satakunnan pelastuslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA
SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA
HYVÄKSYNTÄ:
Päiväys
Nimi
Virka-asema
Päivitystiedot
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
26.4.2013
päivitys
JK
Sisältö
1
1.1
1.2
1.3
1.4
YLEISTÄ
Suunnitelman tarkoitus
Säädösperusta
Suunnitelman päivittäminen
Suunnitelmasta tiedottaminen
2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
ALUEEN YLEISTIEDOT
Osoite ja yhteystiedot
Ajo-ohjeet
Alueen kuvaus
Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa
helpottavat laitteet
3
3.1
3.2
SUURONNETTOMUUSVAARAT
Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
4
4.1
4.2
4.3
4.4
ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO
Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
5
5.1
5.2
PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET
Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Torjuntakalusto
6
TUKIORGANISAATIOT
7
7.1
7.2
PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA
Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteen-
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
7.8
7.9
7.10
Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Evakuointi
Ympäristövahinkojen minimoiminen
Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Viestintä
Suojelutoimet ja menettelyt niiden toteuttamiseksi
Onnettomuustilanteen lopettaminen
8
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
VÄESTÖN VAROITTAMINEN
Väestöhälyttimet
Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Yleinen vaaramerkki
Vaara ohi -merkki
Hätätiedotepohja
Muu viranomaistiedote
Väestölle annettavat toimintaohjeet
sovittaminen
9
9.1
9.2
9.3
9.4
ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN
Onnettomuusilmoitukset
Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Muiden EU-maiden tiedottaminen
Medialle tiedottaminen
10
SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN
JÄRJESTÄMINEN
Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
10.1
1 Yleistä
1.1 Suunnitelman tarkoitus
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla
alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta
löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita
tarvitaan pelastustoimintaan.
1.2 Säädösperusta
Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa
erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011).
Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä
Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan
neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom.
Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa
aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut
turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma.
1.3 Suunnitelman päivittäminen
Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein.
Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen
soveltamisessa tapahtuneet muutokset.
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen
Päivämäärä
Kuulemistilaisuus pidetty
Turvallisuustiedote jaettu
27.5.2013
Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi, kun suunnitelmaa päivitetään. Väestölle
tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin
vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla
pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla.
2 Alueen yleistiedot
2.1 Osoite ja yhteystiedot
Toiminnanharjoittajat
Suurteollisuuspuisto Harjavalta
ja osoitteet
Oy AGA Ab
Teollisuuskatu 1
29200 Harjavalta
Boliden Harjavalta Oy
Teollisuuskatu 1
29200 Harjavalta
Norilsk Nickel Harjavalta Oy
Teollisuuskatu 1
29200 Harjavalta
Yara Suomi Oy, Harjavallan tehtaat
Rikkihappotehtaantie 6
29200 Harjavalta
Kemira Oyj
Rikkihappotehtaantie 6
29200 Harjavalta
Yhteyshenkilöt
Suurteollisuus portti
Puhelin
02 535 8200
Suurteollisuuspuiston
Puhelin
0400 563 287
turvallisuusjohtaja Jukka
Pääkkönen
2.2 Ajo-ohjeet
Ensisijainen ajoreitti Suurteollisuuspuiston alueelle on Teollisuuskadulla pääportin kautta. Vaihtoehtoisia
ajoreittejä ovat Länsitien portti, Yaran portti (Rikkihappotehtaantie) sekä Huovintien portti. Pääportti
kuuntelee jatkuvasti KUTSU-puheryhmää. Portin radiokutsu on ”BOHA portti”.
Suurteollisuuspuiston portti opastaa pelastusajoneuvot kohteeseen. Mikäli mahdollista, vartija (ISS) ajaa
ajoneuvollaan edeltä ja pelastusajoneuvo seuraa tätä kohteeseen.
2.3 Alueen kuvaus
Toiminnan kuvaus
Harjavallan Suurteollisuuspuistossa toimivia
turvallisuusselvitysvelvollisia yrityksiä ovat Oy AGA Ab, Boliden
Harjavalta Oy, Kemira Oyj, Norilsk Nickel Harjavalta Oy sekä Yara
Suomi Oy. Näiden lisäksi alueella toimii em. yritysten
kumppanuusyrityksiä.
Oy AGA Ab tuottaa ja varastoi Harjavallassa kaasumaisia ja
nestemäisiä ilmakaasuja eli happea, typpeä ja argonia. Lisäksi se
tuottaa vetytehtailla kaasumaista vetyä. Oy AGA Ab toimittaa
kaasu-maista argonia, happea ja typpeä Boliden Harjavalta Oy:lle
sekä happea, typpeä ja vetyä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n
prosessien tarpeisiin.
Boliden Harjavalta Oy tuottaa vuodessa kuparianodeja 170 000 t ja
rakeistettua nikkelikiveä OMG Harjavalta Nickel Oy:n
nikkelitehtaan raaka-aineeksi 55 000 t. Sulattojen poistokaasusta
valmistetaan rikkihappoa ja nestemäistä rikkidioksidia. Rikkihapon
vuosituotanto on 620 000 t ja oleumin 5 000 t. Nestemäistä
rikkidioksidia tuotetaan vuodessa 45 000 t.
Norilsk Nickel Harjavalta Oy tuottaa Harjavallassa metallista
nikkeliä ja sen epäorgaanisia suoloja, kobolttisulfaattia ja
ammoniumsulfaattia. Nikkelituotannon kokonaiskapasiteetti
(nikkelisisältönä) on 90 000 tonnia vuodessa. Kobolttisulfaattiliuosta tuotetaan vuosittain 800 tonnia (kobolttisisältönä) ja
sivutuotteena syntyvää ammoni-umsulfaattia 100 000 tonnia.
Kemira Oyj:n liiketoimintaan kuuluu alumiinisuolojen valmistus
sekä Boliden Harjavalta Oy:n rikki-happotehtailla tuotetun
rikkihapon ja nestemäisen rikkidioksidin varastointi ja toimitukset.
Varas-tosäiliöt omistaa Kemira Oyj.
Yara Suomi Oy valmistaa puutarha-, pelto- ja metsälannoitteita.
Lisäksi se varastoi ja välittää bio-logisia kasvinsuojeluaineita sekä
varastoi ja toimittaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käyttämän
ammoniakin.
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy toimittaa tehdasalueella
tarvittavat höyryt, lämmöt, paineilmat ja vedet.
Air Liquide Finland Oy tuottaa alueella VSA-laitoksella happea
sulaton prosessiin.
Muita alueella toimivia kumppanuusyrityksiä ovat mm.
MaintPartner (kunnossapito), ABB Oy Service (kunnossapito),
Outotec Oy, (suunnittelu), Lassila & Tikanoja Oy (teollisuuden
puhtaanapito), Valtasiirto Oy (kuljetukset), SOL Oy
(siivouspalvelut), ISS Security Oy (vartiointi), Sodexo Oy
(ruokalapalvelut), Veolia Vesi Oy (vedenkäsittely), Insta
Automatinon Oy (automaation suunnittelu).
Yleiskuvaus alueen
rakennuksista
Harjavallan kaupungissa sijaitseva tehdasalue on laajuudeltaan noin
300 hehtaaria. Se sijaitsee Köyliö - Harjavalta - Ulvila
harjumuodostuman kohdalla Kokemäenjoen eteläpuolella.
Tehdasalue rajoittuu suurelta osin asuntoalueisiin. Valtatielle nro 2
on tehdasalueelta matkaa alle yksi kilometri. Tampere - Pori rautatie
kulkee tehdasalueen lounaisimman osan läpi. Harjavallan kaupungin
asukasluku on noin 7 750 henkeä.
Kokoontumispaikat
vaaratilanteissa
Puiston yrityksillä on useita suojatiloja (liite). Toimintaohjeena on,
että portti saa tiedon suojatiloissa olevien ihmisten määrästä. Osa
prosessin valvomoista on suojattu omalla hengitysilmalla.
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Harjavallan Suurteollisuuspuisto sijaitsee Harjavallan kaupungin välittömässä läheisyydessä. Tehdasalueen
portilta on matkaa torille noin puoli kilometriä. Samalla etäisyydellä on mm. päiväkoti. Koulukeskus
sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä. Piirrettäessä tehdasalueen keskelle kilometrin ympyrä, mahtuu sen sisälle
noin 150 omakotitaloa, 22 rivitaloa ja 10 kerrostaloa.
Kahden kilometrin sisälle mahtuu merkittävä osa koko kaupungin toiminnasta. Alueen sisällä on muun
muassa kaupungin virastorakennukset, paloasema, sähkövoimalaitos, kaukolämpövoimala, valtatie 2 ja
Tampere-Pori raide. Kolmen kilometrin säteellä tehdasalueesta on sairaala, terveyskeskus ja kaupungin
vanhustenhuolto.
Tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, joka purkautuu voimalaitoksen alapuolelta Kokemäen jokeen.
Pohjavettä ei käytetä talousveden ottamiseen.
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Alueella
1146 (ei saman aikaisesti alueella)
Läheisyydessä
noin 1500 (säde 1 km)
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat
laitteet
Automaattinen
paloilmoitin
Pelkistämöltä ja SU-liuottamolta paloilmoitukset menevät sekä
pääportille, että suoraan Satakunnan hätäkeskukseen Poriin.
Hätäkeskus hälyttää Satakunnan pelastuslaitoksen joko ennalta
määritettyjen vasteiden mukaisesti, tai tehtäväkoodin mukaisesti.
Pelastustoiminnan johtajan täydentää tarvittaessa lisäyksiköitä.
Tehdasalueella on suuri määrä paloilmoitinkeskuksia, joista hälytys
ohjautuu pääportille ja sisäiseen hälytysjärjestelmään. Kyseinen
järjestely on vielä melko yleinen suurissa tehtaissa. Järjestelmä
verrattavissa palovaroitinjärjestelmään, koska hälytys välittyy
automaattisesti vain toimijalle.
Pelastuslaitoksen Harjavallan paloaseman miehistö saa tiedon
sisäisestä hälytyksestä ja mahdollisuuksien mukaan kohottaa
valmiuttaan. Kuitenkin vasta hätäkeskuksen välittämä tehtävä
käynnistää pelastustoiminnan ja varmistaa parhaan avun antamisen.
Paloilmoittimelta tulevien hälytysten paikantamiskaaviot voidaan
tulostaa pääportilta ja antaa pelastustoimelle. Samoin
pääsääntöisesti on mahdollista saada saatto-opastus
onnettomuuskohteelle.
Automaattinen
sammutuslaitteisto
NNH:n uutto-osasto on tuotantotila, joka on varustettu täysin
automaattisella sammutuslaitteistolla (sprinkler)
Sammutusvaikutuksen tehostamiseksi sekoitetaan veden sekaan
kalvovaahtoa. Uuton sammutusjärjestelmää ohjaavat ilmaisinputket
ja liekki-ilmaisimet. Paloriskinä on suuri määrä XXX kerosinin
kaltaista nestettä avoimissa altaissa. Tuotantotiloissa ei ole muuta
toimintaa, joten paloriskiä hallitaan ennen kaikkea syttymälähteiden
eliminoilla. Mikäli sammutusjärjestelmä ei jostain syystä kykene
paloa sammuttamaan, pelastuslaitos pyrkii estämään vahingon
leviämisen. Sammuttavaa vaahtoiskua tehdastilaan ei täyden palon
vaiheessa voida tehdä.
Automaattisia sammutusjärjestelmiä kohdesuojauksen tapaisesti
muuan muassa BOHAn ja NNH:n hihnakuljettimilla ja uuttoosastolla sekä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n
kompressorihallissa.
Sprinklerisuuttimet laukeavat tietyssä lämpötilassa, aloittavat
sammutuksen sekä käynnistävät varoituskellot kiinteistössä ja
välittävät paloilmoituksen pääportille sekä uutolta myös Satakunnan
hätäkeskukseen. Alue, jossa suutin on lauennut, voidaan paikallistaa
paloilmoitinkeskuksen näyttötaulusta ja siellä sijaitsevista
paikantamiskaavioista. Samalla voidaan tulostaa
sammutusjärjestelmään liittyneen paloilmoittimen
paikantamiskaavio.
Sprinklerilaitteiston toimintavarmuus kokeillaan ja huolletaan
erillisen huolto -ohjelman mukaisesti. Hälytyksistä, kokeiluista,
tarkastuksista ja huolloista on pidettävä pöytäkirjaa. Akkereditoinnin
saanut tarkastuslaitos tarkastaa sprinklerijärjestelmän vuosittain.
Kaasuhälytinjärjestelmä Teollisuusalueella on käytössä kaasuilmaisimia, jotka hälyttävät
korkeasta rikkidioksidi-, ammoniakki-, vety-, rikkivety-, typpi-,
happi- ja propaani -pitoisuuksista. Järjestelmien antureita on
sijoitettu kriittisiin kohtiin prosessi-, säiliö-, lastaus- ja
purkausalueille.
Rikkidioksidi on selvästi Suurteollisuuspuiston suurin uhka
ihmisille ja ympäristölle; sen näkymättömyys ilmassa saattaa
aiheuttaa yllätyksiä. Rikkidioksidi-ilmaisimia on asennettu myös
sisätiloihin, joihin rikkidioksidipitoisia kaasuja voi päästä
prosessista tai varastoista. Hälytykset ilmaisimilta menevät
valvomoihin sekä osittain pääportille.
Ilmaisimien kokeilu ja huolto on kuvattu kunnossapito-ohjelmissa.
Ohjelman toteutumista valvoo osaltaan myös TUKES.
Teollisuuspalokunnalla on käytössään erilaisia käsikäyttöisiä
mittareita ja suoja-asuja. Tarvittaessa mitattujen pitoisuuksien
perusteella voidaan pääportilta välittää massatekstiviestejä
tehdasalueen henkilökunnalle. Tämä ei kuitenkaan ole aukoton
järjestelmä.
Savunpoisto
Rakennuksissa olevat savunpoistoluukut ovat joko automaattisesti tai
käsin laukaistavia. Savunpoistopuhaltimet poistavat savukaasut
puhaltimen imun vaikutusalueelta. Pelkistämöllä, kemikaalitehtaalla
ja rikkihappotehdas 7:llä savunpoisto tapahtuu koneellisesti,
puhaltimilla.
Savunpoistolaitteiston tarkoituksena on ohjata tulipalosta
muodostuva savu ja lämpö niin, että ihmisten poistuminen
palotilanteessa ei vaarannu ja että pelastushenkilökunnan toiminta on
mahdollista. Laitteiden huolto- ja ylläpito-ohjeet on laadittu
valmistajien antamien ohjeiden mukaan.
Savunpoistolaitteiston hoidosta vastaavien henkilöiden tulee olla
riittävästi koulutettuja huolehtimaan laitteiston toimintaedellytysten
ja toimintakyvyn säilymisestä.
Kun savunpoistolaitteisto kytketään irti esimerkiksi korjaustöiden
ajaksi, tulee ennen irtikytkentää tehdä asiasta ilmoitus
pelastustoimen päällikölle. Mikäli savunpoistolaitteisto on
irtikytkettynä työajan ulkopuolella, niin savunpoistolaitteiston
käynnistämismahdollisuus on varmistettava.
Savunpoistolaitteiston tarkastus on suoritettava valmistajan ohjeiden
mukaisesti, jotta varmistutaan siitä, että savunpoistolaitteisto on
jatkuvasti täydessä toimintakunnossa ja tarkastuksista on pidettävä
päiväkirjaa.
Savunpoistolaitteisto on huollettava laitteiden huolto-ohjeiden
mukaisesti. Huollon yhteydessä laitteiston toiminta tarkastetaan ja
osa savunpoistolaitteista testataan. Laitteiden koetusohjelma on
laadittu siten, että laitteistosta testataan 20 % joka vuosi. Ohjelman
mukaisesti koko laitteisto tulee näin testatuksi viiden vuoden
kuluessa. Testauksista laaditaan raportti.
Palopostiverkosto
AGA:n, Bolidenin, NNH:n, Air Liquide Finland Oy:n ja Suomen
Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n tehdasalueilla on
palovesiverkosto paloposteineen. Yhden palovesipumpun
nimellistuotto on 10 000 l/min, 8 bar paineella. Palopostiverkostoon
voidaan pumpata yhtäaikaa kahdella pumpulla vettä, jolloin
järjestelmän nimellistuotto on 20 000 l/min.
Yara Suomi Oy:lla on oma palopostiverkosto, jonka tuotto on noin 2
000 l/min. Säiliöalueilla (rikkidioksidi ja ammoniakki) on oma
palopostiverkosto, jonka tuotto on noin 10 000 l/min, 8 bar paineella.
Nämä pumput on käynnistettävä manuaalisesti ”veturitalleilta”.
Ammoniakin varastosäiliöllä oma vesivalelujärjestelmä, jonka tuotto
on 2 950 l/min.
Teollisuusalueen osaan rakennuksista on rakennettu
kuivanousuputket sammutusveden katolle johtamista varten. Osassa
tuotantotilojen katoilla on palokalustokaapit, sammutushyökkäyksen
nopeuttamiseksi.
Kaapeista löytyy suihkuputki, letkua, jakoliitin palokirves,
sorkkarauta ja läpilyöntisuihkuputki.Rakennusten kohdekortteihin on
merkitty edellä mainitut asiat.
Kohdesuojaukset
BOHA:n tietohallintorakennuksen sähkö- ja serveritilat on suojattu
CO2 – sammutusjärjestelmällä.
NNH:n kemikaalitehtaan sähkötilat S90, S91 ja S92 on suojattu
Argonite – sammutusjärjestelmällä. Seuraavat tilat on varustettu
Clean Agent FS 49 C2 – sammutusjärjestelmällä:
- Elektrolyysin sähkötilat S40, S41, S42 ja i60
- LSU-liuottamolla sähkötila S47
- konttorin serverihuone
- pelkistämön sähkötila S34
- Ca-uuton sähkötila S87
- SU-liuottamon laajennuksen sähkötila S88
- pulppaamon sähkötila S89
AGAn, BOHAn ja NNH:n tuotannon kannalta tärkeät sähkötilat on
varustettu osoitteellisilla savuilmaisimilla. Osat sähkötiloista on
varustettu putkistolla, johon voidaan syöttää teollisuuspalokunnan
CO2 -sammutusautosta hiilidioksidia.
Kemira Oyj:n alumiinisuolatehtaan pääsähkö – ja instrumenttitila
ovat suojattu CO2 – sammutusjärjestelmällä.
Yaran tuotannon kannalta tärkeät sähkötilat ovat suojattu Halotronkaasusammutusjärjestelmillä.
Toimintaperiaate
Laitteistojen toiminta aiheuttaa automaattisen paloilmoituksen ja
hälyttävä kohde voidaan paikallistaa paloilmoitinkeskuksilta.
Tiloissa on savuilmaisimet ja ne käynnistävät järjestelmän
seuraavasti:
-
-
Ensimmäisen savuilmaisimen reagoidessa
hälytyssummerit soivat ja varoitusvalo alkaa
vilkkumaan sekä ilmanvaihtokoje pysähtyy. Samalla
välittyy automaattinen paloilmoitus pääportille sekä
paloilmoittimen alakeskukselle.
Toisen ilmaisimen reagoidessa sammutusjärjestelmä
laukeaa 10 sekunnin viiveellä ja ilmastointikanavien
palopellit sulkeutuvat.
Alue, jossa järjestelmä on lauennut, voidaan paikallistaa
paloilmoitinkeskuksen näyttötaulusta ja siellä sijaitsevista
paikantamiskaavioista. Kohdesuojaus voidaan laukaista myös
käsilaukaisupainikkeesta.
Sammutusvesien
talteenotto
AGA:n BOHAn, NNH:n , Air Liquide Finlandin ja STEP:n
tehdasalueella sammutusvedet virtaisivat sadevesikaivojen kautta
sadevesiviemäriin, josta menevät vesienkäsittelylaitokselle.
Vesienkäsittelylaitoksella on altaat, joissa sammutusvesiä voidaan
käsitellä. Altaiden kapasiteetti ottaa vastaa sammutusvesiä, riippuu
altaan täyttöasteesta onnettomuustilanteen tapahtuessa. Altaan
voidaan tarvittaessa ylijuoksuttaa Kokemäenjokeen.
Todennäköisemmin altaiden kapasiteetti antaa aikaa
sammutusvesien kokoamiseen sadevesikaivoja tukkimalla.
Veolia Vesi Oy vastaa vesienkäsittelylaitoksen toiminnoista.
Rikkihappotehtaiden henkilöstö operoi vesienkäsittelylaitossa
yhteistyössä Veolia Vesi Oy:n kanssa.
Sammutusveden kokoaminen
Tehdasalueella sammutusvedet virtaavat rakennusten sisällä
lattiakaivojen ja ulkona sadevesikaivojen kautta viemäriin, josta
vedet päätyvät vesienkäsittelylaitokselle. Suurin osa piha-alueista on
pietty, joten pintaveden imeytyminen maaperään hidastuu.
Osastojen henkilöstön ja palokuntien toimesta voidaan kaivojen
kansia tulpata, jolloin sammutusvedet eivät pääse viemäriin.
Kaivojen kansien sulkemisen lisäksi tulee tällöin rakentaa
onnettomuusalueen ympärille pato, jonka sisäpuolella vedet pysyvät.
Patojen rakentamiseen käytetään paloletkuja, hiekkaa, muovia,
kipsiä ja öljypuomia, joita kaikkia löytyy tehdasalueelta. Lisäksi
tehdasalueella on käytössä useita pyörökuormaajia, joita voidaan
hyödyntää patojen rakentamisessa. TOKEVA-ohjeissa on
menetelmiä viemäreiden tukkimisesta ja tilapäisten patojen
rakentamisesta. Padotuilta alueilta sammutusvedet voidaan pumpata
säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa varoaltaisiin.
Mikäli sammutusvesiä syntyy paljon, on todennäköisempää, että
suurimmat epäpuhtaudet syntyvät pelastustoiminnan alussa. Jossain
vaiheessa suurin osa epäpuhtauksista on jo huutoutunut ja
sammutusvedet tässä mielessä puhtaampia. Mikäli pelastustoiminnan
johtajalla on tiedossa riskit, mitä onnettomuuden laajentuminen voi
realisoida, voidaan tilanteeseen varautua paremmin.
Sammutusveden analysointi ja jatkotoimenpiteet
Suurteollisuuspuistossa on mahdollisuus analysoida sammutusvedet
kahdessa laboratoriossa (BOHA ja NNH). Analysoinnin jälkeen
sammutusvedet voidaan neutralisoida tai tehdä vaarattomaksi
ympäristölle vesienkäsittelylaitoksella tai ottaa talteen,
pumppaamalla vedet säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa keräilyaltaisiin
jatkokäsittelyä varten.
Mikäli tilanteen johdosta alueen laboratorioita ei voida käyttää,
käytetään pelastuslaitoksen kumppaneita. Pelastustoiminnan tarve
analyyseille pohjautuu onnettomuuden lisävahinkojen estämiseen.
Vesienkäsittelylaitokselta vedet johdetaan Kekomäenjokeen.
Vesienkäsittelylaitos
Tehdasalueen kaikki sammutusvedet lattia- ja sadevesikaivosta
menisivät vesienkäsittelylaitoksen kautta Kokemäenjokeen.
Vesienkäsittelylaitoksella kyetään neutralisoimaan ja tekemään
vaarattomaksi vesienkäsittelykemikaaleilla.
Yaran ja Kemira Oyj:n alueella on katastrofiallas, jonne voidaan
onnettomuustilanteessa käytettyjä sammutusvesiä ottaa talteen
odottamaan jatkokäsittelyä. Altaat ovat pinnoitettuja.
Pelastuslaitoksen tarvittaessa selvittää pumppu- ja letkukaluston
sammutusvesien kokoamiseksi.
Kalusto
Sammutusvesien keräilyssä tarvittavaa kalustoa saadaan
kumppanuusyrityksiltä kuten Valtasiirto Oy, pyöräkuormaajat,
Lassila&Tikanoja Oyj, imuautot, Suurteollisuuspuiston
teollisuuspalokunnilla ja Satakunnan pelastuslaitoksella on
pumppuja joilla voidaan sammutusvettä siirtää keräilyaltaisiin.
Pelastuslaitoksen suurin pumppu on diesel-voimalähteellä varustettu,
5000 l/min tuottoon kykenevä pumppu.
Kaikki alueet eivät ole asfaltoituja, joten joissakin kohteissa on
mahdollista, että sammutusvedet imeytyvät maahan. Eri kohteissa on
sammutusvedet tunnistettu ongelmajätteiksi ja niiden hävittäminen
järjestetään sen mukaisesti.
Jokaisen on ilmoitettava ensisijaisesti pääportille, mikäli on
tapahtunut tai uhkaa tapahtua ympäristövahinko tai tilapäispäästö.
Pääportti ilmoittaa ympäristövahingon vakavuuden perusteella
palokunnille, kemikaalien käytönvalvojalle, ympäristöpäälliköille ja
turvallisuuspäällikölle.
Ympäristöpäällikkö arvioi vahingon laajuuden ja ottaa yhteyttä
tarvittaviin torjuntaviranomaisiin. Vahinkotilanteen laajuudesta
riippuu keitä ympäristöviranomaisia tapauksen hoidossa on mukana:
- kunnan ympäristöviranomainen,
- alueellinen ympäristökeskus vai
- Suomen ympäristökeskus.
Käytännössä eri viranomaiset toimivat usein yhteistyössä tapausta
hoidettaessa.
Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina toiminnan
harjoittajalla. Pelastuslaitos aloittaa ympäristövahinkojen estämisen
heti riittävät torjuntavoimat ovat saapuneet onnettomuuspaikalle.
Tarvittaessa alueellinen ympäristökeskus osallistuu torjuntaan ja
Suomen ympäristökeskus tukee torjuntatoimia.
Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen toteutetaan
ensivaiheessa pelastuslaitoksen toimesta ja loppusiivouksesta
huolehtii yritykset. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitos pyrkii
estämään tai rajoittamaan ympäristöön kohdistuvia vahinkoja
sammutus- ja pelastustyön sen salliessa. Sammutus- ja pelastustyön
päätyttyä yritykset suorittavat loppuun pelastuslaitoksen aloittaman
puhdistustyön pelastusviranomaisten ja/tai ympäristöviranomaisten
ohjeiden mukaan.
Ympäristöpäällikkö on vastuussa jälkien korjauksen ja ympäristön
puhdistuksen toteuttamisesta (=loppusiivous). Ympäristön
puhdistuksessa käytetään tarpeen mukaan sekä ulkopuolisia
urakoitsijoita, tehtaan omaa henkilökuntaa sekä tarvittaessa
pelastuslaitosta. Olemassa on koko Suomen alueella toimivia
ympäristön ennallistamiseen erikoistuneita yrittäjiä, joilla on
merkittävä määrä resurssia.
Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen
syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen
vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Ensitoimenpiteenä jälkivahinkotehtävissä on tehdä heti tarkka
tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta välittömästi tehokas
jälkivahinkojen torjuntatyö. Oikeat toimenpiteet riippuvat
kulloisenkin tilanteen vaatimuksista. Vaurioituneet ja vaara-alueet
eristetään onnettomuustilanteessa.
3 Suuronnettomuusvaarat
3.1.Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Ammoniakki,
nestemäinen. NH3
YK-numero 1005
CAS-76664-41-7
Varastointi- Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet
ja
käsittelymää
rä
Torjuntaohjeet
onnettomuustilant
eissa
Varastointi
(Yara)
säiliössä ja
vaunuissa
enimmillään
950 t
OVA
Kobolttisulfaattiliuo Varastointi
s, CoSO4
(NNH)
30 m3
R10;
T; R23
C; R34
N;R50
Myrkyllinen, syttyvä,
syövyttävä erittäin
myrkyllistä vesieliöille.
T; N;
R42/43-49-
Altistuminen
OVA
hengitysteitse ja
ihokosketus voi
aiheuttaa herkistymistä.
Aiheuttaa
syöpäsairauden vaaraa
hengitettynä. Erittäin
myrkyllistä vesieliöille,
voi aiheuttaa
pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä.
50/53
CAS-10124-43-3
Nikkelikivi
• hienokivi
As-pit. >0,2 %
Varastointi
(NNH)
1 500 t
T;
Myrkyllistä hengitettynä
R23/24
ja joutuessaan iholle.
Nikkelioksidi
• kiteinen
Varastointi
(NNH)
100 t
T;
Aiheuttaa syöpäsairauden OVA
R49-43
vaaraa hengitettynä.
CAS-1313-99-1
OVA
(As-pit >0,8 %)
Ihokosketus voi aiheuttaa
herkistymistä.
Rikkidioksidi, SO2
• nestemäinen
Varastointi
(Kemira)
enimmillään
4 200 t
T; R23
Myrkyllistä hengitettynä,
C; R34
syövyttävää.
Rikkidioksidipitoine
n
kaasu (SO2 ,5-30%)
Sulatolta
T; R23
(BOHA)
C; R34
tuleva
kokonaiskaas
umäärä
260 000Nm3/h
Myrkyllistä hengitettynä,
syövyttävää.
OVA
OVA
Propaani, C2H8
• nestemäinen
Varastointi
2 x 99 m3
(valvonta
NNH)
F+; R12
Erittäin helposti syttyvää. OVA
näytteenvalmis
tus 9,5 m3
(BOHA)
Synteesikaasu
• vedyn,
hiilimonoksidi
n,
hiilidioksidin,
metaanin
ja
vesihöyryn
kaasuseos
Kaasuseos
syntyy
vetytehtaan
höyryreformoi
nnissa.
Kaasuseos
reagoi
katalyyttisesti
edelleen
vedyksi ja
hiilidioksidiksi
Teollisuusbensiini
nestemäinen
Varastointi
(AGA)
200 t (300 m3)
Vety, hiilimonoksidi ja OVA
metaani ovat erittäin
helposti
syttyviä.
Hiilimonoksidi on lisäksi
hengitettynä myrkyllistä.
F; R11,
Helposti syttyvää,
OVA
terveydelle haitallista
R20/21/22
hengitettynä, joutuessaan
iholle ja nieltynä,
R40, R45
pysyvien vaurioiden
vaara, aiheuttaa
syöpäsairauden vaaraa.
Vety, H2
• kaasumainen
• 1333-74-0
Tuotanto
F+; R12
(AGA)
• 2 x 2 500
Nm3/h
Erittäin helposti syttyvää. OVA
Happi, O2
• kaasumainen
• nestemäinen
• 7782-44-7
Varastointi
O; R8
(AGA)
• 440 m3 (35
bar)
• enimmillää
n 3 840 t
Aiheuttaa tulipalon vaaran OVA
Kaliumnitraatti,
KNO3
• kiteinen
• 7757-79-1
Varastointi
(YARA)
1 200 t
O; R8
Nikkelihydroksidi,
Ni(OH)2
• kiteinen
• 12054-48-7
Varastointi
(NNH)
100 t
Xn; N;
R20/22-4043-50/53
palavien aineiden kanssa.
Aiheuttaa tulipalon vaaran OVA
palavien aineiden kanssa.
Terveydelle haitallista
hengitettynä ja nieltynä.
Pysyvien vaurioiden
vaara. Ihokosketus voi
OVA
aiheuttaa herkistymistä.
Erittäin myrkyllistä
esieliöille, voi aiheuttaa
pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä.
Nikkelikarbonaatti,
Ni CO3
• kiteinen
3333-67-3
Varastointi
(NNH)
100 t
Xn; N;
R22-40-4350/53
Terveydelle haitallista
nieltynä. Pysyvien
vaurioiden vaara.
Ihokosketus voi aiheuttaa
herkistymistä.
Erittäin myrkyllistä
esieliöille, voi aiheuttaa
pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä.
OVA
Nikkelisulfaatti,
NiSO4*6 H2O
• kidevedellinen
suola
7786-81-4
Varastointi
(NNH)
• 100 t
Vesiliuosta
prosessin eri
vaiheissa noin
9 000 t
Xn; N;
R22-4042/4350/53
Terveydelle haitallista
nieltynä. Pysyvien
vaurioiden vaara.
Altistuminen
hengitysteitse ja
ihokosketus voi aiheuttaa
herkistymistä.
Erittäin myrkyllistä
esieliöille, voi aiheuttaa
pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä.
OVA
Argon
• nestemäinen
7440-37 –1
Varastointi
(AGA)
• enimmillää
n 560 t
Tukahduttava kaasu.
OVA
Typpi
• nestemäinen
7727-37-9
Varastointi
(AGA)
• enimmillää
n 890 t
Tukahduttava kaasu.
OVA
Lipeä eli
natriumhydroksidin
(NaOH) 50 %
vesiliuos
• nestemäinen
• 1310-73-2
C; R35
Varastointi
(BOHA)
75 t
Varastointi
(NNH)
150 t
kemikaalitehd
as
45 t
pelkistämö
Voimakkaasti syövyttävä. OVA
Natriumvetysulfidi,
NaHS , 21 –23 %
liuos
• nestemäinen
• 16721-80-5
Varastointi
(NNH)
350 t
C; R32/34
Syövyttävää, kehittää
OVA
erittäin myrkyllistä kaasua
hapon kanssa.
Rikkihappo, H2SO4 Varastointi
C; R35
• nestemäinen, (Kemira)
väkevyys 93- • enimmillää
98 %
n 37 500 t
Varastointi
7664-93-9
(NNH)
• 80 t
Voimakkaasti
Rikkitrioksidi, SO3
• kaasumainen
7446-11-9
Rikkihappoteht
aan
prosessilaitteist
oissa oleva
määrä 1 500
m3.
Ärsyttää ja syövyttää
Vetyperoksidi,
H2O2 (50 %)
• nestemäinen
Varastointi
(NNH)
60 m3
Suolahappo
HCl 32-35%
Prosessissa 200 C, Xi, R34
R37
t
Varastointi
(NNH)
100 m3
Keroseeni
ShellSol D100
Varastointi
(NNH)
60 m3
OVA
Di-2-etyyliheksyyli- Varastointi
fosforihappo
(NNH)
(Dehpa)
120 m3
”uuttoaine”
OVA
OVA
syövyttävää.
OVA
limakalvoja, silmiä ja
ihoa.
C;
R34
Syövyttävää.
OVA
Voimakkaasti syövyttää
OVA
Alumiinisulfaattiliuo Varastointi
s
(Kemira Oyj)
Al2(SO4)3
60m³
nestemäinen
C;
R34
Syövyttävää
OVA
Ferrikloridi
FeCl3
nestemäinen
Varastointi
(Kemira Oyj)
50 m3
C;
R22
R34
Syövyttävää.
Terveydelle haitallista
OVA
Ferrisulfaatti
Fe2(SO4)
nestemäinen
Varastointi
(Kemira Oyj)
60 m3
C;
R34
Syövyttävää.
nieltynä
OVA
Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä y.
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
Vaara-alue
Vaarat
Ammoniakk Varastosäiliön tai
junavaunun hajoaminen
i
heikkotuulisella säällä
aiheuttaa hengenvaaran yli
1 km:n etäisyydellä.
Kovalla tuulella
ammoniakkipilvi laimenee
nopeammin ja
vaaraetäisyydet ovat
pienempiä.
ammoniakin
varasto- ja
lastausalueelta1km
, kuljetukset
raiteilla
Välitön vaara-alue
ulottuu
todennäköisimmin
teollisuusalueen
sisälle. Suuri vuoto
epäsuotuisissa
olosuhteissa voi
aiheuttaa vaaraa
lähiasutusalueella.
Todennäköisemmin
uhka on suurempi
lapsille, vanhuksille ja
sairaille.
Rikkihappo Suuri rikkihappovuoto voi
tapahtua, jos
tuotesäiliöille menevä
putki vahingoittuu.
rikkihapon
varasto- ja
lastausalue,
maantiekuljetukset
Asfaltoidulta alueelta
vuodot kulkeutuvat
sadevesiviemärien
kautta jäteveden
käsittelyyn, mutta
asfaltoimattomilta
alueilta pääsy
maaperään on
mahdollista.
Suunnitelma
hapon
talteenotosta
.
Suunnitelma
neutraloinni
sta.
Ilmakaasutu Varastosäiliön hajoaminen
otanto
voi aiheuttaa
(kaasumaine kaasuvuodon, epäpuhtaus
prosessissa voi aiheuttaa
n ja
nestemäinen laiterikon ja kaasuvuodon.
Kylmät kaasut
happi,
nestemäinen muodostavat paleltuma- ja
tukahduttamisvaaran.
typpi,
nestemäinen Happi ja vety paloriskin.
Vuotava kylmä
neste kaasuuntuu
ja höyrystää ilman
kosteuden
pilveksi. Kylmänä
kaasu on pääosin
ilmaa raskaampaa.
Puhdas happi on
ilmaa raskaampaa.
Vaara-alue aina
200 metriin
saakka.
Palo- räjähdys- ja
tukehtumisvaara on
mahdollista kaasun
leviämisalueella.
Dominoilmiöt.
Nestevuoto ja kylmä
kaasu voivat levitä
viemäriverkkoon
kautta (mikäli
vesilukko ei jäädy).
Tehdasaluee
n
suojautumis
suunnitelma
Savut ja höyryt ovat
myrkyllisiä. Tulipalo
saattaa aiheuttaa
varastosäiliön
repeämisen.
Savukaasut voivat
muodostaa riskin
ilmakaasutehtaalle.
Palavan
nesteen
säiliöpalo
Prosessi
argon ja
vety)
Onnettomuusskenaario
Teollisuusb Teollisuusbensiinivarasto Savukaasujen
ensiinivarast syttyy
kulkeutuminen
o
riippuu
(vaihtumass
sääolosuhteista.
a toiseen
kemikaaliin)
Johtamissu
unnitelma
Suunnitelma
vaarallisen
kemikaalin
uhasta
ulkopuolisel
le väestölle.
Tehdasaluee
n
suojautumis
suunnitelma
Kupari- ja Sulattouunien vaipan
Pääosin sulaton
nikkelisulat vaurio esimerkiksi
tehdastilat
ot
jäähdytyksen pettäessä.
Sulaa metallia pääsee
kosketuksiin mm. veden
kanssa, jolloin syntyy
vetyä. Rakenteiden, kuten
sähkökaapeleiden,
palovauriot. Uunista
(liekkisulatus) vapautuu
rikkidioksidia
tuotantotilaan.
Sulan metallin
vuotoja ja fysikaalisia
ja/tai kemiallisia
räjähdysvaaroja
tehdastiloissa.
Lannoitetuo Tulipalo prosessissa tai
tanto
lannoitevarastossa.
1 km
Typpipohjaisen
Lannoitepal
lannoitteen palaessa on
muodostuu typen
sammutus
oksideja.
Ammoniumnitraatti
hajoaa yli 280 asteen
lämmössä tuottaen
happea, jolloin reaktio
muodostuu vaikeasti
hallittavaksi.
Nikkelin
pelkistys
Nikkeliuutossa liuosta
pestään kerosiinilla.
Vapautuva energia palossa
on suuri. Vetykaasua
käytetään pelkistimenä
autoklaavissa. Vuoto voi
aiheuttaa vetyräjähdyksen.
Savukaasujen
kulkeutuminen
riippuu
sääolosuhteista.
Savukaasut
Palavan
aiheuttavat vaaraa
nesteen
tehdasalueella ja
säiliöpalo
alueen ulkopuolella.
Mahdollinen
rakenteen pettäminen
ja kerosiinin
leviäminen
rakennuksen
ulkopuolelle.
Palavat
nesteet
Palavien nesteiden
kaasuvuotoja, joista voi
aiheutua räjähdysmäisiä
tulipaloja.
Ympäröivät
Räjähdysvaara
rakenteet ja niihin
kertyvät
syttymiskelpoiset
seokset.
Palavan
kaasun
pitoisuuden
mittaus
1 km
Suunnitelma
vaarallisen
kemikaalin
uhasta
ulkopuolisel
le väestölle.
Palavien nesteiden
nestevuotoja joista voi
aiheutua tulipaloja.
Rikkidioksi Varastosäiliön
di
hajoaminen, kaasuputken
suuri vuoto mm.
täyttöasemalla.
Metallipaloi
hin vesi ei
sovellu
sammutteek
si.
Rikkidioksidipitoisen Suunnitelma
muista
kaasun pääsy
sammutteist
tehdastiloihin.
a.
Ilmaa raskaamman
rikkidioksidin vaaraalue voi ulottua
pitkälle. Rikkidioksidi
muodostaa
tukehtumisvaaran
suhteellisen pienenä
pitoisuutena.
Tehdasaluee
n
suojautumis
suunnitelma
4 Alueen pelastusorganisaatio
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Pelastusorganisaation
kuvaus
Suurteollisuuspuistossa on Boliden Harjavalta Oy:n ja Yara Suomi
Oy:n hallinnoimat teollisuuspalokunnat (puiston pelastustoimi).
Paloasemia on kaksi, joilla on yhteensä kaksi sammutusyksikköä.
Muuta kalustoa on varattu tehdasalueen riskien mukaisiin
onnettomuuksiin.
Puiston pelastustoimen ja Satakunnan pelastuslaitoksen välillä on
yhteistoimintasopimus, jossa on määritelty vastikkeettomasti
tehtävät palvelut. Pelastuslaitos huolehtii osittain puiston
pelastustoimen kalusto- ja laitehuolloista.
Puiston pelastustoimessa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä.
ISS Security Oy:n palveluksessa on puiston turvallisuusjohtaja ja
teollisuuspalopäällikkö.
Työtehtäviin kuuluvat mm. yhteydet Satakunnan
pelastuslaitokseen, huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta
kouluttamisesta ja neuvonnasta, toimia erityisasiantuntijana
pelastustointa koskevissa asioissa, huolehtia palotarkastuksista ja
väestönsuojan tarkastuksista, koordinoida väestönsuojelun
suunnittelua, valvoa palokaluston ja suojavarusteiden
käytettävyyttä, huolehtia pelastustoimen henkilöstön
kouluttamisesta, toimia erityisasiantuntijana maankäytön
suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa,
johtaa pelastustoimintaa, kunnes pelastusviranomainen ottaa
johtovastuun sekä huolehtia ensiaputoiminnan järjestämisestä.
Pelastustoiminta
Puiston pelastustoimen toimintavalmiusaikaa ei ole määritelty.
Oletettavasti päiväaikaan viikolla vahvuus on parempi, kuin
yöaikaan viikonloppuisin. Puiston pelastustoimen merkitys
korostuu etenkin paikallistuntemuksessa. Teollisuuspalokunta
harjoittelee säännöllisesti eri yritysten tiloissa ja tutustuu eri
turvallisuusjärjestelmiin.
Pelastusorganisaation
yhteyshenkilöt
Suurteollisuuspuisto
Puhelin
0400 563 287
Puhelin
0505686031
n turvallisuusjohtaja
Jukka Pääkkönen
Teollisuuspalopäälli
kkö Tapio
Hannukainen
Kemikaaliasiantuntijat
Mikko Jönkkäri
Puhelin
Vuoromestarit
Puhelin
Käytönvalvojat
Puhelin
050 5726046
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Onnettomuuden havainnut ilmoittaa siitä välittömästi pääportille joka hälyttää teollisuuspalokunnan
sisäisellä hälytysjärjestelmällä. Sisäinen hälytysjärjestelmä välittyy gsm-verkossa. Puiston pelastustoimi
koostuu suurin osin vapaaehtoisista ja kahdesta päivätyöläisestä. Puiston pelastustoimen lähtöaikaa tai
vahvuutta ei ole sopimuksin sidottu.
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Onnettomuustapauksissa pelastustoimien käynnistys tapahtuu paikalla olevien linjaorganisaation edustajien
toimesta. Toimintaa johtaa sen alueen vuoromestari (tai vastaava) kenen alueella vahinko on sattunut, ellei
tilannepaikalla ole esimiesten kesken toisin sovittu.
Työnantajan edustajana on päivätyöajan ulkopuolella aina paikalla tuotannosta ja turvallisuudesta vastaava
vuoromestari (tai vastaava), jonka vastuulla on pelastustoimien johtaminen alkutilanteessa.
Suurteollisuuspuiston pelastustoimi voi ottaa pelastustoiminnan johtovastuun, kun se saavuttaa
toimintavalmiuden. Tällöin alueen päivystävän pelastusviranomaisen tulee olla tietoisesta asiasta.
Johtoryhmät, jotka koostuvat yritysten johtohenkilöistä ja turvallisuuden asiantuntijajäsenistä, kokoontuvat
eri kutsusta vakavampien, laajamittaisten onnettomuuksien yhteydessä avustamaan pelastustoimien johtoa.
Osastojen tehtävät onnettomuustilanteissa on varoittaa ja hälyttää osastolla työskentelevät suojatilaan sekä
suorittaa suunnitellut suojaustoimenpiteet. Vuoromestari (tai vastaava) ilmoittaa onnettomuudesta
esimiehelleen (tai päivystysvuorossa olevalle henkilölle), portille sekä valmistautuu ajamaan tehdas/tehtaat
alas. Jos suojatilassa suoritetun nimenhuudon mukaan kaikki osastolla työskentelevät (myös muiden
yhtiöiden palveluksessa olevat) eivät ole suojatilassa, osasto pyrkii lähettämään partion etsimään
kadonneita. Tätä toimintaa johtaa vastaava vuoromestari (tai vastaava).
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
Kalusto
Sijainti
Sammutusauto RSA901
Boliden Harjavalta Oy:n paloasema
Sammutusauto RSA9012
Yaran paloasema
Miehistöauto RSA907
Yaran paloasema
(kemikaalitorjuntakalustoa)
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Hätäkeskus suorittaa riskiarvion, jonka perusteella valitaan tehtäväkoodi. Valtakunnallisesti on pyrkimys
siihen, että tehtäväkoodeihin hälytetään aina samansuuruinen vaste. Järjestelmä tunnistaa lähimmät
tarkoituksenmukaiset yksiköt ja suorittaa hälyttämisen. On tärkeää huomata, että hälytetty vaste pyrkii
saamaan alkuvaiheessa liikkeelle riittävän määrän voimaa onnettomuuden hoitamiseksi. Vasteen
täydentäminen onnettomuutta vastaavaksi kuuluu pelastustoiminnan johtajalle.
Lähimmät palokunnat alueella ovat Harjavalla vakinainen ja vapaaehtoinen palokunta, Nakkilan,
Kiukaisten, Panelian, Kuurolan, Kokemäen ja Risteen vapaapalokunnat. Palokuntien yhteenlaskettu
hälytysosastojen vahvuus on 124 ja palokuntasopimusten yhteenlaskettu hälytysvahvuus on 37.
Toimintavalmiusohjeen suunnitteluohjeessa on määriteltynä toimintavalmius, jossa on määritelty avun
antamiseen tavoitetaso.
Onnettomuus
Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman
johtaja
Toimintaval
miusaika
Tulipalo tai
ehdotelma mahdollisesta vasteesta:
vaarallisten aineiden RSA 831, RSA 8312 ja RSA 901
onnettomuus, pieni
P 831
13 minuuttia
Tulipalo tai
vaarallisten aineiden
onnettomuus,
keskisuuri
P 3X
25 minuuttia
P 3X
30 minuuttia
ehdotelma mahdollisesta vasteesta:
RSA 3X, RSA 831, RSA8312, RSA
851, RSA 471, RSA 8394, RSA 853,
RSA 901 ja RSA 106
lähin vapaa ensihoitoyksikkö
Tulipalo tai
ehdotelma mahdollisesta vasteesta:
vaarallisten aineiden RSA 3X, RSA 831, RSA 8312, RSA
onnettomuus, suuri 851, RSA 641, RSA 651, RSA 451,
RSA 471, RSA 481, RSA8394, RSA
853, RSA 453, RSA 901 ja RSA 106
lähin vapaa ensihoitoyksikkö
Yllä on pelastuskomppanian toimintavalmiusaika Suurteollisuuspuiston alueelle. Yksikkötunnusten jälkeen
on merkitty yksiköiden vahvuudet. Sopimuspalokuntien osalta vahvuustietona on käytetty
sammutussopimukseen kirjattua minimivahvuutta.
5.2 Torjuntakalusto
Kalusto
Sijainti
Kemikaalitorjuntakontti S081
(tekninen torjunta)
Harjavallan paloasema
NBC-puhdistuskontti S082
Kanta-Porin paloasema
Kemikaalitorjuntakontti S083
Rauman paloasema
Huoltokontti / PI-laitteet
Huittisten paloasema
6 Tukiorganisaatiot
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
Harjavallan kaupunki
Pelastustoimen
tilannekeskuksesta,
TiKe (VIRVE)
Kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen
raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat
ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä
organisaatioista.
Kaupunki kykenee antamaan asukkailleen
tietoa nettisivujen kautta.
Kaupunki huolehtii infran toimivuudesta
myös onnettomuustilanteissa (alihankintaa).
Sosiaali- ja terveystoimi
(VIRVE)
Nopea henkinen apu. Porin kaupungin
sosiaalipäivystys viikonloppuisin ja virkaajan ulkopuolella.
Vapaaehtoinen
pelastuspalvelu
VaPePa
TiKe
sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen
huoltoryhmä, psykososiaalinen
huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä,
ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä,
evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja
majoitushuolto.
SPR
TiKe
ensiapu ja ensihuolto
PV
TiKe
Säkylä ja Niinisalon varuskunnat, mm.
pelastusauto, paineilmahuoltokontti,
sairaalakontti, aggregaatteja, hiekkasäkkejä
jne.
7 Pelastustoiminnan johtaminen
suuronnettomuustilanteessa
Satakunnan pelastuslaitoksella on päätös pelastustoiminnan johtamisesta. Päätöksessä on kuvattu yleiset
mallit pelastustoimen johtamisesta. Mahdollinen onnettomuus Suurteollisuuspuiston alueella johdetaan
päätöksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Johtamiselle suunta on otettu Pelastusopiston mallista,
missä pelastustoiminnan johtajaa tukevat operaatiopäällikkö (output) ja tilannepäällikkö (input).
Päätös pelastustoiminnan johtamisesta pitää sisällään pelastustoiminnan johtamisen ja tätä tukevat tehtävät.
Pelastustoimintaa johtaa suuronnettomuustilanteessa päivystävä pelastusviranomainen P3X. Häntä tukevat
Satakunnan kaksi muuta viranomaispäivystystä tekevää palomestaria sekä pelastuslaitoksen tilannekeskus
Tike.
Ensivaiheessa on tärkeää selvittää pelastustoiminnan painopisteet ja varmistua riittävästä vasteesta.
Erikoiskaluston hälyttäminen on tehtävä erikseen. Pelastustoiminnan johtaja voi pyytää tässä apua TiKe:ltä
tai toiselta P3X:ltä. Samoin voidaan toimia, mikäli painopisteenä on yleisön varoittaminen. Tämä on
tarpeen, sillä hälytysajon aikana tehdyt johtamistoimet ovat rajoitettuja.
Puiston suuronnettomuudessa on tavoitteena saada kohteeseen kaksi joukkuetason johtajaa. Sekä EteläSatakunnan, että Karhukuntien päivystysalueiden päivystyspisteistä on lähes sama ajoaika Harjavallan
Suurteollisuuspuistoon. Kahden P3X:n mallilla varmistetaan tilannetietoisuus ja johtaminen sekä
pelastustoiminnan välittömässä läheisyydessä, että portilla, missä ovat yhteydet Suurteollisuuspuiston
yritysten johtoryhmiin ja suojatiloihin. Portilla on hyvät mahdollisuudet ylläpitää tilannekuvaa.
7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Suunnitelma vaarallisen kemikaalin uhasta ulkopuoliselle väestölle
Skenaario:
Rikkidioksidin lastauksen aikana sattuu hallitsematon ja vakava vuoto-onnettomuus. Vuodon kontrollointi
ei onnistu prosessin valvomosta. Pitoisuus leviää tuulen mukana kohti asutusaluetta. Teollisuuspalokunta ei
kykene torjuntatoimiin.
4min
RSA831(0+2): Saa pääportilta tiedon rikkidioksidivuodosta. Kameralla nähdään laajan
sumupilven muodostus ja suunta, minne pilvi kulkeutuu.
6min
P3x: Tarkistaa vallitsevan tuulen ja päättää vaaratiedotteen antamisesta. ”Vaaratiedote
Harjavallan keskusta, xx.xx.20xx kello xx:xx, Rikkidioksidivuoto Suurteollisuuspuistossa,
pistävän hajuinen, näkymätön tai sumupilvessä etenevä kaasuvuoto kulkeutuu kohti keskustaa,
rikkidioksidi on myrkyllinen kaasu. Pelastusviranomainen kehottaa Harjavallan keskustassa
olevia ihmisiä siirtymään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnin sekä seuraamaan
viranomaistiedotteita tiedotusvälineistä. ”
P3x: Antaa toisen päivystysalueen päivystäjälle tehtäväksi täydentää vaste Porin ja Rauman
asemien miehistöllä ja kemikaalikonteilla (S082 ja S083)
7min
Suurteollisuuspuiston yritykset suojautuvat ja ajavat prosessejaan alas. Rikkidioksidia valuu
hulevesiverkkoon ja varatoimena jäteveden käsittelylaitos ajetaan alas.
8min
RSA831: Siirtyy tuulen alapuolelle ja aloittaa kemikaalisukelluksen valmistelun. Tavoitteena
on peittää maassa olevat nestelammikot ja kaivot haihtumisen vähentämiseksi. Nestevuodon
tukkimista ei voida aloittaa.
15min
RSA851(1+4): Ohjataan pohjoisen portista tehdasalueelle. Tehtävänä kemikaalisukelluksen
tukeminen/suojaaminen/jatkuvuus, huuhtelupaikka ja vaahtoselvitys. RSA831 ja RSA851
muodostavan yksikön, jonka esimieheksi määrätään P851. Yhteisenä puheryhmänä savu1.
15min
RSA451 (1+4): Ohjataan pohjoisrannan kautta Harjavallan keskustaan suojaustasona
paineilmalaite tai ABEK kaasunaamari. Tehtävänä on tiedustella kaasupilven pohjoinen reuna
ja sen pitoisuus sekä varautua pelastustehtävään (turvataan potilaan hengityksen suojaus).
Mahdolliset potilaat kuljetetaan turvalliseksi mitatulle alueelle, josta ja ensihoito opastetaan
paikalle. Puheryhmä Pe-Eh1-3.
15min
RSA641 (1+4): Tehtävänä on tiedustella kaasupilven eteläinen reuna ja sen pitoisuus sekä
varautua pelastustehtävään. Yhteinen puheryhmä 451 ja 641 sukeltajien välillä on savu2.
15min
P3x:sen pyynnöstä ensihoidon kenttäjohtaja on siirtänyt vapaita ensihoitoyksiköitä sovitulle
tulokynnykselle Harjavalla Neste huoltamolle. Kaikki C tehtävät ovat odotuksella. Puheryhmä
on Pe-Eh2.
18min
TiKe: Hätäkeskus on saanut useita soittoja alueelta. Muut kuin välittömässä vaarassa olevat
tehtävät välitetään virtuaaliyksikölle. TiKe luokittelee näitä tehtäviä ja soittaa tarvittaessa
ilmoittajalle lisätiedon saamiseksi. Tarvittaessa tieto välitetään P3x:lle.
20min Nestevuoto muuttuu kaasuvuodoksi ja pitoisuus alkaa laskea. Välitön vaara-alue pienenee.
Lisää yksiköitä saapuu ja muodostetaan joukkueita. Rikkidioksidia on päätynyt
sadevesikaivoon ja edelleen vedenpuhdistamolle. Viemäriverkoston kartan avulla kaivojen
kansia on suljettu. Tehdasalueelle tilataan hapon kestäviä imuautoja.
Tarkentavia viranomaistiedotteita annetaan
Suunnitelma hapon talteenotosta ja neutraloinnista.
Skenaario:
Kiiruna-trukki törmää Rikkihapporekkaan, jonka seurauksena on vahvan hapon vuoto osin alueen
hulevesijärjestelmään ja osin maaperään. Törmäys ei aiheuta vakavia loukkaantumisia. Kiiruna-trukin
kuljettaja saa happoroiskeita jalkoihinsa.
4 min
RSA 831 (0+2): Tavoittaa roiskeita saaneen kuljettajan. Happoiset vaatteet poistetaan ja
huuhtelu vedellä aloitetaan. Vahva happo ei syövytä voimakkaasti, joten henkilövahingot
jäävät lieviksi.
4 min
RSA 901 (1+2): Soittaa onnettomuuspaikalle tehdasalueella toimivan alihankkijan
(Lassila&Tikanoja), jolla on happojen imemiseen soveltuva imuauto. Yksikön johtaja
informoi tehtaan vedenpuhdistuslaitosta haposta. Vuotokohdan tiedustelu.
13 min
RSA8394(0+2), RSA831: Vuotokohdan alle viedään keräilyastioita suojaustasona
roiskesuojapuku ja paineilmalaite. RSA 901: hankkii paikalle lisää keräilyyn sopivia astioita.
14 min
RSA 841 (1+4): Yksikkö saa vastuulleen suojaustoimet, joihin kuuluu suojapari,
puhdistuspaikka ja syttymisen esto.
15 min
Imuauto aloittaa keräilyastioiden tyhjentämisen. Säiliönvuodon loputtua se siirtyy
tyhjentämään lähintä sadevesikaivoa, jonne happoa on valunut. RSA 831 varautuu ph:n
mittaamiseen. Vahvasti hapan liuos toimitetaan jätehapon väkevöintiin.
27 min
P3x: Tilannekuvan perusteella P3x aloittaa valmistelut pilaantuneen maan siirtämiseksi.
Yhdessä TiK:en ja P901 kanssa onnettomuuspaikalle tilataan kaivuri. P 901 toimittaa alueen
viemärikartan P3x:lle.
30 min
Kaivuri saadaan kohteeseen. Maahan levitetään suurpeite, jonka päälle pilaantunutta maata
aletaan kaivaa. Kaivamisen edistyessä maasta otetaan näyte joka liuotetaan veteen ja ph
mitataan.
30 min
Vedenpuhdistuslaitos seuraa veden ph:ta. Sovitaan jokeen laskettavan veden pysäyttämisestä
ja varoaltaan käyttämisestä puskurina.
35 min
P3x:n toimeksiannosta Tike selvittää kalkin hankintaa. Kalkkia on varastoituna Ulvilan
asemalla, mutta suuremman tarpeen vuoksi selvitetään sammutetun kalkin hankinta Siikaisten
louhokselta (Nordkalk). Sitä saadaan onnettomuusalueelle 6 tunnin sisällä. Selvitetään
vaihtoehtoisesti kalkkimaidon saaminen RSA 961:sen toimesta (Sachtleben pigments Oy) ja
betoni-auton mahdollinen hankinta.
38 min
Happosäiliöauton kuljetusliikkeen edustaja tavoitetaan ja sovitaan säiliössä olevan loppu
hapon tyhjentämisestä (imuauto), ajoneuvon siirtämisestä poliisin antaessa siihen lupa sekä
vakuutusyhtiö-kuviosta.
45 min
P3x on yhteydessä Harjavallan kaupungin ympäristöviranomaiseen sekä Etelä-Pohjanmaan ely
keskukseen. Puiston yritysten johtoryhmän kokoontumisesta sovitaan samalla, kun lyhyt
informaatio tapahtuneesta välitetään gsm-ryhmään. Boliden aloittaa järjestelyt Kiiruna-trukin
siirtämiseksi, kun lupa saadaan.
1 tunti
Sovitaan tehdasalueen yritysten kanssa orsivesinäyteputkien kautta otettavista
seurantanäytteistä. Näytteet tullaan lähettämään laboratorioon (Porilab).
2 tuntia
Poliisi antaa luvan ajoneuvojen siirtämiseksi ja tilaa paikalle hinauspalvelun. Pelastusyksiköt
avustavat siirtämisessä.
3 tuntia
Tehdasalueen vedenpuhdistuslaitoksen altaiden ph on laskenut hieman (ph 5,5). Yhdessä
laitoksen käyttöpäällikön ja ely:n ympäristöviranomaisen kanssa sovitaan sammutetun kalkin
lisäämisestä altaan veteen ennen sen laskemista ympäristöön. Tehtävään varataan kaksi
pelastuslaitoksen yksikköä RSA455 ja RSA8312. Sammutettua kalkkia tuodaan kuormaautolla ja annostellaan kaivinkoneella, joka kauhaa liikuttamalla helpottaa kalkin liukenemista
veteen.
5 tuntia
Akuutti pelastustoiminta loppuu ja yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa sovitaan
jatkotoimista. Suurteollisuuspuisto antaa yhteisen mediatiedotteen tapahtuneesta.
Palavan nesteen säiliöpalo
Skenaario:
Ukkosmyrskyn aikana salama iskee teollisuusbensiinin varastosäiliöön, jonka seurauksena säiliön katto on
repeytynyt (mahdollisesti räjähdys) ja neste syttynyt palamaan. Palo huomataan sankan savunmuodostuksen
takia. Savu on myrkyllistä ja matalapaineen ansiosta kulkeutuu asuinalueelle.
4 min
RSA 831 (0+2) ja RSA 901 (1+2): Kohteen tiedustelu. Selviää savun uhkaavan pohjoista
asuinaluetta. Säiliöpalon säteilylämpö on merkittävää. Säiliön pintalämpötilaa seurataan
lämpökameralla (ei jäähdytetä, kun metallin lämpötila nestepinnan alapuolella on alle 600 C)
4 min
P3x: Laatii Tiken avustuksella vaaratiedotteen, jossa kerrotaan myrkyllisen savun leviävän
Harjavallan Suurteollisuuspuistosta kohti pohjoista. Asukkaita pyydetään suojautumaan
sisätiloihin ja seuraamaan viranomaistiedotteita.
5 min
Tike ja P3y aloittavat tietojen keräämisen vaahtosammutuskyvyn osalta P3x ohjeiden mukaan.
Tehtävään hälytetään Euran vaahtokontti RSA 6094 (vaahtonestettä 6 kuutiota), Meri-Porin
säiliö RSA 153 (vaahtonestettä 2 kuutiota, vaahtotykki 2 kuutiota minuutissa), lentoaseman
sammutusauto AR1441 ja AR1442 (sekoitettua vaahtonestettä 10 ja 14 kuutiota, pumpputuotot
4 ja 6 kuutiota minuutissa).
Lisäksi hälytetään kohteeseen puomitikasautot RSA106 ja RSA606. Porin, Rauman ja
Huittisten paloasemat RSA101 ja RSA201 ja vapaavuorot. Vasteen lisäksi hälytetään RSA453.
6 min
RSA831 ja RSA901 aloittavat letkuselvitykset lähimmiltä paloverkoston posteilta. Selvitykset
tehdään kolmella pääjohdolla (ilmakaasutehtaalta ja uutto-pelkistämöltä).
15 min
Tike saa tehtäväksi hoitaa ilmoitukset sovituille tahoille (pelastuslaitoksen johto, kaupungin
johtoryhmä, onnettomuustutkintakeskus, valtioneuvoston tilannekeskus, avi,
ympäristökeskus).
25 min
Suunnitelma sammutuksesta valmistuu. Tavoitteena on sijoittaa vaahtotykeillä varustetut
ajoneuvot säiliön ympärille ja syöttää niihin vettä oman säiliöauton kautta. Edelleen säiliöautot
saavat veden selvitetyiltä pääjohdoilta. Muodostuu kolme joukkuetta joissa on yksi
vaahtoauto, säiliöauto ja sammutusyksikkö.
Isku tullaan ajoittamaan samanaikaiseksi. Vaahtoprosentin ollessa 3%, on iskun kesto
maksimissaan kolme minuuttia. Iskua ohjataan puomista lämpökameraa avuksi käyttäen.
Iskun loputtua puomi ajetaan säiliön reunalle. Korista kahden vaahdonkehittimen kautta yllä
pidetään vaahtokalvoa. Vaahto tuetetaan vaahtokontista (joukkue 4).
Henkilökohtainen suojautuminen alueella on sammutusasu ja paineilmalaite. Säiliön
repeämisen varalta joukkueiden sammutusautot tekevät suojaselvitykset. Mikäli repeäminen
tapahtuu, ohjataan vaahtoisku vallitilaan.
45 min
Sammutusisku aloitetaan. Lämpötila tuhoaa vaahtoa aluksi tehokkaasta, mutta riittävän
voiman ansiosta liekkipalo sammuu. Vaahtokalvoa ylläpidetään kunnes säiliön kuoren
lämpötila laskee alle 55 C (noin 5 tuntia).
47 min
Vaara-ohi tiedote annetaan. P3x sopii AGA:n edustajien kanssa mediatiedottamisesta.
1 tunti
P3x sopii kunnan ympäristöviranomaisen kanssa ympäristövahinkojen arvioimisesta.
Hiilivetyjen osuus maaperästä voidaan selvittää P3x mukana olevalla kenttäkoesarjalla.
7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen
yhteensovittaminen
Pelastuslaissa 379/2011 35§ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteesta. ”Jos
pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii
pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan
yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden
toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa.
Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien
vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.”
7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Pelastustoiminnanjohtaja (P3X) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen
johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakaa
käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty
riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johtokeskuksena toimii P3X:sen ajoneuvo, ellei toisin määrätä.
Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää P3X.
Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/pelastuspäällikölle.
Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö (P2) ilmoittaa P3:selle ottavansa
(tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi.
Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan
lähialueella, ja että P3X toimii toiminta- alueen johtajana.
7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö/
päällikköpäivystäjä (P2).
Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, yrityksen toimitusjohtaja/tuotantopäällikkö,
lääkintäviranomainen, asiantuntijat, tehdas alueen edustajat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät
edustajansa pelastuspalvelun johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:een muodostetaan
näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä
on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. JOKE:n tehtävänä on tukea toiminta-alueen
johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.
7.5 Suojaväistö
Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä Satakunnan kuntien ja muiden osapuolten kanssa
laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Perusmuotona evakuoinnin
toteuttamisessa on suojaväistö.
Suojaväistö on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen
edellyttämässä laajuudessa.
Suppeimmillaan kyse voi olla esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja
laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta.
Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen suojaväistön järjestelyt.
Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee suojaväistöön liittyvät
johtamisjärjestelyt, tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun
väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön
elinedellytysten turvaamiseksi.
Kunnan normaali- ja poikkeusolojen suojaväistön suunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja
aluepelastuslaitoksella.
Kunnan normaali- ja poikkeusolojen suojaväistösuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun
laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava
evakuoinnin suorittamiseen.
Tiedottaminen
Laitoskohtainen tiedottaminen:
Suurteollisuuspuistossa on laadittu sisäinen kriisiviestintäohjeistus.
Kunnan normaali ja poikkeusolojen suojaväistösuunnitelma, jonka mukaisesti tiedottaminen
toteutetaan.
Päivittäisissä onnettomuuksissa tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen
kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle.
Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavalla
vaaratiedotteella siten, kun asetuksessa (466/2012) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman
onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautolla tai
siirrettävillä väestönvaroittimilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään
yleistä vaaramerkkiä, joka täydennetään vaaratiedotteella tai paikallisella tiedotteella.
Poikkeusolojen suojaväistön tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien
johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja
lääninhallitusten tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö.
Henkilöstön kokoaminen
Suurteollisuuspuiston pelastussuunnitelma:
Suurteollisuuspuistossa on 36 kappaletta suojatiloja joihin henkilöstö siirtyy. Suojatiloissa on
mm. ABEK-suodattimella varustettuja suojanaamareita sekä radiopuhelin, jolla saada
yhteyden pääportille ja yritysten johtokeskuksiin.
Valvomot ja ohjaamot ovat varustettu kiinteillä hengitysilmajärjestelmillä, jotta näissä
työskentelevät henkilöt voivat ”ajaa prosessit turvallisesti alas”. Tämä lisäksi osastoilla on
paineilmalaitteita, joita pelastautumiseen voidaan hyödyntää.
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen
AGA:n BOHAn, NNH:n , Air Liquide Finlandin ja STEP:n tehdasalueella sammutusvedet virtaisivat
sadevesikaivojen kautta sadevesiviemäriin, josta menevät vesienkäsittelylaitokselle.
Vesienkäsittelylaitoksella on altaat, joissa sammutusvesiä voidaan käsitellä. Altaiden kapasiteetti ottaa
vastaa sammutusvesiä, riippuu altaan täyttöasteesta onnettomuustilanteen tapahtuessa.
Veolia Vesi Oy vastaa vesienkäsittelylaitoksen toiminnoista. Rikkihappotehtaiden henkilöstö operoi
vesienkäsittelylaitossa yhteistyössä Veolia Vesi Oy:nn kanssa.
Sammutusveden kokoaminen
Tehdasalueella sammutusvedet virtaavat rakennusten sisällä lattiakaivojen ja ulkona sadevesikaivojen
kautta viemäriin, josta vedet päätyvät vesienkäsittelylaitokselle.
Osastojen henkilöstön ja palokuntien toimesta voidaan kaivojen kansia tulpata, jolloin sammutusvedet
eivät pääse viemäriin. Kaivojen kansien sulkemisen lisäksi tulee tällöin rakentaa onnettomuusalueen
ympärille pato, jonka sisäpuolella vedet pysyvät. Patojen rakentamiseen käytetään paloletkuja, hiekkaa,
muovia, kipsiä ja öljypuomia, joita kaikkia löytyy tehdasalueelta. Lisäksi tehdasalueella on käytössä
useita pyörökuormaajia, joita voidaan hyödyntää patojen rakentamisessa. TOKEVA-ohjeissa on
menetelmiä viemäreiden tukkimisesta ja tilapäisten patojen rakentamisesta. Padotuilta alueilta
sammutusvedet voidaan pumpata säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa varoaltaisiin.
Sammutusveden analysointi ja jatkotoimenpiteet
Suurteollisuuspuistossa on mahdollisuus analysoida sammutusvedet kahdessa laboratoriossa (BOHA ja
NNH). Analysoinnin jälkeen sammutusvedet voidaan neutralisoida tai tehdä vaarattomaksi ympäristölle
vesienkäsittelylaitoksella tai ottaa talteen, pumppaamalla vedet säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa
keräilyaltaisiin jatkokäsittelyä varten. Vesienkäsittelylaitokselta vedet johdetaan Kekomäenjokeen.
Vesienkäsittelylaitos
Tehdasalueen kaikki sammutusvedet lattia- ka sadevesikaivosta menisivät vesienkäsittelylaitoksen kautta
Kokemäenjokeen. Vesienkäsittelylaitoksella kyetään neutralisoimaan ja tekemään vaarattomaksi
vesienkäsittelykemikaaleilla.
Yaran ja Kemira Oyj:n alueella on katastrofiallas, jonne voidaan onnettomuustilanteessa käytettyjä
sammutusvesiä ottaa talteen odottamaan jatkokäsittelyä.
Kalusto
Sammutusvesien keräilyssä tarvittavaa kalustoa saadaan kumppanuusyrityksiltä kuten Valtasiirto Oy,
pyöräkuormaajat, Lassila&Tikanoja Oyj, imuautot, Suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunnilla ja
Satakunnan pelastuslaitoksella on pumppuja joilla voidaan sammutusvettä siirtää keräilyaltaisiin.
Kaikki alueet eivät ole asfaltoituja, joten joissakin kohteissa on mahdollista, että sammutusvedet
imeytyvät maahan. Eri kohteissa on sammutusvedet tunnistettu ongelmajätteiksi ja niiden hävittäminen
järjestetään sen mukaisesti.
Jokaisen on ilmoitettava ensisijaisesti pääportille, mikäli on tapahtunut tai uhkaa tapahtua
ympäristövahinko tai tilapäispäästö. Pääportti ilmoittaa ympäristövahingon vakavuuden perusteella
palokunnille, kemikaalien käytönvalvojalle, ympäristöpäälliköille ja turvallisuuspäällikölle.
Ympäristöpäällikkö arvioi vahingon laajuuden ja ottaa yhteyttä tarvittaviin torjuntaviranomaisiin.
Vahinkotilanteen laajuudesta riippuu keitä ympäristöviranomaisia tapauksen hoidossa on mukana:
- kunnan ympäristöviranomainen,
- alueellinen ympäristökeskus vai
- Suomen ympäristökeskus
Käytännössä eri viranomaiset toimivat usein yhteistyössä tapausta hoidettaessa.
Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina toiminnan harjoittajalla. Pelastuslaitos aloittaa
ympäristövahinkojen estämisen heti riittävät torjuntavoimat ovat saapuneet onnettomuuspaikalle.
Tarvittaessa alueellinen ympäristökeskus osallistuu torjuntaan ja Suomen ympäristökeskus tukee
torjuntatoimia.
Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen toteutetaan ensivaiheessa pelastuslaitoksen toimesta ja
loppusiivouksesta huolehtii yritykset. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitos pyrkii estämään tai
rajoittamaan ympäristöön kohdistuvia vahinkoja sammutus- ja pelastustyön sen salliessa. Sammutus- ja
pelastustyön päätyttyä yritykset suorittavat loppuun pelastuslaitoksen aloittaman puhdistustyön
pelastusviranomaisten ja/tai ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan.
Ympäristöpäällikkö on vastuussa jälkien korjauksen ja ympäristön puhdistuksen toteuttamisesta
(=loppusiivous). Ympäristön puhdistuksessa käytetään tarpeen mukaan sekä ulkopuolisia urakoitsijoita,
tehtaan omaa henkilökuntaa sekä tarvittaessa pelastuslaitosta.
Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida
syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Ensitoimenpiteenä jälkivahinkotehtävissä on tehdä heti tarkka tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta
välittömästi tehokas jälkivahinkojen torjuntatyö. Oikeat toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen
vaatimuksista. Vaurioituneet ja vaara-alueet eristetään onnettomuustilanteessa.
Yleisohjeita jälkivahinkojen torjuntaan:
- estä lisävahinkojen syntyminen
- varaa suojaukseen esim. muovikalvoa ja imetysaineita esim. turvetta
- ota sammutusvedet haltuun (patoa)
- suojaa arat ja vaaraa tuottavat tuotteet, koneet ja laitteet vesi, savu, yms. vaurioilta
- tuuleta tilat
- siivoa ja raivaa tilat
- poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan
- kuivaa tilat huolellisesti
- suuremmat ja vaativammat työt tilataan JVT-yrityksiltä
Jätteiden käsittely
Tarkista aina käyttöturvallisuustiedotteesta, kuinka kemikaalijätteet voidaan käsitellä. Jos ohjeita ei löydy,
varmista asia maahantuojalta tai valmistajalta.
Poltto- ja dieselöljyt
Polttoöljyä sisältävät jätteet on käsiteltävä ongelmajätteinä, joten öljyä sisältävät jätteet on toimitettava
ongelmajätelaitokselle.
Saastuneen maa-alueen puhdistus
Saastuneen maa-alueen puhdistus ja mahdollinen massojen vaihto tehdään viranomaisten kanssa
sovittavan suunnitelman mukaisesti.
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Vapaapalokuntien naisosastot kykenevät järjestämään muonitusta. Heillä on sopimuksia muun muassa
kauppiaiden kanssa siten, että kauppaan päästään aukiolon välisenäkin aikana. Tämän tapainen muonitus
koostuu usein leivistä ja vastaavista.
Mikäli on tarpeen järjestää kenttäkeittiö, voidaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta.
7.8 Viestintä
Hälyttäminen tilanteisiin, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, tapahtuu kuten yksikkölähtöjen
ja joukkuelähtöjen hälytyksissä.
Komppanian vahvuiseen lähtöön osallistuvat yksiköt ottavat yhteyttä pelastustoiminnan
johtajaan/TOJE:en onnettomuusalueen johtamispuheryhmässä (PELA Kutsu). Tässä ryhmässä
ilmoitetaan yksikön vahvuus sekä myös mukana tulevat mahdolliset vahvennukset.
Pelastustoiminnan johtaja määrää joukkueiden vastuualueet (kaistat) ja tehtävät sekä tilanteen aikana
käytettävät puheryhmät. Johtamisen puheryhminä käytetään P Kaista-puheryhmiä. Kontio-puheryhmä on
johdon puheryhmä (P2/P3 ja kaistanjohtajat) ja P Kaista 1-4 – puheryhmät (yhteensä 4 kappaletta) ovat
kaistojen sisäiseen viestintään kaistanjohtajan ja yksiköiden johtajien välillä.
Pelastustoiminnan johtaja / TOJE on yhteydessä hätäkeskukseen onnettomuusalueen Sat Pel INFO –
puheryhmässä. Pelastustoiminnan johtaja voi myös sopia hätäkeskuksen kanssa Kontio-puheryhmän
päivystämisestä ja yhteydenpidosta näissä ryhmissä. Muut viranomaiset (poliisi, soster, puolustusvoimat
jne.) hoitavat suuronnettomuustilanteen omien viestiohjeidensa mukaisesti.
Kuva 5. Pelastuskomppania viestikaavio
7.10 Onnettomuustilanteen lopettaminen
Onnettomuuden jälkeen kohteen JVT-toiminta siirtyy omistajan eli Suurteollisuuspuiston vastuulle heti,
kun pelastustoimet katsotaan päättyneeksi. Suurteollisuuspuisto vastaa vahinkojen torjunnasta ja
mahdollisista vahingoista toimien yhdessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, vakuutusyhtiön,
Suurteollisuuspuiston ympäristönsuojeluorganisaation ja Harjavallan kaupungin ympäristöviranomaisen
kanssa onnettomuuskohteen ennaltaehkäisemiseksi mahdollisuuksien mukaan.
8 Väestön varoittaminen
8.1 Väestöhälyttimet
Suurteollisuuspuiston alueella on väestöhälyttimet sekä kaiutinjärjestelmä, joiden avulla kyetään
antamaan hälytykset ulkoalueella oleville henkilöille. Jos esimerkiksi tapahtuu suuri kaasuvuoto, on
tehdasalue muutamassa minuutissa kaasupilvessä. Yleinen vaaramerkki Suurteollisuuspuiston
tehdasalueelle suoritetaan pääportilla olevan vartijan toimesta.
Tehdasalueella on kaksi väestöhälytintä BOHAn sulaton katolla sekä Yaran ajoneuvokorjaamo katolla.
Pääportilta vartijat voivat antaa yleisen vaaramerkin kaasuvaaratilanteessa. Yaran alueella on lisäksi
sisätiloissa summerit, jotka hälyttävät kaasuvaaratilanteessa. Sulaton katolla olevilla kaiuttimilla vartijat
voivat antaa lisäohjeita, esim. lukemalla toimintaohjeita. Alueella on myös sprinkleri- ja
paloilmoitinkeskusten sijainnin ilmaisevat hälyttimet.
Pelastuslaitoksen ylläpitävät väestöhälyttimet sijaitsevat Pirkkalan koululla ja Harjavallan paloasemalla.
Pirkkalan koululla ja Harjavallan paloasemalla sijaitsevat väestöhälyttimet käynnistetään
pelastustyönjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta.
Kokemäen paloasemalla on liikuteltava väestöhälytin. Sen kautta voidaan soittaa yleinen vaaramerkki tai
antaa puhetta. Väestövaroitin toimintakuntoon saattaminen Kokemäen paloasemalta Harjavaltaan kestää
noin puoli tuntia
Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka
välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustyönjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi
faxilla tai faxin puuttuessa saneluna puhelimella.
Hätätiedotteen kuullaan muutaman minuutin kuluttua siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen.
Pelastustyönjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti.
Kuva 6. Väestöhälyttimien kuuluvuusalueet.
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote
hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustyönjohtaja antaa tiedotteen
hätäkeskuksen välitettäväksi faxilla tai faxin puuttuessa saneluna puhelimella
Hätätiedotteen kuullaan muutaman minuutin kuluttua siitä, kun YLE on vastaanottanut
tiedotteen.Pelastustyönjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti.
8.3 Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki voidaan soittaa väestöhälyttimillä. Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen
nouseva ja laskeva äänimerkki.
8.4 Vaara ohi -merkki
Vaara ohi merkki on 60 sekuntia kestävä tasainen äänimerkki.
8.5 Hätätiedotepohja
Vaaratiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä. Jos alueella asuu huomattava määrä
sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa
myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.)
9 Onnettomuudesta tiedottaminen
9.1 Onnettomuusilmoitukset
Suurteollisuuspuiston pääportti ilmoittaa onnettomuudesta Satakunnan hätäkeskukselle. Hätäkeskus
hälyttää tarvittavat yksiköt kohteeseen tai ilmoittaa asiasta päivystävälle pelastusviranomaiselle. Muu
tiedottaminen, vastuu, ym. kuuluu johtoryhmälle.
Ulkoisille pelastusorganisaatioille tieto onnettomuudesta välittyy hätäilmoituksena hätäkeskuksen kautta.
Onnettomuusalueella organisaatioiden välinen tiedottaminen tapahtuu läheisessä yhteistyössä
pelastusorganisaation, toimipaikan, yhtiön ja konsernin edustajien kesken. Tietojen tulee olla avoimia ja
tosiasioihin perustuvia. Tiedonvälitystä jatketaan sitä mukaa kuin tilanne kehittyy.
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Viranomaisten välinen tiedonkulku tapahtuu ensisijaisesti VIRVE-verkon kautta.
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen
Muiden EU-maiden tiedottaminen tapahtuu ulko- ja sisäministeriön kautta.
9.4 Medialle tiedottaminen
"Kriisiviestinnän yhdenmukaiset menettelyohjeet Suurteollisuuspuistossa" on laadittu yhteistyössä
Suurteollisuuspuistoon. Jokainen yritys toimii kuitenkin omien ohjeidensa mukaan kuitenkin huomioiden
yhteiset "pelisäännöt" Suurteollisuuspuistossa. Samanaikaisesti ulkoisen tiedotuksen kanssa annetaan
tietoja tapahtumista myös omalle henkilöstölle pikatiedotteilla, sähköpostiviesteillä, sekä intranetin
välityksellä.
Yleisvastuu tiedottamisen järjestämisestä kuuluu onnettomuustilanteessa pelastustoimintaa johtavalle
pelastusviranomaiselle. Yhtiön osalta paikallisesta tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti toimipaikan johtaja
ja häntä avustaa toimipaikan tiedotusorganisaatio.
- mitä, milloin ja missä on tapahtunut (vahinkojen vakavuus ja laajuus, onko sattunut henkilövahinkoja)
- mitkä ovat tapahtuman seuraukset
- miksi kriisitilanne syntyi, jos syy on tiedossa
- miten tarpeen vaatiessa suojaudutaan tai muuten ehkäistään lisävahingot ja loukkaantumiset
- mitkä ovat vaikutukset henkilöstöön ja ympäristöön
- onko vaaraa onnettomuusalueen ulkopuolella
- mikä tilanne on nyt
- mitä on jo tehty
- mitä tullaan tekemään
- kuka antaa lisätietoja, puhelinnumero
- koska ja missä annetaan lisätietoja
- selvitetään, miten tilannetta seurataan ja miten siitä tiedotetaan
- onko tiedotustilaisuutta, missä, milloin
Onnettomuustilannetta koskevasta tiedotustilaisuudesta päättää pelastustoimen johtaja yhdessä tehtaan
johtoryhmän kanssa, samoin kuin yleisölle jaettavasta tiedotteesta. Yleisperiaatteena on, että
pelastuslaitos tiedottaa itse onnettomuudesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tehtaan edustajat
tiedottavat onnettomuuden vaikutuksista tehtaan toimintaan.
Suuronnettomuustilanteen aikainen yrityksen johtoryhmä
Suurteollisuuspuiston yrityksillä (AGA, BOHA, Kemira, NNH, STEP ja Yara) on toimintaohje
johtoryhmillä, jonka mukaan ne kokoontuvat onnettomuustilanteissa. Toimintaohjeessa on kuvattu
johtoryhmän tehtäviä onnettomuustilanteessa. Johtoryhmien kokoontuvat ennalta määrätyyn paikkaan,
joka on varustettu mm. viestintävälineillä, joilla johtoryhmät ovat yhteydessä toisiinsa ja
onnettomuuspaikkaan.
10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen
Vastuuhenkilöt
Satakunnan pelastuslaitos, palomestari Janne Kumpulainen
Suurteollisuuspuiston turvallisuusjohtaja Jukka Pääkkönen
Harjoitustiheys
Vuosittain järjestettävät yhteistoimintaharjoitukset, johon
osallistuvat kaikki turvallisuusselvitysvelvolliset yritykset.
Harjoitusten tavoitteet
Jokaiselle yhteistoimintaharjoitukselle laaditaan suunnitelma, jossa
määritellään tavoitteet.
Harjoituksen
toteuttaminen
Selvitysvelvollisilla yrityksillä on vuorollaan velvollisuus järjestää
harjoitus.
Harjoitusten teema
Perustuu sisäisessä pelastussuunnitelmassa kuvattuihin riskeihin.
Harjoituksissa voidaan erottaa johtokeskusharjoittelu sekä
operatiivinen toiminta.
Harjoituksen
suunnittelu
Selvitysvelvollisilla yrityksillä on vuorollaan velvollisuus järjestää
harjoitus. Suunnittelupalavereja on yleisesti 5-7.
Harjoituksen
dokumentointi
Harjoituksesta laaditaan raportti
10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
Aika
Harjoituksen aihe
Harjoituksen vastuuhenkilö
13.9.2012
Propaanipalo joka leviää hyödykelinjoille
Boliden Harjavalta
15 ja 22.9
Rikkidioksidivuoto
Kemira
2011
16.9.2009
16.9.2008
Air Liqude Finland Oy
Propaanivuoto lämpökattilassa josta seuraa
räjähdys.
Räjähdyksen
seurauksena
rikkoutuu
kuumavesi,
höyry
ja
rikkidioksidiputket ja rakennus kärsii
huomattavia vaurioita. Propaania valuu
pihassa olevaan kaivoon.
Suomen Teollisuuden
Energiapalvelut Oy
17.9.2007
Norilsk Nickel Oy
14.9.2006
Oy Aga Ab
15.9.2005
Boliden Harjavalta Oy
14.9.2004
Yara Suomi Oy ja Kemira Oyj