1. No category

26.11.2011
Opettaja ryhmän ohjaajana
Ryhmädynamiikan merkitys, opettajan tulee
1) ymmärtää ryhmädynaamisia prosesseja, jotka syntyvät
ryhmän jäsenten vuorovaikutuksesta
2) pohtia tämän dynamiikan vaikutusta erilaisen taustan
omaaviin jäseniin
3) arvioida kehkeytyvän dynamiikan vaikutus nykyisiin ja
tuleviin ryhmän toimintoihin ja
4) ohjata ryhmädynamiikan kehitystä siten, että sen avulla
voi samanaikaisesti lisätä jäsenten osallistumista ja
tyytyväisyyttä ja auttaa ryhmää saavuttamaan
tavoitteensa eli edistää oppimista
1
26.11.2011
Ryhmädynamiikan osa-alueet:
•
•
•
•
•
Kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit
Ihmisten välinen vetovoima ja koheesio
Sosiaalinen liittyminen ja vaikutus: normit,
roolit, status
Valta
Ryhmäkulttuuri
Kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit
1)
2)
3)
Kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit ovat
ryhmädynamiikan perusta. Ne ovat sosiaalisen
vuorovaikutuksen osatekijöitä, jotka vaikuttavat
ryhmän jäsenten käyttäytymiseen ja asenteisiin.
Prosessina kommunikaatio käsittää viestin välityksen
lähettäjältä vastaanottajalle. Kommunikaatio sisältää
ajatusten ja tunteiden koodaamista lähettäjän kieleen
ja muihin symboleihin
kielen ja symbolien välittämistä verbaalisesti, nonverbaalisesti tai virtuaalisesti ja
vastaanottajan tuottamaa viestin tulkitsemista.
2
26.11.2011
Ihmisten välinen vetovoima
• Keskinäinen vetovoima edistää alaryhmien
muodostusta ja koko ryhmän koheesiota. Useat
erilaiset tekijät lisäävät keskinäistä vetovoimaa.
Läheisyys lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä
puolestaan lisää kiintymystä. Siksi yhteinen toiminta
auttaa muodostamaan siteitä ryhmän jäsenten
välille. Myös samanlaisuus lisää vetovoimaa.
Ryhmän koheesio
• Ryhmän koheesio koostuu niistä voimista, joilla
vaikutetaan ryhmän jäsenten pysymiseen
ryhmässä. Keskinäisen vetovoiman lisäksi ryhmän
koheesioon vaikuttavat jäsenten liittymisen ja
turvallisuuden tarpeiden tyydyttyminen, resurssit
ja arvovalta, jotka jäsenet uskovat saavuttavansa
ryhmään kuulumisella, odotukset
ryhmätyöskentelyn hyvistä tuloksista ja ryhmän
positiivinen vertailu aikaisempiin
ryhmäkokemuksiin.
3
26.11.2011
Sosiaalinen liittyminen ja vaikutus
Sosiaalinen integraatio viittaa siihen, kuinka hyvin
jäsenet sopivat yhteen ja tulevat hyväksytyiksi
ryhmässä. Normit, roolit ja status ovat
ryhmädynamiikkaa ja edistävät sosiaalista
integraatiota vaikuttamalla jäsenten
käyttäytymiseen.
Nämä dynaamiset prosessit tuottavat järjestystä ja
tuttuutta ryhmäprosesseihin, auttavat tekemään
yksilöllisestä ryhmäkäyttäytymisestä ennustettavaa ja
kaikille mukavaa. Normit, roolit ja status auttavat
ryhmää
välttämään
liiallisia
konflikteja
ja
ennustamattomuutta, mikä voisi johtaa kaaokseen ja
ryhmän hajaantumiseen.
Roolin käsite (J. L. Moreno)
Rooli liittyy ihmisen toimintaan tiettynä hetkenä
ja tietyssä kontekstissa, ja aina suhteessa muihin
ihmisiin ja asioihin.
Vrt. vastaroolin käsite
4
26.11.2011
Roolin käsite (G. H. Mead)
Roolin ottaminen on sosialisaatioon ja itsen
kehitykseen kuuluva prosessi. Ihmisen minuus ja
identiteetti syntyy aina suhteessa muihin ihmisiin.
Ihminen, joka ei kehitä roolin ottotaitojaan, on
sosiaalisesti kykenemätön liittymään muihin,
kykenemätön aitoon dialogiin.
Valta ja kontrolli
Usein ohjaus- ja opetustyössä toimivat
ammattilaiset vierastavat käsitteitä valta ja
kontrolli ja puhuvat mieluummin
voimauttamisesta (empowerment),
fasilitoinnista, keskinäisestä avusta ja suhteen
rakentamisesta. Kuitenkin ennalta sovitun
ryhmän ohjaajan valta on väistämätön, mutta
hänen täytyy toteuttaa sitä eettisten
periaatteiden mukaisesti.
5
26.11.2011
Ohjaajan vallan muodot
• 1.Verkostovalta– kyky hyödyntää vaikutusvaltaisten ihmisten
ja organisaatioiden resursseja
• 2. Asiantuntijavalta – osaaminen auttaa ryhmää
saavuttamaan erityinen tavoitteensa
• 3. Tietovalta – ryhmälle tärkeän tiedon omaaminen
• 4. Laillistettu valta – virallisen aseman ja siihen liittyvän
auktoriteetin, oikeuksien ja etuoikeuksien ylläpitäminen
• 5. Arvostusvalta – ryhmän jäsenten ihailuun ja arvostamiseen
liittyvä valta
• 6. Palkitsemisvalta – kyky tarjota sosiaalisia ja todellisia
palkintoja
• 7. Pakkovalta – kyky rangaista ja estää pääsy resursseihin,
palkintoihin ja etuoikeuksiin.
Ryhmäkulttuuri
Ryhmän kulttuurin määrittävät arvot, uskomukset, tavat,
traditiot ja hyviksi määritellyt toimintatavat, jotka ryhmän
jäsenet ymmärtävät implisiittisesti ja jakavat keskenään.
Ryhmän kulttuuri muodostuu ryhmän jäsenten keskinäisessä
vuorovaikutuksessa vähitellen.
6
26.11.2011
RYHMÄSUHTEET
N x (N-1 ): 2
Jäseniä
Suhteita
•
•
•
•
•
•
•
1
3
10
45
190
435
1225
2
3
5
10
20
30
50
Ryhmän kehitysvaiheiden huomioon ottaminen
opetuksessa (Tuckman & Jensen)
Ryhmän elinkaari on suhteessa
aina ilmoitettuun kestoon
1. Forming
2. Storming
3. Norming
4. Performing
5. Adjourning
7
26.11.2011
Will Schutz, Ryhmän elinkaari
Kiintymys
Liittyminen
(Affection)
(Inclusion)
Vaikuttaminen
(Control)
1. Liittyminen (vrt. forming)
Ihmisellä on tarve kokea tulevansa hyväksytyksi ja
hyväksyä muut osana ryhmää
Haluanko kuulua tähän ryhmään?
Pääsenkö arvostetuksi ja hyväksytyksi ryhmän
jäseneksi?
Tekeekö ryhmä helpoksi jäsenen liittyä siihen?
Kuinka ryhmässä annetaan palautetta?
8
26.11.2011
2. Vaikuttaminen (vrt. storming)
Vaikuttaminen liittyy siihen, kuinka paljon ryhmän
jäsenet haluavat vaikutusvaltaa ja missä määrin he
haluavat tulla johdetuiksi, mikä on kenenkin vastuu
Miten ryhmää ohjataan?
Kenellä on vaikutusvaltaa ryhmässä? Miten se
ilmenee?
Millaisia normeja (kulttuuri) ryhmässä on?
Jos ryhmään syntyy konflikti, miten toimitaan?
Millaiset rakenteet ryhmässä on ja kuinka hyvin
niiden mukaan toimitaan?
3. Kiintymys; kuinka paljon yhteisön jäsenet luottavat
toisiinsa (vrt. performing)
Kiintymys liittyy siihen, miten ryhmään syntyy
luottamus sekä kuinka ratkaistaan läheisyyden ja
etäisyyden kysymykset
• Onko ryhmässä sallittua kertoa tunteistaan?
• Elääkö ryhmässä luottamuksellisuus?
• Millainen on ryhmän avoimuuden aste?
• Tukevatko ryhmän jäsenet toisiaan?
9
26.11.2011
1. Ryhmän aloitusvaihe (Forming)
• Liittymistunteet kohdistuvat vetäjään ja
erillisyystunteet ryhmään
• Varovaisuus, sovinnaisuus
• Oman roolin arviointi ja hakeminen
• Liittyminen yhteen ihmiseen kerrallaan
• Non-verbaalinen viestintä voimakasta
Ryhmän ohjaajan rooli ryhmän alkuvaiheessa
•
•
•
•
•
•
Ryhmän virittäminen
Ryhmän ilmapiiristä huolehtiminen
Ryhmän tavoite/perustehtävä & koheesio
Käytännöt ja pelisäännöt -> ryhmän rajat
Tutustumisen mahdollistaminen
Läsnäolo ja turvallisuus - johtajuus
10
26.11.2011
Ryhmän alkuvaiheeseen sopivia harjoituksia
• Tutustumisharjoitukset: toiminnallinen sosiometria eli
janat erilaisin kriteerein: syntymäaika, syntymäpaikka,
jostain pitäminen – ei pitäminen, jonkin asian
harrastaminen – ei harrastaminen (ei negatiivisia
valintoja eikä ominaisuuksia, kuten pituus, paino,
kengännumero)
• Tavoitteiden ja motivaation määrittäminen opittavan
asian suhteen, esim. motivaatiotimantti, tavoitteiden
kirjaaminen yksin, parin kanssa, pienryhmissä
• Itsestä kertominen visuaalisesti: kuvat, pikkuesineet
• Pelisääntöjen laatiminen, esim. pyramidiharjoituksena
Ryhmän kuohuntavaihe (Storming)
• Liittymistunteet kohdistuvat alaryhmään ja
erillisyystunteet muihin alaryhmiin ja vetäjään
• Paikan hakeminen rohkeuden lisäännyttyä
• Reagoiminen valtakysymyksiin
• Kiinnittyminen omiin tarpeisiin
• Ryhmän yhteisten arvojen selkiytyminen
11
26.11.2011
Ohjaajan rooli ryhmän kuohuntavaiheessa
• Johtajuudesta huolehtiminen
• Ryhmän rajojen selkiyttäminen
• Ristiriitojen esiin nostaminen – foorumi asioiden
- vaikeidenkin – käsittelylle
• Ohjaaja reagoi kritiikkiin rakentavasti, containerfunktio
• Provosoitumattomuus tavoitteena
Ryhmän kuohuntavaiheeseen sopivia harjoituksia
Akvaarioharjoitus: tietyn oppiaineen käsittelemiseksi
ryhmä jaetaan kahtia sisä- ja ulkokehään. Sisäpiiri
työskentelee asian parissa. Ulkokehä seuraa ja lopuksi
kommentoi työstettyä asiaa tai antaa sisäpiiriläisille
palautetta. Aluksi on sovittu rakentavan palautteen
periaatteet
Triangeliharjoitukset: suurryhmä jaetaan satunnaisesti
kolmen hengen ryhmiin, jossa kukin toimii vuoronperään
ohjaajana, ohjattavana ja havainnoijana. Opettaja
valitsee käsiteltäväksi asiaksi jonkin oppiaineen kannalta
relevantin kysymyksen tai tehtävän, josta kukin on jo
kirjoittanut jotain. Havainnoija antaa lopuksi rakentavaa
palautetta.
12
26.11.2011
Ryhmän vakiintumisen vaihe (Norming)
• Liittymistunteet kohdistuvat koko ryhmään vetäjä
mukaan luettuna ja erillisyystunteet ryhmän
ulkopuolelle
• Me-hengen kehittyminen
• Ryhmänormit ovat kaikkien tiedossa
• Ristiriitoihin ei kajota hyvän yhteishengen
kadottamisen pelossa
• Puolustusmekanismit eli defenssit elävät ryhmässä
• Normien kontrollointi ja sanktiointi
Ohjaajan rooli ryhmän vakiintumisen vaiheessa
• Ohjaaja auttaa ryhmää käsittelemään
erillisyystunteita, esim. suhdetta johonkin
ulkopuoliseen ryhmään
• Yksilöiden tukeminen ryhmässä
• Tukee jäsenten ymmärryksen kehittymistä itseä ja
keskinäistä vuorovaikutusta kohtaan
• Perustehtävässä pysyttäminen
13
26.11.2011
Kypsän toiminnan vaihe (Performing)
• Liittymistunteet kohdistuvat koko ryhmään,
erityisesti sen yksittäisiin jäseniin
• Tehtäväkeskeisyyden lisääntyminen
• Rakentavan palautteen antaminen
• Ryhmä toimii työryhmänä (Bion)
• Ryhmän raja käy joustavammaksi
• Erilaisuus hyväksytään ja sitä hyödynnetään
• Ristiriidat kyetään ratkaisemaan
Ohjaajan rooli kypsän toiminnan vaiheessa
• Ohjaaja antaa ryhmälle ja sen jäsenille enemmän
tilaa ja siirtyy taustalle
• Johtajuutta voi ryhmässä myös jakaa
• Jäsenten avoimuuden ja keskinäisen
vuorovaikutuksen edistäminen
• Konfrontaatio – ristiriitojen osoittaminen puheissa ja
teoissa sekä ulkoistamisten poistaminen
14
26.11.2011
Ryhmän vakiintumis- ja kypsän toiminnan vaiheeseen
sopivia harjoituksia
• Ryhmämessut: Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin,
esim. viiteen viiden hengen ryhmään, jos ryhmässä
on 25 osanottajaa. Ryhmä työskentelee oppiaineesta
ennalta laadittujen kysymysten parissa (fläpille),
esim. 15-30 minuuttia, jonka jälkeen opettaja jakaa
ryhmät uudelleen 1-5. Näin jokaisessa uudessa
ryhmässä on joku, joka on ollut työstämässä asiaa.
Hän esittelee sen muille ja ryhmä jatkaa
kommentoimalla ja täydentämällä edellisen ryhmän
työtä. Ryhmät kiertävät kaikki rastit.
• Learning café
Ryhmän vakiintumis- ja kypsän toiminnan vaiheeseen
sopivia harjoituksia
• Tehtäväkortit: iso ryhmä jaetaan 4-5 hengen
ryhmiin. Opettaja jakaa kaikille ryhmille kotona
luettavaa materiaalia, esim. artikkeleita ja
tehtäväkortin, jossa on asiaan liittyviä kysymyksiä.
Opiskelijat perehtyvät materiaaliin itsenäisesti ja
valmistelevat siitä luokassa samanaikaisesti posterin,
jonka avulla he opettavat asian koko ryhmälle.
• Nurkat: Opettaja on tehnyt luokan nurkkiin
kysymyksiä, joita pieniin ryhmiin jaettu luokka
kiertää ja vastaa.
15
26.11.2011
Ryhmän vakiintumis- ja kypsän toiminnan vaiheeseen
sopivia harjoituksia
• Rooliharjoitus: Jonkin tilanteen elävöittämiseksi ja
myös siihen liittyvien tunteiden kokemiseksi opettaja
ohjaa rooliharjoituksen. Harjoitukseen luodaan vain
puitteet: tilanne, roolihahmot (nimi, ikä, pari
ominaisuutta) ja jätetään tilanteeseen
improvisaation mahdollisuus. Rooliharjoituksessa on
tärkeää, ettei siihen osallistuvien toimintaa arvioida
ja että kaikilla on roolinsuoja.
• Improvisaatiot: Elävöitetään opetettavaa asiaa
nopeilla improvisaatioharjoituksilla, sopii hyvin esim.
kielten opetukseen.
•
•
•
•
Ryhmän lopetusvaihe (Adjourning)
Ryhmän hajoaminen: kun jokin päättyy, jokin
uusi voi alkaa –periaate
Haikeus, mutta myös kyllästyminen
Käsittelemättä jääneiden erimielisyyksien
pintaan nouseminen
Ryhmän itsearviointivaihe
16
26.11.2011
Ohjaajan rooli ryhmän lopetusvaiheessa
• Ryhmän toiminnan selkeästä päätöksestä
huolehtiminen
• Päätösrituaaleista huolehtiminen
• Keskeneräisten asioiden loppuunsaattaminen
• Tunnelmien jakamisesta huolehtiminen
• Päätös- ja itsearvioinnista huolehtiminen
• Omasta päätöstyöskentelystä huolehtiminen
Ryhmän lopetusvaiheeseen sopivia harjoituksia
• Oppimisen inventaario, esim. oppimispäiväkirjojen
yhteenvetojen tekeminen
• Hyvästely- ja palauteharjoitukset:
• Akvaarioharjoitus: pelisääntöjen arviointi
• Hyvän puhuminen selän takana: ohjeistuksena se,
että kaiken tulee olla positiivista, mutta rehellistä.
Opettaja varaa kaikille lomakkeen, jossa on
kysymykset valmiina.
• Loppulaulut ja –leikit
17
26.11.2011
Ryhmän ohjaamisessa koheesio ja tavoite tärkeät
• Ryhmän koheesio eli kiinteys on perusehto
perustehtävässä eli tavoitteellisessa oppimisessa
pysymiselle
• Ryhmän pitäminen perustehtävässä vaikuttaa
myös ryhmän oikeanlaiseen kiinteyteen –
ryhmän riittävä kiinteys taas on perustehtävässä
pysymisen edellytys
Ryhmän hyödyntäminen oppimisessa
• Suunnitelma, kuinka oppijat sitoutetaan dialogiseen
tilaan ja prosessiin perustehtävän suuntaisesti
• Luodaan kollaboratiivisia oppimisyhteisöjä, joihin
kehkeytyy yhteisvastuu
• Huolehditaan siitä, että oppijat voivat liittyä toisiinsa
• Luodaan yhteistyötä tukeva ilmapiiri jossa oppijat
voivat sitoutua yhteiseen tiedon rakentamiseen
• Luodaan ryhmään rajat, selkeät käytännöt,
pelisäännöt jne.
18
26.11.2011
Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
• Se, että tyhmä- ja tiimityöstä rakennetaan
kollaboratiivista ja osallistavaa, varmistaa sen, että siitä
tulee myös yksilöllistä ja itseohjattua ja sekä ihmisen
identiteetti että vuorovaikutustaidot voivat kehittyä
19