ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA BALTIC TANK OY (RAUMAN SATAMA) HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 28.4.2013 Päivitetty JS Sisältö 1 1.1 1.2 1.3 1.4 YLEISTÄ Suunnitelman tarkoitus Säädösperusta Suunnitelman päivittäminen Suunnitelmasta tiedottaminen 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 ALUEEN YLEISTIEDOT Osoite ja yhteystiedot Ajo-ohjeet Alueen kuvaus Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 3.1 3.2 SUURONNETTOMUUSVAARAT Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 4.1 4.2 4.3 4.4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 5.1 5.2 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 7.2 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 7.8 7.9 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Evakuointi Ympäristövahinkojen minimoiminen Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Viestintä Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 8.1 8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 8.7 VÄESTÖN VAROITTAMINEN Väestöhälyttimet Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Yleinen vaaramerkki Vaara ohi -merkki Hätätiedotepohja Muu viranomaistiedote Väestölle annettavat toimintaohjeet 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 9.2 9.3 9.4 Onnettomuusilmoitukset Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Muiden EU-maiden tiedottaminen Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset 10.1 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu 20.2.2013 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2013. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Baltic Tank Oy Osoite RAUMAN SATAMA Matinvahe 26100 RAUMA Yhteyshenkilöt Varastopäällikkö Puhelin 020 71197 23 Puhelin 020 7119703 Ville Lehtonen HSEQ päällikkö Raija Säteri Puhelin 2.2 Ajo-ohjeet Ajoreitti Rauman paloasemalta seuraava: Sahankatu Aittakarinkatu Anderssonintie Matinvahe Baltic Tank Oy vaihtoehtoinen kulku kemikaalionnettomuuksissa Sahankatu Seminaarinkatu Syväraumankatu Hakunintie Sataman alueen kautta Baltic Tank Oy 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yleiskuvaus alueen rakennuksista Baltic Tank Oy on erikoistunut kemikaalien, öljytuotteiden, päällystyspigmenttien, ravintorasvojen sekä muiden nestemäisten elintarvikkeiden varastointiin, pakkaukseen sekä maa- ja merikuljetuksiin. Baltic Tank Oy:n Rauman pohjoisterminaali on kemikaalien ja nesteiden varastointi- ja käsittelyterminaali. Säiliöalue sijaitsee Rauman kaupungin keskustan länsi puolella merenrannassa Rauman satama-alueella. Käsittelyketju kattaa nestelaivojen purkaukset ja lastaukset säiliöstä laivaan tai päinvastoin, junatankkivaunujen lastaukset tai purkaukset säiliöön tai suorapumppauksella vaunusta laivaan tai autoon, autojen lastauksen säiliöstä, etikkahapon 99 % liuotuksen vedellä 80 %:ksi, ei palavien nesteiden astioittamisee 30-200 litran tai 1 m3-kontteihin piensäiliöistä sekä tuotteiden säiliövarastoinnin Säiliöitä on yhteensä 32 kpl, yhteiskapasiteetiltaan n. 35.740 m3, joiden koot ovat 30 - 7.500 m3. Terminaalin läpimenoliikenne v. 2006 oli 95 100 tn. Terminaalin läpimenoliikenne on aiemmin, transiittoliikenteen huippuvuosina, ollut jopa yli 200.000 tn/v. Vuoden 2007 liikenne-ennuste on noin 95.000 tn/v, riippuen asiakassopimustarjousten toteuumisesta. Terminaalissa varastoidaan tai suora pumpataan tällä hetkellä 20 eri tuotetta. Terminaali- työtä tehdään arkisin kahdessa vuorossa, päivävuorossa 3+1 henkilöä ja tarvittaessa ilta- vuorossa klo 14.00 - 22.00 yksi tai kaksi henkilöä. Terminaali on avoinna autokäsittelylle arkisin klo 07.00 22.00. Laivakäsittelyt tapahtuvat useimmiten 24-17, poisluettuna kansalliset juhlapäivät Junakäsittelyt hoidetaan pääasiassa arkisin klo 07.00 - 15.30, piki- vaunuja lämmitetään arkisin klo 07.00 - 22.00 tai ajoittain 24 h/5 vrk/vko. Alueella sijaitsee lämpökeskus, autonlastauspaikat, pakkaamo sekä toimistorakennus. Baltic Tank Oy:n naapureina sijaitsevat myös Forlogistics Oy sekä Kiilto Oy:n säiliöalueet Kokoontumispaikat vaa- Sataman rakennusten poistumisosastoista on vähintään kaksi uloskäyratilanteissa tävää. Poistumisteitä ovat mm. sisäiset käytävät, kulkutiet, uloskäytävät ja varatiet. Poistumisteiden tulee olla vapaakulkuisia ja poistumisteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa tai esineitä. Poistumisopasteita ei saa peittää. Kokoontumispaikat on merkitty asemapiirroksiin. Kokoontumispaikat sijaitsevat ulkona. (liite 2) 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Terminaalityötä tehdään arkisin kahdessa vuorossa, päivävuorossa 3+1 henkilöä ja tarvittaessa iltavuorossa klo 14.00- 22.00 yksi tai kaksi henkilöä. Terminaali on avoinna auto- käsittelylle arkisin klo 07.00 - 22.00. Laivakäsittelyt tapahtuvat useimmiten 2417, pois- luettuna kansalliset juhlapäivät Junakäsittelyt hoidetaan pääasiassa arkisin klo 07.00 15.30, pikivaunuja lämmitetään arkisin klo 07.00- 22.00 tai ajoittain 24 h/5 vrk/vko. Kemikaalisatamaan johtavat tiet on varustettu portein, jotka pidetään aina suljettuina. Kemikaalisataman varastoalue on eristetty aidalla maalta tultaessa Alueella Läheisyydessä Kantasatama Iso-Hakuni Pikisaari Kemikaali Pohjoinen Martinkari Öljylaituri Metsä-Fibre XX XX XX Lonsi 400 Komppi 300 STX:n telakka 2000 Petäjäs 200 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin - Automaattinen sammutuslaitteisto - Kaasuhälytinjärjestelmä - Savunpoisto - Palopostiverkosto Palovesijärjestelmä ”Kemikaali pohjoinen” kemikaalisatamassa Kemikaalisataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään kemikaalisataman kolmesta merivesipumppaamosta. Palopostijärjestelmä Martinkarin satamassa Öljysataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään merivettä irtoruiskuilla. Kohdesuojaukset - Sammutusvesien talteenotto - Lisää tarvittaessa kohtia 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto Varastointija käsittelymäärä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet YK-numero Anhydridi 1715 560 t/ 700m3 C;R1020/22;S:½)2636/37/39-45 Coatex M 138 dis- 300 m3 persioaine Epikloorihydriini 2023 5t Etikkahappo 60% 2789 65 t T;R45-1023/24/25-34-43 S;53-45 R10Care,Cat2 C; R10 - 35 Etikkahappo 80 % 55 t 2789 C;R10 - 35 Etikkahappo 99% 2789 1900 t /2000m3 C;R10 - 35 Mäntyöljypiki 2500 t Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa Polyol 600 t Raakamäntyöljy 2550 t Stack Wax/parafiini 300 t Styreenimonomee- 2500 t ri 2055 Öljyinen vesi Xn; R10 -2036/38, S(2)23 90 t Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 3 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Polttonesteiden siirtopumppaukset Kontin putoaminen ja rik100m2 koutuminen laivaan/laivasta noston yhteydessä Kontin alle jääminen Kontin siirtäminen satamassa Kontin putoaminen ja rik100m2 koutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon Kontin alle jääminen Kontin siirtäminen satamaan tai pois satamasta Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä Kontin alle jääminen Vaarallisten aineiden säilytys IMO kentällä Kontin rikkoutuminen säily- 5000m2 tyksen aikana Kaasuvuoto kontista tai tulipalo Rakennuspalot Henkilövahingot, myrkylli- Tulipalon vaaratekijät 100m2 1000m2 Vaarat set savukaasut, jotka hait- henkilökunnalle ja taavat satama-alueella työs- sammuttajille Johtamissuunnitelma kentelyä Nosturipalot Varastopalot Nosturin konehuoneen palo 50m2 Tulipalon vaaratekijät haittaa nosturinkuljettajan ja nosturin käyttäjän poistumista ohjaamista poistumisturvallisuus Laajamittainen varastopalo 10000m2 Laajamittainen varastopalo uhkaa muita sataman alueella olevia rakennuksia ja aiheuttaa savuhaittoja Laivapalo öljysa- Mikäli laiturissa oleva laiva 10000m2 syttyisi, voisi tulipalo suotaman laiturissa tuisissa tuuliolosuhteissa levitä varastoalueelle. Laajamittainen varastopalo Säiliövaunujen tuonti ja vienti Vaunuliikenne varaston purkuraiteille tapahtuu varastopäällikön VR:lle tekemän vaunu- jen vientiä tai tuontia koskevan tilauksen perusteella. Tilaus voidaan tehdä, kun raide on varaston taholta tarkastettu ole- van ns. vaihtokunnossa. Raiteilla on ns. "liikennevalot", jotka osoittavat veturinkuljettajalle, että raiteisto on vaihtokunnossa ja työ voidaan tehdä. VR:n vastuulla on vaunujen siirtely ja paikoilleen lukitus purkuraiteelle tuonnin ja viennin yhteydessä. VR tarkastaa vielä omasta toimestaan, että purkuraide on vaihtotyökelpoinen, ennen kuin vaihtoa ryhdytään suorittamaan. Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niiden seuraukset Törmäykset purkuraiteen päätepuskuriin Purkuraiteella 159 on päätepuskuri. Muut raiteet ovat läpiajettavia. Törmäyksen seurauksena vaunut voivat kaatua, syttyä tuleen, rikkoa läheisiä putkistoja ja rakenteita. Kaatuneista vaunuista kemikaali voi valua maahan. Vaunujen tuonti liian suurella nopeudella päin jo purettavana olevia vaunuja Säiliövaunujen tuontiin liittyen tunnistettiin merkittävimmäksi vaaraksi vaunuletkan työntäminen liian suurella nopeudella päin jo purettavana olevia vaunuja. Purettavien vaunujen liikahtaessa äkillisesti saattaa vaunujen kansiaukoista loiskahtaa kemikaalia vaunun päälle ja edelleen valuma-altaaseen (raide 160) tai maahan. Kemikaali voi syttyä esimerkiksi kipinöistä, joita syntyy lukkiutuneen pyörän liukuessa kiskoa pitkin. Palo voi levitä avoimiin säiliövaunuihin. Purkuletkut saattavat vaurioitua, jolloin maahan vuotaa pieniä määriä purettavia kemikaaleja. Törmäyksen seurauksena vaunujen päällä työskentelevät henkilöt voivat pudota maahan loukkaantuen vakavasti. Säiliövaunujen purku varastosäiliöihin Toimintakuvaus Vaunuja voidaan purkaa varaston kolmella purkuraiteella (tällä hetkellä raide 164 on pois käytöstä). Purkuun tulleiden vaunujen numerot tarkistetaan ja varmistetaan, että rahtikirjat vastaavat niiden sisältöä. Riippumaton tarkastusliike antaa purkuluvan vaunuille. Tarkastusliikkeen työhön kuuluu näytteiden ottaminen jokaisesta vaunusta ja sovittujen analyysien teko niistä. Yleisesti analysoidaan väri, jähmepiste ja ominaispaino. Tarkastusliikkeen työllä pyritään varmistumaan kemikaalista mitä se on ja että se vastaa määriteltyä laatua. Tarkastusliikkeen suorittamat toimenpiteet vaihtelevat tarkastettavan kemikaalin ominaisuuksista tai saadusta toimeksiannosta riippuen. Tarkemmat analyysit otetuista näytteistä tehdään vasta kemikaalin laatua koskevissa riitatapauksissa. Pumppumiehet linjaavat tarvittavat putkisto-osuudet. Purkuputkiston ollessa kytkettynä vaunuihin suoritetaan pumpun ja imulinjan ilmaus ohjeen mukaan yleensä siten, että säiliöstä lasketaan pumpun ohituksen kautta kemikaalia imulinjaan, jolloin se täyttyy ja pumppaus voi alkaa. Purkauksen aikana suoritetaan seurantaa ja valvontaa liittyen linjan pitävyyteen, vaunujen tyhjentymiseen ja säiliön täyttymiseen sekä pumpun käyntiin. Lämmitettävien kemikaalien osalta seurataan lämmityksen edistymistä ja kemikaalin paisuntavaran riittävyyttä vaunussa. Varastosäiliön ylitäyttö Säiliövaunujen purkuun liittyen vakavimmaksi vaaraksi tunnistettiin varastosäiliön yli- täyttö. Säiliö ylitäyttyy silloin, kun purettava määrä ei sovi linjattuun säiliöön. Liian suuri purkumäärä voi johtua säiliön pinnan virheellisestä tiedosta tai vapaan tilan tai purettavan määrän arviointi- tai laskuvirheestä. Säiliön ylitäyttyessä kemikaali valuu vallitilaan tai maaperään (haitattomien aineiden säiliöt S2, S3, S4 ja SS eivät ole vallitilassa). Arvioi- tiin, että pahimmassa tapauksessa kemikaalia ehtii vuotaa säiliövaunullinen ennen ylitäytön havaitsemista. Vuotanut palavaksi luokiteltu kemikaali voi syttyä, jos lähettyvillä on menossa k01jaukseen tai huoltoon liittyvä tulityö ja suojaustoimet eivät ole riittävät tai joku alueella kulkeva henkilö käsittelee tulta varomattomasti. Suuren vuodon syttyessä kaikki läheisyydessä olevat säiliöt ovat vaarassa tuhoutua. Tulipalo arvioitiin suuronnettomuusvaaraksi. Kemikaalien imeytymistä ja leviämistä maaperään ei arvioitu täyttävän suuronnettomuusvaaran kriteereitä. Vaunujen ylitäyttyminen ilmauksen yhteydessä Mikäli ilmauksessa epäonnistutaan ja esimerkiksi unohdetaan pumpun ohitus auki, on seurauksena vaunujen ylipursuaminen varastosäilöstä tulevalla kernikaalilla. Mikäli näin käy, syntyy nopeasti palavan nesteen lammikoita, jotka mahdollisesti syttyessään polttavat kaikki purkuraiteen ja mahdollisesti sen viereisen raiteen vaunut ja laitteet. Vaunujen kaasutilan syttyminen Varomattoman työskentelyn seurauksena voi vaunun kaasutilan kaasu syttyä. Seurauksena on vaunupalo purkuraiteella. Jos työpari on vaununpäällä, miehet voivat loukkaantua vakavasti tai menehtyä palon tai putoamisen seurauksena. Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat Forlogisticsin varastolla valloilleen pääsevä suurimittainen vallitilapalo voisi uhata Baltic Tank Oy:n varaston säiliöitä S10, S8 ja S3. Vastaava tapahtuma Baltic Tank Oy:llä uhkaisi vastaavasti F o r l o g i s t i c s i n varaston säiliöitä. Toimintakuvaus Kemikaalit varastoidaan säiliöissä kunnes lastin ottava laiva saadaan laituriin lastattavaksi. Säiliöön saatetaan purkaa kemikaalia aika-ajoin aina laivan tuloon saakka, jos laivauserään kuuluvia säiliövaunuja tulee varastolle purkuun pienissä erissä. Muutoin varastoinnin tavoite on pitää kemikaali varmasti säiliössä varastoinnin ajan ja siten, ettei sen laatu huonone. Määräseurantaa suoritetaan viikoittain ja aina laivausten yhteydessä. Päämiehille toimitetaan säännöllisesti tiedot kemikaalien kertymisestä säiliöihin niin, että he voivat ajoittaa laivaukset sopivasti. Rauman varastolla suoritetaan myös ns. suora- pumppausta, jossa kemikaali siirretään suoraan vaunusta laivaan ilman, että kemikaalia käytetään varastosäiliössä. Varastointiin liittyvät tunnistetut vaaratilanteet Säiliön kaasutilan räjähdys Edellä kuvatun ylitäytön lisäksi varastosäiliöihin liittyväksi vakavimmaksi vaaraksi arvioitiin säiliön kaasutilaan syntyneen räjähdyskelpoisen seoksen syttyminen. Säiliön kaasu- tilaan voi sopivissa olosuhteissa (lämpötila ja lastauksesta kulunut aika) muodostua räjähdyskelpoinen kaasuseos. Varomaton työskentely esimerkiksi säiliön pintaa mitattaessa tai näytettä otettaessa voi sytyttää kaasuseoksen. Kaasun räjähtäessä säiliön katto tai vaippa rikkoutuu ja sisältö syttyy palamaan. Räjähdys saattaa rikkoa viereisiä säiliöitä tai putkilinjoja, joista vuotava neste voi syttyä ja lisätä palon laajuutta. Säiliön päällä ja läheisyydessä työskentelevät henkilöt ovat vaarassa kuolla tai loukkaantua vakavasti. Säiliön räjähdys ja syttyminen arvioitiin suuronnettomuusvaaraksi. Säiliön lommahdus Säiliöihin liittyy aina lommahdusvaara. Lommahdusmuodonmuutoksessa säiliön vaippa voi revetä ja kemikaali joutuu vapaaksi suoja-altaaseen ja alttiiksi syttymiselle. Syinä lommahdukseen voivat olla vaipan riittämätön mitoitus tuulen vaikutukselle, huohotus- jätjestelmän tukkeutuneisuus yhdessä säiliöstä pois tapahtuvan kemikaalivirtauksen kanssa sekä erikoisena ja lähes teoreettisena mahdollisuutena lähes tyhjän säiliön kaasutilan lämpöisen kaasun äkillinen jäähtyminen esimerkiksi ukkoskuuron seurauksena (15 min). oc 110 Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta varastosäiliöiden osalta Säiliön kaasutilan räjähdyksen mahdollisuutta ei voida täysin poistaa, kun joudutaan työskentelemään vaikuttaen säiliön kaasutilaan. Luotettavien pinnan mittauslaitteiden hankinnalla on voitu vähentää tarvetta säiliön päälle menemiseen, mutta kokonaan sitä ei voida saatavilla olevalla tekniikalla poistaa. Kaasutilan typetys poistaa räjähdysvaaran ja tätä menetelmää onkin käytetty bitumin varastointiin tarkoitetuissa säiliöissä. Vakioratkaisuna kaikissa säiliöissä se on kuitenkin taloudellisesti kannattamatonta. Staattisen sähkön aiheuttamista vaaroista voidaan hankkia koulutusta alan asiantuntijoilta. Säiliön lommahdusta pidetään mahdollisena, mutta epätodennäköisenä tapahtumana, kun toimitaan ohjeiden mukaisesti ja pidetään säiliöiden yli-/alipaineventtiilit toirnintakuntoisina. Laivojen lastaus Toimintakuvaus Laivan lastaus muodostuu valmistelevasta vaiheesta, varsinaisesta lastauksesta pumppaamaila kemikaali säiliöstä tai vaunusta laivaan ja työn päättäruisestä (aloitus, lastaus ja lopetus). Työn kuluessa kemikaalista otetaan näytteitä laadunvarmistukseksi ja/tai tehdään määrämittauksia varastosäiliöstä, linjasta ja laivan säiliöstä. Laivalle annetaan lasti kirjallisen laivausohjeen perusteella, joka tulee asiakkaalta tai laiva-agentilta. Valmistele- van vaiheen aikana suoritetaan laivauksessa käytettävän putken linjaus, letkun kiinnitys laivaan ja linjan tiiveystarkastus. Säiliön huohotuksen toimivuudesta varmistutaan ennen pumppausta (linjauksen yhteydessä). Laiva maadoitetaan lastauksen ajaksi. Laivausta valvotaan käyttöohjeen mukaisesti pumppauksen aikana. Laivaus ja sen !opetus suoritetaan laivan kanssa kirjallisesti tai osin suullisestikin sovitun ohjelman mukaisesti. Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niihin varautuminen Vuodot linjausvirheisiin liittyen Inhimillisestä tekijästä johtuen voi laivauksessa käytettävän putken linjauksessa tapahtua virheitä. Tällöin voi jäädä auki tyhjennys- tai ilmausventtiileitä, vaikka linjaus on suoritettukin. Kohteesta riippuen vuotava kemikaali leviää maaperään ja sieltä edelleen (täyttömaalla) mereen tai suoraan laiturilta mereen. Laivojen lastaus Toimintakuvaus Laivan lastaus muodostuu valmistelevasta vaiheesta, varsinaisesta lastauksesta pump- paamaila kemikaali säiliöstä tai vaunusta laivaan ja työn päättäruisestä (aloitus, lastaus ja lopetus). Työn kuluessa kemikaalista otetaan näytteitä laadunvarmistukseksi ja/tai teh- dään määrämittauksia varastosäiliöstä, linjasta ja laivan säiliöstä. Laivalle annetaan lasti kiJjallisen laivausohjeen perusteella, joka tulee asiakkaalta tai laiva-agentilta. Valmistele- van vaiheen aikana suoritetaan laivauksessa käytettävän putken linjaus, letkun kiinnitys laivaan ja linjan tiiveystarkastus. Säiliön huohotuksen toimivuudesta varmistutaan ennen pumppausta (linjauksen yhteydessä). Laiva maadoitetaan lastauksen ajaksi. Laivausta valvotaan käyttöohjeen mukaisesti pumppauksen aikana. Laivaus ja sen !opetus suorite- taan laivan kanssa kiJjallisesti tai osin suullisestikin sovitun ohjelman mukaisesti. Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niihin varautuminen Vuodot linjausvirheisiin liittyen Inhimillisestä tekijästä johtuen voi laivauksessa käytettävän putken linjauksessa tapahtua virheitä. Tällöin voi jäädä auki tyhjennys- tai ilmausventtiileitä, vaikka linjaus on suoritettukin. Kohteesta riippuen vuotava kemikaali leviää maaperään ja sieltä edelleen (täyttömaalla) mereen tai suoraan laiturilta mereen. Pumppaamopalot Laivauspumppujen pumppaamoissa voi syttyä palo, jos pumppu vuotaa esim. viallisesta akselitiivisteestä tai se muuten vaurioituu kesken ajon. Vuotanut kemikaali voi syttyä kitkan kuumentamista pinnoista. Vaaranarvioinnissa ei katsota pumppaamojen paloja suur- onnettomuusvaarallisiksi tilanteiksi. Rauman varastolla pumppaamot sijaitsevat eri puolilla aluetta. Kohteesta ja tilanteesta riippuu, millaiset seuraukset pumppaamopalolla on. Pumppaamot on sijoitettu vallitilojen viereen lähelle siirtoputkistoja. Palo tällaisessa kohteessa voi laajetessaan vahingoittaa siirtoputkistoja. Näistä tapahtuvat vuodot voivat voimistaa paloa. Yhtiössä pidetään pumppaamopaloja suuronnettomuusvaarallisina. Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat Näitä ei tunnistettu olevan laivanlastaukseen liittyen lukuun ottamatta tankkilaivan irtoamista laiturista kesken käsittelyn, jolloin laivausletku katkeaa ja kemikaalia pääsee vuotamaan mereen. Laivalla tapahtuvan tulipalon katsotaan olevan niin kaukana säiliöalueelta että laivapalasta ei katsota aiheutuvan varastoalueelle suuronnettomuuden vaaraa KEMIKAALIKOHTAISIA TOIMINTAOHJEITA TOKEVA, OVA ja asiantuntijahenkilöt eli käytönvalvoja Ossi Räsänen, gsm: 040 839 7500 tai varastoinnin valvoja Mikko Laaksonen, gsm: 0400 222 211 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Varaston työntekijät ovat saaneet riittävän koulutuksen varastolla suoritettavien toimintojen hallitsemiseksi. He ovat perehtyneet kemikaalikäsittelyihin useilla tuotteilla yhtiön muilla kemikaaliterminaaleilla, he ovat olleet mukana varaston rakentamisessa, suunnittelussa ja tutustuneet järjestelmiin yksityiskohtia myöten. Laitteiden toimintaperiaatteet ja rakenne on selvitetty. Kemikaalien ominaisuudet ja terveysvaarat on luennoitu. Varastojen viranomaisvalvontaa on selvitetty samoin kuin toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Toimintaohjeet ovat ja tuotteiden käyttöturvatiedotteet ovat kirjallisina käytettävissä Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Ville Lehtonen Päivystävä turvapääl- Puhelin 020 7119723 Puhelin 044-7019065 likkö Turvallisuusvalvojat Raija Säteri Puhelin 020 7119703 Kemikaaliasiantuntijat Esa Vuori Puhelin 050 303 9704 Euroports Rauma oy Puhelin Telko oy Puhelin 02 822 0933 Baltic Tank Oy Puhelin 040 772 6787 Forlogistics Oy Puhelin 040 505 7244 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Rauman Satama valvoo toimintoja satama-alueella ja antaa määräyksiä ja ohjeita satama-alueella toimiville yrityksille. satamalla on ympärivuorokautinen päivystys ja hätätilanteissa sataman toimintaan kuuluu tiedonkulun varmistaminen hätätilanneohjeiden mukaisesti. Satamanpitäjä varautuu hätätilanteisiin laatimalla ja ylläpitämällä pelastussuunnitelmaa ja harjoittelemalla hätätilanteissa toimimista yhteistyössä pelastusviranomaisten ja satamassa toimivien yritysten henkilökunnan kanssa. Suunnitelmissa on tiedot satama-alueen suojelulaitteista, väestönsuojista, vastuuhenkilöistä yhteystietoineen sekä ohjeet toiminnasta hätätilanteissa. Sataman sisäinen pelastusorganisaatio hälytytetään GSM puhelimilla ja / tai VHF radioilla. Sataman sisäinen hälytys tehdään sataman valvomoon puhelimella 0500 597 579 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueella ei ole varsinaista operatiivista pelastusorganisaatiota. Sataman turvallisuusvalvojien tehtävänä on vastata omalla vastuualueellaan alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä tilanteen mukaan. Turvallisuusvalvojat poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan ja varmistavat, että kaikki ovat poistuneet. Sataman pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti. Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät: - Avataan portit ja selvitetään ajotiet. - Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle. - Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Pikapalopostit Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Käsisammuttimet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Sammutuspeitteet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Palovesijärjestelmä Kemikaalisatama Öljyntorjuntakalusto Öljysataman laituri Öljyntorjuntapuomikalusto Halli nro X Rannikkopuomi 900mm / 400m 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Rauman paloaseman yksiköstä. Rauman satama-alue on IIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 10 minuuttia. Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen 4 minuutissa yksiköillä RSA201 ja RSA 203 . JOUKKUELÄHTÖ Kantasataman alueelle Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija RSA P32. Vaste-ehdotuksen mukainen joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA 2012, RSA 211, RSA221 ja RSA P32. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö). Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA2012, RSA211, RSA221, RSA241, RSA621, RSA651, RSA641, RSA213, RSA243, RSA633 ja RSA P32. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto. Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Rakennuspalot Pelastusjoukkue Toimintavalmiusaika Pelastusjoukkueen 30 min johtaja Nosturipalot Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / 4 min / 20min Pelastusjoukkueen johtaja Varastopalot Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min Päällikköpäivystäjä Liikenneonnettomuudet Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / 4 min / 20min Pelastusjoukkueen johtaja Raideliikenneonnet- Yksikkö / Pelastusjoukkue tomuudet Yksikönjohtaja / 4 min / 20min Pelastusjoukkueen johtaja Laivan aiheuttamat vaaratilanteet satamarakenteelle Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Yksikkö / Pelastusjoukkue Pelastusjoukkueen 4 min / 20min johtaja Alueen muissa teol- Pelastusjoukkue / Komppania lisuuslaitoksissa ja varastoinnissa mahdollinen tulipalo ja Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min Päällikköpäivystäjä kemikaalionnettomuus. Vaarallisten kemikaalien maantiekuljetuksissa onnettomuus Pelastusjoukkue / Komppania Pommiuhkaus, jär- Yksikkö / Pelastusjoukkue jestäytynyt rikolliYksikkö / Pelastusjoukkue suus (laivakaappaus) Joukkueenjohtaja / Päällikköpäivystäjä 20 min / 60 min Yksikönjohtaja / 4 min / 20min Pelastusjoukkueen johtaja Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). Rauman Satama-alueen kartta 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA 201 Rauman paloasema Sammutusauto RSA 2012 Rauman paloasema Sammutusauto RSA 211 Rauman paloasema Ilmaisimet Kattilarakennus, sähkötilat 1 4. sosiaali- ja toimistotilat sekä varastot, etikkahappopumppaamo ja pumppaamo 40 on varustettu paloilmaisimilla sekä palopainikkeilla, joista saadaan piirikohtaiset hälytykset varaston portilla sijaitsevaan paloilmoitinkeskukseen. Paloilmoitus viedään edelleen hätäkeskukseen ja vartiointiliikkeeseen, josta edelleen varastopäällikön ja estyneenä ollessaan hänen varamiehensä matkapuhelimeen. Kiinteä sammutuskalusto Kemikaalisatamassa ei ole kunnallista sammutusvesiverkostoa. Tosin Satamalaitos on asentanut nykyisen paloveden runkoputken välille Kl-K2. Baltic Tank on liittänyt palo- vesipumppaamonsa satamalaitoksen jakelulinjaan. Aspokem on lunastanut oikeuden "nauttia" Baltic tankin pumpun antamaa suojaa. Ns. Säterin säiliön (S9) palovesipumppu on kytketty samaiseen paloveden jakelun runkolinjaan. E u r o p o r t Rauma pumppaamon pumppu antaa myös tarvittaessa vettä kemikaalisataman runkolinjaan. Kiinteään sammutuskalustoon kuuluu kiinteästi asennettu käsiohjattava säiliöiden, valli- alueiden ja pumppaamoiden sammutusvaahtolaitteisto vaahdonkehittimineen ja vaahtonestesäiliöineen sekä palovesiverkosto pumppuineen. Palovesiverkossa on letkuasemien lisäksi eristämättömien säiliöiden vesivalelu sekä kaksi käsin ohjattavaa vaahto- /vesitykkiä raiteella 160. Palovesi pumpataan palovesiverkostoon kahdella palopumpulla P901 ja P902, jotka sijaitsevat rantapenkkaan rakennetuissa pumppaamoissa. P901:n pumppaamo on rannalla noin 50 m etäisyydellä tien ylityksestä laituri K2:n suuntaan. P902 sijaitsee lähellä K1 :ta. Lisaksi kattilarakennuksen viereen on sijoitettu paloveden paineenkorotuspumppu P903. Palopumpuilla on paikallisohjaus ja palopumpulla P901 on lisäksi kaukokäynnistys sähkötila 1:llä, kattilarakennuksessa sekä toimistossa. Sähkötila 1 on varustettu hiilidioksidisammutusjärjestelmällä, josta saadaan myös hälytys portilla sijaitsevaan paloilmoitinkeskukseen. 4MW:n kattilahuoneen yhteydessä sijaitsee vaahtovarastosäiliö. Alueella myös säiliöpe- rävaunu a'10 m3 vaahtokäyttöön kiinteine pumppuineen (katso liite 5) sekä siirrettävä vaahdonkehitin. Vaahtoa varastolla yhteensä n. 7200 litraa. Alueella on kiinteät putkistot ns. palavien nesteiden vallitilojen ja säiliöiden alapuolisille vaahdotuksille sekä 2 kpl vaahto-/vesitykkiä suorapumppausraiteella 160. Lisäksi kiinteään sammutusjärjestelmään lukutuvat kiinteä C02-sammutusjätjestelmä sähköpääkeskuksessa (sähkötila 1) sekä palopostit paloputkistoissa. Säiliöiden jäähdytyksen toimintakuvaus Palavien nesteiden säiliöiden katolla on sammutuskruunut, joihin syötetään vesi avoimes- ta putkesta kartiohajottajan kautta. Kruunu jakaa veden tasaisesti säiliön vaipalle. Jäähdy- tysveden ohjaus on sammutuskeskuksessa. Alkusammutuskalusto Autolastauspaikat: 1 kpl jauhesammutin A - B III - E, 12 kg, pakkasenkestävä Pumppaaroot 1 kpl jauhesammutin A - B III - E, 12 kg, pakkasenkestävä Varaston suojavarusteet ja vuodontorjuntakalusto Palovaarojen torjuntaan on käytettävissä seuraavia keinoja ja välineitä, jotka on selvitetty sammutus- ja pelastussuunnitelmassa sekä selvityksessä kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä: Sammutusvettä 320 m3/h Pumput P901 ja P902 Sammutusvaahtoa 7.200 L Vaahtonestevaunu 10m3, vaahtonesteen siirtopumput 2 kpl (polttomoottori- ja sähkökäyttöinen) Tarvittavat letkut ja jauhesammuttimia Imeytysturvetta useita paaleja Imeytyskuitua useita laatikoita Puhdistusaine useita säkkejä, Absol Useita astioita, Norsorex Painepesuri Sankoja ja saaveja useita kpl Tynnyreitä Muovisäkkejä Konttija 1 m3 muutama kpl Kemikaalipuku 2 kpl, paineilmalaittein Suojapukuja useita kpl Saappaita useita pareja Käsineitä useita pareja Suojalaseja useita kpl Hengityssuojaimia useita kpl Radiopuhelin 5kpl Käsityökalut, useita (Lapio, haija, kanki, valaisimia yms.) Räjähdysvaaramittari 1 kpl Traktoriperävaunu Kauhakuormaaja Pumppu P902 (Säterin säiliön pumppu) on pystyasenteinen pumppu ja näin varmatoiminen käynnistyksessä. Pumppu P901 (Ed. omistajan alkuperäinen pumppu) on vaakaa-asenteinen keskipakopumppu, jonka imulinjan täytön tulee onnistua imun aikaansaamiseksi. Alkutäytössä imulinja voidaan täyttää pumpun ohituksen kautta paloveden runko- putken kautta (edellyttää, että runkoputkessa on paineellista vettä esim. P902:n tuottamna). Pumppujen sähkön syöttö tulee eri muuntajista. Varastolie on asennettu palovesilinja, joka kattaa koko varastoalueen. Vaahtosammutus järjestelmään kuuluva vaahtoliuosputkisto on johdettu tarvittaville säiliöille, vallitilaan 40 ja vaahto-/vesitykeille. Kiinteä vaahtonestesäiliö on asennettu kattilalaitokseen omaan huonetilaansa 6 Tukiorganisaatiot Rauman kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. Yhteistyötaho Yhteystiedot Kaupungin johtoryhmä Kari Koski 0500 757 567 apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto 044 534 3001 Tekninen Seppo Heikintalo 02 834 4620 Tehtävät onnettomuustilanteessa Sosiaalitoimi 02 8352600 Ympäristöterveyden- Tiina Laitala huolto 02 835 2930 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Alkutilanne Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P32). Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Rauman sataman pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johtovastuun. RSA P32 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen saapuessaan. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/2011 35§ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteessa ”Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.” 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P32) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P32 ajoneuvo. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P32). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P32:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P32 toimii toiminta-alueen johtajana. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta. 7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen. Evakuoinnin toteuttaminen Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee käyttää apuna esimerkiksi hoitolaitoksen evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista. Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna. Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita. Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen. Evakuoinneista tiedottaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella. Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö. Evakuoitavan väestön kokoaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon seurauksena nopeasti siirtää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä. Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle. Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia. Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta. Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa. Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä. Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi kemikaalisataman säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin. Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä puomituksilla ja maalla padotuksilla. 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä, joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle. Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta. 7.8 Viestintä Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi. Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Seuraavalla sivulla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS -statuksen” ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA201 ja RSA 2012 antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla”. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 32:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon ”kohteessa”. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE INFO -ryhmässä. PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO –ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX). Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. ASEMA XX Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA Po Pe- ryhmiä. Yksikkölähdön viestiliikennekaavio Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS -statuksen” ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla” (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille. Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P32:lle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän. Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä.. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 4, 5 tai 6) Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä. PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus SA PE ANTO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO –ryhmässä. SA PE INFO SA PE KUTSU Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle SA PE KUTSU –ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. SA JOUKKUE 1 Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. SA ASEMA XX SA ASEMA YY SA ASEMA ZZ Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA PoPe-ryhmät). Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle. Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa. PELASTUSKOMPPANIA SA PEL-JOKE XX JOKE SA PE ANTO Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät SA PE INFO SA PE KUTSU TOJE XX TOJE KAISTA 1 JOUKKUE 1 ASEMA ASEMA JOUKKUE 2 ASEMA ASEMA ASEMA JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Kenttätoiminnassa Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät .SA Po Pe- ryhmät Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä. Liikennöinti pelastusyhtymän kokoisessa organisaatiossa PELASTUSYHTYMÄ Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU TOJE 1 SA KARHU TOJE SA SA SA JOUKKUE1 JOUKKUE2 JOUKKUE3 PEL-JOKE SA PEL JOKE TOJE 2 SA ETELÄ TOJE SA SA SA JOUKKUE4 JOUKKUE5 JOUKKUE6 M i e h i s t ö t a s o/t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. SA Po Pe- ryhmät 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle tiedottamisen avulla. 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Sataman sisäinen hälytysjärjestelmä Sisäinen hälyttäminen tapahtuu seuraavasti: Satamanvalvonta, puh. 0500 597 597 Väestöhälytin Lähin väestöhälytin sijaitsee satamassa. Hälytin saadaan toimimaan Satakunnan hätäkeskuksesta. Hälytin kuuluu ulos. Ollaan uusimassa keväällä 2013 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Eurajoen asemalla noin 20 kilometrin etäisyydellä. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Väestön varoittaista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa. 8.5 Hätätiedotepohja (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 § 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) Liite 4 8.6 Muu viranomaistiedote Viranomaistiedote liitteenä 5 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.) Suurteho ja sähkötoimisten sireenien sijoitus sekä teoreettiset hälytysäänien kuuluvuusalueet 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuusilmoitukset annetaan ennalta suunnitellun listan mukaisesti alueen toimijoille Porin sataman toimesta. Kaikista keskisuurista tilanteista menee tieto aluepalopäällikölle ja operatiivisesta toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta. Tiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Tiedottamisen voi kuitenkin toteuttaa siihen erikseen osoitettu henkilö (tilanteeseen nimetty tiedotusvastaava, RSA-ALUE-JOKE:n tilannepäällikkö / tiedotuspäällikkö, RSA-HAL-JOKE:n tilannepäällikkö/tiedotuspäällikkö). Vastuu tiedottamisesta on kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla. Pelastustoiminnan johtaja voi antaa tiedotustehtävän toiselle, esimerkiksi tilannepäällikölle ja sovittaessa myös ylemmälle johtamisportaalle ilman johtovastuun siirtymistä. Hätätiedote on viranomaisten lähettämä, vaaratilanteesta, uhasta tai onnettomuudesta annettava varoitus tai toimintaohje. Hätätiedotteen antamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen, tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Hätätiedote annetaan Satakunnan hätäkeskukselle eteenpäin välitettäväksi. Hätätiedotteen antaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö (esim. tilannepäällikkö) puhelimella, sähköpostilla tai faksilla. Sähköisesti välitetyt hätätiedotteet varmistetaan virvellä. Hätäkeskus huolehtii hätä / vaaratiedotteen kääntämisestä Ruotsiksi tarvittaessa hätäkeskuslain 692/2010 muutoksen 4a§ lakimuutos 467/2012 mukaan 1.6.2012 alkaen. Pelastustoimen mediapalvelu, 112info, on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tarkoitus on välittää nopeasti tietoa pelastustoimen toimialan yleisöä kiinnostavista tapahtumista. Tätä kutsutaan ensitiedotteeksi, joka koostuu: Yleisölle tarkoitetuista julkisista nettipalveluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä. Medialle tarkoitetusta (maksullisesta) palvelusta, jonka käyttäminen vaatii kirjautumista järjestelmään. Siihen kuuluu: o mediahälytys sähköpostina o automaattisesti päivittyvä ensitiedote nettisivu o toiminnan johtajan tarvittaessa antama jatkotiedote nettisivuna o ensitiedote ja jatkotiedote mobiilipalveluna o jatkotiedote sähköpostina Jatkotiedotteeksi kutsutaan pelastustoiminnan johtajan (tai hänen nimeämän henkilön) välittämää lyhyttä onnettomuuden tilanneraporttia. Jatkotiedote välittyy pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Jatkotiedotteiden teknisenä välittäjänä toimii hätäkeskus. Jatkotiedote tehdään soittamalla hätäkeskuksen viranomaislinjaan. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa pelastustoiminnan johtaja. Myös pelastuslaitoksen tilannekeskus voi tarvittaessa antaa jatkotiedotteen pelastustoiminnan johtajan antaman ohjeen mukaisesti Satakunnan pelastuslaitos on määritellyt tehtävätyypit, joista jatkotiedote tulee tehdä. Tällaisia ovat kaikki keskisuuret ja suuret onnettomuudet, kaikki ihmisen pelastustehtävät ja kaikki eläimen pelastustehtävät. Jatkotiedote pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä (onnettomuustilanteen laajuus), missä, milloin ja minkä takia. Lisäksi tiedotteessa tulee mainita käytetyt resurssit ja pelastustoiminnan johtajan yhteystiedot sekä seuraavan tiedotteen arvioitu antamisaika. Jatkotiedote pyritään antamaan heti, kun tilanne sen sallii. Tilanteen edistyessä alkuperäistä jatkotiedotetta tulee täydentää. Etenkin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee pelastustoiminnan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön tiedottaa kyseistä kuntaa, etenkin kuntien johtoa. Myös merkittävissä yksittäisissä onnettomuuksissa tulee tiedottaa kunnan johtoa. Kuntien valmiussuunnitelmissa on otettu kantaa (toimintaohjeita) poikkeavien tilanteiden tiedottamisen järjestämiseen. Turvallisuustutkintalaissa (525/2011, 2§) on määritelty onnettomuudet ja vaaratilanteet, joita onnettomuustutkintakeskuksen pitää tutkia. Näistä onnettomuuksista tulee pelastustoiminnan johtajan ilmoittaa onnettomuustutkintakeskukselle. Sisäasianministeriön ohjeessa (SM/2009/3941) onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa määritellään ne tilanteet, joissa pelastustoiminnan johtajan tulee välittää onnettomuusilmoitus Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Ilmoituksesta on ohjeistettu erillisellä ohjeella: Ilmoitus tehdään tulipalosta ja muista onnettomuuksista: joissa on ollut suuria ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneita menetyksiä, joissa kohde on henkilö- tai väestömäärältään suuri tai muuten henkilöturvallisuuden kannalta merkittävä (esimerkiksi hoito- tai huoltolaitos, yleisötilaisuus), joista on aiheutunut tai on odotettavissa erityistä julkista kiinnostusta ja huomiota, joissa pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa surmansa tai loukkaantuu vakavasti, jos tilanne edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä tai on muuten aiheutunut seuraamuksia, jotka on tarpeen saattaa pelastusosaston tietoon ja joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan. Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus. Saman ohjeistuksen linjan mukaisesti toteutetaan pelastuslaitoksen sisäinen tiedottaminen. Sisäinen tiedotus tehdään virka-ajan ulkopuolella gsm-tekstiviestillä pelastusjohtajalle, pelastuspäällikölle ja tilanteen mukaiselle aluepalopäällikölle. Virka-aikaan sisäinen tiedotus voidaan tehdä myös virvellä tai gsmpuheluna. Gsm-viestien lähettämisessä voidaan hyödyntää sms-järjestelmän hälytysryhmiä. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Viranomaisten välinen viestiliikenne hoidetaan Virve - puhelimien avulla ennalta sovittujen viestiliikenneohjeiden mukaan. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Muiden EU valtioiden tiedottaminen tapahtuu sisä / ulkoministeriön kautta 9.4 Medialle tiedottaminen Päivystävä pelastusviranomainen päättää tiedottamisesta 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Ville Lehtonen Baltic Tank Rauman Satama Sauli Virtanen Satakunnan pelastuslaitos Harjoitustiheys Kerran vuodessa Harjoitusten tavoitteet Varautuminen sisäisen pelastussuunnitelman mukaisiin uhkatilanteisiin ja suunnitelman toimivuuden testaus Harjoituksen toteuttaminen Harjoitukset toteutetaan kerran kolmessa vuodessa. Suunnittelutyö toteutetaan yhteistyössä kemikaalisataman alueella toimivien yrityksien, Rauman sataman ja Satakunnan pelastuslaitokselta kanssa. Harjoitus toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harjoituksiin osallistuu kemikaalisataman toimijat, Rauman satama, pelastuslaitos ja Rauman toimialueen VPKoita. Harjoituksen aiheesta riippuen siihen voi osallistua myös muita viranomaisia ja/tai yhteistyökumppaneita. Harjoitusten teema Vaihtelee vuosittain. Harjoitukset järjestetään vuosittain eri varastojen alueella. Harjoituksen suunnittelu Yhteistyöryhmä Harjoituksen dokumentointi Harjoitussuunnitelmat, harjoituksen kulku ja johtopäätökset dokumentoidaan ja lähetetään tiedoksi turvallisuus- ja kemikaalivirastoon Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö