytössä olevat anturit ja mittalaitteet
–
Muokkaamaan käytössä olevien mittalaitteiden listaa
–
kalibroimaan antureiden tiedon
–
tulostamaan erilaisia raportteja laitteiston toiminnasta
–
syöttämään mittalaitteiden tiedot erilliseen tiedostoon, muiden ohjelmien käyttöä varten
–
mittaamaan jokaisen toimilaitteen energiankulutuksen, sekä kokonaiskulutuksen

valita rakennukseen haluttu sisäilmaluokitus, ja näyttää miltä osin tavoitteeseen ei päästä

Sisäilmastoluokkien kuvaukset.
S1: Yksilöllinen sisäilmasto
Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä
5
olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä.
Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti
hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät
ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus.
S2: Hyvä sisäilmasto
Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa
tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot
ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa
on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet.
S3: Tyydyttävä sisäilmasto (minimitaso)
Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten
vähimmäisvaatimukset. Eri suureiden tavoite- ja suunnitteluarvot voidaan valita eri laatuluokista tai
tarvittaessa määritellä jonkin suureen arvo.

Täydellinen sisäilmastoluokitus löytyy rakennustieto.fi sivuston LVI-kortistosta, kortista
LVI 05-10440, johon aaltoyliopistolla on lisenssejä

Laskettava tieto

Arvojen pysyvyys (% ajasta) sisäilmastoluokituksen määräämien raja-arvojen sisällä, jos
raja-arvo on olemassa*

Radon: kokonaiskertymä vuoden ajalta

Huoneen ilman ja pintojen lämpötilaerot

Useampien mittausten keskiarvot

kuvaajat:

Lämpötila, ilmankosteus, CO2, etc.

viivadiagrammi

vaakaviivat sisäilmastoluokituksen mukaisille raja-arvoille

hälytys jos raja-arvo on ylitetty

haluttu ajanjakso

useampien samaa asiaa mittaavien mittausten piirto samaan kuvaajaan


Radon

nykyisen arvon kehitys

kertymä viimeisen vuoden ajalta

äänenvoimakkuus

nykyinen kehitys
6

huippuarvot

Käyttöjärjestelmät

webselain (toimivuus erikokoisilla näytöillä)

kännykkä (webselain?)

TV
7
Käyttöliittymän ulkoasu
Koska laitteiston sijoituspaikkaa tullaan muuttamaan usein, tulee uusien antureiden olla helposti
lisättävissä. Myös antureiden visuaalisen havainnoinnin mukauttaminen tulee olla helppoa.
Pääsivu:
Kaikkien antureiden nykyiset tilat, tai viimeisimmät mittaukset näkyvät pääsivulla. Jos
mittalaitteiden määrä nousee liian suureksi yhdelle sivulle, voidaan jako tehdä huoneittain,
kerroksittain tai muulla osajaolla. Myös liian suuret tai pienet arvot tulisi esittää väreillä,
jotta ongelmat havaitaan helposti. Pääsivu on myös hyvä paikka valita haluttu
sisäilmaluokka johon pyritään, ja jonka mukaan raja-arvot määräytyvät, sekä nappi jolla
mittausjakso voidaan nollata. Jokaisesta mittausarvosta pääsee linkillä sen mittauksen tai
mittausryhmän sivulle. Lisäksi pääsivulla tulee olla tieto siitä, onko kuittaamattomia
hälytyksiä.
Anturisivu:
Yksittäisen anturin sivu, jossa on kuvaaja anturin datahistoriasta. Ylhäällä näkyy nykyinen
arvo, sekä ilmastoluokan mukaiset tavoitearvot. Tämän alapuolella kuvaajassa näkyy
halutun mittainen ajanjakso anturin dataa. Kuvaajaan on myös piirretty viivoina
ilmastoluokan mukaiset raja-arvot, jotta ylitykset näkyvät helposti. Kuvaajan alapuolella voi
olla vielä tulostettuna n. Kpl viimeisiä arvoja, jotka olisi hyvä myös olla värikoodattuja, jotta
mahdolliset ylitykset/alitukset havaitaan. Jos mittausarvosta tarvitaan jotain yksittäistä
tietoa, esimerkiksi radonin vuosikertymää, se on myös ilmaistu tällä sivulla.
8
Ryhmäsivu:
Samantyyppisten mittausten vertailua helpottava ryhmäsivu sisältää muuten samat tiedot
kuin yksittäinen anturisivu, mutta kuvaajassa on useampi mittaus, sekä niiden keskiarvo.
Ryhmäsivua voidaan käyttää myös suoraan kuvaamaan kaikkia sen antureista, jos koetaan,
että yksittäisten antureiden tietoa ei tarvita niin paljon, tai jos mitta-antureita on todella
paljon. Esimerkiksi yhden huoneen eri osissa olevat lämpötila-anturin voivat muodostaa
ryhmä, jolla
suurin mielenkiinto on huoneen keskilämpötilassa, mutta yksittäisten
antureiden tietokin on toisinaan tärkeää. Ryhmän mittausdata voidaan myös tulostaa
halutulta ajanjaksolta erilliseen tiedostoon jatkokäsittelyä varten.
Sisäilmastoluokitussivu:
Tällä sivulla tuodaan esille kaikki sisäilmastoluokitukseen vaikuttavat tekijät ja tuodaan
esille tekijät jotka eivät täytä kriteereitä. Tämä sivu muistaa, jos lämpötila on käynyt liian
korkealla tai matalalla ja muistuttaa siitä. Sivun sisältö on jo muilla sivuilla esitetty, mutta
helpottaa tavoitelluissa sisäilmastoluokissa pysymistä.
Hälytyssivu:
Tälle sivulle kerätään tiedot raja-arvojen ylityksistä, ja kerrotaan aikaleimattu hälytys.
Lisäksi sivulla tulee pystyä kuittaamaan hälytykset luetuiksi.
9
Hallintasivu:
Tällä sivulla voi lisätä ja poistaa käytössä olevia antureita. Sivu pitää sisällään listan
olemassa olevista antureista, joita voi poistaa käytöstä tai lisätä uusia. Tällä sivulla voi myös
kalibroida antureiden mittausdataa.
Raporttisivu:
Raporttisivun kautta voidaan tulostaa erilaisia ennalta määriteltyjä raportteja laitteiston
toiminnasta. Raportit voivat käsitellä joko tavoitteissa pysymistä, tai yksittäisten antien
tietoja, viikko tai kuukausitasolla.
10
Valmiita käyttöliittymiä
OX framework
OX
framework
tarjoaa
valvomosovellukseksi
java-pohjaista
obix
spy
käyttöliittymää.
Käyttöliittymä on yksinkertainen, ja sen muokkaaminen vaikutti helpolta. Testiserverin tietojen
pohjalta ei kuitenkaan pystynyt sanomaan tukeeko ohjelma tarvittavia graafisia esityksiä, raportteja
tai muita. Historiatiedolle ja hälytyksille oli kyllä alasivut olemassa, mutta jostain syystä niissä ei
ollut tietoa. Kaiken kaikkiaan oBIX Spy on nimensä mukaisesti lähinnä tarkkailuun suunniteltu
ohjelma. Sen avulla pystyy lukemaan oBIX serverin tietoja, mutta uusien laitteiden asentaminen, tai
muut tärkeät valvomon ominaisuudet pitää tehdä palvelimen asetusten kautta. Ainakaan oBIX spy
ei siis ole tähän työhän soveltuva työkalu, muuten OX frameworkin palveluista en osaa sanoa.
Vykon AX Supervisor (by Tridium)
Verkkopalvelin, joka on suunniteltu useiden Niegara AX:n pohjaisten JACE ohjeintan valvomiseen.
Tämän lisäksi se lupaa kuitenkin myös täyden tuen oBIXille ja joustavan käyttöliittymän. Niegaraa
on käytetty toisessa projektissa laitoksella, jonka johdosta yhteistyö YIT:n kanssa voisi olla
kokeilemisen arvoista. Tähän työhön järjestelmä tuskin kuitenkaan on mahdollinen, koska aikataulu
on sen verran tiukka. Välttämättä Supervisor ei myöskään ole paras mahdollinen työkalu Niegaran
ulkopuolisille laitteille, mutta kokeilematta asiaa on vaikea todeta.
Http://testbed.tml.hut.fi/diem (Facility Manager)
Mediatekniikan laitoksen oBIX projektin käyttöliittymä. Yksinkertainen käyttöliittymä, jossa
ominaisuudet lisätä ja poistaa laitteita, sekä seurata niitä. En kuitenkaan ruvennut testaamaan uusien
laitteiden asentamista, ainakaan tässä vaiheessa. Ilmeisesti tällä hetkellä ei kuitenkaan ole
mahdollista piirtää kuvaajia, mutta tämä lienee mahdollista korjata. Omissa projekteissa ainakin
vapaammat kädet muokata haluttuun suuntaan, joskin työtä on ehkä enemmän.
InTouch (Wonderware)
Teollisuuden valvomosovellus, joka lupaa mahdollisuuden kerätä tietoa Web Service -palveluista tai
suoraan XML-muotoisesta datasta. Lisäksi lupaa helpon käyttöliittymän tehdä ja rakentaa juuri
halutunlainen valvomo. Käytännössä oBIX -severiä pitää lukea suoraan raakadatana .net scriptien
avulla, joten tuesta oBIXille ei oikein voi puhua. OPC -serveriä ohjelma osaisi lukea suoraan,
samoin kuin DDE ja suitelink protokollien yli tapahtuvaa kommunikointia. Itse käyttöliittymän
tekeminen on ohjelmalla helppoa.
LabView (National Instruments)
11
LabView on erityisesti kemian teollisuuden käyttämä ohjelmointi ja valvomo ympäristö. Sen käyttö
perustuu toimilohko diagrammeihin, joilla tehdään graafista ohjelmointia. Ohjelmalla on myös
helppo tehdä valvomoita valmiin pohjan päälle. Valmiilla graafisilla palikoilla saa helposti
näyttävän näköisiä liukuja, mittareita ja kytkimiä. LabViewiin saa helposti tuotua dataa monista
erilaisista väylistä, kuin myös internetin yli Web Service -palveluista. Saatua tietoa on helppo
käsitellä ohjelman logiikoilla, ja tiedosta voi muodostaa erilaisia hälytyksiä, jotka saadaan näytettyä
valvomossa valolla tai teksteillä. LabViewissä on lisäksi valmiit työkalut XML-dokumentin
parsimiseen, joten dataa ei tarvitse välttämättä saada luettua suoraan oikeassa muodossa. Kaiken
lisäksi toimilohkojen joukkoon voi lisätä C-koodia, jolloin tietoa on helppo parsia juuri halutulla
tavalla.
12
Käyttöliittymän toteutus
Käyttöliittymää lähdettiin ensin toteuttamaan InTouch ohjelmalla, joka vaikutti hyvältä graafiselta
työkalulta. Työn edistyessä huomattiin kuitenkin, ettei ohjelma suoraan tuekaan oBIX – protokollaa,
eikä tiedon saanti ohjelman scriptikielellä ole kovin intuitiivista. Tiedonkeruu ongelmien takia
valvomon toteutus InTouchin avulla jäi kesken. InTouchin jälkeen valvoma lähdettiin tekemään
LabView ohjelman avulla. Myös tähän ohjelmaan laitoksella oli olemassa valmiina lisenssi.
Ohjelmaa on käytetty useassa projektissa, mutta lähinnä muissa tutkimusryhmissä. Myös LabViewn
kanssa oli ongelmana tiedon saanti käyttöliittymään, mutta edellisistä ongelmista viisastuneena
tiedonsiirto oli ensimmäinen asia, jota lähdettiin tekemään. Lopulta tieto oBIX - serveriltä saatiin
kuitenkin luettua LabViewiin, vaikka ohjelman valmista Web Service rajapintaa ei voitukaan
käyttää. Valmis Web Service rajapinta oli toteutettu tukemaan vain SOAP – rajapintaa, mutta koska
ThereGaten oBIX -serveri oli toteutettu http, eikä vaihtoehtoisella SOAP rajapinnalla, ei tätä voitu
käyttää. Jotta tieto saatiin luettua, tuli ohjelma päivittää vielä uudempaan versioon, johon saatiin
asennettua http – client toimilohkopaketti, jossa oli työkalut http – pohjaisten Web Service
palveluiden käyttöön. Tämä on myös työn tila kurssin lopussa, ja esitysten aikana, mutta työ tullaan
tekemään loppuun kurssin virallisen päättymisen jälkeen.
InTouch
Käyttöliittymää lähdettiin toteuttamaan Wonderwaren InTouch ohjelmistolla, joka on teollisuuden
valvomoiden tekoon tarkoitettu ohjelma. Ohjelmaan löytyi laitokselta lisenssi valmiina, joten uusia
investointeja ei tarvinnut tehdä. Ohjelman käyttö on varsin yksinkertaista ja intuitiivista, joten sillä
pystyi nopeasti piirtämään ensimmäisen rungon tulevasta valvomosta.
Ulkoasu
InTouch käyttöjärjestelmällä toteutettiin alustava runko valvomolle, mutta tiedonkeruu ongelmien
takia käyttöliittymää ei tehty valmiiksi. Oletettavasti käyttöliittymä pystyi etusivulla näyttämään
kaikkien mittausten uusimmat arvot. Hälytyssivulle tulee lista hälytyksistä, sekä kuvaus mikä on
ongelmana. Yksittäisten mittausten alasivuille piirretään kuvaaja mittausarvoista, sekä mahdollisista
ylä- ja alarajoista kyseiselle mittaukselle. Lisäksi anturisivulla näkyy lukuarvona uusin mittaus.
Tiedonkeruu ongelmien takia valvomo jäi keskeneräiseksi, eikä sen toimivuutta ole voitu testata
miltään osin. Aivan tarkkaa tietoa erilaisten moduulien toiminnoista tai mahdollisista eroista ei
myöskään ole, joten lopullista hiomista ei ole voitu tehdä.
13
Tiedonkeruu
InTouch kuulosti määritelmiensä mukaan hyvältä ohjelmalta työhän, koska sitä mainostetaan
soveltuvan Web Service ja XML käyttöön. Suoraan oBIXista ei puhuttu mitään, mutta XML tiedoston lukeminen on aivan riittävä ominaisuus. Käytännössä ohjelmaa ei saatu kuitenkaan
lukemaan ThereGaten tuottamaa oBIX -palvelinta millään tavalla. InTouch ei osannutkaan tulkita
kumpaakaan ThereGaten tuottamaan rajapintaa. Toinen vaihtoehto, eli puhdas tiedon lukeminen
XML-dokumentista ei myöskään onnistunut InTouchin liian vaikeaselkoisen ohjelmointikielen
QuickSkriptin takia.
Parannusehdotukset
Käyttöjärjestelmään ei saada tietoja palvelimelta!
LabView
Tiedon saanti oBIX - serveriltä onnistui lopulta http-get toimilohkoa käyttämällä, jonka jälkeen xml
muotoisesta string – tyyppisestä tietokentästä parsitaan haluttu tieto esille. Muutenkin LabView
käyttö on varsin yksinkertaista, ja ohjelman opettelu on helppoa.
Ulkoasu
LabViewillä on helppoa tehdä tietyn mallin mukaisia käyttöliittymiä, joihin saa helposti lisättyä
teksti, tai numerokenttiä, sekä erilaisia graafisia mittareita, kytkimiä ja liukuja. Valvomoa on
kuitenkin vaikea personoida mitenkään, joten kaikki LabView valvomot näyttävät peruspiirteiltään
samoilta. Hälytykset saadaan ilmaistua perussivulla merkkivaloilla, ja erillisellä hälytyssivulla
tarkemmin tekstillä.
Tiedonkeruu
TheraGate -palvelimella oleva tieto haetaan LabViewiin http -client yksiköillä, jotka avaavat
yhteyden oBIX -palvelimeen ja hakevat koko xml -dokumentin string -tietokentäksi. Tämän jälkeen
tieto parsitaan haluttuun muotoon LabView avulla. Tämän jälkeen tietoa voidaan myös muokata tai
kalibroida, joko kiinteillä arvoilla, tai valvomosta käsin määritellyillä arvoilla.
Parannusehdotukset
Valvomo ei ole vielä valmis, joten lopulliseen toteutukseen tulevia ominaisuuksia on vaikea
arvioida.
14
Lisättävät sensorit
Pienhiukkaset
Kaikkien pienhiukkas sensoreiden toiminta perustuu valoon, jota lähetetään ilman läpi, ja tämän
avulla mitataan valoa häiritsevien pienhiukkasten määrä.
APC NetBotz Particle Sensor PS100
~ 275$
Suurikokoinen sensori, joka on omassa kotelossaan ja siten soveltuu parhaiten erilliseksi yksiköksi.
Tunnistaa noin 1um hiukkaset.
Shinyei PPD42NS
~ 225$ 5.0V 90mA
Pienikokoinen sensori pienhiukkasten tunnistamiseen. Tunnistaa minimissään 1um hiukkaset, joka
kattaa lähes koko haitallisten pienhiukkasten alueen. Anturin mittausalue 0-28 000 pcs/l riittää
tavalliselle huonepölylle todella hyvin.
Sharp GP2Y1010AUF Dust sensor
~ 12$ 5.0V 20mA
Infrapuna -ledin avulla pienhiukkasia tunnistava pieni sensori.
VOC
iAQ-2000 Indoor Air Quality (VOC) Sensor
~ 280$ 5.0V 30mA
Pieni sensori, joka mittaa tavallisimpien VOC yhdisteiden määrää ilmassa. Anturi mittaa seuraavia
yyhdeisteitä: alkoholit, aldehydit, aliphaattiset hiilivedyt, amiinit, aromaattiset hiilivedyt, häkä,
metaani, petroli,ketonit ja orgaaniset hapot. Itse sensori on 22x38mm ja se kiinnittyy 2x8 pinnisellä
liittimellä. Anturin käyttöalue on 450-2000 ppm CO2 ekvivalentteja, joka riittää tavallisen
huoneilman mittaamiseen varsin hyvin.
15