1. No category

HERENhuisesta
Diplomityö / Emilia Ellillä / 2014
KAUPUNKITALOKSI
– Tutkielma alankomaalaisen townhouse-talotyypin soveltamisesta Suomeen
Aalto yliopisto / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / Arkkitehtuurin laitos
Helsinki
SUOMI
Amsterdam
ALANKOMAAT
Pääkaupunki: Helsinki
Väkiluku: 5 442 000
Väestötiheys: koko maa 18 as./km²
Uusimaa 175 as./km²
Helsinki 2860 as./km²
Pääkaupunki: Amsterdam / Den Haag
Väkiluku: 16 788 000
Väestötiheys: koko maa 405 as./km²
Amsterdam 3510 as./km²
Rotterdam (2. suurin kaupunki) 2945 as./km²
MIKÄ?
MISTÄ?
MIKSI?
MITEN?
MILLAINEN?
ALANKOMAAT
HELSiNKi / SuOMi
• herenhuis (herrojen talo), grachtenhuis (kanavatalo),
stadshuis (kaupunkitalo), stadswoning (kaupunkiasunto),
tussenwoning (välissä oleva), hoekwoning (kulma-asunto)
• townhouse, kaupunkitalo,
kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo,
riviomakotitalo
• kaupunkitalo vs rivitalo
• omatonttinen vs yhtiömuotoinen
MIKÄ?
MISTÄ?
MIKSI?
MITEN?
MILLAINEN?
ALANKOMAAT
HELSiNKi / SuOMi
• herenhuis (herrojen talo), grachtenhuis (kanavatalo),
stadshuis (kaupunkitalo), stadswoning (kaupunkiasunto),
tussenwoning (välissä oleva), hoekwoning (kulma-asunto)
• townhouse, kaupunkitalo,
kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo,
riviomakotitalo
• kaupunkitalo vs rivitalo
• omatonttinen vs yhtiömuotoinen
• jo 1600-luvulla puolet väestöstä kaupungeissa
• kaupungistunut myöhään
• yleisin talotyyppi 1900-luvulla rivitalot
• 1950-luvulla rivitalorakentaminen
• 1902 asuntolaki alku vahvalle valtion asuntopolitiikalle:
1994 Vinex, 2005 asukaslähtöisyys
• 2002 ympäristöministeriön
tiivis ja matala hanke
MIKÄ?
MISTÄ?
MIKSI?
ALANKOMAAT
HELSiNKi / SuOMi
• herenhuis (herrojen talo), grachtenhuis (kanavatalo),
stadshuis (kaupunkitalo), stadswoning (kaupunkiasunto),
tussenwoning (välissä oleva), hoekwoning (kulma-asunto)
• townhouse, kaupunkitalo,
kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo,
riviomakotitalo
• kaupunkitalo vs rivitalo
• omatonttinen vs yhtiömuotoinen
• jo 1600-luvulla puolet väestöstä kaupungeissa
• kaupungistunut myöhään
• yleisin talotyyppi 1900-luvulla rivitalot
• 1950-luvulla rivitalorakentaminen
• 1902 asuntolaki alku vahvalle valtion asuntopolitiikalle:
1994 Vinex, 2005 asukaslähtöisyys
• 2002 ympäristöministeriön
tiivis ja matala hanke
• maa-alan vähäisyys ja suuri väestötiheys ohjannut
tiiviiseen rakentamiseen
• kestävä kehitys
• asumistoiveisiin vastaaminen
• kaupunkitalo perinteinen ja tuttu asumismuoto
MITEN?
MILLAINEN?
• asumistoiveisiin vastaaminen
MIKÄ?
MISTÄ?
MIKSI?
ALANKOMAAT
HELSiNKi / SuOMi
• herenhuis (herrojen talo), grachtenhuis (kanavatalo),
stadshuis (kaupunkitalo), stadswoning (kaupunkiasunto),
tussenwoning (välissä oleva), hoekwoning (kulma-asunto)
• townhouse, kaupunkitalo,
kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo,
riviomakotitalo
• kaupunkitalo vs rivitalo
• omatonttinen vs yhtiömuotoinen
• jo 1600-luvulla puolet väestöstä kaupungeissa
• kaupungistunut myöhään
• yleisin talotyyppi 1900-luvulla rivitalot
• 1950-luvulla rivitalorakentaminen
• 1902 asuntolaki alku vahvalle valtion asuntopolitiikalle:
1994 Vinex, 2005 asukaslähtöisyys
• 2002 ympäristöministeriön
tiivis ja matala hanke
• maa-alan vähäisyys ja suuri väestötiheys ohjannut
tiiviiseen rakentamiseen
• kestävä kehitys
• asumistoiveisiin vastaaminen
• asumistoiveisiin vastaaminen
• kaupunkitalo perinteinen ja tuttu asumismuoto
MITEN?
• suuria linjoja ohjataan valtion ohjelmilla
• toteutustapojen kehittäminen
• aluesuunnittelulla tärkeä rooli
• säännösten ja määräysten muokkaus
• omatoiminen rakennuttaminen vielä harvinaista
• asukkaiden vallan lisääntyminen vaatii uudenlaisia toteutustapoja
MILLAINEN?
MIKÄ?
MISTÄ?
MIKSI?
ALANKOMAAT
HELSiNKi / SuOMi
• herenhuis (herrojen talo), grachtenhuis (kanavatalo),
stadshuis (kaupunkitalo), stadswoning (kaupunkiasunto),
tussenwoning (välissä oleva), hoekwoning (kulma-asunto)
• townhouse, kaupunkitalo,
kaupunkipientalo, kaupunkirivitalo,
riviomakotitalo
• kaupunkitalo vs rivitalo
• omatonttinen vs yhtiömuotoinen
• jo 1600-luvulla puolet väestöstä kaupungeissa
• kaupungistunut myöhään
• yleisin talotyyppi 1900-luvulla rivitalot
• 1950-luvulla rivitalorakentaminen
• 1902 asuntolaki alku vahvalle valtion asuntopolitiikalle:
1994 Vinex, 2005 asukaslähtöisyys
• 2002 ympäristöministeriön
tiivis ja matala hanke
• maa-alan vähäisyys ja suuri väestötiheys ohjannut
tiiviiseen rakentamiseen
• kestävä kehitys
• asumistoiveisiin vastaaminen
• asumistoiveisiin vastaaminen
• kaupunkitalo perinteinen ja tuttu asumismuoto
MITEN?
• suuria linjoja ohjataan valtion ohjelmilla
• toteutustapojen kehittäminen
• aluesuunnittelulla tärkeä rooli
• säännösten ja määräysten muokkaus
• omatoiminen rakennuttaminen vielä harvinaista
• asukkaiden vallan lisääntyminen vaatii uudenlaisia toteutustapoja
MILLAINEN?
tasamaa
kaupunkitalokortteli
kaupunkitalo
rivitalo
tyypillinen maisema
kaupunkitalokortteli
rinnetontti
tyypillinen maisema
KAUPUNKITALO
HELSINKI
SiJAiNTi
Kantakaupunki
Esikaupunki
Lähiö
KORTTELiT JA KADuT
Kantakaupunki
kerrostalo
Esikaupunki
AT
Lähiö
AT
AT
AT
AT
AT
AT
AT
yhteisalue
pihakadulla
AT
AT
yhteispiha
(talonyhtiö)
kerrostalo
AT
AT
AT
AT
alueen
tai korttelin
yhteinen
korttelipuisto
AT
yhteisalue
pihakadulla
AT
AT
AT
AT
julkisivun
peruslinja
julkisivun
peruslinja
KAuPuNKiKuVA
Perinteinen pientalo:
leveys > korkeus
Yhtenäinen
muotomaailma
Kaupunkitalo:
leveys < korkeus
vs.
Yhtenäinen
materiaalimaailma
Ulokkeet
Sulkeutunut
maantasokerros
vs.
Sisäänvedot
vs. Avoin maantasokerros
YKSiTYiSYYS
yksityisyys kasvaa
yksityisyys kasvaa
katu
Yksityinen
etupiha
asunto
asunto
Puoliyksityinen
takapiha
Puolijulkinen
kuja / katu /
luonto / korttelipiha /
takapiha
Julkinen
SiSÄTiLAT
YLÄKERTA
liiketila / työtila
harrastetila / verstas / ateljee
treenikämppä
elokuvahuone
vaatehuone
sauna
ulkovarasto
autotalli
tekninen tila
olohuone
KATu
vierashuone
kodinhoitohuone
keittiö
kodinhoitohuone
autotalli
ruokailutila
harrastetila
kattoterassi
ateljee
liiketila
yksityisyys kasvaa
sauna
kylpyhuone
wc
ASuNTO
työtila
ruokailutila
olohuone
elokuvahuone
takkahuone
makuuhuone
vierashuone
wc
PiHA
vaatehuone
varasto
kylpyhuone
takkahuone
porras
kattoterassi
parveke
viherhuone
makuuhuone
porras
keittiö
verstas
ulkovarasto
tekninen tila
yksityisyys kasvaa
treenikämppä
viherhuone
ALAKERTA
parveke
KOKO
S
3600
4400
3000
+
5000
L
7200
8600
10 m - 12 m
5000
M
Kerros
49 m²
Kerros
74 m²
Kerros
90 m²
• 3–4 kerrosta
• asunnon pinta-ala:
2 krs: 80–98 m²
3 krs: 120–147 m²
4 krs: 160–196 m²
• 2–4 kerrosta
• asunnon pinta-ala:
2 krs: 122–148 m²
3 krs: 183–222 m²
4 krs: 244–296 m²
• 2–3 kerrosta
• asunnon pinta-ala:
2 krs: 148–180 m²
3 krs: 222–270 m²
• urbaani ympäristö
• uudenlaista asumista
• monelle eri alueelle
sopiva koko
• painopiste lähiöissä
• lähinnä perinteistä
omakotitaloa
POHJARATKAISUT
Pitkittäissuuntainen vyöhyke
Huoneita: 1-2
Pitkittäissuuntainen vyöhyke
Huoneita: 2-4
Poikittaissuuntainen vyöhyke
Huoneita: 1-2
Poikittaissuuntainen vyöhyke
Huoneita: 2-4
Päätyvyöhyke
Huoneita: 1 (tai 2 erittäin kapeaa)
Kulmavyöhyke
Huoneita: 1-3