TEOLLISUUSJÄTEVESIEN NÄYTTEENOTTO Teollisuusjätevesiseminaari 16.3.2012, Tampere SKYT Oy, Anna Sipilä [email protected], 044-7647 206 Luennon sisältö Yleistä näytteenotosta Näytetyypit Näytteenottopaikat Tulosten virhelähteet Näytteenottoon liittyvät tiedot Työturvallisuus jätevesinäytteenotossa 1 YLEISTÄ NÄYTTEENOTOSTA Miksi näytteitä otetaan? Koska viranomainen määrää. Koska tarkkailuohjelmassa sanotaan niin. … OIKEASTI: Halutaan tietää suuren massan laatu ja/tai laadun vaihtelu. Halutaan tietää, toimiiko esikäsittely tai muu laitteisto odotetusti. Halutaan tietää, täytetäänkö lupaehdot. Tuloksista tehdään johtopäätöksiä ja niiden perusteella toimenpiteitä. Se on mahdollista vain, jos näyte muodostaa hyvän pienoiskuvan koko tutkittavasta massasta. -> Näytteen edustavuus on tärkeää! 2 TANKKI Miksi teollisuusjätevesinäytteitä otetaan? Useita tarkoituksia: Esikäsittelyn toiminnan seuranta Puhdistamon kuormituksen selvittäminen Teollisuusjätevesimaksut Kuormituspiikkien hakeminen Työturvallisuus Haitallisten aineiden tarkkailu Näytteenotolla on merkitystä! Ei voi vain huitaista vettä pulloon. 3 Väärin otetusta näytteestä ei paraskaan laboratorio saa edustavaa tulosta. Näytteenottajan on tiedettävä tutkimuksen syy ja luonne. Näytteenottajan on tunnettava prosessit ja pystyttävä arvioimaan tilanne. Tarvittaessa otetaan yhteys laboratorioon, kerrotaan tarpeet ja pyydetään näytteenottoohjeet. Näytteenotto on osa suurempaa kokonaisuutta. Näytetulokset vaikuttavat taloudellisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Näytteenoton tapahtumaketju Näytteiden kuljetus ja käsittely Näytteenotto Ominaisuuksien mittaus Tutkimussuunnitelma Mittaustulosten tarkistus Tiedon siirto ja rekisteröinti Tietojen käsittely Tulosten hyödyntäminen TOIMENPITEET 4 Laadunvarmistuksen tulee kattaa tutkimuksen kaikki vaiheet: tutkimusten suunnittelu näytteenotto ja muu kenttätoiminta näytteiden säilöntä ja kuljetus analysointi, mittaukset tulosten käsittely raportointi Laskentaperusteiden tulee olla selkeät ja perustellut sekä niiden tulee olla tarkistettavissa. NÄYTETYYPIT 5 6,5 5,5 24.8.2000 25.8.2000 26.8.2000 27.8.2000 28.8.2000 29.8.2000 04-08 20-00 00-04 16-20 08-12 12-16 04-08 00-04 20-00 16-20 12-16 08-12 04-08 00-04 20-00 16-20 12-16 08-12 04-08 20-00 00-04 16-20 12-16 08-12 04-08 00-04 20-00 16-20 12-16 08-12 04-08 00-04 20-00 16-20 08-12 12-16 04-08 20-00 00-04 16-20 3,5 12-16 4,5 08-12 Kertanäyte hiekanerotus 7,5 04-08 Kokonaisfosforipitoisuus mg/l Näytetyypit 1/2 tulokaivo 8,5 30.8.2000 kuvaa vain näytteenottotilannetta ei anna edustavaa kuvaa, jos jäteveden laatu vaihtelee paljon soveltuu tasalaatuisen jäteveden tutkimiseen, tai jos suuntaa antava tulos riittää tankkeihin kerätty jätevesi, joka johdetaan kerralla viemäriin helposti muuttuvat aineet/ominaisuudet bakteerit, rasvat ja öljyt, pH, kloori, sulfidi, syanidi ja fenolit, liuottimet, mineraaliöljyt, lämpötila kuormitushuippujen etsintä (näytteet esim. kerran tunnissa) Näytetyypit 2/2 Kokoomanäyte kertanäytteiden yhdistelmä kertanäytettä edustavampi näyte aikaohjattu jos jäteveden virtaaman tai laadun vaihtelu pientä virtaamaohjattu (suositus) jos jäteveden laadun vaihtelu suurta käsin tai automaattisella näytteenottimella Osanäytteitä on otettava sitä tiheämmin, mitä enemmän virtaama ja jäteveden laatu vaihtelevat. -> edustavuus Näytteen säilyvyyden vuoksi ei yleensä oteta yli 24 h koontanäytteitä. poikkeuksia mm. metalliteollisuus 6 Kokoomanäytteenotto KÄSIN varrellinen astia, aina saman verran näytettä Voidaan tehdä ajan tai virtaaman suhteessa, esim. 1 m3 välein. Vaatii paljon työaikaa. Näytteenottoajan virtaaman tulisi olla vähintään 70 % näytteenottovuorokauden virtaamasta. Koska keräysaika on yleensä vain osa vuorokaudesta, voi keräystapa aiheuttaa huomattavan virheen tarkkailutulokseen. Näytteenotto käsin näytteenotto 0,5 – 1 h välein jos esiintyy suuria virtaamavaihteluja tai kuormitushuippuja, tällöin näytteenotto 10 – 15 min välein osanäytteet 25 – 200 ml 7 Näytteenotto AUTOMAATTISESTI 24 h näyte automaattisesti virtaaman suhteen painottaen, 100 osanäytettä kokoomaan tarvitaan virtaamamittari näyteastian tulee olla niin suuri, että kaikki osanäytteet mahtuvat astiaan myös suuremmilla virtaamilla näytteenotto 10 – 15 min välein (lasketaan virtaamaväli, esim. 10 m3 välein) toinen vaihtoehto aikaohjatusti näytteenotto 10 – 15 min välein osanäytteet 25 – 200 ml koekäytä näytteenotin ennen näytteenottoa NÄYTTEENOTTOPAIKAT 8 Näytepiste Näytepiste on yleensä kohta, jossa teollisuuslaitos liittyy kunnan viemäriin. Joskus liittymäpisteitä on useita. Viemäröintikartta avuksi! Mitä vesiä halutaan näytteeseen mukaan? Jatkuvassa seurannassa on aina sama näytepiste. Kaivonkannen voi merkitä maalilla sekaantumisen välttämiseksi, tai ottaa valokuvan dokumentiksi. 9 Näytteenottimen sijoitus Laitteen ja letkujen jäätyminen tulee estää. Imuletkun syvyys riippuu paikasta. Yleensä kolmannes vesisyvyydestä pinnan alla: ei sakkaa pohjalta eikä rasvaa pinnalta. Kuitenkin esim. altaassa, jossa vesi puretaan pinnalta --> imuletku pinnan lähelle. Varo pohjasakkaa ja ilmapuhalluksen aiheuttamaa lietteen pöllyämistä ja irtoamista näytteeseen. Paras näytteen keräyskohta on paikka, jossa on pyörteinen virtaus. Epäonnistuminen 20000 15000 10000 5000 0 10 Näytteen säilytys Näyte on aina säilytettävä viileässä. Näyte kannattaa kerätä aina jääkaappiin (automaattisesti tai käsin). Näytteenkeräysastia tulee olla tarpeeksi iso, jotta näyte mahtuu astiaan, mielellään valkoinen. Purkuletkun tulee jäädä vesipinnan yläpuolelle. Pidempiaikaisia näytteitä kerätään myös pakastimeen. EI KUITENKAAN: pH, kiintoaine, ravinteiden ja metallien liukoiset osuudet Ei säilytetä näytettä auton takakontissa päiväkausia, vaan toimitus mahdollisimman nopeasti laboratorioon! 11 Näytteen pullotus Kerätty kokoomanäyte tulee sekoittaa kunnolla ennen näytteen pullottamista ja sen aikana! Pullottamisen aikanakin sakkaa voi laskeutua näyteastian pohjalle -> epätasalaatuinen näyte joutuu pulloon/pulloihin. Pullojen oikea materiaali, koko ja määrä varmistetaan laboratoriosta etukäteen. rasvat, liuottimet, elohopea lasipulloihin happi, hiilidioksidi ym. kaasut hioksellisiin lasipulloihin, aivan täyteen metallit muoviastioihin Liian vähän näytettä -> kaikkia analyyseja ei saada tehtyä. Varmistetaan mahdolliset esikäsittelyt laboratoriosta. TULOSTEN VIRHELÄHTEET 12 Näytteenoton virhelähteet 1/3 Kun näytteenottaja ei tiedä, mitä on tekemässä, suunnittelussa puutteita: väärä ajankohta pitäisi ottaa ”normaalikuormituksen” aikana (paitsi jos haetaan piikkejä) väärä tai epäedustava näytteenottopaikka vääriä vesiä mukana? tulee olla pyörteinen virtaus aina samasta kohtaa epäedustava kertanäyte kokoomanäyte liian harvoin tai liian vähän kerrallaan Näytteenoton virhelähteet 2/3 Kun on teknisiä ongelmia: näyteastian ylitulviminen näytteenotin muuttaa näytteen koostumusta rakenne tai virheellinen asennus näytteenotin tai virtaamamittari ei toimi kunnolla Säännöllinen huolto! Testaa näytteenotin ennen varsinaista näytteenottoa. Jos näytteenotin on mennyt häiriöön näytteenoton aikana, huolla laite ja aloita uusi näytteenotto. Näyte ei ole edustava. 13 Näytteenoton virhelähteet 3/3 Kun näytettä käsitellään huolimattomasti: näytteen pullotusvaihe riittävä sekoitus! näytteen väärä käsittely toimitus tutkimuslaboratorioon viivästyy viranomaisen hyväksymä tutkimuslaboratorio kontaminaatio likaantuneet välineet, letkut, pullot häiriötilanteen jälkeen välineet puhdistettava! näytepullojen määrä ja materiaali, varmista laboratoriosta! Ehkäise virheitä: arvioi näytteenoton edustavuus! näytemäärän arviointi vastaako etukäteen arvioitua määrää onko näytettä valunut yli vastaako aiempia näytteenottokertoja näytteen ulkonäön arviointi onko liian puhdasta/likaista ko. kohdan näytteeksi vastaako aiempia näytteenottokertoja näytteenkerääjän arviointi onko kerääjä sama kuin aiemmin vai esim. lomasijainen? 14 NÄYTTEENOTTOON LIITTYVÄT TIEDOT Näytteenottovälineet näytelähete näytepullot, mitta-asteikolla varustettu astia kauha/noudin, suppilo välineiden ja käsien pesutarvikkeet suojavälineet (automaattinen näytteenotin) mittarit (happi, liukoinen fosfori, pH) lämpömittari mittatikku, metrimitta ja sekunttari kello ja puhelin yhteystiedot/kartta/GPS kylmälaukku kirjoitusvälineet digikamera 15 Näytelähete Täytetään näytteenoton yhteydessä tiedoksi laboratoriolle ja tulosten lausujalle: näytteenottopaikka ja näytepiste näytteenottajan nimi ja puhelinnumero näytteenottopäivä ja -aika virtaamatiedot, jos saatavilla muut mahdolliset näytepaikalla mitatut asiat, kuten lämpötila, pH näytetyyppi (kertanäyte, kokoomanäyte, automaattinen keräys vai käsin?) mitä halutaan analysoitavan näytteestä (jos ei sopimuksen mukaista normaalia tarkkailua: laboratorio ei ole CSI!) Lisäksi kaikki tavanomaisesta poikkeava! näytteen poikkeava ulkonäkö teollisuustoiminnan poikkeamat näyteaikana tai sitä ennen Onko kyseessä erillinen tutkimus vai normaali jatkuva tarkkailu? 16 NÄYTELÄHETE JATKUU: Vesimäärät tärkein tieto, jotta saadaan laskettua kuormitukset virtaamamittauksen oikeellisuudesta maininta puhtaan veden kulutusmäärää voidaan tietyissä tilanteissa käyttää, huomioi kuitenkin jäähdytysvedet saniteettivedet haihtuvat vedet 17 TYÖTURVALLISUUS JÄTEVESINÄYTTEENOTOSSA Työturvallisuus työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota jätevesi saattaa sisältää myrkyllisiä, helposti haihtuvia, syövyttäviä, ärsyttäviä tai syöpää aiheuttavia yhdisteitä suljetuissa tiloissa voi olla kaasuuntuneita palavia liuottimia ja hapen puutetta, bakteerit ja virukset! rokotteet kuntoon liukastuminen/kompastuminen sähköisku hukkuminen 18 Selvitä ennen näytteenottoa: Räjähdysvaara Rikkivedyn ja hiilimonoksidin esiintyminen 1. 2. • 3. 4. 5. 6. 7. 8. tilan ylä- ja alaosa Riittävä happipitoisuus (20 %) Ulkopuolinen varmistus (kaveri mukaan) Turvavarusteet (köysi, kypärä, jalkineet) Suojavarusteet (hansikkaat, asu, hengityssuojain) Tupakointi kielletty! Pesu ja desinfiointi käynnin jälkeen 19
© Copyright 2024