Lue Rotatorin tarina kokonaisuudessaa PDF:nä.

Pyörät pyörivät
3
Rotator Oy 1954-2014
Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere.
Värierottelut ja paino: Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere.
Sitomo: Finnreklama Oy. Paperi: Galerie Art Silk. Kustantaja: Rotator Oy.
4
Sisällys
Huomispäivää kohti
6
Forward Into The Future
7
Logot vuosien varrelta 8
Esipuhe 9
1950-luku
1960-luku
Omiin toimitiloihin 15
Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy 15
1960-luvun tärkeitä edustuksia 16
Vaihtokoneet tulevat markkinoille 19
Rotator SA Espanjaan 20
1970-luku
Rotator itsenäiseksi yhtiöksi
21
Uudet toimitilat Lakalaivasta 22
Rotator laajentaa toimintaansa trukkimarkkinoille 22
Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 23
Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 24
Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin 25
Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön 26
Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi 28
Noususuhdanteen aikaa 30
1980-luku
Kasvun vuodet 33
Tulosyksiköt syntyvät 34
Rotacon 36
Rotamek 36
Scanlift 36
Rotamar 36
Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan 37
Kotimaiset henkilönostimet vientiin 37
Ramacs aikaansa edellä 39
1990-luku 40
1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiölle 41
Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 42
Rotatorin omistus siirtyy Sponsor Oy:lle 1994
42
1998 Rotatorin omistus Captum Group Oy:lle 42
Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin 44
Edustuksia 1990-luvulla 44
2000-luvulle
47
Rotator Oy 2004 52
Summary 2004
56
2004-201459
Rakentavissa merkeissä60
Vuonna 2014 Rotator täyttää 60 vuotta62
Kaivosteollisuus uusi kasvualue
63
Ympäristöystävällisyys korostuu
63
Sähköiset kauppapaikat yleistyvät
63
Edustuksia 2004-2014
64
Koneiden vuokraustoiminta yleistyy
64
Huolto- ja korjaussopimusten yleistyminen
65
Toimipisteverkosto laajenee
65
Korkesuhdanteesta matalasuhdanteeseen
66
Kohti 2020-lukua
66
Rotator Oy:n edustukset 1954-2014 76
Rotator Oy:n henkilökunnan palvelusajat 78
Rotator Oy:n johto 1954-2014 79
Haastattelut ja lähdeluettelo 80
5
Huomispäivää kohti
S
uomen taloudelliset näkymät tulevina vuosina ovat haastavat. Kymmenen
vuotta sitten ennustamani ilmiö tuotannon siirtämisestä maihin, joissa
erityisesti työvoiman kustannustaso on Suomea olennaisesti alhaisempi, on
toteutumassa.
Myös 2000-luvulla hyvään kasvuun lähtenyt kaivostoiminta on erityisesti
metallien alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi ainakin hetkellisessä suvantovaiheessa, mutta pitkällä tähtäimellä Suomi on kaivostoiminnassa yhä Euroopan
kärkimaita.
Suomen vahvimpia valtteja on edelleen erittäin hyvä koulutusjärjestelmä ja
maailmallakin arvostettu osaaminen. Tällä hetkellä suurimmat odotukset tulevalle
kasvulle suuntautuvat pk-sektorille, joskin Suomessa on edelleen toiminnassa useita
kansainvälisestikin erinomaisesti menestyviä suuryrityksiä.
Viime vuosina erityisesti ympäristöystävällisyys ja energian säästäminen on tullut
entistä tärkeämmäksi. Polttomoottorilla toimivat koneet ovat tulleet entistä taloudellisemmiksi ja päästöt ovat vähentyneet, mutta polttomoottorikoneita on myös
korvattu akku- ja sähkökäyttöisillä, ja ensimmäiset hybridi-mallitkin on esitelty.
Tulevina vuosina tullaan näkemään sekä täysin automatisoituja tuotantokoneita
että sellaisia, joita valvotaan ja käytetään keskitetysti kaukanakin työmaalta.
Rotatorin tavoitteena on auttaa asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan tarjoamalla alan parhaat tuotteet ja palvelut koko Suomen alueella.
Viime vuosina avatut uudet toimitilamme ja laaja huoltoverkostomme osoittavat
vahvan halumme jatkaa ja laajentaa yhteistyötä sekä vanhojen että uusien asiakkaiden kanssa.
Rotator Oy:n ja omasta puolestani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, päämiehiä,
henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä, luottamuksellisesta
ja hedelmällisestä yhteistyöstä menneiden 60 vuoden aikana. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja kehittyy suotuisasti myös tulevina vuosina.
Ja pyörät pyörivät....
Tammikuussa 2014
Thomas Åhman
6
Forward Into The Future
T
he outlook for the Finnish economy in the coming years is challenging. The
phenomena of complete transfer of production to countries, where labour
costs in particular are substantially lower than in Finland is coming true, as I
forecasted ten years ago.
Also the boom in the mining industry which started in the 2000’s, has temporarily
slowed down mainly due to the global low metal price. Finland is still, however, one of
the top mining countries in Europe in the years to come.
One of Finland’s strongest assets is still the excellent education system and globally
rewarded know-how. Currently the highest expectations for the future economic growth
comes from the small and mid-size companies, even though we still have several very
successful global companies with production in Finland.
During the last years especially environment friendly and energy saving equipment
has become even more important. Combustion engine powered machines are more
fuel-efficient and their emissions are significantly lower than before. But battery- and
electric power is also replacing the combustion engine, and hybrid-models are being
launched. In the future we will see both fully automated production machines, as well
as equipment which are remote operated or controlled far away from the jobsite.
The object for Rotator is to help our customers to succeed in their business by providing the best available products and after sales services in Finland. Our commitment
can be seen in the investment in new premises and after sales support we have made
during the previous years. We look forward to continue and expand our cooperation
with both current and new customers.
On behalf of Rotator Oy and myself, I would like to thank customers, principals,
employees, partners and stakeholders for your excellent, faithful and fruitful cooperation
over the past 60 years. I hope that our cooperation will continue and develop favourably
for all concerned also in the years to come.
Let’s keep the wheels turning...
January 2014
Thomas Åhman
7
1955-1961
1972-1984
1961-1972
1964-1972
1984-1994
1961-1972
1994-2011
1972
2011-
8
Esipuhe
H
istorian kirjoittaja törmää kahteen ongelmaan. Mitä kaukaisemmista ajoista on kyse sitä vähemmän on olemassa dokumentoitua tietoa. Kirjoittaja
joutuu työskentelemään perimätiedon ja hatarien muistikuvien varassa. Lähihistoriaa, josta kyllä löytyy runsaastikin taltioitua aineistoa, värittävät puolestaan
muistelijan omat intohimot ja hän saattaa tahtomattaan luoda historiankirjoitusta
omasta näkökulmastaan tai ainakin painottaa menneisyyttä subjektiivisesti.
Historia-sanan käyttö tämän 50-vuotisjulkaisun yhteydessä tuntuu juhlavalta tai ainakin ikäännyttävältä - olenhan elänyt koko tuon ajan, vieläpä
työskennellyt Rotator Oy:ssä yhteensä neljäkymmentä vuotta. Historiaa se
kuitenkin on koskien rajattua aikaa ja rajattua aihepiiriä.
Olen pyrkinyt välttämään jossain määrin edellä mainittuja karikoita kunnioittaen kuitenkin haastattelemieni henkilöiden muistia ja mielipiteitä etenkin,
kun he ovat itse osa tätä historiaa.
Rotatorin, niin kuin minkä tahansa toimivan yrityksen, toiminta perustuu
kanssakäymiseen niiden ihmisten kesken, jotka tekevät yrityksessä työtään.
Lisäksi toiminta perustuu joukkoon ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä.
On omistajia, päämiehiä, ahtaajia, rahtaajia, pankkiireita, rahoittajia, vakuuttajia, viranomaisia, kilpailijoita, asiakkaita ja niin sanottuja loppukäyttäjiä.
Pitäisi kirjoittaa romaani, jotta saisi esille kaikki ne ihmiset, tapahtumat, jutut,
ilot ja surut, jotka tämänkin yhtiön historiaan liittyvät. Tässä historiikissa olen
pyrkinyt kuitenkin ensisijaisesti tuomaan esille sen, millaisten asioitten parissa,
millaisten suuntaviivojen mukaan ja millaisissa puitteissa vuosien varrella on
toimittu.
Vuoden 2004 näkökulmasta Rotatorin viisikymmentä vuotta tällä toimialalla
on pitkä aika. On pakko kysyä, mihin yhtiön menestys perustuu? Vastausta
voi etsiä työhönsä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutuneesta Rotator-henkisestä
henkilökunnasta, hyvistä, pitkäaikaisista päämiessuhteista ja tietysti asiakassuhteista, joista jotkut ovat jo kestäneet kolmen yrittäjäsukupolven ajan.
Haluan tässä kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä. Heidän apunsa on
tehnyt tämän julkaisun mahdolliseksi. Erityiskiitokseni Reijo Kekäläiselle, Arvo
Innolalle, Pentti Rekolaiselle ja Antti Mattilalle sekä Suomen Maarakentajain
Liiton, Tieyhdistyksen, Tielaitoksen ja Metso Mineralsin asianomaisille henkilöille arvokkaasta avusta arkistojensa käytössä.
”Tämä päivä on huomenna historiaa”.
Tampereella maaliskuussa 2004
Heikki Rantala
9
Suomen jälleenrakentaminen alkaa
N
eljäkymmenluvun puolivälissä tekninen kehitys Suomessa oli sotateollisuutta lukuun
ottamatta paljolti vielä kolmekymmenluvun
tasolla ja sillä tasolla maata jälleenrakennettiin
aina 1950-luvun alkupuolelle, jolloin sotakorvausten tultua maksetuksi voitiin kaikki osaaminen
suunnata täysipainoisesti kotimaan kasvuedellytysten parantamiseen. Tällöin myös Lokomo
Oy:ssä alettiin kiinnittää huomiota erilaisten
maanrakennuskoneiden, kaivukoneitten, tiehöylien ja -jyrien sekä murskauslaitteiden menekin
lisäämiseen. Näiden tuotteiden valmistus oli
aloitettu jo ennen sotia, mutta pääsi laajemmassa
mittakaavassa käyntiin vasta vuoden 1951 jälkeen. Viisikymmenluvun puolivälissä maarakennuskoneiden tuotanto oli jo yli puolet tehtaan lii-
• Lauri J. Kivekäs, toimitusjohtaja 1954-1955.
• Lauri J. Kivekäs, Managing Director 1954-1955.
kevaihdosta. Infrastruktuurin parantaminen oli
maan jälleenrakentamisen tärkeimpiä haasteita.
Näin ollen kysyntää Lokomon tuotteille kyllä oli,
mutta vallinneen pääomapulan vuoksi kyseisten
koneitten kauppa oli tehtaan valmistuskapasiteetin kannalta liian vähäistä. Menekin lisäämiseksi
päätettiin aloittaa uudenlainen toimintamuoto:
koneitten vuokraus.
Rakennuskone Oy perustetaan
Joulukuun 29. päivänä 1953 pidettiin kokous,
jossa päätettiin koneitten vuokrausta varten
perustaa erillinen yhtiö, joka sai nimekseen
Rakennuskone Oy. Yhtiö rekisteröitiin 26. helmikuuta 1954 tarkoituksena ”erilaisten koneiden
ja koneistojen omistaminen, niiden myyminen ja
välittäminen sekä vuokralle antaminen kuin näiden huolto.” Vuokrauksen kohderyhminä olivat
yksityiset asiakkaat sekä Tie- ja vesirakennushallituksen tietyömaat eri puolilla Suomea.
• Rakennuskone Oy:n Johtokunnan kertomus vuodelta 1954.
• Rakennuskone Oy´s Management Report, 1954.
10
• Teräsmiehiä valmiina vuokraukseen vuonna 1955. Koneet vasemmalta Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 ja Teräsmies 5-8.
• Teräsmies excavators ready for rental, 1955. The machines, from the left: Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 and Teräsmies 5-8.
Lauri J. Kivekäs ja Veikko Virkkunen
yhtiön johtoon
Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Lokomon
toimitusjohtaja vuorineuvos Lauri J. Kivekäs.
Hän toimi puheenjohtajana aina vuoteen 1970,
mutta luopui toimitusjohtajan tehtävästä jo vuoden kuluttua. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi
nimitettiin diplomi-insinööri Veikko Virkkunen,
joka toimi tässä tehtävässä vuoteen 1977.
Varsinainen toiminta käynnistyi ensimmäisen
johtokunnan kertomuksen mukaan ”varsinaisesti
vasta vuoden 1954 jälkipuoliskolla, jolloin yhtiö
ensimmäisenä kauppatoimenaan tuotti maahan
ja myi kolme Deutz-raivaustraktoria.” Vuokraus,
joka oli liikkeellepaneva voima, aloitettiin hankkimalla tarkoitusta varten Lokomolta käytettyinä
Teräsmies-kaivukone, neljä Teräskarhu-moottoritiehöylää, Caterpillar-traktori ja tiilipuristin.
Koneet vuokrattiin asiakkaille kiinteää kuukausimaksua vastaan minimivuokra-ajan ollessa
viisi kuukautta. Asiakkaalla oli mahdollisuus
ostaa kone vuokra-ajan jälkeen ja näin myöskin
useimmiten tapahtui.
Veikko Virkkunen,
• toimitusjohtaja
• Managing Director
1955-1977.
nostanut kanteen nimen samankaltaisuuden
takia ja voittanut jutun ”molemmissa oikeusasteissa”.
Koko viisikymmenluvun ajan yrityksen toimintoja, niin hallinnon, myynnin, varaosien
kuin huollonkin osalta, pyörittivät lokomolaiset
oman toimensa ohella. Vasta vuonna 1960 palkattiin Tampereen Rakennuskone Oy:n ensimmäiset omat toimihenkilöt.
Toukokuussa 1956 yhtiön nimi muutettiin
Tampereen Rakennuskone Oy:ksi sen jälkeen,
kun helsinkiläinen Rakennuskonepaja Oy oli
11
Ylikuormaaja - DEUTZ raivaustraktori on nopea apulainen maansiirtotöissä.
Ylikuormauskauhan tilalle voidaan nopeasti asentaa
työntö-tai kulmapuskuterä. Toimitamme myös etukuormaaja Deutz-raivaustraktoreita.
• Mainoksia 1950-luvulta.
• Advertisements, 1950s.
12
Alkuaikojen toimintaa haittasivat monet käytännön ongelmat. Kun vuokrakoneitten kysyntä
toisena toimintavuonna alkoi lupaavasti nousta,
ei yhtiöllä ollut riittävästi pääomaa kaluston
hankintaan. Deutz-koneiden myyntiä puolestaan
vaikeuttivat tuolloin käytössä olleet tuontirajoitukset. Vuosikymmenen lopulla urakoitsijoiden
tunti- ja kuutiohinnat laskivat niin, etteivät ne
enää kattaneet omakustannushintaa. Vuokranmaksukyky heikkeni ja vuokrausta harjoittivat
yhä pienemmät yrittäjät isompien hankkiessa
koneensa suoraan valmistajalta.
Maansiirtotöiden keskittyminen erityisesti
Tie- ja vesirakennushallituksen töiden osalta
talvikuukausiksi aiheutti koneille työttömyyttä kesäaikaan. Niinikään vuodet 1958-1960
olivat työtilanteen ja sitä kautta konekysynnän
kannalta erittäin huonoja. Poikkeuksen muodostivat vain kumipyörillä kulkevat kauhakuormaajat, joita urakoitsijat ostivat runsaasti, sillä
irtotavaran kuormauksessa tämä konetyyppi oli
osoittautunut taloudellisemmaksi kuin pienet ja
keskisuuret kaivukoneet. Tästä syystä aloitettiin
Trojan-merkkisten pyöräkuormaajien edustus
vuonna 1959. Samalla alettiin määrätietoisesti
hakea lisää uusia edustuksia, kuten Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet sekä kauha- ja kaivulaite-edustuksia.
Samalla alettiin muuttaa toiminnan luonnetta
vuokrauksesta konemyynnin suuntaan.
Alkuvuosina tieto yrityksestä ja sen toiminnasta levisi pelkästään käyttäjien välityksellä ja näin
ollen hyvin hitaasti. Ensimmäinen mainos Deutzraivaustraktorista julkaistiin vasta tammikuussa
1957 tuonnin vapauttamista ennakoiden.
Viisikymmenluvun toiminnan laajuutta kuvaa
vuosien 1954-1960 vuokrakalustossa olleet ja sitä
kautta myydyt konemäärät: 23 tela-alustaista
Lokomon Teräsmies-köysikaivukonetta, 18
Teräskarhu-tiehöylää, kolme Lokomon karamurskainta, kolme siirrettävää kompressoria ja
20 kpl Deutz-raivaus- ja -puskutraktoria. Vuosien
saatossa liikevaihtoa kasvattivat myös puskutraktorien huolto ja varaosakauppa.
• Deutz-puskukone kuului tuotevalikoimaan vuosina 19541962.
• The Deutz bulldozer belonged to the product range 19541962.
• Yale-Trojan-pyöräkuormaaja kuului tuotevalikoimaan
vuosina 1958-1962.
• The Yale-Trojan wheel loader belonged to the product range
1958-1962.
13
• Pikitien rakentamista Suomessa 1960-70-lukujen vaihteessa.
• Main road construction in Finland late 1960s-early 1970s.
1960-luku
Jälleenrakentaminen jatkuu
S
uomessa 1960-luku oli vielä sodanjälkeistä jälleenrakentamisen aikaa. Tieverkon parantaminen jatkui ja teollisuus oli poikkeuksellisen vakaalla seitsemän prosentin kasvun uralla. Suomi
teki kauppapoliittisesti kauaskantoisen ratkaisun
liittymällä EFTA:n ulkojäseneksi vuonna 1969.
Tienrakennuksessa työllistämisrahoituksen osuus
alkoi laskea ja sen korvasivat Maailmanpankin
tielainat, joita Suomen valtio sai 1960-luvulla
lähes 160 miljoonaa markkaa (noin 270 miljoonaa euroa eli noin 1,6 mrd FIM). Näiden rahojen
avulla rakennettiin maahamme muun muassa
ensimmäiset moottoritiet ja suuri osa tieverkkoa
päällystettiin ensimmäistä kertaa.
• Myyntisihteeri Martta Rantanen oli yhtiön ensimmäinen
kokopäiväinen toimihenkilö (kuva 1970-luvulta).
• Sales Secretary Martta Rantanen was the company’s first
full-time office employee (picture from 1970s).
14
Omiin toimitiloihin
Vuosina 1954-1959 Tampereen Rakennuskone
Oy:llä ei ollut omia toimitiloja. Vasta vuonna
1960 Lokomon vientiosaston, joka hoiti myös
Tampereen Rakennuskone Oy:n ostotoimet, siirtyessä Hatanpäänhoviin sai myös Tampereen Rakennuskone Oy sieltä omat tilat. Samana vuonna
alettiin muutenkin panostaa yhtiön toimintojen
parantamiseen.
Helmikuussa 1960 palkattiin yhtiöön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö, Martta
Rantanen, myynnin sihteeriksi ja syyskuussa
Pentti Rekolainen myynti-insinööriksi. Hankittiin myös uusina edustuksina Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet.
• Rotatorin asiakkaita lähdössä yhtiön ensimmäiselle asiakasmatkalle.
• Rotator customers setting off on the company’s first customer
trip.
Vuonna 1960 Tampereen Rakennuskone
Oy:llä oli jälleenmyyntisopimuksia kymmenellä
paikkakunnalla:
Turun Laatuauto Oy, Turku
Vaasan Autohuolto Oy, Vaasa
Koiviston Autoliike, Kokkola
Autovainio Oy, Oulu ja Rovaniemi
Mannermaan Auto, Kajaani
Lokon Huolto Oy, Kuopio ja Helsinki
Lappeenrannan Moottori Oy, Lappeenranta
S. Ahlgren, Jyväskylä
Uusi isännöitsijä
Vuonna 1961 nimitettiin yhtiön isännöitsijäksi
diplomi-insinööri Reijo Kekäläinen. Hänen
tehtäväkseen tuli markkinointitoimien tehostaminen ja uusien, ei Lokomon tuotannon kanssa
kilpailevien, edustusten lisääminen ja Rotatorin
kasvattaminen kannattavaksi teknisen konekaupan
yritykseksi. Vuoden 1961 toimintakertomuksessa
mainitaankin, että yhtiön markkinointitoimia oli
tehostettu myyjiä lisäämällä, mainontaa tehostamalla ja työnäytöskiertueita tekemällä.
1960-luvulle tultaessa lopetettiin Lokomokoneiden vuokraus ja vuokramyynti. Sen sijaan
solmittiin uusia kone-edustussopimuksia, joiden myötä saatiin tuotevalikoimaan ruotsalaiset
Lukstaprodukt-öljysoralaitteet, länsisaksalaiset
Mercedes-Benz-teollisuusmoottorit ja Mengelepyöräalustaiset kaivukoneet.
Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy
Yhtiön nimi muutettiin 11.9.1961 Tampereen
Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy:ksi. Nimen
keksi Mainostoimisto Mainos Lehmus ja se
pohjautuu latinankielen sanoihin rota - pyörä ja
rotare - pyörittää. Uusi nimi todettiin entistä
helpommaksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä
myös kaupallisesti paremmaksi kuin entinen.
Nimenmuutoksen yhteydessä päätettiin myös,
että Rotator Oy siitä lähtien vastaa maahantuotavien koneiden ja niiden varaosien myynnistä.
Samalla sovittiin, että Lokomo Oy vastaa sekä
Lokomon että Rotatorin myymien koneiden
huolto- ja korjaustoiminnasta. Lisäksi sovittiin,
että molemmat yritykset käyttävät yhteistä piiri-
• Reijo Kekäläinen, isännöitsijä 1961-1968.
• Reijo Kekäläinen, General Manager 1961-1968.
15
myyntiverkkoa koko maassa. Vantaan Veromiehenkylään rakennettiin oma toimitalo, jossa oli
tilat myynnille, korjaamolle ja varaosavarastolle.
Näin sitten toimittiinkin aina 1970-luvun alkuun
saakka. Tampereen Rakennuskone Oy herätettiin
uudelleen henkiin vielä kuusikymmenluvun lopulla. Sitä varten rakennettiin Lakalaivaan konehalli,
jossa se toimi Lokomon ja Rotatorin yhteisenä
vaihtokoneitten markkinointiyhtiönä kolmisen
vuotta.
1960-luvun tärkeitä edustuksia
Eräs Rotatorin toiminnan tärkeimpiä merkkipaaluja oli amerikkalaisen International Harvester
Co:n kanssa solmittu edustussopimus, jonka mukaisesti International Harvester Co:n valmistamien
maansiirtokoneiden myynti siirtyi aikaisemmalta
edustajalta, Suomen Maanviljelijäin Kauppa
Oy:ltä, SMK:lta, Rotator Oy:lle. International
Harvester Co:n maansiirtokoneiden edustuksen
saaminen katsottiin Rotatorille merkittäväksi,
koska International Harvester Co:n valmistamat
pyöräkuormaajat, telakuormaajat, puskukoneet
ja muut raskaat maansiirtokoneet muodostivat
ihanteellisen täydennyksen Lokomo Oy:n valmistamille maansiirtokoneille yhteisen myynti- ja
huoltoverkon puitteissa. Neuvotteluja käytiin
lähes vuoden ajan eri osapuolten välillä ennen
sopimuksen allekirjoitusta 1.11.1962, jolloin
SMK:lta siirtyi Rotatorille 27 kpl International
Harvester Co:n koneita ja varaosia yhteensä 2,1
miljoonan markan arvosta.
• Vuonna 1967 allekirjoitettu sopimus oikeutti Rotatorin
myymään Bomagin tuotteita Suomessa ja vastavuoroisesti
Bomag sai oikeuden myydä Lokomon vedettäviä täryjyriä
Saksassa. Sopimusta allekirjoittamassa Kave H. Schwamborn
(vasemmalla) ja Veikko Virkkunen. Takana keskellä Holger
Andersson ja Reijo Kekäläinen.
• A reciprocal agreement signed in 1967 granted Rotator
the right to sell Bomag products in Finland and Bomag the
right to sell Lokomo towable vibratory rollers in Germany.
Signing the agreement, Kave H. Schwamborn (left) and
Veikko Virkkunen. Behind, in the centre, Holger Andersson
and Reijo Kekäläinen.
Koska International Harvester Co:n koneet
kilpailivat suoraan Trojan- ja Deutz-koneiden
kanssa, sanottiin nämä edustussopimukset irti ja
kone- ja varaosavarastot myytiin uusille edustajille
Trojan jyväskyläläiselle Selmo Oy:lle ja Deutz
helsinkiläiselle Oy Machinery Ab:lle.
1960-luvulla Rotator solmi toisenkin merkittävän edustussopimuksen. Vuonna 1967
alkoi yhteistyö länsisaksalaisen Bomag GmbH:n
kanssa ja on myös sikäli merkittävä, että tätä
kirjoitettaessa sopimus on edelleen voimassa
ollen näin pisin Rotatorin historiassa ja yksi
vanhimmista Bomagilla.
• Presidentti Urho Kekkonen vieraili Maansiirto Tampere 67
-näyttelyssä. Tasavallan päämiehen seurassa Lokomon myyntijohtaja Holger Andersson kuvassa vasemmalla ja Rotatorin
isännöitsijä Reijo Kekäläinen.
• President Urho Kekkonen visited the Maansiirto Tampere
67 Fair. The President of Finland is accompanied by Lokomo’s
Sales Director Holger Andersson (left) and Rotator’s General
Manager Reijo Kekäläinen.
Ensimmäiset maansiirtoalan näyttelyt
Lokomo, Rotator, Valmet ja eräät muut alan valmistajat järjestivät yhteisen Maansiirto Tampere
63 -nimisen näyttelyn 14.-16. syyskuuta 1963. Se
16
oli ensimmäinen maansiirtoalan näyttely Suomessa ja sen herättämää mielenkiintoa osoittaa 7 000
kävijän määrä. Samanlainen näyttely järjestettiin
uudelleen neljän vuoden kuluttua nimellä Maansiirto Tampere 67. Tässä näyttelyssä vieraili myös
tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Vuonna 1970 järjestettiin vielä Maansiirto
Tampere 70 -näyttely. On merkillepantavaa,
että näille messuille ei osallistunut yksikään pääkaupunkiseudulla tuohon aikaan toiminut alan
valmistaja eikä maahantuoja. Oli olemassa pelko,
että Tampere saisi liikaa kilpailuetua ja se miellettäisiin näin ikään kuin alan keskuspaikaksi.
Vasta 1970-luvulla löytyi yhteinen sävel, kun alan
johtavien valmistajien ja maahantuojien toimesta
perustettiin Rakennuskonealan näyttely-yhdistys
ry. Se järjesti ensimmäisen koko alaa kattavan
näyttelyn, MAXPO 72:n, Helsingissä.
• Payloader H-30 -pyöräkuormaaja puutavarapihdein T. Sallisen Magiruksen lavalla lähdössä työnäytöskiertueelle 1963.
• “A Payloader H-30 wheel-loader with timber grabs, on a
Magirusplatform owned by the company T. Sallinen, setting
off on a work demonstration tour in 1963.”
1960-luvulla Rotatorin toiminta vakiintui ja
ihan vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta
päätoiminta, yli 90 prosenttia liikevaihdosta, muodostui International Harvester Co:n koneiden ja
niiden varaosien myynnistä. Alla oleva lukusarja
kuvaa myynnin kappalemääräistä kehittymistä:
196369 kpl
1964
133 kpl
196595 kpl
196694 kpl
196773 kpl
196833 kpl
196936 kpl
197054 kpl
• Asfaltinlevitin Vögele vuodelta 1961.
• A Vögele asphalt spreader, 1961.
• Hyvä kone ja tyytyväinen kuljettaja.
• A good machine and a satisfied driver.
• “KuutosDrotti” eli Internatiosnal Drott BTD6-telakuormaaja nelitoimikauhalla oli aikansa legenda.
• The International Drott BTD6 crawler loader with its
“four-in-one” bucket was a legend in its time.
17
• Rotatorin ilmoituksia 1960-luvulta.
• Rotator advertisements, 1960s.
18
Asiakasmatkojen järjestäminen aloitetaan
1960-luvulla tehtiin Rotatorin ensimmäinen
asiakasmatka. Se suuntautui Yhdysvaltoihin, missä
päätutustumiskohde oli International Harvesterin
tehtaat Melrose Parkissa, Chigacossa ja Libertyvillessä. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja matka
tehtiin charterlentona. Matkan aikana käytiin
myös katsomassa Niagaran mahtavia putouksia.
• Titan AutoDiesels-dieselgeneraattori.
• A Titan AutoDiesels diesel generator.
1960-luvulla Rotator pyrki selkeyttämään ja
lisäämään edustuksia ja näin kattamaan mahdollisimman hyvin koko maanrakentamisen
sektorin. Vuosikymmenen lopulla elpyi Rotatorin alkuperäinen toimintamuoto, koneiden
vuokraus. Vuokrattavia koneita olivat aggregaatit,
kompressorit, poravaunut ja jyrät. Niiden osuus
liikevaihdosta vuonna 1970 oli 9 prosenttia.
Vaihtokoneet tulevat markkinoille
Kuusikymmenluvulla tuli konekauppaan uusi
ilmiö - vaihtokoneet. Suhtautumista niihin kuvaa
hyvin ote Rotatorin johtokunnan kertomuksesta
vuodelta 1962.
”Eräänä tuntuvana haittailmiönä myyntityössä
on ollut se, että kilpailevat myyntiliikkeet jo pidemmän aikaa ovat suostuneet ottamaan uuden
myynnin yhteydessä vanhoja vaihtokoneita vastaan. Tämä on pakottanut yhtiömme seuraamaan
samaa menettelyä. Näin saatuja koneita on myyty
edelleen uusille asiakkaille mk 52.701.484:- arvosta. Vaihdossa otettujen käytettyjen koneitten
myyntihintaan ylitti niistä saadun myyntihinnan
yhteensä 6.725.490 mk:lla, joka summa on siis
peitettyä alennusta uusien koneitten myyntihinnoista. Lisäksi käytettyjen koneitten myynnissä
on luottotappion vaara normaalia suurempi.”
• 1960-luvulla testattiin Bomagin kaksoisvalssijyrän (kuva
yllä) ja LeVo-tärylevyn (kuva alapuolella) soveltuvuutta
rataluiskan tiivistämiseen.
• In the 1960s, the suitability of the Bomag double-roller
compactor (above) and the LeVo vibratory plate (below) for
compacting railway banking was tested.
Seuraavana vuonna merkittävät alan toimijat
sopivat, ettei käytettyjä koneita enää oteta vaihdossa vastaan. Sopimusta ei kuitenkaan pitkään
noudatettu ja vaihtokoneiden vastaanotosta
muodostui tavanomainen kaupankäynnin käytäntö.
Näin jälkikäteen voidaan todeta johtokunnan osuneen naulan kantaan, sillä siitä lähtien
maansiirtokonekauppa on ollut suhteessa sitoutuneeseen pääomaan heikosti kannattavaa ja
erittäin herkkä kysynnän heilahduksille. Syy ei
19
• Arvo Innola, isännöitsijä 1968-1977, toimitusjohtaja 1977-1983.
• Arvo Innola, General Manager 1968-1977, Managing Director 1977-1983.
Rotator SA Espanjaan
ollut tietenkään asiakkaiden, vaan konekaupan,
joka kilpailun ja kaupanteon huumassa sokeutui
vaihtokoneitten todelliselle arvolle. Vaihtokoneet
vakiintuivat kuitenkin oleelliseksi osaksi maansiirtokonekauppaa ja niiden osuus liikevaihdosta
vaihtelee 20-40 prosenttiin suhdanteista riippuen. Maahamme on myös vuosien varrella syntynyt runsaasti yrityksiä, joiden toiminta perustuu
pelkästään käytettyjen koneiden maahantuontiin,
ostoon ja myyntiin.
Vuonna 1966 Rotator perusti Espanjaan Rotator
SA:n, jolla oli pieni kokoonpanotehdas Lokomon
täryjyriä varten. Rotator SA myös myi sekä Lokomon täryjyriä että International Harvester Co:n
ja Bomagin tuotteita sikäläisille markkinoille.
Rotator SA:n toiminta Espanjassa jatkui vuoteen
1969 asti.
Vuonna 1963 Rotatorin pääkonttori siirtyi
Hatanpäänhovista ensin Kauppakatu 2 A:han ja
seuraavana vuonna Lokomon ”uuteen” pääkonttoriin, missä se sijaitsi vuosikymmenen loppuun
saakka.
Vuoteen 1969 asti Rotatorin varaosavaraston
hallinta tapahtui käsin poimittavilla korteilla, joita
oli tuhansia. Menetelmä toimi, mutta oli hidas
ja erittäin työläs ylläpitää. On helppo kuvitella,
miten merkittävä edistysaskel kohti tietokoneaikaa
otettiin, kun Rotator siirtyi Nixdorff-magneettijuovakorttikoneen käyttöön.
Helmikuun 1. päivänä 1968 Rotatorin isännöitsijäksi nimitettiin insinööri Arvo Innola.
Hänen tehtäväkseen tuli sittemmin 1970-luvulla
itsenäistyneen Rotatorin profiilin luonti.
20
• Kaupantekoa vuonna 1975. Urakoitsija Aimo Sulin tuo “vaihtokonettaan” Nedium-ravuria myyntipäällikkö Juhani Tervasen
arvioitavaksi.
• Business in 1975. Contractor Aimo Sulin brings a used machine, his trotting horse Nedium for Sales Manager Juhani Tervanen to assess.
1970-luku
Rotator itsenäiseksi yhtiöksi
R
otatorille 1970-luvun alku oli uudistusten
ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Kun yhtiön
omistaja, Lokomo Oy, fuusioitui Rauma-Repola
Oy:öön vuoden 1970 alussa, siirtyi Rotator Oy:n
omistus sataprosenttisesti Veikko Virkkusen perheen omistamalle Loktam Oy:lle. Lokomo ja Rotator sopivat yhteistyön jatkamisesta piirimyynnin
ja -huollon osalta 9.7.1971 saakka, minkä jälkeen
Lokomon piirimyynti- ja kenttähuoltoverkosto
sekä Helsingin korjaamo siirtyivät Rotatorille.
Samanaikaisesti Rotatorin pääoma kolminkertaistettiin. Rotatorin myyntiosasto siirrettiin Lokomon
vanhaan pääkonttoriin, joka sijaitsi tehdasalueen
ulkopuolella ja konttoritoiminnot Rotatorin varaosavaraston yhteyteen.
Näin 18 vuoden ikäisenä Rotator itsenäistyi.
Siitä lähtien Rotator Oy alkoi selvästi vahvistaa asemaansa asiakaskunnan tietoisuudessa merkittävänä
alan yrityksenä.
21
Uudet toimitilat Lakalaivasta
Suunnitelmat omien toimitilojen rakentamiseksi
pantiin vireille heti omistajavaihdoksen jälkeen ja jo
9.7.1971 allekirjoitettiin sopimus toimitalon rakentamisesta Tampereen Lakalaivan kaupunginosaan.
Harjannostajaisia vietettiin 16.11.1971 ja rakennus
otettiin vastaan 15.1.1972. Samassa yhteydessä
huoltokorjaamo muutti vuokratiloista omiin tiloihin. Osa rakennuksesta oli varattu varaosavaraston
käyttöön ja muutto siltä osin tapahtui kesällä 1972.
Heti tämän jälkeen aloitettiin rakennusvaiheen toinen osa. Myynti- ja konttoritilat otettiin käyttöön
maaliskuussa 1973. Rakennushankkeen kolmas
vaihe, korjaamotilat, valmistui 1978.
Uudelleenjärjestelyjen myötä Rotatoriin muodostettiin kahdeksan myyntipiiriä keskuspaikkoinaan
Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaikissa myyntipiireissä
myynnistä vastasi Rotatorin piiripäällikkö lukuun
ottamatta Oulua, missä piiriedustajana jatkoi Autovainio Oy ja Rovaniemeä, missä piiriedustajaksi tuli
Eino Aho Oy. Rotatorilla oli tuolloin huoltokorjaamo Tampereella ja Helsingissä sekä huoltopisteet
Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella
ja Joensuussa. Oulun ja Rovaniemen piiriedustajilla
oli lisäksi oma korjaamo.
• Heikki Rantala ja Tapio Raukola Rotatorin toimitiloissa.
Kuvassa taustalla Kaarina Ala-Ilomäki.
• Heikki Rantala and Tapio Raukola at Rotator’s premises.
In the background, Kaarina Ala-Ilomäki.
Rotator laajentaa toimintansa
trukkimarkkinoille
Vielä 1970-luvullakin merkittävintä osaa Rotatorin
liiketoiminnasta edusti maansiirtokoneet eli pääsääntöisesti International Harvester -koneet. Myös
Bomagin jyrien ja Ingersoll-Rand-kallionporauskaluston asema oli markkinaosuutensa puolesta
hyvä, mutta näiden osa-alueiden markkinat olivat
paljon pienemmät kuin International Harvester
-tyyppisten koneiden. Sen sijaan Bomagin pienten
kaksoisvalssijyrien ja Ingersoll-Rand-kompressorien
merkitys vuokrauksessa oli merkittävä, sillä ne
edustivat yli puolta vuokrakonekannasta.
Saadakseen lisää tukijalkoja toimintaan Rotator
suunnitteli lähtemistä mukaan myös trukkimarkkinoille. Markkinoita oli tutkittu jo vuonna 1966
ja englantilaisen Coventry Climax Engines Ltd:n
kanssa oli edetty jo edustusneuvotteluasteelle.
Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja koko projektia
lykättiin. 1970-luvun alussa asiaa alettiin tutkia
uudelleen. Markkinoita hallitsivat amerikkalaiset
ja englantilaiset merkit Clark ja Hyster japanilaisen
Toyotan ollessa kovana haastajana. Tällä kertaa
Rotator sai neuvottelukumppaniksi japanilaisen
Nissan Motors Co. Ltd:n, jonka kanssa solmittiin
Datsun-vastapainotrukkien edustussopimus.
Pian tämän jälkeen tehtiin sopimus englantilaisen Sims & Jefferies Ltd:n kanssa Ransomessähkötrukkien edustuksesta. Tästä edustuksesta
• Pekka Koskinen ja uudet FO-sarjan Datsun-trukit 1978.
• Pekka Koskinen and the new FO range of Datsun forklifts,
1978.
22
Keväällä 1976 Rotatorin teollisuusosastosta muodostettiin oma tulosyksikkö, johon trukkimyynti
siirrettiin.
Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa
1970-luvulla aloitettiin myös rakentamiseen käytettävien koneitten markkinointi. Jo 1960-luvun lopulla oli hankittu Elba-betoniasemien ja Putzmeister-betonipumppujen edustukset. Pumppuautojen
käyttö rakennustyömaitten valutöissä oli Suomessa
uutta. Yksi ensimmäisistä koekäyttöpaikoista oli
Rajasalmen sillan pilareitten vedenalainen valu
Putzmeister-betonipumppuautolla. Työ onnistui
ja silta on edelleen paikoillaan.
Aggregaatteja, joita myös vuokrattiin, käytettiin
työmailla sekä siirrettävillä murskaus- ja betoniasemilla, joissa ei vielä rakennusvaiheessa ollut sähköä.
Rotator alkoi käyttää toimittamistaan aggregaateista
nimitystä WaraWatti. Nimi tulee siitä, että näitä
laitteita toimitettiin paljon sairaaloiden varavoimakoneiksi sähkökatkosten varalle. Osa WaraWateista
tehtiin 60-luvunlopulla itse käyttäen Strömbergin
generaattoreita ja Fordin dieselmoottoreita.
• Ensimmäinen Datsun-trukki toimitettiin Hankkijalle.
• The first Datsun forklift was delivered to the company
Hankkija.
luovuttiin kuitenkin jo vuoden kuluttua, kun
Nissan toi markkinoille oman sähkötrukkilinjansa.
Oli luonnollisesti järkevämpää lanseerata markkinoille kaikki trukit saman Datsun-nimen alla.
Tehty ratkaisu trukkimarkkinoinnista osoittautui nopeasti oikeaksi. Seuraavan kymmenen
vuoden kuluessa kasvoi japanilaismerkkien
markkinaosuus yli viidenkymmenen prosentin.
Yksin Toyotan ja Nissanin osuus 1980-luvun
markkinoista oli yli kolmannes. Datsun-merkin
lanseeraus oli helppoa. Menestyksen hyvänä
apuna olivat varmasti ylivoimaisen kestävyyden
ja luotettavuuden ohella hyvät kokemukset vastaavan merkkisistä japanilaisista autoista. Niinpä
Datsun-trukkien myynti ja vuokraus lähtivät heti
alussa hyvin käyntiin ja siitä lähtien trukit ovat
muodostaneet toisen merkittävän tukijalan Rotatorin toiminnassa.
• 1970-luvulla aloitettiin JLG-henkilönostinten edustus.
• The JLG aerial platform representation began in the 1970s.
• Jukka Järvinen lähdössä asiakaskäynnille.
• Jukka Järvinen leaving on a customer visit.
23
• Tadano-sopimuksen allekirjoitus 1971. Kuvassa vasemmalla Sakae Tadano ja Veikko Virkkunen, takana Mr Tamaki kauppahuone
C. Itohilta
• The signing of the Tadano agreement, 1971. Pictured, on the left, are Sakae Tadano and Veikko Virkkunen, and behind Mr Tamaki
of the C. Itoh trading house.
Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin
Rotator Tadanon pitkäaikaisin edustaja
maailmassa
1970-luvun loppupuolella alkoi Suomessa tulla tunnetuksi uusi kätevä konetyyppi rakennustyömaiden
ja asennusyritysten käyttöön: henkilönostimet eli
siirrettävät työlavat. Rotator tuli näille markkinoille
1976 edustuksenaan amerikkalaiset itsekulkevat
Manlift-henkilönostimet. Tämä edustus vaihdettiin
vuonna 1979 amerikkalaiseen, alan suurimpaan valmistajaan JLG:hen. Vuonna 1977 otettiin myyntiin
tamperelaisen Metkora Ky:n Rolift-saksilavat ja
1979 loimaalaisen Kurpan Konepaja Oy:n hinattavat Dino-merkkiset hydrauliset puominostimet.
Nämä rakentamiseen tarkoitetut koneet muodostivat kolmannen tukijalan yhtiön toiminnassa.
Tadano-nosturit tulivat Rotatorin edustukseen
vuonna 1971. Tadano oli oman alansa ensimmäinen japanilaismerkki Suomessa ja se osoittautui heti
laadukkaaksi ja luotettavaksi nosturiksi. Tadanon ja
Rotatorin yhteistyö kuuluu samaan pitkään sarjaan
kuin yhteistyö Bomagin ja Nissanin kanssa. Lisäksi
Rotator on maailmanlaajuisesti Tadanon pitkäaikaisin edustaja.
Asiakaspalvelu kehittyy
Ehdoton edellytys Rotatorin konemyynnille oli
asiakaspalvelu, joka vastaisi teknisestä osaamisesta,
neuvonnasta, huollosta ja varaosista. Asiakaspalvelutoiminta oli kehittynyt jo edellisellä vuosikymmenellä Lokomolta ostettua huoltoa lukuun ottamatta.
Piirihuollon ja Vantaan korjaamon siirryttyä 1971
Rotatorille, suurin osa näiden henkilökunnasta
siirtyi mukana. Niinikään Tampereen uuteen
korjaamoon siirtyivät kaikki Rotatorin koneisiin
• Suomen ensimmäinen Tadano-nosturi luovutettiin
Velj. Hongisto Oy:lle vuonna 1971.
• Finland’s first Tadano crane was delivered to the company
Velj. Hongisto Oy in 1971.
24
• Vuonna 1979 alkanut Dino-henkilönostinten edustus
jatkuu edelleen. Kuvassa vasemmalta Heimo Nurmi Kurpan
Konepajalta, Toni Virkkunen Rotatorilta, Kurpan Konepajan toimitusjohtaja Mauno Kurppa ja Pentti Rekolainen
Rotatorilta.
• Representation of Dino aerial platforms, which began in
1979, continues to this day. Pictured, from the left, are Heimo
Nurmi of the company Kurpan Konepaja, Toni Virkkunen
of Rotator, Kurpan Konepaja’s Managing Director Mauno
Kurppa and Pentti Rekolainen of Rotator.
erikoistuneet asentajat ja työnjohto. Näin saatiin
koko jälkipalveluorganisaatio nopeasti toimintaan.
monella paikkakunnalla eri puolilla maata. Vielä
tuolloin koneet tarvitsivat nykyistä enemmän korjauksia ja huollot olivat suuritöisempiä ja niitä tehtiin
useammin kuin nykyisin. Myös varaosavarastojen
koolla kilpailtiin. Mitä isomman varaston yritys pystyi esittelemään kullakin markkina-alueella sen parempi, olkoonkin, ettei valikoima näissä etäpisteissä
ollut kovin monipuolinen. Oli myös tavanomaista,
että suhteellisen pienilläkin asiakasyrityksillä oli oma
huolto ja usein myös oma korjaamo.
1970-luvulla yhtenä tärkeänä kilpailukeinona
oli ylläpitää korjaamotoimintaa mahdollisimman
Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin
Vuonna 1978 päätettiin perustaa jälkipalvelutoimintoja varten oma yhtiö, joka sai nimekseen
Teknator Oy. Kaikki Rotatorin jälkipalvelutoiminto-osaston työntekijät jatkoivat Teknatorin
palveluksessa. Toimenpiteen tarkoituksena oli saada
parempi kuva jälkipalvelutoimintojen kannattavuudesta ja tehosta. Teknatorin perustaminen oli yhtiön sisäinen järjestely, jonka asiakkaat huomasivat
lähinnä vain laskun lähettäjän nimen vaihtumisena
Rotatorista Teknatoriksi. Teknator toimi omana
yhtiönään vuoteen 1984.
• Rotator toimitti 1975 Tehdasputkitus Oy:lle kaikkiaan
70 Petbow-hitsauskonetta maakaasujohtojen asennukseen.
Kuvassa Rotator Oy:n isännöitsijä Arvo Innola (vasemmalla)
ja Tehdasputkitus Oy:n toimitusjohtaja Atso Lehto.
• In 1975 Rotator delivered to Tehdasputkitus Oy a total of
70 Petbow welding machines for the installation of natural gas
pipes. Pictured are Rotator Oy’s General Manager Arvo Innola
(left) and Tehdasputkitus Oy’s Managing Director Atso Lehto.
25
On merkillepantavaa, että varsinaiset maansiirtokoneet, kuten puskukoneet, tela- ja pyöräkuormaajat sekä kaivukoneet eivät kuuluneet vuokrattaviin
koneisiin. Syynä tähän oli urakoitsijajärjestöjen
jyrkän kielteinen kanta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa kohtaan. Kielteinen asenne perustui
kahteen historialliseen seikkaan. Ensinnäkin varsinkin 1960-, 1970- ja osin vielä 1980-luvulla valtaosa
maansiirtotöistä tehtiin tuntitöinä silloiselle Tie- ja
vesirakennushallitukselle ja kunnille. Urakoitsija
toimi itse asiassa yrityksenä, joka vuokrasi koneitaan
aina kuljettajan kera. Toiseksi maansiirtokoneiden
vuokraustoiminnan pelättiin madaltavan kynnystä
tulla yrittäjäksi maarakennusalalle, mikä puolestaan
olisi lisännyt kilpailua ja johtanut alan näkemyksen
mukaan väistämättä vääristyneeseen hintakilpailuun. Näiden maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan vastaisten näkemysten lisäksi urakoitsijat
olivat pääsääntöisesti järjestöjen jäseniä, joten koneliikkeiden oli parasta olla harjoittamatta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa. Kuin esimerkkinä
asian vakavuudesta Suomen Maarakentajien Liitto,
SML, pani erään Rotatorin kilpailijan boikottiin
1960-luvun lopulla kyseisen liikkeen aloittaessa kaivukonevuokrauksen markkinaosuuden hiipuessa.
Tämä osoittaa 1954 perustetun SML:n painoarvoa
maarakentajien etujen valvojana.
• Ensimmäinen koko alaa kattava Maxpo 72 -näyttely Vantaan Keimolassa.
• The Maxpo 72 Fair, the first to cover the whole industry,
was held in Keimola, Vantaa.
Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön
Rotatorin alkuperäinen toimiala, koneiden vuokraus, nousi merkittävään rooliin 1970-luvun aikana.
Vuonna 1971 Rotator eriytti koneiden vuokrauksen omaksi tulosyksiköksi perustamalla Lainakone
Oy:n. Vuokrattavaan kalustoon kuului jyriä, aggregaatteja, trukkeja, paineilmakompressoreita ja
poravaunuja sekä henkilönostimia.
Edellä kerrotusta syystä maansiirtokoneiden
vuokraustoimintaa, joka 1950-luvulla oli ollut osa
Tampereen Rakennuskone Oy:n liiketoimintaa,
ei enää 1960-luvulla ollut mahdollista harjoittaa.
Asiakasmatkoja messuille ja päämiesten
tehtaille
Asiakasmatkat Rotatorin päämiesten tehtaille yleistyivät 1970-luvulla. Moni suomalainen urakoitsija
sai tutustua Rotatorin järjestämillä matkoilla muun
muassa International Harvesterin, Bomagin, Elban
ja Putzmeisterin tehtaisiin ja koneisiin Saksassa.
Näillä matkoilla asiakkaille tulivat tutuksi myös
Reinin laakson kauniit maisemat, rypäleiset mehut
ja sufaa-musiikki. Rotator järjesti asiakasmatkoja
myös Englantiin International Harvesterin Doncasterin tehtaille, missä valmistettiin muun muassa
legendaarisia Drott-telakuormaajia.
• International Harvester Co:n dealermeating 1974. Kuvassa
vasemmalta Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme,
Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti
ja Heikki Rantala.
• International Harvester Co dealer meeting, 1974. Pictured,
from the left, Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme,
Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti
and Heikki Rantala.
Vuonna 1975, kun maailmanlaajuinen matkustaminen oli suomalaisille vielä uutta, järjesti
Rotator yhdessä International Harvesterin kanssa
Maarakentajain Liiton jäsenille matkan Yhdysvaltoihin sen ajan suurimpaan maanrakennuskonenäyttelyyn Conexpoon. Turistimatkoista
26
• IR-paineilmakompressori. Yleisten töiden lautakunta työmaakäynnillä.
• An IR air compressor. Public Works Committee on a site visit.
poiketen nämä tiiviit, opastetut tehdasvierailut
ja messumatkat monipuolisine oheisohjelmineen
olivat Rotatorin asiakkaille uusi ja helppo tapa
matkustaa sisältörikkaasti. Vielä vuosia myöhemminkin matkoja muisteltiin mieleenpainuneina
kokemuksina.
• Myyntipäällikkö Pentti Rekolaisen muutto Lakalaivan
uusiin toimitiloihin 1972 tapahtui näyttävästi.
• Sales Manager Pentti Rekolainen’s move to the new Lakalaiva premises in 1972 was done in style.
Monipuolista koulutustoimintaa
1970-luvulla sekä henkilökunnan että asiakkaiden
koulutus tuli osaksi Rotatorin toimintaa. Rotator
koulutti jälkipalveluhenkilökuntaa, myyjiä ja jossakin määrin myös konttorihenkilökuntaa. Huoltohenkilökunnan koulutus oli jo silloin pääsääntöisesti tuotekoulutusta. Konetyyppejä oli monia
ja mallit muuttuivat taajaan. Koulutus tapahtui
yleensä Rotatorin koulutustiloissa Tampereella.
• “Natikka” TD 15B -metsänraivaustöissä 1970-luvulla
Kainuussa.
• A TD 15B “Natikka” engaged in forest clearing work in
Kainuu, 1970s.
27
• Visual Storage Rotatorin Vantaan toimitiloissa vuonna 1975.
• Visual Storage at Rotator’s Vantaa premises, 1975.
Kouluttajina toimivat pääasiassa päämiesten
edustajat Rotorin huolehtiessa tulkkauksesta.
Myyntihenkilökunnalle järjestettiin myyntitaitoja
ja tuotetuntemusta lisäävää koulutusta sekä sisäisenä koulutuksena että yhteistyössä päämiesten ja
kotimaisten koulutusinstituutioiden kanssa.
Myös asiakkaille annettava huoltokoulutus oli jo
silloin yleistä. Erityisesti Nissan-kuljettajakoulutus
saavutti suuren suosion ja koulutustilaisuuksia saattoi olla useita saman kuukauden aikana.
Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi
lyhytaikaiseksi
Vieraillessaan International Harvester Co:n tehtaalla Yhdysvalloissa saivat Veikko Virkkunen ja
isännöitsijä Arvo Innola idean “Visual Storagen”
eli varaosia ja tarvikkeita myyvän valintamyymälän
perustamisesta. Myymälän liikeideana oli tarjota
asiakkaille yhdellä käynnillä Rotator-koneiden varaosien lisäksi myös muita asiakkaiden tarvitsemia
tarvikkeita ja komponentteja.
Myymälä avattiin näyttävästi lokakuussa 1975
Rotatorin Vantaan toimipisteeseen. Myymälässä
ongelmaksi muodostui kuitenkin nopeasti se, ettei
merkkikohtaisia osia voitu pitää hyllyssä, koska
niiden löytäminen olisi edellyttänyt tarkkaa koneen
malli- ja sarjanumeron ja osan vastaavaa numerointia. Yhdistelmän löytämiseen tarvittiin erikoisosaamista, jota myymälän henkilökunnalla ei ollut.
• 1970-luvulla puutavaraa käsiteltiin isoilla pyöräkuormaajilla. Linkku 560:n pihteihin mahtui seitsemän kuutiota
puutavaraa.
• In the 1970s, timber was handled with big wheel loaders.
The grabs of the Linkku 560 held seven cubic metres of timber.
28
• Datsun FG 103, vuodelta 1975 varustettuna kotimaisella Vela-tuotteen ohjaamolla.
• A Datsun FG 103, from 1975 - equipped with a Finnish-made Vela cabin.
• Datsun FG 103 ja FG 104 vuodelta 1973 valmiina toimitukseen.
• A Datsun FG 103 and an FG 104, from 1973 - ready for delivery.
29
• Lentokoneitten käynnistys- ja vetokone International Paymover 500 vuonna 1976.
• International Paymover 500 towtractor for aircraft, 1976.
Toisaalta tarvikekauppana menestyminen olisi
edellyttänyt suurempia tiloja, enemmän tuotenimikkeitä ja sen olisi pitänyt suuntautua Rotatorin
asiakkaiden lisäksi myös suurelle yleisölle. Myymälän asiakaskunta, joka koostui lähinnä pääkaupunkiseudun asiakkaista, jäi liian pieneksi. Varaosa- ja
tarvikemyymälä suljettiin 1977.
Noususuhdanteen aikaa
1970-luku näytti kokonaisuudessaan lähtevän
noususuhdanteen myötä hyvin kasvuun. Rakennustoiminta oli vilkasta, teollisuus laajensi tuotantolaitoksiaan, kaupan volyymi kasvoi ja pörssikurssit
nousivat. Hyvinvointi lisääntyi ja suomalaisten
elintaso nousi. Vuosikymmenelle osunut öljykriisi
kuitenkin taannutti tilanteen nopeasti. Sen seurausten lisäksi Suomen taloutta koettelivat 1970-luvulla
muun muassa metalli- ja rakennusalalla merkittävät
lakot. Valtiovalta puolestaan sääteli tuonnintasausmaksuja ja Suomen Pankki vaati “rahat pöytään”
eli maahantuotavat koneet maksettaviksi jo tullaushetkellä.
• Rolift-saksilava vuodelta 1978.
• A Rolift scissor lift, 1978.
30
Vuonna 1975 tasavallan presidentti Urho Kekkonen julisti ”kansallisen hätätilan” työttömyyden
noustessa yli viiden prosentin ja vuosiin 197778 osui useampia devalvaatiota. Kaikesta tästä
huolimatta koneliikkeet, Rotator mukaan lukien
ja valtaosa koneliikkeiden asiakkaista, selvisivät
vuosikymmenestä. Vuonna 1971 Rotatorin, silloin
vielä Lokomon tytäryhtiön, liikevaihto vuoden
2003 markkoina oli noin 78 miljoonaa markkaa
ja kymmentä vuotta myöhemmin 111 miljoonaa
markkaa.
Nimityskäytäntöä selkiytetään
Rotatorin johto muutti 17.6.1977 yrityksen johdon
nimityskäytännön vastaamaan paremmin todellisia
toimenkuvia. Yli kymmenen vuoden ajan isännöitsijänä toiminut insinööri Arvo Innola nimitettiin
Rotatorin toimitusjohtajaksi. Konsuli Veikko
Virkkunen jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja
isännöitsijäksi nimitettiin pitkään markkinoinnin
hallinnoinnista vastannut insinööri Pentti Rekolainen.
• Ingersoll-Rand -vaunuporrakoneet talvisella työmaalla
1971.
• Ingersoll-Rand crawlerdrills on a wintry worksite, 1971.
• Rotatorin henkilökuntaa 25-vuotisjuhlissa 1979.
• Rotator’s staff at the 25th anniversary celebrations, 1979. 31
• Rotatorin ilmoituksia 1970-luvulta.
• Rotator advertisements, 1970s.
32
• Asiakkaita Hyvinkään Rotator-cartingajoissa 1988.
• Customers at Rotator’s carting races in Hyvinkää, 1988.
1980-luvun kasvun vuodet
V
uosi 1981 oli vielä yhtiön toimialoilla kasvuvuosi, kun taas vuodet 1982 ja 1983 olivat selvää laskua vaikka Suomen talous osoitti jo
myönteistä kehitystä. Kokonaistuotanto maassa
kasvoi vuonna 1984 kolme prosenttia ja vuonna
1985 2,9 prosenttia. Inflaatio oli saatu vuonna
1985 putoamaan 4,5 prosenttiin, mutta työttömyysaste oli edelleen sen ajan mittapuulla korkea,
yli 5 prosenttia, ja investointien korkotaso lähes
15 prosenttia! Vuonna 1986 jo aiemmin alkanut
kansainvälinen kasvu vaikutti voimakkaasti myös
Suomessa ja myynti lähti kasvuun, jota jatkui
seuraavat neljä vuotta taittuen sitten tunnetulla
tavalla vuonna 1991.
• Hitachin hydrauliset kaivukoneet tulivat myyntiin 1983.
• Hitachi hydraulic excavators went on sale in 1983.
33
Vuosikymmenen alkupuolella Rotatorin toiminta kehittyi edellisen vuosikymmenen tapaan
lukuun ottamatta suurta muutosta maarakennuskoneosastolla. Pitkäaikainen päämies International
Harvester Co ajautui maailmanlaajuisesti konsernina vaikeuksiin. Yhtiön maanrakennuskoneet
myytiin ensin Dresser Inc. Co:lle, jolloin yhteistyö
toimi Rotatorin kanssa vielä kohtuullisesti, mutta
kun Dresser myi toiminnot edelleen Komatsulle
ja Furukawalle, hiipuivat Rotatorin mahdollisuudet jatkaa yhteistyötä. Näin päättyi International
Harvesterin pitkä ja merkittävä aikakausi maansiirtokonealalla. Se alkoi Yhdysvalloissa jo 1900-luvun alussa ja levisi ympäri maailman. Suomeen
tuotiin “Natikan” ensimmäiset telapuskukoneet
30-luvulla ja säilyneitten tietojen mukaan näitä
koneita on määrällisesti toimitettu seuraavasti:
Ennen sotaa noin 50 kpl, vuonna 1940 Suomen
armeijalle 300 kpl, vuosina 1944 -1954 noin 100
kpl, SMK:lle 316 kpl ja Rotatorille 1 276 kpl, eli
yhteensä noin 2 042 kpl.
Leo Lahtinen
• toimitusjohtaja
• Managing Director
1983-1984.
Toni Virkkunen
• toimitusjohtaja
• Managing Director
1984-1990.
1980-luvun alussa Rotatorin maanrakennuskoneosastolla oli kaikkiaan neljätoista myyntiedustusta, vuokraus sekä huolto- ja varaosapalvelut.
Toimitusjohtajat vaihtuvat
Onneksi Rotatorilla oli hyvät yhteydet Japanin
maanrakennuskoneita valmistavaan teollisuuteen
ja erinomaiset kokemukset japanilaisista tuotteista. Rotator aloitti ensimmäisenä suomalaisena
yrityksenä japanilaisten kaivukoneiden maahantuonnin solmimalla edustussopimuksen Hitachi
Construction Machinery Co. Ltd:n kanssa. Tämä
edustus korvasi menestyksekkäästi International
Harvesterin poistumisen markkinoilta.
Yhtiön johdossa tapahtui muutoksia, kun Rotatorin pitkäaikainen toimitusjohtaja Arvo Innola jäi
eläkkeelle 1.5.1983. Uudeksi toimitusjohtajaksi
nimitettiin diplomi-insinööri Leo Lahtinen. Lahtisen kausi jäi lyhyeksi ja jo vuoden kuluttua 1.5.1984
toimitusjohtajaksi nimitettiin Toni Virkkunen, joka
toimi tässä tehtävässä 1980-luvun loppuun asti.
Tulosyksiköt syntyvät
1980-luvulla Rotator siirsi osan toiminnoistaan
Vantaalle. Tampereella säilytettiin yhtiön hallinto,
konttoritoiminnot, paikallismyynti, korjaamo ja
varaosavarasto ympäröivän maakunnan tarpeisiin.
Sen sijaan yrityksen markkinointijohto, varaosat,
huollon keskus, maahantulohuollot sekä vaihtokoneitten päävarasto siirrettiin vuosikymmenen
puoleenväliin mennessä Vantaan toimitaloon.
Samalla alettiin voimakkaasti muuttaa ja kehittää
Rotatorin toimintaa ja organisaatiota. Eri toimintojen välille haettiin selkeyttä muodostamalla tulosyksiköitä, jolloin kunkin tuote- ja palveluryhmän
hallintaa, tehokkuutta ja kannattavuutta voitiin
paremmin seurata. Ensivaiheessa toiminnot jaettiin
siten, että Raskaskonesektorin muodostivat Dresser,
International Harvester, Hitachi, Hydrema ja Tadano ja Pienkonesektorin Nissan, Bomag, Santo,
JLG, Dino ja Rolift. Rakennusosaston muodostivat Elba, Petbow, Nemek, Jaguzzi sekä Rotatorin
vientimyynti. Huolto- ja varaosatoiminnot toimivat
• Rotatorin ensimmäinen ja tähänastisen historian ainoa
naispuolinen konemyyjä Anne Koste vastasi liukuohjattujen
Gehlien myynnistä 1983-1985.
• Rotator’s first and, to date, only female machine seller Anne
Koste was responsible for sales of Gehl skid-steer loaders,
1983-1985.
34
• Rotatorin mainoksia 1980-luvulta.
• Rotator advertisements, 1980s.
35
edelleen Teknator-nimen alla ja vuokraustoiminnasta vastasi Lainakone. Näin Rotatorin sisäistä
linjaa haettiin, kunnes se vuosien 1985-86 aikana
muotoutui. Tällöin perustettiin joukko tulosyksiköitä, jotka myös yhtiöitettiin. Käytännössä yhtiöt
jatkoivat toimintaansa tulosyksikköinä, eikä yhtiöittämistä toiminnallisesti koskaan pantu käytäntöön.
Rotacon
Rotacon-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan
Rotatorin maansiirtokoneitten myynnistä ja
markkinoinnista. Rotaconin myyntijohtajana
toimi Lauri Sivula. Rotaconin tuotteita olivat
Bomag-maantiivistyskoneet, Dresser-puskukoneet
ja -pyöräkuormaajat, Furukawa-iskuvasarat, Hitachi-kaivukoneet, Hydrema-kaivurikuormaajat,
Kubota-minikaivukoneet, Tadano-nosturit ja
Santo-tärylevyt.
• Rotator sponsoroi Indy 500 -kilpailun suomalaiskuljettaja
Tero Palmrothia. Kilpa-ajaja puolestaan poseerasi yhdessä
Rotamarin veneiden ja perämoottorien kanssa.
• Rotator sponsored the Finnish Indy 500 driver Tero Palmroth. The driver is seen pictured with Rotamar boats and
outboard motors.
Rotamek
Rotamek-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan Rotatorin trukkien ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden myynnistä ja markkinoinnista. Tulosyksikön
myyntijohtajana toimi Pekka Koskinen. Rotamekin
tuotteita olivat Nissan-vastapainotrukit, Lansing
Linde -varastotrukit ja Wayne-harjakoneet.
Scanlift
Henkilönostinten ja maantiivistyskoneiden myynnistä ja vuokrauksesta vastasi Lainakone, jonka nimi
myöhemmin muutettiin Scanliftiksi ja edelleen
1990-luvulta Rotateciksi. Scanliftin myyntijohtajana toimi Arto Nopanen. Scanliftin tuotteita olivat
JLG-itseliikkuvat henkilönostimet, Dino-hinattavat
henkilönostimet, Scanlift-itseliikkuvat henkilönostimet, Rolift-saksilavat ja vuokratarkoitukseen myös
Bomag-maantiivistyskoneet ja Santo-tärykelkat.
Vuokraustoiminta, joka oli ollut mukana Rotatorin toiminnassa alusta lähtien, koki käännekohdan
1988, kun koko vuokrakalusto trukkeja lukuunottamatta myytiin. 1980-luvun lopulla maassa oli suuri määrä eri kokoisia nostolavojenkin vuokraukseen
erikoistuneita yrityksiä. Nostolavojen vuokraajana
Rotator alkoikin menettää markkina-asemaansa
henkilönostinten myyjänä. Vuokrauksesta luopuminen nostikin yhtiön johtavaan asemaan henkilönostimien toimittajana.
Rotamar
Rotator aloitti myös aivan uuden toimintasektorin
perustamalla Rotamar-tulosyksikön. Rotamarin
tuotevalikoimaan kuuluivat vapaa-ajan kulutustuotteet, joita olivat Nissan-perämoottorit,
Nissan-veneperämoottoriyhdistelmät, Cobia- ja
Sunfjord-veneet ja Nissan-generaattorit. Tulosyksikön myyntijohtajana toimi Jussi Saarinen.
• Mainos 1980-luvulta.
• Advertisement, 1980´s.
36
Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan
Rotatorin vientitoiminta oli alkanut jo 1970-luvun
lopulla, mutta kiihtyi 1980-luvun alussa, jolloin
suomalaisyritykset alkoivat rakentaa erityisesti
Lähi-Idässä, ensin Iranissa ja sittemmin Irakissa.
Konekauppa tehtiin Suomessa ja tavara toimitettiin
suoraan valmistajalta kyseisen projektin työmaalle.
Pääosan Rotatorin toimittamista koneista muodostivat Petbow-dieselgeneraattorit, Bomag-jyrät,
siirrettävät Elba-betoniasemat ja Tadano-nosturit.
Vuosikymmenen puolessavälissä näiden tuotteden
vienti kuitenkin loppui suomalaisten rakennusprojektien hiipumisen myötä.
Koska Rotatorilla oli runsaasti kokemusta yhteistyöstä ja tuonnista eri puolilta maailmaa, päätettiin
osaamista hyödyntää perustamalla kansainvälistä
markkinointikonsultointia ja kauppahuonetoimintaa varten Rotatrade. Tulosyksikköä johtamaan nimitettiin International Harvester Co:n organisaatiosta tuttu Jeremy Pilch asemapaikka-naan Lontoo.
• Rotatorin toimitilat Vantaan Veromiehen kylässä 1961-1991.
• Rotator’s premises in Vantaa’s Veromies village, 1961-1991.
Rotatraden toiminnan tarkoituksena oli edistää
sellaisten suomalaisten yritysten vientiä, joilla ei
vielä ollut omaa vientiorganisaatiota. Tuotteina
olivat muun muassa Lännen Tehtaiden Vesimestari-ruoppaajat, Junttan-paalutuskoneet ja Raision
Tehtaiden bioöljyt. Rotator luopui Rotatraden
toiminnasta 1980-luvun lopulla ja Jeremy Pilch
jatkoi tulosyksikön toimintaa omissa nimissään.
Kotimaiset henkilönostimet vientiin
Rotatraden toiminta poiki kuitenkin uuden, kotimaisten henkilönostimien vientimahdollisuuden.
Vuonna 1988 aloitettiin Rotatorin ideoiman ja
Kesla Oy:n valmistaman, itseliikkuvan Scanlifthenkilönostimen ja Kurpan Konepajan hinattavan
Dino-henkilönostimen vienti Pohjoismaihin,
Keski-Eurooppaan ja USA:han. Näin alkaneella
nostinviennillä oli sittemmin positiivista merkitystä
varsinkin lamavuosina.
• Rotatorin toimitilat Tampereen Lakalaivassa 1971-1997.
• Rotator’s premises in Lakalaiva, Tampere, 1971-1997.
Asiakaspalvelu
Teknator-tulosyksikkö muutettiin Asiakaspalvelutulosyksiköksi. Tulosyksikön asiakaspalvelujohtajaksi nimitettiin Markku Mäkelä, jota seurasi
vuonna 1989 Thomas Åhman. Asiakaspalvelutulosyksikön tehtävänä oli vastata Rotatorin kaikkien muiden tulosyksiköiden tuotteiden huollosta ja
varaosapalveluista. Asiakaspalvelu-yksiköllä oli korjaamot Tampereella ja Helsingissä sekä 1980-luvun
• Rotatorin naispuoliset työntekijät pukeutuneina vuoden
1989 asiakasjuhlateeman mukaisesti.
• Rotator’s female employees, dressed according to the theme
of the 1989 customer reception.
37
• Rotatorin trukkiasiakkaita Japanissa. Vasemmalta Mr. Vatanabe, Erkki Valta, Pekka Koskinen Rotatorilta, Matti Saari, Tapio
Linho, Simo Nieminen, Erkki Jääskeläinen, Erkki Kallio, Risto Keinonen, Erkki Lindqvist ja Erkki Laakso sekä edessä paikallinen opas.
• Rotator’s forklift customers in Japan.
jälkipuoliskolla myös Turussa ja Vaasassa. Lisäksi
se vastasi kahden Rotatorin valtuuttaman piirihuoltokorjaamon ja neljän huoltopisteen toiminnasta.
sieltä. Asiakastilaisuudet, joista tunnetuiksi tulivat
erityisesti “EX-lanseeraus”, “Salakapakka” ja “Avaruusmatka 90-luvulle”, saivat lopulta niin suuren
suosion, etteivät tilat enää riittäneet, vaan ne oli osin
lopetettava tai niitä jatkettiin pienimuotoisempina.
Jälkeenpäin arvioiden niin Rotatorin kuin sen
kilpailijoidenkin kiinteiden toimipisteiden määrä
oli arveluttavan suuri, mutta niiden käyttöasteen
pienuuteen ei vuosikymmenen loppupuolen
nousukauden aikana juuri kiinnitetty huomiota.
Toisaalta monet asiakkaat luopuivat omasta korjaamo- ja huoltotoiminnasta, mikä lisäsi koneliikkeiden palvelujen kysyntää.
Asiakaskeskeisyys nosti Rotatorin profiilia
Kaiken kaikkiaan vuodet 1986-91 olivat Rotatorille
aikaa, jolloin sen näkyvyys, tunnettuus ja profiili
nousivat huimasti ja se nousi omien toimialojensa merkittävimpien yritysten joukkoon. Tähän
vaikuttivat oikeaksi osoittautunut toimintamalli
ja strategia, motivoitunut, kyvykäs ja innostunut
henkilökunta, henkilökunnan koulutus ja erittäin
voimakas satsaus markkinointiin, mainontaan ja,
voidaan sanoa, alalla ennen näkemätön panostus
asiakkaisiin. Rotatorin logon, punavalkoisen ”pylpyrän”, tunsi alalla jokainen. Mainonta oli tasokasta
ja asiakasmatkoja järjestettiin. Erityisesti Japani oli
suosittu matkakohde, olihan suurin osa edustuksista
• Rotator oli 1980-luvulla maailman ensimmäisiä kuvapuhelimen käyttäjiä. Kuva Helsingin Puhelinyhdistyksen esitteestä.
• Rotator was one of the world’s first camera phone users in
the 1980s. Picture from a brochure of the Helsinki Telephone
Association.
38
Ramacs aikaansa edellä
Vuonna 1989 Rotator otti askeleen, joka oli aikaansa edellä. Asiakaspalvelussa huollon ja korjaustoiminnan suoritetun asiakas- ja henkilökuntakyselyn
tuloksena paneuduttiin erityisesti tiedonkulun ja
yhteyksien parantamiseen niin asiakkaiden kuin
omien korjaamojen ja kenttähuoltomiesten välillä.
Tilanteen ratkaisuksi syntyi huoltotoiminnan johtokeskus, Ramacs. Nimi tulee sanoista Rotator Aftersales Management And Communication System.
Ramacsin toimintamalli otettiin lennonjohdosta,
missä kapula siirtyy henkilöltä toiselle, eikä sitä voi
heittää kädestään ennenkuin tehtävä on suoritettu
ja kone turvallisesti maassa. Vantaalle muodostettiin
huoltotekninen johtokeskus, missä työskentelivät
osaston johtaja, eri tuoteryhmien tekniset tuotepäälliköt, kenttähuollon johto, takuuvastaava ja
varaosamyynti sekä kyseisen osaston konttoritoiminnot kaikki yhdessä avokonttorissa huutomatkan
päässä toisistaan. Työntekijät oli sijoitettu siten, että
eniten keskenään kommunikoivat istuivat lähinnä
toisiaan. Kenttähuollon johto ja tuotevastaavat oli
sijoitettu toimitilan keskelle. Heillä oli edessään rivi
monitoreja, joiden avulla he saattoivat olla yhteydessä eri puolilla maata olevien korjaamoiden kanssa
suorassa lähetyksessä. Tämän mahdollisti uusin
videokameratekniikka, jossa kuvayhteys kulki puhelinlankojen kautta. Tekniikan sovellus oli silloin
täysin uutta käytännön tasolla ja sen suunnitteli ja
toteutti Vistacom Oy.
• Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Vantaan
ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri. Kuva Rotatorin asiakaslehden kannesta.
• The formal opening of Ramacs took place in Vantaa and the
event was so significant that the first link between the Vantaa
and Tampere offices was made by the then Finnish Prime
Minister Harri Holkeri. Cover of Rotator’s customer magazine.
Eräs kuvapuhelimen tärkeimpiä etuja oli liikkuva kamera, jonka asentaja saattoi viedä rikkoutuneen koneen alle ja näyttää Vantaalla olevalle
tekniselle asiantuntijalle minkälaisesta ongelmasta
oli kyse. Tekninen asiantuntija puolestaan saattoi
näyttää ruudulla ongelman ratkaisun.
Ramacsin toiminta vähensi asioiden pallottelua
osastolta toiselle ja toiminnan tehokkuus parani
merkittävästi. Todellinen läpimurto Ramacsin
toiminnassa olisi saavutettu, jos kuvapuhelin olisi
voitu yhdistää matkapuhelinverkkoon. Valitettavasti kuvapuhelin oli aikaansa edellä ja eteen tullut
talouden lama katkaisi matkapuhelimitse tapahtuvan kuvansiirron käytännössä aina 2000-luvulle.
Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla
ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen
yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipisteiden
välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri.
Tampereella kuvapuhelinviestin vastaanotti Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Matti
Hokkanen. Ramacs saavutti suurta huomiota
myös mediassa. Avajaisista kerrottiin muun muassa
television iltauutisissa.
Lukuisat vieraat kävivät tutustumassa Ramacsin
toimintaan, mikä lisäsi Rotatorin tunnettuutta
Suomessa. Ramacsin toiminta myös vahvisti Rotatorin yritysmielikuvaa päämiesten silmissä.
39
• Kenttähuolto valmiina palvelukseen. Vasemmalta Seppo Kangas, Tom Nyman, Pasi Salonen, Kari Tiittanen, Erkki Rytkönen, Reijo
Rönkkö ja Pauli Krankkala.
• Field service vans ready to go.
Vaikea 1990-luku
T
oimitusjohtaja Toni Virkkunen siirtyi 1990
hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Heikki Rantala,
joka oli toiminut yhtiössä myynnin ja johdon eri
tehtävissä vuodesta 1964.
1900-luvun viimeinen vuosikymmen alkoi
synkissä merkeissä. Kansantalous syöksyi syvään lamaan. Vuosina 1991-1993 bruttokansantuote laski lähes 12 prosenttia, työttömyys
nousi 16 prosenttiin, valtion velka kasvoi rajusti ja markka jouduttiin ensin devalvoimaan
ja päästettiin sitten kellumaan.
Ensimmäiset merkit talouden taantumisesta
Rotatorin toimialoilla alkoivat näkyä vuoden
1990 loppupuolella. Kesän jälkeen markkinat
alkoivat hiljentyä. Korkotaso oli korkea ja yleinen epävarmuus lamaannutti asiakkaat.
Heikki Rantala
• toimitusjohtaja • Managing Director
1990-2001
40
1991 markkinat putosivat kaikilla Rotatorin
toiminta-alueilla noin 40-80 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Organisaation muutos
aloitettiin maaliskuussa luopumalla korjaamotoiminnoista Vantaalla, Turussa ja Vaasassa.
Sopeuttamista jatkettiin yhdistämällä tehtäviä ja
luopumalla osasta toimitiloja keskittäen toimintojen pääosa Tampereelle. Vantaalle jäi huollon
johto, tekninen neuvonta ja varaosavarasto. Henkilökuntaa jouduttiin supistamaan irtisanomisin ja
lomautuksin, mutta tunnetusti nämä toimenpiteet
vaikuttavat kannattavuuteen viiveellä. Devalvaatio
ja käytettyjen koneitten voimakas hinnanaleneminen lisäsivät Rotatorin tuloksen heikentymistä.
1992 Rotatorin omistus siirtyy
SGN-Yhtiöille
Vuonna 1992 tilanne paheni entisestään. Markkinat putosivat puoleen edellisestä vuodesta.
Rotatorin varastojen purku oli kesken rasittaen
rahoituskuluja ja asiakkaiden konkursseista
aiheutui luottotappioita. Devalvaation aiheuttamat kurssitappiot muodostivat esteen
kannattavalle toiminnalle. Sen seurauksena
Rotator joutui rahoituskriisiin ja lopulta myös
omistajavaihdokseen, jonka yhteydessä luotiin
uudet edellytykset toiminnan jatkamiselle. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Rotatorin uudeksi emoyhtiöksi tuli SGN-Yhtiöt Espoosta.
• Scanlift oli ensimmäinen maastokelpoinen, nelipyörävetoinen henkilönostin.
• Scanlift was the first off-road four-wheel drive aerial platform.
SGN-Yhtiöt on tunnettu yritys alallaan.
Siihen kuuluvat maataloustraktoreiden ja
kaivurikuormaajien maahantuoja Agritek Oy,
puutarha- ja muiden pienkoneiden, moottoripyörien ja lumikelkkojen maahantuoja Sumeko Oy ja Suomen vanhin siementukkukauppa
S.G. Nieminen Oy. SGN-Yhtiöiden johto katsoi,
että Rotatorin toimialat voisivat muodostaa
toimivan ja luontevan jatkeen heidän tuotevalikoimaansa.
Rotatorin toiminnassa vuoden 1992 valopilkkuja olivat ainoastaan henkilönostimien
viennin kasvu ja huoltopalvelujen sekä
varaosapalvelujen lisääntyminen koneiden
käyttöiän kasvaessa.
Vuonna 1993 kokonaismarkkinat putosivat
edelleen Rotatorin kaikilla konemarkkina-alueilla
alhaisimmalle tasolle yli kolmeenkymmeneen
vuoteen. Maanrakennuskoneiden osalta pääpaino siirtyi käytettyjen koneiden kauppaan,
joka osittain korvasi uusien vähäistä kysyntää
• JLG 2033E
• JLG 2033E
41
ja osa kaupasta oli ylikapasiteetin purkua vientimarkkinoille. Myös trukkikaupan myynti oli
pientä, mutta ylivarastojen purkautuminen ja
orastava kysyntä alkoivat tervehdyttää tilannetta. Kotimaan henkilönostinkauppa oli täysin
pysähdyksissä, mutta viennin näkymät olivat
rohkaisevammat. Jälkipalvelujen osalta tilanne
oli edelleen hyvä, mikä johtui koneiden käyttöiän
pitenemisestä ja varaosavaraston kuranttisuuden
parantumisesta.
Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994
Vuonna 1994 kokonaismarkkinat alkoivat kolmen jyrkän laskuvuoden jälkeen jälleen elpyä
jopa niin, että vuoden lopulla valmistajien
tuotantovaikeuksien takia alkoi ilmetä pulaa
uusista koneista ja osa toimituksista siirtyi
seuraavalle vuodelle. Konekannan edelleen
vanhetessa varaosa- ja huoltomyynti jatkoivat
kasvuaan. Merkittävää oli, että kolmen perättäisen tappiovuoden jälkeen kannattavuus
parani ja voitiin kirjata positiivinen tulos.
• Tadano Faun ATF 50-3.
• A Tadano Faun ATF 50-3.
tunut toimivaksi. Lisäksi alkava kysynnän nousu
alkoi sitoa SGN-Yhtiöiden resursseja sen omien
perinteisten liiketoimintojen osalta, joten yhtiö
päätti palata Rotatorin omistamista edeltäneeseen
liiketoimintamalliin.
Rotatorin omistus
Sponsor Oy:lle 1994
Vuonna 1994 tapahtui Rotatorin omistuksessa
jälleen muutos. Osakekanta siirtyi 19.12.1994
Sponsor Oy:n hallintaan. SGN-Yhtiöt Oy:n johto
oli kahden vuoden aikana tullut siihen johtopäätökseen, että Rotatorin toimintojen synergia
SGN:n omien toimintojen kanssa ei ollut osoittau-
Vuodet 1995-2000 olivatkin sitten markkinoiden osalta jossain määrin 1980-luvun
loppupuolen toisintoa, joskin useimmilla toimialoilla toimittiin lamavuosien vahingoista
viisastuneina. Talouden, markkinoitten ja kysynnän kasvua 1990-luvun jälkipuolella kuvaa
liikevaihdon kehitys. Vuonna 1993 liikevaihto
oli 67 miljoonaa markkaa ja 315 miljoonaa
markkaa vuonna 2000 .
1998 Rotatorin omistus
Captum Group Oy:lle
Rotatorin omistus vaihtui vielä kerran 1990-luvulla. Kun Suomen Yhdyspankki ja KansallisOsake-Pankki pankkikriisin seurauksena
yhdistyivät ja uusi Merita Pankki tuli Sponsor
Oy:n omistajaksi, jaettiin Sponsor kahtia Sponsor Fundiin ja Merita Investiin. Rotator kuului
tässä yhteydessä Merita Investin omistukseen
siirtyneiden yritysten joukkoon. Kun Merita
1998 alkoi luopua yritysomistuksistaan, siirtyi
Rotator Oy:n osakekanta Captum Group Oy:lle
22.12.1998. Captum Group Oy on sijoitus- ja
kehitysyhtiö, jonka omistavat Risto Wartiovaara ja Heikki Mäntynen.
• Ensimmäinen teleskooppipuominen Dino 130.
• The first telescopic boom Dino 130.
42
• Ilmoituksia sekä lehden ja esitteen kansi 1990 luvulta.
• Advertisements, and magazine and brochure covers, 1990s.
43
Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin
Vuonna 1992 Rotator siirtyi kokonaan pois
Kehä kolmosen ja Tuusulantien risteyksessä
sijaitsevista emoyhtiö Loktam Oy:n Vantaan
toimitiloista kadun toiselle puolelle Auramotaloon. Sinne sijoittuivat Rotatorin eteläisen
Suomen myynti, vienti, huollon johto, tekninen neuvonta ja varaosavarasto. Pieni tila oli
vuokrattu korjaamotoiminnalle Auramo-talon
läheisyydestä. Näissä tiloissa toimittiin aina
1994 saakka, jolloin Rotator teki pitkäaikaisen
vuokrasopimuksen LVI-Tukku Oy:n kanssa
Rotatorin nykyisistä Vantaan toimitiloista Linkokujalla. Näin saatiin omaan käyttöön 500 neliötä konttoritilaa, 500 neliötä varaosavarastoa
ja 500 neliötä korjaamotilaa.
• JLG 660SJ
• JLG 660SJ
Myös Tampereella tuli ajankohtaiseksi uusien toimitilojen etsiminen, sillä Lakalaivan kiinteistön omistaja oli Virkkusten suvun Loktam
Oy, jonka kanssa oli vuonna 1992 tehty viiden
vuoden vuokrasopimus. Rotator teki vuonna
1996 tamperelaisen Sähkö-Peko Oy:n kanssa
sopimuksen uusien toimitilojen rakentamisesta Rotatorin käyttöön Sammon valtatien
varteen. Rotator muutti Tampereella uusiin
toimitiloihin 1.12.1997.
Edustuksista 1990-luvulla
Vuonna 1991 ja 1992 Rotator alkoi tarkastella
edustuksiaan kriittisesti. Kubotan, Hydreman
ja Roliftin edustuksista päätettiin luopua. Kubotasta luovuttiin, koska minikaivukonemarkkinat olivat vielä maassamme kovin pienet ja
tiedettiin, että Hitachi on tulossa myös tälle
sektorille, Hydremasta sen markkinaosuuden
pienuuden takia ja Roliftista, jonka tekninen
kehitys alkoi olla ajastaan jäljessä.
• Merlo P35.13 -kurottaja.
• A Merlo P35.13 telescopic handler.
Jo 1980-luvulla, kun Euroopan Unionia muodostettiin, alkoivat amerikkalaiset, japanilaiset
ja muut EU:n ulkopuoliset maat varustautua
mahdollisten tuonnin säätelyjen varalta joko perustamalla omia tuotantolaitoksiaan Eurooppaan
tai liittoutumalla eurooppalaisten valmistajien
kanssa. Näin tapahtui myös Rotatorin japanilaisten päämiesten kohdalla. Nissan aloitti oman
tuotantonsa Espanjassa perustaen trukkitehtaan
Pamplonaan, Tadano osti saksalaisen ajoneuvonosturivalmistajan Faunin Laufista ja Hitachi
teki joint venture -sopimuksen Fiatin omistaman
Fiat-Allis S.p.A:n kanssa.
• Nissan J02 vuodelta 1995 varustettuna Laimun ohjaamolla.
• A Nissan J02 equipped with a Laimu cabin, 1995.
44
• Japani, Fujisako 31.5.1999. Koneet suurenevat. Rotatorin asiakkaita EX5500:n eteen ryhmittyneinä. Takana vasemmalta Mika
Kari, Jari Knuuttila, Jouko Mäkitalo, Veli Mantsinen, jonka takana piilossa Jarkko Korkiakoski, Esko Sorjonen, Arto Taponen, Pertti
Vainio ja Seppo Hakala, josta näkyy vain kypärä sekä Kyösti Kaihu. Edessä vasemmalta Kalervo Jaatinen, Jarmo Kaislasuo, Ahti
Mäntylä ja Jari Salomäki.
• Fujisako, Japan, 31 May 1999. Machines get bigger. A group of Rotator customers in front of an EX5500.
tator oli puolestaan tärkeä, koska se oli aloittanut
Suomessa japanilaisten kaivukoneitten myynnin
ja nostanut Hitachin markkinajohtajaksi omassa
maassaan ensimmäisenä Euroopassa. Lopulta
syntyikin ”nahkapäätös”. Työväline Oy markkinoi Italiassa valmistetut Fiat-Hitachi-koneet
Fiat-Allis-nimellä. Koneet maalattiin Fiat-Allisin
keltaruskeiksi ja varustettiin Fiat-Allisin hytillä.
Rotator puolestaan jatkoi Japanissa valmistettujen niin sanottujen “ EX”-koneitten myyntiä.
Tilanne oli luonnollisesti keinotekoinen ja epäedullinen niin Työvälineelle kuin Fiat-Hitachin
eurooppalaisuusimagolle. Yksi maa sai myydä
”alkuperäisiä” koneita, joiden mallisto kulki aina
yhtä vaihetta edellä ja muut myivät vanhaa mallia.
Tilanne laukesi kuitenkin suureen lamaan, jolloin Kesko päätti lopettaa koko Työväline Oy:n
toiminnan. Koko Fiat-Hitachin tuotevalikoima,
joka laajentui käsittämään kaikki maansiirtokonetyypit, siirtyi Rotatorin edustukseen.
Uuden yhteistyöyrityksen nimeksi tuli FiatHitachi Excavators S.p.A., jonka sijaintipaikka
oli Torino. Sopimuksen mukaan Hitachi vastasi
uuden tehtaan suunnittelusta, työmenetelmistä
ja avainkomponenttien, kuten hydrauliikan,
toimittamisesta ja koneiden suunnittelusta. Fiat
puolestaan vastasi kiinteistöjen hankkimisesta,
henkilökunnasta, markkinoinnista ja jälkipalvelusta. Näin syntyi Euroopan kaivukonemarkkinoita varten yritys nimellä Fiat-Hitachi.
Koska kummallakin yrityksellä oli ollut oma
maahantuojaverkkonsa, oli ne nyt yhdistettävä.
Tiukkojenkin neuvottelujen tuloksena saatiin
lopulta syntymään päätös, että maahantuojaverkostossa oli sekä Fiatin että Hitachin entisiä
maahantuojia. Ainoastaan Suomi jäi alueeksi,
jossa kumpikaan ei halunnut luopua edustajastaan. Keskon omistama Työväline Oy oli ollut
Fiatin, kuten myös aikoinaan Allis-Chalmersin
maansiirtokone-edustaja pitkään. Hitachille Ro45
• 1990-luvulla Rotator alkoi toimittaa Hitachin peruskoneita Mantsinen-yhtiöitten
valmistamiin, järeisiin materiaalinkäsittelykoneisiin.
• In the 1990s Rotator began to supply Hitachi basic machines for sturdy materialhandling machines made by the Mantsinen Group.
Tämä yhteistyö jatkui näiden kahden valmistajan kesken hyvin hedelmällisenä aina vuosituhannen loppuun saakka, jolloin Fiat osti New Holland
Co:n ja sai siten omistukseensa sekä Case- että
O&K-maansiirtokoneet. Koska Hitachi ei puolestaan ollut halukas jakamaan teknologiaansa edellä
mainittujen kilpailijoiden kanssa, yhteistyö Fiatin
ja Hitachin kesken loppui. Fiat solmi sittemmin
uuden yhteistyösopimuksen japanilaisen Kobelcon kanssa ja tarjosi Rotatorille Fiat-Kobelconedustusta, mutta Rotator päätti jatkaa yhteistyötä
Hitachin kanssa.
Linden vastapainotrukkien määrä Suomessa oli
vain noin kolmannes Nissanien määrästä. Tällä
oli suuri merkitys jälkipalveluille. Pitkäaikainen,
menestyksellinen yhteistyö Nissanin ja Nissanasiakkaiden kanssa painoivat myös luonnollisesti
vaa´assa paljon. Vuonna 1998 Lansing-edustus
korvattiin Crown-merkkisten varastotrukkien
maahantuonnilla.
1970-luvulla Suomeen tuotiin muutamia
amerikkalaisia ristikkopuomisia kurottajia,
jotka suuren ulottuvuutensa ja maastokelpoisuutensa takia soveltuivat esimerkiksi rakennustyömaille tavaroiden siirtoon ja nostoon.
1980-luvulla tulivat markkinoille eurooppalaiset hydraulipuomiset versiot ja vaikka niiden
käyttöä aluksi hieman oudoksuttiin, ne alkoivat saada jalansijaa, kunnes lama sitten lopetti
markkinat. 1990-luvun puolivälissä kysyntä ja
käyttö alkoivat kasvaa ja sittemmin konetyyppi on ottanut paikkansa markkinoilla. Niinpä
Rotatorkin katsoi tuotteen täydentävän jo
olevaa tuotelinjaa ja solmi vuonna 1995
italialaisen Merlo S.p.A:n kanssa sopimuksen
Merlo-merkkisten hydraulisten kurottajien
maahantuonnista.
Nissan on menestynyt eurooppalaistuotannossaan hyvin. Lähes sata prosenttia tuotteista tulee
Espanjasta, mikä maahantuojan ja asiakkaan
kannalta on merkittävästi nopeuttanut toimituksia ja pienentänyt varastoriskejä. Trukkipuolella
käytiin myös mielenkiintoisia edustusneuvotteluja. Kun saksalainen Linde osti englantilaisen
Lansingin, jonka edustus oli ollut Rotatorilla
jo vuodesta 1988, aloitti Linde pian sen jälkeen
Rotatorin kanssa neuvottelut koko Linden trukkituotannon edustuksesta Suomessa. Tarjous oli
imarteleva monessakin mielessä, eikä vähiten
siksi, että Linde on kokonaisuudessaan suurin
valmistaja alallaan. Ehtona yhteistyölle Linde
edellytti, että Rotatorin olisi luovuttava Nissanin
edustuksesta. Vaikka tilaisuus olikin houkutteleva, oli ratkaisu Rotatorille sillä kertaa helppo.
Isot maansiirtoautot tulivat edustukseen vuonna 1999, kun Hitachi osti kanadalaisen Euclid
Ltd:n.
46
• Rotatorin toimitilat Vantaalla.
• Rotator’s premises in Vantaa’1991.
2000-luvulle
H
eikki Rantalan siirtyessä eläkkeelle yhtiön
toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.1.2002
Thomas Åhman, joka lyhyttä ajanjaksoa lukuun
ottamatta on ollut Rotatorin palveluksessa vuodesta 1984.
1990-luvun loppupuolen kovan kasvun jälkeen
alkoivat markkinat tasaantua. Muutos on ollut kuitenkin lievä, joten voitaneen puhua taantumasta.
Vuonna 2003 se koski pahimmin henkilönostinja nosturimyyntiä, jossa varsinkin teollisuus- ja
liikerakentaminen ovat vähentyneet. Näin korkeasuhdanteen aikana hankittu konekanta riittää
kattamaan muun rakentamisen tarpeen. Teolli-
Thomas Åhman
• toimitusjohtaja 2002• Managing Director 2002-
• Rotatorin toimitilat Tampereella.
• Rotator’s premises, Tampere.
47
• Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisen Ljungby Maskin AB:n pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti.
• At the start of 2003, the import and sales of Swedish Ljungby Maskin AB wheel-loaders began.
suuden suhdanne on heikentänyt myös trukkien
kysyntää. Sen sijaan työllisyys maarakentamisessa
on pysynyt melko vilkkaana ja monet uudet isot
hankkeet kuten moottoritiet, Vuosaaren satama
ja Olkiluodon voimala ovat pitäneet ja tulevat
pitämään toimialan vilkkaana.
Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisen
Ljungby Maskinin pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti. Uuden merkin myyntiä suunnattiin erityisesti teollisuuden materiaalinkäsittelyyn.
Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsissa
valmistettavien Atlet-trukkien maahantuonti.
Nissan- ja Atlet-trukit muodostavat yhdessä täyden
valikoiman kaikkiin käyttötarpeisiin.
• Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsissa valmistettavien Atlet-trukkien maahantuonti.
• At the start of 2004, the import of Swedish-made Atlet
forklifts was transferred to Rotator.
Nopean ja osaavan huolto- ja varaosapalvelun
merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Huoltohenkilöstöä on jatkuvasti lisätty ja sopimushuoltajien
määrää kasvatettu. Huoltoautoista on kehitetty
monipuolisia pyörien päällä olevia “pienkorjaamoja” joilla apu ja taito saadaan paikalle nopeasti.
Jatkuvalla koulutuksella on varmistettu riittävä
osaaminen. Varaosatoiminnoissa nopeat toimitukset ovat tärkeässä asemassa. Tietotekniikka
mahdollistaa tilausten käsittelyn reaaliajassa,
ja Vantaalla oleva varaosavarasto on parhaassa
mahdollisessa paikassa eri puolille Suomea suuntautuvia kuljetuksia ajatellen. Päämiesten Euroo-
• Rotatorin messujoukkue valmiina Maxpo 2000 avaukseen.
• Rotator’s team, ready for the opening of Maxpo 2000 Fair.
48
Etelä-Suomen myynti, asiakaspalvelun johto, tekninen osasto, päävaraosavarasto, henkilönostimien
maahantulohuolto ja korjaamo pääkaupunkiseutua varten.
Kenttämyynnistä vastaavat omat piirimyyjät
muualla paitsi Turussa Lännen Konepalvelu Oy,
Seinäjoella E-P:n Maansiirtokone Ky ja Ylivieskassa Ala-Kone Oy valtuutettuina piiriedustajina
maansiirtokonemyynnissä. Sopimushuoltajia
on yhdeksällä eri paikkakunnalla kattaen koko
Suomen.
2000-luvulla asiakkaiden halu ulkoistaa
ydinosaamiseen kuulumattomia toimintoja ja
pienentää toimintaan sitoutuvaa pääomaa alkoi
lisääntyä. Kaikissa koneryhmissä, erityisesti trukkien, kunnossapitoon liittyviä laskelmia tehtiin
runsaasti yhdessä asiakkaiden kanssa, ja monissa
tapauksissa sen seuraksena solmittiin huolto- tai
kunnossapitosopimuksia usean vuoden ajalle.
Niiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat halunneet
ulkoistaa koko trukkikalustonsa, on tehty eripituisia rentalsopimuksia, joissa vastuu koneen
rahoituksesta ja toimivuudesta on siirretty Rotatorille. Trukkikaupassa rentalin osuus nousi
vuosituhannen alussa lähes puoleen.
• Furukawa-iskuvasara.
• Furukawa hydraulic hammer.
Elektroniikan, mikroprosessoriohjauksen ja
digitaalitekniikan lisääntyminen ja hydrauliikan
kehittyminen työkoneissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut silmiinpistävää ja erilaisia
passa olevista varastoista osat saadaan Suomeen
seuraavaksi päiväksi.
Vuosituhannen alussa Rotator on laajentanut
tilojaan niin Tampereella kuin Vantaallakin. Tampereen laajennus 750 m2 koski korjaamotiloja ja
otettiin käyttöön alkusyksystä 2001. Laajennuksella varmistettiin tarpeelliset tilat asiakastöitä varten
varustelutöiden lisäksi.
Vantaan 500 m2 toimisto- ja 500 m2 korjaamotilaa koskeva laajennus otettiin käyttöön
loppuvuodesta 2001. Sen avulla korjaamoon
saatiin lisää tilaa erityisesti maarakennuskoneille,
parannettiin varaosavaraston toimintaa ja saatiin
asianmukaiset tilat koulutusta ja kokouksia varten,
samalla vuokraisännäksi vaihtui Maansiirtoliike
Rauno Lehtonen Oy.
Tämän hetken työnjako näiden kahden toimipisteen välillä on, että Tampereella sijaitsee yhtiön
hallinto, konttoritoimi, myynnin johto, maarakennuskoneiden ja trukkien maahantulohuolto
sekä varaosa ja korjauspalvelu Pirkanmaan ja sitä
ympärillä olevia alueita varten. Vantaalla toimii
• Suurin Suomeen toimitettu Hitachi-kaivukone ruoppauskäytössä.
• The largest Hitachi excavator delivered to Finland engaged
in dredging work.
49
• Juhlavuoden 2004 ilmoitus.
• Advertisement for the anniversary year 2004.
50
uusia järjestelmiä on otettu käyttöön kaikissa Rotatorin tuoteryhmissä. Niiden avulla on voitu helpottaa koneenkäyttäjän tehtäviä, varmistaa oikea
ja turvallinen käyttö, sekä nopeuttaa ja helpottaa
testausta, säätämistä sekä erilaisten tietojen saantia
vikatilanteissa. Kaikkien järjestelmien hallinta ja
osaaminen on vaatinut lukemattomia kurssipäiviä
ja perehdyttämisjaksoja huollosta ja teknisestä
neuvonnasta vastaavalle henkilöstölle.
Kaikkia koneita ja laitteita on osattava käyttää
oikein, jotta niistä saadaan täysi hyöty. Monissa
erilaisissa koulutustilaisuuksissa, koneita luovutettaessa ja asiakaskäyntien aikana Rotator on
kouluttanut ja opastanut koneiden käyttäjiä ja
huoltajia uusiin koneisiin liittyvistä asioista.
Kaikkien asiakkaiden tavoitteena on jatkuvasti
parantaa kilpailukykyään ja varmistaa kannattava
toiminta. Jotta tavoitteeseen päästään, on osattava
valita oikea peruskone ja täydentää sitä monipuolisilla lisälaitteilla. Tämä edellyttää Rotatorilta
jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä alan parhaiden
valmistajien kanssa, ja asiakkaiden tarpeiden
tunnistaminen vaatii osaamista, jonka voi saavuttaa vain vuosikymmenien aikana kertyneellä
kokemuksella.
• Vaihtokoneilmoitus 2000-luvulta.
• Advertisement for used machines year 2004.
• Asiakaslehti Rotator Info ilmestyy säännöllisesti.
• The customer magazine Rotator Info is published regularly.
51
Rotator Oy 2004
• Rotator Oy:n johto. Vasemmalta toimitusjohtaja Thomas Åhman ja hallituksen puheenjohtaja Risto Wartiovaara sekä hallituksen
jäsenet Heikki Mäntynen ja Heikki Rantala.
• Rotator Oy’s management. From the left, Managing Director Thomas Åhman, Chairman of the Board of Directors Risto Wartiovaara
and Members of the Board Heikki Mäntynen and Heikki Rantala.
• Vantaan toimipisteen henkilökunta. Istumassa vasemmalta myötäpäivään Matti Toivanen, Leo Tergujeff, Jorma Puhakka,
Juha Kärkkäinen, Mikko Eini, Pentti Jylhä, Sinikka Hänninen, Tiina Parkkinen ja Helena Kailanto. Seisomassa vasemmalta Sami
Auvinen, Esko Erkkilä, Vesa Vörlin, Petri Kotilainen, Mika Halonen, Terho Laine, Pasi Päkkilä, Erkki Rytkönen, Simo Jylhänkangas,
Reko Tissari, Mikael Leppänen ja Jorma Uronen.
• Staff of the Vantaa office.
52
• Tampereen toimipisteen henkilökunta. Edessä
vasemmalta Pertti Vainio, Minna Hokkanen, Taina Syrjänen, Seija Keitaanranta ja Janne Tunkkari. Seuraavassa
rivissä vasemmalta Anna Kohonen, Eija Valjanen ja Helena Hirvonen. Seuraavassa rivissä vasemmalta Johanna
Taipale, Thomas Åhman, Laura Rantala ja Minna Leino.
Seuraavassa rivissä vasemmalta Petri Lajunen, Vesa Valtonen ja Jyrki Mattila. Ylinnä vasemmalta Reijo Taupila,
Jari Järvensivu, Pekka Karti ja Jari Salomäki.
• Staff of the Tampere office.
• Tampereen huoltohenkilöstö. Takana vasemmalta Perttu Nieminen, Jani Kallio-Könnö, Juha Jalonen, Jussi Seppälä ja Juha
Räsänen (Turku). Edessä vasemmalta Seppo Kangas, Markku Juhola, Kari Rautanen, Jari Poskiparta, Matti Jalonen, Pasi Salonen,
Arto Malinen, Jyri Saastamoinen (koululainen), Kai Hevonkorpi, Juha Puttonen, Mika Kulomäki ja Mikko Raittinen. Kuvasta
puuttuvat Urpo Rajalahti ja Kalle Rautiainen.
• Tampere service staff.
53
• Vantaan huoltohenkilöstö. Eturivi vasemmalta Reijo Rönkkö, Sami Huuskonen, Erkki Kanerva, Raimo Lamberg, Jorikka
Laurla ja Nikolas Martinez. Muut vasemmalta Riku Lyytinen, Sami Mustonen, Mika Hänninen, Riku Hietanen, Olli Kiuru, Janne
Mukkala, Jari Mäki, Henry Ovaska ja Tapani Kemppainen
• Vantaa service staff.
• Trukkiosaston myyjät vasemmalta Mikko Ihamäki, Jorma Puhakka, Petri Fri, Teemu Virtanen ja Jari Marjamäki
• Sales staff from the Forklift Department.
54
• Teemu Virtanen (vasemmalla), Kari Tiittanen ja Juha Räsänen Rotatorin Turkuun toukokuussa 2004 valmistuvan toimipisteen
työmaalla.
• Teemu Virtanen (left), Kari Tiittanen and Juha Räsänen on the site of Rotator’s Turku premises, completed in May 2004.
145
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 00 11 12 13
• Rotator
henkilökunnanmäärä
määrä 1971-2013
• Rotator
Oy:nOy:n
henkilökunnan
1971-2013
• Rotator Oy: Number of employees, 1971-2013.
• Rotator
Oy: Number of employees, 1971-2013.
55
145
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Summary 2004
regional sales, on the other hand, were shared
between Lokomo and Rotator. On 1 November a
contract was signed granting Rotator Oy the sole
rights to sell construction machinery made by the
International Harvester Company. At that time
IH was one of the two leading manufac-turers in
this field world-wide. It was also important that IH’s
products did not compete with those made by
Lokomo. In the `60s Rotator was managed by
Lauri Kivekäs as Chairman, Veikko Virkkunen
(Kivekäs’ son-in-law) as Managing Director and
Reijo Kekäläinen as General Manager.
I
n the1950s the people of Finland lived
through a very intense period of reconstruction. The payment of huge war reparations
to the Soviet Union, mainly in the form of
various industrial products, came to an end in
1951. Due to the reparations, Finnish industry
became very modern and efficient for the time
and it now turned this capacity over to building the domestic infrastructure. Lokomo Oy
(later known as Lokomo-Nordberg and today as
Metso-Minerals Oy) also found itself in the same
situation. Nearly half of Lokomo’s production
consisted of construction machines, excavators,
roadgraders, rollers and crushers. Around the
same time, one of the most important tasks of
the Finnish government was the rebuilding of
the national network of main roads.
In 1967 Rotator signed a distributor agreement
with the German company Bomag Gmbh of
Boppard. This partnership has turned out to be
the longest in Rotator’s history as well as one of
the longest for Bomag.
Other important products in this decade were
generating sets from the English manufacturer
Titan Auto Diesels Ltd and also Rotator’s own
products, particularly those that combined
locally-made Strömberg generating sets and
Ford diesel engines. Sales of German-made Elba
concrete plants also began.
On the one hand, the huge need for construction equipment was positive from Lokomo’s point
of view but, on the other hand, there was also an
enormous lack of capital. To increase production,
the management of Lokomo decided to establish
a company which was unique at that time: a
rental company for heavy equipment.
The `70s constituted a significant decade for
Rotator. The parent company, Lokomo Oy, was
sold to Rauma-Repola Oy. Rotator, however,
was not included in that deal but it was sold to
a holding company owned by the Virkkunen
family. At the same time, was agreed that the
joint regional sales and service network would
go to Rotator, including the branch in Helsinki.
Simultaneously, Rotator started to build its own
head office in Tampere. This was actually the
beginning of an independent Rotator; it now
had its own operation and was free to compete
with Lokomo.
On 26 February 1954, Tampereen Rakennuskone Oy (Tampere Machinery Company)
was entered in the official trade register with the
purpose of “owning, renting, selling and servicing
various types of construction machinery”.
Throughout the `50s, the main field of business was the rental of Lokomo-made equipment
and the sale of Deutz crawler dozers and loaders.
In 1959 Trojan wheel-loaders and Hadsfield
crush-ers were added to the range. During this
period, all of the business was handled by Lokomo staff as a secondary task and as late as 1960,
when rentals proved to be unprofitable and all
interest turned to sales, the first employees were
hired and new dealerships negotiated.
Up to this point, Rotator had mainly concentrated on earthmoving machinery, but now new
business areas were established.
Two important distributor agreements were
signed. In 1971 a contract was signed with the
number one Japanese crane manufacturer, Tadano Iron Works Ltd. This partnership was the
first in the construction machinery field for a
1961 was a remarkable year in the company’s
history. As well as obtaining a new name - Rotator
Oy - more employees were recruited into sales,
administration and spare parts. Service and
56
Exports and After-sales services. In the late `80s
and early `90s this organisation was improved
and simplified into four divisions, and it is still
working successfully today.
Japanese product in Finland, and it is still going
strong, being Tadano’s longest-lasting dealer relationship worldwide. Two years later, in 1973,
Rotator decided to enter into the forklift business
by closing a deal with Nissan Motor Co. Ltd for
the marketing of the Datsun forklift line. This
partnership is also still in effect to this day and
has been proved to be fruitful for both parties.
In the latter part of `80s there was a sharp
up-swing in the economy and Rotator also
pros- pered. The company invested heavily
in its corporate image and through sales of its
excellent brands reached the leading position
in the domestic market with Bomag rollers,
Dino tow-behind platforms, Hitachi excavators
and JLG self-propelled platforms. In 1990 Toni
Virkkunen was appointed Chairman and Heikki
Rantala Managing Director.
In the latter part of the `70s, Rotator added
new activities by starting to operate with aerial
platforms. Deals were concluded with Rolift for
Finnish-made small scissor lifts, JLG, the number
one self-propelled aerial platform maker, and
also with Dino for domestically made towable
platforms. The latter two partnerships still successfully contribute to Rotator’s range today.
When the Finnish economy went into recession at the beginning of the `90s, all of Rotator’s
business areas were also hit. Compared to the
company’s best years, turnover fell in a couple
of years by nearly 80 per cent!
Arvo Innola, who had served as General Manager since 1968, became President in 1977. Pentti
Rekolainen became General Manager and Veikko
Virkkunen continued as Chairman.
In December 1992 the Virkkunen family
with-drew from the business. The new owner
was Sponsor, later called Merita Invest, an investment and development company owned by
Merita Bank, which was formed in the merger
of Finland’s two largest banks, KOP and SYP.
During the `70s Rotator returned to rental
bus-iness, this time not with heavy earthmoving
equipment but with generating sets, light-weight
rollers, air compressors, aerial platforms and
forklifts. By the end of decade, the fleet consisted
of around 150 units - remarkable in those days on
a Finnish scale - and this function was separ-ated
into an independent subsidiary. It operated in
this form up to the 1988, when the whole fleet,
excluding forklifts, was sold.
This recession, the worst since the war, not
only hit turnover but the employees, too. The
workforce had to be reduced from 94 in 1990 to
38 in 1994, and Rotator had to withdraw from
extensive premises both in Tampere and Vantaa.
Thanks to long-standing relationships and the
loyalty of suppliers and customers, plus the strong commitment of the remaining staff, Rotator
made a relatively quick recovery, sales started to
grow and profitability improved.
The early `80s saw management changes
when Veikko Virkkunen, Arvo Innola and Pentti
Rekolainen retired, with Toni Virkkunen being
appointed Managing Director and Heikki Rantala General Manager.
At the end of the `90s, the company’s ownership changed once again. The bank, now the
Scandinavian-wide Nordea Bank, decided to withdraw from owning private enterprises and sold
Rotator together with some other compan-ies to
Captum Group Oy, an investment and development company owned by Risto Wartiovaara and
Heikki Mäntynen.
The wonderful partnership with Interna- tional Harvester came to an end, but Rotator was
fortunate in signing a distribution agreement
with Hitachi Construction Machinery Co., Ltd,
becoming the first dealer in the Finnish market
for Japanese-made excavators. Furukawa breakers
were added to the line in 1989. Rotator was also
reorganized into six profit centres for better control:
Construction machinery, Forklifts, Aerial platforms and rentals, Boats and outboard engines,
57
Rotator has now moved to new facilities,
specially designed for the company’s use, both
in Tampere and Vantaa. New dealerships have
been established, with the Italian company Merlo
S.p.A. for telescopic handlers, and with the Swedish companies Ljungby Maskin AB, for wheelloaders, and Atlet AB, for warehouse forklifts.
The history of Rotator Oy, as of any company,
is the history of the people involved. Not only
those employed by Rotator but the great number of people in various roles which are linked
through their work with Rotator. The company’s
history encompasses the faces and personalities
of suppliers, freighters, bankers, authorities,
compet-itors and customers. It also includes
an amount of events, stories, humour, joy and
sorrow so huge that it would need a novel with
hundreds of pages to do it justice.
At the beginning of 2002, Heikki Rantala
retired and Thomas Åhman was appointed Managing Director. With his guidance, Rotator is
now as strong as ever and has the flexibility that
may be needed in the new millennium. Future
prospects are bright. Rotator now, at the age of
fifty and among the most experienced players in
its field, has proved to be a loyal and trustworthy
partner to its circle of manufacturers, customers,
traders and end-users.
Finally, on behalf of Rotator Oy, with the greatest respect and gratitude, I extend the warmest,
heartfelt thanks to all those men and women
who have been part of our past and who still are
working with us today.
“All we do today is history tomorrow.”
Heikki Rantala
• Rotatorin lippu näkyy kauas.
• Rotator flag seen from afar.
58
• Rotator Oy, Pirkkala.
2004-2014
59
Rakentavissa merkeissä
R
otator Oy on perustettu vuonna 1954. Yhtiön toimialana on tekninen konekauppa erityisesti talo- ja maarakennusalalla. Siten olemme läheisesti olleet
mukana Suomen rakentamisessa tämän päivän toimivaksi yhteiskunnaksi. Yhtiö
on kuudenkymmenen vuoden aikana tuonut yhteen laajan kirjon suomalaista ja
kansainvälistä osaamista ja voinut olla mukana tukemassa yritysten ja yrittäjien kehittymistä ja kasvua. Erityisen tärkeitä menestymiselle ovat solmitut kansainväliset
yhteistyöverkostot. Vain niiden kautta voidaan hankkia kaikki ne erityistietoudet
ja laitetoimitukset, joilla palvelemme asiakkaitamme.
Tämän kirjasen tarkoituksena on tuoda lukijalle esiin kuinka monipolvista yrityksen toiminta on ollut. Suuret vaihtelut myynnissä ja toiminta-aktiviteeteissä ovat
olleet tunnusomaista. Yhtiön tuotteet ovat investointituotteita asiakkaillemme.
Pitkävaikutteisten tuotteiden ostosyklit vaihtelevat helposti suhdanteiden mukaan.
Tarkoituksena on tuoda esiin yhtiön johdon ja henkilöstön merkitys toiminnan
onnistumiselle erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa. Toimialueen sekä asiakkaiden
tarpeiden tunteminen on oleellinen osa menestymiselle.
Tänä päivänä Rotatorilla on koko maan kattava toimipisteverkosto. Meillä
on kymmenen omaa toimipistettä konemyynnille, varaosakaupalle, huollolle ja
tekniselle neuvonnalle. Näiden lisäksi palvelua täydentävät erikoistuneet sopimushuoltajat.
Vuosien myötä olemme voineet kehittää Rotatorista tunnetun ja tunnustetun
ensiluokkaista palvelua tarjoavan yrityksen, jonka talous on vakaalla pohjalla.
Sen edustamat tuotteet ovat alansa vahvoja brändejä. Laaja asiakaskunta on muodostunut hienoksi yhteistyökentäksi. Olemme ylpeitä siitä, että henkilöstömme
vahvaa asiantuntemusta arvostetaan. Pitkät työsuhteet ovat osoituksena siitä, että
halutaan olla mukana kehittämässä yritystä ja että siinä viihdytään.
Tiedämme ja koemme itsekin jokapäiväisessä toiminnassamme, että Suomella
ja muulla maailmalla on edessään monia muutoksia. Ne vaativat jatkuvasti uutta
osaamista, avoimuutta ja kyvykkyyksiä. Keskeiset arvomme ovat: palveluiden
luotettavuus ja laatu, toiminnan joustavuus, avoimuus ja keskinäinen luottamus
sekä innovatiivisuus toiminnassamme. Näiden arvojen pohjalta voimme jatkossakin tarjota hyvää palvelukulttuuria ja rakentavaa yhteistyötä sidosryhmillemme.
Yhteistyöstä kaikkia kiittäen ja yhteistä menestystä toivottaen.
Tammikuussa 2014
Risto Wartiovaara
60
Constructively together
R
otator Oy was founded in 1954. The company’s line of business is technical
machinery trade focusing on the building and construction industries. Thus,
we have been closely involved in the construction of the Finnish society as it is
operating today. The company has in its sixty years of operation brought together
a wide range of Finnish and international knowledge and has been able to be
involved in supporting businesses and entrepreneurs in their development and
growth. Particularly important for the success has been the establishment of the
international co-operation networks. Only through them can be acquired all the
specialty knowledge and equipment supply, that are used to serve our customers.
The purpose of this booklet is to provide the reader with an insight into the
wide range of operations that the company has been involved in. The business
has been characterized by large fluctuations in sales and operating activities. The
company’s products are investment products to our customers. The buying cycles
of products with long-term effects easily vary with the business cycles. The aim is
to highlight the importance of the company’s management and staff for the success
in variable and changing conditions. The understanding of the operating environment and the knowledge of the customers’ needs are an essential part of success.
Today, Rotator has a nationwide network of offices. We have ten offices of our
own for machinery sales, spare parts, service and technical support. In addition
to these services are complemented by specialized contract suppliers.
Over the years, we have been able to develop Rotator into a well-known
company that is recognized as a first class service provider, whose economy is on
solid ground. The products represented are strong brands in their field. The large
customer base has become a good area of co-operation. We are proud of the fact
that the strong expertise of our employees is well valued. Long-term employment relationships are an evidence of the fact that people want to be involved in
developing the company and that it is enjoyed.
We know and we experience ourselves in our everyday operations that Finland
and the rest of the world is facing many changes. These changes are constantly
demanding new skills, openness and new capabilities. Our core values include:
reliability and quality of our service, operational flexibility, transparency and
mutual trust as well as innovation in our operations. Based on these values we
can continue to provide a good service culture and constructive co-operation to
all of our stakeholders.
Thanking everybody for the co-operation and wishing a joint success.
January 2014
Risto Wartiovaara
61
• Rotatorin Pirkkalan konttorin avajaisia vietettiin 14.3.2008. Tilaisuuteen osallistui yli 300 henkilöä.
• Rotator’s Pirkkala office was officially opened on 14 March 2008. Over 300 people attended the event.
Vuonna 2014 Rotator
täyttää 60 vuotta
V
Maailmanlaajuinen taantuma alkoi vuoden
2008 loppupuolella ja sen seurauksena vuoden
2009 maarakennuskoneiden markkinat alenivat
Suomessa noin 50 prosenttia alimmalle tasolleen
2000-luvulla. Rotatorin liikevaihto aleni 93 miljoonasta eurosta 51 miljoonaan vuoden aikana, ja
merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä jouduttiin
tekemään lyhyessä ajassa.
uodesta 2004 vuoteen 2008 koko maailman
talous kasvoi voimakkaasti ja se heijastui
myös Suomen konemarkkinoihin. Esimerkiksi
maarakennuskoneiden myynti kasvoi Suomessa
2004-2008 noin 50 prosenttia. Tehtaiden tuotantomääriä ei maailmanlaajuisen korkeasuhdanteen aikana pystytty kasvattamaan samalla
vauhdilla, mikä johti siihen että toimitusajat
kasvoivat poikkeuksellisen pitkiksi, esimerkiksi
nostureissa toimitusaika venyi jopa yli 2 vuoteen.
Tämä vaikeutti sekä asiakkaiden konehankintojen suunnittelua että Rotatorin toimitusajan ja
varastojen hallintaa.
Taloudellisen tasapainon saavuttamisen jälkeen
ryhdyttiin taas kehittämään verkostoa ja suunnittelemaan uusia toimitiloja Ouluun ja Kuopioon.
62
Kaivosteollisuudesta uusi kasvualue
Kaivosteollisuudella on ollut vuosituhannen
alusta suuri merkitys Rotatorin toiminnalle.Kun
vuonna 2004 tätä toimialaa ei ollut palvelemassa
lainkaan päätoimista henkilökuntaa, vuonna
2013 lähes 30 henkilöä eli yli neljännes Rotatorin
henkilökunnasta työskenteli kaivosteollisuuden
parissa. Vuodesta 2008 Rotator on palvellut
Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen tarpeita
huolehtien malmin lastaus- ja kuljetuskaluston
kunnossapidosta, nyttemmin seitsemänä päivänä
viikossa. Toimialana kaivosteollisuudesta onkin
kasvanut yksi merkittävä kivijalka Rotatorin
toiminnalle.
• 27.5.2010 Rotator luovutti kymmenennen Hitachin
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle.
• On 27 May 2010, Rotator delivered its tenth Hitachi to
Talvivaara Mining Company Plc.
Ympäristöystävällisyys korostuu
Viimeisen vuosikymmenen aikana ympäristökysymykset ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi
kaikkien Rotatorin edustamien merkkien ja asiakkaiden keskuudessa. Erilaiset ympäristödirektiivit ja niiden noudattaminen ovat tulleet osaksi
koneiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä.
Vähäpäästöisyys, turvallisuus, äänettömyys ja
kierrätettävyys ovat kysymyksiä, joihin jokaisen
kilpailukykyisen merkin on ollut voitava vastata.
Valmistajat ovat tuoneet markkinoille uusia malleja tiukassa aikataulussa, ja esimerkiksi päästömääräykset edellyttävät lähivuosina vielä kerran
malliston päivittämisen.
• Ilmoitus Yritysviesti-lehdessä 2004.
• Advertisement in Yritysviesti magazine 2004.
Rotatorin omassa toiminnassa on viimeisten
kymmenen vuoden aikana myös kiinnitetty
enenevässä määrin huomiota materiaalien kierrätykseen ja esimerkiksi öljyjen, renkaiden ja
elektroniikkaromun hyötykäyttöön. Lajittelusta
on tullut arkirutiinia ja tapa toimia.
Sähköiset kauppapaikat yleistyvät
Kaupankäynti internetiä hyödyntäen on vilkastunut 2010-luvulle tultaessa voimakkaasti. Asiakkaat
ovat löytäneet erityisesti käytettyjä koneita etsiessään Konetorin ja Mascuksen kaltaiset sähköiset
kauppapaikat, mikä on lisännyt huomattavasti
asiakaskunnan tietoisuutta siitä, millaisia koneita
markkinoilla on tarjolla ja mihin hintaan. Rotator
on vastannut tähän kehittämällä omien nettisivujensa vaihtokonesivustoja. Myös tuote-esitteet ovat
muuttuneet sähköiseen muotoon, jolloin niitä on
helppo päivittää. Painettujen esitteiden merkitys
on vähentynyt, vaikka niitä edelleen käytetään.
• Henkilökunnan virkistyspäivä vuonna 2008 pidettiin Turun
saaristossa vanhan kalastajatilan kokous- ja virkistyspaikassa,
Herrankukkarossa.
• The staff recreation day in 2008 was held in the Turku
archipelago at Herrankukkaro, an old fishing farm conference
and leisure centre.
63
Uusien koneiden kohdalla asiakkaat ovat oppineet hakemaan tietoa myös Rotatorin päämiesten
omilta internetsivuilta, missä erilaiset kuva- ja
videoesittelyt ovat nähtävinä ja tuote-esitteet
tulostettavissa. Rotatorin myyjien työtä tämä
on helpottanut, sillä asiakkaat ovat nyt entistä
tuotetietoisempia ja varmempia siitä, mitä haluavat. Ennen paperilla tapahtunut asiakkaan ja
Rotatorin välinen viestintä on muuttunut yhä
enemmän sähköiseen muotoon.
Edustuksia 2004-2014
Vuonna 1988 alkanut Scanlift-henkilönostinten
edustus päättyi vuoden 2007 lopussa Kesla Oyj:n
myytyä henkilönostinliiketoimintansa Nostolift
Oy:lle. Edustus jatkui Nostolift Oy:n kanssa
2009 loppuun. Vuonna 2003 alkanut Ljungby
Maskin -pyöräkuormaajien maahantuonti ja
myynti päättyi vuonna 2009. Vuonna 2005 Rotator aloitti Maeda-mininosturien edustuksen,
vuonna 2008 Bellin dumpperien edustuksen
ja vuonna 2012 Combi Wear Partsin kauhan
kulutusosien edustuksen. Nissan-trukit ja Atletsisätrukit yhdistyivät vuonna 2013 UniCarriers
Corporationiksi, joka tarjoaa täyden valikoiman
trukkeja samalta valmistajalta.
• Rotator toivotti lehti-ilmoituksella asiakkaansa tervetulleiksi
tutustumaan Pirkkalan uusiin toimitiloihin sekä samalla
osallistumaan Mansen Mörinät -konenäyttelyyn.
• In a newspaper advertisement, Rotator wished its customers
welcome to visit its new Pirkkala premises and at the same time
to participate in the Mansen Mörinät machine exhibition.
Koneiden vuokraustoiminta yleistyy
Konevuokraukseen erikoistunut Rotarent Oy
perustettiin vuonna 2004. Sen kaikki vuokraamat
koneet ja laitteet ovat Rotator Oy:n maahantuomia. Rotarent tarjoaa kustannustehokkaan,
turvallisen ja varmatoimisen ratkaisun yritysten
erilaisiin konetarpeisiin. Vuokraamalla koneen
asiakas saa tarvittavan kaluston käyttöönsä
omistamatta sitä. Koneen voi vuokrata viikoksi,
kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa.
Rotarentiltä löytyy kone sekä isoihin että
pieniin tarpeisiin. Valikoimissa on mm. kaivukoneita, pyöräkuormaajia sekä trukkeja. Koneet
on varustettu kattavasti vastaamaan asiakkaiden
yleisimpiä tarpeita.
Rotarent Oy:n koneiden kunnossapidosta
vastaa Rotator Oy:n huoltoverkosto.
64
Huolto- ja korjaussopimusten yleistyminen
Vuoden 2013 loppuun mennessä huolto- ja korjaussopimukset ovat yleistyneet, mutta ei aivan
siinä laajuudessa kuin oli odotettu. Yhä useammat
asiakkaat ovat kuitenkin alkaneet pyytää uuden
koneen tarjouspyyntövaiheessa myös tarjouksen
huolto- ja kunnossapitosopimuksesta. Näin asiakas voi laskea koneen käyttökulut koneen koko
elinkaaren ajalta. Se on myös osoittanut, että
koneen elinkaarikustannuksissa ostohinnalla on
lopulta hyvin pieni merkitys.
• Pirkkala
Ajalle tyypillistä on, että koneet ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja niiden huoltoon tarvitaan erikoisvälineitä ja mittalaitteita.
Tämän vuoksi koneiden huolto ja kunnossapito
on entistä vaativampaa ja määräaikaishuollot
annetaan yhä useammin ammattilaisten hoidettaviksi. Äkillisiin teknisiin ongelmiin Rotator
tarjoaa asiakkailleen puhelimitse teknistä tukea
ja lähettää tarvittaessa paikalle koulutetun huoltoasentajan.
Toimipisteverkosto laajenee
• Vantaa.
Vuonna 2004 Rotator avasi Raisioon 225 m2
toimitilat. Raision toimipiste tarjoaa huolto- ja
korjauspalvelua sekä toimipaikassaan että kenttähuoltona.
Rotatorin toimintaedellytykset ja kilpailukyky
paranivat merkittävästi vuonna 2007, kun yritys
pääsi muuttamaan Tampereen Sammon valtatien
ahtaiksi käyneistä tiloista uusiin, ajanmukaisiin
toimitiloihin Pirkkalaan liikenteellisesti edulliselle paikalle valtatie 3:n varteen. 4500 m2:n tiloihin
mahtuvat hyvin uusien koneiden varustelu-,
korjaamo-, varasto- ja esittelytilat, tarvittavat
toimisto-, myynti- ja koulutustilat sekä kylmävarasto, minkä lisäksi toimipisteen piha-alue toimii
Rotatorin näyteikkunana valtatie 3:n suuntaan.
• Seinäjoki.
Vuonna 2008 Rotator avasi Sotkamon toimipisteen, joka palvelee Talvivaara Sotkamo Oy:n
kaivoksen tarpeita. Samana vuonna avattiin
myös Seinäjoen toimipiste, joka toimii 600 m2:n
vuokratiloissa.
Vuonna 2012 Rotator avasi 800 m2:n toimipisteen Oulussa, minne on keskitetty Rotatorin
Pohjois-Suomen konemyynti, kenttähuolto,
korjaamo- ja varaosapalvelut.
• Oulu.
65
1 000 m2:n tiloissa toimivat konemyynti, huolto-,
korjaamo- ja varaosapalvelu.
Vuosikymmenen alussa Rotator aloitti Merlomaatalouskurottajien jälleenmyyntiverkoston rakentamisen, johon vuoden 2013 lopussa kuului 8
jälleenmyyjää, joilla on yhteensä 14 toimipaikkaa.
• Raisio.
Korkeasuhdanteesta matalasuhdanteeseen
Vuodet 2004-2014 ovat olleet ennustettavuudeltaan vaikeita. Euroopassa ja koko maailmassa
tapahtuneet talouden heilahtelut ovat merkinneet
Suomessakin talouden ylikuumenemista, nopeaa
laskua ja sen jälkeistä uutta taantumaa. Tästä seurasi, että vuoden 2008 liikevaihdollisesti hyvän
tuloksen ja voimakkaan kasvun jälkeen Rotatorin
liikevaihto laski muiden koneliikkeiden tavoin
vuonna 2009 lähes vuoden 2004 tasolle. Vuonna
2012 liikevaihto oli noussut takaisin vuoden 2007
tasolle. Tämän vuoksi Rotatorissa on jouduttu
monien muiden teollisten ja kaupallisten yritysten
tapaan tekemään sopeuttamistoimia, jotta kulloisessakin tilanteessa yrityksen toimintaedellytykset
on kyetty säilyttämään. Tilanne on vaatinut yrityksen johdolta ja henkilöstöltä sopeutumista uuteen,
entistä vaikeammin ennustettavaan tilanteeseen.
• Kokkola.
Kohti 2020-lukua
Vaikka ennustettavuus talouden epävakaasta
tilasta johtuen on heikko, Rotatorissa usko tulevaisuuteen on vahva. Laadukkaat tuotteet ja koko
maan kattavat palvelut sekä ammattitaitoinen
henkilökunta ovat se selkäranka, joka varassa toiminta jatkuu vaikeidenkin aikojen yli. Rotatorin
asiakaskunta puolestaan säilyttää kilpailukykynsä
vain siten, että työt tehdään tuottavasti. Tähän
tarvitaan entistä parempia koneita, joilla työ sujuu
tehokkaasti pieni kuluin. Tällaisessa tilanteessa
Rotator on luotettava kumppani.
• Sotkamo.
• Kuopio.
Vuodesta 2008 Rotatorilla on ollut huoltopiste
Kokkolassa, ensin Boliden Kokkola Oy:n tiloissa
ja vuodesta 2013 alkaen noin 300 m2:n korjaamo
sekä kenttähuoltopalvelu.
Tammikuussa 2014 otettiin käyttöön Rotatorin kahdeksas toimipiste, kun uusi Itä-Suomen
palvelukeskus Kuopiossa avasi ovensa asiakkaille.
66
Nykyisen asiakaskunnan toimialoista kaivosteollisuus on se, joka tarjoaa pitkän aikavälin
odotuksissa ehkä suurimman kasvupotentiaalin.
Kaivosteollisuuden vuoden 2013 toimialaraportin
mukaan ennuste metallimalmin louhinnan kehitysennusteesta vuoteen 2020 on toivoa antava.
Talouden notkahteluista huolimatta Suomessa
on aina rakennettu sekä infraa, asuntoja että
kaupallisia rakennuksia. Myös logistiikan tehokkuuden parantaminen edellyttää uusia varastoja ja
niihin tehokkaampia materiaalinkäsittelylaitteita.
Ja silloin Rotator on paikalla pitämässä pyöriä
pyörimässä.
• Rotator Oy:n hallitus 2013 Thomas Åhman, Heikki Mäntynen ja Risto Wartiovaara.
• Rotator Oy’s Board of Directors 2013: Thomas Åhman, Heikki Mäntynen and Risto Wartiovaara.
• Pirkkalan henkilökuntaa.
• Staff of the Pirkkala office.
67
• Vantaan henkilökuntaa
• Staff of the Vantaa office.
• Rotatorin henkilökunta virkistäytyi kesällä 2013 vapaa-ajankeskus Petäys Resortissa.
• Rotator’s staff relaxed at the Petäys Resort conference and leisure centre in summer 2013.
68
• Vuonna 2008 Rotator avasi Sotkamon toimipisteen, joka palvelee Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen tarpeita. Kuvassa toimipisteen
henkilökuntaa.
• In 2008 Rotator opened its Sotkamo operating location, which serves the needs of the Talvivaara Sotkamo Mine. Pictured are the
operation location’s staff.
• Rotatorilla on tapana muistaa eläkkeelle jääneitä työntekijöitään kutsumalla heidät joulukahville. Vuonna 2012 Rotatorin eläkeläisten
joulukahville osallistuivat toimitusjohtaja Thomas Åhman (vas.) Matti Toivanen, Pertti Vainio, Arvo Innola, Pentti Jylhä, Jorma Uronen,
Helena Kailanto, Heikki Rantala ja Matti Jalonen.
• Rotator has the custom of remembering retired employees by inviting them to a Christmas coffee reception. n 2012 Rotator’s Christmas
coffee reception for retired employees was attended by Managing Director Thomas Åhman (left), Matti Toivanen, Pertti Vainio, Arvo
Innola, Pentti Jylhä, Jorma Uronen, Helena Kailanto, Heikki Rantala and Matti Jalonen.
69
• Vanha Datsun ja uusi Nissan vierekkäin Mansen Mörinät -tapahtumassa 2013.
• An old Datsun and a new Nissan side by side at the 2013 Mansen Mörinät event.
• Kauhan kulutusosat • Combi Wear Parts.
70
C
M
Y
CM
MY
CY CMY
K
• Kunnossapito-lehden ilmoitus 2008.
C
M
Y
CM
• Kunnossapito magazine advertisement
2008.
MY
CY CMY
K
• Auto Tekniikka Kuljetus -lehden ilmoitus 2006.
• Auto Technical Services magazine advertisement 2006.
• Projektiuutiset-lehden ilmoitus 2007.
• Projektiuutiset magazine advertisement 2007.
71
Parhaat merkit
maarakentamiseen.
Rotator Oy
Tuottotie 4
PL 10, 33961 pirkkala
puhelin 03 2874 111
Rotator Oy
Linkokuja 6-8
PL 34, 01741 vantaa
puhelin 09 8789 010
www.rotator.fi
MAARAKENNUSKONEET
ISKUVASARAT
MAANTIIVISTYSKONEET
TRUKIT
• Hankintavinkki-lehden ilmoitus vuonna 2010.
• Hankintavinkki magazine advertisement 2010.
72
KUROTTAJAT
HENKILÖNOSTIMET
NOSTURIT
HUOLTO
VARAOSAT
DINOÄ
RATAPÄIV 8

0-1
20.5. klo 1

­€‚
www.rotator.fi
www.dinolift.com
„
 ƒ
• Europörssi-lehden ilmoitus 2010.
• Europörssi magazine advertisement 2010.
Lifting your dreams
Nyt 2011 mallit
2 vuoden takuulla.
Maahantuonti ja myynti:
Rotator Oy
Pirkkala puh. 03 2874 111
Vantaa puh. 09 8789 010
www.rotator.fi
higher
• Konepörssi-lehden ilmoitus 2011.
• Konepörssi magazine advertisement 2011.
73
VAHVASTI JÄRKISYISTÄ.
LIITTO JOKA ON KESTÄNYT
JO 40 VUOTTA.
40 1973
VUOTTA SUOMESSA
Tapaat meidät 17.-19.4.2013
messuilla
osastolla C 302!
2013
30 1983 2013
VUOTTA SUOMESSA
KONEMYYNTI
Vantaa:
Juha Myötämäki 0400 450 900
Vantaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala:
Tarmo Jelonen 050 358 0321
Turku:
Jarkko Turvanen 0400 827 827
Tampere:
Pekka Karti 050 364 0753
Tampere, Pori
ja Keski-Suomi:
Jari Järvensivu 0400 138 568
Seinäjoki:
Jouko Salomäki 050 309 2660
Rovaniemi ja Oulu:
Raimo Arkimo 0400 718 688
Oulu, Kuopio, Ylivieska:
Aarne Halmetoja 045 201 2871
Tuottotie 4, PL 10, 33961 Pirkkala, puh. 03 2874 111, fax 03 265 3760
Linkokuja 6-8, PL 34, 01741 Vantaa , puh.09 8789 010, fax 09 8789 0111
• Ilmoitus Finntrans-lehdessä vuonna 2013.
• Finntrans magazine advertisement in 2013.
• Ilmoitus Konepörssi-lehdessä vuonna 2013.
• Konepörssi magazine advertisement in 2013.
KOMPAKTI JA TEHOKAS MERLO.
MYÖS MAATALOUSKÄYTTÖÖN.
Katso oman alueesi jälleenmyyjä osoittesta www.rotator.fi
Myynti: Reijo Rönkä, puh 040 5140 876, [email protected]
• Rotator tarjoaa maatalouskäyttöön kompaktia ja tehokasta Merloa. Vuoden 2014 alussa jälleenmyyjäverkosto käsitti 8 jälleenmyyjää.
• Rotator offers the compact and powerful Merlo for agricultural use. At the beginning of 2014, the reseller network consisted of 8 dealers.
74
75
Rotator Oy:n edustukset 1954-2014
AIKA MERKKI TUOTTEET VALMISTAJA
1954-1962 Deutz tela-alustaiset raivaustraktorit
Klöckner-Humbolt-Deutz AG
ja puskukoneet
1959-1962 Trojan pyöräkuormaajat The Yale and Towne Mfg Co Ltd
1960-1963 Hadfields murskaimet ja öljysoralaitteet Hadfields Ltd
1960-1966 Irmer-Elze paineilmakompressorit Irmer-Elze Maschinenfabrik AG
1961-1966 Mengele pyöräalustaiset kaivukoneet
Karl Mengele & Söhne Maschinenfabrik und Eisengiesserei AG
1961-1964 Daimler-Benz teollisuusmoottorit ja Daimler-Benz AG
dieselgeneraattorit
1961-1963 Lukstaprodukt öljysoralaitteet Lukstaprodukter Olle Pärsson & Co AB
1962-1968 Le-Vo tärylevytLevark-Voigt Maschinenfabrik AG
1962-1985 International Harvester telapuskukoneet, -kuormaajat
International-Harvester Co Ltd
ja pyöräkuormaajat
1962-1966 Vögele asfaltinlevittimet Joseph Vögele AG
1964-1967 Auto-Diesels dieselgeneraattorit Auto-Diesels Ltd
1967-1973 Titan dieselgeneraattorit A/S Titan Auto-Diesel
1967- Bomag maantiivistyskoneet Bomag GmbH
1967-1973 IHC ruoppaajat IHC Holland N.V.
1968-1972 Strömberg dieselgeneraattorit Oy Strömberg Ab
1968-1982 Ingersoll-Rand paineilmakompressorit ja Ingersoll-Rand International Co. Ltd
porauslaitteet
1970-1983 Elba siirrettävät betoniasemat Elba-Werk GmbH & Co
1970-1976 Putzmeister betonipumput Putzmeister GmbH
1971- Tadano ajoneuvonosturit ja Tadano Iron Works Co. Ltd
henkilönostimet
1971-1972 Longyear porauskalusto Longyear Netherland N.V.
1973- Nissan trukit UniCarriers Corporation
1973-1974 Ransomes sähkötrukit Ransomes, Sims & Jefferies Ltd
1975-1978 Blow-Knox asfaltinlevittimet Blow-Knox International Ltd
1975-1985 Petbow dieselgeneraattorit Petbow Ltd
1976-1988 Reed betoniruiskut Reed International Inc.
1977-1979 Manlift henkilönostimet Chamberlain Manufacturing Co. Ltd
1977-1991 Santo tärylevyt Unicoopjapan Co. Ltd
1978-1992 Rolift henkilönostimet Konepaja Metkora Ky
1979- Dino henkilönostimet Dinolift Oy
1979- JLG henkilönostimet JLG Industries, Inc.
1980-1984 Gehl liukuohjatut kuormaajat Gehl Company
1983- Hitachi kaivukoneet ja pyöräkuormaajat Hitachi Construction Machinery Co. Ltd
1983-1990 Hydrema kaivurikuormaajat Hydrema A/S
1983-1986 Nemek poravaunut Anlegg & Maskin A/S
1983-1986 Jacuzzi syväkaivopumput Jacuzzi Europe S.p.A.
1985-1989 Kubota minikaivukoneet Kubota Construction Co. Ltd
1985-1988 Wayne lakaisukoneet Rolba-Imbema B.V.
1985-1990 Nissan Outboards perämoottorit Nissan Motor Co. Ltd
1987-1998 Lansing-Linde sisätrukit Lansing Linde Ltd
1988-2007 Scanlift henkilönostimet Kesla Oyj
1989- Furukawa iskuvasarat ja purkupihdit Furukawa Rock Drill Sales Co. Ltd
1993-1997 Fiat-Allis puskukoneet ja pyöräkuormaajat Fiatgeotech S.p.A. Fiatallis Division
1993-2001 Fiat-Hitachi
kaivu- ja puskukoneet sekä
Fiat-Hitachi Excavators S.p.A.
pyöräkuormaajat
1995- Merlo kurottajat Merlo S.p.A. Industria Metalmeccanica
1998-2004 Crown sisätrukit Crown Equipment Corporation
2003- 2009
Ljungby pyöräkuormaajat Ljungby Maskin AB
2004- Atlet sisätrukit UniCarriers Corporation
2005-MaedamininosturitMaeda Mini Cranes
2007-2009NostolifthenkilönostimetNostolift Oy
2008-BelldumpperitBell Equipment Ltd 2012Combi Wear Partskauhan kulutusosatCombi Wear Parts Ab
76
77
54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
Rotator Oy:n edustukset 1954-2014
1954-1962 Deutz
1959-1962 Trojan
1960-1963 Hadfields
1960-1966 Irmer-Elze
1961-1966 Mengele
1961-1964 Daimler-Benz
1961-1963 Lukstaprodukt
1962-1968 Le-Vo
1962-1985 International Harvester
1962-1966 Vögele
1964-1967 Auto-Diesels
1967-1973 Titan
1967Bomag
1967-1973 IHC
1968-1972 Strömberg
1968-1982 Ingersoll-Rand
1970-1983 Elba
1970-1976 Putzmeister
1971Tadano
1971-1972 Longyear
1973Nissan
1973-1974 Ransomes
1975-1978 Blow-Knox
1975-1985 Petbow
1976-1988 Reed
1977-1979 Manlift
1977-1991 Santo
1978-1992 Rolif
1979Dino
1979JLG
1980-1984 Gehl
1983Hitachi
1983-1990 Hydrema
1983-1986 Nemek
1983-1986 Jacuzzi
1985-1989 Kubota
1985-1988 Wayne
1985-1990 Nissan Outboards
1987-1998 Lansing-Linde
1988-2007 Scanlift
1989Furukawa
1993-1997 Fiat-Allis
1993-2001 Fiat-Hitachi
1995Merlo
1998-2004 Crown
2003-2009 Ljungby
2004Atlet
2005Maeda
2007-2009 Nostolift
2008Bell
2012Combi Wear Parts
Rotatorin henkilökuntaa
Palvelusajat 31.12.2013 mennessä
40 VUOTTA
Jylhä Pentti Vainio Pertti varaosapäällikkö 1965-2010
myyntipäällikkö 1967-2007
35 VUOTTA
Kanerva Erkki Marjamäki Jari Rantala Heikki asentaja 1976-2011
asiakkuusjohtaja 1974toimitusjohtaja 1964-2001
30 VUOTTA
Keitaanranta Seija Löfgren Heikki Mattila Antti
Nieminen Perttu
Rönkkö Reijo myyntisihteeri 1980tullaaja 1962-1993
talousjohtaja 1963-1994
korjaamopäällikkö 1979huoltoasentaja 1981-
25 VUOTTA
Eini Mikko Hokkanen Minna Kangas Seppo Koskinen Pekka Rajalahti Urpo Rekolainen Pentti Saarela Kari Suokas Pentti Syvälahti Matti Tergujeff Leo Tervanen Juhani Tiittanen Kari Valjanen Eija Valtonen Vesa Valli Sauli Vesalainen Matti Virkkunen Veikko Virtanen Aimo Åhman Thomas myyntipäällikkö 1987myyntisihteeri 1988huoltoasentaja 1988myyntijohtaja 1975-2003
asentaja 1986-2012
johtaja 1960-1986
huoltoasentaja 1974-2001
varastonhoitaja 1966-1991
piiripäällikkö 1965-1992
huoltopäällikkö 1986myyntipäällikkö, vaihtokoneet 1965-1991
huoltoasentaja 1988kirjanpitäjä 1986myyntijohtaja 1986-2000 ja 2001piirihuoltoasentaja 1965-1991
piirihuoltoasentaja 1965-1992
hallituksen puheenjohtaja 1955-1983
viestintäjohtaja 1968-1994
toimitusjohtaja 1984-1998, 2000-
20 VUOTTA
Bärn Hilkka Erkkilä Esko Hamunen Olavi Jalonen Matti Kailanto Helena Kohonen Anna Koivisto Heikki Korpisaari Matti Kotilainen Petri Lehtimäki Kirsti Lehtinen Leo Lehtonen Eira Mattila Helvi Mattila Jyrki Myllykoski Hilja Palm Jaakko Perttula Raija Perämäki Elli Rautanen Kari Rytkönen Erkki
Salonen Pasi Sormunen Unto Syrjänen Lasse huollon sihteeri 1970-1993
takuukäsittelijä 1987-1992 1994huoltoasentaja 1971-1993
mekaanikko 1989-2011
toimistosihteeri 1989-2011
myyntisihteeri 1990huoltoasentaja 1962-1984
huoltoasentaja 1962-1984
varastomies 1989reskontranhoitaja 1972-1994
korjaamopäällikkö 1961-1984
laskuttaja 1974-1994
kassanhoitaja 1967-1987
talousjohtaja 1986-2010
pientietokoneen hoitaja 1963-1984
varastomies 1962-1982
palkanlaskija 1972-1993
kirjanpitäjä 1961-1985
asentaja 1990huoltoasentaja 1983-1986, 1987-2004
huoltoasentaja 1990konetarkastaja 1964-1985
piiripäällikkö 1961-1983
15 VUOTTA
Hirvonen Helena Hänninen Mika Hänninen Sinikka sihteeri 1997asentaja 1998toimitusjohtajan sihteeri 1995-
Innola Arvo Jalonen Juha Jansson Lea Järvensivu Jari
Järvinen Timo Kaarnajärvi Pentti Kakkinen Eino Kemppainen Tapani
Koski Risto Kulmala Hilkka Manninen Raimo Nieminen Armas Nopanen Arto Poskiparta Jari Rautala Antti Rekola Mirja Salomäki Jari Sarna Ritva Taipale Johanna Toivanen Matti Tolvanen Uuno Uusinukari Ari Uronen Jorma Vanhatalo Eero toimitusjohtaja 1968-1983
huoltoasentaja 1995varaosasihteeri 1970-1985
piiripäällikkö 1995myyntipäällikkö 1965-1984
huoltoasentaja 1974-1993
piiriasentaja 1962-1978
asentaja 1995-2013
piiripäällikkö 1968-1986
kassanhoitaja 1979-1994
piiripäällikkö 1961-1978
huoltoasentaja 1962-1978
myyntipäällikkö 1979-1994
asentaja 1996piiripäällikkö 1973-1992
mainos- ja johdon sihteeri 1983-2000
myyntijohtaja 1994-2012
myyntisihteeri 1966-1985
palkanlaskija 1995huoltopäällikkö 1990-2009
varaosahinnoittelija 1967-1986
huoltoinsinööri 1995varaosamyyjä 1993-2009
kielenkääntäjä 1966-1982
10 VUOTTA
Arkimo Raimo Hasa Veikko Hevonkorpi Reino Hilavuo Asta Hurme Kari Huuskonen Sami
Häkkinen Eero Kallio-Könnö Jani
Kantell Antti Karti Pekka Kiuru Olli Kulomäki Mika Kärkkäinen Juha Laakso Alpo Laine Terho Leppänen Mikael Lähteenmäki Merja Marttila Mirja Mikkola Eija Mustonen Sami Ovaska Henry Puhakka Jorma Päkkilä Pasi Rahkama Laura Raittinen Mikko Rantanen Martta Saarinen Jussi Seppälä Jussi Siitonen Pekka Svensk Olavi Taupila Reijo Tiittanen Harri Tunkkari Janne Vilen Raimo Virkkunen Toni Virtanen Teemu Vörlin Vesa Wiss Kaarlo piiripäällikkö 2002huoltoasentaja 1971-1984
asentaja 2003sihteeri, kirjeenvaihtaja 1965-1977
tuotepäällikkö 1973-1984
asentaja 2003piiripäällikkö 1962-1972
työnjohtaja 2001myyntipäällikkö 1969-1979
vaihtokonemyyjä 2000korjaamopäällikkö 2003asentaja 2001varaosamyyjä 2003huoltoasentaja 1971-1984
tuotepäällikkö 2001varaosaosaston johtaja 2003kotimaan kirjeenvaihto 1973-1983
konttoripäällikkö 1975-1987
konttoritehtävät 1969-1983
huoltoneuvoja 2003huoltoasentaja 1996-2009
myyntijohtaja 2001aluehuoltopäällikkö 2000myyntireskontran hoitaja 1999asentaja 2001toimistosihteeri 1960-1971
myyntipäällikkö 1981-1991
korjaamopäällikkö 2003piiripäällikkö 1968-1980
varaosamyyjä 1975-1985
varaosamyyjä 1999huoltoasentaja 2001varaosamyyjä 2001varaosamyyjä 1974-1984
toimitusjohtaja 1978-1992
tuotepäällikkö 2000-2011
varaosavastaava 2003huoltoasentaja 1965-1977
78
Rotator Oy:n johto 1954-2014
HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJAT
Lauri J. Kivekäs 1954-1970
Veikko Virkkunen1970-1982
Henrik Lilius 1982-1984
Reijo Kekäläinen 1984-90 ja 91-93
Toni Virkkunen 1990-1991
Sam Nieminen 1993-1994
Timo Toivila 1995-1996
Olli Anttila 1997
Risto Wartiovaara 1997-
TOIMITUSJOHTAJAT
HALLITUKSEN
JÄSENET
Eino Ilmonen 1954-1961
Antti Rahela 1954-1958
Veikko Virkkunen1954-1970
Timo Mustakallio 1954-1970
Antti Mustakallio 1959-1970
Olli Kivekäs 1961-1970
Olavi Rahela 1970-1982
Henrik Lilius 1970-1982
Arvo Innola 1972-1983
Toni Virkkunen 1982-1993
Reijo Kekäläinen 1982-84 ja 90-91
Erkki Molander 1984-1985
Reino Härkönen 1985-1993
Lauri Virkkunen 1986-1989
Antti Mattila 1986-1993
Sven Nieminen 1993-1994
Hannu Kanerva1993-1994
Juhani Raatikainen 1994
Timo Toivila 1994 ja 1997
Vesa Vertanen 1994-1995
Jussi Kirjavainen 1994-1999
Mikael Leskinen 1995-1997
Olli Anttila 1996
Heikki Mäntynen 1997Heikki Rantala 1999-2005
Thomas Åhman 2005-
Lauri J. Kivekäs 1954
Veikko Virkkunen 1955-1977
Arvo Innola 1977-1983
Leo Lahtinen 1983-1984
Toni Virkkunen 1984-1990
Heikki Rantala 1990-2001
Thomas Åhman 2002-
ISÄNNÖITSIJÄT
Reijo Kekäläinen 1961-1968
Arvo Innola 1968-1977
Pentti Rekolainen 1977-1985
Liikevaihto 1000 M€
Turnover 1000 M€
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
• Rotator Oy:n liikevaihto 2002-2013 muutettuna elinkustannusindeksin mukaisesti vastaamaan vuoden 2013 tasoa.
• Rotator Oy’s turnover in FIM, 2002-2013 - adjusted by the Consumer Price Index to the 2013 level.
79
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Haastattelut
Innola Arvo toimitusjohtaja
Jylhä Pentti varaosapäällikkö
Kekäläinen Reijo toimitusjohtaja
Koskinen Pekka myyntijohtaja
Mattila Antti talousjohtaja
Paunu Anneli vientisihteeri
Rekolainen Pentti isännöitsijä
Vainio Pertti myyntipäällikkö
Virtanen Aimo Mainosvalokuvaamo Iguistus
Lähteet
• Rotator Oy:n johtokunnan kertomukset 1954-1979 ja toimintakertomukset 1980-2003.
• Andreasson Kristiina ja Helin Vesa: Suomen vuosisata. Julkaisija: Tilastokeskus, International Business
Statistics 1999.
• Masonen Jaakko ja Hänninen Mauno: Tuhat vuotta tietä ja kaksisataa vuotta tielaitosta. Osa 3: Pikeä,
hikeä, autoja/Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945-2005. Julkaisija: Tielaitoksen painatuskeskus, 1995.
• Rantamo Esa: Väellä, voimalla, taidolla. Suomen maa- ja vesirakentamisen historia. Julkaisija: Suomen
Maarakentajien Keskusliitto r.y., 1997.
• Könönen Terho A.: Lokomo 70 vuotta. 1985.
• Metso Minerals: Lokomo-arkisto.
• Tieyhdistys r.y.: Tielehden arkisto.
• Maansiirto-lehden arkisto.
• Konepörssi-lehden arkisto.
80