Taustatietoa GIST-kasvaimista GIST-kasvainten esiintyvyys • GIST-kasvain (gastrointestinaalinen stromaalinen tuumori) on ruoansulatuskanavan kasvain, joka sijaitsee yleisimmin mahalaukussa tai ohutsuolessa. • Kasvainten esiintyvyydeksi arvioidaan noin 10–15 tautitapausta miljoonaa henkilöä kohden vuosittain. Kasvaimista 15–25 prosenttia on pahanlaatuisia. Minkä ikäisenä kasvain tyypillisesti ilmenee? • Potilaiden keski-ikä on diagnosoitaessa noin 60 vuotta, mutta kasvaimia esiintyy myös nuorilla aikuisilla. Kasvaimet näyttäisivät joidenkin tutkimusten perusteella olevan yleisempiä miehillä kuin naisilla. GIST-kasvainten synty • GIST-kasvain kehittyy todennäköisesti suolen supistumista säätelevistä Cajalin soluista tai niiden esiasteista. Suurimmassa osassa kasvaimista on KIT-proteiinin mutaatio, joka aiheuttaa proteiinin epätavallisen toiminnan. • Kasvain sijaitsee tyypillisesti ruoansulatuskanavassa suolen ontelon vieressä ja sitä ympäröi ohut kapseli. Kasvain le- viää tavallisimmin vatsaontelon sisällä. Vatsaontelon ulkopuoliset etäpesäkkeet voivat puuttua kokonaan myös pitkälle edenneissä tapauksissa. • Kasvaimista 20–50 prosenttia on löydettäessä lähettänyt etäpesäkkeitä. Etäpesäkkeet syntyvät verenkierron kautta ja löytyvät usein maksasta. GIST lähettää harvoin etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin. • Hyvälaatuisen ja pahanlaatuisen GISTkasvaimen käyttäytymisessä ei välttämättä ole eroa, joten niitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan. Ainoa varma merkki pahanlaatuisuudesta on leviäminen lähtöelimen ulkopuolelle. Suolistossa sijaitsevat kasvaimet ovat useammin pahanlaatuisia kuin vatsalaukun kasvaimet. • Kasvain aiheuttaa tyypillisesti vähän oireita ja on siksi diagnosoitaessa usein varsin suuri. Kasvaimen koko vaihtelee muutamista millimetreistä aina 40 senttimetriin. Tausta ja riskitekijät • Alttius saada GIST-kasvain voi periytyä niissä harvoissa tapauksissa, joissa KITproteiinin mutaatio sijaitsee ituradan soluissa. Periytyvissä tapauksissa potilailla on tyypillisesti useampia GISTkasvaimia. Periytyviä tautitapauksia ei » ole toistaiseksi löydetty Suomesta. • Kasvaimille ja KIT-mutaatiolle altistavia tekijöitä ei tällä hetkellä tunneta. Oireet • Tavallisimpia kasvaimen aiheuttamia oireita ovat ylävatsan kipu ja täyttymisen tunne. Myös anemia tai akuutti ruoansulatuskanavan vuoto voivat tuoda potilaan lääkäriin. • Suolen alueella kasvain voi aiheuttaa kipua ja verenvuotoa, suolen tukkeutumisen tai jopa puhkeamisen. GIST-kasvainten diagnostiikka • GIST-kasvaimen diagnoosi tehdään kudosnäytteestä, joka tavallisimmin otetaan äkillisen verenvuodon tai suolen tukkeutumisen takia. • Kasvain voidaan varmentaa tietokonetomografian, kaikututkimuksen, magneettikuvauksen tai endoskopian eli tähystystutkimuksen perusteella. Paikallisen GIST-kasvaimen hoito • Leikkaus on edelleen GIST-kasvaimen perushoito. Siinä kasvain ja sitä ympäröivä kapseli poistetaan välttäen kasvaimen puhkeamista, joka saattaa edistää tytärkasvaimen syntymistä. GISTin liitännäislääkehoito Novartis Finland Oy Metsänneidonkuja 10 02130 ESPOO Puh 09 6133 2211 Faksi 09 8550003 • 75–85 prosentilla GIST-potilaista kasvain on etäpesäkkeetön diagnoosihetkellä. Näistä korkea uusiutumisriski on noin 44 prosentilla. Heillä on huomattavasti huonompi ennuste kuin potilailla, joilla on keskikorkea (24 prosentilla potilaista) tai matala/hyvin matala uusiutumisriski (32 prosentilla potilaista). • Leikkauksen jälkeisen imatinibiliitännäishoidolla (Glivec) liitännäishoidon tavoitteena on hävittää mikroskooppisen pienet etäpesäkkeet. Mikroskooppisten etäpesäkkeiden pysyvä hävittäminen saattaa olla helpompaa kuin jo makroskooppisia etäpesäkkeitä kehittäneen GISTin hoitaminen. Liitännäishoito voi siten myöhentää tai estää taudin uusiutumista. Tämä on merkityksellistä potilaan hoidon kannalta, sillä useimmille potilaille, joilla on metastaattinen GIST, kehittyy aikaa myöten vastustuskyky imatinibihoidolle. Liitännäishoito voi täten parantaa taudin kokonaisennustetta. • Imatinibia käytetään vuoden verran potilaille, joilla arvioidaan olevan huomattava uusiutumisriski leikkauksen jälkeen. Levinneen GISTin lääkehoito • Kasvaimen tunkeutuessa viereisiin elimiin sitä voidaan pienentää leikkauksella. • Etäpesäkkeiden leikkaushoidon hyödyllisyydestä ei ole näyttöä. Niiden poisto saattaa kuitenkin antaa lisää elinikää potilaille, joilla on hitaasti etenevä GIST. • Solunsalpaajahoidon tulokset levinneiden GIST-kasvainten hoidossa ovat vaatimattomia, vain viitisen prosenttia kasvaimista reagoi hoitoon ja vain lyhytaikaisesti. • Etäpesäkkeisten GIST-kasvainten hoitoon on käytettävissä suun kautta otettava lääke imatinibi, jota käytetään myös kroonisen myelooisen leukemian (KML) hoitoon. Imatinibi pienentää noin 65 prosentilla GIST-kasvainta. Imatinibilääke tehoaa yleensä laajallekin levinneisiin GIST-kasvaimiin. Vain runsaat 10 prosenttia GIST-kasvaimista on vastustuskykyisiä imatinibihoidolle. Etäpesäkkeisiessä taudissa hoitoa jatketaan loppuelämän ajan. GIST-kasvainten ennuste • Noin puolet leikatuista potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. • Leikkauksen jälkeen annettava liitännäislääkehoito voi vähentää uusiutumisen riskiä 65 prosenttia potilailla, joilla hoidon kesto on vuosi ja joilla on huomattava uusiutumisriski. • Potilaiden keskimääräinen elinaika etäpesäkkeiden toteamisen jälkeen oli ennen imatinibi-lääkkeen kehittämistä 10–20 kuukautta, nyt pisimmät hoitovasteet ovat jo yli 5 vuotta. • Suurin osa potilaista menettää kuitenkin lopulta imatinibihoitovasteen. Imatinibille vastustuskykyistä tautia voidaan hoitaa sunitinibilla, joka pidentää keskimääräistä aikaa syövän etenemiseen 1,5–6,3 kuukautta. Useita muita lääkkeitä tutkitaan parhaillaan imatinibille resistentin GISTin hoitona.