MAIDONTUOTTAJAKSI s.24

RehuMakasiini
3/2011
T U O R E T T A
T I E T O A
R U O K I N N A S T A
J A
T U L O K S I A
Nuoruuden innolla
T I L O I L T A
MAIDONTUOTTAJAKSI s.24
• Nautasivut 14-33 • Sikasivut 34-39 • Siipisivut 40-44
RehuMakasiini
Tässä numerossa
3 /2011
JULKAISIJA
Rehuraisio Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.rehuraisio.com
Ajankuva
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
markkinointijohtaja
Puh. 050 557 4323
Peltoviljely
TOIMITUSSIHTEERI
Marjo Keskikastari
johdon assistentti
Puh. 044 782 1249
Näköalapaikka
TOIMITUSKUNTA
Ilmo Aronen
tutkimus- ja kehitysjohtaja
Pekka Heikkilä
liiketoiminnan kehitysjohtaja
Thomas Fagerholm
markkinointipäällikkö
Veli-Matti Reunasalo
markkinointipäällikkö
Rypsipossua Ruotsiin
Viljojen analysointi tärkeää
NJF-yhdistyksen toiminta
Farmarin kuulumisia
Raision uudet tuotantopanokset
Satokatsaus
Yhteistyö Yaran kanssa
Maatilojen rahoitusratkaisut,
Panu Kallio
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Päivi Volanto
kehityspäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
[email protected]
Puh. 044 782 1249
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
PAINATUS
Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma
KANSIKUVA
Satu Tanskanen
ISSN 1456-6826
37. vuosikerta
Välipala
Provena-tuoteperhe uudistuu
Gluteenittomia herkkuja
4
4
5
6
7
8
8
9
10
12
13
Nauta
Kuortilla panostetaan kestävyyteen 14
Raision uusi karjanrehuvalikoima 16
Maituri 12 000 –sarja
17
Uudet Pro-Maiturit
18
Uudet Opti-Maiturit
20
Enemmän tehoa rehuista
22
Koivulehdon tilan nuori emäntä
Hanna Kuokkanen
24
Stressitön poikiminen
26
Tilareportaasi Hollannista
28
Vasikalle riittävästi rehua
29
Hakulisilla saadaan
lehmät tuottamaan
30
Raision Tilaraportti esittelyssä
32
Ruokinnan suunnittelu tärkeää
33
Satatonnarit
33
16
Sika
Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011.
Uudistettu Rento-ruokintaohjelma
porsaille
OVR-ruokinta porsailla
Lempiäisten tilalla
puhalletaan yhteen hiileen
Possutohtorin palsta: Torju jyrsijät
Paavon niksinurkka
Siipi
Uusi Kunto-ohjelma broilereille
Oma tiiviste kananuorikoille
Siilomerkintä emobroilertilalla
Piian puntaroimaa
Muuta
Anttilan pakina
Uutisia
Ennakkotieto Raision risteilystä
Kansikuvassa emäntä Hanna Kuokkanen,
tilajuttu sivulla 24, kuvaaja Satu Tanskanen.
2 RehuMakasiini 3/2011
34
35
36
38
39
36
40
41
42
44
45
46
47
40
Pääkirjoitus
Kilpailukykyä
tehokkailla
rakenteilla
Huoli kotieläin- ja viljatilojen kannattavuudesta on viime aikoina
noussut voimakkaasti esiin eri foorumeilla käydyissä keskusteluissa, eikä syyttä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliittiset päätöksentekijät ovat jostakin syystä onnistuneet pysymään tietämättöminä
maatilojen todellisesta tilanteesta.
Huomioni perustuu tässä kohtaa muun muassa budjettikaavailuihin, jossa maatalouden saamiin elintärkeisiin tukiin suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Tuntuu varsin murheelliselta, mikäli
kiinnostus maatilojen toimintaedellytysten poliittiseen edunvalvontaan perustuu vain potentiaalisten äänestäjien laskevaan lukumäärään eikä kotimaisen ruuantuotannon strategiseen merkitykseen tulevaisuudessa.
Paljon vartijana on myös jalostava ruokateollisuus. Sillä on
ratkaiseva rooli siinä, millaista hintaa tuotteista saadaan markkinoilta. Toki jalostavan teollisuuden tilityskykyyn vaikuttaa markkinoilta (kotimaa ja vienti) saadun hinnan lisäksi myös kustannustehokkuus. Kauppa tietysti osaltaan päättää kuluttajille tarjottavan
ruuan alkuperän omien ja kuluttajien arvovalintojen kautta.
Tuotantopanokset ja tarvikkeet ovat kolmas merkittävä maatilojen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Niiden hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, ja kokonaissumma ylitti viime
vuonna 1,7 miljardia euroa. Onko tällä saralla jotakin tehtävissä?
Vuonna 2007 Raisio teki merkittävän päätöksen ja luopui rehujen osalta pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä perinteisen
maatalouskaupan kanssa. Perinteiset kauppatavat ja rakenteet
eivät tuottaneet maatiloille enää sellaista lisäarvoa, jolla kaupan
palkkiota ja korkeampaa jakelukustannusta olisi voinut perustella.
Kustannushyödyksi arvioitiin tuolloin 3-4 miljoonaa euroa.
Naudanrehuissa lähdettiin suoran toiminnan rinnalla kehittämään edelleen yhteistyötä myös tuottajien omistamien meijeriosuuskuntien kanssa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja
säästötavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi, joskin raaka-ainehintojen raju heilahtelu ja kustannusten nousu ovat hieman hämärtäneet tuottajille koituvaa hyötyä.
Maatilojen väheneminen ja tilakoon kasvu mahdollistavat ja
jopa edellyttävät tehokkaampaa rakennetta myös tuotantopanoksissa ja -tarvikkeissa. Säästöpotentiaalia on vaikea arvioida, mutta se lienee huomattava. Viimeisen vuoden aikana olemme harjoitelleet samalla tehokkaalla konseptilla myös tuotantopanos- ja
tarvikekauppaa sekä kotieläin- että viljatiloille. Se on otettu hyvin
vastaan - kiitämme luottamuksesta!
Kauppatavan muutokselle on selkeästi ollut tilaus. Tulemme
jatkossa laajentamaan tarjontaamme sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joissa käsityksemme mukaan pystymme tuottamaan lisäarvoa teille tuottajille. Vaikka toimintamme näin laajenee ja
muuttaa muotoaan, fokus on ja pysyy vahvasti ruokintaosaamisessa ja rehuratkaisuissa samoin kuin sopimusviljelijöidemme viljan jalostamisessa sekä markkinoiden hakemisessa sille viljalle,
jota emme itse jalosta.
Hyvää syksyä Raision agrobisneksistä!
Leif Liedes
RehuMakasiini 3/2011 3
Ajankuva
Tämän vuoden viljasadon laatuvaihtelut ovat
viime vuosia suurempia. Varmista onnistunut
ruokinta teettämällä vilja-analyysi ja ruokintasuositus.
Viljasadon määrä ja laatu yllätti
Vanha sananlasku pitää paikkansa - vuodet eivät ole veljeksiä. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä.
Tänä vuonna lämpösumma on 15-30
prosenttia suurempi kuin tavanomaisesti ja suurempi kuin viime vuonna. Tämä
kesä on ollut myös huomattavasti sateisempi kuin viime kesä, joskin kuivuuttakin on kärsitty.
Kasvukauden perusteella voitiin odottaa hyvää viljavuotta. Hyvä siitä monin
paikoin syntyikin, mutta laatuvaihtelut
ovat yllättäneet sekä positiivisesti että
negatiivisesti. Tämän vuoksi oman sadon laadun tunteminen on erittäin tärkeää, jotta vilja voidaan täydentää oikein
ja ruokkia eläimet tehokkaasti.
Kulunut satokausi oli poikkeava
Tämän vuoden viljojen laatu poikkeaa
viime vuodesta. Viljojen valkuaispitoisuus
ei ole tänä vuonna ongelma. Hehtolitrapainoissa varsinkin ohran ja kauran osalta on suurimmat vaihtelut.
Ilmeisesti kesän olosuhteet ovat olleet otolliset erilaisille kasvitaudeille. Lisäksi viljojen lakoontuminen oli paikoitellen
kovista sateista johtuen suurempaa, joka
selittää viljojen alhaisempia hehtolitrapainoja. Tulevan talven ruokintaa tuleekin
katsoa uusista lähtökohdista. Tehokkain
ja taloudellisin ruokinta ei välttämättä ole
se, mihin viime vuosina on totuttu.
Viljojen analysointi on tärkeää
Väki- ja korsirehujen analysointi on tärkeä
kulmakivi hyvässä ruokinnassa. Kun näiden laatu tunnetaan, on helppoa suunnitella oikea täydennys. Lisäksi laadultaan
parhaimmat perusrehut voidaan kohdistaa vaativimpiin tuotantovaiheisiin. Tällä
tavalla voidaan säästää ruokintakustannuksia ja saavuttaa paras tuotos.
Rehuraision asiakkaana sinulla on
mahdollisuus saada tilan eläinten ruokinnassa käytettävistä viljoista ilmaiset vilja-analyysit ja niihin perustuva ruokintasuositus.
Rehuraision
asiakkaana saat
ilmaisen vilja-analyysin
ja ruokintasuosituksen.
Käytä palvelua
hyväksesi.
Ruokintasuunnitelman ja tarvittavat
välineet vilja-analyysin saamiseksi voit
tilata alueesi myyntiedustajalta tai -neuvottelijalta. Yhteystiedot löydät tämän
lehden takasivulta tai osoitteesta www.
rehuraisio.com.
Raimo Rantanen
Rypsipossu
rantautuu
Ruotsiin
HK Scanin ruotsalainen tytäryhtiö
Scan Ab on päättänyt lanseerata Rypsipossu -konseptin Ruotsin markkinoille. Ruotsissa Rypsiporsas kulkee työnimellä Rapsgris. Suomen markkinoilla
saadut hyvät kokemukset ovat päätöksen takana.
Scan Ab on solminut Rehuraision
kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rehuraisio on valmis auttamaan sikojen
Rypsipossu -konseptin mukaiseen ruokintaan liittyvissä asioissa. Yhteistyö on
alkanut erinomaisesti.
4 RehuMakasiini 3/2011
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Scan Ab:n johtaja Denis Mattsson (vas.) ja
Rehuraision johtaja Leif Liedes.
Pohjoismaiset tutkijat koolla Uppsalassa
NJF on pohjoismaisten maatalousalan tutkijoiden yhdistys. Viime vuosina myös
Baltian maiden tutkijat ovat liittyneet mukaan toimintaan. Yhdistys järjestää
vuosittain lukuisia seminaareja eri tutkimusaloilla. Laajempi kongressi järjestetään
neljän vuoden välein. Kesäkuussa kongressi järjestettiin Uppsalassa, Ruotsissa.
Kokousvierailla oli tilaisuus tutustua valtavaan 300 lypsylehmän tutkimuspihattoon, johon asennetaan karuselliperiaatteella toimiva
lypsyrobotti 180 lehmää varten.
NJF:n toiminnan tavoitteena on edistää
maataloustutkimusta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Maatalousresurssien tehokas ja
kestävä käyttö on yhdistyksen visiona.
Yhdistyksen jäsenet työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen, opetuksen, neuvonnan
ja hallinnon palveluksessa. Myös maataloustuottajia ja teollisuudessa toimivia on
yhdistyksen jäseninä.
Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus
maataloustutkimukseen ja luottamus siihen, että tutkimukseen kannattaa panostaa. Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea
osoitteessa www.njf.nu.
Rehukongressin antia
Osana NJF:n kesäkuista kongressia järjestettiin myös järjestyksessään toinen
pohjoismainen rehututkimuskongressi. Tilaisuudessa oli kymmeniä esityksiä kotieläintutkimuksen eri aloilta.
Nuori tohtoriopiskelija Mohammed
Ramin esitti ensimmäisiä tuloksia Rehuraision ja Valion rahoittamasta väitöskirjatutkimuksesta, joka koskee märehtijöiden metaanin muodostusta.
Professori Pekka Huhtanen, joka nykyisin työskentelee Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan yksikössä, esitteli ruokinnansuunnittelujärjestelmää nimeltään
Lypsikki. Lypsikki pohjautuu Suomessa käytössä olevaan rehuarvojärjestelmään.
Lypsikin kehitystyössä on otettu huomioon ruokintatason vaikutus lehmien syöntikykyyn ja rehuannoksen sulavuuteen ja
sen kehitystyössä on hyödynnetty satojen
säilörehuruokinnalla tehtyjen tutkimusten
tuloksia. Lypsikin avulla pyritään maksimoimaan taloudellinen tulos.
Ruotsin Maatalousyliopiston Uumajan yksikössä professorina toimiva Pekka Huhtanen
esitteli kokouksessa poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvaa Lypsikkinimistä ruokinnansuunnittelujärjestelmää.
Ruotsissa panostetaan
kotieläintutkimukseen
Osana kongressiohjelmaa oli tilaisuus
tutustua Uppsalan lähellä Lövstassa sijaitsevaan valtavaan kotieläintutkimusasemaan, jonka rakentaminen oli loppusuoralla.
Ruotsin maatalousyliopistossa eläinlääketieteen ja kotieläintieteen opetus ja
tutkimus toimivat samassa tiedekunnassa. Tämä tiedekunta hallinnoi tutkimusasemaa, joka vihitään virallisesti käyttöön ensi vuonna.
Tutkimusasemalle valmistuu pihatot
kolmellesadalle lypsylehmälle ja kolmellesadalle päälle nuorkarjaa. Lypsykarjapihattoon asennetaan tavanomaisen lypsyrobotin lisäksi myös uudentyyppinen
automaattinen karusellilypsyasema. Kyseessä on siis karusellirobotti.
Tutkimussikalaan tulee tilat 132 emakolle ja 960 lihasialle. Siipikarjalle on
rakenteilla 1800 munivan kanan lattiakanala ja 1400 kanan virikehäkkikanala. Lisäksi broileripaikkoja tulee kahteen erilaiseen yksikköön yhteensä vajaat
1500.
Tutkimusyksikköön tulee myös koeteurastamo ja biokaasulaitos.
Ilmo Aronen
RehuMakasiini 3/2011 5
Ajankuva
Farmarin kuulumisia
Faramari 2011 Maatalousnäyttely heinäkuun ensimmäisenä
viikonloppuna houkutteli Poriin yli 70 000 messuvierasta.
Raision osasto oli Kirjuriluodolla messualueen keskeisellä paikalla
pääkadun varrella, ja väkeä riitti mukavasti aamusta iltaan.
Farmariviikonlopun säätilaan mahtui sekä
hellettä, sadetta että ukkosmyräkkää. Onneksi messulatomme on tukevaa tekoa ja
se kesti koettelemukset mainiosti.
Lannoitekausi avattiin juuri sopivasti
kesäkuun lopulla, joten niistä sekä muista tuotantopanoksista syntyi sopivasti jutun juurta viljelijöiden kanssa säiden päivittelyn lomassa.
Kotieläintuottajille esiteltiin muun muassa uutta Raimix-perunarehua sekä tuotevalikoimaan juuri tulleita nautojen pastoja
ja boluksia. Esillä olivat myös broilereiden uusi viljaruokintaohjelma sekä emakoiden uusi kiihotusrehu. Kun osastolla
oli keskusteltu viljely- ja ruokinta-asiat, oli
hyvä siirtyä Elovena-baariin mehulle ja
keksille.
Raision osastolla oli mahdollista voittaa pääsylipun viimeisen numeron perusteella pikavoitto, ja Lubria-teräketuöljypulloja, Nalle-pikapuuropakeja sekä
lippiksiä jaettiinkin tiheään tahtiin. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua kylpyläloman
arvontaan, jos tunnisti purkeista härkä6 RehuMakasiini 3/2011
pavun, lupiinin, vehnän ja kauran siemenet. Kaikkien lipukkeiden jättäneiden
kesken arvottiin 15 tuotepalkintoa, jot-
ka lähetettiin voittajille Farmarin jälkeisellä viikolla.
Raision Maituri 10 000 maistui Farmari-näyttelyn lehmille.
MK
Yleisöä kiinnostivat messuilla
sekä tuotteet ja tarjoukset kuin
myös kilpailut ja maistiaiset.
Arvonnan
voittajat
Raision osastolla siemententunnistamiskisaan osallistuneiden
kesken arvottiin pääpalkintona
kylpyläloma, jonka voitti Esa
Ajosenpää Maskusta.
Tuotepalkinnon voittivat:
Jaana Järvinen, Köyliö
Linda Tuijula, Masku
Aki Lähteenoja, Eura
Pauli Kohvakka, Kangasniemi
Virpi Syväoja, Kurikka
Ritva Heikkilä, Merikarvia
Mirja Hänninen, Pienola
Rauni Komula, Laihia
Katja Hagan, Helsinki
Mika Heikkilä, Sampu
Suvi Hara, Huittinen
Esa Pyykkö, Maakeski
Päivi Vepsä, Pori
Eira-Maija Savonen, Parkano
Kati Korkee, Pori
Raision Viljakauppayksikön Heidi Seitala sai
messuille tutun ja mieluisan vieraan;
siskon tytär Peppi Sainio poikkesi Elovenabaarissa mehulla ja keksillä.
Parhaat onnittelut
kaikille voittajille!
Siemententunnistamiskilpailuun
osallistui kolmen päivän aikana
reilut 7000 messukävijää.
Raision pastat ja bolukset täydentävät tasapainoista ruokintaa
Raisio täydensi keväällä 2011 ruokintakonseptiaan tuomalla valikoimaansa valmisteita, joilla voidaan
ehkäistä lehmien ruokintaperäisiä ongelmia. Tuotteita voi tilata kätevästi samalla kertaa rehutilauksen
kanssa. Asiakkaat ovatkin ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan.
Tuotevalikoimaa laajennettiin Correct-pastoilla ja Bovicalcboluksilla, jotka ovat avuksi ja hyödyksi eläinten riskialtteimmassa tuotosvaiheessa. Ruokintaperäisten ongelmien
nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Jälkihoito tehostuu Melleillä.
Tavoitteena hyvä terveys ja kestävyys
Tasapainoinen ruokinta on peruslähtökohta, kun pyritään
parantamaan lehmien kestävyyttä. Erityisesti poikimisen
tienoilla lehmän vastustuskyky laskee ja erilaiset tuotanto-
sairaudet voivat alentaa tuotosta tai johtaa jopa lehmän
poistoon. Akuutteja ongelmia voidaan vähentää Raision
pastatuotteiden sekä bolusten avulla.
Piilevä poikimahalvaus, hapanpötsi, syömättömyys,
ruokintahäiriöt, ketoosi ja hedelmällisyyshäiriöt ovat osittain
ruokintaperäisiä ongelmia, joita voidaan ehkäistä oikealla
ravitsemuksella. Mellit ylläpitävät lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää niiden avulla.
Merja Holma
RehuMakasiini 3/2011 7
Peltoviljely
Kokonaissato viime vuott a
- laatu vaihtelee erinomaisesta kohtalaiseen
Suomessa viljojen puinnit päästiin aloittamaan jo
elokuun alussa, sillä lämmin kesä valmistutti viljat
hyvissä ajoin. Sato-odotukset olivat selvästi viime
kesää korkeammalla, sillä sateita saatiin huomattavasti viime kesää enemmän. Toisaalta sateet olivat
pitkälti ukkoskuuroluontoisia paikallisia sateita,
joten alueelliset erot ovat olleet valtavan suuria.
Riittävä lämpö on kasvun edellytys, mutta
pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus ovat
aiheuttaneet kasvustolle stressiä, mikä näkyy satotasoissa.
Tike arvioi elokuun lopussa viljojen kokonaissatomääräksi 3,58 miljoonaa tonnia, mikä toteutuessaan olisi noin
590 000 tonnia viime vuotta suurempi,
mutta selvästi 2000-luvulla saatujen kokonaissatojen alapuolella.
Vehnän ja ohran tuotanto kasvussa
Vehnätase näyttää vahvalta, sillä ennakkosatoarvion mukaan lisääntynyt vehnän
viljelyala sekä kohtuulliset satonäkymät
nostavat vehnä sadon ennätysmäärään,
yli 930 000 tonniin. Kotoinen vehnän
käyttö sekä tiloilla että teollisuudessa on
ollut viime vuosina noin 650 000 tonnia.
Vehnän vientipotentiaali on ennätyksellisen suuri, kun laatukin näyttää täyttävän
asetetut laatuvaatimukset.
Ohran tuotantomäärä kasvaa myös
selvästi viime vuodesta, mutta Tiken arvion mukaan jää 1,5 miljoonaan tonniin.
Kun ohran vuosittainen käyttö on hyvin
samalla tasolla, niin kasvusta huolimatta
tuotantomäärä voi jäädä laskennallisesti
jopa kotimaan käytön alapuolelle.
Viime talvena varastot käytettiin melko tyhjiin, joten ohramarkkina voi viljoista
olla kaikkein haastavin. Myös ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. Kauran tuotantomäärän arvioidaan olevan miljoona
tonnia, josta riittää myös vientiin. Kauran
vientimäärä on viime vuosina vaihdellut
200 000–500 000 tonnin välillä ja kotimaan käyttö on ollut noin 730 000 tonnin tasolla.
Öljykasvien tuotantoala laski viime
vuoden huippualasta selvästi. Tuotanto8 RehuMakasiini 3/2011
näkymiä kompensoi viime kesää paremmat satonäkymät, mutta joka tapauksessa
jäädään viime vuoden kokonaismäärästä. Rypsin satotasot vaihtelevat ja rikkojakin näyttäisi olevan puidussa sadossa
viime vuosia enemmän.
Maailman markkinoilla
korkea hintataso
Maailmassa ennustetaan tuotettavan viljaa kuluvana satokautena 2011/12
enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Samaan aikaan kuitenkin kulutus kasvaa
heikoista talousnäkymistä huolimatta. Ennätyksellinen sato ei siis paikkaa alentuneita loppuvarastomääriä, koska myös
käyttö kasvaa. Tämä pitää markkinat hermostuneina ja hintatason korkealla.
Etenkin maailman tärkeimmän rehukasvin maissin tase on hyvin tiukka. USA
on yksi tärkeimmistä maissin tuottajista ja
kyseisellä alueella maissin kasvukausi on
ollut haasteellinen kylvöistä sadonkorjuuseen saakka. Vaikeat kasvuolosuhteet ja
niiden vaikutukset tuotantoalaan ja tuotantomäärään ovat olleet arvuuttelun kohteena koko kesän ajan, ja tämä on pitänyt markkinan hermostuneena.
Tällä hetkellä näyttää, että maissin
kokonaistuotanto jää odotettua pienemmäksi. Vehnän tilanne on parempi ja
vehnällä tullaankin todennäköisesti korvaamaan maissin käyttöä sekä rehuteollisuudessa että bioetanolin raaka-aineena.
Jyväkoko ongelmana
Viljan laatua leimaavat viimevuoden tyyliin jyväkoko-ongelmat. Tällä kertaa syynä ovat kasvitaudit ja lako-ongelmat,
jotka haittasivat muuten runsaan sadon
tt a korkeampi
”Ohran
laatu vaihtelee
viljoista eniten.”
muodostumista. Paikallisesti myös kuivuus
vaivasi kasvustoja, koska sateet olivat
kuuroluontoisia.
Vehnä selvisi olosuhteista parhaiten
ainakin laadullisesti, sillä valkuaiset ovat
olleet huippukorkeita. Surkastunutta pikkujyvää on tosin osassa vehnäeriäkin.
Jo toisena vuonna peräkkäin syysvehnät
onnistuivat hyvin. Harvinaista on, että
niiden keskimääräinen valkuaispitoisuus
on yli 13,5 prosenttia, vaikka satotaso
on ollut korkea. Ilmeisesti syynä on ollut
lämmin heinäkuu, joka on saanut typen
vapautumaan maasta hyvin jyvän täyttymisen aikaan. Myös kevätvehnillä valkuainen on korkea, alkupään esinäytteiden
perusteella jopa yli 14,5 prosenttia.
Ohrasadossa on paljon eriä, jotka
ovat hehtolitrapainoltaan erittäin matalia.
Melko harvassa ovat olleet erät, joissa
tavaran paino yltää parhaiden vuosien
tasolle. Mallasohraesinäytteissä lajitteluasteet ovat keskiarvonakin erittäin matalia.
Sen sijaan valkuainen on pysynyt hyvin aisoissa, keskiarvotason ollessa 11
prosentin tienoilla. Ilmeisesti kilomääräinen sato on ollut kohtalainen tautitorjutuilla lohkoilla ja tätä kautta valkuainen on
kunnossa. Myös kaurasato on melko kevyttä jo toisena vuotena peräkkäin, vaikka tilanne onkin viime vuotta parempi.
Lannoitevalikoima laajeni
yhteistyösopimuksella
Yaran kanssa
Raision lannoitevalikoimaan saatiin
odotettua lisäystä, kun solmimme yhteistyösopimuksen Yaran kanssa. Yhteistyön myötä saamme myyntiimme
laadukkaan ja laajan valikoiman johtavan lannoitevalmistajan tuotteita. Lisäksi pystymme yhdistämään resurssimme ja tietotaitomme asiakkaiden,
teollisuuden, sekä ympäristön kannalta optimaalisten lannoitevaihtoehtojen
kehittämisessä.
Uusi yhteistyösopimus koostuu Raision ja Yaran yhteisestä ympäristöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää
Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa viljelijöiden hyvä satotaso oikealla lannoituksella.
Yhteistyöprojektin tärkeimmät tavoitteet ovat peltoviljelyn hiilijalanjäljen sekä vesistöjen ravinnepäästöjen
pienentäminen erikseen määritellyissä kohteissa.
Valkuaisomavaraisuuden
nosto tärkeää
Tavoitteena on myös etsiä yhdessä keinoja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi. Pääpaino on rypsin ja rapsin
satotason nostamisen sekä viljelyvarmuuden lisäämisen kautta kannustaa viljelijöitä lisäämään viljelyalaa merkittävästi
seuraavan viiden vuoden aikana.
Myös muiden valkuaiskasvien,
kuten härkäpavun, herneen ja lupiinin, viljelyn edistäminen on yksi keskeisistä tavoitteista, sillä Suomen valkuaisomavaraisuus on edelleen vain
25 prosenttia.
Molemmat yritykset ovat omalla
alallaan edelläkävijöitä ympäristöasioissa, sillä Raisio on tehnyt jo pitkään
työtä kehittääkseen kestävää ruokaketjua sekä vähentääkseen ruoantuotannon ympäristövaikutuksia.
Yara on uuden teknologian ansiosta onnistunut merkittävästi pienentämään lannoitteidensa hiilijalanjälkeä
ja merkitsee ainoana lannoitevalmistajana tuotteisiinsa hiilijalanjälkimerkin.
Tarve laajemmalle
NPK -valikoimalle
Teimme lannoiteasiakkaillemme kesällä
tyytyväisyyskyselyn, josta saimme paljon positiivista palautetta. Vastanneista yli 90 prosenttia olivat erittäin tai
melko tyytyväisiä Raision myyjiltä saamaansa asiakaspalveluun sekä tuotetietouteen lannoiteasioissa. Näihin
asioihin aiomme panostaa myös jatkossa lisäämällä muun muassa koulutusta kasvinravitsemusasioissa.
Hyvistä laatuarvosanoista huolimatta huomasimme vastauksista heikkoutemme olevan suppea lannoitevalikoima erityisesti moniravinteisten
lannoitteiden kohdalla. Ravinnemääriin haluttiin lisää vaihtoehtoja, sillä
aiemmin valikoimissa olleet kaksi erilaista NPK -lannoitetta eivät vastanneiden mielestä riitä tasapainoiseen lannoitukseen.
Typpilannoitteista haluttiin lisää
NK -lannoitteita ja typpirikkilannoitteiden haluttiin ehdottomasti pysyvän valikoimissa jatkossakin. Lisäksi kaivattiin
yksiravinteisia lannoitteita, hivenlannoitteita sekä typpiliuosta.
Raisio on nyt vastannut asiakkaiden toiveisiin ja saanut valikoimiinsa
kaikki Yaran lannoitteet, joista löytyy
jokaisen asiakkaan kannalta tarpeellinen ratkaisu optimaaliseen peltoviljelyyn. SatoPlus -valikoimaa aiomme
myydä jatkossakin.
Heidi Seitala
Minna Oravuo
RehuMakasiini 3/2011 9
Näköalapaikka
Maatilan rahoitustakin
kannattaa suunnitella
V
elkaisimpien tilojen joukossa on ti kerran kahdessa viikossa saatavasta
paljon hiljan investoineita tiloja, tilityksestä muutaman kerran vuodessa
joilla velkaa voi olla kaksi - kol- saatavaan tilitykseen. Lisäksi maataloume kertaa liikevaihdon verran. den tuet ovat merkittävä osa tuloista ja
Vaikka nämä tilat ovat rahoittajan tarkim- niiden painottuminen loppuvuoteen jyrman seurannan alla, on tässä ryhmässä kentää entisestään maatilojen tulovirtomyös eturivin viljelijöitä, joilla tilanne py- jen kausivaihtelua.
syy hyvin hallinnassa. Velat lyhenevät ohHyvän maksuvalmiuden edellytys on
jelman mukaan, eikä suurempia maksu- huolellinen suunnittelu. Maksuvalmiustihäiriöitä ainakaan toistaiseksi ole ollut.
lanne vaikuttaa siihen, miten tarkasti ja
Joka tapauksessa riskien hallinta ja millaisella jaksotuksella suunnittelu kanvelkatilojen seuranta nounattaa tehdä. Usein kuusee yhä tärkeämpään roo- ”Maatalouskausitarkkuus on sopiva.
liin. Rahoittajan on tarkalla tuotteiden ja
Ennusteessa ei pidä pyrsilmällä arvioitava investoivikiä liialliseen tarkkuuteen.
en tilojen kyky selviytyä tule- tuotantopanosten Mukaan kannattaa ottaa
vista velvoitteista ja seurattasuurimmat tulo- ja menova, miten heidän tilanteensa kasvanut hintaerät, lainaerät, verot sekä
investoinnin jälkeen kehittyy. vaihtelu edellyttää arvio yksityistalouden meSamalla pitää muistaa myös
noista. Kätevä tapa on pise, että nimenomaan nämä myös hyvää
tää tilan ja yksityistalouinvestoivat tilat ovat niitä,
den rahat eri tileillä.
jotka vielä 10-20 vuoden maksuvalmiusSuunnittelun etuna on
päästä ovat aikeissa laa- varaa.”
se, että maksuvalmiutta
jamittaisemmin harjoittaa
voidaan säätää myyntemaataloutta.
jä ja ostoja ajoittamalla, keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lanPäivittäiset raha-asiat
noite- tms. maksuja. Lisärahoitustarpeet
Maatilan päivittäisten raha-asioiden hoi- ovat ennalta tiedossa ja kausiluottojen
tamisessa keskeistä on maksuvalmiuden hankintaan on riittävästi aikaa. Ja panksäilyttäminen eli se, että laskut kyetään ki arvostaa sitä, että taloutta suunnitelmaksamaan eräpäivinä. Hyvästä maksu- laan ja rahoitustarpeet ovat hyvissä ajoin
valmiudesta on selvää hyötyä, koska sil- tiedossa.
Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotloin hankinnat ja myynnit voidaan ajoittaa edullisimmin ja näin säilyttää myös to-ominaisuudet ovat erinomaisia maksumielenrauha. Huono maksuvalmius taas valmiuden tasaajia. Osuuspankista löytyy
aiheuttaa lisäkustannuksia viivästyskorkoi- myös ratkaisuja ylimääräisen likviditeetin
na ja mahdollisina kalliimpina rahoitus- sijoittamiseen hyvällä tuotolla ja tuleviin
rahoitustarpeisiin sopivasti.
muotoina.
Maataloustuotteiden ja tuotantopaHaastetta maatilojen päivittäisen
maksuvalmiuden ylläpitämiseen tuo se, nosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää
että tuotantosuunnasta riippuen tulojen myös hyvää maksuvalmiusvaraa.
ajoittuminen voi vaihdella voimakkaas10 RehuMakasiini 3/2011
Investoinnin rahoituksen suunnittelu
Suuret investoinnit ovat maatilan elinkaarella merkittävimmät tapahtumat, joilla on
ratkaiseva vaikutus tilan kehittymiseen.
Investoinnit kannattaa kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, joista tilan olosuhteissa
saadaan suurin hyöty ja tuotto. Investointivauhdin pitää olla tasapainossa investoinnista saavutettavien tuottojen ja investoinnin takaisinmaksukyvyn kanssa. Liian
nopean investointitahdin ja liian heikosti
tuottaviin kohteisiin tehtyjen investointien
seurauksena lainojen takaisinmaksuajat
pitenevät huomattavan pitkiksi, mikä rajoittaa tulevia investointimahdollisuuksia
ja heikentää tilan edellytyksiä kohdata
odottamattomia muutoksia toimintaedellytyksissä.
Investoinnin onnistumista edesauttaa omarahoitus, jolloin velan määrä
jää pienemmäksi. Useimmiten maatilan
omarahoitusosuudet koostuvat aiemmista säästöistä ja puunmyyntituloista. Investoinneissa velkamäärää pienentää merkittävästi monessa kohteessa maatalouden
investointitukiavustus.
Maatilojen mittavimpia investointeja
ovat kotieläinrakennukset. Niissä suurimmat haasteet ovat investointikustannusten
pysyminen kustannusarvion puitteissa ja
tuotannon saaminen nopeasti suunnitellulle tasolle. Molempiin liittyvien riskien hallinta edellyttää hyvää suunnittelua.
Rakennuksen investointikustannuksen
ohella on tärkeätä muistaa ottaa mukaan
suunnitelmaan kaikki välttämättömät investoinnit, jotka seuraavat rakennusinvestoinnista. Tilalla pitää olla kasvanutta tuotantoa vastaava koneistus. Suuremmat
rehu- ja lantamäärät vaativat usein mm.
lisää peltoa ja uusia viljelyteitä. Erittäin
tärkeä, mutta valitettavan usein unohtuva
asia on riittävä käyttöpääoma. Tuotanto-
Maatalouden pitkään jatkunut rakennekehitys
näkyy maatilojen rahoituksessa. Yhtäältä meillä on
kolmannes maatiloista täysin velattomia, toisaalta
alle 10 prosentilla tiloista on yli puolet kaikista
veloista. Tämä polarisoituminen on vain korostunut
viime vuosina, ja näin ollen aivan samanlaiset
rahoitusratkaisut eivät päde kaikille tiloille.
rakennuksen valmistuttua eläinpaikat pitää saada nopeasti tuotantoon ja pääomaa tarvitaan kapasiteettia vastaavan
eläinmäärän, rehujen ym. hankintaan.
Investointien suunnitteluun liittyy myös
verotuksen suunnittelu. Rakentamisen jälkeen maksuvalmius on usein tiukoilla, jota
helpotetaan painamalla verojen määrä
pieneksi poistojen avulla. Poistoja tulee
kuitenkin tehdä enintään samassa määrin, kun lainoja lyhennetään, jolloin ei
ajauduta kasvavien verojen ja hitaasti lyhenevien lainojen kierteeseen, jolloin uusiin investointeihin ja tilan edelleen kehittämiseen on heikosti mahdollisuuksia.
Myös metsän vakuuttaminen on saattanut jäädä vähälle huomiolle, puolet
metsistämme on näet edelleen vakuutusten ulkopuolella. Kuitenkin myrskyt saattavat pyyhkäistä suuriakin alueita hyvää
metsää nurin, niin kuin olemme saaneet
kokea. Samoin lumikuorma on viime vuosina tuhonnut puustoa.
Tuotannollisten hintariskien suojaukseen on jo olemassa suojausmahdollisuuksia. Esimerkiksi futuurikaupan avulla
viljan tai rypsin myyjä voi suojata tulevaa
viljan myyntiään mahdollisen hinnan laskun varalta. Vastaavasti viljan käyttäjä
voi suojata tulevat viljaostoksensa hinnan
nousulta. Kun viljamarkkiRiskeiltä suojautuminen ”Maatilan tärkein
noilla hinnat vaihtelevat
Unohtaa ei sovi myöskään
huomattavasti, on maativarautumista erilaisten ris- voimavara on
lan tuloksen kannalta tärkien varalta. Vakuutukset yrittäjä itse
keätä ennakoida tulevat
kattavat mahdolliset tuotuotot tai kustannukset.
tantoseisokit sekä tuotan- puolisonsa kanssa."
Myös rahoituksen risto-omaisuudelle sattuvat
kien suojautumiseen on
vahingot hyvin, kunhan muistaa päivit- mahdollisuuksia. Jos korkojen heilahtelut
tää vakuutukset riittävän usein. Uudet ra- jatkuvat voimakkaina, on tulevilta koron
kennukset ja niiden muutostyöt saattavat nousuilta mahdollista suojautua hankkijäädä huomaamatta vakuutusturvan ul- malla lainalleen korkoputken, jonka puitkopuolelle. Riskejä voi itsekin vähentää teissa korko enintään saa liikkua, tai korhuolehtimalla esimerkiksi sähkölaitteiden kokaton, jonka yli korko ei saa nousta
turvallisuudesta. Vakuutusyhtiöt, kuten Poh- sovitun ajan kuluessa.
jola Vakuutus, tarjoavat mielellään apua
Kuten edeltä käy ilmi, maatilan pankmyös turvakartoituksen tekemiseen.
ki- ja vakuutusasioiden hoidossa on varsin
Suuri merkitys on yrittäjäperheen monta huomioitavaa kohtaa, ja tarpeet
omalla vakuutusturvalla. Liian usein unoh- vielä vaihtelevat tilojen välillä. Näissä
tuu maatilan henkilöriskeiltä suojautumi- asioissa kannattaa kääntyä asiantuntijan
nen, vaikka hyvin tiedetään, että maa- puoleen. Maamme johtavana maa- ja
tilan tärkein voimavara on yrittäjä itse metsätalouspankkina OP-Pohjola-ryhmä
puolisonsa kanssa. Riittävä henkivakuu- tarjoaa maatalousyrittäjille kattavimmat
tus ja lainan turvaksi myönnettävä takai- finanssipalvelut, joita kannattaa hyödynsinmaksuturva auttavat selviytymään, jos tää kaikissa tarpeellisissa tilanteissa.
onnettomuus sattuu kohdalle ja mahdollistavat samalla yritystoiminnan jatkumisen
keskeytyksittä.
Kirjoittaja on Panu Kallio
johtaja, OP-Pohjola
RehuMakasiini 3/2011 11
Välipala
Provena-tuoteperhe
uudistuu kansainväliseksi
Kotimainen gluteenittomaan ruokavalioon sopiva Provena-tuoteperhe saa
uuden kansainvälisen ilmeen. Lisäksi tuoteperheeseen tulee uutuuksia.
Uudistuksen myötä Provena-tuotteiden myyntiä on jatkossa tarkoitus
laajentaa myös ulkomaille.
Provenan gluteeniton kaura on kauraa,
joka on kasvatettu, korjattu, jauhettu ja
pakattu täysin erillään gluteenia sisältävistä viljoista. Tarkasti kontrolloitu tuotantoketju varmistaa, että Provena-tuotteet
ovat gluteenittomia ja siksi myös keliaakikoille turvallisia. Puhtaassa kaurassa on
kaikki kauran hyvät puolet: maku, ravitsevuus ja terveellisyys.
Provena-pakkausten ulkonäkö muuttuu kansainväliseksi syksystä 2011 alkaen. Jatkossa Provena-tuotteiden erottaminen myymälässä on entistä helpompaa
ja myös tuotteiden gluteenittomuudesta
viestitään entistä selkeämmin. Suomenkieliset tekstit ovat muuten englanninkielisissä pakkauksissa selkeästi omassa laatikossaan. Tuoteperheeseen tulee syksyn
aikana lisäksi kolme uutta tuotetta: Provena Kaurainen Jauhoseos, Kauraleipäseos
ja Kauramysli.
Tarkemmin Provena-tuoteperheeseen
voi tutustus uudistuneilla Provenan nettisivuilla, osoitteessa www.provena.fi. Samasta paikasta löydät myös paljon lisää
reseptejä herkkuihin, joista voivat huoleti
nauttia kaikki - myös keliaakikot.
Anna Peuravaara
tuotepäällikkö, Ravintoraisio Oy
Kaikille hyvää samasta pöydästä
- helpot herkut ilman gluteenia
Uusien gluteenittomien Provena-tuotteiden ansiosta ei enää
tarvitse leipoa keliaakikolle erikseen, vaan voit nyt tarjota koko perheelle ja vieraillesi samoja leivonnaisia. Tuotteiden sisältämä kaura antaa niin hyvää makua että leivonnaiset maistuvat melkeinpä paremmilta kuin tavallisilla
vehnäjauhoilla leivotut tuotteet.
Leipominenkin on helppoa. Muistat vain huolehtia siitä, että kaikki käyttämäsi tuotteet ovat gluteenittomia etkä
leipomisen aikana käsittele muita viljatuotteita.
Kauraleipäseoksesta leivotut auringonkuivatuilla tomaateilla maustetut muffinssit maistuvat niin iltapalana
12 RehuMakasiini 3/2011
kuin kahvipöydän suolaisena. Kauraisesta jauhoseoksesta tehty juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Jos sitä sattuu jäämään, se säilyy tuoreen veroisena useammankin päivän.
Mikäli kuitenkin haluat tehdä nämä leivonnaiset tavallisista vehnäjauhoista (esimerkiksi Sunnuntai erikoisvehnäjauhoista), käytä niitä sama määrä kuin Provenatuotteita.
Pia Nieminen
Raision kuluttajapalvelu
Helpot tomaattimuffinssit
Juustokakku
(10–12 kpl)
(12 annosta)
1 dl
1 dl
1 dl
3
2 dl
½ dl
1 dl
½ tl
3 ½ dl
2 tl
Pohja:
100 g
1 dl
1
2 ½ dl
½ tl
hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia
hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa
kermaa
munaa
juustoraastetta
aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
Keiju Rypsiöljyä
rouhittua mustapippuria
Provena Gluteeniton Kauraleipäseosta
leivinjauhetta
Muffinssipelti tai paperisia isoja muffinssivuokia.
Muffinssipellin voiteluun:
Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta
Pinnalle: pinjansiemeniä
1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
2. Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieniksi kuutioiksi.
Hienonna ruohosipuli.
3. Laita kulhoon aurinkokuivatut tomaatit, ruohosipuli,
kerma, munat, juustoraaste, öljyt ja rouhittu mustapippuri. Sekoita. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe
keskenään ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.
4. Voitele muffinssipellin syvennykset Sunnuntai
Juoksevalla. Jaa taikina syvennyksiin. Tai annostele
taikina paperisiin muffinssivuokiin. Ripottele pinnalle
pinjansiemeniä.
5. Paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia
muffinssivuoan koosta riippuen.
Sunnuntai Leivontamargariinia
sokeria
muna
Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta
leivinjauhetta
Täyte:
2 prk
Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta
(à 200 g)
½ dl
Juoksevaa Sunnuntai Rypsiöljyvalmistetta
(tai 50 g Sunnuntai Leivontamargariinia
sulatettuna)
2 dl
kermaa
1 ½ dl sokeria
1 tl
vanilliinisokeria
2 rkl
sitruunamehua
1 rkl
maissitärkkelystä
3
munaa
Vuoan voiteluun:
Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta
Vuoan reunoille:
Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta
1. Voitele ja jauhota irtopohjaisen (halkaisija 24 cm)
pyöreän vuoan reunat. Leikkaa leivinpaperista vuoan
pohjan kokoinen pala ja vuoraa sillä vuoan pohja.
2. Pohjaa varten vaahdota pehmeä margariini ja sokeri.
Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet
keskenään ja lisää taikinaan. Painele taikina vuoan
pohjalle ja reunoille ylös asti. Laita vuoka kylmään
täytteen teon ajaksi.
3. Sekoita täytteen ainekset keskenään.
Kaada täyte pohjan päälle.
4. Paista kakku 175 asteisen uunin alatasossa
n. 50-60 minuuttia.
5. Anna kakun jäähtyä vuoassaan mielellään seuraavaan
päivään. Irrota kylmä kakku varovasti vuoasta ja
koristele se halutessasi tuoreilla marjoilla tai
hedelmillä. Juustokakku on parhaimmillaan
seuraavana päivänä.
RehuMakasiini 3/2011 13
Nauta
Kuortin tilalla
panostetaan lehmien kestävyyteen
Kun ammattitaitoinen ja alalle omistautunut tuottajaperhe
panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön, ruokintaan sekä
ympärivuotiseen nuorkarjan ja lehmien ulkoiluun,
ovat maidontuotannon edellytykset mitä parhaimmat.
Isäntäpari Terhi ja Raimo Kuortti ovat
tuottaneet maitoa yhdessä vuodesta
1983 alkaen Ikaalisten Kallionkielessä.
Nykyinen pihatto valmistui vuonna 2002
ja lehmämäärää on sittemmin kasvatettu
neljästätoista kahdeksaankymmeneen.
Vuonna 2005 Kuortit siirtyivät robottilypsyyn. Karjan tunnusluvut puhuvat puolestaan: keskipäivämaito on tällä hetkellä
33 kiloa, viime vuoden vahvistettu rasvapitoisuus on keskimäärin 4,06 ja valkuainen 3,35 - ja karjassa on 12 suomenkarjalehmää!
Tuotostaso ei tosin kerro kaikkea.
Yksi tunnusluvuista on mitä vakuuttavin keskipoikimakerta on huikeat 3,7. Se on
tämän kokoisessa karjassa kunnioitettava
saavutus Suomen keskiarvoon 2,3 ver-
rattuna. Tästä sekä hyvästä tuotostasosta
johtuen tilan elossa olevien lehmien elinikäistuotos on 34 121 kiloa, ja poistettujen vastaava luku on 41 624 kiloa.
Mitä Kuortit tekevät toisin?
Ulkopuolelta tarkasteltuna nostaisin ensimmäisenä esiin pitkäjänteisen jalostustyön. Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta
ensimmäisestä huuhtelusta ja alkionsiirrosta. Eläviä eläimiä ei ulkomailta ole tuotu kovinkaan monta, mutta alkioita on tilattu ulkomailta useita ja niistä on saatu
paljon lehmävasikoita.
Karjanjalostuksessa on myös onnistuttu, siitä hyvänä esimerkkinä on yhteensä kahdeksan 100-tonnaria. Näyttelyissä
peräti Championiksi valittuja ovat olleet
Kun Terhi Kuortti täytti 50 vuotta, vietettiin tilalla samalla kertaa myös
nelinkertaiset satatonnarijuhlat. Sankareiden yhteispotretissa Meirami, Muumi,
Perodix ja Neilikka eivät suostuneet nostamaan päätään edes kuvaushetkeksi,
koska maassa oli Maituria tarjolla.
14 RehuMakasiini 3/2011
holsteinit Kuortin Barbie ja Hoff Outside
Janice sekä Ayshire Kanna ja suomenkarjasta Haamu, Kirsikka ja Kuortin Varpu.
Perheen lapset Katriina, Kristiina ja
Kari-Pekka ovat näyttelyiden lisäksi osallistuneet myös JuniorHandler-kilpailuihin.
Karjan hyvä jalostusarvo tuo luonnollisesti myös lisätuloja, koska hyvästä hiehosta myös maksetaan enemmän.
Omaan uudistukseen tarpeettomat eläimet
kannattaa tietysti myydä, ja alhaisen uudistusprosentin ansiosta myytävää on riittänytkin, viime vuonna peräti 33 hiehoa.
Lehmät ulkona kesät talvet
Kuorttien karja on yksi harvoista tavanomaisessa tuotannossa olevista robottilypsykarjoista, jossa lehmät ulkoilevat läpi
Robottilehmiä maalaisidyllin keskellä.
vuoden säiden suinkin salliessa. Terhin
mukaan ulkoilu ei aiheuta isossakaan karjassa ongelmia, jos lehmävasikat tottuvat
jo pienestä pitäen ulkona käymiseen.
- Tällöin vältymme hiehojen työläältä
opetusvaiheelta rikkoutuvine aitoineen.
Myös keväiset eläinten juoksemiset loukkaantumisineen jäävät vähemmälle.
Muutoinkin laiduntaminen ja ulkoilu
parantavat lehmien terveyttä. Eläinten lihakset pysyvät hyvässä kunnossa, leviämisiä navetassa tapahtuu hyvin harvoin
ja poikimiset sujuvat helposti.
Ruokintaan on aina panostettu
Kuortit käyttivät Maituri 10 000 rehua
sen kehittämisestä lähtien, kunnes rehustusta muutettiin muutama vuosi sitten Pihatto-Maiturin ja Amino-Maituri 10 000 -rehun yhdistelmään.
Poikivan lehmän ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vitamiini-seleeni
täydennyksen ansiosta lehmien vastustuskyky säilyy hyvänä, ja jatkuvan ulkoilun
yhdysvaikutuksena poikimiset sujuvat helposti. Kolmatta kertaa poikiville annetaan
lisäksi Calsium pastaa rutiinisti. Se onkin
erittäin suositeltavaa, koska piilevä poikimahalvaus on karjoissa yleinen ongelma,
joka johtaa moniin muihin hankaluuksiin.
Karkearehut jaetaan kolmasti päivässä, minkä ansiosta lehmillä on aina tuoretta hyvää rehua syötävänään. Useampi
jakokerta lisää syöntiä ja parantaa lehmien aktiivisuutta.
Säilörehut tehtiin alun perin kokonaan omilta pelloilta, mutta karjakoon
kasvettua ovat Kuortit tehneet osan karkearehuista myös naapureiden luomuja luonnonhoitopelloilta riittävän määrän
turvaamiseksi. Näiltä kertyvän säilörehun osuus lehmien ruokinnasta on noin
kolmasosa ja aiheuttaa luonnollisesti valitettavaa vaihtelua säilörehun ravitsemukselliseen arvoon, kun lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää kuten
tavanomaisessa tuotannossa olevilla nurmilla. Tämä näkyy luonnollisesti myös keskituotoksessa nykyään.
Vasikoille maitoa ja mysliä
Kuortit panostavat myös vasikoiden ja
hiehojen ruokintaan. Vasikat juotetaan
täysmaidolla kolmasti päivässä yksilökarsinoissa, ja juottoautomaatille siirtyessään ne saavat maitoa kahdeksan litraa
päivässä. Väkirehuna on aluksi VasikanHerkku-Mysli, johon tilalla ollaan erittäin
tyytyväisiä muun muassa sen maittavuuden vuoksi. Lisäksi vapaasti syötössä on
korkealaatuista heinää.
Väkirehun syönnin lisäämiseksi ja
pötsin kehittymisen nopeuttamiseksi vasikoilla on myös jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla. Tämä takaa optimaaliset
olosuhteet pötsimikrobien kehittymiselle.
Myöhemmin hiehovasikoille annetaan
Hieho-Maituria ja vanhempana ne saavat säilörehua vapaasti.
Verhoista apua ilmanvaihtoon
Terhi ja Raimo ovat pitäneet nykyisen pihaton ilmanvaihtoa riittämättömänä jo
pidempään. Erityisesti sisäruokintakaudella, kun ikkunoita ja ovia ei ole voinut
pitää avoimena, ei kosteus ole poistu-
nut navetasta riittävän tehokkaasti. Tämä
on yleinen ongelma suomalaisissa navetoissa ja yksi oleellinen tekijä niin sorkkaongelmien kuin utaretulehduksienkin synnyssä, kun parrenpintoja ja käytäviä ei
saada pysymään kuivina.
Kuortit ovat päättäneet tänä syksynä korvata pääosan ikkunoista verhoratkaisulla. Tätä kannattaa muidenkin tuottajien harkita, jos ilmanlaatua ei muutoin
pystytä turvaamaan riittävän hyvälle tasolle. Erityisesti silloin, jos karja ei ulkoile säännöllisesti.
Mustialassa opiskeleva Kari-Pekka
on jo nyt vahvasti mukana tilan töissä.
Tulevaisuudessa hänellä on tarkoituksena
suunnitella tilalle uusi navetta yhteistuumin
vanhempiensa kanssa. On mielenkiintoista seurata, millaisen navetan tämä työlleen omistautunut ja edistyksellinen karjaperhe tulee rakentamaan.
Kirsi Mäenpää
Pihaton ikkunat tullaan
syksyllä korvaamaan verholla
ilmanvaihdon parantamiseksi.
RehuMakasiini 3/2011 15
Nauta
Uusi karjanrehuvalikoima
- KESTÄVYYS, TUOTOS, TEHOKKUUS
Raision uudistettu karjanrehuohjelma sisältää kolme
eri tuotesarjaa maitotilan tavoitteiden mukaan.
Maituri 12 000 -sarja tähtää korkean tuotoksen
lisäksi parempaan lehmien kestävyyteen.
Pro-Maituri -sarjan tavoitteena on erityisesti
maidon hyvä proteiinipitoisuus.
Opti-sarjalla optimoidaan ruokintakustannukset,
työn säästö ja tuotannon tehokkuus.
Kestävyyttä huipputuotoksen ohella:
Suomalaislehmien keskituotos on noussut
viimeisen kahden vuosikymmenen aikana
lähes 2 500 kiloa. Joka seitsemäs tarkkailukarja lypsää jo yli kymppitonnin tuotoksen. Tuotoksen nousu edellyttää entistä suurempaa panostusta lehmien hyviin
olosuhteisiin ja kestävyyttä edistävään
ruokintaan.
Raision uusi Maituri 12 000 -sarja
on kehitetty huippulehmien tarpeisiin, jotta näille saadaan enemmän elinvuosia.
Sarjaan kuuluu Maituri 12 000 -täysrehu sekä Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste.
Proteiinipitoista maitoa:
Maidon valkuaispitoisuutta edistävä ruokinta parantaa tilan tulosta, sillä maidon
hinnoittelu perustuu pääosin valkuaisen ja
rasvan määrään. Pro-Maitureiden koostumus on suunniteltu erityisesti maidon proteiinin tuottamiseen.
MAITURI
12 000
Pro-Maituri -rehujen glukogeenisillä ravinteilla sekä tasapainoisella aminohappokoostumuksella on myönteinen
vaikutus valkuaispitoisuuteen. Pro-Maituri
-sarjasta löytyy erilaisia täysrehuja sekä
valkuaisrehuja täydentämään myös ääripään säilörehuja.
Optimoitua taloudellisuutta:
Tilakoon kasvaessa yhä useampi maidontuottaja ulkoistaa väkirehuruokinnan rehutehtaalle. Ruokinnan helppous ja eläinten
hyvä terveys houkuttelevat osaltaan siirtymään optimoituun täysrehuruokintaan.
Raision Opti-Maituri -tuotesarja tähtää ruokinnan tarkkuuteen ja taloudellisuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa
vähentämällä metaanin tuotantoa eteerisen öljyn avulla.
Opti-Maituri -ruokintaa on helppo
täydentää yksittäisen lehmän tai ryhmän
tarpeiden mukaan Melleillä topdressingillä. Opti-sarjan tuotteet sopivat mainiosti
myös seosrehun komponentiksi.
Uudistetut Maiturit
12 000 –sarja
Maituri 12 000
Pro-sarja
Maituri 20 Pro
Pihatto-Maituri
Amino-Maituri 12 000
Amino-Maituri Pro
Amino-Maituri 30 Pro
16 RehuMakasiini 3/2011
Merja Holma
Opti-sarja
Opti-Maituri
Opti-Maituri
Opti-Maituri
Opti-Maituri
Opti-Maituri
Otpi-Maituri
Opti-Maituri
15
18
21
23 Kombi
26
28
34
MAITURI 12 000 –
kestävyys ja korkea tuotos
Tämän päivän huippulehmien haasteena on
kestävyys. Tavoitteena on saada lisää poikimakertoja vähentämällä tyypillisiä poistoon johtavia
ongelmia. Tasapainoinen ruokinta vähentää
häiriöitä ja tuo lehmälle lisää elinvuosia.
Maituri 12 000 -täysrehu ja Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste on suunniteltu
korkeatuottoisten eläinten tarpeisiin. Suomalaislehmät poikivat keskimäärin 2,3
kertaa. Pääosa poistoista liittyy utareeseen, hedelmällisyyteen sekä jalkoihin.
Korkeat solut, sairaat sorkat ja huono tiinehtyvyys vievät liian paljon nuoria lehmiä lahtiin. Hyvät olosuhteet ja osaavat
hoitajat saavat lehmät pysymään karjassa pidempään, kunhan ruokintaan vielä
lisätään hyvinvointia edistäviä elementtejä.
Maituri 10 000 on kohottanut useiden tilojen keskituotosta viimeisen 15
vuoden aikana. Kymppitonnin karjoja oli
tuotteen syntyessä vain muutama kymmenen, viime vuonna niitä oli jo 1 061 kappaletta. Suomen parhaan karjan keskituotos ylsi viime vuonna jo 14 634 kiloon.
Väkirehuna oli Maituri 10 000,
jonka koostumusta on vuosien saatossa päivitetty vastaamaan huippulehmien
kasvavaa tarvetta. Nyt tuote on saanut
uudistuneen koostumuksen lisäksi uuden
nimen, Maituri 12 000.
Glukoosin niukka saanti rajoittaa
tuotosta ja hedelmällisyyttä
Poikimisen jälkeen korkeatuottoisten lehmien energiatase on aina miinuksella.
Maitoon joudutaan käyttämään kudosten
energiaa. Merkittävin energianlähde on
glukoosi, joka on ensimmäiseksi tuotantoa rajoittava ravintoaine. Lisätyistä aminohapoista saadaan todellista hyötyä
vasta, kun glukoosia on riittävästi.
Glukoosia muodostetaan maksassa
propionihaposta, glukogeenisistä amino-
hapoista sekä rasvan glyserolista. Huippulehmä hyötyy myös pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia
ohutsuolesta.
Viisikymmentä kiloa lypsävä lehmä
tarvitsee noin neljä glukoosia päivässä.
Maidon laktoosin lisäksi glukoosia tarvitaan maitorauhasen rasvahapposynteesiin
sekä energian lähteeksi. Glukoosin puute
alentaa tuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta, kun aminohappojakin joudutaan
käyttämään glukoosin lähteenä.
Kudosrasvojen glyserolia voidaan
käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten valkuaista joudutaan merkittävästi purkamaan, näkyy se todennäköisesti
heikentyneenä hedelmällisyytenä.
Ohitustärkkelystä ja suojattua
metioniinia
Suurin osa lehmän saamasta energiasta ja valkuaisesta tulee mikrobien kautta. Siksi pötsin olosuhteiden tulee olla
optimaaliset, jotta mikrobit voivat tuottaa
lehmille ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä.
Soijarouhe stimuloi mikrobisynteesiä,
ja rypsin mukana saadaan arvokasta
ohitusvalkuaista ja histidiiniä. Korkeatuottoisten lehmien ensimmäiseksi tuotantoa
rajoittavaa metioniini-aminohappoa on
lisätty suojatussa muodossa. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava
vaikutus. Lypsykauden alun lehmillä maksan pitää toimia täysillä, jotta glukoosia
saadaan riittävästi.
Glukogeenisten ravinteiden osuutta
on entisestään kasvatettu lisäämällä re-
Tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyksen hajoamisnopeus (Norfor 2011)
Kaura
Ohra
Vehnä
Maissi
Herne
Härkäpapu
Tärkkelys % ka:sta
44
60
68
70
50
40
Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdST %/h
40
39.2
59.5
9.0
9.0
12
Kestävy
edistäv yttä ja tuotosta
iä
Maituri elementtejä
Amino- 12 000 ja
Maituri
12 000
• sood
-rehuis
a
sa
• E-vita
miini
• orga
a
• prop ninen seleeni
yleenig
lykoli
• biotiin
• suoja i
tt
• ohitu u metioniini
stärkke
lys
• monip
• mikro uoliset hiilihy
dra
bie
tehosta n toimintaa atit
v
a valk
• hyvä
maittav uaiskoostumu
uus
s
huun ohitustärkkelystä. Ohran, vehnän
ja kauran tärkkelys fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa,
mutta kasvattaen samalla happokuormaa.
Maissin ja palkoviljojen tärkkelys hajoaa
hitaammin ja siitä saadaan lisäglukoosia
ohutsuolen kautta, jolloin pötsin happamuutta voidaan vähentää (taulukko).
Propyleeniglykoli nostaa nopeasti veren glukoositasoa. Pötsissä fermentoituvat
viljan ja leikkeen hiilihydraatit sekä glyseroli kasvattavat propionihapon osuutta, joka käytetään maksassa glukoosin
tuotantoon. Riittävä määrä glukogeenisiä
ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja
helpottaa hedelmällisyyttä.
Vähemmän tulehduksia ja
sorkkaongelmia
Useissa kokeissa on todettu, että E-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja vähentää
tulehdusten riskiä. Ummessaolokaudella
lehmälle pitäisi antaa 1 000 milligrammaa E-vitamiinia päivässä ja aivan poikimista edeltävinä päivinä jopa 2 000 milligrammaa, mikäli karjassa on runsaasti
tulehduksia ja jälkeisten jäämisiä.
Tunnutuskauden vähäisestä väkirehumäärästä ei saa näin paljoa E-vitamiinia,
vaan se on syytä antaa erillisenä E-vitamiinivalmisteena, esimerkiksi Vita-Mellin
muodossa. Lypsykauden alussa Maituri 12 000:ssa on jo riittävästi E-vitamiinia ja muita ravinteita heruvan lehmän
tarpeisiin.
Biotiini on B-ryhmän vitamiini, joka
edesauttaa sorkkien ja kavioiden sarveisaineen muodostumista. Pötsissä tuotetaan biotiinia, mutta pötsin biotiinin
tuotanto vähenee, kun ruokinnassa on
runsaasti väkirehua.
Ummessaoloajan karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsin biotiinintuotanto
on jopa 400 prosenttia suurempi kuin
herutuskauden väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehuun lisätystä biotiinista on
saatu hyötyä erityisesti korkeatuottoisten
lehmien ruokinnassa.
Merja Holma
RehuMakasiini 3/2011 17
Nauta
Pro-Maiturit tuottavat proteiinia maitoon
Korkean maitotuotoksen ohella pitoisuuksilla on merkitystä maitotilin
suuruuteen. Pro-Maituri -ruokinta tähtää hyvää tuotokseen ja pitoisuuksiin.
Tasapainotettu energiakoostumus, glukogeeniset ravintoaineet sekä suojattu
metioniini luovat edellytykset valkuaispitoisen maidon tuottamiseen.
18 RehuMakasiini 3/2011
Aminohappoja maitovalkuaiseen
Maitovalkuaisen tuotantoon tarvitaan
myös aminohappoja, joita saadaan rehun sulavista aminohapoista sekä mikrobivalkuaisesta.
Aminohappokoostumuksellakin on merkitystä. Erityisesti
korkeatuottoisella lehmällä voidaan havaita metioniinin puutetta.
Jos ruokinnassa on aminohapoista
vajausta, maidon valkuaispitoisuus alenee. Valkuaisruokinnan voimistuminen
nostaa maidon määrää ennemmin kuin
valkuaispitoisuutta.
Merja Holma
Suojatun metioniinin vaikutus maitotuotokseen ja maidon koostumukseen
4.00
3.50
3.00
2.50
2.00
1.50
1.00
0.50
0.00
Minimi
Keskiarvo
Maksimi
3.4
2.0
%
Energianpuute alentaa valkuaista
Maidon rasvapitoisuuteen voidaan vaikuttaa varsin nopeastikin, mutta valkuaispitoisuuden säätäminen vaatii enemmän
aikaa. Energiavajaus alentaa maidon
valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvan
osuutta, kun kudosrasvoja poltetaan.
Väkirehumäärän lisääminen nostaa
valkuaispitoisuutta ja alentaa rasvaa.
Väkirehumäärää lisättäessä kannattaa
kuitenkin varoa pötsin liiallista happamoitumista. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä.
Karkearehun osuuden lisääminen
alentaa yleensä maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvaa. Säilörehun sulavuudella on myös vaikutus maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu
sisältää enemmän energiaa, joten sillä
on myönteinen vaikutus maidon valkuaiseen. Rasva voi tällöin alentua.
Energiapitoinen ruokinta nostaa maidon valkuaispitoisuutta. Energian koostumuksella on kuitenkin merkitystä valkuaisen muodostuksen kannalta. Lehmän
merkittävin energianlähde on glukoosi.
Runsas rasvan määrä ruokinnassa
alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Erityisesti öljymäinen rasva voi aiheuttaa
ongelmia. Esimerkiksi kauralla on saatu
alempi valkuaispitoisuus kuin ohralla. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon
valkuainen on hieman alempi kuin vähärasvaisilla rouheilla.
kg maitoa
Ruokinnassa kannattaa panostaa maidon pitoisuuksien nostamiseen, sillä maidon hinnasta pääosa muodostuu valkuaisesta ja rasvasta. Valkuaisen painoarvo
on suurempi kuin rasvan. Esimerkiksi kolme kymmenystä maidon valkuaispitoisuudessa vaikuttaa maidon hintaan lähes kaksi senttiä litralta.
0.1
Maitotuotos
0.30
0.25
0.20
0.15
0.10
0.05
0.00
0.25
0.11
0.14
0.18
0.16
Valkuaispitoisuus
0.08
Rasvapitoisuus
Kuuden kokeen tulokset (INRA Rennes, INRA Nancy, University of New Hampshire
ja Ohio State University)
TAVOITTEENA
KORKEA
VALKUAISPITOISUUS
PRO-MAITURISARJAN TUOTTEET:
AMINOMAITURI
PRO
• Pro-Maituri 20 sopii normaalin ja valkuaisköyhän
säilörehun oheen.
• Pihatto-Maituri Pro sopii erityisesti sokeripitoisen
säilörehun oheen matalamman tärkkelystason vuoksi
• Amino-Maituri Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua
ja säilörehua
• Amino-Maituri 30 Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja erityisesti valkuaisköyhää säilörehua
MAIDON
KOOSTUMUKSEEN
VAIKUTTAVIA
TEKIJÖITÄ
PROMAITUREISSA
Ruokintasuosituksia pitoisuuksien nostoon
1. Hyvälaatuinen karkearehu sekä monipuolinen väkirehu täydennettynä
riittävällä aminohappolisällä pitää maidon koostumuksen kohdallaan
vuodenajasta riippumatta.
2. Väkirehun osuuden kasvaessa varmistetaan pötsin toiminta karkearehun
kuidun avulla. Väkirehun osuuden nousu parantaa maidon valkuaispitoisuutta, mutta alentaa maidon rasvatasoa, mikäli pötsin pH laskee.
Karkearehun kuitu edistää märehtimistä, pureskelua ja syljen eritystä,
jolloin pötsiin saadaan enemmän neutraloivaa natriumvetykarbonaattia.
3. Rasvaruokinnassa muutokset pitäisi tehdä varovasti ja vähitellen, jotta
maidon valkuaispitoisuus ei laskisi.
4. Tasapainotetaan valkuaisruokinta ohitusvalkuaisen ja helppoliukoisen
valkuaisen osalta. Erilaiset valkuaislähteet monipuolistavat aminohappokoostumusta sekä säätävät pötsin valkuaistasetta. Suojattu metioniini
täydentää aminohappojen saantia korkeatuottoisella lehmällä.
5. Lisätään ruokintaan puskureita. Näiden avulla saadaan tasapainotettua
pötsin toimintaa sekä mahdollisesti nostettua maidon rasvapitoisuutta.
Natriumvetykarbonaatti estää pötsin pH:n laskua ja vähentää siten
myös sorkkaongelmien riskiä.
6. Pro-Maiturit on suunniteltu kohottamaan maidon pitoisuuksia korkeasta
tuotoksesta huolimatta. Erityisesti Pro-tuotteet sopivat maidon proteiinin
lisäämiseen.
• Suojattu rasva:
maitotuotos +, rasvapitoisuus+
• Propyleeniglykoli: maitotuotos +,
valkuaispitoisuus +
• Fermentoituvat hiilihydraatit /
propionihappo: maitotuotos+,
valkuaispitoisuus +
• Histidiiniä rypsistä, peptidejä
mikrobeille soijasta:
maitotuotos +, valkuaispitoisuus+
• Sooda: maitotuotos +, rasvapitoisuus +
• Suojattu metioniini:
maitotuotos+, valkuaispitoisuus+,
rasvapitoisuus+
RehuMakasiini 3/2011 19
Nauta
Taloudellista ja tehokasta
Tilakoon kasvaessa työmäärään on pakko kiinnittää huomiota. Kaikkea
ei ehdi ja pysty tekemään itse, osa töistä joudutaan ulkoistamaan.
Ostorehujen osuus on lisääntynyt karjatilojen ruokinnassa.
Viime vuonna jo 2/3 lehmien syömästä väkirehusta hankittiin tilan
ulkopuolelta. Opti-Maituri on helppo, taloudellinen ja tehokas
väkirehuvalinta. Eteerinen öljy vielä parantaa tehokkuutta vähentämällä
metaanin muodostusta.
Maitotilojen rakennemuutos muuttaa suomalaislehmien ruokintaa eurooppalaiseen suuntaan. Omalla tilalla tuotetaan
karkearehu ja väkirehut ostetaan rehutehtaasta. Peltoala ei riitä viljan tuottamiseen, joten väkirehuruokinta on järkevää
ulkoistaa rehunvalmistuksen ammattilaisille, jotka osaavat optimoida ruokinnan
koostumuksen.
Viime vuonna suomalaislehmät söivät
keskimäärin 6 943 kuiva-ainekiloa. Väkirehua syötiin vajaa puolet kuiva-aineesta
eli 45,9 prosenttia. Väkirehupotista lähes
65 prosenttia koostui ostorehuista. Eniten
täysrehuja ja puolitiivisteitä käytettiin 50100 lehmän tiloilla, myös keskituotos oli
tässä tilakokoluokassa korkein, 9 078 kiloa (kaavio).
Ostoväkirehun määrä
eri kokoisilla tiloilla
(ProAgria 2010)
kg/lehmä
Optimoi
ruokintakustannuksia!
ruokintaa Opti-Maitureilla
1750
1700
1650
1600
1550
1500
1450
1400
12,5-25
25-50
50-100
Tuotos
8641 kg
Tuotos
9032 kg
Tuotos
9078 kg
Opti-Maiturit sopivat sekä
appeeseen että
erillisruokintaan
Optimoidun täysrehuruokinnan suurin hyöty on positiivinen tuotantovaikutus. Ruokinnan tehokkuus paranee,
kun metaanin muodostusta saadaan pienennettyä muun
muassa eteerisen öljyn avulla. Yli- tai aliruokinta on
helppo poistaa suunnittelemalla ja valitsemalla
kulloinkin käytettävään säilörehuun sopiva valmisrehu.
Opti-sarjasta löytyy myös kattava valkuaisrehuvalikoima oman viljan täydennykseen. Opti-Maiturit sopivat erittäin hyvin
myös seosrehun komponentiksi, jolloin
osa täysrehusta annostellaan appeen mukana ja osa kioskin tai robotin kautta.
Opti-Maitureiden sooda puskuroi pötsin pH:ta myös runsaammalla väkirehutasolla. Tärkkelystasoja on säädetty siten,
että sarjasta löytyy sopiva tuote sekä sokeripitoisen säilörehun ohelle että pitkälle
käyneen tuotteen täydennykseen.
20 RehuMakasiini 3/2011
Opti-Maitureita voidaan täydentää
tarpeen mukaan Vita-Mellillä, Aseto-Mellillä, Opti-Mellillä tai kivennäis-Melleillä
ryhmän tai yksilön tarpeen mukaan, esimerkiksi Top-Dressing-menetelmällä eli
säilörehun päälle ripottelemalla. Näin
saadaan ruokintaa tarkennettua, kun arvokkaat lisäarvokomponentit annostellaan vain niille eläimille, jotka niitä tarvitsevat.
Merja Holma
Opti-Maituri 15
• runsaasti viljaa sisältävä
perustäysrehu
• korkea tärkkelyspitoisuus
• sopii valkuaispitoisen
säilörehun oheen
Opti-Maituri 21
• tärkkelyspitoinen täysrehu, joka
riittää normaalin säilörehun
oheen
• eteerinen öljy
Opti-Maituri Kombi
• monipuolinen täydennysrehu,
jota voidaan käyttää täysrehun
tavoin tai täydentämään omaa
viljaa
• rajoitetusti tärkkelystä
• täydentää erityisesti valkuaisköyhää ja sokeripitoista
säilörehua
Opti-Maituri 26
• tärkkelystä sisältävä
monipuolinen valkuaisrehu
• eteerinen öljy
• täydentää erityisesti pitkälle
käynyttä säilörehua, jossa on
matala sokeri
Opti-Maituri 28
• monipuolinen valkuaisrehu
• täydentää omaa viljaa sokeripitoisenkin säilörehun ohella
Opti-Maituri 34
• valkuaispitoinen monipuolinen
tiiviste
• täydentää täysrehua ja viljaa
valkuaisen osalta
• sopii erilaisten säilörehujen oheen
OPTIMAITURI
21
Lehmän syömästä energiasta noin kuusi prosenttia
haihtuu metaanina taivaan tuuliin. Sen lisäksi,
että metaani kasvattaa kotieläintuotannon hiilijalanjälkeä, huonontaa se maidontuotannon kannattavuutta kun energiaa häviää. Raisio on mukana
kehityshankkeissa, joissa pyritään vähentämään
metaanipäästöjä. Käytännön sovelluksia on jo
saatavilla uudesta rehuvalikoimasta.
Lypsylehmä tuottaa metaania 200600 grammaa päivässä riippuen
syöntimäärästä ja tuotostasosta. Korkeatuottoinen lehmä syö enemmän,
Tuotos
8000 kg
10 000 kg
joten metaaniakin muodostuu runsaammin, mutta maitolitraa kohden
metaanipäästöt vähenevät.
Metaani kg/vuosi
125 kg/lehmä
134 kg/lehmä
Karkearehu tuottaa
enemmän metaania
Pötsin mikrobisto fermentoi hiilihydraateista etikka-, propioni- ja voihappoa,
joita lehmä käyttää energiaksi. Hyvin
karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsissä on vallalla etikkahappoa tuottava mikrobikanta, jolloin vetyä kertyy enemmän kuin väkirehuruokinnalla.
Vety on mikrobeille myrkyllistä, joten
ne pyrkivät pääsemään siitä nopeasti eroon, jolloin se muutetaan metaaniksi.
Kun karkearehun energiapitoisuus
kasvaa, vähenee metaanin muodostus. Väkirehumäärän kasvattaminen ja
väkirehun tärkkelys- ja rasvapitoisuuden lisääminen pienentävät myös metaanin määrää.
Ruokinnan vaikutus
metaanin muodostukseen:
Korvataan nurmisäilörehu
maissisäilörehulla
-5%
Lisätään karkearehun
energiatasoa
-5%
Lisätään väkirehumäärää/
tärkkelystä/rasvaa
-2-8 %
Rehun lisäaineet metaanin estäjinä
Lehmien ruokinnassa on testattu erilaisia rehujen lisäaineita, jotta mikrobisto tuottaisi vähemmän vetyä tai jotta
vetyä voitaisiin käyttää muuhun kuin
Metaania g/maitokilo
15,6 g
12,2 g
metaaniin. Muun muassa fumaarihappoa, saponiineja, eteerisiä öljyjä, nitraattia, sulfaattia ynnä muita on kokeiltu. Oreganosta uutettu eteerinen
öljy on viime aikoina päässyt otsikoihin metaanitutkimusten vuoksi.
Uusissa INRAn kokeissa eteerisellä öljyseoksella saatiin metaanin muodostusta pienenettyä 30 prosenttia.
Samalla rehun hyväksikäyttö lehmillä
paranee. Raision uudistetussa tuotevalikoimassa on nyt uutena lisäaineena
INRA:n kokeissa testattu öljyseos. Tavoitteena on, että Opti-Maitureilla voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta
ja vähentää ympäristöpäästöjä.
Merja Holma
Metaanin muodostus vähentyi
30 prosenttia, kun ruokintaan
lisättiin eteerinen öljyseos
(INRA, alustavat tulokset 2011)
500
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
Viikkoja
Metaania litraa/lehmä/pv
Opti-sarjan tuotteet:
Metaanipäästöt pienemmäksi
ruokinnan optimoinnilla
0
2
4
6
Nauta
Happamuus hallintaan
- enemmän tehoa rehuista
Korkeatuottoisen lehmän terveysongelmat liittyvät usein pötsin
happamoitumiseen. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi
maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Raision uudella
ohjelmalla ja entistä tehokkaammalla Opti-Mellillä pötsin pH tasapainottuu,
jolloin varmistetaan korkea tuotos, aktiiviset lehmät sekä tehokas rehujen
hyväksikäyttö.
Säilörehun sokeripitoisuudella on suuri
merkitys pötsin toiminnan kannalta. Korkea sokeripitoisuus voi aiheuttaa pötsiin
happokuorman, jos sitä ei ole huomioitu
ruokinnan suunnittelussa. Maidon rasvapitoisuus voi yllättäen laskea alle valkuaisen, uloste on löysää ja ruokahalu saattaa häiriintyä, ellei täydennysruokintaa
täsmätä säilörehun sokeriin sopivaksi.
Ruohon riittävä sokeripitoisuus varmistaa säilörehulle hyvän käymislaadun. Sokeri käytetään muun muassa maitohapoksi, joka laskee rehun pH:n. Jos ruohossa
ei ole tarpeeksi sokeria, maitohappoa
syntyy liian vähän, jolloin rehun säilyvyys
kärsii, ellei rehuun lisätä happoa.
Säilörehun sokeri on pötsimikrobeille tehokasta ravintoa toisin kuin pitkälle
käyneen rehun käymishapot. Sokeri on
kuitenkin erittäin nopeasti fermentoituva
hiilihydraatti, joka alentaa pötsin pH:ta,
ellei ruokintaa tasapainoteta tärkkelystä
vähentämällä tai pitkää kuitua ja puskureita lisäämällä.
22 RehuMakasiini 3/2011
Sylki toimii puskurina
Vanhana korjatun säilörehun kansanomaisesti kutsuttu ”pitkä” tai ”karkea” kuitu lisää märehtimistä ja syljen eritystä. Vuorokauden sylkimääräksi voi kertyä jopa
200 litraa. Sylki on tärkeä pötsin pH:ta
tasapainottava aine, sillä siinä on runsaasi bikarbonaatteja.
Nurmisäilörehun korjuuaste vaikuttaa
märehtimiseen. Ligniinipitoisuuden noustessa rehun sulavuus alenee, mutta märehtiminen lisääntyy. Jos nuorena korjatussa
säilörehussa on vielä korkea sokeripitoisuus, pötsin happokuorma nousee.
Kotimaisissa kokeissa mitattiin märehtimiseen käytetty aika, kun säilörehu oli
korjattu eri kasvuasteilla (Kaustell 1995).
Kokeessa oli mukana neljä eri kasvuastetta, ääripäiden D-arvot olivat 74 ja 64.
Vanhempana korjattu rehu lisäsi märehtimistä yli 1,5 tuntia vuorokaudessa.
Lisämärehtimisen vaikutus syljen eritykseen on lähes 20 litraa vuorokaudessa. Tämä vastaa ruokinnassa reilun 200
gramman sooda-annoksen puskurivaikutusta. Kun ruokinnassa on hyvin nuori säilörehu, voidaan pötsin olosuhteita helpottaa lisäämällä ruokintaan 200 grammaa
Opti-Melliä.
Täysrehuvalinta
säilörehun sokerin mukaan
Raision ruokinnansuunnitteluohjelman avulla on helppoa täydentää erilaisia säilörehuja, sillä ohjelma ottaa huomioon Darvon ja tärkkelyksen lisäksi säilörehun
sokerin. Sokerin suositeltava kokonaismäärä ruokinnassa on alle 90 grammaa kuiva-ainekilossa. Tärkkelystä tulisi olla korkeintaan 200 grammaa kuiva-ainekilossa.
Sokerin ja tärkkelyksen yhteismäärän tulisi pääsääntöisesti jäädä alle 300 gramman. Säilörehun D-arvo vaikuttaa sokerin
ja tärkkelyksen maksimimäärään.
Täysrehuista löytyy sopiva vaihtoehto sekä sokeripitoisen että niukasti sokeria
sisältävän säilörehun oheen. Kun säilörehun sokeripitoisuus on alle 80 grammaa
Säilörehun D-arvon vaikutus märehtimiseen ja syljen eritykseen
D-arvo 74
12,5
433
Säilörehun syönti kgka
Märehtiminen min/vrk
Ero märehtimisessä min
Ero syljen erityksessä l
Ero soodan saannissa g
kuiva-ainekilossa, kannattaa ruokintaan
valita Pro-Maituri 20. Jos sokeri nousee
yli 120 gramman, suositeltavaa on valita vähemmän tärkkelystä sisältävä Pihattto-Maituri.
Sokeripitoisuuden vaihdellessa 80120 gramman välillä voidaan kuidun rakenteesta riippuen valita tärkkelyspitoisempi
D-arvo 64
10,7
529
+96
+19,2
+203
Pro Maituri 20 tai tai kuitupitoisempi Pihatto-Maituri. Myös Opti-sarjasta löytyy vaihtoehtoja erilaisten säilörehujen oheen.
Puskureita viljaruokintaan
Kotoisen viljan ohella kannattaa ruokintaa
täydentää uudistetulla Opti-Melli puskurilla, jos säilörehun sokeripitoisuus nousee
yli 100 gramman. Opti-Mellin sooda ja
magnesiumoksidi puskuroivat pötsiä ja
elävä hiiva vähentää maitohapon kertymistä pötsiin.
Runsas viljan määrä yhdistettynä säilörehun korkeaan sokeripitoisuuteen ja
hyvään D-arvoon lisää pötsin happokuormaa. Kuidun sulavuus ja rehun hyväksikäyttö huonontuu, jolloin maitotuotos voi
alentua useita kiloja.
Tärkkelyksen ja sokerin oikea suhde
märehtimistä stimuloivaan kuituun tuottaa
pötsiin olosuhteet, joilla ruokintaan saadaan paras hyötysuhde. Olki voidaan
korvata lisäämällä ruokintaan 200 grammaa Opti-Melliä.
Merja Holma
Entistä tehokkaampi Opti-Melli
Subakuutti hapanpötsi eli SARA huonontaa tuotosta ja kasvattaa terveysriskiä, kun pötsin pH laskee alle 5.8. Pötsin puskureilla tilannetta voidaan helopottaa. Puskureiden ohella annettu
elävä hiiva varmistaa, ettei maitohappoa kerry pötsiin.
Puskurit ja elävä hiiva täydentävät toisiaan. Niiden vaikutusmekanismi on erilainen, joten niitä kannattaa antaa myös
yhtä aikaa. Puskurit vaikuttavat suoraan happoihin neutraloiden pötsiä ja pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva vähentää maitohapon muodostusta pötsiin ja stimuloi maitohappoa
käyttävien mikrobien kasvua nostaen samalla pötsin pH:ta.
Natriumbikarbonaatti on yleisin käytetty pötsin puskuri,
jota voidaan täydentää magnesiumoksidilla. Ruokintakalkki ei
ole varsinaisesti puskuri pötsin pH:n tasapainottajaksi, mutta
sitä voidaan myös lisätä neutraloimaan hyvin hapanta pötsiä
soodan ja magnesiumoksidin ohella.
Puskureiden lisäksi uudistettu Opti-Melli sisältää elävää hiiva, jonka elävyys varmistetaan Opti-Mellin uudella olomuodolla. Rakeistuksen lämpö tuhoaa osan hiivasta, joten Opti-Melliä ei enää rakeisteta.
Vaikka hiiva on lämpöstabiili, Suomessa käytettävä korkea rakeistuslämpö vahingoittaa sitä. Euroopassa on lisätty
hiivaa joihinkin rakeisiin rehuihin, mutta siellä lämpötilat ovat
alempia, koska suhtautuminen salmonellaan ei ole yhtä tiukkaa kuin Suomessa.
Aktiivisemmat lehmät
Opti-Melliä voidaan antaa sekä seosrehussa että erillisruokinnassa. Erityisesti korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa siitä saadaan hyötyä. Opti-Melli mahdollistaa myös runsaamman kotoisen viljan käytön ilman pötsihäiriöitä. Apua saadaan
myös, kun säilörehu on nuorena korjattua tai siinä on runsaasti sokeria.
Opti-Melli tasapainottaa pötsin toimintaa rehujen ja ruokinnan muutoksissa. Pötsin optimaalisen toiminnan ansiosta se
lisää syöntiä, maitotuotosta, pitoisuuksia. Robottikarjoissa vaikutus voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä. OptiMelli voidaan sekoittaa appeen joukkoon tai se voidaan ripotella TopDressing -tyyliin säilörehun tai appeen päälle.
Merja Holma
RehuMakasiini 3/2011 23
Nauta
Lenkkinä
sukupolvien ketjussa
Vielä on kesää jäljellä, lauletaan takavuosien suositussa iskelmässä.
Kauniita ja kesäisiä päiviä toivotaan Pohjois-Karjalassa Valtimolla,
jossa rakennetaan vauhdilla uutta navettaa Koivulehdon tilan lehmille.
Uuden navetan rakennuksella kahden kirvesmiehen seassa
häärii nuori, kaunis nainen.
Eipä tämä puuhakas nainen olekaan
mikä tahansa häärijä, vaan Koivulehdon tilan nuori viljelijä, 26 –vuotias Hanna Kuokkanen. Hanna jatkaa kotitilansa
viljelyä, joka pyörii keväällä 2009 perustettuna maatalousyhtymänä Hannan
vanhempien Mauri ja Raili Pikkaraisen
kanssa.
Peti ja eväät traktorissa
Koivulehto on Hannan isovanhempien
1950-luvun alussa perustama tila. Vuonna 1974 tila siirtyi Hannan isälle ja nyt
työtä jatkaa kolmantena sukupolvena
Hanna. Erja–sisko on löytänyt paikkansa jo maailmalta ja asuu perheineen Nurmeksessa.
- Kotitilan myyminen tuntui oudolta
vaihtoehdolta, olenhan pienestä pitäen
ottanut kyytiä isän traktorissa oman peiton ja eväiden kera. Kun kasvoin isommaksi, aloin tehdä kaikkia kone- ja muita
hommia apuna. Koulun jälkeen oli aina
kiire lampolaan ja muita eläimiä paijaamaan, Hanna kertoo.
Valmistuttuaan Valtimon lukiosta yli-
Isältä tyttärelle siirtyy Koivulehdon tila kolmannessa sukupolvessa.
Kuvassa Hanna Kuokkanen ja Mauri Pikkarainen.
24 RehuMakasiini 3/2011
oppilaaksi vuonna 2003, Hanna jatkoi
opintoja Kajaanissa parturi-kampaajaksi. Oman kampaamoyrityksen perustaminen ei kuitenkaan kiehtonut, eikä alan
töitä ollut tarjolla.
Elämänkumppaniksi rinnalle löytyi
mies omalta paikkakunnalta ja hääkellot Hanna ja Janne Kuokkaselle soivat
kesällä 2006.
- Koulun jälkeen olin aika pitkään työttömänä, kunnes pääsin ruokakauppaan
töihin. Siinä oli hyvää miettimisaikaa, mitä
halusi elämältä ja minne kotinsa perustaa.
Reissasimme kahden kodin, omien ja appivanhempieni talojen väliä.
Ratkaisu löytyi lyhyen pohdinnan jälkeen: Hannan ja Jannen uusi koti valmistui jouluksi 2009 Koivulehdon tilalle. Rakennushyörinän keskellä Hanna opiskeli
Seppälän maatalousoppilaitoksessa Kajaanissa karjatalousyrittäjän tutkinnon.
Lehmistä tasaisin tulo
Viljelijän saappaita sovitellessaan Hanna Kuokkanen pohti vanhempien kanssa
tarkkaan eri tuotantosuuntia. Alan asiantuntijoita hyväksi käyttäen tehtiin laskelmia muun muassa kasvinviljely- ja emolehmätuotannosta.
- Päätin jatkaa lypsykarjan pitämistä, onhan tämä tuttua eikä minua haittaa,
vaikka aamuherätykset ovat aikaisin ja
navetalle on mentävä kahdesti päivässä
jokaisena viikon päivänä. Laskelmien mukaan lypsykarjasta näyttäisi olevan tasaisin ja varmin tulo, Hanna toteaa.
Aviopuoliso Janne jatkaa isänsä ja
veljiensä kuljetus- ja maansiirtoalan yrityksessä kaivinkoneenkuljettajana. Tämä
Hanna Kuokkanen arvostaa
viljelijän ammattia.
Se on hänen mielestään etuoikeus.
järjestely sopii nuorelle parille toistaiseksi hyvin.
- Maatalousyhtymä oli paras ratkaisu, tällöin ei tarvitse sitoa pääomia tilan
hankkimiseen. Vuoden, parin sisällä vastuuni tilasta lisääntyy, kun vanhemmat
jäävät eläkkeelle. Katsotaan sitten, mitä
tulevaisuudessa tapahtuu, ja miten työt
jaetaan, Hanna pohdiskelee.
Suurnavetta ei kiinnostanut
Rakenteilla olevan uuden navetan valmistuminen ajoittuu kuluvan vuoden loppupuolelle. DeLavalin toimittamaan navettaan tulee parsipaikat 40 lehmällä ja
nuorkarjalle. Lehmillä ovat hännät vastakkain ja lypsy tapahtuu kiskoja pitkin kulkevilla kuudella lypsy-yksiköllä.
- Tutustuin useisiin navetoihin ennen
rakentamispäätöstä. Pihatto ja robottilypsy ei kiehtonut minua ollenkaan. Parsinavetassa lehmät ovat helpompi hoitaa. Jokaisella lehmällä on oma paikkansa ja
kun menet siihen viereen lypsylle, näet
heti, miten kukin lehmä voi juuri sillä hetkellä. Kun itse lypsän lehmän, se on silloin lypsetty, ei tarvitse miettiä, onko se
käynyt lypsyllä vai ei, Hanna kertoo.
Toinen vaakakupissa painanut asia
oli, ettei Hanna Kuokkanen halunnut sadan lehmän hallinavettaa.
- Haluan, että tilan pystyy hoitamaan
omalla työvoimalla ilman jatkuvaa ulkopuolista työntekijää. Uskon, että pienemmälläkin yksiköllä pärjää hyvin, ovathan
kustannukset sitä mukaa pienemmät.
Tavoitteena on saada uusi navetta
täyteen eläimiä mahdollisimman pian.
Kaikki omat lehmävasikat kasvatetaan
lehmiksi ja lisäksi lähiseudulta on tulossa
lisää karjaa lopettavalta tilalta. Hannan
tavoitteena on jalostaa kestävä, tuottoisa
ja hyväluonteinen karja.
- Kyllähän se on ollut pieni ihmetyksen aihe parsinavetan rakentaminen. Pyysin tarjouksia usealta toimittajalta, mutta
esimerkiksi MestariFarmi ei tarjousta jättänyt. Lienevätkö katsoneet liian pieneksi
projektiksi, Hanna naurahtaa.
Navetan kustannusarvio lietelantaloineen on 560 000 euroa. Kustannusarvio ei aivan riittäne, sillä eteen tuli kallion
räjäyttäminen sekä toiseen lietekaivoon
pumpun asentaminen. Muutoin rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaan.
Heinät pellolta, täysrehu Raisiolta
Koivulehdon tilalla on peltoa hieman vajaat 50 hehtaaria. Lisäpellot ovat etsinnässä. Maitokiintiöt eivät riitä uuden karjan tarpeisiin, mutta rahan sijoittaminen
”johonkin pian katoavaan olemattomaan”
mietityttää nuorta tuottajaa kovasti.
Eläimet saavat tällä hetkellä karkean rehun pyöröpaaleista ja sitä menetelmää jatketaan myös uudessa navetassa.
Pellot ovat laitumena ja rehuntuotannossa. Viljaa ei kasvateta nyt eikä myöhemminkään. Hanna arvelee ehkä ostavansa
viljaa lähiseudun viljanviljelijöiltä.
Tällä hetkellä karja popsii täysrehua,
joka on rehuanalyysien pohjalta valittua
Pihatto-Maituria. Apuna ruokinnan suunnittelussa on jo vuosikausia ollut Rehuraision myyntiedustaja Jorma Hytönen.
- Jorma suositteli rakentamisvaiheeseen täysrehuruokintaa, jotta ruokinta ja
tuotos pysyisivät vakaana. Ja se olikin
varmasti paras ratkaisu, eipähän tarvitse
muun kiireen keskellä miettiä vielä lehmien rehustusta, Hanna kertoo.
Laiduntaminen pysyy kuvioissa kaiken aikaa jaloittelusäännösten mukaisesti, ja Hannalla onkin suunnitelmissa
rakentaa myöhemmin kunnollinen jaloittelutarha.
Monenlaista palautetta
Päätoimiset naisviljelijät ovat vielä Suomessa harvinaisia, vaikkakin määrä lisääntyy koko ajan. Onhan maatalousala nykyisin kuin mikä tahansa muukin
ammatti, johon hakeudutaan ja kouluttaudutaan. Silti ihmettelyä riittää, eikä Hannakaan ole siltä välttynyt.
- Olen saanut perustella valintaani
ihan olan takaa, ja kuulla melko rankkojakin kommentteja. Enkö osaa, älyä tai
jaksa, koska olen nainen? Eniten ihmetyttävät kollegoiden kommentit, joiden mukaan maanviljelys ei ainakaan kannata.
Kuitenkin he itse ovat tehneet tai tekevät
yhä samaa työtä, Hanna napauttaa ihmettelijöille.
Vanhemmat ovat antaneet Hannalle realistisen kuvan maanviljelijän työstä:
työtä riittää, mutta tekemättä ei pärjää
muuallakaan. Niinpä Hanna ei epäröi
valintaansa, saahan siinä kuitenkin tehdä työtä omaan tahtiin.
- Maanviljeleminen on etuoikeus ja
siitä pitäisi olla ylpeä, Hanna sanoo topakasti ollen aidosti ylpeä maalaisjuuristaan.
Satu Tanskanen
RehuMakasiini 3/2011 25
Nauta
Stressitön poikiminen
parantaa kestävyyttä
Suomalaislehmien keski-ikä on huolestuttavan alhainen.
Lehmät ehtivät poikimaan elämänsä aikana keskimäärin vain 2,3 kertaa.
Poikimisen aika on lehmän elämän kriittisin vaihe. Suurin osa poistoista
tehdään pian poikimisen jälkeen. Stressiä vähentävät olosuhteet ja hoitokäytännöt sekä terveyttä edistävä ruokinta parantavat lehmien kestävyyttä.
Tyypilliset lehmän sairaudet uhkaavat juuri vasikan syntymän jälkeen. Kun ongelmia ilmenee, maitotuotos laskee ja pahimmassa tapauksessa eläin joudutaan
poistamaan.
Lehmien elinikää saadaan nostettua,
kun poikivalle ja heruvalle lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka, josta on helppo päästä syömään ja
juomaan. Rehujen koostumuksella ja maittavuudella on ratkaiseva rooli sairauksien
ennaltaehkäisyssä.
Veren kalsiumtason lasku, jälkeisten
jääminen, tulehdukset, ketoosi, maksan
rasvoittuminen, pötsin happamoituminen,
juoksutusmahaongelmat ja sorkkavaivat
sekä hedelmällisyyshäiriöt ovat tavalli-
sia ongelmia, joihin voidaan vaikuttaa
poikimisen ajan ja herutusvaiheen ruokinnalla.
Stressivapaa poikimalinja
CowSignalsia edustava Joep Driessen
kertoo hollantilaislehmien poikivan 3,5
kertaa, vaikka keskituotos on korkeampi
kuin Suomessa. ”Lehmät elävät pidempään ja niillä on vähemmän sairauksia,
kun niille annetaan mahdollisuus levätä stressiä vähentävissä olosuhteissa kolmen viikon ajan ennen ja jälkeen poikimisen”.
Parhailla eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla tiloilla on jo vuosien kokemus
niin sanotusta stressivapaasta poikima-
linjasta (stress-free calving line). Näillä tiloilla on huomattavasti vähemmän tyypillisiä poikimisen ajan ongelmia, lehmät
poikivat itsekseen ja alkavat syömään
välittömästi.
Umpilehmät siirretään olkipohjaiseen
osastoon mieluiten jo kolme viikkoa ennen poikimista. Poikineilla on tästä erotettu oma osasto, josta niillä on pääsy
lypsylle.
Olkipohjaosaston tulee olla keskeisellä paikalla, josta lehmiä on helppo seurata. Mahdolliset ongelmat havaitaan
välittömästi ja lehmille voidaan järjestää
lisähoitoa tai ruokintaa. Olkipohjaosaston ilmanvaihdon tulee olla hyvä ja puhdasta olkea pitää käyttää riittävästi.
Keskeisessä paikalla
seuranta helpottuu
Poikivan lehmän lihavuuskunto kertoo
mahdollisista poikimiseen liittyvistä riskeistä. Lehmän olemus, ruokahalu ja märehtiminen kertovat mahdollisista ongelmista. Jos lehmä ei syö lainkaan, tilanne
on vakava.
Vaihteleva ja huono ruokahalu voi
johtua esimerkiksi veren kalsiumtason laskusta, piilevästä ketoosista tai pötsin liiasta happamoitumisesta. Rauhallisesti märehtivä lehmä on hyvä merkki.
Lehmän normaali ruumiinlämpö on
38,2-39,2 astetta. Poikkeava lämpö kertoo myös mahdollisista sairauksista. Veren kalsiumtason lasku ja mahdollinen
poikimahalvaus alentavat lämpötilaa, jolloin myös lehmän korvat tuntuvat viileiltä
varsin varhaisessa vaiheessa.
Erilaiset tulehdukset nostattavat kuumetta. Pötsin toiminta lamaantuu poikimahalvauksen lähestyessä. Juoksutusmahan seinämänlihakset voivat myös veltostua, jolloin
se helpommin siirtyy väärään paikkaan.
Merja Holma
26 RehuMakasiini 3/2011
Piilevä poikimahalvaus
Piilevä poikimahalvaus on erityisesti hyvien karjojen ongelma.
Piilevän poikimahalvauksen oireena on huono ruokahalu, pötsin liikkeet
vähenevät. Myös jälkeisten jäämisen, juoksutusmahan siirtymän ja
ketoosin riski kasvaa.
Ummessaolokauden ruokinta vaikuttaa
kalsiumaineenvaihduntaan. Kalsiumin,
fosforin, kaliumin ja magnesiumin saannin tulee olla tasapainossa. Vaikka vain
viisi prosenttia kaikista lehmistä hoidetaan varsinaisen poikimahalvauksen
vuoksi, niin jopa puolet vanhemmista
lehmistä kärsii niukasta veren kalsiumtasosta.
Suurin ongelma on nurmirehujen
korkea kaliumpitoisuus. Runsas kaliumin
saanti estää magnesiumin imeytymistä.
Kun ummessa oleva lehmä saa vapaasti
nurmisäilörehua, on syytä varmistaa riittävä magnesiumin saanti.
Tunnu-Melli sisältää tarpeeksi magnesiumia myös kaliumpitoisen säilörehun
ohella. Poikimisen jälkeen voidaan kai-
kille lehmille antaa ”kalsiumtukihoitona”
vähintään kahden viikon ajan kalsiumkivennäistä, esimerkiksi 0,5 kg/pv LypsyMelli Plussaa.
Lypsykauden alussa tärkeintä on hyvän ruokahalun ylläpito, jotta kalsiumin ja
muiden kivennäisten sekä hivenaineiden
saanti turvataan.
Käytännön ruokintaohjeita
•
•
•
•
Umpeen kuntoluokassa 3,5.
Ei kuntoluokan muutosta ummessa ollessa.
Karkearehua + 200 g Tunnu-Melliä.
Tunnutuskaudella väkirehu nostetaan 0,75 prosenttiin elopainosta.
Tunnu-Melliä 100–200 g.
• 2 vk poikimisesta 0,5 kg Lypsy-Melli Plussaa, sen jälkeen
tarpeen mukaan.
• Vanhemmille lehmille voidaan antaa poikimisen aikaan
Correct Calcipro- kalsiumpastaa tai Bovikalc kalsiumia.
Olkipohjaosaston mitoitus
Poikivien ja vastapoikineiden lehmien elämä tehdään helpoksi,
kun ne saavat viettää kolme viikkoa poikimisen molemmin puolin
rauhallisessa ja pehmeässä osastossa ilman kilpailua.
Näin saadaan maksimoitua lepoon ja syömiseen käytetty aika.
Lypsylle ei tarvitse jonotella, ja turhaa seisoskelua kovalla
betonilla voidaan vähentää. Hiehot saavat totutella lehmän elämään pienemmässä rauhallisessa ryhmässä.
Suositeltava koko olkipohjaosastolle on 8-12 neliötä
lehmää kohden. Ummessaoleville riittää 8 neliötä, vastapoikineille huippuherujille pitää olla vähintään 10 neliötä
(1 neliö/1000 litraa maitoa).
Kuuden viikon stressivapaa poikimalinja edellyttää,
että osastolla on tilaa vähintään 10 prosentille karjasta.
Esimerkiksi kahden robotin karja tarvitsee 120 neliön olkiosaston. Tämän lisäksi tarvitaan ruokintakäytävä, jonka leveys on vähintään kolme metriä.
Kumimatto on suositeltava nimenomaan tähän osastoon. Puolet sonnasta ja virtsasta tulee betonikäytävälle,
joten olkea säästetään huomattavasti. Olkea tarvitaan
päivittäin noin 1 kilo kahta neliötä kohden. 120 neliön osastoon menee 60 kiloa olkea päivässä. Jos osasto on tilapäisesti ylikuormitettu, lisätään olkea kahdesti päivässä.
Vaihtoehtona olkiosastolle voidaan käyttää paksusti kuivitettua makuuparsiosastoa, jonne vastapoikineet ja
heikossa kunnossa olevat lehmät voidaan ohjata, tällöin
tarvitaan erillinen olkipohjainen poikimakarsina
(lisätietoja: cowsignals.com).
RehuMakasiini 3/2011 27
Nauta
CowSingalsia edustava Joep Driessen (keskellä) kertoo hollantilaiselle Henk van Wichenille stressivapaan poikimalinjan eduista.
Kuvassa myös Judith Roelofs.
Hollantilainen jalostuskarja panostaa
stressivapaaseen poikimiseen
Hollantilaisella Henk van Wichenin tilalla panostetaan ummessa-olevien,
poikivien sekä vastapoikineiden lehmien stressivapaaseen elämään.
Stressittömillä olosuhteilla ja hyvällä ruokinnalla saattaa olla oma vaikutuksensa
huuhtelutulokseen. Viimeisestä 27 huuhtelusta on saatu keskimäärin 9 elävää alkiota.
Wichenin tilan lehmät poikivat stressivapaasti olkipehkulle. Vasikat siirretään välittömästi erilliseen rakennukseen yksilökarsinaan ja niille annetaan ensimmäisen
Olkipohjaosaston tulee olla keskeisellä
paikalla, josta lehmiä on helppo seurata.
Poikimaosastolta on vapaa pääsy ruokintapöydälle.
28 RehuMakasiini 3/2011
vuorokauden aikana kahdeksan litraa ensimmäisen lypsykerran ternimaitoa.
Robotti lypsää eri lypsykertojen ternimaidot erikseen, joten vahvinta maitoa
saadaan annettua niin pitkää kuin se riittää, sitten siirrytään juottamaan toisen
lypsyn maitoa.
Omat olkiosastot poikiville
ja lypsäville
Vastapoikineet ovat samassa olkipohjaosastossa kuin poikimista odottavat lehmätkin, ne on vain erotettu väliaidalla. Olkipohjaosasto on robottien takana, joten
sieltä on suoraan käynti toiselle robotille.
Wichenillä on syvät olkipehkumakuuparret myös lypsävien osastolla, joten lehmiä ei tarvitse pitää kolmea viikkoa olkiosastolla, ellei tule ongelmia. Toisaalta
vanha 11 kertaa poikinut satatonnari saa
valita osastonsa, se käy välillä rauhassa
lepäilemässä olkiosastolla, mutta viihtyy
enimmäkseen muiden joukossa.
Vanhemmista lehmistä kolmannes
hoidetaan piilevän poikimahalvauksen
estämiseksi. Erillisessä poikivien lehmien osastossa mahdolliset hoidot on helppo tehdä.
Hyvät tuotosluvut koko karjalla
Hiehojen keskituotos on yli 10 000 kiloa. Koko karjan tuotos nousee 11500
kiloon. Kaksi Lelyn robottia hoitavat lypsäjän toimen. Keskimääräinen päivätuotos on 37,5 kiloa maitoa, rasva 3,8 ja
valkuainen 3,36 prosenttia. Parhaat lehmät heruvat 65 kiloon.
Wichen tuottaa hollantilaiseen tapaan vain oman karkearehun eli maissisäilörehua ja nurmisäilörehua. Väkirehut
ostetaan rehutehtaasta. Säilörehut sekoitetaan apevaunulla ja seokseen lisätään
hieman heinää sekä rouhetiivistettä.
Pääosa väkirehusta annetaan robotilla, jossa annos voi nousta kahdeksaan
kiloon. Hiehojen appeeseen lisätään 15
prosenttia olkea.
Merja Holma
Vasikalle pitää antaa
riittävästi rehua
Vasikan varhaisruokinnalla on suora yhteys
tulevan lehmän tuotokseen. Riittävä määrä
ternimaitoa ja mysliä varmistavat hyvä alun.
Tanskalainen eläinlääkäri Rikke Engelbrecht
kannusti panostamaan vasikan ruokintaan
ProAgrian koulutuspäivillä elokuussa.
Tanskassa on laskettu, että vasikan ripulin
hoitokulujen ja kasvunmenetyksen kautta
voidaan menettää tuhansia euroja vuodessa. Vasikkaa kohden ripuli maksaa
reilu 50 euroa, eikä tässä ole mukana
vielä tulevan lehmän menetetystä tuotoksesta koituvaa kulua.
Ternimaidon vasta-aineet jäävät yhä
liian niukaksi suurella osalla vasikoista.
Syynä voi olla mahdollinen ternimaidon
heikko laatu tai liian pieni määrä ternimaitoa. Ternimaito pitäisi antaa välittömästi
syntymän jälkeen, jotta vasta-aineet imeytyisivät mahdollisimman tehokkaasti.
Optimaalinen vasta-aineiden määrä on yli 10 IgG g/l plasmaa. Tanskassa suositellaan juottamaan vasikoille 4 litraa ternimaitoa letkun kanssa, jollei niitä
muuten saa juomaan. Koevasikoille juotettiin joko 2 litraa tai 4 litraa ternimaitoa
tunnin kuluessa syntymästä. Ensikkokaudella sekä toisella lypsykaudella 4 litraa
juoneet vasikat tuottivat yli 1000 kiloa
enemmän maitoa.
Mysliä ensimmäiseksi rehuksi
Mitä painavampi vasikka on vieroituksen
aikaan, sitä pienempi riski on vasikka-
Raision
Vasikan-HerkkuMysli on saavuttanut
suuren suosion
vasikoiden
ensimmäisenä
rehuna.
kuolleisuudelle. Kahdeksan viikon iässä
painotavoite on 100 kiloa. Juoma-annos
voi nousta holsteinvasikalla jopa 10-12
litraan päivässä. Vapaan juoton riski on
niukempi kuivan rehun syönti. Vain kuiva väkirehu kehittää pötsin nukkapintaa.
Heinä ei sitä tee.
Engelbrecht ei suosittele vasikoille
lehmien rehua. Jos halutaan hyviä lehmiä, pitää vasikoille antaa sopivaa rehua. Mysli on hyvä vasikoille. Sitä voidaan antaa ensimmäisen kuuden viikon
ajan. Myslin sopiva valkuaispitoisuus on
noin 18 prosenttia.
Merja Holma
”Terve vasikka on
tehokkain tie
parempaan
karja-ainekseen.”
RehuMakasiini 3/2011 29
Nauta
Lahja ja Martti Hakulinen ovat tyytyväisiä
uuden robottinavetan toimintaan. Säilörehu annetaan lehmien eteen seitsemän
kertaa päivässä.
Väkirehut jaetaan kioskeista.
Hakulisen navetassa Pielavedellä
saadaan lehmät tuottamaan
Lahja ja Martti Hakulisen Laajakumputilalla syksyllä 2006 valmistuneessa robottinavetassa on tehty ratkaisuja, joihin
isäntäpari voi olla tyytyväinen. Karkea- ja
väkirehut jaetaan lehmille erikseen.
Väkirehujen jaon hoitaa neljä kioskia, joista yksi on ummessa olevien osastolla. Kioskilta lehmät saavat sekä viljarypsiseosta että puolitiivistettä.
VMS -lypsyrobotille tulee spiraalilinja, josta lehmät saavat samaa puolitiivistettä mitä kioskilta. Lisäksi lehmät saavat
robotilta nestemäistä energialisää.
Aikaisempaan parsinavettaan verrattuna lehmien aineenvaihdunta ja lihaskunto on huomattavasti parempi ja
siksi syöntikin on pysynyt hyvänä. Poikimisen yhteydessä ei ole ollut suurempia ongelmia, eikä piilevää ketoosia ole
esiintynyt.
Onnistumisesta kertovat myös Hakulisten karjan tuotosluvut. Keskituotos nousi yli 10 000 kiloon vuonna 2001 ja on
siellä pysynyt sen jälkeen. Poikkeuksen
teki vuosi 2006, jolloin karjamäärä lisättiin tuntuvasti uuden navetan myötä.
Kun uusi arki ja poikimiskierto saatiin käyntiin, nousi tuotos taas entisiin
lukemiin, ollen vuonna 2010 (keskilehmäluvulla 58,1) 11 443 kiloa. Rasvapitoisuus on keskimäärin 3,87, valkuai30 RehuMakasiini 3/2011
nen 3,56 ja keskimaito puolestaan 35
litran tasolla.
Oma kioski umpiosastolla
Tunnutusruokinnassa lehmät ovat umpiosastolla mahdollisimman lähelle poikimista, mikäli ei esiinny pakottavaa syytä
ottaa niitä sieltä pois. Ummessa olevat
lehmät saavat köyhempää karkearehua,
ja oma kioski on osastolla olevien käytössä, jotta tunnutusruokinta saadaan tarkemmin hoidettua.
Tunnutusruokinta aloitetaan noin kaksi
viikkoa ennen poikimista. Poikimishetkellä väkirehumäärä on 3,5 kiloa, jakaantuen kiloon puolitiivistettä ja 2,5 kiloon
viljarypsiseosta. Kivennäinen on jaettu
aamuin illoin säilörehun päälle, näin varmistetaan kivennäisen syönti.
Umpiosastolle siirrettyjen hiehojen väkirehuina on 400 gramman annos puolitiivistettä ja saman verran lehmien viljarypsiseosta. Hiehojen tunnutusruokinta
aloitetaan kolme viikkoa ennen poikimista. Ensikkojen poikimisen ajan väkirehumäärä nostetaan samaan 3,5 kiloon
mitä lehmilläkin.
Säädöt kohdalleen
kioskilla ja robotilla
Poikimisen jälkeen pyritään lehmä saamaan mahdollisimman nopeasti kiertämään lypsyllä. Tässä auttaa robotilta saatava nestemäinen energialisä ja
energiapitoinen puolitiiviste. Lahjan mukaan herutettava pitää saada syömään
ensin robotilta täysannos puolitiivistettä,
jonka jälkeen sitä aletaan antamaan vasta kioskilta. Tällä saadaan varmistettua
hyvä kierto, joka on ollut Hakulisilla 2,72,8 lypsyä päivässä.
Tilalla säädetään kioskilta ja robotilta saatavia väkirehuja syönnin mukaan.
Jos lehmä ei syö robotilta hyvin, siirretään puolitiivisteannosta kioskille. Myös
tällä saadaan varmistettua hyvänä pysyvä syönti.
- Yksilöllinen ruokinta mahdollistaa
paljon, eikä se ole aikaa vievää, koska
lehmien ruokinnan säätö vie kerran viikossa vain puolisen tuntia, Lahja mainitsee.
Suurimmillaan väkirehuannos on ollut
19 kiloa, joista seitsemän tulee robotilta.
Lypsyään odottaville lehmille on odotustilassa vapaasti tarjolla kivennäistä ja merisuolaa kaukaloista.
- Tämä on edullinen ja helppo systeemi kivennäisruokinnan hoitamiseksi,
Lahja toteaa.
Martti Hakulinen harrastaa syksyisin hirven
metsästystä. Lahjalla puolestaan on useita
luottamustoimia, hän toimii muun muassa
Pohjois-Savon Karjakerhon puheenjohtajana.
Ahkeralla pariskunnalla on aikaa myös muille
harrastuksille ja lomailulle. ”Vielä ei ole
tarvinnut sänkyä navettaan hilata”,
Lahja naurahtaa.
Koneista ja laitteista on suuri apu, mutta pitää olla karjasilmää tehdä
oikeat valinnat ja ruokintaratkaisut. Lehmien yksilöllinen ruokinta ja monipuoliset rehut näkyvät karjan terveydessä ja tuottavuudessa sekä korkeana
maidon valkuaispitoisuutena.
Hiehoille riittävästi valkuaista
Hiehovasikoille annetaan Hieho-Maituria kaksi kiloa päivässä viiden kuukauden
ikään saakka. Tällä saadaan varmistettua riittävä kivennäisten ja hivenaineiden
saanti. Hiehot kasvavat raamikkaiksi riittävästä ja monipuolisesta valkuaisesta.
Alun täysrehukauden jälkeen hiehoille annetaan omaa viljarypsi -seosta, jossa rypsin osuus on noin 30 prosenttia ja
raakavalkuainen on 21 prosentin luokkaa, eli jotensakin samalla tasolla kuin aikaisemmin täysrehua syötettäessä.
Viiden kuukauden ikään saakka nuorison karkearehuna on lehmien säilörehua,
mutta väkirehumuutoksen yhteydessä aletaan syöttämään hieman vanhempana
korjattua säilörehua. Tällä haetaan pötsiin lisää tilavuutta. Hiehoille annetaan viljakauden aluksi 800 grammaa väkirehua,
ja tiinehtymiseen saakka väkirehumäärät
hieman pienenevät. Laajakummun hiehot
poikivat 26-27 kuukauden ikäisenä.
toa tulee enemmän, nostetaan väkirehua
sen mukaan.
Tilan lehmien poikimaväli on 400
vuorokautta. Laajakummussa ei pyritä
vuoden poikimaväliin, koska lehmät ovat
pitkämaitoisia.
- Ei ole järkeä siementää 60 litran
päivätuotoksessa olevaa lehmää, jos sen
tietää antavan 9 kuukauden päästä vielä
vajaa 50 litraa maitoa, korostaa Lahja.
Jos lehmä tiedetään olevan lyhytmaitoisempi, se siemennetään kolmen kuukauden kuluttua poikimisesta. Ensikkojen keskituotos oli vuonna 2010 lähes
10 900 kiloa ja poistoprosentti vain viisi. Pitkäikäisempiin lehmiin myös panostetaan, keskipoikimiset tällä hetkellä 2,4
mutta luku paranee.
Hakulisten karja koostuu pääsääntöisesti Holsteinista, Ayshireä on neljännes.
Utare- ja jalkarakennetta korostetaan jalostuksessa, mutta maito tärkeintä.
Maito on tärkeintä
Herutuskaudella lehmien väkirehuannokset nostetaan ”tappiin” 21-28 vuorokauden aikana, riippuen syönnistä. Väkirehuruokinnan tavoitetaso asetetaan hiehoilla
40 litraan ja lehmillä 50 litraan. Jos mai-
Hakulisten tilalla on sekoitettu jo vuosia
rypsiä tai melassoitua rypsiä kotoiseen
viljaseokseen. Mylly jauhaa automaattisesti viljan, johon rypsi sekoittuu tehden
valkuaispitoisen perusväkirehun. Seoksen valkuaisen määrää ohjataan taa-
Amino-Maituria täydennykseksi
juusmuuntajalla. Kivennäistä ei lisätä tässä vaiheessa.
Kotiseosta täydennetään viljattomilla Amino Maituri -puolitiivisteillä. Isäntä
Martin mukaan tilalla halutaan hyödyntää paikallisia viljoja ja siksi valkuaistäydennys on hyvä olla viljatonta.
- Vilja ei halpene tai parane sitä ajettaessa, joten kaikki käytetty vilja tulee
omilta pelloilta tai 15 kilometrin säteeltä ostettuna.
Valkuaisrehu on valittu karkearehun
ja tarvittavan energiamäärän mukaan.
Hakulisissa on syötetty yleensä nuorena
korjattua, hyvin sulavaa korkean D-arvon
säilörehua ja tähän on yleensä parhaiten
sopinut Amino Maituri -täydennys.
Tulevalle sisäruokintakaudelle Laajakummussa pyritään jatkamaan hyväksi
havaitulla linjalla, ja laadukkaiden säilörehujen oheen sopivin vaihtoehto on uusi
Amino Maituri Pro -valkuaisrehu.
Näillä väkirehuilla ollaan saatu monipuolinen ja säilörehun laatuvaihteluihin
helposti säädettävä ruokinta.
Jussi Kortelainen
RehuMakasiini 3/2011 31
Nauta
Raision Tilaraportti
- uusi seurannan apuväline asiakkaillemme
Ennen vanhaan edustajilla oli kravatit kaulassa, eikä navettaan menty koskaan.
Riitti, kun soitti rehuedustajalle ja kysyi rehuhintaa. Rehutehtaan edustaja
laittoi sitten hyvää täysrehua tai puolitiivistettä tulemaan ”halvalla”.
Nyt tämä ei oikeasti riitä.
Nykyisillä tiloilla, joissa on pihatto- ja
robottinavetat, on ihan uusia vaatimuksia. Tuottajien vaatimukset sekä työ- ja
tietomäärä kuin myös osaaminen on kehittynyt todella paljon. Lisäksi seosruokinta aiheuttaa neuvonnalle lisätyötä. Myös
kustannustehokkuutta on löydyttävä.
kuttavat asiat nähdään navetassa.
Navetalla löydetään mahdolliset ongelmakohdat, ja niihin on mahdollista
puuttua. Nyt eivät asiat jää muistin varaan, vaan kaikki dokumentoidaan yksinkertaisella tavalla.
Raisiolaiset menevät navettaan
Rehuraision toimintamalli 2000-luvulla
on ollut opiskella, keskittyä ja syventyä
Sitä mitä
voidaan mitata,
voidaan myös
parantaa
kotieläinten
ruokintaan ja olosuhteisiin. Toimintamme
kotieläintuottajan yhä
ammattimaisempana
kumppanina on vaativa prosessi.
Jotta pystymme havainnoimaan ongelmia ja tarjoamaan niihin ratkaisuja,
on meidän tiedettävä enemmän. Tätä
varten olemme kouluttautuneet eri laitevalmistajien kursseilla sekä ulkomaisten
asiantuntijoiden koulutuksissa.
Tilaraportilla kokonaisuus hallintaan
Raision uudella Tilaraportti-ohjelmalla
saavutetaan monia etuja. Nyt voidaan
kootusti kerätä dataa olosuhteista, navetasta, lehmistä , ruokinnasta, maidon pitoisuuksista, robotilta, ruokinnasta - ja tehdä siitä yksi raportti.
Pyörää ei ole keksitty uudelleen, vaan
monet asiat on ikään kuin yhdistetty. Faksin ja sähköpostin sijaan, ja väheksymättä pirtin pöytää, tilan tulos ja siihen vai32 RehuMakasiini 3/2011
Samalla raportilla saadaan tiedot,
mihin on ennen voitu tarvita monen eri
henkilön työpanosta. Sitä mitä voidaan
mitata, voidaan myös parantaa.
Kartoitus tilaraporttia varten
Tilaraporttia varten voimme tehdä suppean tai laajan kartoituksen. Voimme ottaa olosuhteet huomioon tai keskittyä pelkästään ruokintaan. Navetassa teemme
yleisiä havaintoja ja tarkistamme lehmien vapaudet.
Havaintoihin olemme lisänneet rehustuksen; seoksen laatu, syönti ja riittävyysarviointeja ynnä muuta. Lisäksi pisteytämme lehmien kuntoluokat keskimääräisellä
tasolla. Myös sonta, märehtiminen, liikkuminen ja vasikoiden ja hiehojen olosuhteet voidaan pisteyttää.
Navetassa kerätyt tiedot syötetään
tietokoneelle. Tarvitsemme myös muuta
dataa laskentaa varten, kuten päivittäinen maitomäärä, pitoisuudet sekä kausiraporttitiedot.
Ruokinnan suunnittelu on perusta
Ruokinnan suunnittelu on perinteistä
alaamme. Laskemme ensin ruokinnan
ja katsomme, onko se paperilla hyvä vai
olisiko jotain korjattava.
Aiemmalla navettakäynnillä olemme
jo havainneet ruokinnan onnistumisen tai
epäonnistumisen käytännössä. Sen jälkeen laskemme kannattavuuksia ja tilan
yhden päivän rehunkulutusta.
Jos ruoksussa on hämärää, teemme
rinnakkaisversion, missä asiat on korjattu. Ruokinnan tehokkuuteen otamme kantaa katsomalla ja laskemalla todellista
rehujen kulutusta ja ka-syöntiä. Tämän
takia pitää raaka-aineiden tarkat analyysit ja oikeasti lehmille menevät kilot olla
tiedossa.
Jos ka-syönti suhteutettuna maitomääriin on ”väärä”, tutustumme tilanteeseen
tarkasti ja haemme korjauskohteita.
Robottitilalla meitä kiinnostaa maitomäärä ja miten se on saatu. Jos päivittäinen maitotuotos jää alle 30 kilon, pitää
löytyä syy miksei enempää tule. Katsomme robotilta myös lehmien aktiivisuutta,
rehujen syöntiä, liikettä sekä eri ikäryhmien maitomääriä.
Tilalle jää
punaista/vihreää valkoisella
Valmiissa raportissa on toivottavasti mahdollisimman vähän punaista. Vihreä väri
kertoo selvästi missä asiat ovat kunnossa.
Raportti tallennetaan ja sovitaan seuraava yhteydenottopäivä. Tällöin voidaan
tarkastella, onko muutosta parempaan
suuntaan tapahtunut.
Nykyaikaisessa maidontuotannossa
riittää haastetta; tuleeko maitoa, onko
hyvät pitoisuudet, onko ruokinta kunnossa ja kannattavaa, onko lehmien terveystilanne hyvä. Toivomme, että pystymme
vastaamaan haasteeseen ja antamaan
maidontuottajalle lisäarvoa. Kun tarvitsette apua, olemme käytettävissänne.
Juha Anttila
Ruokinnan suunnittelu
ei ole tähtitiedettä
Ruokinnan suunnittelun perusta on omien rehuraakaaineiden laadun tunteminen. Ota siis näytteet rehuistasi.
Tämän jälkeen suunnitellaan yhdessä tasapainoinen
ruokinta karjallesi. Vääriä rehuja ei kannata syöttää,
eikä varsinkaan liikaa.
Syksyyn ja sisäruokintakauteen on nyt
syytä taas paneutua kunnolla. Maidosta
maksetaan hyvin, joten nyt on syytä tuottaa. Myös lihanautapuolella voidaan löytää kustannussäästöjä.
Perunarehulla kustannussäästöjä
Perunarehu on tärkkelysteollisuuden sivutuote. Se on energiapitoinen sulavaa
kuitua sisältävä rehu nautakarjalle. Perunarehu on helppo raaka-aine; se säilyy sellaisenaan maitohappokäymisen
avulla.
Myöhäissyksyn käyttökohteena on
esimerkiksi kolmannen rehusadon kattaminen. Käyttäjäkokemuksien mukaan
kolmen metrin siilo laskee 0,5 m perunarehukatteen avulla 0,5 m ja säilöö
takuuvarmasti rehun. Voit myös kattaa sillä kätevästi umpilehmille ja hiehoille kerättävän oljen.
Kun ajat oljen aumaan tai siiloon ja
katat perunarehulla, saat huippumaittavaa ja helppoa evästä. Ajan säästö on
melkoinen, jos olkipaali pitäisi jauhaa
apevaunulla. Reunoille ei jää ainuttakaan
homepaakkua, eikä pintakerros pilaannu
lainkaan. Aika- ja kustannussäästöä syntyy. Tämän vinkin antoi Jyrki Koivumäki
Jämijärveltä.
Raimix perunarehu voidaan myös varastoida sellaisenaan. Tiivis alusta, paaleilla tehdyt reunat ja rekalle vapaa reitti riittävät. Jos haluaa estää sadeveden
pääsyn rehuun, voidaan kasa peittää
muovilla. Kymmenen metriä leveä kasa
voidaan kuormata 2,5 metriä korkeaksi.
Lihanautapuolen kustannussäästöt
Varsinkin lihanautapuolella haetaan kuumeisesti kustannussäästöjä. Esimerkiksi
jos ohraa joudutaan ostamaan hintaan
160 €/tn, siihen rahti 15 € ja jauhatus
15 €, saadaan kokonaishinnaksi 190
€/tn. Tästä saadaan kuiva-ainehinnaksi
221 €/tn (kosteus 14 %).
Raimix-perunarehun hinta on 2,50
€/tn ja rahti noin 100 kilometriin saakka
Perunarehu voidaan
varastoida sellaisenaan.
10 €/tn, jolloin hinta yhteensä on 12,5
€/tn. Tällöin ka-tonnin hinta on 78 €/
tn. Perunarehu on siis yli 2-3 kertaa viljaa halvempaa, riippuen etäisyydestä Lapualle tai Kokemäelle. Varaa lehmälle tai
sonnille perunarehua 7 kiloa per päivä.
Sillä voit korvata yhden kilon viljaa.
Perunarehun käyttö alentaa rehukustannuksia joka tapauksessa todella merkittävästi. Lisäksi vältytään lajitteluongelmilta ja sekä erillisestä vedenlisäyksestä.
Viljavaltaisessa ruokinnassa tarvitaan sulava kuitukomponentti ja kun muut rehu/
kuitukomponentit ovat monin verroin kalliimpia. Sekin puoltaa perunarehun käyttöä.
Raimix perunarehun toimitukset ovat
alkaneet ja ne jatkuvat pitkälle syksyyn.
Juha Anttila
Satatonnareita
Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos
on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raision rehuilla.
Lehmän nimi
Omistaja
Paikkakunta
Lepsu
Malla
Manhattan
Meirami ja Neilikka
Nelli 2
Neppi
Noppa ja Oona
Nätti
Odotus
Oili
Olka
Onerva
Pamela
Pilli
Pimu
Prinsessa
Romina
Åppsan
Satu ja Sakari Koskela
Helena ja Martti Noppa
Paula ja Jorma Ristimäki
Terhi ja Raimo Kuortti
Tuula Pöntiö ja Markku Hangasmaa
Tero Passila
Leea ja Mikko Sangi
Raija ja Kalle Tanni
Puutio ja Niemelä Ay
Pekka Kauppinen
Heikki Immonen
Satu ja Pasi Santahuhta
Riitta ja Eero Kosunen
Pirjo ja Paavo Romppanen
Terhi Komu-Uotila
Maarit ja Timo Hakola
Jari Eskelinen
Carita ja Stefan Häger
Nivala
Ilmajoki
Loimaa
Ikaalinen
Toholampi
Hämeenkoski
Liminka
Sastamala
Kokkola
Pieksamäki
Rantasalmi
Kankaanpää
Leppävirta
Mäntsälä
Vesilahti
Kauhajoki
Siilinjärvi
Uusikaarlepyy
RehuMakasiini 3/2011 33
Sika
UUDISTETTU RENTO
-ruokintaohjelma porsaille
Uudistunut porsaiden Rento -ruokintaohjelma on
suunniteltu tiloille, jotka käyttävät ruokinnassa
kotoista viljaa. Ruokintaohjelma on yksinkertainen
toteuttaa, koska rehujen määrä on minimoitu ja
rehun vaihtoja ei tapahdu usein.
Heti vieroituksen jälkeen porsaalle annetaan täysrehua, jotta se saadaan hyvin
syömään. Kun syönti ja kasvu on saatu hyvälle alulle, voidaan siirtyä porsaille suunniteltujen täydennysrehujen käyttöön.
Ruokintaohjelman uudet täydennysrehut sisältävät hyvin sulavia ja hyväksikäytettäviä raaka-aineita. Ruokinnan hinta, laatu ja tuotto-ominaisuudet ovat tasapainossa.
Vieroituksen jälkeen prestartteria
Rentopossu 1_2 täysrehu on porsaiden
prestarter-rehu, jota syötetään porsaille jo
emakon luona. Vieroituksen jälkeen Rentopossu 1_2 -rehua annetaan porsaille
10-14 päivää, koska tuttu rehu vähentää
vieroitusstressiä ja porsaan ei tarvitse kriittisellä hetkellä totutella uuteen rehuun.
Kaikki toimenpiteet, jotka edesauttavat porsaan rehun syöntiä vieroituksen
jälkeen, nopeuttavat porsaan kasvua.
Rehun kostutus lisää syöntiä, joten rehu
kannattaa antaa vellinä muutama päivä
vieroituksen jälkeen. Porsaille, jotka tarvitsevat erikoishoitoa, voidaan velliruokintaa jatkaa pidempäänkin.
34 RehuMakasiini 3/2011
Kun porsas painaa yli 10 kiloa, voidaan aloittaa viljan käyttö täydennettynä
Rentopossu 3 Puolitiivisteellä.
Puolitiivisteellä
tasapainoinen rehuseos
Nuorille porsaille voidaan sekoittaa tasapainoinen rehuseos käyttämällä Rentopossu 3 Puolitiivistettä ja omaa viljaa.
Puolitiivisteeseen on valittu maittavia raaka-aineita, kuten herajauhoa ja hyvin
sulavia valkuaislähteitä. Kotoista viljaa
monipuolistaa täydennysrehun sisältämä
energiapitoinen kuorittu kaura.
Kotoisen viljan käyttäjälle viljan laatu on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäiset
havainnot tänä vuonna viljan laadusta
kertovat, että rehuvilja on kevyttä. Energiapitoinen Rentopossu 3 Puolitiiviste tuo
rehuseokseen porsaan kaipaamaa energiaa myös kevyen viljan rinnalla.
Jos mahdollista, porsaiden rehuseos tilalla kannattaa painottaa vehnävoittoiseksi. Viljoista vehnä sisältää eniten
tärkkelystä, ja tärkkelys on huomattava
energialähde sikojen ruokinnassa. Seuraavaksi eniten tärkkelystä sisältää ohra
ja sitten vasta kaura.
Viljan sulavuuteen porsaalla voidaan
vaikuttaa jauhatuskarkeutta säätämällä
Hienommaksi jauhettu vilja sulaa paremmin. Kevyen viljan joukossa esiintyy helposti pikkujyviä, mikä tilamyllyn säädöissä tulee ottaa huomioon. Jos jauhossa
näkyy kokonaisia jyviä, ne menevät ruoansulatuskanavan läpi sellaisenaan ja rehuhyötysuhde huononee.
Kolmosta seuraa nelonen
Kun porsas saavuttaa noin 22 kilon elopainon, voidaan siirtyä käyttämään Rentopossu 4 Puolitiivistettä. Puolitiivisteen
raaka-ainekoostumus on muokattu vastaamaan jo suuremman porsaan tarpeita
samoin kuin ravintoainesisältökin. Viljan
osuus rehuseoksesta on jo tässä vaiheessa korkeampi.
Tiivisteen määrä seoksesta määräytyy viljan laadun mukaan. Kun tiedetään
viljan valkuaispitoisuus, voidaan sen perusteella laskea kuinka paljon viljasta
saadaan aminohappoja. Tarvittava valkuais- ja aminohappotäydennys saadaan
Rentopossu 4 Puolitiivisteestä. Täydennysrehun mukana tulevat myös tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit. Rehuraision analyysipalvelun avulla viljan laatu saadaan
nopeasti selville. Rehuraisiolaiset auttavat
mielellään sekä viljanäytteiden toimittamisessa että ruokintasuunnitelman teossa.
Tilalla on syytä tarkastaa vilja myös
aistinvaraisesti. Porsaalle syötettävän viljan tulee olla sekä väriltään että hajultaan normaalia. Tummanpuhuva ja hajultaan tunkkainen vilja kertoo huonosta
laadusta. Tällainen vilja on ravintoarvoltaan köyhää ja voi aiheuttaa terveysriskin eläimelle.
Päivi Volanto
Uusi Porsaan-Herkku OVR Tiiviste
porsaiden liemiruokintaan
Raisio tuo markkinoille ohravalkuaisrehun rinnalle
uuden täydennysrehun, Porsaan-Herkku OVR
Tiivisteen, joka on tarkoitettu porsaiden ruokintaan.
Tiiviste sisältää porsaalle sopivia, hyvin sulavia
raaka-aineita ja aminohappotaso on mitoitettu
nuoren eläimen tarpeisiin. Lisäksi energiapitoinen
tiiviste tuo tarvittavaa energiaa ruokintaan.
Vieroitus on rankka kokemus
porsaalle
Vieroitettaessa porsas käy läpi useita
muutoksia yhdellä kertaa. Lämmin maito muuttuu täyttävään kasviperäiseen rehuun, täytyy tutustua uusiin lajitovereihin
ja ympäristö on aivan erilainen kuin ennen. Ei ihme, että usein muutos ottaa liian
koville ja seurauksena on usein kasvun
heikkeneminen heti vieroituksen jälkeen.
Vieroituksen jälkeistä stressiä voidaan pienentää antamalla porsaalle samaa rehua kuin emakon luona. Kun tiedetään, että porsas siirtyy vieroituksen
jälkeen liemiruokinnalle, annetaan porsaalle rehu vellinä viikko ennen vieroitusta. Rehuraision Rentopossu 1_2 -prestarter sopii erinomaisesti velliruokintaan sen
mureisen olomuodon takia.
Rentopossu 1-2 rehun syöttämistä jatketaan 10-14 päivää vieroituksen jälkeen riippuen vieroituspainosta ja iästä
Liemiruokinnalla mureinen täysrehu sekoittuu veteen nopeasti ja liemen kuivaaine voi olla tavallista korkeampi. Koska
syötettävät rehumäärät ovat ensimmäisinä päivinä pieniä, velli kannattaa antaa
porsaille käsin 2-3 ensimmäisenä päivänä ja siirtyä sitten vasta koneruokintaan.
Tällä tavalla ruokintatarkkuutta saadaan
paremmaksi.
Tiiviste yli 10 kiloiselle porsaalle
Porsaiden ravintoaineiden tarve ja vaatimukset rehun raaka-aineille ovat suuremmat kuin lihasioilla. Porsaan-Herkku
OVR Tiiviste on täydennysrehu, joka huomioi nämä erityistarpeet. Täydennysrehun avulla seoksen valkuais- ja viljakoostumus saadaan monipuoliseksi ja lisäksi seokseen saadaan porsaan tarvitsemaa energiaa.
Tiivisteen suunnittelussa on otettu huomioon ohravalkuaisrehun aminohappokoostumuksen ominaispiirteet, joita on
täydennetty porsaan kasvuvaiheen tarpeiden mukaan.
Tiivisteen käyttö aloitetaan, kun porsas on ehtinyt toipua kunnolla vieroituksen rasituksesta. Porsaan paino pitää
olla tuolloin yli 10 kiloa. Tiivisteen rinnalla käytetään ohravalkuaisrehua ja viljaa. Porsaan totuttaminen OVR-liemeen
alkaa ja siksi sen määrä on tässä vaiheessa maltillinen.
Kun porsas painaa 25 kiloa
Porsaan saavuttaessa 25 kilon painon
voidaan lisätä ohravalkuaisrehun määrää. Samalla tiiviste muutetaan Sian-Herkku OVR Premium Tiivisteeksi, jota käytetään teurastukseen asti. Tiivisteen avulla
rehuseoksen ravintoainekoostumusta voidaan säätää sian kasvuvaiheen mukaan
ja siten vähentää typen ja fosforin määrää lannassa.
Lihasian kasvun kannalta porsaan
vieroituksen jälkeinen viikko on kriittinen
vaihe, minkä vaikutukset näkyvät pitkään.
Siksi ensimmäisen viikon ruokintaan ja
hoitoon kannattaa panostaa. Rehustus pitää toteuttaa porsaan kasvuvaiheen mukaisesti, ja valita sopivin täydennysrehu
ohravalkuaisrehun rinnalle porsaan iän
mukaan.
Vieroituksen jälkeen Rentopossu 1_2
täysrehulla porsaan kasvu saadaan hyvälle alulle. Porsaan-Herkku OVR Tiivisteen avulla porsas totutetaan OVR -liemen käyttöön ja samalla huolehditaan
rehuseoksen monipuolisesta, vielä pienelle porsaalle sopivasta raaka-ainekoostumuksesta. Kun porsas on välityspainoinen, siirrytään Sian-Herkku OVR Premium
Tiivisteeseen, jota käytetään teurastukseen asti.
Päivi Volanto
Jos tilalla on
käytettävissä eri laatuisia
viljoja, valitaan porsaille tilan paras
vilja. Rehuraision analyysipalvelun
avulla voidaan määrittää uuden
satokauden viljan laatu, mikä
huomioidaan ruokintasuunnitelmaa tehtäessä.
Rehuraision edustajat auttavat
mielellään näytteiden
lähettämisessä ja
ruokintasuosituksen
tekemisessä.
RehuMakasiini 3/2011 35
Sika
Kehittämällä ja
keskittymällä tulevaisuuteen
Kari ja Oili Lempiäinen yhdessä poikansa Mikan kanssa
hoitavat maatilaa ja lihasikoja Turun naapurikunnassa Liedossa.
Maatila on Karin isoisän vuonna 1944 ostama siirtolaistila. Tuolloin viljelyssä
oli 12 hehtaaria peltoa ja eläimiä kotitarpeeseen. Viime vuosikymmeninä
Lempiäiset ovat todenneet rakennemuutoksen voiman maataloudessa.
Kari Lempiäinen sai tilan haltuunsa isältään
kahdeksankymmentäluvun puolessa välissä,
peltoala oli pikkaisen lisääntynyt ja lihasikojen kasvatus oli myös mukana tilan toiminnassa. Tuohon aikaanhan kotieläinten
pitämiseen vaadittiin lupa maatalousministeriöstä ja Kari haki myös luvan.
Eläinluvaksi Kari sai 300 lihasikaa.
Samoihin aikoihin Lietoon tuli useampi
sikatila. Sikojen kasvatus, ja yleensäkin
tuotantoeläinten pito, oli haluttua ja kannattavaa toimintaa.
Vuosien myötä sikamäärä lisääntyi.
Karin aikana myös peltopuoleen on keskitytty enemmän ja lisätty peltohehtaareja sen mukaan, mitä on tullut myyntiin tai
vuokrattavaksi järkevällä hinnalla.
Tällä hetkellä viljelyksessä on reilusti
yli sadan hehtaarin.
- Kaupantekohetkellä pelto on aina
maksanut liikaa, mutta eivät ne ostopäätökset ole sittenkään olleet huonoja päätöksiä verrattuna tämän päivän hintoihin,
miettii Kari.
Lempiäisen pihassa
jutustelemassa vasemmalta
Oili ja Kari Lempiäinen,
rehuedustaja Heikki Kannisto
sekä Mika Lempiäinen.
36 RehuMakasiini 3/2011
Viljelyn lisäksi
keskityttiin sikatalouteen
Viljelyn päätavoitteena on tuottaa laadukasta leipä- ja rehuviljaa. Rypsi on ollut
mukana viljelykierrossa aina tähän kevääseen asti, leipävehnä puolestaan syrjäytti rypsin sen viljelyvarmuuden vuoksi.
Rypsin korvaavaksi on mietitty syyshybridirapsia, joka on kovin lisääntynyt viljelyssä Lounais-Suomessa.
Vilja- ja rehukaupan myötä Raision
palvelut ovat tulleet Karille ja Oilille varsin tutuiksi. Tarjontaan tulleet tuotantopanokset ovat saaneet myönteisen vastaanoton Lempiäisellä. Ja varsinkin kun
tuotteet ovat olleet laadukkaita sekä hintakilpailukykyisiä.
Karin ja Oilin poika Mika tuli kuvioihin mukaan 2000-luvun alussa. Talvisin
miehet tekivät talvikunnossapitoa kiinteistöhuoltoyhtiöille urakoimalla lumenpoistossa ja hiekoituksessa, ja kesäisin keskityttiin viljelystöihin. Jotakin piti Mikan
mielestä kuitenkin saada lisää, ja ajatuk-
sissa kytenyt kipinä sikatalouteen keskittymisestä eteni.
Uusi lihasikala valmistui vuonna
2005 Mikan yrityksenä. Lihasikapaikkoja uudessa rakennuksessa on 2 000, Karin sikala toimii edelleen vanhoissa tiloissa. Oili-äiti totesikin Mikan olevan se,
jolla on sikasilmää.
Tarkalla ja huolellisella kasvatuksella
Mika on päässyt hyviin kasvutuloksiin.
- Olisipa tullut rakennettua aikaisemmin, ja kolmetonnisena heti rakennusvaiheessa, harmitteli Mika kahvinjuonnin yhteydessä.
Sianlihatuotannon kannattavuusongelmat mietityttävät
Kari oli viime syksynä ensimmäisten joukossa, jotka ottivat rypsipossuporsaat kasvettavaksi. Mika tuli mukaan rypsipossun
kasvattajaksi vuoden vaihteen jälkeen, kun
hänen sikalansa kierto osui kohdalle.
- On hyvä asia, kun tuodaan jotain
uutta tarjottavaa kuluttajille perinteisen
sianlihan vaihtoehdoksi. Rypsiporsaan
liha on todella maukasta, mehevää ja
suussa sulavaa.
Raision toimittamat rypsipossurehut
ovat toimineet moitteettomasti ja lopputulos rypsiporsasparttioilla on ollut hyvä,
jopa yllättävän hyvä. Harmittava takaisku on ollut rypsipossulihan mainontaan
liittyvät terveellisyyskysymykset sekä viime
aikoina teurastamon tekemät leikkaukset
tuottajan saamissa rypsipossulisissä.
- Tuntuu siltä, että kun Suomessa keksitään hyvä ja uusi idea tuottajan tuloksen parantamiseksi, niin se pitää ampua alas, harmittelee Kari Oilin ja Mikan
nyökkäillessä vieressä.
Rypsipossurehuilla kasvatetut parttiat kasvavat nopeammin ja lihakkuusprosentitkin ovat paremmat kuin perinteisesti kasvatetut lihasiat.
- Onko meillä Suomessa perinteisissä rehuissa liian matala energiataso, kun
rypsipossurehut kasvattavat siat lähes viikon nopeammin teuraaksi, eli ruokinta-
kustannus jää huomattavasti pienemmäksi perinteisesti kasvatettuun teurassikaan
verrattuna, Kari tuumaa.
Pitkään jatkunut vaikea kannattavuustilanne sianlihantuotannossa olisi nyt syytä saada korjattua nopeasti.
- Mennään sellaiseen tuotantosopimuspohjaiseen toimintaan kuin broilertuotannossakin on, ehdottaa Kari. Tiedetään,
milloin porsaat tulevat ja mitä niistä maksetaan teurastushetkellä. Sopimustuotannossa saadaan tuotantokilot hallintaan ja
samalla päästään eroon kannattamattomasta lihanviennistä. Nyt se on tehtävä.
Lomaa ja kulttuuria
arjen vastapainoksi
Lempiäisten tytär, Sanna, opiskelee Mustialassa agrologiksi ja valmistuu lähiaikoina. Kari ja Oili ovat antaneet 2000-luvun vaihteen jälkeen vastuun tilan töistä
lapsille viikoksi tai kahdeksi, jonka aikana he ovat matkustelleet tutustuen eri kulttuureihin.
-Melkomoisia elämyksiä on koettu
esimerkiksi Brasiliassa, Malesiassa ja
Mauritiuksella.
Teurastamon järjestämät ammattimatkat Eurooppaan ovat olleet mielenkiintoisia ja avartavia matkoja toukotöiden
jälkeen. Myös kevättalviset hiihtomatkat
Ylläksellä ovat olleet upeita. Viikko 13 on
perinteisesti se viikko, jolloin hiihdetään
Ylläkseltä Leville.
- Aika ajoin otettava etäisyys maatilan arkeen antaa usein uusia ideoita kehittää maatilaa sekä antaa itselle mahdollisuuden kuunnella omia tuntemuksia,
miettivät Kari ja Oili.
Kun tehdään, niin tehdään mahdollisimman hyvin, voitaneen todeta Lempiäisten perusasenteesta.
Seppo Lindstén
Haastattelua tehtiin elokuun puolivälissä pihapatiolla.
Kari Lempiäinen kertoo olleensa yli 40 vuotta sikarehujen kaupankäynnissä mukana. Alkuaikoina
Mikkolan Untamo oli Raisiolta yhteyshenkilönä, tällä
hetkellä työpari Kannisto ja Lindsten.
RehuMakasiini 3/2011 37
Sika
Kirjoittaja on
Katri Kaaro, ELL
"possutohtori"
Torju jyrsijöiden
syysmuutto sikalaan
Sananlaskun mukaan routa ajaa porsaan kotiin.
Sama pätee myös hiiriin ja rottiin. Syksyn tullen sikalat
alkavat houkutella jyrsijöitä alivuokralaisiksi runsaalla ruokatarjonnalla
ja mukavilla pesäpaikoilla. Nakertavien tuholaisten torjunnan on oltava
systemaattista, jos mielii niiden pysyvän poissa tuotantotiloista.
Mistä nämä kaikki hiiret tulevat? Hiirulainen mahtuu kuuden millin ja rotta 12 millin rakosesta. Lisäksi ne pystyvät kiipeämään pystysuoraa seinämää. Tällaisia
rakosia löytyy sikalarakennuksista vaikka
kuinka paljon, joten kaikki mahdolliset kolot on tilkittävä.
Varsinkin rehutiloihin jyrsijät pääsevät
helposti oven alta tai rehujen siirtoon tarkoitettujen putkien ja kuljettimien läpivientien kautta. Ilmanvaihtojärjestelmät tarjoavat myös jyrsijöille portin ruokapatojen
ääreen, eivätkä nämä nakertajat kaihda
edes viemäreitä – rotta on erinomainen
uimari.
Jyrsijät läpäisevät puuta, alumiinia
ja kumia. Ne voivat asua sikalan ulkopuolella, mutta eristeissä on myös mieluisia pesäpaikkoja, joten laipiot kannattaa
tarkistaa vuokralaisten varalta. Käytännössä on mahdotonta pitää jyrsijöitä täysin
loitolla, minkä vuoksi torjuntaa on tehtävä aktiivisesti.
Torjunta alkaa ympäristöstä
Torjunta alkaa jo sikalan ympäristöstä.
Kaikki roju tai tarpeellinenkin tavara,
mikä on sikalan ympäristössä, tarjoaa
siimahännille suojaa ja pesäpaikkoja.
Sikalan seinustoilta on puhdistettava kasvillisuus ja samalla kannattaa levittää kivijalan ympärille ainakin 30 senttimetrin
levyinen sorakate, mikä estää kasvillisuuden uutta puhkeamista.
Muu heinikko ja pensaikko sikalan
ympäristössä kannattaa pitää aisoissa,
sillä kasvillisuuden suojassa jyrsijöiden
on mukava lähestyä rakennuksia – jyrsijät
kun eivät pidä aukeista paikoista.
Ruoka on tärkein asia, joka vetää
näitä kutsumattomia vieraita puoleensa.
38 RehuMakasiini 3/2011
Niinpä sikalan siisteyteen on kiinnitettävä
huomiota. Rehua ei saa jäädä varaston
nurkkiin, karsinoihin tai hoitokäytäville.
Huolehtimalla automaattien toiminnasta voidaan vähentää rehun haaskausta, mutta alituinen siivoaminen on myös
tarpeellista.
Jyrsijät ovat oikeastaan aika kekseliäitä: eräässä sikalassa hiiri istui karsina-aidalla ja odotti, kun pihaton ruokintarobotti tuli kohdalle. Sitten se hyppäsi
kyytiin ja matkusti kuin ratikassa konsanaan sopivaksi katsomalleen kaukalolle
syömään tuutista tullutta tuoretta rehua!
Ennen syöttien levittämistä on tärkeää, että kaikki ruokalähteet ovat mahdollisimman vähissä, jotta syötit kiinnostaisivat ja maistuisivat. Rotta on hyvin
ennakkoluuloinen eläin, joka tottuu uusiin syötteihin hyvin hitaasti. Siksi rottien
pyydystämisessä ei saa lannistua, vaikka
saaliit antaisivatkin odottaa itseään.
Hiiri puolestaan on huoleton kaveri: se on utelias eikä sillä ole kovin hyvä
muisti. Niinpä hiiret menevät tutkimaan
uusia asioita, ja vaikka ne selviäisivät
kerran loukusta hengissä, ne eivät ota
opikseen.
Rotan reviiri on maksimissaan 45
metriä, mikä on otettava huomioon ansojen virittämisessä. Hiirelle riittää 9 metriä, ellei se ole oppinut käyttämään robottiruokkijaa menopelinä. Lisäksi kannattaa
muistaa, että rotta tarvitsee vettä, minkä
vuoksi ylimääräiset lätäköt ja muut juomalähteet kannattaa siistiä pois.
Syötit seinien viereen
Syötit asetetaan seinien viereen niin ulkokuin sisätiloissakin. Seinänvieret ovat suosittuja kulkureittejä. Pehmeässä hiekassa
pikku tassunjäljet näkyvät hyvin ja sopivissa kohdissa ohut kerros hiekkaa paljastaa ei-toivotut vierailijat.
Koska jyrsijät ovat enimmäkseen yöja hämäräeläimiä, niitä näkyy päivisin
vain siinä tapauksessa, että eläinjoukko
on jo melko suuri tai niitä on häiritty kohtuuttomasti. Nyrkkisääntö on, että jokaista nähtyä hiirtä tai rottaa kohden jossakin lymyää 25 niiden lajitoveria.
Hiiret ja rotat kantavat sairauksia
Hiiret ja rotat ovat tehokkaita lisääntymään. Hyvissä olosuhteissa rottaparista
voi tulla kolmessa vuodessa 20 miljoonan rotan esivanhemmat. Hiiret ovat rottiakin tuottoisampia.
Tutkijat ovat todenneet, että jyrsijät
voivat kantaa 45 eri sairautta, minkä lisäksi ne voivat kuljettaa jaloissaan ja
turkissaan vielä muita taudinaiheuttajia.
Sairausriskien luetteloon kuuluvat mm. dysenteria, salmonella, trikiini, toksoplasmoosi, kampylobakeeri, listerioosi, leptospiroosi, yersinia ja sikaruusu. Siten on
ihan aikuisten oikeasti syytä pitää jyrsijät kurissa!
Yksi rotta tekee papanoita 25 000
kappaletta vuodessa, hiiri ”vain” 17 000.
Jos sadan rotan joukko syö vuodessa reilun tonnin ruokaa, samanaikaisesti se likaa ulosteilla, virtsalla ja karvoilla noin
10 tonnia rehua. Joten hiiret ja rotat ovat
tautiriski, minkä lisäksi ne aiheuttavat taloudellisia menetyksiä saastuttamalla rehuja ja vaurioittaen rakennuksien rakenteita ja etenkin eristysmateriaaleja.
Kaiken kukkuraksi sähköjohdot ovat
suosittuja puruleluja, mikä pahimmillaan
aiheuttaa sikalassa tulipaloriskin. Nyt on
aika päivittää jyrsijätorjunta sikalassa!
PAAVON NIKSINURKKA
Rehuraision tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja
korvat auki tavoitteenaan erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa asiakastilojen
tuotantotulosten myönteiseen kehittymiseen.
”Tuottavuus sikataloudessa on ollut viime aikoina hyvin haasteellista.
Käsittelen Niksinurkassa tällä kertaa suunnitelmallista poistoa vieroitusvaiheessa. Ajatus lähtee siitä, että emakon pitää tuottaa paljon porsaita
ja mielellään myös vieroittaa niitä paljon.”
Emakoiden poisto
Vieroitusvaiheessa huomaamme kyllä
emakot, jotka ovat hoitaneet porsaat hyvin. Huonosti hoitavat kyllä yleensä löytävät tiensä teurastamolle.
Silloin tällöin tiloilla tulee vastaan tuotannossa olevia emakoita, jotka ovat hyvässä kunnossa ja maidon tuotantokyky
on hyvä, mutta emakon hedelmällisyys
on heikko. Tällaisilla emakolla voi olla
suuri hyvännäköinen pahnue vieroitusvaiheessa, koska emakolle on siirretty
muiden porsaita. Näin emakko pääsee
livahtamaan helposti uudelleen siemennykseen ja seuraavalle kierrokselle.
Mikäli sikalassa tavoitellaan suurta myytyjen porsaiden määrää, ei ole
mahdollista pitää kierrossa kovin montaa emakkoa, joiden kyky tuottaa eläviä
porsaita on kovin heikko. Jos tila käyt-
tää emakkokortteja, jotka yleensä roikkuvat porsituskarsinan päällä, pitää kiinnittää huomiota myös syntyneiden määrään
eikä ainoastaan vieroitettujen lukumäärään.
Emakon siemennyksestä ja joutilaskauden ruokinnasta syntyy kuluja, joten
tuottamattomana sitä ei kannata pitää
kierrossa. Lisäksi se vie paikan mahdollisesti enemmän tuottavalta emakolta.
Hyväkuntoinen emakko imettäjäksi
Tehokkainta on pyrkiä siihen, että hyvän
imetyskyvyn lisäksi mahdollisimman moni
emakoista saa myös paljon elävänä syntyneitä porsaita. Mikäli emakon nisäkapasiteetti ei vaan kerta kaikkiaan riitä,
käytetään siinä tapauksessa apuemakkoa hyväksi.
Ennen teurastamoon lähettämistä kannattanee kuitenkin käyttää hyväkuntoista
hyvin imettävää emakkoa imettäjänä. Mikäli tällainen hyvin imettävä emakko suostuu ottamaan uudet porsaat heti, kun siltä
vieroitetaan edelliset porsaat, voi emakolle antaa uuden pahnueen imetettäväksi
tai kerätä vieroituksen yhteydessä muilta
hieman pienemmäksi jääneitä.
Emakko voi imettää jopa useamman
pahnueen peräjälkeen. Porsaiden pitää
olla kuitenkin minimissään noin kymmenen päivän ikäisiä ennen kun ne siirretään vieroitettavalle emakolle.
Mikä sitten on raja, jolloin tyhjäkin
paikka on parempi kuin huonosti tuottava
emakko? Se on tilakohtainen asia, mutta
mielestäni silloin, jos elävänä syntyneitä
on alle 20 porsasta/emakko/vuosi tai
emakko on vierottanut alle 20 porsasta,
niin laittaisin kyllä harkintaan. Mikäli paikalle on tulossa ensikoita, niin silloin raja
on paljon korkeammalla. Luku riippuu tilan tuotantotasosta.
VinPig-listaus avuksi poistoissa
Vin Pig -ohjelmassa on paras/huonoin
-listaus, jossa emakot kannattaa laittaa
järjestykseen sen mukaan paljonko niillä syntyy vuodessa eläviä porsaita. Ennen laskentaa kannattanee asetuksista
määritellä, että ohjelma ottaa huomioon
vain kolme tai korkeintaan neljä viimeistä
porsimista, näin vanhemmat emakot eivät
pääse mukaan vanhoilla meriiteillä.
Tulet kenties hämmästymään, kuinka
superhyviä ovat parhaat emakkosi, ja toisaalta kuinka vähän huonoimmat emakkosi tuottavat. Lista on suureksi avuksi,
kun teet poistosuunnitelmaa ja valitset
emakoita uudistukseen.
RehuMakasiini 3/2011 39
Siipi
Broilereiden viljaruokintaan
uusi konsepti
Kokonaisen viljan käyttö broilereilla on nykyään hyvin yleistä.
Tiloilla on kuitenkin erilaisia teknisiä tai muita syitä käyttää viljaa
vähemmän, kuin niin sanottujen viljarehujen kanssa on ollut mahdollista.
Tämän takia toimme markkinoille uudistetun Kunto-rehuohjelman.
Siinä kokonaisen viljan osuus on noin 20 prosenttia rehumäärästä.
Uudistus pohjautuu käytännön kokemuksiin, joissa taloudellisimmaksi viljaruokinnan vaihtoehdoksi monella tilalla osoittautui täysrehun kanssa käytettävä pieni
viljamäärä. Kasvu ja rehuhyötysuhde olivat hyviä ja kuolleisuus pienempää.
Uudistettu Kunto-ohjelma
Viljan käyttöä broilereiden ruokinnassa
on kuitenkin haluttu lisätä, ja täysrehun
kanssa suuremmat viljamäärät laimentavat elintärkeiden ravintoaineiden saantia
liikaa. Tämän takia vuosi sitten lanseeratuista Tuhti- ja Kunto -viljarehuista Kuntosarja muutettiin niin, että sen kanssa käytetyn viljan määrä on nyt pienempi kuin
aikaisemmin.
Uusi Kunto-ohjelma eroaa aikaisemmasta täysrehu-viljaruokinnasta siinä, että
sen kanssa on pakko käyttää viljalisäystä.
Tämä tulee Kunto-rehujen kokkidiostaattitasoista, jotka ovat täysrehujen pitoisuuksia
hieman korkeammat. Täysrehujen kanssa
kokonaisviljaprosentti oli 13-15 prosenttia, niin nyt uudessa Kunto-ohjelmassa viljan määrä on 20 prosentin tasoa.
Muutoksen yhteydessä myös täysrehujen ravintoainetasoja pystyttiin vähän
tarkistamaan, jolloin sen raaka-ainekustannusta saatiin alennettua. Kokkidiostaattitasot mahdollistavat edelleen pienen
viljamäärän täysrehujen kanssa, joskin
se ei enää ole suositeltavaa. Käytännössä saattaa tulla kuitenkin joitakin erikois40 RehuMakasiini 3/2011
tilanteita, jolloin tuo ruokintakonsepti voi
olla paikallaan.
Milloin Kuntoa voi käyttää?
Uuden Kunto-ohjelman rehuja voi käyttää kaikissa tilanteissa. Rehuja suunniteltaessa on kuitenkin ajateltu muutamia tilanteita, joissa niiden käyttö on erityisesti
perusteltua. Ensimmäinen on broilereiden
kasvuaika. Jos kasvatusaika on alle 35
päivää, niin todennäköisesti pienempi viljamäärä antaa paremman kasvutuloksen
kuin käytettäessä Tuhti-viljaruokintaa.
Toinen käyttökohde on viljaan liittyvät
asiat, joko viljan määrään tai laatuun.
Jos viljaa on määrällisesti vähän käytettävissä, eikä halua ostaa viljaa vapailta
markkinoilta, esimerkiksi hygienia- tai hintasyistä, pystyy oman viljan käytön suunnittelemaan paremmin.
Viljan laatu on aina otettava huomi-
oon, kun sitä käytetään kotieläinten ruokinnassa. Ravitsemuksellisen laadun tärkeimmät kriteerit ovat hehtolitrapaino ja
valkuaispitoisuus. Joinakin satovuosina
voivat viljan homemyrkyt olla esteenä viljan käytölle, joskin siipikarja, kalkkunaa
lukuun ottamatta, ei ole kaikkein herkimpiä kotieläimiä homemyrkyille. Myös korkea rikkapitoisuus voi olla esteenä viljan
käytölle, ainakin suurina määrinä.
Tuhti ennallaan
Keväällä tehdyn Kunto-uudistuksen yhteydessä Tuhti-viljaruokintaohjelma jäi ennalleen. Tosin tämän satovuoden viljojen
laadusta ei ole vielä (syyskuun alussa) riittävästi tietoa. Jos viljan laatu oleellisesti
syksyn edetessä poikkeaa oletetusta, niin
sitten myös molempien viljarehujen koostumusta muutetaan paremmin satokauden
viljaan soveltuvaksi.
Marja Hongisto
Viljankäyttö eri viljaruokintaohjelmissa
Broiler-Herkku 1 CC
Broiler-Tuhti 2 CC
Broiler-Tuhti 3 CC
Broiler-Tuhti 4
0–6 pv
7–18 pv
19– pv 3–5 teurastus
3–16 % viljaa
18–30 % viljaa
31–35 % viljaa
Broiler-Herkku 1 CC
Broiler-Kunto 2 CC
Broiler-Kunto 3 CC
Broiler-Kunto 4
0–6 pv
7–17 pv
18– pv
3–5 teurastus
4–17 % viljaa
10–22 % viljaa
22–25 % viljaa
Kananuorikoille
oma tiiviste
Yksinkertainen ratkaisu on usein paras - mutta ei välttämättä aina.
Tähän asti on yleisesti käytetty samaa tiivistettä sekä muniville kanoille
että nuorikoille. Teknisesti tämä on ollut järkevää, koska tiloilla
ei välttämättä ole ollut omaa siiloa käytettävissä kasvatustiivisteelle.
Nuorikon kehityksen kannalta tämä ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu.
Kasvatuskauden ruokinta on tietenkin helpointa tehdä täysrehuilla. Raisio uudisti nuorikoiden ruokinnan jakamalla kasvatuskauden kahteen eri ikävaiheeseen.
Ensimmäinen jakso on elimistön peruskasvun vaihetta ja toinen seesteisen kasvun
vaihetta. Myös tiivisteruokinnalla on helppo toteuttaa kasvatuskauden kaksivaiheinen ruokinta.
Vaihtoehtoisista hoitomuodoista
jo kokemuksia
Kanoista suurin osa ruokitaan kotoisella
viljalla ja tiivisteellä. Samaa ruokintakonseptia käytetään paljon myös kananuorikoiden ruokinnassa. Kanojen siirtyessä
viimeistään vuodenvaihteessa vapaampiin oloihin, myös nuorikoiden ruokintaan täytyy kiinnittää entistä enemmän
huomiota.
Kanojen jalostuksen ja hoitoympäristön muuttuminen on laittanut uusia vaatimuksia nuorikoiden kehitykselle. Kanojen
tuotantokyvyn pysyminen hyvin korkealla
tasolla entistä pidempään vaatii kasvatuskauden ruokinnan tehostamista. Munituskaudella suunniteltu tiiviste ei täytä kaikkia noita erityisvaatimuksia.
Kasvatustiivisteellä
elinvoimaiset kanat loppuun asti
Uudella Kasvatustiivisteellä voidaan turvata nuorikon elopainon kehitys niin, että
kana pysyy rauhallisena muninnan alun
aiheuttamassa stressissä ja että se jaksaa
munia entistä pidempään. Tämä saavutetaan tiivisteen oikealla aminohappokoostumuksella.
Elopainon kehityksen ohella toinen
tärkeä asia on kasvatustiivisteen kivennäis- ja hivenainesisältö. Näillä on vaikutusta nuorikon luuston kehitykseen.
Vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa kanojen liikuntakyvyn ylläpitäminen on entistä
tärkeämpää, koska kanojen täytyy pystyä liikkumaan tasoilta toisille.
Hyvä luuston kunto auttaa myös munankuoren laadun pitämisessä korkealla
tasolla, koska kana ottaa osan kuorenmuodostukseen tarvitsemastaan kalsiumista yön aikana ydinluista. Osa nuorikoille
tarpeellisista kivennäisaineista toisaalta
heikentää munankuoren laatua munivilla kanoilla, joten niiden tasoja ei voida nostaa muniville kanoille tarkoitetuissa tiivisteissä.
Ruokintasuositus myös nuorikoille
Kanoille tehtävät ruokintasuositukset ovat
jo arkipäivää. Mutta myös kananuorikoille täytyy analysoida käytettävissä olevat
viljat ja tehdä ruokintasuositus. Suosituksessa voidaan täsmätä valkuainen ja tärkeimmät aminohapot turvaamaan oikea
painonkehitys. Kivennäisistä kalsium ja
fosfori ovat tärkeimmät luuston kehitykseen vaikuttavat tekijät.
Marja Hongisto
RehuMakasiini 3/2011 41
Siipi
Tämä on varastomerkkityöryhmän
suosittelema oikeaoppinen
siilonmerkintätapa.
Huomaathan ilmoittaa
rehumyyjälle uuden
siilonumerosi samalla
kun teet rehutilauksen.
Myyjä merkitsee siilonumeron kuormakirjaan, ja näin uusi
numero tulee myös
kuljettajan tietoon.
Oikea siilomerkintä
helpottaa rehutoimitusta
Tilauksen ja toimituksen väliin pitää mahduttaa vähintään kaksi arkipäivää, jotta pystymme takamaan rehujen laadun
ja suunnittelemaan kuormat. Tärkeää on
myös se, että siilot on oikein merkitty. Uudet kyltit helpottavat autoilijan työtä ja
vältytään tekemästä turhia virheitä.
Autoilijalla suuri rooli
Rehuraision ajojärjestelijän työ alkaa, kun
hän näkee tilauksen koneella. Hän suunnittelee rehut sopivan auton kyytiin ja informoi kuljettajaa siitä, milloin saa rehut
noutaa. Rehukuorman lastauksesta asiakkaalle välitetään tieto matkapuhelimeen
viestillä.
Autoilijoilla on tilaus-toimitusprosessissa suurempi rooli, kuin tullaan edes ajatelleeksi. Asiakas voi joskus puhua asioista paljon enemmän rehukuljettajalle kuin
meille raisiolaisille. On monta tilaa, joissa myyntineuvottelija ei ole käynyt kertaakaan, mutta jossa rehukuljettaja pyörähtää jopa kerran viikossa.
42 RehuMakasiini 3/2011
Kuljettaja ja auto on myös rehutehtaan käyntikortti. Maakunnassa isoilla rehutehtaan logoilla varustettu auto ei varmaankaan jää huomiotta, ja näin ollen
toivotaan, että kaikki menee aina mutkattomasti ja ollaan asiallisesti liikenteessä.
Siilomerkinnöissä kirjavaa käytäntöä
Itse myyntineuvottelijana toimiessa vastaan tulee usein mitä erilaisempia siilomerkintöjä. Siilot on monesti merkitty isoilla numerotarroilla tai numero on maalattu
siilon kylkeen.
Kaikilla on tietysti oma tapansa informoida myyjää tai kuljettajaa rehujen purkupaikasta. Osa asiakkaista tekstiviestin
saadessaan päättää päivystää kotona ja
odottaa rehuautoa, jolloin voi kätevästi
ohjata kuskin oikean siilon viereen.
Varmasti hyviä tapoja kaikki, mutta
tilojen kehityksessä mennään niin vauhdilla eteenpäin, että enää ei voi jättää
huomioimatta uutta kehiteltyä siilojen merkintätapaa.
Uudet siilomerkintätavat
Alkuvuonna 2011 aloitettiin kehittämään
yhtenäistä ohjeistusta siilo- ja rehuvarastomerkintöihin. Työryhmä koostui meijerien,
asiakkaiden, teurastamoiden, rehutehtaiden edustajista. Tuottajia informoitiin uudesta siilojen merkintätavasta muun muassa tiloille jaetulla ohjevihkosella.
Työryhmässä esille tulleissa asioissa oli pääasiana se, että merkinnät saadaan yksinkertaisen helpoiksi ja samanlaisiksi. Tuottajat voivat tilata siilomerkit
itse nettikaupasta saatuaan pitopaikkatunnuksen. Numeroiden 1–99 väliltä löytyy
riittävästi numeroita, jotta tilan kaikki siilot saadaan oikein merkittyä. Kyltti sisältää myös viivakoodin, mutta sille ei tässä vaiheessa vielä ole käyttöä.
Investointina tämä on erittäin pieni.
Ei ole tarkoitus aina vaan kehittää asiakkaille jotakin uutta, joihin kuluu rahaa
ja aikaa. Siilomerkin tilaaminen on helppoa, se maksaa muutamia kymppejä ja
lapsetkin osaavat sen kiinnittää. Enää ei
Sanna ja
Sami Kylänpään
emobroilertila
Mynämäellä.
Rehuauto ja kuljettaja ovat rehutehtaan
käyntikortti maakuntaan. Kuljetusliike
Peltosen rehukuski Tomi Jalonen viihtyy
mainiosti auton ratissa.
Kiitos tilauksesta ja laitetaan rehut tulemaan – kuulostaako tutulta?
Tilausta koneelle ja tehtaalta rehua maakuntaan – kuulostaako helpolta?
Rehujen tilauksen ja toimituksen välissä tapahtuu monia asioita,
joiden pitää loksahtaa kohdalleen ennen kun asiakkaan tilaamat rehut
ovat käyttövalmiina siilossa.
siis kannata asiassa viivytellä, vaan laittaa tilaus menemään, jos ei sitä vielä
ole tehnyt.
Tilakäynti Mynämäelle
Puhelimessa on vaikea hahmottaa miltä asiakkaiden siilot ja pihapiirit näyttävät, joten aika ajoin on myyntineuvottelijankin hyvä lähteä tilakäynnille. Tällä
kertaa matkani suuntautui Mynämäen
Karjalaan, Sanna ja Sami Kylänpään
emobroilertilalle.
Sanna ja Sami ovat pitäneet Samin kotitilaa vuodesta 2004 ja jo vuonna 2006 laajensivat emobroilerhallin
10 000:een lintupaikkaan. Perheeseen
kuuluu kolme lasta, Olivia 13, Emilia 10
ja Oskari 3 vuotta. Hyvin omatoimiset
lapset ovat kasvaneet maatilan töihin jo
pienestä ja tytöt osaavatkin jo hoitaa kanalassa käyntejä.
Tilalle tultaessa huomaa jo heti, että
isoillakin autoilla pääsee hyvin perille. Pihapiirissä olevat hallit ohjaavat oikeaan
suuntaan. Siilot ovat näkyvällä paikalla
ja hienointa on, että siilomerkinnät ovat
paikallaan. Siilomerkkien heijastava keltainen väri näkyy jo pitkälle, eivätkä varmasti jää huomioimatta.
Siilomerkintä helpottaa asiointia
Tilan emäntää haastatellessa ilmenee,
että kun pihapiiri ja kaikki merkinnät siiloissa ovat kunnossa, ei isäntäväen tarvitse odottaa rehuautoa tai lähteä rankkasateella päivystämään rehujen purkua.
Emäntä toteaa kuitenkin, että jos sattuu
olemaan kotona, on mukava mennä kuljettajan kanssa muutama sana vaihtamaan.
Lisäksi saattaa tulla asioita, joita ei
voida ennustaa. Tällöin oikeat puhelinnumerot takaavat sen, että asiakkaan saa
kiinni, jotta voidaan kysyä neuvoa.
Näin yhteenvetona voidaankin todeta, että meidän kaikkien, niin kuljettajien,
tuottajien, kuin rehutehtaassa toimivienkin huolellisuus ja oikeiden siilomerkin-
töjen noudattaminen on meidän kaikkien parhaaksi.
Pauliina Seikola
Kylänpään lasten, Emilian ja Oskarin,
on mukava puuhastella tilan pihapiirissä.
Tätä traktoria on kiva käydä näyttämässä
vaikkapa rehukuskille.
RehuMakasiini 3/2011 43
Siipi
PIIAN PUNTAROIMAA
Rehuraision myyntiedustaja Piia Hänninen kertoo näkemyksiään
ja kokemuksiaan, joihin päivittäisessä työssään törmää.
Kokemuksia jakamalla Piia haluaa auttaa kanamunantuottajia
onnistumaan ja välttämään mahdollisia karikkoja.
Syksyn satoa
S
yksy on komiaa aikaa. Joka vuosi
jaksan ihastella suomalaista peltomaisemaa, kun ajelen maakunnissa. Varsinkin tuulessa heiluvassa
viljapellossa silmä lepää. Ei suotta tehdä lauluja maalaismaisemista ja kultaniityistä.
Tämän vuoden osalta on sadonkorjuun aika taas käsillä ja puinnit alkavat
olla loppusuoralla. Odotukset sadon suhteen olivat korkealla vielä pellon laidalta
katsottuna, mutta sadonkorjuun edetessä
määrät ja laadut ovat yllättäneet monet.
Toki pääsääntöisesti sato on ollut hyvälaatuista, varsinkin kaurojen osalta.
Meille Tertun kanssa on tullut jo paljon soittoja eri puolilta ja on kyselty, millaista viljaa kannattaa kanoille syöttää.
Monet ovat olleet huolissaan muun muassa ohrien alhaisista hehtolitrapainoista.
Täysrehujen osalta meillä on tietyt rajat millaista viljaa otetaan vastaan ja käytetään rehuihin. Reseptejä optimoidaan
tarpeen mukaan, jotta lopputuloksesta
saadaan tasalaatuista.
Muista analysoida viljat
Myös kotoisessa rehustuksessa on ensiarvoisen tärkeää analysoida käytettävät
viljat. Varsinkin tänä syksynä analysoinnin tärkeys näyttäisi korostuvan! Vanhoilla säädöillä ja mututuntumalla mentäessä voi karahtaa pahasti kiville.
Me Rehuraisiossa analysoimme mielellämme rehuasiakkaidemme viljat ja
teemme niiden pohjalta ajan tasalla olevat ruokintasuositukset. Palvelua kannat44 RehuMakasiini 3/2011
taa käyttää hyväkseen, jopa myllytykseen käytettävien viljaerien vaihtuessa.
Näin varmistetaan ravintoarvoltaan riittävä rehuseos ja vältytään mahdolliselta
yliruokinnalta.
Ruokintasuosituksia tehtäessä otamme
huomioon myös muninnan ja munanpainon
kehityksen, eli kannattaa olla meihin yhteydessä pitkin partiaa. Hyvinvoiva kana jaksaa munia partian loppuun saakka.
Tähän väliin en malta olla muistuttamatta näin uuden sadon aikaan, että viljaa lähetettäessä meille analysoitavaksi, pitää yhteen pussiin laittaa vain yhtä
laatua ja litran verran! Emme valitettavasti voi analysoida sekoituksia. Mielellään ei pintanäytettä. Liian kostea näyte
voi nostaa valkuaisen ja energian määrän tarvetta suosituksessa ja siten nostaa
turhaan rehukustannuksia.
Viljan laatu huomioitava ruokinnassa
Mikäli varastossa on heikkolaatuisempaa viljaa, esimerkkinä vaikka sitä hehtolitrapainoltaan kevyttä ohraa, niin kannattaa tarkkaan miettiä missä vaiheessa
partiaa sen ottaa käyttöön.
Parempilaatuinen vilja kannattaa ehdottomasti syöttää munintaansa nostaville sekä huippumuninnassa oleville kanoille. Vanhemmat kanat antavat helpommin
pienet laadun vaihtelut anteeksi. Tarvittaessa on muutettava eri viljojen seossuhteita ja kompensoitava paremmalla.
Mahdollisuuksien mukaan kannattaa lisätä myös öljyä seokseen energiaa nostamaan.
” Hyvinvoiva kana
jaksaa munia partian
loppuun saakka.”
Odotammekin nyt mielenkiinnolla millaisia viljoja tulevan talven varalle on siiloissa ja mitä vaatimuksia ne mahdollisesti asettavat myös meille rehutehtaalla
tiivisteiden optimoinnin osalta. Niihin reagoimme tarpeen vaatiessa, kun tilanne
selkiytyy.
Ja näin syksyiseen aikaan kannattaa
muistaa, että sitä satoa saadaan myös
sieltä peltojen laidoilta ja metsistä. Kunhan kovimmat kiireet hellittävät, niin yritetään ehtiä keräämään ja nauttimaan
myös metsän antimia!
P A K I N A
Maatalouden Verkkokauppa.net
Hiustenkasvattaja Per.S Aukinen keksi mielestään loistavan idean; hän halusi mukaan maatalouskauppaan. Nimittäin nyt oli taas se aika vuodesta jolloin maatalouskauppojen shamaanit lähestyivät tuottajia mitä houkuttelevimmilla
kirjeillä, tarjouksilla ja loitsuilla.
Noitarummut pärisivät yötä päivää. Maatalouden suuri tulonsiirto oli käsillä; tukieurot oli kotiutettava hinnalla
millä hyvänsä, tuumivat niin ARSEMarketin kuin KoomaTalon johtajat. He olivat ottaneet tuottajat jo tiukkaan kiristyslenkkiinsä maksamalla heidän tuotteistaan olemattomia hintoja. Nyt oli aika oikaista tuo vääryys ja myytävä
vastineeksi koneet hienoon ylihintaan.
He tiesivät, että tässä vaiheessa tuottajan arvostelukyky sumentuu ja hernekeittotarjoilu ja hengellinen massakokous Nääsvillessä viimeistelisi lopputuloksen niin kuin
aina ennenkin. Vain kourallinen emäntiä oli ryhtynyt vastarintaan, mutta heidät muilutettiin kylpylään rauhoittumaan. Emännät olivat jo aiemmin kokeilleet päänsärkymetodia, mutta se todettiin tehottomaksi, kun ei isännät
kiireiltään kuitenkaan kotiin ehtineet.
Mitään peltihalleja eikä marmoripalatseja Per S. ei
aikonutkaan laittaa, vaan hän halusi perustaa maatalouden verkkokaupan. Siinä hän järjestelisi tavaraa monilta
tavarantoimittajilta ja myisi edullisesti. Nettisivuista tulisi selkeät ja yksinkertaiset. Yrityksen nimeksi tuli yllättäen Verkkokauppa.net.
Toiminnan aloitusta juhliakseen hän aikoi pitää avajaiset kotonaan. Ilmoituksia sitten laitettiinkin pitkin teiden varsia. H-hetki lähestyi ja känttyä oli varattu leipomolta ainakin kolme pitkoa. Kahvin jo tippuessa saapuikin
ensimmäinen vieras.
- Tärve tärve! Oliko se sä ku on se uus värkkokauppa?
- Kyllä se pitää paikkansa. Tervetuloa vaan peremmälle.
- Mitä sä meinaa, ihan tyhjä tämä talos? Mä olen kalastaja Kasköije ja kun tuo märimetso ja hylky vie mun kala,
niin uusi värko mä tahto.
- Niin tämä on verkkokauppa, siis netissä. Jos menette katsomaan netistä, niin tiedätte lisää. Valitettavasti toistaiseksi olin ajatellut panostaa agribisnekseen. Ehkäpä tuo
Kapteenin Koukku voisi auttaa teitä.
Seuraavaksi ökymaasturi karautti pihaan ja mieshenkilö nousi ulos. Paksun sikarin hän vielä poltteli ennen sisälle tuloa. Kunnanjohtaja varmaankin ajatteli Per, kun on
noin hyvävointinen.
- Terve terve, tämäkös se on se uusi verkkokauppa?
Pari lavaa 130 cm verkkoo tarttis. Mikä on hintas? Laita
se tohon paperille, paalaajalla on kiire.
- Anteeksi vain, mutta minä toimin netissä ja tarjoan
edullisia palveluita ja tuotteita. Ihan heti en tavaraa saa.
Jospa kävisitte netissä tilaamassa ja tekisitte oikein kunnon ostoskorin. Olen muuten tähän verkkokauppaan suurentanut koria. Nyt voi valita yksiakselisen, kaksiakselisen
tai jopa kolmeakselisen ostosvaunun. Ja lisälaitoja löytyy
kolmea kokoluokkaa, joko alumiinia tai peltiä. Ja jos on oikein ostopäällä, voin laittaa veturinkin tulemaan Englannista. Ja minulla on lisäksi tämä uusi palvelu maatalouden
poikamiehille, jotka eivät ehdi panostamaan parisuhteisiin.
Palvelun nimi on Nettipimu. Se on helppoa - katsokaas
minä näytän, tähän vain kriteerejä. Vuosimalli, kilometrit,
lisävarusteet... Niin onko teillä vaimoa - ai on? Oho, se on
ihme. Mutta kuitenkin. Niin varmaan olette Punatuupissa
käynyt ? Jaa ei kiinnosta, okei mitä muuten tuotatte?
- Olen luomumaidontuottaja!
- Vai niin, ihanaa, kun lehmät saa olla vapaana ja syödä seipäällä kuivatettua apilaheinää. Ai se tuoksu ja ihanat
muistot, kun sai polkea heinäladossa heiniä ja suola kirveli niin ihanasti säärissä. Ja kyllähän sitä mielellään maksaa , kun tietää, että kultakutrinen emäntä kätevästi käsin
maidon ämpäriin sujauttaa. Ja ei tule päästöjä lainkaan ja
maailma pelastuu.
- Mitä oletko ihan sekaisin , miltä vuosisadalla sitä ollaan? Neljä roboa meillä lypsää. Ja koneilla se rehu tehdään ja Ukrainasta on työntekijät. Viisi traktoria on ja kaikki on yli 200-heppasia! Sitä paitsi lehmän pitää tuottaa,
muuten siitä tulee jauhelihaa.
- Ihan kauheaa!
- Niin saakos sen hinnan ja koskas on toimitus?
- Palataan netissä. Testatkaa uutta palveluamme,
laitamme edullisen hinnan ja lyhyen toimitusajan…
- Mä tartten tavaran nyt!
Niin sanottuaan luomutuottaja asteli autoonsa, joka
häikäilemättömällä tavalla kuritti maapallon ehtyviä hiilivetyvaroja ja kolmen tuuman pakoputkesta tuli niin paksua
savua, että Tractor Pulling ammattilaisetkin ihmettelivät.
Hienoa, kun maaseutu on valmis verkkokaupalle, ajatteli Per ja alkoi tarjoilla kahvia sisään rynniville eläkeläisille. Silmissä siintävät jo Välimeren kristallin kirkkaat vedet
ja tyytyväiset asiakkaat.
Juha Anttila
RehuMakasiini 3/2011 45
Uutiset
Yaran lannoitteita nyt Raisiolta
Raisio ja Yara ovat aloittaneet yhteistyön, jonka myötä Yaran laaja lannoitevalikoima
on saatavissa myös Raision kautta. Pystymme nyt tarjoamaan viljelijöiden ja ympäristön kannalta optimaalisimman lannoiteratkaisut suomalaiseen peltoviljelyyn. Kysy
tarjous omalta raisiolaiseltasi!
Uudet tuotantopanokset
tasapainottavat ruokintaa
Lehmien ruokintaperäisten sairauksien nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Nyt voit tilata
tutulta rehuraisiolaiseltasi Correct-pastoja
ja Bovicalc-boluksia tasapainottamaan
ruokintaa.
Mihin pastoja ja boluksia tarvitaan?
Veren tyypillinen kalsiumtason lasku poikimisen aikaan voidaan ehkäistä Correct Calsipro -pastan tai Bovicalc-bolusten
avulla. Melli-kivennäiset toimivat tukiruokintana myös pastojen kanssa.
Lypsykauden alun lehmillä on helposti hapanpötsiongelmia, etenkin tärkkelysja sokeritason noustessa rehuannoksessa. Opti-Melli estää hapanpötsiongelmia,
jolloin akuutit ongelmat ovat harvinaisia.
Akuutissa hapanpötsiongelmissa tilannetta voidaan nopeasti helpottaa antamalla
lehmälle Correct kombination -pastaa.
Pötsihäiriöitten, muun sairauden tai
vaikean poikimisen jälkeen pötsimikrobistoa voidaan elvyttää Correct Vomkick
-pastalla. Se sopii myös ketoosin ensihoitoon.
Poikimisen jälkeinen energiavajaus voi johtaa piilevään tai akuuttiin ketoosiin. Lehmä saattaa olla nuopea ja
huono syömään. Aseto-Mellin propyleeniglykoli ehkäisee piilevää ketoosia ja
syömättömyyttä. Akuuttia tilannetta voidaan helpottaa Correct Energi -pastan
avulla, joka nostaa nopeasti veren sokeripitoisuutta.
Voimakkaan ripulin yhteydessä voidaan antaa ensihelpotukseksi lehmän
omaa ”hiilitablettia” Correct Aktaa, joka
rauhoittaa suolistoa.
Tilaa työvaatteet
helposti netistä!
Voit tilata Raision kestäviä ja kotimaisia työvaatteita netistä,
osoitteessa www.rehuraisio.com.
Etusivun bannerista pääset suoraan työvaatevalikkoon, josta voit
noukkia tuotteet ostoskoriin. Tutustu valikoimaan ja tee tilaus.
Hinnat sisältävät alv:n ja postimaksun.
Huom! Vaatteissa on väljä mitoitus.
HINNAT:
• Kokohaalari
• Liivihaalarit
• Riipputaskuliivi
• Talvityötakki
• Kesätyötakki
46 RehuMakasiini 3/2011
37,43,33,54,38,-
Tarjouksemme
pastoista ja boluksista:
• Correct Kombination
-pasta 54,- /12 kpl
• Correct Vomkick
-pasta 89,- /12 kpl
• Correct Energi
-pasta 49,- /12 kpl
• Correct Calcipro
-pasta 51,- / 12 kpl
• Correct Akta
-pasta 81,- /12 kpl
• Bovikalc Kalcium
229,- /48 kpl
Hintoihin lisätään alv
ja rahti.
Ota yhteys
omaan rehumyyjääsi,
yhteystiedot löydät
lehden takakannesta.
Palvelukortti
Jos sinulle tulee ylimääräisiä RehuMakasiineja, osoite on virheellinen tai
haluat peruuttaa RehuMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se
Rehuraisioon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Myös muu palaute lehden
tekijöille on tervetullutta.
Osoitteenmuutos
Haluan tilata RehuMakasiinin.
En enää tarvitse RehuMakasiinia
Kotieläintuotanto lopetettu
Nimi
Postimaksu
on
maksettu
puolestasi.
Puh.
Osoite
Postitoimipaikka
@
Sähköpostiosoite:
Terveisiä lehden tekijöille:
MARJO KESKIKASTARI
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
H U O M . TA KAK A NN E S TA O S OI TE T I E T O J E N V I E R E S T Ä LÖ Y D Ä T Y H T E Y S H E N KI L Ö S I !
Rangerglyfosaatti
tehokkaaseen
torjuntaan
Monsanton valmistama Ranger
360 g –glyfosaatti torjuu juolavehnää tehokkaasti. Ranger
myydään 20 litran pakkauksessa,
joita on täydessä lavassa 32 kappaletta. Rahti on 30 € enintään
300 kilon tilauksissa ja 50 € yli
300 kilon tilauksissa. Yksittäisten
pakkausten rahti määräytyy muun
kuorman yhteydessä kokonaispainon mukaan.
Raision tuottajaristeily 1.-3.2.2012
Raision perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ke-pe
1.-3.2.2011 m/s Silja Serenadella. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä
vapaalle ja viihteelle ystävien ja muiden tuottajien seurassa.
Viime vuoden risteilypalautteiden innoittamina selvittelimme myös mahdollisuutta risteillä Riikaan, mutta tämä vaihtoehto olisi tullut hinnaltaan kaksinkertaiseksi verrattuna Tukholmaan. Joten päädyimme tuttuun ja turvalliseen,
mutta myös edelleen hyvin suosittuun ja toivottuun matkareittiin.
Lisäksi meillä on ilo kertoa, että risteilyn musiikkitarjonnassa pystymme
toteuttamaan monen asiakkaan toiveet. Ensi vuoden risteilyllä teille esiintyvät
viihteen huippuammattilaiset Suvi Teräsniska, Happoradio sekä tanssiorkesteri Finlanders. Eikä tässä vielä kaikki… Lisätietoa luvassa sähköpostitse ja
kirjepostina. Seuraa myös nettisivujamme www.rehuraisio.com.
Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan viikosta 40 alkaen
puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9–17.
Tervetuloa mukaan
vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle!
RANGER
-purkki
59,-
/ 20 l
+ alv + rahti
RehuMakasiini 3/2011 47
MP2 Itella Oyj
OSTA MELLIÄ,
SAAT PELTORIT
KAUPAN PÄÄLLE
Nyt kannattaa tilata Melli-kivennäisiä ja -täydennysrehuja.
Jo 1 000 kg:n tilauksesta saat kaupan päälle Peltorin digitaalisen kuulosuojainradion (arvo 93 €). 7 000 kg:n tilauksesta saat
Peltorin upeat, melua vaimentavat kuulevat kuulosuojaimet,
1 000 kg =
kuulosuojainradio
joissa on Bluetooth-liitäntä (arvo 329 €). Kampanja on voimassa 15.8.–15.11.2011. Tilaa reilusti, saat kuulosuojainradion
jokaisesta 1 000 kg:sta. Kuulokkeet postitetaan joulukuussa.
Tarjous koskee: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli PLUS, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli PLUS, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli,
Vita-Melli, Opti-Melli, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Raimix Suolakivi, Triowrap ja Total Cover Plus.
Käärintäkalvot ja -verkot ennakkotilauksina. Peltor-kuulosuojainradioita rajoitettu erä.
www.rehuraisio.com