10
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Männynjuurikääpä ja kuusentyvilaho
Mikä?
Nämä kaksi tuhonaiheuttajaa ovat
molemmat sienitauteja, jotka tunnetaan
paremmin nimityksillä tyvitervastauti ja
maannousema. Molempien sairauksien
aiheuttaja on juurikääpä, joka lahottaa
puiden juuristoa ja runkoa. Sienestä tavataan kahta eri tyyppiä, jotka ovat eri
lajeja. Toinen laji aiheuttaa kuusenjuurikääpää ja toinen männynjuurikääpää.
Kuusenjuurikääpää esiintyy yleisesti Etelä-Suomen kivennäismaiden kuusikoissa.
Tauti alkaa yleensä vaivata kuusikoita
noin 40 vuoden iässä. Männynjuurikääpää esiintyy kaikenikäisissä männiköissä
koko eteläisen Suomen alueella. Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä.
Miten?
Taudin tartunta tapahtuu joko ilmassa leviävien itiöiden tai puiden välisten
juuriyhteyksien kautta. Ilmassa leviävät
itiöt tarttuvat tuoreista kantopinnoista
tai puihin tulleista kolhuista. Puiden juurien välillä tauti leviää sienirihmastojen
välityksellä. Tartunnat tapahtuvat sulan
maan aikaan, erityisesti lämpimillä ja
heikkotuulisilla keleillä.
Elävissä kuusissa sieni leviää rungon ja
juurten sydänpuussa. Laho etenee sydänpuussa vuosikausia ja lopulta lahottaa
puun ontoksi. Lahon etenemisnopeus on
noin 20 cm vuodessa. Edetessään laho
pilaa puun arvokkainta tyviosaa. Lisäksi
lahoaminen heikentää puun yleiskuntoa
Ensimmäinen merkki tyvitervas-taudista on männyn latvuksen harsuuntuminen. Puu voi kuolla jo seuraavana kesänä.
ja heikentää kasvua ja altistaa puun esim.
myrsky- ja hyönteistuhoille. Pahimmillaan
lahottaja kuivattaa puun pystyyn.
Männyllä tuho ei etene runkoa pitkin
ylöspäin, kuten kuusella, vaan pysähtyy
yleensä juurenniskaan. Mänty yrittää vastustaa taudin leviämistä pihkanerityksellä,
ja tämä näkyy voimakkaana tervastumisena eli pihkoittumisena. Sienitauti tappaa
männyn tervettä solukkoa ja heikentää
näin puun yleiskuntoa ja siten kasvua.
Ulkoisena merkkinä tästä voidaan havaita kasvun hidastuminen ja latvuksen
harsuuntuminen, josta seuraa pahimmillaan puun kuolema. Tuhoja esiintyy
kaikenikäisissä männiköissä taimikosta
tukkimetsään.
Miten torjutaan?
ajoittaa talviaikaan, jolloin korjuuvaurioita syntyy vähemmän ja sieni on lepotilassa. Männiköissä harvennuksia voidaan suorittaa myös kesäaikaan, koska
männyn juuret eivät ole suoraan maan
pinnassa kuten kuusella. Sekä kuusikoiden että männiköiden kesäaikaisissa
hakkuissa tuoreisiin kantopintoihin on
syytä levittää juurikäävän kasvua estävää
torjunta-ainetta. Konekorjuilla kantokäsittely onnistuu helposti kaatopäähän liitetyllä kantokäsittelylaitteella.
Pahasti saastunutta kuusikkoa uudistettaessa kannattaa harkita puulajin vaihtoa,
jos se on mahdollista kasvupaikka ja maaperä huomioon ottaen. Männyllä puulajin
vaihto ei valitettavasti tuota toivottua tulosta, koska männynjuurikääpä lahottaa
lähes kaikkien puulajien juuristoja.
Kuusikoiden pinnallisista juuristoista
johtuen harvennukset olisi turvallisinta
Pari vuotta sitten tämä puu oli vielä elossa.
Tyypillinen tyvitervaksen tähtimäinen kuvio katkaisupinnalla.
Kuvat ja teksti:
Silja Ahonen