Esityksen otsikko

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen
määrä, hirvikannan koon vaikutus
tuhoihin, taimikoiden toipuminen,
torjuntakeinot
Juho Matala
METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT
NordGen Metsä teemapäivä
Maanantai 3.10.2011, Lahden hiihtomuseo
”Kauhie ombi karhu metässä,
Hirvi vielä hirviembi”
Esityksen sisällys
1.Hirvituhojen määrä / VMI
2.Hirvituhojen suhde hirvikantaan ja taimikoiden
määrään / yksityismaiden korvatut
hirvivahingot
3. Hirvivahinkojen sijoittuminen / VMI ja
yksityismaiden hirvivahingot
4. Hirvivahinkojen vähentäminen/ metsänhoito
ja torjuntatoimet
Hirvikanta 1965-2008
Hirvikanta alueittain
Hirvituhoalan kehitys VMI:ssä
Laatua alentaneiden
Hirvieläintuhot,
tuhojenkm2
osuus kaikista
hirvituhoista,
% alentaneet tuhot
Kaikki hirvieläintuhot
Laatua
70
60
5524
4644
50
3642
40
302437
20
1166
2890
2026
1120
1902
3132
2975
1782
10
0
ES
PS
ES
PS
VMI8 (1986-1994)
VMI8 (1986-1994)
ES
PS
ES
PS
VMI9 (1996-2000)
VMI9 (1996-2000)
ES
PS
ES
PS
VMI10 (2004-2005)
VMI10 (2004-2005)
Lähde: Viiri 2007
Kaikki hirvivahingot VMI10,
% taimikoiden pinta-alasta
30
25
20
15
10
5
0
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mänty
Kuusi
Lehtipuu
VMI10: Mäntytaimikoiden hirvituhot
vakavuusluokittain, % taimikoiden kok.
pinta-alasta
14
12
10
8
6
4
2
0
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
VMI10: Lehtipuutaimikoiden hirvituhot
vakavuusluokittain, % taimikoiden kok.
pinta-alasta
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
Yksityismetsien korvatut
hirvivahingot
Lähde: Huttunen 2010
Alueelliset erot
vahingoissa
suhteessa
hirvikantaan
4.10.2011
11
Alueelliset erot vahingoissa
suhteessa taimikoiden määrään
Alueelliset erot vahingoissa
suhteessa taimikoiden määrään
Missä hirvivahingot
todennäköisimpiä?
VMI10 vs. Korvattujen
hirvivahinkojen sijainti 19962005
Yksityismaiden
korvatut
metsävahingot
Pohjois-Karjalassa
2004-2009
Hirvivahinkoon vaikuttaminen
taimikonhoidossa
•
•
•
•
•
Uudistustapa ja taimityyppi
Taimikonhoito: tiheys ja puulajisuhteet
Taimimateriaalin valinta: alkuperä, puulaji,
Vaihtoehtoisen ravinnon tarjoaminen
Karkotteet, aitaaminen, mekaaniset suojat
Uudistustapa ja taimityyppi
Heikkilä 1991
Uudistustapa
• Suora vertailu luontaisen uudistamisen/kylvön ja istuttamisen välillä
vaikeaa, mutta tutkimukset taimitiheyden vaikutuksesta osoittavat
suuremman tiheyden lisäävän hirvituholta säästyvien taimien määrää
 ongelma-alueilla suosituksia suuremmat istutustiheydet
Lyly&Saksa 1992
Taimikonhoito: tiheys
Heikkilä&Mikkonen
1992
4.10.2011
20
• Männyntaimikoissa
normaalia taimitiheytta
suurempi männyn tiheys
edullinen, mutta “ylitiheys”
lisää runkovaurioriskiä
 ongelma-alueilla ei liian
tehokasta kasvatettavan
puuston harventamista
ennen rungon katkaisuriskin
ohitusta
Taimikonhoito: lehtipuu
mäntytaimikossa
• Lehtipuu vaikuttaa lisäävän
taimituhon riskiä männyllä
• Etukasvuinen koivu selkeästi
lisää männyn runkotaitosten
riskiä (männyt maistuvat
paremmin ja ovat ohuempia
ja pidempään alttiina
tuholle) (Heikkilä 1993)
• Suosituimpien
ravintokasvien (pihlaja ja
haapa) männyn syöntiä
lisäävä vaikutus selkeimmin
osoitettavissa pienillä
männyntaimilla (Härkönen
1998)
Heikkilä 1993
4.10.2011
21
Taimikonhoito: kannattaako kaikki lehtipuusto
raivata mäntytaimikosta hirvivahinkojen
estämiseksi?
• Männyn kanssa kilpaileva
puusto kannattaa poistaa
• Mikäli lehtipuusto ei kilpaile,
niin sen houkuttelevuus tai
haitallisuus ei ole
yksiselitteistä
• Lehtipuustoa ei kannata
poistaa siten, että
mäntytaimikko jää
aukkoiseksi
Heikkilä 1993
4.10.2011
22
Taimimateriaalin alkuperä
Average proportion of browsed trees (BT) in silver birch seed origins
and the second order regression curve as a function of the seed origin
latitude. Lähde: Viherä-Aarnio & Heikkilä 2006
Taimimateriaalin alkuperä
• Myös männyllä eteläiset alkuperät todettu
riskialttiimmiksi (Niemelä ym. 1989) Huom.
ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Männyn osalta hirven todettu suosivan
genotyypiltään tuottoisampia taimia (Edenius
ym. 2001) eli ihmisen kanssa yhtenevät
jalostustavoitteet!
Aitaaminen nauha/sähkö
Karkotteet
• Tiukentuneiden EUsäännösten myötä
aiemmat tuotteet
poistuneet markkinoilta
• Vuodesta 2008
koekäyttöluvalla
itävaltalainen Tricokarkote markkinoilla
4.10.2011
26
Karkotteet
Trico vaikuttaa toimivalta sekä
käyttäjäpalautteen että Metlan
kokeiden perusteella
-Hinta ongelma: tueton hinta
140€/ha ja tuettu 50€ (yhden
4.10.2011
talven käsittely)
27
Lopuksi
• Taimikonhoidon keinot rajalliset estää
hirvivahinkoja, mikäli hirvikanta
kokonaosuudessaan on “sallittuihin”
ravintovaroihin nähden liian suuri
• Hirvien aiheuttamat vahingot keskittyvät
talvilaidunalueille (pohjoisessa ja idässä
selkeimmin)
- mikäli kanta saataisiin kohtuulliseksi,
näillä alueilla hirvivahinkoja haittoja kannattaa
vähentää huomioimalla riski taimikonhoidossa
Kiitos