Lue Rotatorin tarina kokonaisuudessaa PDF:nä.
Pyörät pyörivät 3 Rotator Oy 1954-2014 Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere. Värierottelut ja paino: Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere. Sitomo: Finnreklama Oy. Paperi: Galerie Art Silk. Kustantaja: Rotator Oy. 4 Sisällys Huomispäivää kohti 6 Forward Into The Future 7 Logot vuosien varrelta 8 Esipuhe 9 1950-luku 1960-luku Omiin toimitiloihin 15 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy 15 1960-luvun tärkeitä edustuksia 16 Vaihtokoneet tulevat markkinoille 19 Rotator SA Espanjaan 20 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi 21 Uudet toimitilat Lakalaivasta 22 Rotator laajentaa toimintaansa trukkimarkkinoille 22 Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 23 Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 24 Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin 25 Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön 26 Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi 28 Noususuhdanteen aikaa 30 1980-luku Kasvun vuodet 33 Tulosyksiköt syntyvät 34 Rotacon 36 Rotamek 36 Scanlift 36 Rotamar 36 Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan 37 Kotimaiset henkilönostimet vientiin 37 Ramacs aikaansa edellä 39 1990-luku 40 1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiölle 41 Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 42 Rotatorin omistus siirtyy Sponsor Oy:lle 1994 42 1998 Rotatorin omistus Captum Group Oy:lle 42 Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin 44 Edustuksia 1990-luvulla 44 2000-luvulle 47 Rotator Oy 2004 52 Summary 2004 56 2004-201459 Rakentavissa merkeissä60 Vuonna 2014 Rotator täyttää 60 vuotta62 Kaivosteollisuus uusi kasvualue 63 Ympäristöystävällisyys korostuu 63 Sähköiset kauppapaikat yleistyvät 63 Edustuksia 2004-2014 64 Koneiden vuokraustoiminta yleistyy 64 Huolto- ja korjaussopimusten yleistyminen 65 Toimipisteverkosto laajenee 65 Korkesuhdanteesta matalasuhdanteeseen 66 Kohti 2020-lukua 66 Rotator Oy:n edustukset 1954-2014 76 Rotator Oy:n henkilökunnan palvelusajat 78 Rotator Oy:n johto 1954-2014 79 Haastattelut ja lähdeluettelo 80 5 Huomispäivää kohti S uomen taloudelliset näkymät tulevina vuosina ovat haastavat. Kymmenen vuotta sitten ennustamani ilmiö tuotannon siirtämisestä maihin, joissa erityisesti työvoiman kustannustaso on Suomea olennaisesti alhaisempi, on toteutumassa. Myös 2000-luvulla hyvään kasvuun lähtenyt kaivostoiminta on erityisesti metallien alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi ainakin hetkellisessä suvantovaiheessa, mutta pitkällä tähtäimellä Suomi on kaivostoiminnassa yhä Euroopan kärkimaita. Suomen vahvimpia valtteja on edelleen erittäin hyvä koulutusjärjestelmä ja maailmallakin arvostettu osaaminen. Tällä hetkellä suurimmat odotukset tulevalle kasvulle suuntautuvat pk-sektorille, joskin Suomessa on edelleen toiminnassa useita kansainvälisestikin erinomaisesti menestyviä suuryrityksiä. Viime vuosina erityisesti ympäristöystävällisyys ja energian säästäminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Polttomoottorilla toimivat koneet ovat tulleet entistä taloudellisemmiksi ja päästöt ovat vähentyneet, mutta polttomoottorikoneita on myös korvattu akku- ja sähkökäyttöisillä, ja ensimmäiset hybridi-mallitkin on esitelty. Tulevina vuosina tullaan näkemään sekä täysin automatisoituja tuotantokoneita että sellaisia, joita valvotaan ja käytetään keskitetysti kaukanakin työmaalta. Rotatorin tavoitteena on auttaa asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan tarjoamalla alan parhaat tuotteet ja palvelut koko Suomen alueella. Viime vuosina avatut uudet toimitilamme ja laaja huoltoverkostomme osoittavat vahvan halumme jatkaa ja laajentaa yhteistyötä sekä vanhojen että uusien asiakkaiden kanssa. Rotator Oy:n ja omasta puolestani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, päämiehiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä, luottamuksellisesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä menneiden 60 vuoden aikana. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja kehittyy suotuisasti myös tulevina vuosina. Ja pyörät pyörivät.... Tammikuussa 2014 Thomas Åhman 6 Forward Into The Future T he outlook for the Finnish economy in the coming years is challenging. The phenomena of complete transfer of production to countries, where labour costs in particular are substantially lower than in Finland is coming true, as I forecasted ten years ago. Also the boom in the mining industry which started in the 2000’s, has temporarily slowed down mainly due to the global low metal price. Finland is still, however, one of the top mining countries in Europe in the years to come. One of Finland’s strongest assets is still the excellent education system and globally rewarded know-how. Currently the highest expectations for the future economic growth comes from the small and mid-size companies, even though we still have several very successful global companies with production in Finland. During the last years especially environment friendly and energy saving equipment has become even more important. Combustion engine powered machines are more fuel-efficient and their emissions are significantly lower than before. But battery- and electric power is also replacing the combustion engine, and hybrid-models are being launched. In the future we will see both fully automated production machines, as well as equipment which are remote operated or controlled far away from the jobsite. The object for Rotator is to help our customers to succeed in their business by providing the best available products and after sales services in Finland. Our commitment can be seen in the investment in new premises and after sales support we have made during the previous years. We look forward to continue and expand our cooperation with both current and new customers. On behalf of Rotator Oy and myself, I would like to thank customers, principals, employees, partners and stakeholders for your excellent, faithful and fruitful cooperation over the past 60 years. I hope that our cooperation will continue and develop favourably for all concerned also in the years to come. Let’s keep the wheels turning... January 2014 Thomas Åhman 7 1955-1961 1972-1984 1961-1972 1964-1972 1984-1994 1961-1972 1994-2011 1972 2011- 8 Esipuhe H istorian kirjoittaja törmää kahteen ongelmaan. Mitä kaukaisemmista ajoista on kyse sitä vähemmän on olemassa dokumentoitua tietoa. Kirjoittaja joutuu työskentelemään perimätiedon ja hatarien muistikuvien varassa. Lähihistoriaa, josta kyllä löytyy runsaastikin taltioitua aineistoa, värittävät puolestaan muistelijan omat intohimot ja hän saattaa tahtomattaan luoda historiankirjoitusta omasta näkökulmastaan tai ainakin painottaa menneisyyttä subjektiivisesti. Historia-sanan käyttö tämän 50-vuotisjulkaisun yhteydessä tuntuu juhlavalta tai ainakin ikäännyttävältä - olenhan elänyt koko tuon ajan, vieläpä työskennellyt Rotator Oy:ssä yhteensä neljäkymmentä vuotta. Historiaa se kuitenkin on koskien rajattua aikaa ja rajattua aihepiiriä. Olen pyrkinyt välttämään jossain määrin edellä mainittuja karikoita kunnioittaen kuitenkin haastattelemieni henkilöiden muistia ja mielipiteitä etenkin, kun he ovat itse osa tätä historiaa. Rotatorin, niin kuin minkä tahansa toimivan yrityksen, toiminta perustuu kanssakäymiseen niiden ihmisten kesken, jotka tekevät yrityksessä työtään. Lisäksi toiminta perustuu joukkoon ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. On omistajia, päämiehiä, ahtaajia, rahtaajia, pankkiireita, rahoittajia, vakuuttajia, viranomaisia, kilpailijoita, asiakkaita ja niin sanottuja loppukäyttäjiä. Pitäisi kirjoittaa romaani, jotta saisi esille kaikki ne ihmiset, tapahtumat, jutut, ilot ja surut, jotka tämänkin yhtiön historiaan liittyvät. Tässä historiikissa olen pyrkinyt kuitenkin ensisijaisesti tuomaan esille sen, millaisten asioitten parissa, millaisten suuntaviivojen mukaan ja millaisissa puitteissa vuosien varrella on toimittu. Vuoden 2004 näkökulmasta Rotatorin viisikymmentä vuotta tällä toimialalla on pitkä aika. On pakko kysyä, mihin yhtiön menestys perustuu? Vastausta voi etsiä työhönsä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutuneesta Rotator-henkisestä henkilökunnasta, hyvistä, pitkäaikaisista päämiessuhteista ja tietysti asiakassuhteista, joista jotkut ovat jo kestäneet kolmen yrittäjäsukupolven ajan. Haluan tässä kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä. Heidän apunsa on tehnyt tämän julkaisun mahdolliseksi. Erityiskiitokseni Reijo Kekäläiselle, Arvo Innolalle, Pentti Rekolaiselle ja Antti Mattilalle sekä Suomen Maarakentajain Liiton, Tieyhdistyksen, Tielaitoksen ja Metso Mineralsin asianomaisille henkilöille arvokkaasta avusta arkistojensa käytössä. ”Tämä päivä on huomenna historiaa”. Tampereella maaliskuussa 2004 Heikki Rantala 9 Suomen jälleenrakentaminen alkaa N eljäkymmenluvun puolivälissä tekninen kehitys Suomessa oli sotateollisuutta lukuun ottamatta paljolti vielä kolmekymmenluvun tasolla ja sillä tasolla maata jälleenrakennettiin aina 1950-luvun alkupuolelle, jolloin sotakorvausten tultua maksetuksi voitiin kaikki osaaminen suunnata täysipainoisesti kotimaan kasvuedellytysten parantamiseen. Tällöin myös Lokomo Oy:ssä alettiin kiinnittää huomiota erilaisten maanrakennuskoneiden, kaivukoneitten, tiehöylien ja -jyrien sekä murskauslaitteiden menekin lisäämiseen. Näiden tuotteiden valmistus oli aloitettu jo ennen sotia, mutta pääsi laajemmassa mittakaavassa käyntiin vasta vuoden 1951 jälkeen. Viisikymmenluvun puolivälissä maarakennuskoneiden tuotanto oli jo yli puolet tehtaan lii- • Lauri J. Kivekäs, toimitusjohtaja 1954-1955. • Lauri J. Kivekäs, Managing Director 1954-1955. kevaihdosta. Infrastruktuurin parantaminen oli maan jälleenrakentamisen tärkeimpiä haasteita. Näin ollen kysyntää Lokomon tuotteille kyllä oli, mutta vallinneen pääomapulan vuoksi kyseisten koneitten kauppa oli tehtaan valmistuskapasiteetin kannalta liian vähäistä. Menekin lisäämiseksi päätettiin aloittaa uudenlainen toimintamuoto: koneitten vuokraus. Rakennuskone Oy perustetaan Joulukuun 29. päivänä 1953 pidettiin kokous, jossa päätettiin koneitten vuokrausta varten perustaa erillinen yhtiö, joka sai nimekseen Rakennuskone Oy. Yhtiö rekisteröitiin 26. helmikuuta 1954 tarkoituksena ”erilaisten koneiden ja koneistojen omistaminen, niiden myyminen ja välittäminen sekä vuokralle antaminen kuin näiden huolto.” Vuokrauksen kohderyhminä olivat yksityiset asiakkaat sekä Tie- ja vesirakennushallituksen tietyömaat eri puolilla Suomea. • Rakennuskone Oy:n Johtokunnan kertomus vuodelta 1954. • Rakennuskone Oy´s Management Report, 1954. 10 • Teräsmiehiä valmiina vuokraukseen vuonna 1955. Koneet vasemmalta Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 ja Teräsmies 5-8. • Teräsmies excavators ready for rental, 1955. The machines, from the left: Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 and Teräsmies 5-8. Lauri J. Kivekäs ja Veikko Virkkunen yhtiön johtoon Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Lokomon toimitusjohtaja vuorineuvos Lauri J. Kivekäs. Hän toimi puheenjohtajana aina vuoteen 1970, mutta luopui toimitusjohtajan tehtävästä jo vuoden kuluttua. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Veikko Virkkunen, joka toimi tässä tehtävässä vuoteen 1977. Varsinainen toiminta käynnistyi ensimmäisen johtokunnan kertomuksen mukaan ”varsinaisesti vasta vuoden 1954 jälkipuoliskolla, jolloin yhtiö ensimmäisenä kauppatoimenaan tuotti maahan ja myi kolme Deutz-raivaustraktoria.” Vuokraus, joka oli liikkeellepaneva voima, aloitettiin hankkimalla tarkoitusta varten Lokomolta käytettyinä Teräsmies-kaivukone, neljä Teräskarhu-moottoritiehöylää, Caterpillar-traktori ja tiilipuristin. Koneet vuokrattiin asiakkaille kiinteää kuukausimaksua vastaan minimivuokra-ajan ollessa viisi kuukautta. Asiakkaalla oli mahdollisuus ostaa kone vuokra-ajan jälkeen ja näin myöskin useimmiten tapahtui. Veikko Virkkunen, • toimitusjohtaja • Managing Director 1955-1977. nostanut kanteen nimen samankaltaisuuden takia ja voittanut jutun ”molemmissa oikeusasteissa”. Koko viisikymmenluvun ajan yrityksen toimintoja, niin hallinnon, myynnin, varaosien kuin huollonkin osalta, pyörittivät lokomolaiset oman toimensa ohella. Vasta vuonna 1960 palkattiin Tampereen Rakennuskone Oy:n ensimmäiset omat toimihenkilöt. Toukokuussa 1956 yhtiön nimi muutettiin Tampereen Rakennuskone Oy:ksi sen jälkeen, kun helsinkiläinen Rakennuskonepaja Oy oli 11 Ylikuormaaja - DEUTZ raivaustraktori on nopea apulainen maansiirtotöissä. Ylikuormauskauhan tilalle voidaan nopeasti asentaa työntö-tai kulmapuskuterä. Toimitamme myös etukuormaaja Deutz-raivaustraktoreita. • Mainoksia 1950-luvulta. • Advertisements, 1950s. 12 Alkuaikojen toimintaa haittasivat monet käytännön ongelmat. Kun vuokrakoneitten kysyntä toisena toimintavuonna alkoi lupaavasti nousta, ei yhtiöllä ollut riittävästi pääomaa kaluston hankintaan. Deutz-koneiden myyntiä puolestaan vaikeuttivat tuolloin käytössä olleet tuontirajoitukset. Vuosikymmenen lopulla urakoitsijoiden tunti- ja kuutiohinnat laskivat niin, etteivät ne enää kattaneet omakustannushintaa. Vuokranmaksukyky heikkeni ja vuokrausta harjoittivat yhä pienemmät yrittäjät isompien hankkiessa koneensa suoraan valmistajalta. Maansiirtotöiden keskittyminen erityisesti Tie- ja vesirakennushallituksen töiden osalta talvikuukausiksi aiheutti koneille työttömyyttä kesäaikaan. Niinikään vuodet 1958-1960 olivat työtilanteen ja sitä kautta konekysynnän kannalta erittäin huonoja. Poikkeuksen muodostivat vain kumipyörillä kulkevat kauhakuormaajat, joita urakoitsijat ostivat runsaasti, sillä irtotavaran kuormauksessa tämä konetyyppi oli osoittautunut taloudellisemmaksi kuin pienet ja keskisuuret kaivukoneet. Tästä syystä aloitettiin Trojan-merkkisten pyöräkuormaajien edustus vuonna 1959. Samalla alettiin määrätietoisesti hakea lisää uusia edustuksia, kuten Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet sekä kauha- ja kaivulaite-edustuksia. Samalla alettiin muuttaa toiminnan luonnetta vuokrauksesta konemyynnin suuntaan. Alkuvuosina tieto yrityksestä ja sen toiminnasta levisi pelkästään käyttäjien välityksellä ja näin ollen hyvin hitaasti. Ensimmäinen mainos Deutzraivaustraktorista julkaistiin vasta tammikuussa 1957 tuonnin vapauttamista ennakoiden. Viisikymmenluvun toiminnan laajuutta kuvaa vuosien 1954-1960 vuokrakalustossa olleet ja sitä kautta myydyt konemäärät: 23 tela-alustaista Lokomon Teräsmies-köysikaivukonetta, 18 Teräskarhu-tiehöylää, kolme Lokomon karamurskainta, kolme siirrettävää kompressoria ja 20 kpl Deutz-raivaus- ja -puskutraktoria. Vuosien saatossa liikevaihtoa kasvattivat myös puskutraktorien huolto ja varaosakauppa. • Deutz-puskukone kuului tuotevalikoimaan vuosina 19541962. • The Deutz bulldozer belonged to the product range 19541962. • Yale-Trojan-pyöräkuormaaja kuului tuotevalikoimaan vuosina 1958-1962. • The Yale-Trojan wheel loader belonged to the product range 1958-1962. 13 • Pikitien rakentamista Suomessa 1960-70-lukujen vaihteessa. • Main road construction in Finland late 1960s-early 1970s. 1960-luku Jälleenrakentaminen jatkuu S uomessa 1960-luku oli vielä sodanjälkeistä jälleenrakentamisen aikaa. Tieverkon parantaminen jatkui ja teollisuus oli poikkeuksellisen vakaalla seitsemän prosentin kasvun uralla. Suomi teki kauppapoliittisesti kauaskantoisen ratkaisun liittymällä EFTA:n ulkojäseneksi vuonna 1969. Tienrakennuksessa työllistämisrahoituksen osuus alkoi laskea ja sen korvasivat Maailmanpankin tielainat, joita Suomen valtio sai 1960-luvulla lähes 160 miljoonaa markkaa (noin 270 miljoonaa euroa eli noin 1,6 mrd FIM). Näiden rahojen avulla rakennettiin maahamme muun muassa ensimmäiset moottoritiet ja suuri osa tieverkkoa päällystettiin ensimmäistä kertaa. • Myyntisihteeri Martta Rantanen oli yhtiön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö (kuva 1970-luvulta). • Sales Secretary Martta Rantanen was the company’s first full-time office employee (picture from 1970s). 14 Omiin toimitiloihin Vuosina 1954-1959 Tampereen Rakennuskone Oy:llä ei ollut omia toimitiloja. Vasta vuonna 1960 Lokomon vientiosaston, joka hoiti myös Tampereen Rakennuskone Oy:n ostotoimet, siirtyessä Hatanpäänhoviin sai myös Tampereen Rakennuskone Oy sieltä omat tilat. Samana vuonna alettiin muutenkin panostaa yhtiön toimintojen parantamiseen. Helmikuussa 1960 palkattiin yhtiöön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö, Martta Rantanen, myynnin sihteeriksi ja syyskuussa Pentti Rekolainen myynti-insinööriksi. Hankittiin myös uusina edustuksina Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet. • Rotatorin asiakkaita lähdössä yhtiön ensimmäiselle asiakasmatkalle. • Rotator customers setting off on the company’s first customer trip. Vuonna 1960 Tampereen Rakennuskone Oy:llä oli jälleenmyyntisopimuksia kymmenellä paikkakunnalla: Turun Laatuauto Oy, Turku Vaasan Autohuolto Oy, Vaasa Koiviston Autoliike, Kokkola Autovainio Oy, Oulu ja Rovaniemi Mannermaan Auto, Kajaani Lokon Huolto Oy, Kuopio ja Helsinki Lappeenrannan Moottori Oy, Lappeenranta S. Ahlgren, Jyväskylä Uusi isännöitsijä Vuonna 1961 nimitettiin yhtiön isännöitsijäksi diplomi-insinööri Reijo Kekäläinen. Hänen tehtäväkseen tuli markkinointitoimien tehostaminen ja uusien, ei Lokomon tuotannon kanssa kilpailevien, edustusten lisääminen ja Rotatorin kasvattaminen kannattavaksi teknisen konekaupan yritykseksi. Vuoden 1961 toimintakertomuksessa mainitaankin, että yhtiön markkinointitoimia oli tehostettu myyjiä lisäämällä, mainontaa tehostamalla ja työnäytöskiertueita tekemällä. 1960-luvulle tultaessa lopetettiin Lokomokoneiden vuokraus ja vuokramyynti. Sen sijaan solmittiin uusia kone-edustussopimuksia, joiden myötä saatiin tuotevalikoimaan ruotsalaiset Lukstaprodukt-öljysoralaitteet, länsisaksalaiset Mercedes-Benz-teollisuusmoottorit ja Mengelepyöräalustaiset kaivukoneet. Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy Yhtiön nimi muutettiin 11.9.1961 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy:ksi. Nimen keksi Mainostoimisto Mainos Lehmus ja se pohjautuu latinankielen sanoihin rota - pyörä ja rotare - pyörittää. Uusi nimi todettiin entistä helpommaksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä myös kaupallisesti paremmaksi kuin entinen. Nimenmuutoksen yhteydessä päätettiin myös, että Rotator Oy siitä lähtien vastaa maahantuotavien koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Samalla sovittiin, että Lokomo Oy vastaa sekä Lokomon että Rotatorin myymien koneiden huolto- ja korjaustoiminnasta. Lisäksi sovittiin, että molemmat yritykset käyttävät yhteistä piiri- • Reijo Kekäläinen, isännöitsijä 1961-1968. • Reijo Kekäläinen, General Manager 1961-1968. 15 myyntiverkkoa koko maassa. Vantaan Veromiehenkylään rakennettiin oma toimitalo, jossa oli tilat myynnille, korjaamolle ja varaosavarastolle. Näin sitten toimittiinkin aina 1970-luvun alkuun saakka. Tampereen Rakennuskone Oy herätettiin uudelleen henkiin vielä kuusikymmenluvun lopulla. Sitä varten rakennettiin Lakalaivaan konehalli, jossa se toimi Lokomon ja Rotatorin yhteisenä vaihtokoneitten markkinointiyhtiönä kolmisen vuotta. 1960-luvun tärkeitä edustuksia Eräs Rotatorin toiminnan tärkeimpiä merkkipaaluja oli amerikkalaisen International Harvester Co:n kanssa solmittu edustussopimus, jonka mukaisesti International Harvester Co:n valmistamien maansiirtokoneiden myynti siirtyi aikaisemmalta edustajalta, Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:ltä, SMK:lta, Rotator Oy:lle. International Harvester Co:n maansiirtokoneiden edustuksen saaminen katsottiin Rotatorille merkittäväksi, koska International Harvester Co:n valmistamat pyöräkuormaajat, telakuormaajat, puskukoneet ja muut raskaat maansiirtokoneet muodostivat ihanteellisen täydennyksen Lokomo Oy:n valmistamille maansiirtokoneille yhteisen myynti- ja huoltoverkon puitteissa. Neuvotteluja käytiin lähes vuoden ajan eri osapuolten välillä ennen sopimuksen allekirjoitusta 1.11.1962, jolloin SMK:lta siirtyi Rotatorille 27 kpl International Harvester Co:n koneita ja varaosia yhteensä 2,1 miljoonan markan arvosta. • Vuonna 1967 allekirjoitettu sopimus oikeutti Rotatorin myymään Bomagin tuotteita Suomessa ja vastavuoroisesti Bomag sai oikeuden myydä Lokomon vedettäviä täryjyriä Saksassa. Sopimusta allekirjoittamassa Kave H. Schwamborn (vasemmalla) ja Veikko Virkkunen. Takana keskellä Holger Andersson ja Reijo Kekäläinen. • A reciprocal agreement signed in 1967 granted Rotator the right to sell Bomag products in Finland and Bomag the right to sell Lokomo towable vibratory rollers in Germany. Signing the agreement, Kave H. Schwamborn (left) and Veikko Virkkunen. Behind, in the centre, Holger Andersson and Reijo Kekäläinen. Koska International Harvester Co:n koneet kilpailivat suoraan Trojan- ja Deutz-koneiden kanssa, sanottiin nämä edustussopimukset irti ja kone- ja varaosavarastot myytiin uusille edustajille Trojan jyväskyläläiselle Selmo Oy:lle ja Deutz helsinkiläiselle Oy Machinery Ab:lle. 1960-luvulla Rotator solmi toisenkin merkittävän edustussopimuksen. Vuonna 1967 alkoi yhteistyö länsisaksalaisen Bomag GmbH:n kanssa ja on myös sikäli merkittävä, että tätä kirjoitettaessa sopimus on edelleen voimassa ollen näin pisin Rotatorin historiassa ja yksi vanhimmista Bomagilla. • Presidentti Urho Kekkonen vieraili Maansiirto Tampere 67 -näyttelyssä. Tasavallan päämiehen seurassa Lokomon myyntijohtaja Holger Andersson kuvassa vasemmalla ja Rotatorin isännöitsijä Reijo Kekäläinen. • President Urho Kekkonen visited the Maansiirto Tampere 67 Fair. The President of Finland is accompanied by Lokomo’s Sales Director Holger Andersson (left) and Rotator’s General Manager Reijo Kekäläinen. Ensimmäiset maansiirtoalan näyttelyt Lokomo, Rotator, Valmet ja eräät muut alan valmistajat järjestivät yhteisen Maansiirto Tampere 63 -nimisen näyttelyn 14.-16. syyskuuta 1963. Se 16 oli ensimmäinen maansiirtoalan näyttely Suomessa ja sen herättämää mielenkiintoa osoittaa 7 000 kävijän määrä. Samanlainen näyttely järjestettiin uudelleen neljän vuoden kuluttua nimellä Maansiirto Tampere 67. Tässä näyttelyssä vieraili myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Vuonna 1970 järjestettiin vielä Maansiirto Tampere 70 -näyttely. On merkillepantavaa, että näille messuille ei osallistunut yksikään pääkaupunkiseudulla tuohon aikaan toiminut alan valmistaja eikä maahantuoja. Oli olemassa pelko, että Tampere saisi liikaa kilpailuetua ja se miellettäisiin näin ikään kuin alan keskuspaikaksi. Vasta 1970-luvulla löytyi yhteinen sävel, kun alan johtavien valmistajien ja maahantuojien toimesta perustettiin Rakennuskonealan näyttely-yhdistys ry. Se järjesti ensimmäisen koko alaa kattavan näyttelyn, MAXPO 72:n, Helsingissä. • Payloader H-30 -pyöräkuormaaja puutavarapihdein T. Sallisen Magiruksen lavalla lähdössä työnäytöskiertueelle 1963. • “A Payloader H-30 wheel-loader with timber grabs, on a Magirusplatform owned by the company T. Sallinen, setting off on a work demonstration tour in 1963.” 1960-luvulla Rotatorin toiminta vakiintui ja ihan vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta päätoiminta, yli 90 prosenttia liikevaihdosta, muodostui International Harvester Co:n koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Alla oleva lukusarja kuvaa myynnin kappalemääräistä kehittymistä: 196369 kpl 1964 133 kpl 196595 kpl 196694 kpl 196773 kpl 196833 kpl 196936 kpl 197054 kpl • Asfaltinlevitin Vögele vuodelta 1961. • A Vögele asphalt spreader, 1961. • Hyvä kone ja tyytyväinen kuljettaja. • A good machine and a satisfied driver. • “KuutosDrotti” eli Internatiosnal Drott BTD6-telakuormaaja nelitoimikauhalla oli aikansa legenda. • The International Drott BTD6 crawler loader with its “four-in-one” bucket was a legend in its time. 17 • Rotatorin ilmoituksia 1960-luvulta. • Rotator advertisements, 1960s. 18 Asiakasmatkojen järjestäminen aloitetaan 1960-luvulla tehtiin Rotatorin ensimmäinen asiakasmatka. Se suuntautui Yhdysvaltoihin, missä päätutustumiskohde oli International Harvesterin tehtaat Melrose Parkissa, Chigacossa ja Libertyvillessä. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja matka tehtiin charterlentona. Matkan aikana käytiin myös katsomassa Niagaran mahtavia putouksia. • Titan AutoDiesels-dieselgeneraattori. • A Titan AutoDiesels diesel generator. 1960-luvulla Rotator pyrki selkeyttämään ja lisäämään edustuksia ja näin kattamaan mahdollisimman hyvin koko maanrakentamisen sektorin. Vuosikymmenen lopulla elpyi Rotatorin alkuperäinen toimintamuoto, koneiden vuokraus. Vuokrattavia koneita olivat aggregaatit, kompressorit, poravaunut ja jyrät. Niiden osuus liikevaihdosta vuonna 1970 oli 9 prosenttia. Vaihtokoneet tulevat markkinoille Kuusikymmenluvulla tuli konekauppaan uusi ilmiö - vaihtokoneet. Suhtautumista niihin kuvaa hyvin ote Rotatorin johtokunnan kertomuksesta vuodelta 1962. ”Eräänä tuntuvana haittailmiönä myyntityössä on ollut se, että kilpailevat myyntiliikkeet jo pidemmän aikaa ovat suostuneet ottamaan uuden myynnin yhteydessä vanhoja vaihtokoneita vastaan. Tämä on pakottanut yhtiömme seuraamaan samaa menettelyä. Näin saatuja koneita on myyty edelleen uusille asiakkaille mk 52.701.484:- arvosta. Vaihdossa otettujen käytettyjen koneitten myyntihintaan ylitti niistä saadun myyntihinnan yhteensä 6.725.490 mk:lla, joka summa on siis peitettyä alennusta uusien koneitten myyntihinnoista. Lisäksi käytettyjen koneitten myynnissä on luottotappion vaara normaalia suurempi.” • 1960-luvulla testattiin Bomagin kaksoisvalssijyrän (kuva yllä) ja LeVo-tärylevyn (kuva alapuolella) soveltuvuutta rataluiskan tiivistämiseen. • In the 1960s, the suitability of the Bomag double-roller compactor (above) and the LeVo vibratory plate (below) for compacting railway banking was tested. Seuraavana vuonna merkittävät alan toimijat sopivat, ettei käytettyjä koneita enää oteta vaihdossa vastaan. Sopimusta ei kuitenkaan pitkään noudatettu ja vaihtokoneiden vastaanotosta muodostui tavanomainen kaupankäynnin käytäntö. Näin jälkikäteen voidaan todeta johtokunnan osuneen naulan kantaan, sillä siitä lähtien maansiirtokonekauppa on ollut suhteessa sitoutuneeseen pääomaan heikosti kannattavaa ja erittäin herkkä kysynnän heilahduksille. Syy ei 19 • Arvo Innola, isännöitsijä 1968-1977, toimitusjohtaja 1977-1983. • Arvo Innola, General Manager 1968-1977, Managing Director 1977-1983. Rotator SA Espanjaan ollut tietenkään asiakkaiden, vaan konekaupan, joka kilpailun ja kaupanteon huumassa sokeutui vaihtokoneitten todelliselle arvolle. Vaihtokoneet vakiintuivat kuitenkin oleelliseksi osaksi maansiirtokonekauppaa ja niiden osuus liikevaihdosta vaihtelee 20-40 prosenttiin suhdanteista riippuen. Maahamme on myös vuosien varrella syntynyt runsaasti yrityksiä, joiden toiminta perustuu pelkästään käytettyjen koneiden maahantuontiin, ostoon ja myyntiin. Vuonna 1966 Rotator perusti Espanjaan Rotator SA:n, jolla oli pieni kokoonpanotehdas Lokomon täryjyriä varten. Rotator SA myös myi sekä Lokomon täryjyriä että International Harvester Co:n ja Bomagin tuotteita sikäläisille markkinoille. Rotator SA:n toiminta Espanjassa jatkui vuoteen 1969 asti. Vuonna 1963 Rotatorin pääkonttori siirtyi Hatanpäänhovista ensin Kauppakatu 2 A:han ja seuraavana vuonna Lokomon ”uuteen” pääkonttoriin, missä se sijaitsi vuosikymmenen loppuun saakka. Vuoteen 1969 asti Rotatorin varaosavaraston hallinta tapahtui käsin poimittavilla korteilla, joita oli tuhansia. Menetelmä toimi, mutta oli hidas ja erittäin työläs ylläpitää. On helppo kuvitella, miten merkittävä edistysaskel kohti tietokoneaikaa otettiin, kun Rotator siirtyi Nixdorff-magneettijuovakorttikoneen käyttöön. Helmikuun 1. päivänä 1968 Rotatorin isännöitsijäksi nimitettiin insinööri Arvo Innola. Hänen tehtäväkseen tuli sittemmin 1970-luvulla itsenäistyneen Rotatorin profiilin luonti. 20 • Kaupantekoa vuonna 1975. Urakoitsija Aimo Sulin tuo “vaihtokonettaan” Nedium-ravuria myyntipäällikkö Juhani Tervasen arvioitavaksi. • Business in 1975. Contractor Aimo Sulin brings a used machine, his trotting horse Nedium for Sales Manager Juhani Tervanen to assess. 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi R otatorille 1970-luvun alku oli uudistusten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Kun yhtiön omistaja, Lokomo Oy, fuusioitui Rauma-Repola Oy:öön vuoden 1970 alussa, siirtyi Rotator Oy:n omistus sataprosenttisesti Veikko Virkkusen perheen omistamalle Loktam Oy:lle. Lokomo ja Rotator sopivat yhteistyön jatkamisesta piirimyynnin ja -huollon osalta 9.7.1971 saakka, minkä jälkeen Lokomon piirimyynti- ja kenttähuoltoverkosto sekä Helsingin korjaamo siirtyivät Rotatorille. Samanaikaisesti Rotatorin pääoma kolminkertaistettiin. Rotatorin myyntiosasto siirrettiin Lokomon vanhaan pääkonttoriin, joka sijaitsi tehdasalueen ulkopuolella ja konttoritoiminnot Rotatorin varaosavaraston yhteyteen. Näin 18 vuoden ikäisenä Rotator itsenäistyi. Siitä lähtien Rotator Oy alkoi selvästi vahvistaa asemaansa asiakaskunnan tietoisuudessa merkittävänä alan yrityksenä. 21 Uudet toimitilat Lakalaivasta Suunnitelmat omien toimitilojen rakentamiseksi pantiin vireille heti omistajavaihdoksen jälkeen ja jo 9.7.1971 allekirjoitettiin sopimus toimitalon rakentamisesta Tampereen Lakalaivan kaupunginosaan. Harjannostajaisia vietettiin 16.11.1971 ja rakennus otettiin vastaan 15.1.1972. Samassa yhteydessä huoltokorjaamo muutti vuokratiloista omiin tiloihin. Osa rakennuksesta oli varattu varaosavaraston käyttöön ja muutto siltä osin tapahtui kesällä 1972. Heti tämän jälkeen aloitettiin rakennusvaiheen toinen osa. Myynti- ja konttoritilat otettiin käyttöön maaliskuussa 1973. Rakennushankkeen kolmas vaihe, korjaamotilat, valmistui 1978. Uudelleenjärjestelyjen myötä Rotatoriin muodostettiin kahdeksan myyntipiiriä keskuspaikkoinaan Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaikissa myyntipiireissä myynnistä vastasi Rotatorin piiripäällikkö lukuun ottamatta Oulua, missä piiriedustajana jatkoi Autovainio Oy ja Rovaniemeä, missä piiriedustajaksi tuli Eino Aho Oy. Rotatorilla oli tuolloin huoltokorjaamo Tampereella ja Helsingissä sekä huoltopisteet Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Joensuussa. Oulun ja Rovaniemen piiriedustajilla oli lisäksi oma korjaamo. • Heikki Rantala ja Tapio Raukola Rotatorin toimitiloissa. Kuvassa taustalla Kaarina Ala-Ilomäki. • Heikki Rantala and Tapio Raukola at Rotator’s premises. In the background, Kaarina Ala-Ilomäki. Rotator laajentaa toimintansa trukkimarkkinoille Vielä 1970-luvullakin merkittävintä osaa Rotatorin liiketoiminnasta edusti maansiirtokoneet eli pääsääntöisesti International Harvester -koneet. Myös Bomagin jyrien ja Ingersoll-Rand-kallionporauskaluston asema oli markkinaosuutensa puolesta hyvä, mutta näiden osa-alueiden markkinat olivat paljon pienemmät kuin International Harvester -tyyppisten koneiden. Sen sijaan Bomagin pienten kaksoisvalssijyrien ja Ingersoll-Rand-kompressorien merkitys vuokrauksessa oli merkittävä, sillä ne edustivat yli puolta vuokrakonekannasta. Saadakseen lisää tukijalkoja toimintaan Rotator suunnitteli lähtemistä mukaan myös trukkimarkkinoille. Markkinoita oli tutkittu jo vuonna 1966 ja englantilaisen Coventry Climax Engines Ltd:n kanssa oli edetty jo edustusneuvotteluasteelle. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja koko projektia lykättiin. 1970-luvun alussa asiaa alettiin tutkia uudelleen. Markkinoita hallitsivat amerikkalaiset ja englantilaiset merkit Clark ja Hyster japanilaisen Toyotan ollessa kovana haastajana. Tällä kertaa Rotator sai neuvottelukumppaniksi japanilaisen Nissan Motors Co. Ltd:n, jonka kanssa solmittiin Datsun-vastapainotrukkien edustussopimus. Pian tämän jälkeen tehtiin sopimus englantilaisen Sims & Jefferies Ltd:n kanssa Ransomessähkötrukkien edustuksesta. Tästä edustuksesta • Pekka Koskinen ja uudet FO-sarjan Datsun-trukit 1978. • Pekka Koskinen and the new FO range of Datsun forklifts, 1978. 22 Keväällä 1976 Rotatorin teollisuusosastosta muodostettiin oma tulosyksikkö, johon trukkimyynti siirrettiin. Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 1970-luvulla aloitettiin myös rakentamiseen käytettävien koneitten markkinointi. Jo 1960-luvun lopulla oli hankittu Elba-betoniasemien ja Putzmeister-betonipumppujen edustukset. Pumppuautojen käyttö rakennustyömaitten valutöissä oli Suomessa uutta. Yksi ensimmäisistä koekäyttöpaikoista oli Rajasalmen sillan pilareitten vedenalainen valu Putzmeister-betonipumppuautolla. Työ onnistui ja silta on edelleen paikoillaan. Aggregaatteja, joita myös vuokrattiin, käytettiin työmailla sekä siirrettävillä murskaus- ja betoniasemilla, joissa ei vielä rakennusvaiheessa ollut sähköä. Rotator alkoi käyttää toimittamistaan aggregaateista nimitystä WaraWatti. Nimi tulee siitä, että näitä laitteita toimitettiin paljon sairaaloiden varavoimakoneiksi sähkökatkosten varalle. Osa WaraWateista tehtiin 60-luvunlopulla itse käyttäen Strömbergin generaattoreita ja Fordin dieselmoottoreita. • Ensimmäinen Datsun-trukki toimitettiin Hankkijalle. • The first Datsun forklift was delivered to the company Hankkija. luovuttiin kuitenkin jo vuoden kuluttua, kun Nissan toi markkinoille oman sähkötrukkilinjansa. Oli luonnollisesti järkevämpää lanseerata markkinoille kaikki trukit saman Datsun-nimen alla. Tehty ratkaisu trukkimarkkinoinnista osoittautui nopeasti oikeaksi. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa kasvoi japanilaismerkkien markkinaosuus yli viidenkymmenen prosentin. Yksin Toyotan ja Nissanin osuus 1980-luvun markkinoista oli yli kolmannes. Datsun-merkin lanseeraus oli helppoa. Menestyksen hyvänä apuna olivat varmasti ylivoimaisen kestävyyden ja luotettavuuden ohella hyvät kokemukset vastaavan merkkisistä japanilaisista autoista. Niinpä Datsun-trukkien myynti ja vuokraus lähtivät heti alussa hyvin käyntiin ja siitä lähtien trukit ovat muodostaneet toisen merkittävän tukijalan Rotatorin toiminnassa. • 1970-luvulla aloitettiin JLG-henkilönostinten edustus. • The JLG aerial platform representation began in the 1970s. • Jukka Järvinen lähdössä asiakaskäynnille. • Jukka Järvinen leaving on a customer visit. 23 • Tadano-sopimuksen allekirjoitus 1971. Kuvassa vasemmalla Sakae Tadano ja Veikko Virkkunen, takana Mr Tamaki kauppahuone C. Itohilta • The signing of the Tadano agreement, 1971. Pictured, on the left, are Sakae Tadano and Veikko Virkkunen, and behind Mr Tamaki of the C. Itoh trading house. Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin Rotator Tadanon pitkäaikaisin edustaja maailmassa 1970-luvun loppupuolella alkoi Suomessa tulla tunnetuksi uusi kätevä konetyyppi rakennustyömaiden ja asennusyritysten käyttöön: henkilönostimet eli siirrettävät työlavat. Rotator tuli näille markkinoille 1976 edustuksenaan amerikkalaiset itsekulkevat Manlift-henkilönostimet. Tämä edustus vaihdettiin vuonna 1979 amerikkalaiseen, alan suurimpaan valmistajaan JLG:hen. Vuonna 1977 otettiin myyntiin tamperelaisen Metkora Ky:n Rolift-saksilavat ja 1979 loimaalaisen Kurpan Konepaja Oy:n hinattavat Dino-merkkiset hydrauliset puominostimet. Nämä rakentamiseen tarkoitetut koneet muodostivat kolmannen tukijalan yhtiön toiminnassa. Tadano-nosturit tulivat Rotatorin edustukseen vuonna 1971. Tadano oli oman alansa ensimmäinen japanilaismerkki Suomessa ja se osoittautui heti laadukkaaksi ja luotettavaksi nosturiksi. Tadanon ja Rotatorin yhteistyö kuuluu samaan pitkään sarjaan kuin yhteistyö Bomagin ja Nissanin kanssa. Lisäksi Rotator on maailmanlaajuisesti Tadanon pitkäaikaisin edustaja. Asiakaspalvelu kehittyy Ehdoton edellytys Rotatorin konemyynnille oli asiakaspalvelu, joka vastaisi teknisestä osaamisesta, neuvonnasta, huollosta ja varaosista. Asiakaspalvelutoiminta oli kehittynyt jo edellisellä vuosikymmenellä Lokomolta ostettua huoltoa lukuun ottamatta. Piirihuollon ja Vantaan korjaamon siirryttyä 1971 Rotatorille, suurin osa näiden henkilökunnasta siirtyi mukana. Niinikään Tampereen uuteen korjaamoon siirtyivät kaikki Rotatorin koneisiin • Suomen ensimmäinen Tadano-nosturi luovutettiin Velj. Hongisto Oy:lle vuonna 1971. • Finland’s first Tadano crane was delivered to the company Velj. Hongisto Oy in 1971. 24 • Vuonna 1979 alkanut Dino-henkilönostinten edustus jatkuu edelleen. Kuvassa vasemmalta Heimo Nurmi Kurpan Konepajalta, Toni Virkkunen Rotatorilta, Kurpan Konepajan toimitusjohtaja Mauno Kurppa ja Pentti Rekolainen Rotatorilta. • Representation of Dino aerial platforms, which began in 1979, continues to this day. Pictured, from the left, are Heimo Nurmi of the company Kurpan Konepaja, Toni Virkkunen of Rotator, Kurpan Konepaja’s Managing Director Mauno Kurppa and Pentti Rekolainen of Rotator. erikoistuneet asentajat ja työnjohto. Näin saatiin koko jälkipalveluorganisaatio nopeasti toimintaan. monella paikkakunnalla eri puolilla maata. Vielä tuolloin koneet tarvitsivat nykyistä enemmän korjauksia ja huollot olivat suuritöisempiä ja niitä tehtiin useammin kuin nykyisin. Myös varaosavarastojen koolla kilpailtiin. Mitä isomman varaston yritys pystyi esittelemään kullakin markkina-alueella sen parempi, olkoonkin, ettei valikoima näissä etäpisteissä ollut kovin monipuolinen. Oli myös tavanomaista, että suhteellisen pienilläkin asiakasyrityksillä oli oma huolto ja usein myös oma korjaamo. 1970-luvulla yhtenä tärkeänä kilpailukeinona oli ylläpitää korjaamotoimintaa mahdollisimman Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin Vuonna 1978 päätettiin perustaa jälkipalvelutoimintoja varten oma yhtiö, joka sai nimekseen Teknator Oy. Kaikki Rotatorin jälkipalvelutoiminto-osaston työntekijät jatkoivat Teknatorin palveluksessa. Toimenpiteen tarkoituksena oli saada parempi kuva jälkipalvelutoimintojen kannattavuudesta ja tehosta. Teknatorin perustaminen oli yhtiön sisäinen järjestely, jonka asiakkaat huomasivat lähinnä vain laskun lähettäjän nimen vaihtumisena Rotatorista Teknatoriksi. Teknator toimi omana yhtiönään vuoteen 1984. • Rotator toimitti 1975 Tehdasputkitus Oy:lle kaikkiaan 70 Petbow-hitsauskonetta maakaasujohtojen asennukseen. Kuvassa Rotator Oy:n isännöitsijä Arvo Innola (vasemmalla) ja Tehdasputkitus Oy:n toimitusjohtaja Atso Lehto. • In 1975 Rotator delivered to Tehdasputkitus Oy a total of 70 Petbow welding machines for the installation of natural gas pipes. Pictured are Rotator Oy’s General Manager Arvo Innola (left) and Tehdasputkitus Oy’s Managing Director Atso Lehto. 25 On merkillepantavaa, että varsinaiset maansiirtokoneet, kuten puskukoneet, tela- ja pyöräkuormaajat sekä kaivukoneet eivät kuuluneet vuokrattaviin koneisiin. Syynä tähän oli urakoitsijajärjestöjen jyrkän kielteinen kanta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa kohtaan. Kielteinen asenne perustui kahteen historialliseen seikkaan. Ensinnäkin varsinkin 1960-, 1970- ja osin vielä 1980-luvulla valtaosa maansiirtotöistä tehtiin tuntitöinä silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle ja kunnille. Urakoitsija toimi itse asiassa yrityksenä, joka vuokrasi koneitaan aina kuljettajan kera. Toiseksi maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan pelättiin madaltavan kynnystä tulla yrittäjäksi maarakennusalalle, mikä puolestaan olisi lisännyt kilpailua ja johtanut alan näkemyksen mukaan väistämättä vääristyneeseen hintakilpailuun. Näiden maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan vastaisten näkemysten lisäksi urakoitsijat olivat pääsääntöisesti järjestöjen jäseniä, joten koneliikkeiden oli parasta olla harjoittamatta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa. Kuin esimerkkinä asian vakavuudesta Suomen Maarakentajien Liitto, SML, pani erään Rotatorin kilpailijan boikottiin 1960-luvun lopulla kyseisen liikkeen aloittaessa kaivukonevuokrauksen markkinaosuuden hiipuessa. Tämä osoittaa 1954 perustetun SML:n painoarvoa maarakentajien etujen valvojana. • Ensimmäinen koko alaa kattava Maxpo 72 -näyttely Vantaan Keimolassa. • The Maxpo 72 Fair, the first to cover the whole industry, was held in Keimola, Vantaa. Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön Rotatorin alkuperäinen toimiala, koneiden vuokraus, nousi merkittävään rooliin 1970-luvun aikana. Vuonna 1971 Rotator eriytti koneiden vuokrauksen omaksi tulosyksiköksi perustamalla Lainakone Oy:n. Vuokrattavaan kalustoon kuului jyriä, aggregaatteja, trukkeja, paineilmakompressoreita ja poravaunuja sekä henkilönostimia. Edellä kerrotusta syystä maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa, joka 1950-luvulla oli ollut osa Tampereen Rakennuskone Oy:n liiketoimintaa, ei enää 1960-luvulla ollut mahdollista harjoittaa. Asiakasmatkoja messuille ja päämiesten tehtaille Asiakasmatkat Rotatorin päämiesten tehtaille yleistyivät 1970-luvulla. Moni suomalainen urakoitsija sai tutustua Rotatorin järjestämillä matkoilla muun muassa International Harvesterin, Bomagin, Elban ja Putzmeisterin tehtaisiin ja koneisiin Saksassa. Näillä matkoilla asiakkaille tulivat tutuksi myös Reinin laakson kauniit maisemat, rypäleiset mehut ja sufaa-musiikki. Rotator järjesti asiakasmatkoja myös Englantiin International Harvesterin Doncasterin tehtaille, missä valmistettiin muun muassa legendaarisia Drott-telakuormaajia. • International Harvester Co:n dealermeating 1974. Kuvassa vasemmalta Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme, Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti ja Heikki Rantala. • International Harvester Co dealer meeting, 1974. Pictured, from the left, Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme, Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti and Heikki Rantala. Vuonna 1975, kun maailmanlaajuinen matkustaminen oli suomalaisille vielä uutta, järjesti Rotator yhdessä International Harvesterin kanssa Maarakentajain Liiton jäsenille matkan Yhdysvaltoihin sen ajan suurimpaan maanrakennuskonenäyttelyyn Conexpoon. Turistimatkoista 26 • IR-paineilmakompressori. Yleisten töiden lautakunta työmaakäynnillä. • An IR air compressor. Public Works Committee on a site visit. poiketen nämä tiiviit, opastetut tehdasvierailut ja messumatkat monipuolisine oheisohjelmineen olivat Rotatorin asiakkaille uusi ja helppo tapa matkustaa sisältörikkaasti. Vielä vuosia myöhemminkin matkoja muisteltiin mieleenpainuneina kokemuksina. • Myyntipäällikkö Pentti Rekolaisen muutto Lakalaivan uusiin toimitiloihin 1972 tapahtui näyttävästi. • Sales Manager Pentti Rekolainen’s move to the new Lakalaiva premises in 1972 was done in style. Monipuolista koulutustoimintaa 1970-luvulla sekä henkilökunnan että asiakkaiden koulutus tuli osaksi Rotatorin toimintaa. Rotator koulutti jälkipalveluhenkilökuntaa, myyjiä ja jossakin määrin myös konttorihenkilökuntaa. Huoltohenkilökunnan koulutus oli jo silloin pääsääntöisesti tuotekoulutusta. Konetyyppejä oli monia ja mallit muuttuivat taajaan. Koulutus tapahtui yleensä Rotatorin koulutustiloissa Tampereella. • “Natikka” TD 15B -metsänraivaustöissä 1970-luvulla Kainuussa. • A TD 15B “Natikka” engaged in forest clearing work in Kainuu, 1970s. 27 • Visual Storage Rotatorin Vantaan toimitiloissa vuonna 1975. • Visual Storage at Rotator’s Vantaa premises, 1975. Kouluttajina toimivat pääasiassa päämiesten edustajat Rotorin huolehtiessa tulkkauksesta. Myyntihenkilökunnalle järjestettiin myyntitaitoja ja tuotetuntemusta lisäävää koulutusta sekä sisäisenä koulutuksena että yhteistyössä päämiesten ja kotimaisten koulutusinstituutioiden kanssa. Myös asiakkaille annettava huoltokoulutus oli jo silloin yleistä. Erityisesti Nissan-kuljettajakoulutus saavutti suuren suosion ja koulutustilaisuuksia saattoi olla useita saman kuukauden aikana. Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi Vieraillessaan International Harvester Co:n tehtaalla Yhdysvalloissa saivat Veikko Virkkunen ja isännöitsijä Arvo Innola idean “Visual Storagen” eli varaosia ja tarvikkeita myyvän valintamyymälän perustamisesta. Myymälän liikeideana oli tarjota asiakkaille yhdellä käynnillä Rotator-koneiden varaosien lisäksi myös muita asiakkaiden tarvitsemia tarvikkeita ja komponentteja. Myymälä avattiin näyttävästi lokakuussa 1975 Rotatorin Vantaan toimipisteeseen. Myymälässä ongelmaksi muodostui kuitenkin nopeasti se, ettei merkkikohtaisia osia voitu pitää hyllyssä, koska niiden löytäminen olisi edellyttänyt tarkkaa koneen malli- ja sarjanumeron ja osan vastaavaa numerointia. Yhdistelmän löytämiseen tarvittiin erikoisosaamista, jota myymälän henkilökunnalla ei ollut. • 1970-luvulla puutavaraa käsiteltiin isoilla pyöräkuormaajilla. Linkku 560:n pihteihin mahtui seitsemän kuutiota puutavaraa. • In the 1970s, timber was handled with big wheel loaders. The grabs of the Linkku 560 held seven cubic metres of timber. 28 • Datsun FG 103, vuodelta 1975 varustettuna kotimaisella Vela-tuotteen ohjaamolla. • A Datsun FG 103, from 1975 - equipped with a Finnish-made Vela cabin. • Datsun FG 103 ja FG 104 vuodelta 1973 valmiina toimitukseen. • A Datsun FG 103 and an FG 104, from 1973 - ready for delivery. 29 • Lentokoneitten käynnistys- ja vetokone International Paymover 500 vuonna 1976. • International Paymover 500 towtractor for aircraft, 1976. Toisaalta tarvikekauppana menestyminen olisi edellyttänyt suurempia tiloja, enemmän tuotenimikkeitä ja sen olisi pitänyt suuntautua Rotatorin asiakkaiden lisäksi myös suurelle yleisölle. Myymälän asiakaskunta, joka koostui lähinnä pääkaupunkiseudun asiakkaista, jäi liian pieneksi. Varaosa- ja tarvikemyymälä suljettiin 1977. Noususuhdanteen aikaa 1970-luku näytti kokonaisuudessaan lähtevän noususuhdanteen myötä hyvin kasvuun. Rakennustoiminta oli vilkasta, teollisuus laajensi tuotantolaitoksiaan, kaupan volyymi kasvoi ja pörssikurssit nousivat. Hyvinvointi lisääntyi ja suomalaisten elintaso nousi. Vuosikymmenelle osunut öljykriisi kuitenkin taannutti tilanteen nopeasti. Sen seurausten lisäksi Suomen taloutta koettelivat 1970-luvulla muun muassa metalli- ja rakennusalalla merkittävät lakot. Valtiovalta puolestaan sääteli tuonnintasausmaksuja ja Suomen Pankki vaati “rahat pöytään” eli maahantuotavat koneet maksettaviksi jo tullaushetkellä. • Rolift-saksilava vuodelta 1978. • A Rolift scissor lift, 1978. 30 Vuonna 1975 tasavallan presidentti Urho Kekkonen julisti ”kansallisen hätätilan” työttömyyden noustessa yli viiden prosentin ja vuosiin 197778 osui useampia devalvaatiota. Kaikesta tästä huolimatta koneliikkeet, Rotator mukaan lukien ja valtaosa koneliikkeiden asiakkaista, selvisivät vuosikymmenestä. Vuonna 1971 Rotatorin, silloin vielä Lokomon tytäryhtiön, liikevaihto vuoden 2003 markkoina oli noin 78 miljoonaa markkaa ja kymmentä vuotta myöhemmin 111 miljoonaa markkaa. Nimityskäytäntöä selkiytetään Rotatorin johto muutti 17.6.1977 yrityksen johdon nimityskäytännön vastaamaan paremmin todellisia toimenkuvia. Yli kymmenen vuoden ajan isännöitsijänä toiminut insinööri Arvo Innola nimitettiin Rotatorin toimitusjohtajaksi. Konsuli Veikko Virkkunen jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijäksi nimitettiin pitkään markkinoinnin hallinnoinnista vastannut insinööri Pentti Rekolainen. • Ingersoll-Rand -vaunuporrakoneet talvisella työmaalla 1971. • Ingersoll-Rand crawlerdrills on a wintry worksite, 1971. • Rotatorin henkilökuntaa 25-vuotisjuhlissa 1979. • Rotator’s staff at the 25th anniversary celebrations, 1979. 31 • Rotatorin ilmoituksia 1970-luvulta. • Rotator advertisements, 1970s. 32 • Asiakkaita Hyvinkään Rotator-cartingajoissa 1988. • Customers at Rotator’s carting races in Hyvinkää, 1988. 1980-luvun kasvun vuodet V uosi 1981 oli vielä yhtiön toimialoilla kasvuvuosi, kun taas vuodet 1982 ja 1983 olivat selvää laskua vaikka Suomen talous osoitti jo myönteistä kehitystä. Kokonaistuotanto maassa kasvoi vuonna 1984 kolme prosenttia ja vuonna 1985 2,9 prosenttia. Inflaatio oli saatu vuonna 1985 putoamaan 4,5 prosenttiin, mutta työttömyysaste oli edelleen sen ajan mittapuulla korkea, yli 5 prosenttia, ja investointien korkotaso lähes 15 prosenttia! Vuonna 1986 jo aiemmin alkanut kansainvälinen kasvu vaikutti voimakkaasti myös Suomessa ja myynti lähti kasvuun, jota jatkui seuraavat neljä vuotta taittuen sitten tunnetulla tavalla vuonna 1991. • Hitachin hydrauliset kaivukoneet tulivat myyntiin 1983. • Hitachi hydraulic excavators went on sale in 1983. 33 Vuosikymmenen alkupuolella Rotatorin toiminta kehittyi edellisen vuosikymmenen tapaan lukuun ottamatta suurta muutosta maarakennuskoneosastolla. Pitkäaikainen päämies International Harvester Co ajautui maailmanlaajuisesti konsernina vaikeuksiin. Yhtiön maanrakennuskoneet myytiin ensin Dresser Inc. Co:lle, jolloin yhteistyö toimi Rotatorin kanssa vielä kohtuullisesti, mutta kun Dresser myi toiminnot edelleen Komatsulle ja Furukawalle, hiipuivat Rotatorin mahdollisuudet jatkaa yhteistyötä. Näin päättyi International Harvesterin pitkä ja merkittävä aikakausi maansiirtokonealalla. Se alkoi Yhdysvalloissa jo 1900-luvun alussa ja levisi ympäri maailman. Suomeen tuotiin “Natikan” ensimmäiset telapuskukoneet 30-luvulla ja säilyneitten tietojen mukaan näitä koneita on määrällisesti toimitettu seuraavasti: Ennen sotaa noin 50 kpl, vuonna 1940 Suomen armeijalle 300 kpl, vuosina 1944 -1954 noin 100 kpl, SMK:lle 316 kpl ja Rotatorille 1 276 kpl, eli yhteensä noin 2 042 kpl. Leo Lahtinen • toimitusjohtaja • Managing Director 1983-1984. Toni Virkkunen • toimitusjohtaja • Managing Director 1984-1990. 1980-luvun alussa Rotatorin maanrakennuskoneosastolla oli kaikkiaan neljätoista myyntiedustusta, vuokraus sekä huolto- ja varaosapalvelut. Toimitusjohtajat vaihtuvat Onneksi Rotatorilla oli hyvät yhteydet Japanin maanrakennuskoneita valmistavaan teollisuuteen ja erinomaiset kokemukset japanilaisista tuotteista. Rotator aloitti ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä japanilaisten kaivukoneiden maahantuonnin solmimalla edustussopimuksen Hitachi Construction Machinery Co. Ltd:n kanssa. Tämä edustus korvasi menestyksekkäästi International Harvesterin poistumisen markkinoilta. Yhtiön johdossa tapahtui muutoksia, kun Rotatorin pitkäaikainen toimitusjohtaja Arvo Innola jäi eläkkeelle 1.5.1983. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Leo Lahtinen. Lahtisen kausi jäi lyhyeksi ja jo vuoden kuluttua 1.5.1984 toimitusjohtajaksi nimitettiin Toni Virkkunen, joka toimi tässä tehtävässä 1980-luvun loppuun asti. Tulosyksiköt syntyvät 1980-luvulla Rotator siirsi osan toiminnoistaan Vantaalle. Tampereella säilytettiin yhtiön hallinto, konttoritoiminnot, paikallismyynti, korjaamo ja varaosavarasto ympäröivän maakunnan tarpeisiin. Sen sijaan yrityksen markkinointijohto, varaosat, huollon keskus, maahantulohuollot sekä vaihtokoneitten päävarasto siirrettiin vuosikymmenen puoleenväliin mennessä Vantaan toimitaloon. Samalla alettiin voimakkaasti muuttaa ja kehittää Rotatorin toimintaa ja organisaatiota. Eri toimintojen välille haettiin selkeyttä muodostamalla tulosyksiköitä, jolloin kunkin tuote- ja palveluryhmän hallintaa, tehokkuutta ja kannattavuutta voitiin paremmin seurata. Ensivaiheessa toiminnot jaettiin siten, että Raskaskonesektorin muodostivat Dresser, International Harvester, Hitachi, Hydrema ja Tadano ja Pienkonesektorin Nissan, Bomag, Santo, JLG, Dino ja Rolift. Rakennusosaston muodostivat Elba, Petbow, Nemek, Jaguzzi sekä Rotatorin vientimyynti. Huolto- ja varaosatoiminnot toimivat • Rotatorin ensimmäinen ja tähänastisen historian ainoa naispuolinen konemyyjä Anne Koste vastasi liukuohjattujen Gehlien myynnistä 1983-1985. • Rotator’s first and, to date, only female machine seller Anne Koste was responsible for sales of Gehl skid-steer loaders, 1983-1985. 34 • Rotatorin mainoksia 1980-luvulta. • Rotator advertisements, 1980s. 35 edelleen Teknator-nimen alla ja vuokraustoiminnasta vastasi Lainakone. Näin Rotatorin sisäistä linjaa haettiin, kunnes se vuosien 1985-86 aikana muotoutui. Tällöin perustettiin joukko tulosyksiköitä, jotka myös yhtiöitettiin. Käytännössä yhtiöt jatkoivat toimintaansa tulosyksikköinä, eikä yhtiöittämistä toiminnallisesti koskaan pantu käytäntöön. Rotacon Rotacon-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan Rotatorin maansiirtokoneitten myynnistä ja markkinoinnista. Rotaconin myyntijohtajana toimi Lauri Sivula. Rotaconin tuotteita olivat Bomag-maantiivistyskoneet, Dresser-puskukoneet ja -pyöräkuormaajat, Furukawa-iskuvasarat, Hitachi-kaivukoneet, Hydrema-kaivurikuormaajat, Kubota-minikaivukoneet, Tadano-nosturit ja Santo-tärylevyt. • Rotator sponsoroi Indy 500 -kilpailun suomalaiskuljettaja Tero Palmrothia. Kilpa-ajaja puolestaan poseerasi yhdessä Rotamarin veneiden ja perämoottorien kanssa. • Rotator sponsored the Finnish Indy 500 driver Tero Palmroth. The driver is seen pictured with Rotamar boats and outboard motors. Rotamek Rotamek-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan Rotatorin trukkien ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden myynnistä ja markkinoinnista. Tulosyksikön myyntijohtajana toimi Pekka Koskinen. Rotamekin tuotteita olivat Nissan-vastapainotrukit, Lansing Linde -varastotrukit ja Wayne-harjakoneet. Scanlift Henkilönostinten ja maantiivistyskoneiden myynnistä ja vuokrauksesta vastasi Lainakone, jonka nimi myöhemmin muutettiin Scanliftiksi ja edelleen 1990-luvulta Rotateciksi. Scanliftin myyntijohtajana toimi Arto Nopanen. Scanliftin tuotteita olivat JLG-itseliikkuvat henkilönostimet, Dino-hinattavat henkilönostimet, Scanlift-itseliikkuvat henkilönostimet, Rolift-saksilavat ja vuokratarkoitukseen myös Bomag-maantiivistyskoneet ja Santo-tärykelkat. Vuokraustoiminta, joka oli ollut mukana Rotatorin toiminnassa alusta lähtien, koki käännekohdan 1988, kun koko vuokrakalusto trukkeja lukuunottamatta myytiin. 1980-luvun lopulla maassa oli suuri määrä eri kokoisia nostolavojenkin vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä. Nostolavojen vuokraajana Rotator alkoikin menettää markkina-asemaansa henkilönostinten myyjänä. Vuokrauksesta luopuminen nostikin yhtiön johtavaan asemaan henkilönostimien toimittajana. Rotamar Rotator aloitti myös aivan uuden toimintasektorin perustamalla Rotamar-tulosyksikön. Rotamarin tuotevalikoimaan kuuluivat vapaa-ajan kulutustuotteet, joita olivat Nissan-perämoottorit, Nissan-veneperämoottoriyhdistelmät, Cobia- ja Sunfjord-veneet ja Nissan-generaattorit. Tulosyksikön myyntijohtajana toimi Jussi Saarinen. • Mainos 1980-luvulta. • Advertisement, 1980´s. 36 Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan Rotatorin vientitoiminta oli alkanut jo 1970-luvun lopulla, mutta kiihtyi 1980-luvun alussa, jolloin suomalaisyritykset alkoivat rakentaa erityisesti Lähi-Idässä, ensin Iranissa ja sittemmin Irakissa. Konekauppa tehtiin Suomessa ja tavara toimitettiin suoraan valmistajalta kyseisen projektin työmaalle. Pääosan Rotatorin toimittamista koneista muodostivat Petbow-dieselgeneraattorit, Bomag-jyrät, siirrettävät Elba-betoniasemat ja Tadano-nosturit. Vuosikymmenen puolessavälissä näiden tuotteden vienti kuitenkin loppui suomalaisten rakennusprojektien hiipumisen myötä. Koska Rotatorilla oli runsaasti kokemusta yhteistyöstä ja tuonnista eri puolilta maailmaa, päätettiin osaamista hyödyntää perustamalla kansainvälistä markkinointikonsultointia ja kauppahuonetoimintaa varten Rotatrade. Tulosyksikköä johtamaan nimitettiin International Harvester Co:n organisaatiosta tuttu Jeremy Pilch asemapaikka-naan Lontoo. • Rotatorin toimitilat Vantaan Veromiehen kylässä 1961-1991. • Rotator’s premises in Vantaa’s Veromies village, 1961-1991. Rotatraden toiminnan tarkoituksena oli edistää sellaisten suomalaisten yritysten vientiä, joilla ei vielä ollut omaa vientiorganisaatiota. Tuotteina olivat muun muassa Lännen Tehtaiden Vesimestari-ruoppaajat, Junttan-paalutuskoneet ja Raision Tehtaiden bioöljyt. Rotator luopui Rotatraden toiminnasta 1980-luvun lopulla ja Jeremy Pilch jatkoi tulosyksikön toimintaa omissa nimissään. Kotimaiset henkilönostimet vientiin Rotatraden toiminta poiki kuitenkin uuden, kotimaisten henkilönostimien vientimahdollisuuden. Vuonna 1988 aloitettiin Rotatorin ideoiman ja Kesla Oy:n valmistaman, itseliikkuvan Scanlifthenkilönostimen ja Kurpan Konepajan hinattavan Dino-henkilönostimen vienti Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja USA:han. Näin alkaneella nostinviennillä oli sittemmin positiivista merkitystä varsinkin lamavuosina. • Rotatorin toimitilat Tampereen Lakalaivassa 1971-1997. • Rotator’s premises in Lakalaiva, Tampere, 1971-1997. Asiakaspalvelu Teknator-tulosyksikkö muutettiin Asiakaspalvelutulosyksiköksi. Tulosyksikön asiakaspalvelujohtajaksi nimitettiin Markku Mäkelä, jota seurasi vuonna 1989 Thomas Åhman. Asiakaspalvelutulosyksikön tehtävänä oli vastata Rotatorin kaikkien muiden tulosyksiköiden tuotteiden huollosta ja varaosapalveluista. Asiakaspalvelu-yksiköllä oli korjaamot Tampereella ja Helsingissä sekä 1980-luvun • Rotatorin naispuoliset työntekijät pukeutuneina vuoden 1989 asiakasjuhlateeman mukaisesti. • Rotator’s female employees, dressed according to the theme of the 1989 customer reception. 37 • Rotatorin trukkiasiakkaita Japanissa. Vasemmalta Mr. Vatanabe, Erkki Valta, Pekka Koskinen Rotatorilta, Matti Saari, Tapio Linho, Simo Nieminen, Erkki Jääskeläinen, Erkki Kallio, Risto Keinonen, Erkki Lindqvist ja Erkki Laakso sekä edessä paikallinen opas. • Rotator’s forklift customers in Japan. jälkipuoliskolla myös Turussa ja Vaasassa. Lisäksi se vastasi kahden Rotatorin valtuuttaman piirihuoltokorjaamon ja neljän huoltopisteen toiminnasta. sieltä. Asiakastilaisuudet, joista tunnetuiksi tulivat erityisesti “EX-lanseeraus”, “Salakapakka” ja “Avaruusmatka 90-luvulle”, saivat lopulta niin suuren suosion, etteivät tilat enää riittäneet, vaan ne oli osin lopetettava tai niitä jatkettiin pienimuotoisempina. Jälkeenpäin arvioiden niin Rotatorin kuin sen kilpailijoidenkin kiinteiden toimipisteiden määrä oli arveluttavan suuri, mutta niiden käyttöasteen pienuuteen ei vuosikymmenen loppupuolen nousukauden aikana juuri kiinnitetty huomiota. Toisaalta monet asiakkaat luopuivat omasta korjaamo- ja huoltotoiminnasta, mikä lisäsi koneliikkeiden palvelujen kysyntää. Asiakaskeskeisyys nosti Rotatorin profiilia Kaiken kaikkiaan vuodet 1986-91 olivat Rotatorille aikaa, jolloin sen näkyvyys, tunnettuus ja profiili nousivat huimasti ja se nousi omien toimialojensa merkittävimpien yritysten joukkoon. Tähän vaikuttivat oikeaksi osoittautunut toimintamalli ja strategia, motivoitunut, kyvykäs ja innostunut henkilökunta, henkilökunnan koulutus ja erittäin voimakas satsaus markkinointiin, mainontaan ja, voidaan sanoa, alalla ennen näkemätön panostus asiakkaisiin. Rotatorin logon, punavalkoisen ”pylpyrän”, tunsi alalla jokainen. Mainonta oli tasokasta ja asiakasmatkoja järjestettiin. Erityisesti Japani oli suosittu matkakohde, olihan suurin osa edustuksista • Rotator oli 1980-luvulla maailman ensimmäisiä kuvapuhelimen käyttäjiä. Kuva Helsingin Puhelinyhdistyksen esitteestä. • Rotator was one of the world’s first camera phone users in the 1980s. Picture from a brochure of the Helsinki Telephone Association. 38 Ramacs aikaansa edellä Vuonna 1989 Rotator otti askeleen, joka oli aikaansa edellä. Asiakaspalvelussa huollon ja korjaustoiminnan suoritetun asiakas- ja henkilökuntakyselyn tuloksena paneuduttiin erityisesti tiedonkulun ja yhteyksien parantamiseen niin asiakkaiden kuin omien korjaamojen ja kenttähuoltomiesten välillä. Tilanteen ratkaisuksi syntyi huoltotoiminnan johtokeskus, Ramacs. Nimi tulee sanoista Rotator Aftersales Management And Communication System. Ramacsin toimintamalli otettiin lennonjohdosta, missä kapula siirtyy henkilöltä toiselle, eikä sitä voi heittää kädestään ennenkuin tehtävä on suoritettu ja kone turvallisesti maassa. Vantaalle muodostettiin huoltotekninen johtokeskus, missä työskentelivät osaston johtaja, eri tuoteryhmien tekniset tuotepäälliköt, kenttähuollon johto, takuuvastaava ja varaosamyynti sekä kyseisen osaston konttoritoiminnot kaikki yhdessä avokonttorissa huutomatkan päässä toisistaan. Työntekijät oli sijoitettu siten, että eniten keskenään kommunikoivat istuivat lähinnä toisiaan. Kenttähuollon johto ja tuotevastaavat oli sijoitettu toimitilan keskelle. Heillä oli edessään rivi monitoreja, joiden avulla he saattoivat olla yhteydessä eri puolilla maata olevien korjaamoiden kanssa suorassa lähetyksessä. Tämän mahdollisti uusin videokameratekniikka, jossa kuvayhteys kulki puhelinlankojen kautta. Tekniikan sovellus oli silloin täysin uutta käytännön tasolla ja sen suunnitteli ja toteutti Vistacom Oy. • Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri. Kuva Rotatorin asiakaslehden kannesta. • The formal opening of Ramacs took place in Vantaa and the event was so significant that the first link between the Vantaa and Tampere offices was made by the then Finnish Prime Minister Harri Holkeri. Cover of Rotator’s customer magazine. Eräs kuvapuhelimen tärkeimpiä etuja oli liikkuva kamera, jonka asentaja saattoi viedä rikkoutuneen koneen alle ja näyttää Vantaalla olevalle tekniselle asiantuntijalle minkälaisesta ongelmasta oli kyse. Tekninen asiantuntija puolestaan saattoi näyttää ruudulla ongelman ratkaisun. Ramacsin toiminta vähensi asioiden pallottelua osastolta toiselle ja toiminnan tehokkuus parani merkittävästi. Todellinen läpimurto Ramacsin toiminnassa olisi saavutettu, jos kuvapuhelin olisi voitu yhdistää matkapuhelinverkkoon. Valitettavasti kuvapuhelin oli aikaansa edellä ja eteen tullut talouden lama katkaisi matkapuhelimitse tapahtuvan kuvansiirron käytännössä aina 2000-luvulle. Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri. Tampereella kuvapuhelinviestin vastaanotti Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen. Ramacs saavutti suurta huomiota myös mediassa. Avajaisista kerrottiin muun muassa television iltauutisissa. Lukuisat vieraat kävivät tutustumassa Ramacsin toimintaan, mikä lisäsi Rotatorin tunnettuutta Suomessa. Ramacsin toiminta myös vahvisti Rotatorin yritysmielikuvaa päämiesten silmissä. 39 • Kenttähuolto valmiina palvelukseen. Vasemmalta Seppo Kangas, Tom Nyman, Pasi Salonen, Kari Tiittanen, Erkki Rytkönen, Reijo Rönkkö ja Pauli Krankkala. • Field service vans ready to go. Vaikea 1990-luku T oimitusjohtaja Toni Virkkunen siirtyi 1990 hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Heikki Rantala, joka oli toiminut yhtiössä myynnin ja johdon eri tehtävissä vuodesta 1964. 1900-luvun viimeinen vuosikymmen alkoi synkissä merkeissä. Kansantalous syöksyi syvään lamaan. Vuosina 1991-1993 bruttokansantuote laski lähes 12 prosenttia, työttömyys nousi 16 prosenttiin, valtion velka kasvoi rajusti ja markka jouduttiin ensin devalvoimaan ja päästettiin sitten kellumaan. Ensimmäiset merkit talouden taantumisesta Rotatorin toimialoilla alkoivat näkyä vuoden 1990 loppupuolella. Kesän jälkeen markkinat alkoivat hiljentyä. Korkotaso oli korkea ja yleinen epävarmuus lamaannutti asiakkaat. Heikki Rantala • toimitusjohtaja • Managing Director 1990-2001 40 1991 markkinat putosivat kaikilla Rotatorin toiminta-alueilla noin 40-80 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Organisaation muutos aloitettiin maaliskuussa luopumalla korjaamotoiminnoista Vantaalla, Turussa ja Vaasassa. Sopeuttamista jatkettiin yhdistämällä tehtäviä ja luopumalla osasta toimitiloja keskittäen toimintojen pääosa Tampereelle. Vantaalle jäi huollon johto, tekninen neuvonta ja varaosavarasto. Henkilökuntaa jouduttiin supistamaan irtisanomisin ja lomautuksin, mutta tunnetusti nämä toimenpiteet vaikuttavat kannattavuuteen viiveellä. Devalvaatio ja käytettyjen koneitten voimakas hinnanaleneminen lisäsivät Rotatorin tuloksen heikentymistä. 1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiöille Vuonna 1992 tilanne paheni entisestään. Markkinat putosivat puoleen edellisestä vuodesta. Rotatorin varastojen purku oli kesken rasittaen rahoituskuluja ja asiakkaiden konkursseista aiheutui luottotappioita. Devalvaation aiheuttamat kurssitappiot muodostivat esteen kannattavalle toiminnalle. Sen seurauksena Rotator joutui rahoituskriisiin ja lopulta myös omistajavaihdokseen, jonka yhteydessä luotiin uudet edellytykset toiminnan jatkamiselle. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Rotatorin uudeksi emoyhtiöksi tuli SGN-Yhtiöt Espoosta. • Scanlift oli ensimmäinen maastokelpoinen, nelipyörävetoinen henkilönostin. • Scanlift was the first off-road four-wheel drive aerial platform. SGN-Yhtiöt on tunnettu yritys alallaan. Siihen kuuluvat maataloustraktoreiden ja kaivurikuormaajien maahantuoja Agritek Oy, puutarha- ja muiden pienkoneiden, moottoripyörien ja lumikelkkojen maahantuoja Sumeko Oy ja Suomen vanhin siementukkukauppa S.G. Nieminen Oy. SGN-Yhtiöiden johto katsoi, että Rotatorin toimialat voisivat muodostaa toimivan ja luontevan jatkeen heidän tuotevalikoimaansa. Rotatorin toiminnassa vuoden 1992 valopilkkuja olivat ainoastaan henkilönostimien viennin kasvu ja huoltopalvelujen sekä varaosapalvelujen lisääntyminen koneiden käyttöiän kasvaessa. Vuonna 1993 kokonaismarkkinat putosivat edelleen Rotatorin kaikilla konemarkkina-alueilla alhaisimmalle tasolle yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Maanrakennuskoneiden osalta pääpaino siirtyi käytettyjen koneiden kauppaan, joka osittain korvasi uusien vähäistä kysyntää • JLG 2033E • JLG 2033E 41 ja osa kaupasta oli ylikapasiteetin purkua vientimarkkinoille. Myös trukkikaupan myynti oli pientä, mutta ylivarastojen purkautuminen ja orastava kysyntä alkoivat tervehdyttää tilannetta. Kotimaan henkilönostinkauppa oli täysin pysähdyksissä, mutta viennin näkymät olivat rohkaisevammat. Jälkipalvelujen osalta tilanne oli edelleen hyvä, mikä johtui koneiden käyttöiän pitenemisestä ja varaosavaraston kuranttisuuden parantumisesta. Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 Vuonna 1994 kokonaismarkkinat alkoivat kolmen jyrkän laskuvuoden jälkeen jälleen elpyä jopa niin, että vuoden lopulla valmistajien tuotantovaikeuksien takia alkoi ilmetä pulaa uusista koneista ja osa toimituksista siirtyi seuraavalle vuodelle. Konekannan edelleen vanhetessa varaosa- ja huoltomyynti jatkoivat kasvuaan. Merkittävää oli, että kolmen perättäisen tappiovuoden jälkeen kannattavuus parani ja voitiin kirjata positiivinen tulos. • Tadano Faun ATF 50-3. • A Tadano Faun ATF 50-3. tunut toimivaksi. Lisäksi alkava kysynnän nousu alkoi sitoa SGN-Yhtiöiden resursseja sen omien perinteisten liiketoimintojen osalta, joten yhtiö päätti palata Rotatorin omistamista edeltäneeseen liiketoimintamalliin. Rotatorin omistus Sponsor Oy:lle 1994 Vuonna 1994 tapahtui Rotatorin omistuksessa jälleen muutos. Osakekanta siirtyi 19.12.1994 Sponsor Oy:n hallintaan. SGN-Yhtiöt Oy:n johto oli kahden vuoden aikana tullut siihen johtopäätökseen, että Rotatorin toimintojen synergia SGN:n omien toimintojen kanssa ei ollut osoittau- Vuodet 1995-2000 olivatkin sitten markkinoiden osalta jossain määrin 1980-luvun loppupuolen toisintoa, joskin useimmilla toimialoilla toimittiin lamavuosien vahingoista viisastuneina. Talouden, markkinoitten ja kysynnän kasvua 1990-luvun jälkipuolella kuvaa liikevaihdon kehitys. Vuonna 1993 liikevaihto oli 67 miljoonaa markkaa ja 315 miljoonaa markkaa vuonna 2000 . 1998 Rotatorin omistus Captum Group Oy:lle Rotatorin omistus vaihtui vielä kerran 1990-luvulla. Kun Suomen Yhdyspankki ja KansallisOsake-Pankki pankkikriisin seurauksena yhdistyivät ja uusi Merita Pankki tuli Sponsor Oy:n omistajaksi, jaettiin Sponsor kahtia Sponsor Fundiin ja Merita Investiin. Rotator kuului tässä yhteydessä Merita Investin omistukseen siirtyneiden yritysten joukkoon. Kun Merita 1998 alkoi luopua yritysomistuksistaan, siirtyi Rotator Oy:n osakekanta Captum Group Oy:lle 22.12.1998. Captum Group Oy on sijoitus- ja kehitysyhtiö, jonka omistavat Risto Wartiovaara ja Heikki Mäntynen. • Ensimmäinen teleskooppipuominen Dino 130. • The first telescopic boom Dino 130. 42 • Ilmoituksia sekä lehden ja esitteen kansi 1990 luvulta. • Advertisements, and magazine and brochure covers, 1990s. 43 Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin Vuonna 1992 Rotator siirtyi kokonaan pois Kehä kolmosen ja Tuusulantien risteyksessä sijaitsevista emoyhtiö Loktam Oy:n Vantaan toimitiloista kadun toiselle puolelle Auramotaloon. Sinne sijoittuivat Rotatorin eteläisen Suomen myynti, vienti, huollon johto, tekninen neuvonta ja varaosavarasto. Pieni tila oli vuokrattu korjaamotoiminnalle Auramo-talon läheisyydestä. Näissä tiloissa toimittiin aina 1994 saakka, jolloin Rotator teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen LVI-Tukku Oy:n kanssa Rotatorin nykyisistä Vantaan toimitiloista Linkokujalla. Näin saatiin omaan käyttöön 500 neliötä konttoritilaa, 500 neliötä varaosavarastoa ja 500 neliötä korjaamotilaa. • JLG 660SJ • JLG 660SJ Myös Tampereella tuli ajankohtaiseksi uusien toimitilojen etsiminen, sillä Lakalaivan kiinteistön omistaja oli Virkkusten suvun Loktam Oy, jonka kanssa oli vuonna 1992 tehty viiden vuoden vuokrasopimus. Rotator teki vuonna 1996 tamperelaisen Sähkö-Peko Oy:n kanssa sopimuksen uusien toimitilojen rakentamisesta Rotatorin käyttöön Sammon valtatien varteen. Rotator muutti Tampereella uusiin toimitiloihin 1.12.1997. Edustuksista 1990-luvulla Vuonna 1991 ja 1992 Rotator alkoi tarkastella edustuksiaan kriittisesti. Kubotan, Hydreman ja Roliftin edustuksista päätettiin luopua. Kubotasta luovuttiin, koska minikaivukonemarkkinat olivat vielä maassamme kovin pienet ja tiedettiin, että Hitachi on tulossa myös tälle sektorille, Hydremasta sen markkinaosuuden pienuuden takia ja Roliftista, jonka tekninen kehitys alkoi olla ajastaan jäljessä. • Merlo P35.13 -kurottaja. • A Merlo P35.13 telescopic handler. Jo 1980-luvulla, kun Euroopan Unionia muodostettiin, alkoivat amerikkalaiset, japanilaiset ja muut EU:n ulkopuoliset maat varustautua mahdollisten tuonnin säätelyjen varalta joko perustamalla omia tuotantolaitoksiaan Eurooppaan tai liittoutumalla eurooppalaisten valmistajien kanssa. Näin tapahtui myös Rotatorin japanilaisten päämiesten kohdalla. Nissan aloitti oman tuotantonsa Espanjassa perustaen trukkitehtaan Pamplonaan, Tadano osti saksalaisen ajoneuvonosturivalmistajan Faunin Laufista ja Hitachi teki joint venture -sopimuksen Fiatin omistaman Fiat-Allis S.p.A:n kanssa. • Nissan J02 vuodelta 1995 varustettuna Laimun ohjaamolla. • A Nissan J02 equipped with a Laimu cabin, 1995. 44 • Japani, Fujisako 31.5.1999. Koneet suurenevat. Rotatorin asiakkaita EX5500:n eteen ryhmittyneinä. Takana vasemmalta Mika Kari, Jari Knuuttila, Jouko Mäkitalo, Veli Mantsinen, jonka takana piilossa Jarkko Korkiakoski, Esko Sorjonen, Arto Taponen, Pertti Vainio ja Seppo Hakala, josta näkyy vain kypärä sekä Kyösti Kaihu. Edessä vasemmalta Kalervo Jaatinen, Jarmo Kaislasuo, Ahti Mäntylä ja Jari Salomäki. • Fujisako, Japan, 31 May 1999. Machines get bigger. A group of Rotator customers in front of an EX5500. tator oli puolestaan tärkeä, koska se oli aloittanut Suomessa japanilaisten kaivukoneitten myynnin ja nostanut Hitachin markkinajohtajaksi omassa maassaan ensimmäisenä Euroopassa. Lopulta syntyikin ”nahkapäätös”. Työväline Oy markkinoi Italiassa valmistetut Fiat-Hitachi-koneet Fiat-Allis-nimellä. Koneet maalattiin Fiat-Allisin keltaruskeiksi ja varustettiin Fiat-Allisin hytillä. Rotator puolestaan jatkoi Japanissa valmistettujen niin sanottujen “ EX”-koneitten myyntiä. Tilanne oli luonnollisesti keinotekoinen ja epäedullinen niin Työvälineelle kuin Fiat-Hitachin eurooppalaisuusimagolle. Yksi maa sai myydä ”alkuperäisiä” koneita, joiden mallisto kulki aina yhtä vaihetta edellä ja muut myivät vanhaa mallia. Tilanne laukesi kuitenkin suureen lamaan, jolloin Kesko päätti lopettaa koko Työväline Oy:n toiminnan. Koko Fiat-Hitachin tuotevalikoima, joka laajentui käsittämään kaikki maansiirtokonetyypit, siirtyi Rotatorin edustukseen. Uuden yhteistyöyrityksen nimeksi tuli FiatHitachi Excavators S.p.A., jonka sijaintipaikka oli Torino. Sopimuksen mukaan Hitachi vastasi uuden tehtaan suunnittelusta, työmenetelmistä ja avainkomponenttien, kuten hydrauliikan, toimittamisesta ja koneiden suunnittelusta. Fiat puolestaan vastasi kiinteistöjen hankkimisesta, henkilökunnasta, markkinoinnista ja jälkipalvelusta. Näin syntyi Euroopan kaivukonemarkkinoita varten yritys nimellä Fiat-Hitachi. Koska kummallakin yrityksellä oli ollut oma maahantuojaverkkonsa, oli ne nyt yhdistettävä. Tiukkojenkin neuvottelujen tuloksena saatiin lopulta syntymään päätös, että maahantuojaverkostossa oli sekä Fiatin että Hitachin entisiä maahantuojia. Ainoastaan Suomi jäi alueeksi, jossa kumpikaan ei halunnut luopua edustajastaan. Keskon omistama Työväline Oy oli ollut Fiatin, kuten myös aikoinaan Allis-Chalmersin maansiirtokone-edustaja pitkään. Hitachille Ro45 • 1990-luvulla Rotator alkoi toimittaa Hitachin peruskoneita Mantsinen-yhtiöitten valmistamiin, järeisiin materiaalinkäsittelykoneisiin. • In the 1990s Rotator began to supply Hitachi basic machines for sturdy materialhandling machines made by the Mantsinen Group. Tämä yhteistyö jatkui näiden kahden valmistajan kesken hyvin hedelmällisenä aina vuosituhannen loppuun saakka, jolloin Fiat osti New Holland Co:n ja sai siten omistukseensa sekä Case- että O&K-maansiirtokoneet. Koska Hitachi ei puolestaan ollut halukas jakamaan teknologiaansa edellä mainittujen kilpailijoiden kanssa, yhteistyö Fiatin ja Hitachin kesken loppui. Fiat solmi sittemmin uuden yhteistyösopimuksen japanilaisen Kobelcon kanssa ja tarjosi Rotatorille Fiat-Kobelconedustusta, mutta Rotator päätti jatkaa yhteistyötä Hitachin kanssa. Linden vastapainotrukkien määrä Suomessa oli vain noin kolmannes Nissanien määrästä. Tällä oli suuri merkitys jälkipalveluille. Pitkäaikainen, menestyksellinen yhteistyö Nissanin ja Nissanasiakkaiden kanssa painoivat myös luonnollisesti vaa´assa paljon. Vuonna 1998 Lansing-edustus korvattiin Crown-merkkisten varastotrukkien maahantuonnilla. 1970-luvulla Suomeen tuotiin muutamia amerikkalaisia ristikkopuomisia kurottajia, jotka suuren ulottuvuutensa ja maastokelpoisuutensa takia soveltuivat esimerkiksi rakennustyömaille tavaroiden siirtoon ja nostoon. 1980-luvulla tulivat markkinoille eurooppalaiset hydraulipuomiset versiot ja vaikka niiden käyttöä aluksi hieman oudoksuttiin, ne alkoivat saada jalansijaa, kunnes lama sitten lopetti markkinat. 1990-luvun puolivälissä kysyntä ja käyttö alkoivat kasvaa ja sittemmin konetyyppi on ottanut paikkansa markkinoilla. Niinpä Rotatorkin katsoi tuotteen täydentävän jo olevaa tuotelinjaa ja solmi vuonna 1995 italialaisen Merlo S.p.A:n kanssa sopimuksen Merlo-merkkisten hydraulisten kurottajien maahantuonnista. Nissan on menestynyt eurooppalaistuotannossaan hyvin. Lähes sata prosenttia tuotteista tulee Espanjasta, mikä maahantuojan ja asiakkaan kannalta on merkittävästi nopeuttanut toimituksia ja pienentänyt varastoriskejä. Trukkipuolella käytiin myös mielenkiintoisia edustusneuvotteluja. Kun saksalainen Linde osti englantilaisen Lansingin, jonka edustus oli ollut Rotatorilla jo vuodesta 1988, aloitti Linde pian sen jälkeen Rotatorin kanssa neuvottelut koko Linden trukkituotannon edustuksesta Suomessa. Tarjous oli imarteleva monessakin mielessä, eikä vähiten siksi, että Linde on kokonaisuudessaan suurin valmistaja alallaan. Ehtona yhteistyölle Linde edellytti, että Rotatorin olisi luovuttava Nissanin edustuksesta. Vaikka tilaisuus olikin houkutteleva, oli ratkaisu Rotatorille sillä kertaa helppo. Isot maansiirtoautot tulivat edustukseen vuonna 1999, kun Hitachi osti kanadalaisen Euclid Ltd:n. 46 • Rotatorin toimitilat Vantaalla. • Rotator’s premises in Vantaa’1991. 2000-luvulle H eikki Rantalan siirtyessä eläkkeelle yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.1.2002 Thomas Åhman, joka lyhyttä ajanjaksoa lukuun ottamatta on ollut Rotatorin palveluksessa vuodesta 1984. 1990-luvun loppupuolen kovan kasvun jälkeen alkoivat markkinat tasaantua. Muutos on ollut kuitenkin lievä, joten voitaneen puhua taantumasta. Vuonna 2003 se koski pahimmin henkilönostinja nosturimyyntiä, jossa varsinkin teollisuus- ja liikerakentaminen ovat vähentyneet. Näin korkeasuhdanteen aikana hankittu konekanta riittää kattamaan muun rakentamisen tarpeen. Teolli- Thomas Åhman • toimitusjohtaja 2002• Managing Director 2002- • Rotatorin toimitilat Tampereella. • Rotator’s premises, Tampere. 47 • Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisen Ljungby Maskin AB:n pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti. • At the start of 2003, the import and sales of Swedish Ljungby Maskin AB wheel-loaders began. suuden suhdanne on heikentänyt myös trukkien kysyntää. Sen sijaan työllisyys maarakentamisessa on pysynyt melko vilkkaana ja monet uudet isot hankkeet kuten moottoritiet, Vuosaaren satama ja Olkiluodon voimala ovat pitäneet ja tulevat pitämään toimialan vilkkaana. Vuoden 2003 alussa aloitettiin ruotsalaisen Ljungby Maskinin pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti. Uuden merkin myyntiä suunnattiin erityisesti teollisuuden materiaalinkäsittelyyn. Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsissa valmistettavien Atlet-trukkien maahantuonti. Nissan- ja Atlet-trukit muodostavat yhdessä täyden valikoiman kaikkiin käyttötarpeisiin. • Vuoden 2004 alussa Rotatorille siirtyi Ruotsissa valmistettavien Atlet-trukkien maahantuonti. • At the start of 2004, the import of Swedish-made Atlet forklifts was transferred to Rotator. Nopean ja osaavan huolto- ja varaosapalvelun merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Huoltohenkilöstöä on jatkuvasti lisätty ja sopimushuoltajien määrää kasvatettu. Huoltoautoista on kehitetty monipuolisia pyörien päällä olevia “pienkorjaamoja” joilla apu ja taito saadaan paikalle nopeasti. Jatkuvalla koulutuksella on varmistettu riittävä osaaminen. Varaosatoiminnoissa nopeat toimitukset ovat tärkeässä asemassa. Tietotekniikka mahdollistaa tilausten käsittelyn reaaliajassa, ja Vantaalla oleva varaosavarasto on parhaassa mahdollisessa paikassa eri puolille Suomea suuntautuvia kuljetuksia ajatellen. Päämiesten Euroo- • Rotatorin messujoukkue valmiina Maxpo 2000 avaukseen. • Rotator’s team, ready for the opening of Maxpo 2000 Fair. 48 Etelä-Suomen myynti, asiakaspalvelun johto, tekninen osasto, päävaraosavarasto, henkilönostimien maahantulohuolto ja korjaamo pääkaupunkiseutua varten. Kenttämyynnistä vastaavat omat piirimyyjät muualla paitsi Turussa Lännen Konepalvelu Oy, Seinäjoella E-P:n Maansiirtokone Ky ja Ylivieskassa Ala-Kone Oy valtuutettuina piiriedustajina maansiirtokonemyynnissä. Sopimushuoltajia on yhdeksällä eri paikkakunnalla kattaen koko Suomen. 2000-luvulla asiakkaiden halu ulkoistaa ydinosaamiseen kuulumattomia toimintoja ja pienentää toimintaan sitoutuvaa pääomaa alkoi lisääntyä. Kaikissa koneryhmissä, erityisesti trukkien, kunnossapitoon liittyviä laskelmia tehtiin runsaasti yhdessä asiakkaiden kanssa, ja monissa tapauksissa sen seuraksena solmittiin huolto- tai kunnossapitosopimuksia usean vuoden ajalle. Niiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat halunneet ulkoistaa koko trukkikalustonsa, on tehty eripituisia rentalsopimuksia, joissa vastuu koneen rahoituksesta ja toimivuudesta on siirretty Rotatorille. Trukkikaupassa rentalin osuus nousi vuosituhannen alussa lähes puoleen. • Furukawa-iskuvasara. • Furukawa hydraulic hammer. Elektroniikan, mikroprosessoriohjauksen ja digitaalitekniikan lisääntyminen ja hydrauliikan kehittyminen työkoneissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut silmiinpistävää ja erilaisia passa olevista varastoista osat saadaan Suomeen seuraavaksi päiväksi. Vuosituhannen alussa Rotator on laajentanut tilojaan niin Tampereella kuin Vantaallakin. Tampereen laajennus 750 m2 koski korjaamotiloja ja otettiin käyttöön alkusyksystä 2001. Laajennuksella varmistettiin tarpeelliset tilat asiakastöitä varten varustelutöiden lisäksi. Vantaan 500 m2 toimisto- ja 500 m2 korjaamotilaa koskeva laajennus otettiin käyttöön loppuvuodesta 2001. Sen avulla korjaamoon saatiin lisää tilaa erityisesti maarakennuskoneille, parannettiin varaosavaraston toimintaa ja saatiin asianmukaiset tilat koulutusta ja kokouksia varten, samalla vuokraisännäksi vaihtui Maansiirtoliike Rauno Lehtonen Oy. Tämän hetken työnjako näiden kahden toimipisteen välillä on, että Tampereella sijaitsee yhtiön hallinto, konttoritoimi, myynnin johto, maarakennuskoneiden ja trukkien maahantulohuolto sekä varaosa ja korjauspalvelu Pirkanmaan ja sitä ympärillä olevia alueita varten. Vantaalla toimii • Suurin Suomeen toimitettu Hitachi-kaivukone ruoppauskäytössä. • The largest Hitachi excavator delivered to Finland engaged in dredging work. 49 • Juhlavuoden 2004 ilmoitus. • Advertisement for the anniversary year 2004. 50 uusia järjestelmiä on otettu käyttöön kaikissa Rotatorin tuoteryhmissä. Niiden avulla on voitu helpottaa koneenkäyttäjän tehtäviä, varmistaa oikea ja turvallinen käyttö, sekä nopeuttaa ja helpottaa testausta, säätämistä sekä erilaisten tietojen saantia vikatilanteissa. Kaikkien järjestelmien hallinta ja osaaminen on vaatinut lukemattomia kurssipäiviä ja perehdyttämisjaksoja huollosta ja teknisestä neuvonnasta vastaavalle henkilöstölle. Kaikkia koneita ja laitteita on osattava käyttää oikein, jotta niistä saadaan täysi hyöty. Monissa erilaisissa koulutustilaisuuksissa, koneita luovutettaessa ja asiakaskäyntien aikana Rotator on kouluttanut ja opastanut koneiden käyttäjiä ja huoltajia uusiin koneisiin liittyvistä asioista. Kaikkien asiakkaiden tavoitteena on jatkuvasti parantaa kilpailukykyään ja varmistaa kannattava toiminta. Jotta tavoitteeseen päästään, on osattava valita oikea peruskone ja täydentää sitä monipuolisilla lisälaitteilla. Tämä edellyttää Rotatorilta jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä alan parhaiden valmistajien kanssa, ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen vaatii osaamista, jonka voi saavuttaa vain vuosikymmenien aikana kertyneellä kokemuksella. • Vaihtokoneilmoitus 2000-luvulta. • Advertisement for used machines year 2004. • Asiakaslehti Rotator Info ilmestyy säännöllisesti. • The customer magazine Rotator Info is published regularly. 51 Rotator Oy 2004 • Rotator Oy:n johto. Vasemmalta toimitusjohtaja Thomas Åhman ja hallituksen puheenjohtaja Risto Wartiovaara sekä hallituksen jäsenet Heikki Mäntynen ja Heikki Rantala. • Rotator Oy’s management. From the left, Managing Director Thomas Åhman, Chairman of the Board of Directors Risto Wartiovaara and Members of the Board Heikki Mäntynen and Heikki Rantala. • Vantaan toimipisteen henkilökunta. Istumassa vasemmalta myötäpäivään Matti Toivanen, Leo Tergujeff, Jorma Puhakka, Juha Kärkkäinen, Mikko Eini, Pentti Jylhä, Sinikka Hänninen, Tiina Parkkinen ja Helena Kailanto. Seisomassa vasemmalta Sami Auvinen, Esko Erkkilä, Vesa Vörlin, Petri Kotilainen, Mika Halonen, Terho Laine, Pasi Päkkilä, Erkki Rytkönen, Simo Jylhänkangas, Reko Tissari, Mikael Leppänen ja Jorma Uronen. • Staff of the Vantaa office. 52 • Tampereen toimipisteen henkilökunta. Edessä vasemmalta Pertti Vainio, Minna Hokkanen, Taina Syrjänen, Seija Keitaanranta ja Janne Tunkkari. Seuraavassa rivissä vasemmalta Anna Kohonen, Eija Valjanen ja Helena Hirvonen. Seuraavassa rivissä vasemmalta Johanna Taipale, Thomas Åhman, Laura Rantala ja Minna Leino. Seuraavassa rivissä vasemmalta Petri Lajunen, Vesa Valtonen ja Jyrki Mattila. Ylinnä vasemmalta Reijo Taupila, Jari Järvensivu, Pekka Karti ja Jari Salomäki. • Staff of the Tampere office. • Tampereen huoltohenkilöstö. Takana vasemmalta Perttu Nieminen, Jani Kallio-Könnö, Juha Jalonen, Jussi Seppälä ja Juha Räsänen (Turku). Edessä vasemmalta Seppo Kangas, Markku Juhola, Kari Rautanen, Jari Poskiparta, Matti Jalonen, Pasi Salonen, Arto Malinen, Jyri Saastamoinen (koululainen), Kai Hevonkorpi, Juha Puttonen, Mika Kulomäki ja Mikko Raittinen. Kuvasta puuttuvat Urpo Rajalahti ja Kalle Rautiainen. • Tampere service staff. 53 • Vantaan huoltohenkilöstö. Eturivi vasemmalta Reijo Rönkkö, Sami Huuskonen, Erkki Kanerva, Raimo Lamberg, Jorikka Laurla ja Nikolas Martinez. Muut vasemmalta Riku Lyytinen, Sami Mustonen, Mika Hänninen, Riku Hietanen, Olli Kiuru, Janne Mukkala, Jari Mäki, Henry Ovaska ja Tapani Kemppainen • Vantaa service staff. • Trukkiosaston myyjät vasemmalta Mikko Ihamäki, Jorma Puhakka, Petri Fri, Teemu Virtanen ja Jari Marjamäki • Sales staff from the Forklift Department. 54 • Teemu Virtanen (vasemmalla), Kari Tiittanen ja Juha Räsänen Rotatorin Turkuun toukokuussa 2004 valmistuvan toimipisteen työmaalla. • Teemu Virtanen (left), Kari Tiittanen and Juha Räsänen on the site of Rotator’s Turku premises, completed in May 2004. 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 00 11 12 13 • Rotator henkilökunnanmäärä määrä 1971-2013 • Rotator Oy:nOy:n henkilökunnan 1971-2013 • Rotator Oy: Number of employees, 1971-2013. • Rotator Oy: Number of employees, 1971-2013. 55 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Summary 2004 regional sales, on the other hand, were shared between Lokomo and Rotator. On 1 November a contract was signed granting Rotator Oy the sole rights to sell construction machinery made by the International Harvester Company. At that time IH was one of the two leading manufac-turers in this field world-wide. It was also important that IH’s products did not compete with those made by Lokomo. In the `60s Rotator was managed by Lauri Kivekäs as Chairman, Veikko Virkkunen (Kivekäs’ son-in-law) as Managing Director and Reijo Kekäläinen as General Manager. I n the1950s the people of Finland lived through a very intense period of reconstruction. The payment of huge war reparations to the Soviet Union, mainly in the form of various industrial products, came to an end in 1951. Due to the reparations, Finnish industry became very modern and efficient for the time and it now turned this capacity over to building the domestic infrastructure. Lokomo Oy (later known as Lokomo-Nordberg and today as Metso-Minerals Oy) also found itself in the same situation. Nearly half of Lokomo’s production consisted of construction machines, excavators, roadgraders, rollers and crushers. Around the same time, one of the most important tasks of the Finnish government was the rebuilding of the national network of main roads. In 1967 Rotator signed a distributor agreement with the German company Bomag Gmbh of Boppard. This partnership has turned out to be the longest in Rotator’s history as well as one of the longest for Bomag. Other important products in this decade were generating sets from the English manufacturer Titan Auto Diesels Ltd and also Rotator’s own products, particularly those that combined locally-made Strömberg generating sets and Ford diesel engines. Sales of German-made Elba concrete plants also began. On the one hand, the huge need for construction equipment was positive from Lokomo’s point of view but, on the other hand, there was also an enormous lack of capital. To increase production, the management of Lokomo decided to establish a company which was unique at that time: a rental company for heavy equipment. The `70s constituted a significant decade for Rotator. The parent company, Lokomo Oy, was sold to Rauma-Repola Oy. Rotator, however, was not included in that deal but it was sold to a holding company owned by the Virkkunen family. At the same time, was agreed that the joint regional sales and service network would go to Rotator, including the branch in Helsinki. Simultaneously, Rotator started to build its own head office in Tampere. This was actually the beginning of an independent Rotator; it now had its own operation and was free to compete with Lokomo. On 26 February 1954, Tampereen Rakennuskone Oy (Tampere Machinery Company) was entered in the official trade register with the purpose of “owning, renting, selling and servicing various types of construction machinery”. Throughout the `50s, the main field of business was the rental of Lokomo-made equipment and the sale of Deutz crawler dozers and loaders. In 1959 Trojan wheel-loaders and Hadsfield crush-ers were added to the range. During this period, all of the business was handled by Lokomo staff as a secondary task and as late as 1960, when rentals proved to be unprofitable and all interest turned to sales, the first employees were hired and new dealerships negotiated. Up to this point, Rotator had mainly concentrated on earthmoving machinery, but now new business areas were established. Two important distributor agreements were signed. In 1971 a contract was signed with the number one Japanese crane manufacturer, Tadano Iron Works Ltd. This partnership was the first in the construction machinery field for a 1961 was a remarkable year in the company’s history. As well as obtaining a new name - Rotator Oy - more employees were recruited into sales, administration and spare parts. Service and 56 Exports and After-sales services. In the late `80s and early `90s this organisation was improved and simplified into four divisions, and it is still working successfully today. Japanese product in Finland, and it is still going strong, being Tadano’s longest-lasting dealer relationship worldwide. Two years later, in 1973, Rotator decided to enter into the forklift business by closing a deal with Nissan Motor Co. Ltd for the marketing of the Datsun forklift line. This partnership is also still in effect to this day and has been proved to be fruitful for both parties. In the latter part of `80s there was a sharp up-swing in the economy and Rotator also pros- pered. The company invested heavily in its corporate image and through sales of its excellent brands reached the leading position in the domestic market with Bomag rollers, Dino tow-behind platforms, Hitachi excavators and JLG self-propelled platforms. In 1990 Toni Virkkunen was appointed Chairman and Heikki Rantala Managing Director. In the latter part of the `70s, Rotator added new activities by starting to operate with aerial platforms. Deals were concluded with Rolift for Finnish-made small scissor lifts, JLG, the number one self-propelled aerial platform maker, and also with Dino for domestically made towable platforms. The latter two partnerships still successfully contribute to Rotator’s range today. When the Finnish economy went into recession at the beginning of the `90s, all of Rotator’s business areas were also hit. Compared to the company’s best years, turnover fell in a couple of years by nearly 80 per cent! Arvo Innola, who had served as General Manager since 1968, became President in 1977. Pentti Rekolainen became General Manager and Veikko Virkkunen continued as Chairman. In December 1992 the Virkkunen family with-drew from the business. The new owner was Sponsor, later called Merita Invest, an investment and development company owned by Merita Bank, which was formed in the merger of Finland’s two largest banks, KOP and SYP. During the `70s Rotator returned to rental bus-iness, this time not with heavy earthmoving equipment but with generating sets, light-weight rollers, air compressors, aerial platforms and forklifts. By the end of decade, the fleet consisted of around 150 units - remarkable in those days on a Finnish scale - and this function was separ-ated into an independent subsidiary. It operated in this form up to the 1988, when the whole fleet, excluding forklifts, was sold. This recession, the worst since the war, not only hit turnover but the employees, too. The workforce had to be reduced from 94 in 1990 to 38 in 1994, and Rotator had to withdraw from extensive premises both in Tampere and Vantaa. Thanks to long-standing relationships and the loyalty of suppliers and customers, plus the strong commitment of the remaining staff, Rotator made a relatively quick recovery, sales started to grow and profitability improved. The early `80s saw management changes when Veikko Virkkunen, Arvo Innola and Pentti Rekolainen retired, with Toni Virkkunen being appointed Managing Director and Heikki Rantala General Manager. At the end of the `90s, the company’s ownership changed once again. The bank, now the Scandinavian-wide Nordea Bank, decided to withdraw from owning private enterprises and sold Rotator together with some other compan-ies to Captum Group Oy, an investment and development company owned by Risto Wartiovaara and Heikki Mäntynen. The wonderful partnership with Interna- tional Harvester came to an end, but Rotator was fortunate in signing a distribution agreement with Hitachi Construction Machinery Co., Ltd, becoming the first dealer in the Finnish market for Japanese-made excavators. Furukawa breakers were added to the line in 1989. Rotator was also reorganized into six profit centres for better control: Construction machinery, Forklifts, Aerial platforms and rentals, Boats and outboard engines, 57 Rotator has now moved to new facilities, specially designed for the company’s use, both in Tampere and Vantaa. New dealerships have been established, with the Italian company Merlo S.p.A. for telescopic handlers, and with the Swedish companies Ljungby Maskin AB, for wheelloaders, and Atlet AB, for warehouse forklifts. The history of Rotator Oy, as of any company, is the history of the people involved. Not only those employed by Rotator but the great number of people in various roles which are linked through their work with Rotator. The company’s history encompasses the faces and personalities of suppliers, freighters, bankers, authorities, compet-itors and customers. It also includes an amount of events, stories, humour, joy and sorrow so huge that it would need a novel with hundreds of pages to do it justice. At the beginning of 2002, Heikki Rantala retired and Thomas Åhman was appointed Managing Director. With his guidance, Rotator is now as strong as ever and has the flexibility that may be needed in the new millennium. Future prospects are bright. Rotator now, at the age of fifty and among the most experienced players in its field, has proved to be a loyal and trustworthy partner to its circle of manufacturers, customers, traders and end-users. Finally, on behalf of Rotator Oy, with the greatest respect and gratitude, I extend the warmest, heartfelt thanks to all those men and women who have been part of our past and who still are working with us today. “All we do today is history tomorrow.” Heikki Rantala • Rotatorin lippu näkyy kauas. • Rotator flag seen from afar. 58 • Rotator Oy, Pirkkala. 2004-2014 59 Rakentavissa merkeissä R otator Oy on perustettu vuonna 1954. Yhtiön toimialana on tekninen konekauppa erityisesti talo- ja maarakennusalalla. Siten olemme läheisesti olleet mukana Suomen rakentamisessa tämän päivän toimivaksi yhteiskunnaksi. Yhtiö on kuudenkymmenen vuoden aikana tuonut yhteen laajan kirjon suomalaista ja kansainvälistä osaamista ja voinut olla mukana tukemassa yritysten ja yrittäjien kehittymistä ja kasvua. Erityisen tärkeitä menestymiselle ovat solmitut kansainväliset yhteistyöverkostot. Vain niiden kautta voidaan hankkia kaikki ne erityistietoudet ja laitetoimitukset, joilla palvelemme asiakkaitamme. Tämän kirjasen tarkoituksena on tuoda lukijalle esiin kuinka monipolvista yrityksen toiminta on ollut. Suuret vaihtelut myynnissä ja toiminta-aktiviteeteissä ovat olleet tunnusomaista. Yhtiön tuotteet ovat investointituotteita asiakkaillemme. Pitkävaikutteisten tuotteiden ostosyklit vaihtelevat helposti suhdanteiden mukaan. Tarkoituksena on tuoda esiin yhtiön johdon ja henkilöstön merkitys toiminnan onnistumiselle erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa. Toimialueen sekä asiakkaiden tarpeiden tunteminen on oleellinen osa menestymiselle. Tänä päivänä Rotatorilla on koko maan kattava toimipisteverkosto. Meillä on kymmenen omaa toimipistettä konemyynnille, varaosakaupalle, huollolle ja tekniselle neuvonnalle. Näiden lisäksi palvelua täydentävät erikoistuneet sopimushuoltajat. Vuosien myötä olemme voineet kehittää Rotatorista tunnetun ja tunnustetun ensiluokkaista palvelua tarjoavan yrityksen, jonka talous on vakaalla pohjalla. Sen edustamat tuotteet ovat alansa vahvoja brändejä. Laaja asiakaskunta on muodostunut hienoksi yhteistyökentäksi. Olemme ylpeitä siitä, että henkilöstömme vahvaa asiantuntemusta arvostetaan. Pitkät työsuhteet ovat osoituksena siitä, että halutaan olla mukana kehittämässä yritystä ja että siinä viihdytään. Tiedämme ja koemme itsekin jokapäiväisessä toiminnassamme, että Suomella ja muulla maailmalla on edessään monia muutoksia. Ne vaativat jatkuvasti uutta osaamista, avoimuutta ja kyvykkyyksiä. Keskeiset arvomme ovat: palveluiden luotettavuus ja laatu, toiminnan joustavuus, avoimuus ja keskinäinen luottamus sekä innovatiivisuus toiminnassamme. Näiden arvojen pohjalta voimme jatkossakin tarjota hyvää palvelukulttuuria ja rakentavaa yhteistyötä sidosryhmillemme. Yhteistyöstä kaikkia kiittäen ja yhteistä menestystä toivottaen. Tammikuussa 2014 Risto Wartiovaara 60 Constructively together R otator Oy was founded in 1954. The company’s line of business is technical machinery trade focusing on the building and construction industries. Thus, we have been closely involved in the construction of the Finnish society as it is operating today. The company has in its sixty years of operation brought together a wide range of Finnish and international knowledge and has been able to be involved in supporting businesses and entrepreneurs in their development and growth. Particularly important for the success has been the establishment of the international co-operation networks. Only through them can be acquired all the specialty knowledge and equipment supply, that are used to serve our customers. The purpose of this booklet is to provide the reader with an insight into the wide range of operations that the company has been involved in. The business has been characterized by large fluctuations in sales and operating activities. The company’s products are investment products to our customers. The buying cycles of products with long-term effects easily vary with the business cycles. The aim is to highlight the importance of the company’s management and staff for the success in variable and changing conditions. The understanding of the operating environment and the knowledge of the customers’ needs are an essential part of success. Today, Rotator has a nationwide network of offices. We have ten offices of our own for machinery sales, spare parts, service and technical support. In addition to these services are complemented by specialized contract suppliers. Over the years, we have been able to develop Rotator into a well-known company that is recognized as a first class service provider, whose economy is on solid ground. The products represented are strong brands in their field. The large customer base has become a good area of co-operation. We are proud of the fact that the strong expertise of our employees is well valued. Long-term employment relationships are an evidence of the fact that people want to be involved in developing the company and that it is enjoyed. We know and we experience ourselves in our everyday operations that Finland and the rest of the world is facing many changes. These changes are constantly demanding new skills, openness and new capabilities. Our core values include: reliability and quality of our service, operational flexibility, transparency and mutual trust as well as innovation in our operations. Based on these values we can continue to provide a good service culture and constructive co-operation to all of our stakeholders. Thanking everybody for the co-operation and wishing a joint success. January 2014 Risto Wartiovaara 61 • Rotatorin Pirkkalan konttorin avajaisia vietettiin 14.3.2008. Tilaisuuteen osallistui yli 300 henkilöä. • Rotator’s Pirkkala office was officially opened on 14 March 2008. Over 300 people attended the event. Vuonna 2014 Rotator täyttää 60 vuotta V Maailmanlaajuinen taantuma alkoi vuoden 2008 loppupuolella ja sen seurauksena vuoden 2009 maarakennuskoneiden markkinat alenivat Suomessa noin 50 prosenttia alimmalle tasolleen 2000-luvulla. Rotatorin liikevaihto aleni 93 miljoonasta eurosta 51 miljoonaan vuoden aikana, ja merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä jouduttiin tekemään lyhyessä ajassa. uodesta 2004 vuoteen 2008 koko maailman talous kasvoi voimakkaasti ja se heijastui myös Suomen konemarkkinoihin. Esimerkiksi maarakennuskoneiden myynti kasvoi Suomessa 2004-2008 noin 50 prosenttia. Tehtaiden tuotantomääriä ei maailmanlaajuisen korkeasuhdanteen aikana pystytty kasvattamaan samalla vauhdilla, mikä johti siihen että toimitusajat kasvoivat poikkeuksellisen pitkiksi, esimerkiksi nostureissa toimitusaika venyi jopa yli 2 vuoteen. Tämä vaikeutti sekä asiakkaiden konehankintojen suunnittelua että Rotatorin toimitusajan ja varastojen hallintaa. Taloudellisen tasapainon saavuttamisen jälkeen ryhdyttiin taas kehittämään verkostoa ja suunnittelemaan uusia toimitiloja Ouluun ja Kuopioon. 62 Kaivosteollisuudesta uusi kasvualue Kaivosteollisuudella on ollut vuosituhannen alusta suuri merkitys Rotatorin toiminnalle.Kun vuonna 2004 tätä toimialaa ei ollut palvelemassa lainkaan päätoimista henkilökuntaa, vuonna 2013 lähes 30 henkilöä eli yli neljännes Rotatorin henkilökunnasta työskenteli kaivosteollisuuden parissa. Vuodesta 2008 Rotator on palvellut Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen tarpeita huolehtien malmin lastaus- ja kuljetuskaluston kunnossapidosta, nyttemmin seitsemänä päivänä viikossa. Toimialana kaivosteollisuudesta onkin kasvanut yksi merkittävä kivijalka Rotatorin toiminnalle. • 27.5.2010 Rotator luovutti kymmenennen Hitachin Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle. • On 27 May 2010, Rotator delivered its tenth Hitachi to Talvivaara Mining Company Plc. Ympäristöystävällisyys korostuu Viimeisen vuosikymmenen aikana ympäristökysymykset ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kaikkien Rotatorin edustamien merkkien ja asiakkaiden keskuudessa. Erilaiset ympäristödirektiivit ja niiden noudattaminen ovat tulleet osaksi koneiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä. Vähäpäästöisyys, turvallisuus, äänettömyys ja kierrätettävyys ovat kysymyksiä, joihin jokaisen kilpailukykyisen merkin on ollut voitava vastata. Valmistajat ovat tuoneet markkinoille uusia malleja tiukassa aikataulussa, ja esimerkiksi päästömääräykset edellyttävät lähivuosina vielä kerran malliston päivittämisen. • Ilmoitus Yritysviesti-lehdessä 2004. • Advertisement in Yritysviesti magazine 2004. Rotatorin omassa toiminnassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana myös kiinnitetty enenevässä määrin huomiota materiaalien kierrätykseen ja esimerkiksi öljyjen, renkaiden ja elektroniikkaromun hyötykäyttöön. Lajittelusta on tullut arkirutiinia ja tapa toimia. Sähköiset kauppapaikat yleistyvät Kaupankäynti internetiä hyödyntäen on vilkastunut 2010-luvulle tultaessa voimakkaasti. Asiakkaat ovat löytäneet erityisesti käytettyjä koneita etsiessään Konetorin ja Mascuksen kaltaiset sähköiset kauppapaikat, mikä on lisännyt huomattavasti asiakaskunnan tietoisuutta siitä, millaisia koneita markkinoilla on tarjolla ja mihin hintaan. Rotator on vastannut tähän kehittämällä omien nettisivujensa vaihtokonesivustoja. Myös tuote-esitteet ovat muuttuneet sähköiseen muotoon, jolloin niitä on helppo päivittää. Painettujen esitteiden merkitys on vähentynyt, vaikka niitä edelleen käytetään. • Henkilökunnan virkistyspäivä vuonna 2008 pidettiin Turun saaristossa vanhan kalastajatilan kokous- ja virkistyspaikassa, Herrankukkarossa. • The staff recreation day in 2008 was held in the Turku archipelago at Herrankukkaro, an old fishing farm conference and leisure centre. 63 Uusien koneiden kohdalla asiakkaat ovat oppineet hakemaan tietoa myös Rotatorin päämiesten omilta internetsivuilta, missä erilaiset kuva- ja videoesittelyt ovat nähtävinä ja tuote-esitteet tulostettavissa. Rotatorin myyjien työtä tämä on helpottanut, sillä asiakkaat ovat nyt entistä tuotetietoisempia ja varmempia siitä, mitä haluavat. Ennen paperilla tapahtunut asiakkaan ja Rotatorin välinen viestintä on muuttunut yhä enemmän sähköiseen muotoon. Edustuksia 2004-2014 Vuonna 1988 alkanut Scanlift-henkilönostinten edustus päättyi vuoden 2007 lopussa Kesla Oyj:n myytyä henkilönostinliiketoimintansa Nostolift Oy:lle. Edustus jatkui Nostolift Oy:n kanssa 2009 loppuun. Vuonna 2003 alkanut Ljungby Maskin -pyöräkuormaajien maahantuonti ja myynti päättyi vuonna 2009. Vuonna 2005 Rotator aloitti Maeda-mininosturien edustuksen, vuonna 2008 Bellin dumpperien edustuksen ja vuonna 2012 Combi Wear Partsin kauhan kulutusosien edustuksen. Nissan-trukit ja Atletsisätrukit yhdistyivät vuonna 2013 UniCarriers Corporationiksi, joka tarjoaa täyden valikoiman trukkeja samalta valmistajalta. • Rotator toivotti lehti-ilmoituksella asiakkaansa tervetulleiksi tutustumaan Pirkkalan uusiin toimitiloihin sekä samalla osallistumaan Mansen Mörinät -konenäyttelyyn. • In a newspaper advertisement, Rotator wished its customers welcome to visit its new Pirkkala premises and at the same time to participate in the Mansen Mörinät machine exhibition. Koneiden vuokraustoiminta yleistyy Konevuokraukseen erikoistunut Rotarent Oy perustettiin vuonna 2004. Sen kaikki vuokraamat koneet ja laitteet ovat Rotator Oy:n maahantuomia. Rotarent tarjoaa kustannustehokkaan, turvallisen ja varmatoimisen ratkaisun yritysten erilaisiin konetarpeisiin. Vuokraamalla koneen asiakas saa tarvittavan kaluston käyttöönsä omistamatta sitä. Koneen voi vuokrata viikoksi, kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa. Rotarentiltä löytyy kone sekä isoihin että pieniin tarpeisiin. Valikoimissa on mm. kaivukoneita, pyöräkuormaajia sekä trukkeja. Koneet on varustettu kattavasti vastaamaan asiakkaiden yleisimpiä tarpeita. Rotarent Oy:n koneiden kunnossapidosta vastaa Rotator Oy:n huoltoverkosto. 64 Huolto- ja korjaussopimusten yleistyminen Vuoden 2013 loppuun mennessä huolto- ja korjaussopimukset ovat yleistyneet, mutta ei aivan siinä laajuudessa kuin oli odotettu. Yhä useammat asiakkaat ovat kuitenkin alkaneet pyytää uuden koneen tarjouspyyntövaiheessa myös tarjouksen huolto- ja kunnossapitosopimuksesta. Näin asiakas voi laskea koneen käyttökulut koneen koko elinkaaren ajalta. Se on myös osoittanut, että koneen elinkaarikustannuksissa ostohinnalla on lopulta hyvin pieni merkitys. • Pirkkala Ajalle tyypillistä on, että koneet ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja niiden huoltoon tarvitaan erikoisvälineitä ja mittalaitteita. Tämän vuoksi koneiden huolto ja kunnossapito on entistä vaativampaa ja määräaikaishuollot annetaan yhä useammin ammattilaisten hoidettaviksi. Äkillisiin teknisiin ongelmiin Rotator tarjoaa asiakkailleen puhelimitse teknistä tukea ja lähettää tarvittaessa paikalle koulutetun huoltoasentajan. Toimipisteverkosto laajenee • Vantaa. Vuonna 2004 Rotator avasi Raisioon 225 m2 toimitilat. Raision toimipiste tarjoaa huolto- ja korjauspalvelua sekä toimipaikassaan että kenttähuoltona. Rotatorin toimintaedellytykset ja kilpailukyky paranivat merkittävästi vuonna 2007, kun yritys pääsi muuttamaan Tampereen Sammon valtatien ahtaiksi käyneistä tiloista uusiin, ajanmukaisiin toimitiloihin Pirkkalaan liikenteellisesti edulliselle paikalle valtatie 3:n varteen. 4500 m2:n tiloihin mahtuvat hyvin uusien koneiden varustelu-, korjaamo-, varasto- ja esittelytilat, tarvittavat toimisto-, myynti- ja koulutustilat sekä kylmävarasto, minkä lisäksi toimipisteen piha-alue toimii Rotatorin näyteikkunana valtatie 3:n suuntaan. • Seinäjoki. Vuonna 2008 Rotator avasi Sotkamon toimipisteen, joka palvelee Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen tarpeita. Samana vuonna avattiin myös Seinäjoen toimipiste, joka toimii 600 m2:n vuokratiloissa. Vuonna 2012 Rotator avasi 800 m2:n toimipisteen Oulussa, minne on keskitetty Rotatorin Pohjois-Suomen konemyynti, kenttähuolto, korjaamo- ja varaosapalvelut. • Oulu. 65 1 000 m2:n tiloissa toimivat konemyynti, huolto-, korjaamo- ja varaosapalvelu. Vuosikymmenen alussa Rotator aloitti Merlomaatalouskurottajien jälleenmyyntiverkoston rakentamisen, johon vuoden 2013 lopussa kuului 8 jälleenmyyjää, joilla on yhteensä 14 toimipaikkaa. • Raisio. Korkeasuhdanteesta matalasuhdanteeseen Vuodet 2004-2014 ovat olleet ennustettavuudeltaan vaikeita. Euroopassa ja koko maailmassa tapahtuneet talouden heilahtelut ovat merkinneet Suomessakin talouden ylikuumenemista, nopeaa laskua ja sen jälkeistä uutta taantumaa. Tästä seurasi, että vuoden 2008 liikevaihdollisesti hyvän tuloksen ja voimakkaan kasvun jälkeen Rotatorin liikevaihto laski muiden koneliikkeiden tavoin vuonna 2009 lähes vuoden 2004 tasolle. Vuonna 2012 liikevaihto oli noussut takaisin vuoden 2007 tasolle. Tämän vuoksi Rotatorissa on jouduttu monien muiden teollisten ja kaupallisten yritysten tapaan tekemään sopeuttamistoimia, jotta kulloisessakin tilanteessa yrityksen toimintaedellytykset on kyetty säilyttämään. Tilanne on vaatinut yrityksen johdolta ja henkilöstöltä sopeutumista uuteen, entistä vaikeammin ennustettavaan tilanteeseen. • Kokkola. Kohti 2020-lukua Vaikka ennustettavuus talouden epävakaasta tilasta johtuen on heikko, Rotatorissa usko tulevaisuuteen on vahva. Laadukkaat tuotteet ja koko maan kattavat palvelut sekä ammattitaitoinen henkilökunta ovat se selkäranka, joka varassa toiminta jatkuu vaikeidenkin aikojen yli. Rotatorin asiakaskunta puolestaan säilyttää kilpailukykynsä vain siten, että työt tehdään tuottavasti. Tähän tarvitaan entistä parempia koneita, joilla työ sujuu tehokkaasti pieni kuluin. Tällaisessa tilanteessa Rotator on luotettava kumppani. • Sotkamo. • Kuopio. Vuodesta 2008 Rotatorilla on ollut huoltopiste Kokkolassa, ensin Boliden Kokkola Oy:n tiloissa ja vuodesta 2013 alkaen noin 300 m2:n korjaamo sekä kenttähuoltopalvelu. Tammikuussa 2014 otettiin käyttöön Rotatorin kahdeksas toimipiste, kun uusi Itä-Suomen palvelukeskus Kuopiossa avasi ovensa asiakkaille. 66 Nykyisen asiakaskunnan toimialoista kaivosteollisuus on se, joka tarjoaa pitkän aikavälin odotuksissa ehkä suurimman kasvupotentiaalin. Kaivosteollisuuden vuoden 2013 toimialaraportin mukaan ennuste metallimalmin louhinnan kehitysennusteesta vuoteen 2020 on toivoa antava. Talouden notkahteluista huolimatta Suomessa on aina rakennettu sekä infraa, asuntoja että kaupallisia rakennuksia. Myös logistiikan tehokkuuden parantaminen edellyttää uusia varastoja ja niihin tehokkaampia materiaalinkäsittelylaitteita. Ja silloin Rotator on paikalla pitämässä pyöriä pyörimässä. • Rotator Oy:n hallitus 2013 Thomas Åhman, Heikki Mäntynen ja Risto Wartiovaara. • Rotator Oy’s Board of Directors 2013: Thomas Åhman, Heikki Mäntynen and Risto Wartiovaara. • Pirkkalan henkilökuntaa. • Staff of the Pirkkala office. 67 • Vantaan henkilökuntaa • Staff of the Vantaa office. • Rotatorin henkilökunta virkistäytyi kesällä 2013 vapaa-ajankeskus Petäys Resortissa. • Rotator’s staff relaxed at the Petäys Resort conference and leisure centre in summer 2013. 68 • Vuonna 2008 Rotator avasi Sotkamon toimipisteen, joka palvelee Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen tarpeita. Kuvassa toimipisteen henkilökuntaa. • In 2008 Rotator opened its Sotkamo operating location, which serves the needs of the Talvivaara Sotkamo Mine. Pictured are the operation location’s staff. • Rotatorilla on tapana muistaa eläkkeelle jääneitä työntekijöitään kutsumalla heidät joulukahville. Vuonna 2012 Rotatorin eläkeläisten joulukahville osallistuivat toimitusjohtaja Thomas Åhman (vas.) Matti Toivanen, Pertti Vainio, Arvo Innola, Pentti Jylhä, Jorma Uronen, Helena Kailanto, Heikki Rantala ja Matti Jalonen. • Rotator has the custom of remembering retired employees by inviting them to a Christmas coffee reception. n 2012 Rotator’s Christmas coffee reception for retired employees was attended by Managing Director Thomas Åhman (left), Matti Toivanen, Pertti Vainio, Arvo Innola, Pentti Jylhä, Jorma Uronen, Helena Kailanto, Heikki Rantala and Matti Jalonen. 69 • Vanha Datsun ja uusi Nissan vierekkäin Mansen Mörinät -tapahtumassa 2013. • An old Datsun and a new Nissan side by side at the 2013 Mansen Mörinät event. • Kauhan kulutusosat • Combi Wear Parts. 70 C M Y CM MY CY CMY K • Kunnossapito-lehden ilmoitus 2008. C M Y CM • Kunnossapito magazine advertisement 2008. MY CY CMY K • Auto Tekniikka Kuljetus -lehden ilmoitus 2006. • Auto Technical Services magazine advertisement 2006. • Projektiuutiset-lehden ilmoitus 2007. • Projektiuutiset magazine advertisement 2007. 71 Parhaat merkit maarakentamiseen. Rotator Oy Tuottotie 4 PL 10, 33961 pirkkala puhelin 03 2874 111 Rotator Oy Linkokuja 6-8 PL 34, 01741 vantaa puhelin 09 8789 010 www.rotator.fi MAARAKENNUSKONEET ISKUVASARAT MAANTIIVISTYSKONEET TRUKIT • Hankintavinkki-lehden ilmoitus vuonna 2010. • Hankintavinkki magazine advertisement 2010. 72 KUROTTAJAT HENKILÖNOSTIMET NOSTURIT HUOLTO VARAOSAT DINOÄ RATAPÄIV 8 0-1 20.5. klo 1 www.rotator.fi www.dinolift.com • Europörssi-lehden ilmoitus 2010. • Europörssi magazine advertisement 2010. Lifting your dreams Nyt 2011 mallit 2 vuoden takuulla. Maahantuonti ja myynti: Rotator Oy Pirkkala puh. 03 2874 111 Vantaa puh. 09 8789 010 www.rotator.fi higher • Konepörssi-lehden ilmoitus 2011. • Konepörssi magazine advertisement 2011. 73 VAHVASTI JÄRKISYISTÄ. LIITTO JOKA ON KESTÄNYT JO 40 VUOTTA. 40 1973 VUOTTA SUOMESSA Tapaat meidät 17.-19.4.2013 messuilla osastolla C 302! 2013 30 1983 2013 VUOTTA SUOMESSA KONEMYYNTI Vantaa: Juha Myötämäki 0400 450 900 Vantaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala: Tarmo Jelonen 050 358 0321 Turku: Jarkko Turvanen 0400 827 827 Tampere: Pekka Karti 050 364 0753 Tampere, Pori ja Keski-Suomi: Jari Järvensivu 0400 138 568 Seinäjoki: Jouko Salomäki 050 309 2660 Rovaniemi ja Oulu: Raimo Arkimo 0400 718 688 Oulu, Kuopio, Ylivieska: Aarne Halmetoja 045 201 2871 Tuottotie 4, PL 10, 33961 Pirkkala, puh. 03 2874 111, fax 03 265 3760 Linkokuja 6-8, PL 34, 01741 Vantaa , puh.09 8789 010, fax 09 8789 0111 • Ilmoitus Finntrans-lehdessä vuonna 2013. • Finntrans magazine advertisement in 2013. • Ilmoitus Konepörssi-lehdessä vuonna 2013. • Konepörssi magazine advertisement in 2013. KOMPAKTI JA TEHOKAS MERLO. MYÖS MAATALOUSKÄYTTÖÖN. Katso oman alueesi jälleenmyyjä osoittesta www.rotator.fi Myynti: Reijo Rönkä, puh 040 5140 876, [email protected] • Rotator tarjoaa maatalouskäyttöön kompaktia ja tehokasta Merloa. Vuoden 2014 alussa jälleenmyyjäverkosto käsitti 8 jälleenmyyjää. • Rotator offers the compact and powerful Merlo for agricultural use. At the beginning of 2014, the reseller network consisted of 8 dealers. 74 75 Rotator Oy:n edustukset 1954-2014 AIKA MERKKI TUOTTEET VALMISTAJA 1954-1962 Deutz tela-alustaiset raivaustraktorit Klöckner-Humbolt-Deutz AG ja puskukoneet 1959-1962 Trojan pyöräkuormaajat The Yale and Towne Mfg Co Ltd 1960-1963 Hadfields murskaimet ja öljysoralaitteet Hadfields Ltd 1960-1966 Irmer-Elze paineilmakompressorit Irmer-Elze Maschinenfabrik AG 1961-1966 Mengele pyöräalustaiset kaivukoneet Karl Mengele & Söhne Maschinenfabrik und Eisengiesserei AG 1961-1964 Daimler-Benz teollisuusmoottorit ja Daimler-Benz AG dieselgeneraattorit 1961-1963 Lukstaprodukt öljysoralaitteet Lukstaprodukter Olle Pärsson & Co AB 1962-1968 Le-Vo tärylevytLevark-Voigt Maschinenfabrik AG 1962-1985 International Harvester telapuskukoneet, -kuormaajat International-Harvester Co Ltd ja pyöräkuormaajat 1962-1966 Vögele asfaltinlevittimet Joseph Vögele AG 1964-1967 Auto-Diesels dieselgeneraattorit Auto-Diesels Ltd 1967-1973 Titan dieselgeneraattorit A/S Titan Auto-Diesel 1967- Bomag maantiivistyskoneet Bomag GmbH 1967-1973 IHC ruoppaajat IHC Holland N.V. 1968-1972 Strömberg dieselgeneraattorit Oy Strömberg Ab 1968-1982 Ingersoll-Rand paineilmakompressorit ja Ingersoll-Rand International Co. Ltd porauslaitteet 1970-1983 Elba siirrettävät betoniasemat Elba-Werk GmbH & Co 1970-1976 Putzmeister betonipumput Putzmeister GmbH 1971- Tadano ajoneuvonosturit ja Tadano Iron Works Co. Ltd henkilönostimet 1971-1972 Longyear porauskalusto Longyear Netherland N.V. 1973- Nissan trukit UniCarriers Corporation 1973-1974 Ransomes sähkötrukit Ransomes, Sims & Jefferies Ltd 1975-1978 Blow-Knox asfaltinlevittimet Blow-Knox International Ltd 1975-1985 Petbow dieselgeneraattorit Petbow Ltd 1976-1988 Reed betoniruiskut Reed International Inc. 1977-1979 Manlift henkilönostimet Chamberlain Manufacturing Co. Ltd 1977-1991 Santo tärylevyt Unicoopjapan Co. Ltd 1978-1992 Rolift henkilönostimet Konepaja Metkora Ky 1979- Dino henkilönostimet Dinolift Oy 1979- JLG henkilönostimet JLG Industries, Inc. 1980-1984 Gehl liukuohjatut kuormaajat Gehl Company 1983- Hitachi kaivukoneet ja pyöräkuormaajat Hitachi Construction Machinery Co. Ltd 1983-1990 Hydrema kaivurikuormaajat Hydrema A/S 1983-1986 Nemek poravaunut Anlegg & Maskin A/S 1983-1986 Jacuzzi syväkaivopumput Jacuzzi Europe S.p.A. 1985-1989 Kubota minikaivukoneet Kubota Construction Co. Ltd 1985-1988 Wayne lakaisukoneet Rolba-Imbema B.V. 1985-1990 Nissan Outboards perämoottorit Nissan Motor Co. Ltd 1987-1998 Lansing-Linde sisätrukit Lansing Linde Ltd 1988-2007 Scanlift henkilönostimet Kesla Oyj 1989- Furukawa iskuvasarat ja purkupihdit Furukawa Rock Drill Sales Co. Ltd 1993-1997 Fiat-Allis puskukoneet ja pyöräkuormaajat Fiatgeotech S.p.A. Fiatallis Division 1993-2001 Fiat-Hitachi kaivu- ja puskukoneet sekä Fiat-Hitachi Excavators S.p.A. pyöräkuormaajat 1995- Merlo kurottajat Merlo S.p.A. Industria Metalmeccanica 1998-2004 Crown sisätrukit Crown Equipment Corporation 2003- 2009 Ljungby pyöräkuormaajat Ljungby Maskin AB 2004- Atlet sisätrukit UniCarriers Corporation 2005-MaedamininosturitMaeda Mini Cranes 2007-2009NostolifthenkilönostimetNostolift Oy 2008-BelldumpperitBell Equipment Ltd 2012Combi Wear Partskauhan kulutusosatCombi Wear Parts Ab 76 77 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Rotator Oy:n edustukset 1954-2014 1954-1962 Deutz 1959-1962 Trojan 1960-1963 Hadfields 1960-1966 Irmer-Elze 1961-1966 Mengele 1961-1964 Daimler-Benz 1961-1963 Lukstaprodukt 1962-1968 Le-Vo 1962-1985 International Harvester 1962-1966 Vögele 1964-1967 Auto-Diesels 1967-1973 Titan 1967Bomag 1967-1973 IHC 1968-1972 Strömberg 1968-1982 Ingersoll-Rand 1970-1983 Elba 1970-1976 Putzmeister 1971Tadano 1971-1972 Longyear 1973Nissan 1973-1974 Ransomes 1975-1978 Blow-Knox 1975-1985 Petbow 1976-1988 Reed 1977-1979 Manlift 1977-1991 Santo 1978-1992 Rolif 1979Dino 1979JLG 1980-1984 Gehl 1983Hitachi 1983-1990 Hydrema 1983-1986 Nemek 1983-1986 Jacuzzi 1985-1989 Kubota 1985-1988 Wayne 1985-1990 Nissan Outboards 1987-1998 Lansing-Linde 1988-2007 Scanlift 1989Furukawa 1993-1997 Fiat-Allis 1993-2001 Fiat-Hitachi 1995Merlo 1998-2004 Crown 2003-2009 Ljungby 2004Atlet 2005Maeda 2007-2009 Nostolift 2008Bell 2012Combi Wear Parts Rotatorin henkilökuntaa Palvelusajat 31.12.2013 mennessä 40 VUOTTA Jylhä Pentti Vainio Pertti varaosapäällikkö 1965-2010 myyntipäällikkö 1967-2007 35 VUOTTA Kanerva Erkki Marjamäki Jari Rantala Heikki asentaja 1976-2011 asiakkuusjohtaja 1974toimitusjohtaja 1964-2001 30 VUOTTA Keitaanranta Seija Löfgren Heikki Mattila Antti Nieminen Perttu Rönkkö Reijo myyntisihteeri 1980tullaaja 1962-1993 talousjohtaja 1963-1994 korjaamopäällikkö 1979huoltoasentaja 1981- 25 VUOTTA Eini Mikko Hokkanen Minna Kangas Seppo Koskinen Pekka Rajalahti Urpo Rekolainen Pentti Saarela Kari Suokas Pentti Syvälahti Matti Tergujeff Leo Tervanen Juhani Tiittanen Kari Valjanen Eija Valtonen Vesa Valli Sauli Vesalainen Matti Virkkunen Veikko Virtanen Aimo Åhman Thomas myyntipäällikkö 1987myyntisihteeri 1988huoltoasentaja 1988myyntijohtaja 1975-2003 asentaja 1986-2012 johtaja 1960-1986 huoltoasentaja 1974-2001 varastonhoitaja 1966-1991 piiripäällikkö 1965-1992 huoltopäällikkö 1986myyntipäällikkö, vaihtokoneet 1965-1991 huoltoasentaja 1988kirjanpitäjä 1986myyntijohtaja 1986-2000 ja 2001piirihuoltoasentaja 1965-1991 piirihuoltoasentaja 1965-1992 hallituksen puheenjohtaja 1955-1983 viestintäjohtaja 1968-1994 toimitusjohtaja 1984-1998, 2000- 20 VUOTTA Bärn Hilkka Erkkilä Esko Hamunen Olavi Jalonen Matti Kailanto Helena Kohonen Anna Koivisto Heikki Korpisaari Matti Kotilainen Petri Lehtimäki Kirsti Lehtinen Leo Lehtonen Eira Mattila Helvi Mattila Jyrki Myllykoski Hilja Palm Jaakko Perttula Raija Perämäki Elli Rautanen Kari Rytkönen Erkki Salonen Pasi Sormunen Unto Syrjänen Lasse huollon sihteeri 1970-1993 takuukäsittelijä 1987-1992 1994huoltoasentaja 1971-1993 mekaanikko 1989-2011 toimistosihteeri 1989-2011 myyntisihteeri 1990huoltoasentaja 1962-1984 huoltoasentaja 1962-1984 varastomies 1989reskontranhoitaja 1972-1994 korjaamopäällikkö 1961-1984 laskuttaja 1974-1994 kassanhoitaja 1967-1987 talousjohtaja 1986-2010 pientietokoneen hoitaja 1963-1984 varastomies 1962-1982 palkanlaskija 1972-1993 kirjanpitäjä 1961-1985 asentaja 1990huoltoasentaja 1983-1986, 1987-2004 huoltoasentaja 1990konetarkastaja 1964-1985 piiripäällikkö 1961-1983 15 VUOTTA Hirvonen Helena Hänninen Mika Hänninen Sinikka sihteeri 1997asentaja 1998toimitusjohtajan sihteeri 1995- Innola Arvo Jalonen Juha Jansson Lea Järvensivu Jari Järvinen Timo Kaarnajärvi Pentti Kakkinen Eino Kemppainen Tapani Koski Risto Kulmala Hilkka Manninen Raimo Nieminen Armas Nopanen Arto Poskiparta Jari Rautala Antti Rekola Mirja Salomäki Jari Sarna Ritva Taipale Johanna Toivanen Matti Tolvanen Uuno Uusinukari Ari Uronen Jorma Vanhatalo Eero toimitusjohtaja 1968-1983 huoltoasentaja 1995varaosasihteeri 1970-1985 piiripäällikkö 1995myyntipäällikkö 1965-1984 huoltoasentaja 1974-1993 piiriasentaja 1962-1978 asentaja 1995-2013 piiripäällikkö 1968-1986 kassanhoitaja 1979-1994 piiripäällikkö 1961-1978 huoltoasentaja 1962-1978 myyntipäällikkö 1979-1994 asentaja 1996piiripäällikkö 1973-1992 mainos- ja johdon sihteeri 1983-2000 myyntijohtaja 1994-2012 myyntisihteeri 1966-1985 palkanlaskija 1995huoltopäällikkö 1990-2009 varaosahinnoittelija 1967-1986 huoltoinsinööri 1995varaosamyyjä 1993-2009 kielenkääntäjä 1966-1982 10 VUOTTA Arkimo Raimo Hasa Veikko Hevonkorpi Reino Hilavuo Asta Hurme Kari Huuskonen Sami Häkkinen Eero Kallio-Könnö Jani Kantell Antti Karti Pekka Kiuru Olli Kulomäki Mika Kärkkäinen Juha Laakso Alpo Laine Terho Leppänen Mikael Lähteenmäki Merja Marttila Mirja Mikkola Eija Mustonen Sami Ovaska Henry Puhakka Jorma Päkkilä Pasi Rahkama Laura Raittinen Mikko Rantanen Martta Saarinen Jussi Seppälä Jussi Siitonen Pekka Svensk Olavi Taupila Reijo Tiittanen Harri Tunkkari Janne Vilen Raimo Virkkunen Toni Virtanen Teemu Vörlin Vesa Wiss Kaarlo piiripäällikkö 2002huoltoasentaja 1971-1984 asentaja 2003sihteeri, kirjeenvaihtaja 1965-1977 tuotepäällikkö 1973-1984 asentaja 2003piiripäällikkö 1962-1972 työnjohtaja 2001myyntipäällikkö 1969-1979 vaihtokonemyyjä 2000korjaamopäällikkö 2003asentaja 2001varaosamyyjä 2003huoltoasentaja 1971-1984 tuotepäällikkö 2001varaosaosaston johtaja 2003kotimaan kirjeenvaihto 1973-1983 konttoripäällikkö 1975-1987 konttoritehtävät 1969-1983 huoltoneuvoja 2003huoltoasentaja 1996-2009 myyntijohtaja 2001aluehuoltopäällikkö 2000myyntireskontran hoitaja 1999asentaja 2001toimistosihteeri 1960-1971 myyntipäällikkö 1981-1991 korjaamopäällikkö 2003piiripäällikkö 1968-1980 varaosamyyjä 1975-1985 varaosamyyjä 1999huoltoasentaja 2001varaosamyyjä 2001varaosamyyjä 1974-1984 toimitusjohtaja 1978-1992 tuotepäällikkö 2000-2011 varaosavastaava 2003huoltoasentaja 1965-1977 78 Rotator Oy:n johto 1954-2014 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT Lauri J. Kivekäs 1954-1970 Veikko Virkkunen1970-1982 Henrik Lilius 1982-1984 Reijo Kekäläinen 1984-90 ja 91-93 Toni Virkkunen 1990-1991 Sam Nieminen 1993-1994 Timo Toivila 1995-1996 Olli Anttila 1997 Risto Wartiovaara 1997- TOIMITUSJOHTAJAT HALLITUKSEN JÄSENET Eino Ilmonen 1954-1961 Antti Rahela 1954-1958 Veikko Virkkunen1954-1970 Timo Mustakallio 1954-1970 Antti Mustakallio 1959-1970 Olli Kivekäs 1961-1970 Olavi Rahela 1970-1982 Henrik Lilius 1970-1982 Arvo Innola 1972-1983 Toni Virkkunen 1982-1993 Reijo Kekäläinen 1982-84 ja 90-91 Erkki Molander 1984-1985 Reino Härkönen 1985-1993 Lauri Virkkunen 1986-1989 Antti Mattila 1986-1993 Sven Nieminen 1993-1994 Hannu Kanerva1993-1994 Juhani Raatikainen 1994 Timo Toivila 1994 ja 1997 Vesa Vertanen 1994-1995 Jussi Kirjavainen 1994-1999 Mikael Leskinen 1995-1997 Olli Anttila 1996 Heikki Mäntynen 1997Heikki Rantala 1999-2005 Thomas Åhman 2005- Lauri J. Kivekäs 1954 Veikko Virkkunen 1955-1977 Arvo Innola 1977-1983 Leo Lahtinen 1983-1984 Toni Virkkunen 1984-1990 Heikki Rantala 1990-2001 Thomas Åhman 2002- ISÄNNÖITSIJÄT Reijo Kekäläinen 1961-1968 Arvo Innola 1968-1977 Pentti Rekolainen 1977-1985 Liikevaihto 1000 M€ Turnover 1000 M€ 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 • Rotator Oy:n liikevaihto 2002-2013 muutettuna elinkustannusindeksin mukaisesti vastaamaan vuoden 2013 tasoa. • Rotator Oy’s turnover in FIM, 2002-2013 - adjusted by the Consumer Price Index to the 2013 level. 79 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Haastattelut Innola Arvo toimitusjohtaja Jylhä Pentti varaosapäällikkö Kekäläinen Reijo toimitusjohtaja Koskinen Pekka myyntijohtaja Mattila Antti talousjohtaja Paunu Anneli vientisihteeri Rekolainen Pentti isännöitsijä Vainio Pertti myyntipäällikkö Virtanen Aimo Mainosvalokuvaamo Iguistus Lähteet • Rotator Oy:n johtokunnan kertomukset 1954-1979 ja toimintakertomukset 1980-2003. • Andreasson Kristiina ja Helin Vesa: Suomen vuosisata. Julkaisija: Tilastokeskus, International Business Statistics 1999. • Masonen Jaakko ja Hänninen Mauno: Tuhat vuotta tietä ja kaksisataa vuotta tielaitosta. Osa 3: Pikeä, hikeä, autoja/Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945-2005. Julkaisija: Tielaitoksen painatuskeskus, 1995. • Rantamo Esa: Väellä, voimalla, taidolla. Suomen maa- ja vesirakentamisen historia. Julkaisija: Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y., 1997. • Könönen Terho A.: Lokomo 70 vuotta. 1985. • Metso Minerals: Lokomo-arkisto. • Tieyhdistys r.y.: Tielehden arkisto. • Maansiirto-lehden arkisto. • Konepörssi-lehden arkisto. 80
© Copyright 2024