Taustatietoa akromegaliasta Akromegalian esiintyvyys • Akromegalia ilmenee useimmiten keski-iässä. Se on naisilla ja miehillä yhtä yleinen. sekä ihon rasvoittuminen ja paksuuntuminen. Lapsilla ja nuorilla pituuskasvu kiihtyy. Sairaus muuttaa potilaan ulkonäköä, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. • Taudin oireita ovat myös nivelsärky, päänsärky, kuorsaaminen, voimakas hikoilu ja yölliset hengityskatkokset. • Sairauteen kuuluu verenpaineen nousu ja joillakin potilailla saattaa puhjeta diabetes. Pitkään hoitamattomaan sairauteen voivat liittyä myös paksusuolen kasvaimet. Akromegalian synty Akromegalian ennuste • Akromegalia on sairaus, jossa elimistö tuottaa liian paljon kasvuhormonia. • Sairauden yleisin aiheuttaja on aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvuhormonia tuottava kasvain. Myös hypotalamuksessa tai muualla aivoissa sijaitseva kasvain saattaa aiheuttaa akromegalian. • Joskus harvoin akromegalia voi olla myös osa MEN1-oireyhtymää, joka johtuu yhden geenin mutaatiosta. • Kasvuhormonin eritys normaalistuu hoidon myötä valtaosalla potilaista. Täydellinen parantuminen on todennäköisempää, jos kasvain on pieni (läpimitaltaan alle 1 cm). • Noin joka kolmannelle sairastuneista kehittyy eriasteinen aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi. Kasvain on saattanut itse vaurioittaa aivolisäkettä tai hypopituitarismi voi kehittyä leikkauksen yhteydessä. • Tavallisin akromegalian seuraus on sukuelinhormonien puutos. • Akromegalia on harvinainen sairaus. Suomessa todetaan vuosittain noin 20 tapausta. Kaikkiaan Suomessa on noin 500 akromegaliaa sairastavaa. Minkä ikäisenä akromegaliaan sairastutaan? Oireet • Akromegalian oireet kehittyvät hitaasti. Tyypillisiä oireita ovat nenän, kämmenten, leuan, otsan ja jalkaterien kasvu Akromegalian diagnostiikka • Potilaan verestä tutkitaan kasvuhor- » monin ja sen päätevaikuttajan, IGF-1:n (insuliininkaltainen kasvutekijä-1), pitoisuudet. • Akromegalia varmistetaan glukoosi- eli sokerirasituskokeen yhteydessä mitattavilla kasvuhormonimäärityksillä. • Kasvain paikannetaan magneettitutkimuksella, jossa kuvataan aivolisäkkeen seutu. Akromegalian hoito Novartis Finland Oy Metsänneidonkuja 10 02130 ESPOO Puh 09 6133 2211 Faksi 09 8550003 • Hoito aloitetaan aivolisäkekasvaimen leikkauksella joko nenän tai kallon kautta. Kirurgisella hoidolla onnistutaan hoitamaan pysyvästi noin 60 prosenttia potilaista. • Kasvainta ei välttämättä saada leikkauksella kokonaan poistettua. Muita hoitomuotoja ovat lääke- ja sädehoito. Yleensä näitä käytetään täydentämään leikkaushoitoa. • Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti somatostatiinijohdannaisia, mm. oktreotidia ja lanreotidia. Somatostatiinijohdannaiset sitoutuvat solukalvolla sijaitseviin somatostatiini-reseptoreihin. Valtaosalla potilaista saadaan kasvuhormonipitoisuus laskemaan. • Muita lääkehoitoja ovat dopamiinin tavoin vaikuttavat lääkeaineet kabergoliini ja bromo-kriptiini. Niitä käytetään lähinnä silloin, kun somatostatiinijohdannaisilla teho on vaillinainen. • Akromegaliaan liittyvää aivolisäkkeen vajaatoimintaa hoidetaan hormonikorvaushoidolla. Naisten sukuelinhormonien korvaushoitona käytetään suun kautta tai iholle annosteltavia naissukuhormonivalmisteita. Miehille testosteronikorvaushoito annetaan pistoksena lihakseen tai geelinä, joka levitetään iholle. Lisämunuaishormoni, hydrokortisoni, ja kilpirauhashormoni, tyroksiini, annetaan tabletteina suun kautta, ja aivolisäkkeen takalohkon erittämä vesihormoni nenäsuihkeena tai tablettina suun kautta. Akromegalian seuranta • Ensimmäinen seurantakäynti on kolmen kuukauden kuluttua alkuhoidosta, minkä jälkeen potilaat käyvät tarkastuksessa noin kerran vuodessa. • Tarkastuksessa otetaan verinäyte, josta määritetään kasvuhormonin ja IGF-1:n sekä muiden aivolisäkkeen toimintaa selvittävien hormonien pitoisuudet. • Aivolisäke kuvataan magneettitutkimuksella yleensä kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta ja sen jälkeen yksilöllisen tarpeen mukaan.
© Copyright 2024