MAIDONTUOTTAJAKSI s.24
RehuMakasiini 3/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A Nuoruuden innolla T I L O I L T A MAIDONTUOTTAJAKSI s.24 • Nautasivut 14-33 • Sikasivut 34-39 • Siipisivut 40-44 RehuMakasiini Tässä numerossa 3 /2011 JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.rehuraisio.com Ajankuva VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin markkinointijohtaja Puh. 050 557 4323 Peltoviljely TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari johdon assistentti Puh. 044 782 1249 Näköalapaikka TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö Veli-Matti Reunasalo markkinointipäällikkö Rypsipossua Ruotsiin Viljojen analysointi tärkeää NJF-yhdistyksen toiminta Farmarin kuulumisia Raision uudet tuotantopanokset Satokatsaus Yhteistyö Yaran kanssa Maatilojen rahoitusratkaisut, Panu Kallio Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 044 782 1249 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma KANSIKUVA Satu Tanskanen ISSN 1456-6826 37. vuosikerta Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu Gluteenittomia herkkuja 4 4 5 6 7 8 8 9 10 12 13 Nauta Kuortilla panostetaan kestävyyteen 14 Raision uusi karjanrehuvalikoima 16 Maituri 12 000 –sarja 17 Uudet Pro-Maiturit 18 Uudet Opti-Maiturit 20 Enemmän tehoa rehuista 22 Koivulehdon tilan nuori emäntä Hanna Kuokkanen 24 Stressitön poikiminen 26 Tilareportaasi Hollannista 28 Vasikalle riittävästi rehua 29 Hakulisilla saadaan lehmät tuottamaan 30 Raision Tilaraportti esittelyssä 32 Ruokinnan suunnittelu tärkeää 33 Satatonnarit 33 16 Sika Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011. Uudistettu Rento-ruokintaohjelma porsaille OVR-ruokinta porsailla Lempiäisten tilalla puhalletaan yhteen hiileen Possutohtorin palsta: Torju jyrsijät Paavon niksinurkka Siipi Uusi Kunto-ohjelma broilereille Oma tiiviste kananuorikoille Siilomerkintä emobroilertilalla Piian puntaroimaa Muuta Anttilan pakina Uutisia Ennakkotieto Raision risteilystä Kansikuvassa emäntä Hanna Kuokkanen, tilajuttu sivulla 24, kuvaaja Satu Tanskanen. 2 RehuMakasiini 3/2011 34 35 36 38 39 36 40 41 42 44 45 46 47 40 Pääkirjoitus Kilpailukykyä tehokkailla rakenteilla Huoli kotieläin- ja viljatilojen kannattavuudesta on viime aikoina noussut voimakkaasti esiin eri foorumeilla käydyissä keskusteluissa, eikä syyttä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliittiset päätöksentekijät ovat jostakin syystä onnistuneet pysymään tietämättöminä maatilojen todellisesta tilanteesta. Huomioni perustuu tässä kohtaa muun muassa budjettikaavailuihin, jossa maatalouden saamiin elintärkeisiin tukiin suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Tuntuu varsin murheelliselta, mikäli kiinnostus maatilojen toimintaedellytysten poliittiseen edunvalvontaan perustuu vain potentiaalisten äänestäjien laskevaan lukumäärään eikä kotimaisen ruuantuotannon strategiseen merkitykseen tulevaisuudessa. Paljon vartijana on myös jalostava ruokateollisuus. Sillä on ratkaiseva rooli siinä, millaista hintaa tuotteista saadaan markkinoilta. Toki jalostavan teollisuuden tilityskykyyn vaikuttaa markkinoilta (kotimaa ja vienti) saadun hinnan lisäksi myös kustannustehokkuus. Kauppa tietysti osaltaan päättää kuluttajille tarjottavan ruuan alkuperän omien ja kuluttajien arvovalintojen kautta. Tuotantopanokset ja tarvikkeet ovat kolmas merkittävä maatilojen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Niiden hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, ja kokonaissumma ylitti viime vuonna 1,7 miljardia euroa. Onko tällä saralla jotakin tehtävissä? Vuonna 2007 Raisio teki merkittävän päätöksen ja luopui rehujen osalta pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä perinteisen maatalouskaupan kanssa. Perinteiset kauppatavat ja rakenteet eivät tuottaneet maatiloille enää sellaista lisäarvoa, jolla kaupan palkkiota ja korkeampaa jakelukustannusta olisi voinut perustella. Kustannushyödyksi arvioitiin tuolloin 3-4 miljoonaa euroa. Naudanrehuissa lähdettiin suoran toiminnan rinnalla kehittämään edelleen yhteistyötä myös tuottajien omistamien meijeriosuuskuntien kanssa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja säästötavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi, joskin raaka-ainehintojen raju heilahtelu ja kustannusten nousu ovat hieman hämärtäneet tuottajille koituvaa hyötyä. Maatilojen väheneminen ja tilakoon kasvu mahdollistavat ja jopa edellyttävät tehokkaampaa rakennetta myös tuotantopanoksissa ja -tarvikkeissa. Säästöpotentiaalia on vaikea arvioida, mutta se lienee huomattava. Viimeisen vuoden aikana olemme harjoitelleet samalla tehokkaalla konseptilla myös tuotantopanos- ja tarvikekauppaa sekä kotieläin- että viljatiloille. Se on otettu hyvin vastaan - kiitämme luottamuksesta! Kauppatavan muutokselle on selkeästi ollut tilaus. Tulemme jatkossa laajentamaan tarjontaamme sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joissa käsityksemme mukaan pystymme tuottamaan lisäarvoa teille tuottajille. Vaikka toimintamme näin laajenee ja muuttaa muotoaan, fokus on ja pysyy vahvasti ruokintaosaamisessa ja rehuratkaisuissa samoin kuin sopimusviljelijöidemme viljan jalostamisessa sekä markkinoiden hakemisessa sille viljalle, jota emme itse jalosta. Hyvää syksyä Raision agrobisneksistä! Leif Liedes RehuMakasiini 3/2011 3 Ajankuva Tämän vuoden viljasadon laatuvaihtelut ovat viime vuosia suurempia. Varmista onnistunut ruokinta teettämällä vilja-analyysi ja ruokintasuositus. Viljasadon määrä ja laatu yllätti Vanha sananlasku pitää paikkansa - vuodet eivät ole veljeksiä. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä. Tänä vuonna lämpösumma on 15-30 prosenttia suurempi kuin tavanomaisesti ja suurempi kuin viime vuonna. Tämä kesä on ollut myös huomattavasti sateisempi kuin viime kesä, joskin kuivuuttakin on kärsitty. Kasvukauden perusteella voitiin odottaa hyvää viljavuotta. Hyvä siitä monin paikoin syntyikin, mutta laatuvaihtelut ovat yllättäneet sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tämän vuoksi oman sadon laadun tunteminen on erittäin tärkeää, jotta vilja voidaan täydentää oikein ja ruokkia eläimet tehokkaasti. Kulunut satokausi oli poikkeava Tämän vuoden viljojen laatu poikkeaa viime vuodesta. Viljojen valkuaispitoisuus ei ole tänä vuonna ongelma. Hehtolitrapainoissa varsinkin ohran ja kauran osalta on suurimmat vaihtelut. Ilmeisesti kesän olosuhteet ovat olleet otolliset erilaisille kasvitaudeille. Lisäksi viljojen lakoontuminen oli paikoitellen kovista sateista johtuen suurempaa, joka selittää viljojen alhaisempia hehtolitrapainoja. Tulevan talven ruokintaa tuleekin katsoa uusista lähtökohdista. Tehokkain ja taloudellisin ruokinta ei välttämättä ole se, mihin viime vuosina on totuttu. Viljojen analysointi on tärkeää Väki- ja korsirehujen analysointi on tärkeä kulmakivi hyvässä ruokinnassa. Kun näiden laatu tunnetaan, on helppoa suunnitella oikea täydennys. Lisäksi laadultaan parhaimmat perusrehut voidaan kohdistaa vaativimpiin tuotantovaiheisiin. Tällä tavalla voidaan säästää ruokintakustannuksia ja saavuttaa paras tuotos. Rehuraision asiakkaana sinulla on mahdollisuus saada tilan eläinten ruokinnassa käytettävistä viljoista ilmaiset vilja-analyysit ja niihin perustuva ruokintasuositus. Rehuraision asiakkaana saat ilmaisen vilja-analyysin ja ruokintasuosituksen. Käytä palvelua hyväksesi. Ruokintasuunnitelman ja tarvittavat välineet vilja-analyysin saamiseksi voit tilata alueesi myyntiedustajalta tai -neuvottelijalta. Yhteystiedot löydät tämän lehden takasivulta tai osoitteesta www. rehuraisio.com. Raimo Rantanen Rypsipossu rantautuu Ruotsiin HK Scanin ruotsalainen tytäryhtiö Scan Ab on päättänyt lanseerata Rypsipossu -konseptin Ruotsin markkinoille. Ruotsissa Rypsiporsas kulkee työnimellä Rapsgris. Suomen markkinoilla saadut hyvät kokemukset ovat päätöksen takana. Scan Ab on solminut Rehuraision kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rehuraisio on valmis auttamaan sikojen Rypsipossu -konseptin mukaiseen ruokintaan liittyvissä asioissa. Yhteistyö on alkanut erinomaisesti. 4 RehuMakasiini 3/2011 Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Scan Ab:n johtaja Denis Mattsson (vas.) ja Rehuraision johtaja Leif Liedes. Pohjoismaiset tutkijat koolla Uppsalassa NJF on pohjoismaisten maatalousalan tutkijoiden yhdistys. Viime vuosina myös Baltian maiden tutkijat ovat liittyneet mukaan toimintaan. Yhdistys järjestää vuosittain lukuisia seminaareja eri tutkimusaloilla. Laajempi kongressi järjestetään neljän vuoden välein. Kesäkuussa kongressi järjestettiin Uppsalassa, Ruotsissa. Kokousvierailla oli tilaisuus tutustua valtavaan 300 lypsylehmän tutkimuspihattoon, johon asennetaan karuselliperiaatteella toimiva lypsyrobotti 180 lehmää varten. NJF:n toiminnan tavoitteena on edistää maataloustutkimusta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Maatalousresurssien tehokas ja kestävä käyttö on yhdistyksen visiona. Yhdistyksen jäsenet työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen, opetuksen, neuvonnan ja hallinnon palveluksessa. Myös maataloustuottajia ja teollisuudessa toimivia on yhdistyksen jäseninä. Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus maataloustutkimukseen ja luottamus siihen, että tutkimukseen kannattaa panostaa. Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea osoitteessa www.njf.nu. Rehukongressin antia Osana NJF:n kesäkuista kongressia järjestettiin myös järjestyksessään toinen pohjoismainen rehututkimuskongressi. Tilaisuudessa oli kymmeniä esityksiä kotieläintutkimuksen eri aloilta. Nuori tohtoriopiskelija Mohammed Ramin esitti ensimmäisiä tuloksia Rehuraision ja Valion rahoittamasta väitöskirjatutkimuksesta, joka koskee märehtijöiden metaanin muodostusta. Professori Pekka Huhtanen, joka nykyisin työskentelee Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan yksikössä, esitteli ruokinnansuunnittelujärjestelmää nimeltään Lypsikki. Lypsikki pohjautuu Suomessa käytössä olevaan rehuarvojärjestelmään. Lypsikin kehitystyössä on otettu huomioon ruokintatason vaikutus lehmien syöntikykyyn ja rehuannoksen sulavuuteen ja sen kehitystyössä on hyödynnetty satojen säilörehuruokinnalla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Lypsikin avulla pyritään maksimoimaan taloudellinen tulos. Ruotsin Maatalousyliopiston Uumajan yksikössä professorina toimiva Pekka Huhtanen esitteli kokouksessa poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvaa Lypsikkinimistä ruokinnansuunnittelujärjestelmää. Ruotsissa panostetaan kotieläintutkimukseen Osana kongressiohjelmaa oli tilaisuus tutustua Uppsalan lähellä Lövstassa sijaitsevaan valtavaan kotieläintutkimusasemaan, jonka rakentaminen oli loppusuoralla. Ruotsin maatalousyliopistossa eläinlääketieteen ja kotieläintieteen opetus ja tutkimus toimivat samassa tiedekunnassa. Tämä tiedekunta hallinnoi tutkimusasemaa, joka vihitään virallisesti käyttöön ensi vuonna. Tutkimusasemalle valmistuu pihatot kolmellesadalle lypsylehmälle ja kolmellesadalle päälle nuorkarjaa. Lypsykarjapihattoon asennetaan tavanomaisen lypsyrobotin lisäksi myös uudentyyppinen automaattinen karusellilypsyasema. Kyseessä on siis karusellirobotti. Tutkimussikalaan tulee tilat 132 emakolle ja 960 lihasialle. Siipikarjalle on rakenteilla 1800 munivan kanan lattiakanala ja 1400 kanan virikehäkkikanala. Lisäksi broileripaikkoja tulee kahteen erilaiseen yksikköön yhteensä vajaat 1500. Tutkimusyksikköön tulee myös koeteurastamo ja biokaasulaitos. Ilmo Aronen RehuMakasiini 3/2011 5 Ajankuva Farmarin kuulumisia Faramari 2011 Maatalousnäyttely heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna houkutteli Poriin yli 70 000 messuvierasta. Raision osasto oli Kirjuriluodolla messualueen keskeisellä paikalla pääkadun varrella, ja väkeä riitti mukavasti aamusta iltaan. Farmariviikonlopun säätilaan mahtui sekä hellettä, sadetta että ukkosmyräkkää. Onneksi messulatomme on tukevaa tekoa ja se kesti koettelemukset mainiosti. Lannoitekausi avattiin juuri sopivasti kesäkuun lopulla, joten niistä sekä muista tuotantopanoksista syntyi sopivasti jutun juurta viljelijöiden kanssa säiden päivittelyn lomassa. Kotieläintuottajille esiteltiin muun muassa uutta Raimix-perunarehua sekä tuotevalikoimaan juuri tulleita nautojen pastoja ja boluksia. Esillä olivat myös broilereiden uusi viljaruokintaohjelma sekä emakoiden uusi kiihotusrehu. Kun osastolla oli keskusteltu viljely- ja ruokinta-asiat, oli hyvä siirtyä Elovena-baariin mehulle ja keksille. Raision osastolla oli mahdollista voittaa pääsylipun viimeisen numeron perusteella pikavoitto, ja Lubria-teräketuöljypulloja, Nalle-pikapuuropakeja sekä lippiksiä jaettiinkin tiheään tahtiin. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua kylpyläloman arvontaan, jos tunnisti purkeista härkä6 RehuMakasiini 3/2011 pavun, lupiinin, vehnän ja kauran siemenet. Kaikkien lipukkeiden jättäneiden kesken arvottiin 15 tuotepalkintoa, jot- ka lähetettiin voittajille Farmarin jälkeisellä viikolla. Raision Maituri 10 000 maistui Farmari-näyttelyn lehmille. MK Yleisöä kiinnostivat messuilla sekä tuotteet ja tarjoukset kuin myös kilpailut ja maistiaiset. Arvonnan voittajat Raision osastolla siemententunnistamiskisaan osallistuneiden kesken arvottiin pääpalkintona kylpyläloma, jonka voitti Esa Ajosenpää Maskusta. Tuotepalkinnon voittivat: Jaana Järvinen, Köyliö Linda Tuijula, Masku Aki Lähteenoja, Eura Pauli Kohvakka, Kangasniemi Virpi Syväoja, Kurikka Ritva Heikkilä, Merikarvia Mirja Hänninen, Pienola Rauni Komula, Laihia Katja Hagan, Helsinki Mika Heikkilä, Sampu Suvi Hara, Huittinen Esa Pyykkö, Maakeski Päivi Vepsä, Pori Eira-Maija Savonen, Parkano Kati Korkee, Pori Raision Viljakauppayksikön Heidi Seitala sai messuille tutun ja mieluisan vieraan; siskon tytär Peppi Sainio poikkesi Elovenabaarissa mehulla ja keksillä. Parhaat onnittelut kaikille voittajille! Siemententunnistamiskilpailuun osallistui kolmen päivän aikana reilut 7000 messukävijää. Raision pastat ja bolukset täydentävät tasapainoista ruokintaa Raisio täydensi keväällä 2011 ruokintakonseptiaan tuomalla valikoimaansa valmisteita, joilla voidaan ehkäistä lehmien ruokintaperäisiä ongelmia. Tuotteita voi tilata kätevästi samalla kertaa rehutilauksen kanssa. Asiakkaat ovatkin ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan. Tuotevalikoimaa laajennettiin Correct-pastoilla ja Bovicalcboluksilla, jotka ovat avuksi ja hyödyksi eläinten riskialtteimmassa tuotosvaiheessa. Ruokintaperäisten ongelmien nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Jälkihoito tehostuu Melleillä. Tavoitteena hyvä terveys ja kestävyys Tasapainoinen ruokinta on peruslähtökohta, kun pyritään parantamaan lehmien kestävyyttä. Erityisesti poikimisen tienoilla lehmän vastustuskyky laskee ja erilaiset tuotanto- sairaudet voivat alentaa tuotosta tai johtaa jopa lehmän poistoon. Akuutteja ongelmia voidaan vähentää Raision pastatuotteiden sekä bolusten avulla. Piilevä poikimahalvaus, hapanpötsi, syömättömyys, ruokintahäiriöt, ketoosi ja hedelmällisyyshäiriöt ovat osittain ruokintaperäisiä ongelmia, joita voidaan ehkäistä oikealla ravitsemuksella. Mellit ylläpitävät lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää niiden avulla. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 7 Peltoviljely Kokonaissato viime vuott a - laatu vaihtelee erinomaisesta kohtalaiseen Suomessa viljojen puinnit päästiin aloittamaan jo elokuun alussa, sillä lämmin kesä valmistutti viljat hyvissä ajoin. Sato-odotukset olivat selvästi viime kesää korkeammalla, sillä sateita saatiin huomattavasti viime kesää enemmän. Toisaalta sateet olivat pitkälti ukkoskuuroluontoisia paikallisia sateita, joten alueelliset erot ovat olleet valtavan suuria. Riittävä lämpö on kasvun edellytys, mutta pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus ovat aiheuttaneet kasvustolle stressiä, mikä näkyy satotasoissa. Tike arvioi elokuun lopussa viljojen kokonaissatomääräksi 3,58 miljoonaa tonnia, mikä toteutuessaan olisi noin 590 000 tonnia viime vuotta suurempi, mutta selvästi 2000-luvulla saatujen kokonaissatojen alapuolella. Vehnän ja ohran tuotanto kasvussa Vehnätase näyttää vahvalta, sillä ennakkosatoarvion mukaan lisääntynyt vehnän viljelyala sekä kohtuulliset satonäkymät nostavat vehnä sadon ennätysmäärään, yli 930 000 tonniin. Kotoinen vehnän käyttö sekä tiloilla että teollisuudessa on ollut viime vuosina noin 650 000 tonnia. Vehnän vientipotentiaali on ennätyksellisen suuri, kun laatukin näyttää täyttävän asetetut laatuvaatimukset. Ohran tuotantomäärä kasvaa myös selvästi viime vuodesta, mutta Tiken arvion mukaan jää 1,5 miljoonaan tonniin. Kun ohran vuosittainen käyttö on hyvin samalla tasolla, niin kasvusta huolimatta tuotantomäärä voi jäädä laskennallisesti jopa kotimaan käytön alapuolelle. Viime talvena varastot käytettiin melko tyhjiin, joten ohramarkkina voi viljoista olla kaikkein haastavin. Myös ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. Kauran tuotantomäärän arvioidaan olevan miljoona tonnia, josta riittää myös vientiin. Kauran vientimäärä on viime vuosina vaihdellut 200 000–500 000 tonnin välillä ja kotimaan käyttö on ollut noin 730 000 tonnin tasolla. Öljykasvien tuotantoala laski viime vuoden huippualasta selvästi. Tuotanto8 RehuMakasiini 3/2011 näkymiä kompensoi viime kesää paremmat satonäkymät, mutta joka tapauksessa jäädään viime vuoden kokonaismäärästä. Rypsin satotasot vaihtelevat ja rikkojakin näyttäisi olevan puidussa sadossa viime vuosia enemmän. Maailman markkinoilla korkea hintataso Maailmassa ennustetaan tuotettavan viljaa kuluvana satokautena 2011/12 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan kuitenkin kulutus kasvaa heikoista talousnäkymistä huolimatta. Ennätyksellinen sato ei siis paikkaa alentuneita loppuvarastomääriä, koska myös käyttö kasvaa. Tämä pitää markkinat hermostuneina ja hintatason korkealla. Etenkin maailman tärkeimmän rehukasvin maissin tase on hyvin tiukka. USA on yksi tärkeimmistä maissin tuottajista ja kyseisellä alueella maissin kasvukausi on ollut haasteellinen kylvöistä sadonkorjuuseen saakka. Vaikeat kasvuolosuhteet ja niiden vaikutukset tuotantoalaan ja tuotantomäärään ovat olleet arvuuttelun kohteena koko kesän ajan, ja tämä on pitänyt markkinan hermostuneena. Tällä hetkellä näyttää, että maissin kokonaistuotanto jää odotettua pienemmäksi. Vehnän tilanne on parempi ja vehnällä tullaankin todennäköisesti korvaamaan maissin käyttöä sekä rehuteollisuudessa että bioetanolin raaka-aineena. Jyväkoko ongelmana Viljan laatua leimaavat viimevuoden tyyliin jyväkoko-ongelmat. Tällä kertaa syynä ovat kasvitaudit ja lako-ongelmat, jotka haittasivat muuten runsaan sadon tt a korkeampi ”Ohran laatu vaihtelee viljoista eniten.” muodostumista. Paikallisesti myös kuivuus vaivasi kasvustoja, koska sateet olivat kuuroluontoisia. Vehnä selvisi olosuhteista parhaiten ainakin laadullisesti, sillä valkuaiset ovat olleet huippukorkeita. Surkastunutta pikkujyvää on tosin osassa vehnäeriäkin. Jo toisena vuonna peräkkäin syysvehnät onnistuivat hyvin. Harvinaista on, että niiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on yli 13,5 prosenttia, vaikka satotaso on ollut korkea. Ilmeisesti syynä on ollut lämmin heinäkuu, joka on saanut typen vapautumaan maasta hyvin jyvän täyttymisen aikaan. Myös kevätvehnillä valkuainen on korkea, alkupään esinäytteiden perusteella jopa yli 14,5 prosenttia. Ohrasadossa on paljon eriä, jotka ovat hehtolitrapainoltaan erittäin matalia. Melko harvassa ovat olleet erät, joissa tavaran paino yltää parhaiden vuosien tasolle. Mallasohraesinäytteissä lajitteluasteet ovat keskiarvonakin erittäin matalia. Sen sijaan valkuainen on pysynyt hyvin aisoissa, keskiarvotason ollessa 11 prosentin tienoilla. Ilmeisesti kilomääräinen sato on ollut kohtalainen tautitorjutuilla lohkoilla ja tätä kautta valkuainen on kunnossa. Myös kaurasato on melko kevyttä jo toisena vuotena peräkkäin, vaikka tilanne onkin viime vuotta parempi. Lannoitevalikoima laajeni yhteistyösopimuksella Yaran kanssa Raision lannoitevalikoimaan saatiin odotettua lisäystä, kun solmimme yhteistyösopimuksen Yaran kanssa. Yhteistyön myötä saamme myyntiimme laadukkaan ja laajan valikoiman johtavan lannoitevalmistajan tuotteita. Lisäksi pystymme yhdistämään resurssimme ja tietotaitomme asiakkaiden, teollisuuden, sekä ympäristön kannalta optimaalisten lannoitevaihtoehtojen kehittämisessä. Uusi yhteistyösopimus koostuu Raision ja Yaran yhteisestä ympäristöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa viljelijöiden hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Yhteistyöprojektin tärkeimmät tavoitteet ovat peltoviljelyn hiilijalanjäljen sekä vesistöjen ravinnepäästöjen pienentäminen erikseen määritellyissä kohteissa. Valkuaisomavaraisuuden nosto tärkeää Tavoitteena on myös etsiä yhdessä keinoja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi. Pääpaino on rypsin ja rapsin satotason nostamisen sekä viljelyvarmuuden lisäämisen kautta kannustaa viljelijöitä lisäämään viljelyalaa merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Myös muiden valkuaiskasvien, kuten härkäpavun, herneen ja lupiinin, viljelyn edistäminen on yksi keskeisistä tavoitteista, sillä Suomen valkuaisomavaraisuus on edelleen vain 25 prosenttia. Molemmat yritykset ovat omalla alallaan edelläkävijöitä ympäristöasioissa, sillä Raisio on tehnyt jo pitkään työtä kehittääkseen kestävää ruokaketjua sekä vähentääkseen ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Yara on uuden teknologian ansiosta onnistunut merkittävästi pienentämään lannoitteidensa hiilijalanjälkeä ja merkitsee ainoana lannoitevalmistajana tuotteisiinsa hiilijalanjälkimerkin. Tarve laajemmalle NPK -valikoimalle Teimme lannoiteasiakkaillemme kesällä tyytyväisyyskyselyn, josta saimme paljon positiivista palautetta. Vastanneista yli 90 prosenttia olivat erittäin tai melko tyytyväisiä Raision myyjiltä saamaansa asiakaspalveluun sekä tuotetietouteen lannoiteasioissa. Näihin asioihin aiomme panostaa myös jatkossa lisäämällä muun muassa koulutusta kasvinravitsemusasioissa. Hyvistä laatuarvosanoista huolimatta huomasimme vastauksista heikkoutemme olevan suppea lannoitevalikoima erityisesti moniravinteisten lannoitteiden kohdalla. Ravinnemääriin haluttiin lisää vaihtoehtoja, sillä aiemmin valikoimissa olleet kaksi erilaista NPK -lannoitetta eivät vastanneiden mielestä riitä tasapainoiseen lannoitukseen. Typpilannoitteista haluttiin lisää NK -lannoitteita ja typpirikkilannoitteiden haluttiin ehdottomasti pysyvän valikoimissa jatkossakin. Lisäksi kaivattiin yksiravinteisia lannoitteita, hivenlannoitteita sekä typpiliuosta. Raisio on nyt vastannut asiakkaiden toiveisiin ja saanut valikoimiinsa kaikki Yaran lannoitteet, joista löytyy jokaisen asiakkaan kannalta tarpeellinen ratkaisu optimaaliseen peltoviljelyyn. SatoPlus -valikoimaa aiomme myydä jatkossakin. Heidi Seitala Minna Oravuo RehuMakasiini 3/2011 9 Näköalapaikka Maatilan rahoitustakin kannattaa suunnitella V elkaisimpien tilojen joukossa on ti kerran kahdessa viikossa saatavasta paljon hiljan investoineita tiloja, tilityksestä muutaman kerran vuodessa joilla velkaa voi olla kaksi - kol- saatavaan tilitykseen. Lisäksi maataloume kertaa liikevaihdon verran. den tuet ovat merkittävä osa tuloista ja Vaikka nämä tilat ovat rahoittajan tarkim- niiden painottuminen loppuvuoteen jyrman seurannan alla, on tässä ryhmässä kentää entisestään maatilojen tulovirtomyös eturivin viljelijöitä, joilla tilanne py- jen kausivaihtelua. syy hyvin hallinnassa. Velat lyhenevät ohHyvän maksuvalmiuden edellytys on jelman mukaan, eikä suurempia maksu- huolellinen suunnittelu. Maksuvalmiustihäiriöitä ainakaan toistaiseksi ole ollut. lanne vaikuttaa siihen, miten tarkasti ja Joka tapauksessa riskien hallinta ja millaisella jaksotuksella suunnittelu kanvelkatilojen seuranta nounattaa tehdä. Usein kuusee yhä tärkeämpään roo- ”Maatalouskausitarkkuus on sopiva. liin. Rahoittajan on tarkalla tuotteiden ja Ennusteessa ei pidä pyrsilmällä arvioitava investoivikiä liialliseen tarkkuuteen. en tilojen kyky selviytyä tule- tuotantopanosten Mukaan kannattaa ottaa vista velvoitteista ja seurattasuurimmat tulo- ja menova, miten heidän tilanteensa kasvanut hintaerät, lainaerät, verot sekä investoinnin jälkeen kehittyy. vaihtelu edellyttää arvio yksityistalouden meSamalla pitää muistaa myös noista. Kätevä tapa on pise, että nimenomaan nämä myös hyvää tää tilan ja yksityistalouinvestoivat tilat ovat niitä, den rahat eri tileillä. jotka vielä 10-20 vuoden maksuvalmiusSuunnittelun etuna on päästä ovat aikeissa laa- varaa.” se, että maksuvalmiutta jamittaisemmin harjoittaa voidaan säätää myyntemaataloutta. jä ja ostoja ajoittamalla, keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lanPäivittäiset raha-asiat noite- tms. maksuja. Lisärahoitustarpeet Maatilan päivittäisten raha-asioiden hoi- ovat ennalta tiedossa ja kausiluottojen tamisessa keskeistä on maksuvalmiuden hankintaan on riittävästi aikaa. Ja panksäilyttäminen eli se, että laskut kyetään ki arvostaa sitä, että taloutta suunnitelmaksamaan eräpäivinä. Hyvästä maksu- laan ja rahoitustarpeet ovat hyvissä ajoin valmiudesta on selvää hyötyä, koska sil- tiedossa. Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotloin hankinnat ja myynnit voidaan ajoittaa edullisimmin ja näin säilyttää myös to-ominaisuudet ovat erinomaisia maksumielenrauha. Huono maksuvalmius taas valmiuden tasaajia. Osuuspankista löytyy aiheuttaa lisäkustannuksia viivästyskorkoi- myös ratkaisuja ylimääräisen likviditeetin na ja mahdollisina kalliimpina rahoitus- sijoittamiseen hyvällä tuotolla ja tuleviin rahoitustarpeisiin sopivasti. muotoina. Maataloustuotteiden ja tuotantopaHaastetta maatilojen päivittäisen maksuvalmiuden ylläpitämiseen tuo se, nosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää että tuotantosuunnasta riippuen tulojen myös hyvää maksuvalmiusvaraa. ajoittuminen voi vaihdella voimakkaas10 RehuMakasiini 3/2011 Investoinnin rahoituksen suunnittelu Suuret investoinnit ovat maatilan elinkaarella merkittävimmät tapahtumat, joilla on ratkaiseva vaikutus tilan kehittymiseen. Investoinnit kannattaa kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, joista tilan olosuhteissa saadaan suurin hyöty ja tuotto. Investointivauhdin pitää olla tasapainossa investoinnista saavutettavien tuottojen ja investoinnin takaisinmaksukyvyn kanssa. Liian nopean investointitahdin ja liian heikosti tuottaviin kohteisiin tehtyjen investointien seurauksena lainojen takaisinmaksuajat pitenevät huomattavan pitkiksi, mikä rajoittaa tulevia investointimahdollisuuksia ja heikentää tilan edellytyksiä kohdata odottamattomia muutoksia toimintaedellytyksissä. Investoinnin onnistumista edesauttaa omarahoitus, jolloin velan määrä jää pienemmäksi. Useimmiten maatilan omarahoitusosuudet koostuvat aiemmista säästöistä ja puunmyyntituloista. Investoinneissa velkamäärää pienentää merkittävästi monessa kohteessa maatalouden investointitukiavustus. Maatilojen mittavimpia investointeja ovat kotieläinrakennukset. Niissä suurimmat haasteet ovat investointikustannusten pysyminen kustannusarvion puitteissa ja tuotannon saaminen nopeasti suunnitellulle tasolle. Molempiin liittyvien riskien hallinta edellyttää hyvää suunnittelua. Rakennuksen investointikustannuksen ohella on tärkeätä muistaa ottaa mukaan suunnitelmaan kaikki välttämättömät investoinnit, jotka seuraavat rakennusinvestoinnista. Tilalla pitää olla kasvanutta tuotantoa vastaava koneistus. Suuremmat rehu- ja lantamäärät vaativat usein mm. lisää peltoa ja uusia viljelyteitä. Erittäin tärkeä, mutta valitettavan usein unohtuva asia on riittävä käyttöpääoma. Tuotanto- Maatalouden pitkään jatkunut rakennekehitys näkyy maatilojen rahoituksessa. Yhtäältä meillä on kolmannes maatiloista täysin velattomia, toisaalta alle 10 prosentilla tiloista on yli puolet kaikista veloista. Tämä polarisoituminen on vain korostunut viime vuosina, ja näin ollen aivan samanlaiset rahoitusratkaisut eivät päde kaikille tiloille. rakennuksen valmistuttua eläinpaikat pitää saada nopeasti tuotantoon ja pääomaa tarvitaan kapasiteettia vastaavan eläinmäärän, rehujen ym. hankintaan. Investointien suunnitteluun liittyy myös verotuksen suunnittelu. Rakentamisen jälkeen maksuvalmius on usein tiukoilla, jota helpotetaan painamalla verojen määrä pieneksi poistojen avulla. Poistoja tulee kuitenkin tehdä enintään samassa määrin, kun lainoja lyhennetään, jolloin ei ajauduta kasvavien verojen ja hitaasti lyhenevien lainojen kierteeseen, jolloin uusiin investointeihin ja tilan edelleen kehittämiseen on heikosti mahdollisuuksia. Myös metsän vakuuttaminen on saattanut jäädä vähälle huomiolle, puolet metsistämme on näet edelleen vakuutusten ulkopuolella. Kuitenkin myrskyt saattavat pyyhkäistä suuriakin alueita hyvää metsää nurin, niin kuin olemme saaneet kokea. Samoin lumikuorma on viime vuosina tuhonnut puustoa. Tuotannollisten hintariskien suojaukseen on jo olemassa suojausmahdollisuuksia. Esimerkiksi futuurikaupan avulla viljan tai rypsin myyjä voi suojata tulevaa viljan myyntiään mahdollisen hinnan laskun varalta. Vastaavasti viljan käyttäjä voi suojata tulevat viljaostoksensa hinnan nousulta. Kun viljamarkkiRiskeiltä suojautuminen ”Maatilan tärkein noilla hinnat vaihtelevat Unohtaa ei sovi myöskään huomattavasti, on maativarautumista erilaisten ris- voimavara on lan tuloksen kannalta tärkien varalta. Vakuutukset yrittäjä itse keätä ennakoida tulevat kattavat mahdolliset tuotuotot tai kustannukset. tantoseisokit sekä tuotan- puolisonsa kanssa." Myös rahoituksen risto-omaisuudelle sattuvat kien suojautumiseen on vahingot hyvin, kunhan muistaa päivit- mahdollisuuksia. Jos korkojen heilahtelut tää vakuutukset riittävän usein. Uudet ra- jatkuvat voimakkaina, on tulevilta koron kennukset ja niiden muutostyöt saattavat nousuilta mahdollista suojautua hankkijäädä huomaamatta vakuutusturvan ul- malla lainalleen korkoputken, jonka puitkopuolelle. Riskejä voi itsekin vähentää teissa korko enintään saa liikkua, tai korhuolehtimalla esimerkiksi sähkölaitteiden kokaton, jonka yli korko ei saa nousta turvallisuudesta. Vakuutusyhtiöt, kuten Poh- sovitun ajan kuluessa. jola Vakuutus, tarjoavat mielellään apua Kuten edeltä käy ilmi, maatilan pankmyös turvakartoituksen tekemiseen. ki- ja vakuutusasioiden hoidossa on varsin Suuri merkitys on yrittäjäperheen monta huomioitavaa kohtaa, ja tarpeet omalla vakuutusturvalla. Liian usein unoh- vielä vaihtelevat tilojen välillä. Näissä tuu maatilan henkilöriskeiltä suojautumi- asioissa kannattaa kääntyä asiantuntijan nen, vaikka hyvin tiedetään, että maa- puoleen. Maamme johtavana maa- ja tilan tärkein voimavara on yrittäjä itse metsätalouspankkina OP-Pohjola-ryhmä puolisonsa kanssa. Riittävä henkivakuu- tarjoaa maatalousyrittäjille kattavimmat tus ja lainan turvaksi myönnettävä takai- finanssipalvelut, joita kannattaa hyödynsinmaksuturva auttavat selviytymään, jos tää kaikissa tarpeellisissa tilanteissa. onnettomuus sattuu kohdalle ja mahdollistavat samalla yritystoiminnan jatkumisen keskeytyksittä. Kirjoittaja on Panu Kallio johtaja, OP-Pohjola RehuMakasiini 3/2011 11 Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu kansainväliseksi Kotimainen gluteenittomaan ruokavalioon sopiva Provena-tuoteperhe saa uuden kansainvälisen ilmeen. Lisäksi tuoteperheeseen tulee uutuuksia. Uudistuksen myötä Provena-tuotteiden myyntiä on jatkossa tarkoitus laajentaa myös ulkomaille. Provenan gluteeniton kaura on kauraa, joka on kasvatettu, korjattu, jauhettu ja pakattu täysin erillään gluteenia sisältävistä viljoista. Tarkasti kontrolloitu tuotantoketju varmistaa, että Provena-tuotteet ovat gluteenittomia ja siksi myös keliaakikoille turvallisia. Puhtaassa kaurassa on kaikki kauran hyvät puolet: maku, ravitsevuus ja terveellisyys. Provena-pakkausten ulkonäkö muuttuu kansainväliseksi syksystä 2011 alkaen. Jatkossa Provena-tuotteiden erottaminen myymälässä on entistä helpompaa ja myös tuotteiden gluteenittomuudesta viestitään entistä selkeämmin. Suomenkieliset tekstit ovat muuten englanninkielisissä pakkauksissa selkeästi omassa laatikossaan. Tuoteperheeseen tulee syksyn aikana lisäksi kolme uutta tuotetta: Provena Kaurainen Jauhoseos, Kauraleipäseos ja Kauramysli. Tarkemmin Provena-tuoteperheeseen voi tutustus uudistuneilla Provenan nettisivuilla, osoitteessa www.provena.fi. Samasta paikasta löydät myös paljon lisää reseptejä herkkuihin, joista voivat huoleti nauttia kaikki - myös keliaakikot. Anna Peuravaara tuotepäällikkö, Ravintoraisio Oy Kaikille hyvää samasta pöydästä - helpot herkut ilman gluteenia Uusien gluteenittomien Provena-tuotteiden ansiosta ei enää tarvitse leipoa keliaakikolle erikseen, vaan voit nyt tarjota koko perheelle ja vieraillesi samoja leivonnaisia. Tuotteiden sisältämä kaura antaa niin hyvää makua että leivonnaiset maistuvat melkeinpä paremmilta kuin tavallisilla vehnäjauhoilla leivotut tuotteet. Leipominenkin on helppoa. Muistat vain huolehtia siitä, että kaikki käyttämäsi tuotteet ovat gluteenittomia etkä leipomisen aikana käsittele muita viljatuotteita. Kauraleipäseoksesta leivotut auringonkuivatuilla tomaateilla maustetut muffinssit maistuvat niin iltapalana 12 RehuMakasiini 3/2011 kuin kahvipöydän suolaisena. Kauraisesta jauhoseoksesta tehty juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Jos sitä sattuu jäämään, se säilyy tuoreen veroisena useammankin päivän. Mikäli kuitenkin haluat tehdä nämä leivonnaiset tavallisista vehnäjauhoista (esimerkiksi Sunnuntai erikoisvehnäjauhoista), käytä niitä sama määrä kuin Provenatuotteita. Pia Nieminen Raision kuluttajapalvelu Helpot tomaattimuffinssit Juustokakku (10–12 kpl) (12 annosta) 1 dl 1 dl 1 dl 3 2 dl ½ dl 1 dl ½ tl 3 ½ dl 2 tl Pohja: 100 g 1 dl 1 2 ½ dl ½ tl hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa kermaa munaa juustoraastetta aurinkokuivattujen tomaattien öljyä Keiju Rypsiöljyä rouhittua mustapippuria Provena Gluteeniton Kauraleipäseosta leivinjauhetta Muffinssipelti tai paperisia isoja muffinssivuokia. Muffinssipellin voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Pinnalle: pinjansiemeniä 1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. 2. Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna ruohosipuli. 3. Laita kulhoon aurinkokuivatut tomaatit, ruohosipuli, kerma, munat, juustoraaste, öljyt ja rouhittu mustapippuri. Sekoita. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. 4. Voitele muffinssipellin syvennykset Sunnuntai Juoksevalla. Jaa taikina syvennyksiin. Tai annostele taikina paperisiin muffinssivuokiin. Ripottele pinnalle pinjansiemeniä. 5. Paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia muffinssivuoan koosta riippuen. Sunnuntai Leivontamargariinia sokeria muna Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta leivinjauhetta Täyte: 2 prk Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta (à 200 g) ½ dl Juoksevaa Sunnuntai Rypsiöljyvalmistetta (tai 50 g Sunnuntai Leivontamargariinia sulatettuna) 2 dl kermaa 1 ½ dl sokeria 1 tl vanilliinisokeria 2 rkl sitruunamehua 1 rkl maissitärkkelystä 3 munaa Vuoan voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Vuoan reunoille: Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta 1. Voitele ja jauhota irtopohjaisen (halkaisija 24 cm) pyöreän vuoan reunat. Leikkaa leivinpaperista vuoan pohjan kokoinen pala ja vuoraa sillä vuoan pohja. 2. Pohjaa varten vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ylös asti. Laita vuoka kylmään täytteen teon ajaksi. 3. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte pohjan päälle. 4. Paista kakku 175 asteisen uunin alatasossa n. 50-60 minuuttia. 5. Anna kakun jäähtyä vuoassaan mielellään seuraavaan päivään. Irrota kylmä kakku varovasti vuoasta ja koristele se halutessasi tuoreilla marjoilla tai hedelmillä. Juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. RehuMakasiini 3/2011 13 Nauta Kuortin tilalla panostetaan lehmien kestävyyteen Kun ammattitaitoinen ja alalle omistautunut tuottajaperhe panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön, ruokintaan sekä ympärivuotiseen nuorkarjan ja lehmien ulkoiluun, ovat maidontuotannon edellytykset mitä parhaimmat. Isäntäpari Terhi ja Raimo Kuortti ovat tuottaneet maitoa yhdessä vuodesta 1983 alkaen Ikaalisten Kallionkielessä. Nykyinen pihatto valmistui vuonna 2002 ja lehmämäärää on sittemmin kasvatettu neljästätoista kahdeksaankymmeneen. Vuonna 2005 Kuortit siirtyivät robottilypsyyn. Karjan tunnusluvut puhuvat puolestaan: keskipäivämaito on tällä hetkellä 33 kiloa, viime vuoden vahvistettu rasvapitoisuus on keskimäärin 4,06 ja valkuainen 3,35 - ja karjassa on 12 suomenkarjalehmää! Tuotostaso ei tosin kerro kaikkea. Yksi tunnusluvuista on mitä vakuuttavin keskipoikimakerta on huikeat 3,7. Se on tämän kokoisessa karjassa kunnioitettava saavutus Suomen keskiarvoon 2,3 ver- rattuna. Tästä sekä hyvästä tuotostasosta johtuen tilan elossa olevien lehmien elinikäistuotos on 34 121 kiloa, ja poistettujen vastaava luku on 41 624 kiloa. Mitä Kuortit tekevät toisin? Ulkopuolelta tarkasteltuna nostaisin ensimmäisenä esiin pitkäjänteisen jalostustyön. Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta ensimmäisestä huuhtelusta ja alkionsiirrosta. Eläviä eläimiä ei ulkomailta ole tuotu kovinkaan monta, mutta alkioita on tilattu ulkomailta useita ja niistä on saatu paljon lehmävasikoita. Karjanjalostuksessa on myös onnistuttu, siitä hyvänä esimerkkinä on yhteensä kahdeksan 100-tonnaria. Näyttelyissä peräti Championiksi valittuja ovat olleet Kun Terhi Kuortti täytti 50 vuotta, vietettiin tilalla samalla kertaa myös nelinkertaiset satatonnarijuhlat. Sankareiden yhteispotretissa Meirami, Muumi, Perodix ja Neilikka eivät suostuneet nostamaan päätään edes kuvaushetkeksi, koska maassa oli Maituria tarjolla. 14 RehuMakasiini 3/2011 holsteinit Kuortin Barbie ja Hoff Outside Janice sekä Ayshire Kanna ja suomenkarjasta Haamu, Kirsikka ja Kuortin Varpu. Perheen lapset Katriina, Kristiina ja Kari-Pekka ovat näyttelyiden lisäksi osallistuneet myös JuniorHandler-kilpailuihin. Karjan hyvä jalostusarvo tuo luonnollisesti myös lisätuloja, koska hyvästä hiehosta myös maksetaan enemmän. Omaan uudistukseen tarpeettomat eläimet kannattaa tietysti myydä, ja alhaisen uudistusprosentin ansiosta myytävää on riittänytkin, viime vuonna peräti 33 hiehoa. Lehmät ulkona kesät talvet Kuorttien karja on yksi harvoista tavanomaisessa tuotannossa olevista robottilypsykarjoista, jossa lehmät ulkoilevat läpi Robottilehmiä maalaisidyllin keskellä. vuoden säiden suinkin salliessa. Terhin mukaan ulkoilu ei aiheuta isossakaan karjassa ongelmia, jos lehmävasikat tottuvat jo pienestä pitäen ulkona käymiseen. - Tällöin vältymme hiehojen työläältä opetusvaiheelta rikkoutuvine aitoineen. Myös keväiset eläinten juoksemiset loukkaantumisineen jäävät vähemmälle. Muutoinkin laiduntaminen ja ulkoilu parantavat lehmien terveyttä. Eläinten lihakset pysyvät hyvässä kunnossa, leviämisiä navetassa tapahtuu hyvin harvoin ja poikimiset sujuvat helposti. Ruokintaan on aina panostettu Kuortit käyttivät Maituri 10 000 rehua sen kehittämisestä lähtien, kunnes rehustusta muutettiin muutama vuosi sitten Pihatto-Maiturin ja Amino-Maituri 10 000 -rehun yhdistelmään. Poikivan lehmän ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vitamiini-seleeni täydennyksen ansiosta lehmien vastustuskyky säilyy hyvänä, ja jatkuvan ulkoilun yhdysvaikutuksena poikimiset sujuvat helposti. Kolmatta kertaa poikiville annetaan lisäksi Calsium pastaa rutiinisti. Se onkin erittäin suositeltavaa, koska piilevä poikimahalvaus on karjoissa yleinen ongelma, joka johtaa moniin muihin hankaluuksiin. Karkearehut jaetaan kolmasti päivässä, minkä ansiosta lehmillä on aina tuoretta hyvää rehua syötävänään. Useampi jakokerta lisää syöntiä ja parantaa lehmien aktiivisuutta. Säilörehut tehtiin alun perin kokonaan omilta pelloilta, mutta karjakoon kasvettua ovat Kuortit tehneet osan karkearehuista myös naapureiden luomuja luonnonhoitopelloilta riittävän määrän turvaamiseksi. Näiltä kertyvän säilörehun osuus lehmien ruokinnasta on noin kolmasosa ja aiheuttaa luonnollisesti valitettavaa vaihtelua säilörehun ravitsemukselliseen arvoon, kun lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää kuten tavanomaisessa tuotannossa olevilla nurmilla. Tämä näkyy luonnollisesti myös keskituotoksessa nykyään. Vasikoille maitoa ja mysliä Kuortit panostavat myös vasikoiden ja hiehojen ruokintaan. Vasikat juotetaan täysmaidolla kolmasti päivässä yksilökarsinoissa, ja juottoautomaatille siirtyessään ne saavat maitoa kahdeksan litraa päivässä. Väkirehuna on aluksi VasikanHerkku-Mysli, johon tilalla ollaan erittäin tyytyväisiä muun muassa sen maittavuuden vuoksi. Lisäksi vapaasti syötössä on korkealaatuista heinää. Väkirehun syönnin lisäämiseksi ja pötsin kehittymisen nopeuttamiseksi vasikoilla on myös jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla. Tämä takaa optimaaliset olosuhteet pötsimikrobien kehittymiselle. Myöhemmin hiehovasikoille annetaan Hieho-Maituria ja vanhempana ne saavat säilörehua vapaasti. Verhoista apua ilmanvaihtoon Terhi ja Raimo ovat pitäneet nykyisen pihaton ilmanvaihtoa riittämättömänä jo pidempään. Erityisesti sisäruokintakaudella, kun ikkunoita ja ovia ei ole voinut pitää avoimena, ei kosteus ole poistu- nut navetasta riittävän tehokkaasti. Tämä on yleinen ongelma suomalaisissa navetoissa ja yksi oleellinen tekijä niin sorkkaongelmien kuin utaretulehduksienkin synnyssä, kun parrenpintoja ja käytäviä ei saada pysymään kuivina. Kuortit ovat päättäneet tänä syksynä korvata pääosan ikkunoista verhoratkaisulla. Tätä kannattaa muidenkin tuottajien harkita, jos ilmanlaatua ei muutoin pystytä turvaamaan riittävän hyvälle tasolle. Erityisesti silloin, jos karja ei ulkoile säännöllisesti. Mustialassa opiskeleva Kari-Pekka on jo nyt vahvasti mukana tilan töissä. Tulevaisuudessa hänellä on tarkoituksena suunnitella tilalle uusi navetta yhteistuumin vanhempiensa kanssa. On mielenkiintoista seurata, millaisen navetan tämä työlleen omistautunut ja edistyksellinen karjaperhe tulee rakentamaan. Kirsi Mäenpää Pihaton ikkunat tullaan syksyllä korvaamaan verholla ilmanvaihdon parantamiseksi. RehuMakasiini 3/2011 15 Nauta Uusi karjanrehuvalikoima - KESTÄVYYS, TUOTOS, TEHOKKUUS Raision uudistettu karjanrehuohjelma sisältää kolme eri tuotesarjaa maitotilan tavoitteiden mukaan. Maituri 12 000 -sarja tähtää korkean tuotoksen lisäksi parempaan lehmien kestävyyteen. Pro-Maituri -sarjan tavoitteena on erityisesti maidon hyvä proteiinipitoisuus. Opti-sarjalla optimoidaan ruokintakustannukset, työn säästö ja tuotannon tehokkuus. Kestävyyttä huipputuotoksen ohella: Suomalaislehmien keskituotos on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lähes 2 500 kiloa. Joka seitsemäs tarkkailukarja lypsää jo yli kymppitonnin tuotoksen. Tuotoksen nousu edellyttää entistä suurempaa panostusta lehmien hyviin olosuhteisiin ja kestävyyttä edistävään ruokintaan. Raision uusi Maituri 12 000 -sarja on kehitetty huippulehmien tarpeisiin, jotta näille saadaan enemmän elinvuosia. Sarjaan kuuluu Maituri 12 000 -täysrehu sekä Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste. Proteiinipitoista maitoa: Maidon valkuaispitoisuutta edistävä ruokinta parantaa tilan tulosta, sillä maidon hinnoittelu perustuu pääosin valkuaisen ja rasvan määrään. Pro-Maitureiden koostumus on suunniteltu erityisesti maidon proteiinin tuottamiseen. MAITURI 12 000 Pro-Maituri -rehujen glukogeenisillä ravinteilla sekä tasapainoisella aminohappokoostumuksella on myönteinen vaikutus valkuaispitoisuuteen. Pro-Maituri -sarjasta löytyy erilaisia täysrehuja sekä valkuaisrehuja täydentämään myös ääripään säilörehuja. Optimoitua taloudellisuutta: Tilakoon kasvaessa yhä useampi maidontuottaja ulkoistaa väkirehuruokinnan rehutehtaalle. Ruokinnan helppous ja eläinten hyvä terveys houkuttelevat osaltaan siirtymään optimoituun täysrehuruokintaan. Raision Opti-Maituri -tuotesarja tähtää ruokinnan tarkkuuteen ja taloudellisuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa vähentämällä metaanin tuotantoa eteerisen öljyn avulla. Opti-Maituri -ruokintaa on helppo täydentää yksittäisen lehmän tai ryhmän tarpeiden mukaan Melleillä topdressingillä. Opti-sarjan tuotteet sopivat mainiosti myös seosrehun komponentiksi. Uudistetut Maiturit 12 000 –sarja Maituri 12 000 Pro-sarja Maituri 20 Pro Pihatto-Maituri Amino-Maituri 12 000 Amino-Maituri Pro Amino-Maituri 30 Pro 16 RehuMakasiini 3/2011 Merja Holma Opti-sarja Opti-Maituri Opti-Maituri Opti-Maituri Opti-Maituri Opti-Maituri Otpi-Maituri Opti-Maituri 15 18 21 23 Kombi 26 28 34 MAITURI 12 000 – kestävyys ja korkea tuotos Tämän päivän huippulehmien haasteena on kestävyys. Tavoitteena on saada lisää poikimakertoja vähentämällä tyypillisiä poistoon johtavia ongelmia. Tasapainoinen ruokinta vähentää häiriöitä ja tuo lehmälle lisää elinvuosia. Maituri 12 000 -täysrehu ja Amino-Maituri 12 000 -puolitiiviste on suunniteltu korkeatuottoisten eläinten tarpeisiin. Suomalaislehmät poikivat keskimäärin 2,3 kertaa. Pääosa poistoista liittyy utareeseen, hedelmällisyyteen sekä jalkoihin. Korkeat solut, sairaat sorkat ja huono tiinehtyvyys vievät liian paljon nuoria lehmiä lahtiin. Hyvät olosuhteet ja osaavat hoitajat saavat lehmät pysymään karjassa pidempään, kunhan ruokintaan vielä lisätään hyvinvointia edistäviä elementtejä. Maituri 10 000 on kohottanut useiden tilojen keskituotosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kymppitonnin karjoja oli tuotteen syntyessä vain muutama kymmenen, viime vuonna niitä oli jo 1 061 kappaletta. Suomen parhaan karjan keskituotos ylsi viime vuonna jo 14 634 kiloon. Väkirehuna oli Maituri 10 000, jonka koostumusta on vuosien saatossa päivitetty vastaamaan huippulehmien kasvavaa tarvetta. Nyt tuote on saanut uudistuneen koostumuksen lisäksi uuden nimen, Maituri 12 000. Glukoosin niukka saanti rajoittaa tuotosta ja hedelmällisyyttä Poikimisen jälkeen korkeatuottoisten lehmien energiatase on aina miinuksella. Maitoon joudutaan käyttämään kudosten energiaa. Merkittävin energianlähde on glukoosi, joka on ensimmäiseksi tuotantoa rajoittava ravintoaine. Lisätyistä aminohapoista saadaan todellista hyötyä vasta, kun glukoosia on riittävästi. Glukoosia muodostetaan maksassa propionihaposta, glukogeenisistä amino- hapoista sekä rasvan glyserolista. Huippulehmä hyötyy myös pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. Viisikymmentä kiloa lypsävä lehmä tarvitsee noin neljä glukoosia päivässä. Maidon laktoosin lisäksi glukoosia tarvitaan maitorauhasen rasvahapposynteesiin sekä energian lähteeksi. Glukoosin puute alentaa tuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta, kun aminohappojakin joudutaan käyttämään glukoosin lähteenä. Kudosrasvojen glyserolia voidaan käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten valkuaista joudutaan merkittävästi purkamaan, näkyy se todennäköisesti heikentyneenä hedelmällisyytenä. Ohitustärkkelystä ja suojattua metioniinia Suurin osa lehmän saamasta energiasta ja valkuaisesta tulee mikrobien kautta. Siksi pötsin olosuhteiden tulee olla optimaaliset, jotta mikrobit voivat tuottaa lehmille ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä. Soijarouhe stimuloi mikrobisynteesiä, ja rypsin mukana saadaan arvokasta ohitusvalkuaista ja histidiiniä. Korkeatuottoisten lehmien ensimmäiseksi tuotantoa rajoittavaa metioniini-aminohappoa on lisätty suojatussa muodossa. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava vaikutus. Lypsykauden alun lehmillä maksan pitää toimia täysillä, jotta glukoosia saadaan riittävästi. Glukogeenisten ravinteiden osuutta on entisestään kasvatettu lisäämällä re- Tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyksen hajoamisnopeus (Norfor 2011) Kaura Ohra Vehnä Maissi Herne Härkäpapu Tärkkelys % ka:sta 44 60 68 70 50 40 Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdST %/h 40 39.2 59.5 9.0 9.0 12 Kestävy edistäv yttä ja tuotosta iä Maituri elementtejä Amino- 12 000 ja Maituri 12 000 • sood -rehuis a sa • E-vita miini • orga a • prop ninen seleeni yleenig lykoli • biotiin • suoja i tt • ohitu u metioniini stärkke lys • monip • mikro uoliset hiilihy dra bie tehosta n toimintaa atit v a valk • hyvä maittav uaiskoostumu uus s huun ohitustärkkelystä. Ohran, vehnän ja kauran tärkkelys fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa, mutta kasvattaen samalla happokuormaa. Maissin ja palkoviljojen tärkkelys hajoaa hitaammin ja siitä saadaan lisäglukoosia ohutsuolen kautta, jolloin pötsin happamuutta voidaan vähentää (taulukko). Propyleeniglykoli nostaa nopeasti veren glukoositasoa. Pötsissä fermentoituvat viljan ja leikkeen hiilihydraatit sekä glyseroli kasvattavat propionihapon osuutta, joka käytetään maksassa glukoosin tuotantoon. Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja helpottaa hedelmällisyyttä. Vähemmän tulehduksia ja sorkkaongelmia Useissa kokeissa on todettu, että E-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja vähentää tulehdusten riskiä. Ummessaolokaudella lehmälle pitäisi antaa 1 000 milligrammaa E-vitamiinia päivässä ja aivan poikimista edeltävinä päivinä jopa 2 000 milligrammaa, mikäli karjassa on runsaasti tulehduksia ja jälkeisten jäämisiä. Tunnutuskauden vähäisestä väkirehumäärästä ei saa näin paljoa E-vitamiinia, vaan se on syytä antaa erillisenä E-vitamiinivalmisteena, esimerkiksi Vita-Mellin muodossa. Lypsykauden alussa Maituri 12 000:ssa on jo riittävästi E-vitamiinia ja muita ravinteita heruvan lehmän tarpeisiin. Biotiini on B-ryhmän vitamiini, joka edesauttaa sorkkien ja kavioiden sarveisaineen muodostumista. Pötsissä tuotetaan biotiinia, mutta pötsin biotiinin tuotanto vähenee, kun ruokinnassa on runsaasti väkirehua. Ummessaoloajan karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsin biotiinintuotanto on jopa 400 prosenttia suurempi kuin herutuskauden väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehuun lisätystä biotiinista on saatu hyötyä erityisesti korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 17 Nauta Pro-Maiturit tuottavat proteiinia maitoon Korkean maitotuotoksen ohella pitoisuuksilla on merkitystä maitotilin suuruuteen. Pro-Maituri -ruokinta tähtää hyvää tuotokseen ja pitoisuuksiin. Tasapainotettu energiakoostumus, glukogeeniset ravintoaineet sekä suojattu metioniini luovat edellytykset valkuaispitoisen maidon tuottamiseen. 18 RehuMakasiini 3/2011 Aminohappoja maitovalkuaiseen Maitovalkuaisen tuotantoon tarvitaan myös aminohappoja, joita saadaan rehun sulavista aminohapoista sekä mikrobivalkuaisesta. Aminohappokoostumuksellakin on merkitystä. Erityisesti korkeatuottoisella lehmällä voidaan havaita metioniinin puutetta. Jos ruokinnassa on aminohapoista vajausta, maidon valkuaispitoisuus alenee. Valkuaisruokinnan voimistuminen nostaa maidon määrää ennemmin kuin valkuaispitoisuutta. Merja Holma Suojatun metioniinin vaikutus maitotuotokseen ja maidon koostumukseen 4.00 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 Minimi Keskiarvo Maksimi 3.4 2.0 % Energianpuute alentaa valkuaista Maidon rasvapitoisuuteen voidaan vaikuttaa varsin nopeastikin, mutta valkuaispitoisuuden säätäminen vaatii enemmän aikaa. Energiavajaus alentaa maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvan osuutta, kun kudosrasvoja poltetaan. Väkirehumäärän lisääminen nostaa valkuaispitoisuutta ja alentaa rasvaa. Väkirehumäärää lisättäessä kannattaa kuitenkin varoa pötsin liiallista happamoitumista. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä. Karkearehun osuuden lisääminen alentaa yleensä maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvaa. Säilörehun sulavuudella on myös vaikutus maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus maidon valkuaiseen. Rasva voi tällöin alentua. Energiapitoinen ruokinta nostaa maidon valkuaispitoisuutta. Energian koostumuksella on kuitenkin merkitystä valkuaisen muodostuksen kannalta. Lehmän merkittävin energianlähde on glukoosi. Runsas rasvan määrä ruokinnassa alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Erityisesti öljymäinen rasva voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi kauralla on saatu alempi valkuaispitoisuus kuin ohralla. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon valkuainen on hieman alempi kuin vähärasvaisilla rouheilla. kg maitoa Ruokinnassa kannattaa panostaa maidon pitoisuuksien nostamiseen, sillä maidon hinnasta pääosa muodostuu valkuaisesta ja rasvasta. Valkuaisen painoarvo on suurempi kuin rasvan. Esimerkiksi kolme kymmenystä maidon valkuaispitoisuudessa vaikuttaa maidon hintaan lähes kaksi senttiä litralta. 0.1 Maitotuotos 0.30 0.25 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 0.25 0.11 0.14 0.18 0.16 Valkuaispitoisuus 0.08 Rasvapitoisuus Kuuden kokeen tulokset (INRA Rennes, INRA Nancy, University of New Hampshire ja Ohio State University) TAVOITTEENA KORKEA VALKUAISPITOISUUS PRO-MAITURISARJAN TUOTTEET: AMINOMAITURI PRO • Pro-Maituri 20 sopii normaalin ja valkuaisköyhän säilörehun oheen. • Pihatto-Maituri Pro sopii erityisesti sokeripitoisen säilörehun oheen matalamman tärkkelystason vuoksi • Amino-Maituri Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja säilörehua • Amino-Maituri 30 Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja erityisesti valkuaisköyhää säilörehua MAIDON KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PROMAITUREISSA Ruokintasuosituksia pitoisuuksien nostoon 1. Hyvälaatuinen karkearehu sekä monipuolinen väkirehu täydennettynä riittävällä aminohappolisällä pitää maidon koostumuksen kohdallaan vuodenajasta riippumatta. 2. Väkirehun osuuden kasvaessa varmistetaan pötsin toiminta karkearehun kuidun avulla. Väkirehun osuuden nousu parantaa maidon valkuaispitoisuutta, mutta alentaa maidon rasvatasoa, mikäli pötsin pH laskee. Karkearehun kuitu edistää märehtimistä, pureskelua ja syljen eritystä, jolloin pötsiin saadaan enemmän neutraloivaa natriumvetykarbonaattia. 3. Rasvaruokinnassa muutokset pitäisi tehdä varovasti ja vähitellen, jotta maidon valkuaispitoisuus ei laskisi. 4. Tasapainotetaan valkuaisruokinta ohitusvalkuaisen ja helppoliukoisen valkuaisen osalta. Erilaiset valkuaislähteet monipuolistavat aminohappokoostumusta sekä säätävät pötsin valkuaistasetta. Suojattu metioniini täydentää aminohappojen saantia korkeatuottoisella lehmällä. 5. Lisätään ruokintaan puskureita. Näiden avulla saadaan tasapainotettua pötsin toimintaa sekä mahdollisesti nostettua maidon rasvapitoisuutta. Natriumvetykarbonaatti estää pötsin pH:n laskua ja vähentää siten myös sorkkaongelmien riskiä. 6. Pro-Maiturit on suunniteltu kohottamaan maidon pitoisuuksia korkeasta tuotoksesta huolimatta. Erityisesti Pro-tuotteet sopivat maidon proteiinin lisäämiseen. • Suojattu rasva: maitotuotos +, rasvapitoisuus+ • Propyleeniglykoli: maitotuotos +, valkuaispitoisuus + • Fermentoituvat hiilihydraatit / propionihappo: maitotuotos+, valkuaispitoisuus + • Histidiiniä rypsistä, peptidejä mikrobeille soijasta: maitotuotos +, valkuaispitoisuus+ • Sooda: maitotuotos +, rasvapitoisuus + • Suojattu metioniini: maitotuotos+, valkuaispitoisuus+, rasvapitoisuus+ RehuMakasiini 3/2011 19 Nauta Taloudellista ja tehokasta Tilakoon kasvaessa työmäärään on pakko kiinnittää huomiota. Kaikkea ei ehdi ja pysty tekemään itse, osa töistä joudutaan ulkoistamaan. Ostorehujen osuus on lisääntynyt karjatilojen ruokinnassa. Viime vuonna jo 2/3 lehmien syömästä väkirehusta hankittiin tilan ulkopuolelta. Opti-Maituri on helppo, taloudellinen ja tehokas väkirehuvalinta. Eteerinen öljy vielä parantaa tehokkuutta vähentämällä metaanin muodostusta. Maitotilojen rakennemuutos muuttaa suomalaislehmien ruokintaa eurooppalaiseen suuntaan. Omalla tilalla tuotetaan karkearehu ja väkirehut ostetaan rehutehtaasta. Peltoala ei riitä viljan tuottamiseen, joten väkirehuruokinta on järkevää ulkoistaa rehunvalmistuksen ammattilaisille, jotka osaavat optimoida ruokinnan koostumuksen. Viime vuonna suomalaislehmät söivät keskimäärin 6 943 kuiva-ainekiloa. Väkirehua syötiin vajaa puolet kuiva-aineesta eli 45,9 prosenttia. Väkirehupotista lähes 65 prosenttia koostui ostorehuista. Eniten täysrehuja ja puolitiivisteitä käytettiin 50100 lehmän tiloilla, myös keskituotos oli tässä tilakokoluokassa korkein, 9 078 kiloa (kaavio). Ostoväkirehun määrä eri kokoisilla tiloilla (ProAgria 2010) kg/lehmä Optimoi ruokintakustannuksia! ruokintaa Opti-Maitureilla 1750 1700 1650 1600 1550 1500 1450 1400 12,5-25 25-50 50-100 Tuotos 8641 kg Tuotos 9032 kg Tuotos 9078 kg Opti-Maiturit sopivat sekä appeeseen että erillisruokintaan Optimoidun täysrehuruokinnan suurin hyöty on positiivinen tuotantovaikutus. Ruokinnan tehokkuus paranee, kun metaanin muodostusta saadaan pienennettyä muun muassa eteerisen öljyn avulla. Yli- tai aliruokinta on helppo poistaa suunnittelemalla ja valitsemalla kulloinkin käytettävään säilörehuun sopiva valmisrehu. Opti-sarjasta löytyy myös kattava valkuaisrehuvalikoima oman viljan täydennykseen. Opti-Maiturit sopivat erittäin hyvin myös seosrehun komponentiksi, jolloin osa täysrehusta annostellaan appeen mukana ja osa kioskin tai robotin kautta. Opti-Maitureiden sooda puskuroi pötsin pH:ta myös runsaammalla väkirehutasolla. Tärkkelystasoja on säädetty siten, että sarjasta löytyy sopiva tuote sekä sokeripitoisen säilörehun ohelle että pitkälle käyneen tuotteen täydennykseen. 20 RehuMakasiini 3/2011 Opti-Maitureita voidaan täydentää tarpeen mukaan Vita-Mellillä, Aseto-Mellillä, Opti-Mellillä tai kivennäis-Melleillä ryhmän tai yksilön tarpeen mukaan, esimerkiksi Top-Dressing-menetelmällä eli säilörehun päälle ripottelemalla. Näin saadaan ruokintaa tarkennettua, kun arvokkaat lisäarvokomponentit annostellaan vain niille eläimille, jotka niitä tarvitsevat. Merja Holma Opti-Maituri 15 • runsaasti viljaa sisältävä perustäysrehu • korkea tärkkelyspitoisuus • sopii valkuaispitoisen säilörehun oheen Opti-Maituri 21 • tärkkelyspitoinen täysrehu, joka riittää normaalin säilörehun oheen • eteerinen öljy Opti-Maituri Kombi • monipuolinen täydennysrehu, jota voidaan käyttää täysrehun tavoin tai täydentämään omaa viljaa • rajoitetusti tärkkelystä • täydentää erityisesti valkuaisköyhää ja sokeripitoista säilörehua Opti-Maituri 26 • tärkkelystä sisältävä monipuolinen valkuaisrehu • eteerinen öljy • täydentää erityisesti pitkälle käynyttä säilörehua, jossa on matala sokeri Opti-Maituri 28 • monipuolinen valkuaisrehu • täydentää omaa viljaa sokeripitoisenkin säilörehun ohella Opti-Maituri 34 • valkuaispitoinen monipuolinen tiiviste • täydentää täysrehua ja viljaa valkuaisen osalta • sopii erilaisten säilörehujen oheen OPTIMAITURI 21 Lehmän syömästä energiasta noin kuusi prosenttia haihtuu metaanina taivaan tuuliin. Sen lisäksi, että metaani kasvattaa kotieläintuotannon hiilijalanjälkeä, huonontaa se maidontuotannon kannattavuutta kun energiaa häviää. Raisio on mukana kehityshankkeissa, joissa pyritään vähentämään metaanipäästöjä. Käytännön sovelluksia on jo saatavilla uudesta rehuvalikoimasta. Lypsylehmä tuottaa metaania 200600 grammaa päivässä riippuen syöntimäärästä ja tuotostasosta. Korkeatuottoinen lehmä syö enemmän, Tuotos 8000 kg 10 000 kg joten metaaniakin muodostuu runsaammin, mutta maitolitraa kohden metaanipäästöt vähenevät. Metaani kg/vuosi 125 kg/lehmä 134 kg/lehmä Karkearehu tuottaa enemmän metaania Pötsin mikrobisto fermentoi hiilihydraateista etikka-, propioni- ja voihappoa, joita lehmä käyttää energiaksi. Hyvin karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsissä on vallalla etikkahappoa tuottava mikrobikanta, jolloin vetyä kertyy enemmän kuin väkirehuruokinnalla. Vety on mikrobeille myrkyllistä, joten ne pyrkivät pääsemään siitä nopeasti eroon, jolloin se muutetaan metaaniksi. Kun karkearehun energiapitoisuus kasvaa, vähenee metaanin muodostus. Väkirehumäärän kasvattaminen ja väkirehun tärkkelys- ja rasvapitoisuuden lisääminen pienentävät myös metaanin määrää. Ruokinnan vaikutus metaanin muodostukseen: Korvataan nurmisäilörehu maissisäilörehulla -5% Lisätään karkearehun energiatasoa -5% Lisätään väkirehumäärää/ tärkkelystä/rasvaa -2-8 % Rehun lisäaineet metaanin estäjinä Lehmien ruokinnassa on testattu erilaisia rehujen lisäaineita, jotta mikrobisto tuottaisi vähemmän vetyä tai jotta vetyä voitaisiin käyttää muuhun kuin Metaania g/maitokilo 15,6 g 12,2 g metaaniin. Muun muassa fumaarihappoa, saponiineja, eteerisiä öljyjä, nitraattia, sulfaattia ynnä muita on kokeiltu. Oreganosta uutettu eteerinen öljy on viime aikoina päässyt otsikoihin metaanitutkimusten vuoksi. Uusissa INRAn kokeissa eteerisellä öljyseoksella saatiin metaanin muodostusta pienenettyä 30 prosenttia. Samalla rehun hyväksikäyttö lehmillä paranee. Raision uudistetussa tuotevalikoimassa on nyt uutena lisäaineena INRA:n kokeissa testattu öljyseos. Tavoitteena on, että Opti-Maitureilla voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristöpäästöjä. Merja Holma Metaanin muodostus vähentyi 30 prosenttia, kun ruokintaan lisättiin eteerinen öljyseos (INRA, alustavat tulokset 2011) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Viikkoja Metaania litraa/lehmä/pv Opti-sarjan tuotteet: Metaanipäästöt pienemmäksi ruokinnan optimoinnilla 0 2 4 6 Nauta Happamuus hallintaan - enemmän tehoa rehuista Korkeatuottoisen lehmän terveysongelmat liittyvät usein pötsin happamoitumiseen. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Raision uudella ohjelmalla ja entistä tehokkaammalla Opti-Mellillä pötsin pH tasapainottuu, jolloin varmistetaan korkea tuotos, aktiiviset lehmät sekä tehokas rehujen hyväksikäyttö. Säilörehun sokeripitoisuudella on suuri merkitys pötsin toiminnan kannalta. Korkea sokeripitoisuus voi aiheuttaa pötsiin happokuorman, jos sitä ei ole huomioitu ruokinnan suunnittelussa. Maidon rasvapitoisuus voi yllättäen laskea alle valkuaisen, uloste on löysää ja ruokahalu saattaa häiriintyä, ellei täydennysruokintaa täsmätä säilörehun sokeriin sopivaksi. Ruohon riittävä sokeripitoisuus varmistaa säilörehulle hyvän käymislaadun. Sokeri käytetään muun muassa maitohapoksi, joka laskee rehun pH:n. Jos ruohossa ei ole tarpeeksi sokeria, maitohappoa syntyy liian vähän, jolloin rehun säilyvyys kärsii, ellei rehuun lisätä happoa. Säilörehun sokeri on pötsimikrobeille tehokasta ravintoa toisin kuin pitkälle käyneen rehun käymishapot. Sokeri on kuitenkin erittäin nopeasti fermentoituva hiilihydraatti, joka alentaa pötsin pH:ta, ellei ruokintaa tasapainoteta tärkkelystä vähentämällä tai pitkää kuitua ja puskureita lisäämällä. 22 RehuMakasiini 3/2011 Sylki toimii puskurina Vanhana korjatun säilörehun kansanomaisesti kutsuttu ”pitkä” tai ”karkea” kuitu lisää märehtimistä ja syljen eritystä. Vuorokauden sylkimääräksi voi kertyä jopa 200 litraa. Sylki on tärkeä pötsin pH:ta tasapainottava aine, sillä siinä on runsaasi bikarbonaatteja. Nurmisäilörehun korjuuaste vaikuttaa märehtimiseen. Ligniinipitoisuuden noustessa rehun sulavuus alenee, mutta märehtiminen lisääntyy. Jos nuorena korjatussa säilörehussa on vielä korkea sokeripitoisuus, pötsin happokuorma nousee. Kotimaisissa kokeissa mitattiin märehtimiseen käytetty aika, kun säilörehu oli korjattu eri kasvuasteilla (Kaustell 1995). Kokeessa oli mukana neljä eri kasvuastetta, ääripäiden D-arvot olivat 74 ja 64. Vanhempana korjattu rehu lisäsi märehtimistä yli 1,5 tuntia vuorokaudessa. Lisämärehtimisen vaikutus syljen eritykseen on lähes 20 litraa vuorokaudessa. Tämä vastaa ruokinnassa reilun 200 gramman sooda-annoksen puskurivaikutusta. Kun ruokinnassa on hyvin nuori säilörehu, voidaan pötsin olosuhteita helpottaa lisäämällä ruokintaan 200 grammaa Opti-Melliä. Täysrehuvalinta säilörehun sokerin mukaan Raision ruokinnansuunnitteluohjelman avulla on helppoa täydentää erilaisia säilörehuja, sillä ohjelma ottaa huomioon Darvon ja tärkkelyksen lisäksi säilörehun sokerin. Sokerin suositeltava kokonaismäärä ruokinnassa on alle 90 grammaa kuiva-ainekilossa. Tärkkelystä tulisi olla korkeintaan 200 grammaa kuiva-ainekilossa. Sokerin ja tärkkelyksen yhteismäärän tulisi pääsääntöisesti jäädä alle 300 gramman. Säilörehun D-arvo vaikuttaa sokerin ja tärkkelyksen maksimimäärään. Täysrehuista löytyy sopiva vaihtoehto sekä sokeripitoisen että niukasti sokeria sisältävän säilörehun oheen. Kun säilörehun sokeripitoisuus on alle 80 grammaa Säilörehun D-arvon vaikutus märehtimiseen ja syljen eritykseen D-arvo 74 12,5 433 Säilörehun syönti kgka Märehtiminen min/vrk Ero märehtimisessä min Ero syljen erityksessä l Ero soodan saannissa g kuiva-ainekilossa, kannattaa ruokintaan valita Pro-Maituri 20. Jos sokeri nousee yli 120 gramman, suositeltavaa on valita vähemmän tärkkelystä sisältävä Pihattto-Maituri. Sokeripitoisuuden vaihdellessa 80120 gramman välillä voidaan kuidun rakenteesta riippuen valita tärkkelyspitoisempi D-arvo 64 10,7 529 +96 +19,2 +203 Pro Maituri 20 tai tai kuitupitoisempi Pihatto-Maituri. Myös Opti-sarjasta löytyy vaihtoehtoja erilaisten säilörehujen oheen. Puskureita viljaruokintaan Kotoisen viljan ohella kannattaa ruokintaa täydentää uudistetulla Opti-Melli puskurilla, jos säilörehun sokeripitoisuus nousee yli 100 gramman. Opti-Mellin sooda ja magnesiumoksidi puskuroivat pötsiä ja elävä hiiva vähentää maitohapon kertymistä pötsiin. Runsas viljan määrä yhdistettynä säilörehun korkeaan sokeripitoisuuteen ja hyvään D-arvoon lisää pötsin happokuormaa. Kuidun sulavuus ja rehun hyväksikäyttö huonontuu, jolloin maitotuotos voi alentua useita kiloja. Tärkkelyksen ja sokerin oikea suhde märehtimistä stimuloivaan kuituun tuottaa pötsiin olosuhteet, joilla ruokintaan saadaan paras hyötysuhde. Olki voidaan korvata lisäämällä ruokintaan 200 grammaa Opti-Melliä. Merja Holma Entistä tehokkaampi Opti-Melli Subakuutti hapanpötsi eli SARA huonontaa tuotosta ja kasvattaa terveysriskiä, kun pötsin pH laskee alle 5.8. Pötsin puskureilla tilannetta voidaan helopottaa. Puskureiden ohella annettu elävä hiiva varmistaa, ettei maitohappoa kerry pötsiin. Puskurit ja elävä hiiva täydentävät toisiaan. Niiden vaikutusmekanismi on erilainen, joten niitä kannattaa antaa myös yhtä aikaa. Puskurit vaikuttavat suoraan happoihin neutraloiden pötsiä ja pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva vähentää maitohapon muodostusta pötsiin ja stimuloi maitohappoa käyttävien mikrobien kasvua nostaen samalla pötsin pH:ta. Natriumbikarbonaatti on yleisin käytetty pötsin puskuri, jota voidaan täydentää magnesiumoksidilla. Ruokintakalkki ei ole varsinaisesti puskuri pötsin pH:n tasapainottajaksi, mutta sitä voidaan myös lisätä neutraloimaan hyvin hapanta pötsiä soodan ja magnesiumoksidin ohella. Puskureiden lisäksi uudistettu Opti-Melli sisältää elävää hiiva, jonka elävyys varmistetaan Opti-Mellin uudella olomuodolla. Rakeistuksen lämpö tuhoaa osan hiivasta, joten Opti-Melliä ei enää rakeisteta. Vaikka hiiva on lämpöstabiili, Suomessa käytettävä korkea rakeistuslämpö vahingoittaa sitä. Euroopassa on lisätty hiivaa joihinkin rakeisiin rehuihin, mutta siellä lämpötilat ovat alempia, koska suhtautuminen salmonellaan ei ole yhtä tiukkaa kuin Suomessa. Aktiivisemmat lehmät Opti-Melliä voidaan antaa sekä seosrehussa että erillisruokinnassa. Erityisesti korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa siitä saadaan hyötyä. Opti-Melli mahdollistaa myös runsaamman kotoisen viljan käytön ilman pötsihäiriöitä. Apua saadaan myös, kun säilörehu on nuorena korjattua tai siinä on runsaasti sokeria. Opti-Melli tasapainottaa pötsin toimintaa rehujen ja ruokinnan muutoksissa. Pötsin optimaalisen toiminnan ansiosta se lisää syöntiä, maitotuotosta, pitoisuuksia. Robottikarjoissa vaikutus voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä. OptiMelli voidaan sekoittaa appeen joukkoon tai se voidaan ripotella TopDressing -tyyliin säilörehun tai appeen päälle. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 23 Nauta Lenkkinä sukupolvien ketjussa Vielä on kesää jäljellä, lauletaan takavuosien suositussa iskelmässä. Kauniita ja kesäisiä päiviä toivotaan Pohjois-Karjalassa Valtimolla, jossa rakennetaan vauhdilla uutta navettaa Koivulehdon tilan lehmille. Uuden navetan rakennuksella kahden kirvesmiehen seassa häärii nuori, kaunis nainen. Eipä tämä puuhakas nainen olekaan mikä tahansa häärijä, vaan Koivulehdon tilan nuori viljelijä, 26 –vuotias Hanna Kuokkanen. Hanna jatkaa kotitilansa viljelyä, joka pyörii keväällä 2009 perustettuna maatalousyhtymänä Hannan vanhempien Mauri ja Raili Pikkaraisen kanssa. Peti ja eväät traktorissa Koivulehto on Hannan isovanhempien 1950-luvun alussa perustama tila. Vuonna 1974 tila siirtyi Hannan isälle ja nyt työtä jatkaa kolmantena sukupolvena Hanna. Erja–sisko on löytänyt paikkansa jo maailmalta ja asuu perheineen Nurmeksessa. - Kotitilan myyminen tuntui oudolta vaihtoehdolta, olenhan pienestä pitäen ottanut kyytiä isän traktorissa oman peiton ja eväiden kera. Kun kasvoin isommaksi, aloin tehdä kaikkia kone- ja muita hommia apuna. Koulun jälkeen oli aina kiire lampolaan ja muita eläimiä paijaamaan, Hanna kertoo. Valmistuttuaan Valtimon lukiosta yli- Isältä tyttärelle siirtyy Koivulehdon tila kolmannessa sukupolvessa. Kuvassa Hanna Kuokkanen ja Mauri Pikkarainen. 24 RehuMakasiini 3/2011 oppilaaksi vuonna 2003, Hanna jatkoi opintoja Kajaanissa parturi-kampaajaksi. Oman kampaamoyrityksen perustaminen ei kuitenkaan kiehtonut, eikä alan töitä ollut tarjolla. Elämänkumppaniksi rinnalle löytyi mies omalta paikkakunnalta ja hääkellot Hanna ja Janne Kuokkaselle soivat kesällä 2006. - Koulun jälkeen olin aika pitkään työttömänä, kunnes pääsin ruokakauppaan töihin. Siinä oli hyvää miettimisaikaa, mitä halusi elämältä ja minne kotinsa perustaa. Reissasimme kahden kodin, omien ja appivanhempieni talojen väliä. Ratkaisu löytyi lyhyen pohdinnan jälkeen: Hannan ja Jannen uusi koti valmistui jouluksi 2009 Koivulehdon tilalle. Rakennushyörinän keskellä Hanna opiskeli Seppälän maatalousoppilaitoksessa Kajaanissa karjatalousyrittäjän tutkinnon. Lehmistä tasaisin tulo Viljelijän saappaita sovitellessaan Hanna Kuokkanen pohti vanhempien kanssa tarkkaan eri tuotantosuuntia. Alan asiantuntijoita hyväksi käyttäen tehtiin laskelmia muun muassa kasvinviljely- ja emolehmätuotannosta. - Päätin jatkaa lypsykarjan pitämistä, onhan tämä tuttua eikä minua haittaa, vaikka aamuherätykset ovat aikaisin ja navetalle on mentävä kahdesti päivässä jokaisena viikon päivänä. Laskelmien mukaan lypsykarjasta näyttäisi olevan tasaisin ja varmin tulo, Hanna toteaa. Aviopuoliso Janne jatkaa isänsä ja veljiensä kuljetus- ja maansiirtoalan yrityksessä kaivinkoneenkuljettajana. Tämä Hanna Kuokkanen arvostaa viljelijän ammattia. Se on hänen mielestään etuoikeus. järjestely sopii nuorelle parille toistaiseksi hyvin. - Maatalousyhtymä oli paras ratkaisu, tällöin ei tarvitse sitoa pääomia tilan hankkimiseen. Vuoden, parin sisällä vastuuni tilasta lisääntyy, kun vanhemmat jäävät eläkkeelle. Katsotaan sitten, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ja miten työt jaetaan, Hanna pohdiskelee. Suurnavetta ei kiinnostanut Rakenteilla olevan uuden navetan valmistuminen ajoittuu kuluvan vuoden loppupuolelle. DeLavalin toimittamaan navettaan tulee parsipaikat 40 lehmällä ja nuorkarjalle. Lehmillä ovat hännät vastakkain ja lypsy tapahtuu kiskoja pitkin kulkevilla kuudella lypsy-yksiköllä. - Tutustuin useisiin navetoihin ennen rakentamispäätöstä. Pihatto ja robottilypsy ei kiehtonut minua ollenkaan. Parsinavetassa lehmät ovat helpompi hoitaa. Jokaisella lehmällä on oma paikkansa ja kun menet siihen viereen lypsylle, näet heti, miten kukin lehmä voi juuri sillä hetkellä. Kun itse lypsän lehmän, se on silloin lypsetty, ei tarvitse miettiä, onko se käynyt lypsyllä vai ei, Hanna kertoo. Toinen vaakakupissa painanut asia oli, ettei Hanna Kuokkanen halunnut sadan lehmän hallinavettaa. - Haluan, että tilan pystyy hoitamaan omalla työvoimalla ilman jatkuvaa ulkopuolista työntekijää. Uskon, että pienemmälläkin yksiköllä pärjää hyvin, ovathan kustannukset sitä mukaa pienemmät. Tavoitteena on saada uusi navetta täyteen eläimiä mahdollisimman pian. Kaikki omat lehmävasikat kasvatetaan lehmiksi ja lisäksi lähiseudulta on tulossa lisää karjaa lopettavalta tilalta. Hannan tavoitteena on jalostaa kestävä, tuottoisa ja hyväluonteinen karja. - Kyllähän se on ollut pieni ihmetyksen aihe parsinavetan rakentaminen. Pyysin tarjouksia usealta toimittajalta, mutta esimerkiksi MestariFarmi ei tarjousta jättänyt. Lienevätkö katsoneet liian pieneksi projektiksi, Hanna naurahtaa. Navetan kustannusarvio lietelantaloineen on 560 000 euroa. Kustannusarvio ei aivan riittäne, sillä eteen tuli kallion räjäyttäminen sekä toiseen lietekaivoon pumpun asentaminen. Muutoin rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Heinät pellolta, täysrehu Raisiolta Koivulehdon tilalla on peltoa hieman vajaat 50 hehtaaria. Lisäpellot ovat etsinnässä. Maitokiintiöt eivät riitä uuden karjan tarpeisiin, mutta rahan sijoittaminen ”johonkin pian katoavaan olemattomaan” mietityttää nuorta tuottajaa kovasti. Eläimet saavat tällä hetkellä karkean rehun pyöröpaaleista ja sitä menetelmää jatketaan myös uudessa navetassa. Pellot ovat laitumena ja rehuntuotannossa. Viljaa ei kasvateta nyt eikä myöhemminkään. Hanna arvelee ehkä ostavansa viljaa lähiseudun viljanviljelijöiltä. Tällä hetkellä karja popsii täysrehua, joka on rehuanalyysien pohjalta valittua Pihatto-Maituria. Apuna ruokinnan suunnittelussa on jo vuosikausia ollut Rehuraision myyntiedustaja Jorma Hytönen. - Jorma suositteli rakentamisvaiheeseen täysrehuruokintaa, jotta ruokinta ja tuotos pysyisivät vakaana. Ja se olikin varmasti paras ratkaisu, eipähän tarvitse muun kiireen keskellä miettiä vielä lehmien rehustusta, Hanna kertoo. Laiduntaminen pysyy kuvioissa kaiken aikaa jaloittelusäännösten mukaisesti, ja Hannalla onkin suunnitelmissa rakentaa myöhemmin kunnollinen jaloittelutarha. Monenlaista palautetta Päätoimiset naisviljelijät ovat vielä Suomessa harvinaisia, vaikkakin määrä lisääntyy koko ajan. Onhan maatalousala nykyisin kuin mikä tahansa muukin ammatti, johon hakeudutaan ja kouluttaudutaan. Silti ihmettelyä riittää, eikä Hannakaan ole siltä välttynyt. - Olen saanut perustella valintaani ihan olan takaa, ja kuulla melko rankkojakin kommentteja. Enkö osaa, älyä tai jaksa, koska olen nainen? Eniten ihmetyttävät kollegoiden kommentit, joiden mukaan maanviljelys ei ainakaan kannata. Kuitenkin he itse ovat tehneet tai tekevät yhä samaa työtä, Hanna napauttaa ihmettelijöille. Vanhemmat ovat antaneet Hannalle realistisen kuvan maanviljelijän työstä: työtä riittää, mutta tekemättä ei pärjää muuallakaan. Niinpä Hanna ei epäröi valintaansa, saahan siinä kuitenkin tehdä työtä omaan tahtiin. - Maanviljeleminen on etuoikeus ja siitä pitäisi olla ylpeä, Hanna sanoo topakasti ollen aidosti ylpeä maalaisjuuristaan. Satu Tanskanen RehuMakasiini 3/2011 25 Nauta Stressitön poikiminen parantaa kestävyyttä Suomalaislehmien keski-ikä on huolestuttavan alhainen. Lehmät ehtivät poikimaan elämänsä aikana keskimäärin vain 2,3 kertaa. Poikimisen aika on lehmän elämän kriittisin vaihe. Suurin osa poistoista tehdään pian poikimisen jälkeen. Stressiä vähentävät olosuhteet ja hoitokäytännöt sekä terveyttä edistävä ruokinta parantavat lehmien kestävyyttä. Tyypilliset lehmän sairaudet uhkaavat juuri vasikan syntymän jälkeen. Kun ongelmia ilmenee, maitotuotos laskee ja pahimmassa tapauksessa eläin joudutaan poistamaan. Lehmien elinikää saadaan nostettua, kun poikivalle ja heruvalle lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka, josta on helppo päästä syömään ja juomaan. Rehujen koostumuksella ja maittavuudella on ratkaiseva rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Veren kalsiumtason lasku, jälkeisten jääminen, tulehdukset, ketoosi, maksan rasvoittuminen, pötsin happamoituminen, juoksutusmahaongelmat ja sorkkavaivat sekä hedelmällisyyshäiriöt ovat tavalli- sia ongelmia, joihin voidaan vaikuttaa poikimisen ajan ja herutusvaiheen ruokinnalla. Stressivapaa poikimalinja CowSignalsia edustava Joep Driessen kertoo hollantilaislehmien poikivan 3,5 kertaa, vaikka keskituotos on korkeampi kuin Suomessa. ”Lehmät elävät pidempään ja niillä on vähemmän sairauksia, kun niille annetaan mahdollisuus levätä stressiä vähentävissä olosuhteissa kolmen viikon ajan ennen ja jälkeen poikimisen”. Parhailla eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla tiloilla on jo vuosien kokemus niin sanotusta stressivapaasta poikima- linjasta (stress-free calving line). Näillä tiloilla on huomattavasti vähemmän tyypillisiä poikimisen ajan ongelmia, lehmät poikivat itsekseen ja alkavat syömään välittömästi. Umpilehmät siirretään olkipohjaiseen osastoon mieluiten jo kolme viikkoa ennen poikimista. Poikineilla on tästä erotettu oma osasto, josta niillä on pääsy lypsylle. Olkipohjaosaston tulee olla keskeisellä paikalla, josta lehmiä on helppo seurata. Mahdolliset ongelmat havaitaan välittömästi ja lehmille voidaan järjestää lisähoitoa tai ruokintaa. Olkipohjaosaston ilmanvaihdon tulee olla hyvä ja puhdasta olkea pitää käyttää riittävästi. Keskeisessä paikalla seuranta helpottuu Poikivan lehmän lihavuuskunto kertoo mahdollisista poikimiseen liittyvistä riskeistä. Lehmän olemus, ruokahalu ja märehtiminen kertovat mahdollisista ongelmista. Jos lehmä ei syö lainkaan, tilanne on vakava. Vaihteleva ja huono ruokahalu voi johtua esimerkiksi veren kalsiumtason laskusta, piilevästä ketoosista tai pötsin liiasta happamoitumisesta. Rauhallisesti märehtivä lehmä on hyvä merkki. Lehmän normaali ruumiinlämpö on 38,2-39,2 astetta. Poikkeava lämpö kertoo myös mahdollisista sairauksista. Veren kalsiumtason lasku ja mahdollinen poikimahalvaus alentavat lämpötilaa, jolloin myös lehmän korvat tuntuvat viileiltä varsin varhaisessa vaiheessa. Erilaiset tulehdukset nostattavat kuumetta. Pötsin toiminta lamaantuu poikimahalvauksen lähestyessä. Juoksutusmahan seinämänlihakset voivat myös veltostua, jolloin se helpommin siirtyy väärään paikkaan. Merja Holma 26 RehuMakasiini 3/2011 Piilevä poikimahalvaus Piilevä poikimahalvaus on erityisesti hyvien karjojen ongelma. Piilevän poikimahalvauksen oireena on huono ruokahalu, pötsin liikkeet vähenevät. Myös jälkeisten jäämisen, juoksutusmahan siirtymän ja ketoosin riski kasvaa. Ummessaolokauden ruokinta vaikuttaa kalsiumaineenvaihduntaan. Kalsiumin, fosforin, kaliumin ja magnesiumin saannin tulee olla tasapainossa. Vaikka vain viisi prosenttia kaikista lehmistä hoidetaan varsinaisen poikimahalvauksen vuoksi, niin jopa puolet vanhemmista lehmistä kärsii niukasta veren kalsiumtasosta. Suurin ongelma on nurmirehujen korkea kaliumpitoisuus. Runsas kaliumin saanti estää magnesiumin imeytymistä. Kun ummessa oleva lehmä saa vapaasti nurmisäilörehua, on syytä varmistaa riittävä magnesiumin saanti. Tunnu-Melli sisältää tarpeeksi magnesiumia myös kaliumpitoisen säilörehun ohella. Poikimisen jälkeen voidaan kai- kille lehmille antaa ”kalsiumtukihoitona” vähintään kahden viikon ajan kalsiumkivennäistä, esimerkiksi 0,5 kg/pv LypsyMelli Plussaa. Lypsykauden alussa tärkeintä on hyvän ruokahalun ylläpito, jotta kalsiumin ja muiden kivennäisten sekä hivenaineiden saanti turvataan. Käytännön ruokintaohjeita • • • • Umpeen kuntoluokassa 3,5. Ei kuntoluokan muutosta ummessa ollessa. Karkearehua + 200 g Tunnu-Melliä. Tunnutuskaudella väkirehu nostetaan 0,75 prosenttiin elopainosta. Tunnu-Melliä 100–200 g. • 2 vk poikimisesta 0,5 kg Lypsy-Melli Plussaa, sen jälkeen tarpeen mukaan. • Vanhemmille lehmille voidaan antaa poikimisen aikaan Correct Calcipro- kalsiumpastaa tai Bovikalc kalsiumia. Olkipohjaosaston mitoitus Poikivien ja vastapoikineiden lehmien elämä tehdään helpoksi, kun ne saavat viettää kolme viikkoa poikimisen molemmin puolin rauhallisessa ja pehmeässä osastossa ilman kilpailua. Näin saadaan maksimoitua lepoon ja syömiseen käytetty aika. Lypsylle ei tarvitse jonotella, ja turhaa seisoskelua kovalla betonilla voidaan vähentää. Hiehot saavat totutella lehmän elämään pienemmässä rauhallisessa ryhmässä. Suositeltava koko olkipohjaosastolle on 8-12 neliötä lehmää kohden. Ummessaoleville riittää 8 neliötä, vastapoikineille huippuherujille pitää olla vähintään 10 neliötä (1 neliö/1000 litraa maitoa). Kuuden viikon stressivapaa poikimalinja edellyttää, että osastolla on tilaa vähintään 10 prosentille karjasta. Esimerkiksi kahden robotin karja tarvitsee 120 neliön olkiosaston. Tämän lisäksi tarvitaan ruokintakäytävä, jonka leveys on vähintään kolme metriä. Kumimatto on suositeltava nimenomaan tähän osastoon. Puolet sonnasta ja virtsasta tulee betonikäytävälle, joten olkea säästetään huomattavasti. Olkea tarvitaan päivittäin noin 1 kilo kahta neliötä kohden. 120 neliön osastoon menee 60 kiloa olkea päivässä. Jos osasto on tilapäisesti ylikuormitettu, lisätään olkea kahdesti päivässä. Vaihtoehtona olkiosastolle voidaan käyttää paksusti kuivitettua makuuparsiosastoa, jonne vastapoikineet ja heikossa kunnossa olevat lehmät voidaan ohjata, tällöin tarvitaan erillinen olkipohjainen poikimakarsina (lisätietoja: cowsignals.com). RehuMakasiini 3/2011 27 Nauta CowSingalsia edustava Joep Driessen (keskellä) kertoo hollantilaiselle Henk van Wichenille stressivapaan poikimalinjan eduista. Kuvassa myös Judith Roelofs. Hollantilainen jalostuskarja panostaa stressivapaaseen poikimiseen Hollantilaisella Henk van Wichenin tilalla panostetaan ummessa-olevien, poikivien sekä vastapoikineiden lehmien stressivapaaseen elämään. Stressittömillä olosuhteilla ja hyvällä ruokinnalla saattaa olla oma vaikutuksensa huuhtelutulokseen. Viimeisestä 27 huuhtelusta on saatu keskimäärin 9 elävää alkiota. Wichenin tilan lehmät poikivat stressivapaasti olkipehkulle. Vasikat siirretään välittömästi erilliseen rakennukseen yksilökarsinaan ja niille annetaan ensimmäisen Olkipohjaosaston tulee olla keskeisellä paikalla, josta lehmiä on helppo seurata. Poikimaosastolta on vapaa pääsy ruokintapöydälle. 28 RehuMakasiini 3/2011 vuorokauden aikana kahdeksan litraa ensimmäisen lypsykerran ternimaitoa. Robotti lypsää eri lypsykertojen ternimaidot erikseen, joten vahvinta maitoa saadaan annettua niin pitkää kuin se riittää, sitten siirrytään juottamaan toisen lypsyn maitoa. Omat olkiosastot poikiville ja lypsäville Vastapoikineet ovat samassa olkipohjaosastossa kuin poikimista odottavat lehmätkin, ne on vain erotettu väliaidalla. Olkipohjaosasto on robottien takana, joten sieltä on suoraan käynti toiselle robotille. Wichenillä on syvät olkipehkumakuuparret myös lypsävien osastolla, joten lehmiä ei tarvitse pitää kolmea viikkoa olkiosastolla, ellei tule ongelmia. Toisaalta vanha 11 kertaa poikinut satatonnari saa valita osastonsa, se käy välillä rauhassa lepäilemässä olkiosastolla, mutta viihtyy enimmäkseen muiden joukossa. Vanhemmista lehmistä kolmannes hoidetaan piilevän poikimahalvauksen estämiseksi. Erillisessä poikivien lehmien osastossa mahdolliset hoidot on helppo tehdä. Hyvät tuotosluvut koko karjalla Hiehojen keskituotos on yli 10 000 kiloa. Koko karjan tuotos nousee 11500 kiloon. Kaksi Lelyn robottia hoitavat lypsäjän toimen. Keskimääräinen päivätuotos on 37,5 kiloa maitoa, rasva 3,8 ja valkuainen 3,36 prosenttia. Parhaat lehmät heruvat 65 kiloon. Wichen tuottaa hollantilaiseen tapaan vain oman karkearehun eli maissisäilörehua ja nurmisäilörehua. Väkirehut ostetaan rehutehtaasta. Säilörehut sekoitetaan apevaunulla ja seokseen lisätään hieman heinää sekä rouhetiivistettä. Pääosa väkirehusta annetaan robotilla, jossa annos voi nousta kahdeksaan kiloon. Hiehojen appeeseen lisätään 15 prosenttia olkea. Merja Holma Vasikalle pitää antaa riittävästi rehua Vasikan varhaisruokinnalla on suora yhteys tulevan lehmän tuotokseen. Riittävä määrä ternimaitoa ja mysliä varmistavat hyvä alun. Tanskalainen eläinlääkäri Rikke Engelbrecht kannusti panostamaan vasikan ruokintaan ProAgrian koulutuspäivillä elokuussa. Tanskassa on laskettu, että vasikan ripulin hoitokulujen ja kasvunmenetyksen kautta voidaan menettää tuhansia euroja vuodessa. Vasikkaa kohden ripuli maksaa reilu 50 euroa, eikä tässä ole mukana vielä tulevan lehmän menetetystä tuotoksesta koituvaa kulua. Ternimaidon vasta-aineet jäävät yhä liian niukaksi suurella osalla vasikoista. Syynä voi olla mahdollinen ternimaidon heikko laatu tai liian pieni määrä ternimaitoa. Ternimaito pitäisi antaa välittömästi syntymän jälkeen, jotta vasta-aineet imeytyisivät mahdollisimman tehokkaasti. Optimaalinen vasta-aineiden määrä on yli 10 IgG g/l plasmaa. Tanskassa suositellaan juottamaan vasikoille 4 litraa ternimaitoa letkun kanssa, jollei niitä muuten saa juomaan. Koevasikoille juotettiin joko 2 litraa tai 4 litraa ternimaitoa tunnin kuluessa syntymästä. Ensikkokaudella sekä toisella lypsykaudella 4 litraa juoneet vasikat tuottivat yli 1000 kiloa enemmän maitoa. Mysliä ensimmäiseksi rehuksi Mitä painavampi vasikka on vieroituksen aikaan, sitä pienempi riski on vasikka- Raision Vasikan-HerkkuMysli on saavuttanut suuren suosion vasikoiden ensimmäisenä rehuna. kuolleisuudelle. Kahdeksan viikon iässä painotavoite on 100 kiloa. Juoma-annos voi nousta holsteinvasikalla jopa 10-12 litraan päivässä. Vapaan juoton riski on niukempi kuivan rehun syönti. Vain kuiva väkirehu kehittää pötsin nukkapintaa. Heinä ei sitä tee. Engelbrecht ei suosittele vasikoille lehmien rehua. Jos halutaan hyviä lehmiä, pitää vasikoille antaa sopivaa rehua. Mysli on hyvä vasikoille. Sitä voidaan antaa ensimmäisen kuuden viikon ajan. Myslin sopiva valkuaispitoisuus on noin 18 prosenttia. Merja Holma ”Terve vasikka on tehokkain tie parempaan karja-ainekseen.” RehuMakasiini 3/2011 29 Nauta Lahja ja Martti Hakulinen ovat tyytyväisiä uuden robottinavetan toimintaan. Säilörehu annetaan lehmien eteen seitsemän kertaa päivässä. Väkirehut jaetaan kioskeista. Hakulisen navetassa Pielavedellä saadaan lehmät tuottamaan Lahja ja Martti Hakulisen Laajakumputilalla syksyllä 2006 valmistuneessa robottinavetassa on tehty ratkaisuja, joihin isäntäpari voi olla tyytyväinen. Karkea- ja väkirehut jaetaan lehmille erikseen. Väkirehujen jaon hoitaa neljä kioskia, joista yksi on ummessa olevien osastolla. Kioskilta lehmät saavat sekä viljarypsiseosta että puolitiivistettä. VMS -lypsyrobotille tulee spiraalilinja, josta lehmät saavat samaa puolitiivistettä mitä kioskilta. Lisäksi lehmät saavat robotilta nestemäistä energialisää. Aikaisempaan parsinavettaan verrattuna lehmien aineenvaihdunta ja lihaskunto on huomattavasti parempi ja siksi syöntikin on pysynyt hyvänä. Poikimisen yhteydessä ei ole ollut suurempia ongelmia, eikä piilevää ketoosia ole esiintynyt. Onnistumisesta kertovat myös Hakulisten karjan tuotosluvut. Keskituotos nousi yli 10 000 kiloon vuonna 2001 ja on siellä pysynyt sen jälkeen. Poikkeuksen teki vuosi 2006, jolloin karjamäärä lisättiin tuntuvasti uuden navetan myötä. Kun uusi arki ja poikimiskierto saatiin käyntiin, nousi tuotos taas entisiin lukemiin, ollen vuonna 2010 (keskilehmäluvulla 58,1) 11 443 kiloa. Rasvapitoisuus on keskimäärin 3,87, valkuai30 RehuMakasiini 3/2011 nen 3,56 ja keskimaito puolestaan 35 litran tasolla. Oma kioski umpiosastolla Tunnutusruokinnassa lehmät ovat umpiosastolla mahdollisimman lähelle poikimista, mikäli ei esiinny pakottavaa syytä ottaa niitä sieltä pois. Ummessa olevat lehmät saavat köyhempää karkearehua, ja oma kioski on osastolla olevien käytössä, jotta tunnutusruokinta saadaan tarkemmin hoidettua. Tunnutusruokinta aloitetaan noin kaksi viikkoa ennen poikimista. Poikimishetkellä väkirehumäärä on 3,5 kiloa, jakaantuen kiloon puolitiivistettä ja 2,5 kiloon viljarypsiseosta. Kivennäinen on jaettu aamuin illoin säilörehun päälle, näin varmistetaan kivennäisen syönti. Umpiosastolle siirrettyjen hiehojen väkirehuina on 400 gramman annos puolitiivistettä ja saman verran lehmien viljarypsiseosta. Hiehojen tunnutusruokinta aloitetaan kolme viikkoa ennen poikimista. Ensikkojen poikimisen ajan väkirehumäärä nostetaan samaan 3,5 kiloon mitä lehmilläkin. Säädöt kohdalleen kioskilla ja robotilla Poikimisen jälkeen pyritään lehmä saamaan mahdollisimman nopeasti kiertämään lypsyllä. Tässä auttaa robotilta saatava nestemäinen energialisä ja energiapitoinen puolitiiviste. Lahjan mukaan herutettava pitää saada syömään ensin robotilta täysannos puolitiivistettä, jonka jälkeen sitä aletaan antamaan vasta kioskilta. Tällä saadaan varmistettua hyvä kierto, joka on ollut Hakulisilla 2,72,8 lypsyä päivässä. Tilalla säädetään kioskilta ja robotilta saatavia väkirehuja syönnin mukaan. Jos lehmä ei syö robotilta hyvin, siirretään puolitiivisteannosta kioskille. Myös tällä saadaan varmistettua hyvänä pysyvä syönti. - Yksilöllinen ruokinta mahdollistaa paljon, eikä se ole aikaa vievää, koska lehmien ruokinnan säätö vie kerran viikossa vain puolisen tuntia, Lahja mainitsee. Suurimmillaan väkirehuannos on ollut 19 kiloa, joista seitsemän tulee robotilta. Lypsyään odottaville lehmille on odotustilassa vapaasti tarjolla kivennäistä ja merisuolaa kaukaloista. - Tämä on edullinen ja helppo systeemi kivennäisruokinnan hoitamiseksi, Lahja toteaa. Martti Hakulinen harrastaa syksyisin hirven metsästystä. Lahjalla puolestaan on useita luottamustoimia, hän toimii muun muassa Pohjois-Savon Karjakerhon puheenjohtajana. Ahkeralla pariskunnalla on aikaa myös muille harrastuksille ja lomailulle. ”Vielä ei ole tarvinnut sänkyä navettaan hilata”, Lahja naurahtaa. Koneista ja laitteista on suuri apu, mutta pitää olla karjasilmää tehdä oikeat valinnat ja ruokintaratkaisut. Lehmien yksilöllinen ruokinta ja monipuoliset rehut näkyvät karjan terveydessä ja tuottavuudessa sekä korkeana maidon valkuaispitoisuutena. Hiehoille riittävästi valkuaista Hiehovasikoille annetaan Hieho-Maituria kaksi kiloa päivässä viiden kuukauden ikään saakka. Tällä saadaan varmistettua riittävä kivennäisten ja hivenaineiden saanti. Hiehot kasvavat raamikkaiksi riittävästä ja monipuolisesta valkuaisesta. Alun täysrehukauden jälkeen hiehoille annetaan omaa viljarypsi -seosta, jossa rypsin osuus on noin 30 prosenttia ja raakavalkuainen on 21 prosentin luokkaa, eli jotensakin samalla tasolla kuin aikaisemmin täysrehua syötettäessä. Viiden kuukauden ikään saakka nuorison karkearehuna on lehmien säilörehua, mutta väkirehumuutoksen yhteydessä aletaan syöttämään hieman vanhempana korjattua säilörehua. Tällä haetaan pötsiin lisää tilavuutta. Hiehoille annetaan viljakauden aluksi 800 grammaa väkirehua, ja tiinehtymiseen saakka väkirehumäärät hieman pienenevät. Laajakummun hiehot poikivat 26-27 kuukauden ikäisenä. toa tulee enemmän, nostetaan väkirehua sen mukaan. Tilan lehmien poikimaväli on 400 vuorokautta. Laajakummussa ei pyritä vuoden poikimaväliin, koska lehmät ovat pitkämaitoisia. - Ei ole järkeä siementää 60 litran päivätuotoksessa olevaa lehmää, jos sen tietää antavan 9 kuukauden päästä vielä vajaa 50 litraa maitoa, korostaa Lahja. Jos lehmä tiedetään olevan lyhytmaitoisempi, se siemennetään kolmen kuukauden kuluttua poikimisesta. Ensikkojen keskituotos oli vuonna 2010 lähes 10 900 kiloa ja poistoprosentti vain viisi. Pitkäikäisempiin lehmiin myös panostetaan, keskipoikimiset tällä hetkellä 2,4 mutta luku paranee. Hakulisten karja koostuu pääsääntöisesti Holsteinista, Ayshireä on neljännes. Utare- ja jalkarakennetta korostetaan jalostuksessa, mutta maito tärkeintä. Maito on tärkeintä Herutuskaudella lehmien väkirehuannokset nostetaan ”tappiin” 21-28 vuorokauden aikana, riippuen syönnistä. Väkirehuruokinnan tavoitetaso asetetaan hiehoilla 40 litraan ja lehmillä 50 litraan. Jos mai- Hakulisten tilalla on sekoitettu jo vuosia rypsiä tai melassoitua rypsiä kotoiseen viljaseokseen. Mylly jauhaa automaattisesti viljan, johon rypsi sekoittuu tehden valkuaispitoisen perusväkirehun. Seoksen valkuaisen määrää ohjataan taa- Amino-Maituria täydennykseksi juusmuuntajalla. Kivennäistä ei lisätä tässä vaiheessa. Kotiseosta täydennetään viljattomilla Amino Maituri -puolitiivisteillä. Isäntä Martin mukaan tilalla halutaan hyödyntää paikallisia viljoja ja siksi valkuaistäydennys on hyvä olla viljatonta. - Vilja ei halpene tai parane sitä ajettaessa, joten kaikki käytetty vilja tulee omilta pelloilta tai 15 kilometrin säteeltä ostettuna. Valkuaisrehu on valittu karkearehun ja tarvittavan energiamäärän mukaan. Hakulisissa on syötetty yleensä nuorena korjattua, hyvin sulavaa korkean D-arvon säilörehua ja tähän on yleensä parhaiten sopinut Amino Maituri -täydennys. Tulevalle sisäruokintakaudelle Laajakummussa pyritään jatkamaan hyväksi havaitulla linjalla, ja laadukkaiden säilörehujen oheen sopivin vaihtoehto on uusi Amino Maituri Pro -valkuaisrehu. Näillä väkirehuilla ollaan saatu monipuolinen ja säilörehun laatuvaihteluihin helposti säädettävä ruokinta. Jussi Kortelainen RehuMakasiini 3/2011 31 Nauta Raision Tilaraportti - uusi seurannan apuväline asiakkaillemme Ennen vanhaan edustajilla oli kravatit kaulassa, eikä navettaan menty koskaan. Riitti, kun soitti rehuedustajalle ja kysyi rehuhintaa. Rehutehtaan edustaja laittoi sitten hyvää täysrehua tai puolitiivistettä tulemaan ”halvalla”. Nyt tämä ei oikeasti riitä. Nykyisillä tiloilla, joissa on pihatto- ja robottinavetat, on ihan uusia vaatimuksia. Tuottajien vaatimukset sekä työ- ja tietomäärä kuin myös osaaminen on kehittynyt todella paljon. Lisäksi seosruokinta aiheuttaa neuvonnalle lisätyötä. Myös kustannustehokkuutta on löydyttävä. kuttavat asiat nähdään navetassa. Navetalla löydetään mahdolliset ongelmakohdat, ja niihin on mahdollista puuttua. Nyt eivät asiat jää muistin varaan, vaan kaikki dokumentoidaan yksinkertaisella tavalla. Raisiolaiset menevät navettaan Rehuraision toimintamalli 2000-luvulla on ollut opiskella, keskittyä ja syventyä Sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa kotieläinten ruokintaan ja olosuhteisiin. Toimintamme kotieläintuottajan yhä ammattimaisempana kumppanina on vaativa prosessi. Jotta pystymme havainnoimaan ongelmia ja tarjoamaan niihin ratkaisuja, on meidän tiedettävä enemmän. Tätä varten olemme kouluttautuneet eri laitevalmistajien kursseilla sekä ulkomaisten asiantuntijoiden koulutuksissa. Tilaraportilla kokonaisuus hallintaan Raision uudella Tilaraportti-ohjelmalla saavutetaan monia etuja. Nyt voidaan kootusti kerätä dataa olosuhteista, navetasta, lehmistä , ruokinnasta, maidon pitoisuuksista, robotilta, ruokinnasta - ja tehdä siitä yksi raportti. Pyörää ei ole keksitty uudelleen, vaan monet asiat on ikään kuin yhdistetty. Faksin ja sähköpostin sijaan, ja väheksymättä pirtin pöytää, tilan tulos ja siihen vai32 RehuMakasiini 3/2011 Samalla raportilla saadaan tiedot, mihin on ennen voitu tarvita monen eri henkilön työpanosta. Sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Kartoitus tilaraporttia varten Tilaraporttia varten voimme tehdä suppean tai laajan kartoituksen. Voimme ottaa olosuhteet huomioon tai keskittyä pelkästään ruokintaan. Navetassa teemme yleisiä havaintoja ja tarkistamme lehmien vapaudet. Havaintoihin olemme lisänneet rehustuksen; seoksen laatu, syönti ja riittävyysarviointeja ynnä muuta. Lisäksi pisteytämme lehmien kuntoluokat keskimääräisellä tasolla. Myös sonta, märehtiminen, liikkuminen ja vasikoiden ja hiehojen olosuhteet voidaan pisteyttää. Navetassa kerätyt tiedot syötetään tietokoneelle. Tarvitsemme myös muuta dataa laskentaa varten, kuten päivittäinen maitomäärä, pitoisuudet sekä kausiraporttitiedot. Ruokinnan suunnittelu on perusta Ruokinnan suunnittelu on perinteistä alaamme. Laskemme ensin ruokinnan ja katsomme, onko se paperilla hyvä vai olisiko jotain korjattava. Aiemmalla navettakäynnillä olemme jo havainneet ruokinnan onnistumisen tai epäonnistumisen käytännössä. Sen jälkeen laskemme kannattavuuksia ja tilan yhden päivän rehunkulutusta. Jos ruoksussa on hämärää, teemme rinnakkaisversion, missä asiat on korjattu. Ruokinnan tehokkuuteen otamme kantaa katsomalla ja laskemalla todellista rehujen kulutusta ja ka-syöntiä. Tämän takia pitää raaka-aineiden tarkat analyysit ja oikeasti lehmille menevät kilot olla tiedossa. Jos ka-syönti suhteutettuna maitomääriin on ”väärä”, tutustumme tilanteeseen tarkasti ja haemme korjauskohteita. Robottitilalla meitä kiinnostaa maitomäärä ja miten se on saatu. Jos päivittäinen maitotuotos jää alle 30 kilon, pitää löytyä syy miksei enempää tule. Katsomme robotilta myös lehmien aktiivisuutta, rehujen syöntiä, liikettä sekä eri ikäryhmien maitomääriä. Tilalle jää punaista/vihreää valkoisella Valmiissa raportissa on toivottavasti mahdollisimman vähän punaista. Vihreä väri kertoo selvästi missä asiat ovat kunnossa. Raportti tallennetaan ja sovitaan seuraava yhteydenottopäivä. Tällöin voidaan tarkastella, onko muutosta parempaan suuntaan tapahtunut. Nykyaikaisessa maidontuotannossa riittää haastetta; tuleeko maitoa, onko hyvät pitoisuudet, onko ruokinta kunnossa ja kannattavaa, onko lehmien terveystilanne hyvä. Toivomme, että pystymme vastaamaan haasteeseen ja antamaan maidontuottajalle lisäarvoa. Kun tarvitsette apua, olemme käytettävissänne. Juha Anttila Ruokinnan suunnittelu ei ole tähtitiedettä Ruokinnan suunnittelun perusta on omien rehuraakaaineiden laadun tunteminen. Ota siis näytteet rehuistasi. Tämän jälkeen suunnitellaan yhdessä tasapainoinen ruokinta karjallesi. Vääriä rehuja ei kannata syöttää, eikä varsinkaan liikaa. Syksyyn ja sisäruokintakauteen on nyt syytä taas paneutua kunnolla. Maidosta maksetaan hyvin, joten nyt on syytä tuottaa. Myös lihanautapuolella voidaan löytää kustannussäästöjä. Perunarehulla kustannussäästöjä Perunarehu on tärkkelysteollisuuden sivutuote. Se on energiapitoinen sulavaa kuitua sisältävä rehu nautakarjalle. Perunarehu on helppo raaka-aine; se säilyy sellaisenaan maitohappokäymisen avulla. Myöhäissyksyn käyttökohteena on esimerkiksi kolmannen rehusadon kattaminen. Käyttäjäkokemuksien mukaan kolmen metrin siilo laskee 0,5 m perunarehukatteen avulla 0,5 m ja säilöö takuuvarmasti rehun. Voit myös kattaa sillä kätevästi umpilehmille ja hiehoille kerättävän oljen. Kun ajat oljen aumaan tai siiloon ja katat perunarehulla, saat huippumaittavaa ja helppoa evästä. Ajan säästö on melkoinen, jos olkipaali pitäisi jauhaa apevaunulla. Reunoille ei jää ainuttakaan homepaakkua, eikä pintakerros pilaannu lainkaan. Aika- ja kustannussäästöä syntyy. Tämän vinkin antoi Jyrki Koivumäki Jämijärveltä. Raimix perunarehu voidaan myös varastoida sellaisenaan. Tiivis alusta, paaleilla tehdyt reunat ja rekalle vapaa reitti riittävät. Jos haluaa estää sadeveden pääsyn rehuun, voidaan kasa peittää muovilla. Kymmenen metriä leveä kasa voidaan kuormata 2,5 metriä korkeaksi. Lihanautapuolen kustannussäästöt Varsinkin lihanautapuolella haetaan kuumeisesti kustannussäästöjä. Esimerkiksi jos ohraa joudutaan ostamaan hintaan 160 €/tn, siihen rahti 15 € ja jauhatus 15 €, saadaan kokonaishinnaksi 190 €/tn. Tästä saadaan kuiva-ainehinnaksi 221 €/tn (kosteus 14 %). Raimix-perunarehun hinta on 2,50 €/tn ja rahti noin 100 kilometriin saakka Perunarehu voidaan varastoida sellaisenaan. 10 €/tn, jolloin hinta yhteensä on 12,5 €/tn. Tällöin ka-tonnin hinta on 78 €/ tn. Perunarehu on siis yli 2-3 kertaa viljaa halvempaa, riippuen etäisyydestä Lapualle tai Kokemäelle. Varaa lehmälle tai sonnille perunarehua 7 kiloa per päivä. Sillä voit korvata yhden kilon viljaa. Perunarehun käyttö alentaa rehukustannuksia joka tapauksessa todella merkittävästi. Lisäksi vältytään lajitteluongelmilta ja sekä erillisestä vedenlisäyksestä. Viljavaltaisessa ruokinnassa tarvitaan sulava kuitukomponentti ja kun muut rehu/ kuitukomponentit ovat monin verroin kalliimpia. Sekin puoltaa perunarehun käyttöä. Raimix perunarehun toimitukset ovat alkaneet ja ne jatkuvat pitkälle syksyyn. Juha Anttila Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raision rehuilla. Lehmän nimi Omistaja Paikkakunta Lepsu Malla Manhattan Meirami ja Neilikka Nelli 2 Neppi Noppa ja Oona Nätti Odotus Oili Olka Onerva Pamela Pilli Pimu Prinsessa Romina Åppsan Satu ja Sakari Koskela Helena ja Martti Noppa Paula ja Jorma Ristimäki Terhi ja Raimo Kuortti Tuula Pöntiö ja Markku Hangasmaa Tero Passila Leea ja Mikko Sangi Raija ja Kalle Tanni Puutio ja Niemelä Ay Pekka Kauppinen Heikki Immonen Satu ja Pasi Santahuhta Riitta ja Eero Kosunen Pirjo ja Paavo Romppanen Terhi Komu-Uotila Maarit ja Timo Hakola Jari Eskelinen Carita ja Stefan Häger Nivala Ilmajoki Loimaa Ikaalinen Toholampi Hämeenkoski Liminka Sastamala Kokkola Pieksamäki Rantasalmi Kankaanpää Leppävirta Mäntsälä Vesilahti Kauhajoki Siilinjärvi Uusikaarlepyy RehuMakasiini 3/2011 33 Sika UUDISTETTU RENTO -ruokintaohjelma porsaille Uudistunut porsaiden Rento -ruokintaohjelma on suunniteltu tiloille, jotka käyttävät ruokinnassa kotoista viljaa. Ruokintaohjelma on yksinkertainen toteuttaa, koska rehujen määrä on minimoitu ja rehun vaihtoja ei tapahdu usein. Heti vieroituksen jälkeen porsaalle annetaan täysrehua, jotta se saadaan hyvin syömään. Kun syönti ja kasvu on saatu hyvälle alulle, voidaan siirtyä porsaille suunniteltujen täydennysrehujen käyttöön. Ruokintaohjelman uudet täydennysrehut sisältävät hyvin sulavia ja hyväksikäytettäviä raaka-aineita. Ruokinnan hinta, laatu ja tuotto-ominaisuudet ovat tasapainossa. Vieroituksen jälkeen prestartteria Rentopossu 1_2 täysrehu on porsaiden prestarter-rehu, jota syötetään porsaille jo emakon luona. Vieroituksen jälkeen Rentopossu 1_2 -rehua annetaan porsaille 10-14 päivää, koska tuttu rehu vähentää vieroitusstressiä ja porsaan ei tarvitse kriittisellä hetkellä totutella uuteen rehuun. Kaikki toimenpiteet, jotka edesauttavat porsaan rehun syöntiä vieroituksen jälkeen, nopeuttavat porsaan kasvua. Rehun kostutus lisää syöntiä, joten rehu kannattaa antaa vellinä muutama päivä vieroituksen jälkeen. Porsaille, jotka tarvitsevat erikoishoitoa, voidaan velliruokintaa jatkaa pidempäänkin. 34 RehuMakasiini 3/2011 Kun porsas painaa yli 10 kiloa, voidaan aloittaa viljan käyttö täydennettynä Rentopossu 3 Puolitiivisteellä. Puolitiivisteellä tasapainoinen rehuseos Nuorille porsaille voidaan sekoittaa tasapainoinen rehuseos käyttämällä Rentopossu 3 Puolitiivistettä ja omaa viljaa. Puolitiivisteeseen on valittu maittavia raaka-aineita, kuten herajauhoa ja hyvin sulavia valkuaislähteitä. Kotoista viljaa monipuolistaa täydennysrehun sisältämä energiapitoinen kuorittu kaura. Kotoisen viljan käyttäjälle viljan laatu on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäiset havainnot tänä vuonna viljan laadusta kertovat, että rehuvilja on kevyttä. Energiapitoinen Rentopossu 3 Puolitiiviste tuo rehuseokseen porsaan kaipaamaa energiaa myös kevyen viljan rinnalla. Jos mahdollista, porsaiden rehuseos tilalla kannattaa painottaa vehnävoittoiseksi. Viljoista vehnä sisältää eniten tärkkelystä, ja tärkkelys on huomattava energialähde sikojen ruokinnassa. Seuraavaksi eniten tärkkelystä sisältää ohra ja sitten vasta kaura. Viljan sulavuuteen porsaalla voidaan vaikuttaa jauhatuskarkeutta säätämällä Hienommaksi jauhettu vilja sulaa paremmin. Kevyen viljan joukossa esiintyy helposti pikkujyviä, mikä tilamyllyn säädöissä tulee ottaa huomioon. Jos jauhossa näkyy kokonaisia jyviä, ne menevät ruoansulatuskanavan läpi sellaisenaan ja rehuhyötysuhde huononee. Kolmosta seuraa nelonen Kun porsas saavuttaa noin 22 kilon elopainon, voidaan siirtyä käyttämään Rentopossu 4 Puolitiivistettä. Puolitiivisteen raaka-ainekoostumus on muokattu vastaamaan jo suuremman porsaan tarpeita samoin kuin ravintoainesisältökin. Viljan osuus rehuseoksesta on jo tässä vaiheessa korkeampi. Tiivisteen määrä seoksesta määräytyy viljan laadun mukaan. Kun tiedetään viljan valkuaispitoisuus, voidaan sen perusteella laskea kuinka paljon viljasta saadaan aminohappoja. Tarvittava valkuais- ja aminohappotäydennys saadaan Rentopossu 4 Puolitiivisteestä. Täydennysrehun mukana tulevat myös tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit. Rehuraision analyysipalvelun avulla viljan laatu saadaan nopeasti selville. Rehuraisiolaiset auttavat mielellään sekä viljanäytteiden toimittamisessa että ruokintasuunnitelman teossa. Tilalla on syytä tarkastaa vilja myös aistinvaraisesti. Porsaalle syötettävän viljan tulee olla sekä väriltään että hajultaan normaalia. Tummanpuhuva ja hajultaan tunkkainen vilja kertoo huonosta laadusta. Tällainen vilja on ravintoarvoltaan köyhää ja voi aiheuttaa terveysriskin eläimelle. Päivi Volanto Uusi Porsaan-Herkku OVR Tiiviste porsaiden liemiruokintaan Raisio tuo markkinoille ohravalkuaisrehun rinnalle uuden täydennysrehun, Porsaan-Herkku OVR Tiivisteen, joka on tarkoitettu porsaiden ruokintaan. Tiiviste sisältää porsaalle sopivia, hyvin sulavia raaka-aineita ja aminohappotaso on mitoitettu nuoren eläimen tarpeisiin. Lisäksi energiapitoinen tiiviste tuo tarvittavaa energiaa ruokintaan. Vieroitus on rankka kokemus porsaalle Vieroitettaessa porsas käy läpi useita muutoksia yhdellä kertaa. Lämmin maito muuttuu täyttävään kasviperäiseen rehuun, täytyy tutustua uusiin lajitovereihin ja ympäristö on aivan erilainen kuin ennen. Ei ihme, että usein muutos ottaa liian koville ja seurauksena on usein kasvun heikkeneminen heti vieroituksen jälkeen. Vieroituksen jälkeistä stressiä voidaan pienentää antamalla porsaalle samaa rehua kuin emakon luona. Kun tiedetään, että porsas siirtyy vieroituksen jälkeen liemiruokinnalle, annetaan porsaalle rehu vellinä viikko ennen vieroitusta. Rehuraision Rentopossu 1_2 -prestarter sopii erinomaisesti velliruokintaan sen mureisen olomuodon takia. Rentopossu 1-2 rehun syöttämistä jatketaan 10-14 päivää vieroituksen jälkeen riippuen vieroituspainosta ja iästä Liemiruokinnalla mureinen täysrehu sekoittuu veteen nopeasti ja liemen kuivaaine voi olla tavallista korkeampi. Koska syötettävät rehumäärät ovat ensimmäisinä päivinä pieniä, velli kannattaa antaa porsaille käsin 2-3 ensimmäisenä päivänä ja siirtyä sitten vasta koneruokintaan. Tällä tavalla ruokintatarkkuutta saadaan paremmaksi. Tiiviste yli 10 kiloiselle porsaalle Porsaiden ravintoaineiden tarve ja vaatimukset rehun raaka-aineille ovat suuremmat kuin lihasioilla. Porsaan-Herkku OVR Tiiviste on täydennysrehu, joka huomioi nämä erityistarpeet. Täydennysrehun avulla seoksen valkuais- ja viljakoostumus saadaan monipuoliseksi ja lisäksi seokseen saadaan porsaan tarvitsemaa energiaa. Tiivisteen suunnittelussa on otettu huomioon ohravalkuaisrehun aminohappokoostumuksen ominaispiirteet, joita on täydennetty porsaan kasvuvaiheen tarpeiden mukaan. Tiivisteen käyttö aloitetaan, kun porsas on ehtinyt toipua kunnolla vieroituksen rasituksesta. Porsaan paino pitää olla tuolloin yli 10 kiloa. Tiivisteen rinnalla käytetään ohravalkuaisrehua ja viljaa. Porsaan totuttaminen OVR-liemeen alkaa ja siksi sen määrä on tässä vaiheessa maltillinen. Kun porsas painaa 25 kiloa Porsaan saavuttaessa 25 kilon painon voidaan lisätä ohravalkuaisrehun määrää. Samalla tiiviste muutetaan Sian-Herkku OVR Premium Tiivisteeksi, jota käytetään teurastukseen asti. Tiivisteen avulla rehuseoksen ravintoainekoostumusta voidaan säätää sian kasvuvaiheen mukaan ja siten vähentää typen ja fosforin määrää lannassa. Lihasian kasvun kannalta porsaan vieroituksen jälkeinen viikko on kriittinen vaihe, minkä vaikutukset näkyvät pitkään. Siksi ensimmäisen viikon ruokintaan ja hoitoon kannattaa panostaa. Rehustus pitää toteuttaa porsaan kasvuvaiheen mukaisesti, ja valita sopivin täydennysrehu ohravalkuaisrehun rinnalle porsaan iän mukaan. Vieroituksen jälkeen Rentopossu 1_2 täysrehulla porsaan kasvu saadaan hyvälle alulle. Porsaan-Herkku OVR Tiivisteen avulla porsas totutetaan OVR -liemen käyttöön ja samalla huolehditaan rehuseoksen monipuolisesta, vielä pienelle porsaalle sopivasta raaka-ainekoostumuksesta. Kun porsas on välityspainoinen, siirrytään Sian-Herkku OVR Premium Tiivisteeseen, jota käytetään teurastukseen asti. Päivi Volanto Jos tilalla on käytettävissä eri laatuisia viljoja, valitaan porsaille tilan paras vilja. Rehuraision analyysipalvelun avulla voidaan määrittää uuden satokauden viljan laatu, mikä huomioidaan ruokintasuunnitelmaa tehtäessä. Rehuraision edustajat auttavat mielellään näytteiden lähettämisessä ja ruokintasuosituksen tekemisessä. RehuMakasiini 3/2011 35 Sika Kehittämällä ja keskittymällä tulevaisuuteen Kari ja Oili Lempiäinen yhdessä poikansa Mikan kanssa hoitavat maatilaa ja lihasikoja Turun naapurikunnassa Liedossa. Maatila on Karin isoisän vuonna 1944 ostama siirtolaistila. Tuolloin viljelyssä oli 12 hehtaaria peltoa ja eläimiä kotitarpeeseen. Viime vuosikymmeninä Lempiäiset ovat todenneet rakennemuutoksen voiman maataloudessa. Kari Lempiäinen sai tilan haltuunsa isältään kahdeksankymmentäluvun puolessa välissä, peltoala oli pikkaisen lisääntynyt ja lihasikojen kasvatus oli myös mukana tilan toiminnassa. Tuohon aikaanhan kotieläinten pitämiseen vaadittiin lupa maatalousministeriöstä ja Kari haki myös luvan. Eläinluvaksi Kari sai 300 lihasikaa. Samoihin aikoihin Lietoon tuli useampi sikatila. Sikojen kasvatus, ja yleensäkin tuotantoeläinten pito, oli haluttua ja kannattavaa toimintaa. Vuosien myötä sikamäärä lisääntyi. Karin aikana myös peltopuoleen on keskitytty enemmän ja lisätty peltohehtaareja sen mukaan, mitä on tullut myyntiin tai vuokrattavaksi järkevällä hinnalla. Tällä hetkellä viljelyksessä on reilusti yli sadan hehtaarin. - Kaupantekohetkellä pelto on aina maksanut liikaa, mutta eivät ne ostopäätökset ole sittenkään olleet huonoja päätöksiä verrattuna tämän päivän hintoihin, miettii Kari. Lempiäisen pihassa jutustelemassa vasemmalta Oili ja Kari Lempiäinen, rehuedustaja Heikki Kannisto sekä Mika Lempiäinen. 36 RehuMakasiini 3/2011 Viljelyn lisäksi keskityttiin sikatalouteen Viljelyn päätavoitteena on tuottaa laadukasta leipä- ja rehuviljaa. Rypsi on ollut mukana viljelykierrossa aina tähän kevääseen asti, leipävehnä puolestaan syrjäytti rypsin sen viljelyvarmuuden vuoksi. Rypsin korvaavaksi on mietitty syyshybridirapsia, joka on kovin lisääntynyt viljelyssä Lounais-Suomessa. Vilja- ja rehukaupan myötä Raision palvelut ovat tulleet Karille ja Oilille varsin tutuiksi. Tarjontaan tulleet tuotantopanokset ovat saaneet myönteisen vastaanoton Lempiäisellä. Ja varsinkin kun tuotteet ovat olleet laadukkaita sekä hintakilpailukykyisiä. Karin ja Oilin poika Mika tuli kuvioihin mukaan 2000-luvun alussa. Talvisin miehet tekivät talvikunnossapitoa kiinteistöhuoltoyhtiöille urakoimalla lumenpoistossa ja hiekoituksessa, ja kesäisin keskityttiin viljelystöihin. Jotakin piti Mikan mielestä kuitenkin saada lisää, ja ajatuk- sissa kytenyt kipinä sikatalouteen keskittymisestä eteni. Uusi lihasikala valmistui vuonna 2005 Mikan yrityksenä. Lihasikapaikkoja uudessa rakennuksessa on 2 000, Karin sikala toimii edelleen vanhoissa tiloissa. Oili-äiti totesikin Mikan olevan se, jolla on sikasilmää. Tarkalla ja huolellisella kasvatuksella Mika on päässyt hyviin kasvutuloksiin. - Olisipa tullut rakennettua aikaisemmin, ja kolmetonnisena heti rakennusvaiheessa, harmitteli Mika kahvinjuonnin yhteydessä. Sianlihatuotannon kannattavuusongelmat mietityttävät Kari oli viime syksynä ensimmäisten joukossa, jotka ottivat rypsipossuporsaat kasvettavaksi. Mika tuli mukaan rypsipossun kasvattajaksi vuoden vaihteen jälkeen, kun hänen sikalansa kierto osui kohdalle. - On hyvä asia, kun tuodaan jotain uutta tarjottavaa kuluttajille perinteisen sianlihan vaihtoehdoksi. Rypsiporsaan liha on todella maukasta, mehevää ja suussa sulavaa. Raision toimittamat rypsipossurehut ovat toimineet moitteettomasti ja lopputulos rypsiporsasparttioilla on ollut hyvä, jopa yllättävän hyvä. Harmittava takaisku on ollut rypsipossulihan mainontaan liittyvät terveellisyyskysymykset sekä viime aikoina teurastamon tekemät leikkaukset tuottajan saamissa rypsipossulisissä. - Tuntuu siltä, että kun Suomessa keksitään hyvä ja uusi idea tuottajan tuloksen parantamiseksi, niin se pitää ampua alas, harmittelee Kari Oilin ja Mikan nyökkäillessä vieressä. Rypsipossurehuilla kasvatetut parttiat kasvavat nopeammin ja lihakkuusprosentitkin ovat paremmat kuin perinteisesti kasvatetut lihasiat. - Onko meillä Suomessa perinteisissä rehuissa liian matala energiataso, kun rypsipossurehut kasvattavat siat lähes viikon nopeammin teuraaksi, eli ruokinta- kustannus jää huomattavasti pienemmäksi perinteisesti kasvatettuun teurassikaan verrattuna, Kari tuumaa. Pitkään jatkunut vaikea kannattavuustilanne sianlihantuotannossa olisi nyt syytä saada korjattua nopeasti. - Mennään sellaiseen tuotantosopimuspohjaiseen toimintaan kuin broilertuotannossakin on, ehdottaa Kari. Tiedetään, milloin porsaat tulevat ja mitä niistä maksetaan teurastushetkellä. Sopimustuotannossa saadaan tuotantokilot hallintaan ja samalla päästään eroon kannattamattomasta lihanviennistä. Nyt se on tehtävä. Lomaa ja kulttuuria arjen vastapainoksi Lempiäisten tytär, Sanna, opiskelee Mustialassa agrologiksi ja valmistuu lähiaikoina. Kari ja Oili ovat antaneet 2000-luvun vaihteen jälkeen vastuun tilan töistä lapsille viikoksi tai kahdeksi, jonka aikana he ovat matkustelleet tutustuen eri kulttuureihin. -Melkomoisia elämyksiä on koettu esimerkiksi Brasiliassa, Malesiassa ja Mauritiuksella. Teurastamon järjestämät ammattimatkat Eurooppaan ovat olleet mielenkiintoisia ja avartavia matkoja toukotöiden jälkeen. Myös kevättalviset hiihtomatkat Ylläksellä ovat olleet upeita. Viikko 13 on perinteisesti se viikko, jolloin hiihdetään Ylläkseltä Leville. - Aika ajoin otettava etäisyys maatilan arkeen antaa usein uusia ideoita kehittää maatilaa sekä antaa itselle mahdollisuuden kuunnella omia tuntemuksia, miettivät Kari ja Oili. Kun tehdään, niin tehdään mahdollisimman hyvin, voitaneen todeta Lempiäisten perusasenteesta. Seppo Lindstén Haastattelua tehtiin elokuun puolivälissä pihapatiolla. Kari Lempiäinen kertoo olleensa yli 40 vuotta sikarehujen kaupankäynnissä mukana. Alkuaikoina Mikkolan Untamo oli Raisiolta yhteyshenkilönä, tällä hetkellä työpari Kannisto ja Lindsten. RehuMakasiini 3/2011 37 Sika Kirjoittaja on Katri Kaaro, ELL "possutohtori" Torju jyrsijöiden syysmuutto sikalaan Sananlaskun mukaan routa ajaa porsaan kotiin. Sama pätee myös hiiriin ja rottiin. Syksyn tullen sikalat alkavat houkutella jyrsijöitä alivuokralaisiksi runsaalla ruokatarjonnalla ja mukavilla pesäpaikoilla. Nakertavien tuholaisten torjunnan on oltava systemaattista, jos mielii niiden pysyvän poissa tuotantotiloista. Mistä nämä kaikki hiiret tulevat? Hiirulainen mahtuu kuuden millin ja rotta 12 millin rakosesta. Lisäksi ne pystyvät kiipeämään pystysuoraa seinämää. Tällaisia rakosia löytyy sikalarakennuksista vaikka kuinka paljon, joten kaikki mahdolliset kolot on tilkittävä. Varsinkin rehutiloihin jyrsijät pääsevät helposti oven alta tai rehujen siirtoon tarkoitettujen putkien ja kuljettimien läpivientien kautta. Ilmanvaihtojärjestelmät tarjoavat myös jyrsijöille portin ruokapatojen ääreen, eivätkä nämä nakertajat kaihda edes viemäreitä – rotta on erinomainen uimari. Jyrsijät läpäisevät puuta, alumiinia ja kumia. Ne voivat asua sikalan ulkopuolella, mutta eristeissä on myös mieluisia pesäpaikkoja, joten laipiot kannattaa tarkistaa vuokralaisten varalta. Käytännössä on mahdotonta pitää jyrsijöitä täysin loitolla, minkä vuoksi torjuntaa on tehtävä aktiivisesti. Torjunta alkaa ympäristöstä Torjunta alkaa jo sikalan ympäristöstä. Kaikki roju tai tarpeellinenkin tavara, mikä on sikalan ympäristössä, tarjoaa siimahännille suojaa ja pesäpaikkoja. Sikalan seinustoilta on puhdistettava kasvillisuus ja samalla kannattaa levittää kivijalan ympärille ainakin 30 senttimetrin levyinen sorakate, mikä estää kasvillisuuden uutta puhkeamista. Muu heinikko ja pensaikko sikalan ympäristössä kannattaa pitää aisoissa, sillä kasvillisuuden suojassa jyrsijöiden on mukava lähestyä rakennuksia – jyrsijät kun eivät pidä aukeista paikoista. Ruoka on tärkein asia, joka vetää näitä kutsumattomia vieraita puoleensa. 38 RehuMakasiini 3/2011 Niinpä sikalan siisteyteen on kiinnitettävä huomiota. Rehua ei saa jäädä varaston nurkkiin, karsinoihin tai hoitokäytäville. Huolehtimalla automaattien toiminnasta voidaan vähentää rehun haaskausta, mutta alituinen siivoaminen on myös tarpeellista. Jyrsijät ovat oikeastaan aika kekseliäitä: eräässä sikalassa hiiri istui karsina-aidalla ja odotti, kun pihaton ruokintarobotti tuli kohdalle. Sitten se hyppäsi kyytiin ja matkusti kuin ratikassa konsanaan sopivaksi katsomalleen kaukalolle syömään tuutista tullutta tuoretta rehua! Ennen syöttien levittämistä on tärkeää, että kaikki ruokalähteet ovat mahdollisimman vähissä, jotta syötit kiinnostaisivat ja maistuisivat. Rotta on hyvin ennakkoluuloinen eläin, joka tottuu uusiin syötteihin hyvin hitaasti. Siksi rottien pyydystämisessä ei saa lannistua, vaikka saaliit antaisivatkin odottaa itseään. Hiiri puolestaan on huoleton kaveri: se on utelias eikä sillä ole kovin hyvä muisti. Niinpä hiiret menevät tutkimaan uusia asioita, ja vaikka ne selviäisivät kerran loukusta hengissä, ne eivät ota opikseen. Rotan reviiri on maksimissaan 45 metriä, mikä on otettava huomioon ansojen virittämisessä. Hiirelle riittää 9 metriä, ellei se ole oppinut käyttämään robottiruokkijaa menopelinä. Lisäksi kannattaa muistaa, että rotta tarvitsee vettä, minkä vuoksi ylimääräiset lätäköt ja muut juomalähteet kannattaa siistiä pois. Syötit seinien viereen Syötit asetetaan seinien viereen niin ulkokuin sisätiloissakin. Seinänvieret ovat suosittuja kulkureittejä. Pehmeässä hiekassa pikku tassunjäljet näkyvät hyvin ja sopivissa kohdissa ohut kerros hiekkaa paljastaa ei-toivotut vierailijat. Koska jyrsijät ovat enimmäkseen yöja hämäräeläimiä, niitä näkyy päivisin vain siinä tapauksessa, että eläinjoukko on jo melko suuri tai niitä on häiritty kohtuuttomasti. Nyrkkisääntö on, että jokaista nähtyä hiirtä tai rottaa kohden jossakin lymyää 25 niiden lajitoveria. Hiiret ja rotat kantavat sairauksia Hiiret ja rotat ovat tehokkaita lisääntymään. Hyvissä olosuhteissa rottaparista voi tulla kolmessa vuodessa 20 miljoonan rotan esivanhemmat. Hiiret ovat rottiakin tuottoisampia. Tutkijat ovat todenneet, että jyrsijät voivat kantaa 45 eri sairautta, minkä lisäksi ne voivat kuljettaa jaloissaan ja turkissaan vielä muita taudinaiheuttajia. Sairausriskien luetteloon kuuluvat mm. dysenteria, salmonella, trikiini, toksoplasmoosi, kampylobakeeri, listerioosi, leptospiroosi, yersinia ja sikaruusu. Siten on ihan aikuisten oikeasti syytä pitää jyrsijät kurissa! Yksi rotta tekee papanoita 25 000 kappaletta vuodessa, hiiri ”vain” 17 000. Jos sadan rotan joukko syö vuodessa reilun tonnin ruokaa, samanaikaisesti se likaa ulosteilla, virtsalla ja karvoilla noin 10 tonnia rehua. Joten hiiret ja rotat ovat tautiriski, minkä lisäksi ne aiheuttavat taloudellisia menetyksiä saastuttamalla rehuja ja vaurioittaen rakennuksien rakenteita ja etenkin eristysmateriaaleja. Kaiken kukkuraksi sähköjohdot ovat suosittuja puruleluja, mikä pahimmillaan aiheuttaa sikalassa tulipaloriskin. Nyt on aika päivittää jyrsijätorjunta sikalassa! PAAVON NIKSINURKKA Rehuraision tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki tavoitteenaan erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa asiakastilojen tuotantotulosten myönteiseen kehittymiseen. ”Tuottavuus sikataloudessa on ollut viime aikoina hyvin haasteellista. Käsittelen Niksinurkassa tällä kertaa suunnitelmallista poistoa vieroitusvaiheessa. Ajatus lähtee siitä, että emakon pitää tuottaa paljon porsaita ja mielellään myös vieroittaa niitä paljon.” Emakoiden poisto Vieroitusvaiheessa huomaamme kyllä emakot, jotka ovat hoitaneet porsaat hyvin. Huonosti hoitavat kyllä yleensä löytävät tiensä teurastamolle. Silloin tällöin tiloilla tulee vastaan tuotannossa olevia emakoita, jotka ovat hyvässä kunnossa ja maidon tuotantokyky on hyvä, mutta emakon hedelmällisyys on heikko. Tällaisilla emakolla voi olla suuri hyvännäköinen pahnue vieroitusvaiheessa, koska emakolle on siirretty muiden porsaita. Näin emakko pääsee livahtamaan helposti uudelleen siemennykseen ja seuraavalle kierrokselle. Mikäli sikalassa tavoitellaan suurta myytyjen porsaiden määrää, ei ole mahdollista pitää kierrossa kovin montaa emakkoa, joiden kyky tuottaa eläviä porsaita on kovin heikko. Jos tila käyt- tää emakkokortteja, jotka yleensä roikkuvat porsituskarsinan päällä, pitää kiinnittää huomiota myös syntyneiden määrään eikä ainoastaan vieroitettujen lukumäärään. Emakon siemennyksestä ja joutilaskauden ruokinnasta syntyy kuluja, joten tuottamattomana sitä ei kannata pitää kierrossa. Lisäksi se vie paikan mahdollisesti enemmän tuottavalta emakolta. Hyväkuntoinen emakko imettäjäksi Tehokkainta on pyrkiä siihen, että hyvän imetyskyvyn lisäksi mahdollisimman moni emakoista saa myös paljon elävänä syntyneitä porsaita. Mikäli emakon nisäkapasiteetti ei vaan kerta kaikkiaan riitä, käytetään siinä tapauksessa apuemakkoa hyväksi. Ennen teurastamoon lähettämistä kannattanee kuitenkin käyttää hyväkuntoista hyvin imettävää emakkoa imettäjänä. Mikäli tällainen hyvin imettävä emakko suostuu ottamaan uudet porsaat heti, kun siltä vieroitetaan edelliset porsaat, voi emakolle antaa uuden pahnueen imetettäväksi tai kerätä vieroituksen yhteydessä muilta hieman pienemmäksi jääneitä. Emakko voi imettää jopa useamman pahnueen peräjälkeen. Porsaiden pitää olla kuitenkin minimissään noin kymmenen päivän ikäisiä ennen kun ne siirretään vieroitettavalle emakolle. Mikä sitten on raja, jolloin tyhjäkin paikka on parempi kuin huonosti tuottava emakko? Se on tilakohtainen asia, mutta mielestäni silloin, jos elävänä syntyneitä on alle 20 porsasta/emakko/vuosi tai emakko on vierottanut alle 20 porsasta, niin laittaisin kyllä harkintaan. Mikäli paikalle on tulossa ensikoita, niin silloin raja on paljon korkeammalla. Luku riippuu tilan tuotantotasosta. VinPig-listaus avuksi poistoissa Vin Pig -ohjelmassa on paras/huonoin -listaus, jossa emakot kannattaa laittaa järjestykseen sen mukaan paljonko niillä syntyy vuodessa eläviä porsaita. Ennen laskentaa kannattanee asetuksista määritellä, että ohjelma ottaa huomioon vain kolme tai korkeintaan neljä viimeistä porsimista, näin vanhemmat emakot eivät pääse mukaan vanhoilla meriiteillä. Tulet kenties hämmästymään, kuinka superhyviä ovat parhaat emakkosi, ja toisaalta kuinka vähän huonoimmat emakkosi tuottavat. Lista on suureksi avuksi, kun teet poistosuunnitelmaa ja valitset emakoita uudistukseen. RehuMakasiini 3/2011 39 Siipi Broilereiden viljaruokintaan uusi konsepti Kokonaisen viljan käyttö broilereilla on nykyään hyvin yleistä. Tiloilla on kuitenkin erilaisia teknisiä tai muita syitä käyttää viljaa vähemmän, kuin niin sanottujen viljarehujen kanssa on ollut mahdollista. Tämän takia toimme markkinoille uudistetun Kunto-rehuohjelman. Siinä kokonaisen viljan osuus on noin 20 prosenttia rehumäärästä. Uudistus pohjautuu käytännön kokemuksiin, joissa taloudellisimmaksi viljaruokinnan vaihtoehdoksi monella tilalla osoittautui täysrehun kanssa käytettävä pieni viljamäärä. Kasvu ja rehuhyötysuhde olivat hyviä ja kuolleisuus pienempää. Uudistettu Kunto-ohjelma Viljan käyttöä broilereiden ruokinnassa on kuitenkin haluttu lisätä, ja täysrehun kanssa suuremmat viljamäärät laimentavat elintärkeiden ravintoaineiden saantia liikaa. Tämän takia vuosi sitten lanseeratuista Tuhti- ja Kunto -viljarehuista Kuntosarja muutettiin niin, että sen kanssa käytetyn viljan määrä on nyt pienempi kuin aikaisemmin. Uusi Kunto-ohjelma eroaa aikaisemmasta täysrehu-viljaruokinnasta siinä, että sen kanssa on pakko käyttää viljalisäystä. Tämä tulee Kunto-rehujen kokkidiostaattitasoista, jotka ovat täysrehujen pitoisuuksia hieman korkeammat. Täysrehujen kanssa kokonaisviljaprosentti oli 13-15 prosenttia, niin nyt uudessa Kunto-ohjelmassa viljan määrä on 20 prosentin tasoa. Muutoksen yhteydessä myös täysrehujen ravintoainetasoja pystyttiin vähän tarkistamaan, jolloin sen raaka-ainekustannusta saatiin alennettua. Kokkidiostaattitasot mahdollistavat edelleen pienen viljamäärän täysrehujen kanssa, joskin se ei enää ole suositeltavaa. Käytännössä saattaa tulla kuitenkin joitakin erikois40 RehuMakasiini 3/2011 tilanteita, jolloin tuo ruokintakonsepti voi olla paikallaan. Milloin Kuntoa voi käyttää? Uuden Kunto-ohjelman rehuja voi käyttää kaikissa tilanteissa. Rehuja suunniteltaessa on kuitenkin ajateltu muutamia tilanteita, joissa niiden käyttö on erityisesti perusteltua. Ensimmäinen on broilereiden kasvuaika. Jos kasvatusaika on alle 35 päivää, niin todennäköisesti pienempi viljamäärä antaa paremman kasvutuloksen kuin käytettäessä Tuhti-viljaruokintaa. Toinen käyttökohde on viljaan liittyvät asiat, joko viljan määrään tai laatuun. Jos viljaa on määrällisesti vähän käytettävissä, eikä halua ostaa viljaa vapailta markkinoilta, esimerkiksi hygienia- tai hintasyistä, pystyy oman viljan käytön suunnittelemaan paremmin. Viljan laatu on aina otettava huomi- oon, kun sitä käytetään kotieläinten ruokinnassa. Ravitsemuksellisen laadun tärkeimmät kriteerit ovat hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus. Joinakin satovuosina voivat viljan homemyrkyt olla esteenä viljan käytölle, joskin siipikarja, kalkkunaa lukuun ottamatta, ei ole kaikkein herkimpiä kotieläimiä homemyrkyille. Myös korkea rikkapitoisuus voi olla esteenä viljan käytölle, ainakin suurina määrinä. Tuhti ennallaan Keväällä tehdyn Kunto-uudistuksen yhteydessä Tuhti-viljaruokintaohjelma jäi ennalleen. Tosin tämän satovuoden viljojen laadusta ei ole vielä (syyskuun alussa) riittävästi tietoa. Jos viljan laatu oleellisesti syksyn edetessä poikkeaa oletetusta, niin sitten myös molempien viljarehujen koostumusta muutetaan paremmin satokauden viljaan soveltuvaksi. Marja Hongisto Viljankäyttö eri viljaruokintaohjelmissa Broiler-Herkku 1 CC Broiler-Tuhti 2 CC Broiler-Tuhti 3 CC Broiler-Tuhti 4 0–6 pv 7–18 pv 19– pv 3–5 teurastus 3–16 % viljaa 18–30 % viljaa 31–35 % viljaa Broiler-Herkku 1 CC Broiler-Kunto 2 CC Broiler-Kunto 3 CC Broiler-Kunto 4 0–6 pv 7–17 pv 18– pv 3–5 teurastus 4–17 % viljaa 10–22 % viljaa 22–25 % viljaa Kananuorikoille oma tiiviste Yksinkertainen ratkaisu on usein paras - mutta ei välttämättä aina. Tähän asti on yleisesti käytetty samaa tiivistettä sekä muniville kanoille että nuorikoille. Teknisesti tämä on ollut järkevää, koska tiloilla ei välttämättä ole ollut omaa siiloa käytettävissä kasvatustiivisteelle. Nuorikon kehityksen kannalta tämä ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu. Kasvatuskauden ruokinta on tietenkin helpointa tehdä täysrehuilla. Raisio uudisti nuorikoiden ruokinnan jakamalla kasvatuskauden kahteen eri ikävaiheeseen. Ensimmäinen jakso on elimistön peruskasvun vaihetta ja toinen seesteisen kasvun vaihetta. Myös tiivisteruokinnalla on helppo toteuttaa kasvatuskauden kaksivaiheinen ruokinta. Vaihtoehtoisista hoitomuodoista jo kokemuksia Kanoista suurin osa ruokitaan kotoisella viljalla ja tiivisteellä. Samaa ruokintakonseptia käytetään paljon myös kananuorikoiden ruokinnassa. Kanojen siirtyessä viimeistään vuodenvaihteessa vapaampiin oloihin, myös nuorikoiden ruokintaan täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kanojen jalostuksen ja hoitoympäristön muuttuminen on laittanut uusia vaatimuksia nuorikoiden kehitykselle. Kanojen tuotantokyvyn pysyminen hyvin korkealla tasolla entistä pidempään vaatii kasvatuskauden ruokinnan tehostamista. Munituskaudella suunniteltu tiiviste ei täytä kaikkia noita erityisvaatimuksia. Kasvatustiivisteellä elinvoimaiset kanat loppuun asti Uudella Kasvatustiivisteellä voidaan turvata nuorikon elopainon kehitys niin, että kana pysyy rauhallisena muninnan alun aiheuttamassa stressissä ja että se jaksaa munia entistä pidempään. Tämä saavutetaan tiivisteen oikealla aminohappokoostumuksella. Elopainon kehityksen ohella toinen tärkeä asia on kasvatustiivisteen kivennäis- ja hivenainesisältö. Näillä on vaikutusta nuorikon luuston kehitykseen. Vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa kanojen liikuntakyvyn ylläpitäminen on entistä tärkeämpää, koska kanojen täytyy pystyä liikkumaan tasoilta toisille. Hyvä luuston kunto auttaa myös munankuoren laadun pitämisessä korkealla tasolla, koska kana ottaa osan kuorenmuodostukseen tarvitsemastaan kalsiumista yön aikana ydinluista. Osa nuorikoille tarpeellisista kivennäisaineista toisaalta heikentää munankuoren laatua munivilla kanoilla, joten niiden tasoja ei voida nostaa muniville kanoille tarkoitetuissa tiivisteissä. Ruokintasuositus myös nuorikoille Kanoille tehtävät ruokintasuositukset ovat jo arkipäivää. Mutta myös kananuorikoille täytyy analysoida käytettävissä olevat viljat ja tehdä ruokintasuositus. Suosituksessa voidaan täsmätä valkuainen ja tärkeimmät aminohapot turvaamaan oikea painonkehitys. Kivennäisistä kalsium ja fosfori ovat tärkeimmät luuston kehitykseen vaikuttavat tekijät. Marja Hongisto RehuMakasiini 3/2011 41 Siipi Tämä on varastomerkkityöryhmän suosittelema oikeaoppinen siilonmerkintätapa. Huomaathan ilmoittaa rehumyyjälle uuden siilonumerosi samalla kun teet rehutilauksen. Myyjä merkitsee siilonumeron kuormakirjaan, ja näin uusi numero tulee myös kuljettajan tietoon. Oikea siilomerkintä helpottaa rehutoimitusta Tilauksen ja toimituksen väliin pitää mahduttaa vähintään kaksi arkipäivää, jotta pystymme takamaan rehujen laadun ja suunnittelemaan kuormat. Tärkeää on myös se, että siilot on oikein merkitty. Uudet kyltit helpottavat autoilijan työtä ja vältytään tekemästä turhia virheitä. Autoilijalla suuri rooli Rehuraision ajojärjestelijän työ alkaa, kun hän näkee tilauksen koneella. Hän suunnittelee rehut sopivan auton kyytiin ja informoi kuljettajaa siitä, milloin saa rehut noutaa. Rehukuorman lastauksesta asiakkaalle välitetään tieto matkapuhelimeen viestillä. Autoilijoilla on tilaus-toimitusprosessissa suurempi rooli, kuin tullaan edes ajatelleeksi. Asiakas voi joskus puhua asioista paljon enemmän rehukuljettajalle kuin meille raisiolaisille. On monta tilaa, joissa myyntineuvottelija ei ole käynyt kertaakaan, mutta jossa rehukuljettaja pyörähtää jopa kerran viikossa. 42 RehuMakasiini 3/2011 Kuljettaja ja auto on myös rehutehtaan käyntikortti. Maakunnassa isoilla rehutehtaan logoilla varustettu auto ei varmaankaan jää huomiotta, ja näin ollen toivotaan, että kaikki menee aina mutkattomasti ja ollaan asiallisesti liikenteessä. Siilomerkinnöissä kirjavaa käytäntöä Itse myyntineuvottelijana toimiessa vastaan tulee usein mitä erilaisempia siilomerkintöjä. Siilot on monesti merkitty isoilla numerotarroilla tai numero on maalattu siilon kylkeen. Kaikilla on tietysti oma tapansa informoida myyjää tai kuljettajaa rehujen purkupaikasta. Osa asiakkaista tekstiviestin saadessaan päättää päivystää kotona ja odottaa rehuautoa, jolloin voi kätevästi ohjata kuskin oikean siilon viereen. Varmasti hyviä tapoja kaikki, mutta tilojen kehityksessä mennään niin vauhdilla eteenpäin, että enää ei voi jättää huomioimatta uutta kehiteltyä siilojen merkintätapaa. Uudet siilomerkintätavat Alkuvuonna 2011 aloitettiin kehittämään yhtenäistä ohjeistusta siilo- ja rehuvarastomerkintöihin. Työryhmä koostui meijerien, asiakkaiden, teurastamoiden, rehutehtaiden edustajista. Tuottajia informoitiin uudesta siilojen merkintätavasta muun muassa tiloille jaetulla ohjevihkosella. Työryhmässä esille tulleissa asioissa oli pääasiana se, että merkinnät saadaan yksinkertaisen helpoiksi ja samanlaisiksi. Tuottajat voivat tilata siilomerkit itse nettikaupasta saatuaan pitopaikkatunnuksen. Numeroiden 1–99 väliltä löytyy riittävästi numeroita, jotta tilan kaikki siilot saadaan oikein merkittyä. Kyltti sisältää myös viivakoodin, mutta sille ei tässä vaiheessa vielä ole käyttöä. Investointina tämä on erittäin pieni. Ei ole tarkoitus aina vaan kehittää asiakkaille jotakin uutta, joihin kuluu rahaa ja aikaa. Siilomerkin tilaaminen on helppoa, se maksaa muutamia kymppejä ja lapsetkin osaavat sen kiinnittää. Enää ei Sanna ja Sami Kylänpään emobroilertila Mynämäellä. Rehuauto ja kuljettaja ovat rehutehtaan käyntikortti maakuntaan. Kuljetusliike Peltosen rehukuski Tomi Jalonen viihtyy mainiosti auton ratissa. Kiitos tilauksesta ja laitetaan rehut tulemaan – kuulostaako tutulta? Tilausta koneelle ja tehtaalta rehua maakuntaan – kuulostaako helpolta? Rehujen tilauksen ja toimituksen välissä tapahtuu monia asioita, joiden pitää loksahtaa kohdalleen ennen kun asiakkaan tilaamat rehut ovat käyttövalmiina siilossa. siis kannata asiassa viivytellä, vaan laittaa tilaus menemään, jos ei sitä vielä ole tehnyt. Tilakäynti Mynämäelle Puhelimessa on vaikea hahmottaa miltä asiakkaiden siilot ja pihapiirit näyttävät, joten aika ajoin on myyntineuvottelijankin hyvä lähteä tilakäynnille. Tällä kertaa matkani suuntautui Mynämäen Karjalaan, Sanna ja Sami Kylänpään emobroilertilalle. Sanna ja Sami ovat pitäneet Samin kotitilaa vuodesta 2004 ja jo vuonna 2006 laajensivat emobroilerhallin 10 000:een lintupaikkaan. Perheeseen kuuluu kolme lasta, Olivia 13, Emilia 10 ja Oskari 3 vuotta. Hyvin omatoimiset lapset ovat kasvaneet maatilan töihin jo pienestä ja tytöt osaavatkin jo hoitaa kanalassa käyntejä. Tilalle tultaessa huomaa jo heti, että isoillakin autoilla pääsee hyvin perille. Pihapiirissä olevat hallit ohjaavat oikeaan suuntaan. Siilot ovat näkyvällä paikalla ja hienointa on, että siilomerkinnät ovat paikallaan. Siilomerkkien heijastava keltainen väri näkyy jo pitkälle, eivätkä varmasti jää huomioimatta. Siilomerkintä helpottaa asiointia Tilan emäntää haastatellessa ilmenee, että kun pihapiiri ja kaikki merkinnät siiloissa ovat kunnossa, ei isäntäväen tarvitse odottaa rehuautoa tai lähteä rankkasateella päivystämään rehujen purkua. Emäntä toteaa kuitenkin, että jos sattuu olemaan kotona, on mukava mennä kuljettajan kanssa muutama sana vaihtamaan. Lisäksi saattaa tulla asioita, joita ei voida ennustaa. Tällöin oikeat puhelinnumerot takaavat sen, että asiakkaan saa kiinni, jotta voidaan kysyä neuvoa. Näin yhteenvetona voidaankin todeta, että meidän kaikkien, niin kuljettajien, tuottajien, kuin rehutehtaassa toimivienkin huolellisuus ja oikeiden siilomerkin- töjen noudattaminen on meidän kaikkien parhaaksi. Pauliina Seikola Kylänpään lasten, Emilian ja Oskarin, on mukava puuhastella tilan pihapiirissä. Tätä traktoria on kiva käydä näyttämässä vaikkapa rehukuskille. RehuMakasiini 3/2011 43 Siipi PIIAN PUNTAROIMAA Rehuraision myyntiedustaja Piia Hänninen kertoo näkemyksiään ja kokemuksiaan, joihin päivittäisessä työssään törmää. Kokemuksia jakamalla Piia haluaa auttaa kanamunantuottajia onnistumaan ja välttämään mahdollisia karikkoja. Syksyn satoa S yksy on komiaa aikaa. Joka vuosi jaksan ihastella suomalaista peltomaisemaa, kun ajelen maakunnissa. Varsinkin tuulessa heiluvassa viljapellossa silmä lepää. Ei suotta tehdä lauluja maalaismaisemista ja kultaniityistä. Tämän vuoden osalta on sadonkorjuun aika taas käsillä ja puinnit alkavat olla loppusuoralla. Odotukset sadon suhteen olivat korkealla vielä pellon laidalta katsottuna, mutta sadonkorjuun edetessä määrät ja laadut ovat yllättäneet monet. Toki pääsääntöisesti sato on ollut hyvälaatuista, varsinkin kaurojen osalta. Meille Tertun kanssa on tullut jo paljon soittoja eri puolilta ja on kyselty, millaista viljaa kannattaa kanoille syöttää. Monet ovat olleet huolissaan muun muassa ohrien alhaisista hehtolitrapainoista. Täysrehujen osalta meillä on tietyt rajat millaista viljaa otetaan vastaan ja käytetään rehuihin. Reseptejä optimoidaan tarpeen mukaan, jotta lopputuloksesta saadaan tasalaatuista. Muista analysoida viljat Myös kotoisessa rehustuksessa on ensiarvoisen tärkeää analysoida käytettävät viljat. Varsinkin tänä syksynä analysoinnin tärkeys näyttäisi korostuvan! Vanhoilla säädöillä ja mututuntumalla mentäessä voi karahtaa pahasti kiville. Me Rehuraisiossa analysoimme mielellämme rehuasiakkaidemme viljat ja teemme niiden pohjalta ajan tasalla olevat ruokintasuositukset. Palvelua kannat44 RehuMakasiini 3/2011 taa käyttää hyväkseen, jopa myllytykseen käytettävien viljaerien vaihtuessa. Näin varmistetaan ravintoarvoltaan riittävä rehuseos ja vältytään mahdolliselta yliruokinnalta. Ruokintasuosituksia tehtäessä otamme huomioon myös muninnan ja munanpainon kehityksen, eli kannattaa olla meihin yhteydessä pitkin partiaa. Hyvinvoiva kana jaksaa munia partian loppuun saakka. Tähän väliin en malta olla muistuttamatta näin uuden sadon aikaan, että viljaa lähetettäessä meille analysoitavaksi, pitää yhteen pussiin laittaa vain yhtä laatua ja litran verran! Emme valitettavasti voi analysoida sekoituksia. Mielellään ei pintanäytettä. Liian kostea näyte voi nostaa valkuaisen ja energian määrän tarvetta suosituksessa ja siten nostaa turhaan rehukustannuksia. Viljan laatu huomioitava ruokinnassa Mikäli varastossa on heikkolaatuisempaa viljaa, esimerkkinä vaikka sitä hehtolitrapainoltaan kevyttä ohraa, niin kannattaa tarkkaan miettiä missä vaiheessa partiaa sen ottaa käyttöön. Parempilaatuinen vilja kannattaa ehdottomasti syöttää munintaansa nostaville sekä huippumuninnassa oleville kanoille. Vanhemmat kanat antavat helpommin pienet laadun vaihtelut anteeksi. Tarvittaessa on muutettava eri viljojen seossuhteita ja kompensoitava paremmalla. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa lisätä myös öljyä seokseen energiaa nostamaan. ” Hyvinvoiva kana jaksaa munia partian loppuun saakka.” Odotammekin nyt mielenkiinnolla millaisia viljoja tulevan talven varalle on siiloissa ja mitä vaatimuksia ne mahdollisesti asettavat myös meille rehutehtaalla tiivisteiden optimoinnin osalta. Niihin reagoimme tarpeen vaatiessa, kun tilanne selkiytyy. Ja näin syksyiseen aikaan kannattaa muistaa, että sitä satoa saadaan myös sieltä peltojen laidoilta ja metsistä. Kunhan kovimmat kiireet hellittävät, niin yritetään ehtiä keräämään ja nauttimaan myös metsän antimia! P A K I N A Maatalouden Verkkokauppa.net Hiustenkasvattaja Per.S Aukinen keksi mielestään loistavan idean; hän halusi mukaan maatalouskauppaan. Nimittäin nyt oli taas se aika vuodesta jolloin maatalouskauppojen shamaanit lähestyivät tuottajia mitä houkuttelevimmilla kirjeillä, tarjouksilla ja loitsuilla. Noitarummut pärisivät yötä päivää. Maatalouden suuri tulonsiirto oli käsillä; tukieurot oli kotiutettava hinnalla millä hyvänsä, tuumivat niin ARSEMarketin kuin KoomaTalon johtajat. He olivat ottaneet tuottajat jo tiukkaan kiristyslenkkiinsä maksamalla heidän tuotteistaan olemattomia hintoja. Nyt oli aika oikaista tuo vääryys ja myytävä vastineeksi koneet hienoon ylihintaan. He tiesivät, että tässä vaiheessa tuottajan arvostelukyky sumentuu ja hernekeittotarjoilu ja hengellinen massakokous Nääsvillessä viimeistelisi lopputuloksen niin kuin aina ennenkin. Vain kourallinen emäntiä oli ryhtynyt vastarintaan, mutta heidät muilutettiin kylpylään rauhoittumaan. Emännät olivat jo aiemmin kokeilleet päänsärkymetodia, mutta se todettiin tehottomaksi, kun ei isännät kiireiltään kuitenkaan kotiin ehtineet. Mitään peltihalleja eikä marmoripalatseja Per S. ei aikonutkaan laittaa, vaan hän halusi perustaa maatalouden verkkokaupan. Siinä hän järjestelisi tavaraa monilta tavarantoimittajilta ja myisi edullisesti. Nettisivuista tulisi selkeät ja yksinkertaiset. Yrityksen nimeksi tuli yllättäen Verkkokauppa.net. Toiminnan aloitusta juhliakseen hän aikoi pitää avajaiset kotonaan. Ilmoituksia sitten laitettiinkin pitkin teiden varsia. H-hetki lähestyi ja känttyä oli varattu leipomolta ainakin kolme pitkoa. Kahvin jo tippuessa saapuikin ensimmäinen vieras. - Tärve tärve! Oliko se sä ku on se uus värkkokauppa? - Kyllä se pitää paikkansa. Tervetuloa vaan peremmälle. - Mitä sä meinaa, ihan tyhjä tämä talos? Mä olen kalastaja Kasköije ja kun tuo märimetso ja hylky vie mun kala, niin uusi värko mä tahto. - Niin tämä on verkkokauppa, siis netissä. Jos menette katsomaan netistä, niin tiedätte lisää. Valitettavasti toistaiseksi olin ajatellut panostaa agribisnekseen. Ehkäpä tuo Kapteenin Koukku voisi auttaa teitä. Seuraavaksi ökymaasturi karautti pihaan ja mieshenkilö nousi ulos. Paksun sikarin hän vielä poltteli ennen sisälle tuloa. Kunnanjohtaja varmaankin ajatteli Per, kun on noin hyvävointinen. - Terve terve, tämäkös se on se uusi verkkokauppa? Pari lavaa 130 cm verkkoo tarttis. Mikä on hintas? Laita se tohon paperille, paalaajalla on kiire. - Anteeksi vain, mutta minä toimin netissä ja tarjoan edullisia palveluita ja tuotteita. Ihan heti en tavaraa saa. Jospa kävisitte netissä tilaamassa ja tekisitte oikein kunnon ostoskorin. Olen muuten tähän verkkokauppaan suurentanut koria. Nyt voi valita yksiakselisen, kaksiakselisen tai jopa kolmeakselisen ostosvaunun. Ja lisälaitoja löytyy kolmea kokoluokkaa, joko alumiinia tai peltiä. Ja jos on oikein ostopäällä, voin laittaa veturinkin tulemaan Englannista. Ja minulla on lisäksi tämä uusi palvelu maatalouden poikamiehille, jotka eivät ehdi panostamaan parisuhteisiin. Palvelun nimi on Nettipimu. Se on helppoa - katsokaas minä näytän, tähän vain kriteerejä. Vuosimalli, kilometrit, lisävarusteet... Niin onko teillä vaimoa - ai on? Oho, se on ihme. Mutta kuitenkin. Niin varmaan olette Punatuupissa käynyt ? Jaa ei kiinnosta, okei mitä muuten tuotatte? - Olen luomumaidontuottaja! - Vai niin, ihanaa, kun lehmät saa olla vapaana ja syödä seipäällä kuivatettua apilaheinää. Ai se tuoksu ja ihanat muistot, kun sai polkea heinäladossa heiniä ja suola kirveli niin ihanasti säärissä. Ja kyllähän sitä mielellään maksaa , kun tietää, että kultakutrinen emäntä kätevästi käsin maidon ämpäriin sujauttaa. Ja ei tule päästöjä lainkaan ja maailma pelastuu. - Mitä oletko ihan sekaisin , miltä vuosisadalla sitä ollaan? Neljä roboa meillä lypsää. Ja koneilla se rehu tehdään ja Ukrainasta on työntekijät. Viisi traktoria on ja kaikki on yli 200-heppasia! Sitä paitsi lehmän pitää tuottaa, muuten siitä tulee jauhelihaa. - Ihan kauheaa! - Niin saakos sen hinnan ja koskas on toimitus? - Palataan netissä. Testatkaa uutta palveluamme, laitamme edullisen hinnan ja lyhyen toimitusajan… - Mä tartten tavaran nyt! Niin sanottuaan luomutuottaja asteli autoonsa, joka häikäilemättömällä tavalla kuritti maapallon ehtyviä hiilivetyvaroja ja kolmen tuuman pakoputkesta tuli niin paksua savua, että Tractor Pulling ammattilaisetkin ihmettelivät. Hienoa, kun maaseutu on valmis verkkokaupalle, ajatteli Per ja alkoi tarjoilla kahvia sisään rynniville eläkeläisille. Silmissä siintävät jo Välimeren kristallin kirkkaat vedet ja tyytyväiset asiakkaat. Juha Anttila RehuMakasiini 3/2011 45 Uutiset Yaran lannoitteita nyt Raisiolta Raisio ja Yara ovat aloittaneet yhteistyön, jonka myötä Yaran laaja lannoitevalikoima on saatavissa myös Raision kautta. Pystymme nyt tarjoamaan viljelijöiden ja ympäristön kannalta optimaalisimman lannoiteratkaisut suomalaiseen peltoviljelyyn. Kysy tarjous omalta raisiolaiseltasi! Uudet tuotantopanokset tasapainottavat ruokintaa Lehmien ruokintaperäisten sairauksien nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Nyt voit tilata tutulta rehuraisiolaiseltasi Correct-pastoja ja Bovicalc-boluksia tasapainottamaan ruokintaa. Mihin pastoja ja boluksia tarvitaan? Veren tyypillinen kalsiumtason lasku poikimisen aikaan voidaan ehkäistä Correct Calsipro -pastan tai Bovicalc-bolusten avulla. Melli-kivennäiset toimivat tukiruokintana myös pastojen kanssa. Lypsykauden alun lehmillä on helposti hapanpötsiongelmia, etenkin tärkkelysja sokeritason noustessa rehuannoksessa. Opti-Melli estää hapanpötsiongelmia, jolloin akuutit ongelmat ovat harvinaisia. Akuutissa hapanpötsiongelmissa tilannetta voidaan nopeasti helpottaa antamalla lehmälle Correct kombination -pastaa. Pötsihäiriöitten, muun sairauden tai vaikean poikimisen jälkeen pötsimikrobistoa voidaan elvyttää Correct Vomkick -pastalla. Se sopii myös ketoosin ensihoitoon. Poikimisen jälkeinen energiavajaus voi johtaa piilevään tai akuuttiin ketoosiin. Lehmä saattaa olla nuopea ja huono syömään. Aseto-Mellin propyleeniglykoli ehkäisee piilevää ketoosia ja syömättömyyttä. Akuuttia tilannetta voidaan helpottaa Correct Energi -pastan avulla, joka nostaa nopeasti veren sokeripitoisuutta. Voimakkaan ripulin yhteydessä voidaan antaa ensihelpotukseksi lehmän omaa ”hiilitablettia” Correct Aktaa, joka rauhoittaa suolistoa. Tilaa työvaatteet helposti netistä! Voit tilata Raision kestäviä ja kotimaisia työvaatteita netistä, osoitteessa www.rehuraisio.com. Etusivun bannerista pääset suoraan työvaatevalikkoon, josta voit noukkia tuotteet ostoskoriin. Tutustu valikoimaan ja tee tilaus. Hinnat sisältävät alv:n ja postimaksun. Huom! Vaatteissa on väljä mitoitus. HINNAT: • Kokohaalari • Liivihaalarit • Riipputaskuliivi • Talvityötakki • Kesätyötakki 46 RehuMakasiini 3/2011 37,43,33,54,38,- Tarjouksemme pastoista ja boluksista: • Correct Kombination -pasta 54,- /12 kpl • Correct Vomkick -pasta 89,- /12 kpl • Correct Energi -pasta 49,- /12 kpl • Correct Calcipro -pasta 51,- / 12 kpl • Correct Akta -pasta 81,- /12 kpl • Bovikalc Kalcium 229,- /48 kpl Hintoihin lisätään alv ja rahti. Ota yhteys omaan rehumyyjääsi, yhteystiedot löydät lehden takakannesta. Palvelukortti Jos sinulle tulee ylimääräisiä RehuMakasiineja, osoite on virheellinen tai haluat peruuttaa RehuMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Rehuraisioon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Myös muu palaute lehden tekijöille on tervetullutta. Osoitteenmuutos Haluan tilata RehuMakasiinin. En enää tarvitse RehuMakasiinia Kotieläintuotanto lopetettu Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi. Puh. Osoite Postitoimipaikka @ Sähköpostiosoite: Terveisiä lehden tekijöille: MARJO KESKIKASTARI Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS H U O M . TA KAK A NN E S TA O S OI TE T I E T O J E N V I E R E S T Ä LÖ Y D Ä T Y H T E Y S H E N KI L Ö S I ! Rangerglyfosaatti tehokkaaseen torjuntaan Monsanton valmistama Ranger 360 g –glyfosaatti torjuu juolavehnää tehokkaasti. Ranger myydään 20 litran pakkauksessa, joita on täydessä lavassa 32 kappaletta. Rahti on 30 € enintään 300 kilon tilauksissa ja 50 € yli 300 kilon tilauksissa. Yksittäisten pakkausten rahti määräytyy muun kuorman yhteydessä kokonaispainon mukaan. Raision tuottajaristeily 1.-3.2.2012 Raision perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ke-pe 1.-3.2.2011 m/s Silja Serenadella. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ja viihteelle ystävien ja muiden tuottajien seurassa. Viime vuoden risteilypalautteiden innoittamina selvittelimme myös mahdollisuutta risteillä Riikaan, mutta tämä vaihtoehto olisi tullut hinnaltaan kaksinkertaiseksi verrattuna Tukholmaan. Joten päädyimme tuttuun ja turvalliseen, mutta myös edelleen hyvin suosittuun ja toivottuun matkareittiin. Lisäksi meillä on ilo kertoa, että risteilyn musiikkitarjonnassa pystymme toteuttamaan monen asiakkaan toiveet. Ensi vuoden risteilyllä teille esiintyvät viihteen huippuammattilaiset Suvi Teräsniska, Happoradio sekä tanssiorkesteri Finlanders. Eikä tässä vielä kaikki… Lisätietoa luvassa sähköpostitse ja kirjepostina. Seuraa myös nettisivujamme www.rehuraisio.com. Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan viikosta 40 alkaen puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9–17. Tervetuloa mukaan vuoden suosituimmalle tuottajaristeilylle! RANGER -purkki 59,- / 20 l + alv + rahti RehuMakasiini 3/2011 47 MP2 Itella Oyj OSTA MELLIÄ, SAAT PELTORIT KAUPAN PÄÄLLE Nyt kannattaa tilata Melli-kivennäisiä ja -täydennysrehuja. Jo 1 000 kg:n tilauksesta saat kaupan päälle Peltorin digitaalisen kuulosuojainradion (arvo 93 €). 7 000 kg:n tilauksesta saat Peltorin upeat, melua vaimentavat kuulevat kuulosuojaimet, 1 000 kg = kuulosuojainradio joissa on Bluetooth-liitäntä (arvo 329 €). Kampanja on voimassa 15.8.–15.11.2011. Tilaa reilusti, saat kuulosuojainradion jokaisesta 1 000 kg:sta. Kuulokkeet postitetaan joulukuussa. Tarjous koskee: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli PLUS, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli PLUS, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Raimix Suolakivi, Triowrap ja Total Cover Plus. Käärintäkalvot ja -verkot ennakkotilauksina. Peltor-kuulosuojainradioita rajoitettu erä. www.rehuraisio.com
© Copyright 2024